Eläkkeiden rahoitus

Työeläkejärjestelmän kestävyys

Risto Vaittinen

Johtava ekonomisti

Twitter: @RistoVaittinen

Eläkemenojen ja maksujen tulevaa kehitystä

arviointi

• Eläketurvakeskus julkaisee 2-3 vuoden välein laskelmat lakisääteisten eläkemenojen ja maksujen pitkän aikavälin kehityksestä

– Keskeinen väline

– Laskelmat ulottuvat aina vuoteen 2085 saakka

• Laskelmat kertovat, mihin nykyinen eläkelainsäädäntö johtaa annetuilla väestö- ja talousoletuksilla

• Laskelmia varten tehdään oletuksia

– Väestöstä

– Työllisyydestä

– Reaalipalkoista

– Sijoitustuotoista

• Viimeisin laskelma tehty 2019

2 16.5.2019

Miksi pitkä aikaväli ?

• Työeläkelainsäädännön mukainen eläkelupaus ulottuu

tulevaisuuteen useiden vuosikymmenien ajalle

– Työeläke alkaa karttua 17 vuoden iässä, ja eläkettä maksetaan elämän

loppuun asti, mahdollisesti pidempäänkin lesken- tai orvoneläkkeenä

– Yksilölle annettava eläkelupaus on siis vähintään yhtä pitkäkestoinen

kuin yksilön elämä. Eläkkeiden rahoitusvastuu ulottuu kuitenkin yli

sukupolvien

• Vuosikymmenien päähän ulottuvasta talous- ja väestökehityksestä

ei tiedetä mitään varmuudella

– On kuitenkin perusteltua edes karkeasti arvioida tulevaa kehitystä

– Vaihtoehtona on tehdä päätöksiä ilman arvioita niiden seurauksista

3

ETK:n laskelman keskeiset oletukset

• Väestö

– Tilastokeskuksen 2018 väestöennusteen mukaiset

• Kokonaishedelmällisyys 1,45

• Nettomaahanmuutto 15 000 henkilöä vuodessa

• Kuolevuuden alenemisvauhti jatkuu samaa tahtia kuin 1987-2017

• Rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotot (reaalisesti)

– 2,5 % vuosille 2019-2028

– 3,5 % vuodesta 2029 alkaen

• Ansiotason reaalikasvu 1,5 %

• Inflaatio 1,7 %

• Työllisyysaste laskelman alussa 71,7%

– runsaat 73,5 % 2040-luvusta lähtien

4 16.5.2019

Väestömuutos ja eläkemenojen

kehitys

Väestöryhmien koon muutokset 2018

väestöennusteessa

6

-111

-220

-361

-60

-156

-556

260

384

628

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

2040 2060 2080

Henkeä

x 1

000

Nuoret (0-19) Työiköiset (20-64) Eläke-ikäiset (65+)

Lähde: Tilastokeskus

Vanhuushuoltosuhde (65+ väestö/20-64 väestö)

7

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 2085

Lähde: Tilastokeskus

Ennakoitu eläkemeno 2017-2085

8

7,68,1 7,9

9,1

10,4

4,44,4

3,5

3,3

3,6

13,3 13,5

12,4

13,5

14,9

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

2017

2023

2029

2035

2041

2047

2053

2059

2065

2071

2077

2083

Pro

sentt

ia s

uhte

ess

a b

rutt

okansa

ntu

ott

eese

en

Yksityinen Julkinen Yhteeensä

Lähde: Eläketurvakeskus

Keskieläke suhteessa keskiansioon

16.5.20199

0

10

20

30

40

50

60

2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085

Yhteensä josta työeläkettä

Prosenttia

Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2019.

Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2019

Eläkemaksut ja rahoituksen

kestävyys

Kestävyys julkisessa taloudessa

11

1. Talous on kestävä, jos toimintaa tai sääntöjä ei

ole ennen pitkää pakko muuttaa (ellei haluta

muuttaa)

2. Talous on kestävä, jos nykysäännöin (no policy

change) näköpiirissä ei ole sitä hetkeä, jolloin

arvioituja menoja ei pystytä rahoittamaan

TyEL-menojen ja maksujen ennakoitu kehitys

12

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

2000

2005

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

2055

2060

2065

2070

2075

2080

2085

Menot Maksut

Lähde: Eläketurvakeskus

Kestävyyslaskelmat

• Työeläkkeissä tarkasteltu lakikohtaisesti sitä, onko kulloisellakin

maksutasolla suhteessa palkkoihin mahdollista rahoittaa menot

– huom. etuusperusteisuus

– mahdolliset valtionosuussäännöt huomioon otettuina

• Julkisen talouden kestävyyslaskelmassa haetaan sitä, paljonko

tulojen ja menojen erotusta pitää pysyvästi muuttaa suhteessa

bruttokansantuotteeseen, jotta talous on kestävä

• Eri tavoin pyritään siihen, että kulloinenkin suhdannetilanne ei

vaikuttaisi laskelman lopputulokseen

– keskipitkän aikavälin arvio ensin ja siitä eteenpäin kestävyyslaskelma

tai

– ”rakenteellinen jäämä” lähtökohtana

13

Eläkemaksujen ja -menojen erotus

– vakiomaksun tapauksessa

14

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 2061 2066 2071 2076 2081 2086 2091 2096

TyEL Julkiset Yhteensä

Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2019,

Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2019, omat laskelmat

Kestävyysvajelaskenta unionin tapaan

15

Kestävyysvaje on s kaavassa, kun luvut 𝑏𝑡 ovat

vuotuisia eläkemaksujen ja menojen erotuksia ja 𝑤0on sijoitusvarat alussa.

Luvut ilmaistaan suhteessa bruttokansantuotteeseen

𝑡=1

∞ 𝑏𝑡 + 𝑠

𝛼𝑡+ 𝑤0 = 0

1

𝛼𝑡on diskonttotekijä:

1

𝛼𝑡≡

1

1+𝑟1 1+𝑟2 … 1+𝑟𝑡,

𝑟𝑖=reaalituottoaste miinus talouden reaalikasvuvauhti

Tulokset peruslaskelmasta

16

Työeläkesektori Kestävyysvaje (+) ja sen osatekijät, suhteessa

bkt:seen (%)

Alkuvarallisuus Diskontattujen

jäämien summa

Kestävyysvaje

Yksityinen (TyEL) -1,1 +1,6 +0,5

Julkinen -0,6 +0,5 -0,1

Yhteensä -1,6 +2,1 + 0,4

Lähde: Mauri Kotamäki, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne, Onko eläkkeiden rahoituksellinen

perusta vakaa? Laskelmia järjestelmän taloudellisesta kestävyydestä, Kansantaloudellinen

Aikakauskirja 2/2107). Päivitetyt lakelmat.

Herkkyystarkasteluja

Muutos peruslaskelman

oletuksiin

Muutos kestävyysvajeessa (+) suhteessa bkt:seen

(%-yksikköä)

Matala Korkea

Maahanmuutto +/- 8 500

hlöä/v

+0,4 -0,3

Työn tuottavuus +/- 0,5

%-yks./v

+0,2 -0,1

Rahastojen vuosituotto +/- 0,5 %-yks.

+0,5 -0,5

17

Lähde: Mauri Kotamäki, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne, Onko eläkkeiden rahoituksellinen

perusta vakaa? Laskelmia järjestelmän taloudellisesta kestävyydestä, Kansantaloudellinen

Aikakauskirja 2/2107).

KIITOS!

Risto Vaittinen

risto.vaittinen@tela.fi