MAT 2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt

10. toukokuuta 2003

Elintarviketeollisuuden HACCP — Sovellus

pakkausmateriaaleille

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Systeemianalyysin laboratorio

Mika Koskela, 43132C

Sisältö

1 Johdanto 1

2 HACCP – Hazard Analysis and Critical Control Points 3

3 Analyysin kulku 6

4 Sovelluksen arkkitehtuuri ja toteutus 8

4.1 Sovelluksen tausta ja HYGRAM versio 1.0 . . . . . . . . . . . . . 8

4.2 Vaatimukset PaperiHYGRAMille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

4.3 Alusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

4.4 Arkkitehtuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

5 Lyhyt esimerkki riskinarviointiprosessista 13

6 Jatkokehitystarpeet ja pohdintaa 19

7 Johtopäätökset 20

ii

1 Johdanto

Elintarviketeollisuuden tuotannon, pakkauksen ja varastoinnin yksiköiden

koon kasvaminen on vallitseva suuntaus kansainvälistyvillä markkinoilla. Yk-

sikkökoon kasvaminen kasvattaa luonnollisesti myös aiheutuvien tappioiden

kokoa riskien realisoituessa. Mitä suurempi markkinoilta vedettävä viallinen

tuotantoerä on, sitä suuremmat ovat taloudelliset ja imagolliset tappiot tuo-

tantoyritykselle.

Myös elintarvikepakkausten raaka-aineiden, elintarvikepaperin ja –pahvin

tuotannossa on kiinnitettävä huomiota vastaaviin seikkoihin kuin varsinaisen

elintarvikkeenkin valmistuksessa. Tuotteen loppukuluttajalle aiheutuvien ter-

veydellisten ongelmien lisäksi on vältettävä myös tuotteen laatua heikentäviä

toissijaisia piirteitä, kuten esimerkiksi vääristynyttä makua tai hajua, vaikka

nämä eivät suoranaista terveydellistä riskiä aiheuttaisikaan.

Elintarviketeollisuuden tuotteiden laatu varmistetaan korkealaatuisella tuo-

tantoprosessilla ja toisaalta jatkuvalla tuotantoprosessia tarkastelevalla riskia-

nalyysillä. Myös elintarviketeollisuudessa käytetään alkuaan lääketeollisuu-

den piirissä kehittynyttä GMP–ohjetta (Good Manufacturing Practices) teollisuu-

denalan tarpeisiin sovitettuna. Riskienhallinnan kehyksenä elintarviketeolli-

suudessa käytetään yleisesti HACCP – menetelmää (Hazard Analysis and Cri-

tical Control Points (4)).

PaperiHYGRAM on HACCP–menetelmää tukeva riskinarviointisovellus elin-

tarviketeollisuuden pakkausmateriaaleja valmistaville paperitehtaille. Sovel-

lus on jatkokehitetty ja laajennettu versio aiemmin olemassa olleesta HY-

GRAM-mallista (3). PaperiHYGRAM on valmistettu osana Valtion Teknilli-

sen Tutkimuskeskuksen Turvallisuus ja käyttövarmuus–teemaa VTT Tuotteet

ja tuotanto ja VTT Biotekniikka –yksiköiden yhteisprojektissa nimeltä SYSTE-

LI.

Erikoistyön tehtävänä oli PaperiHYGRAM–sovelluksen toteutus ja jatkokehi-

tys aikaisemmin olemassa olleen materiaalin (HYGRAM) pohjalta. Tässä do-

1

kumentissa kuvataan PaperiHYGRAM–sovellukseen sisällytetty riskianalyy-

simalli, sovelluksen toteutus ja käyttö. Työn rakenne on seuraava: Luvussa

kaksi tarkastellaan HACCP–menetelmää ja luvussa kolme esitellään mallin

analyysin kulku. Luvussa neljä esitellään sovelluksen arkkitehtuuri ja toteu-

tus ja luvussa viisi esimerkki analyysin kulusta ja sovelluksen käytöstä. Jatko-

kehitystä ja kehitystarpeita pohditaan luvussa kuusi.

2

2 HACCP – Hazard Analysis and Critical Control Points

HACCP on Yhdysvaltain elintarvike– ja lääkeviraston FDA:n (Food & Drug Ad-

ministration) alkuaan avaruuslentojen elintarvikevalmistukseen kehittämä me-

netelmä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen (4). Viimeisen kym-

menen vuoden aikana menetelmän käyttö on yleistynyt myös normaalin elin-

tarviketeollisuuden piirissä.

HACCP sisältää seitsemän perusperiaatetta, joiden perusteella prosessille

määritellään HACCP–suunnitelma (4):

1. Riskien analysointi

2. Kriittisten ohjauspisteiden määrittely

3. Ehkäisevien toimenpiteiden ja kriittisten ohjauspisteiden raja–arvojen

määrittely

4. Kriittisten ohjauspisteiden valvontamenetelmien määrittely

5. Korjaavien toimenpiteiden määrittely

6. Prosessin hyväksyttävän toimintatilan seurantamenetelmien määrittely

7. Historiatiedon ja dokumentointimenetelmien määrittely

Riskianalyysin tarkoituksena on tunnistaa prosessissa piilevät riskit, jotka rea-

lisoituessaan voivat vaikuttaa haitallisesti terveyteen joko välittömästi tai vä-

lillisesti tuotteen huonon laadun takia.

Riskianalyysin pohjalta tunnistetaan prosessin kriittiset ohjauspisteet. Kriittinen

ohjauspiste (Critical Control Point) on mikä tahansa prosessin piste, johon vai-

kuttamalla terveysriskiä voidaan alentaa tai poistaa kokonaan. Kaikkia riskia-

nalyysissä tunnistettuja riskipisteitä ei välttämättä valita kriittisiksi ohjauspis-

teiksi, vaan kriittisten ohjauspisteiden valinta suoritetaan prosessikohtaisesti

harkiten.

3

Kun tuotantoprosessin kriittiset ohjauspisteet on tunnistettu, niille määritel-

lään raja–arvot, joiden puitteissa riski on hyväksyttäväksi katsotulla tasolla. Li-

säksi määritellään ehkäisevät toimenpiteet, jotka varmistavat raja–arvojen puit-

teissa pysymisen.

Kriittisten ohjauspisteiden ja prosessin tilatietoisuuden ylläpitämiseksi kriitti-

sien ohjauspisteiden tarkasteluun käytettävät valvontamenetelmät määritellään

ja dokumentoidaan. Olennainen osa valvontaa on valvonnasta vastuullisten

henkilöiden määrittely. Valvonta voi olla jatkuvaa (esimerkiksi prosessisuu-

reen valvonta valvomosta) tai pisteittäistä jolloin valvontasuoritusten ajastus

on määriteltävä riittävän tiheäksi (esimerkiksi testinäytteiden otto).

Jos kriittinen ohjauspiste poikkeaa hyväksytyistä arvoista, on poikkeaman

poistamiseksi suoritettava korjaava toimenpide. Korjaavien toimenpiteiden mää-

rittely koostuu kolmesta osasta: Poikkeavuuden tunnistamisesta ja korjaami-

sesta, poikkeavuuden yleisyyden tutkimisesta ja poikkeaman korjaamiseksi

tehtyjen toimenpiteiden dokumentoinnista.

Prosessin hyväksyttävän toimintatilan seurantamenetelmien määrittelyllä tar-

koitetaan toisaalta prosessia HACCP–suunnitelman päivittämiseksi ja toisaal-

ta sen varmistamista, että prosessi toimii HACCP–suunnitelman mukaisesti.

HACCP–suunnitelman oikeellisuuden tarkistaminen olisi hyvä olla tuotanto-

prosessista riippumattoman tahon vastuulla suunnitelman laadun ja riittävän

kriittisyyden varmistamiseksi. Viimeinen periaate on historiatiedon ja doku-

mentointimenetelmien määrittely, joilla varmistetaan informaation saatavuus

ja ajantasaisuus tarvetilanteissa.

HACCP:in edut systemaattisena lähestymistapana elintarvikkeiden turvalli-

suuden varmistamiseksi ovat ilmeiset, ja menetelmä on yleisesti käytössä. Suo-

raviivaisuudestaan huolimatta HACCP–suunnitelman menestyksekäs käyttö

ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii riittävän kriittistä tarkastelutapaa hedel-

mällisten tulosten saavuttamiseksi. Mortimoren (2) mukaan kriittiset menes-

tystekijät HACCP–suunnitelmaa laadittaessa ja käytettäessä ovat riittävä val-

mistautuminen sekä osaava ja koulutettu henkilöstö, mutta myös riittävä usko

menetelmän hyötyihin ja vilpitön halu parantaa elintarviketuotteiden turval-

lisuutta.

4

PaperiHYGRAM sovelluksen tehtävänä on tukea kahta ensimmäistä HACCP–

periaatetta: tukea riskianalyysin tekemistä ja helpottaa kriittisten ohjauspistei-

den määrittelyä. Osaltaan sovellus tukee myös viimeistä periaatetta määrä-

muotoisten dokumentointiominaisuuksien avulla.

5

3 Analyysin kulku

Sovelluksen tukema riskinarviointiprosessi koostuu kuudesta askeleesta:

1. Arvioinnin valmistelu

2. Alkutietojen määrittely

3. Prosessin vaiheiden määrittely

4. Sovellettavien riskimoduulien määrittely

5. Riskipisteiden tunnistaminen ja kvantifiointi

6. Kriittisten ohjauspisteiden määrittely

Arviointi on ryhmätyömuotoista asiantuntija–arviointia. Analyysiin osallistu-

villa henkilöillä on kahdentyyppisiä rooleja. Substanssiasiantuntijat tuntevat

analysoitavan prosessin ja heidän tehtävänään on suorittaa varsinainen ana-

lyysi. Normatiivisten asiantuntijoiden tehtävänä on valmentaa arvioinnin val-

misteluvaiheessa analyysiin osallistuvat substanssiasiantuntijat ja ohjata analyy-

sin kulkua menetelmän vaatimusten mukaisesti.

Alkutiedot koostuvat analyysin kannalta olennaisesta taustatiedosta, joka on

yleispätevää koko tarkasteltavalle prosessille. Alkutietoihin kuuluvat riskia-

nalyysin tiedot (kuten esimerkiksi osallistujat, päivämäärä– ja versiotiedot),

analysoitavan yrityksen ja prosessin tunnistustiedot, prosessin raaka–aine ja

tuotetiedot, yleistiedot prosessista ja prosessin ympäristöstä, sekä yhteenveto

tuotteista tehdyistä reklamaatioista.

Analyysin toisessa vaiheessa prosessi jaetaan vaiheisiin. Vaiheita voivat olla

varsinaisten tuotantovaiheiden lisäksi myös esimerkiksi raaka–aineen hankin-

ta ja raaka–aineiden sekä tuotteiden kuljetus ja varastointi.

Analyysin kolmannessa vaiheessa määritellään sovellettavat riskimoduulit. Ris-

kimoduuleita voivat olla mm. fysikaaliset riskit (kuten raaka–ainepakkau-

6

Todennäköisyys Vaikuttavuus1 Ei tunnistettuja vaaratekijöitä Ei tunnistettuja vaaratekijöitä2 Erittäin harvoin Hyvin lievä3 Harvoin Lievä4 Melko usein Kohtalainen5 Usein Suuri

Taulukko 3.1. Riskin todennäköisyyttä ja vaikutuksen suuruutta kuvaavat as-teikot PaperiHYGRAMissa

sten vahingoittuminen logistiikkaketjussa), kemialliset (kuten esimerkiksi lii-

an korkea happamuuden aste), ja mikrobiologiset (kuten esimerkiksi otolliset

kasvuolosuhteet haitalliselle bakteerikannalle).

Määritellyistä prosessin vaiheista ja riskimoduuleista koostetaan kaksiulottei-

nen analyysimatriisi. Matriisin alkioita ovat prosessien vaiheiden ja riskimo-

duulien muodostamat yhdistelmät joita nimitetään analyysipisteiksi. Analyysin

neljännessä vaiheessa analyysimatriisi käydään piste pisteeltä läpi. Yksittäistä

riskipistettä analysoitaessa mietitään riskin realisoitumisen seurauksia ja toden-

näköisyyksiä. Molemmille suureille annetaan kvantitatiivinen arvio.

Annettavat kvantitatiiviset arviot eivät ole suoria lukuja, vaan suuretta edusta-

via lukuarvoja tietyltä väliltä. Lukuarvojen ja reaalimaailman suureiden väli-

nen vastaavuus määritellään analyysin valmisteluvaiheessa ja analyysin ajak-

si substanssiasiantuntijoille voidaan antaa muistintukena toimiva lista määrit-

telyistä. Asteikon vastaavuudet määritellään siis tarkastelun kohteen tarpeen

mukaisesti eikä se ole välttämättä lineaarinen. PaperiHYGRAMissa käytetyt

asteikot on esitetty taulukossa 3.1.

7

4 Sovelluksen arkkitehtuuri ja toteutus

4.1 Sovelluksen tausta ja HYGRAM versio 1.0

Sovellustoteutuksen lähtökohtana on ollut aiemmin kehitetty HYGRAM ver-

sio 1.1 (1). Versio 1.1 on tulos VTT:n, Eläinlääkintä– ja elintarviketutkimuslaitos

EELAn ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteispro-

jektista ”Elintarviketeollisuus, turvallisuus ja hygienian hallinta”. Versio 1.1

on kohdennettu elintarviketeollisuudelle yleisesti.

Versio 1.1 on toteutettu Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmiston päälle Vi-

sual Basic ohjelmointikielellä. Toteutustavasta johtuen mallia käytettäessä ha-

vaittiin mm. seuraavia puutteita:

• Taulukkolaskentaohjelmiston päälle rakennettuna malli on käsiteltävään

tietomäärään nähden hidas ja käyttö on kömpelöä

• Versio 1.1 skaalautuu huonosti. Esimerkiksi tuotantovaiheita voi olla

vain 30.

• Tulostietojen kuvaaminen yhteen kuvaajaan ja tulostettavan tiedon mää-

rittely ei ole mahdollista

• Vapaata tekstiä varten on olemassa vain yksi tekstikenttä. Käytännössä

tämä osoittautui rasittavimmaksi kohdaksi, sillä analyysin aikana ilme-

nee suuri määrä huomioita ja kommentteja jotka tulisi saada osaksi do-

kumentaatiota.

Käytännössä analyysimallin tulee tukea parhaimmillaan satoja prosessin vai-

heita, ja tulostietoja tulee pystyä koostamaan ja suodattamaan riittävässä mää-

rin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Mallin periaate on koettu kuitenkin var-

sin toimivaksi, ja samaa mallin rakennetta päätettiin käyttää myös PaperiHY-

GRAMin toteutuksessa.

8

4.2 Vaatimukset PaperiHYGRAMille

Vaatimusmäärittelyn pohjana toimi HYGRAM version 1.1 malli (3; 1). Lisäksi

sovellukselle asetettuja keskeisimpiä vaatimuksia olivat mm.

• Skaalautuvuus: Sovelluksen tulisi pystyä käsittelemään jopa satoja tuo-

tantoprosessin vaiheita ja kymmeniä eri riskimoduuleja siten, että sovel-

luksen käytettävyys ei kärsi.

• Joustavuus: Sovelluksen tulisi pystyä käsittelemään epäformaalia tietoa

kuten esimerkiksi analyysin aikana ilmeneviä kommentteja ja huomioita.

• Käytettävyys: Sovelluksen tulisi olla selkeä, ts. itse itsensä selittävä

• Tulosteet: Sovelluksen tulisi pystyä tuottamaan kokonaiskuva riskipis-

teistä ja tuottamaan listamuotoinen tuloste valituista pisteistä.

Sovelluksen suorituskyky ratkaistiin rakentamalla PaperiHYGRAMista sovel-

luskehittimen avulla suorituskelpoinen Windowsin exe–tiedosto. Skaalautu-

vuusongelmat ratkaistiin käyttämällä dynaamisia listamuotoisia tietoalkioita,

joiden kokoa ei ole rajoitettu. Vapaakenttiä vapaamuotoisia kommentteja ja

huomioita varten lisättiin huomattava määrä, ja sovelluksen selkeyteen ja it-

seopastavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota.

4.3 Alusta

Sovellus on suunniteltu Microsoftin 32–bittiselle Windows– käyttöjärjestelmäl-

le. Sovelluksen rakennuksessa on käytetty Borland Delphi 7 – sovelluskehi-

tintä (5). Delphin käyttämä ohjelmointikieli on oliopohjainen pascal. Delphin

omien sovelluskirjastojen lisäksi laajennuksena on käytetty MPL–lisenssin (7)

alaista vapaana jakeluna saatavaa JediVCL–komponenttikirjastoa (8).

Tulostustoiminnot on rakennettu Delphiin integroidun Nevronan Ra-

ve–komponenttikirjaston avulla (6). Tiedostotoiminnot on rakennettu tu-

kemaan XML–syntaksia avoimesti saatavilla olevan OpenXML XDOM–

komponenttikirjaston avulla (9).

9

4.4 Arkkitehtuuri

Sovelluksen arkkitehtuuri on esitetty kuvassa 4.1. Sovellus koostuu graafises-

ta käyttöliittymästä (Graphical User Interface, GUI), riskinarviointimallista, ris-

kinarviointimallin ja käyttöliittymän välisen kommunikoinnin hoitavasta me-

diaattorista 1 ja tiedosto– ja tulostustoiminnoista.

PaperiHYGRAM

GRAAFINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ GUI

MALLIOBJEKTI

MODEL-GUI MEDIAATTORIOBJEKTI

TUKITOIMINTOJEN RUTIINIT

TIEDOSTOTOIMINNOT

TULOSTUSTOIMINNOT

TIETOPANKKI

SOVELLUKSEN

KÄYTTÖOHJE

Kuva 4.1. Sovelluksen arkkitehtuuri

Sovelluksen malliobjekti sisältää vaadittavat tietorakenteet analyysin kulun

hallitsemiseksi: alkutietorakenteen, tuotantoprosessin vaihelistan, riskimo-

duulilistan sekä analyyspistematriisin. Tietorakenteet ovat dynaamisia, ja mal-

lista johtuvia rajoitteita analyysitapausten laajuudelle ei ole.

VTT–biotekniikka on kehittänyt mikrobiologisia riskejä käsittelevän kattavan

tietopankin. Tietopankki integroitiin sovellukseen www–selaimella avattavak-

si dokumentiksi samalla tavalla kuin sovelluksen varsinainen ohjetiedostokin.

1Mediaattori on ohjelmiston rakenteellisuutta parantava nk. suunnittelukehys (design pat-tern, (10)).

10

Tiedostotoiminnot eli tiedoston lataus ja tallennus, sekä kommunikaatio so-

velluksen ja ennaltamääriteltyjen riskimoduulien välillä on toteutettu XML–

muotoisten tiedostojen avulla. Tiedostomuodon kaksi ensimmäistä tasoa on

esitetty kuvassa 4.2. Kiinteä viiva ilmaisee elementin yksittäistä lapsielement-

tiä, ja katkoviiva vaihtelevan kokoista (0..n) joukkoa lapsielementtejä.

DOCTYPE HYGRAM_MODEL

ELEMENT

PROCESS_LIST

ELEMENT

BACKGROUND

ELEMENT

APPLIED_RISK_MODULE_LIST

ELEMENT

ANALYSIS_MATRIX

Kuva 4.2. XML–dokumentin objektimallin (DOM) kaksi ensimmäistä tasoa

Tilakaavio käyttöliittymän toiminnoista on esitetty kuvassa 4.3. Kuvassa ana-

lyysin kannalta olennaisimmat tilat on rajattu katkoviivalla.

PaperiHYGRAMin toteutus on kooltaan noin kymmenentuhatta ohjelmariviä,

ja projekti on jaettu yhteentoista lähdekooditiedostoon. Keskeisimmät ovat

arkkitehtuurikuvassa 4.1 esitettyjen komponenttien toteutukset. Lisänä on tu-

kitoimintoja ja ikkunoita, kuten esimerkiksi ”Tietoja”–ikkuna ja ”Tervetuloa”–

ikkuna.

Sovellus toteutettiin mahdollisimman modulaarisesti. Paperintuotantoon spe-

sifisesti liittyvä materiaali pyrittiin keskittämään sovelluksen alkutiedot–

osioon sekä dynaamisiin ohjetiedostoihin. Tällä tavalla toteutettuna sovelluk-

sen riskianalyysimallia on mahdollista käyttää pienellä muokkauksella tarvit-

taessa myös muissa elintarviketeollisuuden prosessien analyyseissä.

11

Mallin lataaminen

Mallin tallennus

Tulostus

Esittely

Alkutietojen määrittely

Prosessin määrittely

Analyysipisteiden läpikäynti

Tuloskuvaajan ja taulukon näyttö

CCP-taulukon täyttö

Tietopankki

Sovelluksen ohje

Kuva 4.3. Sovelluksen käyttöliittymän tilakaavio

12

5 Lyhyt esimerkki riskinarviointiprosessista

Riskianalyysi ensimmäinen vaihe on alkutietojen määritteleminen. Taustatie-

tojen kerääminen ja kartoittaminen on keskeinen osa HACCP–suunnitelman

tekemistä. Kuvan1 5.1 tapauksessa riskianalyysi suoritetaan Yritys OY:n tuo-

tantolinjalle.

Kuva 5.1. Riskianalyysin alkutiedot

Alkutietojen määrittelemisen jälkeen prosessin tuotantovaiheet määritellään

vaihelistaan. Kuvan 5.2 tapauksessa tuotantovaiheita on vain viisi: raaka–

aineiden varastointi, raakamassan valmistus, koostumuksen hienosäätö, kui-

vaus ja varastointi. Prosessin vaiheille määritellään myös lyhenteet, jotka yk-

sinkertaistavat analyysipisteiden hallintaa pisteiden lukumäärän ollessa suuri.1Kuvissa on käytetty PaperiHYGRAMin kehitysversiota PaperiHYGRAM 1.0pre6, jonka

lopullista tuotteistamista ei olla suoritettu graafisen ulkoasun osalta. Tästä johtuen kuvissanäkyvissä painikkeissa on asiaankuuluvien ikonien tilalla harmaat neliöt.

13

Kuva 5.2. Tuotantoprosessin vaiheet

Sovellettavien riskimoduulien valinta on esitetty kuvassa 5.3. Ennalta määri-

tellyistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista riskeistä prosessin kannalta

olennaisiksi on katsottu fysikaaliset ja kemialliset riskit, jotka on valittu malliin

tarkasteltavaksi.

Prosessin vaiheiden ja riskimoduulien virittämän analyysipistematriisin alkiot

käydään piste kerrallaan läpi. Kuvassa 5.4 olevan analyysi–ikkunan vasem-

massa laidassa on prosessin vaiheet sisältävä lista. Listassa käytetään vaihei-

den lyhenteitä. Ylhäällä olevassa painikerivissä ovat valitut riskimoduulit. Jo-

kaiselle riskipisteelle määritellään riskin todennäköisyyttä ja vaikutusta edus-

tava luku. Tässä tapauksessa jakoavaimen tippuminen prosessisammioon ta-

pahtuu erittäin harvoin, mutta seurauksiltaan tapahtuma on kohtalainen. Ik-

kunan oikeassa laidassa on riskimoduulikohtainen ohje, joka on näkyvissä jat-

kuvasti arvioinnin aikana.

Lopuksi analyysimatriisin pisteet kootaan kuvaajaan, josta pisteitä voidaan va-

14

Kuva 5.3. Sovellettavien riskimoduulien valinta

likoida lähempään tarkasteluun tulostaulukkoon. Kuvaajassa korkean riskin

alueeksi on määritelty alue, jossa joko pisteen todennäköisyydelle tai vaikut-

tavuudelle on annettu asteikon maksimiarvo. Kuvassa 5.5 tällaisia pisteitä on

yksi. Lähemmän tarkastelun jälkeen piste on todettu kriittiseksi ohjauspisteek-

si ja se on siirretty kriittisten ohjauspisteiden taulukkoon (kuva 5.6).

15

Kuva 5.4. Analyysipisteen riskin arviointi

16

Kuva 5.5. Analyysipisteiden kuvaaja

17

Kuva 5.6. Taulukko kriittisistä ohjauspisteistä

18

6 Jatkokehitystarpeet ja pohdintaa

Esitelty PaperiHYGRAMin versio 1.0pre6 tullaan lähiaikoina tuotteistamaan

lopulliseksi sovellukseksi. Esitelty versio poikkeaa lopullisesta tuotteesta graa-

fiselta ulkoasultaan. Lisäksi lopulliseen versioon sisällytetään mahdollisuus

prosessin GMP–tietojen tallentamiseen ja tulostamiseen.

PaperiHYGRAMin lopullisen tuotteistamisen jälkeen painopiste siirtyy käyt-

tökokemusten keräämiseen sekä jatkokehitykseen. Kattavalle ohjeistukselle on

ilmeinen tarve. Esimerkiksi kysymys siitä, millä yksityiskohtaisuuden tasolla

tuotantoprosessia tulisi tarkastella ei ole itsestäänselvää. Samalla tavalla, ana-

lyysissä käytettävien analyysipisteiden riskien todennäköisyyttä ja seurauk-

sia kuvaavien lukuarvojen rinnastaminen reaalimaailmaan, ja sopivien suh-

teutusten valinnan ohjeistaminen on ajankohtainen tehtävä.

Tähän mennessä sovellusta on koekäytetty pienessä mittakaavassa hyvin tu-

loksin, mutta laajan tuotantolaitoksen prosessin analysointiin sovellusta ei ole

vielä käytetty. Käyttökokemuksia on kerättävä riittävällä pilotoinnilla, jotta

sovelluksen käytettävyydestä ja soveltuvuudesta käyttökohteeseensa voidaan

varmistua.

Käynnissä olevana jatkotutkimuksena on päätösanalyysin integroiminen

PaperiHYGRAM–sovellukseen. Päätösanalyysin tarve ilmenee tilanteissa,

joissa kriittisten ohjauspisteiden vahingollisia tapahtuvia ehkäiseviä toimen-

piteitä määritellään. Usein valittavana on monia vaihtoehtoja, joiden prosessia

parantavat vaikutukset ja kustannukset vaihtelevat suuresti. Prosessin vaihet-

ta voidaan esimerkiksi parantaa toisaalta henkilöstön koulutuksella (hygienia,

käsien riittävä pesu), toisaalta raskailla ja kalliilla prosessia koskevilla muutos-

toimenpiteillä (prosessin automatisointi ja eristäminen riskitekijöistä).

19

7 Johtopäätökset

Elintarviketeollisuuden tuotteiden laatu varmistetaan toisaalta korkealaatui-

sella tuotantoprosessilla esimerkiksi GMP–ohjetta hyväksikäyttäen, ja toisaal-

ta jatkuvalla tuotantoprosessia tarkastelevalla riskianalyysillä. Riskienhallin-

nan kehyksenä elintarviketeollisuudessa käytetään yleisesti HACCP – mene-

telmää (Hazard Analysis and Critical Control Points). HACCP koostuu seitsemäs-

tä periaatteesta, joista ensimmäiset kaksi ovat tuotantoprosessin riskianalyysin

suorittaminen ja kriittisten ohjauspisteiden löytäminen.

Työssä on toteutettu olemassaolleen HYGRAM–mallin jatkokehitys elintarvi-

keteollisuuden pakkausmateriaalia valmistavien paperitehtaiden riskianalyy-

sisovellukseksi PaperiHYGRAMiksi. PaperiHYGRAM tukee tuotantolaitok-

sen HACCP–suunnitelman tekemistä kahden ensimmäisen periaatteen osalta.

Tässä dokumentissa on esitelty työn toteutus, taustalla oleva malli, tietoraken-

teiden ja arkkitehtuurin yleiskuvaus ja esimerkki sovelluksen käytöstä.

20

Viitteet

[1] Tuominen P., Hielm, S., Aarnisalo, K., Raaska, L., Maijala, R., Trapping the

food safety performance of a small or medium-sized food company using a risk-

-based model. The HYGRAM system, Food Control, 14(8), pp.573–578, Dec,

2003.

[2] Mortimore, S., How to make HACCP really work in practice, Food Control,

12(4), pp.209–215, June, 2001.

[3] HYGRAM versio 1.0 käsikirja, VTT Biotekniikka, 2002.

[4] U. S. Food and Drug Administration, Hazard Analysis and Critical Cont-

rol Point Principles and Application Guidelines — Adopted August 14, 1997,

WWW–dokumentti, Luettu 10.05.2004,

URL:http://www.cfsan.fda.gov/ comm/nacmcfp.html

[5] Delphi Studio, WWW–sivusto, Luettu 10.05.2004,

URL:http://www.borland.com/delphi/

[6] Nevrona Designs, WWW–sivusto, Luettu 10.05.2004,

URL:http://www.nevrona.com/

[7] Mozilla & Netscape Public Licenses, WWW–sivusto, Luettu 10.05.2004,

URL:http://www.mozilla.org/MPL/

[8] JEDI Visual Component Library Homepage, WWW–sivusto, Luettu 10.05.2004,

URL:http://homepages.borland.com/jedi/jvcl/

[9] OpenXML, WWW–sivusto, Luettu 10.05.2004,

URL:http://www.philo.de/xml/

[10] Gamma, E., Helm, R., Johnson, R., Vlissides, J., Design Patterns, ISBN 0-

201-63361-2, Addison–Wesley, Reading (MA), 1997.

21