EHYT Järjestö 4/2013

EHYT

MOBIILIAPU: TYÖVÄLINEITÄ PÄIHDETYÖHÖN JA VIESTINTÄÄN

Tervetuloa EHYT ry:n ensimmäiseen yhdistyksen kokoukseen 22.3.2014!

Amikset.fi-kampanja 12,5 vuotta käynnistyi

Suomessa ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elin-ajanodotteessa on miehillä 12,5 vuotta. Elinajanodotteen lyhentymisen suurin syy on alkoholinkäyttö. Amikset-kam-panja avasi keskustelun lähettämällä yhteiskunnallisille

Kalentereihin ja toimintasuunnitelmiin kannattaa nyt kirjata EHYT ry:n ensimmäinen yhdistyksen kokous, joka pide-tään lauantaina 22. maaliskuuta Helsingissä. Siitä ja muista järjestötoiminnan kuulumista, kuten ensi vuoden toiminta-

6 >SIVULLA

4 3.12.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote

Jonn

a Yl

etyi

nen

8-9 >JATKUUSIVULLA

tuista ja sidosryhmäkyselyn tuloksista kertoo järjestö-päällikkö Jiri Sironen.

vaikuttajille puisia uurnia, joilla haluttiin herättää hei-dät parantamaan ammattiin opiskelevien hyvinvointia.

10 >SIVULLA

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote Päätoimittaja: Jiri Sironen, [email protected], p. 040 450 9077Toimitus: Helena Hulkko, [email protected], p. 050 582 2211, Jenni Tikkanen, [email protected], p. 050 438 3845, Katja Reinikainen, [email protected], p. 050 4388129Taitto: Jenni Tikkanen Julkaisija: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ryToimituksen osoite: Järjestötiedote / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, 00510 HelsinkiOsoitteenmuutokset: Simo Miettinen, [email protected], p. 050 570 6981Ilmestymisajankohdat (ja viimeinen aineiston jättöpäivä) 2014: 18.2 (31.1.), 15.4. (28.3. ), 10.6. (pe 23.5.), 16.9. (29.8.), 2.12. (14.11.)

Verkkopedagogi Liisa Heikinheimo esittelee EHYT ry:n verkko- ja digitoimintaa Päihde- ja mielenterveysmessuilla lokakuussa 2013. Liisa on muiden tehtäviensä ohella työskennellyt Mobiili-apu-hankkeessa, josta enemmän sivulla 8.

2 Pääkirjoitus3 Lyhyesti: Ajankohtaista asiaa4 Pinnalla: Päihdeongelmat työpaikoilla Tunnustuspalkinto Kolumni Amikset.fi-kampanja Huumepolitiikka Alkoholiteollisuuden itsesääntely8 Mobiiliapu: työvälineitä

päihdetyöhön ja viestintään 10 Ajankohtaista jäsenjärjestöille 12 Lyhyesti: Tulossa ja tapahtunutta16 Pintaa syvemmälle: Ehkäisevän

päihdetyön myyttejä?19 Lähikuvassa: LähiVerkko20 Esittelyssä: Jäsenjärjestöt22 Päivittäistä toimintaa kuvina23 Esittelyssä: Työn tueksi

SARI AALTO-MATTURI EHYT JÄRJESTÖTIEDOTE 3.12.2013

Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistus ei ole lähtökohtaisesti säästöprojekti, vaan sen kauniina tavoitteena on tehostaa ja parantaa palveluita ja niiden

saatavuutta. Julkisen talouden heikkojen näkymien vuoksi pa-rantamisen ja tehostamisen rinnalle on tullut vahvasti kysymys kuntatalouden säästöistä. Hallitus on keventämässä kuntien velvoitteita ja kuntatalouden taakkaa miljardilla eurolla lähi-vuosina. Tästä yli puolet halutaan löytää sosiaali- ja terveysmi-nisteriön hallinnonalalta. STM puolestaan on tuonut esille, että tehtävien purkamisen sijaan säästöjä voidaan saada järjestämäl-lä palvelut paremmin ja tehokkaammin – siis sote-uudistuksen kautta. Näin palvelujen tehostamisen ja parantamisen projektis-ta vääjäämättä tulee myös säästöprojekti.

Yhtälö on vaikea. Ministeriön mukaan päihdepalveluista sääs-töä olisi saatavissa 9–18 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valmis-telussa on raittiustyölain uudistus, josta on toivottu vahvistusta kunnissa hiipuneeseen ehkäisevään päihdetyöhön. Leikkauslistat yhdistettynä ehkäisevän päihdetyön velvoitteiden lisäämiseen ei kunnissa kuitenkaan välttämättä herätä lämpimiä ajatuksia.

Silti ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen olisi julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamisen näkökulmasta ehdottoman oikea tie. Alkoholihaittojen välilliset ja välittömät kustannukset ovat vuosittain miljardeja euroja. Kustannukset näkyvät mm. sosiaali- ja terveyspal-veluiden tarpeena, mutta myös valtaisina verotulojen menetyksinä. Alkoholi on Suomessa suurin yksittäinen työurien lyhentäjä ja rasit-taa monella tavoin sekä julkista että yritysten taloutta.

Ongelmana on se, että säästöt tulevat heti ja päihdehaittojen kus-tannukset viiveellä. Houkutus pikasäästöihin on suuri. Vastuullisem-paa taloudenhoitoa olisi kuitenkin panostaa ehkäisevään työhön ja hyväksyä se, että tuottoa investoinnille joudutaan hetki odottamaan.

Onneksi julkista taloutta voidaan tasapainottaa alkoholin kautta muullakin tavoin kuin kuntien päihdepalveluita leikkaamalla. Halli-tus kuitenkin päätti puolittaa suunnitellun alkoholiveron korotuksen. Samalla se päätti luopua noin 60 miljoonan verotuotoista ja etenkin niistä säästöistä, jotka alkoholin hinnankorotus aina kokonaiskulu-tuksen pienentymisen kautta tuottaa päihdehaittojen kustannuksiin.

Puolittamispäätöksen tärkeä taustatekijä oli alkoholin matkustaja-tuonti, josta on suomalaisessa julkisessa keskustelussa tullut este kai-kenlaisille kokonaiskulutusta vähentäville toimille. Viinaralli onkin iso ongelma, johon on syytä puuttua mm. tullin valvonnan tehostami-sen kautta. Vahingollisinta matkustajatuonti on kuitenkin silloin, kun se estää kansallisen vastuullisen alkoholipolitiikan. Jos hallituksen kaavailema veronkorotus olisi toteutettu alun perin suunnitellulla ta-valla, se olisi hyvinkin saattanut hiukan lisätä matkustajatuontia. Sen myönteinen vaikutus alkoholiverotuottoihin, kokonaiskulutukseen ja päihdehaittoihin olisi kuitenkin ollut moninkertainen.

Hallitusohjelmaan sisältyy tärkeitä uudistuksia, joilla osaltaan voidaan paikata julkisen talouden kestävyysvajetta. Alkoholilain

kokonaisuudistus ja raittiustyölain uudistus tarjoa-vat päihdekustannuksiin kestävämmän säästöpoh-jan kuin päihdepalveluiden leikkaukset.

Sari Aalto-Matturitoiminnanjohtaja p. 0400 508 [email protected]

Ehkäisevä työ on parasta talouden tasapainotusta

2 | Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013

AJANKOHTAISTA ASIAA

Järjestömme on haluttu yhteistyö- kumppani ja mer-

kittävä osa vas-taajista suosittelee EHYT ry:tä, iloitsee johtava erityisasi-antuntija Tuomas Tenkanen.

Syys-lokakuussa 2013 toteutetun sidosryhmäkyselyn (Innolink research 9/2013) avulla sel-vitettiin EHYT ry:n tunnettuutta, siihen liitettyjä mielikuvia sekä toiminnalle asetettuja odotuksia. Internetkyselyyn vastasi 213 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 48.

Kyselyn mukaan toiminta tunnetaan hyvin valtakunnal-lisella tasolla, mut-ta paikallistasolla tunnettuus on hieman heikompaa. EHYT ry:tä kuvaavat erityi-sesti verkostoitunei-suus, aktiivisuus sekä yhteistyökyky.

EHYT ry:n toimin-ta nähdään tärkeäksi erityisesti yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Henkilöstö ja muut kohderyhmät pai-nottivat EHYT ry:n tehtävistä päihteettö-myyden edistämistä, mutta eri tavoin: henkilöstö piti sitä vähemmän tärkeänä kuin muut ryhmät ja painotti enemmän

päihdehaittojen eh-käisemistä.

Toiminnan selke-ästi oleellisimmaksi kohteeksi koetaan alkoholi. Seuraavaksi tulevat tupakka ja huumeet. Paino-pisteeksi koetaan selkeimmin nuoret ja lapset sekä nuoret aikuiset; henkilöstö koki tärkeiksi myös työikäiset sekä eläke-läiset.

Kyselyn mukaan kokonaismieliku-va EHYT ry:stä on positiivinen; keski-arvoksi muodostui 4,1. Henkilöstö antoi heikoimmat (3,9) arviot ja jäsenjärjestöt puolestaan parhaim-mat (4,4), kun asteik-ko oli 1–5.

– Kriittisyyttä esiintyy hieman enemmän omassa henkilöstössä, joka näkee toiminnan tiukkapipoisempana kuin ulkopuoliset sidosryhmät. Toimin-nan painottamisessa eri kohderyhmiin esiintyy myös hiukan hajontaa, Tenkanen jatkaa.

Sidosryhmäkysely on osa kolmen järjes-tön fuusioitumisen jälkeistä strategiapro-sessia. Uusi strategia hyväksytään EHYT ry:n ensimmäisessä yhdistyksen kokouk-sessa 22.3. Sidosryh-mien kyselypalautetta

käytetään oleellisena osana strategian mää-rittämistä ja EHYT ry:n henkilöstö ja luottamushallinto on ollut vahvasti mu-kana prosessissa jo ennen kyselyä.

EHYT ry:ltä toivottiin kyselyssä myös muun muassa alueellisen ja paikalli-sen työn vahvistamis-ta. Strategian kiteyttä-misen rinnalla järjestö onkin rakentamassa uutta aluekeskusmal-lia tukemaan vahvem-min paikallista työtä kuten koulutuksia, työmallien levittä-mistä ja paikallisia yhteistyömalleja.

Ehkäisevä päih-detyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämänta-pojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alko-holiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohel-la EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liiken-nettä.

Lisätietoja: Tuomas Tenkanen, johtava erityis-asiantuntija, p. 050 441 0449

Sidosryhmäkysely:

EHYT ry on lyhyessä ajassa luonut hyvän imagon

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen leikkaaminen on lyhytnäköinen säästö

Joukko järjestöjä julkaisi kannanoton Sini-nauhasäätiön Helsingin Ruusulankadun asumispalveluyksikköön liittyvässä kes-

kustelussa. Järjestöt ottivat esille toimivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen ratkaise-van roolin Asunto ensin -mallin tukena. Asu-mispalveluyksikköön liittyvä julkisuus on tuonut esiin puutteita päihde- ja mielenterve-ysasiakkaiden palvelujärjestelmässä. Yhteis-työllä tilanne voidaan kuitenkin ratkaista.

Järjestöt muistuttavat, että lama-ajan kokemuksista on otettava oppia Päihde- ja mielenterveyspalveluita on karsittu kovalla kädellä 1990-luvun lamasta lähtien. Näiden säästöjen hintaa maksetaan nyt, kun merkittävä osa lama-ajan lapsista kärsii elä-mänhallinnan ongelmista.

Valtion pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin sisältyvä Asunto ensin -malli mahdollistaa asumisen myös vakavi-en päihde- ja mielenterveysongelmien takia asunnottomiksi joutuneille. Pitkäaikaisasun-nottomuus uhkaa usein myös nuoria, joiden lastensuojelun asiakkuus on päättymässä.

Järjestöt kantavat erityistä huolta syrjäy-tymisvaarassa olevista nuorista ja heidän perheistään. Hallituksen ehdotusten mukaan kunnat joutuvat lähivuosina leikkaamaan sosiaali- ja terveystoimen menoistaan yli puoli miljardia euroa. Lisäksi esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä STM esittää päihdepalveluihin 9 - 18 ja mielenterveyspalve-luihin 6 - 8 miljoonan euron säästöjä. Vaarana on, että kohdistamalla leikkaukset päihde- ja mielenterveystyöhön kunnat ruokkivat jälleen ylisukupolvisen syrjäytymisen kierrettä.

Järjestöt tarjoavat osaamista ehkäisevään ja korjaavaan työhön, kuntien työn tueksi. Ne ovat merkittävä resurssi niin lastensuojelu- kuin päihde- ja mielenterveysosaamisessa.

Kannanoton allekirjoitti 19 järjestöä, muka-na EHYT ry. Järjestöt korostavat, että päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat nyt lisäpa-nostusta karsimisen sijaan. Turvaverkon on toimittava. Lisäksi on luotava lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn malleja. Tässä järjestöt voivat tarjota merkittävää tukea valtion ja kun-tien tavoitteiden toteuttamiseen.

2 | Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n järjestötiedote 4/2013 | 3

PINNALLA

Haasteena on lähiesimiesten koulutus päihdeongelmien tunnistamiseen ja kohtaa-

miseen. Yli puolet vastaajista kertoo, että omassa organisaatiossa on vii-meisen vuoden aikana todettu väliin-tuloja vaatineita päihdeongelmia.

Henkilöstöalan ammattilaisten järjestön HENRY ry:n jäsenille suun-natun kyselytutkimuksen perusteella

päihdeongelmat otetaan työyhteisöissä vakavasti. Päihdeongelmien tunnista-miseen ja niihin puuttumiseen ei ole kuitenkaan aina tarjolla riittävästi kou-lutusta. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä EHYT ry:n Huugo-työn kanssa.

Kokonaiskuva suomalaisten yritys-ten varautumisesta päihdeongelmiin on kyselyn perusteella yllättävän va-loisa: peräti neljä viidestä henkilöstö-alan ammattilaisesta kertoo, että hänen työyhteisössään on ajan tasalla oleva päihdeohjelma. Hieman yli puolet vas-taajista arvioi lisäksi, että henkilöstö myös tuntee päihdeohjelman ainakin päälinjoiltaan.

Suurissa työpaikoissa päihdeasiat on kyselyn perusteella otettu varsin hyvin haltuun, mutta pienemmissä tilanne on epämääräisempi.

– Erityisesti alle 50 hengen työ-paikoilla on huomattavasti heikompi tilanne. Näiden kohdalla vain 40 prosenttia vastaajista kertoo, että yrityksessä on päihdeohjelma, kertoo työyhteisöjen päihdeongelmia ratko-van Huugo-työn vetäjä Antti Hytti EHYT ry:stä.

Yli puolet vastaajista ilmoittaa, että heidän organisaatiossaan on viimeisen vuoden aikana todettu väliintuloa

Selvitys:

Päihdeongelmat ovat työpaikoilla arkeavaatineita päihdeongelmia. Huumeon-gelmia on havaittu joka kymmenennen vastaajan työyhteisössä.

Yleiset pelisäännöt päihdeasioiden suhteen tuntuvat olevan suurimmassa osassa yrityksiä kunnossa. Haasteena on koulutus, sillä vain 14 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että esimie-het ovat saaneet riittävästi koulutusta päihdeongelmien tunnistamiseen ja

niihin puuttumiseen. Päihdeohjelman käytännön toteutuminen on usein kiinni lähiesimiehistä, joilla pitäisi olla käytännön valmiuksia päihdeongelmi-en kohtaamiseen.

– Huomattava enemmistö vastan-neista katsoo, että pelisäännöt päihde-asioissa ovat riittävän laajasti henki-löstön tiedossa, mutta siitä huolimatta lähes puolet vastaajista kertoo, että työntekijöiden päihdeongelmia on työ-yhteisössä peitelty, huomauttaa Hytti.

Puolet vastaajista arvioi päihteiden käytön myös aiheuttaneen poissaoloja työpaikalla. Yli 250 henkeä työllistä-vissä työpaikoissa työskentelevistä henkilöstöjohtajista jopa 67 % on tätä mieltä. Keskimääräisesti vastaajat arvi-oivat, että päihteet aiheuttavat melkein 7 % kaikista poissaoloista. Lisäksi yli puolet vastaajista kertoo epäilevän-sä, että joidenkin oman työyhteisön työntekijöiden työssäjaksamis- ja työhyvinvointiongelmien taustalla on päihteidenkäyttö.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista henkilöstöammattilaisista katsoo, että päihdeasiat ovat käytännössä lähiesi-miesten vastuulla. Joka neljäs ilmoit-taa päävastuulliseksi henkilöstö- tai ylimmän johdon.

– Tuntuu siltä, että henkilöstöjohto ottaa päihdeongelmat vakavasti ja myös panostaa niiden ennaltaehkäi-syyn. Tehtävää on siinä, miten tämä panostus jalkautetaan työyhteisössä eteenpäin, kyselyn tuloksia kommen-toi HENRY ry:n toiminnanjohtaja Maija Eklöf.

Valtaosa kyselyyn vastanneista henkilöstöammattilaisista kokee, että yrityksen johto on sitoutunut päih-deasioihin. Yli puolet vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että päihdeongel-mien ennaltaehkäisyyn pitäisi panos-taa nykyistä enemmän.

– Yksi havainto kyselyssä on epä-tietoisuuden määrä. Kaikki henkilös-töammattilaiset eivät tiedä tarkkaan, mikä tilanne omassa työyhteisössä on. Lähes puolet ei osaa esimerkiksi sanoa, onko päihdeasioissa saavutettu hyviä tuloksia vai ei. Tehtävää siis vielä on, Eklöf jatkaa.

Kyselytutkimus tehtiin elokuussa HENRY ry:n jäsenille ja siihen vastasi 469 henkilöstöalan ammattilaista ja johtajaa. Lisätietoja: Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, EHYT ry, Huugo-ohjelma, p. 040 779 [email protected]

MIKÄ PÄIHDEOHJELMA?

Päihdeohjelma on työyhteisön oh-jeistus, jonka avulla päihdeongel-mia voidaan ennaltaehkäistä ja nii-hin puuttua. Parhaimmillaan se on toimintaohjeen lisäksi myös tapa rohkaista keskustelua päihdeongel-mista ja sitouttaa koko työyhteisö toimimaan päihdekysymyksissä.WWW.HUUGO.FI

Alle 50 hengen työpaikoilla vain 40 % vastaajista kertoo, että yrityksessä on päihdeohjelma.


EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN TUNNUSTUS-PALKINTO TARJA VÄISÄSELLE

EHYT ry:ssä päättyy kolme projektia tämän vuoden lopulla: Mobiiiliapu-hanke, Ikähanke ja Walkers-Hubu-projekti. Siksi otsikon muotoilu, päättymi-

nen ensin, korostuu tänä vuonna. Projektien aloittami-seen löytyy aina virtaa, mutta vähintään saman verran sitä pitää löytyä päättämiseen, ellei jopa enemmän!

Usein väitetään, että projekteista jää tähteeksi vain loppuraportti hyllyyn pölyttymään. Kärkäs väite nousee siitä, että projekteja sosiaali- ja terveysalalla on paljon. Sitä ruokkii rahoitusjärjestelmämme RAY ja tietysti se, että järjestöissä halutaan kehittää ja kokeilla uutta.

Projektien aikana syntyy uusia ideoita, kuten tutkimuk-sessa. Väitetään, että tutkimus on onnistunut, jos sen aikana on syntynyt liuta uusia tutkimuskohteita. Projektien aikana myös tehdään, toimitaan, kehitetään sekä luodaan yhte-yksiä. Projektien aikana siis todellakin toimitaan. Se ei ole merkityksetöntä silloin, eikä projektin päättymisen jälkeen. Projektien omistajien on huolehdittava siitä, että projektien myötä syntynyt tuotos ja menetelmät implementoidaan käytäntöön siinä ympäristössä, jossa projekti on toiminut.

On siis tärkeää suunnitella projektin päättäminen huo-lellisesti hyvissä ajoin päättymisvuoden keväällä. Tämän opimme Mobiiliapu-hankkeen myötä. Projektin ei saa antaa vain vilahtaa ovesta ulos. Ehkä hankalinta ovat projektei-hin kytketyt määräaikaiset työsuhteet. On ymmärrettävää, että projektin ja työsuhteen päättyessä ajatukset siirtyvät jo uuden työn etsimiseen.

EHYT ry:n projektipäälliköt ovat kirjoittaneet Hanke-käsikirjaa. Siihen kirjoitetaan nyt myös projektien päättä-misestä, ennen sen siirtymistä käytäntöön ja ylläpitoon.Projektin loppumisvuoden keväällä projektipäällikkö laatii projektin päättämissuunnitelman ja päättämisen aikatau-lun: milloin loppuraportti valmistuu, miten ja milloin se esitellään projektin osallisille sekä projektin omistajille hallinnossa. Siinä yhteydessä tarkistetaan, että ne asiat jotka on luvattu tehdä, on tehty, ja mitä vaikutuksia niistä on seurannut. Tämän lisäksi arvioidaan myös muun muassa toteutustapaa, dokumentaatiota sekä jälkihoitoa eli jatku-mista. Projektien tuloksista on muistettava kertoa myös eri sidosryhmille sekä tietysti omalle henkilöstölle.

Päättyvistä projekteista Walkers-Hubu oli Aseman Lapset ry:n projekti, jossa EHYT ry oli kumppani. Aseman Lapset ry tekee ratkaisuja toiminnan jatkamisen osalta.

EHYT ry on hakenut Verkko- ja aikuistyön osaston RAY:n kohdennettuun toiminta-avustukseen korotuksia, jotta Mo-biiliapu-hankkeen ja Ikähankkeen työtä voitaisiin jatkaa. Avustuseh-dotus julkaistaan 19.12.

EHYT ry myönsi Eh-käisevä päihdetyö kannattaa -tunnus-

tuksen pudasjärveläiselle vapaa-aikaohjaaja Tarja Väisäselle.

Tunnustus oli sarjassaan ensimmäinen ja jatkossa se myönnetään vuosittain taholle, joka on edistänyt omalla paikkakunnallaan ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta.

– Ehdokkaita kerättiin kyselyllä, jossa pyydettiin ”ilmiantamaan hyvä työ” ja jokaisen lähes 30 ilmiannon on antanut ehdokastaan selvästi arvostava kollega. Ansiokas paikallinen työ ansaitsee valtakunnallisen kiitoksen ja on hienoa aloit-taa tällainen perinne, iloitsee EHYT ry:n koordinaatio-päällikkö Leena Sipinen. – Tunnustus julkistettiin valtakunnallisella Ehkäi-sevän päihdetyön viikolla. Teemaviikon keskeinen tavoite on nostaa ehkäisevää työtä ja tekijöitä sen takana, joten se on oivallinen aika tällaisen tunnustuksen luo-vuttamiselle, jatkaa viikkoa EHYT ry:ssä koordinoiva Teija Strand.

Tarja Väisäsen valitsi EHYT ry:n Helsingin kes-kustoimiston raati. Väisäsen valinnassa korostettiin pai-kallisen toiminnan moni-alaisuutta, verkostomaisuut-ta ja pitkäjänteisyyttä. Tarja toimii Pudasjärvellä kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä ja Oulun-kaaren yhtymähallituksen nimeämän ehkäisevän päihdetyön moniammatilli-sen työryhmän puheenjoh-tajana. Tarja on ansiokkaasti osallistanut työryhmän toimintaan myös kaikki Pu-dasjärven vähittäiskauppi-

aat, huoltoasemat ja kioskit. Kokouksissa on käsitelty muun muassa kauppojen omavalvontaohjelmia, käyty läpi kouluterveyskyselyn tuloksia päihteistä ja niiden saatavuudesta ja käyty kes-kustelua paikallisen urhei-luseuran huvitoimikunnan kanssa. Lisäksi vuonna 2012 Tarja kokosi Ehkäisevän päihdetyön viikon jokaisel-le päivälle viikon teeman mukaista ohjelmaa ja teki viikon aikana laajaa yhteis-työtä erilaisten toimijoiden kanssa.

Tarjan ilmiantoi ylitar-kastaja Raija Fors Pohjois-Suomen aluehallintovi-rastosta. – Oulun seudulla toimii useita aktiivisia, am-mattitaitoisia ja positiivi-sella otteella työskenteleviä ihmisiä, mutta päädyin ehdottamaan nimenomaan Tarjaa. Mielestäni Tarja ansaitsee tunnustuksen työstään, sillä hän on tehnyt ja tekee edelleen merkittä-vää työtä päihteettömyyden edistämiseksi ja päihdehait-tojen vähentämiseksi omalla paikkakunnallaan, kertoo Raija.

Tarja oli iloisesti yllät-tynyt ja onnellinen saa-mastaan tunnustuksesta. – Ehkäisevä työ kannattaa aina ja meillä Pudasjärven lasten ja nuorten parlament-ti on tiivistänyt hienosti, että päihteitä puolestaan ei kannata käyttää, hän toteaa.

Tunnustus luovutetaan Tarjalle virallisesti Oulussa 3.12. järjestettävässä Nuus-kaseminaarissa.

KARI VUORINEN

Projektit päättyvät ja alkavat

Kari Vuorinentalous- ja innovaatiojohtaja p. 050 336 [email protected]


Amikset.fi-kampanja 12,5 vuotta käynnistyi

MITEN TILANNE VOIDAAN KORJATA?• Ennen kaikkea tarvitaan tahtotilaa, jotta ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavat asiat otetaan tosissaan ja käsittelyyn.• Tarvitaan päivitettyä ja tutkittua tietoa kehittämistyön pohjaksi• Kannustetaan mediaa tarkastelemaan kriittisesti sitä, kuinka paljon ja miten ammattiin opiskelevista puhutaan sekä millaisia mielikuvia muodostetaan, ylläpidetään ja vahvistetaan. • Tiedossa oleviin epäkohtiin ja puutteisiin tulee laatia ratkaisut yhdessä asiantuntijoiden (esim. opiskelijajärjestöt) kanssa ja ne tulee saada mukaan toimenpideohjelmiin. Toimenpiteiden toteutumista tulee seurata ja niiden puutteellista toteutumista ei tule hyväksyä.MITEN SINÄ VOIT AUTTAA?• Kampanjaa voi tukea levittämällä viestiä sosiaalisessa mediassa ja omassa lähipiirissä• Ota yhteyttä päättäjiin ja kysy, miten he aikovat edistää ammattiin opiskelevien hyvinvointia.• Opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimintoja voi käynnistää

Suomessa ero ylimmän ja alim-man tuloviidenneksen elinaja-nodotteessa on miehillä 12,5

vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Elinajan-odotteen lyhentymisen suurin syy on alkoholinkäyttö. Amikset-kampanja avasi keskustelun lähettämällä päät-täjäjoukolle ja yhteiskunnallisille vaikuttajille puisia uurnia, joilla ha-luttiin herättää heidät konkreettisiin ratkaisuihin ammattiin opiskelevien hyvinvointilähtökohtien parantami-seksi.

– Uurna symboloi 12,5 vuoden eroa miesten ylimpien ja alimpien tuloryhmien elinajanodotteessa. Pe-räänkuulutamme näkyviä päätöksiä ja toimenpiteitä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin parantamiseksi, sanoo kampanjan takana oleva EHYT ry:n projektipäällikkö Merit Lindén.

Suomessa tehdään jo nyt paljon hyvää työtä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämiseksi niin op-pilaitoksissa, kunnissa, seurakunnissa kuin kolmannella sektorilla. Jostain syystä nämä toimet eivät kuitenkaan pääse vaikuttamaan niin laajasti ja vakiintuneesti kuin olisi tarkoitus.

Vuonna 2013 ammatillisessa koulu-tuksessa opiskelee 265 900 opiskelijaa. Kun tutkimusten valossa on tiedossa mitä pitäisi tehdä, olisi aika käydä konkreettisempaa keskustelua ja tehdä vahvempia toimenpiteitä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämi-seksi.

– Oppilaitokset tarjoavat valmiin foorumin ja mahdollisuuden edullisin keinoin vaikuttaa kymmeniin tuhan-siin elämiin: arkeen, lähiyhteisöihin, koulukeskeytyksiin, työrauhaan, työ-uriin ja sairaspäiviin. Vaikutukset ovat niin inhimilliset kuin kansantalou-delliset.

Amikset-kampanja tavoittelee Suomen tulevaisuuteen satoja tuhansia lisätyövuosia. Kampanjan tempauksia nähdään jatkossa lisää.

PINNALLA

Amikset-kampanja on osa EHYT ry:n AMIS - Arjen Ammattilaiset -hanketta. AMIS-tiimi tekee työtä sen eteen, että ammattiin opiskelevien hyvinvointiin kiinnitettäisiin paremmin huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Kampanjavideo on nähtävissä osoitteessa www.amikset.fi.

ja vahvistaa myös järjestötoiminnan kautta. Monet oppilaitokset tekevät yhteistyötä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MITÄ EHYT RY TEKEE OPPILAITOSTEN ETEEN?• EHYT ry tarjoaa tuhansille peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille sekä järjestöille, seurakunnille ja muille nuorten parissa toimiville menetelmiä, koulutusta ja tietoa terveyden edistämiseksi. • Kymmenet asiantuntijat kiertävät ympäri maan päivittäin muun muassa HUBU-menetelmän, Päihdeilmiön, liikennekoulutusten, Smokefree- ja Savuton kunta-koulutusten tiimoilla.• EHYT tekee myös vahvaa vaikutustyötä hyvinvointia edistävän lainsäädännön ja alueellisen vaikutustyön edistäjänä. Se on 12,5-teemalla aloittanut ensimmäisenä näkyvän päättäjien haastamisen satojen tuhansien työurien pidentämiseksi. Se jatkaa voimallista vaikuttamista yli kahden vuoden ajan Amikset-kärjellään tuomalla päättäjille ja opetuksen kentällä työskenteleville tuoretta tietoa päätösten pohjaksi ja luomalla foorumeja päätöksentekoa ja uusia toimenpiteitä tukemaan.


Näkökulmia huumepolitiikkaan Tunnettu yhdysvaltalainen alko-

holihaittoihin ja niiden ehkäisyyn perehtynyt professori Thomas

Babor kertoi alan tutkimuksen kuu-lumisia EHYT ry:ssä 19.11. Alkoholi-mainontaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa erityisesti alkoholiteolli-suuden itsesääntelyn tehottomuus on noussut huolenaiheeksi.

Babor tunnetaan mm. alkoholipo-litiikan merkkiteoksesta, Alcohol, no ordinary commodity, jossa tutkijat pu-reutuvat alkoholinkulutuksen ja mark-kinoinnin yhteyksiin sekä alkoholipoliit-tisen sääntelyn keinoihin. Nyt Babor on kiinnostunut siitä, kuinka teollisuuden itsesääntely toimii eri maissa.

Alkoholiteollisuudesta on tullut kansainvälisesti keskittynyttä. Suuret, ylikansalliset yhtiöt leviävät ympäri maailman. Ne ovat kiinnostuneita nuo-resta kasvavasta väestöstä esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja jalostavat markkinointikeinoja, jotka kohdistuvat näihin uusiin kohderyhmiin. – Kyse ei ole salaliittoteoriasta, vaan yhtiöiden strategioista, Babor toteaa.

Alkoholimainonnan tutkimuksen fokus on siirtymässä nuorten altis-tumisesta itse sisältöihin. Baborin mukaan alkoholimainota sisältää usein tarinoita, jotka puhuttelevat voimak-kaasti yksilöä heijastaen muun muassa elämäntyyliin ja arvoihin liittyviä mielikuvia. – Näyttää vahvasti siltä, että nuoret altistuvat sisällöille, jotka teollisuuden itsesääntely nimenomaan kieltää, Babor toteaa. EHYT ry:ssä nähtiin esimerkkejä mainoksista, joissa näkyy koulumaailmaa, urheilusuori-tuksia ja julkkiksia. Itsesääntely kieltää mielikuvat, joissa alkoholi yhdistyy esimerkiksi sosiaaliseen menestykseen tai parantuneeseen suorituskykyyn.

Itsesääntely vaihtelee maasta ja yhtiöstä toiseen. Tehotonta siitä tekee muiden muassa se, että ohjeet on luotu yritysjuridiikan eikä nuorten suojele-misen näkökulmasta. Samalla ohjeiden valvonta on lähes mahdotonta. Mai-nonta ei nykypäivänä rajoitu vain leh-tiin, televisioon ja radioon. Erityisesti sosiaalisesta mediasta onkin tullut villi temmellyskenttä, jossa itsesääntelyn ohjeet unohtuvat. Sisältö esimerkiksi yrityksen Facebook-sivuilla kun on usein asiakkaiden itsensä tuottamaa. Mitä heikompi lainsäädäntö, sen tehot-tomampaa on itsesääntely. Ei riitä, että vain pukki vartioi kaalimaata.

Alkoholiteollisuuden itsesääntely huolestuttaa

EHYT ry:ssä saatiin uusia nä-kökulmia huumepoliittiseen keskusteluun, kun sosiaali- ja

terveysministeriön neuvotteleva vir-kamies Elina Kotovirta avasi henki-löstön huumeaiheisen keskusteluti-laisuuden 1. marraskuuta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-sen osastolle Haittojen ehkäiseminen ryhmään siirtynyt Kotovirta vertai-li eri maiden huumepolitiikkaa ja haastoi EHYT ry:tä pohtimaan omaa

rooliaan suomalaisessa huumekes-kustelussa.

Kotovirran mukaan Suomi on eri maiden huumepolitiikan vertailus-sa sinänsä ainutlaatuinen maa, että valtion huumepolitiikassa on ikään kuin kaksi raidetta: toisaalta varsin liberaali haittoja vähentävä politiikka ja toisaalta sen rinnalla tiukka huume-lainsäädäntö. Suomalaisen huume-politiikan menestys jakaa mielipiteitä, mutta esimerkiksi ongelmakäyttäjien ja kokeilijoiden määrällä mitattuna Suomen tilanne on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Muun muassa koke-musasiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja ehkäi-sevän päihdetyön kehittäminen ovat olleet tärkeitä poliittisia panostuksia.

Huumevapaasta politiikasta hait-tojen vähentämisen politiikkaanKotovirta vertaili eri maiden huume-poliittisia malleja ja eritteli laillisuuden ja rangaistavuuden eri tasoja, jotka julkisessa keskustelussa menevät usein sekaisin. Esimerkiksi Hollannissa kan-nabis ei suinkaan ole legalisoitu. Sen myynti ei ole laillista. Hyvä kysymys onkin, mistä kauppatavara putoaa Amsterdamin kuuluisiin kahviloihin.

Kotovirta tähdentää, että Suomessa tavoitteena ei ole huumevapaa yhteis-kunta, vaan työssä keskitytään hait-tojen vähentämiseen. – Mikään malli ei voi siirtyä maasta toiseen, vaan eri

malleja on lähestyttävä kunkin maan lähtökohtien, olemassa olevien lakien ja ongelmien mukaan, Kotovirta totesi. Suomessa suuri haaste tällä hetkellä on päihdetyön resurssien heikkeneminen.

Kotovirta haastoikin EHYT ry:tä pohtimaan, miten järjestön osaaminen voisi lievittää huumeisiin liittyvää stig-maa. EHYT ry tekee paljon työtä lasten ja nuorten kanssa ja olennaista olisikin helpottaa keskusteluyhteyttä vanhem-man ja nuoren ja toisaalta yhteisön kaikkien vanhempien välillä. Van-

hemmille on avattava nykynuorten todellisuutta, pohti EHYT ry:n HUBU-toimintaa vetävä vanhempi koulut-taja Anne Ahlefelt. Myös Kotovirta korosti, että vanhempia on autettava suhtautumaan rakentavasti nuoren huumekokeiluun. – Vanhemman täytyy vetää henkeä, selvittää mitä on tapahtunut ja ottaa asia rohkeasti esille nuoren ja hänen kavereidensa van-hempien kanssa.

Perheet ovat median ristiriitaisten viestien armoilla. Toisaalta mediassa on esillä vapauttamisen vaatimuksia, toisaalta se revittelee huumeotsikoilla. – Tärkeää onkin mediakasvattaa myös vanhempia, Kotovirta huomautti.

Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää yhdistää erilaisten toimijoiden asiantuntijuutta ja käydä keskustelua työn lähtökohdista eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi poliisin ja nuori-sotyön. – Lisäksi on tärkeää osoittaa ehkäisevän päihdetyön hyöty talou-dellisena sijoituksena, pohti Kotovirta.

EHYT ry tukee Suomen nykyistä huumausainepolitiikkaa, eikä ole esimerkiksi kannattanut kannabiksen käytön laillistamista. EHYT ry on kui-tenkin pitänyt tärkeänä, että huumeko-keiluista ei aiheudu yksilötasolla koh-tuuttomia, loppuelämää varjostavia seurauksia. Viranomaisten toiminnan tulee olla ennen kaikkea päihdekasva-tusta ja käytön lopettamista tukevaa kuin rankaisemista painottavaa.

Suomessa suuri haaste tällä hetkellä on päihdetyön resurssien heikkeneminen.


Mobiiliapu® järjestöille ja kunnille:

Työvälineitä päihde-työhön ja viestintäänMobiiliapu® on maailman

mittakaavassa ainutlaatui-nen sähköinen tukipalvelu

vaativissa elämäntilanteissa olevien palvelemiseen. Kunnan tai järjestön ehkäisevän päihdetyön tueksi se tar-joaa erilaisia työvälineitä aina päih-teisiin liittyvän tiedon hakemisesta vertaistuen menetelmiin ja organi-saatioiden markkinointiviestintään.

EHYT ry:n Mobiiliapu®-hankkeessa on kehitetty erilaisia, tietoja viestintäteknologiaa hyödyn-täviä palveluita sekä ehkäisevään että haittoja vähentävään päihdetyöhön. Kokonaisuus sisältää Mobiilivinkki®-hakusanapalvelun lisäksi vertais-tukipalvelun, ryhmäviestipalvelun, kysy-vastaa-neuvontapalvelun ja tekstiviestikyselyn.

Mobiiliapu®-hanke sai alkunsa Mobiilivinkki®-tekstiviestipalvelusta vuonna 2005. Siitä lähtien Mobiilivink-ki® on pelastanut monen huumeiden-käyttäjän terveyden. – Palvelu sisältää tietoa muun muassa huumaus- ja lääkeaineista, taudeista ja sairauksista, pistämisestä ja käyttämisestä, seksu-aaliterveydestä, lastensuojelusta sekä sosiaali- ja terveystoimijoiden yhte-ystiedoista, kuvailee Mobiiliavun® hankepäällikkö Iina Järvi.

Mobiiliavulla® välitettävä tieto vähentää päihdehaittoja, nopeuttaa henkilökunnan tiedonhakua ja va-pauttaa sen resursseja muihin toimiin. Samalla se ohjaa vaativissa tilanteissa olevia kansalaisia tehokkaammin juuri oikeiden palveluiden ääreen.

Päihdetyöhön liittyvän tuen lisäksi Mobiiliapu® on erinomainen väline kunnan, järjestön tai minkä tahansa organisaation päivittäiseen viestin-tään ja markkinointiin. Mobiiliapu®-hankkeen loppuseminaarissa yhteis-työkumppanit olivat yhtä mieltä siitä, että palveluiden käyttöönotto vaatii avointa mieltä. Esimerkiksi Eläkeliitto on käyttänyt palvelua jäsentiedottami-seen. Toiminnanjohtaja Jukka Sal-minen kertoi Eläkeliiton hypänneen mukaan vauhdissa.

– On tärkeää seurata eri järjestö-sektoreiden toimintaa. Miksei Elämä On Parasta Huumetta ry:ssä kehitetty toiminta ja instrumentti taipuisi myös eläkeläisjärjestön toimintaan?

Mobiiliapu® voi olla hyödyksi myös erilaisten tapahtumien ja kam-panjoiden markkinointiviestinnässä. Järjestelmän avulla voi ottaa teksti-viestit käyttöön esimerkiksi tapahtu-man palautekyselyissä. EHYT ry:ssä järjestelmään tallennetaan kaikkien asiantuntijoiden yhteystiedot, jolloin

jokaisen ”käyntikortti” on jaettavissa digitaalisesti esimerkiksi tietoa kaipaa-valle messuvieraalle.

Mobiiliapu®-järjestelmän käyttöönotto vaatii lyhyen kouluttami-sen, jotta siitä saisi kaiken tarvittavan hyödyn irti. Hankkeen ajan hankehen-kilöstö vastasi uusien mu-kaan tulijoiden koulutuk-sesta. Vuoden 2014 alusta lähtien kannattaa olla yhteydessä EHYT ry:n Internet- ja mobiilityön

EHYT ry ja Mobiiliapu® tunnetaan myös OttoMitasta, ilmaisesta mo-biilisovelluksesta oman alkoholin-käytön tarkkailuun. Ottomittaa on ladattu nyt yli 7 500 kertaa ja Alko tuo sen verkkosivuilleen. Käyttäjä-kokemuksia voit käydä lukemas-sa OttoMitta-blogissamme. Siinä Helsingin yliopiston opiskelijat Iiris Niinikoski ja Tiina Parkkinen kertovat, kuinka OttoMitta sopii opiskelijaelämään.WWW.EHYT.FI/OTTOMITTA

Jatkossa Mobiiliapuun® liittyvissä asi-oissa lisätietoja antavat: • Mobiiliapu®-kokonaisuus: Ilmo Jokinen, Internet- ja mobiilityön yksikön päällikkö, [email protected], p. 050 407 7188.• Mobiilivinkin® sisällöt: Meri Marjamaa, [email protected], p. 050 461 8222.• Mobiiliapu®-järjestelmä: Minna Lehtinen, [email protected], p. 050 407 7131.

päällikkö Ilmo Jokiseen ja sopia hänen kanssaan oman organisaation koulu-tustarpeista. Mobiiliapu®-järjestelmä on viestintävälineenä käyttökelpoinen, yksinkertainen, yksilötason tavoittava tekniikka ja malli sekä demokraattinen tapa tiedon keruussa ja toiminnan arvioinnissa.

RAY tukee Mobiiliapu-toimintaa. RAY:n tuen tavoitteena on ollut mah-dollistaa Mobiiliapu-alustan käyttöön-otto mahdollisimman laajasti järjes-tö- ja kuntasektorilla, minkä ansiosta käyttöönoton kustannustaso on valta-osalle toimijoita mahdollinen. Kustan-nukset kunnalle tai järjestölle sisältävät ainakin itse viestiliikenteen. Tarkempi tieto saadaan RAY:n avustuspäätösten tullessa joulukuussa. Mobiiliavulle® myönnettiin Patentti- ja rekisterihalli-tuksen tavaramerkki 30.9.2013.

Mobiiliapu järjestelmää toimii muun muassa kännykkäsovelluksena.


Nyt hankkeen päättyessä, Mo-biiliavun® tuloksia, haastei-ta ja päihdetyön digitaalista

tulevaisuutta arvioitiin loppusemi-naarissa 24.10. Bottalla Helsingissä. Mobiilivinkki® ja Mobiiliapu® jäävät elämään EHYT ry:n ja järjestelmän käyttöön ottaneiden järjestöjen toi-minnassa.

Mobiiliapu®-hanke on tehnyt yh-teistyötä kuntien, kumppanijärjestöjen, kuten esimerkiksi Rikosuhripäivystys ja käyttäjäyhdistys Suomen Lumme ry:n kanssa ja heidän välityksellään asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoi-den parissa. Seminaarin paneelikes-kustelussa pohdittiin Mobiiliavun® kaltaisen teknologisen yhteistyöhank-keen tuomia haasteita ja mahdolli-suuksia. Paneelissa olivat mukana Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Katariina Westman, Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen, Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen sekä Mobiiliavun® hanke-suunnittelija Karita Niittymäki, joka kertoi myös käyttäjäyhdistys Lumme ry:n puheenjohtaja Sami Henttosen terveiset.

Mobiiliavun® keskeinen haaste on ollut erilaisten organisaatioiden tarpei-den ja yhteistyön sovittaminen. Pane-listit pohtivat, että järjestöjen välinen yhteistyö on merkittävä voimavara, mutta kumppanuuden rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

– Myös asiakkaiden haasteet ovat moninaisia. Vaikeassa tilanteessa, syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen ongelmat ovat monisyisiä. Tästä syystä esimerkiksi tietosuojan varmistami-nen on ollut asiakkaille hyvin tärkeää, hankepäällikkö Iina Järvi kertoi.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tekniikka ei saa muuttua itseisar-voksi. – Teknologia ei poista ihmisten tarvetta, Jaana Kauppinen muistutti. Samaa mieltä oli myös Movilan toimi-

100 000 auttavaa tekstiviestiä tänäkin vuonna

Tärkeä osa Mobiiliapu®-tiimin työtä on ollut palveluiden markkinointi. Hankesuunnittelija Marjut Helin kertoo toiminnasta Päihde- ja mielenterveyspäivillä lokakuussa 2013. Erityisesti Karita Niittymäki (toisessa kuvassa oikealla) on tunnettu hankkeen ”matkasaarnaajana”, joka kiersi Suomen terveysneuvontapisteitä markkinoimassa järjestelmää ja neuvomassa sen käyttöä. Seminaarin päättyessä internet- ja mobiilityön yksikön päällikkö Ilmo Jokinen kukitti koko tiimin (kuvassa keskellä hankepäällikkö Iina Järvi).

Jonn

a Yl

etyi

nen

Reko

Elo

vain

io

tusjohtaja Tom Hämäläinen, joka korosti, että teknologia on vain apu-väline, joka tehostaa työtä. Yhdessä Movila Oy:n kanssa Mobiiliavun® teknologiaa on kehitetty onnistu-neesti alun teknisten hankaluuksien jälkeen.

Kuntoutussäätiön edustaja Pau-liina Juntunen ja hankepäällikkö Iina Järvi arvioivat yhdessä hank-keen tuloksia. Teknisen osaamisen hankinta on Mobiiliavun® kaltaisen hankkeen ydinkysymyksiä.

– Järjestötoimijat ovat tavallaan palvelun toimittajan armoilla, Iina Järvi totesi. Rahoittajalta toivotaan-kin apua siinä, että palveluntuottajat kartoitettaisiin huolellisesti ja hankin-toihin saataisiin selvät kriteerit.

Haittoja vähentävän työn eettis-moraalista pohdintaa seminaariin toi omassa puheenvuorossaan huume- ja mielenterveystyön johtaja, lääkäri Pek-ka Tuomola, Helsingin Diakonissalai-tokselta. Hän korosti, että päihteiden-käyttäjän elämänlaatua on pyrittävä parantamaan, vaikka tämä jatkaisikin käyttöä.

– Kuntoutuminen alkaa ihmisarvon kokemuksesta, Tuomola muistutti.

Seminaarin päätti EHYT ry:n inno-vaatio- ja talousjohtaja Kari Vuorinen. Hän muistutti, että on tärkeää aika ajoin nostaa katse näytöstä tulevaisuu-teen.

– Toivon, että Mobiiliavussa® ke-hittämäämme teknologiaa valjastetaan yhä enemmän päihdehaittojen vähen-tämiseen. Järjestelmän kehittämiselle onkin haettu jatkorahoitusta, Vuorinen totesi.


Ajankohtaista jäsenjärjestöille

AJANKOHTAISTA ASIAA

Järjestöpäällikkö Jiri Sironen kertoo vuodenvaihteen kuulumisia:

Vuosi lähenee loppuaan, mutta järjestötoiminnan suhteen vuodenvaihde on vilkasta

aikaa joulun ja uudenvuoden py-hien ansaittuja lepohetkiä lukuun ottamatta. Ehkäisevän päihdetyön kampanjoista vuoden vaihteeseen ajoittuu ”Anna lapselle raitis joulu” ja ”Tipaton tammikuu”. RAY-avus-teisissa yhdistyksissä jännitetään jouluanalusviikon avustusehdotuk-sia ja EHYT ry:n jäsenyhdistysten toimintatukikin on haussa joulu-tammikuun ajan. Yhdistyksissä on syytä valmistautua myös EHYT ry:n ensimmäiseen yhdistyksen kokouk-seen ja kirjata toimintasuunnitelmiin ja kalentereihin päivämäärä lauantai 22. maaliskuuta 2014.

EHYT ry:n yhdistyksen kokous 22.3.2014 HelsingissäEHYT ry pitää ensimmäisen yhdistyk-sen kokouksensa lauantaina 22. maa-liskuuta 2014 Helsingissä. Yhdistyksen kokous päättää kolmivuotisen siirty-mäkauden, josta sovittiin Elämä on parasta huumetta ry:n, Elämäntapalii-ton ja Terveys-Hälsan ry:n yhdistyessä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi. Yh-distyksen kokouksen tärkeimmät asiat ovat päättäminen EHYT ry:n strategi-asta sekä valtuuston valinta seuraaval-le kolmevuotiskaudelle. Lisäksi arvi-oidaan kulunutta kolmivuotiskautta ja hyväksytään lähivuosien toiminnan ja talouden suuntaviivat.

Kokoussuunnitelmat paikkoineen ja järjestelyineen tarkentuvat RAY:n avustusehdotuksen selvittyä. Koko-uksesta lähetetään jäsenyhdistyksille erillinen kirje ja kutsu. EHYT ry:n hallitus asetti syyskuun kokoukses-saan kolmihenkisen vaalivaliokunnan (Arja Jääskeläinen, Marko Laitinen ja Veli-Pekka Sinervuo) valmistelemaan valtuuston valintatapaa. Erillises-sä kokouskirjeessä kerrotaan myös vaalivaliokunnan terveisiä valtuuston

valitsemisesta. EHYT ry:n sääntöjen mukaan valtuusto valitsee ensim-mäisessä kokouksessaan hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle ja yhdistyksen kokouksessa valittavan valtuuston ensimmäinen kokous on suunniteltu pidettävän EHYT ry:n järjestämien Päihdepäivien yhteydes-sä 12.5.2014.

Kokouksessa äänivaltaisia ovat kaikki jäsenmaksunsa maksaneet jäsenyhdistykset. Tämän johdosta vuoden 2014 jäsenmaksu tullaan ke-räämään heti alkuvuodesta.

Myös EHYT Järjestö ilmestyy ensi vuonna niin ennen kuin jälkeenkin kokouksen, jotta tieto kokousasioista ja kuulumisista kulkee kaikille asian-osaisille monipuolisesti. Lisätietoja yhdistyksen kokouksesta voi aina kysyä myös allekirjoittaneelta.

EHYT ry:n jäsenyhdistysten toimintatuet 2014EHYT ry on hakenut Raha-automaat-tiyhdistykseltä ensi vuodelle 62 000 euroa jäsenyhdistystensä paikalliseen ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoi-mintaan. Toimintatukien hakuprosessi on tämän vuoden kaltainen, eli tukea tulee hakea 31. tammikuuta mennes-sä. Myös toimintatukien kriteerit ovat pysyneet samoina (ainoana lisäyksenä mahdollisuus hakea tukea osallistumi-seen Päihdepäiville 2014).

Toimintatuen hakemisesta lähete-tään jäsenyhdistyksille erillinen kirje, jonka mukana on ohjeiden lisäksi hakulomakkeet, palautuskuori sekä tämän vuoden tuen raportointilomake. Tänä vuonna saatu tuki pitää rapor-toida joulukuun loppuun mennessä (jonka lisäksi toimintakertomus ja -tilinpäätös tulee toimittaa hyväksy-misensä jälkeen keväällä 2014), jotta yhdistykselle voidaan myöntää tukea ensi vuodelle.

EHYT ry:n hallitus tekee toiminta-tukipäätökset kokouksessaan helmi-

maaliskuussa 2014, jonka jälkeen tuet voidaan maksaa ennakkoon yhdistyk-sille.

Lisätietoa toimintatuesta saa erilli-sestä kirjeestä ja sihteeri Marja Saava-laiselta, [email protected], 040 724 5513.

Lisätiedot ja hakulomakkeet löy-tyvät aina myös verkkosivuilta, josta on luettavissa myös koko EHYT ry:n vuoden 2014 alustava toimintasuunni-telma www.ehyt.fi/jarjestotoiminta

Syksyn aluefoorumikierros takanaAluefoorumien tapaamiset on pidet-ty. Kiitos kaikille osallistujille, joita oli mukana hieman viime vuotta enem-män. Aluefoorumeiden muistiot on lähetetty myös alueellisille sähköpos-tilistoille, joten tieto on tavoittanut nekin, jotka eivät päässeet paikalle.

Aluefoorumitoiminta jatkuu ensi vuonna ja sen osana järjestettävään vapaaehtoistoimijoiden koulutukseen on haettu myös erillistä kehittämishan-ketukea OK-opintokeskukselta. Va-


paaehtoistoiminnan koulutukseen on tarkoitus panostaa joka tapauksessa, mutta OK:n tuki mahdollistaisi tietysti

vielä laajemman panostamisen.

Sidosryhmäkyselyn jäsenosuusEHYT toteutti syksyllä sidosryhmä-kyselyn mm. strategiatyön tueksi. Kyselyyn vastasi sidosryhmien lisäksi myös henkilöstö ja jäsenyhdistykset. Sidosryhmäkyselystä löytyy erillinen juttu muualta tästä lehdestä.

100 jäsenyhdistyksestä kyselyyn vastasi 27 yhdistystä, mikä osaltaan selittynee sillä, että samaan aikaan käytiin kyselyn teemoista keskustelua myös aluefoorumeissa. Vastanneiden jäsenyhdistysten kokonaismieliku-va EHYT ry:stä oli vastaajaryhmistä kaikista positiivisin: 4,4, kun asteikko oli 1-5. Avoimista vastauksista nousi kehittämiskohteina esille mm. paikal-listason tunnettuuden sekä alueellisen työn ja toiminnan tukeminen. Kehittä-miskohteet on listattu.

Ensi vuoden aikana on syytä tehdä tarkempi jäsenkysely EHYT ry:n jäsenyhdistyksille erityisesti järjestö-, vapaaehtois- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi.

Muita järjestötoiminnan kuulumisiaEHYT ry liittyi syyskuussa tampere-laisen Kumppanuustalo Artteli ry:n jäseneksi. Yhdistys toimii tamperelais-ten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöjärjestönä ja sen toiminnan keskeisiä tavoitteita on perustaa Tam-pereelle järjestöjen yhteinen kumppa-nuustalo, jonka yhteydessä voisi olla

myös mm. kohtaamispaikkatoimintaa. Lisätietoa Artteli ry:stä, www.kirkas-mieli.fi

Monet Elokolot ja kohtaamispai-kat ovat auki myös juhlapy-hinä. Helsin-gin ja Turun Elokolot ovat

auki vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna ja uuden vuoden päivänä. Lahden ja Pirkkalan Elokolot ovat kiinni jouluviikon. Tarkempia tietoja Elokolojen joulun ajan ohjelmasta, joulujuhlista, joulupuurotilaisuuksista yms. löydät kunkin kohtaamispaikan verkko- ja Facebooksivuilta. Lisätietoja WWW.EHYT.FI/KOHTAAMISPAIKKAVERKOSTO

Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta 2014!Jiri Sironen, järjestöpäällikkö, p. 040 450 9077, [email protected] Miettinen, järjestösihteeri, p. 050 570 6981, [email protected]/JARJESTOTOIMINTA

EHYT ry:n jäsenyhdistykset, kohtaamispaikkaverkosto ja luottamushallinto ovat syksyn

aikana jälleen kokoontuneet aluefoo-rumien tapaamisiin. Tapaamisia jär-jestettiin Rovaniemellä, Turku-Maa-rianhamina-miniristeilyllä, Seinäjoel-la, Mikkelissä, Lahdessa ja Nokialla.

Aluefoorumit toimivat EHYT ry:n paikallis- ja aluetoimijoiden osalli-suuden, yhteistyön, tiedonkulun ja koulutuksen paikkana. Tämän syksyn aluefoorumien teemoja olivat mm. alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen, EHYT ry:n strategiatyö sekä erilainen koulutus. Koulutuksiin kutsuttiin mukaan myös yhteistyö-kumppaneita ja opiskelijoita. Tulevien vuosien aikana osana aluefoorumitoi-mintaa voidaan järjestää koulutuksia kaikista keskeisistä EHYTin toiminnan aloista.

Osana EHYT ry:n alueellisen toiminnan kehittämistä on tarkoitus perustaa 4–6 aluekeskusta toteut-tamaan EHYT ry:n aluetoimintaa. Aluefoorumitoiminta muodostuu tässä yhteydessä myös olennaiseksi osaksi aluekeskusten toimintaa. Aluefooru-mien nykyiset alueet ja alueelliset toi-mijat löydät EHYT ry:n aluesivuilta. WWW.EHYT.FI

Syksyn aluefoorumit takana

Kalentereihin kannattaa kirjata lauantai 22. maaliskuuta 2014: ensimmäinen yhdistyksen kokous!

Lahden aluefoorumissa EHYT ry:n aikuistyön suunnittelija Timo Glad.


TULOSSA

EHYT-koulutuskahvilat: kannabis

Kohderyhmä: nuorten parissa toimivat ammattilaisetHeinola 11.12. Ilmoittautuminen viimeis-tään 5.12. Lahti 16.1. Ilmoittautuminen viimeistään 10.1. Orimattila 20.1. Ilmoittautumiset ja lisätietoja:[email protected].

Päihdepäivät 2014Tapahtuma järjestetään 13.-14.5.2014 Helsingissä Tapahtumakeskus Telakalla. Ohjelman suunnittelu on parhaillaan käyn-nissä.. Tietoa päivitetään sivulla WWW.EHYT.FI/KOORDINAATIO

Vapaaehtoisten päivänä joukko järjestötoimijoita haluaa kiit-tää vapaaehtoistoiminnassa

mukana olevia, lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi.

Kampanjan toteuttaa SOSTE ry yh-teistyössä Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO:n,Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin, Kan-salaisareenanja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Toimijat kutskuvat kaikki vapaaehtoistoimintaa tarjoavat yhteisöt mukaan tempaise-maan kampanjapäivänä keskiviikkona 4.12.

Tavoitteena on saada joka toinen suomalainen osallistumaan vapaaeh-toistoimintaan:

OK-Opintokeskuksen koulutuksia 2014OK-opintokeskus kouluttaa järjestötoimi-joita. Vuonna 2014 koulutuksen päätee-mana on lähidemokratia.Koulutukset on jaettu kolmeen kokonai-suuteen: kouluttaja- ja ohjaajakoulutuk-seen, järjestö- ja kansalaistoimintaan sekä tietoja viestintätekniikkaan. Ilmoittau-tuminen viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutusta.

Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu OK-opintokeskuksen verkkosivujen koulu-tuskalenterin kautta

WWW.OK-OPINTOKESKUS.FI

Esimerkkejä koulutuksista järjestö- ja kansalaistoiminnassa:• Ryhdistä yhdistystä – verkkokurssi yhdistysaktiiveille 21.1.–26.3.• Yhdistystiedottaja 31.1.–13.6.• Rakenna järjestöstäsi tulevaisuuden voittaja 3.2.• Kirstunvartija – valmiuksia yhdistyksen rahastonhoitoon 11.–18.2. • Ajankohtaista järjestöjohtamisessa 20.2.–20.5.• Järjestöelämän englantia 28.2.–14.3.• Vahvaa vaikuttamista verkostoissa helmikuu–huhtikuu• Tehdään toisin – tulevaisuustaitoja yhdistystoimijalle 12.3. - 7.5.• Yhdistys 2.0 17.3.–24.3. • Uudistuva yhdistys 10.4.• Benchmarking-prosessi• Oman osaamisen portfolio 14.8.2014–14.1.2015• Mappi A vai Ö? Yhdistyksen arkistoinnin perusteet 23.9.–30.10.• Järjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittämisseminaari• Vertailuverstaat – hyvien käytäntöjen jakaminen 7.11.

WWW.OK-OPINTOKESKUS.FI

EHYT ry:n yhdistyksen kokous 22.3. Helsingissä

EHYT ry pitää ensimmäisen yhdistyksen kokouksensa lauantaina 22. maaliskuuta 2014 Helsingissä. Merkitse jo kalenteriin!

Vapaaehtoisten päivä 4.12. Ydistykset voivat osallistua useil-la eri tavoilla:

1. Ilmoita yhdistyksesi tapahtumat ja tarjoamanne vapaaehtoistehtävät ToimintaSuomi-portaalissa, jonne kampanjan aikana ohjataan kävijöitä etsimään tietoa heitä lähellä olevis-ta yhdistyksistä. Rekisteröitymisen jälkeen pääset itse lisäämään tiedot järjestelmään. Tämän voit tehdä jo nyt. Tämä on täysin ilmaista: WWW.TOIMINTASUOMI.FI/REIMA

2. Kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä 4.12. toteutamme erilaisia tempauksia ympäri Suomea. Nämä voivat olla mm. käsi kädessä-ketjuja, toiminnan esittelyä, hyväntekeväi-syys-täsmäiskuja, mielipidekirjoituk-sia jne. Lue tarkemmat ohjeet: WWW.VAPAAEHTOISTENPAIVA.FI

3. Tule mukaan Vapaaehtoisten päivän kaikille avoimeen nettiyhtei-söön Facebookissa: WWW.FACEBOOK.COM/VAPAAEHTOISTENPAIVA


TULOSSA

Tipaton tammikuu on vakiintu-nut suomalainen perinne. Tänä vuonna noin 20 prosenttia

alkoholia käyttävistä aikuisista vietti tipatonta (TNS Gallup 2013) ja siihen suhtaudutaan myönteisesti.

Tipattoman tammikuun ajatuk-sena on pysähtyä kerran vuodessa miettimään omaa alkoholinkäyttöä ja testata, kuinka hallitseva rooli alko-holilla omassa elämässä on. Moni kokee myös, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun juomattomuutta ei tarvitse erikseen perustella.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja järjestetään nyt 16. kerran. Kampanja koros-

taa aikuisten vastuuta lapsista. Val-takunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin ja turvalli-sen joulun.Anna lapselle raitis joulu -kampanjan tietoisku nähdään Ylen TV-kanavilla 17.–26. joulukuuta. Kampanjan julis-

Raitis joulu on lasten ja vanhempien yhteinen päihteetön juhla

Tipaton tammikuuPäihdealan toimijat ovat perintei-

sesti kannustaneet kansalaisia tipat-tomalle. EHYT ry koordinoi jo kol-matta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2014 Tipaton tammikuu nostaa esille säästämisen. Tipattomuus säästää euroja, maksaa, aikaa, kaloreita, ihmissuhteita ja mik-sei vaivaakin. ”Älä turhaan ota tavan vuoksi. Ota ennemmin tipaton tavaksi – se on selvää säästöä”. Kampanjan julisteena on tältä vuodelta tuttu mäy-räkoira.Tipattoman tammikuun nettisivuil-ta www.tipaton.fi saa lisätietoja ja materiaaleja. Kannattaa myös seurata Tipattoman Facebook-sivua, jonne on tulossa aivan uutta sisältöä.

tetta nähdään noin 12 000 kappaletta eri puolille Suomea. Julisteita on esillä muun muassa neuvoloissa, päiväko-deissa, kouluissa, kirjastoissa ja seura-kuntien tiloissa.Kampanjan juliste, banneri ja tietoisku löytyvät joulukuun alussa osoitteesta http://www.annalapselleraitisjoulu.fiAnna lapselle raitis joulu -kampanjan toteuttavat Raittiuden Ystävät ry usei-den yhteistyökumppaneiden kanssa.

EHYT Teema ilmestynyt!Tuoreessa EHYT Teeman nume-

rossa käsitellään hyvän eläke-iän aiheita, pohditaan millaista

on ikääntyminen Suomessa, ja miten ikääntyminen on muuttunut viimei-sen 20 vuoden aikana.

Lehdessä muun muassa avataan ikääntyneiden hyvinvoinnin nykyti-lannetta ja päihteidenkäyttöä, käsi-tellään alkoholinkäytön riskirajoja ja mietitään, miksi opiskelu kannattaa kautta elämän. Tietoa löytyy monipuo-lisesti terveen ja aktiivisen ikääntymi-sen tueksi.

Lehden tarkoituksena on yhdistää eri toimijoita keskusteluun ja luoda tämän pohjalta Suomeen hyvän ikään-tymisen eväitä.

Teema-lehteä voit lukea sähköises-sä muodossa osoitteessa www.issuu.com/ehyt. EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin 3 - 5 vuosinumerolla eri-laisia lukijaryhmiä. Seuraava Teema-lehtemme ilmestyy Educa-messuille tammikuussa. Numerossa pereh-dytään hyvinvointiin toisen asteen oppilaitoksissa. Tilaukset ja lisätietoja: Simo Miettinen, järjestösihteeri, p. 050 570 6981, [email protected]


TAPAHTUNUTTA

Kukin kulttuurimuoto on ollut alkuaikoinaan aliarvostettu. Juuri nyt on digipelien vuoro,

kuvasi Vantaan kaupunginkirjaston johtava informaatikko ja pelitutkija J. Tuomas Harviainen Pelikasvatus-seminaarissa 8.11. digipelien asemaa tämän päivän kasvatuksessa.

EHYT ry:n Pelitaito-projekti järjesti yhteistyössä Pelikasvattajien verkoston kanssa 8.11. Pelikasvatusseminaa-rin. Digipelaamista käsittelevä päivä kokosi Helsinkiin 80 kasvatusalan ammattilaista. Seminaarissa käsiteltiin pelaamista niin kulttuurimuotona kuin nuorisotyön ja opetuksen välineenä-kin.

– Kirjaston henkilökunnan tulisi osata pelien eri lajit – aivan kuten kir-jojen lajit. Kirjaston näkökulmasta pelit ovat kulttuurisisältöjä, jotka kuuluvat kirjastoon sekä palveluna että koko-elman osana, kertoi Heikki Marjomaa Helsingin Pelin paikka -hankkeesta.

Pelien roolista opetuksessa kertoi kouluttaja Mauri Laakso, joka avasi pelien mahdollisuuksia oppilaitoksissa nuorten luontaisen kiinnostusalueen löytämisessä. Pelien avulla meillä voisi olla kuudesluokkalaisia, jotka tietävät, ”miten tämä maailma toimii”. Tutki-vassa oppimisessa on sama skeema kuin peleissä.

Tampereen seurakunnan nuo-risotyöohjaaja Jussi Kosonen kertoi omista Bittileireistään ja niiden roolista nuorten ryhmäyttämisessä. – Bittilei-reillä solmitut ystävyyssuhteet säilyvät poikkeuksellisen pitkään.

Pelipaniikkia käsitelleessä panee-lissa nousi vahvasti esiin vanhempien kasvatusvastuu - on aikuisen tehtävä ohjata lasta mediasisältöjen suhteen. Myös medialta peräänkuulutettiin tukea kasvattajien työlle uudenlaisilla juttunäkökulmilla. Paneelissa tultiin kuitenkin siihen tulokseen, ettei varsi-naiseen pelipaniikkiin ole aihetta, sitä vastoin pitäisi selvittää ennemminkin

Pelikasvatusseminaari:

Pelikulttuuri muuttuu – pysyvätkö kasvattajat perässä?

syyt liiallisen pelaamisen taustalla. On yleisempää, että lapsi pelaa, jos on yksinäinen – ei se, että hänestä tulee yksinäinen, kun hän pelaa. Pelaami-nen on usein myös hyvin sosiaalista, sitä tehdään kavereiden kanssa.

– Kodeissa pelit on korkea aika nostaa tv-ohjelmien ja elokuvien rinnalle vanhempien kanssa käsitel-täväksi asiaksi, näkee seminaarissa puhunut EHYT ry:n Pelitaitoprojektin projektipäällikkö Inka Silvennoinen. – Myönteinen pelikulttuuri ei synny automaattisesti teknologisen kehityk-sen myötä, vaan se vaatii aikuisilta ja vanhemmilta toimia, asennemuutos-ta ja tutustumista.

Seminaarissa julkistettiin myös Pelikasvattajan käsikirja, jota voi tilata osoitteesta WWW.MEKU.FI/TILAA

LisätietojaWWW.PELITAITO.FI, Pelikasvattajien verkosto:WWW.PELIKASVATUS.FI

Onko pelipaniikkiin aihetta -paneeliin osallistuivat J. Tuomas Harviainen, sopimustutkija (FT), Tampereen yliopisto, Juho Karvinen, tutkija, Tampereen yliopisto, Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti, Tommi Tossavainen, suunnittelija, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU.

Seminaarissa julkistettiin myös Pelikasvattajan käsikirja.


The Nordic Alcohol and Drug Policy Network NordAN jär-jesti lokakuussa Tallinnassa

seminaarin, jossa pohdittiin alkoho-lipolitiikan paikallisen tason toteu-tusta.

Seminaariin osallistui kymmeniä päihdetyön ammattilaisia ja opiskeli-joita Pohjoismaista ja Baltian maista. Paikallisen työn korostamisen lisäksi seminaarissa pohdittiin muun muas-sa alkoholimainonnan tilannetta eri maissa sekä maahantuontiin liittyviä kysymyksiä.

Suomen ja Viron välinen viina-ralli puhuttaa myös lahden toisella puolella, jossa terveysviranomaiset ja järjestöt tekevät töitä tiukemman alko-holilainsäädännön ja veronkorotusten puolesta.

Seminaarin kattava tietopaketti on ladattavissa osoitteessa www.nor-dan.org. EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula on NordAN:in hallituksen jäsen. WWW.NORDAN.ORG

Kuluttaja-parlamentti

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 21.10., että mie-lenterveyden ongelmissa tulee

päästä hoitoon saman päivän aikana.Joka neljäs suomalainen kärsii

psyykkisistä oireista. Mielenterveys-palveluiden saatavuudessa ja hoi-don sisällössä on Suomessa suuret alueelliset erot. Lisäksi hoitojonot usein monen kannalta liian pitkiä. Mielenterveysongelmista kärsivän pitäisi kuitenkin saada apua ja hoitoa mahdollisimman pian, sillä varhaisella puuttumisella voidaan muun muassa ehkäistä ongelmien paheneminen ja kroonistuminen sekä nopeuttaa para-nemista. Jos sairautta ei hoideta asian-mukaisesti, on muun muassa vaarana, että masennusjakso toistuu.

Yhä useammalla ihmisellä on sa-manaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Esimerkiksi masen-nuspotilaista lähes joka kolmannella on myös päihdeongelma. Tämä on tietenkin haaste hoitojärjestelmälle. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa on kuitenkin paljon yhteistä, ja samat menetelmät ja interventiot te-hoavat usein molempiin. Jos potilasta kierrätetään hoitopaikasta toiseen, jää potilaan hoito hajanaiseksi ja koko-naisvaltainen auttaminen ei onnistu.

Valtakunnallisessa mielenterve-ys- ja päihdesuunnitelmassa MIELI 2009-suunnitelmassa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön kehit-tämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. MIELI-suunnitelma korostaa mielenterveys- ja päihdekysymysten samanaikaisen käsittelyn tärkeyttä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeytyminen toisiinsa edellyttää, että mielenterveyden ja päihteettö-myyden edistämistä, ehkäisevää päih-de- ja mielenterveystyötä sekä mielen-terveys- ja päihdeongelmien hoitoa on tärkeää kehittää yhdessä.

NordAN

Tietokannat työn tueksi

A-klinikkasäätiö ja EHYT ry ovat avanneet Tutkittua-palvelun, johon suomalaiset

päihdetyön asiantuntijat kirjoittavat selkeästi esitettynä suomenkielisiä lyhennelmiä ehkäisevään päihdetyö-hön ja päihdehoitoon liittyvistä tutki-muksista. Nettipalvelu on suunnattu kaikille päihdealasta kiinnostuneille, esimerkiksi päihdealalla työskentele-ville, opiskelijoille, ammattikasvatta-jille ja toimittajille.

EHYT ry on EAPN-Finin, eli Suomen köyhyyden ja syrjäy-tymisen vastaisen verkoston

jäsen. Verkostoon kuuluu kolmisen-kymmentä sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja sen tavoitteena on toimia köyhyyttä ja syrjäytymistä vastusta-vien tahojen yhteistyöelimenä.

EAPN-Fin toimii köyhyydessä elävien, syrjäytyneiden ja syrjäytymi-suhassa olevien kansalaisten aseman parantamiseksi, sosiaalisten oikeuk-sien ja perusturvan toteutumiseksi ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriu-tumisen edistämiseksi. Keskeistä on köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista toimintaa harjoittavien tukeminen ja yhteistyön edistäminen, samoin suo-malaisen ja Euroopan Unionin välisen sosiaalipoliittisen keskustelun ja vuo-rovaikutuksen edistäminen. EAPN-Fin on yksi eurooppalaisen verkoston EAPN:n 29 kansallisesta verkostosta.

Kuluvan syksyn aikana verkosto on mm. järjestänyt kaksi seminaaria eduskunnassa, aiheinaan ”Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen” ja ”Osallistava sosiaaliturva – osaksi yhteiskuntaa vai pakkotöihin”.

Toiminnasta voi lukea enemmän verkoston verkkosivuilta WWW.EAPN.FI

TEKSTI: JOHANNA SUIHKO

EAPN-Fin

Palvelusta voit etsiä tietoa aihealu-eittain tai sanahaulla. Sivusto tarjoaa voit tilata myös uutiskirjeen, jonka avulla pysyt ajan tasalla palveluun lisätyistä lyhennelmistä. Tutkittua-palvelu osoitteessa:WWW.A-KLINIKKA.FI/TIETOPUU/TUTKITTUA

Muistathan myös EPT-materiaalitieto-kannan osoitteessaWWW.EPT.FI/MATERIAALITIETOKANTA


NUORISOTYÖN, SOSIAALITYÖN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN KÄSITYKSIÄ NUORTEN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ

Ehkäisevän päihdetyön yhteis-kunnallista roolia ratkotaan parhaillaan. Tällä hallituskau-

della on päätetty tehdä kaksi merkit-tävää lakiuudistusta; alkoholilain ja raittiustyölain uudistukset. Erityises-ti raittiustyölain uudistusprosessissa punnitaan myös yhteiskunnallista käsitystä siitä, mitä ehkäisevällä päihdetyöllä ymmärretään.

Ehkäisevän päihdetyön moninai-suus nuorten parissa on laajaa. Kou-luissa näkyvät päihdekasvatusmene-telmät ovat vain pieni osa tarjonnasta. Tempauksia ja tehtäviä olennaisempaa tulisikin olla ehkäisevälle päihdetyölle asetetut tavoitteet. Markku Soikke-lin (2006) sanoin ”Huono kasvatus ei voi olla hyvää valistusta”. Jokaisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksen taustalla vaikuttavat tuottajien sekä toteuttajien käsitykset siitä, millaisina nuoret nähdään suhteessa päihteisiin. Emme voi tarkastella menetelmiä vain luettelemalla niitä tai niiden toimin-taympäristöjä. On tärkeää tiedostaa oma arvomaailma ehkäisevässä päih-detyössä ja asettaa työlle tavoitteita, joissa myös nuoret tulevat kuulluksi.

Tutkimusaineistoni koostui nuor-ten parissa työskentelevien ammatti-

laisten kirjoituksista sekä kyselyaineis-tosta, joissa kysyttiin ammattilaisten käsityksiä vaikuttavista menetelmistä sekä kannanottoja erilaisiin väittämiin. Seuraavassa on pohdittu aineiston ristiriitaisimpia kysymyksiä.

Haitta- ja vaaranäkökulmat nuorten ehkäisevässä päihde-työssä

Väittämän vastaajista täysin tai melko samaa mieltä oli 87 %. Kysymyksessä hain näkökulmaa päihderiippuvuuden merkitykseen puhuttaessa nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä. Tuloksesta voidaan nähdä, että ammattilaiset piti-vät päihderiippuvuuden tematiikkaan painottuvaa päihdepuhetta alaikäisten nuorten parissa tärkeänä.

Riippuvuustutkimus on tuottanut paljon lisäymmärrystä ihmisen riippu-vuutta aiheuttavista fysiologisista ja psyykkisistä tekijöistä. Päihderiippu-vuuden määrittely perustuu tauti-luokitukseen (ICD-10) ja sen rinnalla tunnistetaan erilaisia hoitoon liittyviä menetelmiä ja hoitoideologioita. Päih-deongelma voidaan nähdä syntinä,

Totuus vai tehtävä? Sanna Pylkkänen on tutkinut nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten käsityksiä alaikäisten nuorten alkoholinkäytön sääntelystä.TEKSTI: SANNA PYLKKÄNEN

moraalisena heikkoutena, sairautena tai sosiaalisena ongelmana. Sitä voi-daan hoitaa erilaisten mallien avulla kuten raittiusmalli: päihde on haitalli-nen myrkky, valistusmalli: käyttäjältä puuttuu tietoa, psykologiset mallit: taustalla on persoonallisuuteen tai mielenterveyteen liittyvät ongelmat tai sairausmalli: päihdeongelma on parantumaton sairaus.

Lasten ja nuorten päihderiippu-vuus on melko harvinaista. Tutkimus ei ole osoittanut, että nuoret olisivat erityinen ongelmaryhmä päihderiip-puvuuden osalta. Lähtökohtaisesti tiedämme nuorten juomisen motiiveis-ta sen, että nuoruuden ikävaiheeseen soveltuu huonosti pelkkiä riskejä painottava päihdepuhe.

Täysin tai melko samaa mieltä 50 % vastaajista, täysin tai jonkin verran eri mieltä 42 % vastaajista.

56 % vastaajista oli samaa tai melko samaa mieltä väittämän kanssa.

Näillä kysymyksillä tavoittelin perinteistä vaara- ja haittanäkökulmaa, jossa haittavalistuksen avulla pyri-tään perustelemaan alkoholinkäytön vaarallisuutta nuorille. Kompastuin kysymyksen asettelussa ja kysymyk-sestä tuli monitulkintainen. Vastaa-jien jakauma kuitenkin osoittaa, että perinteinen varoittelu koetaan vas-taajien joukossa ristiriitaisena. Tämän käsityksen sisältöön vaikuttavat useat seikat. On täysin mahdollista, että alakouluikäisillä nuorilla tiedot voivat olla puutteellisia ja perustua ”isot pojat kertoivat” -tyyppisiin tarinoihin. Varoittelu kuitenkin koetaan tärkeänä

Kirjoitus perustuu yhteiskuntatietei-den pro gradu -työn tutkimusaineis-toon, jossa nuorisotyön, sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat kyselyyn tammikuussa 2013 (N 420). Valtaosa vastaajista edusti kuntaa (60 %). Toiseksi suurin ryhmä olivat järjestöt (22 %) Kyselyn pohjalta saatua tietoa on analysoitu ehkäisevän päihdetyön tietoperus-tan valossa. Tämä tutkimusprosessi on osa Preventiimin – nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamis-keskuksen toimintaa ja lisätietoja aiheesta saa osoitteesta WWW.PREVENTIIMI.FI

Sanna Pylkkänen toimii järjestötyön lehtorina Humanistisessa ammatti-korkeakoulussa. Artikkeli perustuu Tampereen yliopiston Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjel-maan tehtävään pro gradu -tutkiel-man survey-kyselyyn. Useista aineis-toista koostuva lopputyö valmistuu vuoden vaihteessa.Lisätietoja: [email protected]

VÄITTÄMÄ 1: Nuorille pitäisi kertoa enemmän päihderiippuvuudesta.

VÄITTÄMÄ 2: Nuorilla on liian vähän perustietoa alkoholin vaaroista.

VÄITTÄMÄ 3: Nuorten alkoholikokei-luja voidaan ehkäistä varoittamal-la alkoholin vaaroista.


lähestymiskulmana nuorten alkoholin käytön ehkäisyssä. Avoimeksi kysy-mykseksi jäävät, ovatko ongelmana puutteelliset perustiedot vai varoit-teluun perustuva lähestymistapa. Onko siis päihdekasvatuksen nuorten parissa oltava kivaa ja toisaalta, jos se koetaan vain varoitteluna, onko sitä hyötyä nuorille? Tähän tutkimus ei vastaa.

Täysin tai jonkin verran eri mieltä oli 53 % vastaajista. Kysymyksessä esitet-tiin yksinkertaistettu porttiteoriakysy-mys. Tämän kysymyksen kohdalla jo-kainen nuorten parissa toimiva joutuu punnitsemaan oman käsityksensä siitä, kuinka vaarallisena pitää eri päihteitä. Porttiteoriaa on käytetty perinteisesti valistuspuheen pelotteluefektinä, jon-ka yhteydessä on voitu heijastaa valis-tajan omia näkemyksiä ja pelkoja esi-merkiksi huumeisiin liittyen. Yleisesti ottaen pelotteluun ja vääristeltyyn tietoon perustuvaa ehkäisevää päihde-työtä pidetään vaikutuksiltaan heikko-na. Tutkimustiedon mukaan riippu-vuus voi syntyä päihdyttävän aineen lisäksi käyttötapaan, ympäristöön ja muihin käyttöolosuhteisiin. Muuttujat ovat niin monimuotoisia, että yksise-litteisesti ei voi osoittaa miedompi-en päihteiden johtavan vahvempien käyttöön. Sen tutkimustieto sen sijaan vahvistaa, että useilla päihderiippu-vuuteen sairastuneilla on taustallaan ollut varhaisnuoruudessa aloitettua päihteiden käyttöä sekä monipäihde-käyttöä. Tietoa päihdyttävien aineiden riippuvuutta aiheuttavista mekanis-meista on harvoin riittävästi tiedossa jaettaessa porttiteoriaan perustuvaa tietoa. Syy-seuraussuhteiden ymmär-täminen ja porttiteorian tietoperusta on siis tärkeämpi ammattilaiselle itsel-

VÄITTÄMÄ 4: Miedompien päih-teiden käyttö johtaa kovempien päihteiden käyttöön.

leen kuin kerrottuna kohderyhmälle. Tutkimuksen tuloksen kannalta pidän hyvänä kehityssuuntaa, jossa nuorten tarpeet päihteiden käytön ehkäisyssä tunnistetaan erityisiksi.

VÄITTÄMÄ 5: Entisten päihteidenkäyttäjien ko-kemuksilla on ehkäisevä vaiku-tus alaikäisten nuorten alkoholin käyttöön.

Väittämän vastausten hajonta oli suu-ri: täysin tai melko samaa mieltä 48 %, en osaa sanoa 19 %, täysin tai jonkin verran erimieltä 33 %.

Lähes joka viides vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”, useampi kuin täysin samaa mieltä ollut (16 %). Vastausten hajonnasta voidaan päätel-lä, että ehkäisevän päihdetyön kentällä on vaikeaa määritellä, miten suhtau-tua entisten päihteiden käyttäjien kokemusasiantuntijuuteen, erityisesti alaikäisten nuorten parissa. Milloin kokemusasiantuntijuutta tarvitaan, milloin aika tai paikka on väärä?

AA-toiminnalla on pitkät perinteet ja vertaisuuden merkitys päihderiip-puvuudesta toipumisesta on osoitta-nut paikkansa lukuisissa tutkimuk-sissa. Kyse on tällöin asiakkaan ja kokemusasiantuntijan välille syntyväs-tä vertaisuudesta. Tästä näkökulmasta on epätodennäköistä, että vastaavaa vertaisuutta syntyisi nuorten ryhmäs-sä tapahtuvan päihdekasvatuksen yhteydessä. Myös kokemusasiantunti-juuden määrittelyt ja roolit kaipaavat päivitystä.

Millaisena alkoholia käyttävät nuoret nähdään?

VÄITTÄMÄ 6: Kaverit painostavat nuoria kokeilemaan alkoholia.

Vastanneista täysin samaa mieltä oli 15 % ja melko samaa mieltä 63 %. Ky-symys kuvaa vuosituhannen vaihteen

VÄITTÄMÄ 7: Alkoholi on kiellettyä nuorilta ja se saa kokeilemaan sitä.

kaveripaineselitystä. Siinä nuorten juomisen syyksi osoitetaan huono seura. Sisäänrakennettu viesti on kaikkia osapuolia leimaava. Toisaalta on lohdullista löytää motiiveja nuor-ten juomiselle jostakin ulkopuolelta; kavereista, jotka houkuttelevat juo-maan, vanhemmista jotka asettavat liian tiukkoja rajoja tai eivät aseta niitä lainkaan tai aikuisista joiden asenteet esimerkillään johtavat nuor-ten juomiseen.

Antti Maunu on muun muassa tutkimuksissaan Leiskaa steissillä, Romanssi mökillä (2011) sekä Ryyp-päämällä ryhmäksi (2012) esittänyt, että nuoret käyttävät alkoholia muista motiiveista kuin kaverien painostuksesta. Maunu kuvailee-kin nuorten ritualisoivan juomalla sosiaalisia tapoja. Nuoret siis juovat, koska se näyttäytyy heille positiivise-na kokemuksena, eivät ensisijaisesti siksi että kokisivat painostusta. Tä-män osalta voidaan pohtia nuorten asemaa toistensa kavereina.

>LUE LISÄÄSEURAAVALLA SIVULLA

Kysymyksen vastausten osalta oli selkeää hajontaa ja en ”osaa sanoa” -vaihtoehto valittiin lähes kolme kertaa useammin kuin täysin samaa mieltä.

Kysymys perustui perinteiseen ”kielletty hedelmä” -ajattelumalliin, jota pidettiin yhtenä alkoholipolitii-kan liberalisoitumisen kauden tuo-toksena. Usein väittämään liitettiin vertaus kieltolaista ”katsokaa miten huonosti siinä kävi” -tyyppisesti. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ”kielletty hedelmä” -ajattelumalli


• Duodecim (2013) terveysportti.fi • Havio, Marjaliisa & Inkinen, Maria & Partanen, Airi (2009) Päihdehoito-työ. Tammi.• Holmberg, Jan (2010.)Päihderiippu-vuudesta elämänhallintaan. Edita.• Lappalainen-Lehto, Romu & Taski-nen (2007) Haasteena päihteet. Amma-tillisen päihdetyön perusteita. WSOY oppimateriaalit.• Lähteenmaa, Jaana & Virokannas, Elina (2006) Nuoret ja päihteet ehkäi-sevän päihdetyön tuotetarjottimella – määritelmiä ja niiden seurauksia.

• Se tunnistaa nuorten tarpeet ja kehitysasteen ja on tavoitteiltaan realistista. Yhdellä kohtaamisella ei voida ”rokottaa” ketään päihteitä vastaan. • Se ei pelottele, aiheuta huolta lähimmäisistä tai synnytä ahdistusta omasta terveydestä. • Siihen kuuluu tunnistettu arvopohja kuten oikeudenmukaisuus, osallisuus, leimaamattomuus ja laillisuus. • Se kutsuu nuoren osallistumaan ja perustuu dialogiin.• Se ansaitsee luottamuksen kuvaamalla toimintansa lähtökohdat avoimesti.• Se ei sisällä piilomerkityksiä tai propagandaa.• Sen tietoperusta on aina ajantasainen ja perusteltu. Se ei yleistä väittämiä yksittäisen kokemuksen pohjalta. • Se noudattaa totuudenmukaisuutta.• Siihen kuuluu avoin vuoropuhelu muiden toimijoiden kanssa. • Siihen sisältyy yksityisyyden suoja myös päihdekasvattajalle itselleen.

Käytännön etiikkaa ehkäisevään päihdetyöhön:

VÄITTÄMÄ 8: Alaikäisille nuorille on tärkeää opettaa sanomaan EI alkoholille.

luotiin nimenomaan 80-lukulaisten nuorten päihdevalistuksen tarpeisiin. Kielletty hedelmä -argumentti elää yhä vahvasti päihdekasvatuksen taustalla, vaikka tutkimuksen pohjalta on näh-tävissä ymmärrys siitä, että alkoholin arkipäiväistyminen, helppo saatavuus ja mainonta ovat ottaneet hedelmästä kaiken kielletyn pois. Alkoholi ei vain omaa samoja merkityksiä nuorille kuin 20 vuotta sitten.

Teoksessa Puuronen, Anne. Terveys-taju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotut-kimusseura julkaisuja 63.• Maunu, Antti (2011) Leiskaa steis-sillä, romanssi mökillä. Pääkaupun-kiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen sosiaaliset motii-vit ja juomisen koetut haitat. Elämän-tapaliitto.• Maunu, Antti (2012) Ryyppäämäl-lä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuis-ten juomiskulttuureihin. EHYT ry.

• Rantala, Kati & Salasuo, Mikko & Soikkeli Markku (2006) Näytelmät ja päihdeputket -elämysten käytöstä ja väärinkäytöstä huumekasvatuksessa. Teoksessa Puuronen, Anne. Terveys-taju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotut-kimusseura julkaisuja 63.• Soikkeli, Markku (2002) Miten pu-hua huumeista. Stakes.• Soikkeli, Markku & Warsell, Lee-na (2013) Laatutähteä kiertämässä. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lähteet:

Ammattilaisista täysin samaa mieltä vastanneita oli 57 % ja melko samaa mieltä vastanneita 32 %. Kysymyksen piilomerkityksenä haettiin nuorten

Kohti eettistä päihdekasvatusta

Eettinen päihdekasvatus on lähtökoh-ta, joka tarjoaa jokaiselle päihdekas-vatusta tai päihdevalistusta tekevälle mahdollisuuden viestiä arvoistaan. Eettisellä päihdekasvatuksella haetaan niitä lähestymistapoja, joita ajankohtai-nen tutkimus, lainsäädäntö ja olemassa oleva tieto tukevat. Nuorisoalan eh-käisevän päihdetyön etiikan tulisi siis yhdistää kaikkia niitä, jotka kohtaavat nuoria tai nuoria aikuisia päihdekas-vatuksen tai valistuksen tiimoilta.

osallisuutta. Yksisuuntainen päihde-kasvatus on vaikutuksiltaan heikkoa. Muita nuorten osallisuuden kannalta heikkoja menetelmiä ovat pelottelu- ja shokkityyppinen asennekasvatus, päihteiden käyttäjien leimaaminen ja tunteita ylikorostavat lähestymistavat.

Vastaavanlaisia indoktrinaatioon perustuvia ”sano näin” -kampanjoita, on suosittu ehkäisevässä päihdetyössä 1980-luvulta lähtien. Kyse on voi-makkaaseen manipulaatio-otteeseen perustuvasta päihdekasvatuksesta, jossa nuorille kerrotaan kuinka heidän tulee ajatella alkoholista. Asetelmassa korostuu kasvattajan auktoriteettiase-man väärinkäyttö. Se ei kehitä nuorten tiedollisia tai kriittisiä valmiuksia käsitellä saamaansa alkoholi-informaa-tiota.


LÄHIVERKKO-HANKE

LähiVerkossa yhdistyvät kahden järjestön asiantuntemusHankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea sukupolvien välistä osallisuutta.

LähiVerkko-projektissa (2013 - 2017) kehitetään helppoja työ-välineitä, koulutusta ja tuki-

rakenteita, jotka auttavat ikäihmisiä tietoteknologian hyödyntämisessä. Työvälineitä kehitetään vahvassa yhteistyössä paikallistason toimijoi-den kanssa, jotka tietävät parhaiten olemassa olevat tarpeet.

Projektin idea syntyi kahden järjestön - Eläkeliiton ja EHYT ry:n - yhteistyön tuloksena, kun aihepii-rille havaittiin olevan tarvetta. Näillä kahdella organisaatiolla todettiin myös olevan projektiin tarvittavaa, toisiaan täydentävää osaamista.

Eläkeliiton 129 000 jäsenen joukossa toimii tällä hetkellä yli 10 000 vapaaeh-toista, joiden tekemää arvokasta työtä voidaan tukea teknologisilla välineillä. EHYT ry:ssä on puolestaan hyödyn-netty teknologiaa ehkäisevässä päih-detyössä jo kymmenen vuoden ajan. LähiVerkko-projektissa työskentelee kaksi EHYT ry:n verkkopedagogia 50 %:n työajalla ja yksi projektisuunnitte-lija kokoaikaisesti. Eläkeliiton puolelta hankkeessa työskentelee projekti-päällikkö ja aluesuunnittelija. Kaikki hankkeen työntekijät työskentelevät samoissa tiloissa.

LähiVerkko on pääpiirteiltään pilottihanke. Alkuvuodesta 2014 käyn-nistetään hankkeessa ensimmäiset pi-lottiryhmät, joiden tarkoitus on testata erilaisia teknologisia ratkaisuja.

– Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia ihmisten väli-selle vuorovaikutukselle, arjen rikas-tuttamiselle ja osallistumiselle erilaisiin yhteisöihin. Esimerkiksi tietokone ja puhelin ovat välineitä, joiden hyödyn-tämisellä voidaan saavuttaa suuria etuja myös vapaaehtoistoiminnassa, kertoo projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola.

LähiVerkon kahdessa ensimmäi-sessä pilotissa kehitetään Eläkeliiton vapaaehtoisille työvälineitä verkon

välityksellä tapahtuvaan vuorovaiku-tukseen, tukeen ja työnohjaukseen.

Yhteistyöprojekti on haastavaa mutta täynnä mahdollisuuksiaMolemmilla järjestöillä on omat toi-mintatapansa, työntekijänsä ja toimin-nanjohtajansa. Kun työaika jakautuu kahden eri järjestön välille, työn tasa-painottamisessa voi tulla vaikeuksia.

Toisaalta kahden erilaisen työn te-keminen on voimaannuttavaa. Salmen mukaan on virkistävää tehdä kahta erilaista työtä eri kohderyhmien pa-rissa: uuden oppiminen pitää mielen virkeänä ja samalla tutustuu moniin uusiin ihmisiin ja tapoihin tehdä työtä.

– Olemme kohdanneet aivan mahtavia ikäihmisiä, ja se into mikä monilla on oppia käyttämään esimer-kiksi Skypeä, on mahtavaa. Tuntuu, että tässä on mahdollisuuksia vaikka mihin, lisää verkkopedagogi Maarit Nousimaa.

Sekä Salmi että Nousimaa ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyöhank-keissa kannattaa jo varhaisessa vai-heessa käydä yhteiset pelisäännöt läpi.

- Lisäksi projektiorganisaatiota muodostettaessa olemme havainneet, että hankkeen olisi hyvä sijaita fyysi-sesti lähellä jompaakumpaa emo-orga-nisaatiota, pohtii Lempola.

- Palkitsevinta ovat uudet ihmiset. Mieli virkistyy, kun maisemat vaihtu-vat. Ei ehdi leipääntyä työhön, kun on koko ajan liikkeessä, Salmi sanoo.

Nousimaan mielestä pal-kitsevinta on tietenkin itse työ: on mukavaa päästä tekemään uudenlaisia juttuja.

– Uusiin työkavereihin ja järjestöön tutustuminen on ollut mahtavaa. Rankinta on ajankäy-tön jakaminen ja työtehtävien organisointi.

LähiVerkossa Salmea kiin-nosti etenkin mahdollisuus oppia

uutta. Työ EHYT ry:ssä on ollut työtä nuorten ja nuorten aikuisten parissa, LähiVerkossa kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Salmen mielestä on ollut kiinnostavaa olla mukana käynnistä-mässä projektia alusta alkaen.

Nousimaa kokee, että projekti on tärkeä ja toteutuessaan hyvin se voi tuoda paljon hyötyä ja iloa Suomen ikäihmisille.

– Mieleenpainuvinta on tähän mennessä ollut rap-mummo Eilan haastattelun tekeminen. Teimme vi-deoklippejä projektin nettisivuille. Eila on sanavalmis, huumorintajuinen ja lämmin ihminen. Hankkeella on oma slogan: ”LähiVerkko: virtaa osaami-seen ja osallistumiseen!”

Projektipäällikkö Hanna-Mari Lempolan (vas.) ja Marja Pakarisen (oik.) välissä EHYT ry:n Maarit Nousimaa ja Paula Salmi.

KIINNOSTUITKO? Haemme hankkeeseen vapaaehtoi-sia yli 65-vuotiaita ja alle 20-vuo-tiaita muun muassa osallistumaan sisältöjen kehittämiseen.

WWW.LAHIVERKKO.FI.

Lisätietoja lahiverkko@elakeliitto, p. 040 7250 109


Hyvä olo ry

Tavoitteina ovat ihmisten hyvinvointi ja arjessa jaksaminenSuosituissa Hyvä olo ry:n naisenergiailloissa ylläpidetään sekä psyykkistä että fyysistä kuntoa. TEKSTI JA KUVA:KATJA REINIKAINEN

JÄSENJÄRJESTÖT

Etelä-Suomen läänin alueella toimiva Hyvä olo ry perustet-tiin vuonna 1997, kun ha-

luttiin järjestää kansalaisille jotain myönteistä toimintaa. Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Raija Koivisto toimii myös ehkäisevän päihdetyön koordinaattorina Hyvin-kään kaupungin Valistuspalveluyksi-kössä. Hän järjesti aikoinaan Hyvän olon päivät, jonne hän pyysi Sisko Liukkaa vetämään naurujoogaa. Kun laulaja Tuulikki Bergström tuli Liu-kan kautta mukaan, alkoi naisener-giatoiminnan ideointi.

Koivistoa pyydettiin erään tupa-kasta vieroituskurssin päättyessä jat-

kamaan vastaavanlaista ryhmätoimin-taa ilman, että pitää ensin olla jokin ongelma. Hän oli itsekin miettinyt sitä, että olisi hyvä tarjota ennaltaehkäi-sevää toimintaa, joka luo mielihyvää ilman päihteidenkäyttöä.

Kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2006 Hyvinkäällä aloitettiin Hyvä olo ry:n naisenergiatoiminta yh-teistyössä kaupungin Valistuspalvelu-yksikön kanssa. Sittemmin yhdistys on jatkanut yksin joka toinen keskiviikko. Naisenergiailloissa on ollut erilaisia terveysteemoja luentoineen, liikku-misineen ja Bergströmin ohjaamine yhteislauluineen.

– Laulun voimaan olen uskonut jo ammoisista ajoista. Kun tulin vuonna 1986 Hyvinkäälle vastaamaan kunnal-lisesta ehkäisevästä päihdetyöstä, aloin järjestää koko perheen joululauluiltoja Hyvinkääsalissa, jossa niitä toteutettiin menestyksellisesti noin 15 vuotta usei-den yhteistyökumppaneiden kanssa.

Koivisto on vastannut yhdistyksen naisenergiatoiminnan teemailtojen järjestelyistä ja markkinoinnista sekä pitänyt myös liikuntakoukkujumppia selän ja niskan kipujen ennaltaehkäi-syyn. Sisko Liukka on naurujoogan lisäksi pitänyt muun muassa luentoja ja keväästä 2013 lähtien Asahi-terveys-liikuntaa.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintaa

Hyvä olo ry:n toimintaperiaat-teisiin kuuluu nimensä mukaisesti kaikkinainen hyvän olon tuottaminen ja vahvistaminen. Se järjestää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä

tapahtumia, valistustoimintaa sekä liikenneturvallisuutta edistäviä ja elämänhallintaa tukevia kursseja. Sen lisäksi tehdään retkiä ja osallistutaan messuille.

Yhdistyksen toiminta tukee kunnallista terveyttä edistävää työtä. Kun Valistuspalveluyksikössä on nyt henkilöstövajausta, yhteistyössä yhdistystoiminnan kanssa voimava-rat saadaan riittämään paremmin, toteaa Koivisto.

Hyvä olo ry:ssä on jäseniä ympä-ri Uudenmaan maakuntaa noin 130, joista hyvinkääläisiä on 55. Suurin osa naisenergiailloissa kävijöistä on eläkeläisiä, mutta kaikki eivät ole yhdistyksen jäseniä. Naisenergiatoi-minnassa osallistujien ikäjakauma on muodostunut luonnostaan. Joillakin luennoilla on käynyt myös nuorempaa väkeä.

Myös miehille on järjestetty luentoja ja maksutonta liikuntaa yh-

teistyössä paikallisen kuntokeskuksen kanssa. Miesten päivän tapahtuma on tammikuussa. Naiset ovat kuitenkin heitä aktiivisempia osallistujia.

– Naisenergiaillat on aika ainut-laatuinen ja hieno idea. Ne tavoittavat ihmisiä laajemmin kuin vaikka jokin kaupungin toiminta, ja niihin on ehkä myös matalampi kynnys tulla. Valis-tuspalveluyksikön luotsaamille Nais-ten messuille ja Hyvän olon messuille tulee ihmisiä muutoinkin, Liukka sanoo. Naiset kaipaavat toisten naisten seuraa. Ei tarvitse jäädä kuuntelemaan kipuja tai yksin kotiin, jos ei esimerkik-si ole enää puolisoa. Syksyn ensimmäi-nen tapaaminen oli kiinnostava, kun ihmiset kertoivat kesän kuulumisis-taan ja ideoivat tulevia retkikohteita. Juttua olisi riittänyt pidempäänkin, molemmat sanovat.

Jotkut osallistujat ovat vinkan-neet uusista luennoitsijoista ja iltojen aiheista. Oleellisinta kuitenkin on sosiaalinen yhdessäolo, osallistujien oma voimaantuminen ja parhaimmil-laan jopa uusien ystävyyssuhteiden syntyminen.

Raija Koivisto ja Sisko Liukka näyttävät, kuinka liikuntakoukuilla jumpataan.

Oleellisinta on sosiaalinen yhdessäolo, osallistujien oma voimaantuminen ja parhaimmillaan jopa uusien ystävyyssuhteiden syntyminen.


Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry (HSO)

Toiminta ja vaikutustyö keskiössäHSO ry:n toiminnan tarkoitus on nimensä mukaisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantaminen yhteiskunnassa. Tätä pyritään edistämään muun muassa vaikuttamalla sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä kaikkien yleiseen suhtautumiseen ja tietoisuuteen.

HSO ry perustettiin vuonna 1994, kun sosiaaliasiamiehiä haluttiin saada myös Suomeen. Yhdistyksen toinen perustaja Timo Seutu oli itse ollut asunnoton, joten hän halusi parantaa asioita.

Yhdistyksen alkuvuosina toiminta oli aktiivista, mutta myös hiljaiseloa oli pitkään ennen nykyistä toimija-joukkoa. HSO ry sai uutta virtaa noin 1,5 vuotta sitten, kun uusi väki järjesti sosiaalisten oikeuksien karkauspäivän.

Kaikki uudet toimijat olivat olleet jossain järjestötoiminnassa mukana. HSO ry:n nykyinen puheenjohtaja Laura Kontiala oli mukana uudenlais-ta toimintatapaa luovassa Kallio-liik-keessä, kun hänet pyydettiin sukupol-ven vaihdoksen toivossa yhdistykseen.

Olemme yrittäneet etsiä suuntaa sille, mitä sosiaalinen oikeudenmu-kaisuus voisi meidän uuden porukan mielestä tarkoittaa, Kontiala sanoo.

Toimijoiden aiempien järjestökon-taktien kautta on ollut helppo saada talkooapua ja kontakteja myös muihin tapahtumiin. HSO oli järjestämässä kaupunginosatapahtumaa Kannelmä-essä, jolla samalla saatiin näkyvyyttä myös juuri toimintansa aloittaneelle Kannelmäki-liikkeelle.

Kannelmäki oli meidän mielestäm-me paikka, joka kaipasi vähän jotain positiivista. Järjestimme Kannelmäki kuplii -tapahtuman, jossa ajatuksena olivat lähiödemokratia ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet.

Kaikkien pitäisi Kontialan mukaan päästä vaikuttamaan oman kaupun-ginosansa asioihin, ei ainoastaan heidän, joilla menee hyvin.

Nyt on lähdetty kehittämään ja ideoimaan omannäköistä toimintaa. Helsingin Elokolossa olemme järjestä-neet iltatilaisuuksia, kuten leffailtoja alustuksineen ja keskusteluineen, yhdistyksen taloudenhoitaja Teemu Kaskela kertoo.

Toimijoiden ajatuksena oli saada ihmisiä aktivoitumaan paikan päällä ja näkemään oma kaupunginosansa uusin silmin.

Vapaaehtoistoiminta ennen ja nyt

Perinteinen talkootyö on Kontialan mukaan päivitetty nykyaikaan. Kanke-an järjestötoiminnan rinnalle on tullut erilaista toiminnallisuutta.

Ennen esimerkiksi työväenyhdis-tykset saivat paljon porukkaa mu-kaan. Kun yhdistyksiä on tullut lisää, vapaaehtoistoiminnan osuus ihmisten elämässä on samalla kaventunut. On paljon yhdistyksiä, joita vain pidetään pystyssä. Kun jäsenmäärät ovat tip-puneet, joudutaan pienellä porukalla tekemään paljon. Byrokratian määrää on sittemmin yritetty keventää, Kaske-la lisää.

Yhdistysaktiivit ovat nykyään usein ikääntyneitä. Yksi sukupolvi on Kontialan mukaan jäänyt välistä. Noin 40-vuotiaita on vaikea saada mukaan, kun taas nuoret ovat aktivoituneet.

Sosiaalisen median myötä toimin-nasta on tullut helpommin lähestyttä-vää. Voi katsoa Facebookista, että mitä nuo tuolla puuhaavat. Vapaaehtoistyö tavoittaa nyt paremmin nuoremmat ikäluokat.

Yhdistyksen toimijoiden näkemys ehkäisevään päihdetyöhön on koko-naisvaltainen. Pyrkimyksenä on ensisijaisesti vähentää päihteiden-käytön haittoja.

– Ihmisillä on yleensä syynsä alkoholin käyttöön, ja yksinäisyys on iso ongelma. Elokolon iltata-pahtumat voisivat olla vaihtoehto baarille. Siellä saa juttukaverin helpommin kuin vaikka kahvilassa, Kontiala sanoo.

Kaskelan mielestä täytyy vaikuttaa yhteiskuntaan ja yleiseen hy-vinvointiin. Kun muut asiat hoidetaan

kuntoon, päihdeongelma korjaantuu yleensä samalla.

Katse kohti tulevaaHSO ry:n toiminta koostuu ihmi-

sistä, jotka osaavat eri asioita. Uudet aktiivit kehittävät toimintaa aina hie-man uuteen suuntaan. Asunnottomien yö on perinne, mutta muutoin toimin-taa voisi kehittää edelleen.

– Jos haluaisimme yhteyden HSO ry:n historiaan tai alkuperäiseen toimintaan, voisimme käynnistää niin sanotun kaveritoiminnan. Asian-tuntija-avun lisäksi voisimme tarjota vapaaehtoisia seuraksi vaikka kaup-paan tai sosiaalitoimistoon. Sellainen yhteistyö on hedelmällistä, Kontiala summaa.

Tarkoitus on järjestää matalan kynnyksen tapahtumia myös nuorem-mille vaikka ulkona. Silloin yhdistys saisi myös sen voimavaran käyttöön henkilöiltä, joita ei perinteisissä kau-punginosatoiminnassa tai asukasillois-sa saada.

– Ihmisten on hyvä toimintansa kautta parantaa omaa elämäntilannet-taan. Ei ainoastaan niin, että joku muu järjestää ja auttaa. Siinä voi itse kokea olevansa ihminen, joka pystyy osallis-tumaan ja antamaan jotain. Ihmisten pitäisi vain löytää tapahtumapaikoille, Kontiala sanoo. WWW.HSO-RY.FI

TEKSTI: KATJA REINIKAINEN JA KUVA: PANU AHJOS

Teemu Kaskela ja Laura Kontiala ovat pitkän linjan yhdistysaktiiveja.


PÄIVITTÄISTÄ TOIMINTAA

Asunnottomien yön tunnelmia

Asunnottomien yötä vietettiin eri puolilla Suomea 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäyty-

misen vastaisena päivänä.

MENU-messut

Vapaaehtoistoiminnan MENU-messut pidettiin Messukes-kuksessa 23.11. Myös EHYT

oli esittelemässä vapaaehtoistoimin-taansa. Mukana messuilla oli myös vapaaehtoisia Assareita.

Lisätietoja WWW.KANSALAISAREENA.FI/MENUMESSUT

Pirkkala

Helsinki

Lahti

EHYT ry:n jäsenjärjestöt olivat mukana päivän järjestelyissä ainakin Joensuussa, Helsingissä, Porissa, Pirk-kalassa, Turussa ja Lahdessa.

Lisätietoja WWW.ASUNNOTTOMIENYO.FI


TYÖN TUEKSI

Assaritoiminta:

Vapaaehtoiset ehkäisevän päihdetyön voimavara myös verkossa

Kävin yläasteen rakennukses-sa, jossa oli myös lukio. Osa opiskelijoista oli täysi-ikäisiä,

joilla oli ikänsä puolesta oikeus polt-taa. Koulun pihalla oli tupakkanurk-ka, jossa viettivät aikaansa sekä ylä-astelaiset että lukiolaiset. Kyseinen alue ei ollut piilossa ja myös opettajat tiesivät siitä. Se, että he tiesivät myös alaikäisten polttavan siellä, antoi ku-van siitä, että he hyväksyivät asian. Siihen puututtiin harvoin. Silloin ala-ikäiset tupakoitsijat saivat lapun ko-tiin. Juuri toiminnan satunnaisuus oli kaikkein kummallisinta. Ikään kuin välillä hyväksyttäisiin ja toisinaan ei.

Ammattikoulussa pihapiiriin oli merkitty muutama paikka, joissa tupakointi oli sallittua. Muualla se oli kiellettyä kaikille ja ohjeet koskivat kaikkia: ensimmäisestä rikkomuksesta suullinen huomautus, toisesta kirjalli-nen varoitus ja kolmannesta koulusta erottaminen. En tiedä ketään, joka olisi lentänyt pihalle tupakoinnin takia.

EHYT ry:n Assarit ovat vapaa-ehtoisia, jotka haluavat olla mukana tekemässä ehkäisevää

päihdetyötä. Assarit toimivat verkos-sa. Toiminnassa on kuukausittain vaihtuva teema, johon liittyy erilai-sia tehtäviä. Teemat eivät käsittele pelkästään päihteitä, vaan aiheena voi olla esimerkiksi liikenneturva tai

energiajuomat. Tehtävänä saattaa olla esimerkiksi ystävien haastatte-lu, sarjakuvan tekeminen tai blogin kirjoittaminen.

Assarit ovat yli 13-vuotiaita nuoria, toiminta sopii niin tytöille kuin pojille. Toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, oppimisen kokemuksia, keskustelua erilaisista aiheista ja uusia ystäviä.

Esimerkki assaritoiminnasta: Tupakointi koulussa

EHYT ry hyödyntää tehtävien tuotoksia työssään. Assareita on tällä hetkellä ympäri Suomen ja tulevaisuu-dessa toimintaa on tarkoitus laajentaa muun muassa ikääntyvien parissa tehtävän työn tueksi.

Lisätietoa: [email protected] WWW.VAPARIASSARI.FI

Jossakin vaiheessa opintoja laki puuttui asiaan. Opiston alueella polt-taminen muuttui täysin kielletyksi. Opiskelijat selvittivät, kuinka laaja opiston tontti on ja lopulta tupakka-paikat olivat autotien varressa. Niihin jouduttiin puuttumaan, sillä isot autot eivät mahtuneet kulkemaan, kun iso joukko opiskelijoita seisoi keskellä tietä. Lopulta hiljaisemman tien var-teen rakennettiin tupakkapaikka. Tien asukas toi ison betonirenkaan tuh-kakupiksi jotta tien yleisilme säilyisi siistinä.

Kyseisellä tupakkapaikalla kävi opiskelijoita, vierailijoita sekä joitakin opettajia. Osa opettajista suhtautui rennosti myös alaikäisten tupakointiin. Asuimme koululla ja asunnostamme oli suora näkymä opettajien viralliseen tupakkapaikkaan. Se sijaitsi heidän parkkipaikallaan – opiston alueella. Heidän uskottavuutensa suhteessa opiskelijoiden tupakointiin koki aika kovan kolauksen. Kun opisto iltapäi-visin hiljeni ja jäljelle jäivät vain siellä asuvat, ei tupakointikieltoja noudatet-tu aina niin tarkkaan. Tuhkakuppeina toimivat muun muassa asuinraken-nusten katot.

Ammattikouluaikoina tupakoin-tisääntöjä ja muita rikottiin mieles-täni siksi, ettei seurauksia juurikaan koitunut. Meille painotettiin sitä, että vaikka asumme nyt ensimmäistä kertaa ilman vanhempiemme valvovaa silmää, tulee tekemisistään kantaa itse vastuu. Öisin, kovassa pakkasessa ei

houkuttanut kävellä tupakkapaikalle, vaan pihalle jäämisestä ei kuitenkaan tullut seurauksia.

Mielestäni on ymmärrettävää, että jo yleisen viihtyvyyden vuok-si tupakointipaikkoja rajoitetaan. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää myös tupakointipaikan viihtyvyyteen, vaikka tarkoitus ei olisikaan, että siellä vietettäisiin aikaa mukavuussyistä. Meidän koululla kun tupakkapaikka sijaitsi aivan pilkkopimeässä metsän vieressä, oli siellä käyminen iltaisin ja öisin pelottavaa.

Koulu yritti kannustaa tupakoinnin lopettamiseen tarjoamalla kuukauden tupakoimattomuudesta uimalipun. Kuitenkin koska tupakointia pyrit-tiin salaamaan viimeiseen asti, myös lopettamista pidettiin asiana, josta ei opettajille puhuttu. Niitä, jotka eivät ikinä olekaan polttaneet ei palkittu mitenkään. Täytyy tehdä jotain väärää ennen kuin voi saada kunniaa. Miksi?

On luotava muita motivointikei-noja tupakoinnin lopettamiseen. En ymmärrä miksi tupakointia häpeillään, kun pitäisi myöntää, että kyseessä on typerä tapa, jonka lopettaminen tun-tuu vaikealta. Minuun toimi parhaiten se, että minulle tärkeä aikuinen sanoi, että häntä sattuu, kun toistan hänen virheitään. Hän kertoi polttaneensa 35 vuotta ja kamppailee jatkuvasti lopettamisen kanssa. Se antoi minulle enemmän syitä lopettaa kuin se, että kuvitellaan, että kun ongelmista ei pu-huta niin niitä ei ole olemassakaan.

Assarin tehtävä: Selvitä koulusi tupakointiin ja nuuskaamiseen liittyvät säännöt sekä kiinnijäämisen seuraamukset. Haastattele opettajaa sääntöjen ja valvonnan toimivuudesta. Haastat-tele myös nuoria. Mikä olisi sinusta paras tapa ehkäistä nuorten tupa-kointia? Kirjaa ja lähetä työsi.

TEKSTI: NINA SUNDBÄCK. TEKSTIÄ ON LYHENNETTY.


EHYT RYOSTAA HARVOIN

MAINOSTILAAsillä mainonta ei ole tehokkain tapa

tehdä ehkäisevää päihdetyötä.

EHYT ry muistutti Ehkäisevän päihdetyön viikolla suomalaisia tekemästään työstä (Ilta-Sanomat 6.11.2013). Tiesitkö sinä työmme vaikuttavuuden?

Päihdehaittojen ehkäisemi-nen ja suomalaisen päihde-kulttuurin muuttaminen on

pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan niin kulttuurin muuttamista kuin lainsäädännönkin tukea. Alkoholi-lainsäädäntöä uudistetaan parhail-laan. Edellisellä kerralla seuraukset olivat rajut: alkoholin kulutus lähti nousuun ja päihdekuolematkaksinkertaistuivat. Tällä kertaa lop-putulos toivottavasti on toinen.

Lakiuudistukseen on syksyn mittaan otettu kantaa sekä terveyden ja hy-vinvoinnin edistämisen että elinkei-noelämän näkökulmista. Yllätyksek-semme panimoteollisuutta edustava Panimoliitto on yhtenä oman vaikut-tamistyönsä kärkiteemana ryhtynytkyseenalaistamaan järjestömme toimintaa. Liiton mielestä teemme työtämme väärin.

On totta, että EHYT ry ei käytä mil-joonia mainoskampa joihin, kuten alkoholiteollisuus. Sen sijaan teemme työtä lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden arjessa alkoholiin, tupakointiin, huumausaineisiin ja pelaamiseen liittyvien haittojen eh-käisemiseksi.

Vuoden aikana kohtaamme esimer-kiksi kouluissa noin 70 000nuorta, 4 500 oppilaiden vanhempaaja noin 3 000 nuorten kanssa työs-kentelevää ammattilaista. Sosiaalisen median foorumeilla kohtaamisia on noin 100 000. Oppimispelejämmeja muita sovelluksiamme ladataan vuodessa noin 20 000 kertaa. Olem-me tehneet yhteistyötä 15 600 työnte-kijän työyhteisöjen kanssa ja työmme on tavoittanut 2 400 ikäihmistä. Koh-taamispaikoissamme käydään vuo-dessa noin 340 000 kertaa. Lähetäm-me 100 000 auttavaa tekstiviestiä ja mm. vastaanotamme 1 000 puheluaneuvontapuhelimeen.

Tekisimme mielellämme myös isoja mediakampanjoita. Pidämme kuiten-kin tärkeämpänä satsata laadukkaik-si todetuilla menetelmillä tehtäväänpitkäjänteiseen työhön yhteisöjen ja yksilöiden arjessa ja koko yhteiskun-nassa. Osana tätä työtä haluamme edistää vastuullisia alkoholipoliittisiaratkaisuja. Alkoholipolitiikka on aina terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, ei elinkeinopolitiikkaa.

www.ehyt.fi

Documents

EHYT Järjestö 4/2013