1

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry24.3.20151

Alkoholikulttuuri kAipAA suunnAn-

muutostA

Vapaaehtoistoimintaa kehittämään

SomeLove – nimetön kehu ilahduttaa

2

Aluksi

PääkirjoituS

Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja p. 0400 508234 sari.aalto-matturi@ehyt.fi

Alkoholi keskusteluttaa vaalikansaa tänä kevää-nä sekä Suomessa että Virossa. Parlamenttivaa-leihin valmistautuvas-

sa Virossa päihdehaitoista kannetaan huolta jopa siinä määrin, että Tallin-nassa päätettyä alkoholin sunnuntai-myyntikieltoa syytettiin vaalitempuksi.

Suomessa julkinen alkoholikes-kustelu on edennyt hyvin toisenlaisia latuja. Haittojen sijaan meillä puhu-taan pikemminkin holhouksesta ja normitalkoista. Varsinkin sosiaalisessa mediassa alkoholi nostattaa vahvoja tunteita. Keskusteluun osallistuville tuntuu olevan tarjolla vain kaksi roo-lia - modernin vapauttajan tai taan-tumuksellisen kieltolain kannattajan roolit.

Alkoholipoliittiset tunnelmat ovat Suomessa vaihdelleet melko nopeasti ennenkin. Noin vuosikymmen sitten meillä haikailtiin alkoholipolitiikal-le uutta, vapaata suuntaa. Kun sitten alkoholiveroa laskettiin ja matkusta-jatuonti Viron EU-jäsenyyden myötä vapautui, kulutus ja haitat lisääntyivät nopeasti. Haittojen myötä tiukkenivat taas asen-

teet-kin.

Vaalikansa puhuu alkoholistaSittemmin lainsäädännön kiristäjiä on ollut jopa enemmän kuin vapaut-tajia, kunnes tuuli näyttää jälleen vii-me vuosina kääntyneen.

Suomessa tavataan puhua siitä, kuinka alkoholikulttuuri on jo nuo-remmissa ikäryhmissä muuttunut parempaan suuntaan. Ajatellaan, että haitat väistyvät vähitellen itsestään. Talven tutkimustiedot ovat tyrmän-neet tämän käsityksen. Nuorimpien sukupolvien fiksumpi suhtautumi-nen alkoholiin ei kanna aikuisuuteen vaan aikuistuessaan nuoret näyttävät omaksuvan hyvin perinteiset suoma-laiset juomatottumukset.

Alkoholikulttuurissamme on sil-ti käynnissä myönteisiä muutoksia, joskin valitettavan hitaita. Juominen aloitetaan myöhemmällä iällä. Koko-naiskulutus on huippuvuosien jälkeen taittunut hitaalle lasku-uralle, mikä näkyy myös haittatilastoissa. Mat-kustajatuonnin 2013 piikki näyttää olevan sulamassa pois. Työelämässä päihdehaitoista kärsitään edelleen, mutta haitat kantautuvat sinne enim-mäkseen vapaa-ajalta, eivät enää niin-kään työelämän sisältä.

On tärkeää, että käynnissä olevaa myönteistä kehitystä vaalitaan vas-tuullisella alkoholipolitiikalla, jossa ei ole varaa irtiottoihin kumpaankaan suuntaan. Ei päätöksiin, joilla kulu-tus ja haitat lähtevät uuteen nousuun. Mutta ei myöskään sellaisiin kiristyk-siin, jotka eivät suomalaisten arjessa tunnu kohtuullisilta. Tärkeää olisi tavoittaa Suomeenkin tuulahdus sitä virolaista aikalaisilmapiiriä, jossa al-

koholi ei ole symboli jollekin suu-remmalle vaan lopultakin aika arkinen asia keskusteltavaksi.

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille.

EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä.

PääToimiTTAJA Jiri Sironen

ToimiTuS Päivi Tiittanen, Jenni Tikkanen

ja Sara Salomaa

JuTTuiDEAT JA PALAuTE Jenni Tikkanen

uLkoASu Hanna Välitalo / Pippuriina

kAnnEn kuVA iStock

JuLkAiSiJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,

Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf,

Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki

oSoiTTEEnmuuTokSET Simo miettinen,

simo.miettinen@ehyt.fi, p. 050 570 6981

PAino Erweko oy

numero 1/2015

iLmESTYminEn Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa (aineistot 21.5. mennessä).

Pääkirjoitus02

Sisällys02

Päihdeuutisia03

3

Päihdeasiamiestoiminta on jär-jestöpohjaista edunvalvontaa, minkä tehtävänä on täydentää lakisääteistä potilas- ja sosiaa-liasiamiesjärjestelmää. Asia-

mies siirtyi vuoden alussa osaksi EHYT ry:n toimintaa.

Päihdeasiamiehen työ on auttaa ja neuvoa päihdepalvelujen asiakkaita sekä heidän läheisiään näiden kohtaa-missa ongelmissa. EHYT ry:hyn siir-tymisen myötä päihdeasiamiestoiminta laajennetaan verkostoihin, joissa toimi-taan yhteistyössä päihdealan järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Työn keskei-nen tarkoitus on varmistaa päihdepal-velujen asiakkaiden asiallinen kohtelu ja palvelujen saanti tarpeenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Asiamiehen pääasi-allinen työ on suoraa asiakastyötä, vai-kuttamis- ja tiedotustoiminnan ohella.

– Siirtyminen osaksi EHYT ry:tä avaa mahdollisuuden hyödyntää alu-eellisia vaikutuskanavia ja verkostoja. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa jär-jestöille ja ammattilaisille suuntautu-van työn lisääntymistä. Koulutamme ja konsultoimme ja parannamme jär-jestöissä toimivien ja ammattilaisten valmiuksia tuntea päihdealan asiakkai-den oikeudet ja varmistaa asiakkaiden saavan heille kuuluvat palvelut. Tavoit-teena on luoda tilanne, joissa verkos-toista viestittäisiin meille mahdollisista ongelmakohdista, mikäli asia vaatii laa-jempaa puuttumista, toteaa päihdeasia-mies Marjo Tervo.

Asiamiehen yhtenä tehtävänä on vaikuttaa viranomaiskäytäntöihin si-ten, että ne huomioivat paremmin kohderyhmän tarpeet asiakaslähtöi-sesti. Tervon mukaan ongelmakohtiin puututaan tehokkaimmin yhteistyöllä. Harvoin, kun ratkaisua ei löydetä muu-ten, voi päihdeasiamies vaikuttaa viran-omaispäätökseen muutoksenhaun tai muistutuksen kautta.

TeemA JärJesTö

facebook.com/ehytry

twitter.com/EHYTry

youtube.com/user/ehytry

seurAA ehYt rY:tä sosiAAlisessA mediAssA

Lue LiSää: ehyt.fi/uutiset

Päihdealan edunvalvon-taa vahvistetaan – päih-deasiamies osaksi EHYt ry:n toimintaa

Alkoholikulttuuri kaipaa suunnanmuutosta04Hyvä paha alkoholipolitiikka08

kolumni09

julkaisut10

11 työkalupakki

12 kuulumisia kentältä

14 järjestöpäällikön terveiset

16 tipattoman suosio pitää

17 koulutukset

18 EHYt ry ympäri Suomen

19 tapahtumat

@LeenaSipinen"Päihdepäivillä on tänä vuonna pihkuran hyvä

ohjelma #päihdepäivät"

4

Suomalaiset juovat keskimäärin 11,6 litraa alkoholia vuosittain. Kulutus on laskettu 100-prosenttisena alkoholina, jokaista yli 15-vuotiasta suomalaista kohti. Vertailun vuoksi – Ruotsissa kulutus on 9,9 litran vuositasolla, kun vähiten juovassa Pohjoismaassa Norjassa alkoholia käytetään 7,7 litraa.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten juominen on jopa viisinkertaistunut. Humalajuominen on lisääntynyt sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Peräti 70 prosenttia alkoholia käyttävistä miehistä on juonut viimeisen kuukauden aikana yli 5 annosta yhdellä juomiskerralla. Myös naisten kohdalla muutos on ollut merkittävä. Naisten humalajuomisen lisääntyminen onkin ollut uusi asia suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Humalajuomisen lisääntymisen ohella suurin yksittäinen muutos on ollut alkoholinkäytön arkipäiväistyminen. Lisääntynyt alkoholinkulutus näkyy kasvaneina haittoina sekä naisten että miesten kohdalla. Mikäli alkoholinkulutuksessa palattaisiin 1990-luvun tasolle, vältettäisiin monet nykyisistä kansanterveyden rasitteista. Tällöin suomalaiset joisivat noin viidenneksen nykyistä vähemmän. Tämä voisi hyvin olla tavoite, johon suomalaisten on mahdollista päästä varsin pienillä, arkisilla muutoksilla.

19.-20.5.2015Kulttuuritalo, HelsinKi

5

Alkoholikulttuuri kaipaa suunnanmuutostaSuomalainen ei sylje lasiin. Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Näitä suomalaisten juomista ironisoivia letkauksia riittää. Mutta mitä hauskat lausahdukset kertovat suomalaisesta alkoholikulttuurista? Hyvinkin paljon. Suomalainen alkoholinkäytön tapa on humalahakuinen eivätkä alkoholiin liittyvät ongelmat näytä hoituvan pois itsestään. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten juominen on lisääntynyt ja se on tullut entistä säännöllisemmäksi. Vastaavasti aikuisten raittius on vähentynyt, sekä naisten että miesten keskuudessa. Viime vuosina on uskottu vahvasti nuoren ikäpolven juomatapojen muuttuneen terveempään suuntaan. tuore tutkimus kuitenkin kumoaa tämän uskomuksen: terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuoret eivät kasva aiempia sukupolvia raittiimmiksi, vaikka aloittavatkin alkoholinkäytön edeltäviä sukupolvia myöhemmin. itseasiassa, aloitettuaan alkoholinkäytön nykynuoret juovat vanhempiaan ja vanhempia sisaruksiaan humalahakuisemmin. tuoreiden tutkimustulosten valossa on selvää, ettei alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen voida olettaa katoavan itsestään. Alkoholihaitat eivät katoa vain kulttuurinmuutosta toivomalla, vaan asian eteen on tehtävä työtä. ratkaisun avaimiin on uskallettava käydä käsiksi.

TekSTi Sara Salomaa / kuvAT eHYT ry:n kuvapankki

PäihdePäivillä 19.-20.5.2015 päihdekulttuuria tarkastellaan eri näkökulmista. Seuraavilla sivuilla on makupaloja seminaarisisällöistä ja lehden takakannessa tapahtuman tarkempi ohjelma.

6

suomalainen alkoholikulttuuri elää jat-kuvassa muutoksessa. Kulttuuriin ovat-vaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin ja ihmisten elin-tason nousu. Siinä missä Suomen his-toria tuntee ajan, jolloin alkoholilla oli kielletyn hedelmän rooli yhteiskunnas-sa, on nyt siirrytty lähes toiseen ääripää-

hän – alkoholinkäytöstä on tullut osa arkipäivää, eikä se ole enää vain juhlaan yhdistettävä ylellisyys.

Vielä 1960-luvulla valtaväestö piti kuohuviinilasia kä-dessään vain juhlissa, mikä näkyi myös matalana alkoho-linkulutuksena. Samalla kun alkoholia käytettiin vähän, aiheutui kansan juomisesta vain vähän kielteisiä seurau-ksia. Vuosi 1969 oli merkittävä vuosi nuorten juomisen näkökulmasta. Keskiolut vapautettiin tuolloin myytäväksi elintarvikeliikkeisiin. Samalla alkoholin ostoikärajaa alen-nettiin. Toimien seurauksena nuorten ja erityisesti nuor-ten poikien alkoholinkäyttö lisääntyi merkittävästi. 2000 -luvulle tultaessa suomalaisten alkoholinkulutus on henkeä kohden keskimäärin 12,3 litraa (100-prosenttisena alkoho-lina mitattuna). Lisääntynyt kulutus ei näy vain alkoholia käyttävien elämässä, vaan haittojen vaikutukset nähdään laajasti yhteiskunnassa. Mitä haitat oikein ovat? Arkisim-

"lähes jokaisessa perheessä joudutaan miettimään, kuinka alkoholista puhutaan lapsen kanssa. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, vaan tärkeintä on puhua aiheesta avoimesti. Jokaisen vanhemman on hyvä muistaa, ettei voi itse sanoa yhtä ja tehdä toista, vaan omien tekojen ja ohjeiden tulee olla linjassa.” Tuomas Tenkanenpäihdepäivät: varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa ti 19.5. klo 13-16.30

millaan ne nähdään esimerkiksi työpaikoilla lisääntyneinä poissaoloina, pakollisina töiden uudelleenjärjestelyinä ja yhteishengen kärsimisenä. Ystävien ja perheen kesken al-koholi on riippakivi, joka vaikeuttaa ihmissuhteita ja luo kitkaa perheenjäsenten välille.

Alkoholin aiheuttamista haitoista puhuttaessa on mai-nittava lastensuojelu ja muut julkiset sosiaalipalvelut, joi-den parissa alkoholinkäytön kielteiset seuraukset nähdään surullisina ihmiskohtaloina ja kasvavana turvattomuutena. Viime vuosikymmeninä tapahtunut alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt pahoinvointia ja sosiaalisten ongelmien määrää. Sosiaalityön ammattilaiset näkevät alkoholin vai-kutukset arkisessa työssään, eikä heidän ääntään tule unoh-taa kun puhutaan alkoholista.

Lisää maltillista keskusteluaKuluvan talven ja viime syksyn aikana on käyty aktiivista alkoholipoliittista keskustelua. Julkisuudessa on liikkunut monia virheellisiä väittämiä ja yksipuolista tietoa, jolla al-koholiteollisuus pyrkii hämmentämään aiheesta käytävää keskustelua. Milloin kierrätetään väitettä alkoholin mer-kittävistä terveysvaikutuksista, milloin pyritään vähättele-mään mainonnan vaikutuksia nuorten juomiseen.

Tosiasiassa väitetyt terveysvaikutukset on saatavissa noin ruokalusikallisella mietoa alkoholijuomaa eli mis-

"Olemme tottuneet ajatukseen muutamasta lasillisesta työpäivän päätteeksi. lisääntynyt alkoholinkulutus näkyy erityisesti työssäkäyvissä: heistä peräti viidesosa on alkoholin riskikäyttäjiä. Miten alkoholikulttuuri muuttuu tulevaisuudessa – se on meistä kaikista kiinni.” Kristiina hannula päihdepäivät: päihdekulttuuria etsimässä ti 19.5. klo 10-11.30

7

"viestinnän tekeminen on muuttunut viime vuosina varsin nopeasti. vaikuttamistyö ei enää välttämättä vaadi suuria taloudellisia resursseja vaan pikemminkin hyviä oivalluksia ja osuvaa ajoitusta.” Päivi Tiittanen päihdepäivät: vaikuttavaa viestintää ja osuvia oivalluksia ke 20.5. klo 12.30-14.30

tään käänteen tekevästä terveysruoasta ei voida puhua. Tämänkaltaisten virheellisten väittämien korjaaminen on tärkeä osa terveellisen alkoholikulttuurin eteen teh-tävää työtä. Siinä missä alkoholipolitiikan vapauttamista vaativat tahot puskevat päälle omalla näkemyksellään, on meidän vältettävä provosoitumista. Jatketaan keskustelua ihmisten kanssa ja jaksetaan kuunnella keskustelukump-panin näkemyksiä – näin saadaan myös toinen ymmärtä-mään myös oma puoli asiasta. Tärkeintä on, että perään-kuulutetaan sekä edustetaan itse maltillista ja kiihkotonta keskustelua.

Oma ääni kuuluviinPienissä järjestöissä ja niin sanotussa kenttätyössä työs-kenteleville voi olla vaikeaa nähdä, millä eri tavoilla oman äänensä saa julkisuudessa kuuluviin. Keinoja ja välineitä on monia, riittää että on tahtoa oppia. Viime vuosina tapahtu-nut median murros on lisännyt sosiaalisen median paino-

"Alkoholiteollisuuden vaikuttamisen taustalla on suuria yrityksiä ja kansainvälisiä toimijoita. Me terveyden ja hyvinvoinnin puolesta työtä tekevät järjestöt teemme omaa vaikuttamistyötämme. Meidän tehtävämme on tuoda esiin tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvia keinoja, joilla hyvinvointia voidaan lisätä ja haittoja vähentää.” Sari Aalto-Matturi päihdepäivät: alkoholipolitiikan kuumat tunteet ke 20.5. klo 9-11.30

arvoa perinteisen median, eli sanomalehtien, tv:n ja radion rinnalla. Sosiaalinen media on merkittävä vaikuttamiska-nava sekä järjestöille että eri alojen ammattilaisille. Oma ääni on mahdollista saada kuuluviin, kunhan tehokkaat te-kemisen tavat ovat tiedossa.

Tärkeintä on halu osallistua keskusteluun ja olla he-rättelemässä ihmisten ajattelua uusilla näkökulmilla. Suomalainen alkoholikulttuuri muuttuu vain ihmisten toiminnan seurauksena, ei tyhjiössä tai itsekseen. Jokai-nen meistä on mukana vaikuttamassa sen kehitykseen ja jokaisella on mahdollisuus olla herättelemässä uudenlai-sia näkökulmia. Ravistellaan asenteita yhdessä, jokaisen omalla äänellä!

Lisätiedot: Annika Eloranta, koulutussuunnittelija, EHYT rypaihdepaivat@ehyt.fip. 050 411 0357www.ehyt.fi/paihdepaivat

8

A lkoholilla on länsimaisessa kulttuurissa paljon myönteisiä merkityksiä: alkoholin koetaan lisäävän elämäniloa ja hyvinvointia ja se liitetään sosiaaliseen

kanssakäymiseen. Samaan aikaan alkoholi myös tuottaa huo-mattavan paljon haittoja yhteiskunnalle: alkoholi on merkit-tävä työurien lyhentäjä, ja sen aiheuttamat julkiset kustan-nukset ja tuotannonmenetykset lasketaan miljardeissa.

Alkoholihaitat laskusuuntaan Alkoholihaittoja voidaan vähentää yhdistämällä ehkäise-vää ja korjaavaa päihdetyötä, valistusta ja sääntelyä. Hin-nankorotukset ja saatavuuden rajoitukset purevat heti. Sen sijaan kulttuurin muutos vie aikaa. Muutos on kuitenkin hyvin mahdollinen ja vuosikymmenten saatossa onkin ta-pahtunut kehitystä niin hyvää kuin huonoa. Onkin syytä pohtia sellaisia keinoja, jotka kansalaisten mielestä olisivat siedettäviä, mutta kuitenkin saisivat meidät juomaan vähän vähemmän. Ei holhouksen ja moralismin hengessä vaan ta-louden- ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Päihdehaittojen ehkäiseminen on tehokkaampaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen. Laadukkaiden päih-depalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää, mutta aivan erityisen tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan on-gelmien ehkäisemiseksi, muistuttaa EHYT ry:n toimin-nanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Jos alkoholin kokonaiskulutusta onnistuttaisiin vähen-tämään Suomessa noin viidenneksellä, eli 1990-luvun puo-livälin tasolle, merkitsisi se arviolta noin 1-2 miljardin eu-ron säästöä. Mutta vaikka haittojen ja niiden kustannusten mittakaava on suuri, ei niiden vähentäminen välttämättä edellytä radikaalia muutosta suomalaiseen päihdepolitiik-kaan. Tärkeää on, että seuraava hallitus jatkaa vastuullista, terveyttä ja hyvinvointia edistävää alkoholipolitiikkaa.

TekSTi Päivi Tiittanen / kuviTuS järjestöjen vaikuttamismateriaalit

Suomalaisille alkoholi edustaa usein vapautta. kun aurinko nostaa päätään hymy palaa ihmisten kasvoille, olo on riemukas ja kapinallinen. kippis keväälle! Samaan aikaan kuitenkin ilmassa leijuu ajatus, että vapautta oltaisiin rajoittamassa. kun alkoholilainsäädäntöön tehdään muutoksia, se ei olekaan haittojen vähentämistä vaan holhousta ja moralisointia. ihan kuin joku ajattelisi, että nyt on liian hauskaa ja sen pitää loppua.

vastuullista alkoholipolitiikkaaVuosituhannen vaihteessa koetun kokonaiskulutuksen ra-jun kasvun jälkeen alkoholinkulutus näyttää Suomessa ole-van lievällä lasku-uralla. Veronkorotuksilla on kokonaisku-lutuksen kehityksessä ollut suuri rooli, mutta voidaan myös toivoa, että taustalla on aito alkoholikulttuurin muutos, joka voi myös ajan mittaan vahvistaa itse itseään. Valitet-tavasti muutos on edelleen hyvin alussa. Vaikka nuorten alkoholinkäytön myönteisistä muutoksista on puhuttu vii-me vuosina paljon, suomalaisnuoret aloittavat edelleen al-koholinkäytön kansainvälisesti verrattuna aikaisin ja juovat humalahakuisesti. Aikuistuessaan nuoret myös näyttävät omaksuvan hyvin perinteisen suomalaisen alkoholinkult-tuurin. Onkin tärkeää, että alkoholinkulutuksen ja alkoho-likulttuurin muutosta seurataan ja tuetaan vastuullisin toi-min. Väestötasolla kokonaiskulutus on keskeisin haittojen ennustaja.

Vastuullisen alkoholipolitiikan kannatus on tällä vuosi-tuhannella ollut Suomessa melko vahvaa. Alkoholin sään-telyn purkamiseenkin liittyviä toiveita on kuitenkin alka-nut nousta esille taas viime vuosina. Tämän keskustelun ohessa nousee toisinaan esiin myös kysymys, miksi säätely pitää asettaa koko väestöä koskevaksi. Eikö voitaisi keskit-tyä vain ongelmakäyttäjiin? Kyse ei ole suinkaan yksilön holhouksesta vaan siitä minkälaisia haittoja alkoholinkäyt-tö tuottaa muille ihmisille ja viime kädessä hyvinvointiyh-teiskunnan kestävälle perustalle.

– On tärkeää, että alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä ke-hitettäessä vastuullisen alkoholipolitiikan arvostus säilyy. Siksi pitää kyetä asettamaan lainsäädäntö sellaiselle tasolle, joka ei kohtuuttomasti rajoita kansalaisten elämää, mutta toisaalta asettaa rajat alkoholista yhteiskunnan vastuulle tuleville haitoille, summaa Aalto-Matturi.

Hyvä paha alkoholipolitiikka

9

Faktat tiskiin ja vaikuttamaan

Päivi Tiittanen viestintäpäällikkö paivi.tiittanen@ehyt.fi

Kolumni

sosiaalisen median kanavat ovat alkaneet täyttyä punaposkisista hymyilevistä ihmisestä. Nyt kuvissa ei ole pelkästään innokkaita talvilajien harrastajia, vaan eduskuntavaaliehdokkaita ja heidän

tukijoukkojaan turuilla ja toreilla. Huhtikuun eduskuntavaalit hää-möttävät jo lähellä.

Järjestöt ovat tehneet jo hyvän tovin omaa vaikuttamistyötään. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisi itse kullakin tavoitteensa lastatta-vana. Postia on toimitettu päättäjille ja tapaamisia järjestetty. Tämän jälkeen on vain seurattava, kantaako työ hedelmää.

Vaikuttamisen kulttuuri on ylipäätään muutoksessa. Olemme siirty-neet tiedotteiden maailmasta suorempaan vaikuttamiseen. Otetaan esi-merkiksi se, kun media nosti esiin Keskustan kannan keskioluen myyn-nin siirtämisestä Alkoon. Johan siitä riemu ratkesi. Puolueväki ja kansa ampuivat tykinkuulin alas ajatusta, jolla ehkäistäisiin päihdehaittoja - ja media tarjosi tälle keskustelulle valtavan määrän tilaa. Kansan selkeä kannan ilmaisu sai puolueen perääntymään asiassa. Näimmekö kuiten-kaan tämän kohun aikana muita esityksiä siitä, miten päihdehaittoja tu-lisi ehkäistä? Emme - vai tuliko suomalaisesta alkoholipolitiikasta sillä hetkellä ampiaispesä johon kukaan ei uskalla sohaista?

Järjestöjen tehtävänä on tässäkin ilmapiirissä nostaa esiin raken-tavalla ja kiihkottomalla tavalla epäkohtia ja tuoda esiin korjausehdo-tuksia. Meillä on nyt suorempi mahdollisuus vaikuttaa kuin koskaan ennen. Sinnikäs ja ahkera saa aikaan ilmiön sosiaalisessa mediassa ja tällä voi olla suuretkin vaikutukset. Tämä on järjestöille yhtä aikaa hyvä ja huono uutinen. Asioiden puolesta voidaan saada laajaa nä-kyvyyttä ja tietoisuutta lisättyä. Toisaalta myös vastapuoli voi tehdä laajaa hyökkäystä. Vastaisku voi perustua faktojen sijasta uutisankkaan kuten case #viski meille osoitti. Meidän järjestöjen tuleekin huolehtia siitä, että omat kannanottomme perustuvat tutkittuun tietoon.

Tällä hetkellä meille on rakentumassa huutajien yhteiskunta. Mitä suurempi mekkala jostain asiasta nousee, sitä varovaisemmaksi käy-vät päättäjät. Sillä ei ole väliä onko edes suurin osa kansasta ilmiön kannalla. Jos kansalaisista kymmenen prosenttia ilmaisee itseään är-häkkäällä äänensävyllä, tämä nousee ratkaisevaksi ja vaikuttaa myös päätöksentekoon. Huhu ja huutelu ohittavat tutkimustiedon.

Miten sitten tässä ajassa kannattaa vaikuttaa? Parhaimmat vai-kuttamistulokset on saatu viime vuosina, kun on vaikutettu päättäjiin suuren yleisön kautta. Huonoimmat puolestaan, kun on pyritty vai-kuttamaan vain päättäjiin. Tehokkain tapa tehdä vaikuttamistyötä, on tehdä sitä oikeilla faktoilla vaikuttamalla suureen yleisöön, sillä loppu-peleissä tämä joukko on todellisia päätöksentekijöitä.

ehYt rY:n Alkoholipoliittiset tAvoitteet hAllitusohjelmAAn

• Alkoholilain kokonaisuudistuksen toteutuksessa tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistä-minen, päihdehaittakustannusten vähentäminen sekä lainsäädännön ajanmukaistaminen ilman, että uudistuksella lisätään kokonaisku-lutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja.

• Hallitus edistää toimia, jotka vähentävät alkoholin vaikutusta suomalaisten työurien lyhentäjänä.

• Ehkäisevän päihdetyön lain jal-kauttamista kunnissa seurataan, arvioidaan ja tuetaan.

• Suomi nostaa EU-valmisteluun kansanterveysperustaisten kansallisten rajoituksien mahdol-listamisen alkoholin vapaaseen liikkuvuuteen.

vAikuttAmistA YhteistYössäViime aikoina on keskusteltu erityisen paljon alkoholista ja alkoholilainsäädännöstä. Tästä keskustelusta on välillä vaikeaa erottaa, mikä merkitys ja mittakaa-va milläkin asialla on. Suomessa toimii monta järjestöä, jotka pyr-kivät työllään edistämään suoma-laisten hyvinvointia ja ehkäisemään päihteistä aiheutuvia haittoja. EHYT on yhdessä 29 kansalais- ja sosiaalialan järjestön kanssa koon-nut päättäjille alkoholipoliittiset tavoitteet. Lue lisää: www.ehyt.fi/ehytvaikuttaa

10

Julkaisut

Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilai-suuksia lisätä ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Entä kustannukset? Alkoholin haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysy-telläänkin jo useimmiten kuivin suin. Kaikki nämä pohdinnat aina työpaik-kojen käytännöistä yhteiskuntatason vaikutuksiin on koottu yhteen EHYT Teema -lehden uusimman numeron kansien väliin.

Työelämä-numeron kantavana aja-tuksena on käsitellä työpaikan päihde-

haittojen ehkäisyä keskustelevasta ja yhteisön tuen merkitystä korostavasta näkökulmasta. Valokeilassa on EHYT ry:n aikuistyön Huugo-toiminta koulu-tuksineen ja materiaaleineen. Tarjolla on vinkkejä päihdeohjelmien suunnit-teluun, puheeksiottoon, esimiestyö-hön, työturvallisuuden edistämiseen ja työyhteisön hyvinvoinnin kasvattami-seen. Pohdittavana on myös, ”saako” kohtuukäyttäjä olla halutessaan juo-matta ja mitä hyötyjä omalle työkyvylle ja vireystasolle on tissuttelun lopet-tamisesta. Muita aiheita ovat nuoren työntekijän ohjauksen ja tuen tärkeys, työterveyspalvelujen hyödyntäminen ja neuvottelutaitojen merkitys.

EHYT Teema on EHYT ry:n maksu-ton julkaisu, joka palvelee teemakoh-taisin painotuksin erilaisten ammatti-laisten, yhteisöjen, jäsenjärjestöjen ja eri-ikäisten suomalaisten tiedon tar-vetta. Jokainen teemanumero suun-nitellaan kestämään aikaa noin kolme vuotta. Lehteä postitetaan EHYT ry:n jäsenjärjestöille, kumppaneille ja päät-täjille. Lehti on myös jaossa erilaisissa hyvinvointitapahtumissa. Kaikki nume-rot ovat luettavissa osoitteessa issuu.com/ehytLisätietoja: tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen, kiti.poikonen@ehyt.fi, p. 040 451 4199 Lehden tilaukset: järjestösihteeri Simo Miettinen, simo.miettinen@ehyt.fi, p. 050 570 6981

EHYT ry:n suositun Tositietoa-esite-sarjan tietosisällöt ja ilme on uusittu. Tositietoa on faktaa päihteistä nuoril-le ja soveltuu tietoiskuksi ja keskus-telun välineeksi ammattikasvattajien käyttöön.

Sarja sisältää päivitettyinä esittei-nä alkoholin, tupakan ja nuuskan. Ke-väällä 2015 ilmestyy myös uusi Tosi-tietoa Kannabis.

Tilaukset: www.ehyt.fi/tilaa Hinta: 0,50 euroa/kpl + toimituskulut

Lisätietoa tilauksista: Simo Miettinen p. 050 570 6981 simo.miettinen@ehyt.fi

tositietoA -esitesarja uudistunut

ehYt teemA tYöelämä -numero ilmestynyt

•Värivaihtoehtoina valkoinen, sininen ja vihreä. Kokoina S, M, L, XL ja XXL.

•hinta 8 €/kpl (toimituskulut lisätään). tiLauKSEt: puh. 050 570 6981 tai www.ehyt.fi – Ehyt ry – Järjestötoiminnan tuki tai osoitteella Ehyt ry/tilaukset, Elimäenkatu 27, 00510 helsinki.

Hanki eHYT ry:n t-paita!– lahjaksi, palkinnoksi, käyttöön

11

eHYT ry:ssä seurataan paljon netissä käytä-vää keskustelua sekä osallistutaan siihen itse. Nettikeskusteluis-sa törmää toisinaan huonoon käytökseen,

mutta onneksi enemmän positiivisiin viesteihin. Vastaiskuna nimettömille ja vihaisille viesteille avattiin SomeLove-saitti, jonka kautta voi lähettää posi-

SomeLove – Nimetön kehu ilahduttaaYstävänpäivän tienoilla avattu SomeLove-saitti haluaa lisätä hyvien tekojen määrää internetissä.

tiivisia valmiiksi kirjoitettuja viestejä valitsemilleen kohteille, omalla nimellä tai ilman.

Sivuston alkuperäisidea tulee Ruotsista. Idea jalostui viime vuoden puolella yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa. Valittavana on valmiiksi kirjoitettuja viestejä kolmesta eri kategoriasta - ystävyys, romantiik-ka ja pelaaminen. SomeLove syntyi halusta ilahduttaa ystävien päivää.

Kurkkaa, mistä on kyse osoitteessa www.somelove.fi Terveisin,kaverinne netissä

Ps. Tehdään yhdessä kaikki enemmän tilaa nettirakkaudelle. Ollaan toisillem-me arjen supersankareita.

• Kuvailla ja kehua alkoholijuomia ja alkoholimerkkejä

• Julkaista omalla tai ystävänsä seinällä kuvia alkoholijuomista ja -merkeistä sekä alkoholia käyttävistä ihmisistä

• Julkaista kuvia pulloista ja tölkeistä, olivat ne täysiä tai tyhjiä, ostettuja tai kaupan hyllyllä olevia

• Kirjoittaa sanan #viski mihin haluaa• Asettaa profiilikuvakseen alkoholijuoman tai

itsensä juomassa alkoholia

Alkoholimainonnan rajoitukset eivät kohdistu tavalli-siin ihmisiin, vaan alkoholia markkinoiviin tahoihin. Yk-sityisten ihmisten sananvapautta ei olla rajaamassa. Mainonnan rajoittaminen ei ole pois meiltä tavallisilta aikuisilta.

Alkoholimainontaa rajoitettiin 1.1.2015 lähtien

Mitä kansalainen saa yhä tehdä?

12

Jo yli 15 000 nuorta on osallistunut Prometheus-lei-rin tuki ry:n leireille. Vuoden 2012 alusta EHYT ry:n jäsenenä ollut järjestö viettää tänä vuonna 25-vuotis-syntymäpäiväänsä. Protuleireillä on kiinteä asema suomalaisnuorten keskuudessa. Alun perin leirien

tarkoitus oli tukea uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumista, mutta aikojen saatossa toiminta on laajentu-nut tästä. Nykyisin joka kolmas leirille tuleva on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Osa nuorista käy protuleirin ohella myös rippikoulun.

Protuleirien keskeinen tarkoitus on saada nuoret pohti-maan maailmankatsomustaan, arvojaan, haaveitaan ja pel-kojaan. Leiri on myös aikuistumisen paikka, mikä tarkoit-taa, että nuoret pohtivat leirillä omaa elämänhallintaansa ja siihen vaikuttavia asioita. Alkoholi ja muut päihteet ovat kiinteässä roolissa näissä keskusteluissa. Asian käsittelylle ei ole yksiselitteistä kaavaa, vaan ohjaajat määrittelevät itse keskustelujen sisällöt. Leirien ohjaajien vastuu alkoholi-

protuleireillä AikuistutAAn hYvässä porukAssA

keskusteluissa onkin suuri. Ryhmän koostumus ja ryhmän jäsenten taustat vaikuttavat myös päihteistä puhumisen ta-paan. Aivan kuten rippileirillä, myös protuleireillä tavoite on herättää nuoret itsensä pohtimaan, ei tarjota heille val-miita vastauksia.

Vastuunkantoa ja elämäniloaEhkäisevän päihdetyön näkökulmasta protuleirit ovat esi-merkillisiä, hyvinvointia lisääviä paikkoja. Leireillä ollaan yhdessä oman ikäisten kanssa ja pidetään hauskaa ilman, että yhdessäoloon liittyy päihteitä. Ajatus syvällisestä kes-kustelusta ilman humalaa juurrutetaan nuoriin näiden oman kokemuksen kautta. Tämä filosofia vaikuttaa pro-tuleirien taustalla. Nuoria herätellään kriittisyyteen, elä-mäniloon, ihmisten kunnioitukseen sekä vastuuseen ympä-röivästä maailmasta. Prometheus-leirin tuki ry:n toiminta nojaa näihin kestävää maailmaa edistäviin periaatteisiin. Myös tulevana kesänä laaja joukko suomalaisnuoria viettää leirillä yhden elämänsä parhaista viikoista.

K aikki ei ole kaupan! Tähän vies-tiin yhtyy sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ”Liian kallis kaupat-

tavaksi” -nimisen kampanjan takana. Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin uhkia, joita nyt neuvottelujen alla ole-viin vapaakauppasopimuksiin liittyy. Liian kallis kaupattavaksi -kampanja keskittyy puolustamaan erityisesti so-siaali- ja terveysalan palveluita ja vaa-tii sulkemaan ne kokonaan kauppaso-pimusten ulkopuolelle. EHYT ry on mukana yhteisessä rintamassa, tuot-

järjestöt puolustAvAt Yhteisiä pAlveluitAtamassa aiheesta tietoa ja aktivoimas-sa keskustelua sopimusten sisältämistä ongelmakohdista. Liian kallis kaupatta-vaksi -kampanjaan pääsee osallistumaan allekirjoittamalla kampanjan verkkosi-vuilta löytyvän kansalaisadressin. Liity mukaan työhön yhteisen hyvinvoinnin puolesta!

Lisätietoa kampanjasta: www.liiankalliskaupattavaksi.fi ja info@liiankalliskaupattavaksi.fi. Seuraa kampanjaa myös Facebookissa ja Twitterissä.

Mitä kuuluu?

13

Mitä kuuluu

?

Pentti Aittokallio palkittiin Pirkkalan kunnan vuoden 2014 vapaaehtoistoimijan palkinnolla. Aittokallio on vapaaehtois-työn konkari, jonka työpanoksesta on saatu nauttia lukuisis-sa järjestöissä. Työuransa aikana hän toimi vapaaehtoisena motoristikerhossa, omakotiyhdistyksessä ja ammattiyhdis-tysliikkeen parissa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Elokolo-toiminta on vienyt miehen mennessään.

Aittokallio on toiminut Pirkkalan Elokolon aktiivina Pirk-kalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:n johtokunnan jäsenenä jo toistakym-mentä vuotta. Aittokallio on tärkeä henkilö monen pirkkalalaisen arjen kannalta. Hän vastaa Pirkkalan Elokolossa tapahtuvasta ruoan jakelun käytännön järjes-tämisestä. Joka maanantaina tapahtuva jakelu tuo helpotusta kymmenien ja kymmenien alueen asukkaiden elämään.

Miksi Aittokallion kaltainen teräsmies jaksaa tehdä vapaaehtoistyötä vuosi-kymmenestä toiseen?

– On paljon heitä, joilla elämä ei ole mennyt kuin on suunniteltu – jonkun täytyy pitää huolta heistä. Vapaaehtoistyöhön hän kannustaa osallistumaan, mutta pakolla sitä ei pidä tehdä:

– Tietenkin täytyy olla auttamisen halu. Tekemisen täyty olla mielekästä. Sitä se on ollutkin. En muista, milloin olisin lähtenyt vastentahtoisesti hake-maan ruokakuormaa.

tEkSti Sara Salomaa kuVA jiri Sironen

Terveys ry:n Turun alueyhdistys ry:ssä puhaltavat uudet tuulet. Järjes-tö päätti nimen muutoksesta loppuvuodesta 2014. Uusi nimi, EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry vahvistettiin helmikuussa 2015. Yhdistys on ollut näkyvästi esillä alkuvuoden aikana. Helmikuun 26. päi-vä järjestetty Alkoholipoliittinen ilta veti runsaasti väkeä Turun kaupun-ginkirjastoon. Tapahtumassa kuultiin EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin alustus sekä paneelikeskustelu, johon saatiin kaikkien eduskuntapuolueiden edustaja. hdistyksessä on tapahtumarikas vuosi: tulossa on elämäntaidon valmennusta, liikennemyymälätapahtuma sekä kesäpäivät Paimion Ankkalammella yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n

Paimion osaston kanssa.

Sini Heino, EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry

Pirkkalan pikku-Hursti on vapaaehtoistyön moniottelija

14

järjEStöPääLLiköN tErVEiSEt

jiri Sironen

Hyvää vuoden alkua! Olen palannut puolen vuoden vanhempainvapaalta. Kiitokset vielä tänä aikana vt. järjestö-päällikkönä toimineelle Antti Hytille, joka tätä lukiessanne on nyt itse isyys-

vapaalla.

uusia jäsenyhdistyksiäEHYT ry:n jäseneksi on liittynyt uusia jäseniä. Syksyl-lä jäseniksi hyväksyttiin Raittiuden Ystävät ry, Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry, Työttömien Valta-kunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry, Tähtiverstas ry ja Maahanmuuttajien Päihde ja Mielenterveysongelma ry. Nuorten oma yhdistys NEHYT ry perustettiin vuoden vaihteessa ja uusin jäsenyhdistys on Korkkikiinni ry.

Yhdistyksissä on tapahtunut muutamia nimenmuutok-sia. Terveys ry:n Turun paikallisyhdistys muutti nimensä

EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdis-tykseksi. Terveys ry:n Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys ry muutti nimensä Oulun seu-dun EHYT ry:ksi.

vapaaehtoistoiminnan koulutustaHelmikuussa käynnistyi vapaaehtoistoiminnan koulu-tuskiertue jäsenyhdistyksille. Päihdepäivien yhteyteen on

Yhdessä vapaaehtoistoimintaa kehittämään

tulossa vapaaehtoistoiminnan koulutusta erityisesti kas-vattajille.

Koulutusta on luvassa myös syksyn aluefoorumien yh-teyteen ja tällöin on myös aika keskustella, mitä vapaa-ehtoistoiminnan kehittämisessä on saatu vuoden mittaan aikaan.

Jäsenjärjestöjen toimintatuetEHYT ry:n hallitus päätti 12.2. jäsenjärjestöjen toiminta-tukien jakamisesta. Tuet maksetaan ennakkoon ja niiden käytöstä ja raportoinnista lähetetään tuen saajille postissa lisätietoja. Lista tuen saajista ja tukisummat löytyvät verk-kosivuilta www.ehyt.fi/jarjestotoiminta

vaalivaliokunta valmistelee hallituksen valintaaEHYT ry:n hallitus nimitti 12.2. vaalivaliokunnan, jonka kokoonpano on Anneli Palosaari, Tiina Kivisaari, Vesa-Matti Seppälä ja Sakari Lehtinen. Sihteerinä toimii toi-minnanjohtaja.

Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Ehdotusten tulee olla perillä EHYT ry:n toimistolla 23.3. mennessä. Eh-dotukset toimitetaan sähköpostitse maarit.vannela@ehyt.fi tai postitse EHYT ry / Maarit Vannela, Elimäenkatu 25–27, 00510 Helsinki.

Vuonna 2015 hallituksesta ovat erovuorossa Anneli Palosaari (varajäsen Marjatta Ikonen), Vesa-Matti Sep-pälä (varajäsen Lea Väyrynen), Tiina Kivisaari (varajäsen

•Tipaton tammikuu -kampanja

•Toimintatukihake-musten jättäminen EHYT ry:lle •Ystävänpäivä 14.2.

•maailman terveys-päivä 7.4.

•Toimintatukipäätökset ja maksatukset

•Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta-minen EHYT ry:lle)

TAmmi HELmi mAALiS HuHTi Touko kESä

•PäiHDEPäiVäT•Selvin päin kesään -kampanja•kukan päivän Liikuta minua -tempaus

13.5.•maailma kylässä ja

mahdollisuuksien torit•maailman tupakaton päivä 31.5.

15

Tapio Jaakkola) ja Arja Jääskeläinen (varajäsen Mervi Eviö-Kärkkäinen).

Luottamushenkilö voi sääntöjen mukaan toimia sa-massa tehtävässä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Uudelleenvalintakelpoisia eivät näin ollen varsinaisista jäsenistä ole Palosaari, Kivisaari, Seppälä ja varajäsenistä Eviö-Kärkkäinen. Päätös hallituksen jäsenistä tehdään valtuuston kokouksessa 18.5.2015.

kohtaamispaikkatoiminnan kuulumisiaTampereen kumppanuuskeskus Artteliin – jossa sijaitsee myös EHYT ry:n aluetoimisto – on alkuvuodesta perus-tettu Elokolo-piste. Tilassa tarjotaan tietoa ja tukea osana Arttelin avointa toimintaa. Jäsenyhdistykset voivat käyt-tää tilaa iltaisin hyväkseen.

Tapahtumat verkkosivuilleSeuratkaa verkkosivujen tapahtumakalenteria ja ilmoitta-kaa sinne aina myös järjestämänne avoin toiminta toimit-tamalla tiedot järjestösihteeri Simo Miettiselle.

Kevään aikana EHYT ry:n uudistuvat verkkosivut tu-levat palvelemaan paremmin myös jäsenyhdistyksiä. Yhteistyöterveisin! Jiri

Volunteer – Vapaaehtoistoiminnan messut järjestettiin 3.12.2014 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Mes-sut oli Vapaaehtoisten päivän päätapahtuma Helsin-gissä. Kävijöitä tapahtumassa oli lähes 800.

volunteer – vapaaehtoistoiminnan messut joulukuussa

EHYT ry:n esittelypisteessä mm. Elokolojen toimintaa esittelivät Agnetha Lamervo (vas.) ja Sonja Heinänen-Granlund.

•Liikenneturvallisuus-viikko

•17.10. Asunnottomien yö (Yk:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä)

•Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko)

•EPT-viikko (viikko 45)

•kansallinen pelipäivä

•Anna lapselle raitis joulu -kampanja

•Vapaaehtoistoiminnan päivä

•Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

HEinä ELo SYYS LokA mArrAS JouLu

•koulujen alkaminen

16

T NS-Gallupilla helmikuussa teetetyn kyselyn mukaan joka viides alkoholia käyttävästä aikuisvä-estöstä vietti Tipatonta tammikuuta vuonna 2015. Luvut ovat pysyneet samoina viimeiset vuodet.

– Tipattoman suosio on ja pysyy. Ihmiset haluavat pitää itsestään huolta, ja haluavat pohtia myös omaa alkoho-linkäyttöään”, kertoo Ehkäisevän päihdetyön verkoston johtaja Kristiina hannula.

Tipattoman tammikuun viettäminen vaihtelee eri ryhmissä. Yli 35-vuotiaat ovat muita useammin tipattomalla, myös naiset ovat miehiä aktiivisempia tässä asiassa. Maaseu-dulla asuvat ovat kaupunkilaisia useammin tipattomalla, opiskelijat taas muita ammattiryhmiä vähemmän.

Vuodenvaihteen kampanja aiheutti paljon keskustelua mediassa. – Tipaton oli tänäkin vuonna hyvin esillä mediassa. Varmasti oman osansa nosteelle toi vilkas keskustelu alkoholimainonnan ajoittamisesta, mutta myös Ylen 100 päivää ilman viinaa -televisio-ohjelma toi lisäpotkua Tipat-tomalle tammikuulle. Ylen 100 päivää ilman viinaa -haaste ja tv-ohjelma jatkuvat vielä kahden lähetyksen verran 29.3. ja 12.4., kertoo Hannula.

Vuodesta 2012 alkaen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on huolehtinut Tipattoman tammikuun koordinoinnista ja tiedotuksesta yhdessä Ehkäisevän päihdetyön verkoston kanssa. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tipaton.fi ja Facebook-sivut www.facebook.com/tipaton.

Palautteita ja toiveita vuoden 2016 Tipattomasta: Anniina Hellman, anniina.hellman@ehyt.fi

uuTiSiA

EHYT ry vahvistaa toimin-taansa rahapelihaittojen ehkäisyssä. Uusi aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä hanke on käynnistynyt uu-den projektipäällikön, tapio

Jaakkolan johdolla. Jaakkolalla on pitkä kokemus pelialan asiantuntija-tehtävistä ja järjestömaailmasta. Pe-lihaittojen ehkäisy sekä rahapelaami-seen liittyvät kysymykset ovat tulleet hänelle tutuiksi Peluuri-pelihaittatyön kehittämispäällikön sekä Peliklinikan

ehYt rY:ssä käYnnistYY uusi rAhApelihAittojA ehkäisevä hAnke

kehittämiskoordinaattorin tehtävissä. Uudelta EHYT ry:ssä alkavalta projek-tilta Jaakkola odottaa paljon:– Rahapelaaminen on suomalaisten arjessa läsnä melkein kaikkialla ny-kyään ja sen haitat myös kohdistuvat laajaan joukkoon suomalaisia, pelaa-jiin ja heidän läheisiinsä. Nyt olemme ensi kertaa aloittamassa aikuisten ra-hapelaamisen haittojen ehkäisyyn täh-täävää projektia. Kohderyhminä ovat sekä työelämässä olevat nuoret mie-het että ikäihmiset ja yhteistyötä teh-

dään esimerkiksi työterveyshuollon ja EHYTin kohtaamispaikkojen kanssa. Ja tavoitteena on tuoda rahapelihait-tojen ehkäisy mukaan päihdehaittojen ehkäisyyn, toteaa Jaakkola.

Lisätietoja:Projektipäällikkö Tapio JaakkolaEhkäisevä päihdetyö EHYT ryp. 050 463 8212, tapio.jaakkola@ehyt.fi

tipAttomAn tAmmikuun suosio pitää

17

KoulutuksetPelitietoa oppilaille, vanhemmille ja ammattilaisille

Mietityttääkö lasten ja nuorten pelaaminen? Jos haluat tarttua peli-aiheeseen ja tarvitset tueksi asiantuntijaa, kannattaa sinun tilata pai-kalle Pelitaito-kouluttaja. EHYT ry:llä on Pelitaito-kouluttajia ympäri Suomea ja he ovat valmiita keskustelemaan peliteemasta niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa.

Pelitietotunnit oppilailleOppilaille suunnatut pelitietotunnit perustuvat keskusteluun erilai-sista pelaamiseen liittyvistä teemoista kohderyhmät huomioiden. Keskustelua herätellään muun muassa aiheeseen liittyvillä tietokil-pailukysymyksillä sekä esittämällä väittämiä.

Alakouluissa pelituntien tavoitteena on, että oppilaat osaavat tunnistaa pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä ymmärtävät tasapai-noisen suhteen pelaamisen ja muun elämän välillä. Osana kokonai-suutta keskustellaan muun muassa pelien ikärajoista ja pelaamisen hallinnasta sekä siihen liittyvistä säännöistä.

Ylempien luokkien oppilaiden kanssa tavoitteena on, että op-pilaat ymmärtävät pelit ja pelikulttuurin laaja-alaisesti ja osaavat hahmottaa pelaamisen hallinnan osana elämänhallintaa. Keskuste-lut antavat eväitä arvioida paremmin pelaamisen vaikutusta omaan hyvinvointiin.

vanhempainillat Peliteemaiset vanhempainillat rakentuvat alustuksesta sekä yhtei-sestä keskustelusta. Niissä pyritään lisäämään vanhempien tieto-utta pelimaailmasta ja kannustamaan heitä aktiivisempaan pelikas-vatukseen.

koulutusta ammattilaisille pelaamisestaPelitaito kouluttaa mm. kasvatus-, sosiaali-, hoito- ja nuorisoalan ammattilaisia lasten ja nuorten pelaamisesta ja pelihaitoista. Koulu-tuksen sisällöt ja kesto räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaan.Sisältöinä ovat mm. • lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen,• pelaaminen ilmiönä ja pelikulttuuri• pelaamisen motiivit ja vaikutukset• ongelmallinen pelaaminen• pelihaittojen ehkäisy • rahapelaaminen ja rahapelihaitat

HinnatPelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) & vanhempainilta 300 €Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) 200 €Vanhempainilta 200 €Opettajien info 1h (kun koulu tilannut pelitietotunnit) 100 €Ammattilaiskoulutus max 4h 375 €Hintoihin lisätään kouluttajan matkakulut.

tilaukset ja lisätietoa:teresa tenkanen,p. 050 5098759,teresa.tenkanen@ehyt.fiwww.pelitaito.fi

Pelit puheeksi -projektin koulutukset las-ten pelaamisesta käynnistyvät. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille lastenneuvoloissa, perhe- ja kasvatusneu-voloissa, alkuopetuksen oppilashuollossa sekä lasten päivähoidon piirissä. Koulutuk-sessa käsitellään lasten pelaamista laaja-alaisesti kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen ja pohditaan sitä, miten ammattilai-set voivat toimia perheiden kasvatuksen tu-kena pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuttomia koulutuksia järjestetään koko maan alueella.

Lisätietoja koulutuksista ja Pelit puheeksi -projektista: projektiasiantuntija kaisa Luhtala,p. 050 5186012,kaisa.luhtala@ehyt.fi

Lasten pelaaminen tutuksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille

ehYt rY:ssä käYnnistYY uusi rAhApelihAittojA ehkäisevä hAnke

18

SunDmAn, TuuLAaluetyön päällikkö p. 0400 454 782tuula.sundman@ehyt.fi

eHYT rY YMPäri SuOMen

TErTTu HuTTunEnaluekoordinaattori p. 0400 469 769terttu.huttunen@ehyt.fi

SAiJA HimAnkAaluekoordinaattori p. 050 439 1610saija.himanka@ehyt.fi

HArri JukkALAaluekoordinaattori p. 0400 274 823harri.jukkala@ehyt.fi

AnnE mikkoLAaluekoordinaattori p. 044 055 9920anne.mikkola@ehyt.fi

riiTTA SATTiLAinEnaluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

LiiSA äYräSaluetyöntekijä Turun Elokolop. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

mArkku HEinoaluetyöntekijäHelsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

HELi VAiJAaluekoordinaattori p. 044 510 0228heli.vaija@ehyt.fi

JukkA SuomiLAmmialuetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

SinikkA korPELAaluekoordinaattori p. 0400 274 833sinikka.korpela@ehyt.fi

itä-Suomi

Länsi-Suomi

Pohjois-Suomi

etelä-Suomi

Simo miETTinEnjärjestösihteeri jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset p. 050 570 6981 simo.miettinen@ehyt.fi

Jiri SironEnjärjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

mArJA SAAVALAinEn sihteeri, jäsenten toimin-tatuet ja OK-opintokes-kusasiatp. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

PoHjoiS-SuoMiAluekeskus

oulussa

itä-SuoMiAluekeskus kuopiossa

LäNSi-SuoMiAluekeskus tampereella

kESkuS-toiMiSto

Helsingissä

ALueTOiMiSTO JYväSkYLä

PirkkALAn eLOkOLO

HeLSingin eLOkOLO

LAHden eLOkOLO

ALueTOiMiSTO kOuvOLA

Turun eLOkOLO

ALueTOiMiSTO SeinäJOki

19

TAPAHTuMAT

ilmoittaudu osoitteessa

ryhmailmio.fi

osAllistu juhAnnus- hiihtoon!

kilpisjärven liikuntajuhannus 19.–21.6.

Tervehenkinen ja lystikäs juhannushiihto täyttää 70 vuotta, tervetuloa mukaan!

Lisätietoa:www.ehyt.fiwww.tosilappi.fiwww.kunnonelama.fiAntti Honkonenantti.honkonen@hotmail.fip. 040 529 5283

Ohjaatko työssäsi tai vapaa-ajallasi ryhmiä? Tervetuloa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS-työn avoimiin ja maksuttomiin Ryhmäilmiö-koulutuksiin. Koulutuksessa tutustutaan Ryhmäilmiö-käsikirjaan, joka sisältää mene-telmiä ryhmän jatkuvaan ryhmäyttämiseen. Ryhmäilmiö on suunniteltu erityisesti ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta soveltuu kaikkien ryhmiä ohjaavien työn tueksi.

Käsikirjassa olevan tuntirakenteen avulla voidaan käsitellä ryhmästä nousevia tai ohjaajan valitsemia aiheita. Kirjaan on koottu myös valmiita keskusteluai-heita, kuten ryhmän sääntöjen luominen, lähiympäris-töön vaikuttaminen, kiusaaminen, päihteiden käyttö ja pelaaminen.

Koulutus kestää 2 tuntia. Ammattioppilaitokset voivat myös tilata oman koulutuksensa.

Vuoden 2015 avoimet koulutukset: 24.3.2015 Kokkola / 25.3.2015 Vaasa / 28.4.2015 Kuusa-mo / 29.4.2015 Rovaniemi / 15.9.2015 Helsinki / 22.9.2015 Mikkeli / 23.9.2015 Savonlinna / 29.9.2015 Imatra / 30.9.2015 Kotka.

ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa: www.ryhmailmio.fi

ryhmäilmiön avoimet koulutukset 2015

Muistathan Ok-opintokeskuksen ja SOSTen koulutuskalenteritwww.ok-opintokeskus.fi

www.soste.fi/tapahtumat/koulutus-ja-tapahtumakalenteri

Liikuta minua -kampanja haastaa yhteisöjä luomaan keväisen vapaaehtoistoiminnan tapahtuman esimer-kiksi Ruusun päivänä 4.5. tai Kukan päivänä 13.5. tai muuna sopivana keväisenä ajankohtana. Teemana on Arjen vapaaehtoisuus ja kohtaaminen. Kriteerit täyttä-ville tapahtumille voi hakea valtionapua.

www.kansalaisareena.fi/liikutaminua www.facebook.com/kansalaisareena

Liikuta minua -kampanja 4. tai 13.5.