Embed Size (px)
Citation preview
Etunimi Sukunimi
Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikkotasaus vasemmalle
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012
Määräykset ja ohjeet 2012:2
AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012
Määräykset ja ohjeet 2012:2
© Opetushallitus
Määräykset ja ohjeet 2012:2
ISBN 978-952-13-5031-3 (nid.)ISBN 978-952-13-5032-0 (pdf)
ISSN-L 1798-887XISSN 1798-887X (painettu)ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu)
Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy
www.oph.fi /julkaisut
Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy
3
4
5
SISÄLTÖ
Johdanto .............................................................................................. 7
1 Opetussuunnitelma ..................................................................... 9
2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat .................................... 10
3 Lähtötason arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa..... 12
4 Koulutuksen toteuttaminen ....................................................... 14 4.1 Oppimiskäsitys .................................................................................. 14 4.2 Oppimisympäristö ............................................................................. 14 4.3 Toimintakulttuuri ............................................................................... 15 4.4 Työtavat.............................................................................................. 16 4.5 Eheyttäminen ja eriyttäminen ........................................................... 16
5 Opiskelijan tukeminen ja ohjaus ............................................... 18 5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .......................................... 18 5.2 Ohjaus ................................................................................................ 19
6 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt ................................................... 21 6.1 Yleiset tavoitteet ................................................................................ 21 6.2 Suomen kieli ja viestintätaidot .......................................................... 22 6.2.1 Sanasto ja aihepiirit ................................................................. 22 6.2.2 Kuunteleminen ja puhuminen ................................................ 23 6.2.3 Lukeminen ja kirjoittaminen ................................................... 24 6.2.4 Numeeriset taidot .................................................................... 27
7 Arviointi ja todistukset.............................................................. 28 7.1 Arviointi koulutuksen aikana ............................................................ 28 7.2 Arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen päättyessä ja todistus ........................................................................................... 28
LiitteetLiite 1. Arviointitaulukko todistusta varten .................................................. 30Liite 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko .................................................. 32
6
7
Johdanto
Suomi turvaa perustuslailla kaikille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet1. Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten välistä sekä koulutettavan taloudellisesta asemasta tai asuinalueesta riippuma-tonta tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslain mukaan yhdenvertaisuutta tulee aktii-visesti edistää2 eikä ketään saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella3.
Aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen eli suomen tai ruotsin kielen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen arvoperustana on, että Suomen tulee hyvinvointi-valtiona turvata luku- ja kirjoitustaidon koulutus kaikille sitä tarvitseville asian-mukaisesti. Luku- ja kirjoitustaidot ja numeeriset taidot kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin. Jokainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia voidakseen elää täy-sipainoisemmin suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä ja kasvaakseen aktiiviseksi oman elämänsä ja ympäristönsä vaikuttajaksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi voida oppia lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, mutta aikuisten maahanmuuttajien kohdalla tätä periaatetta pystytään vain harvoin noudatta-maan.
Kotoutumislaissa säädetään, että kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia4. Koulutus järjestetään oppivelvollisuus-iän ylittäneelle maahanmuuttajalle joko työvoimapoliittisena aikuiskoulutuk-sena tai omaehtoisena opiskeluna5. Työvoimapoliittisena koulutuksena annettu luku- ja kirjoitustaidon koulutus annetaan näiden Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti6. Mikäli oppivelvollisuusiän ylittä-neelle maahanmuuttajalle järjestetään muuta koulutusta, esimerkiksi perusope-tusta, noudatetaan kyseisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos koulutuksella ei ole opetussuunnitelman perusteita, koulutuksen järjestäjä voi noudattaa näitä opetussuunnitelman perusteita
1 Perustuslaki 731/1999, 6 §2 Yhdenvertaisuuslaki 21 /2004, 4 §3 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004, 6 §4 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §5 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 21 §6 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §
8
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen tai ruotsin kielen suulliset ja kirjalliset perustai-dot. Koulutuksen kesto määräytyy henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan siten, että koulutuksen kesto on keskimäärin 160–200 päivää opiskelijan tarpeen mukaan. Laajuus on 32–40 opintoviikkoa eli 1120–1400 oppituntia. Koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, aikuisten perusopetukseen, työelämään taikka työ- ja elinkeinohallinnon, kunnan tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.
9
1 Opetussuunnitelma
Kun koulutuksen järjestäjä tarjoaa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoi-tustaidon koulutusta, tulee sen antaa koulutusta näiden Opetushallituksen laa-timien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti7. Opetushallitus suosittelee, että näiden perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetus-suunnitelma. Opetussuunnitelman hyväksyy kunkin oppilaitoksen tai muun koulutuksen tarjoajan sen omassa johtosäännössä tai vastaavassa säädöksessä päättämä taho.
Opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: • koulutuksen järjestämisen lähtökohdat ja kohderyhmän kuvaus• aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen toteutta-
misen erityispiirteet koskien koulutuksen laajuutta ja kestoa, mahdollista koulutuksen jakamista moduuleihin, oppimiskäsitystä, oppimisympäristöä, toimintakulttuuria, työtapoja sekä eheyttämistä ja eriyttämistä
• opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta sekä menette-lytavat opiskelijan lähtötilanteen ja jo olemassa olevan osaamisen selvittä-miseksi ja tämän tiedon dokumentoimiseksi
• koulutuksen yleiset tavoitteet ja suomen/ruotsin kielen ja viestintätaitojen oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä numeeristen taitojen tavoitteet ja sisällöt.
• ohjauksen tavoitteet, opiskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus ohjaukseen osallistuvien tehtävistä
• arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa, arvioinnin muodot ja käy-tännöt opiskelun aikana ja koulutuksen päättyessä, palautteen antamisen muodot ja käytännöt, arviointiasteikko, todistus ja siihen merkittävät tiedot koulutuksen päätyttyä
Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia tai seudullisia sekä kunta- tai oppi-laitoskohtaisia osia.
Mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa näiden opetus-suunnitelman perusteiden mukaista koulutusta rangaistuslaitoksessa, sen tulee ilmetä opetussuunnitelmasta.
7 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §
10
2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat
KohderyhmätLuku- ja kirjoitustaidon koulutus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole omassa kotimaassaan ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulu-tusta, jotta he voisivat selviytyä tietoyhteiskunnan opiskelulle asettamista vaati-muksista. Primaarilukutaidottomilla on hyvin vähän tai ei lainkaan kokemusta opiskelusta ja koulunkäynnistä. Primaarilukutaidoton ei osaa lukea millään kielellä. Sekundaarilukutaitoinen oppija osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla. Sekundaarilukutaitoisten koulutausta voi vaihdella. Samoin luku-taito oppijan omalla äidinkielellä tai jollain muulla kielellä voi vaihdella mekaa-nisen ja funktionaalisen taidon välillä. Semilukutaitoinen on oppija, jolla on jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla. Semilukutaitoinen on mahdollisesti käynyt koulua muutaman vuoden tai oppinut lukutaitoa muulla tavoin joko kotimaassaan tai Suomessa. Lukutaito ei ole tällöin kuitenkaan riit-tävä tietoyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta, ja semilukutaitoisen opiske-lutaidot voivat olla heikkoja koulunkäynnin puutteen vuoksi.
Sekä primaarilukutaidottomat että sekundaari- ja semilukutaitoiset tarvitsevat luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä suomen tai ruotsin kielen ja viestintä-taitojen opetusta, jossa huomioidaan opiskelijoiden puutteellisen koulunkäyn-nin vaikutus oppimiseen ja kotoutumiseen. Lisäksi koulutuksessa huomioidaan haasteet, joita seuraa, kun siirrytään suullisen tiedon kulttuurista kirjalliseen tiedon jakamiseen. Lähtötason arvioinnin perusteella jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Yhteistyö muiden tahojen kanssaMoniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen on välttämätöntä opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Kotoutumiskoulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon, eri viranomaisten (mm. sosiaali- ja ter-veyspalvelut) ja muiden tahojen kanssa opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan. Koulutuksen järjestäjä tarvitsee taustatietoa opiskelijasta, jotta opetus voidaan järjestää hänelle parhaalla mahdollisella tavalla.
Koska luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryh-miin, näiden ryhmien omat verkostot ja tukiryhmät sekä muut tahot voivat olla mukana yhteistyökumppaneina tukemassa opiskelijaa sekä luku- ja kir-joitustaidon oppimista myös omalla äidinkielellä. Koulutuksen toteuttamisessa huomioidaan yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön
11
tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa hänen opinnoissaan ja pyrkiä vahvis-tamaan hänen myönteistä ja samalla realistista identiteettiään oppijana.
Koulutuksen laajuus ja kestoNäiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisen aikuisten maahanmuutta-jien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin 160–200 päivää opiskelijan tarpeen mukaan. Tämä on yhteensä 32–40 opintoviikkoa eli 1120-1400 tuntia. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 35 tunnin työpanosta. Lähi-opetusta on 5 tuntia päivässä ja etäopiskelua tai ohjausta 2 tuntia päivässä. Koulutukseen varataan lisäksi tukiresurssia, joka kohdennetaan tukiopetukseen ja/tai ohjaukseen. Koulutus on siten lukuvuoden mittainen, ja se on hyvä jakaa 2-4 moduuliin. Modulointi helpottaa primaarilukutaidottomien mahdollisuutta käydä tarvittava osa koulutuksesta useaan kertaan sekä sekundaari- ja semilu-kutaitoisten mahdollisuutta siirtyä joustavasti muuhun koulutukseen.
12
3 Lähtötason arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa
Ennen luku- ja kirjoitustaidon koulutusta opiskelijalle on tehty kotoutumis-lain mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Alkukartoitus on tehty työ- ja elinkeino-toimiston tai kunnan toimesta ennen kotoutumissuunnitelman laadintaa.
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen alussa opiskelijalle tehdään lähtötason arviointi, jonka avulla opiskelija ohjataan sopivaan moduuliin tai opetusryh-mään. Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskelijan suomen kielen suullista taitoa, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienomotoriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjoittamista sekä numeerisia taitoja. Lisäksi selvite-tään opiskelijan oppimis- ja opiskelukykyä, opiskeluhalukkuutta, motivaatiota, muistamis- ja omaksumiskykyä sekä koulutustausta, yleissivistys, työhistoria ja muu osaaminen. Lähtötason arvioinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Samalla kerrotaan myös oppilaitoksen ja kotoutumiskoulutuksen käytänteistä ja säännöistä.
Lähtötason arvioinnissa laaditaan jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota tarkennetaan myöhemmin koko koulutuksen ajan. Lähtötason arvioinnissa otetaan huomioon, että opiskelijan kielitaitoprofi ili voi eri syistä johtuen olla epätasainen: suullinen kielitaito ja luku- ja kirjoitustaito voivat olla hyvinkin eri tasoilla. Luku- ja kirjoitustaidon lähtötason arvioinnissa voidaan hyödyntää seuraavaa jaottelua:
1. PrimaarilukutaidotonOppija ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti ole koulutaustaa. Primaarilukutaidoton voi tulla joko kirjallisesta kulttuurista tai suullisen tiedon jakamisen kulttuurista, jossa ei ole kirjoitettua kieltä tai jonka kirjoitettu kieli on vasta hiljattain muodostunut.
2. SekundaarilukutaitoinenOppija osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla. Sekundaariluku-taitoisten koulutausta voi vaihdella. Samoin lukutaito oppijan omalla äidin-kielellä tai jollain muulla kielellä voi vaihdella mekaanisen ja funktionaalisen taidon välillä.
13
3. SemilukutaitoinenOppijalla on jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla. Semi-lukutaitoinen on mahdollisesti käynyt koulua muutaman vuoden tai oppinut lukutaitoa muulla tavoin joko kotimaassaan tai Suomessa. Opiskeluvalmiu-det ovat kuitenkin usein puutteelliset.
14
4 Koulutuksen toteuttaminen
4.1 OppimiskäsitysAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuun-nitelman perusteet pohjautuvat sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Sen mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun, ja opiskelu on yhdessä tekemistä. Opettajan tulee ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot. Se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kult-tuuriin, jossa se tapahtuu.
Opetuksessa kohdataan aikuinen oppijana. Aikuiselle oppijalle tärkeää on opetettavan asian merkityksellisyys, relevanttius ja yhteys ympäröivään todelli-seen maailmaan. Opetuksen tulee antaa tarpeeksi haastetta, mutta samalla on hyvä minimoida epäonnistumisen mahdollisuus turhautumisen välttämiseksi. Opettaja on tukija ja opastaja, joka näkee opiskelijoiden elämänkokemuksen ja hiljaisen tiedon voimavarana. Opettajan tehtävänä on tunnistaa opiskelijoiden vahvuudet. Opetuksen tulee vahvistaa opiskelijan tietoisuutta itsestään oppi-jana.
4.2 OppimisympäristöLuku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toimin-nallisia oppimisympäristöjä sekä monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat opiskelijalle mielekkäitä ja monipuo-lisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät opiskelijan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäse-nenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutus-tuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Varsinaisten opetussisältöjen ja opiskelutaitojen lisäksi tulee harjoitella luok-kahuoneessa toimimista ja opiskeluun liittyviä käytänteitä. Harjoitusta voivat vaatia esimerkiksi opetukseen keskittyminen, työtavat kuten pari- ja ryhmä-työskentely, työvälineistä huolehtiminen tai kurssin työaikojen noudattami-nen. Erilaisista koulu- ja kulttuuritaustoista tulevien aikuisten ryhmissä yhteiset ja eksplikoidut toimintatavat luovat turvallisuutta, ryhdittävät tuntien kulkua ja vapauttavat resursseja muuhun oppimiseen. Toimintatapojen olisi kurssin
15
aikana hyvä pikku hiljaa muuttua automaattisiksi ja oppimisympäristössä akti-voituviksi.
Opetustilat varustetaan riittävän ajanmukaisella opetustekniikalla sekä muilla oppimiselle tarpeellisilla apuvälineillä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Opetustekniikan avulla monipuo-listetaan työtapoja ja otetaan opiskelija osaksi tietoyhteiskuntaa, jonka ulko-puolelle hän muutoin saattaa jäädä.
Luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteis-kuntaa. Tavoitteena on oppia kieltä luonnollisissa yhteyksissä sekä kannus-taa opiskelijaa käyttämään kielitaitoaan ja näkemään oppimismahdollisuuksia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Esimerkiksi retket, tutustumiskäynnit ja työ-elämään tutustumisjaksot rohkaisevat opiskelijaa myös laajentamaan elämän-piiriään ja tutustumaan ympäristöönsä.
4.3 ToimintakulttuuriToimintakulttuuriin kuuluvat kaikki opetusryhmän säännöt ja käytänteet, toi-minta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, joihin koulutus perustuu. Tekstipai-notteisessa yhteiskunnassa lukutaidottomuus rajoittaa yksilön keinoja oman elämän hallintaan. Opettajan tulee ymmärtää ja osoittaa toiminnallaan, että vaikka aikuinen ei osaa lukea, hänellä on monia muita taitoja ja elämänkoke-musta, jolle opetuksen tulee perustua. Lukutaitoa opiskeleva maahanmuuttaja ei ehkä luota omaan oppimiskykyynsä ja siksi opetustilanne luodaan sellai-seksi, että jokainen opiskelija tuntee asemansa turvatuksi ja että opettaja osoit-taa huomaavansa pienetkin edistysaskeleet. Oppimiskyky on taito, jota tulee harjoittaa. Opitun liittäminen arkitilanteisiin lisää motivaatiota.
Käytäntöjen on johdonmukaisesti vahvistettava koulutuksen tavoitteiden toteu-tumista ja opiskelijan kotoutumista. Koulutuksen toteutuksessa otetaan huo-mioon kaikkien opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet, niin etteivät ikä, kulttuuritausta tai sukupuoli pääse vaikuttamaan kielteisesti. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla rohkaistaan niitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä oppimistilanteissa. Opiskelijan osuutta toimintakulttuurin kehittäjänä tulee tukea.
Oppimista tapahtuu myös varsinaisen opetuksen ulkopuolella, ja siksi koko oppilaitoksen toimintakulttuurin tulee tukea arvoperustaa, jolle työ rakentuu. Toimintakulttuurin tavoitteiden toteutumisen arviointi luo pohjan jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitel-massa.
16
4.4 TyötavatKäytännönläheisyys ja funktionaalisuus ovat kielenopetuksen keskeisiä periaat-teita. Opiskeltavat asiat sidotaan opiskelijan arkielämään. Opetuksessa hyödyn-netään mahdollisimman pitkälle toiminnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista.
Suullista taitoa harjoiteltaessa ryhmä antaa luontevan kontekstin vuorovaiku-tukseen perustuvalle kielelliselle harjoittelulle. Arkielämän vuorovaikutustilan-teita voidaan harjoitella ja simuloida ryhmässä esimerkiksi draaman keinoin. Sanaston ja perusrakenteiden opettelu voidaan kytkeä tällaisiin dialogipohjai-siin harjoituksiin.
Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä useita oppimistyylejä. Taitojen automaattistumista helpotetaan toiston avulla ja kertaamalla opiskelta-vaa ainesta eri tavoin. Erityyppisiä harjoituksia vuorotellaan, vaikka pääpaino on varsinkin alussa suullisessa kielenopiskelussa. Opetusta jäsennetään niin, että opiskelija pystyy ennakoimaan päivän kulkua.
Kirjallisia tehtäviä tehdään aluksi yhdessä, ja itsenäisen työskentelyn osuutta lisätään sitä mukaa kun tehtävätyypit alkavat käydä tutuiksi ja opiskelijoiden opiskelutaidot kasvavat. Opiskelijoita kannustetaan kuitenkin alusta alkaen itsenäiseen kielenopiskeluun ja -oppimiseen myös luokkahuoneen ulkopuo-lella muun muassa erilaisten oppimistehtävien avulla.
4.5 Eheyttäminen ja eriyttäminenKielitaitoa sekä luku- ja kirjoitustaitoa ei ole tarkoituksenmukaista opettaa eril-lisinä kokonaisuuksina. Kielen oppiminen kietoutuu muihin oppisisältöihin. Samalla kun opitaan kieltä, opitaan asioita lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta. Kieltä opitaan toimintaa ja vuorovaikutusta varten ja niiden kautta. Onkin erik-seen harkittava, miten vaikkapa numeeristen taitojen opetus integroidaan kie-lenopetukseen.
Opetuksen eheyttäminen tarkoittaa opetussisältöjen ja opetustilanteiden jäsen-tämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opetuksen eriyttäminen tarkoittaa, että opettaja huomioi opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset. Eheyttäminen ja eriyttäminen eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä periaatteita.
Eheyttämisen tarkoituksena on varmistaa, että uudet ainekset kytkeytyvät loo-gisesti ja mielekkäästi jo opittuun, sekä koulussa opiskeltuun että muuhun
17
kokemukseen. Opetusta eheyttämällä hyödynnetään jo opitun siirtovaikutusta ja vältetään tiedon pirstaleisuutta. Opetuksessa voidaan integroida eri osa-alu-eiden opetussisältöjä. Eri viestintätilanteita voidaan tarkastella sekä kielitaidon, lukutaidon, laskutaidon että arjen taitojen näkökulmista. Sisältöjä eheytetään myös ajallisesti, edetään esimerkiksi tutusta tuntemattomaan ja konkreettisesta abstraktiin.
Heterogeenisessa ryhmässä on paljon eriyttämisen haasteita. Sekä ryhmiin jaossa että kurssikohtaisissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon opiske-lijoiden kielitaito, luku- ja kirjoitustaito, ikä, elämäntilanne sekä oppimis- ja opiskeluvalmiudet. Opetuksessa tulee huolehtia siitä, että se vastaa opiskeli-jan kunkinhetkisiä edellytyksiä. Kouluttajalta tämä edellyttää oppijalähtöisyyttä, oppimisen jatkuvaa arviointia ja henkilökohtaistamista. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Joidenkin työta-pojen käyttäminen voi myös edellyttää harjaantumista tai poisoppimista totu-tuista tavoista työskennellä.
Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyy-den ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetel-miin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppi-misympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä oppilaitok-sen ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Opiskelijaa ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon opiske-lijoiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot opiskelijalle merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyöty-vät aina yksilöllisestä palautteesta.
18
5 Opiskelijan tukeminen ja ohjaus
Oppimisen tuki ja ohjaus perustuvat opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja sisällöt vaihtelevat niiden mukaan. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on ottaa opetusryhmien muodostamisessa huomioon jokaisen opiskelijan oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Opetusryhmää tuetaan toimimaan hyvänä ja vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opiskelijoita ohjataan myös tun-nistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehittymis-tarpeensa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää opiskelijan opiskeluvalmiuksiin ja mahdol-lisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenaset-telusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijan aikuisuuden arvostaminen on opiskelijan tukemisessa ja ohjaamisessa onnistumisen perusedellytys. Ohja-uksen ja tuen järjestämisessä tulee käyttää erilaisia toimintatapoja, jotka edistä-vät yhteistyön sujuvuutta ja nostavat opiskelijan omat voimavarat ja osaamisen esille.
Opiskelijaa voidaan tukea esimerkiksi opiskelijoiden joustavalla ryhmittelyllä, opetusta eriyttämällä tai antamalla tukiopetusta. Tuen tarvetta, arviointia, suun-nittelua ja järjestämistä voi tehdä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukimuodot kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Tukitoimissa otetaan huomioon opiskelijan kielitaito: mm. ohjauskeskustelussa voidaan käyttää tulkkausta.
5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelmaJokaiselle koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka tulee perustua lähtötason arvioinnissa saatuihin tietoihin opiskelijan valmiuksista ja opiskelijan omiin tavoitteisiin. Henkilökoh-tainen opiskelusuunnitelma laaditaan lähtötason arvioinnin yhteydessä ja siinä tarkennetaan kyseisen opiskelijan opintojen tavoitteet ja koulutuksen laajuus. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan, koulu-tuksen järjestäjän ja tarvittaessa koulutuksen hankkijan edustajan kanssa. Kaik-kien osapuolien on hyväksyttävä opiskelusuunnitelma. Laadinnassa voidaan käyttää tulkkausta.
Opiskelijan suunnitelmat sekä koulutusajan opetusjärjestelyjen keskeiset yksi-tyiskohdat kirjataan niin ikään opiskelusuunnitelmaan.
19
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää seuraavat kohdat:1. Taustatekijät ja niiden merkitys opinnoille, muun muassa aiempi koulutus
sekä työkokemus ja mahdolliset tiedot opiskelijan ammattitaidosta2. Suomen kielen taidon sekä luku- ja kirjoitustaidon kuvaus3. Numeeristen taitojen kuvaus4. Opiskeluvalmiuksien arviointi5. Opiskelijan koulutus- ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat 6. Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen henkilökohtaistaminen7. Opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä ohjauksen ja tuen jär-
jestäminen
Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa arvioidaan jatkuvasti, jotta nähdään, miten hyvin sen toteutus onnistuu. Arviointi suoritetaan yhdessä opiskelijan ja kouluttajan kanssa. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa.
Arviointikeskusteluissa keskustellaan ainoastaan sellaisista kysymyksistä, joilla on merkitystä opintomenestyksen ja koulutuksen toteuttamisen kannalta. Kou-lutuksen järjestäjä ja koulutuksen hankkija tai muut viranomaiset voivat vaihtaa tietoja opiskelijan muusta elämäntilanteesta ainoastaan opiskelijan suostumuk-sella.
5.2 OhjausOpiskelijaa tulee ohjata ja tukea kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on tukea opis-kelijoita siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet suoriutua opinnois-taan.
Ohjaus perustuu opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja sen sisällöt vaihtelevatnäiden mukaan. Puutteelliset perustiedot ja -taidot voivat olla aikuiselle opis-kelijalle sekä elämänhallintaa haittaava että itsetuntoa alentava tekijä. Siksi opiskelumotivaation herättäminen ja sen ylläpitäminen voivat vaatia ohjaajalta syventymistä opiskelijan tilanteeseen.
Koulutuksen aikaisen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa henkilökohtai-sessa kasvussa ympäristössä sekä yhteiskunnassa, jossa kirjallisella viestinnällä on suuri rooli. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ymmärrystä luku- ja kirjoitus-taidon sekä kielitaidon merkityksestä arkielämän sujuvuuden, yhteiskunnassa toimimisen, opiskelun ja työllistymisen kannalta.
Ohjauksella lisätään opiskeluvalmiuksia ja oppimaanoppimisen taitoja. Sen avulla opiskelija ymmärtää paremmin omien valintojensa ja oman toimintansa
20
seuraukset. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija pystyy paremmin teke-mään omaa tulevaisuuttaan ja ammatillista kehittymistään koskevia päätöksiä. Ohjauksessa huomioidaan henkilön kokonaistilanne käsittelemällä mm. arjen-hallinnallisia ja terveydentilaan liittyviä teemoja opiskelijan tarpeen mukaisesti. Ohjauksen tuloksena tulisi olla konkreettiset jatkosuunnitelmat, joissa on eritelty lyhyen aikavälin tavoitteet (mm. kotouttamiskoulutukseen siirtyminen) ja joiden tietoja voi käyttää ammatilliseen koulutus- tai työllistymissuunnitelmaan. Ohja-uskeskustelussa voidaan käyttää tulkkausta. Ohjauksen toteuttamismuotoina voi olla yksilö- ja ryhmäohjaus.
Tukiopetus perustuu yksilöllisiin tehtäviin ja antaa mahdollisuuden yksilölli-seen ajankäyttöön ja tukeen. Sen avulla pyritään ehkäisemään ennalta oppimi-sen vaikeutumista ja tukemaan opiskelijaa vaikeiden asioiden omaksumisessa.
21
6 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
6.1 Yleiset tavoitteetAikuisten maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen sekä luku- ja kirjoitus-taidon koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen (tai ruotsin) kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet. Hänen tulisi kyetä viesti-mään yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa ja saada muita kotoutumisvalmiuk-sia. Toimiakseen ja selviytyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa opiskelija tarvitsee kielitaidon lisäksi numeerisia taitoja ja suomalaiseen arkeen liittyvää osaamista sekä tietoa yhteiskunnasta, kulttuurista ja työelämästä. Koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, aikuisten perusopetukseen tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.
Opiskelijalle sopivia tavoitteita arvioidaan kunkin opiskelijan kohdalla läh-tötason arvioinnissa ja opintojen edetessä. Koulutuksessa kehitetään sellaista sanastoa ja niitä kielitaidon osa-alueita, joita tarvitaan kotoutumiseen. Kielitai-don osalta painotetaan suullista kielitaitoa ja viestintävalmiuksia. Opiskelijan suullinen kielitaito kehittyy yleensä kirjallista taitoa nopeammin. Opetuksen tulee olla mahdollisimman funktionaalista ja opiskelijan elämäntilanteeseen liit-tyvää. Opiskelun tulee tukea opiskelijan itsetuntoa, opiskeluvalmiuksien kehit-tymistä ja aktiivisuutta tulla osallistuvaksi kansalaiseksi uudessa kotimaassaan.
22
6.2 Suomen kieli ja viestintätaidot6.2.1 Sanasto ja aihepiiritKielen oppiminen perustuu suurelta osin sanaston hallintaan. Sanojen ymmär-täminen ja tuottaminen on kielitaidon perusedellytys. Se on tärkeää suullisessa viestinnässä, ja myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito edellyttää sanojen osaamista. Kuitenkaan sanojen tai lauseidenkaan oppiminen ei välttämättä vaadi lukutaitoa. Kaikkea oppimisympäristöä ja yhteistä toimintaa voidaan sanoittaa puhumalla. Toiminnallisten menetelmien käyttö, jossa viestintätaitoja opitaan elämänalueittain ja aihepiireittäin, edistää sanaston oppimista. Sanaston opetus ja oppiminen nivoutuvat osaksi kielitaidon eri osa-alueiden oppimista.
TavoitteetOpiskelija• laajentaa sanavarastoaan aihepiireittäin• oppii arjessa selviytymisen ja viestinnän kannalta olennaista sanastoa ja
sanontoja • oppii ryhmittelemään sanoja eri perustein, kuten ylä- ja alakäsitteisiin, ku vai-
leviin, nimeäviin ja tekemistä ilmaiseviin sanoihin sekä yleis- ja erisnimiin
Keskeiset sisällöt• sanaston kartuttamista aihepiireittäin:
o kanssakäyminen: tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, pyytämineno henkilökohtainen elämä: henkilötiedot, ammatti, perhe, ihmissuhteet,
asunto, ruoka, vapaa-aika, vaatteet ja kodinhoito o hyvinvointi ja terveys: kehonosat, lääkärissäkäynti, ajanvaraus, sairaudet,
tunteet o kalenteri ja vuodenkierto: viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajato määrä, hinta ja aika: numerot, arkielämän peruslaskutoimitukset, kello o liikkuminen ja asiointi: kulkuvälineet, posti, pankki, kauppa, puhelin,
kirjasto, apteekki o opiskelu, työelämä ja yhteiskunnassa toiminen: ammatit, työnhaku, palkka,
verot, järjestötoiminta, vaalit ja äänestäminen o arjen peruspalvelut: päivähoito, koulu, sosiaali- ja terveyspalvelut o media: tietotekniikka, mediavälineet, uutiset, tv-ohjelmat, sosiaalinen
media ja oppimisympäristöto Suomi-tietous: luonto, taide, historia, tapakulttuuri, kaksi- ja monikielisyys
ja monikulttuurisuus• tutuissa viestintätilanteissa taajaan esiintyvää perussanastoa ja rakenteita
o persoona- ja demonstratiivipronominito kysymyssanat, kysymyslauseeto omistusrakenteeto ajan, paikan ja suunnan ilmaukseto yleisimmät verbit ja adjektiivit
6.2.2 Kuunteleminen ja puhuminenPuhuminen ja kuunteleminen ovat toisiinsa liittyviä vuorovaikutustaitoja. Niiden avulla saadaan ensimmäiset kontaktit ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, jonka tekstejä ja kirjoitusta aletaan sitten opiskella. Puhuminen ja kuuntele-minen luovat pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle, joka alkaa ensin suullisena opitusta kieliaineksesta. Puhumisen ja kuuntelemisen aiheet nouse-vat keskeisen sanaston aihepiireistä.
Kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminenTavoitteetOpiskelija• ymmärtää henkilökohtaisiin asioihin ja tarpeisiin liittyviä sanoja, lyhyitä
lauseita, kysymyksiä ja yksinkertaisia kehotuksia• tunnistaa suomen kielen äänteiden välisiä eroja ja herkistyy suomenkieli-
selle äännemaailmalle• pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja ja tutustuu vähitellen suo-
malaiseen keskustelutapaan
Keskeiset sisällöt• arkielämän keskeisten kysymysten ja puheenaiheiden ymmärtäminen,
kuten henkilötiedot, perhe, lähiympäristö, terveydentila ja tunteet
PuhuminenTavoitteetOpiskelija• pystyy ääntämään ymmärrettävästi• osaa viestiä tarpeitaan ja rohkaistuu käyttämään kieltä arkipäivän erilaisissa
viestintätilanteissa• osaa kertoa perustiedot itsestään, lähipiiristään ja elämästään• osaa tehdä kysymyksiä arjen vuorovaikutustilanteissa
Keskeiset sisällöt• ääntäminen, sanapaino ja intonaatio • itsensä esitteleminen ja omasta elämästä kertominen• perussanasto ja fraasit sekä arkielämän kielenkäyttötilanteet, kuten kuulu-
misten vaihtaminen, kiittäminen, pyytäminen ja antaminen
23
6.2.3 Lukeminen ja kirjoittaminenAikuisten maahanmuuttajien opetuksessa suullinen kielitaito on pohja luke-maan ja kirjoittamaan oppimiselle. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka perustuvat puheeseen: kirjoitetut sanat voidaan muuttaa puhutuiksi ja puhutut sanat kirjoitukseksi. Puhumisen ja sanaston opettelun avulla viritellään tietoisuutta kielen äännejärjestelmästä ja rakenteista.
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Nämä taidot tukevat toisiaan, ja niitä kannattaa harjoitella yhdessä. Kirjallisia taitoja harjoitel-taessa opeteltavan aineksen merkityksellisyys ja yhteys todelliseen maailmaan ovat tärkeitä.
24
LukeminenLukutaidon oppiminen on prosessi, johon johtaa monta polkua. Eri metodien (synteettisten ja analyyttisten) yhdisteleminen opetuksessa on tuloksellisempaa kuin vain yhteen metodiin tukeutuminen. Tällöin opiskelijoiden eri oppimis-tyylit tulevat myös paremmin huomioiduksi. Lukutaidon omaksuminen voidaan nähdä myös uudessa kulttuuriympäristössä tapahtuvana kasvuprosessina, jossa opiskelija oppii kielitaidon lisäksi toimimaan kirjallista viestintää painottavassa yhteiskunnassa. Aikuisen maahanmuuttajaopiskelijan on tärkeää alusta alkaen ymmärtää lukemansa. Opetuksessa ei siksi kannata keskittyä vain mekaaniseen lukutaitoon.
TavoitteetOpiskelija• osaa yhdistää äänteet/kirjaimet tavuiksi ja sanoiksi, osaa purkaa tutun
sanan tavuiksi ja äänteiksi/kirjaimiksi, sekä osaa käyttää tavuttamista apu-välineenä uuden sanan lukemisessa (mekaaninen lukutaito)
• osaa sanojen ja lauseiden lisäksi lukea lyhyttä tekstiä (peruslukutaito)• pystyy tunnistamaan yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi
lukea tekstin tarvittaessa uudelleen (tekstitaito)• ymmärtää kuvasta, mitä se esittää ja mihin se viittaa todellisuudessa
(kuvanlukutaito)• osaa tunnistaa autenttista materiaalia ja tiedostaa sen käyttötarkoituksen• ymmärtää ja tunnistaa nimiä, kylttejä ja joitain sanahahmoja• tunnistaa käsitteet teksti, lause, sana, tavu, äänne ja kirjain
Keskeiset sisällöt• kirjain-äännevastaavuuden periaate, äänteiden yhdistäminen toisiinsa ja
tavujen rakentuminen sekä oikea lukusuunta• tekstien maailmaan tutustuminen ja lukemisen arkipäiväistäminen • isot ja pienet kirjaimet, numerot ja päättövälimerkit• tuttujen sanojen ja pienten lauseiden lukeminen hahmottaen ne visuaali-
sina kokonaisuuksina• kuvien ja symbolien tarkastelua ja niiden visuaalisten merkitysten ymmär-
tämisen harjoittelua• alusta alkaen sekä teknisen että ymmärtävän lukutaidon harjoittelua• fonologisen ja kielellisen tietoisuuden herättelyä: esim. äänteiden tunnis-
taminen, äänteiden kesto, sanan pituus, tavujen erottaminen ja käsitteet teksti, lause, sana, tavu, äänne, kirjain
25
26
KirjoittaminenKirjoittaminen vaatii kolmenlaisten taitojen hallintaa: visuomotorisia taitoja eli käden ja silmän yhteistyön hallintaa, teknistä kirjoitustaitoa eli äänne-kir-jainvastaavuuden hallintaa sekä funktionaalista taitoa eli kykyä käyttää edellä mainittuja taitoja aidoissa tilanteissa ja ilmaisun välineenä. Aikuisilla maahan-muuttajilla kirjoittamaan opettelun ensisijaisena tavoitteena on arkielämän vies-tintätilanteissa selviäminen. Kirjoittamaan opettelun yhteydessä harjoitellaan tietoteknisten viestintätaitojen alkeita.
TavoitteetOpiskelija• ymmärtää äänne-kirjainvastaavuuden periaatteen• osaa kirjoittaa suur- ja pienaakkoset käsin sekä koneella• osaa kirjoittaa sanoja, fraaseja sekä lyhyitä viestejä välittömistä tarpeistaan• osaa täyttää henkilötietolomakkeen
Keskeiset sisällöt• käden hienomotoriset taidot ja kynäote• isojen ja pienten kirjainten kirjainhahmot ja sijoittuminen viivastolle • muistiinpanovälineiden käyttö, tekstin sijoittaminen sivulle ja riviltä toiselle
siirtyminen• kirjaimien, tavujen ja tuttujen sanojen sanelusta kirjoittaminen ja jäljentämi-
nen käsin sekä koneella• suomen kielen keskeisten äännepiirteiden kuuleminen ja kirjoittaminen
(pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- ja kaksoiskonsonantit, diftongit) • henkilötietolomakkeiden täyttäminen (etu- ja sukunimi, puhelinnumero,
osoite, henkilötunnus) ja oman nimikirjoituksen kirjoittaminen käsialakir-joituksella
• kuvasta kirjoittaminen (sanat ja myöhemmin yksinkertaiset päälauseet), lyhyiden viestien kirjoittaminen ja päättövälimerkit
• yksinkertaiset tekstinkäsittelytaidot (kirjainmerkkien sijoittuminen tietoko-neen näppäimistölle, suuret ja pienet kirjaimet, välilyönti, rivinvaihto, lyön-tivirheen pyyhkiminen) ja tietotekniset taidot (tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen, sisäänkirjautuminen, kursorin kohdistaminen, tavallisimpien kuvakkeiden merkitys ja käyttö)
27
6.2.4 Numeeriset taidotLukutaito-käsite sisältää lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi suullisen kielitaidon sekä laskutaidon. Numeeriset taidot ovat kommunikatiivisia taitoja ja keskeisiä arjen hallintataitoja. Lukusanoilla ilmaistaan tarkasti lukumääriä, mittoja, suu-ruussuhteita, järjestystä ja tunnuksia. Lisäksi numeroilla tehdään laskutoimituk-sia.
TavoitteetOpiskelija• tuntee lukusanat ja numerot ja osaa käyttää niitä arkitilanteissa• ymmärtää lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän periaatteen• tuntee lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, osaa
vertailla lukuja • osaa peruslaskutoimituksista yhteen- ja vähennyslaskun, ymmärtää myös
kerto- ja jakolaskun perusteet sekä tunnistaa desimaalipilkun ja murtolu-vun arkielämän tilanteissa
• saa myönteisiä ja monipuolisia kokemuksia arjen matematiikasta
Keskeiset sisällöt• numerot ja niiden ilmaiseminen arkitilanteissa: puhelin, liikenne, osoitteet,
henkilötiedot• lukukäsite ja kymmenjärjestelmä• järjestysluvut ainakin päiväyksissä tarvittaviin saakka • aikakäsite: kello, kalenteri, aikataulut • raha: laskut, kuitit, tulojen ja menojen arviointi ja hintavertailut• mittayksiköt ja niiden lyhenteet: pituus, massa, tilavuus ja lämpötila• kohteiden ominaisuuksien vertailu lukujen ja mittayksiköiden avulla• peruslaskutoimitukset tutuissa konkreettisissa yhteyksissä• tekniset apuvälineet: laskin, pankkiautomaatti ja verkkopankki
28
7 Arviointi ja todistukset
Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle kannustavaa palautetta niistä taidoista, jotka hän on oppinut. Arvioinnin avulla opiskelija saa myös palautetta siitä, mitä taitoja hänen tulee vielä kehittää ja harjoitella. Näin arviointi tukee kunkin yksilöllistä oppimista. Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen suorittami-sesta tarvitaan arviointitietoa työ- ja elinkeinohallintoa sekä opiskelijan kotou-tumisen jatkosuunnittelua varten.
7.1 Arviointi koulutuksen aikanaArviointi on prosessi, joka kestää koko koulutuksen ajan, ja sen tavoitteena on antaa kullekin opiskelijalle henkilökohtaista ja kannustavaa palautetta. Opiske-lijaa ohjataan itsearviointiin, jotta hänelle muodostuu realistinen käsitys omasta osaamisestaan ja jotta hän pystyy vähitellen ottamaan vastuuta omasta oppimi-sestaan. Itsearviointi on myös olennainen osa suomalaista opiskelu- ja työkult-tuuria.
Arviointi koulutuksen aikana on henkilökohtaista, ja kunkin opiskelijan taitoja arvioidaan suhteessa hänelle asetettuihin tavoitteisiin. Näin kutakin voidaan tukea juuri niiden taitojen harjoittelussa, joissa hän eniten tarvitsee apua.
Arvioinnin tulee olla jatkuvaa. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia menetel-miä, jotta opiskelija voi mahdollisimman hyvin osoittaa osaamisensa. Arvioin-tipalautetta annetaan kirjallisesti sekä suullisesti niin, että opiskelija ymmärtää saadun palautteen. Mikäli koulutus on jaettu moduuleihin, voidaan moduulin suorittamisesta antaa kirjallinen arviointi.
7.2 Arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen päättyessä ja todistus
Koulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koko koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee kohdistua opiskelijan yleiseen edis-tymiseen, kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen ja numeerisiin valmiuksiin. Opiskelijan on arvioinnin perusteella saatava realistinen käsitys omasta osaamisestaan.
Arvioinnissa huomioidaan kaikki kielitaidon osa-alueet: kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kir-
29
joittaminen, numeeriset taidot sekä sanasto ja aihepiirit. Kaikki nämä osa-alu-eet arvioidaan erikseen. Arvioinnin tulee olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Suoritetusta aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta annetaan koulutuksen päättyessä todistus.
Todistus sisältää seuraavat tiedot:• koulutusorganisaation sekä mahdollisen oppilaitoksen nimi• opiskelijan nimi ja syntymäaika• koulutuksen nimi ja laajuus (päivien ja oppituntien määrä)• lisätiedot (esim. suositus seuraavaksi koulutukseksi)• todistuksen antamispäivä• koulutusorganisaation leima• allekirjoitukset• maininta, että koulutus on toteutettu noudattaen Opetushallituksen mää-
räystä 2/011/2012 Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2011.
Opiskelijan osaaminen koulutuksen päättyessä arvioidaan liitteessä 1 olevan arviointitaulukon avulla siten, että taulukosta rastitetaan kaikki opiskelijan saa-vuttamat taidot. Mikäli opiskelija on koulutuksen aikana saavuttanut joillakin kielitaidon osa-alueilla vähintään taitotason A1.1, todistukseen merkitään myös kyseisten kielitaidon osa-alueiden kohdalle opiskelijan saavuttama kielitaitotaso kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaisesti. Todistukseen voidaan lisäksi liittää sanallista arviointipalautetta opiskelijan taitojen kehittymisestä.
30
Liite 1. Arviointitaulukko todistusta varten
Kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen Tunnistaa ja ymmärtää puheesta joitakin suomen kielen sanoja. Tunnistaa ja erottaa suomen kielen äänteitä. Ymmärtää tavallisimpia kysymyksiä ja fraaseja. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia vuoropuheluita.Opiskelija saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason
Puhuminen Osaa joitakin suomen kielen sanoja ja fraaseja. Osaa ääntää ymmärrettävästi. Osaa vastata tavallisimpiin kysymyksiin. Pystyy osallistumaan yksinkertaiseen vuoropuheluun.Opiskelija saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason
Lukeminen ja luetun ymmärtäminen Tunnistaa muutamia tuttuja sanoja. Osaa mekaanisesti lukea tavuja tai sanoja. Osaa ymmärtäen lukea sanoja. Osaa ymmärtäen lukea lauseita tai lyhyitä tekstejä.Opiskelija saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason
Kirjoittaminen Osaa kirjoittaa suur- ja pienaakkosia. Ymmärtää äänne–kirjain-vastaavuutta ja osaa kirjoittaa tavuja. Osaa kirjoittaa sanoja. Osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita.Opiskelija saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason
Numeeriset taidot Osaa lukusanoja ja ymmärtää niiden merkityksen. Osaa kertoa itselleen tärkeitä numeraalisia ilmauksia, esimerkiksi oman osoitteen, henkilötunnuksen ja puhelinnumeron. Tunnistaa ja osaa kellonaikoja sekä osaa käyttää tavallisimpia mittavälineitä. Osaa yhteen- ja vähennyslaskun perusteet.
31
Sanasto ja aihepiirit Osaa jonkin verran arkisessa kanssakäymisessä tarvittavia sanoja. Osaa melko paljon itseä ja lähipiiriä kuvaavia sanoja. Osaa paljon arkielämän asiointitilanteissa tarvittavia sanoja. Osaa monipuolisesti sanoja useista aihepiireistä.
32
Liite
2. K
ielit
aido
n ta
soje
n ku
vaus
aste
ikko
Kuva
usa
stei
kko o
n S
uom
essa
laa
ditt
u s
ove
llus
aste
ikois
ta, jo
tka
sisä
ltyvä
t Euro
opan
neu
vost
on toim
esta
keh
itettyy
n
Kie
lten o
ppim
isen
, opet
tam
isen
ja a
rvio
innin
yhte
isee
n e
uro
oppal
aise
en v
iitek
ehyk
seen
.
Taito
taso
A1
Supp
ea v
iestin
tä k
aikk
ein tu
tuim
miss
a til
ante
issa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enA1
.1Kie
litaid
on
alkeid
en
hallin
ta
• Ym
märtä
ä er
ittäin
rajal
lisen
mä
ärän
tava
llisim
pia sa
noja
ja fra
aseja
(ter
vehd
yksiä
, nim
iä,
lukuja
, keh
otuk
sia) a
rkisi
ssa
yhte
yksis
sä.
• Ei
edes
pon
niste
llen
ymmä
rrä
kuin
kaikk
ein a
lkeell
isint
a kie
liaine
sta.
• Ta
rvitse
e er
ittäin
palj
on a
pua:
toist
oa, o
soitt
amist
a, k
äänn
östä
.
• Os
aa va
stata
hän
tä k
oske
viin
yksin
kerta
isiin
kysy
myks
iin ly
hyin
lause
in. V
uoro
vaiku
tus o
n pu
he-
kump
panin
vara
ssa,
ja p
uhuja
tu
rvaut
uu e
hkä
äidink
ielee
n ta
i ele
isiin.
• Pu
hees
sa vo
i olla
palj
on p
itkiä
tauk
oja, t
oisto
ja ja
katk
oksia
. •
Äänt
ämine
n vo
i aihe
utta
a su
uria
ymmä
rtämi
song
elmia.
•
Osaa
hyv
in su
ppea
n pe
russ
a-na
ston
ja joi
takin
ope
teltu
ja va
kioilm
aisuja
.•
Puhu
ja ei
kyke
ne va
paas
een
tuot
okse
en, m
utta
hän
en
hallit
sema
nsa
harva
t kaa
vama
i-se
t ilm
aisut
voiva
t olla
melk
o vir
heet
tömi
ä.
• Tu
ntee
kirja
injär
jeste
lmän
, mut
ta ym
märtä
ä te
kstis
tä va
in hy
vin
vähä
n. •
Tunn
istaa
vähä
isen
määr
än
tuttu
ja sa
noja
ja lyh
yitä
fraas
eja
ja os
aa yh
distä
ä nii
tä k
uviin
. •
Kyky
ymmä
rtää
entu
udes
taan
tu
ntem
aton
sana
ede
s hyv
in en
nako
itava
ssa
yhte
ydes
sä o
n er
ittäin
rajal
linen
.
• Os
aa vi
estiä
välit
tömi
ä ta
rpeit
a hy
vin ly
hyin
ilmais
uin.
• Os
aa k
irjoitt
aa k
ielen
kirja
imet
ja nu
mero
t kirja
imin,
mer
kitä
muist
iin h
enkil
ökoh
taise
t pe
rusti
eton
sa ja
kirjo
ittaa
joita
kin
tuttu
ja sa
noja
ja fra
aseja
.•
Osaa
jouk
on e
rillisi
ä sa
noja
ja sa
nont
oja.
• Ei
kyke
ne va
paas
een
tuot
okse
en,
mutta
kirjo
ittaa
oike
in mu
utam
ia sa
noja
ja ilm
auks
ia.
33
Taito
taso
A1
Supp
ea v
iestin
tä k
aikk
ein tu
tuim
miss
a til
ante
issa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enA1
.2Ke
hitty
vä
alkeis
kieli-
taito
• Ym
märtä
ä ra
jallis
en m
äärä
n sa
noja,
lyhy
itä la
useit
a, k
ysym
yk-
siä ja
keh
otuk
sia, j
otka
liitt
yvät
henk
ilöko
htais
iin a
sioihi
n ta
i vä
littö
mään
tilan
tees
een.
• Jo
utuu
pon
niste
lemaa
n ym
mär-
tääk
seen
yksin
kerta
isiak
in lau
su-
mia
ilman
selvi
ä til
anne
vihjei
tä.
• Ta
rvitse
e pa
ljon
apua
: puh
een
hidas
tami
sta, t
oisto
a, n
äyttä
mis-
tä ja
kää
nnös
tä.
• Os
aa vi
estiä
supp
easti
joita
kin
välit
tömi
ä ta
rpeit
a ja
kysy
ä ja
vasta
ta h
enkil
ökoh
taisi
a pe
rusti
etoja
käs
ittele
vissä
vu
orop
uhelu
issa.
Tarvi
tsee
usein
pu
heku
mppa
nin a
pua.
• Pu
hees
sa o
n ta
ukoja
ja m
uita
katk
oksia
. •
Äänt
ämine
n vo
i aihe
utta
a us
ein
ymmä
rtämi
song
elmia.
• Os
aa h
yvin
supp
ean
peru
ssan
as-
ton,
joita
kin ti
lanne
sidon
naisi
a ilm
aisuja
ja p
erus
kielio
pin
ainek
sia.
• Alk
eellis
essa
kin va
paas
sa
puhe
essa
esii
ntyy
hyv
in pa
ljon
kaike
nlaisi
a vir
heitä
.
• Ym
märtä
ä nim
iä, k
yltte
jä ja
mui-
ta h
yvin
lyhyit
ä ja
yksin
kerta
isia
teks
tejä,
jotk
a liit
tyvä
t väli
ttömi
in ta
rpeis
iin.
• Tu
nnist
aa yk
sinke
rtaise
sta te
ks-
tistä
yksit
täise
n tie
don,
jos v
oi luk
ea ta
rvitta
essa
uud
ellee
n•
Kyky
ymmä
rtää
entu
udes
taan
tu
ntem
aton
sana
ede
s hyv
in en
nuste
ttava
ssa
yhte
ydes
sä o
n
rajal
linen
.
• Os
aa vi
estiä
välit
tömi
ä ta
rpeit
a lyh
yin la
usein
.•
Osaa
kirjo
ittaa
muu
tami
a lau
seita
ja fr
aase
ja its
estä
än ja
läh
ipiiris
tään
(esim
. vas
tauk
sia
kysy
myks
iin ta
i muis
tilap
puja)
.•
Osaa
joita
kin p
erus
sano
ja ja
sano
ntoja
ja p
ysty
y kirjo
ittam
aan
hyvin
yksin
kerta
isia
pääla
useit
a. •
Ulko
a op
etell
ut fr
aasit
voiva
t oll
a oik
ein k
irjoite
ttuja,
mut
ta alk
eellis
imma
ssak
in va
paas
sa
tuot
okse
ssa
esiin
tyy h
yvin
paljo
n ka
ikenla
isia
virhe
itä.
34
Taito
taso
A1
Supp
ea v
iestin
tä k
aikk
ein tu
tuim
miss
a til
ante
issa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enA1
.3To
imiva
alk
eiskie
li-ta
ito
• Ym
märtä
ä yk
sinke
rtaisi
a lau
su-
mia
(hen
kilök
ohta
isia
kysy
myks
iä ja
jokap
äiväis
iä oh
jeita
, pyy
ntöjä
ja
kielto
ja) ru
tiinim
aisiss
a ke
s-ku
stelui
ssa
tilan
neyh
teyd
en
tuke
mana
.•
Pysty
y seu
raam
aan
yksin
kerta
i-sia
, väli
ttömi
in til
ante
isiin
tai
omaa
n ko
kemu
ksee
nsa
liitty
viä
kesk
uste
luja.
• Yk
sinke
rtaise
nkin
viesti
n ym
mär-
tämi
nen
edell
yttä
ä no
rmaa
lia
hitaa
mpaa
ja k
uulija
lle k
ohde
n-ne
ttua
yleisk
ielist
ä pu
hetta
.
• Os
aa k
erto
a lyh
yesti
itse
stään
ja
lähipi
iristä
än. S
elviyt
yy k
aikke
in yk
sinke
rtaisi
mmist
a vu
orop
u-he
luista
ja p
alvelu
tilan
teist
a. Ta
rvitse
e jos
kus p
uhek
umpp
anin
apua
. •
Kaikk
ein tu
tuim
mat j
akso
t suju
-va
t, mu
ualla
tauo
t ja
katk
okse
t ov
at h
yvin
ilmeis
iä.•
Äänt
ämine
n vo
i jos
kus t
uotta
a ym
märtä
miso
ngelm
ia.•
Osaa
rajal
lisen
jouk
on ly
hyitä
, ulk
oa o
pete
ltuja
ilmau
ksia,
kes
-ke
isint
ä sa
nasto
a ja
peru
staso
n lau
sera
kent
eita.
• Alk
eellis
essa
kin p
uhee
ssa
esiin
tyy
paljo
n pe
rusk
ieliop
pivirh
eitä.
• Py
styy l
ukem
aan
tuttu
ja ja
joita
kin tu
ntem
atto
mia
sano
ja.
Ymmä
rtää
hyvin
lyhy
itä vi
este
jä,
joiss
a kä
sitell
ään
arkie
lämää
ja
rutii
nitap
ahtu
mia
tai a
nnet
aan
yksin
kerta
isia
ohjei
ta.
• Py
styy l
öytä
mään
tarvi
tsema
nsa
yksit
täise
n tie
don
lyhye
stä
teks
tistä
(pos
tikor
tit,
säät
iedo-
tuks
et).
• Ly
hyen
kin te
kstip
ätkä
n luk
emi-
nen
ja ym
märtä
mine
n on
hyv
in hid
asta
.
• Se
lviyt
yy k
irjoitt
amall
a ka
ikkein
tu
tuim
miss
a, h
elpos
ti en
nako
ita-
vissa
ark
isiin
tarp
eisiin
ja k
oke-
muks
iin li
ittyv
issä
tilan
teiss
a.•
Osaa
kirjo
ittaa
yksin
kerta
isia
vieste
jä (y
ksink
erta
isen
posti
kor-
tin, h
enkil
ötied
ot, y
ksink
erta
inen
sane
lu).
• Os
aa k
aikke
in ta
vallis
impia
sa
noja
ja ilm
auks
ia, jo
tka
liitty
vät
omaa
n elä
mään
tai
konk
reet
-te
ihin
tarp
eisiin
. Osa
a kir
joitta
a mu
utam
ia yk
silau
seisi
a vir
kkeit
ä.•
Alkee
llises
sakin
vapa
assa
tu
otok
sess
a es
iinty
y mo
nenla
isia
virhe
itä.
35
Taito
taso
A2
Välit
töm
än so
siaal
isen
kans
sakä
ymise
n pe
rusta
rpee
t ja
lyhy
t ker
ront
aKu
ullu
n ym
mär
täm
inen
Puhu
min
enLu
etun
ym
mär
täm
inen
Kirjo
ittam
inen
A2.1
Peru
skiel
i-ta
idon
alkuv
aihe
• Py
styy y
mmär
tämä
än yk
sinke
r-ta
ista
puhe
tta ta
i seu
raam
aan
kesk
uste
lua a
iheist
a, jo
tka
ovat
häne
lle vä
littö
män
tärk
eitä.
• Py
styy y
mmär
tämä
än ly
hyide
n, yk
sinke
rtaist
en, i
tseää
n kii
nnos
-ta
vien
kesk
uste
lujen
ja vi
estie
n (o
hjeet
, kuu
lutuk
set)
ydins
isäl-
lön se
kä h
avait
sema
an a
ihepii
rin
vaihd
okse
t tv-u
utisi
ssa.
• Yk
sinke
rtaise
nkin
viesti
n ym
mär-
tämi
nen
edell
yttä
ä no
rmaa
lilla
nope
udell
a ja
selke
ästi
puhu
ttua
yleisk
ielist
ä pu
hetta
, jok
a us
ein
täyt
yy li
säks
i tois
taa.
• Os
aa k
uvat
a läh
ipiiriä
än m
uu-
tami
n lyh
yin la
usein
. Selv
iytyy
yk
sinke
rtaisi
sta so
siaali
sista
koht
aami
sista
ja ta
vallis
immi
sta
palve
lutila
nteis
ta. O
saa
aloitt
aa
ja lop
etta
a lyh
yen
vuor
opuh
elun,
mutta
kyk
enee
har
voin
ylläp
itä-
mään
pite
mpää
kes
kuste
lua.
• Tu
otta
a su
juvas
ti joi
takin
tuttu
ja jak
soja,
mut
ta p
uhee
ssa
on
paljo
n hy
vin il
meisi
ä ta
ukoja
ja
väär
iä alo
ituks
ia.•
Äänt
ämine
n on
ymmä
rrettä
vää,
vaikk
a vie
ras k
oros
tus o
n hy
vin
ilmeis
tä ja
ään
tämi
svirh
eistä
voi
koitu
a sa
tunn
aisia
ymmä
rtämi
s-on
gelm
ia.•
Osaa
help
osti
enna
koita
van
pe-
russ
anas
ton
ja mo
nia k
eske
isim-
piä ra
kent
eita
(kut
en m
enne
en
ajan
muot
oja ja
kon
junkt
ioita
).
• Ha
llitse
e ka
ikkein
yksin
kerta
i-sim
man
kielio
pin a
lkeell
isess
a va
paas
sa p
uhee
ssa,
mut
ta vir
heitä
esii
ntyy
yhä
paljo
n pe
rusra
kent
eissa
kin.
• Ym
märtä
ä yk
sinke
rtaisi
a ja
kaikk
ein ta
vano
maisi
nta
sana
stoa
sisält
äviä
teks
tejä
(yks
ityisk
ir-jei
tä, p
ikku-u
utisi
a, a
rkisi
mpia
käyt
töoh
jeita
).•
Ymmä
rtää
teks
tin p
ääaja
tuks
et ja
joita
kin yk
sityis
koht
ia pa
rin
kapp
aleen
pitu
isesta
teks
tistä
. Os
aa p
aikan
taa
ja ve
rrata
yksit
täisi
ä tie
toja
ja py
styy
hyvin
yksin
kerta
iseen
pää
ttelyy
n ko
ntek
stin
avull
a.•
Lyhy
enkin
teks
tipät
kän
lukem
i-ne
n ja
ymmä
rtämi
nen
on h
idasta
.
• Se
lviyt
yy k
irjoitt
amall
a ka
ikkein
ru
tiinin
omais
immi
sta a
rkiti
lan-
teist
a.•
Osaa
kirjo
ittaa
lyhy
itä, y
ksink
er-
taisi
a vie
stejä
(hen
kilök
ohta
iset
kirjee
t, lap
puse
t), jo
tka
liitty
vät
arkis
iin ta
rpeis
iin se
kä yk
sinke
r-ta
isia,
luet
telom
aisia
kuva
uksia
hy
vin tu
tuist
a aih
eista
(tod
ellisi
s-ta
tai k
uvitt
eellis
ista
henk
ilöist
ä, ta
paht
umist
a, o
mista
ja p
erhe
en
suun
nitelm
ista)
.•
Osaa
käy
ttää
peru
starp
eisiin
liit
tyvä
ä ko
nkre
ettia
sana
stoa
ja p
erus
aikam
uoto
ja se
kä yk
sin-
kerta
isin
sidos
sano
in (ja
, mut
ta)
liitet
tyjä
rinna
steisi
a lau
seita
. •
Kirjoi
ttaa
kaikk
ein yk
sinke
rtaisi
m-ma
t san
at ja
rake
ntee
t me
lko
oikein
, mut
ta te
kee
toist
uvas
ti vir
heitä
per
usas
ioiss
a (a
ikamu
o-do
t, ta
ivutu
s) ja
tuot
taa
paljo
n kö
mpelö
itä il
maisu
ja va
paas
sa
tuot
okse
ssa.
36
Taito
taso
A2
Välit
töm
än so
siaal
isen
kans
sakä
ymise
n pe
rusta
rpee
t ja
lyhy
t ker
ront
aKu
ullu
n ym
mär
täm
inen
Puhu
min
enLu
etun
ym
mär
täm
inen
Kirjo
ittam
inen
A2.2
Kehit
tyvä
pe
rusk
ieli-
taito
• Ym
märtä
ä ta
rpee
ksi k
yetä
ksee
n ty
ydyt
tämä
än k
onkr
eetit
tarp
een-
sa. P
ysty
y seu
raam
aan
hyvin
su
mmitt
aises
ti se
lväpii
rteise
n as
iapuh
een
pääk
ohtia
.•
Pysty
y ylee
nsä
tunn
istam
aan
ympä
rillää
n kä
ytäv
än k
esku
stelun
aih
een.
Ymm
ärtä
ä ta
vallis
ta sa
nasto
a ja
hyvin
rajal
lisen
jou
kon
idiom
eja tu
ttuja
aiheit
a ta
i ylei
stiet
oa k
äsitt
elevä
ssä
til
anne
sidon
naise
ssa
puhe
essa
.•
Yksin
kerta
isenk
in vie
stin
ymmä
r-tä
mine
n ed
ellyt
tää
yleisp
uhek
iel-
tä, j
oka
äänn
etää
n hit
aasti
ja
selvä
sti. T
oisto
a ta
rvita
an m
elko
usein
.
• Os
aa e
sittä
ä pie
nen,
luet
telo-
maise
n ku
vauk
sen
lähipi
iristä
än
ja se
n jok
apäiv
äisist
ä pu
olista
. Py
styy
osall
istum
aan
rutii
nin-
omais
iin k
esku
stelui
hin o
mista
ta
i itse
lleen
tärk
eistä
asio
ista.
Voi t
arvit
a ap
ua k
esku
stelus
sa ja
vä
ltellä
joita
kin a
ihepii
rejä.
•
Puhe
on
välill
ä su
juvaa
, mut
ta er
ilaise
t kat
koks
et o
vat h
yvin
ilmeis
iä.
• Ää
ntäm
inen
on ym
märre
ttävä
ä, va
ikka
viera
s kor
ostu
s on
ilmeis
tä ja
äänt
ämisv
irheit
ä es
iinty
y. •
Osaa
koh
talai
sen
hyvin
tava
llisen
, jok
apäiv
äisen
sana
ston
ja jon
kin
verra
n idi
omaa
ttisia
ilma
isuja.
Os
aa u
seita
yksin
kerta
isia
ja my
ös jo
itakin
vaat
ivamp
ia ra
kent
eita.
• La
ajemm
assa
vapa
assa
puh
eess
a es
iinty
y palj
on vi
rheit
ä pe
rusa
si-ois
sa (e
sim. v
erbie
n aik
amuo
dois-
sa) j
a ne
voiva
t jos
kus h
aitat
a ym
märre
ttävy
yttä
.
• Ym
märtä
ä pä
äasia
t ja
joita
kin yk
-sit
yisko
htia
muut
aman
kap
palee
n pit
uisist
a vie
steist
ä jo
nkin
verra
n va
ativi
ssa
arkis
issa
yhte
yksis
sä
(main
okse
t, kir
jeet,
ruok
alista
t, aik
atau
lut) s
ekä
fakt
atek
stejä
(käy
ttöoh
jeet,
pikku
-uutis
et).
• Py
styy h
ankk
imaa
n he
lposti
en
nako
itava
a uu
tta ti
etoa
tutu
ista
aiheis
ta se
lkeäs
ti jäs
enne
llystä
mu
utam
an k
appa
leen
pituis
esta
teks
tistä
. Osa
a pä
ätell
ä tu
nte-
matto
mien
sano
jen m
erkit
yksiä
nii
den
kielia
susta
ja k
onte
kstis
ta.
• Ta
rvitse
e us
ein u
udell
een
lukem
is-ta
ja a
puvä
lineit
ä te
kstik
appa
leen
ymmä
rtämi
seks
i.
• Se
lviyt
yy k
irjoitt
amall
a ta
van-
omais
issa
arkit
ilant
eissa
.•
Osaa
kirjo
ittaa
hyv
in lyh
yen,
yksin
kerta
isen
kuva
ukse
n ta
paht
umist
a, m
enne
istä
toim
ista
ja he
nkilö
koht
aisist
a ko
ke-
muks
ista
tai
eliny
mpär
istön
sä
arkip
äiväis
istä
puoli
sta (l
yhye
t kir
jeet,
muist
ilapu
t, ha
kemu
kset
, pu
helin
viesti
t).
• Os
aa a
rkise
n pe
russ
anas
ton,
rake
ntee
t ja
tava
llisim
mat
sidos
keino
t. •
Kirjoi
ttaa
yksin
kerta
iset s
anat
ja
rake
ntee
t oike
in, m
utta
teke
e vir
heitä
har
vinais
emmi
ssa
rake
n-te
issa
ja mu
odois
sa ja
tuot
taa
kömp
elöitä
ilma
isuja.
37
Taito
taso
B1
Selvi
ytym
inen
ark
ieläm
ässä
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enB1
.1To
imiva
pe
rusk
ieli-
taito
• Ym
märtä
ä pä
äajat
ukse
t ja
kesk
eisiä
yksit
yisko
htia
puhe
esta
, jok
a kä
sitte
lee k
oulus
sa, t
yöss
ä ta
i vap
aa-ai
kana
sään
nöllis
esti
toist
uvia
teem
oja m
ukaa
n luk
ien
lyhyt
ker
ront
a. Ta
voitt
aa ra
dio-
uutis
ten,
elok
uvien
, tv-o
hjelm
ien
ja se
lkeide
n pu
helin
viesti
en
pääk
ohda
t. •
Pysty
y seu
raam
aan
yhte
iseen
ko
kemu
ksee
n ta
i ylei
stiet
oon
peru
stuva
a pu
hetta
. Ymm
ärtä
ä ta
vallis
ta sa
nasto
a ja
rajal
lisen
jou
kon
idiom
eja.
• Pit
emmä
n vie
stin
ymmä
rtämi
nen
edell
yttä
ä no
rmaa
lia h
itaam
paa
ja se
lkeäm
pää
yleisk
ielist
ä pu
hetta
. Tois
toa
tarvi
taan
sillo
in tä
llöin.
• Os
aa k
erto
a tu
tuist
a as
ioista
my
ös jo
itakin
yksit
yisko
htia.
Se
lviyt
yy k
ielial
ueell
a ta
vallis
im-
mista
ark
itilan
teist
a ja
epäv
i-ra
llisist
a ke
skus
telui
sta. O
saa
viesti
ä its
ellee
n tä
rkeis
tä a
sioist
a my
ös h
ieman
vaat
ivamm
issa
tilan
teiss
a. P
itkäk
esto
inen
esity
s ta
i käs
ittee
lliset
aihe
et t
uotta
vat
ilmeis
iä va
ikeuk
sia.
• Pit
ää yl
lä ym
märre
ttävä
ä pu
hetta
, vaik
ka p
itemm
issä
puhe
jakso
issa
esiin
tyy t
auko
ja ja
epär
öintiä
. •
Äänt
ämine
n on
selvä
sti ym
mär-
rettä
vää,
vaikk
a vie
ras k
oros
tus
on jo
skus
ilme
istä
ja ää
ntäm
isvir-
heitä
esii
ntyy
jonk
in ve
rran.
• Os
aa k
äyttä
ä me
lko la
ajaa
jokap
äiväis
tä sa
nasto
a ja
joita
kin
yleisi
ä fra
aseja
ja id
iomeja
. Käy
t-tä
ä us
eita
erila
isia
rake
nteit
a. •
Laaje
mmas
sa va
paas
sa p
uhee
ssa
kielio
ppivi
rhee
t ova
t tav
allisi
a (e
sim. a
rtikk
eleita
ja p
äätte
itä
puut
tuu)
, mut
ta n
e ha
ittaa
vat
harvo
in ym
märre
ttävy
yttä
.
• Py
styy l
ukem
aan
mon
enlai
sia,
muut
aman
sivu
n pit
uisia
teks
tejä
(taulu
kot,
kalen
terit
, kur
ssioh
-jel
mat,
keitt
okirja
t) tu
tuist
a aih
eista
ja se
uraa
maan
teks
tin
pääa
jatuk
sia, a
vains
anoja
ja
tärk
eitä
yksit
yisko
htia
myös
va
lmist
autu
matta
. •
Pysty
y seu
raam
aan
tuttu
a aih
etta
käsit
telev
än p
arisi
vuise
n te
kstin
pä
äajat
uksia
, ava
insan
oja ja
tä
rkeit
ä yk
sityis
koht
ia.•
Arkik
okem
ukse
sta p
oikke
avien
aih
eiden
ja te
kstin
yksit
yisko
h-tie
n ym
märtä
mine
n vo
i olla
pu
utte
ellist
a.
• Py
styy k
irjoitt
amaa
n ym
märre
t-tä
vän,
jon
kin ve
rran
yksit
yis-
koht
aista
kin a
rkiti
etoa
välit
tävä
n te
kstin
tutu
ista,
itse
ään
kiinn
osta
-vis
ta to
dellis
ista
tai k
uvite
lluist
a aih
eista
.•
Osaa
kirjo
ittaa
selvä
piirte
isen
sidos
teise
n te
kstin
liitt
ämäll
ä er
illise
t ilm
auks
et p
eräk
käin
jakso
iksi
(kirje
et, k
uvau
kset
, ta
rinat
, puh
elinv
iestit
). P
ysty
y vä
littä
mään
teho
kkaa
sti tu
ttua
tieto
a ta
vallis
immi
ssa
kirjal
lisen
vie
stinn
än m
uodo
issa.
• Os
aa u
seim
pien
tutu
issa
tilan
teiss
a ta
rvitta
vien
teks
tien
laadin
taan
riitt
ävän
sana
ston
ja ra
kent
eet,
vaikk
a te
kste
issä
esiin
tyy i
nter
fere
nssiä
ja il
meisi
ä kie
rtoilm
aisuja
. •
Rutii
ninom
ainen
kiel
iaine
s ja
peru
srake
ntee
t ova
t jo
suht
eellis
en vi
rhee
ttömi
ä, m
utta
jotku
t vaa
tivam
mat r
aken
teet
ja
sana
liitot
tuot
tava
t ong
elmia.
38
Taito
taso
B1
Selvi
ytym
inen
ark
ieläm
ässä
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enB1
.2Su
juva
peru
skiel
i-ta
ito
• Ym
märtä
ä se
lväpii
rteist
ä as
iatie-
toa,
joka
liitt
yy tu
ttuihi
n ja
melko
yle
isiin
aiheis
iin jo
nkin
verra
n va
ativi
ssa
yhte
yksis
sä (e
päsu
ora
tiedu
stelu,
työk
esku
stelut
, enn
a-ko
itavis
sa o
levat
puh
elinv
iestit
).•
Ymmä
rtää
pääk
ohda
t ja
tärk
eim-
mät y
ksity
iskoh
dat y
mpär
illään
kä
ytäv
ästä
laaje
mmas
ta m
uo-
dollis
esta
ja e
pämu
odoll
isesta
ke
skus
telus
ta.
• Ym
märtä
mine
n ed
ellyt
tää
yleis-
kieltä
tai m
elko
tuttu
a ak
sent
tia
sekä
satu
nnais
ia to
istoja
ja
uude
lleen
muot
oiluja
. Nop
ea
synt
yper
äiste
n vä
linen
kes
kuste
lu ja
viera
iden
aiheid
en tu
ntem
at-
toma
t yks
ityisk
ohda
t tuo
ttava
t va
ikeuk
sia.
• Os
aa k
erto
a ta
vallis
ista,
kon
kree
-te
ista
aiheis
ta k
uvail
len, e
ritell
en
ja ve
rtaille
n ja
selos
taa
myös
mu
ita a
iheita
, ku
ten
eloku
via,
kirjoj
a ta
i mus
iikkia
. Osa
a vie
stiä
varm
asti
useim
miss
a ta
vallis
issa
tilan
teiss
a. K
ielell
inen
ilmais
u ei
ehkä
ole
kovin
tark
kaa.
• Os
aa il
maist
a its
eään
suht
eellis
en
vaiva
ttoma
sti. V
aikka
tauk
oja ja
ka
tkok
sia e
siint
yy, p
uhe
jatku
u ja
viesti
välit
tyy.
• Ää
ntäm
inen
on h
yvin
ymmä
rrettä
-vä
ä, va
ikka
inton
aatio
ja p
ainot
us
eivät
ole
aivan
koh
dekie
len
muka
isia.
• Os
aa k
äyttä
ä ko
htala
isen
laajaa
sa
nasto
a ja
tava
llisia
idiom
eja.
Käyt
tää
myös
mon
enlai
sia ra
ken-
teita
ja m
utkik
kaita
kin la
useit
a. •
Kielio
ppivi
rheit
ä es
iinty
y jon
kin
verra
n, m
utta
ne
haitt
aava
t har
-vo
in laa
jempa
akaa
n vie
stint
ää.
• Py
styy l
ukem
aan
muu
tama
n ka
ppale
en p
ituisi
a te
kste
jä
mone
nlaisi
sta a
iheist
a (le
htiar
-tik
kelit
, esit
teet
, käy
ttöoh
jeet,
yksin
kerta
inen
kaun
okirja
llisuu
s)
ja se
lviää
myö
s jon
kin ve
rran
päät
telyä
vaat
ivista
teks
teist
ä kä
ytän
nönlä
heisi
ssä
ja its
ellee
n tä
rkeis
sä ti
lante
issa.
• Py
styy e
tsimä
än ja
yhdis
telem
ään
tieto
ja us
eamm
asta
muu
tama
n siv
un p
ituise
sta te
kstis
tä su
orit-
taak
seen
jonk
in te
htäv
än.
• Pit
kien
teks
tien
jotkin
yksit
yis-
kohd
at ja
sävy
t saa
ttava
t jää
dä
epäs
elviks
i.
• Os
aa k
irjoitt
aa h
enkil
ökoh
taisi
a ja
julkis
empia
kin vi
este
jä,
kerto
a nii
ssä
uutis
ia ja
ilmais
ta aja
tuks
iaan
tutu
ista
abstr
akte
ista
ja ku
lttuu
riaihe
ista,
kut
en
musii
kista
tai e
lokuv
ista.
• Os
aa k
irjoitt
aa m
uuta
man
kapp
aleen
pitu
isen
jäsen
tyne
en
teks
tin (m
uistii
npan
oja, l
yhyit
ä yh
teen
veto
ja ja
selos
tuks
ia se
lväpii
rteise
n ke
skus
telun
tai
esity
ksen
poh
jalta
).
• Os
aa e
sittä
ä jon
kin ve
rran
tukit
ietoa
pää
ajatu
ksille
ja o
ttaa
lukija
n hu
omioo
n.•
Hallit
see
melko
mon
enlai
seen
kir-
joitta
mise
en ta
rvitta
vaa
sana
stoa
ja lau
sera
kent
eita.
Osa
a ilm
aista
rin
naste
isuut
ta ja
alis
teisu
utta
.•
Pysty
y kirjo
ittam
aan
ymmä
rret-
tävä
ä ja
koht
uullis
en vi
rhee
tönt
ä kie
ltä, v
aikka
virh
eitä
esiin
tyy
vaat
iviss
a ra
kent
eissa
, tek
stin
jäsen
telys
sä ja
tyyli
ssä
ja va
ikka
äidink
ielen
tai j
onkin
muu
n kie
len
vaiku
tus o
n ilm
einen
.
39
Taito
taso
B2
Selv
iyty
min
en sä
ännö
llise
ssä
kans
sakä
ymise
ssä
synt
yper
äiste
n ka
nssa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enB2
.1Its
enäis
en
kielit
aidon
pe
rusta
so
• Ym
märtä
ä as
iallis
esti
ja kie
lellis
esti
komp
leksis
en p
uhee
n pä
äajat
ukse
t, ku
n se
käs
ittele
e ko
nkre
ette
ja ta
i abs
trakt
eja a
ihei-
ta. P
ysty
y seu
raam
aan
yleise
sti
kiinn
osta
vaa
yksit
yisko
htais
ta ke
rront
aa (u
utise
t, ha
asta
ttelut
, elo
kuva
t, lue
nnot
).•
Ymmä
rtää
puhe
en p
ääko
hdat
, pu
hujan
tark
oituk
sen,
ase
nteit
a, mu
odoll
isuus
aste
tta ja
tyyli
ä. P
ys-
tyy s
eura
amaa
n laa
jaa p
uhet
ta ja
mo
nimut
kaist
a ar
gume
ntoin
tia,
jos p
uhee
n ku
lku o
n se
lvästi
me
rkitt
y erila
isin
jäsen
timin
(side
sana
t, ry
tmity
s). P
ysty
y tii
vistä
mään
tai i
lmais
emaa
n ku
ulema
staan
ava
inkoh
dat j
a tä
rkeä
t yks
ityisk
ohda
t.•
Ymmä
rtää
suur
en o
san
ympä
ril-lää
n kä
ytäv
ästä
kes
kuste
lusta
, mu
tta vo
i kok
ea va
ikeak
si ym
märtä
ä us
eamm
an sy
ntyp
e-rä
isen
välis
tä k
esku
stelua
, jos
nä
mä e
ivät m
itenk
ään
helpo
ta sa
notta
vaan
sa.
• Os
aa e
sittä
ä se
lkeitä
, täs
mällis
iä ku
vauk
sia m
onist
a ko
kemu
spii-
riinsä
liitt
yvist
ä as
ioista
, ker
toa
tunt
emuk
sista
sekä
tuod
a es
iin
tapa
htum
ien ja
kok
emus
ten
henk
ilöko
htais
en m
erkit
ykse
n. Py
styy o
sallis
tuma
an a
ktiiv
isesti
us
eimpii
n kä
ytän
nöllis
iin ja
so
siaali
siin
tilan
teisi
in se
kä m
elko
muod
ollisi
in ke
skus
telui
hin.
Pysty
y sää
nnöll
iseen
vuor
ovaik
u-tu
ksee
n sy
ntyp
eräis
ten
kans
sa
vaiku
ttama
tta ta
hatto
masti
hu
vitta
valta
tai ä
rsyttä
vältä
. Kie
lellin
en il
maisu
ei a
ina o
le tä
ysin
tyyli
kästä
. •
Pysty
y tuo
ttama
an p
uheja
ksoja
me
lko ta
saise
en ta
htiin
, ja
pu-
hees
sa o
n va
in ha
rvoin
pitem
piä
tauk
oja.
• Ää
ntäm
inen
ja int
onaa
tio o
vat
selke
itä ja
luon
tevia
. •
Osaa
käy
ttää
monip
uolis
esti
kielen
rake
nteit
a ja
laajah
koa
sana
stoa
muka
an lu
kien
idiom
aatti
nen
ja kä
sitte
elline
n sa
nasto
. Oso
ittaa
kas
vava
a ta
itoa
reag
oida
sopiv
asti
tilan
teen
as
etta
miin
muot
ovaa
timuk
siin.
• Kie
liopin
hall
inta
on m
elko
hyvä
ä, eiv
ätkä
satu
nnais
et vi
rhee
t ylee
n-sä
hait
taa
ymmä
rrettä
vyyt
tä.
• Py
styy l
ukem
aan
itsen
äises
ti mu
utam
an si
vun
pituis
ia te
kste
jä (le
htiar
tikke
leita
, nov
elleja
, viih
-de
- ja
tieto
kirjal
lisuu
tta, r
apor
t-te
ja ja
yksit
yisko
htais
ia oh
jeita
) om
an a
lan ta
i ylei
sistä
aihe
ista.
Teks
tit vo
ivat k
äsite
llä a
bstra
kte-
ja, k
äsitt
eellis
iä ta
i amm
atilli
sia
aiheit
a, j
a nii
ssä
on to
siasio
ita,
asen
teita
ja m
ielipi
teitä
.•
Pysty
y tun
nista
maan
kirjo
ittaja
n ja
teks
tin ta
rkoit
ukse
n, p
aikan
-ta
maan
use
ita e
ri yk
sityis
koht
ia pit
kästä
teks
tistä
. Pys
tyy n
ope-
asti
tunn
istam
aan
teks
tin si
sällö
n ja
uusie
n tie
tojen
käy
ttöar
von
päät
tääk
seen
, ka
nnat
taak
o te
kstii
n tu
tustu
a ta
rkem
min.
• V
aikeu
ksia
tuot
tava
t vain
pitk
ien
teks
tien
idiom
it ja
kultt
uuriv
iit-
tauk
set.
• Os
aa k
irjoitt
aa se
lkeitä
ja
yksit
yisko
htais
ia te
kste
jä mo
nista
itseä
än k
iinno
stavis
ta a
ihepii
reis-
tä, t
utuis
ta a
bstra
kteis
ta a
iheist
a, ru
tiinil
uont
eisia
asiav
ieste
jä se
kä
muod
ollise
mpia
sosia
alisia
vies
te-
jä (a
rvoste
lut, l
iikek
irjeet
, ohje
et,
hake
muks
et, y
htee
nved
ot).
• Os
aa k
irjoitt
aess
aan
ilmais
ta tie
toja
ja nä
kemy
ksiä
teho
k-ka
asti
ja ko
mmen
toida
muid
en
näke
myks
iä. O
saa
yhdis
tellä
tai
tiivis
tää
eri l
ähte
istä
poim
ittuja
tie
toja
omaa
n te
kstii
n.•
Osaa
laaja
n sa
nasto
n ja
vaat
ivia
lause
rake
nteit
a se
kä k
ielell
iset
keino
t selk
eän,
sido
steise
n te
kstin
laat
imise
ksi.
Sävy
n ja
tyyli
n jou
stavu
us o
n ra
jallin
en,
ja pit
käss
ä es
ityks
essä
voi i
lmet
ä hy
ppäy
ksiä
asias
ta to
iseen
.•
Hallit
see
melko
hyv
in oik
einkir
joi-
tuks
en, k
ieliop
in ja
välim
erkk
ien
käyt
ön, e
ivätk
ä v
irhee
t joh
da
väär
inkäs
ityks
iin. T
uoto
kses
sa
saat
taa
näky
ä äid
inkiel
en
vaiku
tus.
Vaat
ivat r
aken
teet
sekä
ilm
aisun
ja ty
ylin
jousta
vuus
tu
otta
vat o
ngelm
ia.
40
Taito
taso
B2
Selv
iyty
min
en sä
ännö
llise
ssä
kans
sakä
ymise
ssä
synt
yper
äiste
n ka
nssa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enB2
.2To
imiva
its
enäin
en
kielit
aito
• Ym
märtä
ä elä
vää
tai t
allen
-ne
ttua,
selke
ästi
jäsen
tyny
ttä
yleisk
ielist
ä pu
hetta
kaik
issa
sosia
alise
n elä
män,
kou
lutuk
sen
ja ty
öeläm
än ti
lante
issa
(myö
s mu
odoll
inen
kesk
uste
lu ja
synt
yper
äiste
n vä
linen
vilka
s ke
skus
telu)
. •
Pysty
y yhd
istäm
ään
vaat
ivia
teht
äviä
varte
n ko
mplek
sista
ja
yksit
yisko
htais
ta ti
etoa
kuu
lemis-
taan
laajo
ista
kesk
uste
luista
tai
esity
ksist
ä. O
saa
päät
ellä
ääne
en
lausu
matto
mia
asen
teita
ja so
sio-
kultt
uuris
ia vii
tteitä
sekä
arvi
oida
kriit
tises
ti ku
ulema
ansa
.•
Ymmä
rtää
viera
ita p
uhuji
a ja
kielim
uoto
ja. H
uoma
ttava
ta
usta
melu,
kiel
elline
n hu
umor
i ja
harvi
naise
mmat
idiom
it ja
kultt
uuriv
iitta
ukse
t saa
ttava
t yhä
tu
otta
a va
ikeuk
sia.
• Os
aa p
itää
valm
istell
un e
sityk
sen
mone
nlaisi
sta yl
eisist
äkin
aiheis
ta. P
ysty
y teh
okka
asee
n so
siaali
seen
vuor
ovaik
utuk
seen
sy
ntyp
eräis
ten
kans
sa. O
saa
kesk
uste
lla ja
neu
vote
lla m
onist
a as
ioista
, esit
tää
ja ko
mmen
toida
va
ativi
a aja
tusk
ulkuja
ja k
ytke
ä sa
notta
vans
a to
isten
puh
een-
vuor
oihin.
Osa
a ilm
aista
itse
ään
varm
asti,
selke
ästi
ja ko
hteli
aasti
til
ante
en va
atim
alla
tava
lla.
Esity
s voi
olla
kaav
amais
ta,
ja pu
huja
turva
utuu
toisi
naan
kie
rtoilm
auks
iin.
• Os
aa vi
estiä
spon
taan
isti,
usein
hy
vinkin
sujuv
asti
ja va
ivatto
-ma
sti sa
tunn
aisist
a ep
äröin
neist
ä hu
olima
tta.
• Ää
ntäm
inen
ja int
onaa
tio o
vat
hyvin
selke
itä ja
luon
tevia
. •
Hallit
see
laajas
ti kie
lellis
et k
einot
ilmais
ta k
onkr
eette
ja ja
käsit
teel-
lisiä,
tuttu
ja ja
tunt
emat
tomi
a aih
eita
varm
asti,
selke
ästi
ja til
ante
en va
atim
aa m
uodo
llisuu
s-as
tetta
nou
datta
en. K
ielell
iset
syyt
rajoi
ttava
t ilm
aisua
erit
täin
harvo
in.•
Kielio
pin h
allint
a on
hyv
ää.
Usein
puh
uja k
orjaa
virh
eens
ä its
e, e
ivätk
ä vir
heet
hait
taa
ymmä
rrettä
vyyt
tä.
• Py
styy l
ukem
aan
itsen
äises
ti us
ean
sivun
pitu
isia,
eri
tark
oi-tu
ksiin
laad
ittuja
kom
pleks
isia
teks
tejä
(päiv
äleht
iä, n
ovell
eja,
kaun
okirja
llisuu
tta).
Jotk
in nä
istä
voiva
t olla
vain
ositt
ain tu
ttuja
tai
tunt
emat
tomi
a, m
utta
hen
kilön
its
ensä
kan
nalta
mer
kityk
sellis
iä.•
Pysty
y tun
nista
maan
kirjo
ittaja
n as
enno
itumi
sen
ja te
kstin
tark
oi-tu
ksen
. Py
styy p
aikan
tama
an
ja yh
distä
mään
use
ita k
äsitt
eel-
lisiä
tieto
ja mo
nimut
kaisi
sta
teks
teist
ä. Y
mmär
tää
riittä
västi
tii
vistä
äkse
en p
ääko
hdat
tai
ilmais
taks
een
ne to
isin
sano
in.•
Vaike
uksia
tuot
tava
t vain
pitk
ien
teks
tien
harvi
naise
mmat
idiom
it ja
kultt
uuriv
iitta
ukse
t.
• Os
aa k
irjoitt
aa se
lkeitä
, yk
sityis
koht
aisia,
muo
dollis
ia ja
epäm
uodo
llisia
teks
tejä
monim
ut-
kaisi
sta to
dellis
ista
tai k
uvite
lluis-
ta ta
paht
umist
a ja
koke
muks
ista
enim
mäks
een
tutu
ille ja
toisi
naan
tu
ntem
atto
mille
lukij
oille.
Osa
a kir
joitta
a es
seen
, muo
dollis
en
tai e
pämu
odoll
isen
selos
tuks
en,
muist
iinpa
noja
jatko
teht
äviä
varte
n ja
yhte
enve
toja.
• Os
aa k
irjoitt
aa se
lkeän
ja jä
sent
y-ne
en te
kstin
, ilm
aista
kan
tans
a, ke
hitell
ä ar
gume
ntte
ja sy
ste-
maat
tises
ti, a
nalys
oida,
poh
tia ja
tii
vistä
ä tie
toa
ja aja
tuks
ia.•
Kielel
linen
ilma
isuva
rasto
ei r
ajoi-
ta h
avait
tava
sti k
irjoitt
amist
a.•
Hallit
see
hyvin
kiel
iopin,
sa
nasto
n ja
teks
tin jä
senn
ykse
n. Vi
rheit
ä vo
i esii
ntyä
har
vinais
issa
rake
nteis
sa ja
idiom
aatti
sissa
ilm
auks
issa
sekä
tyyli
seiko
issa.
41
Taito
taso
t C1-
C2Se
lviyt
ymin
en m
oniss
a va
ativi
ssa
kiele
nkäy
ttötil
ante
issa
Kuul
lun
ymm
ärtä
min
enPu
hum
inen
Luet
un y
mm
ärtä
min
enKi
rjoitt
amin
enC1
.1Ta
itava
n kie
litaid
on
peru
staso
• Ym
märtä
ä su
htee
llisen
va
ivatto
masti
pite
mpää
kin
puhe
tta ta
i esit
ystä
(elok
uvia,
lue
ntoja
, kes
kuste
luja,
väitt
elyjä)
er
ilaisi
sta tu
tuist
a ja
yleisi
stä
aiheis
ta m
yös s
illoin,
kun
puh
e ei
ole se
lkeäs
ti jäs
enne
ltyä
ja sis
ältää
idiom
aatti
sia il
mauk
sia ja
re
kiste
rinva
ihdok
sia.
• Ym
märtä
ä hy
vin e
rilaisi
a ää
nite-
mate
riaale
ja yk
sityis
koht
aises
ti ja
puhu
jien
välis
iä su
hteit
a ja
tark
oituk
sia tu
nnist
aen.
• Vi
eras
aks
entti
tai h
yvin
murte
elline
n pu
hekie
li tu
otta
vat
vaike
uksia
.
• Os
aa p
itää
pitkä
hkön
, valm
is-te
llun
muod
ollise
nkin
esity
ksen
. Py
styy o
ttama
an a
ktiiv
isesti
osa
a mo
nimut
kaisi
in kä
sitte
ellisi
ä ja
yksit
yisko
htia
sisält
äviin
tilan
-te
isiin
ja joh
taa
rutii
niluo
nteis
ia ko
kouk
sia ja
pien
ryhm
iä. O
saa
käyt
tää
kieltä
mon
enlai
seen
so
siaali
seen
vuor
ovaik
utuk
seen
. Ty
ylilaj
ien ja
kiel
imuo
tojen
va
ihtelu
tuot
taa
vaike
uksia
.•
Osaa
vies
tiä su
juvas
ti, sp
onta
a-nis
ti ja
lähes
vaiva
ttoma
sti.
•
Osaa
vaihd
ella
inton
aatio
ta ja
sij
oitta
a lau
sepa
inot o
ikein
ilmais
-ta
ksee
n ka
ikkein
hien
oimpia
kin
merk
itysv
ivaht
eita.
• Sa
nasto
ja ra
kent
eisto
ova
t hy
vin la
ajat j
a ra
joitta
vat i
lmais
ua
eritt
äin h
arvo
in. O
saa
ilmais
ta its
eään
varm
asti,
selke
ästi
ja ko
hteli
aasti
tilan
teen
vaat
imall
a ta
valla
.•
Kielio
pin h
allint
a on
hyv
ää. S
a-tu
nnais
et vi
rhee
t eivä
t han
kaloi
ta ym
märtä
mistä
, ja
puhu
ja os
aa
korja
ta n
e its
e.
• Ym
märtä
ä yk
sityis
koht
aises
ti pit
kähk
öjä, k
omple
ksisi
a te
kste
jä er
i aloi
lta.
• Py
styy v
aihte
lemaa
n luk
utap
aan-
sa ta
rpee
n mu
kaan
. Osa
a luk
ea
kriit
tises
ti ja
tyyli
llisiä
vivah
teita
ar
vioide
n se
kä t
unnis
taa
kirjoi
t-ta
jan a
senn
oitum
isen
ja te
kstin
pii
lomer
kityk
siä.
Pysty
y paik
an-
tama
an ja
yhdis
tämä
än u
seita
kä
sitte
ellisi
ä tie
toja
monim
ut-
kaisi
sta te
kste
istä,
tiivi
stämä
än
ne ja
teke
mään
niis
tä va
ativi
a joh
topä
ätök
siä.
• Va
ativi
mmat
yksit
yisko
hdat
ja
idiom
aatti
set t
eksti
kohd
at sa
atta
-va
t vaa
tia u
seam
man
lukuk
erra
n ta
i apu
välin
eiden
käy
ttöä.
• Py
styy k
irjoitt
amaa
n se
lkeitä
, hy
vin jä
sent
yneit
ä te
kste
jä mo
ni-mu
tkais
ista
aiheis
ta, i
lmais
emaa
n its
eään
täsm
ällise
sti ja
otta
maan
hu
omioo
n va
staan
otta
jan.
Osaa
kirjo
ittaa
tode
llisist
a ja
kuvit
teell
isista
aihe
ista
varm
alla,
perso
onall
isella
tyyli
llä k
äyttä
en
kieltä
jous
tava
sti ja
mon
itaso
ises-
ti. P
ysty
y kirjo
ittam
aan
selke
itä
ja laa
joja
selos
tuks
ia va
ativi
sta-
kin a
iheist
a.•
Osoit
taa,
että
hall
itsee
mon
ia ke
inoja
teks
tin jä
sent
ämise
ksi j
a sid
oste
isuud
en e
distä
mise
ksi.
• Kie
lellin
en il
maisu
vara
sto o
n hy
vin la
aja. H
allits
ee h
yvin
idio-
maat
tiset
ilma
ukse
t ja
tava
lliset
sano
nnat
.•
Hallit
see
eritt
äin h
yvin
kielio
pin,
sana
ston
ja te
kstin
jäse
nnyk
sen.
Virh
eitä
voi e
siint
yä sa
tunn
aises
ti idi
omaa
ttisis
sa il
mauk
sissa
sekä
ty
ylise
ikoiss
a.
Takansi teksti ITC Garamond Book 12/14 p, Ammatti-pätevyyden tunnustamisen lisäksi hakijalle annetaan ul-komaanopintolain mukainen tutkinnon tasoa koskeva rinnastamispäätös, jos hakija on suorittanut korkeakoulu-tutkinnon. Tasopäätöksellä hakija voi osoittaa yleisen vir-kakelpoisuutensa myös muihin kuin opettajan tehtäviin.
PainettuISBN 978-952-13-5031-3ISSN 1798-887X
VerkkojulkaisuISBN 978-952-13-5032-0ISSN 1798-8888
Opetushallituswww.oph.fi /julkaisut
