1

Vuosikertomus 2005

2 3

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista sekä vuosittain tehtävät tulossopimukset kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Keskeisimmät keinot huoltovarmuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat lainsäädännölliset toimenpiteet, varau-tuminen ja valmiussuunnittelu, jota PTS ylläpitää sekä erilaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoittaminen. Vuoden aikana saatiin uudistettua laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Uhkakuvat ja toimintaympäristö ovat voimakkaasti muuttuneet alkuperäisen lain (1992) säätämisen jälkeen. Huoltovarmuuteen kohdistuvat uhat ovat moninaistuneet ja yhteiskunnan tekniset järjestelmät, kriittinen infrastruktuuri, ovat entistä häiriöherkempiä. Lainsäädännön piiriin lisättiin normaaliajan vakavat häiriöt sekä yhteiskunnan teknisten järjestelmien ja kriittisen tuotannon turvaaminen. Vuoden aikana toteutettiin vireillä ollut PTS:n organisaation uudistaminen. Keskusjaoston alaisuuteen perustettiin viisi sektoria, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöstä huolto-varmuuden tavoitteista. Uusia poolisopimuksia tehtiin erityi-sesti tietoyhteiskuntasektorin toimialalle, yhteensä 13, ja van-hoja uudistettiin. Vuoden lopulla oli voimassa kaikkiaan 24 elinkeinoelämän kanssa tehtyä suunnittelu- eli poolisopimusta. Uusien sektoreiden toiminta käynnistyi innostuneesti ja aktiivisesti. Huoltovarmuuskeskuksen talous kehittyi erittäin suotuisasti, vaikka n. 130 milj. euron budjetoitu liikevaihto ei toteutunutkaan. Suunniteltu raaka-öljyn vaihto siirtyi monestakin syystä myö-hemmin toteutettavaksi. Markkinatilanne oli kuitenkin suo-tuisa öljytuotteiden ja metalliraaka-aineiden kierrätykselle. Myyntihinnat olivat korkeita ja takaisinosto futuurihinnoin lisäsi tulosta. Tilikauden tulos oli yli 50 milj. euroa, joka ylitti budjetoidun tason n. 50 %. Huoltovarmuuden turvaamiseen kuuluu väistämättä myös yllätyksellisyys, koska uhkia ja häiriötä ei aina voida ennakoida. Vuonna 2004 varauduttiin lääkehankinnoin lintuinfl uenssaan. Varautumisen taso arvioitiin silloin riittäväksi. Pandemian uhka kuitenkin kasvoi sellaisiin mittoihin, että lääkehankintoja ja muita valmiusjärjestelyjä jouduttiin olennaisesti lisäämään kuluneen

vuoden aikana. Huoltovarmuuskeskus onnistui hankkimaan suunnitellut 1,3 milj. annosta Tamifluta vuoden puoliväliin mennessä, jonka jälkeen toimitusajat pitenivät 1-2 vuoteen. Myös erilaisia jakeluun ja käyttöön liittyviä tarvikkeita hankittiin. Huoltovarmuuskeskus rahoitti myös ns. täsmärokotteen han-kintaoption Kansanterveyslaitokselle. Vastaavanlainen ennakoimaton huoltovarmuustoimenpideoli Suomen osallistuminen kollektiiviseen öljymarkkinoiden rauhoittamiseen Katrina-myrskyn aiheuttamien tuhojen joh-dosta. Kansainvälisen Energiajärjestön (IEA) jäsenet sitoutuivat toimittamaan markkinoille yhteensä 2 milj. barrelia päivässä kuukauden ajan, mikä vastaa keskikokoisen öljyntuottaja-maan tuotantoa. Suomen osuus oli n. 42.000 tonnia, jonkaHuoltovarmuuskeskus toimitti bensiininä maailmanmarkki-noille. Yhteiskunnan teknisten järjestelmien toimivuuden turvaa-minen kuului edelleen toiminnan painopistealueisiin. Hank-keisiin käytettiin runsaat 5 milj. euroa, mikä vastasi budjetoitua tasoa. Hankkeet liittyivät tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja joukkoviestinnän varmentamiseen. Merkittävin hanke oli korkean turvatason ”palvelinhotellin” rakentaminen kriittisten tietojärjestelmien turvaamiseksi. Hankkeeseen liittyy paljon erikoisrakentamista, minkä johdosta kustannukset nousivat alkuperäisiä arvioita korkeammiksi. Hankkeen on määrä valmis-tua elokuussa vuonna 2006. Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden, IEA:n, Natonrauhankumppanuuden ja EU:n puitteissa jatkui vilkkaana. Eri-tyisesti on mainittava EU:n komission parlamentin toimek-siannosta käynnistämä ohjelma kriittisen infrastruktuurin tur-vaamiseksi. Jäsenmaat saivat osallistua valmisteluun, joka johti komission julkaisemaan vihreään kirjaan hankkeesta. Tar-koituksena on muodostaa strategia, ohjelma ja yhteistoimin-tamuodot erityisesti kahta tai useampaa jäsenmaata kattavien infrastruktuurien toimivuuden turvaamiseksi. Hanke on hori-sontaalinen, poikkihallinnollinen ja se liittyy olennaisesti huoltovarmuuden turvaamiseen ja Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Valtioneuvoston päätöksen mukaan kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaaminen kuuluu huoltovar-muuden painopistealueisiin. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on vuoden ai-kana työskennellyt intensiivisesti organisaatiouudistuksen lop-puunsaattamiseksi. Uskomme, että uuden mallin mukainentoiminta on entistäkin tuloksellisempaa ja antaa hyvät mahdol-lisuudet myös toimialat ylittävään yhteistyöhön. PTS-yhteisössä toimii yritystason valmiuspäälliköt mukaanluettuina noin 2000 henkilöä. Lausumme lämpimät kiitokset heille kaikille kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta työstä.

Ylijohtajan katsaus

SISÄLLYS

Ylijohtajan katsaus 2

Toiminta-ajatus 4

Tavoitteet 5

Talous 6

Perushuolto-osasto 8

Energiahuolto-osasto 10

Infrastruktuuriosasto 12

Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto 14

Hallinto-osasto 16

Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt 18

Johtokunta 19

Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20

Överdirektörens översikt 22

Review of the Director General 24

PTS:n kokoonpano 2005 26

Henkilökunta kertomusvuonna 28

Mika Purhonen

Paluumatkan muistoja

Taiteilija Piia Lehti s. 1973

Piia Lehden arvoituksellinen kuvamaailma haastaa katsojan pitämään ovet auki mieli-kuvitukselle. Se kehottaa näkemään tuttuina pitämissämme arkipäiväisyyksissä uusia puolia, mahdollisuuksia ja lumoa. Taiteilija näyttää, että sadut ja fantasiat ovat myös osa aikuisen ihmisen elämää – eivät yksin lasten omaisuutta.

Vaikka Lehden grafi ikka heijastelee surrealistista unimaailmaa, taiteilija on töissään arjen puolella. Hän uskoo arkielämässä piilevään fantasiaan, yllättäviin kohtaamisiin, yhdessä tekemiseen ja jakamiseen.

Taiteilija leikkii myös ruumiillisuudella: häivyttää ihmisen, eläimen ja kasvimaailman rajaa tekemällä niistä sekoituksia, omituisuudessaan hellyttäviä hybridejä. Lehden kuvissa olennaisinta ei lopulta ole ihmisen tai eläimen olomuoto, vaan kunkin olennon henki, ainutkertaisuus, ominaislaatu.

Piia Lehti työskentelee pääosin metalligrafi ikan eri tekniikoilla. Hän yhdistelee mielel-lään valokuvaa ja monisteita piirrettyyn jälkeen. Erilaiset maailmat ja erilaiset tekniikat kohtaavat hänen töissään.

Kannessa: Emopuu

4 5

Toiminta-ajatus Huoltovarmuuden tavoitteet

Valtioneuvoston päätöksen (350/2002) mukaiset huoltovarmuuden tavoitealat ovat yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät, elintarvikehuolto, energiahuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sotilaallista maan-puolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito. Valtioneuvoston periaatepäätös laajen-taa uhkamallien määrittelyä edelleen siten,että nyt varautumisessa ja valmiussuun-nittelussa otetaan huomioon myös tilan-teet ja tapahtumat, joita esiintyy normaa-lioloissa, aikaisemmin määriteltyjen häi-riötilanteiden ja poikkeusolojen lisäksi.

Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet keväällä 2002. Uusissa tavoitteissa korostuvat erityisesti yhteiskunnan kriittisten teknisten perusrakenteiden turvaaminen. Syksyllä 2003 valtioneuvosto teki periaatepää-töksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Päätös täydentää huoltovarmuuden tavoitepäätöstä ja määrittelee uudet uhkamallit varautumisen perusteeksi. Näitä täydentää valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2004, jossa käsitellään myös yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamiseen kohdistuvia kehittämistarpeita.

nittelukunnan toimintaan. PTS:ssa ontoteutettu uudistusprosessi, jonka tavoit-teena on saada sen organisaatio ja toi-mintatavat toteuttamaan aikaisempaa pa-remmin painopistealojen varautumista. Keskeisille huoltoaloille asetettiin sek-torit koordinoimaan ja ohjaamaan niiden huoltovarmuuden kehittämistä. Uusia pooleja on perustettu tietoyhteiskunta- ja kuljetuslogistiikkasektoreille. PTS:n keskusjaosto hyväksyi suun-nittelun tavoitteet kaudelle 2004-2008, jonka aikana valmistellaan uusi huolto-varmuuden tavoitteita koskeva valtio-neuvoston päätös.

Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus toimii puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä.

Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Toiminnan painopisteenä on nykyi-sin yhteiskunnan keskeisten perusra-kenteiden turvaaminen. Erityistä huo-miota kiinnitetään tietoteknisiin järjes-telmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaa-maan erityisesti energiahuolto, elintarvi-ketalous, terveydenhuolto sekä maan-puolustusta palvelevan teollisuustuo-tannon jatkuvuus. Huoltovarmuuskeskus ja puolustus-taloudellinen suunnittelukunta pyrki-vät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeino-elämään huoltovarmuutta edistävien toi-menpiteiden suorittamiseksi ja toisaal-ta omin suorin toimenpitein, joista kes-keisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuu-den turvaamisesta annettuun lakiin (1390/1992), asetukseen Huoltovarmuuskes-kuksesta (1391/1992) sekä lakiin puolus-tustaloudellisesta suunnittelukunnas-ta (238/1960).

• Toimia puolustustaloudellisen suun-nittelukunnan (PTS) sihteeristönä ja suorittaa sen antamat tehtävät.

• Hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta.

• Edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista.

• Edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poik-keuksellisissa oloissa.

• Edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poik-keusolojen toimintaan.

• Varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa.

• Huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä.

• Hoitaa tuontipolttoaineiden velvoite-varastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista.

• Seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät.

• Koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta.

Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat:

Ajatuksia

Selonteon mukaan kansainvälistymi-nen, yhteiskunnan teknistyminen ja ver-kostoituminen ovat johtaneet siihen, että huoltovarmuuden keskeisimpänä tavoit-teena on nyt turvata väestön ja yhteiskun-nan turvallisuuden kannalta kriittisten tuotanto- ja palvelujärjestelmien toimi-vuus. Monenlaisia näiden järjestelmien toimivuutta uhkaavia riskejä ja tilanteita esiintyy jo normaalioloissa. Lähivuosien kehittämiskohteiksi on määritelty mm. sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien varmentaminen. Tavoitteiden uudelleenmäärittely vai-kutti myös puolustustaloudellisen suun-

Kylpevä puutarha

8 9

TerveydenhuoltoHuoltovarmuusorganisaatiomme päätök-senteko- ja voimavarojen kohdentamisjär-jestelmä osoittautui pandemiaan varautu-misessa hyväksi. Huoltovarmuuskeskus hankki sosiaali- ja terveysministeriön esi-tyksestä WHO:n suosituksen mukaisesti varmuusvarastoon viruspohjaisten tartun-tatautien hoitoon soveltuvaa lääkettä. Hankintoihin käytettiin noin 15 miljoo-naa euroa. WHO:n suositus aiheutti asian-tuntijoiden mukaan tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa, julkisuudessakin usein esiintynyttä Tamiflu-merkkistä lää-kettä kohtaan kovan kysyntäpaineen. Suo-men ripeä hankintapäätös oli edellytys nopealle lääkkeen saannille suhteellisen edulliseen hintaan. Valmius edellyttää myös tehokasta logistiikkaa lääkkeen toi-mittamiseksi hoito-organisaation käyttöönvälittömästi, kun tarve ilmenee. Tämä var-mistetaan viranomaisten, lääkkeitä jake-levien yritysten ja Huoltovarmuuskeskuk-sen yhteistyöllä. Mahdollinen pandemia aiheuttaa pai-netta myös monien normaaliaikoina käy-tettävien lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kulutuksen voimakkaaseen kasvuun. Esi-merkiksi nesteytyshoidon tarve lisääntyy. Huoltovarmuuskeskus on pyrkinyt vahvis-tamaan valmiutta myös tältä osin. Puolustustaloudellinen suunnittelu-kunta lähetti joulukuussa 2005 kaikkien tärkeimpien yritysten johdolle kirjeen, jossa kuvattiin mahdollisen epidemian kehitysprosessi sekä sen vaikutuksia yri-tysten toimintaan erityisesti henkilökun-nan runsaina sairauspoissaoloina. Yrityk-siä kehotettiin ottamaan pandemiauhka osaksi niiden normaalia riskienhallintaa ja varmistamaan yrityksen omien ydintoi-mintojen sekä keskeisten ostopalvelujen saatavuus kaikissa tilanteissa. Puolustustaloudellisen suunnittelu-kunnan uuden organisaation mukainen ter-veydenhuollon sektori on aloittanut toi-mintansa. Sektorin toimialaan kuuluvien poolien organisointia on hidastanut se, ettätällä sektorilla ei tämänmuotoiselle poolitoi-minnalle ole aikaisempaa pohjaa.

Poolityöhön on kuitenkin suuri tarve ja halukkuus. Esimerkiksi vesihuollon osalta maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuollon erityistilannetyöryhmä toteaaloppuraportissaan tällaisen pooliorgani-saation tarpeelliseksi.

ElintarvikehuoltoElintarvikehuollon varautumisessa yhtenä teemana kuluneena vuonna oli toiminta eläintautiepidemiatilanteissa. Viranomaiset järjestivät aiheesta pohjoismaisen yhteis-harjoituksen. Huoltovarmuuskeskus ja elintarviketeollisuuspooli järjestivät tässä yhteydessä harjoituksen, jossa tarkasteltiin erityisesti epidemiatilanteen vaikutuksia elintarvikehuollon logistiikkaan. Suuren keskeisen tuotantolaitoksen mahdollinen saastuminen ja joutuminen viranomaisten määrittelemän varoalueen sisään halvaan-nuttaa tuotantolaitoksen toiminnan ja hei-jastuu laajasti koko elintarvikehuoltoon.

kehityskulkuja ja tapahtumia, jotka voivataiheuttaa näiden strategioiden mukaisiintavoiteltuihin kehityslinjoihin ennakoimat-tomiakin häiriöitä. Näin pyritään muodos-tamaan huoltovarmuutta varmistava stra-tegia häiriötilanteita varten. Alkutuotantopoolin, elintarviketeolli-suuspoolin sekä kauppa- ja jakelupoolin työ painottuu näiden toimialojen käytän-nön varautumiseen. Entistä enemmän tässä uudessa organisaatiossa korostuu toi-mialapoolien työn koordinointi siten, että ne toimivat elintarvikehuollon ko-konaisuutena. Häiriö yhden toimialan alu-eella heijastuu väistämättä huoltoketjussa muille toimialoille. Yritysten ulkoistaessa yhä enemmän toimintojaan on tarpeellista kiinnittää huomiota myös yhteistyöhön muiden suunnittelukunnan poolien ja sektoreiden kanssa.

Perushuolto-osasto

Perushuolto-osaston toimintavuotta leimasi erityisesti varautuminen erilaisiin epidemiauhkiin. Lintuinfl uenssan muodostama uhka on julkisuudessa noussut voimakkaasti esiin. Uhka koskee sekä terveydenhuoltoa että elintarvikehuoltoa. Jos virus muuttuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi ja siitä seuraa maailman-laajuinen epidemia, vaatii tämä toimenpiteitä myös Suomen terveyshuollolta ja koko yhteiskunnalta. Elintarvikehuollolle lintuinfl uenssa muodostaa myös eläintautiepidemian uhan.

Sillä on laajat vaikutukset raaka-aine-hankintaan, lopputuotteiden tuoteturval-lisuuden varmistamiseen, markkinoiden reagointiin, asiakastiedottamiseen jne. Tuotannon keskittyminen yhä suurempiin laitoksiin ja esiin nousseet laajat epidemia-uhat korostavat tämän tyyppisen varautu-misen tarpeellisuutta. Puolustustaloudellisen suunnittelukun-nan uuden organisaation mukaisten elin-tarvikehuoltosektorin ja sen toimialaan kuu-luvien poolien toiminta on käynnistynyt aktiivisena. Sektoritasolla on aloitettu toi-mialan pitkän tähtäimen strategiaselvitys ja siihen liittyvien erilaisten skenaarioi-den kartoitus. Pohjana käytetään niitä eri-laisia selontekoja ja strategioita, joita hal-linto on valmistellut maatalouspolitiikasta yleensä, pellonkäytöstä, viljan tuotan-nosta, rehuhuollosta ja muista erillisai-heista. Elintarvikehuoltosektorilla py-ritään tarkastelemaan niitä mahdollisia

Metsän sylissä

Vanha tuttu termi kansanhuolto on korvattu sanalla päivittäistavarahuolto. Sanojen lisäksi myös toiminnan sisältö on muuttunut ja huomioi nyt nykyaikaisten tuotanto- ja toimitusketjujen vaatimukset. Huoltovarmuuskeskus järjesti keväällä 2005 läänien kilpailu- ja kuluttajaosastojen henkilöille koulutusta. Ryhmätöissä pohdittiin käytännön tilanteita.

Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Punainen Risti allekirjoittivat 21.12.2005 sopimuksen avustustelttojen varmuusvarastoinnista ja kierrättämisestä. Allekirjoitustilaisuudessa vasemmalta SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, HVK:n ylijohtaja Mika Purhonen ja SPR:n kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi.

Viljan omavaraisuus

10 11

Toimintaympäristön tilaYhteiskunnan perustoimintojen sekä elin-keinoelämän toimivuuden kannalta energia on aivan keskeisessä asemassa. Lämmön ja sähkön häiriöttömän saannin turvaaminen on sekä normaali- että häiriötilanteissa ensiarvoisen tärkeää, jotta ihmisten toi-meentulo ja hyvinvointi olisivat ylipäätään mahdollisia. Nykyisen energiahuoltomme lähtökoh-tia ovat avoimet ja toimivat energiamark-kinat, normaaliolojen toimintarakenteet ja -tavat sekä toteutetut huoltovarmuus-järjestelyt. ”Energian toimitusvarmuus” käsite kattaa energian koko hankinta- ja toimitusketjun loppukäyttäjälle, mikä käy-tännössä tarkoittaa polttoaineiden han-kintaa, siirtoa, varastointia, lämmön ja sähkön tuotantoa sekä näiden siirtoa että jakelua. Maamme pohjoisen sijainnin sekä elin-keinorakenteen energiaintensiivisyyden vuoksi energian toimitusvarmuudelle ase-tetaan normaalia suurempia odotuksia, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa muun muassa kansainväliset sopimukset ylittäviä tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja.

Luonnonkatastrofi en ja korkeiden öljyhintojen vuosiVuoden 2004 joulukuussa Kaakkois-Aasiaa koetteli maanjäristys ja sitä seu-rannut hyökyaalto, jonka vaikutus alueen öljyn- ja kaasuntuotantoon jäi vähäiseksi. Kesällä Meksikonlahdella öljyntuotantoa häiritsivät puolestaan useat hirmumyrs-kyt. Irakin levottomuudet jatkuivat edel-leen, mikä puolestaan häiritsi maan öl-jytoimituksia. Raakaöljyn hintataso oli-kin kertomusvuoden alkupuolella nousu-suuntainen muun muassa kovasta kysyn-nästä johtuen. Kansainvälisillä öljymarkkinoilla koet-tiin elo-syyskuun vaihteessa voimakas häiriö hirmumyrsky Katrinan riehuessa Meksikonlahdella. Myrskyn vaikutukses-ta Meksikonlahden öljyntuotanto kes-keytyi lähes kokonaan, koska useita öljyn-tuotantolauttoja jäi pois tuotannosta. Alueen öljynjalostamot kokivat myös pa-

hoja vaurioita. Syyskuun alkupäivinä Brent-raakaöljylaadun hinta oli korkeimmillaan lähes 70 dollaria barrelilta.

Öljyä markkinoille valtion varmuusvarastoistaInternational Energy Agencyn (IEA) pääjohtaja Claude Mandil antoi syyskuun alussa julkisuuteen tiedotteen, että kaikki IEA:n 26 jäsenmaata ovat päättäneet osal-listua toimenpiteisiin, joiden toivottiin rauhoittavan öljymarkkinoita hirmumyrs-ky Katrinan jälkeen. Tiedotteen mukaan jäsenmaat pyrkivät saattamaan markki-noiden käyttöön 2 miljoonaa öljybarrelia päivässä 30 päivän ajan. Kauppa- ja teol-lisuusministeriö julkaisi 6.9.2005 leh-distötiedotteen, jossa maamme todettiin osallistuvan kyseiseen operaatioon noin 40 000 öljytonnin vapauttamisella valtion varmuusvarastoista. Valtioneuvosto antoi puolestaan toimenpiteen mahdollistavan asetuksen 8.9.2005. Näin käynnistyi IEA:nhistorian ensimmäinen strategisten varas-tojen hyödyntämistoimenpide Suomessa. Huoltovarmuuskeskus valmisteli ja toi-meenpani IEA:n ja valtioneuvoston tahdon.Valtion varmuusvarastosta luovutettiin markkinoille 41 000 tonnia moottoriben-siiniä, joka palautettiin takaisin varmuus-varastoon vuoden 2005 lopussa. Suurin osa IEA:n jäsenmaista toimi samalla tavalla vapauttaen strategisista varas-toistaan joko raakaöljyä tai öljytuotteita. Muutama jäsenmaa hoiti IEA:n määrittele-män velvoitteen asettamalla kulutukseen tai raakaöljyn jalostamiseen liittyviä rajoituksia. Öljymarkkinoilla oli loppuvuonna varsinrauhallista hintatason säilyessä korkeana. Sää pohjoisen pallonpuoliskon öljylämmitys-markkinoilla pysyi lauhana. Myös Yhdysval-tojen öljyteollisuudessa näkyi toipumisen merkkejä syksyn hirmumyrskyjen tuhoista.

Maakaasun toimintaedellytykset paranevatVuoden 2005 maakaasun käyttö oli noin yhdeksän prosenttia pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kaasun käyttöä vä-hensivät muun muassa keskimääräistä lämpimämpi sää sekä metsäteollisuuden

täin tärkeä ja tulee vain korostumaan pääs-töttömänä sähkön tuotantomuotona sekähyvän säätöominaisuutensa ja reagointi-nopeutensa ansiosta. Kulunut vuosi oli energian toimitus-varmuuden kannalta vielä kaiken kaik-kiaan kohtuullinen. Tammikuussa Ruot-sia koetelleen Gudrun-myrskyn jälkeen merenpinta nousi Suomenlahdella poik-keuksellisen korkealle aiheuttamatta tääl-lä kuitenkaan varsinaisia hätätilanteita. Osaltaan tähän vaikutti varsinaisen myrs-kyn kulku Suomen eteläpuolelta. Vuoden aikana lumiolosuhteet aiheut-tivat vahinkoja verkkoyhtiöille siinä mää-rin, että vakiokorvauksia jouduttiin mak-samaan kuluttajille. Vesimäärä poh-joismaisissa altaissa säilyi koko vuoden kutakuinkin keskitasolla. Suhteellisen hyvästä vesitilanteesta huolimatta ei pörs-sisähkön hintataso juurikaan laskenut,sillä vuoden alusta alkanut päästöoi-keuskauppa nosti pörssisähkön hintaa ohuesta markkinavolyymista johtuen. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän ko-kemista katkoksista aiheutuu avojohdoik-si rakennetuissa jakeluverkoissa, joita onvarsinkin maaseudulla. Katkoksia aiheut-tavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönjakelun asiakkaiden keskimääräinen vuotuinen sähkötön ai-ka on kuitenkin viimeisen 20 vuoden ai-kana reilusti vähentynyt. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yhteiskunnassa tulee aina varautua sähköntoimituksen kes-keytyksiin, sillä kaikista inhimillisistä vir-heistä sekä teknisiin järjestelmiin aina kuuluvista vikamahdollisuuksista ja poik-keuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Yhteiskunnan tultua entistä riippu-vaisemmaksi sähköstä ja sen häiriöttö-mästä saannista kuluttajille sähkökat-koksista aiheutuneet kustannukset ovatkasvaneet. Myös tiedotusvälineiden tie-dotuskynnys edellä mainituista keskey-tyksistä voi olla madaltunut. Tämän li-säksi käyttäjillä, verkkoyhtiöillä, viran-omaisilla ja yhteiskunnan päättäjillävoi kullakin olla erilainen näkemys säh-kön toimitusvarmuuden parantamiseksitarvittavien investointien toteuttamisesta ja kustannuksista.

Nestemäisten polttoaineiden kierrätysValtion varmuusvarastoissa olevien öljy-tuotteiden kierrätystä jatkettiin. Kierrä-tyksen tavoitteena oli turvata varastoitujen tuotteiden laadut niin, että ne myös jat-kossa täyttävät sekä kansalliset että EU:nasettamat laatuvaatimukset. Öljymarkki-noiden hintasuhteet mahdollistivat kysei-sen laatumuutosten toteuttamisen valtion kannalta edullisesti. Varastojen hoitoon javuokriin käytettiin varoja noin 4,5 miljoo-naa euroa, mikä alitti suunnitellun tason.

Valtiovallan toimet Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) uusi nelivuotinen suunnittelukausi alkoi vuoden 2004 heinäkuussa. Tähän liittyvä PTS-organisaation uusiminen, kuten poolisopimusten laadinta, uusien elimien perustaminen, tavoitteiden ja toi-mintatapojen määrittelyt yms. vietiin lop-puun kertomusvuoden aikana. Kansainvälisistä sopimuksista ja velvoit-teista johtuen öljyn varastointisopimusten valmistelua jatkettiin Suomen ja eräiden EU jäsenmaiden kesken.

Energian huoltovarmuus vuonna 2005Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan muutamista alueellisista sähkö-katkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Järjestelmän itsensä tuottama huolto-varmuus on vakiintumassa nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapa-siteetin osalta Suomen on kuitenkin syytä aktiivisesti toimia yhteisen pohjoismaisen markkinaperusteisen järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Lisääntyneen kulutuksen myötä va-paana oleva tuotantokapasiteetti, polt-toaineiden varastot, polttoaineiden ”va-paa” kuljetuskapasiteetti sekä energian käytön säästöpotentiaali ovat kaikki vä-hentyneet. Koko energiajärjestelmän so-peutumiskyky poikkeustilanteisiin on huo-nonemassa samalla kun muu infrastruk-tuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedon-siirtojärjestelmät, monimutkaistuvat. Toi-saalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapah-tuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista.

seisokki kesäkuussa. Maakaasun tuonti oli noin 4,2 miljardia kuutiota. Maakaasuverkoston laajennuksen val-mistelua Länsi-Suomeen jatkettiin. Venä-läisen kaasuntoimittajan Gazpromin jaSuomessa maakaasun siirtoa ja myyntiä harjoittavan Gasumin edustajat allekirjoit-tivat helmikuussa voimassa olevaa varsinais-ta sopimusta täydentävän sopimuksen ve-näläisen maakaasun tuonnin jatkamisesta Suomeen vuoden 2025 loppuun asti.

Energian toimitusvarmuusVuoden 2004 runsassateisen kesän vuok-si turpeentuotannossa jäätiin tuolloin ennätysalhaiselle tasolle, mutta kesän 2005 aikana turvetta saatiin tuotettua lähes normaali tuotantomäärä. Päästö-kauppaolosuhteissa turpeen kilpailukyky on huolestuttanut turveteollisuutta ja vallinneesta sähkön hintatasosta huoli-matta turvetta käytettiin lähinnä vain läm-mön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Kivihiilen käyttö väheni suhteellisestikin vielä turvetta enemmän. Yhteiskuntamme kannalta energia-huollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassam-me. Tilanne, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapaino on uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden toimivuuden ja uskot-tavuuden parantamiseksi nykyisestä on sekätuotanto- että tuontikapasiteettitietojenläpinäkyvyyttä syytä lisätä. Sähkömark-kinoiden tuotantokapasiteetin riittävyy-den kuin myös sähkön jakeluyhtiöiden häiriötilanteisiin varautumisen seuraami-nen ovat siten vain entisestään korostu-neet. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtä-essä on tärkeää varmistaa, että kotimai-sia polttoaineita (kuten turvetta) ja säh-kön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydin-voimalaitoksen valmistumista edeltävi-nä talvikausina. Energian huoltovarmuu-den kannalta on tärkeää, että muun muas-sa nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttä-vä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään edelleen käyttökunnossa eikä turpeen asemaa huononneta nykyisestä. Tätä tu-kee osaltaan muun muassa nykyinen kivi-hiilen velvoitevarastointimenettely. Vesivoiman asema ja merkitys nykyi-sessä voimantuotantojärjestelmässä on erit-

Energiahuolto-osasto

Raakaöljyn hinnankehitys

Vesivoiman tuotanto ja elspotin hinta Pohjoismaissa

Energiahuollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassamme. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on kuitenkin huononemassa.

11

Energiahuoltosektorin poolien pooli-sopimusten allekirjoitustilaisuus pidettiin 10.05.2005. Pöydän ääressä istuvat voimatalouspoolin puheenjohtaja varatoimi-tusjohtaja Juha Kekkonen (Fingrid Oyj) vierellään ylijohtaja Mika Purhonen (HVK) ja pöydän toisella puolen PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo. Varmistamassa oikealta apulaisjohtaja Risto Leukkunen (HVK), toimitusjohtaja Jarmo Nupponen (Öljy- ja kaasualan keskusliitto), öljypoolin puheenjohtaja toimitusjohtaja Sakari Toivola (oy Esso ab), valmiusasiamies Matti Jauhiainen (HVK), voimatalous-poolin poolisihteeri Timo Ristikankare (Fingrid Oyj) sekä öljypoolin poolisihteeri, suunnittelupäällikkö Jorma Venäläinen (Öljy- ja kaasualan keskusliitto).

$/tynnyri

Lähde: Nordpool

Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras

65

60

55

50

45

40

35

30

Keskiarvo 2005

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

350

300

250

200

150

100

50

0

Vesivoiman tuotanto (TWh)Spot-hinta (NOK/MWh)

12 13

Tieto- ja viestintäala murroksessaKansallisen laajakaistastrategian tavoit-teet saavutettiin vuonna 2005 hyvin Laa-jakaistaliittymien määrä kasvoi maail-manennätysvauhtia ja oli vuoden lopus-sa jo 1,2 miljoonaa, mikä nosti Suomen penetraatioasteessa kolmanneksi Euroo-passa. Laajakaistayhteyksien kasvua seu-rannut internetin käytön lisääntyminen kasvatti sähköistä kaupankäyntiä. Myös puhe on siirtymässä internet-pohjaisiin voip-sovelluksiin. Lankaliittymien määrän väheneminen kiihtyi. Päätelaitteiden ja palveluiden kehityssuunta on ollut lan-gallisesta langattomaan, ja wlan- ja wimax-verkot sovelluksineen ovat yleistymässä. Elektroniikkateollisuuden, joka on valta-osaltaan tietoverkkolaitteiden valmistusta, liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia ja vienti peräti viidenneksen edellisvuodesta. Myös ohjelmistotuotanto oli Suomessa edelleen voimakkaasti kasvava ala. Suomen

ict-tuotannon osuus kokonaistuotannosta on Pohjoismaiden suurin, noin 18 pro-senttia. Nopeasti kehittyvän ict-alan liike-toimintaympäristö on samanaikaisesti jat-kuvassa muutostilassa. Tätä ilmiötä vah-vistavat yhtäältä yritysten liiketoiminta-rakenteissa tapahtuvat muutokset sekä toisaalta käynnistymässä oleva teknolo-giamurros. Liiketoimintaympäristöön vaikuttavia keskeisiä muutosilmiöitä ovat merkittävi-en alan yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ja ohjaukseen sekä kansain-välisten markkinoiden vaatimuksista kehit-tyneet liiketoimintamallit. Tietotekniik-kapalveluiden markkinat ja tietämys kes-kittyvät muutamalle globaalisti omistetulle suuryritykselle. Lisääntyvä ulkoistaminen sekä monikansallisten toimijoiden kyky ja tarve siirtää osaamista ja työtä halvemman työvoiman maihin (offshoring) asettavat

TietoVasu-varautumistyökalu otettiin käyt-töön. Valmiusohjeiden uudistamista sekäalan huoltovarmuuden muutos- ja uhka-tekijöiden seurantaa ja raportointia jat-kettiin. Rahoitushuolto- ja vakuutusalan poolit laativat yhteistyössä alansa toimijoille uu-den varautumisohjeen ja tiivistivät yhteis-työtään. Vakuutusvalvontavirasto antoi alan toimijoille ohjeen poikkeusoloihin varautumisesta. Rahoitushuoltopooli jär-jesti yhdessä HVK:n, VM:n ja Suomen Pankin kanssa laajan rahoitusmarkkinoi-den valmiusharjoituksen, PATO 2005, alanvarautumistilanteen testaamiseksi ja sel-vittämiseksi. Poikkeusolojen vakuutus-takuutoimikunta valmisteli luonnoksen laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta ulkomaankaupan kuljetusten jatkuvuuden varmistamiseksi erilaisissa häiriö- ja kriisi-tilanteissa. Tiedottamista jatkettiin julkaisemalla Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla uuden organisaation tuottamia selvityksiä ja raportteja sekä jakamalla niitä tieto-järjestelmäalan toimijoille. Monissa tieto-turva-alan seminaareissa pidettiin esitel-miä kriittisen infrastruktuurin varmista-misesta. Huoltovarmuusindikaattorien ra-kenne uudistettiin vastaamaan PTS:n ja elinkeinoelämän rakennemuutoksia. Osastolla kehitettyä riippuvuusarvioihin perustuvaa riskianalyysityökalua sovellet-tiin eri pooleissa. Infrastruktuuriosasto osallistui aktii-visesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja Viestintäviraston CERT-FI -työryhmän työskentelyyn sekä kansallisen tietoturvallisuusasioiden neu-vottelukunnan hankkeisiin, joissa tutkit-tiin mm. ohjelmistohaavoittuvuuksienaiheuttamia tietoturvariskejä yrityskyselyn avulla. Nato-Pfp:n siviilivalmiusorgani-saatioon kuuluvan tietoliikennekomitean (Civil Communications Planning Com-mittee, CCPC) työskentelyyn osallistuttiin aktiivisesti. Suomi sai kaksi alan edustajaa CCPC:n eksperttiorganisaatioon ensim-mäisenä rauhankumppanuusmaana. Varmistamisjärjestelyt laajenivatTietotekniset perusrakenteet ja niiden varmistaminen ovat olleet kasvavan huo-mion kohteena kuluneena vuonna. Valtion tietotekniikan varakeskus

(VAVK) jatkoi toimintaansa ylläpitämällä asiakkaiden varajärjestelmien käyttöön-ottovalmiutta. Laitteistokantaa uudis-tettiin asiakkaiden laitteistokehityksen mukaisesti. Palvelinhotellitoiminta laaje-ni edellisvuodesta. Vakuutusalan uudet varautumisohjeet lisäsivät kiinnostustaVAVK:n suojakopiointiratkaisuihin. Uudenpalvelinkeskuksen rakentaminen edistyi, sen palvelutoiminnan kehittäminen aloi-tettiin ja laajentuvaa toimintaa varten osas-toon perustettiin HuoltovarmuusData- niminen tulosyksikkö. Valtakunnallisen puhelinliikenteen va-raverkon (2V) hallinnassa otettiin käyt-töön itsenäinen järjestelmä ja sen käytön laajentamista muiden turvaverkkojen var-mentamiseen jatkettiin. Verkon toiminta-valmiutta auditoitiin tarkastuksin ja koe-soitoin. Viranomaistiedotusten välitysjärjestel-mää (VIRVA) kehitettiin valmistelemalla suunnitelma ja tekemällä päätös järjestelmän käyttöönotosta digitaalisessa televisiossa

Infrastruktuuriosasto

haasteita kansalliselle huoltovarmuudelle. Teknologiamurros, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat mobiliteetti, konvergenssi, internetin käytön laajeneminen (All-IP), merkitsee sitä, että tietotekniikka levit-täytyy vähitellen kaikissa yhteiskunnan toi-minnoissa läsnä olevaksi. On alettu puhua ns. ubiikkiyhteiskunnasta. Tietomurrot eivät lisääntyneet Suo-messa viime vuonna. Haittaohjelmien ke-hityksen painopiste siirtyi yhä enem-män perinteisistä virus- ja matotyyppisis-tä ohjelmista etähallittaviin ja ominai-suuksiltaan monipuolisiin bot-haitta-ohjelmiin. Tietoturvaloukkausten tavoit-teena oli yhä useammin taloudellinen hyöty. Kaapattujen tietokoneiden muo-dostamat bot- eli robottiverkot löytyvät Suomeenkin levinneiden phishing-hui-jausten, roskasähköpostien levityksen,va-koiluohjelmistojen ja palvelunestohyök-käysten taustalta. Maailmalaajuisesti on raportoitu miljoonia, Suomessakin tuhansia uhreja. Myös langattomuus tuo mukanaan uusia tietoturvallisuusuhkia.

Uusi varautumisorganisaatio käynnistyi ripeästiVarautumisorganisaatiota on uudistettuvastaamaan paremmin valtioneuvoston huoltovarmuustavoiteita. Tietojärjestel-mäalan varautumista ohjaamaan ja koor-dinoimaan asetettiin tietoyhteiskun-tasektori syksyllä 2004. Sektoriin kuuluvat kuusi poolia perustettiin keväällä 2005.FiCom ry palkkasi päätoimisen varautu-mispäällikön hoitamaan tietoverkko- ja tieto-tekniikkapoolin varautumisasioita. Rahoi-tushuolto- ja vakuutusalan toimikunta muuttuivat poolien tapaan toimiviksi suun-nitteluelimiksi. Vuoden päätapahtuma oli keväästä syksyyn kestänyt valtionhallinnon VALHA2005 -harjoitus ja siihen kiinteästi liittynyt tietojärjestelmäalan TIETO 2005 -harjoi-tus. Tietoyhteiskuntasektori ja sen poolitosallistuivat aktiivisesti molempiin har-joituksiin. Tietoverkko-, tietotekniikka- ja elektroniikkapooli järjestivät valmistu-neiden tutkimusten pohjalta yhteissemi-naarin, jonka tuloksena käynnistettiin kaksivuotinen projekti ”Sopimuksiin pe-rustuva varautuminen tietoyhteiskuntasek-torilla”. Viestinnän aluepooli jatkoi laajaa koulutustoimintaansa eri puolilla maata.

vuoden 2006 aikana. Kuuluvuustestauksia radioverkoissa jatkettiin järjestelmän toi-mintavarmuuden ylläpitämiseksi. Sähköisen joukkoviestinnän varmis-tamiseksi kaikissa oloissa toteutettiin laa-ja projekti suojatilojen järjestelmien mo-dernisoimiseksi yhteistyössä Digita Oy:n ja Yleisradio Oy:n kanssa. Valtakunnallisesti tärkeiden laitetilo-jen EMP/HPM-suojausta jatkettiin yh-teistyössä alan toimijoiden kanssa. Uutenakohteena osallistuttiin suuren tietokone-keskuksen suojaamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön asetta-man turvallisuusverkkojen ohjausryhmän (TURVE) työskentelyyn osallistuttiin. Se laati perussuunnitelman valtionjohdon jaturvallisuusviranomaisten SecNet-palvelu-ympäristöstä. Uutena varmistushankkeena käynnis-tettiin yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa ajanmukaisen valtakunnallisen ulkoisen sä-teilyn valvontaverkon rakentaminen, jonkaon määrä valmistua vuonna 2007.

CERT-FI yhteydenotot nimikeittäin

Ict-alan liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Huoltovarmuuden näkökulmasta haasteellisia kehityspiirteitä ovat palveluntarjonnan ja tietämyksen keskittyminen, toimintojen ulkoistaminen ja langattomuus. Tietoturvaloukkausten tavoitteena on yhä useammin taloudellinen hyöty.

13

Tietotekniikkapoolin perustamiskokouksessa poolisopimusta allekirjoittamassa oikealta PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo, Tietoalojen liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala ja liiton hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Pekka Pere (Proha Oyj) sekä ylijohtaja Mika Purhonen (HVK). Taustalla tilaisuutta todistavat PTS:n pääsihteeri Ilkka Kananen ja sihteeri Axel Hagelstam.

Tuuli

Social Engineering

Roskapostitus

Palvelunestohyökkäys

Tietomurto

Skannaus

Tietoturvaongelma

Neuvonta

Haittaohjelma

Haavoittuvuusilmoitus

Media

2002 2003 2004 2005

1200

1000

800

600

400

200

0

14 15

Suunnitteluorganisaatio uudistuiKertomuskaudella saatettiin loppuun kul-jetuslogistiikkasektorin organisaatiouudis-tus. Sektoriin kuuluvat maakuljetus-, vesi-kuljetus- ja ilmakuljetuspoolit perustettiin 14.3.2005. Sektori pooleineen osallistui aktiivisesti valtionhallinnon valmiushar-joitukseen (VALHA 2005). Harjoituksessa testattiin mm. mahdollisuutta käyttää sek-toria ja sen pooleja liikenne- ja viestin-täministeriön neuvoa-antavana elimenä eri turvallisuustilanteissa. Mahdollisuuksia tähän näyttäisi olevan, mutta toiminta vaatii vielä täydentävää harjoittelua. Lisäksi sek-

Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto

Kulkue kohti hyvää ja kaunista

tori pooleineen on vahvistanut työjärjestyk-set ja vakiinnuttanut toimintansa. Tavoittee-na on turvata keskeisten logististen verkos-tojen toiminta kaikissa turvallisuustilan-teissa. Sektori kehitti myös uutta huoltovar-muusindikaattoria, jonka ensimmäinen ver-sio julkaistiin sektorin raportissa kuljetus-ten kriisivalmiudesta 2005 (3.11.2005) In-dikaattori palvelee tilannekuvan luomista ja ylläpitoa. Lisäksi sektori päätti puskuri-varastoinnin kehittämistä tutkineen työ-ryhmän (PUVAKE) raportin päivittämises-tä ottaen huomioon kaikki turvallisuus-

tilanteet ja nykyiset varautumisen perusteet. Teollisuuspoolien, sektoreiden ja nii-den ohjauksessa olevien poolien yhteis-toimintamuotojen kehittämiseksi järjes-tettiin marraskuussa teollisuuspoolien pu-heenjohtajien ja sihteereiden kokous. Ko-kouksessa päätettiin jatkaa kehittämistä vuonna 2006. PTS:n organisaatiouudistuk-sen vuoksi poolisopimuksia ja poolien toi-mintaohjeita uusittiin. Poolien harjoitus-toiminta keskittyi PTS:n toimielinten yh-teistoiminnan edistämiseen ja uusiin uhka-kuviin varautumiseen PTS:n kuluvan toi-mikauden painopistealueiden mukaisesti.

Rakennuspoolin toiminta painottui aluetoimikuntien organisaatioiden täyden-tämiseen, toimikuntien jäsenten pereh-dyttämiseen sekä tärkeysluokiteltujen yri-tysten kartoittamiseen ja määrittämiseen. Toimikautena toteutettiin kolme alueellista valmiusharjoitusta. Viranomaisyhteistyö tiivistyi edelleen. Poolin käyttöön otettiin rakennustyökonerekisteri. Teollisuuden ja kuljetuslogistiikka-alan valmiuspäälliköiden ja avainhenkilöidenkoulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutus-tilaisuuksia oli 25 ja niihin osallistui 1 120 henkilöä. Yrityskohtainen valmiussuunnit-telu jatkui edelleen aktiivisena. Käytän-töä, jossa keskusjaosto myöntää todistuk-set valmiussuunnitelmansa laatineille yri-tyksille, jatkettiin. Yrityskohtaisen valmius-suunnittelun apuvälineenä käytettävän atk-sovelluksen (Vasu) osalta käynnistettiin arviointityö järjestelmän soveltuvuudesta tämän päivän ja tulevaisuuden turvalli-suustilanteissa.

Kansainvälinen toiminta painottui pohjoismaihin ja Nato-yhteistyöhön

Pohjoismaista yhteistyötä kuljetusten val-miussuunnittelussa (Nordiskt möte om transportsberedskap) jatkettiin Ruotsin isännyydessä. Lisäksi osallistuttiin PfP-oh-jelman puitteissa Naton teollisuuskomitean ja kolmen kuljetuskomitean toimintaan. Nato hyväksyi Suomen esittämät hen-kilöt maakuljetuskomitean (PBIST) asian-tuntijoiksi (Nato Experts).

Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti

Puolustusvälinetuotannon kannalta tär-keän tuotantokapasiteetin tilannetta seu-rattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tar-peita turvattiin eri toimenpitein. Raskaan ampumatarviketuotannon turvaava lataa-mohanke eteni suunnitelmien mukaisesti ja kotimaasta tilattiin HVK:n ja puolus-

tusvoimien sopima ruutierä. Puolustuselek-troniikkateollisuuden ylläpito jatkuu voi-massa olevan sopimuksen mukaisesti. Euroopan puolustusvirasto (EDA) al-koi kehittää eurooppalaisen puolustus-teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi japuolustusmateriaalimarkkinoiden avaami-seksi erityistä käytännesäännöstöä. HVKon lausunnoissaan tukenut kehittämis-hanketta.

Varmuusvarastointia painotetaan uusien uhkakuvien mukaisesti

Teollisuuden raaka-ainehuoltoon varattujen materiaalien varastomääriä optimoitiin yh-dessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa ottaen huomioon uudet uhkakuvat. Varastoja tarkastettiin vallitsevan käytännön mukaisesti. Varas-toinnilla pyritään turvaamaan kriittisten teollisuudenalojen materiaalihuoltoa.

Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastosopimuksia

HVK:n ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastosopimuksen mukaisesti kierrätettiin varastoituja tuot-teita. Saatujen kokemusten perusteella va-rastomäärää kasvatettiin.

Kotimaisten alusten osuus meritse tapah-tuvasta tuonnista ja viennistä 1985-2005

Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1985-2005

Metallihintojen keskiarvot 1999-2005

15

Poolisopimusten uusiminen jatkui kertomusvuonna. Kemian poolin sopimus allekirjoitettiin 20.12.2005. Vasemmalta ylijohtaja Mika Purhonen (HVK), PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo, toimitusjohtaja Hannu Vornamo (Kemianteollisuus ry), toimitusjohtaja Klaus Katara (Teknisen Kaupan Liitto ry) ja toimitusjohtaja Aimo Kastinen (Painoväriyhdistys ry, Väriteollisuusyhdistys ry).

Osaston edustamien alojen organisoituminen saatiin valmiiksi. Harjoitustoiminta painottui yhteistoiminnan edistämiseen ja uusien uhkakuvien mukaisten tilanteiden hallintaan. Varastointia optimoitiin ja painotettiin sekä teollisuuden että puolustusvoimien tarpeet huomioiden.

60

50

40

30

20

10

0

% Tuonnista % Viennistä

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

16 17

Hallinto-osasto

Hallinto ja henkilöstöHenkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 30, joka on ollut suunnilleen samalla ta-solla laitoksen koko olemassaolon ajan. Keski-ikä oli 47,5 ja mediaani 54 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava:

- akateeminen 74 %- ammattikorkeakoulu 10 %- keskiaste 13 %- perusaste 3 %

Lähivuosina on odotettavissa vaihtuvuuden nopea kasvu eläkkeelle siirtymisten joh-dosta. Vaihtuvuus painottuu laitoksen johtoon. Puolustustaloudellisen suunnittelukun-nan toimielimissä tehdään merkittävä työ-panos huoltovarmuuden hyväksi. Työpa-noksen määrä on arvioitu 15 – 17 henkilö-vuodeksi. Neljässä poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Huoltovarmuuden turvaamisesta an-nettua lakia muutettiin laajentamalla huol-tovarmuuden käsite kattamaan normaa-liaikojen vakavat häiriöt. Lakiin lisät-tiin myös menettely, jolla voidaan siir-tää huoltovarmuusrahastoon kertynyttä ylimääräistä likviditeettiä valtion talous-arvioon.

TietohallintoTietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehi-tettiin tietohallintopolitiikan ja – strategiansekä tietoturvapolitiikan ja – strategiansuuntaviivojen mukaisesti. Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui seitsemän ker-taa vuoden aikana. Kehitystyön painopis-teenä on ollut tietoturvallisten asioin-tiratkaisujen kehittäminen. Turvallinen sähköpostijärjestelmä oli koekäytössä, jaPTS-yhteisölle tarkoitetun extranet-sovel-luksen suunnittelu käynnistettiin. Valmiussuunnittelun tietojärjestelmiä Vasua ja VasuNetiä kehitettiin yhdessäpuolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien kanssa.

ViestintäHuoltovarmuuden uudet internet-sivutotettiin käyttöön. Sivuston uusien ominai-suuksien avulla pystytään välittämään uutisia ja tiedotteita aikaisempaa tehokkaammin. Samoin julkaisujen ja muun aineiston ha-jautettu ylläpito ja jakelu on helpompaa. Huoltovarmuuskeskuksen uusi graafi-nen ilme ja siihen liittyvä paino- ja esitys-aineiston uudistus on otettu hyvin vastaan. Sidosryhmälehti Varmuuden vuoksi ilmestyi kerran vuoden aikana.

PäivänvarjopuuHuoltovarmuuskeskus oli mukana Tampereella 09.-11.09.2005 järjestetyssä

Puolustus ja Turvallisuus -messu-tapahtumassa teemalla Huoltovarmuus – jatkuvuuden turvaksi. HVK:n osasto

rakentui eri toimialoja monipuolisesti ja havainnollisesti esitteleviksi sektoreiksi.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen kävi tutustumassa HVK:n toimintaan

23.01.2005. Ministeriä kiinnosti erityiseti elintarvikehuollon

turvaaminen ja kotimaisten poltto-aineiden kehittämisen näkymät.

Valtiovarainministeriön IT-johtamis-yksikön johtaja Leena Honka vieraili HVK:ssa 24.05.2005. Tapaamisessa

hänelle esiteltiin mm. valtion tietotek-niikan varakeskuksen toimintamallia.

20 21

Puolustustaloudelliseen suunnittelukun-taan (PTS) kuuluivat käytännön toi-mintaa johtava keskusjaosto ja sen alaiset5 sektoria sekä elinkeinoelämän varau-tumisesta vastaavat 24 poolia. Elinkeino-elämän varautuminen perustuu vapaa-ehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91)varautumisvelvoite koskee vain valtionja kuntien viranomaisia, valtion liike-laitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitok-sia. Elinkeinoelämälle korvataan sopi-musten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolus-tustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perusta-misesta lähtien rahoitettu sen tulo- ja menoarvion kautta.

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintaPTS:n toimikausi vaihtui 1.7.2004, jolloin valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi 2004 - 2008 nimittämä uusi suunnittelukunta

aloitti toimintansa. Uuteen suunnittelu-kuntaan kuuluu 68 jäsentä. Suunnittelu-kunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksen pääaiheena oli rahoitusmarkkinoiden kehityspiirteet ja huoltovarmuus, josta esityksen piti osastopäällikkö Heikki Koskenkylä Suo-men Pankista. Joulukuun kokouksessa kuultiin sektorien puheenjohtajien kat-saukset uuden organisaation toiminnan käynnistymisestä. Toisena aiheena oli Naton siviilivalmiustoiminta, josta alusti PTS:n uusi pääsihteeri Anssi Lindgren Huoltovarmuuskeskuksesta.

Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminenPTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjauk-seen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimi-paikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan(Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuun-nittelua jatkettiin tärkeimpien poolien

tärkeysluokitelluissa yrityksissä ja järjes-telmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Tiedonkäsitte-lyalan valmiussuunnitteluun tarkoitettuTietoVasu otettiin käyttöön tietojärjestel-mäalan yrityksissä. Kaikille uuden PTS:n sektorien ja poolien sihteereille ja valmiuspäälliköille järjestettiin lokakuun alussa kaksipäi-väinen suunnitteluseminaari Sannäsissa.Siinä käsiteltiin mm. huoltovarmuuden ajankohtaisia asioita, PTS:n uutta orga-nisaatiota ja tavoitteita suunnittelukau-della 2004 - 2008, tärkeysluokitusjärjes-telmän uudistamista, huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittämistä, poo-lien toimintaohjeen laatimista sekä pooli-sihteerien tehtäviä ja toimintaa. Erilaisten valmiussuunnittelu- ja kou-lutustilaisuuksien määrä kasvoi 64:ään,ja niihin osallistui noin 2 540 henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä. Kuluneen vuoden toiminta

painottui uusien poolien perustamiseen ja niiden toiminnan käynnistämiseen. PTS:ntoiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskes-kukselle noin 1 083 000 euron kustannuk-set. Erilaisten projektien osuus tästä oli noin 85 000 euroa. PTS myönsi projekti-rahaa seuraaviin projekteihin:

- IP-verkkojen luotettavuuden arviointi- Elintarviketeollisuuden puhdistustoi- menpiteet säteilytilanteessa- Laajojen sähköhäiriöiden ennakoiva riskianalyysi- Tutkimushanke nurmiruokinnan tehok- kaasta hyödyntämisestä kriisitilanteissa- Multimodaalisen kuljetusjärjestelmän toimitusvarmuuden hallinta- Maatalouden alkutuotannon logistiikan selvitys- Aluehallinnon valmiussuunnittelun kehittämisprojekti- Voimatalouspoolin huoltotasolaskel- man uudistaminen.

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toimintaPTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskus-jaosto, johon kuuluu puheenjohtajan lisäk-si vähintään neljä suunnittelukunnan kes-kuudestaan valitsemaa jäsentä. Suunnit-telukaudelle 2004 - 2008 nimitettyyn kes-kusjaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljätoista jäsentä. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa.

Kuluneena vuonna keskusjaoston toi-minta painottui PTS:n organisaatiouu-distuksen toimeenpanoon. Omia huol-toaloja ohjaavat ja koordinoivat viisi sek-toria perustettiin syksyllä 2004, jolloin myös käynnistettiin uusien poolien pe-rustamisen valmistelu. Tietoyhteiskun-tasektorin tietoverkkopooli syntyi jo jou-lukuussa. Vuoden 2005 aikana perus-tettiin tai uudistettiin kaikkiaan 13 poo-lia. Osa teollisuuspooleista päivitti poo-lisopimuksia ja osa jatkoi toimintaansaentisillä organisaatioilla. Rahoitushuolto- ja vakuutusalan toimikunnat muuttuivatenemmän poolien tapaan toimiviksi suun-nitteluelimiksi. Terveydenhuoltosektorin poolit olivat vuoden lopussa vielä perus-tamatta. Huoltovarmuuden seurannan ja rapor-toinnin apuvälineenä käytettiin vuosittain päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaat-torijärjestelmää. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat ja toiminnot, jossa katsottiin olevan heikko tai välttävä huoltovarmuus. Vuoden lopussa keskusjaosto käynnisti indikaattorijärjestelmän uudistamisen ny-kyistä varautumistilannetta paremmin vas-taavaksi. Myös tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käynnistettiin. Keskusjaosto hyväksyi eri alojen val-miusasiakirjoja, käsitteli toimintasuun-nitelmia ja -kertomuksia sekä myös val-mistuneita tutkimuksia, selvityksiä ja eri alojen huoltovarmuuskatsauksia.

Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 2005

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kevään kokouksessa 10.05.2005 osastopäällikkö Heikki Koskenkylä Suomen Pankista piti kokousesitelmän rahoitusmarkkinoiden kehityspiirteistä ja niiden vaikutuksista huoltovarmuuteen.

PTS:n sektorien ja poolien sihteerit ja valmiuspäälliköt kutsuttiin suunnitteluseminaariin 06. – 07.10.2005 Sannäsiin.

Puolustustaloudellinensuunnittelukunta

Keskusjaosto

Tietoyhteiskuntasektorielektroniikkapooli

graafi nen poolijoukkoviestintäpooli

tietoverkkopoolitietotekniikkapooli

aluepooli: Tiva-toimikunnat

Teollisuus, rahoitus ja vakuutus

kemian poolimetallipooli, metsäpooli

muovi- ja kumipoolirakennuspooli:

aluetoimikunnatvaatetuspooli

rahoitushuoltopoolivakuutusalan pooli

Kuljetuslogistiikkasektoriilmakuljetuspoolimaakuljetuspooli: aluetoimikunnatvesikuljetuspooli

Terveydenhuoltosektoriterveydenhuoltopooli*)ympäristöterveyden-

huoltopooli*)

Elintarvikehuoltosektorialkutuotantopooli

elintarviketeollisuuspoolikauppa- ja jakelupooli

Energiahuoltosektorivoimatalouspooli: aluetoimikunnat

öljypooli

Tärkeysluokitellut yritykset

Tärkeysluokitellut yritykset

Tärkeysluokitellut yritykset

Tärkeysluokitellut yritykset

*) toistaiseksi perustamatta

Siirrettävä paratiisi

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaatio

22 23

Överdirektörens översikt 2005

Försörjningsberedskapscentralens verk-samhet styrs av statsrådets beslut om målen med försörjningsberedskapen, samt resultatavtalen som uppgörs årligen med handels- och industriministeriet. De främsta medlen för upprätthållandet och utvecklandet av försörjningsberedskapen är lagstiftningsåtgärder, upplagring, och beredskapsplanering som upprätthålls av FEP, samt olika försörjningsberedskaps-arrangemang och dessas fi nansiering. Under årets lopp förnyades lagen om tryggandet av försörjningsberedskapen. Hotbilderna och verksamhetsmiljön har förändrats kraftigt sedan år 1992, då den ursprungliga lagen stiftades. Hoten som riktar sig mot försörjningsberedskapen har blivit allt mer mångfasetterade, och samhällets tekniska system, den kritiska infrastrukturen har blivit allt känsligare för störningar. Till lagstiftningen tillades allvarliga störningar som inträffar under normalförhållanden, samt säkerställandet av

samhällets tekniska system och den kritiska produktionen. Under det gångna året förverkligades den planerade omstruktureringen av FEP:sorganisation. Under centralsektionen grundades fem sektorer motsvarande stats-rådets beslut om målen med försörjnings-beredskapen. Tretton nya planerings-, eller sk. poolavtal slöts under året, med ett fl ertal inom sektorn för informationssamhället, och många gamla avtal förnyades. I slutet av året fanns 24 poolavtal mellan FEP och näringslivet. De nya sektorernas verksamhet började aktivt och med entusiasm. Försörjningsberedskapscentralens eko-nomi utvecklades mycket positivt, fastän den budgeterade omsättningen på ca 130 miljoner euro trots allt inte förverkligades. Det planerade bytet av råolja senarelades av många orsaker. Marknadssituationen för rotation av lagrade oljeprodukter och metallråvaror var dock gynnsam. För-säljningspriserna var höga och återköp till

futurpriser ökade vinsten. Räkenskaps-periodens resultat var över 50 miljoner euro,vilket översteg den budgeterade nivån med ca 50 %. Överraskningar hör onekligen till säker-ställandet av försörjningsberedskapen, eftersom hot och störningar svårligen låter sig förutspås. År 2004 förberedde man sig för fågelinfluensan genom läke-medelsuppköp. Beredskapsnivån upp-skattades därmed vara tillräklig. Pandemi-hotet växte dock till sådana dimensioner att existerande läkemedelsuppköp och andra beredskapsarrangemang måste ökas av-sevärt under det gångna året. Försörjnings-beredskapscentralen lyckades köpa de planerade 1,3 miljoner doser Tamifl u vid medlet av året, varefter leveranstiderna växte till 1–2 år. Även andra distributions-och användningsrelaterade uppköp gjordes. Försörjningsberedskapscentralen finansi-erade även en sk. införskaffningsoption för ett specifi kt vaccin åt Folkhälsoinstitutet.

En likväl oförutsedd försörjnings-beredskapsåtgärd var Finlands deltagande i de kollektiva åtgärderna för att lugna oljemarknaderna som en följd av de skador inom raffinaderi-industrin som uppstått p.g.a. stormen Katrina. Medlemmarna i den internationella energiorganisationen IEA förband sig att leverera 2 miljoner barrel per dag till marknaden under en månads tid, vilket motsvarar ett mindre oljeprodu-cerande lands produktion. Finlands andel av detta var ca 42 000 ton, vilket Försörjnings-beredskapscentralen levererade till världs-marknaden i form av bensin. Säkerställandet av funktionsduglig-heten hos samhällets tekniska system hörde fortsättningsvis till tyngdpunkterna i verksamheten. Dryga 5 miljoner euroanvändes till olika projekt, vilket mot-svarade den budgeterade nivån. Projek-ten var förknippade med säkerstäl-lande av informationstrafik, informa-tionssystem, och masskommunikation.

Märkbart var byggandet av ett ”server-hotell” på hög säkerhetsnivå, med ända-mål att säkerställa de kritiska informa-tionssystemen. Projektet innefattar mycketspecialbyggande, vilket har lett till attkostnaderna har stigit över de ursprungliga uppskattningarna. Projektet skall färdig-ställas i augusti 2006. Det livliga internationella samarbetet mellan de Nordiska länderna, inom IEA, Natos partnerskap för fred och EU fortsatte. Särskilt bör nämnas EU-kommissionens program för säkerställande av kritisk infrastruktur, ålagt av EU-parlamentet. Medlemsländerna fi ck delta i beredandet, vilket ledde till en Grön bok utgiven av kommissionen. Ändamålet är att skapa en strategi, ett program, samt gemensamma verksamhetsformer för säkerställandet av funktionsdugligheten hos infrastruk-turer som täcker två eller fl era medlems-länder. Projektet är horisontellt, tvär-administrativt, och är nära relaterat till

Basförsörjnings- Avdelningen för Energiförsörjnings- Infrastruktursavdelningen industri och logistik avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjning industriproduktion energiförsörjning tekniska systemhälsovårdförsörjning transporter bank- och försäkringssamhällstjänster byggande verksamhet elektronikindustri grafi sk industri

Adminstrativa avdelningen

allmän planeringjuridik och ekonomiFEP:s administrationdataförvaltninginformation

HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET

Försörjningsberedskapscentralens direktion

Överdirektör

Försvarsekonomiska Planeringskommissionen

Centralsektionen

Sektorn för informationssamhälletElektronikpoolen Grafi ska poolen

Poolen för kommunikationsnät Poolen för informationsteknik

Poolen för masskommunikation Regionpoolen

- TIVA-kommissioner

Industri, fi nans och försäkringKemipoolenMetallpoolenSkogspoolen

Plast- och gummipoolenByggnadspoolen

BeklädnadspoolenFinansförsörjningspoolen

Poolen för försäkringsbranschen - regionkommissioner

Sektorn för transport och logistikLufttransportpoolen

Landtransportpoolen- regionkommissioner Sjötransportpoolen

Sektorn för hälsovårdsförsörjningPoolen för hälsovård *) Poolen för vatten och sanitetstjänster *)

Sektorn för energiförsörjningKrafthushållningspoolen- regionkommissioner

Oljepoolen

Viktighetsklassifi ceradeföretag

*) tills vidare ogrundade

Försvarsekonomiska planeringskommissionens organisation

Sektorn för livsmedelsförsörjningPoolen för primärproduktion

Poolen för livsmedelsindustri Poolen för handel och distribution

Viktighetsklassifi ceradeföretag

Viktighetsklassifi ceradeföretag

Viktighetsklassifi ceradeföretag

tryggandet av försörjningsberedskapen och Försörjningsberedskapscentralensverksamhet. Enligt statsrådets besluthör säkerställandet av funktionsduglig-heten hos den kritiska infrastrukturen till försörjningsberedskapens tyngdpunkts-områden. Försvarsekonomiska planeringskom-missionen har under årets lopp arbetatintensivt med att färdigställa omstrukturer-ingen av dess organisation. Vi tror att verk-samheten i ljuset av den nya strukturen kommer att vara än mer givande, och att förutsättningarna för samarbete mellan de olika branscherna förbättras. Allt somallt är ungefär 2000 personer aktiva inom FEP, inklusive företagens beredskapschefer. Vi vill framföra ett varmt tack till dem alla för deras förtjänstfulla arbete under det gångna året.

24 25

Review of the Director General

infrastructure is one of the focus areas of security of supply. During the year, the National Board of Economic Defence has worked intensive-ly for completing the organisational re-structuring. We believe that the new organisation will allow even more productive operations and also provides opportunities for co-operation beyond the boundaries of different fields of business. Some 2,000 persons including the Emergency Preparedness Managers of companies are involved in co-operation within the Board. We extend our warmest thanks for their creditable work during the year.

The operations of the National Emergency Supply Agency are guided by the Government’s decision regarding the objectives of security of supply and the results agreements concluded annually with the Ministry of Trade and Industry. The key measures for developing and maintaining the security of supply are legislation, preparing and preparedness planning maintained by the National Board of Economic Defence, as well as different security of supply arrangements and their funding. The act governing the safeguards for security of supply was reformed during the year. The threats and the operating environment have changed considerably since the law was enacted. The threats on security of supply have become more diverse, and the technical systems of society, the critical infrastructure, are more prone to disturbances than ever. The legislation now also covers serious disturbances during times of normality, as well as safeguarding the technical systems of society and critical production.

The pending organisational restructur-ing of the PTS was also implemented during the year. Five sectors were established under the central department in line with the Government’s decision regarding the objectives of security of supply. A total of 13 new pool agreements were concluded, particularly in the field of information society, and old agreements were renewed. At the end of the year, there were a total of 24 valid planning, or pool, agreements with the industries. The operation of the new sectors started with enthusiasm and active approach. The fi nances of the National Emergency Supply Agency developed most favourably although the budgeted turnover of some 130 million euros was not achieved. The planned exchange of crude oil was postponed due to several reasons. However, the market situation was favourable for recycling oil products and metal raw materials. The sales prices were high, and repurchase at future prices improved the earnings. The earnings for the fi nancial period amounted to more

than 50 million euros which exceeded the budgeted fi gure by approximately 50 %. Surprises are an inevitable element of safeguarding the security of supply, because threats and disturbances cannot always be predicted. In 2004, pharmaceuticals were procured in preparation of an outbreak of the avian fl u. The level of preparedness was deemed appropriate at that time. However, the threat of a pandemic increased to such proportions that the procurement of pharmaceuticals and other preparedness arrangements had to be substantially increased last year. The National Emergency Supply Agency succeeded in procuring the planned 1.3 million doses of Tamifl u by mid-year, after which the delivery times were extended to 1–2 years. Different accessories and materials for the distribution and use of the medicine were also procured. The National Emergency Supply Agency also funded an option for the National Public Health Institute acquiring a vaccine tar-geted at a specifi c strain. A similar unpredicted security of sup-

ply measure was Finland’s participationin the collective action for calming down the oil markets after the destruction caused by Hurricane Katrina. The members of the IEA (International Energy Agency) committed to supplying the market with a total of 2 million barrels of oil per day for two months, a quantity equivalent to the total production of a medium-sized oil-producing country. Finland’s contribution was approximately 42,000 tons, and the National Emergency Supply Agency delivered this quantity to the world markets in the form of petrol. Safeguarding the functionality of the technical systems of society was still one of the focus areas. Over 5 million euros were spent on different projects; this was in line with the budget. The projects were related to securing telecommunications, IT systems and mass media. The most significant project was that of establishing a “server hotel” of high standard of security in order to safeguard critical IT systems. The project involves plenty of special construction work which resulted in the costs exceeding

the initial estimates. The project is to be completed in August 2006. International co-operation within theNordic countries, the IEA, NATO’s Partnership for Peace programme and theEU continued to be active. The programme for Critical Infrastructure Protection, prepared by the Commission following an initiative of the European Parliament, deserves a special mention. The Member States were invited to participate in the preparatory work that resulted in a Green Paper on the project, published by the Commission. The purpose is to establish a strategy, programme and forms of co-operation for protecting the operational integrity of infrastructure covering, in particular, two or more Member States. This is a horizontal project cutting across administrative boundaries, and it is inherently related to safeguarding the security of supply and the operations of the National Emergency Supply Agency. According to the Government’s decision, safeguarding the functionality of critical

Department of Department of Department of Department ofBasic supply Industry and Logistics Energy Supply Infrastructure

Food supply Industry Energy Supply Technical systemsMedical Supply Transportation Banking and insuranceCommunal services Construction operations Electronic industry Graphic industry

Admintrative Development

General PlanningLegal and Economical MattersAdminstration of the NationalBoard of Economic DefenceInformation

MINISTRY OF TRADE AND INDUSTRY

National Emergency Supply Agency

Director General

National Board of Economic Defence

Governing board

Information Society ClusterElectronics Pool

Printing Industry Pool Communications Networks Pool

Information Technology Pool Mass Communications Pool

Regional Pool- Regional TIVA commissions

Industry, Finance and InsuranceChemical Industry Pool

Metal Industry PoolForest Industry Pool

Construction poolPlastic and Rubber Industry Pool

Textile Industry PoolFinance Pool

Insurance Pool - Regional commissions

Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool

Surface Transport Pool - Regional Commissions Maritime Transport Pool

Health Cluster Public Health Pool *)

Water and Sanitation Pool *)

Energy Cluster Power and District Heat Pool

- regional commissions Oil Pool

PrioritisedEnterprises

PrioritisedEnterprises

PrioritisedEnterprises

PrioritisedEnterprises

*) yet to be founded

National Board of Economic Defence

Food Supply ClusterAgri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool

Retail and Distribution Pool

26 27

PuheenjohtajaVuorineuvos Jaakko Rauramo SanomaWSOY Oyj

VarapuheenjohtajaAlivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö

JäsenetKauppaneuvos Heimo Aho SKS-tekniikka OyKansliapäällikkö Matti Ahola PuolustusministeriöKonsernijohtaja Jukka Alho Suomen Posti OyjYlijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriöToimitusjohtaja Leif Fagernäs Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto EKToimitusjohtaja Maija-Liisa Friman Aspocomp Group OyjFinanssijohtaja Maritta Fromholtz ValtiokonttoriKansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi YmpäristöministeriöVaratoimitusjohtaja Seppo Härkönen Yleisradio OyVuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso OyjToimitusjohtaja Kari Jalas KeskuskauppakamariKansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriöPääjohtaja Henri Kuitunen VR-yhtymä OyToimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat OyJohtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto EKMerenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines OyjToimitusjohtaja Matti Lehti TietoEnator OyjKansliapäällikkö Markku Lehto Sosiaali- ja terveysministeriöPääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTTMaaherra Peter Lindbäck Ahvenanmaan lääninhallitusAlivaltiosihteeri Pekka Lintu UlkoasiainministeriöJohtokunnan varapj. Matti Louekoski Suomen PankkiJohtaja Lauri Lyly Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryToimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa OyjToimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ryToiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten KeskusToimitusjohtaja Jarmo Nupponen Öljy- ja Kaasualan KeskusliittoJohtava konsultti Leena Nyyssönen HAUS kehittämiskeskus OyToimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen KuntaliittoPelastusylijohtaja Pentti Partanen SisäasiainministeriöHallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig OyMaaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitusYlijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriöJohtaja Matti Pukkio TyöministeriöYlijohtaja Mika Purhonen HuoltovarmuuskeskusYlijohtaja Harri Pursiainen Liikenne- ja viestintäministeriöToimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy

Toimitusjohtaja Lauri Ratia Lohja Rudus OyToimitusjohtaja Risto Rinne Neste Oil OyjKansliapäällikkö Kirsti Rissanen OikeusministeriöToimitusjohtaja Tuomo Rönkkö ELTEL Networks OyToimitusjohtaja Arto Sahla SysOpen OyjVaratoimitusjohtaja Harri Sailas Nordea Pankki Suomi OyjToimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ryPäätoimittaja Heleena Savela Helsingin SanomatKenraalimajuri Kalervo Sipi PääesikuntaVaratoimitusjohtaja Harri Sivula Ruokakesko OyToimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ryKonsernin varamies Kari Stadigh Sampo OyjPääjohtaja Keijo Suila Finnair OyjJohtaja Veli Sundbäck Nokia OyjToimitusjohtaja Reijo Svento FiCom ryMaaherra Anneli Taina Etelä-Suomen lääninhallitusToimitusjohtaja Kari Teppola Muoviteollisuus ryTutkija Teija Tiilikainen Helsingin YliopistoYlijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriöPuheenjohtaja Riitta Uosukainen Naisten ValmiusliittoKansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriöToimitusjohtaja Anni Vepsäläinen Telia Sonera Finland OyjToimitusjohtaja Jukka Viinanen Orion OyjKansliapäällikkö Ritva Viljanen SisäasiainministeriöYlijohtaja Marita Wilska KuluttajavirastoToimitusjohtaja Tarja Virmala Tietoalojen liittoKansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriöValtiosihteeri Risto Volanen Valtioneuvoston kansliaJohtaja Olli-Pekka Väänänen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK

PääsihteeriValmiusasiamies Anssi Lindgren Huoltovarmuuskeskus

SihteeriTutkija Axel Hagelstam Huoltovarmuuskeskus

Pääesikunnan asettama yhteysupseeriInsinöörieversti Johnny Heikell Pääesikunta

PTS:n kokoonpano 2005Henkilökunta kertomusvuonna

Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi 010 60 510 32

Perushuolto-osasto

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi 010 60 510 31Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi 010 60 510 54Valmiusasiamies Riku Juhola riku.juhola@nesa.fi 010 60 510 43Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55Valmiusasiamies Kyösti Orre kyosti.orre@nesa.fi 010 60 510 41

Teollisuus- ja logistiikkaosasto

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi 010 60 510 35Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi 010 60 510 44Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi 010 60 510 47Osastosihteeri Sanna Pulkkinen sanna.pulkkinen@nesa.fi 010 60 510 51Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi 010 60 510 20Valmiusasiamies (logistiikka) Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi 010 60 510 52

Energiahuolto-osasto

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Risto Leukkunen risto.leukkunen@nesa.fi 010 60 51022Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi 010 60 51037Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi 010 60 51034Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi 010 60 51025Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi 010 60 51021

Infrastruktuuriosasto

Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi 010 60 510 46Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi 010 60 510 56Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi 010 60 510 59Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55Palvelinkeskuksen päällikkö, HuoltovarmuusData Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi 010 60 510 53Valmiusasiamies Ralf Sontag ralf.sontag@nesa.fi 010 60 510 81It-asiantuntija, HuoltovarmuusData Mikaiiro Laitinen mikaiiro.laitinen@nesa.fi 010 60 510 83Erikoistutkija Hannu Sivonen hannu.sivonen@nesa.fi 010 60 510 29

Hallinto-osasto

Osastopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi 010 60 510 33Tutkija Axel Hagelstam axel.hagelstam@nesa.fi 010 60 510 48PTS:n pääsihteeri Anssi Lindgren (virkavapaalla 31.7.2005 asti) anssi.lindgren@nesa.fi 010 60 510 84Materiaalikirjanpitäjä Mari Lehkonen mari.lehkonen@nesa.fi 010 60 510 39Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55Pääkirjanpitäjä Pasi Rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi 010 60 510 50Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi 010 60 510 38

28

HUOLTOVARMUUSKESKUSFÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENNATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCYPohjoinen Makasiinikatu 7 A, HelsinkiVaihde 010 60 510 00Fax 010 60 510 36www.huoltovarmuus.fi