Upload
aivoliitto-ry
View
250
Download
14
Embed Size (px)
DESCRIPTION
AVH-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti aivoverenkiertohäiriöistä. Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa, kuten asiantuntija-artikkeleita, haastatteluja, referointeja tutkimuksista sekä kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.
Citation preview
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTIAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖÖIDEN ER
AVHAVH4/20114/2011
Ruokaa yhdessäRuokaa yhdessä
Takaisin töihin?Takaisin töihin?
OnnellisuusOnnellisuus
Parantava musiikkiParantava musiikki
Lomatoiminta 2012Lomatoiminta 2012
2 AVH 4/2011
TEEMANAAktiivinen arki
AVH-lehden aikataulu
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
10. vuosikerta
ISSN 1458-6363
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
JULKAISIJAAivoliitto ry
YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2
20900 Turku
p. 02 2138 200, f. 02 2138 210
www.aivoliitto.fi
www.sunnanvind.fi
TOIMITUSPäätoimittaja Tiina Viljanen
p. 040 833 1511, 02 2138 292
Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila
p. 040 715 5198, 02 2138 262
Toimittaja Miia Suoyrjö
p. 050 5714 588, 02 2138 231
TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine
TYKS, Neurologian klinikka (pj.)
LKT, asiantuntija Terttu Erilä
Tampereen yliopistollinen sairaala
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri;
Aivoliitto ry:n puheenjohtaja
LKT, professori
AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste
HUS Neurologian klinikka
Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka
Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen
Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry
PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen
Tampereen yliopisto, psykologian laitos
Aivoliitto ry:n edustajat:
Fysioterapeutti Päivi Liippola
Puheterapeutti Salla Pallari
Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila
Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen
PAINO JA ULKOASUMIKTOR
Taitto Marko Vuorio, MIKTOR
Kuvat futureimagebank.com ja
ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita
ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010
p. 09 849 2770, f. 09 852 1377
JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222 (ma-ke)
TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.
Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.
NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY
1 Muuttuva terveydenhuolto 27.1.2012 6.2.2012 2.3.2012
Kansi: ScandinavianStockPhoto/Nailia Schwarz
Onni ja onnellisuus
s. 14
3AVH 4/2011
S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö
ARTIKKELIT6 Takaisin töihin?
8 Paluu sorvin ääreen
12 Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan
kuntoutumista
14 Onnesta ja onnellisuudesta
17 Afasiakuntoutusta Aurinkorannalla
20 Kuntoutusta hollantilaisittain
22 Käyrää kävelystä
23 Kuinka opetella uudestaan kävelemään?
24 Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu
tasavertaisesti
29 Sosiaalihuoltolainsäädäntö
uudistuksessa
34 Ruoanlaittoa yhteisvoimin
39 Neurologeja tarvitaan lisää
PALSTAT4 Ledare
5 Pääkirjoitus
30 Liitto tiedottaa
32 Tapahtumakalenteri
33 Koulutuskalenteri
38 Poimittua
42 Tutkittua
43 Korvaamaton kovalevy liikkeellä
46 Yhdessä – postia yhdistyksiltä
51 Yhdistykset alueittain
55 Aivoliiton yhteystiedot
s. 26–28
4/2
01
14
/20
11
Paluu sorvin ääreen
s. 8Je
rtta
Ka
ng
as
MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI
Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi
TULOSSA
Forever-hyväntekeväisyyskon-sertti 15.1.2012 Musiikkitalos-sa, ks. takakannen ilmoitus.Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat
Ruoanlaittoa yhteisvoimin
s. 34
Tuu
la H
eis
ka
ne
n
4 AVH 4/2011
LE
DA
RE
MA
TTI R
AU
TALA
HTI
Lagen betonar främjande av hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem.
Folkhälsolagen, specialsjukvårdslagen, hälso-
vårdslagen … Hälsovårdens mål är att hjälpa
människor att kunna bibehålla så god funk-
tionsförmåga, välfärd och hälsa som möjligt. Hälso-
vården i Finland är i första hand ett servicesystem
som regleras av lagar och förordningar. Att utveckla
regelverket är en fortgående process. Ibland gör man
ett större språng. Förra våren trädde den nya hälso-
vårdslagen i kraft.
I den nya hälsovårdslagen fi nns det spår av den
tes om hälsovårdsreformer som den amerikanske
Michael Porter och hans kolleger framförde för ett
antal år sedan. Hälsovårdstjänsterna bör organiseras
patientorienterat och av tjänsterna bör patienten få
så stor nytta som möjligt, och nyttan bör regelbun-
det mätas till exempel mot patientens livskvalitet.
På motsvarande sätt konstateras i den nya hälso-
vårdslagen att den strävar mot att främja och upp-
rätthålla hälsa, välfärd, arbets- och funktionsduglig-
het samt social trygghet i befolkningen och stärka
hälsovårdens kundcentrering.
Lite mer utmanande är Porters uppfattning om
att systemet bör organiseras utgående från hälso-
problemen (sjukdomarna). Visserligen håller man
på att utveckla ett sådant system här i Finland. Det
nationella cancercentrumet grundar sig på en nät-
verksmodell. När modellen förverkligas blir den ett
nytt och intressant sätt att organisera och nationellt
koordinera vården av en sjukdomsgrupp.
När hälsovårdslagen förnyas brinner man för
patientens ökade möjligheter att fritt själv välja sin
vårdplats. Det är en relativt stor förändring, men med
tanke på nyttan för hälsan innehåller lagen många
viktigare reformer. Lagen betonar att främjandet av
hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem
ska vara bas för verksamheten.
När det gäller hälsobefrämjandet betonar man
inom beslutsfattandet i kommunerna principen om
att alla politiska beslut ska vara hälsocentrerade, och
inom hälsovården betonar man en praxis som omfat-
tar hela vårdprocessen. I princip är människan själv
ansvarig för sin egen hälsa och servicesystemet har
behov av att hjälpa var och en till sådana livsstilsval
som befrämjar hälsan. Det återstår att se om man i
praktiken kommer att betona den senare principen
starkast.
Viktigt är också hur stor vikt man lägger vid att
stärka bashälsovården, sänka gränsen mellan bas-
hälsovård och specialsjukvård och främja det regio-
nala samarbetet inom olika områden. Bashälsovår-
den får en klar uppgift i att koordinera vårdkedjan
från början till slut enligt patientens vård- och reha-
biliteringsplan. Enligt hälsovården och dess målsätt-
ning – att öka patientens välfärd – är det här väsent-
liga förändringar. I en välgjord och äkta vård- och
rehabilite ringsplan defi nieras patientens och den
ansvarige vårdarens gemensamma syn på det slut-
resultat man strävar efter.
När det gäller rehabilitering defi nierar hälso-
vårdslagen den medicinska rehabiliteringens inne-
håll och ansvarsfördelning med andra aktionärer i re-
habiliteringssystemet. Den preciserar grunderna för
vem som ska få medicinsk rehabilitering. Vårdkedjan
från specialsjukvård till bashälsovård kan åtminstone
i det här avseendet fungera på ett mera eff ektivt sätt.
Ansvaret för planeringen av den medicinska rehabi-
literingen ligger hos kommunen, och rehabilitering-
en bör vara en fast del av den behovsenliga vården.
Behovet av medicinsk rehabilitering, målsättningar
och innehåll defi nieras i en individuell rehabilite-
ringsplan som bör utgöra en fast del av vårdplanen.
Bordet är nu dukat inför den nya tiden med häl-
sovårdens olika möjligheter, och kommande tiders
utmaningar för hälsa och välfärd bärs snart in. Det
beror på oss alla vilket slags gästabud det blir av det
hela.
MD Matti Rautalahti fungerar som
generalsekreterare för det
fi nska läkarföreningen Duodecim.
Översättning: Susanne Aminoff
Lagstiftning och hälsa
5AVH 4/2011
PÄ
ÄK
IRJO
ITU
SM
ATTI R
AU
TALA
HTI
Laki korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia.
Ka
ri S
ark
kin
en
Kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, ter-
veydenhuoltolaki … Terveydenhuollon tar-
koituksena on auttaa ihmisiä ylläpitämään
mahdollisimman hyvää toimintakykyä, hyvinvointia
ja terveyttä. Terveydenhuolto ymmärretään ennen
kaikkea palvelujärjestelmänä, josta Suomessa sää-
detään lakien ja asetusten avulla. Säädöspohjan
kehittyminen on jatkuva prosessi, mutta välillä teh-
dään suurempia loikkia: terveydenhuoltolaki astui
voimaan viime keväänä.
Uudessa terveydenhuoltolaissa näkyy kaikuja
amerikkalaisen Michael Porterin kollegoineen jo
vuosia sitten esittämistä teeseistä terveydenhuol-
lon uudistamiseksi: terveydenhuollon palvelut on
järjestettävä potilaskeskeisesti ja potilaan on saatava
palveluista mahdollisemman paljon terveyshyötyä,
jota on mitattava säännöllisesti esimerkiksi elämän-
laadun avulla.
Vastaavasti uudessa terveydenhuoltolaissa tode-
taan, että sen tarkoituksena on mm. edistää ja yllä-
pitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimin-
takykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja vahvistaa
terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä.
Hieman haastavampaa on Porterin näkemys siitä,
että järjestelmä on organisoitava terveysongelmien
(sairauksien) pohjalta. Tällaista ollaan tosin nyt Suo-
messakin kehittämässä verkostomalliin perustuvan
kansallisen syöpäkeskuksen muodossa. Se tulee to-
teutuessaan olemaan mielenkiintoinen uusi tapa jär-
jestää yhden sairausryhmän hoitojen kehittämisen
valtakunnallinen koordinointi.
Terveydenhuoltolain uudistuksista hehkutetaan
usein eniten potilaan lisääntyviä mahdollisuuksia
ja vapautta valita hoitopaikkansa. Se onkin sinänsä
kohtuullisen suuri muutos, mutta laissa on terveys-
hyötyjen osalta paljon tärkeämpiä uudistuksia. Laki
korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja
terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia toi-
minnan perustana.
Terveyden edistämisen toteuttamisessa koros-
tetaan kuntien päätöksenteossa ”terveyttä kaikis-
sa politiikoissa” -periaatetta ja terveydenhuollossa
koko hoitoprosessin kattavaa käytäntöä. Toisaalta
todetaan ihmisten vastuu omasta terveydestään
ja palvelujärjestelmän tarve auttaa heitä tekemään
terveyden kannalta oikeita elämäntapavalintoja.
Nähtäväksi jää, kallistuuko käytäntö nojaamaan voi-
makkaasti tämän jälkimmäisen päälle.
Merkittävää on myös se, miten selkeästi pyritään
vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, madalta-
maan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-
don välisiä raja-aitoja ja edistämään eri alojen alueel-
lista yhteistyötä. Perusterveydenhuollolle annetaan
selkeä rooli koordinoida hoitoketjua alusta loppuun
saakka potilaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuun-
nitelman perusteella. Nämä ovat terveydenhuollon
varsinaisen päämäärän – potilasasiakkaan hyvin-
voinnin lisäämisen – kannalta oleellisia muutoksia.
Kunnollisessa, aidossa hoito- ja kuntoutussuunnitel-
massa määritellään potilaan ja hoidosta vastaavan
yhteinen näkemys tavoiteltavasta lopputuloksesta.
Kuntoutuksen osalta terveydenhuoltolaki mää-
rittelee lääkinnälliseen kuntoutuksen sisällön ja vas-
tuunjaon muiden kuntoutusjärjestelmän tahojen
kanssa. Se selkeyttää lääkinnälliseen kuntoutukseen
pääsyn perusteita, joten kuntoutuksen palveluket-
ju erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon
ainakin tältä osin voisi toimia tehokkaammin. Vas-
tuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta on
kunnalla ja kuntoutuksen pitää olla kiinteä osa tar-
peenmukaista hoitoa. Lääkinnällisen kuntoutuksen
tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään yksilöllisessä
kuntoutussuunnitelmassa, jonka pitää olla kiinteä
osa hoitosuunnitelmaa.
Uuden ajan terveydenhuollon pöytä on nyt katet-
tu mahdollisuuksilla ja tulevien aikojen terveyden ja
hyvinvoinnin haasteet kannetaan kohta sisään. Meis-
tä kaikista riippuu millaiset pidot näistä tulee.
LT Matti Rautalahti toimii
Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin pääsihteerinä.
Laki ja terveys
6 AVH 4/2011
Tampereella 26.–27.10.2011 jär-
jestettyjen AVH-päivien toisen
päivän teemana oli Takaisin
työelämään. Päivän puheenjohtaja-
na toiminut professori Juhani Wik-ström lämmitti kuulijoita teemaan
muistuttamalla, miten lähivuosina
työväestä on pulaa yhteiskunnan
ikärakenteen muutoksesta johtuen.
Terveydenhuollon toimijoiden sekä
päättäjien ja rahoittajien toivoisi ole-
van erityisen kiinnostuneita toisaalta
työkyvyttömyyttä aiheuttavien sai-
rauksien ennaltaehkäisystä, toisaal-
ta sairastuneiden kuntouttamisesta
työelämään.
KUNTOUTUS EI VIELÄ A-LUOKKAA
Itä-Suomen yliopiston professori ja
kuntoutuskeskus Neuronin ylilääkäri
Pekka Jäkälä muistutti luennossaan,
että tällä hetkellä aivoverenkierto-
häiriöiden (AVH) akuuttihoito on jo
valtakunnallisesti A-luokkaa, mutta
kuntoutus ei sitä vielä ole. Tiedetään,
että 40 % sairastuneista hyötyisi mo-
niammatillisesta kuntoutuksesta,
mutta siihen ei lähimainkaan ylletä.
Kuntoutuspaikkojen lisääminen lähi-
vuosina on tarpeen.
AVH:n kuntoutusta on eri puolilla
Suomea tehostettu Aivoliiton vuosi-
na 2006–2009 tekemän selvityksen
jälkeen. Pohjois-Savon sairaanhoito-
piiri panostaa AVH-kuntoutukseen
lähivuosina merkittävästi. Sairaan-
hoitopiiri tavoittelee koko alueellaan
yhtenäisiä käytäntöjä, jotka perustu-
vat kuntoutuksesta saatuun vaikutta-
vuusnäyttöön. Jäkälä pitää tärkeänä,
että AVH-kuntoutuksen koordinointi
- ja järjestämisvastuu ovat erikoissai-
raanhoidolla myös akuuttivaiheen
jälkeen.
Kuntoutuksen järjestyminen ei
tällä hetkellä ole sujuvaa, eivätkä
esimerkiksi Kelan kuntoutuskriteerit
tue työelämään paluuta. Työelämään
paluun mahdollistamiseksi tulisi Ke-
lan mukaan tuloa aikaistaa ja sidon-
naisuus hoitotukeen purkaa. Nykyi-
sessä systeemissä Kela ehtii mukaan
vasta ensimmäisen vuoden lopulla.
Käytäntö tukee lähinnä kuntoutujan
mahdollisuutta selviytyä kotona, mi-
kä tietysti sekin on tarpeellista.
TYÖNILO VOI LÖYTYÄ
Työelämään paluusta oli kertomassa
kolme AVH:n ja työhön paluun koke-
nutta henkilöä. Eija sai kutsun ham-
maslääkärin vastaanottovirkailijaksi.
Alussa häntä oli pelottanut vastata
puhelimeen tai hoitaa rahaliikennet-
tä. Nyt reilu vuosi myöhemmin työ
tuntuu kuntoutukselta. Päivät suju-
vat ja hän kokee hallitsevansa työ-
tehtävänsä hyvin, vaikka tekemisen
tahti on aiempaa hitaampi. Kolmipäi-
PÄ
IVI L
IIPP
OLA
Takaisin töihin?
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen paluu työelämään voi onnistua kuntoutuksen ja eri osapuolten yhteistyön tuloksena. Työhön paluu on usein parempi vaihtoehto niin työnantajalle kuin työntekijälle itselleen.
Työterveyshuollolla on tässä merkittävä rooli.
7AVH 4/2011
väinen työ on sopiva, aikaa ja voimia
riittää myös tarvittaviin liikuntahar-
joituksiin.
Tapion sairastumisesta ei ole
vielä vuottakaan. Hänen AVH:nsa
taustalla on ’harmiton kaatuminen’
ladulla, jonka seurauksena puhe hä-
visi. Neljän kuukauden sairasloman,
oman kunnon kohotuksen ja puhe-
terapiajaksojen jälkeen hän palasi
insinöörin työhönsä. Tapio tähdensi,
että sairastumisen myötä ymmärrys
kasvoi; työ ei ole elämässä tärkeintä.
Tapio kertoi, että työhön paluun
haasteita oli soviteltava. Esimerkiksi
sähköpostin käyttäminen sujuu pu-
helinkontaktia paremmin ja kom-
munikoinnin selkeyteen ovat myös
työtoverit kiinnittäneet huomiota.
Hyvät työtoverit ja ymmärtävä esi-
mies mahdollistivat oman paikan
löytymisen. Työterveyshuollosta
saatu tuki, seuranta ja jatkuva yhte-
ys antavat luottamusta selviämiseen.
Läheisten tuki on ollut ensiarvoista ja
puheterapiassa saatu ohjaus tärkeää.
Tapio menee eteenpäin pienin aske-
lin, stressaamatta ja muistaa hoitaa
itseään.
Marja vakuuttaa, että työn iloa
voi löytyä AVH:n jälkeenkin. Hän sai
AVH:nsa liikennetapaturman yhtey-
dessä. Hänelle työ ja uran rakentami-
nen oli ollut tärkeää, mutta entiseen
työhön paluu ei ollut mahdollista.
Marja ryhtyi opiskelijaksi, vaikka
joutui itse etsimään opiskeluväylän-
sä, kun yllättäen terveydenhuollossa
ei osattukaan siihen ohjata. Opiske-
lutovereilta ja opettajilta hän sai lo-
pulta paljon tukea, kun alkuhämmäs-
tyksestä oli selvitty. Oli palkitsevaa
huomata, että vielä oli kyky oppia asi-
oita, oppia uutta. Uudessa opettajan
ammatissa kokopäiväisenä toimimi-
nen osoittautui liian kuormittavaksi.
Sivutoimisena sen sijaan kuormitus-
taso pysyy sopivana ja mielekäs työ
ilahduttaa.
TYÖTERVEYSHUOLLON MONET
TUKIMAHDOLLISUUDET
Ylilääkäri, työterveyshuollon erikois-
lääkäri Heikki Arola avasi työtervey-
den roolia AVH:n sairastaneen työ-
hön paluussa. Tavattoman montaa
asiaa on harkittava työhön paluun
yhteydessä ja tulosta saadaan eri ta-
hojen toimivalla yhteistyöllä.
Työhön paluun turvaamiseen
osallistuvat sairauslomalla olevan
kuntoutujan lisäksi työterveyshuolto
ja hoitava taho, lähiesimies, työpai-
kan henkilöstöhallinnon yhteyshen-
kilö, työsuojelu- ja luottamusmiesor-
ganisaatio sekä mahdollisesti työpai-
kan ulkopuoliset palvelujen tarjoajat,
esimerkiksi terapeutit.
Arola muistutti, että työkyvyttö-
myyseläke on kallis ratkaisu. Työhön
paluu on usein parempi vaihtoehto
niin työnantajalle kuin työntekijälle
itselleen. Työ antaa elämään järjes-
tyksen tunnetta ja mielekästä teke-
mistä ja useimmiten tulotkin ovat
paremmat. Liian usein työntekijä
nähdään joko työkykyisenä tai ei-työ-
kykyisenä. Mustavalkoinen asenne ei
näe kuntoutuksen mahdollisuuksia
eikä luovien työtä helpottavien ja
työn tekoa uudessa tilanteessa mah-
dollistavien menetelmien käyttöä.
Työterveyshuollolla on lukuisia
keinoja tukea työhön paluuta. Arolan
mielestä erityissairaanhoito ei kuiten-
kaan vielä hyödynnä tätä kanavaa.
Työterveyshuollon tukemismahdol-
lisuuksia ei tunneta ja yhteys puut-
tuu. Onko yksi moniammatillisen
näkökulman tärkeä osapuoli jäänyt
taustalle?
AIVOLIITTO MUKANA TYÖLLISTYMISHANKKEESSA
Kruunupuiston tutkimus- ja kehittä-
mispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö esitteli Aivoliiton ja Kuntou-
tus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuis-
ton RAY:n tuella käynnistämää On-
nistunut työllistyminen -työllistämis-
hanketta. Hankkeen tavoitteena on
muun muassa tukea sairastaneiden
oikea-aikaista työllistymistä, tutkia
työllistymistä ennustavia tekijöitä
ja työikäisten kuntoutumista, kehit-
tää seulontamenetelmää laajempiin
neuropsykologisiin tutkimuksiin oh-
jautuvuuteen sekä rakentaa malli sen
käyttämiseksi kaikilla työikäisillä.
Hankkeeseen rekrytoidaan Etelä-
Karjalan, Itä-Savon ja Kymenlaakson
sairaanhoitopiirien alueilta kohde-
ryhmään kuuluvia henkilöitä. Tässä
yhteistyötä tehdään terveydenhuol-
lon yksiköiden sekä muun muas-
sa AVH-yhdyshenkilöiden kanssa.
Tutkimuksia tehdään kahden eri
arviojakson verran kahden vuoden
aikana Kruunupuistossa. Raporttia
hankkeesta voidaan odottaa vuonna
2014.
Päivi Liippola työskentelee
fysioterapeuttina Aivoliitto ry:ssä.
8 AVH 4/2011
Janne Moilanen sai aivoinfarktin
kesällä 2007. Sen myötä oikea
puoli halvaantui ja puhekyky
katosi muutamia yksittäisiä sanoja
lukuun ottamatta. Vasta 26-vuotiaan
miehen oli opeteltava uudelleen kä-
velemään ja kommunikoimaan.
SAIRASTUMISEN JÄLKEEN ELÄKKEELLE
Kenellekään ei tullut tuossa vaihees-
sa mieleenkään, että Janne voisi pala-
ta entiseen työpaikkaansa. Ammatil-
lisen kuntoutumisen mahdollisuutta
väläyteltiin Oulun yliopistollisessa
sairaalassa sinä kesänä kun Janne
sairastui ja vaiheessa, jossa toimin-
takyvyn palautumisesta ei vielä ollut
tietoa. Siitä mahdollisuudesta ei enää
ollut puhetta Kelan sairauspäivära-
han loputtua. Automaattisesti hänel-
le kirjoitettiin eläkepaperit.
– Vuosi sairauslomalla, sitten eläk-
keelle. Eikä muuta, Janne toteaa.
Janne on saanut toiminta- ja fy-
sioterapiaa sekä koko ajan myös pu-
heterapiaa. Päätoimisen kuntoutu-
misen vauhdittajina ovat olleet per-
heeseen vuonna 2007 syntynyt tytär
Milla, puoliso Katja ja epäilemättä
myös sitkeä haave palata entiseen
työpaikkaan.
– Jannella on ollut asenne koko
ajan kohdallaan. Eteenpäin men-
nään, kotiin hänellä ei ole ollut mis-
sään vaiheessa meininki jäädä ma-
kaamaan, Katja lisää.
Suomussalmelaisesta konepa-
ja Sumetek Oy:stä, Jannen entisestä
työpaikasta, ei kuitenkaan uskottu
löytyvän sellaista työtä, jota hän voi-
si tehdä.
MOTIVAATIO KANTAA ETEENPÄIN
Milla-tytärtä hoidellessa ja astianpe-
sukonetta täytellessä haave osittai-
sesta töihin paluusta vahvistui. Kun
entinen työnantaja, toimitusjohtaja
Yrjö Moilanen oli valmis antamaan
Jannelle mahdollisuuden kokeilla,
hän ryhtyi rohkeasti tuumasta toi-
meen.
Tähän saumaan sattui myös sopi-
vasti Jannen osallistuminen Kajaanin
ammattikorkeakoulun Selko-hank-
keeseen, jossa tutkittiin puhevam-
maisen henkilön työllistymisen es-
teitä ja edellytyksiä. Janne kävi hank-
keeseen liittyen syksyllä 2010 työky-
vyn arvioinnissa Kumppaniksi ry:llä
Kajaanissa. Arvioinnissa todettiin,
että jos Jannella olikin kömpelyyttä
mm. oikean käden hienomotorii-
kassa, motivaatiota päästä elämässä
eteenpäin oli senkin edestä.
Arvioinnissa ehdotettiin kevyem-
piä töitä, mutta Jannella oli selkeä
päämäärä palata entisiin töihin. Hän
ehdotti, että hän tulee kokeilemaan
työtä Sumetekille ensin kolmeksi vii-
koksi palkatta. Se sopi työnantajalle.
Työpaikalla alettiin suunnitella kevy-
empiä töitä, joita Janne voisi tehdä.
– Kokeilu sattui tammikuussa
juuri siihen saumaan, kun olin synty-
mäpäiviäni piilossa ulkomailla. Poissa
ollessani nämä olivat alkaneet tehdä
semmoisia töitä, mitä en ollut ikinä
kuvitellutkaan. Kun palasin töihin,
täällähän mies oli täydessä työn tou-
hussa – ryskätöissä sorvin ääressä,
Yrjö muistaa ihmetelleensä.
Nyt Janne sorvaa ja on tarvittaes-
sa apuna toisille levy- ja hitsaustöissä.
Työtehtävät ovat samoja kuin ennen-
kin, tosin joitakin asioita täytyy tehdä
toisella tavalla kuin ennen. Pulmat
hän on saanut itse ratkottua.
HETI SANOTTIIN EI
Työnantaja voi saada osatyökykyisen
palkkaamiseen palkkatukea. Sen tar-
koituksena on kompensoida alentu-
nutta työkykyä. Palkkatukea saadak-
seen työnhakijan on oltava työ- ja
elinkeinotoimiston (TE-toimiston)
TUU
LA H
EIS
KA
NE
N
Paluu sorvin ääreenKukapa olisi uskonut, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt Janne Moilanen
tavoitetaan vielä metallisorvin ääreltä?
Tuu
la H
eis
ka
ne
n
Toimitusjohtaja Yrjö Moilanen (vas.) seuraa Janne Moilasen työskentelyä. Työ-tehtävät ovat samoja kuin ennenkin, mutta joitakin asioita täytyy tehdä toisin.
9AVH 4/2011
asiakas, mutta asiakkuuden saami-
nen ei ole aina mutkatonta.
Lait mahdollistavat työkyvyttö-
myysetuutta saavalle myös palkka-
työn ja -tuen, mutta käytännössä työ-
voimapalveluiden piiriin pääseminen
on vähintään haasteellista. Useiden
tutkimusten ja selvitysten mukaan
osatyökykyisen työhön havittelevan
työllistymispolku katkeaa ensimmäi-
seen käyntiin TE-toimistossa.
– Arvioinnin jälkeen menin TE-
toimistoon ja heti sanottiin ei, Janne
huokaa.
Toimiston virkailija kutsui kuiten-
kin koolle moniammatillisen kun-
toutuksen asiakasyhteistyöryhmän,
johon osallistui muun muassa työter-
veyslääkäri, työterveyshoitaja, Kelan
ja TE-toimiston erikoistyövoimaneu-
voja, psykologi ja sosiaalityöntekijä.
– Sieltä vasta tulikin täystyrmäys:
ei ole olemassa semmoista tahoa, jo-
ka voisi tässä tapauksessa palkkatu-
kea myöntää, koska Janne on työky-
vyttömyyseläkkeellä. Sanottiin, että
palatkaa myöhemmin asiaan. Minä
kysyin, että milloin myöhemmin, kun
Jannelle on myönnetty työkyvyttö-
myyseläke loppuiäkseen, Katja ker-
too kyselleensä.
Jannen polku ei katkennut, sillä
lujalla tahdolla, pienellä onnella ja
sivustatuella pääsee vaikka läpi TE-
toimiston byrokratian. Asiaa selvi-
tettiin Selko-hankkeen tutkijoiden
avulla mm. työ- ja elinkeinoministe-
riön ylitarkastajalta. Hän oli lukenut
samaa lakikirjaa kuin Janne tuki-
joukkoineenkin, eikä nähnyt estettä
Jannen TE-toimiston asiakkuudelle ja
mahdolliselle palkkatuelle. Katja toi-
mitti tarkastajan sähköpostiviestin
TE-toimistoon, ja niin ääni kellossa
muuttui. Suomussalmen toimistossa
harkittiin asia uudestaan ja Jannesta
tuli TE-toimiston asiakas.
TUKEA TYÖNANTAJALLE
Seuraavaksi työnantaja Yrjö Moila-
nen lähti TE-toimistoon tarkoitukse-
naan hakea palkkatukea. Häntä sattui
palvelemaan eri henkilö kuin se, joka
oli Jannen asiaa hoitanut. Jälleen tuli
täystyrmäys: Janne ei ole heidän asi-
akkaansa, eikä työkyvyttömyyseläke-
läiselle muutenkaan voida myöntää
palkkatukea. Virkailija kuitenkin lu-
pautui vielä selvittelemään asiaa.
Samalla viikolla TE-toimistosta
ilmoitettiin työnantajalle, että palk-
katuki on myönnetty heti peräti
kahdeksi vuodeksi. Se on harvinaista
kaukonäköisyyttä paikalliselta TE-
toimistolta, sillä selvitysten mukaan
osatyökykyisen palkkatukea yleensä
myönnetään pihtaillen aina puoli
vuotta kerrallaan. TE-toimisto ansait-
see Yrjön mielestä tunnustuksen sii-
tä, että siellä pystyttiin muuttamaan
asennetta.
Työsopimus kirjoitettiin ja se on
voimassa toistaiseksi eikä vain palk-
katukiajan.
Osatyökykyisen kohdalla palk-
katukea on mahdollista saada vielä
kahden vuoden jälkeenkin. Tilanne
ja kompensaation tarve arvioidaan
uudelleen.
– Mutta jos mies tuota vauhtia
kuntoutuu ja toinen käsi saadaan
enemmän peliin mukaan, saattaa-
han se olla, ettei millekään tuelle ole
sitten enää tarvetta, Yrjö Moilanen
toteaa.
Työnantajan on osatyökykyistä
työllistäessään mahdollisuus saada
lisäksi työolosuhteiden järjestelytu-
kea mahdollisesti tarvittaviin mukau-
tuksiin. Tuella voidaan korvata myös
toisen työntekijän antamaa apua.
Jannen kohdalla työn ja työolosuh-
teiden mukauttamistoimet ovat lo-
pulta olleet työajan säätämistä ja sitä,
että hän sorvaa sellaisia kappaleita,
joiden käsittely onnistuu yhdellä kä-
dellä. Janne käy töissä kuusi tuntia
neljänä päivänä viikossa. Yksi päivä
viikossa on terapiapäivä.
NORMAALIA ARKEA
Osatyökykyisten työllistymisen haas-
teista puhuttaessa esiin nousee tois-
tuvasti työnantajien nurjat asenteet.
Semmoisista ei Yrjö Moilasella ollut
tietoakaan, vaikka vähän huolettikin.
– Nyt saattaa myöntää, että vähän
aluksi hirvitti, mitähän tästä tulee.
Mutta kun Janne itse oli niin päät-
täväinen, niin tottahan hänelle piti
mahdollisuus antaa. Olisi saattanut
olla torjuvampi suhtautuminen, jos
ei olisi ollut kyse omasta miehestä.
Työkokeiluvaihetta Yrjö pitää
hyvänä. Siinä Janne sai tilaisuuden
näyttää kyntensä. Yrjö arvelee, ettei
ehkä olisi rohjennut palkata Jannea
suoraan ilman sitä.
Työyhteisön myönteisellä suhtau-
tumisella on kenen tahansa työnte-
kijän kokeman osallisuuden ja hy-
vinvoinnin kannalta suuri merkitys.
Erityisesti sen tiedetään korostuvan
osatyökykyisten työntekijöiden koh-
dalla. Sumetekin työyhteisö on otta-
nut Jannen hyvin ja mutkattomasti
vastaan. Yrjö arvelee, että moni on
Tuu
la H
eis
ka
ne
n
Janne Moilasen paluu työhön on onnistunut yli odotusten.
10 AVH 4/2011
varmaan ajatellut, että Jannen tapaus olisi saattanut
hyvinkin sattua myös omalle kohdalle.
Jannen työhön paluu on onnistunut yli odotusten.
Vasta reilun kuukauden työskentelyn jälkeen puhe on
petraantunut ja oikean käden toiminnan paranemisen
suhteenkin uskalletaan olla varovasti toiveikkaita. Käsi
on halvaantunut ranteesta alaspäin, mutta kyynärnive-
lessä ja olkavarressa on liikettä.
– Vaikka hyvin tuo näkyy homma onnistuvan yhdellä
kädelläkin. Jannen työskentelyä on ilo nähdä. Miten on
mies mennyt eteenpäin siitä, kun ensimmäisen kerran
sairastumisensa jälkeen täällä kävi. Minusta tuntuu, että
me ollaan molemmat tosi tyytyväisiä, Yrjö tuumii.
Jannen ja Katjan perheen arki on muuttunut. Sen
sijaan, että kaikki pyörisivät pienissä ympyröissä koto-
na, vanhemmat ovat töissä ja Katja on aloittanut myös
opiskelun. Milla on perhepäivähoidossa ja ihastuksis-
saan siellä saamistaan uusista kavereista.
– Arki on muuttunut. Semmoiseksi normaaliksi, Katja
tiivistää ja kuulostaa varsin tyytyväiseltä.
Kirjoittaja, FM Tuula Heiskanen toimii tutkijana Kajaanin
ammattikorkeakoulun Selko-hankkeessa.
Hankkeen tarkoituksena on poistaa puhevammaisen
henkilön työhön paluun esteitä. Tuu
la H
eis
ka
ne
n
11AVH 4/2011
12 AVH 4/2011
Musiikkia on tuotettu ja kuun-
neltu kaikissa kulttuureis-
sa, ja se on toiminut hyvin
erilaisten tunnetilojen kanavana.
Rakkauslaulut ilmaisevat voimakas-
ta kiintymystä ja kaipuuta, hyljätyn
laulut taas kuvastavat pettymystä ja
surua. Työ- ja taistelulaulut piiskaavat
ponnistukseen, kehtolaulut rauhoit-
tavat uneen.
MUSIIKKIA SAIRAALASSA?
Länsimaisen lääketieteen piirissä mu-
siikkia on näihin asti käytetty lähes
yksinomaan viihdykkeenä. Tausta-
musiikki soi monien poliklinikoiden
odotustiloissa, ja radion korvakuulo-
ke on sairaalasängyn vakiovaruste.
Joissakin yksiköissä musiikkia on kui-
tenkin käytetty jo pitkään tietoisesti
osana hoitoprosessia.
Synnytyssairaaloissa tunnetaan
musiikin rentouttava vaikutus. Tu-
levaa äitiä opastetaankin tuomaan
mukanaan mielimusiikkia, jonka aja-
tellaan edistävän synnytyksen käyn-
nistystä ja lievittävän synnytyskipuja.
Useiden psyykkisten häiriöiden hoi-
dossa on käytetty musiikkiterapiaa
Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan.
Musiikkiterapian vaikuttavuutta
tutkitaan mm. Helsingin, Turun ja Jy-
väskylän yliopistoissa. Todennäköi-
sesti musiikin järjestelmällinen käyttö
sairaaloissa lisääntyy muun muassa
siitä syystä, että useissa kansainväli-
sissä tutkimuksissa on osoitettu lonk-
kaleikkauksesta toipuvien potilaiden
tarvitsevan selvästi vähemmän voi-
makkaita kipulääkkeitä, jos he kuun-
televat aktiivisesti musiikkia.
VAIKUTUS OSOITETTU TUTKIMUKSISSA
Viime vuosien lääketieteellinen tutki-
mus on osoittanut musiikin vaikutta-
van positiivisesti useiden keskeisten
neurologisten sairauksien, kuten Par-
kinsonin taudin, Alzheimerin taudin
ja aivoinfarktin oireisiin tai kuntoutu-
miseen.
Aivoinfarktista toipuminen perus-
tuu siihen, että vaikka infarktin myö-
tä aivokudosta menetetään eivätkä
hermosolut uusiudu merkittävästi,
SE
PP
O S
OIN
ILA
Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista
Vuosituhansien ajan musiikkia on käytetty myös sairauksien hoidossa, koska on uskottu musiikin tervehdyttävään voimaan. Vasta viime vuosina tästä on alettu saada tieteellistä näyttöä. Musiikilla on sijansa AVH-kuntoutuksessa.
13AVH 4/2011
vauriolta säästyneet hermosolut ky-
kenevät kuitenkin muodostamaan
uusia yhteyksiä, korjaamaan tiedon-
käsittelyn verkostoja ja ottamaan
siten vaurioituneen alueen tehtäviä
hoitaakseen. Yksilön kannalta toipu-
minen merkitsee menetettyjen taito-
jen uudelleen opettelemista.
Musiikki parantaa aivoinfarktista
toipuvan potilaan kävelyä. Saksalai-
sessa tutkimuksessa alaraajahalva-
uksesta toipuvien potilaiden kenkiin
asennettiin liikkeitä aistivat anturit,
joiden avulla heidän harjoittelunsa
tallennettiin tietokoneelle. Tietoko-
neohjelma laski kunkin kuntoutujan
askelpituuden, kävelyn rullaavuuden
sekä rekisteröi ontumisen, sivuaske-
let ja tasapainohäiriöt.
Kävelyharjoitus suoritettiin musii-
kin tahdissa niin, että rytmiä nopeu-
tettiin sen mukaan kuin kävelykyky
parani. Harjoitus kesti 20 minuuttia
kerrallaan ja se suoritettiin jokaisena
arkipäivänä.
Kolmen viikon kuluttua havaittiin
selvä ero koeryhmän ja vertailuryh-
män välillä. Kävelynopeus ja askel-
pituus kasvoivat musiikin tahdissa
harjoitelleilla noin 20 % enemmän
kuin niillä, jotka harjoittelivat ilman
musiikkia pelkästään fysioterapeutin
sanallisen ohjauksen varassa.
Musiikki tehostaa käden hien-
omotoriikan toipumista. Hannove-
rin musiikkikorkeakoulussa tehtiin
tutkimus, jossa aivoinfarktipotilaille
räätälöitiin yläraajahalvaukseen so-
veltuva harjoitusinstrumentti. Se
koostui kahdeksasta pienestä sähkö-
rummusta, joiden taputus sai aikaan
– ei tavanomaista rummun kuminaa
– vaan sävelen. Kahdeksan rummun
sävelistä muodostui tuttu asteikko
(do-re-mi-fa-sol-la-ti-do), jota käyt-
täen toipilaat opettelivat päivittäin
taputtamaan halvaantuneella kädel-
lään yksinkertaisia laulunpätkiä, esi-
merkiksi Ukko Nooa tai Koska meitä
käsketään.
Jo 15 harjoituskerran jälkeen
sormien naputuksen ja ranteen pyö-
rityksen nopeus lisääntyivät musiik-
kiryhmällä noin 30 %, kun tavan-
omaista fysio- tai toimintaterapiaa
saaneilla ei tapahtunut vielä lainkaan
toipumista.
MUSIIKKI JA MUISTI
Aivoinfarktiin liittyy usein muistihäi-
riö. Omassa vuonna 2008 julkaistus-
sa tutkimuksessamme havaitsimme,
että ne potilaat, jotka kuuntelivat ai-
voinfarktin alkuvaiheen jälkeen päi-
vittäin tunnin ajan itse valitsemaansa
musiikkia, selviytyivät vertailuryh-
mää paremmin tarkkaavuutta ja kie-
lellistä muistia mittaavissa testeissä.
Vertailuryhmä ei kuunnellut musiik-
kia, mutta sai muutoin kaikki samat
kuntoutustoimenpiteet.
Lisäksi totesimme, että musiikin
kuuntelijoilla oli selvästi vähemmän
masennusta ja sekavuutta. Ero säilyi
puolen vuoden seuranta-ajan lop-
puun asti.
Laululla on erityisen vahva vaiku-
tus kielellisten häiriöiden toipumi-
sessa. Useat tutkimukset ovat osoit-
taneet, että laulamalla toteutettu pu-
heterapia nopeuttaa afasiapotilaiden
sanojen löytämistä. Mielenkiintoista
on, että myös Alzheimer-potilaat suo-
riutuvat uuden tekstin muistamisko-
keessa 40 % paremmin, jos teksti lau-
letaan verrattuna puhuttuun tekstiin.
MITEN MUSIIKKI KUNTOUTTAA?
Aivoinfarktiin liittyy runsaasti stres-
sitekijöitä, jotka ovat luonteeltaan
täysin erilaisia infarktin akuutissa
vaiheessa ja kuntoutuksen aikana.
Musiikin toipumista edistävät vaiku-
tukset voidaan selittää vain osittain
stressin lievittymisellä. Rauhoittava
musiikki toki vähentää stressin aihe-
uttamia haitallisia verenkiertovaiku-
tuksia ja jarruttaa voimakkaasti kiih-
tynyttä stressihormonien eritystä.
Osa musiikin vaikutuksesta on
epäilemättä seurausta mielialan ko-
henemisesta. Voimakkaasti koettu
musiikki aktivoi lisäksi aivojen etu-
osassa sijaitsevaa palkitsemiskeskus-
ta. Se aiheuttaa hyvin samantapaisia
mielihyvään liittyviä reaktioita kuin
vaikkapa saunominen tai juoksulenk-
ki terveellä ihmisellä.
Liiallisen stressin vähenemisen
ja mielialan kohenemisen ohella tär-
keätä lienee se, että musiikin kuun-
telu aktivoi molemmille aivopuolis-
koille ulottuvan laaja-alaisen hermo-
verkoston. Se ikään kuin pitää koko
aivokoneiston käynnissä ja nostaa vi-
reystilaa. Musiikin on osoitettu myös
lisäävän aivojen verenvirtausta.
Hermosolujen aktivoituminen
on uusien yhteyksien syntymisen
perusedellytys. Voidaan siis perustel-
lusti ajatella, että musiikin tuottama
stimulaatio auttaa korjaavien proses-
sien käynnistymistä ja ylläpitämistä.
Musiikkikuntoutus ei voi korva-
ta fysioterapiaa, toimintaterapiaa,
puheterapiaa tai neuropsykologista
kuntoutusta. Se tarjoaa kuitenkin
täydentävän lisäkeinon, jonka toteut-
taminen ei vaadi isoja taloudellisia
panoksia tai koulutettua ammatti-
henkilöstöä. Sillä ei ole haitallisia si-
vuvaikutuksia, ja se tuo iloa sekä kun-
toutujalle että hänen läheisilleen.
Seppo Soinila toimii ylilääkärinä
ja professorina TYKS Neurologian
klinikkalla.
14 AVH 4/2011
Löysin hiljattain tietokoneeni lo-
keroista tällaisen aarteen. Tuos-
ta hetkestä on kulunut noin 12
vuotta.
Luimme poikani Riston kanssa
Viisikko-kirjaa. Totesin lukiessani, että
niissä aikuiset ovat aina kummallisia,
mutta lapset tavallisia ja mukavia.
Varsinkin isät ovat pelottavia, äkkipi-
kaisia, ankaria, eivätkä juuri ymmärrä
huumoria. Siihen Risto heti:
– Sellaisia kummallisia ne aikuiset
ovat. Sinäkin olet kummallinen.
Tulin heti uteliaaksi.
– Millä tavalla minä olen kummal-
linen?
– No kun sulla on niin kova pelihi-
mo. Haluaisit aina pelata niitä pelejä
(tarkoittaen yhdessä pelattavia lauta-
pelejä).
Tämä ei vielä kuulostanut pahalta.
– Miten muuten olen kummalli-
nen?
– En osaa sanoa.
Mutta sitten hetken päästä Risto
sanoi:
– Olet sinä isi sillä lailla erikoinen,
että olet niin kauhean kiltti.
Tuo toteamus teki minut onnelli-
seksi. Se tekee minut nyt uudestaan
onnelliseksi.
KIRJAILIJOIDEN JA RUNOILIJOIDEN TULKINTOJA
Onnellisuutta on vaikea määrittää
siitä huolimatta, että on olemassa
valtava määrä kuvauksia siitä, mitä
onni tai onnellisuus on. Ihmiset ovat
laatineet runoja, aforismeja, näytel-
miä, romaaneja ja elokuvia. Seuraa-
vassa muutamia aforismeja onnelli-
suudesta.
• Onnentunteen kokemiseen tarvi-
taan tavallisesti saman verran aikaa
kuin kellon vetämiseen. Anton Tsehov• Elinikäinen onni! Ei yksikään elä-
vä sielu kestäisi sitä, se olisi maanpääl-
linen helvetti. G.B. Shaw• Onnettomuus lisääntyy ja onni
vähenee sitä ajatellessa.
Charles Régimanset• Onni on mysteeri niin kuin uskon-
tokin eikä sitä tulisi tehdä järkiperäi-
seksi. Chesterton• Onni on kuin lasi: kun se on kirk-
kaimmilleen hiottu, se särkyy.
Publilius Syrus• On ihmisiä, jotka elävät onnelli-
sina siitä tietämättä. VauvenarguesNämä kirjailijat ja runoilijat suh-
tautuvat aika epäluuloisesti onnel-
lisuuteen. Olisiko parasta sivuuttaa
koko asia ja elää niin kuin ennenkin?
Onnellisuus oli pitkään pimen-
nossa. Siitä on toki jatkuvasti kirjoi-
tettu runoja ja laulettu, mutta onnel-
lisuuden oppaita ilmestyi vähän eikä
tutkimusta tehty. Ehkä ajattelimme
näin:
Suokaa minulle anteeksi, olen hy-
vin onnellinen ihminen hetkittäin, kun
MA
RK
KU
OJA
NE
N
Onnesta ja onnellisuudesta
Kell´onni on? Kuka on onnellinen? Miten sairaus vaikuttaa onnellisuuteen? Onni ja onnellisuus herättävät monia kysymyksiä pohdittavaksi.
15AVH 4/2011
olen onnellinen; sitten taas olen on-
neton, niin kuin pitääkin. Onnellisuus
kyllä hämmennyttää, missään tapa-
uksessa se ei ole älykästä, tuskin edes
sivistynyttä. Maailman pohjinmainen
ahdistus näyttää ikäänkuin jääneen
asianosaiselta tiedostamatta, kuvajai-
nen on hänet pettänyt. Lassi Nummi
ONNEA TOIMINNASTA
Vaikka onnellisuuden määrittäminen
on vaikeaa, kaikki osaavat vastata
kysymykseen, mikä saa sinut onnel-
liseksi tai milloin olet onnellinen.
Useimmat osaavat myös arvioida
oman onnellisuutensa tason. Jopa
niin tarkasti, että asteikkoa nollasta
sataan on mahdollista käyttää.
Vaikka onnellisuus on tunne, tun-
ne itsessään ei ole onnellisuuden syy.
Sen sijaan tekeminen ja toiminta voi
tehdä onnelliseksi. Erikoista on se,
että mitä mieluisampaa jokin teke-
minen on, sitä enemmän se tempaa
mukaansa. Tietoisuus omasta minuu-
desta katoaa. Samalla katoaa myös
oman toiminnan arviointi.
Emme oikeastaan tunne mitään
silloin, kun teemme jotakin oikein
kiinnostavaa ja mukavaa. Kun luem-
me jännittävä kirjaa, havahdumme
siihen, että tunti tai kaksikin on kulu-
nut. Ulkomaailma ei oikeastaan ollut
olemassa. Ei myöskään omaa minuut-
ta. Läsnä oli vain se, mistä kirja kertoo.
Elimme tuon kirjan maailmassa. Tätä
on tapana sanoa fl ow-tilaksi. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan se on
yksi tapa tulla onnelliseksi.
KUKA ON ONNELLINEN?
Onko ihmisen ominaisuuksilla merki-
tystä onnen kannalta? Ovatko miehet
onnellisempia kuin naiset ja ovatko
nuoret onnellisempia kuin vanhat?
Erot ovat niin vähäisiä, että niillä ei
käytännössä ole mitään merkitystä.
Entä ulkonäkö? Ovatko kauniit ih-
miset keskimääräistä onellisempia?
Entä älykkäät ja lahjakkaat, sillä an-
tavathän nämä ominaisuudet heille
paljon mahdollisuuksia?
Näillä asioilla on vain vähän te-
kemistä onnellisuuden kannalta. Pi-
kemminkin suunta on se, että onnet-
tomat ihmiset arvioivat ulkonäköään
kielteisesti. Erittäin lahjakkailla ihmi-
sillä on usein vaikeuksia tulla ymmär-
retyksi.
ONNEA HARRASTUKSISTA JA MUIDEN SEURASTA
Kaksostutkimusten mukaan onnelli-
suus on osaksi geeneissä, jolloin voi-
daan sanoa, että perityt ominaisuu-
det edistävät onnellisuutta. Emme
silti tiedä, mikä merkitys geeneillä on
yhden ihmisen elämässä. Tulokset
kuvaavat väestön keskiarvoja.
Jo arkihavaintojen mukaan ma-
sennukselle on ominaista kaikenlai-
sen kiinnostuksen aleneminen. Ma-
sentunut ihminen ei jaksa eikä halua
tehdä mitään. Sen sijaan monenlai-
sista asioista kiinnostunut ihminen
on yleensä onnellinen. Harrastukset
ja ihmisten parissa viihtyminen ovat
yhteydessä onnellisuuteen. Siinä
myös keinoja, joilla jokainen voi on-
nellisuuttaan edistää.
Muiden ihmisten vaikutus onnel-
lisuuteen on suuri. Kun tapaamme
ihmisen, josta emme pidä, tulemme
helposti ärtyneeksi. Jos taas olemme
mukavien ihmisten seurassa, olem-
me iloisia ja silloin kaikki on hyvin.
Rakastetun ihmisen tapaaminen te-
kee hyvin onnelliseksi. Paras onni on
yhteinen onni. Itsekkyys kostautuu.
Vaalitaan ja hoidetaan meille rakkaita
ja tärkeitä ihmissuhteita.
TILANTEITA JA TULKINTOJA
Erilaiset tilanteet ja ympäristöt syn-
nyttävät myönteisiä ja kielteisiä tun-
teita. Ne ovat onneksi yksilöllisiä, sillä
muuten ruuhkat joissakin tietyissä ti-
lanteissa olisivat ihan mahdottomia!
Minulle jo suuren kauppakeskuksen
näkeminen on kauhistus, saati ostos-
ten tekeminen. Toiset käyvät niissä
mielellään. Viihdyn sen sijaan hyvin
maalla luonnon keskellä. Inhoan kai-
kenlaista matkustamista, toiset naut-
tivat siitä.
Tulkinnoilla on suuri merkitys. Jos
esiintyminen on tuskallista ja pelot-
tavaa, onnellisuudesta ei ole tietoa-
kaan. Jos taas esiintyminen on haaste
ja mahdollisuus esittää tärkeitä mie-
lipiteitä tai ilmaista taitoja, se tuottaa
mielihyvää. Kielteisin odotuksin va-
rustautunut ihminen riistää itseltään
16 AVH 4/2011
mahdollisuuden kokea myönteisiä
tunteita ja vastaavasti myönteinen
ihminen kohtaa paljon myönteisiä
asioita elämässään. Jos tähän havah-
tuu ja tekee parannusta, arkielämä
helpottuu. Tämä on ohje, joka syys-
täkin esiintyy useimmissa onnellisuu-
den oppaissa.
Vihdoin ihmisen arvoilla on
merkitystä hänen hyvinvointinsa
kannalta. Jos koko maailma tuntuu
mielettömältä ja kaikki ihmiset ovat
häikäilemättömiä, elämä käy raskaak-
si. Jos taas uskoo siihen, että ihmiset
ovat hyviä ja että heidän hyväkseen
kannattaa tehdä työtä, silloin näkee
toisessa ihmisessä kanssakulkijan ja
lähimmäisen. Vapaaehtoistyötä teke-
vät ovat keskimääräistä onnellisem-
pia ihmisiä.
VOIKO SAIRAS OLLA ONNELLINEN?
Millaiset asiat alentavat ihmisen on-
nellisuutta? Ne ovat kaikille tuttuja,
sillä kukaan ei niiltä täysin säästy.
Kaikenlainen kiusaaminen, alistami-
nen, syrjiminen, torjuminen, hyväk-
sikäyttäminen ja vahingoittaminen
synnyttää voimakkaita kielteisiä tun-
teita. Samoin hylkäykset, menetykset
ja pahat epäonnistumiset. Sairaudet
ja vammat alentavat nekin onnel-
lisuutta varsinkin silloin, kun niihin
liittyy jatkuvaa kipua ja elämään liit-
tyviä rajoituksia. Myös läheisen ihmi-
sen kivut ja kärsimykset ovat meille
raskaita.
Yksi hienoimpia asioita, joihin
olen törmännyt omissa ja myös
muissa tutkimuksissa – ja tietenkin
arkielämässä –, on se, että vaikeista
sairauksista ja vammoista kärsivät
ihmiset usein säilyttävät toivonsa ja
elämänhalunsa. Elämänhalun palaa-
minen ottaa oman aikansa, mutta
jostakin se vain tulee. Onneksi ih-
misillä on tällainen ominaisuus, sillä
muuten olisimme aivan hukassa. Mo-
nien sairauksien ja vammojen jälkeen
kuntoutuminen vaatii paljon sisua ja
työtä, mutta sitä löytyy ihmeellisen
paljon.
SUURELLA SYDÄMELLÄ
Ilman muiden ihmisten apua ja tukea
kaikki on paljon vaikeampaa. Useim-
mat niistä, jotka ovat merkittävästi
parantuneet ja kuntoutuneet, halua-
vat kiittää lääkäreitä, hoitajia, omaisia
ja ystäviä sekä samanlaisia vaikeita
asioita kokeneita ihmisiä. On hienoa,
kun saa rohkaisua ja kannustusta sil-
loin, kun kaikki tuntuu toivottomalta
ja mahdottomalta.
Keskuudessamme on jopa kukois-
tajia. He ovat ihmisiä, jotka ovat käy-
neet elämässään läpi hyvin vaikeita
asioita. Vastoinkäymiset ovat usein
kasautuneet heidän elämässään. He
ovat kokeneet sairauksia, vammoja,
MARKKU OJASEN KIRJOJA ONNESTA
Ilo, onni ja hyvinvointi. Helsinki: Kirjapaja, 2001
Onnen etsijät. Helsinki: Aikamedia, 2004
Onnellisuus. Helsinki: WSOY, 2006
Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita, 2007
Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja, 2009 ja 2011
Onnellisuusprofessorin päiväkirja. Helsinki: Perussanoma, 2009
Minä ja muut. Itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kirjapaja, 2011
eroja, menetyksiä ja pettymyksiä,
mutta eivät ole katkeroituneet.
He päinvastoin ovat halunneet
olla tukemassa niitä ihmisiä, jotka
ovat kokeneet samanlaisia asioita.
He kuuntelevät, kannustavat ja tuke-
vat parhaan kykynsä mukaan. Ilman
näitä ihmisiä elämä olisi paljon kur-
jempaa!
Minua on koskettanut äiti Tere-san kehotus:
– Me emme voi tehdä suuria asi-
oita, mutta me voimme tehdä pieniä
asioita suurella sydämellä.
Lopuksi vielä lainaus onnesta
vuodelta 1647:
– Luonne ja äly: kaksi kykyjemme
vastakohtaa; toinen ilman toista vie
vasta puolimatkaan onnea. Äly ei rii-
tä, sillä myös luonnetta tarvitaan. Silti
kyse on oman hölmöyden tuottamasta
epäonnesta, jos ei kiinnostu asemas-
ta, työstä, naapureista ja sellaisesta
ystävien piiristä, joka sopii hänelle.
Baltasar Gracían.
Markku Ojanen on psykologian
professori, luennoitsija ja kirjailija.
17AVH 4/2011
Pääsiäisenä 2010 perhettämme
sipaisi enkelin siipi. Aamulla
Tuula-vaimoni sai kaulaval-
timontukoksen ja sen seurauksena
aivoinfarktin. Pääsiäisen paluulii-
kenteen takia pääsimme Malagan
yliopistosairaalaan vasta yli neljän
tunnin kuluttua.
Vauriot olivat melkoiset ja suurin
osa pysyviä. Neljäsosa aivoista tu-
houtui, oikea jalka ei kantanut eikä
oikea käsi toiminut. Haju- ja maku-
aistit katosivat. Oikea puoli kurkusta,
kielestä ja poskesta halvautui. Sairaa-
lassa soseutettu ruoka valui oikeasta
suupielestä ulos sitä mukaa kun sain
syötettyä häntä. Espanjassa olete-
taan omaisten hoitavan paljon siitä,
joka Suomessa on sairaanhoitajien
työtä. Omaisia saattaa olla paikalla
toistakymmentä ja puheenporina
sen mukainen.
Olin vaimoni vieressä lepotuolissa
koko sairaalaviikon ajan. Parhaat neu-
vot sain naapurisängyssä makaavan
täysin halvautuneen isoäidin sukulai-
silta. Kun tulimme kotiin olin kaiken
keskellä yksin. ”Muuttolinnut” olivat
muuttamassa Suomeen. Päätin, että
sisulla selviämme. Ymmärsihän vai-
moni onneksi aiemmat neljä kieltä
edelleen ja kontakti häneen säilyi.
PUHETERAPIAA ESPANJAKSI
Vaimoni espanjalainen yksityisopet-
taja auttoi meidät alkuun. Sain heti
apua myös fysioterapeuttiystävältä-
ni, joka laati vaimolleni kuntoutus-
ohjelman ja tarkisti sitä määräajoin.
Aloitimme sormien motoriikasta
kumirengasta levittämällä. Hänelle
laadittiin tunnin hikijumppa loppu-
venyttelyineen.
Tarkastuskäynnillä Malagassa
neurologi suositteli vaimolleni es-
panjalaista puheterapiaa, koska hä-
nen espanjansa on niin hyvä. Puolen
vuoden terapia kerran viikossa alkoi
viime syksynä. Puherapeutti kehui
häntä parhaaksi oppilaakseen ja suo-
sitteli hänelle jatkoterapiaa. Puhete-
rapeutit ovat tosi hyviä. Harmiksem-
me terapia loppui marraskuun alussa.
Toki harjoittelimme ja harjoitte-
lemme annettuja harjoituksia tosi
paljon. Tunnuslauseemme ovat ”Ain
RIS
TO H
UTT
UN
EN
Afasiakuntoutusta Aurinkorannikolla
Aivoinfarkti tavoitti Tuula Huttusen Aurinkorannikolla. Sitkeä harjoittelu omaishoitajana toimivan aviomiehen kanssa sekä afasia- ja omaisryhmien
vertaistuki ovat auttaneet kuntoutumaan ja jaksamaan.
Pä
ivi S
ep
pä
-La
ssil
a
18 AVH 4/2011
naurain työtäs tee” eli virheille nau-
retaan ja yritetään uudelleen sekä
”Tuula on sisukas sissi”, koska S- ja T-
kirjaimet ovat hänelle edelleen hyvin
vaikeita ääntää.
Onneksi Espanjaan kirjautuneille
eläkeläisille kaikki sairaudenhoito ja
lääkekulut ovat maksuttomia. Tosin
Espanja veloittaa yhteissummana
jälkikäteen suomalaisten sairausku-
lut Suomelta.
APUA AFASIARYHMÄSTÄ
Afasiaryhmä oli lopettamassa toimin-
taansa keväältä. Sain siitä vihiä ja eh-
din viimeisiin tilaisuuksiin. Sain ryh-
män vetäjältä puheterapeutti Riitta Mujuselta kesäksi paljon harjoituksia
ja Lexia-ohjelman, jossa on itseohjaa-
via tietokoneharjoituksia.
Riitta Mujusen aviomies on vai-
keavammainen afasiapotilas. Riitta
sai muita mukaan ja hän perusti afa-
siaryhmän seurakunnan tiloihin. Ryh-
mä on toiminut useita vuosia. Omai-
sia, potilaita ja harjoittelijoita siinä on
noin kymmenkunta.
Aurinkorannikolla käy talvikaute-
na onneksi paljon hoiva-alan harjoit-
telijoita. He käyvät afasiapotilaiden
kotona pari kertaa viikossa autta-
massa perheitä. Olen todella kiitol-
linen seurakunnan afasiaryhmälle ja
harjoittelijoille. Ilman heitä en olisi
jaksanut.
Afasiaryhmä on tehnyt retkiä lä-
hipaikkakunnille ja seurakunta järjes-
tää keväisin upeassa Fincassa saunan,
uinnin ja hemmotteluillallisen. Mu-
kana on myös pappi tarinoimassa ja
kuuntelemassa kuulumisiamme.
Tänä syksynä puheterapeuttim-
me ilmoitti, ettei hän tänä syksynä
jaksa vetää ryhmää. Hän kuntouttaa
miestään, joka menee pian sydän-
leikkaukseen. Harmi!
KIRJAIMISTA JA TAVUISTA ALOITETTIIN
Koville otti myös opetella elämä alus-
ta alkaen. Ruoan opettelin soseutta-
maan ja varomaan, ettei vaimoni saa
ruokaa väärään kurkkuun. Juoman
sekaan hän sai sakeutusjauhetta sa-
masta syystä. Suu oli myös aina saata-
va pumpulilla sisältä puhtaaksi.
Perusta oli onneksi hyvä. Vaimoni
oli todella sisukas ja opinhaluinen.
Olin entisessä elämässäni kauppa-
opettaja ja puheterapiaa ei tarvinnut
aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. Aloitim-
me pikkukuvakkeista ja opettelimme
niissä olevan kuvan nimen. Pikkukan-
sio oli koko ajan mukana ulkoa opet-
telua varten. Sitten saimme Suomes-
ta vanhanajan aapisen. Kirjaimien ja
tavujen opettelu kesti kuukausia, sit-
ten sanoja ja helppoja lauseita kuvien
mukaan.
Ja vihdoin monen kuukauden
kuluttua Tuula oppi lukemaan aut-
tavasti – tosin usein aloitimme aivan
alusta. Hankalaksi ymmärtämisen te-
kee myös se, että hän sanoo joskus
muuta kuin tarkoittaa ja luulee sa-
noneensa oikein. Piuhat päässä ovat
ristissä ja vaatii kauan opettaa asiat
uusille neuroneille.
Väliin laulamme hänelle laulukir-
jasta tuttuja lauluja. Harjoitukset ovat
mahdollisimman vaihtelevia ja kes-
toltaan noin puoli tuntia kerrallaan.
Nyt hän ymmärtää kellonajat ja rahan
käytön, mutta laskutoimituksiin em-
me vielä ole päässeet. Siinä välissä
teemme jumppaa ja iltakävelyitä.
Oikea jalka parani ennalleen, mutta
kädestä puuttuu voima.
OMAISHOITORYHMÄ KERRAN VIIKOSSA
Seurakunta ylläpitää Diakonialiiton
kanssa Pacosin tupaa. Siellä olemme
kokoontuneet kerran viikossa ja oh-
jelmaan kuuluu myös ruoka ja kahvi.
Myös papit käyvät usein kuulemassa
ja laulattamassa meitä. Kuulemme
asiantuntijaluentoja ja usein hiero-
jakoulun oppilaat käyvät hieromassa
meitä. Käytännössä myös afasiapoti-
laat ovat mukana.
Tuvassa toimii aamuisin lasten-
ryhmä, iltapäivällä se on avoinna
kaikille. Siellä on kirjasto, sinne tulee
sanomalehtiä ja sieltä saa myös pul-
lakahvit. Syksyllä omaishoitoryhmä
muuttaa seurakuntakotiin.
SUOMALAISTOIMINTAA AURINKORANNIKOLLA
Aurinkorannikolla, Espanjan etelä-
rannikolla Välimeren rannalla, asuu
enemmän tai vähemmän pysyvästi
yli 20 000 henkeä. Lisänä ovat viikko-
turistit. Eniten suomalaisia on Fuen-
girolassa. Lukumäärä kasvaa nope-
asti suurten ikäluokkien jäädessä
eläkkeelle.
Alueelle tulee myös nuoria per-
Aurinkorannikon afasiaryhmä on kokoontunut syyskauden ensimmäiseen ta-paamiseen. Kuvassa (vas. ylhäältä) hieroja, pappi Kaisa Salo ja harjoittelija, (keskellä) puheterapeutti Riitta Mujunen, (vas. alhaalta) omaishoitoryhmän vetäjä Riitta Sulamaa, omaishoitaja Hilkka Ijäs ja afasiapotilaat Leo Mujunen ja Tuula Huttunen.
Ris
to H
utt
un
en
19AVH 4/2011
heineen. Useimmat heistä ovat pe-
rustaneet yrityksen palvelemaan
suomalaisia. Täällä on suomalainen
koulu, jossa voi opiskella ylioppilaak-
si. Kahta paikallisradiota voi kuunnel-
la myös netissä. Suomenkielisiä lehtiä
ilmestyy kolme. Vanhin suomalaisyh-
teisö on Suomela ry. Sieltä saamme
harjoittelijoita kotiin.
Vahvin toimija on Aurinkoran-
nikon evankelis-luterilainen seura-
kunta, joka ylläpitää koko Espanjan
suomalaiskirkkoja. Täällä kirkko on
läsnä aivan eri tavalla kuin Suomes-
sa. Fuengirolan seurakuntakoti on
avoinna joka päivä klo 11–13. Siellä
käydään lukemassa sanomalehtiä,
tapaamassa ystäviä, tarinoimassa,
lainaamassa kirjoja, haukkaamassa
tapaksia ja kahvittelemassa. Torre-
molinoksessa seurakunnalla on Tor-
rentupa tapaamispaikkana.
Seurakunnan tiloissa toimi-
vat edellä mainitut afasiaryhmä ja
omaishoitoryhmä, syöpään sairas-
tuneiden ryhmä, ystäväpalvelu koti-
käynteihin ja Mieli maasta -masentu-
neiden vertaistukiryhmä. Olen saa-
nut upeaa tukea vertaistukiryhmistä
myös uupumukseeni ja masennuk-
seeni. Itsenäisesti täällä toimii Aurin-
korannikon sydänyhdistys.
Väestöpohja ei vielä riitä eri sai-
rauksiin sairastuneiden yhdistyksiin,
mutta väestö kasvaa nopeasti. Olen
ehdottanut seurakunnalle, voisivatko
kaikki ryhmät toimia yhdessä kerho-
na ja ehkä joskus yhdistyksenäkin.
Sairastunut on täällä aivan liian yksin
ongelmiensa kanssa.
APUA JA TUKEA SAIRASTUNEILLE
Hieman apua tuo myös tänä syksyllä
tänne saatu määräaikainen, puolipäi-
väinen sosiaalihoitaja. Tuki on aivan
riittämätön ja seurakunta on aivan
ylikuormitettu. Tarvitsemme tukea
sairaiden eri tukiliitoista ja yhdistyk-
sistä.
Monet tulevat Espanjaan hoita-
maan sairauksiaan. Lämmin, kosteah-
ko ilmasto on ihanteellinen esimer-
kiksi keuhko- ja sydänsairaille sekä
astmapotilaille. Liikuntavammaiset
voivat liikkua vuoden ympäri rollato-
reilla ja pyörätuoleilla. Pohjoisesta tu-
lee paljon väkeä kaamosmasennusta
karkuun.
Sairaus ei katso aikaa ja paikkaa.
EU-kansalainen saa vapaasti valita
asunpaikkansa EU:n sisällä. Saman
täytyy koskea myös sairaita. Moni
hoito on täällä helpompaa. Se on
lähellä ja on useimmiten halvempaa
kuin Suomessa. Olemme edelleen
suomalaisia!
Lämpimin terveisin lämpimältä
Aurinkorannikolta!
Risto Huttunen on afasiapotilaan
puoliso ja omaishoitaja.
Ris
to H
utt
un
en
20 AVH 4/2011
Toimintaterapiaryhmä alkoi syk-
syllä 2010 Altti-projektin työnte-
kijän pyytäessä meiltä tarjousta
ryhmätoiminnasta. Suunnittelimme
pienryhmän, jossa kuntoutuksen
päätavoite olisi saada sairastuneet
liikkeelle totutusta kotiympäristös-
tään.
TAVOITTEENA AKTIIVINEN ELÄMÄ
Yhdessä tekeminen, asioiden harjoit-
telu ja vertaistuen saaminen muilta
sairastuneilta sovittiin projektin työn-
tekijöiden kanssa ryhmän tavoitteik-
si. Muun maailman kohtaaminen ja
valloittaminen taas uudelleen sai-
rastumisen jälkeen on tärkeää, jotta
sairastuneilla pysyy aktiivinen ote
elämästä.
Ryhmä kokoontuu 10 kertaa syk-
syisin ja keväisin. Ryhmää ohjaa Satu-
paja Ky:n toimintaterapeutti yhdessä
Mikkelin ammattikorkeakoulun so-
sionomiopiskelijan kanssa. Ryhmän
kustannuksista vastaa Mikkelin kau-
punki.
Ryhmään osallistuneille kuntou-
tujille on laadittu sairaalassa, kotipal-
velussa tai kuntoutusohjaajan kanssa
yksilölliset tavoitteet. Ryhmän tavoit-
teita on muokattu ryhmäläisten ta-
voitteiden ja toiveiden mukaan.
Ryhmä jalkautuu aktiivisesti ym-
päri Mikkelin kaupunkia ja käy tu-
tustumassa sairastumiseen liittyviin
tukipalveluihin, tutustuu harrastus-
mahdollisuuksiin, harjoittelee asioi-
mista eri ympäristöissä, vaikka liikku-
misen ja kommunikoinnin kyvyt eivät
olisikaan enää entisellään. Ryhmässä
voidaan harjoitella myös kädentaito-
ja.
Uskaltautuminen uudestaan
erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin luo
onnistumisen kokemuksia ja ryhmä-
läisten antama vertaistuki ja viljelemä
hurtti huumorikin rohkaisee toimi-
maan.
MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ
OPINTOMATKALLE
Altti-projektin organisaatioiden rajat
rikkova moniammatillinen työryh-
mä teki opintomatkan Hollantiin 5.–
9.6.2011. Opintomatka toteutettiin
Mikkelissä syksyllä 2010 vierailleen
SA
TU H
EIN
O Kuntoutusta hollantilaisittain
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet kuntoutuvat ja saavat tukea Satupajan Ky:n toimintaterapiaryhmässä. Ryhmän tavoitteena on saada lisää työkaluja arjessa pärjäämiseen sekä omatoimisempaan elämään. Ryhmän ohjaaja Satu Heino
sekä joukko ammattilaisia kävi tutustumassa Hollannin kuntoutuskäytäntöihin.
Sa
lla
Se
pp
än
en
Eteläsavolaisia opintomatkalla Hollannissa.
21AVH 4/2011
Paul van Keekenin kutsusta ja hän
myös ystävällisesti isännöi matkaam-
me.
Matkalle lähti mukaan Etelä-Sa-
von sairaanhoitopiiristä, Kyyhkylän
kuntouslaitoksesta, Mikkelin kaupun-
gista ja Mikkelin Seudun Omaishoi-
tajista ammattihenkilöitä: lääkäreitä,
hoitajia, fysioterapeutteja, opettajia,
sosiaalityöntekijä, tukipalvelujohta-
ja, omaishoitaja ja minä itse Satupaja
Ky:n toimintaterapeuttina.
Avopuolen yrittäjänä ja toimin-
taterapeuttina oli mahtava mahdol-
lisuus päästä mukaan moniamma-
tillisen joukkomme opintomatkalle.
Lähdin matkalle avoimin mielin ilman
kummempia ennakko-odotuksia. Tu-
tustumiskohteina oli paikkoja akuut-
tihoidosta ikääntyvien palvelukes-
kukseen: Nijmeganin UMC St Radboud
-university hospital, Margriet nursing
home, Sint Maartenskliniek -Rehabili-
tation Centre ja De Lunette Zupthenin
pikkukaupungissa.
Opintokäynnin ohjelma oli tiivis,
mielenkiintoinen ja vaihteleva, mut-
ta aikaa jäi kuitenkin kivasti keskus-
teluun muiden kanssa sekä ajatusten
vaihtoon näkemästämme ja koke-
mastamme. Matkalle osallistujien eri
työpaikat ja ammatit antoivat asioi-
hin monta erilaista näkökulmaa.
KOTIIN KUNTOUTUMAAN
Hollannin tapa siirtää asiakkaat mah-
dollisimman nopeasti sairaalasta
kotiympäristöön ja kuntoutuksen
järjestäminen kotiin on mielestäni si-
tä, mihin suuntaan Suomessakin kun-
toutusta ollaan pikkuhiljaa viemässä.
Näin säästetään laitosten kustannuk-
sia, mutta mikä tärkeintä, estetään
asiakkaiden laitostuminen ja kuntou-
tuminen pääsee asiakaslähtöisesti to-
teutumaan kotiympäristössä, jolloin
aktiivinen ote elämään mahdollistuu.
Tähän meilläkin pyritään Kelan käy-
täntöjen kannustamana.
Vaikutuksen teki myös laitoksissa
olevien toimintaterapeuttien määrä.
Hollannin tapaan moni työskenteli
osapäiväisesti, mutta toimintate-
rapeuttien lukumäärä oli kuitenkin
huomattavasti suurempi kuin Suo-
messa vastaavissa laitoksissa. Toi-
mintaterapeuttien tilat ja välineistöt
vaikuttivat kuitenkin olevan samaa
tasoa kuin meilläkin.
Kuntoutuslaitoksessa oli pitkälle
tuotteistettuja erilaisia avoterapia-
jaksoja, jotka liittyivät esimerkiksi
pakotetun käden käyttöön ja päi-
vittäisten toimintojen harjoitteluun.
Hollannissa on kehitelty ja hyödyn-
netty paljon nettiä ja tuotettu erilai-
sia verkkosivustoja, joista asiakkaat
kotiutumisen jälkeen voivat saada
tietoa ja tarvittaessa apua.
HOITAJA KUNTOUTUKSEN TUKENA
Hollannissa kuntoutujilla oli myös ni-
metty hoitaja, johon oli mahdollista
olla yhteydessä kotiutumisen jälkeen
ja joka varmisti kotiutumisen onnis-
tumista ja kannusti ja tuki terveelli-
sempien elintapojen opettelua. Näin
varmistettiin sairaalassa saadun hoi-
don ja ohjeistuksen siirtyminen elä-
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projektin (2009–2012) tavoitteena
on kehittää esimerkiksi uusia toimintamalleja, jotka tukevat aivoveren-
kiertohäiriöön sairastuneen kotona selviytymistä. Yhteistyö erikoissai-
raanhoidon, perusterveydenhuollon, yrittäjien, kolmannen sektorin
sekä ammattikorkeakoulun kanssa on projektityön arkea ja tuottaa
tulosta.
Hollannin opintomatkalta otamme opiksemme hyvät käytännöt eli
saimme ajatuksia ja ideoita, joita kannattaa toteuttaa myös meillä. Tosin
myös huomasimme, että meillä täällä Etelä-Savossa aivoverenkiertohäi-
riöön sairastuneen hoito- ja kuntoutus toteutuu hyvin.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Helvi Janhunen
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projekti
väksi kuntoutujien arkeen. Tällainen
käytäntö, jossa sairastunut saatetaan
tukihenkilön avulla takaisin omaan
arkeen kuntoutujaksi, olisi mahtava
käytäntö meilläkin!
Ison vaikutuksen teki ikäihmisten
palveluasumisen kehittely ja itsemää-
räämisoikeuden ja elämän laadun
varmistaminen pitkälle vanhuuteen.
Ikäihmisten palvelukeskus oli hotel-
litasoa ja aivan kylän keskuksessa.
Sieltä löytyi muun muassa uimahal-
li, kampaaja, ryhmätoimintatiloja ja
ravintola. Kylän elämä ja toiminta oli
tuotu ikäihmisten luokse!
Kaikkien tutustumiskäyntien
ohella matkan parasta antia oli tu-
tustuminen oman työskentelyalueen
verkoston ihmisiin. Ajatusten ja näke-
mysten jakaminen ja uusien ideoiden
kehittely, siinä oli matkan suola.
Satu Heino työskentelee
toimintaterapeuttina
Satupaja Ky:ssä.
Sa
lla
Se
pp
än
en
Palvelukeskus De Lunetten ravintolassa oli viihtyisä ilmapiiri.
22 AVH 4/2011
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
aiheuttavat usein heikenty-
mistä kävelykyvyssä. Noin 70
%:lla AVH:n saaneista henkilöistä kä-
velykyky on rajoittunutta vielä kolme
kuukautta sairastumisen jälkeenkin.
Kävelyominaisuuksien kehittäminen
onkin yksi tärkeimpiä kuntoutuksen
osa-alueita AVH-kuntoutuksessa, jo-
ten tarvitaan myös keinoja kävelyky-
vyssä tapahtuvien muutosten mittaa-
miseen.
Perinteisesti kävelykyvyssä ta-
pahtuvia muutoksia on arvioitu kä-
velynopeutta tai -kestävyyttä mit-
taavilla testeillä, kuten 10 metrin tai
6 minuutin kävelytestillä. Saatujen
tulosten perusteella on voitu arvioida
kuntoutusjakson vaikuttavuutta. Kä-
velyn vaiheiden tarkempi analysointi
on ollut suurelta osin fysioterapeutin
havainnoinnin varassa, jota on myös
voitu tarkentaa kävelyn videoinnilla.
KOLMIULOTTEINEN KEHOMALLI
Neuronin Nekti-projektissa on kehi-
tetty uudenlainen lähestymistapa
kävelykyvyn seurantaan yhteistyös-
sä Itä-Suomen yliopiston fysiikan
ja matematiikan laitoksen kanssa.
Kehon liikkeitä seuraavan XSens-lii-
keanalyysin avulla voidaan arvioida
kuntoutuksen vaikuttavuutta käve-
lykykyyn liittyvien tekijöiden kautta.
Tämän avulla saadaan selville esi-
merkiksi mahdolliset puolierot askel-
pituuksissa, tukivaiheiden kestossa,
nivelliikkuvuuksissa tai arvioida tar-
kasti kävelyn nopeusominaisuuksia
tai ajoituksia. Graafi sesti ja numeroin
esitetty analyysi on helppo tulkita ja
tallentaa myös myöhempää tarkaste-
lua varten.
Xsens-mittausjärjestelmällä ei
pelkästään tuoteta kävelyanalyysiä
mittalukujen ja käyrien avulla, vaan
sillä luodaan myös kolmiulotteinen
kehomalli. Mallinnuksesta kehon eri
osien asentoa on helppo tarkastel-
la jälkikäteen yhdessä kuntoutujan
kanssa.
Nektissä jo toistamiseen mukana
ollut Seppo Väisänen kuvailee käve-
lyanalyysin kautta saamaansa tietoa:
– Hieno kokemus! Siinä näkee
todella oman kävelytyylin; miten oi-
keasti kävelee. Tuosta mallinnuksesta
saa paremmin selvää, miten nivelet
todellisuudessa liikkuvat.
VAIHTOEHTO PERINTEISELLE VIDEOKUVALLE
Käytännön kokemuksen kautta Nek-
ti-kuntoutuksessa on huomattu, että
kolmiulotteisen mallinnuksen kautta
on usein jopa helpompi tarkastella
omaa liikkumistaan, sillä tällöin huo-
mio keskittyy olennaiseen: nivelten
liikkeeseen ja kehon osien asentoon
kävelyn eri vaiheissa.
Perinteisen videokuvan katsomi-
nen saattaa joskus herättää kuntou-
tujassa suurta ulkonäkökriittisyyttä,
kuten: ”Näytänpäs minä kamalalta,
miten minun hiukseni ovat sekaisin,
vaatteetkin ovat ihan rytyssä, olen-
pas minä lihava jne.”, jotka ovat aivan
epäolennaisia tekijöitä arvioitaessa
kävelyä ja sen laatua.
Tämän vuoksi uuden kolmiulot-
teisen mallinnuksen tarkastelu voi
toimia kuntoutujalle parempana pa-
lautteen antajana.
Koska perinteisellä videokuvalla-
kin on omat hyvät puolensa kävelyn
havainnoinnissa, on liikeanalyysijär-
jestelmään yhdistetty samanaikaises-
ti tapahtuva videotallennus. Näitä eri
menetelmiä voidaan hyödyntää rin-
nakkain kullekin sopivimmalla taval-
la.
NEKTI-KUNTOUTUS JATKUU
Nekti-projekti päättyy tämän vuo-
den lopussa. Tuloksena on syntynyt
tehokas, teknologiaa hyödyntävä
kuntoutuksen menetelmä AVH-
kuntoutukseen. Kehittämisprojektin
päättyminen ei kuitenkaan tarkoi-
ta Nekti-kuntoutuksen loppumista,
vaan päinvastoin; se on yksi tärkeä
osa Neuronin kuntoutusmenetelmiä.
Nekti-kuntoutusjaksoja järjestetään
vuoden 2012 puolella noin kerran
kuukaudessa.
Tarkempia lisäohjeita antaa pro-
jektipäällikkö Heli Vehkala,
p. 050 303 9070.
Terveystieteiden maisteri, fysiote-
rapeutti Heli Vehkala työskentelee
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-
keskus Neuronissa TEKES-hankkeen
projektipäällikkönä.
HE
LI V
EH
KA
LA Käyrää kävelystäKehon liikkeitä seuraavan XSens-liikeanalyysin avulla voidaan arvioida
kuntoutuksen vaikuttavuutta.
He
li V
eh
ka
la
Fysioterapeutti Virpi Muhonen tarkastelee yhdessä Sisko Hartikaisen kanssa kävelyn osatekijöitä, jotka vaativat kehitystä.
23AVH 4/2011
Mallioppiminen oli ensimmäi-
nen, mihin tarttua. Muistan,
kuinka terapeutti painotti,
että toimintakykynsä säilyttänyt ke-
hon puoli tekee edelleen kaiken ihan
oikein. Ota siitä oppia.
Tarkkailin kuntoutusosastolla
työskentelevien liikkumista ja yri-
tin hahmottaa, mitä ihmettä tuossa
kahdella jalalla kävelemisessä oikein
tapahtuu? Mikä on tuon heikosti toi-
mivan kehon puolen osuus niin kovin
vaativassa kävelemisen prosessissa?
Onneksi oppiminen ilmiönä on mi-
nua aina kiinnostanut, joten olin alus-
ta alkaen valmis ottamaan minulle
annetun haasteen vastaan.
KYSELYÄ JA HARJOITTELUA
Päästyäni kutakuinkin tolpilleni alkoi
kävelyn eri vaiheiden älyllinen analy-
sointi. Kysely ja ihmettely ovat olleet
periksi antamattoman harjoittelun
kanssa tapojani päästä kävelyn oppi-
misprosessissani eteenpäin.
Heti alusta pitäen olen Neuronin
jaksoilla kokenut erinomaiseksi eri-
laiset kävelyn analysoinnit, joiden
kautta saan todella tarkkaa faktaa
siitä, miltä osin kävelyssä on menty
eteenpäin, ja missä vielä mättää.
Nekti-jaksoille päästyäni on myös
kävelyn videointi tullut mukaan. Niin-
hän se on, että jos yksikin kuva ker-
too enemmän kuin tuhat sanaa, niin
SIS
KO
HA
RTIK
AIN
EN
Kuinka opetella uudestaan kävelemään?
Sisko Hartikainen menetti kolme vuotta sitten vasemman kehonpuolen hallinnan aivoinfarktin seurauksena ja sai ryhtyä opiskelemaan kävelyä.
kuuden minuutin videopätkä kertoo
sitten ihan kaiken. Täydennyksenä
edelliseen on Nektissä ollut mahdol-
lisuus päästä näkemään omaa käve-
lyä myös kolmiulotteisen tietokone-
mallinnuksen, Xsens-liikeanalyysin,
kautta.
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuronin
Nekti-projektissa kehitetään
neurologisen kuntoutuksen
malli, jossa hyödynnetään uu-
sinta tekniikkaa ja harjoitellaan
pienryhmissä yhteensä yh-
teensä kolme tuntia päivässä.
PALAUTETTA LIIKEANALYYSISTA
Tämä kävelyn analysointi ei jätäkään
enää mitään arvailun varaan. Näytöl-
tä saa suoran palautteen, kun näkee
lantionsa, polviensa ja nilkkojensa
liikkeet tai niiden liikkumattomuu-
den.
Tulevat läksyt ovat aika selke-
ästi nähtävillä, kun saan analyysin
tulosteena käsiini. Siinä ovat jo opi-
tut ja vielä vaiheessa olevat kävelyn
osatekijät, tarkkoina mittalukuina ja
käyrinä. Näitä tarkastellaan Nekti-
ohjaajien kanssa, kun hahmotellaan
jakson aikaista sekä sen jälkeistä har-
joittelua.
Tätähän tämä elämä nyt sitten
tulee olemaan, elämänmittainen op-
pimisen polku, jossa minä itse olen
pääosassa sekä tavoitteiden asetta-
jana että niiden saavuttamisen arvi-
oijana. Muut kanssakulkijat ovat tuon
matkan oppaita ja tsemppaajia.
Sisko Hartikainen on ollut Nekti-
kuntoutuksessa jo neljä kertaa. Käy-
tettävät uuden kuntoutuslaitteet ja
mittausvälineet, hyvät kuntoutumisen
tulokset ja vertaistuen voima ovat
asioita, jotka saavat Siskon tulemaan
yhä uudestaan Nekti-kuntoutukseen.
Fysioterapeutti Virpi Muhonen kiin-nittää liikeanalyysiantureita Sisko Hartikaiselle mitattaviin kehonosiin; jalkaterän päälle, polven ylä- ja ala-puolelle sekä lantiolle ja rintalastan päälle.
He
li V
eh
ka
la
24 AVH 4/2011
Suomalainen Lääkäriseura Duo-
decim ja Suomen Akatemia
järjestivät vuonna 2008 kon-
sensusseminaarin, jonka aiheena
oli Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen
kuntoutus. Asiantuntijaraati otti tutki-
musten ja alustusten pohjalta kantaa
siihen, millaista aivoverenkiertohäiri-
öiden ja aivovammojen kuntoutuk-
sen tulisi olla.
HAASTEITA RIITTÄÄ
Duodecim, Aivoliitto ja Aivovamma-
liitto halusivat selvittää tämän het-
ken tilanteen ja järjestivät 4.10.2011
konsensuskokouksen seurantasemi-
naarin. Paikalle oli kutsuttu sosiaali-
ja terveysministeriön, yliopistollisten
sairaanhoitopiirien, Kelan, vakuutus-
yhtiöiden ja Valviran edustajat kerto-
maan, mitä on tehty ja mitä on suun-
nitelmissa.
Avauspuheenvuorossaan en-
simmäisen konsensusseminaarin
suunnitteluryhmän puheenjohta-
jana toiminut Terttu Erilä painotti,
että AVH- ja aivovammapotilaiden
kuntoutuksen kipukohtia ovat olleet
ajoitus, saatavuus ja laatu. Liian har-
va pääsee kuntoutukseen, kuntou-
tuksen aloitus myöhästyy, eikä kun-
toutus ei ole kyllin moniammatillista.
Vastuu on päättäjillä.
ASIANTUNTIJOILTA KUULTUA
Asiantuntija-alustuksissa käsiteltiin
mm. uutta terveydenhuoltolakia,
Kelan asemaa ja terveydenhuollon
valvontaa.
Terveydenhuoltolain mukaan
vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen
suunnittelusta, ohjauksesta ja seu-
rannasta on kunnalla, mutta laki pai-
nottaa myös erikoissairaanhoidon ja
perusterveydenhuollon yhteistyötä.
Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunni-
telmat on laadittava.
Kuntoutuksen tuloksellisuus ei
katso ikää, ja Kelassa on lisätty yli
65-vuotiaiden kuntoutusta. Kun-
toutuksen sitominen Kelan muihin
etuuksiin on edelleen epäkohta.
Valviran perustehtävä on tervey-
denhuollon valvonta. Aivoverenkier-
tohäiriöiden hoitoon tai kuntoutuk-
seen liittyviä valituksia tulee melko
vähän, sillä kuntoutujat eivät ole tie-
toisia valitusmahdollisuuksista.
VTL Kauko Koivuniemi muistutti
alustuksessaan siitä, että asiakas ei
ole vastaanottaja eikä kohde, vaan
kanssatoimija. Tärkeää ei ole se, mitä
tapahtuu sairaalan sisällä, vaan se, mi-
ten ihminen selviytyy kotiutumisen
jälkeen. Tähän arjessa selviytymisen
seurantaan tulee kehittää mittareita.
KEHITYS YLIOPISTOSAIRAAN-
HOITOPIIREISSÄ
Kaikissa yliopistosairaanhoitopiireis-
sä on AVH-poliklinikka tai kuntoutus-
tutkimusyksikkö ja useimmissa aivo-
vammapoliklinikka on olemassa tai
kehitteillä. Tässä on menty eteenpäin.
Subakuutin kuntoutuksen pai-
koista on edelleen pulaa. Kaikissa
yliopistosairaanhoitopiireissä ei ole
lainkaan omaa kuntoutusosastoa, ei-
kä olemassa olevienkaan kapasiteetti
riitä kattamaan tarvetta kuin pieneltä
osin.
Suurilla kaupungeilla, kuten
Helsingillä ja Tampereella, on omat
neurologiset kuntoutusosastonsa,
joten niiden asukkaat ovat muita
paremmassa asemassa. Pirkanmaal-
la ollaan pisimmällä neuvotteluissa
uusien moniammatillisten AVH -kun-
toutusyksiköiden perustamisesta eri
puolille aluetta.
AVH- ja aivovammahoitoketjuja
on päivitetty viime vuosina useilla
alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla ter-
veyskeskuksiin on perustettu AVH-
vastaavien tehtäviä ja yhteistyössä
Aivoliiton kanssa perehdytetty työn-
tekijöitä järjestöjen mahdollisuuksiin
tukea sairastuneita.
KOPPI KUNTOUTUSPALLOSTA
Päätöspuheenvuorossaan alkuperäi-
sen konsensuskokouksen paneelin
puheenjohtaja, professori Juhani
Wikström totesi, että kolmessa vuo-
dessa on menty eteenpäin niin lain-
säädännön, rahoittajien toiminnan
kuin terveydenhuollon kuntoutustoi-
minnankin kehittämisessä. Epätasa-
arvo kuntoutukseen pääsyn osalta
ei silti ole poistunut, ja kuntoutus ta-
pahtuu liian etäällä ihmisen arjesta.
Tarvitaan myös selkeitä sopimuksia
tavoitteista ja työnjaosta terveyden-
huollon, rahoittajien ja kolmannen
sektorin välillä.
Kokouksen järjestäjät ovat päättä-
neet tarkastella tilannetta uudelleen
taas kolmen vuoden kuluttua.
Riitta Tuusa toimii
koulutussuunnittelijana Aivoliitossa.
RIIT
TA T
UU
SA
Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu tasavertaisesti
Kuinka aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen kuntoutus on edistynyt? Onko mikään muuttunut kolmessa vuodessa? Tätä pohdittiin
konsensuskokouksen seurantaseminaarissa lokakuun alussa.
25AVH 4/2011
KO
LU
MN
IA
NN
ELI K
ILJUN
EN
Palveluketjut halutaan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta.
Terveydenhuollon järjestelmät ja palveluketjut toimiviksiH
en
rik
Ke
ttu
ne
n
Parasta ennaltaehkäisyä aivoverenkiertohäiriöi-
hin (AVH) on aktiivinen ja tervehenkinen arki,
johon kuuluu myös monipuolinen kuntoilu
ja arkiliikunta. Liikkuminen on tärkeää myös AVH:n
jälkeen, kun palaudutaan takaisin päivittäiseen elä-
mään, opetellaan unohtuneita taitoja ja harjoitellaan
rutiineita arkeen. Sairastumisen myötä liikkuminen
saa aivan uuden sävyn. Se ei olekaan suuria saavu-
tuksia, pyyhällettyjä kilometrejä, vaan pieniä onnis-
tumisia, hammasta purren, askel kerrallaan.
Apuvälineiden ja auttajien sekä esteettömän ja
turvallisen ympäristön merkitys kasvaa arvoon ar-
vaamattomaan. Mahdollisuus liikkumiseen paran-
taa olennaisesti elämänlaatua. Se pitäisikin nähdä
nykyistä vahvemmin osana kaikkea päätöksentekoa,
niin kaavoituksessa, asunto-, palvelu- ja ympäristöra-
kentamisessa, julkisessa liikenteessä jne.
Aivoverenkiertohäiriön jälkeen kuntoutus on
välttämätöntä arkisen elämän tukena. Valitettavasti
yhä edelleen kuntoutuksen järjestäminen vaihtelee
aivan liikaa riippuen siitä, missä ihminen asuu tai
minkä järjestelmän piiriin hänen kuntoutuksensa
kuuluu. Terveydenhuoltomme monikanavainen ra-
hoitus on johtanut vastuun – ja potilaan – pallotte-
luun organisaatiolta toiselle.
Tämä todellisuus ei näyttäydy keskivertoterveel-
le ihmiselle, joka hakee työterveyslääkäriltä reseptin
fl unssalääkkeeseen tai lähetteen fysioterapiaan. Pit-
käaikaissairaat, paljon lääkkeitä käyttävät, kuntou-
tusta ja apuvälineitä tarvitsevat ihmiset sen sijaan
putoavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-
hoidon, julkisen ja Kela-korvattavan tai sosiaali- ja
terveydenhuollon rajapinnoilta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnallista
terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjär-
jestelmää sovitetaan yhteen näiden ongelmien
vähentämiseksi. Tarkoitus on myös tehostaa terve-
ydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen
toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluketjut halu-
taan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta ja
kokonaiskustannukset hallintaan. Tavoitteena on lä-
pinäkyvä rahoitus ja vaikuttava kokonaisuus. Tavoite
on kunnianhimoinen, mutta välttämätön, jotta sosi-
aali- ja terveydenhuolto toimisi aidosti kansalaisten
hyvinvoinnin parhaaksi.
Meidän on myös toimittava määrätietoisesti ter-
veyserojen kaventamiseksi. Terveyden epätasa-arvo
kytkeytyy suoraan yhteiskunnan epätasa-arvoon ja
suhteellisiin tuloeroihin. Siksi on välttämätöntä, että
hallitus onnistuu myös keskeisessä tavoitteessaan
kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja.
Aktiivisessa arjessa myös työ on tärkeää. Osatyö-
kykyisten ihmisten työllistymisen tiellä on yhä aivan
liikaa esteitä. Työmarkkinaosapuolten lokakuisessa
raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suo-
malaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta,
on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen,
johon kuuluu myös osatyökyvyn hyödyntäminen.
Selvitysmies Markku Lehdon Kaikki mukaan! Osa-
työkykyiset työmarkkinoilla -raportin pohjalta lähde-
tään parantamaan osatyökykyisten osallistumista
työelämään.
Ihmisellä on oltava oikeus elättää itseään ja per-
hettään tai täydentää toimeentuloaan työllä. Jokai-
sen elämäntilanne pitää huomioida yksilöllisesti, oi-
keasta työstä on maksettava oikeaa palkkaa ja eten-
kin eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen on
saatava oikeudenmukaiseksi. Yhteiskunnan tulee
huolehtia siitä, että osatyökykyisten ihmisten oikeus
tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vas-
taavaa työtä toteutuu, ja syrjiminen työmarkkinoilla
vähenee.
Anneli Kiljunen on kansanedustaja (sd.) ja
eduskunnan Stroke-ryhmän koollekutsuja.
26 AVH 4/2011
YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTATuetut lomat ja Soluku-lomat ovat sosiaalista lomatoi-
mintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun
Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomalla oloa tuetaan siis
taloudellisesti. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja
tuki jaetaan hakemusten perusteella.
Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-
renkiertohäiriön sairastuneille ja perheille, joiden lapsella
on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä
kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-
jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta
AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.
Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lo-
matoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.
Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset ha-
kuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.
HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tu-
ettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja
keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita
saat myös netistä osoitteesta www.mtlh.fi . Netissä voi
myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lo-
mille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.
VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso,
jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-
kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset
ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-
sessa.
Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lo-
mahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat
kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.
Muille lomille valinnan tekee Maaseudun Terveys- ja Lo-
mahuolto tai loman järjestävä lomajärjestö. Kielteisestä
päätöksestä ei ilmoiteta.
LISÄTIETOJALisätietoja lomista antaa järjestösuunnittelija Risto Lap-
palainen, p. 040 5437 290 tai sähköpostitse risto.lappalai-
[email protected] sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto,
p. 010 2193 460 tai 040 5366 058, sähköpostitse lomat@
mtlh.fi .
Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto
Mannerheimintie 31 B 20
00250 Helsinki
Tai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi
AVH-LOMATLomia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneille ja
omaisille.
1. Kylpylä Kivitippu 15.–19.4.2012Lomakohde: Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Etelä-Poh-
janmaa.
Paikkoja: 30 henkilöä. Mukana lomaohjaajana on
Aivoliiton järjestösuunnittelija.
Sisältö: Loman teemana ovat ikäihmiset. Puo-
lihoidon lisäksi lomaan kuuluu osahie-
ronta ja verenpaineen mittaus, ohjattuja
liikunta- ja rentoutustuokioita, terveys-
luentoja liikunnasta, ravinnosta sekä lo-
maohjaajan palvelut. Talon sauna, al-
lasosasto ja kuntosali ovat vapaassa
käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla
mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoi-
ta hakemuksessa, jos tarvitset invahuo-
neen.
Lisätietoja: www.kivitippu.fi .
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika: 17.1.2012 asti.
Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.
Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2012
26 AVH 4/2011
27AVH 4/2011
2. Nuorten työikäisten lomaviikko Ikaalisten Kylpy-lässä 16.–21.9.2012Kohderyhmä: Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet
nuoret työikäiset.
Paikkoja: 20 henkilöä.
Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa
puolihoidolla (aamupala ja päivällinen).
Ikaalisten kylpylän oma ohjelma, allas-
osasto, kuntosalit ja ympäristö ovat lo-
malaisten vapaassa käytössä. Lomalla
on mukana Aivoliiton oma työntekijä
kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita
hakemuksessa, jos tarvitset invahuo-
neen.
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika: 15.6.2012 mennessä.
Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.
3. Kylpylähotelli Kunnonpaikka 16.–21.9.2012Lomakohde: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi,
Pohjois-Savo.
Paikkoja: 30 henkilöä.
Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa. Lo-
maan kuuluu puolihoito ja kylpylän oma
ohjelma. Kylpylän allasosasto, kuntosali
ja ympäristö ovat vapaasti lomalaisen
käytettävissä. Aivoliiton oma työntekijä
on loman alussa mukana lomalla.
Lisätietoja: www.kunnonpaikka.fi
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika: 15.6.2012 asti.
Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.
TIETOA SOLUKU-LOMISTA Yleistä Soluku-lomistaLomat toteutetaan yhteistyössä Neurologisten vammais-
järjestöjen (NV) kanssa ja ne on suunnattu kaikille neuro-
logisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Eri-
tyisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku)
edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten
mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoakti-
viteetteja.
Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuut-
ta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista
verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara
ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten
mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vam-
masta huolimatta. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuoh-
jeisiin.
Lomien järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää loma-
toimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammais-
järjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyössä eri
palvelutuottajien kanssa, jotka vastaavat yleensä lomien
ruoka- ja majoituspalveluista ja joistakin oheispalveluista.
Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä
liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.
HinnatLomien hinta on 28 €/vrk aikuiset ja perhelomilla aikuiset
23 €/vrk, lapset 8–16 vuotta 7 €, alle 8-vuotiaat maksutta.
Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat
siis ns. täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takai-
sin kustantaa jokainen lomalainen itse.
HakeminenLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa tulostettua
netistä (www.mtlh.fi ) ja liitojen toimistoista.
Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Ter-
veys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteis-
työssä vammaisjärjestöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja
Lomahuollon sivuilla voi täyttää hakukaavakkeen myös
sähköisesti.
Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-
sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Tär-
keää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteesi
lisäksi sosiaaliturvatunnuksesi sekä perustelut siitä, miksi
haluat lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttä-
jiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakoh-
teen mukaan.
Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-
vittäisissä toiminnoissa, hänen tulee itse huolehtia oma
avustaja mukaan lomalle. Mahdollisesta henkilökohtai-
sesta avustajasta maksetaan sama omavastuu kuin loma-
laisesta ja sen maksajana on lomanhakija.
Palauta avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen
loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje,
jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM!
Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden
viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät
pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvitta-
vien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla
avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa sa-
malla lomalle tulonsa.
Lomien vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-
sista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa. Järjestöt eivät
vakuuta lomalaisia.
27AVH 4/2011
28 AVH 4/2011
Lisätietoja Lisätietoja lomista saat Risto Lappalaiselta,
p. 040 543 7290, s-posti: [email protected]
sekä Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi .
SOLUKU-LUONTOLOMAT 20121. Vuokatin talviliikuntaloma nuorille ja aikuisille Vuokatissa 30.3–4.4.2012 Lomakohde: Vuokatin urheiluopisto.
Kohderyhmä: Aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.
Ryhmän koko: 20 henkeä.
Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille ja
nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.
Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikun-
nan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii
myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle.
Lisätietoja: www.vuokattisport.fi
Loman ohjattu liikunta sisältää mm: • Kelkkalaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä
opiskelijoiden kanssa
• Pystylaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat
• Murtomaahiihtoa
• Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä
• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika: 2.1.2012 mennessä.
2. Perinteinen luontolomaviikko Hossassa 20.–25.8.2012Kohderyhmä: Aikuiset ja nuoret aikuiset.
Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi par-
haiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hake-
muksessa.
Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä
toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on
henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Loma sopii
myös pyörätuolin käyttäjälle.
Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pie-
nempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja
lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huo-
nompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.
Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-
säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin
myös pyörätuolia käyttäville. Teemme päivittäin vesistö-
vaelluksia.
Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen
polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.
Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä
on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-
lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä
päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa.
Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa.
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika päättyy 23.5.2012.
3. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma Ilomantsissa 12.–16.9.2012Kohderyhmä: aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.
Lomakohde: Möhkön Manta, Ilomantsi.
Ryhmän koko: 12–15 henkeä.
Majoitus: Kaksi päivää Jänissaaressa ja kolme päi-
vää Möhkön kylässä esteettömissä majoi-
tustiloissa.
Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken erätu-
kikohtaan (esteetön) Jänissaareen. Retkeilemme veneel-
lä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen
sotahistoriaan ja luontopolkuihin sekä nautimme luon-
tohenkisen porukan seurasta ja Savottakahvila Möhkön
Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii siis
toimintarajoitteisille henkilöille ja pyörätuolin käyttäjille,
mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana.
Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.
Hakuaika päättyy 15.6.2012.
Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto
Mannerheimintie 31 B 20
00250 Helsinki
tai tee sähköinen hakemus netissäwww.mtlh.fi
28 AVH 4/2011
29AVH 4/2011
Hyvin toimiva sosiaalihuolto ja
siihen liittyvä palvelujärjes-
telmä ovat keskeinen osa ih-
misten hyvinvoinnin ja perusoikeuk-
sien toteutumista. Sosiaalihuollon
nykyinen lainsäädäntö muodostuu
sosiaalihuoltoa ohjaavista yleislaeis-
ta sekä lukuisista erityislaeista ja vielä
muutamista muista sosiaalihuoltoon
kiinteästi liittyvistä laeista. Lainsää-
däntö on pirstaleinen, osin puutteel-
linen ja epäyhtenäinen. Esimerkiksi
asiakkaan oikeudet ja viranomaisten
velvollisuudet ovat kirjavasti säännel-
ty.
LÄHES 30-VUOTIAS LAKI
Nykyinen sosiaalihuoltolaki astui
voimaan vuonna 1984. Lähes 30
vuotta vanhaa lakia on matkan var-
rella uudistettu ja muutettu useaan
otteeseen. Sosiaalihuoltolain perus-
lähtökohdat ja lain tarkoitus ovat si-
nänsä säilyneet melko hyvin, mutta
sosiaalihuollon toimintaympäristös-
sä on tapahtunut paljon muutoksia
vuosien aikana.
Köyhyys, eriarvoistuminen, toi-
meentulon ja terveyden ongelmat,
yksinäisyys, lähiyhteisön tuen puute,
lasten kasvuun liittyvät ongelmat,
mielenterveys- ja päihdeongelmat,
ikääntyneiden ihmisten palvelujen
saantiin liittyvät kysymykset ja muut
elämänkaaren eri vaiheissa kohdatut
sosiaaliset ongelmat ovat sosiaali-
huollon ydinalueita, joiden ratkai-
semiseksi tarvitaan hyvin toimivaa
järjestelmää.
Samanaikaisesti on kuitenkin
tärkeää rakentaa sellaista yhteiskun-
taa, jossa näitä ongelmia ei synny ja
jossa pystytään tunnistamaan ja eh-
käisemään hyvin myös tulevaisuu-
den vielä tuntemattomia sosiaalisen
hyvinvoinnin riskejä. Näistä syistä
hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaa-
listen ongelmien ennaltaehkäisy on
nostettu keskeiseen asemaan sosiaa-
lihuoltolakiehdotuksessa.
Sosiaalihuoltolain uudistamises-
sa tavoitellaan vahvaa yleislakia ter-
veydenhuoltolain rinnalle. Uudessa
laissa tullaan määrittelemään alan
keskeisiä käsitteitä, mm. sosiaalinen
hyvinvointi, hyvinvoinnin edistämi-
nen, osallisuus sekä erikseen sosiaa-
lityö ja sosiaaliohjaus.
LÄHTÖKOHTANA ASIAKAS
Sosiaalihuoltolakiehdotus korostaa
asiakaskeskeisyyttä, joka näkyy esi-
merkiksi niin, että tarjottavien palve-
lujen sijasta pyritään määrittelemään
asiakkaan tuen tarpeet, joihin sosiaa-
lihuollon tulee vastata. Jos asiakkaan
todetaan tarvitsevan monipuolista
apua ja tukea, hänelle nimettäisiin
vastuutyöntekijä, joka vastaisi hänel-
le järjestettävästä palvelukokonai-
suudesta.
Laissa tullaan säätämään muun
muassa hyvinvoinnin edistämisestä
kunnassa, tuen tarpeista, joihin sosi-
aalihuollon on vastattava, keinoista,
joilla tarpeisiin vastataan, tarpeen
selvittämisestä, arvioinnista ja pää-
töksenteosta sekä palvelujen laadun
turvaamisesta. Sosiaalihuoltolakia
valmistelevan työryhmän toimikausi
päättyy 31.12.2011.
Lain on tarkoitus tulla voimaan
1.1.2013.
Lisätietoja: Sosiaalihuollon
lainsäädännön työryhmän
väliraportti, www.socca.fi ,
www.socom.fi .
Satu Lukka toimii
järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.
SA
TU LU
KK
A
Sosiaalihuoltolainsäädäntö uudistuksessaNykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa perusteellisesti kolmessa toisiaan
täydentävässä kokonaisuudessa, joista ensimmäisenä valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki.
30 AVH 4/2011
Liitto tiedottaa
VALTUUSTOKAUSI PÄÄTTYI
Aivoliitto ry:n vuosien 2008–2011 valtuusto kokoon-
tui viimeiseen kokoukseensa 26.10.2011 Tampereel-
la. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toiminta-
suunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012.
Valtuusto kävi myös läpi kulunutta valtuustokaut-
ta ja sen itselleen asettamien tavoitteiden toteutu-
mista. Hyvinä asioina pidettiin muun muassa ennen
kokousta pidettävää seminaaria, AVH-kuntoutustut-
kimusta, perheenjäseneltä perittävän jäsenmaksun
pienentämistä, liiton uutta nimeä sekä Nuortenta-
lojen yhtiöittämistä. Yhteisesti todettiin valtuuston
olleen rakentavasti keskusteleva.
Kokouksen lopussa Tiina Viljanen ja Kirsi Haan-perä jakoivat Aivoliitto ry:n standaarit kiitoksena
valtuustossa lopettaville jäsenille, joita ovat Sirpa Kuukkanen, Maire Kivimäki, Reino Kairavuo, Esko Sieppi, Risto Salovaara ja Kikka Toivanen.
LIITON HALLITUS 2012–2013
Liittovaltuusto valitsi liittohallituksen jäsenet ja vara-
jäsenet. Aivoliitto ry:n hallitus on vuosiksi 2012–2013
seuraava:
Puheenjohtaja: Terttu Erilä.
Varapuheenjohtaja: Matti Lehtihalmes (varajä-
sen Minna Vironmäki).Jäsenet: Risto Laalo (varajäsen Terhi Isotalo),
Heikki Lehmusto (varajäsen Tuula Vainikainen),
Anne-Mari Virolainen (varajäsen Kaisa Kiiski), Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, AVH-
sair. edustaja, (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon
aivohalvausyhdistys ry), Johanna Antila, Afasia- ja
aivohalvausyhdistys ry, omaisjäsenen edustaja, (va-
rajäsen Olavi Kettunen, Pirkanmaan AVH-yhdistys
ry), Hannu Kuusela, SLI-edustaja, Afasialasten tuki
ry, (varajäsen Taito Puttonen, Afasialasten tuki ry).
TERTTU ERILÄ JA TIINA VILJANEN
ASIANTUNTIJARYHMÄÄNTerveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimennyt Ai-
voliitto ry:n puheenjohtajan Terttu Erilän ja toi-
minnanjohtaja Tiina Viljasen jäseniksi sydän- ja
verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryh-
mään vuosiksi 2011–2014. Ryhmässä on kaikkiaan
kaksikymmentä asiantuntijaa.
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida sy-
dän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytilaa
ja kehityssuuntia, arvioida nykyisten toimenpiteiden
vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, tehdä
ehdotuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn,
hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja seurata, ar-
vioida ja antaa asiantuntijatukea käynnistyvään val-
timoterveyden hankekokonaisuuteen 2012–2017.
HAE SOPEUTUMIS-
VALMENNUSKURSSEILLE
Tietoja ensi vuoden sopeutumisvalmennuskursseis-
ta on tarjolla Kielipolku 3/2011 ja AVH 3/2011 -lehdis-
sä julkaistuissa Sopeutumisvalmennuskurssit 2012
-liitteissä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http://
www.aivoliitto.fi /kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kun-
toutuspalvelut/sopeutumisvalmennus.
Huomaathan, että ensi vuoden alussa järjestet-
tävien kurssien hakuajat päättyvät jo tämän vuoden
puolella.
Valtuusto kokoontui potrettiin: Maire Valli (vas.), varapuheenjohtaja Rauno Veijanen, Seija Jokela, Armi Parviainen, Maire Kivimäki, Risto Salovaara, Esko Sieppi, Oili Holopainen, Reino Kairavuo, Kikka Toivo-nen ja puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen.
Ve
sa-M
att
i Vä
ärä
Pä
ivi S
ep
pä
-La
ssil
a
31AVH 4/2011
Liitto tiedottaa
VERTAISTUKIARVAT VIELÄ MYYNNISSÄ
Vertaistuki-arpajaiset ovat käynnissä vielä vuoden
loppuun saakka. Arpajaisten tuotto jaetaan Aivoliit-
to ry:n ja muiden järjestöjen kesken niiden myynti-
osuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertais-
tukityöhön.
Kultareuna ry on lähettänyt liiton jäsenille 10 kpl
3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai
myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-,
palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat,
että myymättömät tai lunastamattomat arvat pa-
lautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren
päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi ti-
lisiirrolla.
Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -hen-
kilöauto.
JOULUKORTIT
Valkoisia hankia, tuikkivia tähtiä, punalakkisia tonttu-
ja, metsäneläimiä ja joulukirkko – kaikkia näitä löytyy
taiteilija Päivi Mansikka-ahon kuvittamista joulu-
korteista. Aivoliitto ry on postittanut jäsenilleen jo
perinteiseen tapaan näitä kortteja, joiden avulla voi
ilahduttaa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.
Lähetyksessä on neljä yksiosaista korttia ja kaksi
kaksiosaista korttia kuorineen sekä pankkisiirtolo-
make, jolla voi maksaa tukimaksun. Se on vapaaeh-
toinen ja vapaavalintainen. Kortteja voi tilata lisää
soittamalla numeroon 02 2138 200. Yksiosaisen
kortin hinta on 1 € ja kaksiosaisen 1,5 €. Lähetyksen
hintaan lisätään toimituskulut.
PUHETTA-SIVUSTO FACEBOOKISSA
Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löy-
tyy nyt myös tietoa Facebookista.
Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja
keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella
koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vai-
kuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.
Tutustu Puhetta-sivustoon osoitteessa
www.facebook.com.
Liiton toimisto suljettuna vuodenvaihteessaAivoliitto ry:n keskustoi-
misto on suljettuna ajal-la 22.12.2011–3.1.2012.
Iloista Joulua
32 AVH 4/2011
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
14.–15.1.Puheenjohtajapäivät,
HelsinkiAivoliitto ry kutsuu AVH-jäsenyhdis-
tysten puheenjohtajat neuvottelu-
päiville.
Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Ete-
läinen Rautatiekatu 4.
15.1.Forever-konsertti,
HelsinkiJuhlakonsertti Aivoliiton 35-vuoti-
sen toiminnan kunniaksi sunnun-
taina 15.1. klo 15 Musiikkitalossa,
Mannerheimintie 2. Solisteina mez-
zosopraano Monica Groop, baritoni
Gabriel Suovanen ja pianisti Gustav
Djupsjöbacka. Konsertin tuotto AVH-
potilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus taka-
kannessa.
17.1.Kotkan seudun NV-yhdistysten
verkoston kokous, KotkaKotkan seudun NV-yhdistysten ver-
koston kokous tiistaina 17.1. klo
17.00–18.30 Kotkan kirjaston Einon
kamarissa, Kirkkokatu 24. Kokous on
avoin kaikille asiasta kiinnostuneille
NV-yhdistysten jäsenille. Ilmoittautu-
miset kokoukseen
p. 040 526 2855.
21.–22.1.Liikkeelle-peruskoulutus,
TampereSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h.
Peruskoulutuksessa koulutetaan in-
nostavia ja osaavia yhdistysten lii-
kuntavastaavia ja vertaisohjaajia.
Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen
liikuntatoiminnan käynnistämiseen
ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen
teorian ja käytännön avulla. Perus-
koulutuksen lisäksi tarjolla myös jat-
kokoulutusta ja virikepäiviä. Lisätie-
toja: http://www.soveli.fi /koulutus/.
27.–28.1.Educa-messut,
HelsinkiAivoliitto ry:llä on Educa-messuilla
Helsingin Messukeskuksessa osasto
yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton,
ADHD-liiton ja ADHD-Centerin kans-
sa.
Helmikuu
11.2.Liikkeelle-peruskoulutus,
EspooSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14
h, yksipäiväinen + alku- ja etätehtä-
vät. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.
25.2.Boccian Lumilinna-juhlaturnaus,
KemiPaikka: Kemin Tervahalli. Järjestäjä-
nä Länsi-Pohjan afasia- ja aivohal-
vausyhdistys ry.
25.–26.2Liikkeelle-peruskoulutus,
PorvooSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14
h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.
Maaliskuu
10.–11.3.Liikkeelle-peruskoulutus, Ikaalinen ja Hämeenkyrö
SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14
h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.
Viikko 11Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3.2012.
Lisätietoja AVH 1/2012-lehdessä.
12.3.NV-yleisötilaisuus,
KotkaKotkan seudun NV-yhdistysten ver-
kosto järjestää maanantaina 12.3.
Kotkan pääkirjaston auditoriossa,
Kirkkokatu 24, klo 17.30–20.00 ylei-
sötilaisuuden teemalla Kommuni-
kaation haasteet arjessa. Lisätietoja:
järjestösuunnittelija
13.3.NV-yleisötilaisuus,
LoimaaNeurologiset vammaisjärjestöt jär-
jestävät Loimaalla 13.3. klo 17–20
yleisötilaisuuden teemalla Toimiva
arki(paikka tarkentuu myöh.). Lisä-
tietoja: järjestösuunnittelija Carita
Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai
13.3.NV-yleisötilaisuus,
TampereNeurologiset vammaisjärjestöt järjes-
tävät Tampereella Linna-salissa 13.3.
klo 18–20 yleisötilaisuuden teemalla
Toimiva arki. Lisätietoja: järjestösuun-
nittelija Carita Sinkkonen,
p.050 308 9095 tai
14.3.NV-yleisötilaisuus,
SeinäjokiNeurologiset vammaisjärjestöt jär-
jestävät Seinäjoella Kirkonkrannissa
14.3. klo 18–20 yleisötilaisuuden tee-
malla Toimiva arki. Lisätietoja: järjes-
tösuunnittelija Carita Sinkkonen,
p. 050 308 9095 tai
TAMMIKUU
HELMIKUU
MAALISKUU
33AVH 4/2011
Toukokuu
8.–9.5.TERVE-SOS 2012 -messut,
TampereAivoliitto on mukana messuilla Neu-
rologisten vammaisjärjestöjen yh-
teisosastolla. Teemana on Aktiivinen
kansalainen – vireä elämä.
10.5.Kansainvälinen AVH-päivä
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI16.–17.3.
Liikkeelle-peruskoulutus, Ilmajoki
SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14
h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.
TOUKOKUU Toukokuu
Lisätietoja tapahtumista ja koulu-
tuksista hintoineen ja sisältöineen
sivuiltamme www.aivoliitto.fi . Neu-
rologisten vammaisjärjestöjen (NV)
tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa
www.nv.fi .
LISÄTIETOJA
KOULUTUSKALENTERIKOULUTUSKALENTERI
KINESIOLOGY TAPING BACIC -KOULUTUS
Kohderyhmä: Koulutus soveltuu hyvin terveydenhuol-
toalan ammattilaisille, mutta myös esimerkiksi urheilun
parissa toimiville henkilöille. Basic-koulutuksen käyneillä
on myöhemmin mahdollisuus osallistua erikois- ja jatko-
moduuleihin.
Kinesiology Taping Basic-moduulissa käydään läpi ki-
nesioteippauksen perusteita. Moduuli antaa valmiudet
perustekniikoiden käyttämiseen ja kinesioteippauksen
soveltamiseen.
Aika ja paikka: Maanantaina 9.1.2012 klo 9.00–17.00
Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku
Kouluttaja: Bodytech Instructor Marko Grönholm
Hinta: 150 €
Ilmoittautumiset: Eliisa Laine, p. 050 523 6056,
Lisätietoja koulutuksesta: www.bodytech.pro ja
www.kinesioteippaus.fi
KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN
LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA
Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, van-
hainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiin-
nostuneet
Aika ja paikka: 14.2.2012 klo 9.30–16.00
Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, Kuopio
Kouluttaja: puheterapeutti Victoria Mankki
Hinta: 80 €, sisältää lounaan ja iltapäiväkahvit
Ok-opintokeskus tukee Aivoliiton koulutuksia.
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi /koulutukset
Tämä koulutus toistetaan kevään aikana muillakin
paikkakunnilla, seuraa Aivoliiton sivuja.
Lisätietoa: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa
[email protected] , p. 040 543 7288
34 AVH 4/2011
Osassa Juttu-tupa-ryhmiä on
syyslukukauden aikana lai-
tettu kolmen tai useamman
ruokalajin lounaita. Kyseessä on Jut-
tu-tupa-kurssien ruoanlaittokerrois-
ta, joita on paikkakunnasta riippuen
järjestetty 2–3 kertaa lukukauden
aikana. Valitettavasti kaikilla paikka-
kunnilla ei kuitenkaan ole ruoanlait-
tomahdollisuutta.
YHTEISTYÖSSÄ KOTITALOUSOPETTAJAN
KANSSA
Ruoanlaitto järjestetään yhteistyössä
työväenopiston kotitalousopettajan
kanssa. Opettaja suunnittelee ruoan-
laittokerran, jonka jälkeen ruokaoh-
jeet muokataan afaattisystävälliseen
muotoon. – Onnistumisen kannalta
onkin hyvin tärkeää, että ohjeet ovat
muokattuja afaattisille henkilöille
sopiviksi. Ne muokataan niin, että
jokainen työskentelyvaihe on sel-
keästi ohjeistettu, yksi asia kerralla
-menetelmällä. Kaikki turha jätetään
ohjeista pois. Toisaalta jokainen vai-
he selitetään yksinkertaisella tavalla,
toteaa projektityöntekijä Pirjo Laine.
Myös tavallista suurempi fontti
edesauttaa lukemista.
Toiminnan mahdollistavat myös
kokkauskerroilla avustajina toimivat
ja harjoitteluaan suorittavat puhete-
rapeuttiopiskelijat.
AFASIAYSTÄVÄLLINEN KEITTIÖ
Arbiksessa, Helsingin ruotsinkielises-
sä työväenopistossa, koko keittiö on
muokattu niin, että afaattisten henki-
löiden olisi mahdollisimman helppo
työskennellä. Jokaisen kaapin ovessa
oleva valokuva kertoo, mitä kaapista
löytyy. Esimerkiksi kattilakaapin oves-
ta löytyy valokuva kattilasta. Keittiötä
on muokattu yhteistyössä kotitalous-
opettaja Ghita Henriksonin kanssa
jo vuodesta 2008 alkaen.
Kokemukset afaattisystävällisestä
keittiöstä ovat erittäin positiiviset.
Valokuvat auttavat kaikkia löytä-
mään tavaroita kaapeista. Aikaisem-
min kaapin sisältöä kuvaava sana oli
kirjoitettu kaapin oveen. Afaattisten
henkilöiden lisäksi esimerkiksi maa-
hanmuuttajat kokivat sen haasteelli-
seksi.
Ohjeiden ja ympäristön lisäksi
myös toimintoja on muokattu niin,
että esimerkiksi yksikätisesti toimi-
va pystyy työskentelemään turvalli-
sesti. Ruoanlaitossa käytetään myös
valmiiksi pilkottuja pakastekasviksia
ja valmiita soseita. Ruoanlaitto hel-
pottuu, kun yksi käsittelykerta jää
pois. Kulhojen alle on laitettu kostea
liina, jotta kulho pysyy vatkatessa
paremmin paikalla. Turun kehittämis-
ryhmässä on ollut käytössä keittiön
pienapuvälineitä.
ITALIALAINEN HERKKULOUNAS
Marraskuun ensimmäisenä perjan-
taina Helsingin juttu-tupalaiset pää-
sivät tutustumaan italialaisiin ruokiin
ja niiden valmistamiseen. Ohjelmassa
oli tuorepastan, pizzan, tomaattikas-
tikkeen, peston, tiramisun, lihapulli-
en ja jäätelön valmistamista.
Kurssilaiset valmistivat ruokia
pareittain, yksi pari keskittyi yhteen
VIC
TOR
IA M
AN
KK
I
Ruoanlaittoa yhteisvoiminKokkaaminen sujuu, kun tietää konstit. Tuttu-tupa-ryhmissä on valmistunut
yhteisvoimin herkkuaterioita.
Jert
ta K
an
ga
s
Jert
ta K
an
ga
s
35AVH 4/2011
ruokalajiin. Ainoastaan pastan val-
mistus tapahtui kaikkien kurssilais-
ten voimin. Jokainen halukas sai
kokeilla tuorepastan muotoilua ja
leikkaamista pastakoneella. Innostus
ruoanlaittoon oli valtava. Tunnelma
lounaspöydässä oli mitä lämpimin,
kun yhdessä pääsimme nauttimaan
herkullisista pöydän antimista.
Helsingin juttu-tupalaiset ovat vii-
me lukuvuoden aikana myös tutus-
tuneet suomalaisiin perinneruokiin,
kuten karjalanpiirakoiden, veripaltun
ja sultsinoiden valmistukseen.
Yhdessä tekemisen riemun lisäksi
kurssilaiset ovat saaneet ruoanlaitto-
kerroista rohkeutta kokeilla reseptejä
kotonakin. Onnistumisista on saanut
positiivisia kokemuksia arkeen.
Juttu-tupa-kurssi on paikalli-
sen työväen- tai kansalaisopis-
ton järjestämä kurssi henkilöil-
le, joilla on afasia. Kurssit toteu-
tetaan yhteistyössä Aivoliiton
kanssa. Mikäli Juttu-tupa-toi-
minta kiinnostaa, ota yhteyttä
projektikoordinaattori Victoria
Mankkiin, p. 0400 909 904, tai
sähköpostitse victoria.mank-
KEVÄTLUKUKAUSI 2012
Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit
EspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maa-
nantaisin klo 9–11.30 alkaen 16.1.2012. Ilmoittautuminen kurssikans-
liaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813) tai paikan päällä.
HelsinkiHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotita-
lousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 20.1.–30.3.2012.
KajaaniKajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14.00–
17.30 ajalla 10.1.–3.4.2012. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä
tai kurssikansliaan.
MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30
ajalla 18.1.–18.4.2012.
RovaniemiRovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 alka-
en 26.1.2012.
TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo
9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 17.1.–22.5.2012.
Svenskspråkiga kurser
HelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 18.1.–11.4.2012, onsdagar kl
10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till
Arbis kansli.
KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 16.1.– 23.4.2012, måndagar kl
10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till
institutets kansli.
J U T T U - T U P A
PRATKVARNEN
Jert
ta K
an
ga
s
36 AVH 4/2011
37AVH 4/2011
Aivoliitto ry
Tunnus: 5006009Info: 1200
00003 VASTAU
SLÄH
ETYS
Vastaanottaja m
aksaa postim
aksun Tervetuloa jäseneksi!
Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.
✂
Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry järjestää keskusteluryhmän Uudenmaan alueen työikäisille aivoverenkier-
tohäiriön sairastaneille, joiden sairastumisesta on alle kolme vuotta.
Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa maanantaisin 23.1.2012 alkaen klo 15.00–17.00 Villa Afasiassa, osoitteessa
Vipusentie 3, Helsinki (Käpylä). Kokoontumisten ajankohdat ja teemat ovat:
Ajankohdat: Teemat: ma 23.1.2012 Minun tarinani – näin sitten kävi minulle!
ma 6.2.2012 Sairaus ja roolini – muuttuivatko?
ma 20.2.1012 Ihmissuhteeni – ystävät ja kylänmiehet!
ma 5.3.2012 Mistä voimavaroja – mikä kuormittaa?
ma 19.3.2012 Tulevaisuuden suunnitelmani – mistä unelmoin?
ma 2.4.2012 Ryhmän päättäminen
Ryhmä on suljettu ja määräaikainen, joten osallistujat ovat mukana ensimmäisestä kerrasta lähtien kaikilla
kuudella kerralla. Ryhmään ei voi tulla kesken.
Ryhmän käyttövoimana on vertaistuki ja menetelmänä keskustelu. Vertaistuellinen keskustelu on koke-
musten jakamista ja toisten kokemuksista oppimista: ryhmässä puhutaan ja tullaan kuulluksi.
Ryhmän vetäjänä järjestösuunnittelija Veijo Kivistö yhdessä vertaisvetäjän kanssa.
Ryhmään osallistuminen on maksutonta.
Ilmoittaudu mukaan 10. tammikuuta 2012 mennessä Veijo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sähköpostitse
Keskusteluryhmä työikäisille
38 AVH 4/2011
Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen
AVH-ammattilaisyhdistykseen
liiton kannatusjäseneksi.
Nimi ____________________________
Osoite ____________________________
Postinumero ____________________________
Postitoimipaikka __________________________
Puhelin ____________________________
Sähköposti ____________________________
Syntymäaika ____________________________
Kieli suomi ruotsi muu
Sukupuoli nainen mies
Olen
aivoverenkiertohäiriön sairastanut
sairastumisvuosi _____________
läheinen
ammattilainen
muu __________________________
Minulla on afasia.
Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.
Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.
Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.
________________________________________
Allekirjoitus
✂
Poimittua
Tupakointi on muuttumassa
henkilökohtaisemmaksi ja yk-
sityisemmäksi asiaksi ja siihen
liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen
merkitys on pienenemässä. Tupak-
kalain kehitys on lisännyt ihmisten
tietoisuutta savuttomuuden myön-
teisyydestä ja suurin muutos on ta-
pahtunut päivittäin tupakoivien jou-
kossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle te-
kemästä trendianalyysistä miten suh-
tautuminen tupakointiin on muuttu-
nut vuosina 2002–2010.
– Tupakoinnista on tullut suuren
yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö
ja sen suhteen lähestytään Savuton
Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja
erilaisten yhteiskunnallisten auktori-
teettien antama esimerkki koetaan
tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa
nuorten tupakointiin tai aloitusaikei-
siin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän
näkee tupakkamainonnan päättymi-
sellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus
siihen, että tupakoinnin yhteys pe-
rusarvoihin on muuttunut.
Suomalaisten suhtautumisessa
tupakointiin tapahtui radikaali muu-
tos tutkimusjakson aikana. Yleisten
tupakointikieltojen kannatus on
noussut selvästi ja erityisesti ravin-
tolatupakointia koskevien lakimuu-
tosten jälkeen tyytyväisyys lainsää-
däntöön on lisääntynyt ajan myötä.
– Vahvin syy suhtautua savuttomuu-
teen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin
puuttuminen. Muut syyt puoltaa tu-
pakointia (mm. ravintolan tunnelma
katoaa, työntekijöiden oma tupa-
kointi, nuuskan käytön lisääntymi-
nen) ovat menettämässä kannatus-
taan, ja lienevät siksi enemmänkin
tekosyitä. Savuttomuuden konkreet-
tiset seuraukset puolestaan koetaan
voimakkaan myönteisinä, toteaa Pu-
ohiniemi.
Suomen ASH (Action on Smo-
king and Health) ry on vuonna 1989
tupakkapolitiikan kehittämiseen pe-
rustettu kansanterveysjärjestö. Toi-
minta painottuu tupakkatuotteiden
käytön loppumiseen ja aloittamisen
ehkäisyyn, tavoitteena on Savuton
Suomi 2040.
Yhteisöllinen tupakointi on väistymässä
39AVH 4/2011
Vastasyntyneen odotettavis-
sa oleva elinikä on Suomessa
kohonnut parissa sukupol-
vessa noin 15 vuotta. Neurologiset
sairaudet ovat väestön ikääntyessä
määrällisesti kasvava terveyden- ja
sosiaalihuollon haaste. Aivot ovat
avainasemassa puhuttaessa pitkistä
työurista ja itsenäisestä arjesta. Aivo-
verenkierto- ja muistisairaudet ovat
yksi yhteiskunnallisesti kalleimmista
tautiryhmistä. Neurologiassa on otet-
tu käyttöön uusia hoitomenetelmiä
kuten aivoverenkiertohäiriöiden liu-
otushoito, MS-taudin uudet hoidot,
muistisairauksien sekä epilepsioiden
diagnostiikka ja hoidot.
Näiden vuoksi on tarve kasvattaa
neurologien osuutta lääkärikunnasta
nykyisestä 1,7 %:sta. Neurologian eri-
koislääkärien määrä on vuoden 2011
tilaston mukaan 323 työikäistä eri-
koislääkäriä, arvioiden mukaan suh-
teellisesti lisäystarve vuonna 2025
olisi noin 150 % eli absoluuttisena
lukuna 450 erikoislääkäriä.
YHDISTYS PERUSTETTIIN 1961
Suomen Neurologinen Yhdistys (SNY)
perustettiin vuonna 1961. Erkki Ki-valo oli keskeinen vaikuttaja neuro-
logian irtaantuessa omaksi erikois-
alakseen hermo- ja mielitautiopin
piiristä. Hän toimi SNY:n puheenjoh-
tajana ensimmäiset kymmenen vuot-
ta. Hänet nimitettiin Suomen ensim-
mäiseksi neurologian professoriksi
1963. Kivalo organisoi neurologisen
sairaanhoidon ja kuntoutuksen sekä
käynnisti neurologikoulutuksen.
Yhdistyksen toisen vuosikym-
menen alkuvuodet toivat tullessaan
neurologian vakinaisten professorien
johtamien yliopistoyksiköiden synty-
misen myös Helsingin ulkopuolelle.
Koulutetun neurologikunnan määrä
alkoi kasvaa ja neurologian palvelu-
järjestelmä kehittyä maan kaikissa
osissa.
HISTORIIKKI 50 VUODESTA
Suomen Neurologisen Yhdistyksen
50-vuotishistoriikki valaisee neurolo-
gian syntyä, sen leviämistä Euroopas-
sa ja muualla maailmassa ja erityisesti
omassa maassamme. Suomen neuro-
logian alku ja kehitys käsitellään kir-
jassa kattavasti.
Teos kuvaa myös neurologisen
potilaan tutkimuksen ja hoidon
historiaa, neurologisen palvelujär-
jestelmän syntyä ja kehittymistä,
viiden yliopistoklinikan koulutus- ja
tutkimusprofi ilia sekä kansainvälisiä
kontakteja, SNY:n toimintaa kan-
sainvälisissä järjestöissä, yhdistyksen
verkottumista suomalaiseen tiedeyh-
teisöön ja yhteiskunnallisiin laitoksiin
sekä yhdistyksen jäsenten ammatti-
yhdistystoimintaa. Teoksen lopussa
tarkastellaan tulevaisuuden haasteita
ja etsitään niille ratkaisumalleja.
Kirjan toimituskuntaan ovat kuu-
luneet Eero Hokkanen, Markku Kaste, Matti Jokelainen, Reetta Kälviäinen, Jaakko Ignatius ja Anu Eräkanto.
MATTI HILLBOMILLE KIVALO-PALKINTO
Suomen Neurologisen Yhdistyk-
sen Erkki Kivalo -palkinto (10 000 €)
myönnetään Neurologipäivillä hen-
kilölle, joka on Kivalon viitoittamalla
tavalla edistänyt neurologian tavoit-
teita laaja-alaisesti tutkimuksen, ope-
tuksen, kliinisen taidon ja hallinnon
aloilla.
Tänä vuonna palkinnon sai Matti Hillbom. Hän on toiminut neurologi-
an professorina ja ylilääkärinä Oulun
yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa
sairaalassa vuodesta 1990 lähtien.
Hillbom toimi tutkijana Alkon
biolääketieteellisessä tutkimusla-
boratoriossa 1966–1972. Lääkärinä
hän sovelsi heti hankkimaansa al-
koholifysiologista tietoa kliiniseen
lääketieteeseen ja erityisesti neuro-
logiaan. Pian hän julkaisikin merkit-
täviä havaintoja alkoholin käytön,
erityisesti humalajuomisen yhtey-
destä aivoverenkierron häiriöihin.
Nämä havainnot herättivät kansain-
välistä mielenkiintoa ja kiinnostusta
päihdeneurologiseen tutkimukseen.
Hillbom syvensi tietojaan ja taitojaan
toimimalla Karoliinisen sairaalan al-
koholisairauksien klinikan neurologi-
na, tutkijana ja kouluttajana vuosina
1980–1985.
Pääosa Hillbomin julkaisuista
käsittelee tavallisia neurologisia
kansantauteja, erityisesti alkoholisa-
irauksia. Aivoverenkierron häiriöt ja
aivovammat ovat olleet tutkimusai-
heina. Julkaisuluettelossa on yhteen-
sä 384 nimikettä, joista 172 on alku-
peräisjulkaisuja.
Hillbom on toiminut kliinisen neu-
rologian ja päihdesairauksien opet-
tajana jo 30 vuoden ajan ja saanut
tunnustusta opiskelijoilta erityisesti
ryhmäopetuksistaan ja kiinnostavista
interaktiivisista luennoistaan.
Neurologeja tarvitaan lisää
Suomen Neurologinen Yhdistys juhli 50-vuotista toimintaansa marraskuun alussa Neurologipäivillä. Yhdistyksen toiminta on dokumentoitu tuoreeseen
historiikkiin. Yhdistyksen Erkki Kivalo -palkinto myönnettiin professori Matti Hillbomille.
Ma
rja
Ha
ap
io
40 AVH 4/2011
41AVH 4/2011
��������������� ������������������������������������ ��� �������� ��������!������� �� �"""���� ��#�
���������������
�����������
��������������������� ������� ����������� �� ��������������������� ��������������������� ������� ����������������������������� ������������������������������������������������������������������������������������������������
�� �������������� ������� �� �������� ������������� ������� �����
����������������������� �� �������� ��������������� ������� ������ �������������������� ������������
�� ��������� ���� ������� ����
������� ��������� ����������������������� ��������� ���������!��������"#��� $� ��������������� ����%$ �� ���������� ��������������� ������� ����$��������%���� ���� &'"'& (�'����"(�'�$�'"�)����'(�)�'*"'� &'"') "+�""����'+�""�'*"'$���� ��'*",
� ��� ��������� ��������������������� ����������������������� �����"*��� $� ��������������� ����"*$��������� �������������� ���������,$���� ������������� ���������#$���������"*���� ���� &'"'+ "*�&����"+�&�'*"'�� &'",' '%�%����(�+�'*"'
������� ��������� ����������������������� ���������!��������"#��� $� ��������������� ����%$� �� ��������� ��������������� ������� ������� &'"'( "�"*����""�"*�'*"'$���� ��'*",
42 AVH 4/2011
TUTKITTUA
Aivoverenkiertohäiriöön sai-
rastuneella kuntoutuksen ja
etenkin fysioterapian merki-
tys on suuri. Kuntoutuspolku alkaa
akuuttivaiheessa sairaalassa ja jat-
kuu aina toimintakykyä ylläpitävään
vaiheeseen asti kuntoutujan päästyä
jo kotiin. Toimintakykyä ylläpitävässä
vaiheessa fysioterapian toteutukses-
ta vastaa usein sosiaali- ja terveystoi-
mi ja sitä toteutetaan yksilö- ja ryh-
mämuotoisesti.
AVH-kuntoutujien ryhmämuotoi-
sesta fysioterapiasta on vain vähän
tutkittua tietoa. Turun ammattikor-
keakoulun kolme fysioterapeut-
tiopiskelijaa halusi perehtyä parem-
min AVH-kuntoutujien fysioterapiaan
ja he toteuttivat opinnäytetyön yh-
teistyönä Aivoliitto ry:n kanssa.
Opinnäytetyössä selvitettiin
ryhmäfysioterapian soveltuvuutta
aivoverenkiertohäiriökuntoutujille
sairastumisajankohta huomioiden.
Ryhmäfysioterapian soveltuvuutta ja
kuntoutujien siitä saamaa hyötyä tut-
kittiin havainnoimalla AVH-kuntou-
tujien ryhmäfysioterapiatilanteita.
Lisäksi haastatteluilla haluttiin selvit-
tää kuntoutujien oma subjektiivinen
kokemus ryhmäfysioterapiasta.
Opinnäytetyössä oli kaksi koe-
ryhmää (n=5, n=7), jotka koostuivat
AVH:n sairastaneista henkilöistä.
Ryhmät erosivat toisistaan sairastu-
misajankohdan mukaan. Ensimmäi-
sen ryhmän haastatelluilla koehen-
kilöillä oli korkeintaan kaksi vuotta
sairastumisesta ja toisen ryhmän sai-
rastumisajankohdat vaihtelivat 6–14
vuoden välillä. Molemmista ryhmis-
tä arvottiin kolme koehenkilöä, jotka
haastateltiin ja joiden toimintaa ha-
vainnoitiin tarkemmin ryhmäfysiote-
rapiatilanteissa.
Tuloksia analysoitaessa esiin
nousivat erityisesti seuraavat asiat:
jokainen haastateltu kertoi hyöty-
vänsä ryhmäfysioterapiasta ja kaikki
mainitsivat ryhmäfysioterapian hy-
väksi puoleksi yhdessä tekemisen.
Suurella osalla kuntoutujista edellä
mainitut tekijät liittyivät toisiinsa:
kuntoutujat kokivat hyötyvänsä ryh-
mäfysioterapiasta erityisesti sosiaa-
lisen kanssakäymisen ja vertaistuen
näkökulmasta.
Opinnäytetyön tekijöiden arvi-
on mukaan kaikki koehenkilöt eivät
kuitenkaan hyötyneet ryhmäfysio-
terapiasta riittävästi. Heistä osa olisi
tarvinnut huomattavasti enemmän
yksilöllistä ohjausta. Osa taas oli niin
hyväkuntoisia, että he olisivat hyöty-
neet lähinnä yleiskuntoa kohottavas-
ta perusliikunnasta.
Jos tasoerot ryhmän sisällä ovat
liian suuret, tehokasta ryhmäfysio-
terapiaa on vaikea toteuttaa. Sairas-
tumisajankohta ei siis ole oleellisin
tekijä, joka määrittää kuntoutujan
liikkumis- ja toimintakyvyn tason.
Vaikuttava tekijä on AVH:sta johtuvan
vaurion sijainti ja laajuus aivoissa, jo-
ka vaikuttaa liikkumis- ja toimintaky-
kyyn.
Myös neuropsykologiset oireet
vaikuttavat usein hyvin paljon ryh-
mässä toimimiseen ja ryhmäfysiote-
rapiassa selviytymiseen. Näiden oirei-
den havainnointi on vaikeaa, mutta
haastattelujen perusteella voidaan
todeta, että neuropsykologiset oireet
vaikeuttivat omatoimista ryhmässä
toimimista.
Ryhmäfysioterapian soveltuvuus
aivoverenkiertohäiriökuntoutujalle
riippuu vauriosta ja tätä kautta kun-
toutujan yksilöllisestä oirekuvasta
sekä liikkumis- ja toimintakyvystä.
Siihen vaikuttavat myös ryhmän ko-
ko sekä ohjaajan resurssit ja taidot.
Mikäli oirekuva on hyvin laaja ja liik-
kumis- ja toimintakyky rajoittunut,
ryhmäfysioterapia ei välttämättä ole
paras vaihtoehto tehokkaan kuntou-
tumisen kannalta. Kiitämme lämpi-
mästi tutkimukseen osallistuneita
kuntoutujia!
Opinnäytetyö: Ryhmäfysioterapian
soveltuvuus aivoverenkiertohäiriö-
kuntoutujille sairastumisajankohdan
mukaan. Opinnäytetyö julkaistaan
joulukuussa 2011 ja se on luettavissa
Theseus-verkkokirjastossa.
Joanna Myllymäki, Meeri Rokka ja
Jutta Vienonen ovat Turun ammatti-
korkeakoulun fysioterapeutti-
opiskelijoita.
JOA
NN
A M
YLL
YM
ÄK
I, M
EE
RI R
OK
KA
JA
JU
TTA
VIE
NO
NE
N
Ryhmässä kuntoutuenKuinka ryhmämuotoinen fysioterapia soveltuu AVH-kuntoutujille?
43AVH 4/2011
KO
RV
AA
MA
TO
N K
OV
AL
EV
Y L
IIKK
EE
LL
ÄV
IRP
I LUM
IMÄ
KI
Reino Vainionpää Etelä-Pohjanmaan aivohal-
vausyhdistys ry:stä sai innostusta kavereiden
liikuttamiseen ollessaan viime vuonna liikun-
tavastaavien koulutuksessa Kuortaneella. Yhdistyk-
sen liikunta- ja pelikerhoa Alavudella alettiin herä-
tellä henkiin vuosien hiljaiselon jälkeen. Niinpä hän
päätti kysyä Seppo Kuokan kanssa Lukkarinhovista
tiloja käyttöön. Kunta oli myötämielinen ja antoi tilat
käyttöön maksutta.
Yhdistyksessä liikuntatoiminnan aloittamista
kiiteltiin. Se on hyvä kannuste itsestä huolehtimi-
selle: ryhmä tarjoaa mielenvirkistystä, vertaistukea,
parempaa liikuntakykyä ja terveyttä. Porukan voima
on saanut liikkeelle semmoistakin väkeä, joka jää hel-
posti kotiin. Ääneen on sanottu, että ”kyllä kelepaa
ku pihasta haetaan” – kuljetuspalvelut ovat pelan-
neet vertaistuen voimin ja kyytejä on yhdistelty niin,
ettei paikalle pääsemisestä ole tullut kynnyskysymys.
Innostus on ollut valtavaa!
Ryhmä on kokoontunut vähän reilun vuoden ai-
na perjantaisin klo 16.00–18.00. Aluksi verrytellään
paikat tuoli- ja keppijumpalla sekä kohennetaan li-
haskuntoa kuntosalilaitteilla. Ne toimivat paineilmal-
la ja sopivat hyvin seniori-ikäisille helppokäyttöisyy-
tensä vuoksi. Yleensä jumppatuokio päättyy peliin,
joko bocciaan tai curlingiin. Tilat ovat niin monipuo-
liset, että toisinaan siellä lauletaan myös karaokea ja
tanssitkin siellä voisi pitää.
Sisäcurling on tällä hetkellä ykköslaji. Porukka on
treenannut sillä mielin, että tarkoitus oli osallistua
lokakuussa kisoihinkin Pajulahdessa. Kävi kuitenkin
niin, että kisoihin ei saatu riittävästi osallistujia ja ne
siirrettiin ensi keväälle. Seuraava tähtäin on siis siellä!
Kerhon väki osallistui syksyllä sauvakävelyn ME-
tapahtumaan Seinäjoella. Silloin he olivat mukana
ottamassa maailmanennätystä Ruotsista Suomeen
ministeri Paula Risikon suojelemassa tapahtumassa.
Lisäksi he osallistuivat Vaasan kerhon järjestämään
kalastustapahtumaan ja Lappajärven liikuntapäi-
vään muun yhdistysväen kanssa.
Kerholaiset ottivat kisatuntumaa myös liiton boc-
ciakisoissa kolmen joukkueen voimin. Se reissu oli lä-
hinnä ”opinto-” ja virkistysmatka. Siellä näki vanhoja
tuttuja, tuli uusia kavereita ja kannustihan kisa myös
lisää harjoittelemaan. Näillekin matkoille lähdetään
kimppakyydein, usein pikkubussilla. Samalla saavat
apua nekin, joiden liikkuminen on hankaloitunut.
Porukassa on potkua!
Alavudella on kokoontunut myös säännöllinen
kuukausikerho jo vuodesta 1988 lähtien. Kerhotoi-
minnan tukena on ollut myös ammattihenkilöitä,
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä toimien ohjaa-
jina. Lisäksi kerhon väki on osallistunut kaupungin
järjestämään allasjumppaan, jota on toteutettu ker-
ran viikossa jo kuuden vuoden ajan. Siellä on kunnan
puolesta ohjaaja, mutta uintimaksu ja pieni lukukau-
simaksu jäävät itse kullekin kustannettavaksi.
Tervetuloa mukaan toimintaan - Yksin ei kannata
jäädä murehtimaan!
Virpi Lumimäki toimii
järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.
Porukassa on potkua!
Se
pp
o K
uo
kk
aS
ep
po
Ku
ok
ka
Alavuden kerholaiset osallistuvat kaupungin järjestä-mään allasjumppaan kerran viikossa.
Jumppatuokion jälkeen päästään pelaamaan bocciaa.
44 AVH 4/2011
Yksilöllistä laitoskuntoutusta sekä avoterapioita, mm. fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuro-psykologista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin.
Aivohalvauskurssi 23.5.–8.6.2012 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.
Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme:kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla [email protected]
kuntoutuskeskus.fi
45AVH 4/2011
Yhteisöhoitoa � asumispalvelua � työtoimintaa
päiväkoti � esikoulu � steinerpedagoginen erityiskoulu
Kyläkatu 140, 15700 Lahti
(03) 8831 30, fax (03) 8831 315
info.sylvia-koti.fi
Sylvia-koti
Koti- ja kouluyhteisö erityistä huolenpitoa
tarvitseville lapsille ja nuorille
Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestäväToiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.Tervetuloa mukaan!
Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille,Mäntyranta 32 paikkaa
46 AVH 4/2011
Yhdessä
POSTIA YHDISTYKSILTÄ
Aika, jonka olen saanut olla Ai-
voliitto ry:n (aik. Aivohalvaus-
ja dysfasialiitto ry) liittoval-
tuustossa Lapin alueen edustajana,
on antanut paljon tietoa ja virikkeitä.
Olen itse sairastanut aivoinfarktin lä-
hes 12 vuotta sitten, mutta vuosien
mittaan hyvin kuntoutunut. Nyt pu-
he ja kirjoituskin sujuvat ongelmitta,
mutta tiedän, ettei näin ole tapahtu-
nut kaikkien kohdalla.
Ensimmäinen nelivuotiskausi
2004–2007 sai minut entistä enem-
män kiinnostumaan AVH-sairastanei-
den asioista. Toisella kaudella 2008–
2011 puheenjohtajana toimiessani
uskoin jo tietäväni liittovaltuuston
tarpeellisuuden ja toimintatavat.
Liittovaltuustossa näkee tällai-
sen kattojärjestön kuten Aivoliitto
ry:n koko laajuudessaan ja oppii
näkemään sen toiminnan myös val-
takunnan tasolla. Esimerkkinä voisi
mainita mm RAY:ltä haettavat avus-
tukset ja projektirahat tai vaikkapa
kansanedustajista koostuvan stroke-
ryhmän.
Nämä ovat niin isoja ja laajoja
asioita, ettei niihin pystyisi mikään
yhdistys yksinään. Yhdistykset ovat
liiton jäseniä ja korvaamattoman
tärkeitä, juuri näiden edustajista liit-
tovaltuusto koostuu. Valtuustoon eri
alueitten edustajat voivat viestittää
käytännön tasolta tärkeiksi kokemi-
aan asioita ja myös tehdä niistä hal-
litukselle aloitteita, joista sitten liitto-
valtuusto päättää.
Liittovaltuustovuosien aikana
olen oppinut paljon tästä meidän
yhteisestä asiasta, aivoverenkierto-
häiriöistä ja niiden ehkäisemisestä ja
Valtuusto – näköalapaikka Aivoliiton toimintaan
jotakin myös SLI:stä eli kielellisestä
erityisvaikeudesta.
Surukseni olen välillä kuitenkin
huomannut sivullisten taholta täysin
väärää käsitystä liiton organisaati-
osta. Liittovaltuusto on jopa rinnas-
tettu ammattiyhdistysten vastaaviin
elimiin kaikkine poliittisine pomoi-
neen ja ongelmineen. Onpa kuvitel-
tu liittovaltuuston jäsenen saavan
palkkaakin. Nyt haluan oikaista nämä
väärinymmärrykset: kyllä jokainen
liittovaltuuston jäsen toimii täysin
vapaaehtoisena, matkakulut korvaa
Aivoliitto.
Parhaina esimerkkeinä jäsenyh-
distyksiltä tulleista aloitteista, jotka
liittovaltuusto on päättänyt, halu-
aisin mainita mm seminaarit ennen
valtuuston kokouksia sekä perheen-
jäsenen kevennetyn jäsenmaksun
liitolle. Edellinen tarkoittaa sitä, että
valtuuston jäsenet saavat ennen ko-
kousta tiivistetyn selonteon liitossa
meneillään olevista asioista. Jälkim-
mäinen tarkoittaa puolestaan sitä,
että jäsenyhdistykset voivat lisätä
jäsenmääräänsä päättämällä avus-
tajille ja perheenjäsenille vaikkapa
puolta pienemmän jäsenmaksun.
Merkittävin tämän kauden päätök-
sistä lienee kuitenkin liiton nimen
muuttaminen Aivoliitto ry:ksi monen
vuoden mietinnän tuloksena.
Toivonkin, että liittovaltuuston
jäsenille annettaisiin aikaa kerhoil-
loissa kertoa Aivoliitosta, jolloin
yhdistyksen jäsenet voisivat antaa
näille ”viestinviejille” hyviä ideoita ja
kehitellä tarpeellisia aloitteita halli-
tukselle toimitettaviksi. Koko maassa
on 12–15 liittovaltuuston jäsentä eri
alueilla väestömäärästä riippuen.
Kiitokset Aivoliitto ry:n johtohen-
kilöille hienosta ja arvostavasta suh-
tautumisesta meihin liittovaltuuston
jäseniin. Samalla kiitän valtuuston
jäseniä hyvästä toveruudesta ja aina
asiallisesta kokouskäyttäytymisestä.
Olen saanut teistä hyviä ystäviä.
Osa valtuuston jäsenistä jatkaa
seuraavat neljä vuotta, puolet meistä
vaihtuu nyt uusiin. Näin pitää olla, et-
tä vireys säilyy. Toivotan hyvää jatkoa
uudelle liittovaltuustolle Tove Jans-
sonin muumi-kirjan sanoin: ”..syksyn
verkkainen vaihtuminen talveen ei
ole ensinkään hullumpaa. Se on tur-
vaamisen ja huolehtimisen aikaa.”
Sirpa Kuukkanen
Liittovaltuuston puheenjohtaja
Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry
Pä
ivi S
ep
pä
-La
ssil
a
Sirpa Kuukkanen toimi Aivoliiton liit-tovaltuuston puheenjohtajana vuosina 2008–2011.
47AVH 4/2011
Etelä-Pohjanmaan aivohalvaus-
yhdistys ry juhli 30-vuotistoi-
mintaa 29.10.2011 Seinäjoella.
Aurinkoinen syyspäivä sai yli 100
juhlavierasta liikkeelle. Aloitimme
juhlalounaalla.
Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Ruismäki toivotti juhlavieraat ter-
vetulleiksi. Avaussanoissa korostui
kerhojen tärkeä merkitys vertaistuen
toimijoina.
Juhlapuheensa aluksi Aivoliiton
toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toi
esiin sen, että yhdistyksen juhlapäi-
vänä vietetään myös maailman AVH-
päivää. Hän toi esiin liiton ja yhdistyk-
sen tärkeän yhteistyön merkityksen.
– Tämä vuosi on EU:n vapaaeh-
toistoiminnan vuosi. Teemavuoden
aikana tuodaan esille vapaaehtois-
työn yhteiskunnallista merkitystä ja
kannustetaan entistä useampia osal-
listumaan siihen. Yhdistysten ja ker-
hojen toimintaan olisi tärkeää saada
yhteiskunnallista tukea. Valitettavan
vähän tuetaan paikallisia toimijoita.
Tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat lait-
taa itsensä likoon yhteisten asioiden,
arjen sujumisen ja virkistyksen mer-
keissä. Vertaistuki on järjestelmällistä
tukitoimintaa kahden ihmisen välillä
tai ryhmissä, perustuen samankal-
taisten elämänkokemusten ja elä-
mänvaiheiden tukemiseen, Tiina Vil-
janen sanoi.
Toiminnanjohtajan mukaan yh-
distyskentällä tarvitaan voimaa ja
yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan
myös eri liittojen sekä kansainvälisel-
lä tasolla.
– Aivoliitto, jonka tehtävänä on
jäsenyhdistysten toiminnan tukemi-
nen, oikeuksienvalvonta, vaikuttami-
nen ja viestintä. Liitto on paljon var-
tijana, kenttä on laaja ja tekijäjoukko
suppea. Tärkeää on kuitenkin, että
viesti liiton ja yhdistysten välillä on
yhtenäinen ja oikea, Tiina Viljanen
korosti.
– Olkaa edelleenkin, kuten eilises-
sä, eteläpohjalaisia käsitelleessä Ylen
Teema-ohjelmassa sanottiin, rehtejä,
suorasukaisia, kiivaita ja jääräpäisiä
viestin viejiä.
Seinäjoen apulaiskaupunginjoh-
taja Hannu Jokiranta korosti pu-
heessaan yhteistyön merkitystä eri
yhteisöjen ja kolmannen sektorin
toiminnan kannalta tärkeiksi. Kunnat
ja perusterveydenhuolto tulevat kas-
vamaan, jolloin yhdistyksen panos
vertaistuen antajana on tervetullutta
toimintaa.
– Yhdistysten ja järjestön toimin-
nassa vähintään yhtä tärkeää kuin
vaikuttamistyö on yhteisöllisyyden
luominen ja yhdessä olo. Tätä työtä
Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdis-
tyksessä on tehty suurella sydämellä,
Hannu Jokiranta sanoi.
Järjestösuunnittelija Carita Sink-konen yllätti Pohjanmaan murteella
kehumaan yhteistyön sujuvuutta.
Tälläänen krossaava puhe sai meirät
haltioohinsa ja uskomaan, taitaa likka
tykätä työstänsä täällä Pohjanmaan
lakeuksilla!
Kauniista ja heleästä laulusta
vastasi Amanda Peltola ja säestäjä
oli Raine Rautanen. Yhdistyksen jä-
sen Rauha Soini Alavudelta pakinoi
mummojen touhuista. Historiikin luki
Maire Valli. Viirillä muistettiin Carita Sinkkosta, Helena Saartenojaa ja
Orvokki Aaltoa. Kiitossanat lausui
Anne Saunamäki. Lopuksi oli tarjolla
kakkukahvit.
Kiitämme lämpimästi sosiaali- ja
terveysministeri Paula Risikkoa, lii-
ton edustajia Tiina Viljasta ja Carita
Sinkkosta, Seinäjoen kaupungin-
johtaja Hannu Jokirantaa, esiintyjiä
Amanda Peltosta ja Raine Rautasta,
jäsen Rauha Soinia sekä yhdistyksiä
ja yhteisöjä.
Maire Valli
Etelä-Pohjanmaan
aivohalvausyhdistys ry
Juhlat Pohjanmaalla
Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n
sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden
Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3. krs. 28.3.2012
klo 13.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvi-
tarjoilu. Tervetuloa!
Hallitus
Kutsu vuosi-kokoukseen
48 AVH 4/2011
Aivoliiton tämänvuotiset SM-
bocciakisat kisaaltihin lep-
poosissa etelä-pohojalaas-
tunnelmissa Koskenkorvan urheelu-
talolla lauantaina 12.11.2011. Kisojen
isäntänä toimi Etelä-Pohjanmaan
aivohalvausyhdistys. Kisaamahan oli
lähteny ennätykseelliset 11 joukku-
etta, joten otteluuta oli koko päivälle
tierossa komiat 55! Joukossa oli myös
uusia joukkueita.
Niinhän siinä sitten kävi, notta
mestaruus ja kiertopalakinto jäivät
Etelä-Pohojanmaalle, Seinäjoen seu-
dun kerhon voittoosalle joukkueelle
(18pist.), jossa kisasivat Einar Heins-tröm, Seppo Alahukkala ja Tapani Saarinen. Hyväksi kakkoseksi tuli
Pirkanmaan AVH II-joukkue (16pist.)
pelaajina Olli Mäkinen, Pekka Im-monen, Risto Ahlman ja koloman-
nen sijan vei Satakunnan afasia- ja
aivohalvausyhdistys (12pist.), jossa
olivat mukana Kauko Vesanto, Reijo Rintamaa ja Taisto Tontti.
Trahteerauksesta vastasivat Er-
Seinäjoelle voitto SM-bocciassa
kin Enkelit: Hanna, Ella, Ritva-Liisa,
Marjatta, Liisa ja Meeri, arvanmyyji-
nä toimivat Maila ja Eila.
Erityyskiitokset erinomaasesti su-
juneista kisoosta päätuomarille Toi-mille, Raimolle, Pentille, Veikolle,
Jarille ja sihteerinä toimineelle Sir-kalle (Kurikan Invalidit).
Komiat kiitokset myös kaikille ki-
lipaalijoille sekä kannustusjoukoolle!
Ja tähän loppuhun vaatimattomasti:
hyvää me yritettihin, mutta priimaa
pakkas tulemahan!
Kirjootuksen väsäs ”kisojen Mishka-
maskotti” järjestösuunnittelija Carita
Sinkkonen.
Ca
rita
Sin
kk
on
en
SM-bocciakisojen parhaimmisto löytyi Seinäjoelta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.
Suomen HCP Golf ry järjestää
kuntolomia yhteistyössä Hyvin-
vointilomat ry:n kanssa Raha-
automaattiyhdistyksen tuella. Lomien
ajankohdat ovat 13.–18.5.2012, 17.–
22.6.2012 ja 12.–17.8.2012 ja loma-
kohteena Urheiluopisto Kisakeskus
Uudellamaalla.
Kohderyhmänä ovat pitkäaikais-
sairaat ja heidän perheenjäsenensä/
avustajansa. Kuntoloma sopii henki-
lölle, joka voi liikkua kävellen ainakin
lyhyitä siirtymisiä. Golfopetus tapah-
tuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lä-
hipeliradalla ja Ruukkigolf-kentällä.
Kuntoloman 5 vrk (sisältäen ma-
joituksen kahden hengen huoneessa
täysihoidolla sekä ohjelmassa olevan
opetuksen) omavastuuosuus on 190
€ /hlö.
Kuntolomalle haetaan Hyvinvoin-
tilomat ry:n hakulomakkeella. Loma-
ke on saatavissa joulukuusta alkaen
Suomen HCP Golf ry:n sivuilta osoit-
teessa www.suomenhcpgolf.fi .
Lomatuen hakijana tulee olla
vammainen henkilö, mutta muut
hakemuksessa olevat henkilöt voi-
vat olla perheenjäseniä tai avustaja.
Koska tuettu loma myönnetään talo-
udellisin, sosiaalisin ja terveydellisin
perustein, tulee hakijan täyttää ha-
kemus täydellisesti. Puutteellisia ha-
kemuksia ei käsitellä. Sieltä saa myös
lisätietoja.
Lisätietoja saa myös sähköpostit-
se [email protected] tai soitta-
malla 0440 533 804.
Hakemukset tulee palauttaa vii-
meistään 1.4.2012 mennessä osoit-
teeseen: Suomen HCP Golf / Kari
Heikkilä, Kuikkakuja 5 D 22, 10320
Karjaa.
Lisätietoja:
www.suomenhcpgolf.fi
www.kisakeskus.fi
www.ruukkigolf.fi
Erityisryhmien golfpainotteiset kuntolomat 2012
49AVH 4/2011
Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-
via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai
toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-
täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on
auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?
Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toi-
mitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-
[email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta.
Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen
1/2012 tarkoitetut aineistot 27.1.2012 mennessä. Lehden teemana on Muuttuva
terveydenhuolto.
Muutoksen neljä huonetta
on teoria, jonka on luonut
ruotsalainen psykologi, tut-
kija ja kirjailija, FT Claes Janssen. Sen
avulla voi käsitellä niin isoja kuin pie-
niäkin elämän muutostilanteita.
Keravan AVH-kerholaiset rakensi-
vat ohjattuna teorian mukaiset huo-
neet ja löysivät menetelmästä tavan
analysoida kokemuksiaan, myös sai-
rastumistaan. Kun sairas ensin me-
nettää tyytyväisyyden, hän putoaa
pimeään kieltämisen huoneeseen
eikä usko, että näinkin voi tapahtua.
Hän näkee tulevaisuuden sairauden
kanssa synkkänä ja kapinoi sitä vas-
taan.
Vähitellen syntyy hämmennys ja
lukuisat kysymykset risteilevät mie-
lessä. Sitten alkaa kuntoutus ja sen
myötä syntyy uusi innostus ja ihmi-
nen alkaa löytää vastauksia kysymyk-
siinsä. Tässä vaiheessa sairastunut
näkee jo valonpilkahduksia ja niiden
innoittamana avautuu pikkuhiljaa
portti uuteen elämään ja lopuksi voi
koittaa jo tyytyväisyys ja uuden tilan-
teen hyväksyminen.
Tyytyväisyyden voi toki menet-
tää paljon pienemmästäkin syystä.
Kun on vaikkapa motivoinut itsensä
lähtemään kävelylenkille ja alkaa-
kin sataa, aluksi kiukuttaa. Voi vaik-
ka ajatella, ettei ikinä mene lenkille.
Sateen loputtua on jo seilannut läpi
hämmennyksen ja keksinyt muuta
kivaa tekemistä ja saavuttanut taas
tyytyväisyyden tilan.
Kerhossa pohdittiin myös tilan-
netta, jossa kotoa lähteminen, vaik-
kapa kerhoon tai muualle, on vaike-
aa. Ensin tulee sellainen olo, että ei
kyllä halua mennä mihinkään, eikä
nähdä ketään. Haluaa vain ”mörtsätä”
kotona. Kun sitten kuitenkin lähtee
liikkeelle, siirtyy taas hämmennyk-
sen kautta innostumisen tilaan ja vä-
hitellen syntyy tyytyväisyys: ”Olinpa
reipas, kun lähdin ja minulla oli vielä
kivaakin”.
Näiden esimerkkien avulla voi
kuvailla tätä menetelmää, joka antaa
ihmiselle työkalun käsitellä ja ym-
märtää elämän monenlaisia muu-
tostilanteita ja omia tuntemuksiaan
ja tunteitaan elämän myllerryksissä.
Kerholaiset olivat tyytyväisiä tutus-
tuttuaan neljän huoneen menetel-
mään.
Lisätietoja menetelmästä:
http://www.neljahuonetta.fi /menetelma/
Erja Johansson
Keski-Uudenmaan
aivohalvausyhdistys ry,
Keravan kerho
Neljän huoneen avulla voi käsitellä tunteitaan
Ha
rry
Jo
ha
nss
on
50 AVH 4/2011
Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere
puh. 050 304 0146
Korsholms KommunMustasaaren Kunta
www.ipty.fi
www.vtkl.fipuh. (09) 350 8600
Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky
Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunkipuh. 02-841 3247
LUMON OY
TAMMELANKUNTAwww.tammela.fi
Simon ApteekkiRatatie 8, Simo
puh. 016-266 009
Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio
puh. 017-287 6601
Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703
www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit
E-P KarppinenKievarintie 26, Rajamäki
puh. 0400 695 931
Ämmän Betoni OyLomakyläntie 3, Suomussalmi
puh. 08-617 900
SATU-KOTI OYRäiskylänkatu 12, 11120 Riihimäki
puh. 050 5912 185 www.satu-koti.fi
FEORA OY ABIndustriområdet
66900 NykarlebyTel. 06-781 7430, fax 06-722 0404
Maanrakennus Lindqvist Oy
Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024
Kotkan Kontio ApteekkiEteläinen Karjalantie 9, Kotka
puh. 05-2200 440
www.laakkonen.fi
Luotettava energiakumppani.
helen.fi
Turun Vapaavarasto Oy
Tuontikatu 7, Turkupuh. 02-2779 999
APILA APTEEKKIAjokatu 83, Lahtipuh. 03-876 220
Taksiautoilija Tuula Järvinen
07560 Pukkila, puh. 0400 493 316
KuljetusliikeJ & H Ohtonen Ky
Kärenpääntie 28, Kuhmopuh. 050 3381 172
Röntgen-, ultraääni- janivelmagneettikuvauksia
SAVON ULTRAMAMMAT OYAjanvaraus p. 044 56 24 111
ALAVUDENFYSIKAALINEN HOITOLAITOSFysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN
Kuulantie 5 G, 63300 Alavuspuh. 06-5111 224, 040 512 7134
Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001
51AVH 4/2011
Yhdistykset alueittain
LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095
Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066
Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872
Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki
Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 [email protected]
Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 [email protected]
Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected]
Ähtärin kerhoMerja Alkup. 040 736 [email protected]
JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY
Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä [email protected]
Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho
Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836
Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264
JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 [email protected]
KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) [email protected]
Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499
Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792
Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot
Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834
Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 [email protected]
Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)
ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected] Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia
Alavuden kerho Eija ViitamäkiPekantie 11, 63400 Alavus [email protected] Työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisinma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15p. 06 415 7643 ja 040 723 9477
Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132
Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528
Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019
AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF
Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 [email protected] Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 [email protected]
AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.
www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 [email protected]
Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb
Matti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä
Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995
[email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä
Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464
Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077
Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 [email protected]
KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 [email protected] Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 [email protected]
Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 [email protected]
Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä
Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot
Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 [email protected]
Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 [email protected]
LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIA-YHDISTYS RY
Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 [email protected]
LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.
Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443
Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot
Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432
Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321
VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973
ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]
52 AVH 4/2011
Yhdistykset alueittain
Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044
Suomussalmen kerhoMauno JunkkariSiikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376
Utajärven kerhoMirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637
KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 [email protected]
Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485
Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593
Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306
Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)
MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 [email protected]
Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933
Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho
Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770
Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73
Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675
Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä
Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683
PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 [email protected]
Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 [email protected]
Perjantaikerhoks. Anna-Leena Yli-Hakola
ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546
Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524
Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671
Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895
KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648
Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot
Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162
PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 [email protected] Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Pellervonkatu 9, 33540 Tampere [email protected]
Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156
KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849
Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412
Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096
Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi
Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 [email protected]
Parkanon kerhoLeo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892
Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736
Valkeakosken seudun kerhoTimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392
Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790
SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]
Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034
Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen
Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280
Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371
Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673
Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]
Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 [email protected] Veli-Pekka Raulap. 0400 697599
Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148
TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai [email protected] (jäsenasiat)
Laitilan kerhoAsko Virtanen Hannuksentie 3 D, 23800 Laitila p. 050 536 4648 [email protected] Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432
Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben
Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 [email protected] Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081
Mynämäen aluekerhoReino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688
Nuora Leena Suma p. 044 013 1071
Salon aluekerhoLiisa Hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 [email protected] Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 [email protected]
SiimasimputEero Ojaranta p. 0400 875 890
Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)
KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE
järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta
53AVH 4/2011
Yhdistykset alueittain
Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho
Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 [email protected]
KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 [email protected]
Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi .net
Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg
Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 [email protected]
Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 [email protected]
KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 [email protected]
Haminan kerhoEsa Vitikainen Panimokatu 2 a B 13, 49400 Hamina p. 040 547 [email protected]
Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097
ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855
[email protected] Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva
ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
http://yhdistykset.etela-karjala.fi /halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 [email protected]
Imatran [email protected] s.posti muuttuu 31.12.2011 [email protected]
POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 [email protected]
Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]
Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä
Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 [email protected]
Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735
Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095
Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 [email protected]
LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 [email protected]
Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 [email protected]
Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 [email protected]
Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875
Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 [email protected]
TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 [email protected]
Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]
POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Jukka Rinne (pj) p. 0400 284 133 [email protected] Dunder (tiedottaja)p. 040 861 8621 [email protected]
Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 [email protected]
Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) [email protected]
Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882
Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204
POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) [email protected] www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 [email protected]
Kosken aivoparkkiKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329
Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322
Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158
Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 [email protected]
Siilinjärven aluekerhoTyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297
Suonenjoen AivoParkkiAino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinenp. 0400 946 584
Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589
PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]
Pyhäjokialueen NeuroklubiAnne HaagaKopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki [email protected] P. 050 363 0366
Ylivieska NeuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]
YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 [email protected] Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 [email protected]
Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700
Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553
Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484
ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä
54 AVH 4/2011
Yhdistykset alueittain
POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMIp. 040 737 5879
[email protected] Vastuualue: liikunta
LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
Eila Aikio (pj.) Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 [email protected] liikuntavastaava Hilkka NarkausRiksintie 396900 Saarenkyläp. 040 516 0237
Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 [email protected]
Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammela p. 040 837 7691 [email protected]
Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 [email protected]
Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 [email protected]
LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY
Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 [email protected]
Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä
Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 [email protected]
HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469
JumppakerhoEskolan palvelukeskusLisätiedot Asko Vepsä
Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 [email protected]
Kouvolan kerhoEija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647
Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097
Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, ks. hierontakerho
PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY
www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 [email protected]
Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089
Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 [email protected]
Aivoliitto ry ja AVH-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa
joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2012.
55AVH 4/2011
Yhteystiedot
AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] [email protected] [email protected] , www.aivoliitto.fi .
ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42
JÄSENPALVELUTToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma-ke)
LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected] .
KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738
TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905
KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288
KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292
PROJEKTITOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663
Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut
Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta
TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222
VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588
SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnatNuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected]
LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected].
LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAAsiantuntija, LKT Terttu EriläTampereen yliopistollinen [email protected]
ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509
PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj
MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI
HENRIK STRÖMBERG
Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksiTill förmån för Stroke-patienterKonserttiliput a’ 35 / 25 Kannustusliput a’ 250 Lippupalvelu
Monica mezzo
Gabriel baryton
Gustavpiano
35 vuotta