Bunkkeriuutiset 3/2014

BUNKKERIUUT SETSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS · FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION

3 • 2014

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: YHTEISTYÖKUMPPANIT:

Viheriönhoidon laatukäsikirja – opinnäytetyöstä uusi työkalu

Stressi kuriin vihreillä menetelmillä

Stefan Nilsson – pohjoismaisten kentänhoitajien edustaja STERF:ssä

Integrerat växtskydd

Maracanãn nurmi – jalkapallopyhätön tärkein

Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:nvirallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

BUNKKERIUUT SET

Sisällysluettelo

Päätoimittajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Puheenjohtajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Uusi kentänhoitajien edustaja STERF:in hallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Integrerat växtskydd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Stressi kuriin vihreillä menetelmillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Laatua kentänhoidon prosesseihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yt ja Lofootit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Maracanã-stadionin nurmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Ilmoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa .

FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys

Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r .y . kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt . Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa .

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Taru Putro Heinola taru .putro(at)gmail .com 0443 308 035

Varapuheenjohtaja/ Jari Laitinenrahastonhoitaja Tuusula jari .laitinen(at)tuusulangolf .fi

Sihteeri Tapio Mäkinen Oulu tapio .makinen(at)oulugolf .fi

Jäsensihteeri Ossi Sahanen jasensihteeri(at)fga .fi

Jäsenet Mikko Saalasti Mikkeli mikko .saalasti(at)mikkelingolf .fi

Pia Sandberg Hyvinkää pia .sandberg(at)pp2 .inet .fi

Kai Kurikka Vantaa kai .kurikka(at)kytajagolf .fi

Ove Grundström Helsinki ove .grundstrom(at)gmail .com

Bunkkeriuutisten päätoimittajaja mediamyynti Esa Hukkanen Helsinki esa .hukkanen@fga .fi 0408 456 449

Toimikunnat Hallitus

Lehtitoimikunta Hallitus Esa Hukkanen

ISSN–L 0787-5495

Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 – 4

lehti 1 17 .1 .2014 11 .2 .2014lehti 2 25 .4 .2014 20 .5 .2014lehti 3 20 .6 .2014 15 .7 .2014lehti 4 3 .10 .2014 28 .10 .2014

Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostinaesa .hukkanen@fga .fi tai taittopalvelu@forssaprint .fi

Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas taittopalvelu@forssaprint .fi 03 41 551

Yhdistyksen laskutusosoiteFGA c/o Bilanssi Oy/MinnaMannerheimintie 15 a B00260 Helsinki

Yhdistyksen osoiteFGA c/o Taru Putro,Keskuskatu 26 D 3018150 Heinola

Y-tunnus: 1461131-2

Kuriiritie 15, 01510 VANTAA puh. 020 7458 600 • www.j-trading.fi

AR722TLisää tehokkuutta leikkuuseen AR722 Turbon huikealla teholla, muotoja myötäilevillä leikkuuyksiköillä ja mahdollisuudella leikata joko 5,6 tai 7 leikkuuyksiköllä. Tässä 7-yksikköises-sä vaakatasoleikkurissa on 65,2 hv (48,6 kW) turbo diesel moottori, joka tuottaa reilusti tehoa TrimTek yksiköille ja SureTrac 4-veto järjestelmälle, lopputuloksena erinomainen leikkuuteho.

TM

Tehokas Kubota 65,2 hv turbo moottori

Sivuyksiköiden törmäyssuoja ehkäisee vaurioiden syntymistä

SureTrac 4WD järjestelmä takaa erinomaisen nousukyvyn kal-tevilla alustoilla

Huoltovapaat hydraulitoimiset seisontajarrut

Seitsemän kelluvaa TrimTek leikkuuyksikköä, 56cm (22”)

TrimTek ominai-suudet leikkuu-yksiköissä, muun muassa taakse-purku ja allejättö/silppuamis vaihto-ehto. Leikkuutavan muuttaminen käy hetkessä.

Leikkuuyksiköi-den erilliskäyttö 5,6 tai 7 leikkuu-yksiköllä

Mukava ja ergonominen työympäristö

Bunkkeriuutiset 3-20144

P Ä Ä K I R J O I T U S ● P ä ä t o i m i t t a j a

Muiden jalkapallo vai oma golf?

Jalkapallo. Tietenkin. MM-kisojen seuraaminen on vienyt kaiken ajan monelta muulta asialta. Golfia olen pelannut kisojen alun jälkeen vain yhden kierroksen. Mutta mitkä kisat ne ovatkaan olleet! Toinen toisensa jälkeen huikeam-pia otteluita - jopa maalittomat tasapelit ovat olleet pää-sääntöisesti kovan taistelun tuloksia, eivät passiivista pe-ruuttelua. Lehden kolahtaessa postiluukuista kisat ovat jo ohi, mutta tätä kirjoitettaessa saa vielä nauttia tulevien pelien odotuksesta. Jalkapallokisojen innoittamana saatiin tähän lehteen pieni katsaus maailman parhaiden jalkapal-loilijoiden jalkoihin: Minkälaista hoitoa Rio de Janeiron Ma-racanã-stadionilla käytettävä nurmi vaatii?

Tähän numeroon nyt viimeinkin saatiin varmistettua tie-toa yhdistyksen mestaruuskisoista. Mestiskutsu löytyy ta-kakannesta. Edellisessä numerossa siitä saatiin jo esima-kua, mutta nyt on tosi kyseessä. Ilmoittautumisia voi lä-hettää allekirjoittaneelle sähköpostitse osoitteeseen [email protected] 31.8.2014 asti. Katso tarkemmat tiedot takakannesta.

Pienen tauon jälkeen Jean Johansson palaa lehden sivuil-le pohdintoineen. Tällä kertaa Norjan Lofootit herättivät miehen pohtimaan golfkentän kulurakennetta. Onkohan tosiaan niin, että henkilöstökuluja pienentämällä voidaan tehdä säästöjä? No, ainakin se tuntuisi tulevan monelle ensimmäisenä mieleen, kun säästöjä aletaan pohtia. Jea-nin jutulle tilaa tekee koko kansan kentänhoitajaopiskeli-ja Mikke Merinen, jolta ei kuulla kuulumisia tässä nume-rossa. Miken kesä on edennyt tutun kiireisissä kentänhoi-tomerkeissä, joista kuullaan syksyn lehdessä taas lisää.

Janitta Korpi-Anttila on tehnyt valtavan määrän töitä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötään varten. Työ on viheriönhoidon laatukäsikirja Pickala Golfille, ja kehotan jokaista viheriönhoidosta kiinnostunutta lukemaan asi-asta tämän lehden sivuilta tai kysymään lisää Pickalasta vaikkapa Jesseltä. STERF on saanut uuden kentänhoitaja-edustajan Stefan Nilssonin, joka esittelee itsensä tässä lehdessä. Pääsemme lukemaan myös nurmen hyvinvoinnis-ta huolehtimisesta.

Nyt kun futiskisat ovat ohi, voimme kaikki taas palata golfin pariin. Muistakaahan pelata paljon - se on paras ta-pa oppia kentänhoitoa.

Esa Hukkanenpäätoimittaja

Mestiskutsu löytyy takakannesta.

Griino-nurmikkosiemenet

Griino-rakeiset lannoitteet

Headland-nestelannoitteet

Grigg Bros. -biostimulantit

TUOTEVALIKOIMA

”Linna Golf tarjoaa asiakkailleen korkealuokkaisen kokonaisuuden upeine ympäristöineen, kenttineen ja majoituksineen. Se kuuluu Euroopan laadukkaimpien kenttien European Tour Courses -ketjuun. Koska jokainen kenttäkokonaisuus on erilainen, arvostamme ammattitaitoa ja yksilöl-listä palvelua, jota S.G. Niemiseltä saa. Kenttämestarimme tekee heidän kanssaan saumatonta yhteistyötä. Olemme suunnitelleet meidän kenttäkokonaisuuteemme ja maaperäämme parhaan ohjelman, johon sisältyvät sopivimmat lannoitteet ja siemenet. Voimme ennakoida ja varmistaa, että tärkeä tuotteemme pysyy loistavassa kunnossa.” Petri Keskitalo, toimitusjohtaja Linna Golf Oy, Hämeenlinna

KESKITÄ OSTOSI S.G. NIEMISELLE JA SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA!Euroopan epävakaa taloudellinen tilanne vaikuttaa vahvasti myös golfkenttien talouteen aiheuttaen tarvetta karsia kustannuksia.Koska lannoite- ja siemenhankinnat ovat jokavuotinen menoerä, on järkevää tarkastella mistä tuotteet hankkii kokonaisedullisimmin. Haluamme olla mukana talkoissa ja auttaa kenttiä selviy-tymään epävarmoista ajoista – ja samalla pitää hoitotason ennallaan tai jopa nostaa sitä. Päämiehemme avustuksella edulliset Griino-lannoitteet ovat nyt entistäkin edullisempia. Lannoitevalikoimamme koostuu rakeisista lannoitteista kaikille alueille, korkealaatuisista nestelannoit-

teista ja helppokäyttöisistä biostimulanteista. Laadimme kentällesi maa-analyysiin perustuvan, räätälöidyn lannoitusohjelman. Griino- nurmikkosiemenemme ovat tunnetusti korkealaatuisia ja Suomen olosuhteisiin harkiten valittuja. Tarjoamme laajan valikoiman valmiita seoksia kaikkiin kohteisiin, sekä korkealaatuisia puhtaita lajikkeita. Olemme myös avanneet asiakkaillemme verkkokaupan. Ota yhteyttä ja tilaa omat verkkokauppatunnukset. Kun saat tunnukset, voit tilata tuotteitamme koska haluat.

Tutustu verkkokauppaamme menemällä osoitteeseen: http://tuotteet.sgnieminen.fi

Tutustu verkkokauppaamme

SGN Group ja S.G. Nieminen Oy - palvelua ja parhaita merkkejäIlkka Väre, puh. 040 583 4746, [email protected]

Juurakkokuja 4,FI-01510 Vantaawww.sgnieminen.fi


P Ä Ä K I R J O I T U S ● P u h e e n j o h t a j a

Tätäkin taas pienessä kiireessä kirjoitan. Tietokonetta en ole aukaissut kuin laskujen maksamiseen, kun olen käynyt kotona eli joka toinen viikko. Mokkulan hävitin noin kuukausi sitten ja nyt Vilho-mussukka löysi sen soh-van ja pöydän välistä. Onneksi hän on juuri tällä hetkellä kiinnostunut kaikesta ja kaikkeen pitää koskea ja ennen muuta kaikkea pitää maistaa. Telkkaria en ole juurikaan katsonut vaikka ei sitä minulla tällä hetkellä olekaan käy-tössäni. Kirjoja olen lukenut niinä vapaahetkinäni kun hetkeksi olen pysähtynyt. Eli puhelin on ainoa laite jota kuljetan mukanani ja josta minut tavoittaa. Siinäkin teks-tiviesti on paras koska puhelinmyyjätkin ovat aktiivisia tähän aikaan, muutaman kerran olen heillekin soittanut takaisin, eli en ole vähään aikaan soittanut numeroihin takaisin koska sieltä on vastannut tosi usein puhelinvas-taaja joka kertoo terveiset lehtitalolta.

Töitä olen saanut tehdä niin paljon kun olen halunnut ja enemmänkin olisi tekemistä kun aika vaan riittää. Viik-ko viikolta on paljon asioita joita alan vaan opettelemaan koska en ole aiemmin niitä tehnyt. Eli luulenpa että syk-sy tulee liian aikaisin ja silloin kuin lumi tulee, niin minä haluaisin vielä jatkaa töitä koska tämä ja tämä asia olisi kiva opetella kunnolla. Tänä kesänä olen nauttinut siitä

että olen joutunut siis saanut opetella tosi monia asioi-ta tekemään, käyttämään erilaisia koneita ja ehkä pientä vastuun kantoakin siitä että hommat sujuu.

Kesäkuun oli poikani kanssani samassa työpaikassa. Hä-nen kanssaan olimme lähes koko ajan eri töissä, mikä oli ihan hyvä. Mutta että voi äiti olla ylpeä lapsestaan kun huomaa kuinka järkeväksi nuoreksi mieheksi hän on kas-vanut ja kuinka hyvin hän teki työnsä.

Kisat lähenee ja risteilyäkin pukkaa, mutta niistä en nyt jorise sen enempää, koska niitä hoitaa toiset ihmiset ja niistä tulee ilmoitukset lehteen tai aineski nettisivulle. Mutta se mistä haluan jorista olisi seuraava vuosikoko-us , joo tiedän, se on ensi kevät-talvella. Aika vaan tup-paa kulkemaan tosi nopeaan. Eli seuraavassa kokoukses-sa on valittava hallitukseen uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Niin sanotaan yhdistyksen säännöissä eli kiinnos-tuneet vaan juttelemaan kisoissa ja risteilyllä tai muuten vaan. Ja hei , ei täällä pääse hukkumaan töihin vaan kaik-ki pyrkii auttamaan ja tekemään töitä yhdessä.

Hyvää kesän jatkoa kaikille…..terveisin yks työhullu

Kiireitä töissä ja kotona

Seuraavassa kokouksessa on valittava hallitukseen uusia jäseniä

erovuoroisten tilalle.

KUVA: LASSI LAINE

Bunkkeriuutiset 3-2014 7


Nimeni on Stefan Nilsson ja olen työskennellyt viheralueiden hoidon parissa runsaat parikymmentä vuot-ta. Tästä vuodesta lähtien olen Poh-joismaiden kentänhoitajienyhdistys-ten edustaja STERF:in hallituksessa. Tehtäväni on toimia lenkkinä kentän-hoitajien ja tutkijoiden välillä.

Meillä on vuosittain kolme kokous-ta ja on tärkeää että saan kollegoilta vinkkejä kaikista Pohjoismaista, jot-ta voin tuoda hallitustyöhön niin ra-kentavia ja tehokkaita näkemyksiä kuin mahdollista. Mitkä asiat ovat teille tärkeimmät? Miltä teidän haas-teenne näyttävät tulevaisuudessa?

Haluan olla kriittinen itseäni, alaa ja kentänhoidon ympärillä tapahtu-vaa teollisuutta kohtaan, minkä nä-en avaimena menestykseen. Vaatii laajaa tietoa katsoa alaa objektiivi-sesti. Olen vakuuttunut että STERF:in työ saa tulevaisuudessa suuremman merkityksen kuin moni tänään taju-aakaan. Tulevaisuus on lähempänä kuin luulemmekaan ja sen pitää olla hauska, fiksu ja kestävä.

Pitäkää yhteyttä esittämällä mielipi-teitä ja ideoita. Yhteystietoni ovat: Sähköposti: [email protected]: +46 709 243 336

Tehokas kentänhoito perus-tuu oikein tehtyihin asioi-hin. Päätökset tämän saa-vuttamiseksi on tehtävä

tutkimukseen ja vankkaan ammat-titaitoon perustuvien tietojen poh-jalta. On tärkeää tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan ja oikeassa määräs-sä. Päämääränä on saada hyvät peli-alustat niin pitkäksi ajaksi kuin mah-dollista samalla kun taataan luonnon kestävä kehitys. Virheiden tekemi-nen tuottaa lisämaksuja ja huonoa laatua. Älykäs kentänhoito säästää rahaa, vankistaa tuotemerkkiä sekä työntekijöille että golfklubille ja vä-hentää luonnon kuormitusta.

STERF (Scandinavian Turfgrass and Environment Reserch Founda-tion) tuo esille käyttökelpoista tie-toa, jota esitellään ammattilehdissä, käsikirjoissa ja seminaareissa. Etu-sijalla ovat nurmen talvehtiminen, tehokas ja kestävä sadetus, integ-roitu kasvinsuojelu ja monikäyttöi-set golfkentät. Tulevaisuudessa ase-tetaan yhä korkeampia vaatimuksia alalle (kentänhoitoon). Veden ja ke-miallisten aineiden käytössä odottaa tulevaisuudessa tiukemmat rajoituk-set. Jos haluamme jatkossa selviytyä asetetuista tavoitteista, on meidän työskenneltävä luonnon kanssa ja sopeuduttava kentänhoito luonnon lakien mukaan.

Uusi kentänhoitajien edustaja STERF:in hallitukseen

TEkSTi: STEFaN NilSSON, kENTTÄMESTaRi Vallda GOlF & COuNTRY Club

kÄÄNNöS: OVE GRuNdSTRöM, FGa

STERF:in työ saa tulevaisuudessa suuremman merkityksen kuin moni tänään

tajuaakaan.


biologiska, mekaniska eller kemis-ka bekämpningsmetoder används ef-ter möjlighet. När ett bekämpnings-beslut fattas använder man tröskel-värdena för bekämpning, dvs. kän-da gränsvärden för vilken mängd skadegörare som orsakar ekono-misk skada. För närvarande finns det inga tröskelvär-den för bekämpning av alla skadegörare.

i det integrerade växtskyddet är ke-misk bekämpning ett alternativ i mäng-den. Genom obser-vation av växtskyddsmedlens effekt och användning lär sig odlaren med vilka metoder man når det bästa be-kämpningsresultatet. När man dess-utom byter det verksamma ämnet i växtskyddsmedlen år för år, förmår ogräsväxter, växtsjukdomar och skadeinsekter inte att utveckla mot-ståndskraft mot växtskyddsmedlen. Förebyggande av motståndkraft är

Integrerat växtskyddTExT: www.TukES.Fi

Hållbart växtskydd främ-jas med hjälp av integre-rat växtskydd (iPM, in-tegrated pest manage-

ment). Jord- och skogsbruksminis-teriet har utfärdat en förordning om de allmänna principerna för integre-rad bekämpning, som yrkesanvän-dare av växtskyddsmedel ska följa från 1.1.2014. av yrkesanvändarna är de nedannämnda principerna för integrerat växtskydd välkända för lantbrukarna redan tidigare.

Vid integrerat växtskydd kombi-nerar man olika bekämpningsme-toder på ett mångsidigt sätt. Före-komsten av skadegörare förebyggs i förväg bl.a. med hjälp av mångsi-digt växelbruk, modifieringsmeto-der och friskt tillsatsmaterial. Rutin-mässig användning av växtskydds-medel överges och bekämpningsåt-gärderna vidtas alltid efter konsta-terat behov. Genom observation av växtskadegörare kan man välja rätt bekämpningsmetod vid rätt tid.

Läs mer: http://www.tukes.fi/sv/Tjanstomraden/kemikalierbiocidervaxt-skyddsmedel/Vaxtskyddsmedel/Hallbar-anvandning-av-vaxtskydds-medel/integrerat-vaxtskydd/

Lue suomeksi:http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojelu-aineet/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-kestava-kaytto-/in-tegroitu-kasvinsuojelu-/

➥

viktigt, eftersom växtskyddsmed-lens effektiva livslängd då förlängs. Även växterna mår bättre när de inte belastas med kontinuerlig använd-ning av växtskyddsmedel.

integrerat växtskydd främjas ge-nom forskning och rådgivning. iPM utgör också en del av yrkesanvändar-

nas utbildning och examen. Till ex-empel utarbetas anvisningarna för in-tegrerad bekämpning i fortsättning-en som ett samarbete mellan rådgi-vare, forskare och myndigheter. När dessa anvisningar har färdigställts får odlarna bland annat tillgång till trös-kelvärdena för bekämpning. ■

Biologiska, mekaniska eller kemiska bekämpningsmetoder används efter möjlighet.

10

Stressi kuriin VIHREILLÄ mEnETELmILLÄ

TEkSTi Ja kuVaT: MaRJa-lEENa laHdENPERÄ, VERdERa OY

Golfkenttien lyhyeksi leikatut ja kovalle kulutukselle alttiit nurmet ovat herkkiä erilaisille stressitekijöille ja taudinaiheuttajien hyökkäyksille. Taitoa ja suunnitelmallisuutta vaativassa stressin hallinnassa kannattaa käyttää biologisia, ympäristöystävällisiä hoitotoimia, jotka ovat täysin turvallisia niin pelaajille kuin kentänhoitajillekin.

nurmen hyvinvointi on haaste

Hyväkuntoinen nurmi on monen te-kijän summa. Parhaillakaan hoito-toimilla ei aina voida välttää stres-sitilanteita, jotka hidastavat kasvien elintoimintoja. Tällöin kasvu heik-kenee ja kasvit tulevat myös alt-tiimmiksi taudinaiheuttajien hyök-käyksille. Mahdollisimman hyvien peliolosuhteiden aikaansaaminen edellyttää intensiivistä kentänhoi-toa, mikä saattaa jopa lisätä stres-siherkkyyttä. Niinpä samanaikaises-ti kannattaa käyttää myös vihreäm-piä hoitotoimia, joiden tarkoitukse-na on parantaa kasvin omaa puolus-tuskykyä ja estää näin ongelmia jo ennakolta. Pehmeämpien menetel-mien käyttäminen nurmen kunnos-sapidossa on tärkeää jo senkin ta-kia, että näin voidaan säästää ym-päröivää luontoa ja välttää terveys-riskejä. kasvua heikentäviä stressi-tilanteita aiheuttavat kuumuus, kui-vuus, kylmyys ja maan liiallinen suo-lapitoisuus. Myös jatkuva kemiallis-ten torjunta-aineiden käyttö rasittaa nurmea.

Yksi yleisimmistä stresseistä nur-mikasveilla aiheutuu keskikesän hel-teistä. kuivana kautena maa tiivis-tyy, jolloin sade- tai kasteluvesi jää pintaan tai imeytyy kuitukerrokseen, mutta ei mene juurten hyväksi. Pin-taosiin jäävä kosteus taas suosii sie-nitauteja kuten keltaläikkää eli ant-raknoosia.

kuivuusstressi, paksu kuitukerros ja kuivalaikut ovat tyypillisiä syitä juuriston huonoon kuntoon. Talven

11

jäljiltä nurmikasvusto on usein har-vaa ja stressitekijöille altista, minkä seurauksena kasvuunlähtö on heik-koa. kaikkiin näihin tilanteisiin voi-daan käyttää biologisia valmisteita, jotka lisäävät kasvin stressinsieto-kykyä.

Vaikeiden olosuhteiden varalle

kasvin fysiologinen tila ratkaisee pitkälti sen, kuinka hyvin se kestää stressaavia oloja. Mikäli nurmi on hyvässä kunnossa, se sietää ulkoi-sia rasituksia paljon paremmin kuin stressaantunut kasvusto. kasvua haittaavien ympäristötekijöiden hal-lintaan voidaan käyttää Greenstim® -valmistetta. Sen avulla nurmi selviy-

tyy monista hankalista olosuhteista. Teho perustuu glysiinibetaiiniin, jo-ka on uutettu sokerijuurikkaasta. ky-seessä on siis biologinen tuote, joka ei kuormita luontoa. Glysiinibetaiini säätelee solunsisäistä nestetasapai-noa, minkä ansiosta kasvin vesipitoi-suus säilyy normaalilla tasolla myös stressitilanteissa, joissa ongelma-na yleensä on kasvisolukon kuivu-minen. kun nurmen vesitalous py-syy kunnossa, paranee myös ravin-teiden kulku kasvissa. Greenstimil-lä voidaan näin ollen turvata kasvun jatkuminen silloin, kun epäedulliset ympäristötekijät muuten rajoittaisi-vat kasvua.

Greenstimin käytön seurauksena kasvin elintoiminnot jatkuvat nor-maalisti vaikeissakin oloissa. Yh-

teyttäminen tehostuu ja valohengi-tys vähenee. Glysiinibetaiini auttaa nurmea kestämään paremmin kuivia kausia ja vahvistaa kasvien karais-tumista loppusyksystä parantaen näin talvenkestävyyttä. Jääpoltteen torjunnassa valmisteen hyöty ilme-nee niin, että nurmi kestää pitem-pään jään alla vallitsevia vähähap-pisia oloja. Greenstimin on havait-tu myös lisäävän nurmen tiheyttä ja tuuheuttavan juuristoa. Niinpä he-ti lumen sulamisen jälkeen annettu käsittely nopeuttaa alueen saamis-ta nopeammin pelikuntoon. Tuot-teesta on apua silloinkin, kun kas-teluun joudutaan käyttämään mur-to- tai merivettä, jolloin liian suolan kertyminen voi aiheuttaa ongelmia. Greenstimin on myös todettu vähen-tävän kastelutarvetta.

kidemäinen Greenstim liukenee helposti veteen ja sillä ruiskutetaan kasvusto epäsuotuisten olojen uha-tessa. Mikäli stressiolosuhteet jatku-vat pitempään, käsittely uusitaan. Jos tuotteella tähdätään talvenkes-tävyyden parantamiseen, on ruisku-tus tehtävä myöhään syksyllä viimei-sen leikkuun jälkeen. Glysiinibetaiini imeytyy nopeasti kasvin pintasolu-kon läpi leviten kaikkialle kasviin al-le vuorokaudessa, minkä jälkeen te-ho säilyy 3-4 viikkoa. Etuna on myös se, että valmiste voidaan ruiskuttaa yhdessä lannoitteiden tai kasvinsuo-jeluaineiden kanssa, jolloin sääste-tään työkustannuksissa. Jauhemai-sen Greenstimin sijasta voidaan käyttää myös nestemäistä glysiini-betaiinituotetta, jonka kauppanime-nä on kemigreen® Flow. Greensti-min tavoin valmiste vähentää stres-sitekijöiden vaikutusta ja koska se sisältää lisäksi biologisesti hajoavaa kostutusainetta, se torjuu kuivalaik-kua parantamalla veden imeytymis-tä kasvualustaan.

Kentänhoitajan pikkuapulaiset

Jotta nurmen kasvu pysyy tasapai-noisena ja kasvusto terveenä, on osattava yhdistää monien eri mene-telmien käyttö. Viheriöiden kuntoon vaikuttavat paitsi hoitotoimet myös

Myös jatkuva kemiallisten torjunta-aineiden käyttö

rasittaa nurmea.

Greenstimin kesäkäytöstä on hyviä kokemuksia monista maista. Kuva Belgiasta loka-kuussa.


kasvualustan luontaiset pieneliöt eli mikrobit, joiden aktiivinen toiminta on suureksi avuksi kentänhoitajan työssä. aina niitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Voimaperäisesti hoidetus-sa ja etenkin hiekkapitoisessa maas-sa hyödyllisistä mikro-organismeista on usein pulaa, joten niitä kannattaa lisätä mikrobituotteiden muodossa.

Pieneliöitä voidaan käyttää kasvua haittaavien ympäristötekijöiden hal-lintaan ja jopa kasvinsuojeluun. Mik-ro-organismeilla on tärkeä rooli kas-vien kasvussa itämisestä lähtien. Ne vaikuttavat kasvien kasvuun erittä-miensä aineenvaihduntatuotteiden avulla sekä tehostamalla ravintei-den saantia. Hyötymikrobit vaikut-tavat niin kasvualustassa kuin juur-tenkin pinnalla. Vaikutukset ilmene-vät kasvuedellytysten parantumise-na ja kasvien oman vastustuskyvyn voimistumisena. Esimerkiksi kylvös-

ten kasvuunlähtö nopeutuu suotui-sien pieneliöiden läsnäollessa.

Kuitua vähentämään

liian paksu kuitukerros haittaa ve-den ja kaasujen kulkeutumista hei-kentäen nurmen hyvinvointia. Seu-rauksena on usein kasvien kuivumis-vioituksia, jolloin ne taas ovat alt-tiimpia taudinaiheuttajille. kuituker-roksen hoidossa mikro-organismien osuus on ratkaisevan tärkeä.

kuidun vähentämiseen voidaan käyttää Rhizocell® C -nimistä biolo-gista valmistetta, joka sisältää hii-vauutetta ja bacillus-hyötymikrobia. Tuote aktivoi maaperän mikrobitoi-mintaa ja edistää kuidun hajoamis-ta. Rhizocellin ansiosta paksun ja tii-viin kuitukerroksen rakenne muut-tuu, jolloin sen läpäisevyys para-nee. Näin vesi pääsee juurten ulot-tuville eikä jää pintaan edistämään sienitautitartuntaa. Veden kohdista-minen juuristoon on oleellista myös ravinteiden saannin kannalta. Rhizo-cellin ansiosta orgaaninen aines ha-joaa, jolloin ravinteita vapautuu kas-vien käyttöön. Valmisteen sisältämä bacillus lisää erityisesti fosforin saa-tavuutta maasta. bakteeri myös vah-vistaa juuristoa, jolloin stressiherk-kyys vähenee. kun kyseinen hyöty-mikrobi asuttaa juurten pinnat, hait-tasienten on vaikea päästä tunkeu-tumaan kasviin. Rhizocell ruiskute-taan kasvustoon kerran kuukaudes-sa vilkkaimman kasvun ajan. ■ Kirjoittaja työskentelee tutkimus-päällikkönä Verdera Oy:ssä, joka on erikoistunut biologiseen kasvinsuo-jeluun.

Oikealla Rhizocellin vaikutus juuristoon.

Liian paksu kuitukerros haittaa veden ja kaasujen

kulkeutumista.


Pickalan kentänhoitotiimille tehdys-tä pienimuotoisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin mm. suomalaisten ja liettualaisten työntekijöiden moti-vaatiotekijöitä ja kielimuurin vaiku-tuksia kentänhoitoon. lopuksi kä-sikirjan toimivuutta arvioitiin vielä Hirsala Golfin, Golfsarfvikin, Helsin-gin Golfklubin, Espoon Golfseuran, kurk Golfin ja Pirkkala Golfin toimi-tus-/toiminnanjohtajien sekä kenttä-mestareiden haastatteluiden avulla.

Muiden golfyhteisöjen keskuu-dessa tehdyn kvalitatiivisen tutki-muksen perusteella käsikirja sovel-tuu parhaiten kenttämestarin doku-mentointivälineeksi ja vakituisten kentänhoitajien kouluttamiseen. kä-sikirjan osilla voi avata kentänhoi-toa myös muulle vakituiselle henki-lökunnalle, pelaajille, hallitukselle ja

heriönhoitoprosessi. Prosessin avaa-misen ja kuvaamisen myötä etsittiin myös kehityskohteita, joissa kentän-hoidon työtapoja, viestintää ja doku-mentointia voisi parantaa.

Käsikirjan rakentaminen ja käyttö

Työn alussa haastattelin Pickala Gol-fin kenttämestareita ja kartoitin hei-dän nykyistä tapaansa toimia. Pro-sessiteoriasta oli erittäin paljon apua oikeiden kysymysten laatimisessa. Rakensin Pickalasta saatujen vasta-usten avulla laatukäsikirjan, jota täy-dennettiin vielä kentänhoidon teori-alla. Sen jälkeen jokainen taustaryh-män jäsen antoi käsikirjaan paran-nusehdotuksia omasta näkökulmas-tansa. lisäksi käsikirjaan otettiin osa

Laatua kentänhoidon prosesseihin

TEkSTi: JaNiTTa kORPi-aNTTila

kuVaT: JaNiTTa kORPi-aNTTila, PiCkala GOlFiN laaTukÄSikiRJa

Suomen golfkenttiä hoidetaan vankalla ammattitaidolla. Kaikilla kenttämestareilla on koulutus tai kymmenien vuosien käytännön kokemus kentänhoidosta. Kenttämestarin työ on kiireistä, mutta toisinaan olisi hyvä pysähtyä miettimään – olisiko toimintatapoja mahdollista parantaa? Voisiko esimerkiksi vastuunjakoa, dokumentointia tai viestintää organisoida paremmin? Ovatko viheriöiden todelliset hoitokustannukset tai strategiset tavoitteet tiedossa?

Laatukäsikirja Pickala Golfille

Minulla oli suuri onni ja ilo päästä kurkistamaan kentänhoidon maail-maan opinnäytetyöni kautta. Opis-kelin Haaga-Heliassa ylempää yrit-täjyyden ja liiketoimintaosaami-sen ammattikorkeakoulututkintoa. Eräälle tapaus- ja toimintatutkimuk-sen tunnille tuli mielenkiintoinen lu-ennoitsija, joka kertoi tulevasta gol-faiheisesta opinnäytetyöstä. Halu-sin saada hänet ohjaajakseni, joten ilmoittauduin vapaaehtoisesti teke-mään työn. Sain ohjaajakseni Mat-ti Hukan ja pääsin tekemään opin-näytetyöni Pickala Golfin viheriöiden hoitoprosessista. Sain myös työni tu-eksi loistavan taustaryhmän, johon kuului: Pickala Golfin toimitusjohtaja Jari Hakkarainen, kenttäsuunnitteli-ja Christian lagerstedt, Espoon Golf-seuran eläkkeelle jäänyt kenttämes-tari Jussi Vahala, Suomen Golfliiton kenttäkonsultit kristiina laukkanen ja Harri walden sekä laatuasiantun-tija Pertti karvinen.

Golfkentän laatua ja laatumittarei-ta on tutkittu aiemmissa tutkimuk-sissa ja opinnäytetöissä, mutta alalla ei ole tiettävästi ennen kuvattu pro-sesseja tarkasti. kentän ja sen ympä-ristön hoitoprosessi oli erittäin laaja aihe. Siksi työ päätettiin rajata kos-kemaan ainoastaan viheriöitä, koska niiden kunto vaikuttaa kaikkein eni-ten golfarin kokemaan laatuun. Työn tavoitteena oli löytää paras mahdol-linen tapa kuvata Pickala Golfin vi-

vaivaako nivelet?NutriLeNk ACtiVe Kukonheltan hyaluroni voitelee ja ylläpitää nivelten iskunvaimennusta.

NutriLeNk GOLD Kalanrustoa ja ravinteita kuluneelle nivelrustolle.

Luontaistuote- ja terveyskaupoissa sekä apteekeissa


loin. Jos sisäisessä viestinnässä on puutteita, se näkyy myös asiakkail-le päin.

Kentänhoitotiimi

Vastuu motivoi ihmisiä, koska jokai-nen haluaa tuntea itsensä tärkeäk-si. Tiimiorganisointi on käytännössä tehokas vasta kun se huomioidaan myös palkkaus- ja kannustejärjestel-mässä. kentänhoitotiimille kannat-taisi asettaa yhteisiä tavoitteita. Esi-merkiksi, jos koko kauden aikana tu-lee alle kymmenen asiakasvalitusta viheriöiden kunnosta, niin kaikki vi-heriöidenhoitajat saavat jonkun bo-nuksen tai kannustelahjan. Se kan-nustaa koko tiimiä toimimaan yhtei-sen päämäärän eteen, ja myös asi-akkaat ovat tyytyväisempiä. kentän-hoitotiimi on yhdessä vain muuta-man kuukauden. Tiimiytyminen vie yleensä enemmän aikaa, joten yh-teishengen luomiseen kannattaa pa-nostaa heti alussa. On tärkeää, että kaikki viihtyvät yhdessä eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Suomen golflii-ton mukaan kiusaaminen ei ole epä-tavallista golfkentillä, joten siihen olisi hyvä havahtua yleisemmällä-kin tasolla Suomessa. kenttämesta-rin tehtävä esimiehenä on kuunnel-la alaisia ja poistaa heidän työnte-koonsa vaikuttavia häiriötekijöitä. Hyvästä suorituksesta kannattaa ai-na kertoa kentänhoitajalle, koska sil-loin hän tietää tekevänsä asioita oi-kein. Suomalaiset ovat huonoja kiit-tämään, mutta siinäkin harjoitus te-kee mestarin.

Käsikirjan käyttöönotto

Jos työn olisi tehnyt joku kentänhoi-toalan opiskelija, siitä olisi varmas-ti tullut erilainen kuin liiketalouden opiskelijan työstä. Tästä annankin haasteen kaikille kenttämestari- tai kentänhoitajakoulutukseen mene-ville: Tehkää omalle kentällenne laa-dunvarmistukseen käsikirja. Pohjan löydätte Theseus-verkkokirjastosta tai kysymällä opinnäytetyötä ja kä-sikirjaa Pickala Golfin toimitusjohta-jalta. Pickala Golf omistaa kaikki oi-keudet opinnäytetyöhön, joten alle-kirjoittaneella ei ole oikeutta jakaa käsikirjaa ilman lupaa.

Vastuunjako ja säännöt

kunnianhimoisten kenttämestarei-den ongelma saattaa olla vastuun-jakaminen ja alaisiin luottaminen. Paraskaan kenttämestari ei ole kor-vaamaton eikä se ole oman hyvin-voinnin kannalta edes toivottavaa. kirjallisten ohjeiden avulla vastuuta ja tehtäviä pystyy pikkuhiljaa jaka-maan enemmän apulaiskenttämes-tareille. Työnkulkukaavioilla pystyy avaamaan selkeästi kaikkia kentän-hoidon prosesseja. Jos toimintoja ei pystytä piirtämään, niissä on to-dennäköisesti aukkoja ja ongelma-kohtia, jotka tulevat esiin kuvaus-ta tehdessä. Viheriönhoitoproses-sin tehokkuuden ja laadun kannalta on tärkeää, että toimintatavat ovat selvät. Poikkeamista aiheutuvat laa-tuvirheet vähenevät, kun prosessil-la on kirjalliset säännöt. kenttämes-tarin on myös muistettava päivittää sääntöjä, jos prosessi muuttuu.

Viestintä

Pelaajaviestintä on haastavaa kaikis-sa golfyhteisöissä. kenttämestarit eivät yleensä ole luonteeltaan sellai-sia, että he informoivat paljon. Tasoa voi helposti nostaa lisäämällä tiedot-tamista ja käyttämällä useita eri in-formaatiokanavia. Pelaajat haluavat saada pelaamiseen vaikuttavan tie-don etukäteen. He eivät kuitenkaan halua liikaa tai turhaa tietoa. Viestin on siis oltava lyhyt ja ytimekäs. Vies-tin pitää myös tavoittaa kaikki, ja pe-laajan pitää osata tulkita se oikein. Nykyisin pelaajat saavat tietoa koti-sivuilta, Facebookista tai soittamalla toimistoon. Tieto olisi myös hyvä ol-la luettavissa caddiemasterin toimis-tossa. Pelaajia kiinnostaa kaikki pe-laamiseen vaikuttava oleellinen tie-to, kuten stimp-lukujen keskiarvot ja viikon aikana tehtävät isommat hoi-totoimenpiteet.

Sisäinen viestintä ja yhteistyö on haastavampaa saada toimimaan suurella kentällä kuin pienellä, jossa tunnetaan kaikki ja etäisyydet ovat lyhempiä. Toimistossa ei voida tietää kentänhoitotoimenpiteistä, jos hen-kilökunnalle ei kerrota niistä. Tie-don jakamista ja päivittämistä voi-si jakaa apulaiskenttämestareille ja caddiemasterin toimistoon. Tärkein-tä on, että informoinnista vastuus-sa olevat tietävät, mitä heidän pitää kertoa, millä tavalla, kenelle ja mil-

kenttätoimikunnalle. kentänhoidon laajuuden ymmärtäminen olisi hyvä asia pelaajille, mutta tieto voi myös lisätä tuskaa, jos asioista ymmär-tämättömät rupeavat neuvomaan kenttämestareita. Siksi pitää olla va-rovainen miten ja mitä heille esitte-lee. Vastausten perusteella käsikirja soveltuu myös muiden golfyhteisö-jen laadunhallinnan pohjaksi, mut-ta jokaisen yhteisön on muokattava käsikirja omaan kenttään sopivaksi. Siitä voi myös tehdä helposti versioi-ta, jotka koskevat muita kentän alu-eita.

Kehittämiskohteet

Tutkimuksen avulla löydettiin kehi-tysmahdollisuuksia mm. viheriöiden dokumentoinnissa, hoitoprosessin tavoiteseurannassa, kustannusten laskemisessa, strategian kehittämi-sessä, vastuun ja työmäärän jakami-sessa, pelaajaviestinnässä, sisäises-sä viestinnässä, tiimiytysprosessis-sa, motivoinnissa ja kentänhoitajien työilmapiirissä. Jokaisen golfyhtei-sön johtaja ja kenttämestari tajuaa varmasti, että nämä eivät ole ainoas-taan Pickala Golfin haasteita.

Kustannusseuranta ja dokumentointi

Viheriöiden hoito sitoo kentänhoi-don budjetista leijonan osan. On oleellista seurata ja tiedostaa se, kuinka paljon hyvän laadun tuotta-minen maksaa. Harva suomalainen kenttä tietää omia todellisia vihe-riönhoitokustannuksiaan. Se vaatii dokumentointijärjestelmää, jonka avulla pystytään seuraamaan, mihin työtunnit ja materiaalit käytetään. Ongelmaviheriöistä tulee konkreetti-semmat, kun työtunnit ja materiaalit muutetaan euroiksi. Viheriöt pitäisi myös analysoida ja niiden kehitystä pitäisi seurata. On oleellista tietää, milloin ja mitä on tehty sekä missä kunnossa viheriöt ovat olleet. Puut-teellinen dokumentointi on iso riski, jos kenttämestarille sattuu jotain tai hän vaihtuu. Viheriönhoidon tavoit-teet pitäisi asettaa golfyhteisön stra-tegian mukaiseksi. Tavoitteita ja to-teutunutta laatua täytyy pystyä mit-taamaan relevanteilla mittareilla.


GOLFkenttien

ammattilaisille

Tomi Laaksonen puh. 050-4672 644,Erkki Hakamäki puh. 040 - 678 3343

PL 15, 00131 Helsinki

Lannoitteiden lisäksi nurmikkosiemenet.

indi growgrowth through innovation

Verdera

Erikoislannoitteita urheilunurmikoille ja viherrakentamiseen.

Biologisia tuotteita golfnurmikoiden hoitoon.

Primo Maxx-kasvunsääde ja Qualibra-kostutusaine.

Bunkkeriuutiset_85x262mm_2014.indd 1 23.1.2014 11.15

GOLFKENTÄNHOIDON AMMATTI-JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOTKoulutukset on suunnattu henkilöille, jotka jo työs-kentelevät golfkentänhoidon ammateissa tai aiko-vat hakeutua alalle. Ammatissa toimivat golfken-tänhoitajat ja -kenttämestarit voivat koulutuksen avulla päivittää tietojaan.

Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuksiin, hyväksytyistä suorituksista myönnetään tutkintotodistus.

Golfkentänhoitajan ammattitutkinto

Koulutuksen sisältö:Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattami-nen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus.

Koulutukseen sisältyy kasvinsuojelun erityistutkin-non ja tulityökortin suorittaminen. Koulutuksen ai-kana on mahdollisuus suorittaa myös green card sekä työturvallisuuskortti.

Golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoKoulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän peli- ja kilpailukunnosta huolehtiminen, Rakenta-minen ja peruskorjaus, Kentänhoidon suunnittelu ja seuranta sekä Esimiehenä toimiminen.

Hakuaika koulutuksiin alkaa 1.6.Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi

Lisätietoja koulutuksista ja tutkinto- tilaisuuksista: [email protected] puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945

EVO LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA

Golfkentällä on paljon prosesseja, jotka vaikuttavat toisiinsa. Monet prosessit vaikuttavat suoraan tai välillisesti kriittisen viheriönhoitoprosessin onnistumiseen ja samalla koko liiketoiminnan menestymiseen.

Pelaajan golfpelielämys alkaa pelaajan omasta motivaa-tiotekijästä, minkä vuoksi hän haluaa lähteä kentälle pe-laamaan golfia. Kentällä peli-intoon ja elämykseen vai-kuttaa sää, kentän luontoelämys, peliseura sekä kilpai-lutilanne. Pelaaja tulee kentälle caddiemasterin toimis-ton kautta, jonka jälkeen itse pelaaminen voi alkaa. Pe-linkulku riippuu pelaajan taidoista. Jokaisen pelaajan unelmana on lyödä pallo reikään ensimmäisellä lyön-nillä. Usein poiketaan vielä ravintolaan peliä ennen, sen aikana tai sen jälkeen saman henkisten ystävien kans-

sa. Asiakastyytyväisyys koostuu kokonaisvaltaisesta ko-kemuksesta, johon vaikuttaa kaikki tekijät kentällä se-kä tietenkin pelaajan oma tunnemaailma. Jokainen pe-likerta ei ole ainutlaatuinen elämys, mutta usein asia-kastyytyväisyyteen riittää hyvin hoidettu kenttä ja hyvä palvelu. Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla pelaa-jille pystytään luomaan moniaistisia, vuorovaikutteisia ja aitoja elämyksiä. Hyvin hoidetuilla viheriöillä voi ta-pahtua onnistumisen elämyksiä ja jopa muutoksia ih-misen elämässä.


Eri vuosina on eri olosuhteet. Aikataulu ja etenkin talvihoi-totoimenpiteet voivat vaih-della suurestikin eri vuosina. Esimerkiksi kausi 2013 päät-tyi vasta tammikuussa 2014.

• Stimp on ainoa aidosti mitattava ominaisuus, mut-ta siinäkin sama nopeus tarkoittaa eri asiakkaal-le eri asiaa.

• Viherpeittävyys mitataan pinta-alana (ei versoina) silmämääräisesti, ja se on vain suuntaa antava.

• Ruohonpituus saadaan säätämällä ruohonleikku-rin leikkuukorkeus.

• Tavoite on aina, että viheriöillä ei olisi yhtään rik-karuohoja, kuivia kohtia tai tautilaikkuja. Aurinko ja happi kuivattavat lumihomeen pois, joten jälki-käteen ei juurikaan pystytä vaikuttamaan tauti-laikkujen esiintymiseen.

• Viheriön pitäisi olla aina tasalaatuinen (sama ti-heys, heinälaji, pituus ja väri) koko viheriöalueel-la. Kaikki kentän viheriöt pitäisi olla yhtä hyväs-sä kunnossa.

• Pelaaja odottaa aina, että kenttä on hyvässä peli-kunnossa, ja pallo käyttäytyy loogisesti. Asiakas-palautteen pitäisi olla enemmän positiivista kuin negatiivista.

• Asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata mm. erilai-silla kyselyillä tai reaaliaikaisilla palautejärjestel-millä.

• Viheriöiden hoito sitoo kentänhoidon budjetista lei-jonan osan. On oleellista seurata ja tiedostaa se, kuinka paljon hyvän laadun tuottaminen maksaa. Kun kipuraja ylitetään, viheriöt on saneerattava, jotta voidaan luoda uudelleen olosuhteet, joissa kentänhoidon kustannukset ovat optimissa.

• Väri ei välttämättä ole hyvä mittari, koska nurmi-heinä saattaa olla terveimmillään vähän rusehta-vana ja optimiväriä on vaikea määrittää.

• Kentän avauspäivä ei ole myöskään olennainen mittari. Maa ei saa olla jäässä eikä liian kostea en-nen kuin hoitotoimenpiteitä aloitetaan tekemään. Avaamisella on suuri merkitys viheriöiden kun-toon sekä golfkentän talouteen. Jos muut kentät ovat auki, rahaa jää saamatta. Ensimmäiset päi-vät ovat kannattavia, mutta kukaan ei tule myö-hemmin pelaamaan huonokuntoisille viheriöille.


Esimerkki toimintotaulukosta.

Kentänhoidon huipputiimissä kaikki tietävät mitä pitää tehdä ja osaavat katsoa kenttää pelaajan silmin. Todelli-suudessa harvalla kentänhoitajalla on kokemusta golfis-ta ja koulutusta kentänhoidosta. Koulutuksella ja koke-muksella ei silti ole väliä, jos kentänhoitaja on ahkera ja oma-aloitteinen sekä innostunut alasta. Hyvä kentänhoi-taja tekee työnsä ajatuksella. Hän havainnoi kentällä ta-pahtuvat muutokset ja ilmoittaa niistä eteenpäin. Huip-putiimillä on asianmukaiset huippuvälineet, joita osa-taan käyttää tehokkaasti. Pelkät koneet ja materiaalit eivät kuitenkaan riitä, jos ei ole resursseja käyttää niitä.

Kasvukauden aikana kentällä on oltava riittävästi hen-kilöitä töissä. Tarpeen vaatiessa olisi pystyttävä jousta-maan työajoissa, vaikka työt pyritäänkin aina tekemään 6.30-14.30 välissä. Kenttä on saatava hoidettua kunnol-la joka päivä, joten työt on suunniteltava ja organisoi-

tava hyvin. Hyvässä tiimissä pystytään luottamaan tois-ten työnjälkeen ja antamaan vastuuta kokemuksen kart-tuessa. Jokaisen on tehtävä oma työnsä niin hyvin, et-tä kehtaa sanoa tehneensä sen itse. Kenttämestarin on osattava johtaa tiimiä ja motivoida antamalla positiivis-ta palautetta.

Yhteishengen kannalta on tärkeää, että kaikki ovat sa-manhenkisiä eikä ilmapiiriä ole pilaamassa joku tiuk-kapipoinen ”virkamiestyyppi”. Kaikista asioista ja uusis-ta virtauksista voidaan keskustella vapaasti kahvipöy-dässä, mutta välillä pidetään virallisempia asiapalave-reita. Huipputiimissä autetaan, pidetään yhtä ja kaikil-la on sama päämäärä. Informaatio kulkee sujuvasti ja kaikki tietävät kuka hoitaa mitkäkin asiat pidemmällä-kin aikavälillä. Voi olla huipputiimi, vaikka kenttä ei oli-si huippukunnossa.


Puutteellinen dokumentointi on iso riski, jos kenttämestarille sattuu jotain

tai hän vaihtuu.

Pelaajat haluavat saada pelaamiseen vaikuttavan tiedon

etukäteen.

Esimerkki työnkulkukaaviosta.1. Ensin puhalletaan roskat pois viheriöiltä puhalti-

mella, kun lumet ovat sulaneet.2. 2 mm pystyleikkuulla saadaan pois kuollutta hei-

nää. Pystyleikkuun aikana kasvualustan on olta-va riittävän kuiva (polvet eivät kastu kontatessa).

3. Heti pystyleikkuun jälkeen tehdään yleensä taval-linen leikkuu, jolla nurmikko saadaan tasaiseksi.

4. kevään täydennyskylvön tarve riippuu siitä miten nurmikko on talvehtinut. Hyväkuntoista peittävää nurmikkoa ei tarvitse enää tihentää. kenttämesta-ri päättää tapauskohtaisesti kylvöajankohdan, sie-menen, määrän, kylvökoneen sekä kylvöjen ajo-kerrat.

5. kylvö ajetaan yleensä rivikylvökoneella kerran tai 2 kertaa (ristiin). kylvö voidaan tehdä myös haja-kylvökoneella.

6. Jyräyksellä maanpinta tiivistetään kylvön jälkeen kosteuden haihtumisen estämiseksi. Rankkasateil-la viheriöitä ei jyrätä.

7. Viheriöille levitetään runsas hiekkakattaus. Hiek-ka harjataan syksyn holkkireikiin, jotta ne saadaan umpeen.

8. kylvön jälkeen aloitetaan säännöllinen sadetus öi-sin. kylvöä ei tehdä ennen kuin sadetusjärjestel-mä toimii varmasti.

9. kylmät viheriöt suojataan harsoilla, jos tulee yö-pakkasia tai on tuulista. Päivisin harsot avataan, ja viheriöt tuuletetaan.

10. lannoitukseen käytetään vähätyppistä starttilan-noitetta, johon voidaan tarvittaessa lisätä rakei-sia maanparannusaineita. lannoituksen ajankoh-ta vaihtelee vuosittain.

11. Jos kylvö ei onnistu, niin kenttämestari päättää tehdäänkö uusi kylvö.


YT JA LOFOOTITTEkSTi Ja kuVaT: JEaN JOHaNSSON

Tämän kauden alussa ja sen kuluessa on tapahtunut yhtä sun toista mielenkiintoista, joka väkisinkin pistää mietti-mään sitä todellisuutta, jossa päivittäin joutuu talsimaan. Toki, ainahan pinnan alla hiukka kuplii, mutta välillä tu-lee väkisinkin mieleen että ihan kaikkea seurausta ja sii-hen johtanutta päätöstä ei ole mietitty loppuun asti koko-naisuuden kannalta kun kuulee tarinoita Suomen kentiltä. En epäile, etteikö löydy tilanteita, joissa esimerkiksi YT-neuvottelut ovat todella tarpeen, mutta tällä alalla mones-ti rahansäästötarpeissa olisi syytä tutkia alkuun vaikkapa budjetti todella tarkkaan ja miettiä, mihin se raha todelli-suudessa menee, etenkin jos lopputulos ei ole ollut aikoi-hin toivottu. Onko kyse ammattitaidon puutteesta, käyte-täänkö rahaa täysin tarpeettomiin hankintoihin, olisiko to-della aika miettiä onko töiden organisoinnissa jotain pa-rantamisen varaa?

YT

kuvitellaanpa 18 reiän kenttä, joka käyttää vaikkapa lannoitteisiin kau-dessa kolminkertaisen määrän naa-purikenttään verrattuna. Nopeasti ajateltuna ensimmäiseksi mieleen nousee ainakin polttoaine- ja työ-voimakulut. Toiseksi mieleen tulee lyhytjuurinen heinä, yleensä jostain syystä se kylänurmikka, vaikka röl-liä kylvettäisiin tonnikaupalla, joka ei tarvitse kuin vihjauksen kulutuk-sesta, kuivuudesta ja taudeista. Jos ratkaisu tähän on pienentää palkka-kuluja vakituisen työvoiman paris-ta sen sijaan, että mietittäisiin, mis-sä todella se virhe on tehty, en ai-nakaan itse osaa kuvitella, miten tuolla ratkaisulla mentäisiin eteen-päin. Pahimmassa tapauksessa on-gelmaa siirretään vain vuodella ker-ta toisensa jälkeen, ja työpaikat joh-toportaasta lähtien ovat aika tuulisia paikkoja pelaajien ollessa tyytymät-tömiä vallitsevaan tilanteeseen.

Pahimmassa tapauksessa ongelmaa siirretään vain vuodella kerta

toisensa jälkeen.


meistelyssä ja yksityiskohdissa. lä-hes jokainen vähääkään työkaluista tajuava osaa kyllä rakentaa kirjahyl-lyn, mutta aito huonekalupuuseppä todennäköisesti pesee tuon yrittäjän liitoksissa, nopeudessa, tarkkuudes-sa ja viimeistelyssä. Ja jos ei noissa edellä mainituissa, niin viimeistään siinä että lopputulos on aina yhtä ko-nemaisen tarkkaa kerta toisensa jäl-keen. Tähän on syytä pyrkiä päivä toisensa jälkeen, koska sillä tehdään oikeutusta sille, että kentänhoitajien asema ammattina saadaan nostet-tua asemaan jossa se monessa pe-rinteisessä golfmaassa jo on. lähtee ihan suorista leikkuuraidoista lähti-en. Toisin sanoen, meillä jokaisella on vastuu siitä, että se työkaverisi saa itselleen työpaikan ja palkkion tehdystä työstä niin, että työteko on mieluisaa ja jälki sen mukaista.

Lofootit

Toisen kerran tällä uralla otin vii-kon loman keskellä kesää ja lähdin seikkailemaan kohti pohjoista. Täl-lä kertaa ajokilometrejä kertyi 4474, ja matkan varrella tuli vakoiltua jo-kunen Norjan golfkenttä. Vaikuttaisi siltä, että vanhat 70-luvun datsunit

luokkaa, että tuohon on alettu kiin-nittämään huomiota, ja sen myötä yhä useammalla kentällä on alettu näkemään ns. rotuheinää sen rikka-ruohon sijaan. Edelleen jatkan väit-tämistä Ssillä, että suomen kentillä ilmastetaan, pystyleikataan, tähti-il-mastetaan ja hiekoitetaan aivan liian vähän groomaamista unohtamatta. Oma filosofia on se, että hyvin voiva pitkä juuristo ei voi meinata kuin hy-vin voivaa kasvia, ja on vain valin-nan kysymys, että mitä heinää to-dellisuudessa haluaa hoitaa. Ei unoh-deta niitä perusasioita, koska niillä pääsee pitemmälle kuin tajuaakaan.

ammattitaitoinen kentänhoitaja on ehkä paras ja kaikkein tärkein si-joitus, mitä kenttä voi itselleen teh-dä. Täysin optimaalinen tilanne on se, jossa jokainen kentänhoitaja ky-kenee tekemään täysin samat asiat yhtä tehokkaasti ja ammattitaitoi-sesti kuin ryhmän toinen jäsen. Tä-hän kannattaa kiinnittää huomiota, niin esimiesten kuin kentänhoitaji-en puolesta. On aivan turha luulla, että saavutettuaan jonkin tason tie-doissa ja taidoissa ei olisi enää mi-tään parannettavaa. Olen muistaak-seni väläytellyt tätä aiemminkin; am-mattilaisen ja amatöörin ero on vii-

Toisella kentällä taas ulkoiste-taan kenttämestarin toimi ja anne-taan kentänhoitajille ohjeeksi leikata kaikki päivittäin; väylät, lyöntipaikat ja greenit. Ok, mutta kentänhoito on niin paljon muutakin, sen varsinai-sen leikkuun jäädessä lähinnä kos-meettiseksi operaatioksi varsinaisen kentänhoidon jälkeen.

kentänhoito on ala, joka ei ole var-sinaisesti mitään rakettitiedettä tai maataloutta; meidän tarkoituksem-me ei ole kasvattaa heinää metritol-kulla, jotta sitä saadaan kerättyä tal-teen jonkun elikon polttoaineeksi. Tarkoituksena on luoda tasalaatui-nen pelialusta siitä maksavalle osa-puolelle eli pelaajille. Jonkin kirjan, ohjeen tai pelkän perinteen noudat-taminen toimii vain ja ainoastaan pa-perilla tai Excel-talukolla, mutta pe-lialustana moiset ovat toisarvoisia. Tällä alalla on tärkeä seurata, mitä siellä kentällä tapahtuu sen sijaan, että uskollisesti noudattaa jotain an-nettuja normeja. Ne toimivat kyllä hyvänä ohjenuorana mutta eivät ole se todellisuus.

Väitän, että Suomen kentillä edel-leen annetaan ihan liikaa vettä ja lan-noitteita, ja siitähän se kylis ja tau-dit tykkää. Onneksi suunta on sitä

Täysin optimaalinen tilanne on se, jossa jokainen kentänhoitaja

kykenee tekemään täysin samat asiat yhtä tehokkaasti ja

ammattitaitoisesti kuin ryhmän toinen jäsen.


ja muut eksoottiset ajopelit ovat kovaa valuuttaa pallonkeruuvehkeinä Norjan kentillä. Siihen en osaa sanoa mitään, kuinka paljon nopeammin pallonke-ruu hoituu moisilla vekottimilla, mutta veikkaan et-tä johonkin rallifiilikseen niillä ainakin pääsee.

Pohjoisen golfkulttuuri Norjassa näyttää edelleen painottuvan itse pelin ehdoille. kaikki turha on kar-sittu minimiin, ja monesti greenit olivat tekonur-mea. uskon että valinta on monessa paikassa täy-sin oikeutettu koska olosuhteet ovat mitä ovat noil-la korkeuksilla. Greenit, olivat ne sitten tekonurmea tai jotain muuta, eivät juurikaan ylittäneet perintei-sen postimerkin kokoa. kaikesta huolimatta oletan, että pelaajien kannalta tärkeintä on asiallinen peli-alusta ja omat kokemukset puoltavat tätä oletusta. Ei sen niin väliä mitä pelialusta on, kunhan pääsee pelaamaan.

kaiken ajamisen jälkeen päädyin lofooteille, kaik-kein ulommaisimpaan kärkeen. koska tuolla alueel-la on yksi golfkenttä, se oli pakko käydä omin sil-min näkemässä. keli oli mitä mainion, etenkin kun kenttä on nimeltään lofoten Golf links, sillä hetkel-lä raikas +18m/s tuuli, joten kaikki oli juuri kuten aidolla links-kentällä kuuluukin. Olosuhteet huomi-oon ottaen kenttä oli loistavassa kunnossa. kevät, tai siis kesä, ei ollut tietenkään yhtä pitkällä kuin eteläisimmässä Suomessa, ja sattuneesta syystä myös talven jäljet olivat nähtävissä. kentän lay-out oli mielenkiintoinen, mutta uskon, että asiaan tu-lee muutos siinä vaiheessa, kun tuolle 9 reiän ken-tälle saadaan tehtyä ne toiset 9 reikää lisää. Raken-nustyöt olivat täydessä käynnissä, ja työn jälki oli

L - - aminohappotuotteet

Århusinkatu 3 D 12420320 TurkuMobile: 050 570 8572Tel. 02 239 1955Fax 02 239 1950e-mail: [email protected]

The Scandinavian WayTäydellinen, hiilihydraattipohjainen BIOGOLF neste-lannoiteohjelma kehitetty pohjoismaisiin olosuhteisiin. •Viheriöille •Lyöntipaikoille •Väylille

KOSTUTUSAINEET

ZeoProm a a n p a r a n n u s a i n e

• Maksimaalinen stressisuoja

GYPSUMNOPEASTI LIUKENEVA KIPSI

•ympäristöystävällinen•pelaajaystävällinen•laatutakuu

JOUSTAVA TOIMITUS JA MAKSUEHDOT

- Laatua luonnon ehdoilla-

• Rakeiset luonnonmukaiset lannoitteet viheriöille, lyöntipaikoille ja väylille.


Hyvä KUNNIAJÄSEN Bunkkeriuutiset tekee pieniä esittelyjuttuja FGA:n kunniajäsenistä tu-levissa lehdissä. Sitä varten tarvitsemme teidän apuanne.

Lähettäisittekö ystävällisesti pienen katsauksen itsestänne: mitä teitte/olette tehneet uranne aikana, mistä kaikki alkoi ja mihin se päättyi/päättyy, mitä teette nykyisin? Minkälaisia muistoja teillä on työskente-lystä golfkentänhoidon parissa? Mitä muuta haluatte sanoa?

Lähettäkää ystävällisesti vastauksenne:

Esa Hukkaselle: [email protected], 0408 456 449 tai Seppo Virtaselle: [email protected], 0505 382 874

kalevi Nurkkala Puutarhateknikko synt. 1938

kunniajäsenten kuulumisia – kalevi Nurkkala

River Golfin palveluksessa 20.06.1988–30.11.1993 välisen ajan.

– kentän rakennusaikana toimin vastaavana mestarina. Sen valmistuttua olin kenttämestarina.Nyt vietän eläkepäiviä Tampereella.


jotensakin juuri kuten pitää. Muuten-han homma menee kuten Thaimaassa; same but different. Rainbirdin sadetus-järjestelmä, yllättävän laaja konekan-ta, samat siemenet eri paketissa ja lan-noitteetkin näyttivät olevan vähän ku-ten kotimaasta, eri paketissa tosin. klu-bi oli vaatimaton, tarkemmin ajateltu-na juuri kuten pitää, mutta tarjosi kai-ken majoitusta myöten. kentän muo-dot olivat luonnon muokkaamaa, vaik-ka väyliä rakennettiinkin isommalla kä-dellä ja muutenkin yleisilme oli kohdil-laan. Tuulta, vettä ja aika jylhät maise-mat, minne tahansa katsoo. Raffeissa kanervaa ja muuta sen sellaista. Näin nuorelle kentälle lähtökohdat ovat erin-omaiset, jos tarkoituksena on tarjota aitoa links-tunnelmaa yöttömässä yös-sä. No okei, niille postimerkeille lyömi-nen par 3 -väylillä voi olla hiukka tiu-kemmissa tuulissa aika kova paikka jo-pa sille paremmalle pelaajalle. Varmaa on, että jos tilaisuus tulee, tuolla tu-lee joskus vietettyä useampi päivä, sen verran kova mesta oli kyseessä.

Jokainen ei välttämättä halua ottaa töitä kotiin saati sitten lomalle, mutta omalla kohdalla olen huomannut, että muiden kenttien tarkastelu sillä silmäl-lä tuo aina jotain omaan työntekoon ja rutiineihin. Monet nähdyt eri työtavat antavat lisää perspektiiviä siihen, mi-tä itse tekee, ja sen myötä mahdolli-sesti voi lisätä omaa panostaan omas-sa työpaikassa. Taloudellisesti kentälle voi olla suuri askel laittaa x määrä ra-haa siihen, että vie työporukan tutustu-maan eri kenttiin, kotimaassa tai ulko-mailla, mutta jos paikalle viety ryhmä on motivoitunutta ja pitkäjännitteises-ti kiinnostunut alasta, uskon, että pit-källä aikajanalla tulos on meitä kaikkia hyödyntävä. Mitä parempi ammattitai-to ja motivaatio yleisesti, sitä parem-min Suomen golfkulttuuri voi, ja sen myötä sitä hyvää jakautuu myös sinne raffikuskin penkille asti.

Joka tuon jälkimmäisen pystyy osoit-tamaan vääräksi, sille tarjoan illan ate-rioita ja saunoja myöten. ■

www.deere.fi

John Deere -golfkoneet myyympäristökonemyyjäVeli [email protected]. 010 76 83425

John Deere 2500e• epäkeskeisesti sijoitetut leikkuukelat

• Tasainen leikkuujälki myös kumpareisella ja kaltevalla viheriöllä

• Vaivaton leikkuukorkeuden säätö

John Deere -leikkurilla viheriö viimeistellysti hyvään pelikuntoon

JD2500E_115x262.indd 1 30.6.2014 12.00

Muiden kenttien tarkastelu sillä

silmällä tuo aina jotain omaan työntekoon ja

rutiineihin.


sa. Celebration onkin kaikkein par-haiten varjossa viihtyvä, kaupallinen nurmilaji, minkä vuoksi se on saa-vuttanut lisää suosiota golf- ja urhei-lukentillä. Celebration on myös kui-vuudenkestävyydeltään paras ber-muda-lajike. kuumat ja kosteat olo-suhteet ovat celebration-lajikkeelle sopivia. Se pärjää hyvin hiekkaisilla ja savisilla alustoilla.

Celebrationin hoito

Celebrationille sopii parhaiten leik-kuukorkeudeksi 12,5-51 millimetriä, optimikorkeus on 25 milliä. Tätä pi-dempänä celebration suositellaan leikattavaksi tasoleikkurilla ja lyhy-empänä kelaleikkurilla. Yli 50-milli-senä ruohon laatu kärsii. kasvukau-della clebrationia pitäisi leikata 5-7 päivän välein ja kylmempinä kausi-na 10-14 päivän välein. Celebratio-nia leikatessa ei saisi koskaan leikata yli kolmasosaa ruohon pituudesta.

tänyt australialainen Rod Riley. Sil-lä on vahvat maavarret ja pitkät juu-ret, joiden avulla se kestää parem-min kulutusta ja kuivuutta. Sen tuo-tantokustannukset ovat alhaisem-mat sen nopean leviämisen vuoksi. Myös maavarsien avulla tapahtuva lisääntyminen ja hyvä luonnollinen vastustuskyky tekevät sen hallinnas-ta helpompaa ja edullisempaa. Ce-lebration pärjää hyvin varjossa, jopa niin hyvin, että se valittiin parhaak-si Clemson universityn tutkimukses-

maracanã-stadionin nURmI

TEkSTi: ESa HukkaNEN

Juuri päättyneet jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin tänä vuonna Brasiliassa ja kisojen päänäyttämöksi valikoitui sama Rio de Janeirossa sijaitseva maracanãn stadioni kuin edellisissä Brasiliassa järjestetyissä mm-kisoissa 64 vuotta aiemmin. mutta mitä ruohoa pelaajat suutelevatkaan astuessaan stadionille ja minkälaisia kokemuksia siitä on muilta areenoilta?

Celebration bermuda

Maracanãlla pelialustana käytetään monilta maailman golfkentiltäkin tuttua celebration bermuda -ruohoa. Sen merkittävimmät ominaisuudet ovat pehmeys, varjon- ja kuivuuden-sietokyky sekä poikkeuksellisen hy-vä kulutuksenkestävyys. Sen kestä-vyys ja palautumiskyky tekevät siitä erinomaisen urheilunurmen yhdessä sen kauniin sinivihreän värin kanssa.

Celebration bermudan on kehit-


ole urheilutoimintaa. Näiden aikana on tehdään pystyleikkuut, ilmastus ja dressaus. Kasvunsääteitä ei juuri-kaan tarvitse käyttää talvella.

Niin ikään Floridassa sijaitsevalle Roger Dean -baseball-stadionille on valittu celebration bermuda. Kent-tämestari Jordan Treadwayn tiimillä

on kolme päivää aikaa tehdä suuret huoltotyöt. Tänä aikana kenttä pystyleikataan ristiin, vaikka nurmi ei kolmessa päi-vässä ehdikään palautua. Pa-lautumiseen se tarvitsisi 7-10 päivää, mutta kotijoukkue tie-tää, että muutaman heikom-

malla nurmella vietetyn päivän jäl-keen kenttä on taas loistokunnossa eikä valituksia kuulu. Kunpa golfarit-kin ymmärtäisivät tämän… Kauden aikana kenttä pystyleikataan kaikki-aan 6-8 kertaa. Lähteet: www.sodsolutions.com, www.turfgrassfarms.net

vella kerran. Joka vuosi uusittaval-le nurmelle ei pääse muodostumaan kuitua. Celebrationin hoidossa tär-keintä on olla pystyleikkuri ja kela-leikkuri.

Florida Atlantic Universityn jalka-pallokentän Ken Czerniak on myös valinnut kentälleen celebration ber-

mudan. Pystyleikkuun avulla nurmi pysyy ohuena, vihreänä ja tervee-nä. Juuri ohuus ja lyhyys ovat celeb-rationin terveyden kannalta tärkei-tä. Czerniak leikkaa nurmen lyhyim-millään 16 milliin ja pisimmillään 19 milliin. Atlantic Universityn kent-tä on kovassa käytössä koko vuoden ja kentänhoitotiimille jää kaikkiaan kymmenen päivää, jolloin kentällä ei

Yhdysvalloissa Louisianassa sijait-sevalla Tiger Stadiumilla pelialusta on myös celebrationia. Nurmi uusi-taan joka vuosi ja istutuksen jälkei-set pari viikkoa sitä käsitellään hel-lästi. Sen jälkeen käyttöön otetaan rajummat otteet. Kenttämestari Eric Fasbenderin mukaan celebration bermuda täytyy saada näyt-tämään todella pahalta ennen kuin se voi näyttää hyvältä. Siksi sille annetaan raju käsit-tely heti alussa: pystyleikkuu, dressaus ja mahdollisimman paljon ilmastusta. Noin viikko ennen kotipeliä nurmialusta dressataan kevyesti ja lannoitetaan. Sen jälkeen sitä vain leikataan ja lo-puksi maalataan kentän rajat. Ennen lauantain peliä kenttä leikataan maa-nantaina ja torstaina pelipäivän leik-kuusuuntien vastaisesti ja keskivii-kosta perjantaihin leikataan pelipäi-väksi haluttavat raidat. Vuoden aika-na nurmi pystyleikataan ilmastetaan ja dressataan rajusti kahdesti ja tal-

100 VUOTTA LAATUA JA LUOTETTAVUUTTA

Oy Hako Ground & Garden Ab - Petri Aaltonen, Divisioonapäällikkö, puh 040 587 4045 - www.hako.fi

Kuumat ja kosteat olosuhteet ovat celebration-

lajikkeelle sopivia.


Virallinen nimi: Estádio Mário Filho. alkuperäinen nimi Estádio do Ma-racanã vaihdettiin vuonna 1966 brasilialaisjournalisti Mário Filhon menehdyttyä. Stadionista kuitenkin käy-tetään edelleen useammin nimitystä Maracanã.

Kapasiteetti: uudistusten jälkeen 78 838 istumapaikkaa, ei seiso-mapaikkoja

Avattu: 16.6.1950, edellisten brasiliassa järjestetty-jen jalkapallon MM-kisojen päänäyttämö. Maracanãl-la pelattiin tuolloin kahdeksan peliä, joista ensimmäi-nen oli turnauksen avauspeli brasilia-Meksiko (4-0) ja viimeinen oli loppuottelu uruguay-brasilia (2-1). Fi-naalia oli tuolloin katsomassa 173 000 maksavaa kat-sojaa, mutta todellisen katsojamäärän paikan päällä on arvioitu olleen yli 200 000. Vuoden 2014 MM-ki-soja varten tehdyn suuren kunnostusurakan jälkeen

stadion avattiin uudelleen 2.6.2013 brasilian ja Eng-lannin ystävyysottelulla (2-2).

Stadionin omistaa Rio de Janeiron kaupunki. kotista-dioninaan sitä käyttävät riolaisjoukkueet Flamengo ja Fluminense, mutta myös muut paikallisseurat, kuten botafogo ja Vasco da Gama, pelaavat siellä toisinaan kotipelejään. Tämän vuoden kisoissa Maracanãlla pe-lataan kaikkiaan seitsemän ottelua, joista yksi on tie-tenkin loppuottelu. (Tätä kirjoitettaessa eletään vas-ta karsintalohkojen alkuvaiheita, joten finaalipari on vielä arvoitus. Painettakoon tähän kuitenkin toimit-tajan veikkaus finaalikaksikoksi: brasilia-argentiina. kaikenlainen päänaukominen mahdollisesta virheel-lisestä veikkauksesta otetaan vastaan tyynen rauhal-lisesti.)

Lähde: www.stadiumguide.com/maracana

Estádio mário Filho eli maracanã


GOLDEN PRO OY Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi

UUDET CLUBCAR LAVA-AUTOT - sähkö 48 volttia - sisäinen laturi, johtokelalla - bensamoottori Subaru 404cc - 14 hv suorasuihkutusmoottori (EFI) - takuu 3 vuotta / 3000 h (akut 4 vuotta, sähköautossa) - alumiinirunko - CE-hyväksytty Käy tutustumassa: www.goldenpro.fi

Palloautomaatit Pallohissit

Pallonkerääjät

Maksujärjestelmät Pallonpesurit


LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ!-Ympäristöystävällistä lannoitusta ja kastelua

www.schetelig.com

BACKTEE OYSUUNNITTELU

PERUSKORJAUS

RAKENTAMISEN URAKOINTI

VALVONTA

KENTÄNHOIDON NEUVONTA

Jorma Eriksson

Purotie 3 B 5700380 Helsinki

GOLFKENTTIEN

0500 424 [email protected]


PERUSKORJAUS


VALVONTA


Jorma Eriksson


GOLFKENTTIEN



PERUSKORJAUS


VALVONTA


Jorma Eriksson


GOLFKENTTIEN


I L M O I T T A J A T

Koneet, laitteet, tarvikkeet

agrimarket 0107 683 425Golden Pro 092 411 020Hako Ground & Garden 0405 874 045

J-Trading 0207 458 600

Lannoitteet ja siemenet

arctic Nature Product - aNP 0505 708 572berner 02 079 100Schetelig 09 852 061S.G.Nieminen - SGN 03 065 050Syngenta

Urakointi, palvelut

backtee 0500 424 240NexGolf

Koulutus

HaMk 0447 970 866kaO (08) 6165 6602


FGA toivottaa hyvää kesää

kaikille!

Kalafornia 17.9.2014

- Henk.koht., max 120 hlö, yhteislähtö klo 9.30

- Kilpailumaksu 10 €/kilpailija (maksu käteisellä)

- Scratch: Lyöntipeli, 18 reikää, klubitii, HCP alle 12,0

- HCP: Pistebogey, 18 reikää, klubitii, HCP 12,0-36,0 (yli 36 tasoitukset muutetaan kilpailuun tasoitukseksi 36)

Yyteri Golf Links 18.9.2014

- Joukkukilpailu, max 72 joukkuetta, yhteislähtö klo 9.30

- Kilpailumaksu 10 €/kilpailija (maksu käteisellä)

- Greensome: pistebogey kaksihenkisin joukkuein

- Pelaajien tasoituksista huomioidaan 3/4 (max 30,0)

- Kilpailuun osallistuvien joukkueiden jäsenten on oltava samalta ken-tältä. Kentältä voi ensisijaisesti osallistua vain yksi joukkue. Mikäli il-moittautumisajan umpeuduttua on tilaa, voidaan mukaan ottaa useam-piakin joukkueita samalta kentältä.

- ”Sekajoukkueet” voivat pelata kilpailun ulkopuolella.

- Kilpailuihin osallistuminen vaatii voimassaolevan FGA:n jäsenyyden.

- Voittajat saavat FGA:n ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon vuodeksi.

- Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme parasta tulosta.

FGA:N FGA:N FGA:N MESTIKSET MESTIKSET MESTIKSET 201420142014

PORI

Majoittuminen Yyterin Kylpylässä

Varaa huoneesi suoraan Yyterin Kylpylästä

koodilla FGA. Puh. 026 285 300

Majoitus 17.-18.9.2014

55 €/hlö/vrk/H2

85 €/vrk/H1

(Hinta sis. majoituksen, aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön.)

Ilmoittautumiset 31.8.2014 mennessä osoitteeseen

[email protected].

Ilmoita pelaajien nimet, kotiseurat ja tasoitukset.

Lisätietoja: [email protected].

Documents

Bunkkeriuutiset 3/2014