Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet

Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudetVTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

Yliopistokeskusten työkokous 10.5.2012, Seinäjoki

© Timo Aro 2012

SISÄLTÖAlueiden kehityskuva keväällä 2012

Yliopistokeskusten alueellinen vaikutta-vuus

Yliopistokeskusten vahvuudet ohjelma-kaudella 2014+

© Timo Aro 2012

I Alueiden kehityskuva keväällä 2012 © Timo Aro 2012

Lähtötilanne keväällä 2012…

-- Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja

innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suurille kaupunkiseuduille 2000-luvulla

- Yli neljä viidesosa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla

- Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

- Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta

- Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöämuuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa–linjan sisäpuolella

© Timo Aro 2012

Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla

- Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistuminen/kärjet)

- Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät

- Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvu-ja kaupunkisopimukset, inno-vaatiokeskittymäpolitiikka, rakennerahastopolitiikka)

- Vetovoima © Timo Aro 2012

1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne

1. Alku-etu

4. Rakennettuetu

5. Mentaalinen

etu

2. Sijainti-etu

3. Demografi-

nen etu

2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet

3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus)

4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimi-aloihin tulevaisuuslähtöisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu

5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja kasvureto-riikkaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulko-puolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-tävää jne.

© Timo Aro 2012

- Tutkimus- ja kehittä-mismenot (€/asukas) jakautuvat epätasai-sestikaupunkiseutujen välillä

- Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut erottuvat muista

Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen TEM 2011© Timo Aro 2012

Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000

Helsinki

Turku

Tampere

Kuopio

Jyväskylä

Oulu

2010 2005 2000 1995

Helsingin osuus koko maan T&K-menoista oli 47,3 % vuonna 1995

ja 37,3 % vuonna 2010

Tampereen osuus koko maan T&K-menoista oli 8,7 % vuonna 1995

ja 15,8 % vuonna 2010

Turun osuus koko maan T&K-

menoista oli 6,5 % vuonna 1995 ja 5,4 % vuonna

2010

Oulun osuus koko maan T&K-menoista oli 8,0 % vuonna 1995

ja 13,4 % vuonna 2010

Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain © Timo Aro 2012

Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät:

-a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin

-b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle

-C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuuHelsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan

muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010


Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa joka toinen kunta (169)

Muuttajissa ovat yliedustettuja alle 35-vuotiaat, joilla on vanhempia ikäryhmiä useammin korkea-asteen tutkinto

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski- tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden

Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

20 eniten korkeakoulutetuista muuttovoittoa saanutta kuntaa sijaitsi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2256), Vantaa (1335), Kirkkonummi (1305), Nokia (873), Kangasala (850) ja Lempäälä (841)

Yliopistokeskuspaikkakunnista muuttovoittoa saivat Seinäjoki (+416), Lahti (+266), Kokkola (+134) ja Pori (+14) sekä muuttotappiota Kajaani (-300) ja Mikkeli (-285)

Korkeakoulutettuja menettivät eniten Helsinki (- 4310), Turku (- 3648), Tampere (-2 331), Oulu (-1 596) ja Jyväskylä (-1 554)

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

II Yliopistokeskusten alueellinen vaikuttavuus

© Timo Aro 2012

Yliopistokeskuksen alueellisen vaikuttavuuden näkökulmat

Yliopistokeskuksen alueellista vaikuttavuutta voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta:

Valmistuneiden sijoittuminen (esim. työllisten osuus tai maantieteellinen sijoittuminen)

Työpaikkakehitys (esim. osaamisintensiiviset työpaikat)

Muuttoliike (esim. nuorten tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto)

Yritysperustanta (esim. korkeasti koulutettujen yrittäjien osuus)

TKI-menojen kehitys (esim. TKI-menojen muutos per asukas/toimiala jne.)

Yleinen henkinen ilmapiiri, alueen vetovoima, mainekuva

Osaamisrakenne ja –pääoma

Kertyneen inhimillisen pääoman (ns Human Capital) määrä

© Timo Aro 2012

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%)

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010

Kor

kea-

aste

en tu

tkin

non

suor

ittan

eide

n os

uus

%

Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet (%) vuonna 2010:- Seinäjoki 29,8 %- Mikkeli 27,6 %- Kajaani 27,0 %- Lahti 25,8 %- Pori 24,9 %- Kokkola 24,4 %

Korkea-asteen tutkinnon

suorittaneiden osuus 8-9,3 % vuonna 1970


suorittaneiden osuus 11,7-

14,8 % vuonna 1980


suorittaneiden osuus 15,1-

19,9 % vuonna 1990

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 2012

Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010

0 100 200 300 400 500 600 700

Pori

Mikkeli

Seinäjoki

Kokkola

Kajaani

Lahti

2010 2005 2000 1995

Seinäjoen osuus koko maan T&K –menoista oli 0,4 % vuonna 2010

Porin ja Lahden osuus koko maan T&K –menoista oli

0,8 % vuonna 2010

Mikkelin ja Kajaanin osuus

koko maan T&K –menoista oli 0,3 % ja Kokkolan 0,2 % vuonna

2010

Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain © Timo Aro 2012

64,4

43,1

36,2

19,2

39,4

21,7

0

12,8

8,9

30,2

26,3

26,6

0

34

17,3

50,6

37,8

34,5

86,8

63

48,8

18,3

62

27,8

20

31

17,8

49,1

47,1

46,7

50

44,2

27,5

68,5

25,9

43,6

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Tiedekorkeakouluopiskelijoidenkoti- opiskelumaakunta vuonna 2009

Kotimaakunta sama kuin tutkinnon suorittamisen jälkeinen maakunta % Kotimaakunta sama kuin opiskelumaakunta %

Joka kolmas opiskelija (36,2 %) tulee Porin yliopistokeskukseen Satakunnan alueelta, mutta valmistuneista jää tutkinnon suorittamisen jälkeen joka toinen (48,2 %) Satakuntaan!

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri

Nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 1995-2011- Kajaani sai muuttotappiota – 5300 hlöä.

Muuttotappiota joka ainoa vuosi 1995-2011 välisenä aikana

- Kokkolan muuttotappiot – 2250 hlöävuosina 1995-2011, mutta pientä muuttovoittoa vuosina 2005-2007 ja 2010: muuttotappiot alentuneet merkittävästi vuoden 2003 jälkeen.

- Lahti sai muuttovoittoa noin 3500 hlöävuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävästi vuoden 2007 jälkeen

- Mikkeli sai muuttotappiota – 1550 hlöävuoden 1995 jälkeen. Tilanne parantunut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2011 muuttovoitto oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 1989 jälkeen

- Porin muuttotappiot -776 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Käänne vuonna 2003. Vuoden 2007 jälkeen muuttovoittoa yhteensä 634 hlöä

- Seinäjoki saanut muuttovoittoa peräti 4500 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävän paljon vuoden 2003 jälkeen

-1477 -1419

783

-487

-1053

276

-1851

-855

674

-604

-256

1317

-1373

-1

1129

-541

237

2065

-675

25

905

82

306

808

-1900-1750-1600-1450-1300-1150-1000-850-700-550-400-250-100

50200350500650800950

1100125014001550170018502000

Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki

1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2011


Kajaanin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-220

-200

-180

-160

-140

-120

-100

-80

-60

-40

-20

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009


suorittaneita

27 %vuonna 2010

(21,5 % vuonna 1995)

© Timo Aro 2012


suorittaneiden

nettomuutto -959 hlöä

vuosina 2000-2009

Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

Kokkolan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-110-100-90-80-70-60-50-40-30-20-10

01020304050

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009


suorittaneiden

nettomuutto +25 hlöä vuosina 2000-

2009

© Timo Aro 2012


suorittaneita

24,4 %vuonna 2010

(18 % vuonna 1995)


Lahden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-120-100

-80-60-40-20

020406080

100120140160180200220240

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009


suorittaneiden nettomuutto

+337 hlöävuosina 2000-2009

© Timo Aro 2012


suorittaneita

25,8 %vuonna 2010

(19,5 % vuonna 1995)


Mikkelin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-150

-130

-110

-90

-70

-50

-30

-10

10

30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

© Timo Aro 2012


suorittaneiden


vuosina 2000-2009


suorittaneita

27,6 %vuonna 2010

(21,1 % vuonna 1995)


Seinäjoen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-110

-90

-70

-50

-30

-10

10

30

50

70

90

110

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

© Timo Aro 2012


suorittaneiden nettomuutto

+250hlöä vuosina 2000-2009


suorittaneita

29,8 %vuonna 2010

(22,9 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

Porin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009

-170

-150

-130

-110

-90

-70

-50

-30

-10

10

30

50

70

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009


suorittaneiden


vuosina 2000-2009

© Timo Aro 2012


suorittaneita

24,9 %vuonna 2010

(18,9 % vuonna 1995)


-225-200-175-150-125-100-75-50-25

0255075

100125150175

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Porin nettomuutto 15-25-vuotiaissa 1987-201020 - 24 v.15 - 19 v.


AMK 1990-luku AMK + yliopistokeskus 2000-luku

72,9

88,2

100

76,9

5,4

4,7

0

7,7

17,8

2,6

0

0

3,9

4,5

0

15,4

Alempi korkeakoulututkinto (n=129)

Ylempi korkeakoulututkinto (n=422)

Lisensiaatin tutkinto (n=9)

Tohtorin tutkinto (n=13)

Akateemisen tutkinnon vuosina 2004-2008 suorittaneiden (n=583) sijoittuminen (%) vuoden 2008 lopussa

Työlliset tai työlliset opiskelijat Työttömät Opiskelijat Muut

Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri © Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

III Rakennerahasto-ohjelmat ja yliopistokeskusten vahvuudet

Rakennerahastot yleisesti 2014+

EU 2020-strategiaÄlykäs kasvu – osaaminen, innovointiKestävä kasvu – resurssitehokkuus, vihreysOsallistava kasvu – syrjäytymisen ehkäisy, korkea työllisyys

Komissio laatii jokaisen jäsenmaan kanssa kumppanuussopimuksen, joka koskee kaikkia rahastoja eli tavoitteena on yhtenäiset peruslinjaukset kaikille ohjelmille

© Timo Aro 2012

Älykäs kasvu

Kestävä kasvu

Osallistava kasvu

Innovaatiounioni

Digitaaliagenda

Globalisaation aikakaudenelinkeinopolitiikka

Nuoret liikkeellä

- tutkimus ja teknologinen kehitys- innovaatiot ja älykäs erikoistuminen

- kommunikaatioteknologioiden käyttö jalaatu

- pk-yritysten kilpailukyky

- koulutusjärjestelmien laatu

Resurssitehokas Eurooppa

- matalahiilinen ja resurssitehokas talous- uusiutuvat energiamuodot- energiaverkkojen päivittäminen- kestävä liikenne- resurssien kestämättömän käytön esto- infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat

Uuden osaamisen ja työllisyydenohjelma

Köyhyydentorjuntafoorumi

- naisten ja miesten pääsy työmarkkinoille- rakenteellinen työttömyys ja työn laatu- osaava työvoima työmarkkinoidentarpeeseen- elinikäinen oppiminen

-sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys

Eurooppa 2020 -strategian kolme prioriteettia, lippulaivahankkeet ja komissionehdottama menu

© Timo Aro 2012

Kehittyneet alueet

- Kolme rahoituskriteeriä: vähiten kehittyneet alueet, siirtymä- tai välialueet ja kehittyneet alueet, joiden prioriteetit linkitetään EU 2020-strategiaan

EAKR-asetus:

- Investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 %

- Vähintään 60 % innovaatioihin ja yritysten kilpailukykyyn

- Kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla (Itä-Suomi?)

ESR-asetus:

- Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen

- Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen

- Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (vähintään 20 %)

© Timo Aro 2012

Rakennerahastot Suomessa 2014+

Rakennerahastot (EAKR+ESR), maaseuturahasto ja meri- ja kalatalousrahasto ovat ns. yhteisen strategiakehyksen rahastoja eli YSK-rahastot, jotka toteuttavat omilla ohjelmillaan EU-strategiaa = älykäs, kestävä ja osallistava kasvu.

- Suomeen laaditaan yksi rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR)- Valtakunnallisia teemoja, mutta pääsääntönä alueellinen hanketoiminta. Alueellisen toiminnan osuus EAKR:ssä 80-90% ja ESR:ssä 65-75%. - Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella (Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja

Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä)- Alueellisessa suunnitelmassa huomioitava mm. alueen kehityspotentiaali ja - valmiudet,

alueen merkittävimmät haasteet, koordinaatio paikallisten toimijoiden kanssa ja tulosperustaisuus (indikaattorit).

- ESR:n minimiosuus vähintään 52 % (nykyisin noin 40 %)

© Timo Aro 2012 Lähde: http://www.tem.fi/files/32600/Rakennerahastot_HALKE_23032012_hyvaksytty.pdf

Rakennerahastot Suomessa 2014+

HALKE on linjannut ohjelmarakennetta ja eräitä ohjelmahallintoon liittyviä asioita:

- Ohjelmien määrä vähenee yhteen- Maakunnan yhteistyöryhmien strateginen asema vahvistuu- Maakunnan liitot johtavat, ely-keskukset keskeinen ytheistyökumppani- Toiminta kohdennetaan harvempiin temaattisiin painopisteisiin- Alueellisen hanketoiminnan määrä lisääntyy- Paikallinen kehittäminen kaikkiin rahastoihin (?)- Hallinnollinen keventäminen: tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään temaattisella keskittämisellä, hallinnon itse

toteuttamien hankkeiden vähentämisellä, yksinkertaistamalla kustannusmalleja ja yhtenäistämällä sähköistä hakemus-, päätöksenteko- ja

maksatusprosessia


EAKR(valtakunnal-liset teemat)

Innovaatio- jayritysverkostojenvahvistaminen/TEM, OKM

Vähähiiliseen yhteiskuntaansiirtyminen/TEM, YM

- Aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääomansaatavuuden lisääminen

- Edistetään verkostoitumista, innovaatioita tukevia yhteistyömuotoja jaerikoitumista (ml. korkeakoulujen tutkimus- ja koulutustoiminnan profiloituminen)- Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen pk-yrityksissä- Luovan alan tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä ideoiden kaupallistaminen- Kehitetään valtakunnallisia rakenteita tuottaa väestön ikääntymisen haasteisiinsekä hyvinvointiin vastaavia innovatiivisia tuotteita ja palveluita

- Aluerajat ylittävän verkottuneen innovaatioyhteiskunnan vahvistaminen alueidenosaamiskärkiin liittyen- Pk-yritysten verkottumisen edistäminen

- Uusiutuvien energialähteiden ja –muotojen käytön edistäminen (energianeuvonta)- Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien järjestelmien kehitystyön ja käyttöönotonedistäminen- Uusiutuvien energialähteiden kuljetusketjujen kehittäminen- Energia- ja materiaalitehokkaiden sekä ilmastovaikutuksia vähentävientoimintamallien tuotantoprosessien ja tuotteiden kehitystyön edistäminen- Yritysten ympäristöliiketoiminnan osaamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisentehostaminen- Cleantech-toimialan kilpailukyvyn edistäminen- Alueellisten ilmastostrategioiden valmistelun ja arvioinnin kehittäminen jatoteuttamisen edistäminen- Vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen

TKI-toiminnan edistäminen(”älykäs erikoistuminen”)/TEM, OKM

Pääomasijoitustoiminta/TEM

© Timo Aro 2012 Lähde: www.tem.fi/ohjelma2014 (luonnos 20.4.2012

ESR(valtakunnal-liset teemat)

Maahanmuuttajien kotoutu-misen edistäminen/TEM, STM,OKM

- Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen- Kotouttamisen vaikuttavuuden vahvistaminen perus- ja kotouttamisenerityispalveluissa- Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen ja väestöryhmien välisenvuoropuhelun edistäminen- Työperustaisten maahanmuuttajien palveluiden kytkeminen osaksimaahanmuuttajapalveluiden kokonaisuutta

- Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksien japalveluiden kehittäminen (kun tarvitaan työvoimapalveluiden lisäksi muita,erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita)- Työelämäosallisuuden turvaaminen myös heikossa työmarkkina-asemassa ole-ville,joilla työllistyminen avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä- Nuorten miesten ja naisten polut koulutukseen ja työhön sekä sitä kauttayhteiskuntaan integroituminen

- Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen tehokkaiden työvoima- ja yrityspal-veluiden avulla- Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edistäminen- Uutta yrittäjyyttä parantavien mallien ja palveluiden kehittäminen- Työssä jaksamisen edistäminen, työurien pidentäminen ja ennaltaehkäisevienhyvinvointipalveluiden kehittäminen

- Muutosten ennakointi ja hallinta työvoiman kohtaannon parantamiseksi- Kasvumahdollisuuksien sekä osaamis- ja työvoimatarpeiden tunnistaminen- Suomalaisen yritystoiminnan vahvistaminen ja uudistaminen liiketoimintaosaa-mista lisäämällä sekä yritysten, henkilöstön ja yrittäjien kokonaisvaltaista am-mattitaitoa parantamalla- Työelämän laadun kehittäminen

Syrjäytymisen ehkäisy jaheikossa työmarkkina-asemassaolevien työelämävalmiuksienkehittäminen/TEM, STM, OKM

Työvoiman kysynnän jatarjonnan kohtaanto/ TEM, STM,OKM

Työelämän laatu ja muutoksenhallinta/TEM, STM, OKM

Koulutukseen, ammattitaitoonja elinikäiseen oppimiseeninvestoiminen/OKM, TEM

- Ennakointimenetelmien sekä valtakunnallisen ja alueellisen ennakoinninyhteensovittamisen kehittäminen (kohtaannon parantaminen)

- Toimintaprosessien tehostaminen ja mallintaminen- Uudet työelämäyhteistyön muodot- Innovatiiviset oppimisympäristöt ja -menetelmät

© Timo Aro 2012 Lähde: www.tem.fi/ohjelma2014 (luonnos 20.4.2012

Suomen saama rahoitus?

Perussääntö: ”mistään ei ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty”.

Suomen saama rahoitus tiedossa aikaisintaan syksyllä 2012

Arvioitu rahoitusosuuden haarukka EU-osuuden osalta noin 1-1,4 miljardia euroa (nykyinen 1,7 mrd).

Tukitaso 20 euroa per asukas (nykytaso). Suomen kynnyskysymyksenä EU:n kanssa tukitason nostaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 35 €/asukas.

© Timo Aro 2012

Yliopistokeskusten vahvuudet tulevan rakennerahastotoiminnan näkökulmasta

Asennemuutos rakennerahastojen suhteen!

Valmistelu ja edunvalvonta

RR väline yliopistokeskusten tutkimusstrategioiden painopisteiden a) alueelliseen ja b) kansalliseen toimeenpanoon

Yliopistokeskusten yhteiset hankkeet (ES ja LS: Pori, Seinäjoki, Kokkola ja Lahti sekä IS ja PS: Kajaani ja Mikkeli)

Mahdollistavia teemoja:

- Vahvan sektoriosaamisen täydentäminen

- Yliopistokeskusten tutkimus- ja opetustoiminnan profilointi

- Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja osaamisrakenteen vahvistaminen huomioiden alueiden osaamiskärjet

- Osaamisen ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä

- TKI-toiminnan edistäminen, käyttäjälähtöiset innovaatiot jne.

- Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (erityisesti ympäristöliiketoiminta, Cleantech- toimiala, uusiutuva energia jne.)

- Tulevien maisteriohjelmien painotusten (esim. hyvinvointi, luova talous jne. Porissa) kytkeminen alueelliseen kehittämiseen

- Elinikäinen oppiminen (aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisuus, avoimen yliopiston väylät, innovatiiviset oppimisympäristöt jne.)

- Korkeasti koulutettujen yrittäjyys

- Ennakointimenetelmien kehittäminen

© Timo Aro 2012

Valmistelutilanne toukokuussa 2012Valmistelun aikataulu:

- Rakennerahastojen hallinto- ja ohjelmarakenne 23.3.2012- Linjaukset ohjelman valmisteluun mm. valtakunnallisen toiminnan teemojen osalta kesäkuussa.

Hallituksen ministerityöryhmä (HALKE) keskeisessä roolissa. Sisällölliset peruslinjaukset käsitellään HALKE:ssakesäkuussa, jonka jälkeen TEM antaa lopulliset sisällölliset linjaukset ja tarkemmat ohjeet valmistelusta

- Ohjelmavalmistelu alueilla heinä-joulukuussa 2012- Päätökset rahoituksen alueellisesta ja valtakunnallisesta kohdentamisesta tammi- helmikuussa

2013- Ohjelmat ja kumppanuussopimus HALKE:n ja valtioneuvoston päätettävänä syyskuu 2013- Viralliset neuvottelut komission kanssa syksy 2013

Valmistelun vastuutahot:- TEM johtaa rakennerahasto-ohjelman valmistelua. - Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) koordinoi. - Maakuntien liitot vastaavat ohjelman varsinaisesta laadinnasta. - TEM kokoaa lopullisen ohjelman


http://www.tem.fi/ohjelma2014

© Timo Aro 2012

Kiitos!© Timo Aro 2012

Documents

Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet