Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä

Märten Ross

Neuvonantaja

Suomen Pankki

4.9.2012

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Salassa pidettävä

Finanssikriisin taustoja

24.9.2012


Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa


Ns. kehittyvien talouksien osuus nousi yhtä suureksi kuin vanhojen teollisuusmaiden

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

1990 1995 2000 2005 2010

Kehittyneet Kehittyvät

Mlrd 2005 US dollaria

Lähde: IMF WEO 2011

4


Myös rahapolitiikka oli keveää nopean kasvun vuosina

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1990 1995 2000 2005 2010

Yhdysvallat, 3 kk Libor-korko Iso-Britannia, 3kk libor

Euroalue/Saksa, 3 kk Euribor

Lähde: Macrobond.

54.9.2012 Mailman talous


Korkeasuhdanne alkoi lopulta näkyä myös raaka-aineiden hinnoissa

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2000 2005 2010

Ruoka Teollisuus Energia

Indeksi, 2010 = 100

Lähde: WIIW

6


Velalla tärkeä rooli kasvun kiihtymisessä: esimerkkinä Yhdysvallat

0

50

100

150

200

250

1.1.

1990

1.1.

1991

1.1.

1992

1.1.

1993

1.1.

1994

1.1.

1995

1.1.

1996

1.1.

1997

1.1.

1998

1.1.

1999

1.1.

2000

1.1.

2001

1.1.

2002

1.1.

2003

1.1.

2004

1.1.

2005

1.1.

2006

1.1.

2007

1.1.

2008

1.1.

2009

1.1.

2010

Kotitalouksien velkaantuneisuus Yritysten velkaantuneisuus

Bruttovelka % BKT:sta


Korkeat kasvuodotukset ja riskin aliarvioiminen pönkitti lainanottoa myös Euroopassa

0

20

40

60

80

100

120

140

1999 2004 2009

Suomi Saksa Ranska ItaliaEspanja Kreikka Irlanti PortugaliViro Ruotsi Iso-Britannia%

Lähde: SDW (IEAQ)

Kotitalouksien velka, % BKT:stä


Velanoton vaikutukset näkyivät erityisesti asuntomarkkinoilla

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

1999 2004 2009

Suomi Saksa 2003=100 Ranska EspanjaKreikka Irlanti Portugali RuotsiIso-Britannia EMU 16Indeksi, 1999Q1=100 (paitsi Saksalle 2003Q1=100)

Lähde: ESA95 National Accounts

Asuntohinnat/YKHI


Hyvät ajat jätettiin usein hyödyntämättä myös finanssipolitiikassa


Velan kasvu voi olla tasapainoista, mutta ei loputtomasti

Velka-asteen nousulle voi olla monta oikeutusta:– Jos tapahtuu edistystä riskien hallinnassa tai …– … riskilisää nostavat väliaikaiset vaikutukset häipyvät.

Mutta:– Korkean velka-asteen on havaittu vähentävän kasvupotentiaalia– Nopean velankasvun aikoina investointien tehokkuus vähenee

Velkakriisin jälkeen kyky/halu velanottoon vähentyy ja velkatasoa pyritään alentamaan (deleveraging)

Talouspolitiikan tulee lieventää velkojen purkamisen haittavaikutuksia mutta ei pyrkiä estämään prosessia


Kriisin kärjistyminen ja suhdannenäkymät

134.9.2012


Työmarkkinoiden toipuminen hidasta

0

2

4

6

8

10

12

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi

%

Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus.23162@Työttömyys% (FI)

144.9.2012 Mailman talous

Työttömyysaste


Julkisen sektorin elvytys nostanut velkaa huimasti

15

0

2E+14

4E+14

6E+14

8E+14

1E+15

1,2E+15

0

2E+12

4E+12

6E+12

8E+12

1E+13

1,2E+13

1,4E+13

1,6E+13

1,8E+13

1990 1995 2000 2005 2010

USA (va) Japani (oa)

USD JPY

Lähde: kansalliset tilastokeskukset.


Kriisin opetuksia julkiselle taloudelle

Valtiontaloudella on kolme tärkeää roolia:– Julkisten menojen rahoitus– Kasvua vakauttava suhdannepolitiikka– Kriisipuskuri

Yksikään näistä rooleista ei oikeuta pitkäaikaista korkeaa velkatasoa sekä pysyvää valtionvelan kasvua– Hyvien aikojen hyödyntämättä jättäminen valitettavan yleistä


Rahapolitiikka erittäin kevyttä

0

1

2

3

4

5

6

7

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

EKP Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Ruotsi

%

Lähteet: EKP ja Bloomberg.22887@Chart2

Keskuspankkien ohjauskorkoja


Rahapolitiikka yrittää elvyttää myös ”epätavanomaisin keinoin” ja sillä pitää prosessia hallittuna

0

5

10

15

20

25

30

35

2007 2008 2009 2010 2011 2012

Yhdysvaltain keskuspankki Japanin keskuspankkiEuroopan keskuspankki Englannin pankkiRuotsin keskuspankki

% BKT:sta

Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg.25200@KP_taseet

Keskuspankkien taseita

19


Deflaatiouhka tai sittenkin inflaatiopeikko?

-4

-2

0

2

4

6

8

10

2007 2008 2009 2010 2011 2012

Euroalue USA Japani Kiina Brasilia

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Lähteet: Eurostat, BLS and Bloomberg.23162@Inflaatio (B)

20


USA:ssa yksityisen sektorin sopeutuminen kuitenkin edennyt

0

50

100

150

200

250

2000 2005 2010

Julkinen velka % BKT:sta Yksityinen velka, % BKT:sta

Kotitalouksien velka % BKT:sta Yritysten velka % BKT:sta

% BKT:sta

Lähde: Macrobond.


Eikä maailma sinänsä ole kovinkaan huonosti kehittynyt kriisin puhkeamisen jälkeen (IMF:n WEO

ennuste)

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

Maailma Kehittyneet taloudet Kehittyvät taloudet

Vuosikasvu %

Lähde:IMF

224.9.2012


Euroalueen ongelmat

234.9.2012


Euroalueen ongelma ei sinänsä ollut heterogeenisuus

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

2000 2005 2010

Saksa Espanja Italia Suomi Euroalue Alankomaat

%

Lähde: Eurostat

24

BKT:n kasvu


Jotkut erot kehittyivät kuitenkin (ehkä) liian laajoiksi

2521.8.2012


Iso osa kulutusta rahoitettiin ulkomaisella velalla, sopeutus oli välttämätöntä

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

2004 2006 2008 2010 2012

Italia Portugali Kreikka Espanja Irlanti

% BKT:sta, vaihtotase, 12 kkk

Lähde: kansalliset tilastot

2721.8.2012


Sama optimismi heijastui valtion kulutuksessa, nyt on jouduttu menoja karsimaan

2821.8.2012


Tämä näkyy myös työttömyysasteen kehityksessä

5

7

9

11

13

15

17

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Pohjoiset maat Eteläiset maat Euroalue%

Pohjoiset maat = Saksa, Ranska, Hollanti, Belgia, Itävalta & Suomi. Eteläiset maat = Espanja, Italia, Kreikka, Portugal & Irlanti.Lähde; SP.

294.9.2012


Alle 60 prosentin velkataso antoi joissain maissa liikkumatilaa


Valtionlainojen korkojen eriytyminen heijastanut useimmiten maiden rakenneongelmia

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2008 2009 2010 2011 2012

Saksa Suomi RanskaIrlanti Italia PortugaliEspanja Kreikka (oikea)

% %

Lähde: Bloomberg.Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta.22887@10v tuottoja (3)


Ongelmamaiden elintason alentuminen ei ole syklistä – pikemminkin ”oikean tason” etsintä (Kreikan esimerkki)

21.8.2012


Suomen talouden näkymät

344.9.2012


Suomen talouskasvu jäänyt edellisen huipun alapuolelle

21.04.23

85

90

95

100

105

110

115

120

2002 2004 2006 2008 2010 2012

Kokonaistuotannon suhdannekuvaajaBruttokansantuotteen volyymi

Indeksi, 2005 = 100

Lähde: Tilastokeskus.24515@Kokonaistuotanto


Teollisuustuotannon kehitys heikkoa kriisin jälkeen

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Teollisuuden volyymi-indeksi Teollisuuden uudet tilaukset

Indeksi, 2005 = 100 Saldoluku

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tilastokeskus.

21.04.23


Vienti viime vuoden alun tasolla

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tavaranvienti Tavarantuonti

Mrd. euroa

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tullihallitus.

Viennin ja tuonnin arvo

21.04.23


Palkkataso nousi taantuman aikana kilpailijamaita nopeammin

21.04.23


Yksityinen kulutuksen kasvu ollut hyvää

21.04.23

95

100

105

110

115

120

125

2005 2007 2009 2011

Vähittäiskaupan määrä Yksityisen kulutuksen volyymi

Indeksi, 2005 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tilastokeskus.


Valtion tulojen ja menojen välillä kuilu

21.04.23


Eläkemenot kasvavat jo nyt

9

10

11

12

13

14

15

0

10

20

30

40

50

60

199019952000200520102015202020252030203520402045205020552060

Vanhuushuoltosuhde Eläkemenojen osuus BKT:sta (oikea ast.)

21.04.23

Documents

Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä