AV H4/2013AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Teemana AVH-tutkimus

Jooga vahvistaa kehonhallintaa

Aivoverenkiertohäiriöiden hoitokäytännöt

2 AVH 4/2013

TEEMANAAVH-tutkimus

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.12. vuosikertaISSN-L 1458-6312ISSN 1458-6312 (Painettu)ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu)ISSN 1459-3955 (Äänilehti)Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.avh@aivoliitto.fiPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Hanne Itärinnep. 050 571 4588hanne.itarinne@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläAivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osastoPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivoyhdistys Aivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Piia Aro-PulliainenViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Hanne ItärinneToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTORTaitto Marko Vuorio

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Anne-Mari Salminen, p. 045 7730 1255anne-mari.salminen@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tieteellinen tutkimus tuo jatkuvasti lisää tietoa aivoveren-kiertohäiriöistä ja niiden hoitomenetelmistä.

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1. Ensihoito pe 31.1. ti 4.2. pe 7.3.

2. Nuoret sairastaneet to 9.5. ti 13.5. pe 13.6.

3. AVH-hoitotyö pe 5.9. ti 9.9. pe 10.10.

4. Lääkinnällinen kuntoutus pe 7.11. ti 11.11. pe 12.12.

Kannen kuva: Shutterstock

Shut

ters

tock

3AVH 4/2013

s isältö

ARTIKKELIT6 Aivoinfarktin hoitokäytännöt8 Kaulavaltimoahtauma aivoinfarktin taustalla12 Kallonavaus voi pelastaa hengen14 Voidaanko vaskulaarinen dementia estää?18 Uutta toivoa aivoverenvuodon hoitoon?22 Juttu-tupa ennen ja nyt25 Jooga vahvistaa kehonhallintaa41 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2014

4/2

01

3

Jooga vahvistaa kehon hallintaa ja sopii hyvin AVH-kuntoutujalle.

s. 26

Ant

ti Ku

rola

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus17 Kolumni20 Tutkittua28 Liitto tiedottaa30 Ajankohtaista Yhdestä elämästä33 Aivoliitto kouluttaa34 Tapahtumakalenteri35 Poimittua44 Yhdessä51 Yhdistykset alueittain55 Aivoliiton yhteystiedot

Aivoliiton paikallisyhdistyksissä liikutaan aktiivisesti.s. 44

4 AVH 4/2013

LED

ARE

Ma

rk

ku

ka

ste

I det här temanumret berättar finländska stroke-läkare som samtidigt är strokeforskare bland an-nat om vad som händer i hjärnartärväggen när

en trombos uppstår som leder till hjärninfarkt, och om hur den kan avlägsnas mekaniskt eller med upp-lösningsbehandling. Tidningen berättar också om kirurgisk behandling i strokevården, om hur man kan förhindra att patienten avlider med hjälp av en omfattande kirurgisk öppning av skallen ifall det är fråga om en stor och oftast annars letal hjärninfarkt. En annan artikel handlar om hur man kan prognos-ticera och förhindra utveckling av vaskulär demens förorsakad av stroke.

Varannan sekund insjuknar någon person i värl-den i akut stroke. Var sjätte sekund dör någon av det. Stroke förorsakar flera dödsfall än tuberkulos, mala-ria och aids tillsammans. Dödligheten är ändå inte det enda problemet. En stor del av de överlevande får till exempel olika slag av förlamningar i extremi-teterna eller problem med att producera och/eller att förstå tal.

Förr skulle finländska män ha fått guldmedalj och kvinnor silvermedalj om det funnits en världsmäster-skapstävling i att drabbas av stroke, men situationen har förbättrats betydligt. År efter år sjunker antalet nya strokefall och antalet avlidna i stroke. Trots det får i Finland flera personer yngre än 55 år förtidspen-sion på grund av akut hjärninfarkt än till exempel till följd av akut hjärtinfarkt.

I Finland är stroke en folksjukdom, men till all lycka är den vetenskapliga forskningen på våra uni-versitetssjukhus internationellt sett mycket högtstå-ende. På grund av den vetenskapliga forskningens

resultat har man kunnat förbättra patienternas möj-ligheter att överleva och återhämta sig och få ett självständigt liv.

Forskningsresultaten tillämpas dessutom snab-bare hos oss i den vardagliga patientvården än i många andra länder med hög levnadsstandard där-för att de finländska läkarna har varit med om att pla-nera och leda forskningen. När den har lett till ett ge-nombrott har en ny behandlingsmetod omedelbart kunnat tas i bruk. Exempel på det är till exempel hur man numera kan upplösa hjärninfarkter på grund av att man har upptäckt nya metoder i samband med forskningen.

I Finland får mer hjärninfarktpatienter per miljon invånare upplösningsbehandling än någon annan-stans i världen. På Mejlans sjukhus får flera patienter sådan vård och dessutom snabbare än på något an-nat sjukhus i världen.

Den bästa stroken är en stroke som man har kun-nat förebygga. Med hjälp av den vetenskapliga forsk-ningen har preventionen förbättrats. Många tänker kanske inte på att de kända riskfaktorerna för stroke – högt blodtryck, störningar i fettmetabolismen, rökning, diabetes, övervikt och liten eller obefintlig motion – ökar risken inte bara för hjärt- och kärlsjuk-domar utan också för demens. Med goda vanor kan var och en av oss minska sin egen risk för att insjukna i stroke eller demens.

Markku KasteEmeritus professor i neurologi

HUCS neurologiska klinikHelsingfors universitet

Den finländska strokeforskningen står högt internationellt

På grund av den vetenskapliga forskningens resultat har man kunnat förbättra patienternas möjligheter att överleva och återhämta sig och få ett självständigt liv.

5AVH 4/2013

PÄÄ

KIRJOITU

SM

ar

kk

u k

as

te

Tässä teemanumerossa suomalaiset aivoveren-kiertohäiriöpotilaita hoitavat ja tutkivat lääkä-rit kertovat muun muassa siitä, mitä aivovalti-

mon seinässä tapahtuu, kun tukos syntyy ja se johtaa aivoinfarktiin, ja miten tukos voidaan poistaa liuotus-hoidolla tai mekaanisesti. Lehdessä kerrotaan myös, onko kirurgisella hoidolla paikkansa aivoverenvuo-don hoidossa, ja jos kyseessä on laaja, kuolemaan johtava aivoinfarkti, miten potilaan menehtyminen voidaan estää laajalla kallonavauksella. Yksi artik-keli käsittelee sitä, voidaanko AVH:n aiheuttamaa vaskulaarisen dementian kehittymistä ennustaa ja ehkäistä.

Joka toinen sekunti joku ihminen maailmassa sairastuu akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön. Joka kuudes sekunti joku kuolee siihen. AVH aiheuttaa enemmän kuolemia kuin tuberkuloosi, malaria ja AIDS yhteensä. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole aivo-verenkiertohäiriöiden ainoa ongelma, sillä suurelle osalle eloonjääneistä jää muun muassa eriasteisia raajahalvauksia tai puheen tuoton ja ymmärtämisen ongelmia.

Vuosikymmeniä sitten Suomen miehet olisivat saaneet kultamitalin ja naiset hopeamitalin, jos ai-voverenkiertohäiriöihin sairastumisesta olisi kilpail-tu MM-tasolla. Tilanne on näistä vuosista parantunut oleellisesti. Sekä uusien aivoverenkiertohäiriöiden määrä että niiden aiheuttama kuolleisuus laske-vat vuodesta toiseen. Silti Suomessa useampi alle 55-vuotias joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle akuutin aivoinfarktin vuoksi kuin esimeriksi akuutin sydänin-farktin seurauksena.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisille kan-santauteja, mutta onneksi niiden tieteellinen tutki-mus on yliopistosairaaloissamme kansainvälisesti arvioituna erittäin korkeatasoista. Tieteellisten tutki-mustulosten käyttöönotto on parantanut potilaiden mahdollisuuksia jäädä henkiin ja toipua takaisin itse-näiseen elämään.

Lisäksi tutkimusten tulokset otetaan meillä osaksi arkipäivän potilashoitoa nopeammin kuin monessa muussa korkean elintason maassa, koska suomalai-set lääkärit ovat olleet mukana suunnittelemassa ja johtamassa näitä tutkimuksia. Jos tutkimus on joh-tanut läpimurtoon, kuten tapahtui aivoinfarktin liu-otushoidossa, uusi hoito on voitu ottaa välittömästi käyttöön, koska se opittiin jo tutkimuksen aikana.

Suomessa liuotushoidon saa useampi aivoinfark-tipotilas miljoonaa asukasta kohden kuin missään muussa maassa. Meilahden sairaalassa sen saa use-ampi aivoinfarktipotilas, ja lisäksi nopeammin, kuin missään muussa sairaalassa koko maailmassa.

Paras AVH on ennaltaehkäisty AVH. Tieteellisen tutkimuksen avulla myös ennaltaehkäisy on parantu-nut. Moni ei tule ajatelleeksi, että aivoverenkiertohäi-riöiden tunnetut vaaratekijät – verenpainetauti, ras-va-aineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, diabetes, ylipaino ja vähäinen tai olematon liikkuminen – ovat sydänverisuonitautien lisäksi myös dementian vaara-tekijöitä. Ne hoitamalla jokainen meistä voi vähentää omaa riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan.

Markku KasteNeurologian emeritusprofessori

HYKS neurologian klinikkaHelsingin yliopisto

Ilpo

Vain

ionp

ää

Suomalainen AVH-tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista

tieteellisten tutkimustulosten käyttöönotto on parantanut potilaiden mahdollisuuksia jäädä henkiin ja toipua takaisin itsenäiseen elämään.

6 AVH 4/2013

Äkillinen raajaheikkous, suu-pielen roikkuminen ja pu-he- tai näkövaikeus ovat

aivoinfarktin oireita. Kun aivokudos äkillisesti tukkeutuneen aivovalti-mon alueella jää ilman verenkiertoa, osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon, mikäli suonen tukosta ei päästä avaamaan ajoissa.

Hoitotulokset ovat sitä parempia, mitä nopeammin sairastunut pääsee hoitoon ja tukos saadaan avattua. Siksi oireiden syy on aina selvitettävä mahdollisimman pian. On tärkeää, että sairastunut tai hänen läheisen-sä tunnistaa aivoinfarktin oireet no-peasti ja soittaa heti hätänumeroon 112.

TIA-kohtaus on ohimenevä aivo-verenkiertohäiriö. Sen oireet muis-tuttavat aivoinfarktia, mutta menevät yleensä muutamassa minuutissa tai tunnissa ohi. Vaikka oireet loppui-sivat, pitää aina hakeutua nopeasti hoitoon, koska oireet voivat uusiutua. Joka kolmas TIA-kohtauksen kokenut saa myöhemmin aivoinfarktin – usein jo muutaman tunnin tai päivän kulu-essa. Oikealla hoidolla aivoinfarktiin sairastuminen saadaan usein estet-tyä.

Aivoverenkiertohäiriö on kolman-neksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Sii-hen menehtyy vuosittain noin 4 500 henkilöä.

LiuoTus oN ENsisijAiNEN hoiTo

Laskimonsisäinen liuotushoito (intra-venöösi trombolyysi, IVT) on annetta-va 4,5 tunnin kuluessa oireiden alka-misesta. Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se päästään aloit-tamaan. Toistaiseksi ainoa hyväksytty liuotushoitolääke on alteplaasi, jon-ka tehoa on tutkimuksissa pystytty lisäämään esimerkiksi liuotushoidon yhteydessä käytetyn ultraäänen ja mikrokuplien avulla.

Liuotushoidettavien potilaiden tutkiminen tarkemmilla kuvanta-mistutkimuksilla voi tulevaisuudessa pidentää liuotuksen aikaikkunaa eli

sa

tu M

us

tan

oja

ja

jo

ha

nn

a P

ek

ko

la

Aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoidossa pyritään poistamaan tukos suonensisäistä reittiä myöten.

Aivoinfarktin hoitokäytännöt

Aivoinfarktin ensisijainen hoito on laskimonsisäinen liuotushoito, jota on käsitelty muun muassa AVH-lehden numerossa 2/2013. Tässä artikkeissa

käsitellään akuutin aivoinfarktin toissijaisia hoitokäytäntöjä.

Kim

mo

Lapp

alai

nen

7AVH 4/2013

sitä aikaa, jonka kuluessa hoito pitää aloittaa. Tutkimuksissa on selvitet-ty esimerkiksi sitä, onko alteplaasia tehokkaampia liuotushoitolääkkeitä mahdollista käyttää.

Muun muassa tenekteplaasin ja desmoteplaasin käytöstä on saatu alustavia tuloksia. Näissä tutkimuk-sissa aikaikkunaa on pidennetty kuu-teen tai yhdeksään tuntiin. Menossa olevissa DIAS-3 ja DIAS-4 tutkimuk-sissa käytetyllä desmoteplaasilla on paikallinen hyytymää hajoittava, fib-rinolyyttinen vaikutus, mutta ei vai-kutusta muihin elimiin.

ToissijAisET hoiTokäyTäNNöT

Laskimonsisäinen liuotushoito ei aina auta, jos aivovaltimotukos on hyvin suuri, mikä on usein tilanne sydänperäisissä aivoinfarkteissa. Toissijaisena hoitona voidaan harki-ta valtimonsisäistä liuotushoitoa ja/tai mekaanista aivovaltimotukoksen poistoa, joista käytetään nimitystä endovaskulaarihoito.

Endovaskulaarihoitoa harkitaan, kun laskimonsisäistä liuotushoitoa ei voida antaa esimerkiksi vereno-hennuslääkityksen aikana tai suuren leikkauksen jälkeen, tai kun vaikea oireisto ei helpotu laskimonsisäisen liuotushoidon aikana. Endovasku-laarihoidossa pyritään poistamaan tukos suonen sisältä ennen kuin ve-renkierron puutos aivokudoksessa on ehtinyt aiheuttaa laajan, peruut-tamattoman aivovaurion.

Valtimonsisäisessä liuotushoidos-sa mikrokatetri viedään tukosalueelle ja hyytymää hajoittavaa lääkeainetta ruiskutetaan tukoksen sisään. Val-timonsisäisestä liuotushoidosta on olemassa satunnaistettua tutkimus-tietoa, jonka mukaan hoitotulokset ovat parempia kuin lume- tai hepa-riinihoidossa.

Mekaanisissa hoidoissa verihyyty-mä pyritään usein poistamaan koko-naisena. Nykyään yleisimmin käytetyt välineet ovat tukoksen yli avattavat,

itsestään laajenevat stentit, joihin ve-rihyytymä tarttuu ja jotka poistetaan suonesta yhdessä hyytymän kanssa. Kaula- tai aivovaltimoiden alueella suoni voidaan myös pallolaajentaa ja/tai siihen voidaan asettaa pysyvä stentti.

Mekaaniset hoidot ovat yleisty-neet viimeisten kymmenen vuoden aikana eli sen jälkeen, kun ensimmäi-set hoitovälineet saivat vuonna 2004 Yhdysvalloissa FDA (Food and Drug Administration) -hyväksynnän aivo-valtimotukoksen hoitoon.

ENdovAskuLAArihoiToA yLiopisTosAirAALoisTA

Aivovaltimotukosten endovaskulaa-rihoidot edellyttävät teknistä har-jaantumista ja kokemusta, mikä ra-joittaa hoidon saatavuutta. Hoidon suorittaa toimenpiteiseen perehty-nyt neuro- tai toimenpideradiologi yliopistosairaalassa.

Vaikean aivoinfarktin hoidossa voidaan alue- ja keskussairaaloista konsultoida etäyhteyden avulla yli-opistosairaalan asiantuntijaa. Potilas voidaan siirtää yliopistosairaalaan, jos endovaskulaarinen hoito tulisi kyseeseen, vaikka endovaskulaarista hoitoa ei toistaiseksi mainita aivoin-farktin Käypä hoito -suosituksessa.

Hyvien hoitotulosten saavutta-miseksi potilaiden huolellinen esi-tutkimus ja valinta on olennaista. Ai-vovaltimotukoksen sijainti nähdään valtimokuvauksella eli angiografialla. Pelastettavissa olevan aivokudoksen on oltava riittävän suuri, jotta toi-menpiteestä saavutettava hyöty olisi oikeassa suhteessa siihen liittyviin komplikaatioriskeihin.

Kuolleisuudessa tai vakavissa vuotokomplikaatioissa ei ole selviä eroja endovaskulaarihoitoa saanei-den ja Käypä hoito -suosituksen mu-kaista laskimonsisäistä liuotushoitoa saaneiden potilaiden välillä.

Aika oireiden alusta suonen au-keamiseen eli rekanalisaatioon on tärkeää akuutin aivoinfarktin hoidos-

sa. Mitä nopeammin aivovaltimotu-kos aukeaa, sitä parempi on hoitotu-los.

Endovaskulaarihoidoissa aika oi-reiden alusta hoidon aloitukseen on tavallisimmin 3−8 tuntia, mutta esi-merkiksi kallonpohjavaltimon tukok-sissa, joissa ennuste on huono, käy-tetään usein vielä pidempiä viiveitä: jopa 12–48 tuntia oireiden alusta hoidon aloitukseen. Ennen hoidon aloittamista on kuitenkin aina arvi-oitava yksilöllisesti, onko potilaalle jo ehtinyt kehittyä peruuttamatonta ja laajaa vauriota aivoissa.

hoiTokäyTäNNöT NyT jA TuLEvAisuudEssA

Aivoinfarktiin sairastuvista noin 15 % saa laskimonsisäisen liuotushoidon. On arvioitu, että 10 % sairastuneista saattaisi hyötyä endovaskulaarihoi-dosta. Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoitoja tehtiin viides-sä yliopistosairaalassa vuoden 2011 aikana yhteensä noin 120 kertaa.

Potilaiden ikääntyessä akuutin ai-voverenkiertohäiriön jälkeinen kuol-leisuus lisääntyy ja toipumisennuste heikkenee. Iäkäskin potilas voi silti hyötyä vaikeaoireisen tukoksen en-dovaskulaarihoidosta. Etäyhteydellä yliopistosairaalaan voidaan jatkossa arvioida aiempaa enemmän potilaita, jotka saattaisivat hyötyä nykyiseen Käypä hoito -suositukseen kuulumat-tomista hoidoista kuten endovasku-laarihoidosta.

Satu MustanojaNeurologian dosentti, päivystyslääke-tieteen ja aivoverenkiertohäiriöiden erityispätevyysHUS neurologian klinikka, Stroke Unit

Johanna PekkolaLT, neuroradiologiHUS-Kuvantaminen, Meilahden sairaala

8 AVH 4/2013

Aivoinfarkti voi antaa monen-laisia oireita. Yhtäkkiä toinen käsi ja/tai jalka saattaa tuntua

kömpelöltä tai puhuminen muuttuu vaikeaksi. Olo voi olla sekava tai ehkä oireena on vain hetkellinen toisen sil-män näönmenetys. Oireisto riippuu siitä, mikä kohta aivoista jää valti-motukoksen takia ilman hapekasta verenkiertoa.

kAuLAvALTiMoAhTAuMAN syNTy

Aivot saavat verta neljän suuren valti-mon kautta. Nämä parilliset valtimot ovat nimeltään sisemmät kaulavalti-mot ja nikamavaltimot. Ne on merkit-ty oheiseen kuvaan.

Sisemmän kaulavaltimon haa-rautumiskohta on valtimonrasvoit-

tumistaudin eli ateroskleroosin tyypillisimpiä esiintymispaikkoja. Valtimonrasvoittumistauti aiheuttaa kaulavaltimon haarautumiskohtaan valtimonrasvoittuman eli aterooman, johon kertyy kolesterolia, tulehdus-soluja ja kuollutta solumassaa.

Ahtautumassa muuntuneen ras-van aiheuttama tulehdusreaktio te-kee ahtaumakohdasta lopulta hei-

Pe

tra

Ijä

s j

a j

an

I sa

ks

I

Kaulavaltimoahtauma aivoinfarktin taustalla

Yli 14 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin. Tapauksista joka viidennen aiheuttaa oireileva kaulavaltimoahtauma.

Mutta johtaako kaulavaltimoahtauma aina aivoinfarktiin?

Kuvassa esitetään kaulavaltimot sekä aivojen ja silmän verkkokalvon verisuonitus. Oikealla näkyy suurennettuna kaula-valtimon haaroittumiskohta, johon on kertynyt valtimonrasvoittumaa eli ateroomaa. Veritulpan osaset tai revenneen ahtau-man palaset voivat kulkeutua aivoverenkiertoon. Ne saattavat tukkia valtimoita aiheuttaen aivo- tai verkkokalvoinfarktin.

Hum

anA

rt/H

elen

a Sc

hmid

t

9AVH 4/2013

kon, jolloin sen pinta voi haavautua tai ahtauma revetä. Vauriokohdan ohi virtaava veri voi viedä mukanaan ai-voverenkiertoon hipun verihyytymää tai ahtauman sisältä purkautunutta ateroomaa. Se saattaa tukkia aivojen etuosien tai silmän verkkokalvon ve-risuonia.

Jos silmän verkkokalvoa tai aivo-kudosta ehtii verenkiertovajauksen vuoksi mennä kuolioon, vaurio on peruuttamaton ja pysyvä. Oireena on tyypillisesti toisen silmän näön-menetys tai toispuolihalvaus, johon voi liittyä muun muassa kielellisten toimintojen vaikeutuminen eli afasia tai toisen puolen huomiotta jäämi-nen eli neglect-oireisto.

Ahtauma voi myös tukkia kaula-valtimon kokonaan, jolloin riittämä-tön verenvirtaus aivoissa aiheuttaa infarktin esimerkiksi verenpaineen laskiessa äkillisesti.

Kaulavaltimoiden ahtaumat aihe-uttavat noin viidenneksen kaikista aivoinfarkteista.

hoiTooN Myös TiA-kohTAuksEN jäLkEEN

Mikäli veritulppa hajoaa ja aivoveri-suoni avautuu uudelleen tarpeeksi nopeasti, oireet voivat hävitä nopeas-tikin. Tällöin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä (englanniksi transient ischemic attack, TIA) tai het-kellisestä sokeudesta (amaurosis fu-gax). Nämä kohtaukset ovat kivutto-mia ja voivat vaikuttaa vaarattomilta eikä hoitoon välttämättä hakeuduta.

Amaurosis fugax- ja TIA-kohtauk-set ovat kuitenkin aivoinfarktin häly-tysmerkkejä. TIA-kohtauksen sairas-taneista joka viides saa aivoinfarktin kolmen kuukauden sisällä. Näistä ai-voinfarkteista suurin osa olisi estettä-vissä varhaisella lääke- ja/tai leikkaus-hoidolla. Tämän vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon tulee hakeutua heti myös ohimenevän kohtauksen jälkeen.

kAuLAvALTiMoAhTAuMAN LEikkAushoiTo

Kaulavaltimoahtauman aiheuttaman aivoinfarktin hoito noudattaa yleisiä

aivoinfarktin hoitolinjoja. Kaulavalti-moahtaumapotilaiden kohdalla voi-daan kuitenkin harkita myös leikka-ushoitoa.

Riski uuteen aivoinfarktiin kasvaa yli kymmenkertaiseksi, mikäli kau-lavaltimoahtauma tukkii yli puolet valtimon sisäosasta ja potilaalla on jo ollut verkkokalvon tai aivojen ve-renkiertohäiriö. Tutkimusten perus-teella tehokas hoitomuoto on tällöin leikkaus, jossa kaulavaltimoon kerty-nyt valtimonrasvoittuma poistetaan. Tällaista leikkausta kutsutaan endar-terektomiaksi.

Kaulavaltimoahtaumia voidaan hoitaa myös suonensisäisesti stent-taamalla eli laajentamalla valtimoa verkkoputken avulla.

Endarterektomian ja stenttauksen tehoa ja turvallisuutta on viime aikoi-na vertailtu useissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa. Stentta-uksessa toimenpiteeseen liittyvien aivoinfarktien riski on suurempi, mutta onnistunut hoitotulos on yh-tä pysyvä kuin endarterektomiassa nykyisen alle kymmenen vuoden seurannan perusteella. Kohonneen toimenpideriskin vuoksi stenttausta käytetään tällä hetkellä Suomessa vain erityistapauksissa, esimerkiksi silloin kun ahtauma ei ole kirurgises-ti hoidettavissa sijaintinsa (korkeat ahtaumat) tai muiden ominaisuuk-siensa vuoksi (kaulan sädehoitoon liittyvät ahtaumat).

huoMio koko vErENkiErToELiMisTööN

Kaulavaltimoahtauman riskitekijöitä ovat samat kuin valtimonrasvoittu-mistaudissa: veren korkea LDL-kole-sterolipitoisuus ja matala HDL-kole-sterolipitoisuus, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi, ylipaino ja lii-kunnan puute. Myös perinnöllisillä tekijöillä on tutkimusten mukaan vaikutusta.

Kaulavaltimoahtauman kehit-tyminen vie vuosikymmeniä, joten oireet ilmaantuvat yleensä vasta iäkkäille, tyypillisesti yli 60-vuotiaille henkilöille.

Kaulavaltimoahtauma on usein merkki yleistyneestä valtimonras-voittumistaudista. Kaulavaltimoah-taumapotilailla on ahtaumia usein myös muissa valtimoissa kuten sydä-men sepelvaltimoissa, munuaisval-timoissa tai alaraajojen valtimoissa. Nämä voivat aiheuttaa myös muita tauteja, kuten sepelvaltimotautia, sydäninfarkteja, katkokävelyoiretta ja munuaisten vajaatoimintaa.

Viime aikojen tutkimus on osoit-tanut, että sekä oireetonta että oireis-ta kaulavaltimoahtaumaa sairastavan potilaan riski kuolla sydäninfarktiin seuraavan kymmenen vuoden aika-na on erittäin korkea: noin 20 %. Siksi kun kaulavaltimoahtauma todetaan, pitää kaikki verisuonitautien riskite-kijät selvittää ja hoitaa huolellisesti. Näin ehkäistään tulevia aivo- ja sy-däninfarkteja.

Tällä hetkellä tutkitaan, tulisiko kaikille kaulavaltimoahtaumapotilail-le oireista riippumatta tehdä laajem-pia verenkiertoelimistön tutkimuksia, kuten kliininen rasituskoe tai sepel-valtimoiden varjoainekuvaus, jotta sepelvaltimotaudin hoitoon päästäi-siin varhain ja kuolleisuutta voitaisiin pienentää.

ENNALTAEhkäisyN kEiNojA

Riskitekijöiden hallinnalla on kau-lavaltimoahtaumien ehkäisyssä ja hoidossa keskeinen asema. Korkea verenpaine, kolesteroli ja verenso-keri tulee hoitaa huolellisesti. Eden-neessä valtimonrasvoittumistaudissa tämä tarkoittaa yleensä loppuelämän kestävää säännöllistä kolesteroli- ja verenpainelääkitystä. Se estää tehok-kaasti myöhempiä aivo- ja sydänin-farkteja.

Myös tupakoinnin lopettaminen on ehdottoman tärkeää.

Runsaasti tuoreita kasviksia, he-delmiä, kokojyväviljaa ja hyviä ras-voja – rypsi- ja oliiviöljyä, siemeniä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa – sisäl-tävä ruokavalio edistää verenkierto-elimistön terveyttä. Myös ylipainon välttäminen ja säännöllinen kuntolii-kunta ennaltaehkäisevät valtimoiden rasvoittumista.

10 AVH 4/2013

yLEisyys jA TuTkiMusMENETELMäT

Kaulavaltimoahtaumat ovat varsin yleisiä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan puolella keski-ikäisistä ja sitä van-hemmista miehistä sekä joka kolmannella vastaavan ikäi-sistä naisista on kaulavaltimoahtaumia. Kuitenkin vain muutamalla prosentilla heistä ahtauma täyttää yli puolet valtimon sisäosasta ja aiheuttaa veren virtausesteen. Vain murto-osalle kaulavaltimoahtauma aiheuttaa aivoveren-kiertohäiriön.

Oireilevan kaulavaltimoahtauman taustasyitä tunne-taan edelleen huonosti. Ne ovatkin yksi tämänhetkisen tutkimuksen keskeisimmistä painopistealueista.

Verisuonikuvantamisen yleistyminen myötä oireetto-mia kaulavaltimoahtaumia todetaan aiempaa useammin. Olisi tärkeää osata ennustaa riskiä, milloin ahtauma saat-taa johtaa veritulpan muodostumiseen ja aivoverenkier-tohäiriöön.

Uusia keinoja ahtauman riskin arviointiin voivat olla muun muassa ahtauman sisäisten verenvuotojen totea-minen magneettikuvantamisella, ahtauman tulehduksen tai solukuoleman visualisointi toiminnallisilla kuvannus-menetelmillä (PET ja SPECT) sekä erilaiset potilaan klii-nisiin parametreihin tai laboratoriokokeisiin perustuvat riskinarviointiasteikot.

hELsiNgissä TuTkiTAAN TAusTAsyiTä

Helsinki Carotid Endarterectomy Study (HeCES) on Helsin-gin yliopistollisessa keskussairaalassa toteutettava tutki-mus, jossa keskitytään oireilevan kaulavaltimoahtauman taustasyiden selvittämiseen. Tutkimukseen voivat osallis-tua kaikki kaulavaltimoahtaumapotilaat, joiden kohdalla on päädytty leikkaushoitoon. Leikkauksessa poistettu ah-tauma, joka muutoin hävitettäisiin leikkausjätteenä, sekä verinäytteet tallennetaan HeCES-kudospankkiin.

Kudosnäytteet – yhdessä potilaista kerättävien klii-nisten tietojen ja kuvantamistulosten kanssa – toimivat kansainvälisestikin ainutkertaisena tutkimusaineistona. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa kaulavaltimoahtau-

Kaulavaltimoahtauman aiheuttamaa aivoinfarktiriskiä voidaan arvioida erilaisilla kuvannusmenetelmillä.

mapotilaiden hoitoa, kehittää ahtauman riskiarviointia ja etsiä keinoja, joilla oireet pystyttäisiin tulevaisuudessa estämään.

Petra Ijäs, LT, neurologian erikoislääkäri

Jani Saksi, FM, Neurologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Molekyylineurologian

tutkimusohjelma, Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto

Shut

ters

tock

Tiesitkö tämän aivoverenkiertohäiriöistä?• Vuosittainnoin14 600suomalaistasaaensimmäisenaivoinfarktin,2600aivo-verenvuodon(ICH)ja1 300lukinkalvonalaisenverenvuodon(SAV).

• Noin2 500henkilölläaivoinfarktiuusiutuuvuodensisällä.

• Ohimenevänaivoverenkiertohäiriön(TIA)saanoin4 000henkilöävuodessa.

• Yhteensävuosittainnoin25 000suoma-laistasairastaaaivoverenkiertohäiriönelijokapäivä68henkilöä.

• SairastaneitaonSuomessanoin82 000.• Jokaneljässairastanutontyöikäinen.

Aivoverenkiertohäiriönsairastaneista• jokaneljästoipuuoireettomaksijaylipuoletomatoimisiksi

• jokatoisellejääpysyvähaitta,puolelleheistävaikea-asteinen

• jokaseitsemästarvitseelaitoshoitoa• kolmanneksellaesiintyyafasiaa,häiriötäkielellisissäkyvyissä

• noin45%tarvitseelääkinnällistäkuntoutusta.

Aivoinfarkti,aivovaltimotukosAivoverenvuoto,aivojensisäinenverenvuoto,ICHLukinkalvonalainen verenvuoto,subaraknoidaalivuoto,SAVOhimenevä aivoverenkiertohäiriö,TIA

www.aivoliitto.fi

11AVH 4/2013

12 AVH 4/2013

Aivoinfarkti tarkoittaa tilannetta, jossa aivovalti-moon syntyy tukos. Neurologi voi yrittää liuottaa tukoksen nopeasti annetulla suonensisäisellä

lääkkeellä. Tämä on tulpan liuotus eli trombolyysi.Ellei liuotus täysin onnistu, voi toimenpideröntgenlää-

käri yrittää onkia tukoksen pois verisuonten kautta. Tätä kutsutaan mekaaniseksi tukoksen poistoksi eli trombek-tomiaksi.

Ilman näitä hoitoja tai niiden jälkeenkin voi kehittyä kuolioon menneen aivokudoksen pahanlaatuinen tur-poaminen eli maligni aivoödeemi. Se on hengenvaaral-linen tila, koska aivojen turvotus painaa elintärkeää aivo-runkoa. Aivorungossa sijaitsevat hengityksen ja verenpai-neen säätelykeskukset ja ne saattavat vaurioitua paineen takia. Kun kallo avataan, aivot pääsevät turpoamaan ulos-päin, jolloin paine aivorungon alueella helpottaa.

puoLikALLoNAvAusLEikkAusELi hEMikrANiEkToMiA

Puolikallonavausleikkauksessa kallon luusta poistetaan kämmenen kokoinen kappale. Sen jälkeen kova aivokalvo avataan, aivot peitellään keinokalvolla ja iho ommellaan kiinni. Keinokalvo ja iho ovat joustavia, joten aivot pääse-vät turpoamaan kallosta ulospäin.

Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua aivot ovat vetäytyneet takaisin kallon sisään. Uudessa leikkauksessa potilaan oma, pakastimessa säilötty kallon luukieleke tai vaihtoehtoisesta keinoluusta valmistettu paikka kiinnite-tään kallossa olevan aukon peitoksi.

Pau

lI h

elé

n, t

er

o n

Isk

ak

an

ga

s j

a t

IMo

Mö

ttö

ne

n

Kallonavaus voi pelastaa hengenPuolikallonavausleikkauksella eli hemikraniektomialla voidaan yrittää pelastaa aivoinfarktin saanut potilas, kun muut hoitokeinot eivät auta. Moni potilas on

saatu näin pelastettua ja kuntoutettua omatoimiseksi.

4. Aivokudoksen osin tuhouduttua ja osin vetäydyttyä takaisin kallon sisälle oma luukieleke asetettiin takaisin paikoilleen.

Potilas oli 56-vuotias nainen. Hänellä ei ollut muita aiempia aivoinfarktin riskitekijöitä kuin verenpainetauti, jota oli hoidettu lääkityksellä. Hän sai äkillisen vasemmanpuoleisen halvauksen ja hänelle tehtiin puolikallon-avausleikkaus. Hän toipui lopulta varsin omatoimiseksi.

1. Pään tietokone-tomografiakuvauk-

sessa näkyi laaja infarkti oikean

keskimmäisen aivo-valtimon suonitu-

salueella (kuvassa vasemmalla).

2. Päivän päästä kallonavausleikka-uksen jälkeen aivot olivat turvonneet ulos kallosta.

3. Virtauskuvauk-sessa verekkäät alueet näkyvät

punaisina. Myös infarktialueelle oli palautunut läiskit-

täistä verenkiertoa.

13AVH 4/2013

Tekstiä on toimituksen käytössä

Potilaan pään mittojen mukaan valmistettu kallon keinoluu. Keinoluumallista puuttuva kappale on kiinnitetty potilaan päähän luupuutosta korvaamaan. Kuvassa keinoluun sisäl-lä on muovinen aivomalli.

ToipuMisTiLAsTojA TAysisTA

Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian yksi-kössä on vuosien 2008–2012 aikana tehty 90 puolikallon-avausleikkausta pahanlaatuisen aivoturvotuksen vuoksi. Kaikissa tapauksissa on arvioitu, että potilas kuolee, ellei

kalloa avata. Potilaiden tila on ollut kriittinen leikkauspää-töstä tehtäessä. Aivoturvotuksen syynä oli 35 potilaalla aivoinfarkti ja 55 potilaalla aivovamma.

Suurin osa aivoinfarktipotilaista jäi eloon leikkauksen jälkeen. Heistä 74 prosenttia eli 26 henkilöä oli elossa kolmenkymmenen vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Viisi potilasta kuoli alle 30 vuorokaudessa ja neljästä po-tilaasta ei ollut seurantatietoa.

Eloon jääneet potilaat toipuivat varsin hyvin omatoi-misiksi tai pienen avun turvin pärjääviksi. Tulokset vastaa-vat maailmalta raportoituja tutkimuksia.

kALLoNAvAusLEikkAusTEN TuLEvAisuus

Tietämys erilaisista tilanteista, joissa puolikallonavaus-leikkaus auttaisi potilasta, todennäköisesti lisääntyy ja tarkentuu lähivuosien aikana. Tällä hetkellä on meneillään useita satunnaistettuja tutkimuksia, joissa selvitetään näi-den leikkausten hyötyjä ja haittoja.

Pauli Helén, dosentti, vs. ylilääkäri

Tero Niskakangas, neurokirurgian erikoislääkäri

Timo Möttönen, erikoistuva lääkäriTampereen yliopistollinen sairaala,

neurokirurgian vastuuyksikkö

14 AVH 4/2013

Kun henkilön kognitiiviset ky-vyt eli muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet siinä mää-

rin, että arkiaskareista selviytyminen vaikeutuu, puhutaan dementiasta. Lievä muistin ja tiedonkäsittelyn hei-kentyminen on dementian riskitila, mutta silloin henkilön toimintakyky on vielä tallella.

Lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen ennakoi useimmiten Alzheimerin tautia, mutta joskus se voi kertoa vaskulaarisesta dementi-asta. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen ongelmat jollain tietonkäsittelyn osa-alueella ovat melko yleisiä. Demen-tiatasoista muistin ja tiedonkäsitte-lyn heikkenemistä ilmenee noin joka neljännellä aivoverenkiertohäiriön sairastaneella.

suurTEN jA piENTEN suoNTEN TAudiT

Aivoverenkiertosairauteen liittyvä dementia voi olla seurausta joko

suuren aivoverisuonen tukoksesta tai taustalla voi olla pienten aivove-risuonten tauti.

Suuren aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti aiheuttaa usein toimin-takyvyn heikkenemisen epätasaises-ti vain joillakin tiedonkäsittelyn osa-alueilla. Oireisto riippuu siitä, missä kohdassa aivoja tukos sijaitsee. Selke-ät paikallisoireet kuten toispuolihal-vaus ovat yleisiä aivoinfarktin jälkeen. Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ilmaantuvat äkillisesti aivoinfarktin jälkeen ja voivat pahentua portait-tain. Magneettikuvassa näkyy suuren suonen tukoksesta johtuva, aivokuo-relle painottuva aivoinfarkti.

Pienten suonten taudille on omi-naista toiminnanohjauksen ongel-mat sekä muistin, tiedonkäsittelyn ja motoriikan hidastuminen. Tilanne kehittyy hitaammin ja oireiden alku on vaihteleva. Potilaalla on voinut olla ohimeneviä aivoverenkiertohäi-riötä ilman pysyviä oireita. Aivojen magneettikuva osoittaa useita pieniä

infarkteja aivojen syvissä osissa sekä laaja-alaisia valkean aineen muutok-sia.

dEMENTiAA TuTkiTAAN pALjoN

Dementiapotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Sen ennustetaan nelin-kertaistuvan vuoteen 2050 mennes-sä. Keinoja estää tai hoitaa dementiaa etsitään.

Väestötasoiset pitkittäistutkimuk-set ovat osoittaneet, että terveellisil-lä elintavoilla jokainen voi pienentää riskiään sairastua sydän- ja verisuoni-peräisiin sairauksiin, vaskulaariseen dementiaan ja myös Alzheimerin tau-tiin. Alzheimerin taudilla ja vaskulaa-risella dementialla on osin samoja ris-kitekijöitä. Erityisesti iäkkäiden hen-kilöiden aivoissa näkyy usein samaan aikaan sekä Alzheimer-tyyppisiä että vaskulaarisia muutoksia.

Suomessa on erinomaiset aineis-tot ja mahdollisuudet tutkia veri-

hIl

kk

a s

oIn

Ine

nSh

utte

rsto

ck

Voidaanko vaskulaarinen dementia estää?

Etenevät muistisairaudet ovat suurimpia ikääntyneiden toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin

aivoverenkiertohäiriöistä johtuva vaskulaarinen dementia.

15AVH 4/2013

Tekstiä on toimituksen käytössä

suonisairauksien riskitekijöiden vaikutusta dementian riskiin.

Suomalaisessa CAIDE-tutkimuksessa tarkasteltiin kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, ikääntymistä ja de-mentiaa. Tutkimuksen pohjalta on laadittu mittari myö-hemmän iän dementiariskin arvioimiseksi. Riskimitta-riin on sisällytetty keski-iän sydän- ja verisuonisairauksi-en riskitekijöitä kuten korkea verenpaine, kolestroliarvo ja painoindeksi sekä vähäinen liikunta. Mittari huomioi myös iän, sukupuolen ja koulutuksen.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin ris-kimittari, joka huomioi iän, verenpaineen, verenpai-nelääkityksen, diabeteksen, tupakoinnin, sydän- ja ve-risuonisairaudet, eteisvärinän ja vasemman kammion suurenemisen. Korkeat riskipisteet ennakoivat muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä kymmenen vuoden tähtäimellä. Tutkimus perustui Framingham-tutkimuk-sen tuhansia henkilöitä käsittävään aineistoon.

FiNgEr sELviTTää ELiNTApojEN vAikuTusTA

Lisäksi meneillään on tärkeä tutkimus suomalaisen ikääntyvän väestön muistin ja tiedonkäsittelyn hei-kentymisen ehkäisystä. Tämä ns. FINGER-tutkimus on monimuotoinen kaksivuotinen tutkimus, jonka päätar-koituksena on saada selville, voidaanko monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muisti- ja ajattelutoimin-tojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. Tulokset antavat arvokasta tietoa myös terveysneuvonnan ja -palvelujen suunnittelemiseksi.

Tutkimushenkilöt on koottu aiemmin väestötutki-muksiin (FINRISKI, D2D ja Terveys 2000) osallistuneista henkilöistä. Nämä 1 200 tutkimushenkilöä ovat iältään 60–75-vuotiaita.

Tutkimuksen kohteena olevan ryhmän ravintoa, lii-kuntaa, älyllistä harjoittelua, sosiaalista toimintaa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä seurataan ja ohjataan tarkasti. Tutkimus on kansallinen monikes-kustutkimus, joka koordinoidaan Helsingistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta käsin. Se toteutetaan yh-teistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Tutkimus on alkanut vuonna 2009 ja ensimmäi-siä tuloksia on odotettavissa vuonna 2014.

Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy ja akuut-tivaiheen tehostunut hoito ovat kulmakiviä myös vas-kulaarisen dementian ehkäisyssä. Vaikka aivoinfarktin ilmaantuvuuden lasku viime vuosikymmeninä onkin ollut suomalainen menestystarina, työtä ennaltaehkäi-syn saralla tarvitaan edelleen.

Hilkka Soininen, professoriItä-Suomen yliopisto

Lääketieteen laitos, Kliininen yksikkö, neurologiaKYS, Neurokeskus, neurologia

16 AVH 4/2013

17AVH 4/2013

Tavoitteena terveyttä kaikille

KOLU

MN

Ih

an

na

taIn

Io

Meistä jokaisella, mutta erityisesti pitkä-aikaissairailla, on monta syytä seurata, miten sosiaali- ja terveydenhuollon pal-

velurakenneuudistus etenee. Uudet aikaisempaa suuremmat vastuutahot voivat paremmin järjestää palveluja, joita pienellä väestöpohjalla on perintei-sesti tarvittu harvoin. Tämän pitäisi parantaa hoidon alueellista tasa-arvoa varsinkin erityisosaamista vaa-tivissa palveluissa.

Suomi on harvaan asuttu pitkien välimatkojen maa, mikä asettaa erityisvaatimuksia, kun palvelui-ta keskitetään. Osaamiskeskittymät takaavat osaa-misen ja korkean laadun. Mikä on se matka, joka on mielekästä, kustannustehokasta ja ennen kaikkea turvallista matkustaa hoitoa hakemaan? Erityisesti synnytysten osalta tätä keskustelua käydään.

Niissä sairauksissa, jossa hoitoa ei tarvitse aloit-taa välittömästi, matkustaminen pitemmälle yleen-sä kannattaa. Akuutissa aivoverenkiertohäiriössä ei minuutteja ole kuitenkaan hukattaviksi.

Aivoverenkiertohäiriöt ja niistä johtuvat sairau-det ovat Suomessa yksi merkittävimpiä sairausryh-miä. Joka päivä 68 henkilöä saa aivoverenkiertohäi-riön. Vuodessa sairastumistapauksia on yhteensä noin 25  000. Sairastuneista neljännes on työikäisiä ja heistä neljännes jää pysyvästi työkyvyttömiksi. Ai-voverenkiertohäiriöt ovat myös kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Kaikki ponnistelut AVH-sairauksien ehkäisemi-seksi sekä hoidon ja varhaiskuntoutuksen tehostami-seksi ovat tarpeen. Terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa on nyt suurta alueellista vaihtelua, mikä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Keväällä 2013 vain 15 prosenttia suomalaisista asui kunnassa,

jossa lääkärin vastaanotolle pääsi alle kahden viikon odotusajalla. Sekä lääkärin että hoitajan vastaanotol-le pääsyssä odotusajat ovat aikaisempiin vuosiin ver-rattuna pidentyneet.

Sote-uudistus ei yksinään ratkaise hoidon saata-vuuden keskeisintä ongelmaa, henkilökuntapulaa. Paitsi pula terveyskeskuslääkäreistä, meitä uhkaa myös vakava pula monista erikoislääkäreistä. Tam-pereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tehtyjen laskelmien mukaan muun muassa neurolo-gien nykyiset koulutusmäärät eivät riitä turvaamaan palvelujärjestelmän neurologitarvetta tulevina vuosina. Ratkaisua haetaan hallituksen esityksestä perustaa valtakunnallinen erikoislääkäri- ja erikois-hammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto so-vittamaan yhteen ja kehittämään koulutusta.

Kunnat ovat juuri antaneet lausuntonsa hallituk-sen esitykseen sote-rakenneuudistuksesta. Lausun-tojen pohjalta ollaan parhaillaan tekemässä ehdo-tusta uudeksi järjestelmäksi. Uudistus ei ole helppo, mutta se on välttämätön. Sen myöntävät kaikki, vaik-ka keinoista ollaankin eri mieltä.

Mielestäni meidän tulee tarkastella nyt avoimin mielin erilaisten mallien hyviä ja huonoja puolia ja luoda toimiva, suomalainen sosiaali- ja terveyden-huollon malli. Hallituksen tavoite on saada sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki eduskuntaan ensi keväänä ja vahvistettua se ensi kesänä. Aikataulusta voidaan toivottavasti pitää kiinni.

Hanna Tainio on lääketieteen tohtori ja kansanedustaja. Hän kuuluu

eduskunnan Stroke-ryhmään.

terveyspalveluiden saatavuudessa ja laadussa on alueellista vaihtelua, mikä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

18 AVH 4/2013

Suomessa aivojen sisäiseen ve-renvuotoon sairastuu vuosit-tain noin 2 000 henkilöä. Heistä

kolmasosa menehtyy, kolmasosa jää vaikeavammaisiksi tarviten apua päi-vittäisissä toiminnoissa ja kolmasosa toipuu itsenäiseen elämään, mutta heillekin jää usein jonkinasteisia py-syviä haittoja.

Maailmassa aivoverenvuotoon kuolee vuosittain yli miljoona ihmis-tä. Aivoverenvuotoon sairastuneet ovat keski-iältään lähes 70-vuotiaita ja hieman useammin miehiä kuin naisia.

riskiTEkijäT piTää TuNNisTAA jA hoiTAA

Koska aivoverenvuotoon ei edelleen-kään ole tehokasta hoitoa, tärkeintä on tunnistaa ja hoitaa riskitekijät, jot-ta on mahdollista välttää sairaus. Tär-kein riskitekijä on hoitamaton veren-painetauti, joka on taustalla selvästi yli puolessa sairastumistapahtumista. Sydänsairaudet, aivovaltimotukokset ja diabetes ovat myös aivoverenvuo-topotilailla normaaliväestöä yleisem-piä, mutta niiden vaikutus riskiä lisää-vänä tekijänä välittyy nykykäsityksen mukaan valtaosin verenpainetaudin kautta.

Tämän vuoksi lievästikin koholla olevat verenpainearvot (yli 140/90) olisi syytä hoitaa. Myös käytössä ole-vien verenpainelääkkeiden äkillinen lopetus lisää aivoverenvuotoriskiä seuraavien viikkojen aikana.

Alkoholin suurkulutus lisää aivo-verenvuotoriskiä myös muista syistä kuin kohonneen verenpaineen tai li-

sääntyneen verenvuototaipumuksen kautta.

Tunnettu lääke varfariini, jota käytetään verisuonitukosten estämi-seen, lisää aivoverenvuodon riskiä, jos veren hyytymistä estävä vaikutus on liian suuri. Varfariinin aiheutta-maan aivoverenvuotoon liittyy kor-kea kuolleisuus (70 %), jota saattaa vielä lisätä samanaikaisesti käytetty aspiriini ja uuden polven masennus-lääkkeet eli serotoniiniantagonistit.

AivovErENvuodoN hoiTovAihToEhdoT

Valtaosa aivoverenvuotopotilaita hoidetaan ilman leikkaushoitoa eli konservatiivisesti ylläpitämällä tär-keitä elintoimintoja teho- tai vuo-deosastolla. Näin mahdollistetaan toipuminen verenvuodosta sekä myöhemmin kuntoutushoito.

Vain noin 10–15 % kaikista aivo-verenvuotopotilaista hoidetaan leik-kauksella, jossa poistetaan verihyyty-mä. Poistettavat hyytymät ovat lähin-nä pinnallisia aivoverenvuotoja, jotka

ovat läpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin kokoisia ja aiheuttavat tajunnan tilan laskun.

Ison, syvissä aivojen rakenteissa olevan verihyytymän poisto tajutto-malta potilaalta on mikrokirurgisesti mahdollista, mutta yleensä potilaalle jää silti aivoverenvuodosta johtuen varsin vaikeita neurologisia oireita.

TuTkiMuksET TuovAT uuTTA TiEToA

Viime aikoina isoissa satunnaistetuis-sa monikeskushoitotutkimuksissa on selvitetty, parantaako aivoverenvuo-dosta kuntoutumisen ennustetta sai-rastumisen jälkeen tehty selvä veren-paineen lasku (verenvuodon kasvun estämiseksi) tai ns. mini-invasiivinen leikkaushoito (verihyytymän poisto tähystysleikkauksella ja/tai samalla verihyytymän liuotushoito).

Verenpaineen laskun ei todettu parantavan ennustetta merkittäväs-ti tutkimuksessa, jossa oli mukana 2 800 potilasta. Mini-invasiivista leikka-ushoitoa koskevat tutkimukset ovat valmistumassa lähiaikoina potilaiden seurantavaiheen päätyttyä.

Hiljattain valmistui myös moni-keskustutkimus, joka antoi viitteitä siitä, että pinnallisten hyytymien poisto leikkauksella saattaa parantaa ennustetta. Sama havainto on tehty jo aiemmissakin tutkimuksissa.

Seppo Juvela toimii neurokirurgian dosenttina Helsingin yliopistossa

sekä osastonylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan

neurokirurgian yksikössä.

se

PP

o j

uv

ela Uutta toivoa

aivoverenvuodon hoitoon?Primaarisella eli tavanomaisella aivoverenvuodolla tarkoitetaan aivokudoksen sisällä tapahtuvaa verenvuotoa, jolle ei löydy selvää syytä kuten aivokasvain

tai verisuoniepämuodostuma. Tällaisen vuodon ennuste on muita aivoverenvuotoja huonompi, koska verenvuoto tapahtuu

useimmiten aivojen syvissä alueissa.

Tyypillinen verenpainetaudin aiheut-tama aivojen tyvitumakkeiden veren-vuoto.

Ant

ti Va

lta

19AVH 4/2013

Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssi sairastavalle ja läheiselle

Kelan nro 51047 (5 + 5 + 5 vrk) 10.–14.2.2014, 9.–13.6.2014 ja 29.9.–3.10.2014

Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi.

kuntoutuskeskus.fi

20 AVH 4/2013

TUTKITTUA

Kuntoutuskokemuksia on tärkeää tutkia

Aivoverenk ier tohäir iöihin (AVH) liittyvässä tutkimuk-sessa tarvitaan myös sairastu-

neiden ihmisten näkökulmaa. Sairas-tuneiden kokemukset tuottavat tär-keää tietoa siitä, miten suomalainen kuntoutuskäytäntö toimii ja miten se vastaa sairastuneiden odotuksiin.

Tässä artikkelissa esitellään tulok-sia itäsuomalaisen tutkimushankkeen osatutkimuksesta. Siinä haastateltiin sairastuneita heidän kokemuksistaan noin puoli vuotta sairastumisen jäl-keen. Tutkimukseen osallistuneet asuivat haastatteluvaiheessa kotona.

Haastatteluista koottiin viisi ker-tomusta, joihin yhdistyy elementtejä kaikista haastatteluista. Kertomukset kuvailevat sitä, miten kuntoutuksesta kerrottiin ja miten omaa osuutta kun-toutumisessa käsiteltiin.

1. Selviytymiskertomus käsittelee kuntoutumista henkilökohtaisena toipumisen prosessina. Siinä koros-tuu sairastuneen oma päättäväisyys ja kuntoutuminen ammattilaisten ohjauksessa sisukkaasti ponnistellen. Kertomuksessa kuvaillaan fyysistä toipumista ja päivittäisissä toimin-noissa pärjäämistä.

2. Asiantuntijakertomus kerro-taan kuntoutuspalvelujen kuluttajan näkökulmasta. Kuntoutus nähdään

mista ja ohjausta arvostettiin. Myös avopalvelujen merkitys seurannassa ja ryhmässä tapahtuvien palvelujen tuottamisessa korostui.

Kuntoutuskäytännöiltä odotetaan lisää monipuolisuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä kunkin ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaa-vaa yhteistyötä ammattilaisten kans-sa.

Kotiympäristön lähipalveluihin näyttää liittyvän vielä paljon haastei-ta. Varsinkin yksin asuvat kaipaavat kuntoutumiseensa seurantaa, ver-taistukea sekä liikunnallisen ja toi-minnallisen arjen mahdollisuuksia.

Kuntoutuskäytäntöjen kehittämi-sessä korostetaan mittareiden luo-tettavuutta, kun arvioidaan sairastu-neiden toimintakykyä ja siinä tapah-tuvaa edistymistä. Vaaditaan myös systemaattiseen tutkimustietoon pe-rustuvien menetelmien käyttämistä. Aivoverenkiertohäiriöön sairastunei-den omat tavoitteet, kokemukset ja odotukset ovat näiden rinnalla merki-tyksellisiä tekijöitä, kun kuntoutumi-seen liittyviä valintoja tehdään.

Tähän tutkimukseen osallistuneet kertoivat varsin avoimesti ja moni-ulotteisesti omista kokemuksistaan. Kuntoutuksen käytännöissä olisikin tärkeää antaa tilaa sairastuneiden omalle äänelle sekä omille tavoitteil-le, toiveille ja suunnitelmille, jotka ovat oleellinen voimavara arkeen pa-laamisen tukena.

Merja Reunanen toimii fysioterapian yliopettajana Mikkelin ammattikor-keakoulun Terveysalan laitoksella Savonlinnassa.

Reunanen M, Talvitie U, Pyöriä O, Järvikoski A. 2012. Aivohalvaukseen sairastuneiden ihmisten kuntoutusko-kemukset kertomuksina. Kuntoutus 2: 30–43.

Art

tu K

oson

en

yhteiskunnallisena, verovaroin tuo-tettuna palveluna, jolta odotetaan kustannustehokkuutta ja yksilöllisen valinnan mahdollisuutta.

3. Sairauskertomus kuvailee petty-myksen ja luopumisen kokemuksia. Kokemuksiin sisältyy liikkumiskyvyn menetys, johon liittyy vertaistuen ja tukiverkoston ulkopuolelle jäämistä.

4. Seikkailukertomus esittelee kun-toutusta terveyden edistämisenä ja innostavana, uutena mahdollisuute-na, jossa korostuu liikunnallisen elä-mäntavan merkitys.

5. Muutoskertomus kerrotaan ku-ten elämäntarina puolen vuoden ajalta sairastumisen jälkeen. Sairastu-minen on koettu isona elämänmuu-toksena. Kuntoutumisesta puhutaan psyykkisenä prosessina ja kuntou-tuksessa käsitellään koko sosiaalisen elämän muutosta.

Tutkimuksen viisi kertomusta haastavat kuntoutuksen toimijat tar-kastelemaan kuntoutumista ihmisen elämän sosiaaliseen kokonaisuuteen liittyvänä ilmiönä. Kuntoutus näytti vastanneen erityisesti selviytymis-kertomuksen mukaisiin odotuksiin, mutta ne edustavat vain osaa koke-muksista.

Kuntoutumisessa ei ole vain yh-tä mallitarinaa. Kokemusten kirjo kannustaa ottamaan kuntoutuksen perustaksi sairastuneen ihmisen ai-nutkertaisen elämäntarinan.

Tutkimukseen osallistuneet viitta-sivat kuntoutuskokemuksista kerto-essaan enimmäkseen fysioterapiaan, joka on AVH-kuntoutuksessa yleisin kuntoutusmuoto. Fysioterapeuttien tärkein rooli sairaalavaiheessa oli rohkaista kuntoutujaa liikkeelle pian sairastumisen jälkeen napakalla ohja-uksella. Kuntoutuskeskuksessa koros-tui menetettyjen taitojen uudelleen oppiminen turvallisessa ympäris-tössä, jossa moniammatillista osaa-

21AVH 4/2013

PsM, FM Jani Kettusen psykolo-gian alaan kuuluva väitöskirja Huomiotta jäämishäiriö liuo-

tushoidetuilla ja hoidon ulkopuolelle jääneillä oikeanpuoleisen aivoinfark-tin sairastaneilla potilailla tarkastet-tiin marraskuussa Tampereen yliopis-tossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Päivi Hämäläinen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Jehko-nen.

Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkil-lisesti tukkeutuneen aivovaltimon alueella aivokudos jää ilman veren-kiertoa tuottaen paikallisen kudos-vaurion jo muutamien minuuttien kuluessa. Koska aivot säätelevät kaikkea ihmisen toimintaa, aivoin-farktin aiheuttama kudosvaurio voi vaikuttaa monin tavoin sairastuneen henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Liuotushoito on todettu toimivak-si akuuttivaiheen hoitomuodoksi. Jos suoni saadaan avatuksi liuotuksella, vaurio jää yleensä pienemmäksi kuin ilman hoitoa. Edelleen on kuitenkin epäselvää, millä tavoin hoito on yhte-ydessä aivoinfarktin jälkeisiin häiriöi-hin tiedonkäsittelytoiminnoissa.

Oikeanpuoleisen (OH) aivoinfark-tin tyypillinen tiedonkäsittelyhäiriö on huomiotta jääminen eli neglect. Se on tarkkaavuuden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen ke-honpuoliskon ja toimintatilan huo-mioiminen on puutteellista tai ei onnistu lainkaan. Tarkkaavuus suun-tautuu automaattisesti oikealle (ns. oikeanpuoleinen havaintovinouma) eivätkä vasemman puolen ärsykkeet herätä potilaan huomiota. Häiriön lieventyessä tarkkaavuus suuntau-tuu edelleen automaattisesti oike-alle, mutta nyt vasemmalla puolen sijaitsevat ärsykkeet voivat nostattaa potilaan huomion. Tämä näyttäytyy esimerkiksi etsimistehtävissä oike-

Liuotushoidon vaikutus huomiotta jäämishäiriöön

alta vasemmalle puolelle etenemi-senä tai nopeampina reaktioaikoina oikean- kuin vasemmanpuoleisiin ärsykkeisiin.

Kettusen väitöstutkimuksessa selvitettiin näönvaraista huomiotta jäämistä kuuden tehtävän sarjal-la (Behavioral Inattention Test, BIT) sekä erityisesti keskityttiin kuvaa-maan tarkkaavuuden automaattista suuntautumista liuotushoidetuilla ja hoitamattomilla OH-aivoinfarktipo-tilailla.

Tutkimuksen mukaan liuotus-hoidetuilla potilailla huomiotta jää-mishäiriötä esiintyi akuuttivaiheessa vain 15 %:lla. Niillä potilailla, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle, oli merkitsevästi suurempi huomiotta jäämishäiriön esiintymisriski. Tällä potilasjoukolla esiintyi myös enem-män tarkkaavuuden oikeanpuoleista havaintovinoumaa kuin liuotushoi-detuilla potilailla. Vaikka vasemman-puoleinen huomiotta jääminen kor-jaantui kuuden kuukauden kuluessa suurimmalla osalla liuotushoidon ulkopuolelle jääneistä potilaista, silti oikeanpuoleista havaintovinoumaa oli havaittavissa.

Tulokset tukevat näkemystä, jon-ka mukaan huomiotta jäämishäiriö on moninainen oireyhtymä. Liuotus-hoito on ilmeisemmin yhteydessä huomiotta jäämishäiriön oireiden esiintymiseen. Vaikka tulokset anta-vat jonkin verran viitettä siitä, että liuotushoito vähentää huomiotta jäämishäiriön esiintymisriskiä akuut-tivaiheessa ja edistää toipumista, lyhyt toipumisjakso ja liuotushoito eivät sellaisenaan olleet riittäviä pa-lauttamaan potilaita täysin oireetto-miksi. Myöskään kuuden kuukauden toipumisjakso ei ollut riittävä palaut-tamaan niitä potilaita täysin oireet-tomiksi, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle.

Kliinisessä mielessä on tärkeää tunnistaa kaikki OH-aivoinfarktipo-tilaat, joilla on viitteitä huomiotta jäämishäiriöstä akuuttivaiheen liuo-tushoidosta huolimatta, koska tun-nistamattomina ne voivat heikentää työkykyä erityisesti tarkkuutta vaati-vissa työympäristöissä ja lisätä onnet-tomuusriskiä. Huomiotta jäämishäiri-ön tunnistamiseksi on hyvä käyttää kattavia menetelmiä, esimerkiksi standardoituja tehtäväsarjoja, ja nii-den lisäksi oikeanpuoleisen havain-tovinouman tavoittavia menetelmiä, kuten aloituspisteen merkitsemistä etsimistehtävissä, myös akuuttivai-heen jälkeen.

Kettusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1858, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9227-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Elec-tronica Universitatis Tamperensis; 1339, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9228-0, ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.

TUTKITTUA

22 AVH 4/2013

Idea Juttu-tuvista syntyi Aivoliitossa 2000-luvun alussa. Silloin todettiin, että henkilöille, joilla on vaikea afasia, ei löydy mielekästä tekemistä akuuttikuntoutusvai-

heen jälkeen. Sen vuoksi he syrjäytyvät helposti sosiaa-lisesta kanssakäymisestä.

Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen Aivolii-ton Juttu-tupa-projektille vuosille 2006–2009. Tavoittee-na oli ehkäistä afaattisten henkilöiden sosiaalista syrjäy-tymistä ja edistää osallisuutta.

Projektissa lähdettiin kehittämään ryhmätoimintaa kolmella pilottipaikkakunnalla: Helsingissä, Rovaniemellä ja Vaasassa. Ideoita haettiin Ruotsista, jossa Afasiförbun-det on ollut edelläkävijä afasiatoiminnan kehittämisessä.

Projektin aikana Juttu-tupa-ryhmiä järjestettiin Aivo-liiton omina kehittämisryhminä. Opettajina olivat Juttu-tupa-koulutuksen saaneet ”isännät” ja ”emännät”. Projek-tin päättyessä oli valmiina hyvä malli afaattisille henkilöil-le suunnatulle kurssitoiminnalle.

ovET Auki AFAATTisiLLE

Kurssien kehittämistä edelleen ja levittämistä eri puolille Suomea jatkettiin uudessa projektissa: Ovet auki afaat-tisille – Juttu-tupa-toiminnan siirtäminen kansansivis-tyksen piiriin. RAY myönsi rahoituksen tälle projektille vuosille 2010–2013. Uuden projektin tavoitteena on ollut juurruttaa ja levittää Juttu-tupa-toimintaa kansalais- ja työväenopistoihin ympäri Suomea.

Suurin osa opistoista, joihin olemme ottaneet yhteyt-tä, ovat halunneet lähteä mukaan yhteistyöhön. Kurssin käynnistäminen opistossa alkaa Aivoliiton projektikoordi-naattorin yhteydenotolla. Sen jälkeen sovitaan tapaami-nen, jossa käydään Juttu-tupa-kurssin asioita tarkemmin läpi.

Aivoliitto tarjoaa opiston käyttöön valmiin Juttu-tu-pa-kurssimallin, kouluttaa Juttu-tupa-opettajan ja -va-raopettajan, järjestää yleisöluennon afasiasta opistolla, kouluttaa opiston henkilökuntaa afasiasta, auttaa kurssin markkinoinnissa ja tukee opettajaa Juttu-tupa-verkoston avulla. Opisto järjestää kurssin osana normaalia kurssitar-jontaansa, tarjoaa tilat kurssin käyttöön ja palkkaa opet-tajan. Opisto perii kurssilaisilta kurssimaksun.

Nykyään Juttu-tupa-verkostossa on mukana 17 opis-toa 15 paikkakunnalla Suomessa. Juttu-tupa-ryhmiä on kaikkiaan 20. Kursseja järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

Viime kevätlukukaudella Juttu-tupa-kursseille osallis-tui noin 100 henkilöä. Kuluvan syyslukukauden tavoite oli 150 kurssilaista. Toteutuuko tavoite? Sen tiedon saamme joulukuun alussa, kun opistojen arviointikyselyt palaute-taan meille.

Ovet auki afaattisille -projektissa työskentelee Aivoliiton puheterapeutti Victoria Mankki projektikoordinaattorina ja toimintaterapeutti Pirjo Laine projektityöntekijänä.

vIc

tor

Ia M

an

kk

I

Juttu-tupa ennen ja nytJuttu-tupa-verkosto on kasvanut ja vahvistunut vuosi vuodelta. Toiminta

käynnistyi vuonna 2007 kolmen ryhmän voimalla. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea kokoontuu jo 20 Juttu-tupa-ryhmää.

Han

ne It

ärin

ne

Juttu-tuvissa tärkeää on yhdessä tekeminen ja oleminen.

J U T T U - T U P A

PRATKVARNEN

23AVH 4/2013

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssitEspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin 13.1.−14.4. klo 9.30−12. Ilmoittautu-minen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Helsinki IHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsinki IIHelsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15.

KajaaniKaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin 7.1.–1.4. (tal-viloma vko 10) klo 14−17. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 15.1–16.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 06 327 7261.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin 23.1.–24.4. klo 9−11.30. Ilmoittautuminen viimeistään 23.1.2014 opiston toimistossa.

TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin 14.1.–27.5. kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16.

TampereAhjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin 22.1.–2.4. (talvi-loma viikolla 9) klo 16.45–19. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

KuopioKuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin 14.1.–8.4. klo 10–11.45 (syksyllä alkanut kurssi) sekä uusi kurssi keski-viikkoisin 15.1.–9.4. klo 10–11.45. Ilmoittautuminen uudelle kurssille alkaa 7.11.2013, koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p. 044 718 4714.

Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47; Isoseppä. Maanantaisin klo 13.1.–24.3. klo 15.30–17.15. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai opiston kansliaan.

YlivieskaYlivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, koko-ushuone. Tiistaisin 28.1.–25.3. klo 14.15–15.45. Ilmoittautu-minen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

VantaaVantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin 3.2.–14.4.klo 10–12.30. Ilmoit-tautua voi Opistotalolla, Lummetie 5, 13.12. klo 13 alkaen toimiston aukioloaikoina ja Myyringissä.

PoriOtsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. Torstaisin 23.1.–27.3. klo 12–14.15. Ilmoittautuminen p. 02 630 1515 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

LohjaHiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 7.1.–8.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen paikan päällä.

JyväskyläJyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 7.1.–11.2. klo14.15–16.30. Ilmoittautuminen p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

SavonlinnaLinnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Keskiviikkoisin 22.1. alkaen klo 10–12 (10 kurssikertaa). Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 015 511 80 tai en-simmäisellä kurssikerralla.

Svenskspråkiga kurserHelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, under tiden 9.1–10.4, . Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, under tiden 17.1–11.04. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

RaseborgRaseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10–12.30, under tiden 23.1–17.4. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

JakobstadJakobstads svenska arbetarinstitut, Tobaksmagasinet, Ja-kobsgatan 9. Onsdagar kl 13.30–15.45, under tiden 8.1.–3.4. Anmälning via internet på adressen www.opistopalvelut.fi/jakobstad. eller via telefon på nummer 786 3264 eller genom ett personligt besök på vårt kansli.

24 AVH 4/2013

25AVH 4/2013

Jooga vahvistaa kehonhallintaa

KORVA

AM

ATON

KOVA

LEVY LIIKKEELLÄ

ak

sa

na

ku

ro

la

Parhaan avun joogaharjoittelusta saa, kun sen aloittaa pian aivoverenkiertohäiriön jälkeen joko itsenäisesti tai joogaterapeutin ohjaama-

na. Tutkimukset osoittavat, että myös myöhäisem-mässä vaiheessa aloitettu joogaharjoittelu kuntout-taa. Ryhmätunneille kannattaa lähteä aikaisintaan puoli vuotta tapahtuneesta.

Tutkimusten mukaan jooga, hengitysharjoitukset ja meditointi saattavat olla erityisen sopivia AVH-po-tilaiden kuntoutuksessa, koska ne voivat vaikuttaa useammalla toiminnan alueilla kuin pelkät fyysiset harjoitukset. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Stroke-lehdessä.

Joogassa olennaisinta on tietoisuus omasta ke-hosta, myös sen tunnottomasta puolesta.

MiELikuvAhArjoiTTEiTA

Levossa on tärkeää ajatella ja visualisoida keho täy-dellisenä – ei toispuoleisena, vaan kokonaisena ja ar-vokkaana. Tunnottomaan puoleen voi pitää yhteyttä ajattelun avulla ja tukea mielikuvaa sanoilla: ”Vasen käsi, oikea käsi, vasen jalka, oikea jalka…”

Tahto ja motivaatio toimivat harjoittelussa mer-kittävänä eteenpäin vievänä voimana.

FyysisET AsENTosArjAT

Joogan fyysisiä asentoharjoituksia voidaan soveltaa niin, että ne ovat kaikille sopivia ja turvallisia. Harjoi-tukset tehdään hengityksen tahdissa.

Joogaharjoittelussa on hyvä käyttää alustana liu-kumatonta joogamattoa. Tuen ottaminen tuolista tai seinästä lisää turvallisuuden tunnetta, jos henkilöllä on vaikeuksia tasapainossa, hahmotuksessa tai asen-totunnossa.

ALussA LäMMiTELLääN jA LopussA rENTouduTAAN

Liikkeet aloitetaan pehmeästi kehoa lämmitellen ja tunnustellen, mikä tuntuu hyvältä. Lämmittelyt voi-daan tehdä istuallaan aurinkotervehdyksillä, polvil-laan selän pyöristyksillä tai seisomaliikkeillä. Aurin-kotervehdyksiä voi tehdä seisaalleen, polvillaan tai

tuolilla istuen sen mukaan, miten haluaa kehoaan haastaa.

Harjoittelu on hyvä aloittaa liikuttamalla kaikki ni-veliä vuorotellen. Jos toinen puoli on halvaantunut, liikutetaan varpaita, nilkkaa, sormia, rannetta, polvea ja olkapäätä terveellä kädellä avustaen.

Ensimmäinen harjoitus on nousta seisomaan. Sen jälkeen koukistetaan polvia, aivan kuin oltaisiin las-keutumassa uudelleen istumaan. Liike pysäytetään ja pysytään puoli-istuvassa asennossa muutaman hengityksen ajan. Liike vahvistaa reisilihaksia ja hel-pottaa perusliikkeissä.

Harjoittelussa on tärkeää ylläpitää jatkuva hen-gityksen virta. Loppurentoutuksen aikana annetaan koko kehon rentoutua vähintään viiden minuutin ajan esimerkiksi selällään jalat tuolilla.

Joogaharjoitukset lisäävät kehonhallintaa sekä parantavat motorisia taitoja ja tasapainoa. Kehityksen myötä AVH-kuntoutujan

itseluottamus kohenee. Se rohkaisee liikkumaan aktiivisemmin.

joogA rENTouTTAA kokoNAisvALTAisEsTi

– Ajattelin, että pitää oppia soutamaan ja saada riittävästi tasapainoa, että pääsee veneeseen ja mökille, kertoo Eija Pöyliö syistä aloittaa jooga-harjoitukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kuusi vuotta sitten hänen oikea puolensa hal-vaantui. Seurauksena on ollut lihasjäykkyyttä ja -heikkoutta. Myös tasapaino on jonkin verran vaikeutunut. Hän kuitenkin liikkuu ilman apuvä-lineitä. 58-vuotias Eija käy toista vuotta ms-, reuma ja invalidiyhdistysten yhteisessä joogassa kerran viikossa Rovaniemellä. – Jooga rentouttaa kokonaisvaltaisesti niin hy-vin, että tunne kestää vielä seuraavaan päivään. Lisäksi harjoittelu tasapainottaa kehon puolten eroja, Eija kertoo joogan parhaista puolista.

Ant

ti Ku

rola

26 AVH 4/2013

Kuntoutujan joogaharjoitus

AuriNkoTErvEhdys isTuEN

Istu tuoliin niin että jalkapohjat ovat lattiaa vasten. Hae tuntuma koko jalkapohjaan ja ankkuroi ne lattiaan. Tun-nustele, missä ovat istuinluusi ja paina niitä vahvasti tuo-liin. Ojenna selkää ja vedä napaa kohti selkärankaa. 1) Vie kämmenet vastakkain rinnan eteen. Sisäänhengi-tyksellä ojenna kädet ylös kohti kattoa.2) Uloshengityksellä pyöristä selkä ja anna käsien mennä kohti lattiaa tai pidät kämmenet reisien päällä. 3) Sisäänhengityksellä nosta polvi ja ojenna selkä.

4) Uloshengityksellä laske jalka alas ja pyöristä selkä.5) Sisäänhengityksellä ojenna selkä suoraksi. Hengitä tässä asennossa ulos.6) Seuraavalla sisäänhengityksellä nosta toinen polvi ja ojenna selkä.7) Uloshengityksellä pyöristä selkä. 8) Sisäänhengityksellä suorista selkä ja ojenna kädet kat-toa kohden.9) Uloshengityksellä laske kämmenet rinnan eteen.

kiErroT jA poLvEN NosToT

Polvet ovat pehmeästi koukussa ja kädet kiertyvät sivuille. Katse seuraa liikettä. Aloi-ta hitaasti ja lisää vauhtia, kun asento vah-vistuu.

Kiertojen haastetta voi lisätä ottamalla jalat käyttöön. Nosta jalkaa ja vie ristikkäi-nen käsi kohti polvea. Vaihda puolta. Voit kävellä eteenpäin tai seisoa paikallaan.

TAsApAiNoLiikkEET – vuoroTELLEN oikEA jA vAsEN

1) Aloita niin, että jalat ovat lantion levyi-sessä haara-asennossa. Hae tuntuma jalka-pohjiin ja pidä selkä suorana. Sulje silmät. 2) Nosta kantapää suorana olevaa jalkaa vasten. Varpaat tukevat maahan. 3) Vie jalka taakse.

Kuvat: Antti Kurola

KORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄa

ks

an

a k

ur

ola

26 AVH 4/2013

27AVH 4/2013

riNTAkEhää AvAAvA rENTouTus Laita tavallisen putkityynyn tai erityisen joogaan kehi-tetyn putkityynyn eli bolsterin päälle viltti ja pehmeä tyyny. Istu putkityynyn eteen, selkä sitä kohti ja nojaa taakse. Viltin ja tyynyn tulisi asettua selän alle niin, että ne tukevat rintakehää ja päätä. Kädet laskeutuvat sivuil-le lattialle. Liike avaa rintakehää, helpottaa hengitystä ja rentouttaa. Ole tässä asennossa 2–5 minuuttia.

soTuriLiikE TuoLiA Avuksi käyTTäEN

Aseta tuoli matolle. Vie jalka istuimen sivulle ja istu tuo-lin reunalle niin, että toinen pakara on tuolin päällä. Sa-man puolen käsi ottaa tuen tuolista. Vie jalka taakse ja ojenna mahdollisimman suoraksi. Vaihda puolta.

kissA-LEhMä-LiikE

Mene konttausasentoon. Kädet ovat hartioiden alapuo-lella ja jalat lantion levyisessä haara-asennossa. Vie kat-se eteen. Sisäänhengityksellä pyöristä selkä ja vie katse kohti napaa. Uloshengityksellä ojenna selkä ja anna vatsan laskeutua. Selkä kaartuu notkolle. Toista useita kertoja.

BAL-AsANA – LApsEN AsENTo

Laskeudu polvien päälle, vie kädet vartalon sivuille ja otsa maahan. Hengitä. Pysy asennossa niin kauan, kun se tuntuu miellyttävältä.

Tekstiä on toimituksen käytössä

28 AVH 4/2013

Liitto tiedottaa

Aivoliiton järjestöpäivät VantaallaJärjestöpäivät (entiset puheenjoh-tajapäivät) järjestetään viikonvaih-teessa 11.–12.1.2014 Sokos Hotel Vantaassa, Tikkurilassa.

Järjestöpäivien tavoitteena on jatkaa keskustelua yhteisen strate-gian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajankohtaista, tarpeellista

tietoa ja kuunnella jäsenyhdistyksiä. Järjestöpäivät tarjoavat yhdistysten edustajille myös mahdollisuuden keskinäiseen keskusteluun ja koke-musten jakamiseen.

Jäsenyhdistysten puheenjohta-jille on lähetetty erillinen kutsukirje Järjestöpäiville viikolla 44. Kutsu koh-

dennettiin puheenjohtajille, mutta yhdistys voi halutessaan valita edus-tajansa itse.

Lisätietoja:Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009.

Valtuusto syyskokouksessaAivoliiton liittovaltuuston syyskoko-us pidettiin 21.10.2013 Tampereella. Kokouksessa käsiteltiin sääntömää-räiset syyskokousasiat. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toimin-tasuunnitelman, liiton talousarvion sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot ja matkakorvauk-set vuodelle 2014.

Valtuusto hyväksyi liiton jäsen-maksuksi 7,50 €/yhdistyksen jäsen vuodelle 2014. Kannatusjäsenmaksu yksilöjäsenille on 50 €/vuosi ja yhtei-söille/säätiöille 80 €/vuosi. Perheen-jäsenen jäsenmaksu on 4,50 € ilman lehteä. Yritysten kannatusmaksu on 500 €/vuosi.

Valtuusto päätti liittohallituksen edustajat vuosiksi 2014–2015. Halli-tuksen puheenjohtajana jatkaa neu-rologi, LKT Terttu Erilä. Yhdistysten

edustajina ovat Matti Pelttari, Pirkan-maan AVH-yhdistys (varajäsen Anne Vehkaperä, Pohjois-Pohjanmaan Ai-voyhdistys), Anu-Maarit Lehtonen, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys (varajä-sen Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada), Johanna Antila, Afasia- ja ai-vohalvausyhdistys (varajäsen Marja Hirvonen, Kainuun Aivoyhdistys). Asiantuntijaedustajina ovat johtaja sosiaalityöntekijä Kaisa Kiiski (vara-jäsen sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg), logopedian professori Matti Lehtihalmes (varajäsen logo-pedian professori Pirjo Korpilahti), talousjohtaja Risto Laalo (varajäsen talousasiantuntija Markku Veh-manen) ja liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto (varajäsen toimit-taja Vappu Pitkänen).

Aivoliiton valtuuston puheenjoh-tajana toimii Oili Holopainen Poh-jois-Savon aivohalvausyhdistyksestä ja varapuheenjohtaja Rauno Veija-nen Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistyksestä.

Liittovaltuuston varsinaisina jä-seninä ovat Pekka Lehtonen, Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyh-distys, Eija Pyötsiä Kymenlaakson AVH-yhdistys, Ari-Pekka Klami, Ky-menlaakson Aada, Maire Valli, Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys, Risto Ahlman, Pirkanmaan AVH-yh-distys, Hannu Kuusela, Kielellinen erityisvaikeus SLI, Kauko Vesanto, Satakunnan AVH-yhdistys, Marja Paavonkallio, Pohjois-Karjalan aivo-halvaus- ja afasiayhdistys, Armi Par-viainen, Jokilaaksojen AVH ja Seija Jokela, Lapin aivoyhdistys.

Kielipolku-lehti uudistuuAivoliitto julkaisee AVH-lehden lisäksi Kielipolku-nimistä puheen- ja kielen-kehityksen erikoislehteä. Se on suun-nattu perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Aivoliitto ja ADHD-liitto valmis-televat uutta, yhteistä lehteä, joka

korvaisi sekä nykyisen Kielipolun että ADHD-lehden. Aiemmin suunni-teltiin lehden ilmestyvän jo vuoden 2014 alusta alkaen, mutta valmiste-lua on päätetty jatkaa vielä vuodella. Tavoitteena on, että uusi lehti alkaa ilmestyä vuoden 2015.

Näin ollen Kielipolku-lehti ilmes-tyy vielä ensi vuonna tuttuun tapaan neljän numeron verran.

29AVH 4/2013

Liitto tiedottaa

Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen?Kertomuksia on tarkoitus käyttää osana sopeutumis-

valmennuksesta kertovaa kirjaa, joka on kymmenen jär-jestön yhteistyöhanke. Kaikki mukana olevat järjestöt ko-koavat kokemuksia omilta ryhmiltään. Tavoitteenamme on koota kertomuksista yhteisiä tekijöitä, joilla voidaan kuvata sopeutumisvalmennuksen sisältöjä, merkityksiä, vaikutuksia ja muutoksia arkielämään. Yksittäisiä tekstejä ei käytetä kokonaisina. Joistakin teksteistä voidaan ottaa poimintoja kirjan tekstiin.

kiiTos LAhjoiTTAjiLLE

Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2013

muistaneita tahoja!

Muutoksia kurssien ajankohdissaEdellisen AVH-lehden välissä jaettiin Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 -esite. Muutaman kurssin ajankoh-ta on esitteen ilmestymisen jälkeen muuttunut. Muutokset koskevat kol-mea vastasairastuneiden yli 65-vuo-tiaiden ja läheisten kurssia. Nämä kurssit siirtyvät viikon aikaisemmaksi.

Uudet kurssiajat:12) 24.3.–29.3.2014 (kurssiesitteessä 31.3.–5.4.2014) Hakuaika 31.1.2014 asti14) 29.9.–4.10.2014 (kurssiesitteessä 6.10.–11.10.2014) Hakuaika 6.8.2014 asti15) 8.12.–13.12.2014(kurssiesitteessä 15.12.–20.12.2014) Hakuaika 15.10.2014 asti

Kaikista kursseihin liittyvistä asi-oista voit kysyä kurssisuunnitteli-joiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällik-kö Ann-Mari Veneskoski ja kuntou-tussuunnittelija Ulla Ehrlund vas-taavat mielellään kysymyksiisi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kirjoita kurssikokemuksistasi!Tekstin pituus voi olla 1–2 liuskaa.Lähetä kertomuksesi 31.12.2013 mennessä Ai-

voliittoon osoitteella: Aivoliitto, Ann-Mari Veneskos-ki, Suvilinnantie 2, 20900 Turku tai sähköpostitse ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi (viestin otsikoksi: Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta).

Lisätietoja: Ann-Mari Veneskoski, p.02 2138 271

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna

21.12.2013–1.1.2014.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

30 AVH 4/2013

Ajankohtaista Yhdestä elämästä

Yksi elämä -hankekokonaisuudessa tapahtuu nyt paljon. Useissa osahankkeissa edetään valtakun-nallisiin kampanjoihin ja tuotetaan materiaaleja

videoista esitteisiin.

112-päivää viETETääN 11.2.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-han-ke on mukana Hätäkeskuslaitoksen koordinoimassa valtakunnallisessa 112-päivän kampanjassa. Kampan-ja huipentuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014. Olemme myös näkyvästi mukana kampanjan päätapah-tumassa, joka järjestetään Turussa.

oLETko siNä ArjEN sANkAri?

Valtakunnalliseen 112-päivän kampanjaan sisältyy myös vuosittain Arjen sankarin valinta. Kuka tahansa voi ehdot-taa kisaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtivaa Arjen sankaria sekä äänestää ehdokkaita. Lisäksi kaikki voivat testata oman sankaruutensa leikkimielisellä verk-kotestillä. Lisätietoja kilpailusta ja testistä löytyy verkko-sivulta www.112-paiva.fi.

häTä oN TäMäN NäköiNEN

Liittojen yhteisessä 112-kampanjassa autamme ihmisiä tunnistamaan sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampanjan teemana on: ”Kun hätä on tämän näköinen, soita 112”.

Osa kampanjamateriaaleista on jo valmiina. Olemme tuottaneet kaksi videota ja radiomainosta, joiden tähtinä

esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivonen. Näiden lisäksi on painatettu esitteitä, julisteita ja puhelimen näy-tönpuhdistimia.

TuLE MukAAN TApAhTuMiiN

Kutsumme kaikki innokkaat eri puolilla Suomea mukaan järjestämään 112-päivän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Tietoa kampanjasta on toimitettu syksyn aikana liittojen paikallisyhdistyksille. Yhdistykset voivat loppu-vuonna tilata materiaaleja verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.aivoliitto.fi/112. Aivoliiton jäsenyhdis-tyksille tulee lisätietoa asiasta vielä joulukuun Yhdistys-postin mukana.

Yhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä paikallisiin diabetes- ja sydänyhdistyksiin, vapaapa-lokuntiin, pelastusviranomaisiin SPR:n toimipisteisiin ja muihin toimijoihin etsiessään yhteistyökumppa-neita tapahtumia järjestämään. Ohjeita ja vinkkejä ta-pahtumajärjestäjille löytyy 112-päivän verkkosivuilta www.112-paiva.fi/fi/tapahtumanjarjestajille.

uuTTA MATEriAALiA puLssiN TuNNusTELuN opETTAMisEEN

Valtakunnallinen verkkokoulutus, Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen, järjestettiin 1.10.2013 Helsingissä. Koulutusta seurasi verkon kautta noin 800 ammattilaista eri puolilla Suomea. Koosteet asiantuntijoiden esityksistä sekä videot pulssin tunnustelusta ammattilaisen ja asi-akkaan näkökulmasta ovat katsottavissa verkkosivustolla www.aivoliitto.fi/ tunnepulssisi.

31AVH 4/2013

Marraskuun aikana ilmestyy myös uutta materiaalia pulssin tunnustelun ja sen opettamisen tueksi. Pulssin tunnustelun ABC -oppaasta ilmestyy selkokielinen versio suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi ammattilaisten esitteestä tuotetaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

puLssiN TuNNusTELusTA uusi hArrAsTus

Tunne pulssisi kävi syyskuussa Oulussa Seniori-messuilla ja Kuusamossakin olimme mukana Ikämessuilla. Kampan-jan syksyyn ja alkutalveen kuuluu vähemmän tapahtumia kuin kesään, mutta kuulumattomissa emme ole.

Kannattaa lähiaikoina höristää korviaan, kun muistut-telemme radiossa siitä, kuinka koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Tunne pulssisi suosittelee sel-laiseksi itsepuolustuslajeista näppärintä, pulssin tunnus-telua.

Myös monien aikakauslehtien lukijat saavat meiltä syksyyn mittaan muistutuksen pulssin tunnustelusta. Viestiä tuovat tunnushahmomme Tupu ja Teuvo, jotka puolustavat ja hoitavat aivojaan myös lukemalla.

Ellei Pulssin tunnustelun ABC -opasta löydy vielä esi-merkiksi omasta apteekista tai terveyskeskuksesta, kan-nattaa kurkata sivustolle www.tunnepulssisi.fi. Löydät meidät myös Facebookista: www.facebook.com/tunnepulssisi.

AivovoiMAA!

Aivovoimaa! – liikuntaneuvonnan työkaluja on tänä vuon-na käynnistynyt Aivoliiton Yksi elämä -hanke. Tuotam-me ammattilaisten käyttöön materiaalia, joka helpottaa liikunnan puheeksi ottamista ja liikuntasuunnitelmien

tekemistä niiden henkilöiden kanssa, joilla on afasia tai jokin muu kommunikaatiota vaikeuttava tekijä.

Hankkeen projektiryhmässä ovat Aivoliiton puhete-rapeutti Piia Aro-Pulliainen, viestintäsuunnittelija Pia Puustelli ja liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki. Lisäk-si työryhmässä on edustus Ikäinstituutista sekä Turun ja Paimion kunnista. Projektiryhmä aloitti työskentelynsä lokakuussa 2013 ja hanke päättyy vuonna 2015.

pELAA piENi pääTös päivässä pELiä

Pieni päätös päivässä -verkkosivusto on uudistunut ko-konaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi pal-velu tarjoaa Oma päätös -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osal-listujia onnistumaan päätöksissään. Peli löytyy verkko-osoitteesta www.pienipaatospaivassa.fi.

Sivusto ja peli lanseerattiin marraskuun lopulla. Verk-kopalvelua kehittävät ja ylläpitävät yhdessä Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto, Hammaslää-käriliitto, Mielenterveysseura ja Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta:Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fiYksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi

Lisätietoja 112-hankkeesta:Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli,p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta:Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fiKoulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

Lisätietoja Aivovoimaa-hankkeesta:Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki,p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Lisätietoja Pieni päätös päivässä -hankkeesta:Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fiDigitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen, p. 050 345 6486, markku.liukkonen@aivoliitto.fi

32 AVH 4/2013

®

apuajoneuvo.fi

SH

OP

RI

DE

R VERRATON APUVÄLINE LIIKKUMISEEN

TILAA KATTAVA ESITE

Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fiMAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY

TAATTUA LAATUA!

040 1244 282

Kiinteistö Oy Kissantassu

PL 2000, 33521 Tamperepuh. 050 304 0146

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

Karjalan Osuuspankki

Karjalantie 943, Mynämäkipuh. 02- 430 9049

Oulaskankaan sairaalaOulaistenkatu 5, 86300 Oulainen

puh. (08) 429 7500Taksiautoilija

Juhani PalomäkiLuopa, puh. 0400 261 143

33AVH 4/2013

AIVOLIITTO KOULUTTAA

oLETko jo LöyTäNyT AivoLiiToN uudEN sähköisEN kouLuTuskALENTEriN?

Kalenteri sijaitsee verkkosivulla www.aivoliitto.fi. Etusivun vasemmassa reunassa on pikalinkki ”AVH-koulutuskalenteri”. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalen-terin kautta koulutuksiin.

psykoLogi kurssiTyössäAika: Keväällä 2014Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurs-seilla työskentelevät psykologitLisätiedot AVH-koulutuskalenterista tai koulutussuunnit-telija Riitta Tuusalta, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai p. 040 543 7288.

LiikkEELLE-kouLuTus Aika: 22.–23.3.2014Paikkakunnat: Lohja, Tampere ja VirpiniemiYksi elämä -yhteistyössä toteutettava koulutus yhdistys-ten liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille.Lisätiedot liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäeltä, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi tai p. 040 737 5879.

TuETTu koMMuNikAATio jA AsiAkkAAN kohTAAMiNEN

Aika: 10.4.2014 klo 9.00–15.30Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKouluttajat: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen ja psyko-logi Timo TeräsahjoKohderyhmä: Puhetulkit, puheterapeutit ja muut kiin-nostuneetHinta: 90 €, sisältää opetuksen ja kommunikaatio-oppaan sekä iltapäiväkahvit.Ohjelma ja ilmoittautuminen: AVH-koulutuskalenteri, www.aivoliitto.fi

Avh-osAAjA, 10 opSyksyn 2013 koulutus jatkuu maaliskuulle. Kovan kysyn-nän vuoksi yritämme saada uuden ryhmän ensi syksyyn. Seuraa koulutuskalenteria.

Koulutusta työyhteisölleMillaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Esimerkkejä koulu-tuksista:

Avh-sAirAsTANEidEN ryhMäN ohjAAMiNEN päiväToiMiNNAssA

Sairastumisen vaikutuksen toimintakykyyn. Puhutko afa-siaa? Tunnistatko nielemisvaikeudet? Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi? Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi.

puhuTko AFAsiAA? kEiNojA koMMuNikoiNNiN hELpoTTAMisEksi

(sCA®)Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommuni-kointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kou-luttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

kuN kuNTouTujALLA oN kogNiTiivisiA vAikEuksiA

Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hah-mottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulu-tukseen.

Avh:N NykyhoiTo jA kuNTouTusKoulutusosiot: AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky. Neuro-psykologiset erityishäiriöt ja kommunikaatio. Kokonais-valtainen kuntoutus. Omaisten ohjausta käsitellään kaikis-sa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

kysy Lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa

p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fiAivoliitto ry

Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

34 AVH 4/2013

AivoviikkoAika: 10.–16.3.2014Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoi-mia yleisötilaisuuksia, joissa kerro-taan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.Lisätiedot: www.nv.fi/fi/aivoviikko.

Tunne pulssisi -infotilaisuusAika: 13.3.2014 klo 18–19.30Paikka: Toimitila Veturi,Kauppamiehenkatu 4, KouvolaLisätiedot: satu.lukka@aivoliitto.fi

Kansainvälinen AVH-päiväAika: 10.5.2014Tapahtumia eri puolilla maata. Tee-moina ovat 112 – Kun hätä on tämän näköinen sekä Tunne pulssisi – Ehkäi-se aivoinfarkti.

Soveltavan alppihiihdon harjoitukset

Aika: 7.1.2014 alkaen tiistaisin klo 17.30-18.30Paikka: Hirvensalon hiihtokeskus,Kakskerrantie 111, TurkuIloski ry järjestää pysty- ja kelkkalas-kettelua  aisti-, liikunta- ja kehitys-vammaisille sekä heidän avustajil-leen.Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 050 591 8167 tai 050 364 4050.

Lisäksi Partiovarusteen hiihtokou-lusta saa soveltavan alppihiihdon opetusta kaikkina hiihtokeskuksen aukioloaikoina. Tiedustelut p. 010 397 0571 tai hiihtokoulu@partiovaruste.fi.

Aivoliiton järjestöpäivätAika: 11.–12.1.2014Paikka: Sokos Hotel VantaaJäsenyhdistystemme edustajille. Lisätietoa sivulla 22. Yhteyshenkilö: Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009 

TAMMikuu Izumi Tatenon pianokonserttiAika: 12.1.2014 klo 18Paikka: Temppeliaukion kirkko, HelsinkiLa Tempesta -kamariorkesteria johtaa Jorma Panula. Konsertin tuotto ohja-taan aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi.Liput: www.lippu.fi

112-päiväAika: 11.2.2014Tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtuma Turussa. Lisätiedot: www.112-paiva.fi

Autismin talvipäivätAika: 14.–15.2.2014Paikka: VaasaAivoliitto ja Suomen Nuortentalo esittelevät toimintaansa omalla mes-supaikalla.Lisätiedot: www.autismiliitto.fi/talvipaivat sekä Autismi- ja Aspergerliiton järjestö-suunnittelija Hanna Laakso, hanna.laakso@autismiliitto.fi tai p. 050 406 3833

hELMikuu

201320132013TAPAHTUMAKALENTERI

Toukokuu

MAALiskuu

• Sinullaonoikeuskäyttäävammaistenhenkilöidentulk-kauspalvelua,jossinullaonpuhevamma,kuulovammataikuulonäkövammajajosvammasivuoksitarvitsettulkkaustatyössäkäymiseen,opiskeluun,asiointiin,yhteiskunnalliseenosallistumiseen,harrastamiseentaivirkistykseen.

• Tulkkauspalvelunkäyttöedellyttäämyös,ettäpystytilmaisemaanitseäsitulkkauksenavullajakäytätjotaintoimivaakommunikointikeinoa,kutenesimerkiksiepä-selvääpuhetta,kirjoittamista,piirtämistä,ilmeitä,eleitä,aakkostauluataiviittomia.

• Voithakeaopiskelutulkkaustaperusopetuksenjälkeisiinopintoihin.

• Voitsaadatulkkaustamyösulkomaanmatkalle.• Puhevammaisellahenkilölläonoikeuskäyttäätulkka-uspalveluavähintään180tuntiavuodessa.Voitsaadalisätunteja,josseonperusteltua.Päätöksessäotetaanhuomioonyksilöllisettarpeesi.

• OikeuttatulkkauspalveluunhaetaanKelanVammaistentulkkauspalvelukeskuksesta.

• Tulkkauspalveluonkäyttäjälleenmaksutonta.• LisätietojasaatKelantoimistoista jaKelanverkkosivuiltawww.kela.fi/vatu.

www.aivoliitto.fi

Tiesitkö tämän puhevammaisten tulkkauspalvelusta?

35AVH 4/2013

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestettiin 8.10.2013 yleisötilaisuus aivo-

verenkiertohäiriöistä ja niiden hoi-dosta.

Tilaisuuden puuhamiehenä ja avaajana toimi vastikään Suomen Afasiasäätiön puheenjohtajaksi valit-tu kansanedustaja Pertti Salolainen.

Aihe kiinnosti kansalaisia – jo puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua kaikki 50 istumapaikkaa olivat täyn-nä. Tämän jälkeen saapuneet joutui-vat seuraamaan tilaisuutta aulatilois-ta ja viereisen kahvilan puolelta.

Neurologian emeritusprofessori Markku Kaste kertoi pitkän koke-muksensa tuomalla asiantuntemuk-sella aivoinfarktin nykyhoidosta. Kuulijoita lohdutti, että läheisessä

Meilahden sairaalassa saa maailman parasta hoitoa ja että liuotushoito tapahtuu siellä nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Pertti Salolaista ja monia muita luonnon-ystäviä varmasti kiinnosti myös tieto, että vampyyrilepakon sylki ohentaa verta paljon tehokkaammin kuin mi-kään muu tunnettu aine.

Myyntijohtaja Henri Hannula Nexstim Oy:stä jatkoi esittelemällä Suomessa kehitettyä navigoitua ai-vostimulaatioterapiaa AVH-potilai-den kuntoutuksen parantamiseksi. Tiettyä aluetta aivoissa voidaan ärsyt-tää jopa millimetrien tarkkuudella – tunkeutumatta kallon sisään millään muulla kuin magneettikentällä. Na-vigoitu aivostimulaatio mahdollistaa leikkauksen paremman suunnittelun.

AVH:n hoito kiinnostaaAVH-potilaiden kuntoutuksessa se parantaa motorisen kuntoutuksen tulosta alentamalla terveen aivopuo-liskon aktiivisuutta.

Lopuksi toiminnanjohtaja Heidi Eloranta Afasia- ja aivohalvausyhdis-tyksestä kertoi keskeisiä asioita yhdis-tyksen ja myös liiton toiminnasta.

Esitysten jälkeen yleisöltä tuli pal-jon kommentteja ja kysymyksiä. Vil-kas keskustelu jouduttiin melkeinpä lopettamaan kesken – monelle taisi jäädä vielä sanottavaa.

Tilaisuus onnistui hienosti. Kiitos tästä kuuluu Heidi Elorannalle, joka lyhyellä aikataululla rakensi ohjelman mallikkaasti.

Järjestöpäällikkö Tom AnthoniAivoliitto ry

Tekstiä on toimituksen käytössätämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu, ulkoreuna

36 AVH 4/2013

Kohti monipuolista ja tehokasta hoitoa

Itä-S

uom

en y

liopi

sto,

Bhi

mas

hank

ar M

itkar

i

Kuopion yliopistokampuksel-la järjestettiin 12.–14.6.2013 kuudes kansainvälinen AVH-

kokous, johon osallistui yli 200 ih-mistä. Kokouksen järjestäjinä toimi-vat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.

Kokouksen ensimmäisen päivän aiheena oli estohoito. Markku Kaste ja Juhani Sivenius toimivat kokouk-sen avauksessa puheenjohtajina. Kun vielä ensimmäisen puheenvuoron käytti Jaakko Tuomilehto, niin pai-kalla olivat suomalaisen AVH-hoidon pioneeritutkijat.

Professori Hans Christoph Di-ener kuvasi ansiokkaasti uusien ve-renohennuslääkkeiden vaikutuksia ja tehoa. Kolmantena puhujana pro-fessori Larry Goldstein toi esille eri-laisen näkökulman lääkekehitykseen: Kun elämäntapamuutoksilla ja esto-lääkityksellä on saatu jo merkittävä

parannus, on uusien lääkeaineiden paremmuuden osoittaminen vaike-aa.

Toisena päivänä teemana oli akuuttihoito. Liuotushoito on akuut-tihoidon kulmakivi, mutta se so-veltuu ainoastaan osalle potilaista. Hoidon tueksi on saatu mekaani-sia tukoksenpoistoon pohjautuvia menetelmiä. Professorit Gerhard Schroth ja Patrik Michel kertoivat, miten kuvantamisen avulla voidaan entistä tarkemmin valita näistä me-netelmistä hyötyvät potilaat.

Aivojen korjautuvuutta paran-tavia lääkkeitä ja hoitoja on etsitty pitkään. Professori Francois Chollet esitteli tutkimustuloksia, joissa ma-sennuslääkkeenä tunnetun fluokse-tiinin osoitettiin parantavan motoris-ta kuntoutumista mielialamuutoksis-ta riippumatta.

Lisäksi lyhyissä puheenvuoroissa keskityttiin käden pakotettuun käyt-töön, jonka tehosta, vaikuttavuudes-

ta ja toimintamekanismista on saatu lisää sekä kokeellista että kuvantamistutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Kolmantena päivänä keskityttiin kuntoutukseen, käytännön hoitotyöhön se-kä mielentoimintojen ja elä-mänlaadun merkitykseen. Tämä oli jälleen kerran osallis-tujamäärältään vilkkain päi-vä, mikä kertoo käytännönlä-heisen koulutuksen tarpeesta Suomessa.

Kuopion kokouksissa on aina panostettu sosiaaliseen ohjelmaan. Tällä kertaa oh-

jelmassa oli risteily Kallavedellä sekä paikallisten herkkujen maistelu Ala-hovin viinitilalla. Samaan aikaan oli meneillään myös Kuopio Tanssii ja Soi -viikko, jonka avausnäytökseen oli saatu lippuja. Väliajalla Jorma Uotinen kävi toivottamassa koko-usosallistujat tervetulleeksi – monen mielestä tämä oli kokouksen paras puhe!

Pekka Jäkälä, Neurokeskus, Kuopion yliopistollinen sairaala

Jukka Jolkkonen, Kliinisen lääketieteen laitos – Neurologia,

Itä-Suomen yliopisto

Kokouspuheiden lyhennelmät löytyvät osoitteesta: www.uef.fi/

documents/1371712/1374886/2013+-+PROGRAM+AND+ABSTRACTS+-+Th

e+6th+Kuopio+Stroke+Symposium.pdf/dc1ac4e1-05e4-475a-a9a2-

a79bdf7a815d

37AVH 4/2013

Kävelyn ja kädenkäytön kuntoutus on tuloksellista

Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä arjen vaikeuksia aiheuttava terveysongelma

etenkin iäkkäillä ihmisillä. Tutkimus-tulokset osoittavat, että painokeven-netyn kävelyn ja tehostetun käden-käytön kuntoutus on varsin tuloksel-lista.

Kansaneläkelaitoksen GERI-hank-keeseen liittyvässä tutkimus- ja kun-toutushankkeessa arvioitiin iäkkäille suunnatun AVH-kuntoutuksen tu-loksellisuutta. Tutkimustuloksia esi-teltiin hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä.

Kuntoutukseen osallistui 270 kun-toutujaa, jotka olivat 65–85-vuotiaita ja sairastuneet aivoverenkiertohäiri-öön. He osallistuivat toimintakykyä

pääasiallisesti haittaavan ongelman mukaan joko kävelyn tai tehostetun kädenkäytön kuntoutusohjelmaan.

Vuoden kestävä kuntoutus sisälsi kaksi kuntoutusjaksoa ja päätösjak-son. Toimintakykyä, elämänlaatua, mielialaa ja elämänhallintaa arvioitiin ja seurattiin useilla mittareilla.

Heikompikuntoiset kävelykun-toutujat valikoituivat laitosmuo-toiseen kuntoutukseen, kun taas heikompikuntoiset käsikuntoutujat hakeutuivat avomuotoiseen kun-toutukseen. Laitosmuotoinen käve-lykuntoutus ja avomuotoinen käsi-kuntoutus paransivat merkittävästi potilaiden yleistä toimintakykyä, kävelykykyä ja käden toimintakykyä.

Kuntoutuksen vaikutukset po-tilaiden elämänlaatuun, mielialaan sekä elämänhallintaan jäivät vä-häisemmiksi. Iällä, sukupuolella ja sairastamisajalla ei ollut merkitystä kuntoutuksen tuloksellisuudelle. Kuntoutuksesta hyötyivät eniten kuntoutujat, joiden toimintakyky oli alkutilanteessa heikko. 

Aivoverenkiertohäiriöiden vuo-sittaisiksi kustannuksiksi yhtä sairas-tunutta kohden on arvioitu 80 000 euroa ja valtakunnallisiksi kokonais-kustannuksiksi 1,1 miljardia euroa. Tavoitteena on ollut löytää tehok-kaampia keinoja iäkkäiden aivove-renkiertohäiriöön sairastuneiden itsenäisen selviytymisen parantami-seksi.

Laki ikääntyneen väestön toi-mintakyvyn tukemisesta ja iäk-käiden sosiaali- ja terveyspalve-

luista tuli voimaan kesällä 2013.Lain tavoitteena on tukea koko

ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäis-tä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi tarkoituksena on parantaa iäk-käiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveys-palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.

Uudistunut laatusuositus konk-retisoi lain tavoitteita: varautumista ikärakenteen muutokseen, hyvää

Vanhuspalvelulaki – hyvinvointia ikääntyneelle väestölle

hoitoa ja huolenpitoa iäkkäille sekä iäkkäiden osallisuuden vahvistamis-ta. Laatusuosituksessa käsitellään muun muassa osallisuutta, asumista, toimintakykyisen ikääntymisen tur-vaamista, palveluja, henkilöstöä ja johtamista.

Sekä laki että laatusuositus pai-nottavat kunnan järjestelmällistä toimintaa ikääntyneen väestön hy-vinvoinnin turvaamiseksi. Kuntien palveluvalikoimassa on oltava hyvin-vointia edistävien neuvontapalvelu-jen lisäksi myös esimerkiksi terveys-tarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Laatusuositus korostaa niin ravitsemuksen kuin liikunnankin

merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. Suosituksessa painote-taan myös kuntoutuksen tärkeyttä osana kaikkea palvelua.

Lain mukaan iäkkäiden henki-löiden palvelutarve on selvitettävä laajasti. Selvityksen perusteella on laadittava yksilöllinen palvelusuun-nitelma, jonka pohjalta tehdään pää-tös palvelujen myöntämisestä. Näin voidaan suunnitella palvelukokonai-suus, joka tukee iäkkään henkilön toimintakykyä ja itsenäistä suoriutu-mista sekä varmistaa hänelle hyvän hoidon ja huolenpidon.

38 AVH 4/2013

Päijät-Hämeen Muistiyhdistyk-sen PääOma-hankkeessa on tarjolla kognitiivista kuntoutusta aivove-renkiertohäiriön sairastaneille. Ver-taistukiryhmän pääpaino on aivoja työllistävien harjoitusten tekemises-sä. Piinapenkiksikin kutsuttu ryhmä on saanut hyvän vastaanoton ja ryh-mäläiset ovat kokeneet harjoitukset hyödyllisiksi.

RAY:n rahoittamassa hankkeessa sovelletaan Instrumental Enrichment (IE) -harjoitusohjelmaa. IE on kan-sainvälinen kognitiivisten taitojen harjoitusmenetelmä, jota käytetään Suomessa pääosin koulumaailmas-sa. Menetelmä perustuu ohjattuihin ajattelu- ja oppimistaitoja kehittäviin harjoitteisiin, jotka ovat pääosin ky-nä-paperitehtäviä. Harjoitteilla tree-nataan esimerkiksi avaruudellista hahmottamista, vertailua ja analyyt-tista havainnointia.

Toiminnan pääpaino on harjoi-tusten tekemisessä – hauskuutta unohtamatta. Ryhmiä on useita ja osallistujat ovat pääosin aivoveren-kiertohäiriön sairastaneita tai heillä

on etenevä muistisairaus. Harjoituk-sia kokeillaan lisäksi ennaltaehkäise-vänä toimintana aivojumpan tapaan. Menetelmä tuntuu sopivan monen-laiseen käyttöön ja työntekijät koke-vat sen toimivaksi.

Hankkeessa teetettiin ulkoinen arviointi, jossa selvitettiin ryhmäläis-ten kokemuksia sekä toiminnan vai-kutusta heidän toimintakykyynsä ja elämänlaatuunsa. Raportin mukaan useat huomasivat parannusta muun muassa ongelmanratkaisutaidoissa,

muistikeinojen käytössä ja hahmo-tuskyvyssä. Valtaosa arvioi myös kes-kittymiskyvyn, vireystason ja uskon omiin mahdollisuuksiin kasvaneen.

Voidaan tietysti kysyä, ovatko ih-misten kokemat hyödyt pelkästään IE-harjoitusten ansiota vai löytyykö syitä siihen myös vertaistuesta, pa-rantuneesta motivaatiosta tai mie-lialasta. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä – pääasia on, että ihminen itse kokee voivansa vaikuttaa kun-toutumiseensa.

Ohjaajan näkökulmasta IE on monipuolinen, tavoitteellinen ja tut-kitusti toimiva sarja tehtäviä, joiden pohjalta on helppo rakentaa ryh-mään ohjelma.

PääOma jatkaa ryhmätoimintaa ja kokemusten keräämistä. Jos ha-luat lisää tietoa tai olet kiinnostunut IE-ohjaajakoulutuksesta, ota meihin yhteyttä!

Projektivastaava Elisa Ahonenelisa.ahonen@ph-muistiyhdistys.fi

www.ph-muistiyhdistys.fi/paaoma

Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistin tukena

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on julkaissut Tiedä, taida, selviydyt -palveluop-

paan 2013–2014. Se on suunnattu omaishoitajille sekä omaishoitajien parissa työskenteleville ammattilai-sille.

Oppaan tarkoitus on auttaa omaishoitajaa selvittämään, mikä tai millainen palvelu tai tuki olisi milloin-kin tarpeen. Kotiin saatavat palvelut, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle hetken omaa aikaa

Onneksi on omaishoitaja

Shut

ters

tock

ja lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia.

Ihminen tarvitsee myös henkistä tukea. Omaishoitajien paikallisyhdis-tyksissä, lomilla ja kuntoutuskursseil-la voi tavata muita omaishoitajia ja jakaa kokemuksia.

Oppaaseen kootut tiedot löytyvät myös verkkosivulta

www.omaishoitajat.fi.

Han

na M

etsä

nhei

mo

39AVH 4/2013

Golf-painotteinen kuntoloma sopii henkilölle, jo-ka voi liikkua kävellen ainakin lyhyitä siirtymisiä. Loman aikana voi saada tuntuman golfin alkeista

ja mahdollisesti suorittaa osan greencard-kortin osista. Aikaisemmin golfia pelanneille kuntoloma on hyvä mah-dollisuus kehittyä ja lisätä lajin suorituksia. Ohjelma on golfiin painottuva, mutta se sisältää myös muuta liikuntaa ja yhdessäoloa.

Kuntoloma järjestetään yhteistyössä Hyvinvointilo-mat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuen piiriin kuuluvana lomana. Kohderyhmään kuuluvat liikunta-, näkö-, kehitys- ja kuulovammaiset sekä SoveLi:n jäsen-

järjestöjen pitkäaikaissairaat, vammaiset ja heidän per-heenjäsenensä tai avustajansa.

Kuntoloman ajankohta on 15.–20.6.2014 sekä mah-dollisesti myös 5.–10.8.2014. Lomapaikka sijaitsee län-tisellä Uudellamaalla. Opetus tapahtuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lähipeliradalla sekä Ruukkigolf-kentällä.

Kuntolomalle haetaan Hyvinvointilomat ry:n ha-kulomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa verkkosivulta www.suomenhcpgolf.fi.

Lisätietoja: hcp.golfry@gmail.com tai p. 0440 533 804.

Kuntoa ja iloa golfista

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministe-riö ovat laatineet uudet ter-

veyttä edistävän liikunnan linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2020. Ne si-sältävät terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelman.

Linjauksissa terveyttä ja hyvin-vointia edistävän liikunnan painopis-tealueiksi on valittu arjen istumisen

vähentäminen ja liikunnan lisäämi-nen sekä liikunnan nostaminen kes-keiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan asemaa ha-lutaan kokonaisuudessaan vahvistaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Liikunnalla on tärkeä rooli kan-salaisten hyvinvoinnin ja osallisuu-den lisäämisessä. Yhdessä liikkumi-

Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin

Muutosta liikkeellä

lisätä parhaaseen tietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja -toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumis-ympäristöjä.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi, hakusana ”Liikkeellä voimaa vuosiin” www.liikkeellavoimaavuosiin.fi.

nen tuo uusia elämyksiä ja iloa. Kaikki ei ole pelkkää fyysistä kuntoa, vaan myös hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia, sanoo peruspalvelumi-nisteri Susanna Huovinen.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi, hakusana ”Muutosta liikkeellä”www.stm.fi

Liikunta ja ikääntyminen – liik-keellä voimaa vuosiin on Valtion liikuntaneuvoston ja Ikäinsti-

tuutin tuottama uusi julkaisu. Julkai-sussa kerrotaan, miksi ja miten ikäih-misten tulisi liikkua, sekä tarjotaan eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja työkaluja terveysliikuntatoiminnan käytännön toteutukseen.

Lisäksi julkaisussa esitellään Ikäih-misten liikunnan kansallinen toimen-pideohjelma, jonka tavoitteena on

40 AVH 4/2013

Itämeren iloisimmat risteilyt!

www.vikingline.fi

41AVH 4/2013

yLEisTä TuETuisTA LoMisTA Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliit-to ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Loma-huolto ry:n kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistyk-seltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivo-verenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yh-distykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikal-liselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on valtakunnallista lomatoi-mintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätie-toja voi hakea lomajärjestöjen verkkosivuilta.

hAkEMiNEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kol-me kuukautta ennen loman alkua.

vALiNTApErusTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-sessa.

Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Ter-veys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LisäTiETojA Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@ai-voliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 455 7067 tai lomat@mtlh.fi.

1. 13.–18.4.2014 Kylpylä Kivitippu, LappajärviLomaan kuuluu päivittäin aamupala, lounas ja päivälli-nen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveyslu-entoja liikunnasta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan pal-velut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Li-sätietoja www.kivitippu.fi.Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 13.1.2014.

2. 18.–23.5.2014 Hotelli Ylläsrinne, KolariTule nauttimaan Ylläksen ylväästä luonnosta ja sen tar-joamista monipuolisista mahdollisuuksista kunnon ja mielen virkistäytymiseen. Loma toteutetaan yhteistyös-sä Hotelli Ylläsrinteen kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, kuntosalin ja sau-naosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.yllasrinne.com .Hinta: 20 €/vrkHakuaika lomalle päättyy 18.2.2014.

3. 3.–8.8.2014 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuoli-sesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää loma-kohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2014

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 2000250 HelsinkiTai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi

41AVH 4/2013

Shut

ters

tock

42 AVH 4/2013

ajan ohjelman ja ryhmän oman ohjelman. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita loma-hakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kunnonpaikka.comHinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 3.5.2014.

4. 24.–29.8.2014 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, SiilinjärviTäysihoitoloma on tarkoitettu avh:n sairastaneiden omaishoitajina toimiville. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvi-maisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysi-hoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosa-lin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kunnon-paikka.comHinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 24.5.2014.

5. 7.–12.9.2014 Kylpylä Kivitippu, LappajärviLomaan kuuluu päivittäin aamupala, lounas ja päivälli-nen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveyslu-entoja liikunnasta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan pal-velut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Li-sätietoja www.kivitippu.fi.Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 7.6.2014.

yLEisTä soLuku-LoMisTA Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdolli-suuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luon-tolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mah-dollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

järjEsTäjäT Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimin-taa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestö-jen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuol-to- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuoh-jaajina.

hiNNAT Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täysihoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

hAkEMiNEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toi-mistoista. Kaavakkeen voi myös tulostaa tai täyttää säh-köisesti verkkosivulla www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Ha-kukaavakkeessa tulee olla nimen ja osoitteen lisäksi sosi-aaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikea-vammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AvusTus- jA TurvALLisuuskysELy Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien tur-vallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avus-tus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

vAkuuTuksET Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-sista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole jär-jestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

LisäTiETojA Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Jo-hannes Hietalalta, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuil-ta www.aivoliitto.fi.

1. Lapsiperheiden talviliikuntaloma Yyterin kylpylässä PorissaAika: 3.3.–8.3.2014Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, kylpylän al-lasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan oh-jelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan talvisesta

42 AVH 4/2013

43AVH 4/2013

luonnosta meren jäällä ja Yyterin dyyneillä. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi. Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaisek-si.Hakuaika lomalle päättyy 3.1.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä PorissaAika: 24.3.–29.3.2014Tervetuloa liikkumaan Yyterin keväisille hangille ja me-ren jäälle sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosa-lin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päi-visin ulkoilua ja hiihtoa – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyte-rin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi. Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 24.1.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

3. Lapsiperheiden elämyksiä luonnosta -loma Yyterin kylpylässä PorissaAika: 2.6.–7.6.2014Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan oh-jelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan Yyterin ran-noista ja luonnosta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi. Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaisek-si.Hakuaika lomalle päättyy 3.3.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

4. Elämyksiä luonnosta loma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 4.8.–9.8.2014Tervetuloa liikkumaan Yyterin luontoon ja Selkämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoi-tus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosas-ton ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja po-luilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi. Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 4.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

5. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Kylpylähotelli Rauhalahdessa KuopiossaAika: 17.8.–22.8.2014Yhteistyössä Kylpylähotelli Rauhalahden kanssa toteute-tulla lomalla liikumme yhdessä niin maalla kuin vesilläkin luonnosta nauttien. Ohjatun liikunnan ja ulkoilun lomas-sa voit rentoutua kylpylässä – hyvää ruokaa unohtamat-ta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyt-tö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Lisätietoja Kylpyläho-telli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi. Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 17.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä. 6. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 15.9.–20.9.2014Tervetuloa liikkumaan syksyiseen Yyterin luontoon ja Sel-kämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seu-rasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allas-osaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttä-jille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja poluilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 15.6.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuu-toksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

43AVH 4/2013

Shut

ters

tock

44 AVH 4/2013

posTiA yhdisTyksiLTä

Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen toiminta on

pohjautunut alusta lähtien vahvaan ammatilliseen osaamiseen. Toimin-nan käynnistivät neurologisen kun-toutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset.

– Jo alkuvuosikymmeninä toimin-nassamme oli mukana koulutettuja terapeutteja, kertoo yhdistyksen pu-heenjohtajana jo 34 vuotta toiminut Maritta Melander.

Vielä 70-luvulla AVH-kuntoutus oli harkinnanvaraista, niin sanotusti tu-lossidonnaista. Toisaalta kuntoutusta oli vaikeaa tai mahdotontakin saada, koska koulutettuja ammattihenkilöitä ei ollut. Melander nimeää toiminnan käynnistäjäksi Marketta Siirtolan, jo-ka oli nuori psykologi TYKS:ssä vuonna 1973. Siirtola näki potilaittensa kautta suuren tarpeen kuntoutuskentässä ja käynnisti kokeeksi kuntoutusryhmän aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.

– Samanaikaisesti Turussa työs-kenteli joukko neuropsykologisesti suuntautuneita psykologeja, muiste-lee Melander.

Tämä joukko uskaltautui perus-tamaan afasiayhdistyksen Turkuun vuonna 1974. Sopeutumisvalmen-nuskurssitoiminta alkoi seuraavana vuonna ja sopeutumisvalmennusryh-mätoiminta vuonna 1976.

Yhdistyksen tarkoituksena oli tar-jota tukea ja virkistystä aivoverenkier-tohäiriön sairastaneille henkilöille, mutta perustamisen jälkeen haettiin myös mahdollisuuksia kuntoutuksen tarjoamiseksi. Rahoitus löytyi lopulta silloiselta Sosiaalihallitukselta.

Jäsenmäärä ensimmäisenä vuote-na oli 60. Yhdistyksen ensimmäisestä

Esittelyssä Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

Taustalla vahva ammatillinen osaaminen

Marokossa kokeiltiin kamelilla ratsastusta. Heikki Majuri kiipeää kamelin selkään. Heikin tarvitsema keppi jäi siksi aikaa Maritta Melanderille.

puheenjohtajasta neurologi Harry Freystä tuli muutaman vuoden pääs-tä myös Suomen Afasialiiton (nykyi-sin Aivoliitto) ensimmäinen puheen-johtaja.

Kuntoutustoiminnan ohella myös muun toiminnan suuntaviivat vah-vistuivat: illanviettoja, joulu- ja ke-vätjuhlia, retkiä, yhdessäoloa – nyky-termein ilmaistuna siis vertaistukea. Vuosien varrella vertaistuki onkin saanut yhä suuremman painoarvon yhdistyksen työssä. Tarjolla on moni-puolista virkistys- ja harrastustoimin-taa sairastuneille läheisineen. Jäseniä yhdistyksessä on nyt noin 800.

Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat asiantuntijaluentojen, harrastusker-hojen ja muun mukavan ajanvietteen

parissa kuukausittain. Keväisin ja syk-syisin vietetään virkistysviikonlop-puja. Teatterireissuja tehdään Turun seudun lisäksi kauemmaskin.

sAhArA jA jääMErEN rANNAT

Matkat Suomessa ja ulkomailla ovat kuuluneet yhdistyksen ohjelmaan sen perustamisesta lähtien. Matkoil-la ovat tutuksi tulleet niin Välimeren lomakohteet, Sahara kuin Jäämeren rannatkin.

Yksi matkoille ahkerasti osallistu-nut on yhdistyksen varapuheenjoh-taja Heikki Majuri. Hän korostaa eri-tyisryhmille valmisteltujen matkojen tarjoamia mahdollisuuksia laajentaa

45AVH 4/2013

maailmankuvaa. Ilman tukea se ei olisi monellekaan mahdollista. Sai-rastuneen elämänlaadun kannalta on tärkeää huomata, ettei ole rajoitteit-tensa ja vaikeuksiensa kanssa yksin.

ALuEkErhoT viidELLä pAikkAkuNNALLA

Yhdistyksellä on aluekerhotoimin-taa viidellä paikkakunnalla: Salossa, Laitilassa, Mynämäellä, Somerolla ja Paraisilla. Kerhot toimivat varsin itse-näisesti ja monipuolisesti.

– Monilta paikkakunnilta osallis-tuminen Turussa tapahtuviin toimin-toihin on liian vaikeaa, joten alueker-hojen merkitys on suuri, Melander korostaa.

Mynämäen aluekerhon yhteys-henkilö Reino Kairavuo on täsmäl-leen samaa mieltä.

Vuodesta 1986 lähtien toiminnas-sa mukana ollut Kairavuo on ehtinyt vaikuttaa myös Aivoliiton valtuus-tossa. Tällainen osallistuminen on tarpeellista, mutta ruohonjuuritason työ tarjoaa kuitenkin suoran ja konk-

Tänä vuonna Jyväskylän AVH-kerho täyttää 40 vuotta. Ker-hosta on jo pidemmän aikaa

vastannut ansiokkaasti puheenjoh-taja Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki, varapuheenjohtaja Matti Sillanmäki ja sihteeri Päivi Littunen.

Heidän lisäkseen iso kiitos toi-minnan ylläpitämisestä kuuluu myös muille johtokunnan jäsenille. Ilman tätä vapaaehtoistyötä ei olisi Jyväs-kylän kerhoakaan. Toimiakseen ker-ho tarvitsee niin aktiiviset toiminnan ylläpitäjät kuin myös jäsenet, joita Jyväskylän AVH-kerhossa on yli 170.

– Kyllä se niin pahalta tuntui, kun sain aivoverenvuodon. Se vei tasapai-non ja paljon muutakin. Koko elämä muuttui. Kuulin, että tulisin olemaan loppuelämäni pyörätuolissa. Puhe oli epäselvää, kasvot eivät olleet enää ne samat kuin ennen, kädet toimi-vat vajavaisesti ja näin kaksoiskuvia. Aika kului ja yritin sopeutua ongel-miini. Työ oli mennyt ja harrastukset loppuivat. Vähitellen ystävätkin kato-sivat. Kuitenkin minä elin ja ajattelin. Jossakin sisimmässäni olin edelleen-kin se sama minä. Pikkuhiljaa aja-tukset muuttuivat. Itsesäälin suossa

rämpiminen sai riittää. Otin yhteyttä Jyväskylän AVH-kerhoon ja pääsin mukaan toimintaan. Taas kerran mi-näkin tunnen kuuluvani johonkin. Se on iso asia monen yksinäisen vuoden jälkeen, kertoo eräs kerhomme jäsen.

Vastaavanlaisia kertomuksia on paljon. Yli 80 000 AVH:n sairastanut-ta Suomessa ovat oikeita, todellisia ihmisiä.

Kuntoutuminen aivoverenkier-tohäiriöstä on hidasta. Siksi tällais-ta kerhotoimintaa toivoisi olevan enemmänkin, sillä niin piristävää se kolhiintuneelle itsetunnolle on. Ker-hotoiminta tukee henkisesti ja no-peuttaa kuntoutumista. Yksin ei ole kenenkään hyvä olla. Kerhossa voi jakaa ongelmat jonkun toisen kanssa, joka omasta kokemuksestaan tietää, mistä on kysymys.

Olet sellainen tai tällainen, niin muistuta itseäsi: älä masennu, katke-roidu tai eristäydy maailmasta sairau-tesi vuoksi. Pohjimmiltasi olet se sama ihminen edelleenkin. Ja vaikka uusi ti-lanteesi tuntuu siltä kuin salama olisi iskenyt, niin siitä huolimatta tee par-haasi ja koeta olla oma itsesi.

Esko Ollila

Jyväskylän AVH-kerho 40 vuotta

Ulla

-Riit

ta K

ivin

en-S

illan

mäk

i

reettisen kanavan tuoda valoa sairas-tuneen ja hänen läheistensä jokapäi-väiseen elämään.

– Esimerkiksi osa vanhoista tut-tavista ja ystävistä saattaa etääntyä sairastumisen myötä. Kerhot tuovat uusia ystäviä, harrastuksia ja toimin-tamuotoja, joihin ei ennen sairastu-mista ollut tutustunutkaan, toteaa Kairavuo.

Turun yhdistyksen yhteystiedot löytyvät sivulta 53.

46 AVH 4/2013

Enon AVH-kerhon kulttuurikesä

Aurinkoisen kesän jälkeiset ter-veiset Itä-Suomesta.

Kesäkuussa osallistuimme Koitere-kirkkoon, joka järjestettiin jo 33. kerran keskellä luontoa. Katto oli korkealla, seinät leveällä ja alttarina Koiterejärvi. Liturgina toimi Ilomatsis-sa syntynyt piispa Jari Jolkkonen ja saarnaajana Marttaliiton toiminnan-johtaja, pastori Marianne Heikkilä. Laineiden liplattaessa ja tuulen hu-mistessa ehtoollisjumalanpalveluk-seen osallistui noin 350 henkeä.

Heinäkuussa suuntasimme retken Ilomantsiin. Matkaoppaaksi matkalle saimme Ilomantsin kellokkaaksi va-litun lapsuudenystävän, eläkkeellä olevan opettajan Liisa Puhakan. Retken ohjelmaan kuului Kantelet-taren runoilija Mateli Kuivalattaren ja muiden kuulujen haudoilla käynti. Runonlaulajapirtillä syötiin maitta-vasta karjalaisesta pitopöydästä.

Ruuan jälkeen matkamme suun-tasi harjumaisemaan Petkeljärven luonnonsuojelualueelle. Siellä isäm-

me ja esi-isämme ovat taistelleet, mistä muistoina olivat juoksuhau-dat. Pääsimme katsomaan liikutta-van kauniin videoesityksen paikan luonnon ihmeellisyyksistä kauniin musiikin säestyksellä.

Paluumatkalla oli edessämme Oi-nassalmen taistelujen muistomerkki siltoineen. Piipahdimme myös Möh-kön rautaruukkissa ja museoissa. Möhkönmantassa juotiin maittavat kahvit.

Heinäkuussa osallistuimme Pauk-kajan teatterin esitykseen Poikamie-hen pesäpuu. Näytelmä oli nauruher-moja kutitteleva.

Loppukuusta matkasimme Ilo-mantsin Siitariin Kantelettaren ru-nonlausujan synnyinpaikalle, joka on myös minun syntymäpaikkani. Näyttelijä Sanna Majanlahti tulkitsi meille Matelin runoja. Se oli vaikutta-va kokemus, joka meni runojen, lau-lujen ja pukeutumisen ansiosta ihan iholle. Esityksen taustana oli upea, satasaarinen Koiterejärvi.

Enon AVH-kerhon ohjaaja Sirkka Räty

Enon AVH-kerholaisia Petkeljärvellä. Vasemmalla opas Liisa Puhakka.

Kainuun Aivoyhdistys 25 vuotta

Kainuun Aivoyhdistys vietti 25-vuotisjuhlaa 5. loka-kuuta Kainuun Opistolla Paltamossa. Juhla alkoi yhdistyksen tarjoamalla ruokailulla. Sen jälkeen

puheenjohtaja Terttu Härkönen toivotti vieraat tervetul-leiksi pienen historiikin muodossa. Puhujina juhlassam-me oli kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen ja Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni.

Musiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Paltamon Peli-mannit. Saimme myös vastaanottaa tervehdyksiä. Yhdis-tys antoi tunnustusta, kiitoksen ja kukkaset kerhojen ve-täjille ja vastuuhenkilöille. Yhdessä lauletun Nälkämaan laulun jälkeen nautimme täytekakkukahvit.

25 vuotta on pitkä taival. Katsomme valoisasti tule-vaisuuteen ja toivomme aktiivista osallistumista toimin-taamme edelleen.

Kainuun Aivoyhdistys ry kiittää kaikkia osallistujia ja meitä muistaneita.

Terttu Härkönen

47AVH 4/2013

Internetissä toimivaan yhteisö-palveluun Facebookiin on perus-tettu vertaistukeen perustuva

yhteisö, jonka nimi on Aivoveren-kiertohäiriöt (AVH). Keskustelu-ryhmä toimi aiemmin osoitteessa http://avh.palaios.com.

Ryhmään ovat tervetulleita mu-kaan kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet, omaiset, läheiset tai muuten asiasta kiinnostuneet. Ryh-mään liittyessään sitoutuu noudatta-maan yhteisiä pelisääntöjä. Ryhmäs-sä pidetään tärkeänä, että asioista voi

Ideoimme viime talvena Faceboo-kin AVH-ryhmässä, että voisimme järjestää tapaamisen kasvotus-

ten. Vaihdoimme ajatuksia sopivasta ajankohdasta, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Tapaa-minen järjestettiin lopulta elokuussa Lieksan Ruunaalla Raunin Majalla. Sii-hen osallistui 15 henkilöä eri puolilta Suomea.

Saimme kokea monenlaisia elä-myksiä kauniin luonnon keskellä rau-hallisessa ympäristössä. Ohjelmassa oli muun muassa koskenlaskua: Nei-tikosken kuohut ja kanoottien tem-put. Ruuaksi oli tarjolla maittavaa loimulohta ja lanttukukkoa. Sauna lämmitettiin molempina iltoina ja tyynessä Siikajärvessä uinti oli kaik-kien mieleen.

Lauantai-iltana kerrottiin selviyty-mistarinoita. Jaoimme kokemuksiam-me ja se oli ihan parasta vertaistukea. Meistä jokainen on saanut jatkoaikaa elämäämme ja siitä voimme olla iloi-sia. Kuohuviinilasillisetkin nostettiin sekä kerrottiin vitsejä ja runoja, jotka kevensivät tunnelmaa.

Sosiaalinen media tuo vertaistuen lähemmäksi

kertoa luottamuksella. Yllättävän mo-ni ei ole kertonut edes lähipiirilleen tai työkavereilleen sairastaneensa jonkinasteisen AVH:n.

Ryhmään pääsee mukaan vain toisen ryhmäläisen kutsusta. Kut-supyynnön ja viestiä ryhmän yl-läpitäjille voi laittaa osoitteella avh.ihmiset@groups.facebook.com.

Lisätietoja ryhmän toiminnasta:Timo Sundtimo@palaios.comp. 0440 928 192

Facebookin AVH-ryhmäläiset Lieksan Ruunaalla

Lauantai-illan vertaistukea.

Tapaamisen myötä saimme kas-vot toisillemme. Nyt on helpompi vaihtaa ajatuksia Facebookissa, kun tunnemme toisemme. Jatkoa yhtei-sille tapaamisille toivottiin. Ehkäpä seuraavaksi länsirannikolla?

Nyt kaivataankin sopivaa puu-hahenkilöä ja ehdotuksia tapaamis-paikaksi. Talvipäivistäkin jo huulta heitettiin – tavattaisiinhan silloin nopeammin. Ruunaan tapaamisen järjestäjä Jukka tosin totesi, että oli

haastavaa ja hankalaakin järjestää täysin tuntemattomille osallistujille tapahtumaa, kun itse on sairastunut. Mutta lopulta kaikki järjestyi parem-min kuin hyvin!

Suuret kiitokset kaikkien puoles-ta Jukalle Lieksaan järjestelyistä sekä Raunin Majan Rauni Hietaselle.

Kerhonohjaaja Sirkka Räty, Eno

oikAisuAVH-lehden viime numerossa (3/2013) sivulla 43 oli artikkeli Esittelyssä Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. Artikkelissa kerro-taan virheellisesti, että Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksellä on kerhotoimintaa myös Kankaan-päässä. Kankaanpään kerho kuuluu kuitenkin Satakunnan AVH-yhdistyksen alaisuuteen. Toimitus pahoittelee sekaan-nusta.

48 AVH 4/2013

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2014 tarkoi-tetut aineistot pyydetään lähettämään 31.1.2014 mennessä. Lehden teema on ensihoito.

Meidän AVH-kerhoei olekaan mikään yhden kesän perho,vaan pitkän matkan kulkien,olemme jatkaneet toisiamme tukien.Me kokoonnumme Kaunisjärven mäelläkahdesti kuussa ja säällä kuin säällä. On kremppaa siellä ja täällä, vaan aina olemme hyvällä päällä.Ja jos jollakin on murhetta matkassa, koitamme illalla senkin yhdessä ratkaista.Ja tutussa seurassa juttu kulkee,Vaikka lääkäri sen taidon joehti poiskin sulkee.

Rauman AVH-kerho 25 vuotta

Taittuu toisinaan hitaasti kulku,vaan ei ole se este, ei sulku.Me olemme laivalla matkanneet merta,yhdessä ja isolla joukolla joka kerta.On bussilla kierretty eri maita,niistä saadaan ”muistojen mattoon” värikäs raita. Ja Kiitos kuuluukin kaikillemeidän kerholaisille...Ja kaikille Teille,jotka vieraaksi tulitte meille.Yhdessä olemme vahvoja.Me siirrämme vaikka maapalloa,vaikkei siinä olekaan kahvoja!

Ansiomerkkien jakoa Rauman AVH-kerhon 25-vuotisjuhlassa. Kuvassa ansiomerkkien saajat (vasem-malta oikealle) Pekka Kivistö, Irma Villa, Maija-Liisa Metsäranta ja Tuomo Grunström sekä jakajat Rauman kerhon vetäjä Tuire Leskinen ja Satakunnan AVH-yhdistys ry:n puheenjohtaja Kauko Vesanto.

MEidäN Avh-kErho

Saka

ri Le

ino

(kirjoittaja Marjo Merinen)

49AVH 4/2013

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun.

Aivoliitto ryTunnus: 5006009

Info: 120000003 VA

STAUSLÄ

HETYS

Aivoliiton kouluttamat vertais-tukihenkilöt ja vertaisryh-mäohjaajat (kerhonvetäjät)

risteilivät iloisesti uutukaisella m/s Vi-king Gracella syyskauden alkajaisiksi.

Risteilyn ohjelmaa kuljettivat eteenpäin vertaistoiminnasta vastaa-vat järjestösuunnittelijat Carita Sink-konen (risteilyemäntä) ja Risto Lap-palainen (risteilyisäntä). Pitkäkään matka ei ollut osallistujille esteenä, vaan heitä saapui Sodankylästä, Ke-mistä, Oulusta, Kuopiosta, Alavudel-ta, Vaasasta, Ähtäristä, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Turusta.

Grace irrotti ankkurinsa illalla yh-deksän aikoihin ja kokoonnuimme heti yhteiselle iltapalalle (eli valta-

valle buffet-illalliselle). Virallinen oh-jelmaosuus oli vuorossa seuraavana päivänä. Ohjelmassa oli muun muas-sa ajankohtaista tietoa ja suunnitel-mia liittyen Aivoliiton vertaistoimin-taan, vertaistukikäyntien seurantalo-makkeen esittelyä ja kommentointia sekä toiminnallisilla menetelmillä toteutettuja harjoituksia liittyen esi-merkiksi uuden vertaistuettavan koh-taamiseen.

Paluumatkalla suunnittelimme porukalla jo uutta tapahtumaa. Esille nousivat muun muassa liiton aiem-min järjestämät Kesäpäivät.

Laiva oli lastattu loistavalla ver-taisporukalla. Reissun aikana pu-huttiin paljon vertaistuesta, omasta

sairastumiskokemuksesta selviyty-misestä, yhdistys- ja kerhotoimin-nasta sekä kaikesta muustakin, mitä elämään kuuluu. Vertaistoimijoiden suusta kuultiin monenlaisia selviy-tymistarinoita ja kertomuksia ta-paamisista vertaistuettavien kanssa. Selviytymistä kuvasi osuvasti erään henkilön toteamus: ”Sama aurinko paistaa huomennakin – sairastumi-sesta huolimatta”.

Kiitämme lämpimästi kaikkia mu-kana olleita ja toivotamme tsemppiä vertaistukijana toimimiseen! Pian uudestaan?

Carita Sinkkonen

Sama aurinko paistaa huomennakin

50 AVH 4/2013

Haluan liittyä jäseneksiAVH-yhdistykseen

Yhdistyksen nimi _______________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Olenaivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sairastumisvuosi ____________

läheinen ammattilainen

muu_______________________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekisterei-hin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Syntymäaika___________________________________

Etunimi _______________________________________

Sukunimi ______________________________________

Osoite ________________________________________

Postinumero _________________

Postitoimipaikka ________________________________

Puhelinnumero _________________________________

Sähköpostiosoite _______________________________

Sukupuoli nainen mies

Kieli suomi ruotsi muu

Aivojen ja hermoston sairaudet sekä tapaturmat ovat suurin ryhmä, joka aiheuttaa invaliditeettia,

inhimillistä kärsimystä ja huonontaa elämän laatua.

Suomen Aivosäätiö jatkaa perustajasäätiöidensä tavoitteita tukemalla apurahoin suomalaista

tieteellistä tutkimusta, joka edesauttaa näiden sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

Lämpimät kiitokset Teille, jotka olette tukeneet toimintaamme lahjoituksin ja tehneet mahdolliseksi

suomalaisen aivo- ja hermostontutkimuksen eteenpäin viemisen.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014

toivottaenSuomen Aivosäätiö

www.aivosaatio.fiaivosaatio@aivosaatio.fi

p. 0400 933 938

Papunetin selkokielisessäjoulukalenterissa seikkaillaanlumisissa metsissä ja tuntureilla.

www.papunet.net/joulukalenteri

Ku

va:

Art

o Tö

rmän

en

51AVH 4/2013

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fiKeijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.afasiakeskus.fiVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Keskiviikkokerho Heidi Elorantap. 040 540 8884yhdistys@afasiakeskus.fi

Keskustelukerho ”Stafat”Leena Malkamäkip. 040 503 1863

Svenska afasiklubbenVictoria Mankkit. 0400 909 904

Boccia-kerhoKauko Karilap. 09 389 2106km.karila@kolumbus.fi

KeilailukerhoOsmo Rytköläp. 09 385 9241

JoogaryhmäHeidi Viheriäläp. 040 584 3188

Porvoon kerhoMatti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Vantaan kerhoRaimo Nikkanenp. 040 730 4973

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fiHanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerhoHyvinkään opistoHelenenkatu 21, Hyvinkääwww.hyvinkaanopisto.net

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerhoHarri Hämäläinenp. 040 746 1181harri.hamalainen4@saunalahti.fiKeravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettulap. 044 270 9013timo.kettula@kolumbus.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jaana Ahonen (puheenjohtaja)Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohjajaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri)p. 050 555 2945ullaparkkonen@gmail.com

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 443pekka.lehtonen@gmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 0400 504 443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne JosefssonNissnikuntie 7 D 18, 02430 Masalap. 040 126 1966

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtäAivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!Keräyslupa: 2020/2012/5033

52 AVH 4/2013

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fiVastuualueet: nuoret ja työ-ikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Seinäjoen seudun kerhoAnne Saunamäki,p. 040 539 0012

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin AVH-kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho LieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 014 2690 063

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuovi Katajap. 040 844 7561

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.aivoliitto.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto:Lähteenkatu 2–4, 33500 TampereToimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15.p. 0400 608 284 (arkisin 10–16)toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritRisto Ahlmanp. 0400 961 687risto.ahlman@gmail.com

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoHillevi Sammattip. 040 913 8932

ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilöAnne Saunamäki, p. 040 539 0012

Afasia-ryhmäAnita KivistöSinipiianpolku 2 B, 60150 Seinäjoki p. 040 568 7403Päivi ViitanenJännekuja 10, 60100 Seinäjokip. 040 522 1360

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja)Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi

Imatran kerhohalvaus@gmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Kerho toimii  Mikonsaarentie 15, Lappeenranta

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RYkantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324sisko.paivarinta@saunalahti.fi

Forssan AVH-kerhoTuula Rantalap. 03 4191 2760 tai 040 588 8238tuula.rantala@fstky.fi

Hämeenlinnan AVH-kerho, ks. Sisko Päivärinta

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoIrma Partanen p. 040 841 6641

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Ojasentie 25, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHAL-VAUSYHDISTYS RY

www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fiEija Pyötsiä (puheenjohtaja)Salmenvuorentie 66, 45410 Uttip. 0400 932 433eija.pyotsia@gmail.comLeena Punkanen (sihteeri)Kulotie 23, 45200 Kouvolap. 040 773 0887leena.punkanen@saunalahti.fiYhdistyksen puhelin 044 344 1988

HierontakerhoPohjolatalon VeturiElma Mäkinenp. 0400 335 097

UimakerhoKuusankosken uimahalliElma Mäkinenp. 0400 335 097

Haminan kerhoEsa VitikainenPanimokatu 2 a B, 49400 Haminap. 040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Karhulan jumppakerhoEskolan palvelukeskusAsko Vepsäp. 050 582 8770

Kuusankosken kerhoElma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja)Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahtip. 050 3739 662Liisa Sidorow (jäsenasiat)Korvenniityntie 5, 15460 Mäkeläp. 050 338 1944liisa.sidorow@windowslive.com

Heinolan AVH-kerhoRaija Hakkarainenp. 040 5242 318 tai 03 7156 617raija.hakkarainen@hotmail.fi

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

53AVH 4/2013

Yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Anja Kääriäinen (puheenjohtaja)p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja)Leipävaara 24, 81810 Jamalip. 0500 883 736minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) Pielisentie 69, 81700 Lieksa p. 040 847 2904sirpa.saastamoinen@windowslive.com

Nurmeksen aluekerhoPerjantaikerho

Minna Kärkkäinen p. 050 088 3736

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerhoTaina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoMarkku Leinonenp. 044 968 2130

Virtain kerhoSatu Solja p. 040 5555 301

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 1371kauko.vesanto@gmail.comToimisto:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 2444esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinenp. 044 375 0534

Kankaanpään AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamop. 040 757 4761jaana@wanamo.fi

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.netHelena Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat)p. 040 575 7792aila.stauffer@dnainternet.netLiisa Mankinen (siht.)p. 044 200 5844liisa.mankinen@pp.inet.fi

Laitilan seudun AivokerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.comPirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

Stroke klubben i PargasHarold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081birgitta.rittinghaus@gmail.com

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 0688reino.kairavuo@dnainternet.net

Salon AivohalvauskerhoNiilo Henell (pj.)p. 02 736 0614, 050 307 4916niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)armi.elo@lamminniemi.fi

54 AVH 4/2013

Yhdistykset alueittain

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.)p. 040 566 5848pekka.brostrom@pp.inet.fi

JOKILAAKSOJEN AVH RYArmi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri)Vanhansairaalantie, 86600 Haapavesi p. 040 582 9753

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYwww.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fiTerttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 0084reijo.huotari@hotmail.fi

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 0957marja.pisto@hotmail.com

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 7346ritva.leinonen@oulunkaari.com

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RYLiisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fiMaria-Lena Siirilä (sihteeri)Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkolap. 0400 768 186

Boccia-kerhoSeppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LAPIN AIVOYHDISTYS RYOiva Jurmu (puheenjohtaja)p. 040 504 1577oiva.jurmu@gmail.comAnna-Liisa Paavilainen (sihteeri)p. 040 594 4183alpaavilainen@gmail.comEsko Saari (liikuntavastaava)p. 040 845 4840esko.saari10@luukku.com

Inarin kerho- ja retkitoimintaKari Tammelap. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 6846pkauha@suomi24.fi

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RYwww.avhy-kemi.comEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetHelena Mursu p. 040 704 9610 helena.mursu@gmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RYSari Dunder (puheenjohtaja)p. 040 730 0073pj.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Pulkkinen (sihteeri)p. 040 828 6131sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.comMarkku Heikkinen (rahastonhoitaja)p. 0400 581 234rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Vehkaperä (varapuheenjohtaja, liikuntavastaava)p. 040 534 6131liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com 

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi

Pudasjärven kerhoKeijo Rääpysjärvip. 040 752 2018keijo.raapysjarvi@gmail.com

AVH-AMMATTILAISETkoulutussuunnittelijaRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ryTom Anthoni (puheenjohtaja)tomant@saunalahti.fip. 050 568 9145

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainenp. 040 741 7690paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

55AVH 4/2013

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51-54

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKAUSPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiKuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlundks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

112-projektiTiedottaja Liisa Koivulap. 050 568 9263

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OYHenkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUTTurun NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094,  0400 539 306 turku@nuortentalo.fiAsumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092Kuopion NuortentaloLitmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fiYksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118

AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763Jyvässeudun avopalvelutYksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Kun hätä ontämän näköinen

hänellä voi olla aivoverenkiertohäiriö

tai sydäninfarkti. Soita välittömästi 112.

RINTAAPURISTAA,POLTTAA,

ahdistaa...

OP GJK AKADFLOKFGOA JFGI OSDOA

YKPSD XVOEK...

112-päivää vietetään 11.2. Lisätietoja: www.112-paiva.fi

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Lehtimainos AVH Takakansi.pdf 1 20/11/13 15:43