NO 3 ´2016

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI

Isä on ylpeä pojastaan 4

Eroavien vanhempien tavoitteeksi kompromissi 7

10

Sisältö

14 4 Paljon hyvää Pojassa – ja isässä

Miika Vepsäläinen kehuu poikaansa.

7 ”hyvin eroaminen” kunnia-asiaksi Kompromissien pitäisi olla tavoiteltuja.

8 lyhyet

9 kahvitaukoPelkkä raha ei saa ratkaista. Sirkka Merikoski.

10 minun työviikkoniMuutoksessa voi elää. Jani Kaisto.

12 kesäPolku-PeliLapsille ja vanhemmille.

14 leikkiPäivä 2016Kuvia leikkihetkistä.

16 vaPaaehtoiset doulat oPPivat yhdessäLisäoppia konkareille.

18 jäsenyhdistykset

19 enskan kesäristikko

22 kirjanmerkkiKirjauutuuksia tiukasti asiasta.

23 yhteystiedot

16

Han

na-K

aisa

Häm

äläi

nen

Hei

di S

iikal

uom

aR

aisa

Kyl

likki

Ran

ta

ilmestymisaikataulu:

4/2016 viikolla 38

5/2016 viikolla 47

NO 3 ’2016

www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti

34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä

Toimitussihteeri: Essi Lehtinen

Toimituskunta: Riitta Särkelä,

Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko

Savelainen, Hanna Sellergren ja

Katariina Suomu

Juttuideat ja palaute toimitukseen:

essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi

Ilmoitukset: Outi Hieta

Ilmoitushinnat:

1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4

sivua 280 €

Tilaukset ja osoitemuutokset:

toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Tilaushinta: 25 € / vuosi

Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON

Painopaikka: Lönnberg Oy

Kannen kuva: Eeva Anundi / Kuvastus

PÄÄKIRJOITUSNin

a D

odd

Yhtiöittämisvelvoite ja valinnan- vapaus vakavia haasteita

Hallitus valmistelee merkittäviä muutoksia lasten ja lapsiperheiden arkeen. Lasten ja lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) hakee parannusta lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Ohjelman suunnitelma on hyväksytty ja työskentely on rakentunut 25 teeman

ympärille. Näistä rakentuvat hankkeet, joilla muutosta viedään konkreettisesti eteenpäin. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat laajasti mukana kaikissa valmisteluryh-missä ja ovat antaneet erittäin suuren työpanoksen. Keväällä on päästy kiin-ni konkretiaan ja suunniteltu niin perhekeskuksia kuin vaativien palveluiden osaamiskeskuksia. Siinä mielessä tilanne näyttää myönteiseltä. Maakuntakierros hankkeesta on juuri ollut. On tärkeää, että myös järjestöt ovat mukana jatkotyös-kentelyssä ja alueellisessa organisoitumisessa.

NäeN kuiteNkiN ohjelman hyvälle etenemiselle kaksi riskiä, joihin kannattaisi reagoida nyt. Kun valmistelussa on suuri määrä suunnitelmia ja hankeaihioita, todellinen muutos voi pirstoutua hankeähkyyn. Olisi viisasta valita vain muutama iso kärki, joita viedään laajasti eteenpäin ja joiden lähtökohta olisivat lasten ja lapsiperheiden tarpeet. Isojen kärkien rinnalla voi toki olla pienempiä, esimer-kiksi uusien työvälineiden kehittämiseen liittyviä hankkeita. On varmistettava myös, että järjestöt voivat olla hankkeissa aidosti mukana, myös rahoituksen saajina. Isot omarahoitusosuudet sulkevat automaattisesti järjestöt ulkopuolelle.

toiNeN oNNistumiseN riski on sote-uudistus nykylinjauksin. Valinnanvapaus ja lastensuojelu eivät sovi yhteen. Samaa voi sanoa muistakin erityistason sosiaali-palveluista. Hallituksen linjaus julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta ei ole sovitettavissa yhteen myöskään sote-uudistuksen ja muutosohjelman sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio on yhtiöittämismal-lissa mahdoton. Järjestelmästä tulisi erittäin pirstaleinen ja vaikeasti hallittava niin palvelukokonaisuuksien kuin kustannustenkin näkökulmasta. Niin sosiaalipolii-tikot, hallintotieteilijät kuin taloustieteilijätkin varoittavat vakavasti yhtiöittämis-velvoitteen isoista ja peruuttamattomista uhkista. Heitä olisi viisasta kuunnella.

YritYsteN tehtävä on tuottaa voittoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä taas on parantaa ihmisten toimintakykyä, pärjäämistä ja terveyttä. Yhtiöittämis-velvoitteesta syntyisi iso perustehtävien ristiriita. On selvää, kumpi veisi voiton.

Riitta Särkeläpääsihteeri

4 2016

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Eeva Anundi

Paljon hyvää pojassa – ja isässä

Mikä omassa lapsessa on hienoa? Missä minä isänä olen onnistunut? Miika Vepsäläinen mietti yhden aurinkoisen aamupäivän, mikä on

mennyt hyvin. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt arki sujuu.

Miika vepsäläiNeN asuu Jakomäen lähiössä Hel-singissä. 5000 ihmisen aluetta voi pitää levot-

tomana tai sitten ei. Selvää on, että vaaleanpunaista kuorrutusta täältä on turha hakea.

Miikalle ja hänen pojalleen Ben-jamin Vepsäläiselle, 11, ”Jakis” on koti. ”Jakiksen pihat” ovat hyvä ko-konaisuus, josta löytyy se, mitä isä ja poika tarvitsevat. Naapurit ovat kivoja ja vierekkäisillä pihoilla asuvat Benja-minin kolme tärkeää ihmistä: isä, äiti ja mummo. Talojen välissä on vain yläkenttä.

Miika, 40, erosi Benjaminin äidis-tä, kun poika oli nelivuotias. Vuotta myöhemmin Benjamin muutti isän luo.

– Yhdessä sovittiin, että otan vas-tuun pojasta.

Isä jäi kotiin pojan omaishoitajak-si, kun tilanne sitä vaati. Tarhassa oli huomattu, että poika kommunikoi enimmäkseen ilmeillä ja eleillä. Ben-

jaminin omaan kieleen kuului muu-tama sana ja tavuja, joita vanhemmat osasivat tulkita. Poika ymmärsi hyvin arkista puhetta, mutta ei itse juuri sitä tuottanut. Osoittautui, että Benjami-nilla on kielellinen erityisvaikeus, jota ennen olisi kutsuttu dysfasiaksi.

Menevää sorttiaTavallinen arki, jossa poika nyt käy koulua ja isä ajaa vuoroja taksissa, on Miikalle voitto. Koulusta ei tule kielteistä postia liian usein ja arkiset asiat hoituvat.

Isän mielestä poika on ilopilleri. Koulun jälkeen reppu ilmestyy oven sisäpuolelle, välipala on syöty ilta-päiväkerhossa. Pahan tuulen päiviä ”Benkulla” on harvakseltaan.

– Pojan ilta kuluisi pihoilla, jos ei välillä pitäisi tulla syömään ja teke-mään läksyjä.

– Usein se vielä kysyy puhelimes-sa, että ”saanko olla puoli kasiin”?

Niskaansa hieroen Miika muistelee

viikonloppua. Hän tuli luvanneeksi, et-tä Benjaminin pyörä laitetaan kuntoon sunnuntaina. Kahdeksalta aamulla poika oli sitä mieltä, että nyt on hyvä aloittaa. Isä yritti pelata aikaa, kun näki verhon raosta, että ulkona sataa. Benja-minille se ei ollut mikään selitys.

Pyörä saatiin kuntoon ja tekemistä on ulkona vielä entistä enemmän.

Kuvakortteja ympäri kotiaNykyään Benjaminin puhe sujuu. Jotain pientä kankeutta on ja tulee olemaan, mutta isä pitää tilannetta oikein hyvänä.

– Mutta on me tehty duuniakin. Benkku on itse tehnyt duunia tosi paljon.

– On saatu hoidettua puhe aika ajan tasalle.

Viereisellä sivulla: – Isän vastuunotto lapsesta on yleistymässä. Kavereillakin on lapsia asumassa luonaan yhä enem-män, sanoo Miika Vepsäläinen. Pelikave-rina Benjamin.

52016

6 2016

Kun päiviä kestäneet lääkärikäynnit ja tiivis puheterapia alkoivat, isä huo-lehti niistä. Puheterapeutti Helena Sivén tapasi Benjaminia kaksi kertaa viikossa viisi vuotta. Helena teki Mii-kalle selväksi, ettei hän saa ymmärtää poikaa liian helposti, pelkästi eleestä.

– Välillä tuntui, ettei tästä tule mi-tään. Hetkittäin.

– Silloin, kun tajusin, että minun pitää itsekin ruveta käyttämään kuva-kansiota ja tukiviittomia.

Nyt ilmeitä ja eleitä on paljon vä-hemmän.

– Joskus pyysin, että Benjamin puhuisi mulle vähän vanhaa ”Benin kieltä”, mutta ei se enää onnistunut.

– Se oli sellaisia yksittäisiä sanoja ja tavuja. Minä olin ”ooppe”, äiti tuli ihan selvästi ”äiti”.

Mummo on kaikki kaikessaTärkeä turva molemmille on ja on ol-lut Benjaminin äidinäiti, jonka ruoka-pöytään Miika ja Benjamin ovat olleet tervetulleita aina. Raskaimpina aikoina Miika saattoi ottaa ruoan jälkeen torkut mummolassa ja tiesi, että mummo pi-tää pojasta huolen.

Nykyään mummo ottaa Benjami-nin yökylään silloin, kun Miikalla on taksissa yövuoro. Ja muutenkin, jos Benjamin pyytää.

– Poika käy moikkaamassa mum-moa joka päivä.

– Ja saahan se mennä yökylään, jos haluaa. Nyt se osaa jo itse soittaa ja jär-jestää asiaa.

Mummon laittamat ruoat uppoavat pojalle hyvin, vaikka isän tekemät eivät aina oikein maistu. Jopa makaronilaa-tikko on mummolla hyvää.

– Minusta vanhemmista sen, joka parem-min jaksaa, pitäisi ottaa lapsista vastuu, miettii Miika.

Yllä: Benjamin ihailee Lionel Messiä.

”Välillä tuntui, ettei tästä tule

mitään.”

72016

ToivoisiN, että yhteiskunnassa pääsisi vallalle ajatus siitä, että van-hemmille olisi kunnia-asia hoitaa eronsa hyvin.

– Tavoite pitäisi olla, että vanhemmat voivat olla ylpeitä siitä, että onnistuvat tekemään kompromisseja, sanoo oikeus- ja kri-

minaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholm. Työkseen eroavia vanhempia tapaava Häkkänen-Nyholm ymmärtää, että

parisuhteen loppumisen myrskyssä vanhemmille sattuu ylilyöntejä. He saattavat purkaa pahaa oloaan mustamaalaamalla entistä puolisoaan lapsille ja pyrkimällä jopa estämään häntä tapaamasta lapsia.

Useimmat vanhemmat pystyvät korjaamaan käytöstään, kun kuulevat, miten se vahingoittaa lasta. Negatiivisia seurauksia on paljon: lapsi ko-kee stressiä, vihaa ja pelkoa, mikä näkyy esimerkiksi kouluvaikeuksina. Näin käy, jos lapsen on kiellettävä kiintymyksensä toiseen vanhempaansa saadakseen toisen hyväksynnän.

Haastavampaa on, kun vanhemman koko asenne entistä puolisoaan kohtaan on negatiivinen ja hänen tietoinen tarkoituksensa on katkaista entisen puolison välit lapsiin. Toimintaa kutsutaan vieraannuttamiseksi.

– Vieraannuttaja haluaa usein aloittaa uuden elämän erossa entisestä puolisostaan. Hän haluaa kostaa ja on patologisen omistushaluinen lapsen suhteen.

Ilmiön jäljille pääsee Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan kysymällä mahdolliselta vieraannuttajalta asiasta. Jos vanhempi ei löydä entisen puo-lisonsa vanhemmuudesta mitään hyvää, pitäisi hälytyskellojen soida.

Benjaminin äitikin on nykyään enemmän läsnä pojan elämässä. Benkku asuu periaatteessa kaksi viik-koa kerrallaan isällä ja kaksi äidillä. Miikan mielestä äiti on selvästi kas-vanut äitinä olossa.

– Ei me olla väännetty kunnolla oi-kein mistään. Nytkin poika saa men-nä äidilleen milloin tahtoo, jos haluaa ja jos äiti voi ottaa.

– Pojan asioiden hoito silti edel-leen mun kontolla. Siitä on vain tullut tapa, että se menee niin.

Punahilkkaa voi suositellaToinen tärkeä paikka, jossa Miika on voinut väsyä ja mököttää, on ollut Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyh-distyksen Pienperhe ry:n ylläpitämä Perhepaikka Punahilkka Jakomäen koulun lähellä.

– Kun olen tarvinnut apua jossain, olen sitä saanut. Suski (vertaistoimin-nan ohjaaja Susanna Vettenranta) ja muut ohjaajat ovat kyllä nähneet, että nyt tuota ottaa joku päähän.

Miika käy edelleen Punahilkassa kahvilla ja tapaamassa tuttuja.

– Olen kyllä ainoa iskä, joka siellä käy. Mutta siellä saa iltapalasysteemit ja muut.

– Benkku liitää jo omia menojaan, mutta tulee kuitenkin aina käymään Punahilkan illoissa, sanoo Miika.

Hän tietää tarkistamatta, että seu-raavan kerran paikka on auki keski-viikkona kymmeneltä.

”Hyvin eroaminen” kunnia-asiaksi

Vapaaehtoiset tukevat eroavia yhteistyöhön

Liiton jäsenyhdistyksissä toimivista vapaaehtoisista suurin osa on hyvin perillä yhteistyövanhemmuuden käsitteestä ja pitää siitä puhumista tär-keänä. Tämä käy ilmi Elena Rouhiasen opinnäytetyöstä, jossa hän tutki 20 vapaaehtoisen ajatuksia aiheesta.

Eroneuvo- ja Neuvokahvila-toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat itsekin eron kokeneita vanhempia, jotka nyt haluavat tukea toisia aikuisia.

Opinnäytetyö ”Tutkimus vapaaehtoisten vertaistukijoiden ajatuksista ja kokemuksista koskien yhteistyövanhemmuutta” (Laurea-AMK) löytyy The-seus-tietokannasta.

Vapaaehtoisten vertaistukijoiden ja työntekijöiden ensimmäinen valta-kunnallinen tapaaminen järjestetään 8.−9.10. Sipoossa Sopukassa.

Helinä Häkkänen-Nyholm puhui Ensi- ja turvakotien liiton eroauttamisen työko-kouksessa toukokuussa. Lisää aiheesta esimerkiksi Marja Aleneffin pro gradu -työssä (HY, 2015): Vieraannuttaminen ja nuorten elämänlaatu.

Pienperheyhdistys ry:n perhekahvila Pu-nahilkassa on tiistaisin perhekerho yh-den vanhemman perheille ja keskiviik-koisin perhekahvila klo 10–13.  Torstai-sin perhekahvila on illalla klo 16–19. Jo-kaisen kuukauden ensimmäisenä tors-taina kahvila on avoinna kaikille lapsiper-heille, muina kertoina yhden vanhemman perheille.

Osoite Huokotie 3, Helsinki. Katso pienperhe. fi tai soita 050 380 6815 / Susanna Vettenranta

Trad

eka

/ K

irsi

Kär

kkäi

nen.

#KASVATUSPUNTARI TULEE! Ensi- ja turvakotien liitto vahvistaa yh-dessä muiden perhejärjestöjen kanssa kannustavaa, myönteistä kasvatusta. Kasvatuspuntari-kampanja alkaa elo-syyskuussa Siskonpeti-televisiosarjan tuotantoryhmän videoilla.

Tavoite on saada aikaa keskustelua kasvatuksesta eri kanavissa ja vähentää pienten lasten kokemaa kasvatuksellis-ta väkivaltaa. Liiton kanssa yhteistyössä ovat Suomen Unicef, Väestöliitto, Las-tensuojelun Keskusliitto, Vanhempain-liitto ja Emma & Elias -ohjelma.

Kampanjalle avataan sivu kasvatus-puntari.fi ja sen tunniste on #kasvatus-puntari

YLE.

ENSKA UUDELLA TAVALLA!Enska 5/16 ilmestyy vain säh-köisenä. Tilaa on enemmän. Mistä haluaisit lehdessä lukea? Lähetä juttuidea: viestinta@ ensijaturvakotienliitto.fi

ENNÄTYSMÄÄRÄ ISIÄ SAI VANHEMPAINRAHAAVuonna 2015 vanhempainpäivärahaa sai 65 485 isää, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isien määrän kas-vuun vaikutti vuoden 2013 lakimuutos.

(Lähde: Kela)

KOLME UUTTA JÄSENTÄ LIITTOHALLITUKSEENEnsi- ja turvakotien liiton liittokokouksessa valittiin hallitukseen kolme uutta jäsen-tä. He ovat Elina Kekkonen Pienperheyhdistyksestä Helsingistä, Hannele Sirrola Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:stä Kotkasta sekä Ulla Yli-Karro VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä.

Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tuula Haatainen Helsingistä. Hallituk-sessa jatkavat Markku Lehtinen Turun ensi- ja turvakoti ry:stä, Riitta Mäkinen Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä Jyväskylästä, Marja Salo Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä, Kirsi Salonen Helsingin ensikoti ry:stä, Helena Tiuraniemi Lapin ensi- ja turvakoti ry:stä Rovaniemeltä, Tuula Väätäinen Kuopion ensikotiyhdistys ry:stä ja varajäseninä Heli Kivelä Kaapatut Lapset ry:stä Helsingistä, Marjatta Kiviranta Vaasan ensi- ja turvakoti ry:stä ja Marja-Leena Meriläinen Pääkaupungin Turvakoti ry:stä Helsingistä.

Osuuskunta Tradeka lahjoitti Ensi- ja turvakotien liitolle 30 000 euroa. Talous-johtaja Outi Hieta osallistui Osuuskunnan lahjoitustenjakotilaisuuteen.

8 2016

LYHYET

92016

K AHVITAUKO

”Pelkkä raha ei saa ratkaista”Sirkka Merikoski jätti huhtikuussa Tampereen ensi- ja

turvakoti ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Seuraavana päivänä sosiaalineuvos tuli kahville.

Kuva: Laura Vesa

Olet toiminut Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen puheen-johtajana vuodesta 1983. Miltä nyt tuntuu olla ensimmäistä päivää ex-puheenjohtaja?

− Tulossa on aika kiireinen päivä. Mi-nulla on edelleen monenlaisia luotta-mustoimia ja harrastuksia.

– Aika huvittavaakin on, että uusi puheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämä-ki ei ollut vielä syntynytkään, kun aloi-tin yhdistyksen luottamustehtävissä.

Matti Wacklinin kirjoittama Tam-pereen yhdistyksen uusi historiikki Elämää sukupolvien talossa julkais-taan alkusyksystä. Miksi teetitte sellaisen?

− Edellinen historiikkimme tehtiin kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä aikana on tapahtunut paljon ja ha-lusimme kertoa siitä. Jälleen kerran voi havaita, kuinka paljon ensi- ja turvakotityö on vaikuttanut koko yh-teiskuntaan.

– Julkaisu tietysti maksaa, mutta se tuo yhdistyksen työlle laajempaa julki-suutta. Se on siis myös markkinointia.

Mitä on jäänyt erityisesti mieleesi vuosikymmenien ajalta?

− Olemme pystyneet kokeilemaan monenlaisia asioita. Arvioin, että 95

prosenttia suunnitelmistamme on myös toteutunut.

– Jo Miina Sillanpään ajoista saak-ka ensi- ja turvakotien toiminta on ollut innovatiivista. Ollaan oltu oike-astaan aina edellä aikaa. Kannustan nykyisiäkin toimijoita rohkeisiinkin kokeiluihin. Myös rahoittajat arvos-tavat, ja edellyttävätkin, sitä.

Minkä asian haluaisit olevan paremmin?

– Turvakotipaikkoja ei ole läheskään tarpeeksi. Tampereen turvakodilta on alkuvuonna jouduttu käännyttämään pois peräti 66 perhettä. Suomi ei täy-tä tässä asiassa lähellekään kansainvä-lisiä velvoitteita. Turvakotien rahoitus pitäisikin saada kuntoon; tarpeen vaa-timalle tasolle.

Oikealla: −Ihmisten arkitodellisuus ei välttämättä tule esiin kilpailutuksissa, sanoo Sirkka Merikoski.

Yhteiskunnan arvomaailma on muuttunut 1980-luvulta. Mitä mieltä olet sosiaalipuolellakin yleistyneestä kilpailutuksesta?

– Ensi- ja turvakotitoiminnan kilpai-luttaminen on minulle kauhistus. Kil-pailutus perustuu aina numeroihin, laadusta kertovia sanoja siellä käyte-tään todella vähän.

– Kun raha ratkaisee, ihmisten ar-kitodellisuus ei välttämättä tule esille oikeassa valossa.

Aiotko poiketa jatkossa kahvilla Tampereen ensi- ja turvakodilla?

– Olen luvannut käydä ainakin vuosi-kokouksissa. Siellä on varmaan kah-viakin tarjolla.

vesa Keinonen

10 2016

MINUN TYÖVIIKKONI

Muutoksessa voi elää

Maanantai 2.5.auriNkoiNeN kevätsää kannustaa pyöräilemään Haukiputaan tukiasu-misyksikköön Asemakylälle. Työskente-len johtajana ilman huoltajaa maahan saapuneiden 16–17-vuotiaiden turva-paikanhakijoiden yksikössä. Siirryin työhön Oulun ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluiden väkivaltatyöstä. Ei ole kovinkaan kaukaa haettu ajatus, että yksikkömme on lasten turvakoti, jolla on globaali asiakaskunta. Nuoremme

Yllä: Päivän tähtihetki on viikkopalave-rin avoin ja suora keskustelu yksikön riskeistä. Jani Kaisto (vas.), Miili Wong, Aila Riikonen ja Dritan Stafsulaj. Kuvas-ta puuttuvat Virpi Honkanen ja Ahmet Özaydin.

Alla: Nuorten viikko alkaa suomen opetuksella

Teksti: Jani Kaisto Kuvat: Jani Kaisto ja heidi siiKaluoma

Jani Kaisto johtaa Oulun ensi ja turvakoti ry:n ylläpitämää nuorten turvapaikanhakijoiden yksikköä

Haukiputaalla. Palloja on ilmassa paljon.

ovat Afganistanin ja Irakin kansalai-sia, mutta monet heistä ovat asuneet kotimaansa epävakaan tilanteen joh-dosta pitkiä aikoja eri puolilla Lähi-itää.

Sen verran toimintamme on va-kiintunut, että aivan kaikki asiat eivät arjessa enää tule vastaan ensimmäistä kertaa. Yksikössä työskentelee lisäk-seni sosiaalityöntekijä, terveyden-hoitaja, toimistosihteeri, 11 ohjaajaa ja emäntä. Huolehdimme nuorten turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikaisista sosiaali-, terveys-, asumis- ja muista vastaanottopalveluista. Työyh-teisömme on nuori, aivan vauva vasta. Öisin välillä heräillään, mutta muu-ten vuorokausirytmimme on toimiva, säännöllinen ja vakaa.

Tiistai 3.5.herätYskello on säädetty soimaan 5.00, reippaasti aamulennolle Hel-sinkiin. Luvassa on Maahanmuuttovi-raston kahden päivän perehdytyskou-lutus vastaanottokeskusten johtajille. Mielelläni olisin käynyt perehdytyksen puoli vuotta sitten työt aloittaessani, mutta meneehän se toki näinkin.

112016

Maanantai 2.5. 8.00 Aamukahvi, viikonlopun kuulumisia asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa 9.00 Yksikön päivä- ja viikko-ohjelman läpi- käyntiä ja suunnittelua 10.00 Vastaanottojärjestelmän valvonta- ohjelmaan ja lakisääteisiin suunnitelmiin perehtymistä 12.00 Lounas 14.00 Viikkopalaveri vuorossa olevan henkilöstön kanssa

Koulutus on täynnä asiaa, mutta kiin-nostavimmat keskustelut käydään perin-teiseen tapaan tauoilla. Ympäri Suomea käy hyörinä, kun vauhdilla käynnistet-tyjä vastaanottoyksiköitä valmistaudu-taan ajamaan alas tai alaikäisyksiköitä muuntamaan kotoutusyksiköiksi oles-keluluvan saaneille nuorille. Monen asiakkaamme tausta on hyvin hankala ja epäreilu, ja hyvin monen kohdalla vastaanottovaiheen päätyttyä työskentely todella vasta alkaa – tai alkaisi, jos heille olisi sopivia palveluita tarjolla

Huomaan monen johtajan kysyvän samaa kuin minä: kuinka onnistun va-kiinnuttamaan ja kehittämään organi-saationi toimintaa, kun samaan aikaan valtakunnallisesti toimintaa supistetaan ja yksiköitä lopetetaan.

Keskiviikko 4.5.herätYs kello 6 hotellilla. Ennen aa-mupalaa käyn läpi sähköpostit ja sitten koulutus jatkuu. Päivä saa minut todella miettimään, mitä johtaminen juuri tässä työssä oikein on? Asiaa voi ajatella asiak-kaiden kautta. Heidän tilanteessaan ei ole mitään kadehdittavaa. Menneisyydes-sä on monenlaisia varjoja. He eivät tiedä, saavatko he oleskeluluvan ja jos saavat, missä ja millaisena elämä jatkuu.

Sama epätietoisuus ja väliaikaisuus vaikuttaa myös työntekijöihin: he kysy-vät, mitä nuorille tapahtuu – saavatko he turvaa ja oikeutta – ja mitä minulle tapahtuu, jatkuvatko työni ja kuinka pitkään. Kaikilta vaaditaan kykyä tulla

Yllä: Jani. Mistä löytyy motivaatio itselle ja työntekijöille?

Oikealla: Asiakkaiden tulevaisuus on hämärän peitossa.

toimeen keskeneräisyyden kanssa ja val-miutta palauttaa vaelteleva mieli kerta toisensa jälkeen takaisin nykyhetkeen.

Siinäpä se minun tehtäväni on: vahvistaa kaikin mahdollisin tavoin työntekijöiden kiinnittymistä nykyhet-keen ja hallinnan tunnetta työssään. Koulutuksen tauoilla ja vähän kesken esitystenkin häiritsen keskittymistäni puheluin ja sähköpostein. Haukiputaan kyläyhdistyksen puheenjohtajan kanssa suunnittelemme ympäristönhoitotal-koita, joihin nuoret ja työntekijämme voisivat osallistua yhdessä kyläläisten ja koululaisten kanssa. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajan kans-sa pohdimme sopeutuksia asiakastilan-teen ja rahoituksen muutoksiin.

Helatorstai 5.5.Vaikka on vapaapäivä ja vietän aikaani lasten kanssa ja puutarhatöissä, aja-tukset kuljeskelevat välillä työasioihin. Yritän olla lähtemättä niiden mukaan. Tänään se onnistuu.

Perjantai 6.5.Selvitän silppua, jota en viikolla ole ehtinyt. Aamu alkaa kuitenkin lähiesi-

miestyöllä yhteisössä ja työntekijöiden aamupiirillä. Päivän ja viikonlopun ku-lun lisäksi käymme läpi nuorten turva-paikanhakuprosessiin, opiskeluun ja täysi-ikäistymiseen liittyviä asioita.

Päivä jatkuu sähköposteilla, henkilö-kunnan koulutusasioiden suunnittelul-la, laskuilla ja kalenterin täytöllä. Kello on kaksi, kun maltan mennä lounaalle. Lämmitän vaimoni valmistaman feta-pinaattipastan ja kävelen rantasaunan kuistille syömään. En tarvitse takkia sei-nustan vierellä istuessani. Kiiminkijoki virtaa elävänä ja voimakkaana. Kohta kaikki on taas vihreää.

Haukiputaan tukiasumisyksikkö turvapaikkaa hakeville nuorille

• 40 nuorta• 16 työntekijää• avattu marraskuussa 2015• Oulun ensi- ja turvakoti ry

ylläpitää.

LÄHTÖ

Piirtäkää toistenne selkään kesän lempi-

asioita. Se, jonka selkään piirretään,

arvaa, mistä on kyse. Vaihtakaa paikkoja.

Mikä on lapsen mielestä kesän

kiinnostavin ötökkä? Etsikää yhdessä tietoa ötökästä ja yrittäkää bongata se pihalta.

Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa. Mitä kuulette?

Vanhempi kertoo lapselle mukavan kesämuiston omasta

lapsuudestaan. Jos lapsi haluaa, hän saa kysyä siitä lisää.

Antakaa toisillenne iso halaus. Jos tuntuu siltä, että

toinen on aika ihana, kertokaa se!

Tutkikaa yhdessä, millaiset silmät/korvat/suut/varpaat kullakin perheen jäsenellä on, ja mitkä ja ketkä muis-tuttavat toisiaan. Mitä eri-tyisen ihanaa lapsessa on?

Kesäpolku-peliNyt noppa esiin ja menoksi! Tämä kesäinen peli houkuttelee

lapsia ja vanhempia leppoisaan yhdessäoloon. Mitähän tällä polulla tapahtuu? Pinna ei ainakaan kiristä eikä suoritus purista.

Pötköttäkää viltillä tai torkkukaa tuoleissa. Mahtavaa, että olette

olemassa.

On kesä!

MAALI

Kuvatkaa kännykällä asioita, jotka muistuttavat kivalla tavalla

perheenne jäseniä. Kootkaa kuvista ”perhepotretti”.

Vanhempi kertoo lapselle, millä tavoin juuri hän tuo iloa teidän

perheeseenne. Lapsi kertoo, mitkä asiat teidän perheessänne

tekevät hänet iloiseksi.

Letkahieronta! Istukaa lattialle sylitysten jonoon. Silittäkää edessä istuvan

selkää tai hierokaa hartioita. Vaihtakaa paikkoja. Voi tehdä

kaksin tai isommalla porukalla. Katselkaa ohi lipuvia

pilviä. Erottuuko joukosta villihevonen

tai norsu?

Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa. Mitä kuulette?

Tänään lapsi saa päättää, mitä syö-dään iltapalalla.

Kerätkää käpyjä ja tehkää niistä

lampaita, lehmiä, koiria tai poroja.

Kertokaa toisillenne, mitä haluatte tänä kesänä vielä tehdä

yhdessä?

Tehtävät ja kysymykset: Kannusta minut vahvaksi -hanke / Ensi- ja turvakotien liitto. Kuvat ja taitto: Inari Savola

14 2016

Han

na-K

aisa

Häm

äläi

nen

Joha

nnes

Wie

hn

Leikkipäivä 2016

Toukokuista lauantaita vietettiin leikkien yhdeksässä Ensi- ja turvakotien liiton

jäsenyhdistyksessä.

Pihoilla ja puistoissa leikittiin perinneleikkejä, halattiin koirakaverei-ta, kiivettiin puihin, puhallettiin saippuakuplia, pelattiin ulkona sali-bandyä, soitettiin nokkahuilua, syötiin lättyjä, ajettiin polkuautoilla…

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys toi marketin pihalle… polkuautoja, joita kokeili Väinö.… puhalluskuplia. Robert puhaltamassa.… karvaisia kavereita halattavaksi ja silitettäväksi. Tiiu silittää.

Jyväskylässä Keski-Suomen ensi- ja turvakodin pihamaalla… Arman puhalsi saippuakuplia ja… Veera ja Damiin kokeilivat, miten korkealle uskaltavat kiivetä.

Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille!!

15

Han

na-K

aisa

Häm

äläi

nen

Joha

nnes

Wie

hn

Joha

nnes

Wie

hn

16 2016

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Raisa KylliKKi Ranta

Vapaaehtoiset doulat oppivat yhdessä

Vapaaehtoisten doulien ryhmille on luvassa entistäkin innostavampia iltoja. Osa doulista ja vetäjistä saa kouluttajakoulutuksen ja runsaan materiaalin

imetyksestä ja varhaisesta vanhemmuudesta.

ImetYs ilmaN stressiä -hanke on kouluttanut doulia imetyksen ja varhaisen vanhemmuuden tuke-miseen parin vuoden ajan. Jotta

osaaminen pysyisi Ensi- ja turvako-tien liiton ja Folkhälsanin doularyh-missä, tieto ja taito monistetaan nyt antamalla materiaali vapaaehtoisten haltuun.

Projektipäällikkö Malin von Kos-kull ja projektikoordinaattori Jaana Wikgren paketoivat sisältöjä kou-lutusmoduleiksi, joista saa aiheita yksittäisiin doula-iltoihin tai joista voi rakentaa laajempia koulutuksia. Esitellessään materiaalia uusille Opi-taan yhdessä -kouluttajille, he oppivat itsekin.

– Rakennamme koulutusta tasa-vertaisina oppijoina muiden kanssa, sanoo Jaana Wikgren.

– Olemme kauhean mielissämme,kun saamme hyvää, rakentavaa

kritiikkiä.

Innostuneita vapaaehtoisiaKoulutuspäivään liiton toimistol-la Pasilassa osallistui 9 doulaa ja 3 ohjaajaa eri yhdistyksistä. Uudet Opitaan yhdessä -kouluttajat pitivät tärkeänä paitsi tiedollista osaamista, myös sitä, että osaisivat olla tasapuo-lisia, innostuneita, kannustavia ja huumorintajuisia.

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämis-yhdistyksen doulan Annukka Laitisen mielestä on tärkeää antaa tilaa myös koulutettavien omalle ”pähkäilylle”.

– On hyvä miettiä, miten äitiä voi henkisesti tukea ja rohkaista.

– Toki käytännön vinkkejä tarvi-taan myös.

Annukka Laitinen on jo sopinut pitävänsä syksyllä imetystuen koulu-tusillan yhdistyksen doulille. Hänen mieleensä Pasilasta jäi nimenomaan ”opitaan yhdessä” -idea.

Vasemmalla: Malin von Koskull esitteli materiaalia.

Materiaali annetaan vapaa-

ehtoisille.

172016

”Opitaan yhdessä” -kouluttajakoulutus• Valmiuksia vapaaehtoisten kouluttamiseen• Opitaan yhdessä – vapaaehtoisdoulien kouluttaminen

varhaisen imetyksen tukijaksi -materiaaliin tutustuminen• vapaaehtoisdoulille ja doulatoiminnan ohjaajille• ennakkotehtävä, koulutuspäivä, materiaalipaketti• Ensi- ja turvakotien liitto ja Folkhälsan kouluttavat yhdessä.

Imetys ilman stressiä – varhaista, perhekeskeistä tukea imetykseen (Amning utan stress – tidigt familjecentrerat amningsstöd) on Folkhälsa-nin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen nelivuotinen hanke (2013–2016).

– Me saamme hyödyntää materiaa-lia ryhmässä parhaaksi katsomallam-me tavalla.

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turva-kotiyhdistyksen doulat rohkaistuivat suunnittelemaan kokonaista uusien vapaaehtoisten koulutusta.

Merita Uusitalo ja Marika Hiula ovat jo muutaman vuoden pitäneet joka toinen viikko Vauva- ja masu-kahvilaa yhdistyksen työntekijän

könenkin. Edellisestä koulutuksesta on useampia vuosia ja silloin mu-kaan tulleista on mukana enää kou-rallinen.

Yksipäiväisen koulutuksen tärkein anti Merita Uusitalolle oli, miten kou-lutuksen voisi organisoida ja miten pitkään ihmiset esimerkiksi jaksavat keskittyä ja mihin.

– Itse opin katsomalla ja tekemällä. Tarvitsen valoa ja hälinää, että pystyn keskittymään.

– Oivallus oli, että koulutuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon kaikenlaiset oppijat.

– Ensimmäinen ajatus koulutuk-sesta oli sellainen, että se olisi ollut minulle hyvä, jatkaa hymyilevä Merita Uusitalo.

Henna Pääkkösen kanssa. Vähitellen tieto doulista on alkanut levitä Poh-janmaalla ja kevään mittaan tukea on pyytänyt jo viisi odottavaa äitiä.

Aktiivisesti mukana olevat doulat päivystävät nyt synnytyksiin lähtöä lähes koko ajan. Mukaan olisi kiva saada lisää koulutettuja vapaaehtoisia.

– Ihmisiä meillä kyllä on tulijoiksi, sanoo Merita Uusitalo.

Samoilla linjoilla on Henna Pääk-

Yllä: Pohjois-Karjalan Ensikoti ry:n doulatoiminnan ohjaaja Tiia Muikku (vas.), Merita Uusitalo ja Marika Hiula miettivät, miten rajaisivat puheliaan doularyhmän ajankäyttöä. Takana Jaana Wikgren.

18 2016

JÄSENYHDISTYKSET

Ensi- ja turvakotien liitto toivottaa valoisaa & vallatonta kesää!

HELSINGIN ENSIKOTI RYJuhlat jatkuvatHelsingin ensikotiyhdistyksen juhla-vuosi jatkuu erilaisin tapahtumin. Lah-joittajia ja vapaaehtoisia kokoontui si-malle ensikotiin 21.4. ja hauskaa oli. Osa tapahtumista on tarkoitettu asiak-kaillemme, osa jäsenille tai muille ryh-mille. Kerromme jäsentapahtumista jäsenkirjeissä, ja kaikille avoimista ta-pahtumista kotisivuillamme helsingin-ensikoti.fi. Tervetuloa mukaan!

Postikorttinäyttely ”Postia Miinalle” on kiertämässä Suomea. Toukokuus-sa se oli näytteillä Oulun ensi- ja tur-vakotiyhdistyksessä, ja kesäkuussa se on Kauhajoella Etelä-Pohjanmaan en-si- ja turvakotiyhdistyksessä. Elokuuk-si näyttely palaa omaan yhdistykseen, ja syyskuussa se on esillä Miina Sillan-pään Säätiön tiloissa Helsingissä. Suo-mi-kierros jatkuu vuodenvaihteeseen saakka. Kannattaa käydä tutustumassa näyttelyyn, kun se tulee lähitienoille.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 28.4. Johtokuntaan kuuluvat Kirsi Su-vensalmi (puheenjohtaja), Kaarina Aro-maa, Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Mir-jami Koivunen, Marjukka Laine, Riitta Niinivaara, Kirsi Salonen ja Johanna Suvensalmi. Kokouksen päätteeksi pro-fessori Aura Korppi-Tommola luennoi teemasta Miina Sillanpää, edelläkävijä. Oli tosi mielenkiintoinen esitys. Auran kirjoittama samanniminen kirja ilmes-tyy ensi syksynä.

Kikka Manninentoiminnanjohtaja

KAAPATUT LAPSET RYRetkiä kesälläMaanantaina 25.4. vietettiin kansainvä-listä Lapsen vieraannuttamisen vastais-ta päivää. Järjestimme siihen liittyvän

tilaisuuden yhdessä Isät lasten asialla (ILA) ry:n kanssa. Narinkkatorilla Hel-singissä oli paljon hyviä puheenvuoro-ja ja paneelikeskusteluja. Kiitos kaikille valmisteluihin osallistuneille ja paikalle tulleille vapaaehtoisille.

Lue tiedote ja vanhempien viesti www.kaapatutlapset.fi -> Ajankohtaista. Viestin luki kaikkien puolesta puheen-johtajamme Maria Lahti.

Tulossa on vielä tänä kesänä perin-teinen kesäretki kesäkuussa, koko per-heen bussiretki Muumimaailmaan tai Puuhamaahan sekä tuettu loma. Syksyl-lä on luvassa vertaisten koulutusristei-ly, Henkisen tuen peruskurssi uusille vertaisille ja voimaantumisviikonloppu. Kannattaa siis lukea sähköpostit tarkas-ti. Voit kysellä tilaisuuksista myös toi-misto@kaapatutlapset.fi

Järjestösihteeri Vilma palasi opin-tovapaalta 1.6. Toiminnanjohtaja Tarja on lomalla juhannuksesta heinäkuun loppuun ja Vilma elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Aina on siis joku tavattavissa.

Toivon Talon tiimi

KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RYVäkivaltatyön työpari aloittaa syksylläMeillä Hämeenlinnassa on alkanut mon-ta uutta asiaa tänä keväänä. Eroneuvo-illat ja Neuvokahvilat ovat alkaneet ver-taistukena eroa pohtiville perheille. Huostaanoton lähipiirissään kokeneille on Voikukkia-kahviloita. Ajatus on, että saman elämäntilanteen läpi käyneet an-tavat voimaa jaksaa vaikeinakin aikoina ja luovat tunteen siitä, ettei kukaan ei ole yksin.

Tapaamispaikka Poukaman kesä vaikuttaa yhtä vauhdikkaan eläväiseltä

kuin kevätkin on ollut. Lapset nauttivat vanhemmistaan tapaamisissa. Pouka-man yön yli tapaamisetkin ovat alka-neet hyvin.  

Kesän kynnyksellä me myös rekry-toimme. Toivomme kovasti, että tie-dämme ennen juhannusta, keitä saam-me uusiksi työkavereiksemme väkival-tatyöhön ja vankilan perheosastolle. Syksyllä väkivaltatyön työpari aloittaa uuden työnsä. Taustatyötä on tehty ko-ko kevät.

Alvareilla on monta mielenkiintois-ta perhettä, joiden arjessa he kulkevat kappaleen matkaa. PItkäkestoisen työn rinnalla meillä on monia perheitä, jois-sa vain piipahdetaan. 

Suunnittelemme myös uusia vapaa-ehtoisten rekrytointeja syksyyn. Kannat-taa seurata meitä Facebookissa ja tutkia nettisivujamme, niin pysytte mukana.

Sini Stolttoiminnanjohtaja

KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RYMeripäivien paraatiinEroneuvo-kouluttajakoulutus saatiin päätökseen huhtikuussa Kotkassa. Koulutuksen aikana järjestettiin kaik-kiaan kuusi Eroneuvo-tilaisuutta eri puolilla Kymenlaaksoa. Mukana toi-minnassa on 7 eron kokenutta ver-taisohjaajaa. On ollut hieno seurata, miten eri organisaatioista (Kouvolan perheneuvola, Haminan kaupunki ja seurakunta sekä meidän yhdistys) kou-lutuksesta valmistuneet Eroneuvojat ja vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat luo-neet uuden eroauttamisen toiminta-tavan koko maakunnan alueelle. Ero-neuvo-tilaisuudet jatkuvat taas syksyl-

192016

Kesäristikko

Oikeat vastaukset sivulla 21.

20 2016

JÄSENYHDISTYKSET

lä. Seuraamalla yhdistyksen kotisivuja www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi saat tiedon tilaisuuksien ajankohdista ja paikoista.

Yhdistys osallistuu juhlavuotensa kunniaksi Meripäiväparaatiin torstaina 28.7. klo 18 Kotkassa. Paraatin teemana on tänä vuonna ”Usko, toivo, rakkaus”. Yhdistyksen monimuotoista toimintaa on helppo esitellä tällä teemalla. Työn-tekijät ja vapaaehtoiset ovat alkaneet jo ideoida paraati-ilmettämme. Jos sinulla on rekvisiittaa, jota voisimme hyödyntää paraatissa, ota yhteys Arja Moilaseen, arja.moilanen@kletu.fi. Olet myös ter-vetullut iloiseen joukkoomme mukaan.

Ennen kesälomien alkua käymme henkilöstön ja johtokunnan jäsenten kanssa tapaamassa sisaryhdistyksen väkeä Lahdessa. 70-vuotiaiden kohtaa-misesta seuraa varmasti paljon yhteistä iloa ja toiminnan kehittämisajatuksia.

Jaana Vaittinentoiminnanjohtaja

LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RYMieskaverit aloittavat Yhdistyksemme 70-vuotisjuhla kokosi helmikuussa suuren joukon juhlijoita. Musiikkipitoinen historiakavalkadi las-tenlauluineen loi nähtäväksemme ja kuultavaksemme koskettavia ajankuvia yhdistyksemme toiminnan ajalta. Lapsi-asiavaltuutettu Tuomas Kurttila paalut-ti juhlapuheessaan vahvasti paikkamme ajassa elävänä lastensuojelujärjestönä. Kiitos kaikille juhlaa valmistelleille ja mukana olleille.

Juhlavuotta jatkamme monilla tapah-tumilla. Tässä esitän kutsun sinulle yh-distyksemme jäsen, joka olet ollut mu-kana toiminnassamme jollakin tavoin vuosikymmenten mittaan: tule muiste-lemaan menneitä ensikodille kesäiseen grilli-iltaan tiistaina 7.6.

Mieskaveritoiminta alkaa täällä Päijät-Hämeessä. Tätä on pitkään toi-vottu. Monin eri tavoin työmuodois-samme toteutuva vapaaehtoisuus saa

vertaisten, doulien, lastenhoitajien ja tukihenkilöiden rinnalle uudenlaisen vapaaehtoisuuden muodon, kaveruu-den. Hienoa sekin, että saamme teh-dä tässä yhteistyötä Pienperheyhdis-tyksen kanssa.

Yhdistysvierailujemme sarja saa jat-koa. Saamme kesäkuussa vieraaksem-me Kotkasta Kymenlaakson ensi- ja tur-vakotiyhdistyksen työntekijöitä ja luot-tamushenkilöitä. Vaikka kesä onkin, pääsemme hiukka fiilistelemään myös tulevia MM-kisoja…

Jukka Ihalainentoiminnanjohtaja

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RYKäänteen tekevää isyyttä tukemassaIsi tuli! on Lyömätön Linja Espoossa ry:n ja Espoon kaupungin yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä vertaisryh-mäohjelma lastensuojelun asiakkaana tai päihdekuntoutuksessa oleville isil-le. Tavoitteena on edistää vastuullista isyyttä ja kumppanuutta sekä ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Ryhmän ohjaajista toinen on Lyömätön Linja Es-poossa ry:n ja toinen Espoon kaupungin lastensuojelun työntekijä. Ryhmäoh-jelma koostuu alkuhaastattelusta sekä kymmenestä teemoitetusta 90 minuu-tin ryhmätapaamisesta.

Palautteen perusteella miehet ovat kokeneet ryhmän turvalliseksi kohtaa-mispaikaksi, jaksamista tukevaksi toi-minnaksi sekä tärkeäksi kokemusten vaihdon ja uusien näkökulmien saa-misen foorumiksi. Erityisen hyödylli-senä on koettu hankaliksi mielletyistä aiheista − kuten väkivallasta − keskus-teleminen. Osa miehistä on tunnista-nut käytöksessään lähisuhdeväkivallan elementtejä ja aloittanut työskentelyn myös Väkivallan katkaisu -ohjelmassa.

Ryhmätoiminta on tiivistänyt Lyömä-tön Linja Espoossa ry:n, Espoon kau-pungin ja alueen päihdekuntoutusyk-siköiden yhteistyötä ja vuoropuhelua. Ryhmän suunnittelu ja toteuttaminen

on edistänyt toimijoiden keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja ammatil-lista kehittymistä.

Mika Värränkiviväkivaltatyön asiantuntija

PIENPERHEYHDISTYS RYMieskaveritoiminta laajeneePienperheyhdistys ry on jo vuodesta 1992 järjestänyt mieskaveritoimintaa lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä eikä muihin miehiin. Mieska-veritoiminnassa vapaaehtoiset aikuiset miehet ryhtyvät kavereiksi yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille. Lapset saa-vat mahdollisuuden tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään ja perheen turvaverkosto laajenee.

Vuosina 2012–2015 mieskaveritoi-minta laajeni RAY:n rahoituksella Uudel-tamaalta neljälle paikkakunnalle kump-panijärjestöjen avulla. Nyt toimintaa on Uudenmaan lisäksi Oulussa, Turussa, Kuopiossa, Vaasassa ja uutena Lahdessa. Tampereella toiminta on käynnistymäs-sä uudelleen. Kaikkiaan mukana on nyt noin 200 mieskaveria ja noin 300 lasta.

RAY myönsi jatkorahoituksen vuo-siksi 2016–2017. Tavoite on paneutua mieskaveritoiminnan juurruttamiseen uusille paikkakunnille, lisätä yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa ja kehittää arviointia. Mieskaveritoiminta on kave-ruuteen ja vastavuoroisuuteen perustu-vaa vapaaehtoistyötä – sen ohjaaminen vaatii myös erityistä ammattitaitoa. Oh-jaajien välistä yhteistyötä lisäämällä ja kehittämällä toiminta voi valtakunnal-lisesti kasvaa ja voida hyvin.

Pikkukaveria ei jätetä -projekti kuu-luu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -ohjelmaan, joka toteutetaan yhteistyös-sä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Ohjelma tukee projekteja, joilla edis-tetään lasten ja heidän perheidensä terveyt tä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Hartikainenviestintäkoordinaattori

212016

JÄSENYHDISTYKSET

S KO K K E T A N H U T AP O I S T O E I L E NE L L I K O N N A R IL E I K K I V Ä T M

M O K A A N O A E A V I SA L E T A Ä I T E L Ä E IT I L A V A N O R A I S A KK O T K A M E S I A L I N AA A I H A N S N A P S I

S I I N A I T S O O S IK A S I P A P R I K A T OA N E T T E A A N A N A A NN A T A R A K O L I A A N IA M O L O T U S U TT U S S A T A I S T U I N

R A T A K U K K U A L IJ A N E T T E A A M U N K O IA N G L I R O T U V I O L AK U O L L U T K A R A N N U TO S T A A A L U S T A A T A

PORIN ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RYTarinakengät-näyttely Porissa ja RaumallaYhdistys järjesti Miina Sillanpään juh-lavuoden kunniaksi asiakasperheilleen ”Vanhanajan leikkipäivän” viehättäväs-sä Korsmanin museotalossa Miinan ni-mipäivänä 26.5. Korsmanin talo on Sa-takunnan Museon museoverstas, jossa eletään vuotta 1951. Sisustus koostuu entisajan tavaroista ja kaikkiin tavaroi-hin on lupa koskea. Talo on suunnitel-tu erityisesti lasten kulttuuriperintö-opetusta varten. Tapahtuma oli samalla yhdistyksen vuotuinen Leikkipäivä, sen käytännön järjestelyissä tukivat Porin Seudun Työttömät ry ja Porin seudun isovanhemmat ry. 

Jalkautuva naistyö -projektin Tari-nakengät − askelia lähisuhdeväkivallas-ta -näyttely on esillä Porin kaupungin-sairaalan aulassa 13.−30.6. ja Rauman kaupunginkirjastossa 4.−15.7. Näyttelyn tavoite on tehdä lähisuhdeväkivallan il-miötä näkyvämmäksi. Näyttelyn kengät kertovat kukin oman tarinansa. Ne ker-tovat pelosta, epätoivosta, onnesta, roh-keudesta ja selviytymisestä. Jos haluat, näyttelyyn voidaan liittää myös sinun kenkäsi ja oma tarinasi lähisuhdeväki-vallasta selviytymisestä! Lisätietoja Tari-nakengistä saa projektityöntekijä Maiju Lehtoselta.

Meillä on tarjolla monipuolista toi-mintaa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneil-le. Toimimme aktiivisesti myös kesällä, joten meille voi soittaa p. 02 633 3851 tai tulla käymään: Tiilimäentie 2, 28500 Pori. Kaikki vapaaehtoiset ovat lämpi-mästi tervetulleita!

Arja Saarinentoiminnanjohtaja

PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RYSyyskuussa rautatieasemallaPääkaupungin turvakoti ry toiminta-muotoineen viettää kesää totuttuun tapaan. Henkilökunnan kesälomista huolimatta toimintaa toteutetaan nor-

maalisti; tarjotaan asiakkaille vireää pal-velua, valmistaudutaan syksyn töihin ja suunnitellaan tulevaa.

Etsimme edelleen uusia toimitiloja turvakotitoiminnallemme. Uusien tilo-jen hankkiminen ja nykyisistä tiloista luopuminen ovat erittäin haasteellisia ja vievät siten runsaasti aikaa sekä yh-distyksen hallitukselta että toiminnan-johtajalta. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, niin järjestyvät nämäkin.

Yhdistys toteuttaa seuraavan kan-salaisille suunnatun tiedotustapahtu-mansa lauantaina 17.9. klo 10–15 Hel-singin rautatieaseman promopaikalla. Tapahtumassa jaetaan tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, yhdistyksen toi-minnasta sekä tarjolla olevasta avusta. Tervetuloa!

Karola Grönlundtoiminnanjohtaja

TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RYIsät vahvasti mukanaYhdistyksen kevätkokous päätti 22.3. päiväkoti Käpyrinteen lakkauttamisesta siten, että se on viimeisen kerran auki 31.7. Päätös oli iso ja haikea, mutta vält-tämätön. Perusteet ovat taloudellisia, ti-laratkaisuihin liittyviä sekä strategisia. Iso muutos on ollut myös talouspäälli-kön vaihtuminen. Hannele Suomi jäi eläkkeelle ja Annina Laakso aloitti tou-kokuussa.

Kevään kansalaistoiminta huipen-tuu Kotitoimikunnan järjestämään asi-akkaiden kesäretkeen. Syyskausi alkaa vapaaehtoisten virkistäytymisellä ja syk-syn edetessä taas etsitään ja koulutetaan uusia toimijoita.

Isät ovat vahvasti mukana yhdistyk-semme arjessa ja kaikissa toimintamuo-doissa. Isyys voi olla puolison kanssa yhteistä vanhemmuutta tai vauvasta/lapsesta vastuun ottamista yksinään. Isyyteen voi kuulua samanaikaises-ti päihteistä kuntoutumista tai muita haasteita, joissa yhdistys pyrkii autta-maan. Lapsen näkökulmasta kumpi-

kin vanhempi on lähtökohtaisesti yhtä tärkeä ja arvokas.

Näitä asioita pohdittiin kevään Isä-työn seminaarissa, johon osallistui tois-tasataa alan ammattilaista ja opiskelijaa. Päivän sanoma kiteytyi Jussi-työnteki-jämme Timo Aarnivalan laulussa:

”Istun juna-asemalla, lasta kotiin odo-tan. Ei mitään kauniimpaa, kello kultaa raksuttaa.

Hän soitti, että tulee. Saan häntä odottaa, saan häntä odottaa.

Nyt ikäväni haihtuu junan jarrukiti-nään. Katseet asemalla vaihtuu, huulet karkaa hymyilemään.

Hän soitti, että tulee. En voi saada enempää, en voi saada enempää.”

Eija Järviövaativan vauvatyön palvelupäällikkö

SANARISTIKON (S. 19) RATKAISU:

Kirjan keinovalikoimasta voi nopeasti poimia ideoita yksit-täisen tilanteen ratkaisuun, mutta kirjassa riittää materiaalia myös oman osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen joko yksin tai työryhmän kanssa.

Kun ei suju. Selviytymisopas haastaviin asiakastilanteisiinJaana Kivinummi – Saija Alatupa, PS-kustannus, 2016, 330 s.

Onnessa menettämisen pelko?Kokenut eroseminaarikouluttaja Marian-na Stolbow kuvaa haastatteluiden pohjal-ta, millä tavoin lapsuuden koti ja vanhem-pien mallit heijastuvat aikuisuuteen. Lapse-na kehittyneet konfliktitaidot ja rakkauden-osoittamiset tavat näkyvät aikuisen elämäs-sä ja heijastuvat parisuhteeseen.

Eroihin liittyvästä lasten sopeutumis-ta koskevasta puheesta Stolbow kirjoittaa

kriittisesti. Puhe peittää alleen lapsen kokeman surun, ikävän ja pelon tunteet.

Vanhempieni kaltainenMarianna Stolbow, WSOY, 2016, 192 s.

KIRJANMERKKI

Mihin käytännöt perustuvat?Mitä perheenyhdistäminen tarkoittaa, kenellä on siihen oikeus ja millä perustein, kuinka hakijat sen kokevat, miten kriteerit ovat muuttumassa?

Kirja tarkastelee kriittisesti nykyisiä perheenyhdistämiskäytäntöjä ja olettamuksia perheestä ja perhesiteistä. Tietoa tarvitaan: vaikka asiasta on puhuttu paljon, tutkimuksia aiheesta on vähän.

Perheenyhdistäminen on vaikeaa pakolaistaustaisille ja varsinkin yksin tulleille turvapaikanha-kijalapsille. Kirjoittajat ovat perheenyhdistämiseen ja siirtolaisuuteen perehtyneitä tutkijoita ja asi-antuntijoita.

Perheenyhdistäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Vastapaino, 2016, 250 s.

Tajua parisuhteesiParintaju on käsitys parisuhteesta ja siinä olemisesta, mutta myös opeteltavissa ole-va kyky ottaa toinen huomioon. Psykotera-peutti, erikoislääkäri Janna Rantala selvit-tää parisuhdedynamiikkaa esimerkeillä ja käytännöllisillä ohjeilla. Apuna hän käyttää kohtaamisenkuution mallia.

Rantala on tarkoittanut kirjan ajatus-kumppaniksi. Parisuhteen lisäksi kirjas-

ta voi saada tukea vanhemmuuteen. Kirja nostaa esiin van-hemmalle tärkeän kyvyn kolmenkeskisiin suhteisiin. Kirja sopii vanhemmille, jotka ovat kiinnostuneita tarkastelemaan suh-dettaan toisiinsa ja lapsiinsa uudesta näkökulmasta, leikilli-sestikin. Perheitten kanssa työskenteleviä kirja voi auttaa sa-noittamaan ilmiöitä.

Parintaju. Parisuhde lapsiperheessäJanna Rantala, Gummerus, 2016, 247 s.

Ratkaisuja pattitilanteisiinTeos alkaa haastavien asiakastilanteiden syitä avaamalla. Seuraavat 60 sivua pereh-dyttävät perusteellisesti sekä tunteiden et-tä teorian tasolla sen analysoimiseen, mis-tä on kysymys. Tilanteista selviytymisen keinoja käydään läpi vielä laajemmin, yk-sittäisistä lähestymistavoista kokonaiseen selviytymiseen.

Palstan kokosivat Farzaneh Hatami Landi, Päivi Hietanen, Pirjo Kotkamo ja Sari Laaksonen..

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryTukkikatu 2 53900 Lappeenrantap. 044 777 5355www.ek-perhetyo.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ryTaipaleentie 3 B61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. 09 774 2460f. 09 701 4277www.helsinginensikoti.fi

Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs13100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. 06 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ryHaapaniementie 1070100 Kuopiop. 044 369 7220www.kuopionensikotiry.net

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C68600 Jakobstadpäivystysp. 06 724 5600www.kvinnojouren.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ryLoviisankatu 14 A 315100 Lahtip. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 040 584 0021, f. 016 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ryJuvan virastotaloJuvantie 1351900 Juvap. 040 831 8592toimisto@lapsenkengissa.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com

Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. 09 2766 2830www.lyomatonlinja.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup.08 561 5500, f. 08 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi

YHTEYSTIEDOT

Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130www.pienperhe.fi

Pohjois-Karjalan ensikoti rySänkinotkonkatu 683500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. 02 633 3850, f. 02 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. 09 477 7180 f. 09 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. 08 221 202, f. 08 221 292toimisto@raahenensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ryPohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 HelsinkiKäynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs.p. 09 726 2422www.suvantory.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814www.tetuko.fi

JÄSENYHDISTYKSET

Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. 02 513 4100, f. 02 513 4150www.tuentu.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVarastokatu 12 65100 Vaasap. 06 312 9666, f. 06 312 9667www.vaasanturvakoti.fi

Vantaan Turvakoti ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. 09 8392 0071 f. 09 874 7122www.vantaanturvakoti.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. 015 365 330www.violary.fi

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. 05 472 4909, f. 05 431 9650marja-leena.koskinen@vkletu.fi

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryLouhenkatu 17a B 1974100 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryAsemamiehenkatu 4 A, 6. krs.00520 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO •

Lahjoitustilit

Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

Puheenjohtaja Tuula HaatainenPääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros)p. (09) 454 2440toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

NeuvokeskusAsemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.)neuvokeskus.fiapuaeroon.fi

Koulutuskeskus SopukkaUusi Porvoontie 482, 01120 Västerskogp. 040 848 6561info@sopukka.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

BM9 1BM9 1BM9 1BM9 1

Me osaamme auttaa!

Kohti väkivallattomuutta

Pääteema on ylisukupolvisuus – kohti väkivallatonta lapsuutta ja vanhemmuutta.

Foorumi tarjoaa mahdollisuuden syventää väkivaltatyön osaamista ja verkostoitua paikallisesti ja valtakunnallisesti alan ammatti-laisten kanssa.

www.ensijaturvakotienliitto.fi/vakivaltafoorumi

Ilmoittaudu 3.8.2016 mennessä!

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.ensijaturvakotienliitto.fi

kaikille työssään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohtaaville24.−25.8.2016

kylpylähotelli peurungassa, laukaassa

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO

Tule

mukaan!

17. Valtakunnallinen väkivaltafoorumi