Bernhardinkoirain JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAbernhard/jalostus/lomakkeet/jalostuksen_tavoiteohjelma… · 5.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ..... 11 5.2 Muut rodulla Suomessa

Bernhardinkoirain

JALOSTUKSENTAVOITEOHJELMA

HyväksyttyBernhardinkoirayhdistys ry:n

yleiskokouksessa 22.4.2006SKL-FKK xx.x.20xx

Bernhardinkoira

2 • Bernhardinkoirayhdistys ry

Sisällys

1. Johdanto ......................................................................................................................... 3

2. Rodun tausta ................................................................................................................. 42.1 Rodun historia ......................................................................................................... 42.2 Rodun kehitys Suomessa ....................................................................................... 4

3. Nykytilanne ................................................................................................................... 53.1 Populaation koko ja rakenne ................................................................................. 53.2 Tehollinen populaatiokoko .................................................................................... 53.3 Populaation lähempi tarkastelu ............................................................................. 63.4 Sukusiitos ................................................................................................................ 8

4. Luonne ja käyttöominaisuudet .................................................................................... 8

5. Terveys ......................................................................................................................... 115.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ........................................................... 115.2 Muut rodulla Suomessa todetut merkittävät sairaudet .................................... 11

5.2.1 Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet ...................................... 145.2.2 Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet ............................ 155.2.3 Vähemmän vakavat sairaudet .................................................................... 15

6. Ulkomuoto ................................................................................................................... 166.1 Terveysnäkökohdat rotumääritelmässä .............................................................. 166.2 Rotumääritelmä ja sen tulkinta ............................................................................ 16

7. Järjestöorganisaatio ja sen historia ............................................................................. 217.1 Jalostustoimikunnan organisaatio ....................................................................... 21

8. Yhteenveto aiempaan tavoiteohjelmaan verrattuna ................................................ 21

9. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat.............................................................................. 229.1 Jalostusohjesääntö lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle ..................... 229.2 Rotujärjestön tavoitteet ......................................................................................... 239.3 Strategiat ................................................................................................................ 239.4 Uhat........................................................................................................................ 249.5 Mahdollisuudet ..................................................................................................... 249.6 Varautuminen ongelmiin ..................................................................................... 24

10. Toimintasuunnitelma Jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi .................... 2410.1 Kuolinsyykartoitus ............................................................................................. 2410.2 Terveyskysely ...................................................................................................... 2410.3 Jalostustarkastus ................................................................................................. 2410.4 Kouluttaminen ja tiedonjako ............................................................................. 24

11. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta ................................................................. 25

Lähteet ............................................................................................................................. 26

Liite 1 Rotukohtaiset erikoisohjeet ................................................................................ 27

Jalostuksen tavoiteohjelma 2006 • 3

1. Johdanto

Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- japitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle

Bernhardinkoirasta, koiramaailman jättiläisestä jakuulusta Alppien hengenpelastajakoirasta, on ole-massa kaksi eri muunnosta, lyhyt- ja pitkäkarvainenbernhardinkoira. Rotumääritelmässä näiden kahdenrodun eroavaisuudet jaotellaan karvanlaadun mu-kaan (s. 16-21). Muut rodulle ominaiset yksityiskoh-dat, kuten koko, rotutyyppi, anatomia ja liikunta ovatmolemmilla yhteneväiset.

Koska rotumääritelmä karvanlaatua lukuun ot-tamatta on sama, myös jalostuksen tavoiteohjelmaon yhteinen molemmille variaatiolle. Lyhyt- ja pitkä-karvaiset bernhardinkoirat polveutuvat samoistakantakoirista. Jalostustavoitteiden laatimisessa onhuomioitu Suomen Kennelliiton yleiset rotukoiranjalostukseen liittyvät eettiset ja moraaliset näkökoh-dat sekä rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelmanlaatimista ohjaavat suositukset.

Bernhardinkoirayhdistys ry on yleiskokouk-sessaan käsitellyt ja hyväksynyt kulloinkin voimas-sa olevan rotukohtaisen jalostusohjesäännön (s. 22-23). Jalostusohjesääntö on tarkoitettu harrastajille jakasvattajille ohjeeksi ja keinoksi pyrkiä yhteiseentavoitteeseen: vaalia rodun tasoa sekä edesauttaa senkehittymistä ja säilymistä. Jalostusohjesäännön suo-situsten noudattamista seuraa yleiskokouksen valit-sema jalostustoimikunta, joka toimii myös jäsenis-töä opastavana ja neuvoa antavana elimenä. Kulloin-kin voimassa olevan jalostusohjesäännön laatimises-sa on huomioitu rodun sen hetkinen terveydellinentilanne, rodun kehityksen suunta ja populaation laa-juus. Jalostusohjesääntö on julkaistu rotujärjestönjulkaisussa, Bernhardinkoira -lehdessä sekä rotujärjestönwww-sivuilla (www.bernhardinkoirayhdistys.com).

Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoitus on sekäedistää rotutuntemusta bernhardinkoirien osalta ettäennen kaikkea toimia ohjeistajana jokaiselle rotuakasvattavalle tai rodun kasvattamista suunnitteleval-le. Bernhardinkoirien vuosittaiset rekisteröintimäärätovat 1990-luvun »massatuotantovuosien« jälkeenlaskeneet huimasti ja rodun geneettinen kanta onedelleen erittäin suppea. Rodun säilymisen ja kehit-tymisen kannalta sekä sen terveydellisten, ulko-muodollisten ja luonteeseen olennaisesti liittyvienominaisuuksien vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä laa-jentamaan rodun geneettistä kantaa. Työ on tehtävääärimmäistä huolellisuutta, rehellisyyttä ja avoi-muutta suosivassa ilmapiirissä, yhteistyössä kaikki-en rotua harrastavien kesken.

Rodun geneettinen kanta ei ole suppea vain meil-lä Suomessa, vaan se on suppea myös muualla maa-ilmassa. Sen vuoksi rodun kasvatus- ja jalostus-

kysymyksissä korostuu rotutuntemuksen lisäksi ro-dun populaation tuntemus kokonaisuudessaan.Uusien verilinjojen liittäminen olemassa olevaankantaan ei onnistu yksiselitteisesti tuontikoiran hank-kimisella ja sen ottamisella jalostuskäyttöön, vaannimenomaan rotu- ja sukutaulutuntemuksella.Tuontikoira ei ole yhtä kuin »uutta verta« tässärodussa, vaikka näin usein ajatellaankin.

Toisaalta rodussa noudatetaan ja ihannoidaan erimaissa toisistaan poikkeavien rotumääritelmienmukaisia koiria (mannereurooppalainen, amerikka-lainen, englantilainen). Erilaisten rotumääritelmienkirjo jalostustyössä vieraannuttaa rotua alkuperäi-sestä tyypistä, mikäli meillä noudatettavasta FCI:nrotumääritelmästä ei kasvatus- ja jalostustyössä vä-litetä, tai jos tavoitteet eivät tähtää luonteen ja terve-yden lisäksi rotutyypilliseen koiraan.

Bernhardinkoirien jalostuksen tavoiteohjelman,jota on tukemassa jalostusohjesääntö sekä rotuammekoskevien PEVISA-sääntöjen (ks. s. 11) tarkoitus onensisijaisesti edistää rodun kokonaisvaltaista kehit-tymistä ja myös populaation kasvattamista harkituinjalostuksellisin toimenpitein. Populaation ja rodungeneettisen kannan kasvattamisessa sukusiitosastenoussee tarkan seurannan alle.

Tämä jalostuksen tavoiteohjelma bernhardin-koirille on rodun harrastajalle suunnattu käsikirja: • bernhardinkoiran rotutuntemus: FCI:n rotu-

määritelmä ja miten sitä tulkitaan omaan koiraan/koiriin

• rodun kanta: mistä koiramme on tänä päivänätehty, ts. tilannekatsaus rotuun

• jalostuksen tavoitteet: mihin tavoitteisiin pyritäänja miksi pyrimme niihin

• jalostukselliset toimeenpano-ohjelmat: keinot,joilla tavoitteet voidaan saavuttaa

• säännöt ja ohjeet: rodun kehittämiseksi yhä pa-rempaan ja terveempään suuntaan tarvitaan yh-teistyötä ja yhteisiä sääntöjä sekä tavoitteita, joi-ta sitoudutaan noudattamaan

• seuranta ja arviointi: tiedonsaannin tärkeys ko-rostuu; koskee jokaista rotua harrastavaa

• mitä yksittäinen koiranomistaja tai kasvattaja voitehdä, ja mitä tulee tehdä, edistääkseen omaltaosaltaan bernhardinkoirarodun kehittymistä yhäparemmaksi ja terveemmäksi?


2. Rodun tausta2.1 Rodun historia

Bernhardinkoirien esi-isinä kirjallisuus mainitseeuseimmiten Rooman vallan aikaiset sotakoirat sekätiibetinmastiffin. Nämä ovat ns. yleisiä olettamuk-sia rodun synnystä. Mitään varmoja todisteita esi-isistä ei ole löytynyt.

Bernhardinkoirien kirjoitettu historia alkaneevuodesta 962 jKr., jolloin rikkaan paronin poika Bern-hard de Menthon rakennutti Sveitsin ja Italian rajal-le luostarin suojaksi ja turvaksi matkaajille. Vuonna1555 raivoisa tulipalo tuhosi luostarin lähes täydelli-sesti, jolloin kaikki tiedot mahdollisesta koirien käyt-tämisestä luostarin munkkien apuna hävisivät.

Ensimmäinen kuva alppimastiffista, kutenbernhardinkoiraa tuolloin nimitettiin on SalvatorRosan piirustus vuodelta 1695. Ensimmäinen kirjoi-tettu kuvaus luostarin koirista on vuodelta 1707.Tällöin priori Ballalu mainitsee, että vuonna 1700kaniikki Camos teetätti laitteen, johon pani koiranpyörittämään paistinvarrasta.

Aluksi koirat olivat lähinnä apuna arkisissaaskareissa ja toimivat myös vahtikoirina. Vasta myö-hemmin matkaajien kertomuksissa koirat auttavatmunkkeja pelastustehtävissä. Bernhardinkoiratkuvailtiin tuolloin epätavallisen suuriksi koiriksi,joilla oli lyhyt, tuuhea turkki ja vahvat, pitkät raajatsekä erinomainen hajuaisti ja kyky vaistota lumi-vyöryt, joita Alpeilla saattoi syntyä aivan yllättäen.Väritykseltään koirat olivat lähes valkoisia, myöhem-min ruskeasta väristä tuli vallitseva. Pääasiallinenkoirien tehtävä oli talvella pitää polut auki luostaris-ta alppimajoille sekä toimia tavaroiden kantajina javetäjinä.

Kuuluisin ja tunnetuin luostarin koirista oli BarryI vom Grossen St. Bernhard (1800–1814), jonka ker-rotaan pelastaneen noin 40 ihmisen hengen.

Koska luostarin koirapopulaatio oli hyvin suljettusyrjäisen ja vaikeakulkuisen sijaintinsa johdosta, al-koi sukusiitos pian rappeuttaa koiria. Munkit alkoi-vat risteyttää koiriinsa sekä newfoundlandinkoiriaettä pyreneittenkoiria. Näin syntyi bernhardinkoiranpitkäkarvainen muunnos. Työkoiriksi näistä pitkä-karvaisista yksilöistä ei ollut, sillä lumi paakkuuntuilujasti turkkiin vaikeuttaen koirien työskentelyäAlppien lumisissa sääoloissa. Munkit lahjoittivatpitkäkarvaiset pois ja jatkoivat lyhytkarvaisten, työ-hön sopivimpien koirien jalostusta.

Luostarin ulkopuolella alkuperäistyyppisiäbernhardinkoiria kasvatti herra Heinrich Schu-macher (1831– 1903). Hänen päämääränään oli ja-lostaa Barryn kaltaisia koiria niin ulkomuodoltaankuin luonteeltaankin. Siinä hän myös onnistui.

Samoihin aikoihin pitkäkarvainen rotumuunnosoli tullut maailmalla äärettömän suosituksi seura-koiraksi. Tyyppi poikkesi alkuperäisestä luostarikoi-rasta suuresti. Nämä pitkäkarvaiset olivat raskas-päisiä, rungoltaan tanakampia eivätkä yhtä eläväi-siä ja toimeliaita kuin lyhytkarvaiset. Herra Schumac-her ei voinut hyväksyä tätä muotivirtauksen aikaan-saamaa rotutyyppiä vaan lahjoitti koiransa pois. Näil-lä koirilla jalostusta jatkoivat mm. herrat Carl Stei-ner, kennel von Rigi sekä Fritz Bloch, kennel von Biel.

Vuonna 1887 hyväksyttiin Sveitsissä bernhardin-koirien rotumääritelmä. Sitä laadittaessa olivat esi-kuvina sekä luostarin että Schumacherin koirat. Kaik-kia tyydyttävänä kompromissiratkaisuna hyväksyt-tiin myös bernhardinkoiran pitkä karvanlaatu.

Bernhardinkoirien huippu-ajanjakso oli 1920–1940, ns. Die Goldene Ära. Tuon ajan kasvattajat sai-vat aikaan bernhardinkoiria, joiden kaltaisia ei enäätoisen maailmansodan jälkeen ole nähty.

Bernhardinkoirien yleistyessä 1960-luvulla alkoirodusta selvästi erottua neljä eri tyyppiä: sveitsiläi-nen, saksalainen, englantilainen sekä amerikkalai-nen tyyppi. Näistä englantilainen ja amerikkalainenpoikkeavat selvästi FCI:n hyväksymästä bernhardin-koirien rotumääritelmästä.

2.2 Rodun kehitys SuomessaSuomessa bernhardinkoiria on ollut jo 1900-luvunalusta asti. Varsinainen kasvatustyö alkoi kuitenkinvasta toisen maailmansodan jälkeen. Rodun alkuajanmaineikkain kasvattaja oli neiti Ester Grönroos, jon-ka Bellros-kennelin kasvateista monet tulivatvalioiksi. Hänen tunnetuin koiransa oli Englannistavuonna 1951 tuotu uros Snowband Invader. Muitatuon ajan kasvattajia oli mm. emäntä Anni Haarla,kennel Haelan, jonka maineikkain koira oli v. 1963Saksasta tuotu uros Orlando v. Brentano-Schloss.

1970-luvulle tultaessa rodun suosio alkoi huimas-ti nousta. Huippu saavutettiin vuosina 1989–1994.Tuona aikana rekisteröitiin bernhardinkoiria ennä-tykselliset 3014 yksilöä! 2000-luvun alkuvuosina suo-sio romahti. Vuotuiset rekisteröintimäärät jäivät jopaalle sadan.

Vuosi 1976 1982 1988 1989 1990 1991 1992 1993Lyhytkarvaiset 0 8 5 10 15 37 42 45Pitkäkarvaiset 122 167 355 432 448 530 542 488Yhteensä 122 175 360 442 463 567 584 533

Taulukko 1. Bernhardinkoirien rekisteröintimääriä Suomessa 1976-1993


Taulukko 3. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja uroksetsekä kasvattajamäärät vuosina 1994-2004Vuosi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004Syntyneet pentueet 78 50 61 37 29 26 24 17 12 12 17Rekist. lyhytkarv. 59 47 34 53 47 27 41 22 14 12 9Rekist. pitkäkarv. 363 208 277 159 148 118 110 80 41 39 105Rekist. pentuja yht. 422 255 311 212 195 145 151 102 55 51 114joista tuonnit 4 2 8 2 4 6 5 2 1 12 11Jalost. käyt. nartut 78 50 61 37 29 26 24 17 12 12 17Jalost. käyt. urokset 42 35 40 26 23 20 15 12 8 11 11Syntyneet nartut 201 117 141 101 83 74 79 47 27 21 49Syntyneet urokset 221 138 170 111 112 71 72 55 28 30 65Kasvattajat (kpl) 55 34 47 32 21 19 16 13 10 10 14

3. Nykytilanne3.1 Populaation koko ja rakenne

Kun tarkastellaan bernhardinkoirien populaationkokoa ja rakennetta nykypäivänä, on tarkasteltavahiukan rodun rekisteröintimäärien kehitystä aikai-semmilta vuosilta. Viereisellä sivulla olevaantaulukkoon 1 on kerätty vuodesta 1976 vuoteen 1993lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien rekiste-röintimäärät. Alla olevassa taulukkossa 2 on vuosi-en 1994-2004 rekisteröintimäärät.

Taulukkoon 3 on eriteltynä vuosina 1994-2004rekisteröidyt lyhyt- ja pitkäkarvaiset koirat, nartutja urokset sekä tuontikoirien määrä. Lisäksi taulu-kosta selviää vuosittain vaikuttaneiden kasvattajienmäärä. Taulukosta näkyy kuinka rodun rekisteröinti-määrä on romahtanut 1990-luvun puolivälin jälkeen.Uutta nousua on havaittavissa vuosien 2003 ja 2004rekisteröintien ja tuontikoirien määrässä.

3.2 Tehollinen populaatiokokoKoirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteenvaikuttaa eniten se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitäkäytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon

kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostus-koiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisinousta kohtuuttoman suureksi (ns. matadorijalostus).

Populaation monimuotoisuuden kannalta olisisuotavinta, että mahdollisimman monia perusvaati-mukset täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja,käytettäisiin jalostukseen tasaisesti eikä yhtä koiraakäytettäisi liikaa. Kullekin rodulle pystytään laske-maan käytettyjen narttujen ja urosten avulla ns.tehollinen populaatiokoko. Tämän avulla pystytäänmäärittämään jalostuspohjan laajuus. Tehollisenkoon ollessa alle 50, on populaatio erittäin haavoit-tuvaisessa tilanteessa. Tehollinen koko ei juuri kas-va jos yhtä ja samaa urosta käytetään hyvin monellenartulle. Jalostuspohjaa voidaan laajentaa tehokkaas-ti vain käyttämällä useita narttuja ja uroksia.

Tehollinen populaatiokoko lasketaan kaavalla4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten jaNf jalostusnarttujen lukumäärä. Kaava olettaa koiril-le tasaiset jälkeläismäärät sekä sen, että koirat eivätole sukua, ja että paritukset ovat sattumanvaraisia.

Taulukkoon 4 on laskettu vuosien 1994–2004bernhardinkoiran tehollinen populaatiokoko.

Taulukko 2.Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa 1994-2004Vuosi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004Lyhytkarvaiset 59 47 34 53 47 27 41 22 14 12 9Pitkäkarvaiset 363 208 277 159 148 118 110 80 41 39 105Yhteensä 422 255 311 212 195 145 151 102 55 51 114joista tuonnit 4 2 8 2 4 6 5 2 1 12 11

Taulukko 4. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokokovuosina 1994-2004

Vuosi Vuosi1994 109,20 2000 36,901995 82,40 2001 28,101996 96,60 2002 19,201997 61,10 2003 23,001998 51,30 2004 26,701999 45,20


Taulukko 5. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina 1984-2004

3.3 Populaation lähempi tarkastelu

Taulukosta 5 selviää prosenteittain kuinka monellaSuomessa vuosina 1984-2004 rekisteröidylläpennullä on tuontivanhempi/-vanhemmat.

Vuosina 1994-2004 Suomeen tuotujen bernhar-dinkoirien lähtömaat näkyvät taulukosta 6.

Taulukko 7 näyttää Suomessa, Saksassa ja Ruot-sissa rekisteröityjen bernhardinkoirien määrät vuo-

sina 1995-2004.Taulukkoa 8 voi käyttää apuna aikaisemmin käy-

tettyjen lonkkakuvaustulosten vertaamisessa nykyi-siin kuvauslausuntomerkintöihin.

Viereisen sivun taulukosta 9 näkyy Suomessavuosina 1982-2005 jalostukseen käytetyt urokset sekäko. urosten pentumäärät, myös jälkeläisten jälkeläis-ten osalta.

Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-%1984 53.3 46.7 1995 28.6 71.41985 32.3 67.7 1996 17.1 82.91986 52.7 47.3 1997 6.1 93.91987 57.1 42.9 1998 23.9 76.11988 48.8 51.2 1999 19.4 80.61989 31.3 68.7 2000 18.6 81.41990 8.2 91.8 2001 46.2 53.81991 39.1 60.9 2002 8.9 91.11992 41.3 58.7 2003 6.4 93.61993 40.4 59.6 2004 45.6 54.41994 29.1 70.9 1984-2004 32.2 68.8

Tuontikoirien lähtömaa 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004Ruotsi (21) 2 2 5 2 - 2 - 1 1 4 2Eesti (11) 1 - - - - 1 2 - - 1 6Norja (10) - - 1 - 1 1 - 1 - 3 3Sveitsi (5) - - 2 - - - 2 - - 1 -Saksa (4) - - - - 2 1 1 - - - -Italia (2) - - - - - - - - - 2 -Yhdysvallat (2) 1 - - - 1 - - - - - -Alankomaat (1) - - - - - - - - - 1 -Belgia (1) - - - - - - - - - - 1Itävalta (1) - - - - 1 - - - - - -Ranska (1) - - - - - - - - - - 1Tanska (1) - - - - - - - - - - 1

Taulukko 6. Tuontikoirien lähtömaa vuosina 1994-2004

Vuosi Suomi Saksa Ruotsi1995 259 812 2181996 335 872 1831997 214 767 1811998 192 686 1861999 150 625 2002000 156 515 1882001 104 521 1642002 56 532 2612003 63 512 2292004 127 543 202

Taulukko 7. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina1995-2004 Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana lu-vuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat

Taulukko 8.Lonkkakuvaustulosmerkintöjen vastaavuus

Merkintätapa Aikaisempianykyisin merkintätapoja

Terveet lonkat A tai B A1, A2, B1, B2, X*, *, HI-aste C C1, C2, X1, D1II-aste D D1, D2, X2III-aste E E1, D3, X3IV-aste E E2, D4, X4

(Merkintä D1: riippuu kuvausvuodesta, tarkoittaako tunnus I- vai II-astetta.)


Uros Isä Emä Pentueet Isänä IsoisänäSawanna’s Gustav-Starboy L C2 Sawanna’s Capman-Starboy L X* Familjärs Therese Arleen L X* 36 207 207Snöhyddans Jupiter L X* Top Valley Black Prince L X* Lohamras Lovisa L X* 32 206 368Snöhyddans Nicky Nacky L Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool’s Lovliness L H 31 205 202Supermassun Sweet Teddybear L C Sankt-Jättens Columbus L D Supermassun Brigide Wolmer L B1 25 189 244Lohamras Robin L X* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L 22 144 412Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz 20 111 355Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L 19 124 221Milennas Bruno L D2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* 19 104 276Tootsie Rools Impala L X* Berntiers Universum L Dein Hard’s Ettiminett L X* 17 126 350Bisons Saul L X* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L 17 94 263Dein Hard’s Regular Fellow L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hard’s Kajsa Kavat L X* 17 68 106Xyrus vom Baronenschloss L D2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm L A 16 101 80Berntiers Quling L X* Helmut v. Wijk-Heim L X* Dein Hard’s Kornelia L 16 88 198Sanct Weronicas Don Carlo L D King-Balu v. Geutenreuth L A Ulla vom Bismarckturm L E1 16 69 145Sankt-Jättens Columbus L D Mat-Saint Geronimo L X1 Schlafens Fräulein L 15 138 436Kivipolun Nikke L X* Lecibsin Niklas L X1 Sirpaleen Amanda L X3 15 97 61Snöhyddans Noble Hertigen L D Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool’s Lovliness L H 14 99 104Mat-Saint Geronimo L X1 Buccanier L Mat-Saint Bessi L 14 80 335Snöhyddans Roy Orbison L D/1 Kings Row Liberty L E1 Snöhyddans Noor L B2 12 82 1Foliant’s Paniagudo L D Taapermannin Tapsi K D2/0 Foliant’s Christine L D1 12 73 29Bosse L Lohamras Robin L X* Bernhearts Aruscka L X3 11 92 19Dein Hard’s Harlequin Spot L D Tootsie Rool’s Proud Pruducer L X* Dein Hard’s Wild Blossom L X* 11 81 67Benjami L E2 Azo L Roxette L 11 71 69Juuso L Tootsie Rool’s Impala L X* Schlafens Enten-Tenten L X3 11 70 45Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L 10 82 71Mat-Saint Arsene L D2 Isontassun Ernest L D2 Mat-Saint Muster Mandi L X* 10 73 28Foliant’s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi K D2/0 Isontassun Little Tiger L D2 10 72 75Astor Holzfluh K A2 Uran v. Schwyzerländli L Cessica com Guldenthal K 9 57 132Bande L Panu L X* Dein Hard’s Remargable Emma L X* 9 51 188Top Valley Black Prince L X* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L 9 49 288King Balu vom Geutenreuth L A Vestus v.d. Drei Helmen Gora vom Geutenreuth 9 48 184Beatricen Eric Jr L C Supermassun Sweet Teddybear L C Ransulan Hellä L A/0 8 52 0Supermassun Impossible Boy L D Snöhyddans Nicky Nacky L A Supermassun Brigide Wolmer L B 7 54 24Mat-Saint Kentaurus L X Buccanier L Mat-Saint Bessi L 7 51 51Kultakedon Hermanni L B Sanct Weronicas Don Carlo L D Rantatuulen Odette L C/0 7 47 20Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling L X* Mat-Saint Clara L 7 47 74Pideraq’s Ihme Teddy Jr K D Supermassun Sweet Teddybear L C Pideraq’s American Answer K B 7 44 39Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hard’s Zelena L X1 7 39 68Heitlegårdens Big Foot L A Bernegården’s Tamlin L E Bernegården’s Victoria L D 7 32 65Milennas Burt L D* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* 6 49 71Buccanier L Bernhards L X* Odette v. Rigihang K X* 6 49 196Schlafens Alfred L A Astor Holzfluh K A2 Diana v.d Niedermatt L A/0 6 47 13Mat-Saint Frank Higginson K A Higgins von der Aparten Höfen K Alpjättens Benedictine K A 6 40 69Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny 6 39 113Sankt-Jättens Picasso L B Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten’s Julia L D1 6 37 13Sankt-Jättens Lonard L D Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten’s Jamie L D1 6 29 8Mat-Saint Gulliver L X* Buccanier L Mat-Saint Bessi L 6 29 14Schlafens Yngve Törn L A/0 Sankt-Jättens Columbus L D Judith De Sous La Dent L B1 6 15 2Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L 5 37 47Rancheron Fharon L Tootsie Rool’s Impala L X* Schlafens Kleopatra 5 52 55Foliant’s Alfons L Milennas Burt L Isontassun Little Tiger L D 5 38 7Dietrich vom Wingert L C Kord vom Wingert L A Yasmin vom Wingert L C 5 33 21Junior L Milennas Bruno L D2 Miska L 5 29 57Saint Emily Edison L A2 Xyrus vom Geutenreuth L E1 Isontassun Lady L A 5 27 12Foliant’s Larisso L C/1 Kevin vom Guldenthal L D1 Foliant’s Christine L D1 5 26 23Taapermannin Tapsi K D/0 Xirus vom Geutenreuth K D2 Alpjättenäs Dina K D1 5 26 196Wulf vom Baronenschloss L B1 Nelson vom Bismarckturm L A Briska vom Irmengrund L A 5 26 51

Taulukko 9. Urokset, joille on rekisteröity viisi (5) tai enemmän pentuetta vuosina 1982-2005. Taulukkoon on merkittyuroksen vanhemmat karvanlaatuineen (K = lyhytkarvainen, L = pitkäkarvainen) ja kuvaustuloksineen sekä uroksenpentueiden, jälkeläisten ja jälkeläisten jälkeläisten määrä. Tuontikoirat ja ulkomaiset koirat on merkitty kursiivilla.


Kaavio 1.Suomessa vuosina 1999-2004 syntyneiden pentujen isä-linjat.

Kaavion pylväistä selviää pentueet, joiden takana on Mat-Saint Geronimo sekä pentueet, joiden takana on sekä Mat-Saint Geronimo että Sanct Weronicas Don Carlo -sukui-set koirat. Muut-pylväs osoittaa pentueita, joiden takanaei ole näitä kahta urosta eli ne pentueet, joiden taustaltalöytyy amerikkalaisia tai vanhoja pohjoismaalaisia veri-linjoja.

4. Luonne ja käyttöominaisuudetNykyisen rotumääritelmän mukaan bernhardin-koiran luonteen tulee olla ystävällinen ja valpas,temperamentiltaan rauhallisesta eloisaan. Hylkää-vinä virheinä rotumääritelmä pitää arkuutta jaaggressiivisuutta.

Viereisen sivun alalaidassa olevasta taulukosta13 selviää vuosina 1994–2004 luonnetestattujen ja tes-tin läpäisseiden bernhardinkoirien määrä.

Luonnetestit eivät anna suoraa kuvaa siitä, mil-lainen bernhardinkoiran luonne on tänä päivänä.Testeissä käyvät ainoastaan ne koiranomistajat, jot-ka aktiivisesti harrastavat koiriensa kanssa. Keski-Euroopassa bernhardinkoirien luonnetestaukset ovatyleistynyt viime vuosina.

Pelastuskoirana bernhardinkoira on tänä päivä-nä lähinnä kirjoitetuissa tarinoissa ja ihmisten kerto-muksissa. Sveitsissä luostarissa bernhardinkoiraakasvatetaan enää turistien vuoksi sitä varten perus-tetussa bernhardinkoirasäätiössä. Luostarin vierai-lijat voivat kesäaikaan ihailla suuria mahtavia alppi-koiria luostarin pihamaalla, samalla kun ostavatbernhardinkoira-aiheisia tuliaisia.

Bernhardinkoirien kanssa voi harrastaa moni-puolisesti erilaisia koiralajeja kuten tottelevaisuutta,

hakua, jälkeä tai raunioita. Parhaimmillaan bernhar-dinkoira on kuitenkin ihmisten kanssa tai vaikkapavetokoirana.

Näyttelyissä näkee jonkin verran varautuneita taihiukan arkoja bernhardinkoiria. Tällaiset koirat tuli-si tarkistaa luonteen puolesta ennen kuin ne hyväk-sytään jalostuskäyttöön. Rodun tulee esiintyä var-masti ja luoksepäästävästi, joten varautuneen tai arankoiran jalostuskäyttö hyväksytynkin luonnetestin jäl-keen on erittäin kyseenalaista. Arkuuden on todettuperiytyvän erittäin voimakkaasti, joten arka koira eiole sovelias jalostukseen. Myös vihainen koira voiperiyttää taipumusta vihaisuuteen.

Kasvattajan tulee nähdä rotu ystävällisenä jayhteiskuntakelpoisena jo pelkästään sen koon ja voi-man takia. Tämän vuoksi tulee karsia jalostustyöstäne koirat, joilla on pienikin särö luonteessa. Vastuun-tuntoinen kasvattaja tarjoaa jo pentuvaiheessapennuilleen sosiaalistumisvaiheen, ja opastaapennunostajaa koiran nuoruuskauden koulutukses-sa ja ohjaamisessa. Bernhardinkoiran pentujen tuleekasvaa ihmisten lähellä saaden runsaasti ihmiskon-takteja, yksilöllistä käsittelyä ja niiden tulee tottuanormaaleihin elämisen ääniin jo kasvattajan luona.

3.4 Sukusiitos

Sukusiitos näkyy lähinnä heikentyneenä hedelmäl-lisyytenä ja alentuneena elinvoimana. Alentunutelinvoimaominaisuus näkyy mm. • pienentyneenä syntymäpainona, • hitaana kasvuna sekä • tautien vastustuskyvyn alenemisena.

Sukusiitoksen haittoja kutsutaan yleisesti sukusiitos-depressioksi. Mikä sitten on sukusiitosaste ja milloinse on haitallista? Sukusiitosaste ilmoittaa keskimää-räisinä prosentteina sellaisten geeniparien osuuden,joissa molemmat alleelit (=geenin eri ilmenemismuo-dot) ovat keskenään samanlaisia (ja samaltaesivanhemmalta peräisin) eli homotsygoottisia.

Lieväksi sukusiitokseksi lasketaan jo serkus-paritus (vanhempien sukulaisuus 12.5 %, jolloinpentujen sukusiitosaste 6.25 %).

Monen koirarodun kohdalla populaatioidensukusiitosaste (ja samalla sukulaisuus) on jo niinkorkea, että niiden genomit ovat lähes samoja. Hai-tallisen sukusiitoksen karkeana arvona voidaan pi-tää noin 10 % yksittäisille koirille, koko rodulle vain1-2 %. Yleinen suositus on että se ei olisi yli 6.25 %yksittäisille koirille.

Kaavio 1 havainnollistaa sitä, miten vahvasti Suo-messa vuosina 1999-2004 syntyneiden pentujen taus-talta löytyy kahta uroskoiraa: Mat-Saint Geronimoaja Sanct Weronicas Don Carloa. Viereisen sivun tau-lukko 10 liittyy kaavioon 1.

Seuraavalla aukeamalla olevassa taulukossa 11on selvitetty Suomessa vuosien 1983–2003 enitenkäytettyjen urosten suhteellinen osuus kolme-vuotiskausittain. Tuontiurokset ovat taulukossakursiivilla. Taulukkoon 12 on selvitys tehty lyhyem-mältä ajalta 1994–2005 kaksivuotiskausittain.


Taulukko 10. Seuraavat sukutaulut on otettu mukaan selventämään muutaman hyvin paljon käytetyn jalostusuroksentaustoja ja miten kaaviossa 1 mainitut koirat Mat-Saint Geronimo ja Sanct Weronicas Don Carlo esiintyvät niidensukutauluissa.

iiii. Xaver von Geutenreuthiii. Puma vom Fugerhof

iiie. Eike vom Fugerhofii. Xyrus von Geutenreuth

iiei. Kaspar v. Geutenreuthiie. Uta von Geutenreuth

iiee. Kora v.d. Drei Helmeni. Taapermannin Tapsi

ieii. Mark v. Bismarckturmiei. Bison Sambo

ieie. Bisons Nellyie. Alpjättens Dina

iiei. Mat-Saint Geronimoiee. Alpjättens Bijou

iiee. Skogstjärn's Arima-AticFoliant's Paniagudo

eiii. Buccaniereii. Mat-Saint Geronimo

ei. Sankt-Jättens Columbus eiie. Mat-Saint Bessi

eiei. Black la Ritazeie. Schlafens Fräulein

eiee. Schlafens Bagatelle. Foliant's Christine

eeii. Mark v. Bismarckturmeei. Bisons Saul

eeie. Bisons Nellyee. Isontassun Little Tiger

eeei. Bisons Loangoeee. Isontassun Fatima

eeee. Skogstjärns Ameca-Atic

iii. Edgar a.d. Kaiser Hausiii. Vestus v.d.Drei Helmen

iiie. Puck v.d.Drei Helmenii. King-Balu vom Geutenreuth iiei. Albert vom Elbhang

iie. Cora von Geutenreuthiiee. Quarta v. Geutenreuth

i. Sanct Weronicas Don Carloieii. Cliff v. Baronenschloss

iei. Quanto vom Bismarckturm ieie. Norma v. Bismarckturm

ie. Ulla v. Bismarckturmieei. Varo del Soccorso

iee. Bisons Wangieee. Kessi v. Rosenkeller

Kultakedon Hermannieiii. Xaver v. Geutenreuth

eii. Puma vom Fugerhofeiie. Eike vom Fugerhof

ei. Xyrus v. Baronenschlosseiei. Cliff v. Baronenschloss

eie. Quira v. Bismarckturmeiee. Norma v. Bismarckturm

e. Rantatuulen Odetteeeei. Marko v. Bismarckturm

eei. Ronny vom Baronenschloss eeie. Briska v. Irmengrund

ee. Sanct Weronicas Carmencita eeei. Xaver v. Geutenreuth

eee. Arnika v.d. Drei Helmen eeee. Pucki v.d. Drei Helmen

Taulukko 13. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina 1994-2004

Vuosi Kpl Hyväks. Hylätyt1994 1 - 11995 2 2 -1996 1 1 -1997 4 3 11998 5 4 1

Vuosi Kpl Hyväks. Hylätyt1999 2 2 -2001 1 1 -2002 1 1 -2003 3 3 -


Taulukko 11. Vuosina 1983-2003 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain(tuontiuros on merkitty kursiivilla)Ajan- Rek. %jakso yht. -osuus 1. 2. 3. 4. 5.1983-1985 Mat-Saint Berntiers Buccanier Top Valley Bisons

Geronimo Zimon Black Prince Loango576 33,6 53 jälk. 9,2 % 39 jälk. 6,8 % 35 jälk. 6,1 % 35 jälk. 6,1 % 32 jälk. 5,6 %

1986-1988 Lohamras Tootsie Rool’s Bisons Snöhyddans BerntiersRobin Impala Saul Jupiter Zimon

858 44,8 144 jälk. 16,0 % 75 jälk. 8,7 % 62 jälk. 7,2 % 53 jälk. 6,2 % 51 jälk. 5,9 %1989-1991 Snöhyddans Snöhyddans Sankt-Jätten’s Sawannas Snöhyddans

Jupiter Nicky Nacky Columbus Gustav-Starboy Noble Hertigen1410 37,4 155 jälk. 11,0 % 141 jälk. 10,0 % 84 jälk. 6,0 % 77 jälk. 5,5 % 71 jälk. 5,0 %

1992-1994 Sawannas Supermassun Supermassun Xyrus v. Wulf v.Gustav-Starboy Caesar Camillo Sweet Teddybear Baronenschloss Baronenschloss

1522 24,3 111 jälk. 7,3 % 68 jälk. 4,5 % 64 jälk. 4,2 % 63 jälk. 4,2 % 62 jälk. 4,1 %1995-1997 Supermassun Sanct Weronicas Xyrus v. Snöhyddans Sankt-Jätten’s

Sweet Teddybear Don Carlo Baronenschloss Roy Orbison Picasso762 31,8 99 jälk. 13,0 % 40 jälk. 5,3 % 38 jälk. 5,0 % 33 jälk. 4,3 % 32 jälk. 4,2 %

1998-2000 Foliant’s Beatricen Schlafens Kultakedon Pideraq’sKashmir Eric Jr Alfred Hermanni Ihme Teddy Jr

498 33,7 41 jälk. 8,2 % 37 jälk. 7,4 % 34 jälk. 6,8 % 28 jälk. 5,6 % 28 jälk. 5,6 %2001-2003 Foliant’s Dietrich Kultakedon Beatricen Myllykosken

Paniagudo v. Wingert Hermanni Eric Jr Focus246 44,3 38 jälk. 15,4 % 32 jälk. 13,4 % 15 jälk. 6,1 % 13 jälk. 5,8 % 10 jälk. 4,1 %

Taulukko 12. Vuosina 1994-2005 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain(tuontiuros on merkitty kursiivilla)Ajan- Rek. %jakso yht. -osuus 1. 2. 3. 4. 5.1994-1995 Supermassun Xyrus v. Sanct Weronicas Mat-Saint Wulf v.

Sweet Teddybear Baronenschloss Don Carlo Arsene Baronenschloss677 32,1 79 jälk. 11,7 % 49 jälk. 7,2 % 32 jälk. 4,7 % 31 jälk. 4,6 % 26 jälk. 3,9 %

1996-1997 Supermassun Sanct Weronicas Sankt-Jätten’s Foliant’s Sankt-Jätten’sSweet Teddybear Don Carlo Lonard Kashmir Picasso

523 34,3 73 jälk. 14,0 % 37 jälk. 7,1 % 24 jälk. 4,6 % 24 jälk. 4,6 % 21 jälk. 4,0 %1998-1999 Foliant’s Supermassun Dein Hard’s Beatricen Alimax

Kashmir Sweet Teddybear Chet Atkins Eric Jr340 36,2 33 jälk. 9,7 % 25 jälk. 7,4 % 23 jälk. 6,8 % 23 jälk. 6,8 % 19 jälk. 5,6 %

2000-2001 Kultakedon Dietrich Schlafens Heitlogården’s BeatricenHermanni v. Wingert Alfred Big Foot Eric Jr

253 56,1 35 jälk. 13,8 % 33 jälk. 13,0 % 28 jälk. 11,1 % 26 jälk. 10,3 % 20 jälk. 7,9 %2002-2003 Foliant’s Foliant’s Schlafens Beatricen Mat-Saint

Paniagudo Åska Corleone Eric Jr Kojak106 53,8 27 jälk. 25,5 % 8 jälk. 7,6 % 8 jälk. 7,6 % 7 jälk. 6,6 % 7 jälk. 6,6 %

2004-2005 Farm of Charm’s Misakan Tao du Marron- Calmato’s Sanct WeronicasRemington Denver nier de Clintussy Pavarotti Saul

177 55,4 30 jälk. 17,0 % 19 jälk. 10,7 % 18 jälk. 10,2 % 16 jälk. 9,0 % 15 jälk. 8,5 %


5. Terveys

Lonkkanivelen kasvuhäiriö – HDLonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia) eli HD tar-koittaa epänormaalisti muodostuneita lonkkaniveliä.Ominaisuus on kvantitatiivisesti perinnöllinen, jol-loin HD:n ilmenemiseen vaikuttavat useat geeniparitsekä ympäristötekijät.

Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta 14 selvi-ää vuosina 1993–2004 kuvattujen bernhardinkoirienkuvaustulokset. Lisäksi taulukkoon on liitetty kun-kin vuoden rekisteröintimäärät, jotta saadaan jon-kinlainen kuva kuinka paljon vuosittain rekisteröin-nin määrästä kuvataan koiria. Tulokset on laskettuprosenttiosuuksin. Taulukon paksumpi viiva kuvaavaihetta, jolloin jalostuskäytöstä kiellettiin E-lonkkaiset koirat (PEVISA 1.1.1997).

Lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamista hai-toista koirien jokapäiväisessä elämässä on varsinvähän tutkimustuloksia. Vain muutama koiran-omistaja on ilmoittanut yhdistyksen jalostus-toimikunnalle mahdollisesta lonkkanivelen leikkaus-hoidosta, tai päätöksestä lopettaa koira lonkka-nivelen kasvuhäiriön aiheuttamien vakavien liikun-ta- ja ylösnousuvaikeuksien vuoksi. Välttämättä lie-vä lonkkanivelen kehityshäiriö ei vaikuta bernhar-dinkoiran elämään, varsinkaan jos koiralla pidetäänhyvää lihaskuntoa yllä. Vasta iän myötä nivelet al-kavat vaivata koiraa enemmän. Kehityshäiriö kui-tenkin estää käyttämästä koiraa täysipainoisesti esi-merkiksi vetokoirana tai tottelevaisuuskilpailuissa,joissa koira joutuu hyppäämään esteen yli. Yleensävakavammat oireet ilmestyvät koiran ikääntyessä.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö tulisi huomioida ja-lostusta rajoittavana tekijänä. PEVISAn mukaisestivuoden 1997 alusta ei ole saanut enää käyttääjalostukseen E-asteisia koiria. Lisäksi jalostus-ohjesääntö edellytti, että D-lonkkalausutun koiranjalostuskäytössä toisen osapuolen tuli olla terve (Atai B). PEVISA-ohjelman jatkamisesta päätettiin rotu-järjestön vuoden 2006 yleiskokouksessa siten, ettävuoden 2007 alusta rekisteröinnin raja-arvona on HDC. Jalostukseen käytettävien koirien lähisukulaistenja mahdollisten aiempien jälkeläisten HD- ja ED-tu-lokset tulisi kuitenkin edelleen tutkia mahdollistenvakavien nivelten kasvuhäiriöiden esiintymisen va-ralta. Jos lähisukulaisten lonkat ovat rodun keskiar-voa huomattavasti huonommat tulisi koiran käyt-töä jalostukseen välttää. Pahasti nivelrikkoisen(arthrosis) koiran jalostuskäyttöä tulee vakavastiharkita.

Keski-Euroopassa on saatu jo vuosikausia huo-mattavasti parempia tuloksia lonkkakuvauksissa,mikä ilmeisesti johtuu siitä, että heillä on enemmänjalostusmateriaalia käytettävissään ja näin paljonhelpompi valita siitokseen terveemmät yksilöt. Esi-merkkinä tässä on kaavio 2 (s. 13), Saksan Bernhar-dinkoiraklubin kuvaustulokset vuosilta 1982 – 2002.

Kyynärnivelen kasvuhäiriö – EDKyynärnivelessä voi esiintyä useampia erilaisia kas-vuhäiriöitä, joita ei voida kaikkia erotella virallises-sa kyynärniveltutkimuksessa käytetyssä röntgen-kuvausasennossa. Vaikka koira olisi jouduttu leikkaa-maan kasvuhäiriön vuoksi, voi kuvaustulos siltikin ollamelko hyvä. Tämä kuitenkin heikentää kuvaus-tuloksen arvoa, mikäli leikkaushoito jätetään ilmoit-tamatta mietittäessä koiran perimän ennustetta.

Bernhardinkoirien jalostuksessa ED-tuloksia eivielä pystytä paljonkaan hyödyntämään, sillä vastavuonna 2002 kyynärnivelkuvaukset tulivat pakolli-siksi jalostuskoirille pentuetta rekisteröitäessä .

Sivulla 13 olevaan taulukkoon 15 on kerätty vuo-sien 1994–2004 ED-kuvaustulokset.

Kyynärnivelen kasvuhäiriön haitoista bernhar-dinkoiran jokapäiväiseen elämään ei myöskään olesaatavissa luotettavaa tutkimustietoa. Muutamastaleikkaushoidosta on tiedotettu yhdistyksen jalostus-toimikunnalle. Ensimmäisen asteen kehityshäiriö eisanottavimmin vaikuta koiran liikkumiseen tai elä-miseen, mutta astetta tai kahta pahempi kehitys-häiriö saattaa invalidisoida jo hyvin nuorenkin koi-ran. ED ilmenee myös vanhoilla koirilla jäykkyytenäja ontumisena. Lisäksi paha kehityshäiriö etujaloissasaattaa estää koiran käytön harrastuksissa, sillä koi-ran painosta suurin osa on etujalkojen varassa.

Kyynärnivelen kehityshäiriö tulisi huomioidajalostusta rajoittavana tekijänä. Bernhardinkoirillakuvaustulos ei vielä rajoita jalostuskäyttöä, muttatulisi tarkkaan harkita käyttääkö jalostukseen huo-nompaa kuin I-astetta sairastavaa yksilöä. Lisäksi onpyrittävä käyttämään tervettä jalostusparia toisenosapuolen ollessa sairas.

Kaaviossa 3 (s. 13) kuvataan Saksan Bernhardin-koiraklubin ED-kuvaustulokset vuosilta 1996–2002.

Taulukkoon 16 (sivulla 14) on kerätty eri maidenlonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytäntö. Taulukko onkoottu WUSB:in (Welt Union der St. Bernhard Klubs)vuoden 2005 kokouksessa.

5.2 Muut rodulla Suomessa todetutmerkittävät sairaudetBernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimikunta onjo vuosien ajan yrittänyt kerätä tietoa bernhardinkoi-rien kuolinsyistä, mutta huonolla menestyksellä. Siksimuiden sairauksien kuin lonkka- ja kyynärnivelkasvu-häiriöiden kartoittaminen on ollut hyvin vaikeaa.

Nyky-bernhardinkoirien yhä alhaisemman keski-iän takia olisi hyvä, jos koiranomistajat ilmoittaisivatkoiransa kuolinsyyn, jotta yhdistyksen jalostus-toimikunta saisi laajemman käsityksen bernhardin-koirien kuolinsyistä.

Hyvin harvoin enää näkee näyttelyissä hyvinvanhoja bernhardinkoiria. Muutamia vuosikymme-niä sitten bernhardinkoira eli huomattavasti vanhem-maksi, keski-iän ollessa 10-12 vuotta. Tänä päivänäkeski-ikä jäänee 7-8 vuoden ikään. Kasvatustyössäolisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös elin-iän pituuteen.

5.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet(SKL-FKK:n koirarekisteriohjeen rotukohtaisetPEVISA-säännöt: Liite 1, sivu 27.)


Taulukko 14. Lonkkakuvaustulokset vuosina 1988-2004 suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitet-ty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan (1.1.1997), jolloin E-lonkkaisetkoirat rajattiin pois jalostuskäytöstä.

A. PitkäkarvaisetVuosi Rek. Tutk. Tutk./rek. Terveitä A B C D E

(kpl) (kpl) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%)1988 355 99 27,9 28,2 13,4 14,7 11,1 25,2 36,31989 432 84 19,4 20,2 9,5 10,7 17,8 28,2 32,21990 448 104 23,2 27,8 12,5 15,3 16,3 37,5 17,31991 530 86 16,2 23,0 10,4 12,7 3,4 39,5 31,31992 542 124 22,9 13,7 4,1 9,6 13,7 39,5 33,11993 488 130 26,6 14,6 6,9 7,6 14,6 55,3 14,61994 368 110 29,9 15,4 2,7 12,7 20,0 47,2 14,51995 205 89 43,4 13,5 2,3 11,2 24,8 40,5 21,31996 289 80 27,7 16,3 8,8 7,5 25,0 51,3 7,51997 162 54 33,3 25,9 9,3 16,6 11,1 53,7 9,31998 152 55 36,2 23,6 10,9 12,7 34,6 38,2 2,81999 120 37 30,8 24,3 5,4 18,9 24,3 51,4 -2000 118 16 13,6 17,2 10,3 6,9 24,1 55,3 3,42001 80 27 33,8 7,4 3,7 3,7 48,2 40,7 3,82002 40 24 60,0 25,0 12,5 12,5 25,0 50,0 -2003 49 15 30,6 26,7 - 26,7 26,7 33,3 13,32004 105 10 9,5 50,0 30,0 20,0 - 50,0 -

B. LyhytkarvaisetVuosi Rek. Tutk. Tutk./rek. Terveitä A B C D E

(kpl) (kpl) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%)1988 5 3 60,0 33,3 33,3 - 33,3 33,3 -1989 10 3 30,0 33,3 33,3 - 0 66,6 -1990 15 5 33,3 80,0 40,0 40,0 20,0 - -1991 37 2 5,4 100,0 50,0 50,0 - - -1992 42 17 40,5 35,3 23,5 11,8 17,6 35,3 11,81993 45 14 31,1 28,5 14,3 14,2 7,0 57,0 7,01994 59 22 37,3 49,8 18,0 31,8 31,8 9,0 9,01995 64 22 34,4 45,5 27,3 18,2 22,7 27,3 4,51996 46 22 47,8 40,9 27,3 13,6 9,1 50,0 -1997 52 18 34,6 38,9 16,7 22,2 27,8 33,4 -1998 40 8 20,0 75,0 37,5 37,5 12,5 12,5 -1999 30 16 53,3 25,0 12,5 12,5 25,0 50,0 -2000 38 2 5,3 - - - 100,0 - -2001 24 5 20,8 60,0 40,0 20,0 40,0 - -2002 16 10 62,5 40,0 20,0 20,0 30,0 20,0 10,02003 14 6 42,9 50,0 50,0 - 16,6 33,4 -2004 9 7 77,8 28,6 28,6 - 28,6 42,9 -


Kaavio 2.Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaaviolonkkakuvaustuloksista vuosilta 1982-2000. HD-schwer on vaikein lonkka-aste ja HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa.

Kaavio 3.Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynär-kuvaustuloksista vuosilta 1996-2002. ED-Grad 3 tarkoittaa kuvaus-astetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa.

Taulukko 15. Bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta 1994-2004.Paksumpi viiva näyttää ajankohdan, jolloin kyynärnivelkuvaus liitettiinPEVISA:an (1.1.2001).

Vuosi Rek. Tutk. 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste(kpl) (kpl) (kpl) (kpl) (kpl) (kpl)

1994 422 46 23 16 5 21995 255 62 42 15 4 11996 311 48 26 15 5 21997 212 62 36 14 8 41998 195 43 24 16 2 11999 145 41 20 7 2 22000 151 42 32 7 3 -2001 102 30 19 8 - 32002 55 42 25 11 2 42003 51 22 12 5 4 12004 114 36 22 11 3 1


Jäsen- Lonkkakuv. Kyynärpääkuv.Jäsenmaa määrä Vapaaeht. Pakoll. Vapaaeht. Pakoll.Alankomaat (Hollandsche Sint Bernhardclub) 550 x x 2)Belgia (Belgische Sint-Bernardclub) ? xEspanja (Club Espanjol del Perro de San Bernardo) 300 xIrlanti (Saint Bernard Club of Ireland) 50 xItalia (Club Italiano San Bernardo Antonio Morsiani) 300 x x 1)Itävalta (Österreichischer Klub für St. Bernhardshunde) 140 x xLuxemburg (Club du St. Bernard et des Bouviers Suisse) 53 x xNorja (Norsk Sankt Bernhard Klub) 185 x x x 3)Portugali 1 (Associacão Portuguesa dos Amigos doCão São Bernardo) 80 xPortugali 2 (Clube Português do Cão de São Bernardo) 70 xRanska (Club Francais du Saint Bernard) 700 x xSaksa 1 (St. Bernhards-Klub e. V.) 1216 x xSaksa 2 (Bernhardiner-Club Deutschland) 100 x xSkotlanti (St. Bernard Club of Scotland) 90 x xSlovakia (Klub chovatel’ov Svätobenardskych psov) 70 xSuomi (Bernhardinkoirayhdistys) 294 x xSveitsi (Schweizerischer St. Bernhards-Klub) 403 x xTanska (Dansk St. Bernard Klub) 108 x xTsekki (Klub chovatelu svatobernardskych psu) ? xUnkari (Hungaria Szentbernathegyi Klub) ? xYhdysvallat (Saint Bernard Club of America) 70 x x

1) omanlainen rekisterikirja kattojärjestöltä; 2) vain yhdistyksen jäsenkasvattajilta; 3) alkaen vuodesta 2006

Taulukko 16. Eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytännöt (WUSB 2005 - Kysely jäsenmaiden terveys-tutkimuksista)

Seuraavaan on koottu yhteen lyhyesti niitä sai-rauksia, joita bernhardinkoirilla on esiintynyt. Sai-raudet on jaoteltu seuraavasti: 1. Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet 2. Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sai-

raudet 3. Vähemmän vakavat sairaudet

5.2.1 Vakavat, herkästi kuolemaan johtavatsairaudet

Kasvain- ja syöpäsairaudetLuusyöpä ja elinkasvaimet, kuten maksan ja pernanhyvän- ja pahanlaatuiset uudismuodostumat, ovatbernhardinkoirilla lisääntyneet. Yleensä koira on lä-hes veteraani-ikäinen, kun nämä sairaudet ilmene-vät. Joitakin sellaisia tapauksia on ollut, joissa nuorikoira on jouduttu lopettamaan luusyövän takia. Li-säksi koirilla esiintyy nisä- ja kiveskasvaimia, muttane eivät yleensä ole kovin aggressiivisia.

Luotettavia tutkimustuloksia sairauksista ei olekerätty, ja olisikin suotavaa, että koiranomistajat oli-sivat aktiivisempia saadaksemme tarkemmat tiedoterilaisista syöpä- ja kasvaintyypeistä.

MahalaukunkiertymäMahalaukunkiertymään törmää lähes jokainenbernhardinkoirien kasvattaja. Tarkkaan ei tiedetä,

mistä tämä vatsan toiminnan häiriö alkaa, muttaruokinta on yksi osasyyllinen sen syntyyn. Sairau-den perinnöllisyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

Äkillisesti syntyvä kaasuuntumistila, joka hyvinlyhyen, jopa vajaan puolen tunnin tai ehkä puolenpäivän kuluessa johtaa mahalaukunkiertymään, onosittain rakenteellinen ja osittain ympäristötekijöistäjohtuva, kiireellistä eläinlääkäriapua vaativa sairaus.Tiedämme, että muun muassa bernhardinkoira kuu-luu rotuihin, joilla on taipumusta sairastua laajen-tumaan ja sitä seuraavaan kiertymään. Voimakasrasitus lähellä ruokailua, ruoan koostumus ja muuthuonosti tunnetut tekijät edesauttavat sairauden syn-tyä. Kun mahalaukku laajenee, koira tuntee kipuajoka näkyy eri tavalla eri yksilöillä.

KardiomyopatiatKardiomyopatiat ovat sydänlihaksen sairauksia.Niitä on dilatoiva, eli sydäntä laajentava, sekähypertrofinen, jossa sydämen seinämä paksuuntuu.

Kardiomyopatioiden syyt ovat epäselviä, muttatietyillä koiraroduilla niitä esiintyy muita rotujaenemmän. Koirilla yleisin kardiomyopatia on ns.dilatoiva kardiomyopatia, jota esiintyy enimmäkseensuurikokoisilla koirilla. Tämän sairauden seurauk-sena sydämen supistumiskyky alenee, seinämäohenee ja sydän laajenee. Tämä johtaa loppuvaihees-sa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan


tarvittavaa verimäärää eteenpäin. Oireilu alkaa useinhyvin nopeasti ilman ennakoivia merkkejä. Koskasydäntutkimuksia harvoin tehdään oireettomille eläi-mille, kardiomyopatiapotilaat ovat usein hyvin huo-nossa kunnossa tutkimuksia aloitettaessa. Tämänvuoksi hoitoennuste on epävarma ja usein koiranoireilua voidaan helpottaa vain lyhyeksi aikaa.

Synnytysheikkoudet, pienet pentueet jalisääntymisongelmatVoimakkaasti sisäsiitetyissä bernhardinkoiralinjoissaon todettu emoilla synnytysvaikeuksien lisääntymis-tä, uroksilla heikkoa sukupuoliviettiä ja huomatta-vasti pienentyneitä pentuekokoja. Uroksien eturauhas-tulehduksia esiintyy jonkin verran. Lisäksi astutuk-sen yhteydessä tarttuva herpes-virus voi aiheuttaapikkupentujen kuolemia.

5.2.2 Vakavat, jossain määrin hoitoihinreagoivat sairaudet

EpilepsiaEpilepsiaa on esiintynyt muutamissa sukulinjoissauseammassa polvessa, mutta kaikkia koiria ei olevirallisesti diagnosoitu sairauteen. Epilepsiaasairastava bernhardinkoira saadaan hyvin useinlääkityksellä elämään normaalia koiran elämää,mutta jalostuskäyttöön siitä ei enää ole mahdollisenperiytyvän epilepsian vuoksi. Aina on muistettava,että epileptistyyppisen kohtauksen syynä voi ollalukuisa joukko muita sairauksia, esimerkiksi aivo-kasvain tai monet eri sisäelinsairaudet.

OCD eli osteokondritis dissecansOCD eli osteokondritis dissecans on luustosairaus,johon on vasta viime vuosina alettu kiinnittää jalos-tuksellista huomiota. Tautia esiintyy tietyssä kasvu-vaiheessa yleisimmin nopeakasvuisilla, isokokoisil-la koirilla.

Ensimmäiset oireet havaitaan usein n. neljän kuu-kauden ikäisellä pennulla, joka ontuu ajoittain.Ontuman syytä on vaikea paikallistaa ja ajallisestikinontuman vakavuus vaihtelee suuresti. Oireet ilmaan-tuvat koiran lähtiessä liikkeelle ja vähenevät sen liik-kuessa edelleen.

OCD-muutoksia voi esiintyä monissa eri nive-lissä, esim. olka-, kyynär-, polvi- ja kinnernivelessä.OCD on kivulias kasvuhäiriö, joka johtaa nivelrustonvaurioihin ja jopa irtokappaleiden muodostumiseennivelen sisälle. Tavallisimmin OCD-muutoksia esiin-tyy olkanivelessä.

Taudin perussyynä pidetään perinnöllistä taipu-musta (nopeakasvuisuuden myötä) yhdessä ympä-ristötekijöiden kanssa. Hoitona käytetään joko kon-servatiivista hoitoa (ruokinnan korjaus ja ohjattu lii-kunta) tai leikkaushoitoa (irtokappaleet poistetaannivelestä).

SisäelinsairaudetSisäelinsairauksia esiintyy jossain määrin myösbernhardinkoirilla. Niistä maksa- ja haimatuleh-dukset sekä sokeritauti ovat yleisimmät.

5.2.3 Vähemmän vakavat sairaudet

Tuki- ja liikuntaelinsairaudetTavallisimpia tuki- ja liikuntaelinsairauksia bern-hardinkoirilla ovat jo mainittujen lonkka- jakyynärnivelkasvuhäiriön lisäksi polven risti- ja/tainivelsidevauriot, olkanivelen, kintereen ja polvenosteokondroosit ja rakenteelliset ongelmat kutennivelten liika löysyys (kintereet) ja suorat kulmaukset(polvi- ja lapakulmaus). Hoitona on yleisesti ruokintaja liikunta sekä leikkaushoito.

Entropium ja ektropiumEntropium, eli silmäluomien kääntyminen sisään-päin, ja ektropium, eli silmäluomien kääntyminenulospäin, ovat yleisimmät bernhardinkoirien silmä-sairauksista. Usein leikkaushoidolla ei saavutetakorjaavaa vaikutusta, vaan koira joudutaan leikkaa-maan uudemman kerran.

Uudessa rotumääritelmässä on kiinnitetty huo-miota silmien muotoon. Silmäluomien tulee ollaluonnollisen tiiviit, vain pieni poimu alaluomessa jayläluomessa sallitaan, ja vain hiukan sidekudosta saanäkyä. Virheenä pidetään liian löysiä silmäluomiaja hylkäävänä virheenä on pidettävä entropiumia jaektropiumia.

Hampaat ja purentavirheetBernhardinkoirien hampaiden koko on ajan saatos-sa pienentynyt ja koirilla esiintyy tämän lisäksi hy-vin usein ikenien liikakasvua. Purentavirheistä tyy-pillisin on alapurenta, josta tiivis alapurenta hyväk-sytään näyttelyarvostelussa. Leikkaava saksi- taitasapurenta ovat toivottavat. Jalostuksessa tulisi kiin-nittää huomiota purennan lisäksi hampaiden kokoonja ikenien liikakasvuun.

Allergiat ja iho-ongelmatIho-ongelmista hyvin tyypillinen on märkivä, ns. hotspot -ihotulehdus, jota esiintyy lähes kaikillabernhardinkoirilla jossakin elämän vaiheessa, yleen-sä kesäisin uintiretkien jälkeen.

Varsinaisia allergioita ei bernhardinkoirilla olekartoitettu, mutta joidenkin koirien tiedetään olevanruoka-aineyliherkkiä. Atopiaa, silmä- ja korva-tulehduksia sekä ihon kutinaa saattaa esiintyäallergian yhteydessä.

Karvatuppitulehdus on tulehdus tassujen japolkuanturoiden välissä, ja bernhardinkoirilla ver-rattain yleinen sairaus. Sairauden aiheuttaa mm. ul-koinen ärsyke tai yliherkkyys, hiiva- ja sieni-infektiotsekä sellaiset psyykkiset häiriöt, jotka aiheuttavattassujen nuolemista. Ihomuutoksista eristetään useinbakteereita, esim. stafylokokki, mutta bakteerienkatsotaan olevan toissijaisia taudin aiheuttajia. Tau-din hoito vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, ja vaikkapotilas paranisikin, saattaa tauti helposti uusia.

Muita sairauksiaBernhardinkoirilla esiintyy myös hyvin yleisiä koira-sairauksia kuten korva- ja silmätulehduksia,napatyrää, kivesvikaa ja virtsatietulehduksia.


6. UlkomuotoBernhardinkoirajalostuksen tärkeimmät painopisteetovat mahdollisimman hyvä terveys (johon liittyymyös toive pitkäikäisyydestä), rodunomainen luon-ne ja rodunomainen ulkomuoto. Viimeksi mainittuselviää rotumääritelmästä, jonka tulisi olla jokaisenkasvattajan ohjenuorana heti terveyden ja luonteenjälkeen. Emme tarvitse kauniita ja hyväluonteisiakoiria, mikäli niillä on vakavia sairauksia. Ei olemyöskään oikeutettua lisätä yksilöitä, vaikka ne oli-sivatkin terveitä, jos luonteissa on vähänkin huo-mauttamista. Pelkkä ulkonäkö ei sekään saa olla tär-kein valintaperuste, toisaalta rotumääritelmät on ai-koinaan laadittu siksi, että eri rodut pystytään erot-tamaan toisistaan juuri eri rotujen ominaispiirteidenavulla. Mikäli bernhardinkoiran rotutyyppi häviää,on aivan sama vaikka sitten kasvattaisimme mitä ta-hansa »peruskoiraa«, vaikka se olisikin terve jahyväluonteinen.

Bernhardinkoiran ulkomuoto on kehittynyt senalkuperäisessä työtehtävässä: pelastuskoiranalumisilla Alpeilla. Sen on täytynyt olla suuri ja voi-makas, korkearaajainen koira, jolla on kohtuullisetkulmaukset ja voimakkaat liikkeet. Alkuperäisenbernhardinkoiran turkki oli nykyisen lyhytkarvaisenmuunnoksen kaltainen, pitkäkarvaisuus on jalostet-tu myöhemmin. Jotta pitkä karva ei yksipuolisillajalostusvalinnoilla muuttuisi liian pehmeäksi ja pit-käksi laadultaan (vrt. työolosuhteet talvella), onlyhytkarvaista muunnosta aika ajoin lisättävä pitkä-karvaisen muunnoksen kantaan. Karvanlaatujenristeytyksillä on tietysti myös rotutyypin yhtenäise-nä pitämisen tarkoitus.

6.1 Terveysnäkökohdat rotumääritelmässäRotumääritelmä on aikojen saatossa muuttunut. Vii-meisin on hyväksytty vuoden 2004 alussa, ja siinäpainottuu aiempia versioita enemmän fysiologinen»normaalius«. Kuitenkin esim. bernhardinkoiran sil-mistä on kaikissa aiemmissa rotumääritelmissä ol-lut maininta, että niissä on pieni vekki ylä- jaalaluomessa, eli ns. salmiakinmuotoiset silmät. Tätäominaisuutta ei siis pystytä yhdessä eikä kahdes-sakaan sukupolvessa muuttamaan, vaikka nykyääntoivotaankin luonnollisen tiiviitä luomia.

Kuono-osaan toivotaan enemmän pituutta, kuinmitä aiemmat rotumääritelmät ovat esittäneet. Riit-tävän pitkä kuono, suuri kirsu ja suuret sieraimetedesauttavat koiran normaalia hengitystä. Vähem-män poimuja päässä vähentää iho-ongelmia.

Rintakehän muodolla on vaikutusta taipu-mukseen saada vatsalaukun kiertymiä. Tulisi huo-lehtia siitä, etteivät rintakehät ole liian lyhyitä, pyö-reitä tai syviä.

Terve anatomia aikaansaa terveet liikkeet.Terverakenteisen koiran liikeradat ovat oikeat, eikäkulumia tule. Ranteiden tulee olla sopivasti viistot,liian jäykät välikämmenet eivät anna raajalle tarvit-tavaa joustoa. Veltot kintereet horjuttavat koko taka-osan liikettä.

6.2 Rotumääritelmä ja sen tulkinta(selitykset kursiivilla)

Bernhardinkoira (St. Bernhardshund)FCI:n ryhmä 2, numero 61Hyväksytty: FCI 21.1.2004, SKL-FKK 10.8.2004.FCI:n luokitus: Ryhmä 2, pinseri ja snautseri-tyyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimen-koirat, alaryhmä 2 molossityyppiset; käyttökoe-tulosta ei vaadita.

Alkuperämaa: Sveitsi

Käyttötarkoitus: Seura-, vahti- ja pihakoira.

Lyhyt historiaosuus: Munkit perustivat 1000-luvul-la suuren Bernhardin solan kohdalle 2.469 metrinkorkeudelle majatalon matkaajien ja pyhiinvaeltaji-en turvapaikaksi. 1600-luvun puolivälistä lähtien siel-lä pidettiin kookkaita vuoristokoiria vahteina jasuojelijoina. Näitä koiria on kuvattu maalauksissavuodesta 1695 lähtien sekä munkkien majatalonasiakirjamerkinnässä vuonna 1707. Koiria alettiinpian pitää seurana ja erityisesti lumeen ja sumuuneksyneiden matkaajien pelastajina. Useat eri kielilläjulkaistut aikakirjat sekä Bernhardin solan Napoleo-nin kanssa ylittäneiden sotilaiden tarinat kertovatlukuisista ihmisistä, joita nämä koirat ovat pelas-taneet »valkoiselta kuolemalta«.

Bernhardinkoirien, joita siihen aikaan nimitettiinmyös »Barry-koiriksi«, maine levisi 1800-luvulla ylikoko Euroopan, ja legendaarisesta Barrysta tulipelastuskoirien esikuva. Bernhardinkoiran suoranai-sia esi-isiä olivat lukuisat sillä seudulla eläneet suu-ret maatiaiskoirat, joista jalostettiin muutaman su-kupolven aikana sovitun ihannetyypin mukaisestinykyinen rotu. Bernin läheltä, Hollingenista kotoi-sin oleva Heinrich Schumacher oli ensimmäinen, jokaalkoi kirjata koiriensa sukutauluja vuonna 1867.Helmikuussa 1884 aloitettiin »Sveitsiläisen kanta-kirjan« (SHSB) julkaiseminen. Ensimmäinen rekis-teröity koira oli bernhardinkoira Léon, ja myös seu-raavaksi rekisteröidyt 28 koiraa olivat bernhardin-koiria. Sveitsin Bernhardinkoiraklubi perustettiinBaselissa 15.3.1884. Kansainvälisen kynologisen kon-gressin yhteydessä 2.6.1887 bernhardinkoira tunnus-tettiin virallisesti sveitsiläiseksi koiraroduksi ja rotu-määritelmä vahvistettiin. Siitä lähtien bernhardin-koira on ollut Sveitsin kansalliskoira.

Yleisvaikutelma: Bernhardinkoirasta on kaksimuunnosta: lyhytkarvainen (kaksinkertainenkarvapeite) ja pitkäkarvainen. Molemmat muunnok-set ovat huomattavan kookkaita ja niillä on vaikut-tava yleisvaikutelma; niillä on sopusuhtainen, voi-makas, tiivis ja lihaksikas runko, mahtava pää jatarkkaavainen ilme.


Tärkeitä mittasuhteita: Ihanteellinen säkäkorkeudensuhde rungon pituuteen (mitattuna olkanivelestäistuinluun kärkeen) on 9 : 10. Ihanteellinen säkä-korkeuden suhde rinnan syvyyteen on kuvattu seu-raavassa piirroksessa. Pään kokonaispituus on hie-man yli kolmannes säkäkorkeudesta. Kuonon syvyy-den (tyvestä mitattuna) suhde kuonon pituuteen onlähes 2 : 1 Kuono on hieman pitempi kuin 1/3 päänkokonaispituudesta.

Voimakkuuden tulee ilmentyä koossa, liikuntatavassa,luustossa ja lihaksistossa. Raajojen ja rungon mitta-suhteiden tulee olla vähintään 50:50 %, enintään 55:45% - jalkojen tulee siis olla korkeammat kuin rungonsyvyys. Minimisäkäkorkeus on minimisäkäkorkeus;ylärajaa ei ole, kunhan koira on sopusuhtainen. Mah-tava pää tarkoittaa, että koira on oikeastaan etu-painoinen, mikä siis asettaa suuret vaatimukset etu-osan rakenteelle. Nartulle voidaan sallia hieman ke-vyempi pää, mutta kulmikkuuden ja ilmeen tulee säi-lyä. Päässä ei saa olla liikaa nahkaa, koiralla ei ole äly-käs ilme, jos päässä on liikaa poimuja - ei myöskään,jos pää on liian kuiva. Bernhardinkoiralla ei koskaansaa olla vihainen ilme, ilmeen tulee olla vakava, muttalempeä.

Käyttäytyminen / luonne: Ystävällinen ja valpas.Temperamentti on rauhallisesta eloisaan.

Pää: Massiivinen, mahtava ja hyvin ilmeikäs.Pää on hyvin voimakas! Jos kallo-osa on kapea tai pyö-reä, voimakkuus häviää, korvien kiinnitys tulee liianalas tai taakse. Korkeat, voimakkaasti kehittyneetposkiluut tuovat oikean ilmeen, ne edesauttavat voi-makkuutta ja saavat aikaan kuivemman pään. Liialli-nen nahka päässä näkyy mm. juuri tässä kohdin, mi-käli poskiluut eivät ole riittävän voimakkaat. Voimak-kaat kulmakaaret edesauttavat jyrkkää otsapengertä.Niin poskiluut kuin kulmakaaretkin vaikuttavat mer-kittävästi silmien oikeaan sijaintiin ja ilmeeseen.

Kallo-osa: Voimakas, leveä, sivusta ja edestä katsot-tuna hieman kaareva. Koiran ollessa tarkkaavainen,korvien kiinnityskohta ja päälaki muodostavat suo-ran linjan, joka yhtyy sivuilla pehmeästi kaartuenvoimakkaasti kehittyneisiin korkeisiin poskiin.Otsapenger on jyrkkä. Niskakyhmy on vain hiemanerottuva, kulmakaaret voimakkaasti kehittyneet.Selvästi erottuva otsauurre alkaa otsapenkereestä jajatkuu keskelle kalloa ja sen yli. Otsanahka muodos-

taa silmien yläpuolelle kevyitä ryppyjä, jotka suun-tautuvat otsauurretta kohti. Koiran ollessa tarkkaa-vainen rypyt ovat kohtalaisen näkyvissä, muutoinlähes huomaamattomat.

Otsauurre on hyvin oleellinen, ilman uurretta ei muu-kaan pään muoto voi olla kohdallaan. Kallo-osan kuu-luu olla leveä ja kulmikas, ei pyöreä pallomainen.Otsanahassa voi olla ryppyjä, mutta ei silmien ylä-puolella valuvaa nahkaa. Silmien tulee aina näkyä,rypyt eivät saa olla niin voimakkaita, että ne antavatsynkän vaikutelman.

Otsapenger: Erittäin korostunut.Otsapenkereen tulee olla jyrkkä, mikä ei tarkoita, ettäsen tulisi olla korkea. Mikäli otsapenger on korkea japyöreä, häviää otsauurre, päästä tulee pyöreä ja kor-vat kiinnittyvät liian alas. Silmien välissä kuonontyvessä tulee olla selvä kuoppa, koko bernharinkoiranpää rakentuu tämän kuopan ympärille.

Kirsu: Musta, leveä ja kulmikas. Sieraimet ovat hy-vin avoimet.

Aina musta, hyvin voimakas ja leveä. Siis suuri kirsu,jossa on suuret, avoimet sieraimet. Pienessä kirsussaei voi olla laajoja ja avoimia sieraimia.

Kuono-osa: Tasaleveä. Kuononselkä on suora, ja sii-nä on matala uurre.

Kuonon ihannepituus on hieman pidempi kuin 1/3pään kokonaispituudesta. Kuono ei saa olla kapeneva.Edestä katsottuna huulilinja muodostaa nurinpäinkäännetyn U:n, ei V:tä. Kuononselkä ei saa olla laske-va, eikä kupera, sen tulee olla tasainen ja suora. Sallit-tua on myös, jos kuononselkä nousee hiukan kirsuakohden. Kuononselän uurre on häviämässä, sitä tapaaenää kovin harvoin.

Huulet: Huulten reunat ovat mustapigmenttiset. Ylä-huulet ovat voimakkaasti kehittyneet ja kiinteät, ei-vät liian riippuvat, muodostavat laajan kaaren kirsuakohti. Suupielet ovat näkyvissä.

Huulipigmentin tulee olla täydellinen. Se tarkoittaamyös mustaa pigmenttiä kirsun alapuolella. Voimak-kaasti kehittyneet ylähuulet tarkoittaa, että ne ovatpaksut ja ryhdikkäät, eivät ohuet lerpukat. Ala-reunastaan niiden tulee olla kauniisti kaartuvat, muo-dostaen puolipallon; alaleuasta, huulista ja koko kuono-osasta saa oikean käsityksen vain kun koira pitääleukansa suljettuina. Läähättävä koira voi antaaedullisemman vaikutelman kuin todellisuudessa on-kaan. Alahuulia ei saa olla liikaa, ei valuvia hetuloita.

Leuat / hampaat / purenta: Ylä- ja alaleuka ovat voi-makkaat, leveät ja yhtä pitkät. Hyvin kehittynyt,säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purentatai tasapurenta. Tiivis alapurenta sallitaan. P1 ja M3-hampaiden puuttuminen suvaitaan.

Normaali saksipurenta on toivottavin, sallittuja ovatmyös tasapurenta ja leikkaava alapurenta. Hampai-den tulee olla voimakkaat, suhteessa pään kokoon, eisiis rivi riisiryynejä, joissa vielä puutoksia.


Silmät: Keskikokoiset, väriltään tummanruskeastapähkinänruskeaan ja kohtalaisen syvällä sijaitsevat.Ystävällinen ilme. Luonnollisen tiiviit luomet ovattoivotut. Pieni poimu alaluomessa, jolloin vain hie-man sidekudosta näkyy, sekä pieni poimu ylä-luomessa sallitaan. Silmäluomien reunat ovat kaut-taaltaan pigmentoituneet.

Silmät eivät saa olla liian lähellä, eivätkä kaukana toi-sistaan, eivät ulkonevat, pullottavat (vrt. poskiluut jakulmakaaret). Ns. salmiakkisilmät ovat erittäin toivo-tut ja antavat rodunomaisen ilmeen. Tosin tässä ny-kyisessä rotumääritelmässä pyritään fysiologis estiterverakenteisempaan silmän muotoon. Vekki ei kui-tenkaan saa olla liioiteltu, se aiheuttaa tulehduksia eikäedesauta älykästä ilmettä. Silmien värin tulee mielui-ten olla mahdollisimman tumma.

Korvat: Keskikokoiset, ylös ja leveästi kiinnittyneet.Korvan rusto on paksu. Korvalehdet ovat taipuisat,kolmionmuotoiset ja kärjestään pyöristyneet. Kor-vien takaosa on hieman ulkoneva, etureuna posken-myötäinen.

Korvien sijainti on riippuvainen kallon muodosta.Korvalehden ja -ruston tulee olla paksu, jotta ryhdik-kyys säilyy. Koiran kuuluu nostaa korviaan ollessaantarkkaavainen. Korvien kiinnityskohdat eivät saa ollaliioitellut, jolloin tulee perhosmainen vaikutelma, ei-vätkä myöskään liian heikot; molemmissa tapauksissakoko pään vaikutelma muuttuu.

Kaula: Voimakas ja riittävän pitkä. Kohtuullisestileuanalus- ja kaulanahkaa.

Bernhardinkoiralla ei saa olla liioitellun pitkä kaula,sillä ei saa olla liian elegantti ylälinja. Kaulan tuleeolla voimakas ja lihaksikas antaen kuvan, että koirajaksaa kantaakin jotain. Liiallinen kaula- taikurkunalusnahka ei ole toivottavaa.

Runko: Yleisvaikutelmaltaan mahtava, tasapainoi-nen, vaikuttava ja lihaksikas.

Säkä: Selvästi erottuva.

Selkä: Leveä, vahva ja kiinteä. Selkälinja on suora javaakatasossa lanneosaan asti.

Selkä on melko pitkä, hyvin leveä, voimakas ja suora.Sen tulee pysyä vakaana myös liikkeessä. Nuoret koi-rat ovat kevyitä jo kasvuvauhdin ja ruokinnan määrää-minä, niillä selkä voi olla lievä ns. karpinselkä. Myösselän lihaskuntoon tulee kiinnittää huomiota.

Lantio: Pitkä, hieman laskeva, liittyy sulavastihännäntyveen.

Lyhyt, pysty lantio saa aikaan sen, että häntä nouseejopa rullalle. Tällainen on ehdottomasti väärin.

Rintakehä: Kohtuullisen syvä, ei kuitenkaantynnyrimäinen, ei kyynärpäiden alapuolelle ulottu-va. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat.

Voimakas, hyvin kaareutunut rintakehä, ei litteä. Etu-rinta on leveä, voimakkaasti kehittynein lihaksin.Rintakehä ei saa olla tynnyrimäinen, eikä liian syvä.

Kyynärpäiden alapuolelle ulottuva rintakehä tekeekoirasta matalan / etumatalan. Liian syvä runko yh-distettynä mataliin raajoihin pilaa koiran mittasuh-teet.

Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa hieman.

Häntä: Hännäntyvi on leveä ja voimakas, häntä pit-kä ja raskas. Viimeinen nikama ulottuu vähintäänkintereeseen. Koiran ollessa rauhallinen, häntä riip-puu suoraan alaspäin tai viimeinen kolmannes hie-man ylöspäin kaartuneena. Koiran innostuessa hän-nän asento on korkeampi.

Häntä on melko korkealle kiinnittynyt, tyvestä leveäja voimakas. Mikäli häntä nousee liian korkealle, pilaase kokonaiskuvan.

Raajat

Eturaajat

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottunasuorat, yhdensuuntaiset ja melko leveäasentoiset.

Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat, ne eivät oletaipuneet ulos- eikä sisäänpäin.

Lavat: Viistot, lihaksikkaat ja tiiviisti rungon-myötäiset.

Olkavarret: Lapoja pitemmät. Lavan ja olkavarrenvälinen kulma ei saa olla liian tylppä.

Tällä haetaan lyhyempää ja korkearaajaisempaa koi-raa uusimmassa rotumääritelmässä verrattuna van-haan.

Kyynärpäät: Rungonmyötäiset.

Kyynärvarret: Suorat, vahvaluustoiset ja kuiva-lihaksiset. Välikämmenet: Edestä katsottunakyynärvarsien suorana jatkeena, sivusta katsottunahieman viistot.

Ranteiden tulee olla joustavat, mutta eivät taipuneet.Ei myöskään jäykät »pukinjalat«.

Käpälät: Leveät. Varpaat ovat voimakkaat, tiiviistiyhdessä ja hyvin kaareutuneet.

Tiiviit kissankäpälät, ei haravarpaita, ei pitkiä varpai-ta. Alunperin bernhardinkoiran tuli kyetä kulkemaanjäisessä lumessa pitkiä matkoja, mikä asettaa myösanturoille kovat vaatimukset.

Takaraajat

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat kohtalaisestikulmautuneet ja lihaksikkaat. Takaa katsottuna neovat yhdensuuntaiset, eivät ahdasasentoiset.

Takaraajat eivät saa olla ylikulmautuneet, kulmauksiatulee kuitenkin olla sen verran, että koira pystyytakaraajoillaan liikkumaan voimakkaalla työnnöllä.Reiden on oltava leveä ollakseen lihaksikas.

Reidet: Voimakkaat, lihaksikkaat ja leveät.


Tämän sivun kuvat eivät kuulu viralliseen rotumääritelmään

Liikkeet ovat tasapainoiset ja maatavoittavat. Takaraajoillaon hyvä työntö, selkälinja pysyy kiinteänä ja vakaana.

Uroksen ja nartun mittasuhteet Uroksen pää edestä Nartun pää edestä

Oikeanmallinen kuono-osaMolemmat väärin!

RUNGON PAINOPISTE

Oikea rakenne Matala, ylikulmautunut, pyöreä rintakehä

Piirrokset© Dr. Antonio Morsiani

Pieni poimu ala- ja ylä-luomessa sallitaan. Silmä-luomien reunat ovat kaut-taaltaan pigmentoituneet.

Rodunomaiset kulmaukset


Polvet: Hyvin kulmautuneet, eivät sisä- eivätkäulkokierteiset.

Sääret: Viistot ja melko pitkät.

Kintereet: Hieman kulmautuneet ja vakaat.

Välijalat: Takaa katsottuna suorat ja yhden-suuntaiset.

Käpälät: Leveät. Varpaat ovat voimakkaat, tiiviistiyhdessä ja hyvin kaareutuneet. Kannukset sallitaan,mikäli ne eivät häiritse liikuntaa.

Liikkeet: Tasapainoiset ja maatavoittavat. Taka-raajoilla on hyvä työntö, selkälinja pysyy kiinteänäja vakaana. Etu- ja takaraajat liikkuvat yhden-suuntaisesti.

Bernhardinkoiran tulee liikkua pitkällä, voimakkaallaaskeleella. Sipsuttavat, jäykät ja lyhyet askeleet eivätkuulu tälle rodulle.

Karvapeite

Karva:Lyhytkarvainen (kaksinkertainen karvapeite):Peitinkarva on tiheää, sileää, rungonmyötäistä jakovaa. Runsaasti aluskarvaa. Reisien takaosassa onvähäiset housukarvat, hännän karvapeite on tiheä.Pitkäkarvainen: Peitinkarva on keskipitkää ja suo-raa, runsaasti aluskarvaa. Pään etuosassa ja korvissakarva on lyhyttä, reisissä ja lantiolla useimmiten hie-man laineikasta. Eturaajoissa on hapsut, reisien ta-kaosassa runsaat housukarvat. Häntä on tuuhea-karvainen.

Karvapeitteen tulee olla hyvin tiivistä, vahva pohja-villa. Ei saa olla liian lyhyttä, ei pehmeää, eikä liiankarkeaa. Hieman laineikas peitinkarva sallitaan. Karvaei saa olla liian pitkää, tällöin se on myös usein liianohutta, silkkistä ja pehmeää. Laineikkuus sallitaan,mutta ei kiharuus. Nuorilla koirilla tavataan joskuskiharahkoa peitinkarvaa, joka muuttuu iän mukana.

Väri: Perusväri on valkoinen, jossa erikokoisia puna-ruskeita läiskiä (valkokirjava) tai selän ja kupeetpeittävä punaruskea mantteli (mantteliväritys).Valkokirjava ja yhtenäinen mantteli ovat tasavertai-set. Juovikas punaruskea väri on sallittu ja kellan-ruskea suvaitaan. Tumma maski on toivottava. Vä-häinen musta häivähdys rungossa suvaitaan.Vaadittavat valkeat värimerkit: Rinta, käpälät, hän-nän pää, kuono-osa, läsi ja niskaläikkä.Toivottavat värimerkit: Valkoinen kaulus. Symmet-rinen tumma maski.

Kirjava ja manttelikoira ovat samanarvoisia. Ei olevirhe, jos valkoinen on vallitseva väri. Punaisen kaik-ki sävyt tummasta mahonginpunaisesta oranssin-keltaiseen ovat sallittuja. Virhe on, jos punaisen ja val-koisen rajalla on musta reuna. Lievä epäpuhdas väri;

pilkut raajoissa ja kuonossa voidaan suvaita. Tummamaski ja tummat korvat antavat rodulle sen oikeanilmeen, maskissa on kuitenkin oltava myös ruskeansävyä, eikä pää saa olla liian synkän värinen.

Koko

Säkäkorkeus: Urokset 70 – 90 cm ja nartut 65 – 80cm. Yllämainitun säkäkorkeuden ylitys ei ole virhe,mikäli yleisvaikutelma on tasapainoinen ja liikkeetvirheettömät.

Hylkääviin virheisiin on liitetty minimisäkäkorkeudenalitus.

Virheet: Kaikki poikkeamat edellä mainituista koh-dista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vaka-vuuteen. – puutteellinen sukupuolileima – tasapainoton yleisvaikutelma – liian lyhyet raajat suhteessa koiran kokoon

(matalaraajaisuus) – voimakkaat poimut päässä ja kaulassa – liian lyhyt tai liian pitkä kuono – ulospäin kiertyvät alahuulet – muun hampaan kuin P1:n ja M3:n puuttuminen;

pienet hampaat (erityisesti etuhampaat) – lievä alapurenta – vaaleat silmät – liian löysät silmäluomet – notko tai köyry selkä – takakorkeus tai jyrkästi laskeva lantio – selän päälle rullautuva häntä – toivottavien värimerkkien puuttuminen – käyrät tai voimakkaasti ulkokierteiset eturaajat – niukasti kulmautuneet takaraajat, länkisäärisyys

tai pihtikinttuisuus – virheelliset liikkeet – kihara karvapeite – epätäydellinen tai puuttuva pigmentti kirsussa

tai sen ympärillä, huulissa tai silmäluomissa – virheellinen perusväri, esim. punaruskeat täplät

tai pilkut valkoisella alueella.

Hylkäävät virheet: – arkuus ja aggressiivisuus – yläpurenta, voimakas alapurenta – sinisilmäisyys (herasilmä) – ulko- tai sisäkierteiset silmäluomet (ektropium

tai entropium) – täysin valkoinen tai täysin punaruskea karvapeite

(perusväri puuttuu) – muun kuin mainitun värinen karvapeite – minimisäkäkorkeuden alitus.Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminenovat hylkääviä virheitä.

Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehit-tynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.


7. Järjestöorganisaatio ja sen historiaBernhardinkoiraharrastajat toimivat Suomen Seura-ja Kääpiökoirakoirayhdistyksessä alajaostona vuo-desta 1973 lähtien. Toimittuaan alajaostona perus-tettiin Bernhardinkoirayhdistys ry vuonna 1975, jol-loin se hyväksyttiin rotua harrastavaksi yhdistyksek-si. Rotujärjestöoikeudet yhdistys sai vuonna 1986.

Yhdistyksen hallitus koostuu syyskokouksenvalitsemista kuudesta varsinaisesta ja kahdestavarajäsenestä sekä puheenjohtajasta. Puheenjohtajanja varajäsenten toimikausi on kalenterivuosi, halli-tuksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksikalenterivuotta.

Jäsenmäärä on kehittynyt suhteessa rekisteröin-teihin. Alkuvuosina jäseniä oli alle sata, suurimmil-laan jäsenmäärä oli 1990-luvun alussa, jolloinrekisteröintejä oli yli 500 vuodessa. Parhaimmillaanon jäseniä ollut liki 800, mutta 2000-luvulla määräon pysytellyt 300-400 jäsenessä. Vuoden 2004 lopus-sa oli jäsenmäärä 298.

7.1 Jalostustoimikunnan organisaatio

BKY:n jalostustoimikunta koostuu viidestä varsinai-sesta, ja kahdesta varajäsenestä. Yhden heistä tuleeolla myös yhdistyksen hallituksen jäsen. Jalostus-toimikunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Rotujärjestön jalostustoimikunnan tehtävä onennen kaikkea kerätä tietoa rodusta ja tiedottaa edel-leen jäsenistölle mm. jäsenlehden ja erilaistenkoulutustapahtumien avulla. Jalostusneuvontaa toi-mikunta antaa myös, vaikkakin kasvattaja ottaa vii-me kädessä aina itse vastuun toteutuneista yhdis-telmistä.

Jalostustoimikunta pyrkii neuvonnallaan kasvat-tamaan rodun tehollista populaatiokokoa sekä kannus-tuksellaan saattaa koiranomistajat tutkituttamaan yhäenemmän yksilöitä sairauksien varalta. Jalostus-tarkastusten avulla pyritään saamaan jälkeläis-arvostelu yhdeksi tietoa antavaksi työvälineeksi.

KOIRAN RUUMIINOSIEN NIMISTÖ

8. Yhteenveto aiempaan tavoiteohjelmaan verrattunaHuolimatta olemassa olleista jalostuksellisista tavoit-teista, ei bernhardinkoiran kehityksen voi sanoa vii-me vuosina menneen parempaan suuntaan, pikem-minkin päinvastoin. Viimeisen parin vuosikymme-nen jalostustyön tuloksena rodun geneettinen kantaon kutistunut entisestään, lähes olemattomiin. Ai-emmin rodussa esiintyneiden, ja ehkä pitkältivoitettujenkin rodunomaisiksi terveysongelmiksiluokiteltavien epäkohtien vähentyessä, on rotuun

saatu sekä ns. tuontiveren että viimeisten vuosikym-menten sisäsiittoisen jalostustyön aikaansaannok-sena rutkasti uusia terveydellisiä ja ulkomuodollisiahaittoja.

Rodun jalostustyötä tarkasteltaessa tulee kiinnit-tää erityistä huomiota siihen, että siitokseen käyte-tyt ja käytettävät koirat ovat lähes aina likeistä su-kua keskenään. 1980- ja 90-luvun kolme käytetyintäsiitosurosta löytyvät kantakoirina suurimmasta osas-


9. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat9.1 Jalostusohjesääntö lyhyt- japitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle

Voimassa 1.6.2006-31.5.2009.

(1.1.2007 mahdollisesti voimaan astuvan PEVISA:naikaansaamat muutokset ajantasaistetaan jalostus-ohjesäännön kohtiin 8 ja 11. Ko. muuttuvat kohdat on täs-sä merkitty kursiivilla.)

1. Jalostukseen käytettävien bernhardinkoirien tuleeolla terveitä, hyväluonteisia, mahdollisimmantyypikkäitä ja rotumääritelmän mukaisia.

2. Jalostuksessa ei suositella käytettäväksi sisäsiitostaväistyvästi periytyvien sairauksien lisääntymisenehkäisemiseksi. Pentueen sukusiitosprosentti kah-deksassa (8:ssa) polvessa saa olla maksimissaan kuu-si, kaksikymmentäviisi (6,25).

3. Mikäli narttua/urosta on käytetty aiemmin jalos-tukseen, tulisi aiempien pentueiden terveydentila ollatutkittu ennen seuraavan pentueen teettämistä.

4. Jalostukseen käytettävälle koiralle hyväksytäänkolme (3) pentuetta, jonka jälkeen kasvattaja anoo

rotujärjestöltä pentueita koskevan jalostustarkas-tuksen ennen ko. koiran mahdollista jalostuksellistajatkokäyttöä.

Jalostustarkastukseen tulisi osallistua vähintään20 % saman vanhemman, vähintään kahden eripentueen jälkeläisistä.

5. Yhden yksilön jälkeläisten määrä saa olla korkein-taan 5 % viimeisten kahden vuoden aikana rekiste-röidyistä pennuista ja elinaikanaan enintään 30pentua, kuitenkin niin, että viimeinen pentue rekis-teröidään kokonaisuudessaan.

6. Bernhardinkoiria, joilla on todettu perinnöllisiksiluokiteltuja vikoja/sairauksia tai koiraa on näidenvuoksi lääkinnällisesti operoitu (esim. HD, ED, OD,entropium, ektropium), tai koiraa, jolla on todettusellainen sairaus, jolla on taipumus periytyä, ei tulekäyttää jalostukseen (esim. epilepsia, sydämen, mu-nuaisten tai haiman vajaatoiminta).

7. Rodulle ominaisten sairauksien estäminen tuleehuomioida jalostustyössä sukutaulun, ei jalostukseenkäytettävän yksittäisen yksilön terveys/sairaus-tilanteen mukaan.

ta nykyisestä bernhardinkoirakannastamme. Tuonti-koirista suurin osa polveutuu lähinnä kahdesta eriuroksesta, jotka löytyvät tänä päivänä niin euroop-palaisten koirien kuin oman maamme bernhardin-koirien takaa. Näitä linjoja on tuotu Suomeen, jottasaadaan »uutta verta«, eikä vain yhtä tai kahta koi-raa, vaan lukuisia samansukuisia koiria. Näistä koi-rista polveutuvia yksilöitä on myös käytetty lähespoikkeuksetta siitokseen.

Jalostustoimikunta on pyrkinyt kartoittamaanrodun terveys-/sairaustilastoa, aika-ajoin aktiivi-sestikin, mutta pääsääntöisesti kuitenkin »hiemanodottavalla kannalla«. Kuolinsyykartoitusta on py-ritty tekemään ns. tehoiskuin, mutta valitettavan laihointuloksin. Rodun kasvattajat ja harrastajat eivät tun-nu kokevan tiedon jakamista kovinkaan tärkeäksi.Ehkä kasvattajien aktiivisuus pennunostajien kaikin-puoliseen innostamiseen, myös ns. kotikoirien osal-ta, edesauttaisi rotukohtaisen tiedon kartuttamista.

Rodun rekisteröintimäärät ovat 1990-luvun puo-livälin jälkeen romahtaneet totaalisesti. Johtuuko sejalostusmateriaalin loppumisesta? Kasvattajien ha-vahduttua huomaamaan kannan olevan olematonja jalostustyön käyneen liki mahdottomaksi? Vai sik-sikö, että ns. pentutehtailu tuli tiensä päähän? Var-maankin kaikista näistä syistä.

Uudelleen viriämässä oleva kasvatustyö on sitävastoin erittäin ristiriitaista. Bernhardinkoirienkasvattajilla ei ole tänä päivänä yhteneväisiä tavoit-teita ja näkemyksiä rotutyypistä eikä myöskään ro-dun geneettisen rakenteen tärkeydestä. Kasvatus-työn perusteet tuntuvat kumpuilevan »maailman

turuilta«. Ulkomuotojalostus on valtaamassa jalan-sijaa. Kuitenkin rotumääritelmä on hyvin yksiselit-teinen.

Rotumääritelmä määrittelee sen, mikä bernhar-dinkoirassa on olennaista. Rotumääritelmän tulee ollayksiselitteinen ohjenuora kaikessa kasvatustyössä.

Rodun yleiskuva on kokenut melkoisia muutok-sia viimeisten vuosikymmenten aikana. Oli aika, jol-loin kaiken tässä rodussa piti olla yhä suurempaa –ja siihen pyrittiin välittämättä lainkaan terveydelli-sistä näkökohdista. Rakenne ja liikunta olivat kovil-la. Nyt bernhardinkoiraa ajetaan yleismaailmalliseen»showmuottiin«, riippumatta siitä, täyttävätköjalostustyön todelliset tulokset rotumääritelmän aset-tamat vaatimukset tai eivät.

Rodusta on pyritty karsimaan sairausriskejä aset-tamalla rajoitteita ja tavoitteita rodun kasvatustyö-hön, lähinnä kirjaamalla ne jalostusohjesääntöön.Joitakin epäkohtia on saatukin vähentymään. 2000-luvulla esim. epilepsiaa ei rodussa tavata 80-lukuunverrattuna kuin murto-osa sen aikaisesta määrästä.Lonkkaniveldysplasia-arvoltaan E:n omaavat bern-hardinkoirat rajattiin jalostuksen ulkopuolelle aset-tamalla raja-arvo PEVISA-ohjelmaan vuonna 1997.E-lonkkaisten osuus vuosittain tutkituista bernhar-dinkoirista on 2000-luvulla vähentynyt myös mur-to-osaan 1980-90-luvuilla tutkituista. Kyynärnivelenkuvauspakko liitettiin rekisteröintiehtoihin vuonna2001, joskaan raja-arvoa lausunnon tulokselle ei oleasetettu. Jalostusohjesääntö suosittaa kuitenkin toi-sen osapuolen olevan kyynärniveliltään terve, mi-käli toisella osapuolella ei ole tervettä lausuntoa.

Bernhardinkoirayhdistys Ry

Comment on Text

Voimassa 1.6.2000 - 31.5.2011; BKY:n kevätkokous 25.4.2009.


8. Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla viral-liset, Suomen Kennelliitto ry:n hyväksymät HD- jaED-kuvauslausunnot. Lonkkakuvaustulos saa olla kor-keintaan D, jolloin toisen osapuolen on oltava terve (A taiB). Kyynärnivelen kuvaustulos ei vaikuta rekisteröin-tiin, mutta raja-arvoksi suositellaan kuvaustulostayksi (1), jolloin toisen osapuolen tulisi olla kyynär-päiden osalta terve.

9. Jalostukseen käytettävän nartun tulee ollasynnyttäessään vähintään 24 kk ikäinen ja virallisestilonkka- ja kyynärniveltutkittu ennen astutusta sekäpalkittu näyttelyssä vähintään kahdesti EH:llä (erit-täin hyvä) tai nartun tulee olla virallisessa jalostus-tarkastuksessa jalostuskelpoiseksi todettu. Jalostuk-seen käytettävän nartun yläikärajaksi suositellaanseitsemää (7) ikävuotta.

10. Jalostukseen käytettävän uroksen tulee olla 18kk täyttänyt, virallisesti lonkka- ja kyynärnivel-tutkittu ennen astutusta sekä palkittu näyttelyssävähintään kahdesti EH:llä (erittäin hyvä) tai uroksentulee olla virallisessa jalostustarkastuksessa jalostus-kelpoiseksi todettu.

11. PEVISA: perinnöllisten vikojen ja sairauksienvastustamisohjelmaPentujen vanhemmista tulee olla kyynärkuvauslausuntosekä ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto.Lonkkakuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuu-kautta. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkanivel-dysplasian aste D.

12. Tuontispermaa käytettäessä tai ulkomaillaastutettaessa ulkomaisella uroksella, tulee uroksentäyttää oman maansa viralliset, jälkeläisten rekiste-röinnin ehdoksi asetetut kriteerit.—> Jalostustiedustelu/pentueen rekisteröinninpuoltoanomus tulee tehdä ennen astutusta/siemen-nystä Bernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimi-kunnalle. (Ks. SKL-FKK koirarekisteriohje 2005, §10).

13. Käytettäessä koiraa siitokseen, tulee siitä tehdäennen astutusta rotujärjestön jalostustoimikunnallejalostustiedustelu tai vähintään ilmoitus aiotustayhdistelmästä.

14. Kasvattajan tulee toimittaa pentueraporttijalostustoimikunnalle viimeistään kahden kuukau-den kuluttua pentueen syntymästä (lomake). Mikä-li kasvattaja jättää ilmoittamatta pentueistaan mää-räajassa, poistetaan hänen yhteystietonsa yhdistyk-sen www-sivuilta kahden vuoden ajaksi. Kasvatta-jan seuraavaa pentuetta ei oteta pentuvälitykseen,jos edellisestä ei ole saatu ilmoitusta.

15. Jalostusohjesäännön täyttävien ja jalostustoimi-kunnan hyväksymien yhdistelmien pentuetiedot jul-kaistaan yhdistyksen www-sivuilla ja lehdessä.

16. Rotua kasvattava voi allekirjoittaa kasvattajasitou-muksen osoittaakseen sitoutuvansa noudattamaanrodulle laadittua jalostusohjesääntöä kasvatustyös-sään.

17. Tämä jalostusohjesääntö on voimassa 1.6.2006 –31.5.2009 (BKY:n yleiskokouksen 22.4.2006 päätök-sellä).

SKL-FKK:n koirarekisteriohje 2006, ote kohdasta 10:Niillä roduilla, joilla on perinnöllisten vikojen ja sai-rauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA, valtuusto20.11.93) liittyviä erikoismääräyksiä pentujen rekis-teröinnin ehtona ja astutus tapahtuu ulkomaisellauroksella tai tuontispermalla tai jos pennut tuodaanmaahan ennen syntymää, koskevat ulkomaista van-hempaa samat siitokseenkäyttöehdot kuin rodunsuomalaisia koiria. Jalostustieteellinen toimikuntavoi kuitenkin rotujärjestön puollon perusteellamyöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ul-komainen vanhempi ei täyttäisi rotukohtaisiaPEVISA-ehtoja. Rotujärjestön esityksestä voidaanrodulle myös myöntää ulkomaisia uroksia koskevapysyvä poikkeuslupa. Jos ulkomainen vanhempi eitäytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja ja pentu rekiste-röidään poikkeusluvalla, ei rekisteröinnistä peritäkohdassa 5. mainittua korotettua maksua.

Ulkomaisten tutkimuslausuntojen hyväksymi-sestä on määräykset sairauskohtaisissa vastustami-sen yleissäännöissä (lonkkanivel- ja kyynärnivel-dysplasia, polvilumpioluksaatio ja perinnölliset sil-mäsairaudet, valtuusto 20.11.93). Ulkomaisen tutki-muslausunnon kelpoisuus on syytä varmistaa Ken-nelliiton toimistosta ennen astutusta/siemennystä.

Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urostakoskevien lisäselvitysten hankkimisesta.

Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä,voidaan sitä rotujärjestön puoltaessa jalostus-tieteellisen toimikunnan päätöksellä käyttääjalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.

9.2 Rotujärjestön tavoitteetEnsisijainen tavoite on • tehollisen populaatiokoon kasvattaminen.Tavoitteena on myös vaalia bernhardinkoirien • oikeaa, ystävällistä luonnetta, • mahdollisimman hyvää terveyttä ja • mahdollisimman rodunomaisia yksilöitä.

9.3 StrategiatTavoitteisiin pyritään: • järjestämällä jalostustarkastuksia (jälkeläisarvostelu) • kouluttamalla jäseniä/kasvattajia • tiedottamalla mahdollisimman kattavasti kaikes-

ta, mikä liittyy rotuun • tilastoimalla eri osa-alueiden tuloksia • pyrkimällä luomaan mahdollisimman avoin il-

mapiiri, jolloin harrastajat uskaltaisivat kertoamyös vastoinkäymisistä ja vaikeuksista

Tintti

Comment on Text


Comment on Text

1.1.2007 alusta rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C.

Tintti

Sticky Note

MigrationPending set by Tintti

Tintti

Sticky Note

Unmarked set by Tintti


Comment on Text

Lonkkakuvaustulos saa olla korkeintaan C. Kohta hyväksytty yleiskokouksessa 22.4.2006 ajalle 1.6.2006 - 31.5.2009 ja uusittu kevätkokouksessa 25.4.2009 ajalle 1.6.2009 - 31.5.2011.


10. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi10.1 Kuolinsyykartoitus

Rotujärjestön lehdessä (julkaistu ensimmäisen ker-ran 1/2005) sekä rotujärjestön www-sivuilla julkais-taan kuolinsyyn ilmoittamista varten erillinenlomake, jonka täyttämällä koiran omistajan tulisi il-moittaa koiransa kuolemaan johtaneet syyt.

Kartoituksen tarkoituksena on tilastoida rodussaesiintyviä vakavia ja kuolemaan tai lopettamis-päätökseen johtavia sairauksia sekä kartoittaa rodunkeskimääräinen elinikä.

Saadut tiedot käsitellään luottamuksellisesti ro-dun kokonaistilanteen seurannan ja tilastoinnin poh-jalta. Tilastoista laaditaan yhteenveto ja ne julkais-taan joka toinen vuosi.

10.2 TerveyskyselyKoiran elinaikaisen terveys-sairaustilanteen kartoit-tamiseksi jalostustoimikunta lähettää joka toinenvuosi rodun kasvattajille ja yhdistyksen jäsenilleterveyskyselylomakkeen palautuskuoren kera (pos-timaksu maksettu).

Kerätyillä tiedoilla pyritään kartoittamaanpopulaatiossa esiintyviä mahdollisia sairauksia sekärodulle olennaisia hyviä ominaisuuksia ja niidenmahdollista esiintyvyyttä suvuittain tai periytyvyys-kaavaa. Saaduista tiedoista laaditaan tilastoja, joitajalostustoimikunta voi hyödyntää jalostustieduste-lujen käsittelyssä, sekä kasvattajat tehdessäänjalostukseen liittyviä suunnitelmia.

10.3 Jalostustarkastus

Jalostustoimikunta järjestää joka toinen vuosijalostustarkastustilaisuuden. Jalostustarkastuksensuorittaa rotua arvosteleva ulkomuototuomari jajalostustoimikunnan nimeämä rodun hyvin tunte-va toinen henkilö yhdessä (ulkomuototuomari taikasvattaja).

Jalostustarkastusta varten rodulle on laadittu eril-linen rotukohtainen jalostustarkastuskaavake, jossatarkastettavat osa-alueet on indeksoitu (pisteytetty)yksityiskohtaisesti.

10.4 Kouluttaminen ja tiedonjakoJalostustoimikunnan jäsenet kouluttautuvat mahdol-lisuuksien mukaan yleisillä jalostukseen liittyvilläluento- ja koulutuspäivillä.

Rotujärjestö ja sen jalostustoimikunta järjestävätjäsenistölleen luentopäivän tai seminaarin vähintäänjoka toinen vuosi, tarvittaessa useamminkin. Luento-päivillä perehdytään eri aihealueisiin koiran omis-tajan ja kasvattajan näkökulmasta sekä rodusta saa-tavan yksilöidyn tiedon valossa, mutta myös ulko-puolisten kouluttajien ja eri alojen asiantunt3oidentoimesta.

Jalostustoimikunta tai sen nimeämä työryhmäkouluttavat uusia ja jo rodun arvosteluoikeudetomaavia ulkomuototuomareita säännöllisesti järjes-tämällä erikoiskoulutustilaisuuksia.

9.4 Uhat

Bernhardinkoirajalostusta voivat uhata/uhkaavatseuraavat asiat: • muotivirtaukset; FCI:n rotumääritelmästä poik-

keavan tyypin liiallinen ihannointi • rodun kasvatuksen kieltäminen (Euroopan Neu-

vosto, eläinsuojelijat tms.) • populaation geenipohjan kaventuminen (sisäsiitos) • kaupungistuminen, bernhardinkoira ei sovellu

kerrostalo-olosuhteisiin • imagon heikkeneminen (sairaudet, huonot luon-

teet) • kasvattajien/harrastajien välinpitämättömyys, ro-

dun todellisen tilanteen kieltäminen • kasvattajien yhteistyökyvyttömyys ja yhteisten

tavoitteiden puuttuminen • uudet, ennestään tuntemattomat sairaudet

tuontikoirien myötä • keskimääräisen eliniän väheneminen

9.5 Mahdollisuudet • keinosiemennykset • DNA-testien kehittyminen, mikä mahdollistaa

mm. astuttamisen kahdella eri uroksella samas-ta kiimasta (SKL-FKK:n päätös kesällä 2005)

• rotumääritelmätuntemuksen lisääntyminen niinkasvattajien kuin ulkomuototuomareidenkin jou-kossa

• kasvatustavoitteiden yhtenäistäminen • rodun säilyminen edes nykyisellä tasolla • »takaisin maalle« -liike • roturisteytykset

9.6 Varautuminen ongelmiin • säilytettävä vanhat linjat • kannustettava ja koulutettava uusia harrastajia

rodun pariin • kaikenpuolinen rehellisyys ja avoimuus: kun koi-

rissa kuitenkin on erilaisia vikoja, on ne myön-nettävä ja niistä kerrottava muillekin

• mikäli rotuun tulee uusia ongelmia (sairauksia,luonteen heikkouksia) esim. tuontikoirien mu-kana, on harrastajien oltava rehellisiä tiedottami-sessa ja pidättäydyttävä jatkojalostuksesta sellai-silla koirilla

• tiedottaminen rodusta suurelle yleisölle ja bern-hardinkoirapennun hankintaa harkitseville


2006 2007 2008JTO:n lähettäminen jäsenille 12.1., esittely yleis- Terveyskyselylomake lähetetään kasvattajille Terveyskyselyn tilastointi ja tilastojen julkaisukokouksessa 25.3., julkaisu www-sivuilla, jäse- ja koirien omistajille (kirje)nistön opastamista tutustumaan rodun tilaanJalostusohjesäännön ja PEVISA:n tarkasta- Jalostusohjesäännön ja PEVISA:n vaikutuksistaminen rodun kokonaistilanne huomioiden: rodun terveystilanteeseen ja tehtyihin yhdistel-ehdotukset ja päätökset yleiskokouksessa 25.3. miin laaditaan tilastot ja tilastot julkaistaanKuolinsyykartoitusta jatketaan ja tiedon- Kuolinsyykartoituksen tilastojen julkaisu Kuolinsyykartoitus jatkuusaannin merkitystä korostetaan (lomake)Jalostustarkastus JalostustarkastusKoulutus: jalostus- /kasvatustyöhön Koulutus: ulkomuototuomareille erikois- Koulutus: jalostusluentopäivä: terveys- jasuunnattu luentopäivä koulutusta rotuun lisääntymisongelmat

2009 2010 2011Terveyskyselylomake lähetetään kasvattajille Terveyskyselyn tilastointi ja tilastojen Terveyskysely kasvattajille ja koirien omistajilleja yhdistyksen jäsenille (kirje) julkaisu

Jalostusohjesäännön ja PEVISA:n vaikutuk-sista rodun terveystilanteeseen ja tehtyihinyhdistelmiin laaditaan tilastot ja tilastotjulkaistaan

Kuolinsyykartoitus jatkuu ja tilastot Kuolinsyykartoitus jatkuu Kuolinsyykartoitus jatkuu ja tilastot julkaistaanjulkaistaan

JalostustarkastusKoulutus: ulkomuototuomareille erikois- Koulutus: jalostusluentopäivä Koulutus: ulkomuototuomareille erikoiskoulu-koulutusta rotuun (tarvittaessa) tusta rotuun (tarvittaessa)

Taulukko 17. Jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamisen toimintasuunnitelma vuosille 2006-2011

11. Tavoiteohjelman toteutumisen seurantaBernhardinkoirayhdistys kerää kaiken mahdollisentiedon rodusta ja myös julkaisee ne. Tietoa pyritäänkeräämään mm. julkisten terveystutkimusten ja ul-komaisten sisaryhdistysten julkaisujen avulla, mut-ta lisäksi myös suoraan kasvattajilta ja koiran-omistajilta.

Tätä tavoiteohjelmaa tullaan seuraamaan vuosit-tain. Rotujärjestö on velvollinen huomioimaan oh-jelman tavoitteet vuotuista toimintasuunnitelmaa jabudjettia laatiessaan.

Jalostustoimikunta julkaisee tässä esitettyjentilastojen päivityksiä vuosittain Bernhardinkoira-

lehden ensimmäisessä numerossa, mikäli siihenmennessä kaikki tilastoihin tarvittava tieto edellis-vuodelta on saatavissa. Muutoin julkaistaan tilastojasitä mukaa kuin tietoja kertyy. Vuosikirjassa jul-kaistaan mahdollisuuksien mukaan kaikki tilastotyhteenvetona.

Jalostustavoitteita tai niiden painopisteitä voidaanmuuttaa, mikäli aihetta ilmenee. Ohjelmaa päivitetääntarvittaessa, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.Mikäli muutoksia esitetään, on ne käsiteltävä yhdistyk-sen yleiskokouksessa ja muutosehdotukset julkaistavakokouskutsussa tai sen yhteydessä.


LähteetBernhardinkoirayhdistys ry:

Bernhardinkoira-lehdetVuosikirjat

Morsiani, Antonio:Bernhardiner, Kynos Verlag, 1992

Mäki, Katariina:Luennot ja Internet-julkaisut, 18.6.2005

St. Bernhards-Klub e.V. (Saksan Bernhardinkoira-yhdistys):

Mitteilungen-lehdet ja Zuchtbuchit

Sundgren, Per-Erik:Lemmikkieläinten jalostus, Suomen Kennellitto,1993

Suomen Kennelliitto ry - Finska Kennelklubben r.f.:Koiramme-lehdet (rekisteröintitilastot vuosittainnumeroista 1-2)

Svenska Kennelklubben:Hundsport-lehdet (rekisteröintitilastot vuosittainnumeroista 1-2)

Tämän ohjelman ovat laatineet Bernhardinkoirayhdistysry:n jalostustoimikunnan (kausi 2005-3/2006) jäsenetAnne Haapakoski, Tuija Mäkinen, Taina Nygård jaMaaret Tapio sekä Päivi Juka-Koski (oikoluku, viimeis-tely ja taitto).


Liite 1Rotukohtaiset erikoisohjeet (PEVISA)

Rotukohtaiset erikoisohjeet täydentävät koira-rekisteriohjetta.

Tietoa perinnöllisten vikojen ja sairauksienvastustamisohjelman (PEVISA) soveltamisesta:

Jos SKL-FKK:n hallitus on hyväksynyt rodullerotukohtaisen PEVISA-ohjelman, asetetaan pentueenrekisteröinnille FIN/ER-rekisteriin ohjelman mukai-set vaatimukset (vaatimukset rotukohtaisesti jäljem-pänä olevassa listassa). Pentueen molempien van-hempien on oltava virallisesti tutkittu tietynperinnöllisen vian tai sairauden varalta seuraavasti:

Koira täytyy tutkimushetkellä/näytteenottohetkelläolla tunnistettu Kennelliiton hyväksymän tunnistus-merkinnän avulla.

Tutkimuslausunnon antaa Kennelliiton hyväksymäeläinlääkäri/asiantuntija.

Voidaan vaatia, että koira on saavuttanut asetetunvähimmäisiän tutkimushetkellä tai että lausunto eiole annettua kuukausimäärää vanhempi.

Jos rodulle pakollisen tutkimuksen tulos ei vaiku-ta rekisteröintiin, hyväksytään lausunto, joka onvoimassa rekisteröintihetkellä tai astutushetkellä.

Lisäksi voidaan rotukohtaisesti kieltää sairaaksi to-detun/tiettyä astetta vakavammin sairaan koiran jäl-keläisten rekisteröinti.

Jos rodulle pakollisen tutkimuksen tulos vaikut-taa rekisteröintiin (raja-arvo tai jalostuksestapoissulkeva sairaus/vika), on tutkimuslausunnon

oltava voimassa astutushetkellä. Muussa tapauk-sessa pentue voidaan rekisteröidä FIN/ER-rekiste-riin ainoastaan rotujärjestön puollon perusteellamyönnetyllä poikkeusluvalla. Poikkeusluvallarekisteröidyn pentueen rekisteröintimaksu on nor-maalia korkeampi (ks. koirarekisteriohjeen kohta 5).

Selvitys erikoismääräyksistäTavanomaisimmat PEVISA-ohjelman mukaiset pa-kolliset tutkimukset on selvitetty oheisessa taulu-kossa, jossa on tarpeen vaatiessa annettu myös tut-kittavan koiran vähimmäisikä tai tutkimustuloksenvoimassaoloaika. Taulukossa ilmoitetaan myös vai-kuttaako tutkimuksen tulos koiran jälkeläisten rekis-teröintiin. Muut pakolliset tutkimukset ja rotukoh-taiset erikoisohjeet on selvitetty taulukon jälkeentekstiosassa.

Koiran vähimmäisikä tutkimushetkellä: – Lonkkakuvaushetkellä koiran tulee olla täyttä-

nyt 12 kk, joillakin roduilla 18 kk (ks. oheinentaulukko).

– Kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttä-nyt 12 kk.

– Polvitutkimushetkellä koiran tulee olla täyttänyt12 kk.

– Muiden pakollisten tutkimusten suorittamiselleei ole annettu vähimmäisikää, tutkimukset ontehtävä joko kerran koiran elinaikana, tietynpentuemäärän jälkeen tai ne ovat voimassa an-netun kuukausimäärän.

Perinnöllisistä sairauksista käytetyt lyhenteet: – ED kyynärnivelen dysplasia – HD lonkkanivelen dysplasia

Rotu Lonkkakuv. Min. ikä HD Kyynärkuv. Ohjelmapakko kuv.hetkellä raja-arvo pakko voimassa asti

Bernhardinkoirat x 18 kk D x 31.12.2006

Muut rotukohtaiset erikoisohjeet:Bernhardinkoirat: Eri karvanlaatuja saa risteyttää keskenään. Rotu määräytyy karvanlaadun perusteella.

Rotu Lonkkakuv. Min. ikä HD Kyynärkuv. Ohjelmapakko kuv.hetkellä raja-arvo pakko voimassa asti

Bernhardinkoirat x 18 kk C x 31.12.2011

Alla bernhardinkoirien mahdollisesti 1.1.2007 voimaan astuvan PEVISA:n mukainen taulukko

Lähde: SKL-FKK:n Rotukohtaiset erityisohjeet (PEVISA) www.kennelliitto.fi/FI/Jalostus/Tutkimukset/


Comment on Text

1.1.2007 lähtien raja-arvona on C. Katso sivun alalaidassa oleva teksti. Hyväksytty uusi PEVISA:n raja-arvo yleiskokouksessa 22.4.2006.

Palautusosoite:Sari Asunta-NäykkiMurtolantie 560420 SEINÄJOKI

PRESS M

Documents

Bernhardinkoirain JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAbernhard/jalostus/lomakkeet/jalostuksen_tavoiteohjelma… · 5.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ..... 11 5.2 Muut rodulla Suomessa