NO 1 ´2016

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI

Kenenkään ei tarvitse pelätä kotona 4

Keniassa TEiniäidiT pääsEväT takaisin kouluun 14

12

Sisältö

14 4 Pelon varjosta Pois

Kahden naisen kampanja henkistä väkivaltaa vastaan.

7 turvakodista avoPalveluun Pääseminen haaste

Nyt lapset saavat väkivaltatyön ammattilaisten apua vähiten.

10 kahvitaukoKanta-Häme joustaa nyt

11 lYhYet

12 minun tYöviikkoniRekrytoinnin riemu. Erja Heiskanen.

14 keniaan ensimmäinen ensikotiTeiniäidit pääsevät Sesiassa takaisin kouluun.

17 jäsenYhdistYkset

18 kaaPatut laPset rY kehittiApu kaappausuhan arviointiin

22 kirjanmerkkiKirjauutuuksia yhdistyksistä ja muualta

23 YhteYstiedot

7Shut

ters

tock

Kir

si T

uura

Erja

Hei

skan

en

ilmestymisaikataulu:

2/2016 viikolla 15

3/2016 viikolla 23

4/2016 viikolla 38

5/2016 viikolla 47

NO 1 ’2016

www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti

34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä

Toimitussihteeri: Essi Lehtinen

Toimituskunta: Riitta Särkelä,

Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko

Savelainen, Hanna Sellergren ja

Katariina Suomu

Juttuideat ja palaute toimitukseen:

essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi

Ilmoitukset: Outi Hieta

Ilmoitushinnat:

1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4

sivua 280 e

Tilaukset ja osoitemuutokset:

toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Tilaushinta: 25 e / vuosi

Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON

Painopaikka: Lönnberg Oy

Kannen kuva: Laura Vesa

Kuv

a: N

ina

Dod

d

PÄÄKIRJOITUS

Kova asenne helpottaa vain hetken

Uusi vuosi on mahdollisuuksia ja muutoksia täynnä. Lapsia ja perheitä koskeva kärkihanke etenee. Sote-uudistukselle vuosi on kriittinen. Järjestämislaki ja rahoitusratkaisut on saatava valmiik-si. Kannan huolta sosiaalipalveluista uudistuksessa. Ne kosketta-

vat terveyspalvelujen tavoin suurta osaa meistä. Ihmisille on tärkeää, että palveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Siten mahdollistuvat ihmisten itsenäinen selviytyminen ja kaivatut säästöt.

vaativaa osaamista edellyttävät sosiaalipalvelut ovat jääneet tähän asti kun-tien hyvän tahdon varaan. Niiden turvaamiseksi tarvitaan vastuun keskit-tämistä, kuten erittäin vaativassa erikoissairaanhoidossa. Yksi näistä sosi-aalipalveluista on raskaana olevien päihdeongelmaisten kuntoutus. Valta-kunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmämme on ainoa sitä tarjoava. Sen rahoitus on auki joka vuosi. Kukaan ei kiistä kuntoutuksen tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta, mutta päätökset puuttuvat. Jo yhden äidin ja vauvan kun-toutumisen säästöillä voidaan kattaa lähes koko järjestelmän kulut. Onko varaa olla laittamatta tätä asiaa kuntoon?

minut pysäytti myös uutinen siitä, että päättäjät näkevät köyhyyden entistä useammin ihmisten omaksi syyksi. Unohtuivatko mittavat irtisanomiset ja lo-mautukset? Työttömyys on merkittävin köyhyyden syy. Lapsiperheiden köyhyys on iso ongelma. Köyhässä perheessä elävä lapsi jää osattomaksi monista asiois-ta. Käsi sydämelle päättäjät: johtuuko köyhyys näistä ihmisistä itsestään? Vai onko näin helpompi oikeuttaa ikäviksi koettuja päätöksiä? Minulle se kertoo koventuneista asenteista ja ihmisten elämismaailmojen liian suuresta eriyty-misestä. Kehityssuunta on vaarallinen. Yhteiskunnan kiinteys ja kohtuullisi-na pysyvät hyvinvointi- ja tuloerot ovat edellytyksiä yhteiskunnan ja talouden menestykselle. Tämä ja ihminen eivät saa tasapainotettaessa unohtua.

nyt alkoi miina sillanpään, rohkean naisten ja lasten oikeuksien puo-lustajan, 150-vuotisjuhlavuosi. Miina Sillanpään Seura teki aloitteen, että turvapaikkaa hakevien lasten ja lapsiperheiden tarpeiden nykyistä parem-masta turvaamisesta. Kannatamme aloitetta lämpimästi ja teemme työtä sen toteutumiseksi. Lapsia ei vastaanottokeskuksissa aina pystytä ottamaan riittävästi huomioon. Tässäkin tarvitaan lapsen etu päätösten ohjenuoraksi.

Riitta Särkeläpääsihteeri

Annea kiinnostiEtelä-Karjalan perhetyön kehittä-misyhdistyksen doula Anne Santala luki Enskan jo edeltäkäsin:

”Minusta Pelon varjosta pois oli erityisen koskettava ja rohkaiseva. Hyvä, että puhutaan avoimesti.”

s. 4

4 2016

Teksti Essi LEhTinEn & Kuvat Laura vEsa

Pelon varjosta pois

Heidi Holmavuo, 33, seu-rustelee, laulaa, käy kun-tosalilla ja tekee töitä. Voi hyvin. Muutama vuosi sit-

ten tilanne oli erilainen.Suhde, jonka alkamista kaverit oli-

vat hiukan ihmetelleet, oli muutamas-sa kuukaudessa muuttunut ahdista-vaksi. Hemmottelu ja huomio, jotka olivat saaneet Heidin ohittamaan si-säisen varoittavan äänen, olivat vaihtu-neet manipulointiin ja mustasukkai-suuteen. Seurustelu oli jatkunut, kun Heidi ei osannut sitä lopettaakaan.

Parissa vuodessa oli päädytty ti-lanteeseen, jossa mies saattoi illalla huutaa suoraa huutoa raivostuttuaan päiväpeiton asennosta tai tavasta, jolla Heidi otti raejuustoa purkista. Heidi lähti ulos, pois kotoa, parkkipaikalle autoon istumaan ja odottamaan, että mies rauhoittuisi. Heidi ei oikeastaan pelännyt, että mies satuttaisi häntä, vaikka suutuspäissään kolauttelikin huonekaluja. Riehumisen tarkoitus tuntui olevan vallankäyttö, ei väki-valta.

Heidi varjeli mainettaan. Hän ei halunnut, että meteli herättäisi ko-ko rapun ja että ihmiset puhuisivat

heistä selän takana. Mies hiljeni, kun Heidi lähti ulos. Kulissi pysyi pystys-sä, eikä kukaan ulkopuolinen kysynyt, mitä heillä oikeastaan tapahtui.

Elämä oli muutenkin muuttunut. Laulaminen ja musiikki oli kuulunut Heidin elämään aina. Nyt bändeissä soittaminen oli käynyt vaikeaksi, kun niissä oli miehiä. Meikkaaminen aa-mulla aiheutti huomautuksia.

– Ketä varten sä meikkaat?Töistä piti tulla suoraan kotiin.

Iloinen ja eloisa nuori nainen oli ka-vereiden mielestä muuttunut varovai-seksi ja tuijotti kelloa, jotta olisi var-masti sovittuun aikaan kotona.

Ei pelkoa meillä Viime kesänä Heidi äänitti ensimmäi-sen sinkkunsa, oman sanoituksensa Pelon varjo. Se on tunnusbiisi saman-nimisessä kampanjassa henkistä lä-hisuhdeväkivaltaa vastaan. Kappaleen sävelsi Päivi Lehtonen, kahden naisen kampanjatiimin toinen jäsen.

Heidi ja Päivi ovat kavereita kym-menen vuoden takaa. He tekivät mu-siikkia yhdessä ”jo likkoina”, kun Päi-vi oli Heidin pianistina. Viime vuon-

na Heidi näytti Päiville väkivallasta tekemänsä sanoituksen.

– Heidi kysyi viattomasti, saisinko jotain säveltä aikaiseksi hänen tekstis-tään. Moni ei ollut saanut, kun ei ollut ymmärtänyt sanoituksen viestiä, Päivi Lehtonen muistelee.

Sateisen ja kylmän kesän mittaan Pelon varjo äänitettiin ja sen ympärille rakentui kampanja. Päivi tekee työk-seen markkinointia ja hänestä tuli luontevasti hankkeen tuottaja.

– Lähdin mukaan, jotta Heidin hy-vä ajatus saisi näkyvyyttä.

Kampanjan slogan on, että kenen-kään ei tarvitse pelätä kotonaan. Kak-sikko haluaa herätellä ihmisiä tunnis-tamaan henkisen väkivallan olemas-saolon.

– Väkivaltana pidetään niin helpos-ti vain lyömistä tai muuta fyysistä sa-tuttamista, kertaa Heidi Holmavuo.

– Jos minuunkin olisi käyty kerran-kin käsiksi, olisin lopettanut suhteen

Viereisellä sivulla: Heidi Holmavuo (vas.) ja Päivi Lehtonen nousevat laval-le Pelon varjo -tapahtumassa Lahdessa toukokuussa. Sibeliustalon hyvän mie-len viihdetapahtuma kerää varoja Ensi- ja turvakotien liiton työhön.

Heidi Holmavuo on luopunut elämän kulisseista. Henkisen väkivallan peittely on ohi. Heidi kampanjoi Päivi Lehtosen kanssa,

jottei kenenkään tarvitsisi pelätä kotona.

52016

Ensi- ja turvakotien liitto on mukana

Pelon varjo -kampanjassa.

6 2016

– Yllättävää on, että miehet miehet ovat kertoneet kokemuksistaan aina-kin yhtä paljon kuin naiset.

Heidi Holmavuo kirjoittaa nyt myös kampanjan nimissä. Hän teki Fitran kanssa kustannussopimuksen ”mielen-sä matkasta” kertovasta tekstistä, jonka on tarkoitus ilmestyä syksyn kirjames-suilla. Tekstin teko lomittuu ensihoita-jan arkeen, kone kulkee matkassa.

Sairaanhoitaja-ensihoitajaAmbulanssissa työskentelevä Heidi haluaa kampanjalla herätellä myös terveydenhuollon ammattilaisia tun-nistamaan henkisen väkivallan. Liian usein epämääräisen fyysisen oireilun syytä ei kysytä.

Ensihoitajat hälytetään apuun, kun joku saa keskellä yötä paniikkihäiriö-kohtauksen, rytmihäiriöitä tai hengi-tysvaikeuksia.

– Olen alkanut miettiä, mikä niiden taustalla on. Miksi soittaja ehkä istuu jo rappukäytävässä vastassa? Eikö hän halua päästää meitä sisään asuntoon?

Matkalla sairaalaan ihmiset kertovat elämästään hyvin suoraan. Kuuntele-minen on silloin ensiarvoisen tärkeää.

– Voi olla, että ihmiset puhuvat sil-loin ensimmäisen kerran siitä, mitä kotona oikeasti tapahtuu.

– Sanon aina, että henkinen auttami-nen on henkeä pelastavaa toimintaa.

saman tien. Vallankäyttöä, alistamista ja solvaamista sen sijaan on paljon vai-keampi huomata siksi, mitä ne ovat.

Pelon varjo vie viestiään eteenpäin viihteen ja musiikin avulla. Mukaan on saatu muun muassa näyttelijä Eli-na Rintala ja suojelijaksi kehonraken-taja Jari ”Bull” Mentula.

Saman kokenut ymmärtääHeidin neuvo henkistä väkivaltaa lähi-suhteissaan kokeville on: puhu, puhu. Hän itse selvisi suhteestaan puhumal-la tilanteessa ystävilleen.

– Niin paljon, että se tuli jo heillä korvista, hymähtää Heidi.

Samaan aikaa samantapaista läpi käynyt ystävä oli pelastus, vertainen, joka tuki ja helpotti suhteesta irtautu-mista. Silti lopullista päätöstä suhteen lopettamisesta edelsi monta sovintoa ja uutta yritystä.

– Hyvin pystyssä pidetty kulissi ai-heutti sen, että ympärillä olevat eivät puuttuneet tilanteeseen pitkään aikaa, vaikka ajattelivatkin, että tässä on jo-tain outoa.

Yhä uudelleen Heidi ajatteli itsekin, että kukaan ei ole täydellinen ja toisel-le pitää antaa uusi mahdollisuus, kun hän sitä pyytää.

– Aina kun olin jo päättämässä, että nyt tämä loppuu, mies ehdotti etelän-matkaa tai kylpylälomaa.

Solmu auki kirjoittamallaSuhteesta irrottautumisessa Heidiä auttoi myös kirjoittaminen.

– Selasin mielessäni asioita. Kirjoittaessaan Heidi muisti, millai-

nen oli ollut ennen. Sen vertaaminen siihen, millaista elämä oli kumppanin kanssa, avasi silmiä.

– Tajusin, ettei tämä nyt ole ihan normaalia.

Heidi kirjoitti myös, millaista toi-voisi elämän olevan. Nuori nainen ta-jusi, että voi olla myös yksin tai saada kumppanin, joka on hänelle hyvä.

Kun Heidi on kertonut julkisesti ko-kemastaan, samaa kokeneet ovat otta-neet yhteyttä. Heidän kokemuksensa ovat olleet yllättävän tuttuja: läheinen ihminen tuhoaa itsetuntoa, manipuloi mieltä ja syyttää sitten kohdettaan hul-luksi ja narsistiksi.

Yllä: Meillä on musiikin tuoma kytkös jo kaukaa. Eihän tätä vieraan ihmisen kans-sa voisi tehdäkään, sanoo Päivi Lehtonen.

Pelon varjo • kampanja henkistä

lähisuhdeväkivaltaa vastaan• musiikin ja viihteen avulla• kirja tulossa syksyllä• hyvän mielen tapahtuma

Lahden Sibeliustalossa 13.5.• tukee Ensi- ja turvakotien

liiton työtä.

pelonvarjo.fi

72016

Turvakodista avopalveluun

pääseminen haaste

Kun valtio alkoi heinäkuussa suoraan rahoittaa turvakotien kriisityötä, turvakoteja ylläpitävien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten rahoitustilanne muuttui. Laitostyön rahoi-

tuksen vakaus ja suunnitelmallisuus samalla sekoitti totuttua yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa.

Valtio, kunnat, kuntayh-tymät, Raha-automaattiyh-distys ja yksityiset säätiöt rahoittavat yhdistysten työ-

tä. Yhden palan liikahdus on vaikutta-nut eri yhdistysten rahoituspalapeliin eri tavoin. Eniten muutos on tuntunut turvakotijakson jälkeen tarpeellisissa väkivaltatyön avopalveluissa.

Kunnat ovat vasta heräämässä so-siaalihuoltolain viime vuonna asetta-maan velvoitteeseen vastata perhevä-kivallasta kärsivien avuntarpeeseen.

Myös se vaihtelee, kenen avun saan-tia pidetään tärkeimpänä. Näyttää siltä, että nyt lapset saavat väkivaltatyön am-

mattilaisten apua vähiten, vaikka he ovat turvakotien suurin asiakasryhmä.

Saumaton työ loppuiVantaan Turvakoti ry on neuvotellut kaupungin kanssa koko syksyn avo-puolen väkivaltatyön ostamisesta. Yh-distyksellä ja kaupungilla oli aiemmin kattava sopimus laitos- ja avopalvelui-den väkivaltatyön kokonaisuudesta. Valtion rahoituksen myötä sopimus päättyi.

Nyt lapset saavat väkivaltatyön

ammattilaisten apua vähiten.

LapsiLLE rEsurssEja vähiTEn

Miia

Saa

stam

oine

n /

GO

RIL

LA

8 2016

kokeneille. Tähän kuuluvat esimerkik-si turvakotipaikat. Se edellyttää, että väkivalta on otettava huomioon lap-sen huollosta ja tapaamisesta pää-tettäessä. Suomeen on myös perus-

Elokuun alussa Suomessa astui voi-maan Euroopan neuvoston yleissopi-mus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja tor-jumisesta. Sopimus tehtiin, kun Eu-roopan neuvosto totesi, että aiem-min esityt julistukset eivät saaneet ai-kaan tehokkaita toimia jäsenmaissa.

Sopimus laajensi Suomen velvoit-teita huomattavasti. Se esimerkiksi edellyttää, että Suomi järjestää riittä-vät, esteettömät ja maantieteellises-ti kattavat palvelut kaikille väkivaltaa

Turvakodin lapsityön psykotera-peutti työskenteli aiemmin sekä las-ten että heidän vanhempiensa kanssa.

– Hän pystyi saumattomasti jatka-maan selviytymisvaiheen työskentelyä turvakodin jälkeen perheiden kans-sa, kertoo toiminnanjohtaja Kristii-na Väänänen.

Työskentely saattoi jatkua vuoden tai jopa puolentoista ajan. Turvakodis-ta yhdistyksen avopalveluun ohjattiin yleensä kaikkein rankimmin väkival-lasta kärsineet. Useimmiten he olivat ja ovat pikkulapsiperheiden äitejä.

Vantaan Turvakoti ry:llä on avo-palveluita edelleen, mutta ne ovat ylikuormitettuja muista kuin turva-kodista tulevista asiakkaista.

Suomi on sitoutunut

Riittävät palvelut kaikille väkivaltaa

kokeneille.

tettava valtakunnallinen auttava pu-helin väkivaltaa kokeneille.

Viime keväänä voimaan tuli myös uusi sosiaalihuoltolaki, joka ensim-mäisen kerran velvoittaa kunnan vastaamaan tuen tarpeeseen, joka johtuu lähisuhde- ja perheväkivallas-ta tai ”muusta väkivallasta ja kaltoin-kohtelusta”. Sosiaalihuoltolain sovel-tamisopas sanoo, että laissa määri-tellyt tuen tarpeet osoittavat kunnalli-sille päätöksentekijöille, mihin tarpei-siin kunnassa tulee varautua.

Nyt lapsityöntekijä työskentelee vain turvakodissa. RAY:ltä on haettu rahoitusta lasten kanssa työskentele-välle avopalvelun työntekijälle, mut-ta ei ole saatu. Siksi lapset ohjataan turvakodin jälkeen kunnan perheneu-volaan. Neuvottelut aikuisten väkival-taan keskittyvästä selviytymisvaiheen

avusta ovat edelleen käynnissä kun-nan kanssa.

–Kunnan oletus ehkä on, että asiak-kaat ohjautuvat sen omiin palveluihin. Ainakin toistaiseksi on kuitenkin niin, että erityisosaaminen väkivaltaa koke-neiden auttamiseksi on täällä yhdis-tyksessä, arvioi Väänänen.

Lapsityötä muun ohessaMyös Lahdessa kansalaisjärjestölle ominainen joustavuus väheni. Tur-vakodissa ei enää ole omaa työnte-kijää lapsille. Aiemmin turvakodin lapsityöntekijä pystyi järjestelemään työnsä niin, että myös avopalvelui-den lapset huomioitiin itsenäisinä

Erityisosaaminen väkivaltaa koke-

neiden auttamiseksi on yhdistyksessä.

Suomalaisilla on hyvät syyt odottaa valoisampia aikoja perheväkivallan suhteen. Suomi on viime kuukausina sitoutunut

monin tavoin ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja helpottamaan avunsaantia.

92016

apua tarvitsevina asiakkaina. Nyt vii-sipaikkaisen turvakodin kaikki työ-tekijät työskentelevät sekä miesten, naisten että lasten kanssa.

Turvakodissa vietetyn kriisijakson jälkeen yhdistys ohjaa äidit, isät ja lapset yhdistyksen omaan avokriisi-työhön, Jussi-työhön tai eroperheitä auttavaan työhön. Näillä kaikilla on Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus.

Samoin kuin Vantaalla Lahdessa-kin on haettu RAY:ltä rahoitusta ni-menomaan lasten kanssa avopalve-luissa töitä tekevälle työntekijälle il-man tulosta.

– Nyt lasten kanssa työskentelyn täytyy sisältyä naisten kanssa tehtä-vään avokriisityöhön ja miesten kanssa tehtävään Jussi-työhön, sanoo Lahden ensi- ja turvakoti ry:n perheväkivalta- ja kriisityön johtaja Sirpa Knaappila.

Muita vaihtoehtoja ovat perheneu-vola ja muut kunnan palvelut lapsil-le tai seurakunnan tarjoama apu. Jo-notusaika perheneuvolaan on useita viikkoja tai kuukausia, jollei lapsella arvioida olevan akuuttia hätää.

Oma työntekijä lapselleRaahessa turvakoti toimi aiemmin minimiresursseilla. Paikkojen lisäys kolmesta viiteen lisäsi myös henkilös-töä. Tämän vuoden alusta lähtien tur-vakodissa on pyritty nimeämään oma työntekijä myös lapselle. Varsinaista lapsityöntekijää Raahessa ei ole edel-leenkään.

Avopalveluita yhdistys tarjoaa RAY:n rahoituksella naisille ja mie-hille viiden kerran jaksona. Hyvin-vointikuntayhtymä on paikallisesti havahtumassa velvollisuuteensa jär-jestää myös muuta väkivaltatyön avo-palvelua. Se on tiedustellut yhdistyk-seltä kriisijakson jälkeisen väkivalta-työn sisältöä, hintaa ja kestoa.

Yhdistyksessä toiminnanjohtaja Päivi Sippala uskoo, että he pystyvät vastaamaan räätälöidysti avun tarpee-seen, kunhan se täsmentyy.

Melko positiivisella mielellä las-ten avun saannin suhteen on paik-kaluvultaan suurimman turvakodin Pääkaupungin turvakoti ry:n toimin-nanjohtaja Karola Grönlund.

– Tai ainakin asiallisella. Mieles-täni lasten kanssa työskentelyyn on mahdollista saada asiallista rahoitus-

ta, mutta sitä pitää hakea joka paikas-ta, myös yksityisiltä säätiöiltä ja toimi-joilta.

Laitostyön valtionrahoitus ei ole Karola Grönlundin mukaan vaikutta-nut laitostyön ja avopalveluiden sau-makohtaan Pääkaupungin turvakoti ry:n palveluissa. Yhdistyksen turva-kodissa Etelä-Haagassa työskentelee entiseen tapaan yksi lapsityöntekijä.

Avopalveluja rahoittavat RAY, Hel-singin kaupunki ja kolme yksityistä säätiötä. Avoyksikössä lasten kanssa työskentelee yksi työntekijä ja asumis-yksikkö Kilpolassa lapsityöntekijöitä on tänä vuonna tavallisen yhden si-jaan kaksi.

Essi LEhTinEn

”Lapsityön rahoitusta on haettava joka

paikasta.”

Shutterstock

10 2016

Kanta-Häme joustaa nytMitä tehdä, kun yhdistys häviää kilpailutuksia ja on menossa nurin?

Toiminnanjohtaja Sini Stolt ja Kanta-Hämeen perhetyö osallistuivat hankkeeseen, jossa he oppivat olemaan laittamatta kaikkia munia samaan koriin.

Miksi yhdistyksenne osallistui Kytkin-hankkeeseen?

– Me olimme tehneet niin paljon tappiota, että muutos oli edellytys sille, että voimme jatkaa.

– Jos olisimme voineet itse keksiä, miten muutamme toimintaamme, olisimmehan me sen tehneet. Tarvit-simme avuksi koulutusta ja markki-nointiosaamista.

Yllä: Toiminnanjohtaja Sini Stolt pääsee aamulla liikkeelle juhlamokalla.

Kytkin – tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hanke (2014–2015) kehitti sosiaalipalveluja tuottavien kansalais- ja lastensuojelujärjestöjen työtä. Mu-kana olivat liiton lisäksi Kanta-Hämeen perhetyö ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry. Hankkeen rahoitti Tekes. Lue liiton sivuilta raportti Kytkin - elinvoimaa yhdistykseen.

Essi

Leh

tinen

K AHVITAUKO

Mitä teitte, kun saitte apua?– Selkiytimme johtamista paljon, teimme johtamisen lokikirjan. Hen-kilöstö oli aiemmin sitä mieltä, ettei tieto kulje, eikä uusien asioiden tu-loon pysty valmistautumaan.

– Toinen iso asia oli koko yhdis-tyksen markkinointistrategia. Siihen kuului myös kenttäanalyysi, jossa sel-vitettiin, mitä muuta Kanta-Hämeen alueella tehdään tällä toimialalla.

Mitä kenttäanalyysi kertoi?– Palveluntuottajia on paljon ja ne kaikki tuottavat melko samanlaisia palveluita.

– Tajusimme, että järjestölähtöi-nen auttaminen puuttuu. Olemme sitä nyt vahvistaneet.

Miten olette onnistuneet?– Meille halutaan vapaaehtoiseksi, se on tosi positiivista. Haastetta on sii-nä, että osaamme ottaa vapaaehtoiset osaksi toimintaamme niin, että olem-me kaikki yhdessä yksi yhdistys.

Mitä muutoksista seurasi?– Taloutemme korjaantui kerralla, pääsimme jaloillemme. Meillä on

nyt yhteys muihin yhdistyksiin ja ra-hoittajiin, joiden kanssa kehittää työ-tä yhdessä.

– Kehittämiseen on myös aivan eri-lainen vire sekä palkallisten työnteki-jöiden että vapaaehtoisten kanssa. Se on yhteinen juttu. Kukaan ei varmaan enää suostuisi siihen, että toiminnan-johtaja kehittäisi toimintaa yksin. Ide-at ovat parempia, kun ne tulevat use-ammalta ihmiseltä.

Mitä Kytkimestä ja kehittämisestä jäi käteen?

– Teemme töitä joustavammin kuin aiemmin ja vastaamme ihmisten tar-peisiin. Nyt on parempi mieli mennä töihin. Olisi hyvä, jos kaikki halukkaat yhdistykset voisivat saada samanlais-ta apua.

Millaista kahvia saisi olla?– Jos saan valita herkun rauhoittumis-hetkeen, juon moccachinoa. Siinä on suklaata, cappuccinoa ja maitoa. Koto-na teen sitä lahjaksi saamallani kap-selikahvikoneella.

Essi LEhTinEn

112016

VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKAKaapatut Lapset ry sai sosiaali- ja ter-veysministeriön Mielekäs-ohjelman tunnustuksen vetovoimaisena sosiaa-li- ja terveysalan työpaikkana. Palkitut työpaikat ovat luoneet toimintatapoja, jotka ovat parantaneet henkilöstön hy-vinvointia ja saaneet heidät sitoutu-maan työhön.

Vasemmalla: Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen ja järjestösihteeri Vilma Näve-ri tunnustuksen kanssa.

HYVÄ TEKO LAPSELLE -PALKINTO TARJA HEINOLLETämän vuoden Hyvä teko lapselle -palkinnon sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, VTT, dosentti Tarja Hei-no. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran lastensuojelun tutkimuksessa ja vaikuttanut lastensuojelun kehittämiseen. Ensi- ja turvakotien pitää erityisen merkittävänä sitä, että Hei-no haluaa, että lapset ja perheet tulisivat nähdyiksi ihmisinä, eivät vain tilastolukuina.

Tarja Heino oli palkinnosta ylpeä ja iloinen. – Tunnustus tuli alalta, jonka kanssa olen ollut tekemisis-

sä 30 vuotta.Heino on myös muun muassa Pesäpuu ry:n puheenjoh-

taja.

LEIKKIPÄIVÄ TULEE TAAS 14.5.!Toukokuinen lauantai on taas täynnä leikin iloa. Ensi- ja turvakotien liitto osallistuu tapahtumapäivään ja jär-jestää perheille mukavaa tekemistä. Samalla on hyvä kertoa yhdistysten toiminnasta.

LYHYET

Yllä: Puheenjohtaja Tuula Haatainen (vas.), Tarja Heino ja pääsihteeri Riitta Särkelä.

Tiuku Pennola

Tiuku Pennola

Viime vuonna Leikkipäivässä oli mu-kana 25 jäsenyhdistystä. Keskusjärjestö tukee tuttuun tapaan tapahtumien jär-jestämistä.

Nyt on aika koota joukko seuraa-vaa Leikkipäivää ideoimaan. Perheet ja kaikenikäiset vapaaehtoiset ovat päteviä leikin suunnittelijoita! Katso myös Facebook / Leikkipäivä.

TYÖ VASTAANOTTOKESKUSTEN LASTEN KANSSA JATKUUEnsi- ja turvakotien liiton työ turva-paikkaa hakevien perheiden ja vas-taanottokeskusten kanssa jatkuu. RAY rahoittaa kahden vuoden ajan Lapsi-perhe turvapaikanhakijana -projektia.

Projektissa koulutetaan edelleen vapaaehtoisia ja linkitetään ensi- ja

turvakotien toimintaa uusiin ja van-hoihin turvapaikanhakijoiden vastaan-ottokeskuksiin. Projekti tekee yhteis-työtä muun muassa Maahanmuutto-viraston, SPR:n ja doulien kanssa.

VETOOMUS TURVAPAIKKAA HAKEVIEN PERHEIDEN PUOLESTAMiina Sillanpään Seura vetoaa 150-juhlavuotenaan turvaa hakevien lapsiperheiden puolesta valtioon, kun-tiin, järjestöihin, säätiöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin: ”Jotta pikaisesti ryhdyttäisiin perus-tamaan eri puolille Suomea turvaa hakeville lapsiperheille ensikotien kaltaisia taloja ja kehittämään niiden toimintoja yhdessä ympäröivän yhtei-sön kanssa.”

1907 eduskuntaan valittu Miina Sillanpää esitti ensimmäisessä pu-heenvuorossaan kotien perustamista turvattomille yksinäisille äideille ja hei-dän lapsilleen. Ensimmäinen ensikoti avattiin 1942.

12 2016

MINUN TYÖVIIKKONI

Rekrytoimisen riemu

Tiistai 12.1.tiistai alkaa Perheentalolla muuta-man korttelin päässä Perhetuvalta. Pi-dämme Perheentalon johtajan Sinik-ka Rothin ja toiminnanohjaaja Sirk-ku Nevalaisen kanssa viikkopalaverin, jossa katsotaan tämän viikon asiat ja ensi viikon reagoitavat jutut.

Perhetuvalle palattuani Ylä-Savon Soten neuvolapsykologi Liisa Katainen ja perheohjaaja Pia Nurminen tulevat palaveriin äitien ja vauvojen Päiväryh-mätoiminnasta, joka sai joulun alla RAY:n myönteisen avustuspäätöksen. Hetkeä aikaisemmin olin vielä yhdis-tyksen ainoa työntekijä ja nyt voidaan puhua jo pienestä työyhteisöstä. Hie-nosti pienikin eteenpäin porskuttaa.

Muun muassa tilakysymykset, uu-sien työntekijöiden rekrytointi ja yh-distyksen strategiaviikonloppu ovat illalla pidettävän yhdistyksen halli-tuksen kokouksen esityslistalta. Val-mistelen iltapäivän kokousasioita ja tulostelen tarvittavaa materiaalia.

Keskiviikko 13.1.perHetuvalla on Mummola-päi-vä, niin kuin joka keskiviikko klo 9–12. Vapaaehtoiset mummot tule-

Teksti ja kuvat: Erja hEiskanEn

Maanantai 11.1.pakkanen kipristelee poskissa, mut-ta muuten 20 minuutin happihyppely Perhetuvalle aloittaa päivän muka-vasti. Laitan aamukahvin tippumaan, napsautan tupaan valoa ja tietokoneen päälle, tästä ne härkäviikot nyt alkavat. Työkaverini Heidi Tapaninaho saapuu heti perään. Heidi aloitti viime loka-kuussa osa-aikaisena työntekijänä ja vastaa muun muassa Tapaamispai-kasta. Maanantai on Perhetuvalla py-hitettykin juuri Tapaamispaikkatoi-minnalle.

Kahvikupposen äärellä päivitämme tulevaa viikkoa. Meillä onruhtinaalli-sesti aikaa toimistotyölle, suunnitte-lulle ja viime vuoden viimeisille tilas-toinneille. Sulkeuduin toimistooni ja Heidi alkaa valvoa tapaamista asiakas-tilojen puolella.

Tilastointi – päivän sana. Olen kii-tollinen kaikista vapaaehtoisistamme, mutta etenkin erittäin aktiivisista Mummolan mummoista! Tilastoin-nin lomassa näppäilen mummoil-le tekstiviestin tulevan keskiviikon Mummolasta ja Eroneuvon vertais-ohjaajille muistutuksen ensi viikon toiminnanohjausillasta.

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalveluohjaaja Erja Heiskanen kipristeli läpi tammikuisen pakkasviikon. Yhden työntekijän

ympärille on kasvamassa pieni työyhteisö.

Ylinnä: Oiskohan Perhetuvan paras paikka. Erja.

Keskellä: Heidi

Alla: Eroneuvo-iltojen mainokset uuni-tuoreina monistamosta.

132016

Tiistai 12.1. 8.15 Viikkopalaveri Perheentalolla 10.15 Palaveri neuvolapsykologin ja perheohjaajan kanssa 11.30 Sähköpostit ja esitteiden hiomista monistukseen 12.00 Lounas 12.30 Osa-aikaisen työntekijän puhelimen päivitys tälle vuosikymmenelle13.30 Hallituksen kokouksen valmistelua

laskut ajan tasalle. Välillä jalkaudun kaupungin sykkeeseen Eroneuvo-mainosten kanssa toivoen, että tieto seuraavasta Eroneuvo-illasta tavoittai-si mahdollisimman monen kohderyh-mään kuuluvan isän ja äidin.

Perjantai 15.1.muutama Hakemus Päiväryhmätoi-mintaan on tullut. Tänään on vielä paneuduttava myös viime vuoden ti-lastointiin, se on saatava tänään pää-tökseen.

Suunnittelemme Heidin kanssa Kummila-toimintaa. Mummolasta on hiottu Kummila, jossa opiskelijat hoitavat kummin roolia järjestäen lapsille toimintaa Perhetuvalla. Van-hemmat saavat hieman huokaisuai-kaa arkeen.

Vastaan vielä SOSTE Suomen sosi-aali ja terveys ry:n Järjestöbarometriin 2016, joka on vuosittainen kysely pai-kallisille sosiaali- ja terveysalan yhdis-tyksille. Laitan pillit pussiin jo klo 14, viikonloppu alkakoon.

Yllä: Viikkopalaverissa Perheentalolla Erja, Sinikka ja Sirkku.

Oikealla: Mummolan luottomummot Aino ja Aini.

Oikealla, alla: Taina kertoo hallituksen terveisiä.

vat ennen yhdeksää, samalla oven avauksella kaikki viisi. Vaihdamme kuulumisia ja käymme läpi päivään ilmoittautuneet lapset. Lapsia tuo-daan heti yhdeksältä, osa aloittaa lei-kistä, osa eväshetkestä.

Puheenjohtaja Taina Sidoroff tulee tapaamaan vapaaehtoisia ja tuomaan minulle eilisiä kokousterveisiä. Samal-la suunnittelemme viikon päästä pi-dettävää yhdistyksen strategiaviikon-loppua. Välillä tarjoilen Mummolan väelle kahvit ja suolapalaa. Kello 12 Mummola hiljenee. Iso kiitos mum-moille, heippa kaikki ja ensi viikkoon!

Lounastärskyt keskustassa. Iltapäi-västä saan tarkennetun talousarvion RAY:lle lähetyskuntoon.

Torstai 14.1.töiHin kävellessä on viime päiviin verrattuna lähes kesäkeli, tyyni sää ja pakkasta 14 astetta.

Sähköpostitsekkaus, josta eroper-heiden koulutus ja järjestötoiminnan kehittämiskoulutus päätyvät kalente-riin asti. Myös koko kevään Yökylän ruokahuolto varmistuu, kun ihana vapaaehtoinen Elsa tulee loihtimaan meille ruoat jokaiseen kevään Yöky-lään. Se on suuri apu.

Iltapäivällä keskityn taloushallin-toon, päivitän loppuvuoden myynti-

14 2016

Kenian ensimmäisessä en-sikodissa Sesiassa, Länsi-Kenian maaseudulla, maa-li on tuskin ehtinyt kuivua

seinillä. Cecilia Kipkeu, 22, ja Violah Koech, 21, katselevat ujon ylpeinä ympärilleen joulukuun alussa järjes-tetyssä avajaisseremoniassa. Tänne he muuttavat 64 muun äidin kanssa lapsineen alkuvuodesta.

Kenialaiseen tapaan kukaan ei ole-ta saavansa omaa huonetta. Vaatimat-tomiin oloihin tottuneille on itsestään selvää, että lapset nukkuvat äitinsä kainalossa.

Sillä välin, kun äidit käyvät ensi-kodin vieressä sijaitsevaa ammatti-koulua, lapset ovat varhaiskasvatusta opiskelevien hoidossa.

Kipkeulla ovat ompelijaopinnot jo vauhdissa, Koechista tulee kampaaja.

– Parasta tässä on se, ettei poika-ni ja minun tarvitse enää ikävöidä toisiamme. Aiemmin hän oli äitini luona, kun opiskelin, nelivuotiaan Zaphamian äiti Cecilia Kipkeu sanoo.

Sama tilanne on Violah Koechil-la. Hänkin saa nyt pitää kolmivuoti-

aan Dominic-pojan ja vuoden vanhan Claire-tytön luonaan.

– Lapsille ja äideille on tärkeää elää yhdessä, jotta heille syntyy kunnolli-nen side. Ja täytyyhän meidän saada ammatit, että voimme elättää lapsem-me, Koech sanoo.

Nuoret naiset ovat sisäistäneet, et-tä tytötkin ovat arvokkaita. Se ei ole

itsestäänselvyys. Keniassa astui vas-ta 2011 voimaan laki, joka takaa, että raskaaksi tullut tyttö pääsee takaisin kouluun saatuaan lapsen.

Talo pystyyn yhteisvoiminAloite ensikodin perustamisesta tuli helsinkiläiseltä erityislastentarhan-opettajalta ja lasten ja nuorten ryhmä-

psykoterapeutilta Sirkku Saini-Sjö-manilta.

– Ensimmäisellä Kenian-matkal-lani vuonna 2007 ihmettelin teini-ikäisten tyttöjen koulun keskeyttä-mistä. Minulle sanottiin, että he olivat tulleet raskaaksi. Se on niin iso häpeä, että heidät erotetaan koulusta. Tyttö-jä pidettiin myös tyhminä, kun olivat hankkiutuneet raskaaksi, vaikka syy-nä olisi ollut raiskaus. Ei heitä kannat-tanut kouluttaa, Saini-Sjöman sanoo.

Sirkku Saini-Sjöman päätti näyt-tää, että on teiniäideistäkin opiskele-maan. Hän sitoutui maksamaan kuu-den teiniäidin opinnot. Kuusikko on menestynyt. Kolmesta on tullut eri-tyislastentarhanopettajia, yksi on cate-ring-ammattilainen, yksi menestynyt juoksija ja yksi sosiologian maisteri.

Paikalliset kouluviranomaiset an-toivat Sirkku Saini-Sjömanin työlle tunnustusta. Uutukaisen ensikodin

Ensikodin ansiosta nuoret äidit eivät joudu eroon lapsistaan ja saavat ammatin. Sysäys talon rakentamiseen tuli suomalaiselta Sirkku Saini-Sjömanilta.

Keniaan ensimmäinen ensikoti

Viereisellä sivulla: Violah Koechia ja Cecilia Kipkeua jännittää vähän, miten opiskelut alkavat sujua ensikodista kä-sin. Onneksi koulu on aivan ensikodin vieressä.

Teiniäidit pääsevät takaisin

kouluun.

Teksti LEEna FiLpus & Kuvat Kirsi Tuura

152016

16 2016

viereen 2011 perustettu opettajien koulutuslaitos nimettiin Sirkku Sesia Training Collegeksi.

– Käyn vuosittain kouluttamassa siellä varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Muutama vuosi sitten aika oli kypsä ensikodille. Oli hienoa, että arvostettu paikallinen isäntä päät-ti lahjoittaa tontin, toinen hiekkaa ra-kentamista varten, kolmas keräsi ko-lehtia ja kaikki halusivat osallistua jo-tenkin. Näin sen pitääkin mennä, jot-ta yhteisö kokee hankkeen omakseen.

Ensikodin rakentaminen on tullut maksamaan noin 30 000 euroa. Ke-nian valtio maksoi talon rakentami-sesta lähes kolmanneksen, kehitysyh-teistyöjärjestö Suomen World Vision keräsi ja lahjoitti loput. Sirkku Saini-Sjömanin ansiosta talo saatiin käyttö-kuntoon. Sängyt, patjat, verhot ja säh-kötyöt veivät 5 500 euroa. Parhaillaan talolle rakennetaan vessoja ja peseyty-mistiloja ja hankitaan tankkeja veden säilyttämiseksi. Keräys muun muassa leikkivälineiden saamiseksi on kesken.

– Olen kerännyt rahaa myymäl-

lä kirpputoreilla perheeni ja lahjoi-tuksena saamiani vaatteita ja tava-roita. Erilaisina merkkipäivinä olen muistuttanut tuttavilleni ja yhteis-työkumppaneille keräyshankkeista-ni. Omat koulutusmatkani Keniaan olen maksanut omasta pussistani. Ehkä jo keväällä menen suunnitte-lemaan paikallisten kanssa, miten toimintaa kannattaa kehittää, Sirk-ku Saini-Sjöman sanoo.

Valoisa tulevaisuusCecilia Kipkeun ja Violah Koechin ta-rinat ovat tavallisia. He ihastuivat itse-

ään kymmenisen vuotta vanhempiin miehiin, jotka katosivat kuvioista, kun tytöt tulivat raskaaksi.

Monessa kenialaisperheessä teini-äiti ja hänen lapsensa ovat perheen hylkiöt. He saavat ehkä syödäkseenkin vasta sitten, jos muilta jää ruokaa yli.

– Osa sukulaisistamme puhui meistä todella rumasti. Jotkut ystävät kehottivat tekemään abortin. Me tie-dämme, ettei raskaus ole häpeä. Eikä lapsensaanti maailmanloppu. Olem-me onnekkaita, kun pääsemme asu-maan lasten kanssa ensikotiin, Kip-keu ja Koech sanovat.

Tulevaisuus näyttää valoisalta. Ty-töt suunnittelevat perustavansa kou-lun jälkeen yritysyhteistyöverkoston yhdessä ammattikoulun eri alojen osaajien kanssa. Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.

Yllä: Sirkku Saini-Sjöman uskoo, että ensikodin konsepti on monistettavissa myös muille paikkakunnille Keniassa. Olemme

onnekkaita, kun pääsemme asumaan

lasten kanssa ensikotiin.

172016

JÄSENYHDISTYKSET

KAAPATUT LAPSET RYAntologia julkaistiinJulkaisimme vuoden aluksi antologian Jäähyväiset jasmiinipuille, joka sisältää kertomuksia lapsikaappauksista. Anto-logiaa voi tilata toimistosta. Hinta on jäsenille 15 euroa ja muille 20 euroa. Olemme myös julkaisseet ensimmäi-sen vapaaehtoistyön oppaamme, jota voi tilata toimistolta.

Uudessa hallituksessa puheenjohta-jana jatkaa Maria Lahti. Varapuheenjoh-taja on Marjo Koivuaho, taloudenhoita-ja Virpi Järvenpää ja sihteeri Susanna Reijonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Päivi Ben Fradj, Minna Husu ja Julle Tuuliainen. Varajäsenet ovat Pia Heib ja Sirpa Souranto.

Uutena toimintana aloittaa joka toi-nen keskiviikko kerho Espoon Matin-kylässä. Kevätkokous pidetään Toivon Talolla lauantaina 9.4. Jäsenet saavat tietoa kevään voimaantumisviikonlo-pusta ja kesän tuetusta lomasta, seu-ratkaa siis sähköpostianne. Vertaisille järjestetään työnohjausta Toivon Talolla ainakin 20.2. ja 9.4.

Järjestösihteeri Vilma Näveri on opintovapaalla 1.3.–31.5. Toiminnan-johtaja pyörittää Toivon Taloa tuntityö-läisten kanssa.

Lisätietoa: www.kaapatutlapset.fi Löydät meidät myös Facebookista.

Tarja Räisänentoiminnanjohtaja

KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RYLapsille, nuorille ja eroaville apuaSaimme RAY:ltä tukea uusiin toimin-toihin: päihdeperheiden lasten toimin-taan, nuorten eroauttamiseen ja väki-valtatyön työpariin. Aloitamme kevään aikana myös Eroneuvo-illat, Neuvokah-

vila-toiminnan ja kahvilat vanhemmille, joiden lapsi otettu huostaan. Viimeksi mainittuihin ovat tervetulleita myös perheen läheiset.

Rinnalla kulkevat myös perustoimin-tomme: Tapaamispaikka Poukama, Al-vari-perhetyö, Vankilan perheosasto va-paaehtoisine lastenhoitajineen, doula-toiminta ja Voikukkia-ryhmä. Kevään aikana järjestämme lahjoitusvaroin tapahtuman perheille. Mikäli haluat mukaan järjestämään riemastuttavaa tapahtumapäivää, ota yhteyttä Siniin.

Maaliskuun lopun vuosikokoukseen kokoamme mennyttä vuotta. Nyt jo on tiedossa, että tapaamispaikassa tapaa-misten määrä on noussut huimasti. Vapaaehtoiset doulamme antoivat ai-kaansa ja osaamistaan vauvaa odot-taville perheille viime vuonna melkein viisisataa tuntia. Perheosaston vapaa-ehtoiset lastenhoitajat mahdollistivat äitien osallistumista kuntouttavaan ryhmään hoitamalla heidän lapsiaan lähes 60 kertaa.

Haemme keväällä väkivallan kokijoi-den ryhmään ammattilaisia vapaaehtois-vetäjiä. Mikäli kiinnostuit, niin lisätietoa saat Siniltä, sini.stolt@khperhetyo.fi

Sini Stolttoiminnanjohtaja

KESKI-SUOMEN ENSI- JA TURVAKOTI RY70-vuotiaan uusi organisaatioUudistimme yhdistyksen organisaation. Yhdistimme toiminnot kahteen aluee-seen: kriisi- ja väkivaltatyön- sekä vauva- ja perhetyön osaamisalueisiin. Kaikki työmuodot kuuluvat jompaankumpaan. Kansalaisjärjestötoiminta on osa mo-lempia alueita ja kaikkia työmuotoja.

Uudistuksen on tarkoitus selkeyttää yhdistyksen rakenteita, keskittää resurs-

seja asiakastyöhön ja kehittää uusia pal-veluinnovaatioita. Osallistuimme Kytkin-hankkeeseen, jossa kehittäminen jo al-koi. Keväällä jatkamme hankkeen kärki-teemojen parissa. Palvelupäälliköt vas-taavat nyt osaamisalueista. Kiitos työnte-kijöille aktiivisesta osallistumisesta kehit-tämistyöhön ja yhdistyksen hallitukselle luottamuksesta ja kannustuksesta.

RAY-avustuspäätös toi toivottua vah-vistusta järjestölähtöiseen toimintaan. Voimme kehittää edelleen eri tukimuo-toja yhden vanhemman perheille niin ammatillisena työnä kuin vapaaehtois-toimintana.

Juhlavuonna muistamme myös Mii-na Sillanpään 150-vuotisjuhlia. Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Sär-kelä on kutsuttu Jyväskylän Talven Mii-na Sillanpää -tapahtumaan, jossa myös yhdistys on mukana. Juhlan kunniaksi järjestämme toukokuussa vaativan vau-vatyön seminaarin ja elokuussa on mei-dän vuoromme järjestää vuosittainen Väkivaltafoorumi. Varsinaista 70-vuotis-juhlaa vietetään marraskuussa. Tapah-tumien suunnittelu on käynnissä, tule mukaan siihen ja tapahtumien järjes-tämiseen.

Eija Paloheimotoiminnanjohtaja

KUOPION ENSIKOTIYHDISTYS RYLastenjuhla aloittaa 70-vuotisjuhlatYhdistys juhlii tänä vuonna 70-vuotis-ta taivaltaan. Aloitamme juhlavuoden lasten juhlan merkeissä. Satuhahmot valtaavat Kuopion kaupungintalon juh-lasalin 27.2. klo 12.00–15.00. Mukana on Uppo-Nalle, taikuri ja paljon muuta mukavaa perheen pienimille. Tapahtu-ma on maksuton ja avoin kaikille. Terve-tuloa mukaan, vinkkaathan kaverillekin!

Tuomme vuoden mittaan toimin-

Yhdistykset toimivat

18 2016

KAAPATUT LAPSET RY KEHITTI

Apu kaappausuhan

arviointiinLapsen kaappaamista ulkomaille tai sen yritystä edeltävät

usein samankaltaiset tapahtumat ja piirteet. Jotta kaappaamisen uhkaa voi arvioida, on hyvä tietää, mihin on kiinnitettävä huomiota.

vainoamiseen tai lapsen kaltoin-kohteluun.

• ei ole kotoutunut Suomeen, hä-nellä ei ole tänne muita siteitä kuin lapsi.

• hakee lapselle matkustusasiakir-joja: passia, viisumia, henkilöl-lisyystodistusta ilman, että on sovittu matkasta yhdessä.

• ei kunnioita suomalaisten viran-omaisten päätöksiä lapsen huol-losta, elatuksesta tai tapaamisoi-keudesta.

• pyrkii saamaan käsiinsä lap-sen asiakirjoja, kuten syn-tymä- ja terveystodistuksia, koulutodistuksia.

• alkaa yllättäen opettaa lap-selleen omaa kieltään ja kult-

Kaapatut Lapset ry auttaa kaappausuhan arvioimisessa. Soita arkipäivisin p. 044 2626 662 tai lähetä viesti toimisto@kaapatutlapset.fi

K ymmenet Kaapatut Lapset ry:n jäsenet ja yhteyden-ottajat kokosivat yhdessä

kaappausuhan arvioimisen kritee-rit. Mitä useammat kriteerit ovat totta lapsen kohdalla, sitä toden-näköisemmin toinen vanhempi on aikeissa kaapata lapsen:

Toinen vanhempi: • on yrittänyt tai uhannut kaapa-

ta lapsen tai pitää selvänä, että lapsi kuuluu hänelle tai hänen suvulleen (eikä tarvitse toista vanhempaa).

• vanhempien välillä on vakavia

erimielisyyksiä lasta koskevissa asioissa, kuten kasvatuksessa, uskonnossa, terveydenhoidossa, koulutuksessa, harrastuksissa.

• on syyllistynyt ruumiilliseen tai henkiseen lähisuhdeväkivaltaan,

tuuriaan, vaikka ei ennen ole pitänyt asiaa tärkeänä

• piilottaa tai tuhoaa omia asia-kirjojaan, esittää väärennetty-jä asiakirjoja.

• muuttaa varallisuuttaan rahaksi ja siirtää sitä toiseen maahan.

• luopuu vakinaisesta asunnos-ta tai työpaikasta tai menet-tää ne.

• on saamassa kielteisen oles-kelupäätöksen, hänen kan-salaisuushakemuksensa on hylätty tai hän ei edes halua hakea kansalaisuutta, vaik-ka yhdessä toiseen maahan muuttamisesta ei ole ollut puhetta.

Shut

ters

tock

192016

JÄSENYHDISTYKSET

taamme esille eri tavoin. Tiedotamme ajankohtaisista asioista tällä Enskan palstalla, nettisivuillamme ja Faceboo-kissa. Nettisivut saavat juhlavuoden tii-moilta uuden ilmeen. Ne löytyvät jat-kossa osoitteesta kuopionensikoti.fi.

Yhdistyksen strategiaa vuosille 2016–2019 on valmisteltu viime vuoden aika-na. Maailma ympärillä muuttuu ja muo-rin ikään ennättäneen yhdistyksenkin pi-tää pysyä ajassa mukana. Haluamme jat-kossakin olla vahva vaativan vauvatyön, lapsilähtöisen päihdekuntoutuksen ja eroauttamisen osaaja. Myös uudet ava-ukset ovat ajankohtaisia, ja yhdeksi ke-hittämisen kohteeksi on noussut väki-valtatyön kehittäminen Pohjois-Savon alueella. Vahvistamme strategiakaudella myös taloushallintoa ja viestintää, johon nettisivujen uudistuskin liittyy.

Yhdistyksen kevätvuosikokous pide-tään 21.4. klo 18.00 Amaliassa. Laita ai-ka jo kalenteriisi, kutsu tulee myöhem-min postissa.

Pirjo Pehkonentoiminnanjohtaja

KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RYKerro juhlavuoden ideasiYhdistyksemme perustamisesta tu-lee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Olisi ollut hienoa, jos olisimme juhlan kunniaksi voineet palkata isätyönteki-jän tukemaan ja monipuolistamaan yh-distyksen toimintamuotojen tekemää isätyötä, mutta harmiksemme RAY:n päätös avustushakemukseemme oli siltä osin toistamiseen kielteinen. Isä-työn uusien toimintojen aloittamisen suhteen otamme nyt aikalisän ja poh-dimme, mistä saisimme lisäresurssia isätyölle.

Juhlavuotena on hyvä muistuttaa mieliin, että kaikkien kuluneiden vuo-sikymmenten ajan yhdistys on ollut merkittävä kymenlaaksolainen kansa-laisjärjestö. Elinvoimaisuudestamme kertoo se, että tällä hetkellä toiminnas-

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RYKeski-Uudellemaalle kumppaniksiLyömättömän Linjan keskiössä on edel-leen Väkivallan katkaisu -ohjelma. Mie-hen Linjalla toteutamme maahan muut-taneiden parissa kulttuurisensitiivistä työtä niin väkivallan katkaisussa kuin sen ehkäisyssä erilaisten kotouttavien ryhmi-en avulla. Teemme työtä isien parissa ja tapaamme väkivaltaa kokeneita nai-sia lahjoitusvarojemme turvin. Linjojen asiakastyön rinnalla vapaaehtoisten tuki-henkilöiden toteuttama Kaverin Linja on arvokkaalla työllään myös vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksen toiminnoissa.

Keväällä Lyömätön Linja rantautuu RAY:n tuella Keski-Uudenmaan alueel-le. Kolmivuotinen kumppanuuspro-jekti Paasikiven Nuorisokylän Säätiön kanssa kehittää alueelle koko perhettä huomioivaa perheväkivaltatyön palvelu-keskusta. Kehitystyössä huomioidaan Espoossa kehitetty Väkivallan katkaisu -ohjelma ja siihen sisältyvät työmuodot.

Lyömätön Linja Espoossa ry on kansalaisjärjestö, joka tarvitsee talou-dellisten avustusten rinnalla tuekseen monialaisia yhteistyöverkostoja. Yhdis-tyksen jäsenet ovat tärkeässä asemas-sa toiminnan perustehtävää tarkastel-taessa. He antavat jäsenyydellään tär-keän panoksen työmme tueksi. Haluan kiittää jokaista yhdistyksemme jäsentä ja toivotan uudet jäsenet tervetulleek-si kanssamme Lyömättömille Linjoille.

Jari Hautamäkitoiminnanjohtaja

OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RYMerkittävä musiikkilahjoitus Oululaiset lastenmuusikot lahjoittivat kuudennen Lastenlaulukatu-tapahtuman tuoton Oulun ensi- ja turvakodille. Ta-pahtuman järjestämisestä vastaa oulu-lainen lastenmusiikkiduo, Lastenkulttuu-rin Valtionpalkinnon saanut Soiva Siili.

Yrityslahjoituksilla ja katusoittoansi-oilla hankitaan tänäkin vuonna soitti-mia ja muuta musiikkivälineistöä. Yri-

samme on mukana 140 vapaaehtoista, mikä on enemmän kuin koskaan yhdis-tyksen historiassa. Julkisuuskuvamme on positiivinen ja helposti lähestyttävä. Palveluihimme luotetaan ja tapaamme tehdä asiakastyötä arvostetaan, kiitos osaavan ja sitoutuneen henkilöstön.

Alkuvuonna työntekijöiden aikaa on vienyt uuden sähköisen taloushal-lintojärjestelmän sisäänajo, mutta ke-vättalvella aikaa riittää jo juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Mikäli sinulla on ideoita juhlavuoden vieton suhteen, ota rohkeasti yhteyttä tai tule kertomaan ideoistasi yhdistyksen vuosi-kokoukseen tiistaina 16.2. klo 18 Kump-panuustalo Viikariin (Mariankatu 24, 48100 Kotka). Yhdistyksen Facebook- ja kotisivuilta löydät aina ajankohtaiset tapahtumat. Tehdään yhdessä meidän näköinen juhla vuosi!

Jaana Vaittinentoiminnanjohtaja

LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY70-vuotisjuhlintaaAlkanut vuosi on juhlavuosi täällä Lah-dessa. 70 vuotta sitten toimeliaat naiset perustivat yhdistyksen ja aloittivat sitten jo muutaman vuoden kuluttua ensiko-tityön. Toiminta on vuosikymmenten kuluessa laajentunut monella tavoin.

Turvakotityön 30 vuoden työtä on myös aika juhlia nyt. Päiväryhmä Peu-kaloinen on sekin toiminut 20 vuotta. Perhetupa-toiminta alkoi Lahdessa 10 vuotta sitten.

Vuoden mittaan järjestämme mo-nenlaisia tapahtumia ja juhlallisuuksia. Pääjuhla kutsuvieraille saa jatkokseen työmuotojen avoimia ovia, pihajuhlat ja juhlaseminaarin. Kaiken kansan keskel-lä juhlitaan vielä Lahden torilla Joulun-avauksen yhteydessä. Tarkempaa tietoa tilaisuuksista löytyy aikanaan kotisivuil-ta. Lähde ihmeessä mukaan.

Jukka Ihalainentoiminnanjohtaja

20 2016

JÄSENYHDISTYKSET

tysyhteistyökumppani Musiikki-Kullas toimittaa hankinnat edulliseen hintaan.

Tilauslistalla on Ensi- ja turvakodin yhteisötilaan uusi sähköpiano. Vanha piano ei ole pysynyt vireessä ja perin-teiset joululaulutapahtumat on täytynyt vetää joskus nuotin vierestä. Tuotolla hankitaan yhdistyksen Vauvatalolle ja Ensikodille muun muassa akustinen kitara, vauvasoittimia ja cd-levyjä.

Tapaamispaikkatoiminta saa myös lasten bongo-rummut, vauvalevyjä ja isommille lapsille sopivia levyjä, joissa on laululeikkejä. Lisäksi lahjoitusvaroil-la hankitaan yhdistyksen nuorten tur-vapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköille Hyvän mielen talolle (Myllytulli) ja Lo-makoti Onnelaan (Haukipudas) suo-men kielen opiskeluun kieliohjelmia. Erityisesti on kaivattu suomenkielisiä iskelmiä ja laulelmia. Nuorten tukiasu-misyksiköihin kaivataan myös pientä ukulele-orkesteria.

Yhdistyksen vapaaehtoistyö on kas-vussa. Myös nuorten turvapaikanhaki-joiden tukihenkilöiksi ja edustajiksi on ilmoittautunut paljon uusia ihmisiä.

Timo Peltovuoritoiminnanjohtaja

PIENPERHEYHDISTYS RYMiina-ryhmässä selviytymisen tarinoitaMiina-ryhmä väkivaltaa kokeneille nai-sille keskittyy selviytymisen ja voimaan-tumisen tarinoihin akuutin kriisin jäl-keen. Ryhmässä on mukana kokemus-asiantuntijoita eli ryhmäläisiä, jotka voivat toimia tukena ja opastajana sel-viytymisen tiellä.

Väkivallasta selviytymisen tarinat ovat yksilöllisiä. Joillakin varjo seuraa huoltoriitojen, oikeudenkäyntien, osi-tusten ja muun arjen haasteiden muo-dossa mukana vuosia. Joillakin tarinat kiertyvät oman itsetunnon ja valintojen ympärille. Ryhmässä on tilaa kaikenlai-sille tarinoille. Jokaisesta oivalluksesta ja askeleesta voidaan iloita yhdessä.

Vaikeiden hetkien kohdatessa ryhmäs-tä löytyy ymmärrystä ja tukea kunnes omat voimat jälleen kantavat.

Lasten tarinat kulkevat ryhmässä naisten tarinoiden lomassa. Huoli lasten kantamista muistoista ja kokemuksista voi seurata mukana pitkäänkin. Tapahtu-neiden tekojen ja kokemusten läpikäymi-nen eri kehitysvaiheissa olevien lapsien kanssa tuo muistoja esiin myös itselle, niin päiviin kun uniinkin. Ahdistus nos-taa päätään, vaikka arki on jo turvallista ja elämä raiteillaan. Ryhmä toimii turval-lisena paikkana jakaa kokemuksia.

Miina matkaa esikuvansa Miina Sil-lanpään jalanjäljissä. ”Sydämen on luo-tava usko, joka tekee mahdottoman mahdolliseksi.” Mahdottomistakin ti-lanteista on mahdollista selviytyä.

Lisätietoja www.pienperhe.fi/ toiminta/vertaistoiminta/ tai 050 405 4668.

Luru Natunenvertaistoiminnan koordinaattori

PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY348 aikuista ohjattiin muualleTeemme työtämme viime vuotta sees-teisemmissä olosuhteissa. Taloudellis-ten haasteiden pohtiminen on vähen-tynyt, kun turvakotitoiminta siirtyi val-tion rahoitusvastuulle ja Asumisyksikkö Kilpolassa tuotetaan kilpailutettua pal-velua. Jännityksellekin on sijansa: Avo-yksikön kuluvan vuoden rahoituksessa on vielä omat haasteensa ja Tapaamis-paikan menestyminen kilpailutuksessa ei ole vielä selvä.

Vuoden 2016 tavoitteiden mukai-sesti yhdistyksen toimintoja kehite-tään edelleen ja sopeutetaan niitä uu-siin rahoitusjärjestelmiin. Perustehtäviä toteutetaan edelleen laadukkaasti. Ha-luamme olla haluttu yhteistyökumppani myös muuttuvissa olosuhteissa ylläpi-täen samalla yhdistyksen väkivaltatyön osaajan imagoa. Otamme käyttöön koko yhdistyksen toiminnan kattavan Webropol-pohjaisen asiakaspalauteky-

selyn hyödyntäen palautetta palvelui-den kehittämisessä.

Yhdistyksen turvakoti on nyt viralli-sesti 11-paikkainen totutun 10 paikan si-jaan. Viime vuonna 348 aikuisasiakasta ohjattiin muualle, koska Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodissa oli täyttä. Tilastoimme aikuisasiakkaat, heidän li-säkseen palvelumme ulkopuolelle ovat jääneet ja muualle ohjautuneet heidän mahdolliset lapsensa. Pääkaupungin turvakoti ry on asettanut tavoitteekseen uusien toimitilojen löytämisen turvako-dilleen ja Tapaamispaikalleen. Yhdistyk-sessä elää toivo siitä, että turvakodin asiakaspaikkoja voidaan entisestään tulevaisuudessa lisätä.

Karola Grönlundtoiminnanjohtaja

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI RYIkäihmisten palvelut kilpailutetaanVuosi alkaakin aikamoisella jännitys-näytelmällä, kun Tampereen kaupunki kilpailuttaa yhdistyksen ikäihmisten pal-velut. Luonnollisesti ikäihmisten palve-luiden henkilökuntaa tilanne jännittää eniten, mutta kilpailutuksen päätös vai-kuttaa myös koko yhdistyksen ja kaikki-en työntekijöiden ja asiakkaiden tilan-teeseen. Ikäihmisten palvelut ovat noin puolet yhdistyksen toiminnasta. Kädet olkapäitä myöten ristissä toivomme tietysti, että voitamme kilpailutuksen ja saamme jatkaa ihanien mummujen ja pappojen kanssa työskentelyä. Viisai-ta olemme tässä asiassa maaliskuussa.

Lapsiperheiden palveluissa on ollut kysyntää. Turvakoti on ollut kovin täyn-nä ja vuoden vaihteessa saimmekin yh-den lisäpaikan tälle vuodelle. Ensikodin kehittämistyö on käynnissä ja valmista pitäisi saada kevään aikana. Kehittämis-työssä mietitään millainen ensikotipal-velu olisi jatkossa: teemmekö esimer-kiksi ensikotityötä suoraan asiakkaiden kotiin ja kodeissa.

RAY-yksiköistä Perhekulma Puhuris-

212016

JÄSENYHDISTYKSET

sa tapaamispaikkatoiminta on myös pohdinnan alla. Nykyinen malli on tul-lut tiensä päähän. Kevään aikana pohdi-taan, millaiseksi toiminta muodostuu, ja kehitetään sitä.

Samat teemat tuntuvat toistuvan yhdistyksen kuulumisissa. Haasteita ja kehitettävää riittää. Olemme kuitenkin ikuisia optimisteja ja uskomme, että asiat järjestyvät.

Maria Länsiötoiminnanjohtaja

TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RYAvoimia, maksuttomia ryhmiä ja seminaareja

Turun yhdistyksessä vuosi 2015 päät-tyi lahjavuoreen. Lapsiasiakkaiden saa-mat lelut, kengät ja vaatteet toivat run-saasti jouluiloa ja elokuvaliput ilahdut-tavat vielä joulun jälkeenkin. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Turvakodin vuosi on alkanut työn-täyteisesti. Paikat ovat olleet kovassa käytössä, mutta tilaa on löytynyt tarvit-seville. Lapsia on ollut runsaasti ja uu-det vapaaehtoiset ovat auttaneet hei-dän hoidossaan.

Väkivaltaa tai vainoa kokeneiden nais-ten vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin klo 18.00 osoitteessa Luolavuorentie 7 b. Aihealu-eet vaihtelevat tapaamiskerroilla ryhmän jäsenten toivomusten mukaisesti ja ryh-mässä keskustellaan luottamuksellisesti. Eroneuvo-tilaisuudet eroa harkitseville ja eronneille vanhemmille sekä heidän läheisilleen järjestetään kerran kuukau-dessa Turussa, Raisiossa tai Kaarinassa. Molemmat tapahtumat ovat maksutto-mia eivätkä edellytä ennakkoilmoittautu-mista. Tarkat ajat ja paikat löytyvät www.tuentu.fi/Ajankohtaista.

Avoimet info-tilaisuudet yhdistyksen toiminnasta opiskelijoille ja muille kiin-nostuneille pidetään 17.2., 16.3., 12.4. ja 12.5. klo 13–15 os. Luolavuorentie 7 a. Il-moittautumiset noin viikkoa ennen eija.jarvio@tuentu.fi.

Vahvista isyyttä -seminaarikiertue tu-lee Turkuun pe 8.4.2016 klo 12–16. Se-minaari pidetään Turun ammattikorkea-koululla, os. Ruiskatu 8 ja on maksuton. Ilmoittautuminen ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.intoaisatyohon.fi

Eija Järviövaativan vauvatyön palvelupäällikkö

TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RYVäkivallatonta vanhuuttaSuvannon ja Juuri-hankkeen työntekijöi-den ja Suvanto-linjan puhelimiin tuli vii-me vuonna yli 300 yhteydenottoa. Yh-teydenotoissa oli kyse ikääntyneiden ko-kemasta eriasteisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

Läheiset tuovat monelle iäkkäälle turvan. Aina näin ei ole. Väkivallan muo-dot saattavat vuosien saatossa muuttua tai väkivalta tulla kuin varkain elämään myöhemmällä iällä oman tai läheisen sairastumisen tai muiden vaikeuksien myötä. Sukupolvien välisen vuorovaiku-tuksen ja ymmärryksen vahvistamiseen haemme uusia työvälineitä Erasmus+ -hankkeessa. Keväällä käynnistyvässä, oikeusministeriön avustamassa Tikka-hankkeessa etsimme yhdessä pankki-alan ja maistraattien kanssa työkaluja taloudellisen hyväksikäytön tunnista-miseen. Vertaistuen ryhmät väkivallan uhkaa kokeneille ikääntyneille jatkavat Helsingissä ja Vantaalla.

Olemme päivittämässä yhdistyk-semme strategiaa. Tule mukaan vai-kuttamaan. Jäsenenä ja vapaaehtoisena pääsette osallistumaan työhömme tur-vallisen ja väkivallattoman vanhuuden puolesta. Ota rohkeasti yhteyttä info@suvantory.fi tai puh. (09) 726 2422.

Kansainvälistä ikääntyneiden väkival-lan vastaisen kampanjapäivän ”Kätketyt äänet” päätapahtumaa vietetään tänä vuonna Mikkelissä 15. kesäkuuta. Su-vannon kanssa yhtenä järjestäjätahona on Viola ry. Lue lisää www.suvantory.fi,

www.juurihanke.fi, www.katketytaanet.fi ja Facebook.

Leena Serpola-Kaivo-ojatoiminnanjohtaja

ÄIDIT IRTI SYNNYTYS-MASENNUKSESTA ÄIMÄ RY Lisävoimia äitien ja perheiden auttamiseenÄIMÄ ry pystyy vuonna 2016 auttamaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin sairastuneita äitejä entistä paremmin. RAY:n alusta-va avustustenjakopäätös on vielä vahvis-tamatta, mutta se on silti meille erittäin tärkeä ja oleellinen toiminnan kehittymi-sen kannalta. Kiitos päärahoittajamme RAY:n alkuvuodesta Äimän toimistolla pääsee aloittamaan myös uusi vapaa-ehtoistoiminnan ja viestinnän koordi-naattori. Häntä todella tarvitsemme va-paaehtoisten vertaistukiäitiemme tuek-si. Vertaistukiyhdistyksessä kolmannen työntekijän saaminen on todella suuri askel. Jatkossa pystymme sekä tukemaan auttamistyötä tekeviä että kouluttamaan uusia auttamisesta kiinnostuneita entis-tä nopeammin. Vertaistukitoimintamme vahvistuu entisestään eri puolilla maata. Lisäksi koordinaattorin toimenkuva vah-vistaa viestintäämme, jotta tavoitamme entistä useammat tarvitsijat.

Uutta ja vanhaa. Monet ryhmämme ympäri Suomen ovat jo käynnistyneet ja uusia alueita suunnitellaan. Vertaistuki-puhelin palvelee niin äitejä kuin neuvoa kysyviä läheisiä. Vertaistuki-chatteihin on saatu lisää vahvistuksia ja niin ryh-mä- kuin henkilökohtaiset chatit autta-vat sielläkin, missä ryhmää ei ole. Näi-den lisäksi eri puolilla maata pidetään infoiltoja ja aluetukihenkilöt auttavat. Näistäkin lisätietoa ilmestyy verkkosi-vuillemme keväällä. Tule mukaan, lue lisää ja välitä tietoa! www.aima.fi tai FB:n kautta!

Laura Piirainentoiminnanjohtaja@aima.fi

Upeat kaveritMieskavereista, lapsista ja äideistä tehty komea kuvajulkaisu kertoo 15 kaveruudesta. Kuvat lapsen kaveriksi ryhtyneistä tavallisista miehistä on otettu todennäköisesti heidän omissa lempipaikoissaan, niin rennoilta ja läsnäolevilta miehet vaikuttavat. Kuvatekstien pienet tarinat täydentävät kuvia

Julkaisu on katsovissa osoitteessa http://issuu.com/pienperheyhdistys/docs/mieskaverit.

MieskaveritPetri Kaverma, Pienperheyhdistys ry, 2016, 48 s.

Taistelun tekstejäLapsen menettäminen tai sen uhka yhdistää Jäähyväiset jasmiinipuille -antologian tekste-jä. Ne kertovat elävästi ja helppolukuisesti todellisista tilanteista, joissa vanhempi huo-maa joutuvansa taistelemaan lapsestaan.

Tutkija Paavo Isakssonin teksti kokoaa yh-teen kokemuksia toimimisesta Venäjän vi-

ranomaisten kanssa lapsikaappauksissa ja lasten ja vanhem-pien traumatisoitumisesta näissä menetyksissä.

Tarinoissa kuuluu vertaistuen tärkeys. Tilaa: toimisto@kaapatutlapset.fi, hinta 15 / 20 euroa.

Jäähyväiset jasmiinipuille – vanhempien kertomuksia lapsikaappauksestaAgneta Ahgqvist, Paavo Isaksson, Anna-Maija Tikkanen ja Tanja Turtola (toim.). Kaapatut Lapset ry, 2015, 221 s.

Uudistettu painosLapsi ja kriisi – Selviytymisen tukeminen -teok-sen uudistettu painos käsittelee nyt myös kog-nitiivista käyttäytymisterapiaa ja päivähoidon ja koulun kriisitoimintaa. Kirjassa lähtökohta-na on resilienssin käsite, kyky selviytyä muu-toksista.

Kirjassa on runsaasti käytännön ohjeita vanhemmille, päivähoidon ja koulun henkilöstölle sekä krii-sityön ammattilaisille. Poijula on psykologi ja psykoterapeutti, joka on erikoistunut trauma- ja kriisipsykologiaan.

Lapsi ja kriisi – Selviytymisen tukeminenSoili PoijulaKirjapaja, 2016, 360 s.

Lapsen kokemus näkyviinLillin ja Mikin tarina kertoo Lillin kokemuk-sista hänen vanhempien erotessa. Tarinan kertoja on Miki, Lillin lemmikkikoira. Tarina ja monipuoliset tehtävät auttavat lasta peilaa-maan omia ajatuksiaan ja toiveitaan sekä jä-sentämään vanhempien eroon liittyviä tuntei-ta. Kirja on lapsen oma ja henkilökohtainen,

mutta se on tarkoitettu täytettäväksi yhdessä aikuisen kanssa. Tilaa: toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi, hinta 5 €.

Lilli ja Miki – uusi polkuTehtäväkirja lapsille vanhempien erotessa Anne Meritie, Marjut Pitkänen, Mika Ketonen. Kuvitus ja tari-na Sari Karhu. Lahden ensi- ja turvakoti, 2015, 22 s.

Oikeasti ihana kirjaPersiana tuo ravintoloissa nyt hyvin suo-situt lähi-idän maut ja tuoksut kotikeit-tiöön. Keittokirjan kasvis-, kala- ja liha-ruuat ovat pitkähköistä resepteistä huo-limatta melko yksinkertaisia. Mausteita ja yrttejä käytetään paljon. Tuttua lohta voi maustaa vaikkapa limen- ja appelsii-ninkuoriraastella ja ruusun terälehdillä!

Kirja on kaunis ja houkutteleva. Sitä selaillessa tuli mieleen, että reseptejä voisi kokeilla vaikka yh-dessä hiljattain maahan tulleiden kanssa. Persianan reseptit ovat monelle turvapaikanhakijalle kotiruokaa.

Persiana. Lähi-idän ruokaa joka makuunSabrina GhayourGummerus kustannus, 2016, 240 s.

KIRJANMERKKI

Kirjat kokosivat: Salla Frisk, Essi Lehtinen ja Katariina Suomu.

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryTukkikatu 2 53900 Lappeenrantap. 044 777 5355www.ek-perhetyo.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys rySysipolku 4 61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. 09 774 2460f. 09 701 4277www.helsinginensikoti.fi

Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs13100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. 06 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ryHaapaniementie 1070100 Kuopiop. 044 369 7220www.kuopionensikotiry.net

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C68600 Jakobstadpäivystysp. 06 724 5600www.kvinnojouren.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ryLoviisankatu 14 A 315100 Lahtip. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 040 584 0021, f. 016 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ryJuvan virastotaloJuvantie 1351900 Juvap. 040 831 8592toimisto@lapsenkengissa.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com

Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. 09 2766 2830www.lyomatonlinja.fi

YHTEYSTIEDOT

Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup.08 561 5500, f. 08 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi

Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130www.pienperhe.fi

Pohjois-Karjalan ensikoti rySänkinotkontie 683500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. 02 633 3850, f. 02 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. 09 477 7180 f. 09 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. 08 221 202, f. 08 221 292toimisto@raahenensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ryHämeentie 15 B, 6400500 Helsinkip. 09 726 2422www.suvantory.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814www.tetuko.fi

JÄSENYHDISTYKSET

Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. 02 513 4100, f. 02 513 4150www.tuentu.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVarastokatu 12 65100 Vaasap. 06 312 9666, f. 06 312 9667www.vaasanturvakoti.fi

Vantaan Turvakoti ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. 09 8392 0071 f. 09 874 7122www.vantaanturvakoti.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. 015 365 330www.violary.fi

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. 05 472 4909, f. 05 431 9650marja-leena.koskinen@vkletu.fi

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryLouhenkatu 17a B 1974100 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryAsemamiehenkatu 4 A, 6. krs.00520 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO •

Lahjoitustilit

Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

Puheenjohtaja Tuula HaatainenPääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros)p. (09) 454 2440toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

NeuvokeskusAsemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.)neuvokeskus.fiapuaeroon.fi

Koulutuskeskus SopukkaUusi Porvoontie 482, 01120 Västerskogp. 040 848 6561info@sopukka.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

BM9 1BM9 1BM9 1BM9 1

Sinulla on oikeus

turvalliseen

elämään!

www.turvakoti.net

Tule Nettiturvakotiin! Se tarjoaa väkivallan

kaikille osapuolille tietoa väkivallasta. Nettiturva kodissa

voit keskustella ammatti-auttajan tai samaa

kokeneiden kanssa.

Uskalla hakea apua!