Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi · Julkinen Suomen Pankki Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi Erkki Liikanen 8.5.2015 1

Julkinen

Suomen Pankki

Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi

Erkki Liikanen

8.5.2015 1

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Kansainvälinen talous

2Erkki Liikanen8.5.2015


20

40

60

80

100

120

140

160

20

40

60

80

100

120

140

160

2008 2010 2012 2014

Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli (vasen asteikko)Teollisuuden raaka-aineet pl. energia, dollari (oikea asteikko)

USD/barreli Indeksi, 2010 = 100

Lähteet: Bloomberg ja HWWA. 28149 rpr3(3)

Öljyn hinnan lasku merkittävin yksittäinen muutos maailmantaloudessa



IMF:n kasvuennusteet huhtikuussa 2015

0

1

2

3

4

5

6

2013 2014 2015 2016

Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet%

Lähde: IMF. 31644

Ennusteet



IMF tarkisti ylöspäin euroalueen kasvuennustetta

BKT:n kasvu, % 2014 2015:ennuste

2015:ennusteentarkistus*

Maailma 3,4 3,5 0,0

Kehittyneet taloudet 1,8 2,4 0,0

Euroalue 0,9 1,5 +0,3

Saksa 1,6 1,6 +0,3

Ranska 0,4 1,2 +0,3

Italia -0,4 0,5 +0,1

Espanja 1,4 2,5 +0,5

Yhdysvallat 2,4 3,1 -0,5

Japani -0,1 1,0 +0,4

Iso-Britannia 2,6 2,7 0,0

*) Tarkistus IMF:n tammikuun 2015 ennusteesta, prosenttiyksikköä.Lähde: IMF, huhtikuu 2015



IMF: kasvu hidastumassa useissa nousevissa talouksissa

BKT:n kasvu, % 2014 2015:ennuste

2015:ennusteentarkistus*

Maailma 3,4 3,5 0,0

Nousevat taloudet 4,6 4,3 0,0

Kiina 7,4 6,8 0,0

Intia 7,2 7,5 +1,2

Brasilia 0,1 -1,0 -1,3

Venäjä 0,6 -3,8 -0,8

Matalan tulotasonmaat

6,0 5,5 -0,4

*) Tarkistus IMF:n tammikuun 2015 ennusteesta, prosenttiyksikköä.Lähde: IMF, huhtikuu 2015



Eurojärjestelmän rahapolitiikkatoimet ja niiden alkuviikkojen vaikutukset



Rahapolitiikka vuonna 2014

Keskuspankkikorot laskettu alarajalle

Pankkien keskuspankkirahoituksessa täydenjaon menettelyä jatketaan vähintään vuoden 2016 loppuun

Pankeille tarjotaan pitkäkestoista (2018 erääntyvää) keskuspankkirahoitusta reaalitalouden (pl. asunnot) luototukseen 0,05 prosentin kiinteällä korolla

Katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmat (CBPP3 ja ABSPP)



EKP:n neuvoston päätökset 22.1.2015

Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma uutena ostokohteena euroalueen valtioiden ja

yhteiseurooppalaisten laitosten joukkolainat kolmen ohjelman yhteenlasketut ostot yhteensä 60 mrd. euroa

kuukaudessa maaliskuusta 2015 vähintään syyskuuhun 2016 (yhteensä 1140 mrd. euroa)

− Suomen Pankki ostaa ensisijaisesti Suomen valtion lainoja, joihin liittyvän luottoriskin se kantaa itse

Ennakoiva viestintä Ostoja jatketaan tarvittaessa syyskuun 2016 jälkeenkin, kunnes

EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi



Keventyneen rahapolitiikan vaikutuskanavat

Alentaa reaalikorkoja ja keventää rahoitusoloja− yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot

kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat− inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja

Kasvattaa kysyntää ja helpottaa hintavakaustavoitteen saavuttamista− kulutusmahdollisuudet ja investointien kannattavuus kasvavat− euron ulkoinen arvo laskee− yritysten ja kotitalouksien luottamus vahvistuu



Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuneet rahapolitiikkatoimien jälkeen

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap10 vuoden inflaatioswap

%

Lähde: Bloomberg. patu30199@swap

Osto-ohjelmanilmoitus 22/1



0

10

20

30

40

50

60

-2 - -1 -1 - 0 0 - 1 1 - 2 2 -3 3 - 4 4 - 5 5 - 6

Ennen EAPP-päätöstä, 13.1.2015EAPP-päätöksen jälkeen, 3.3.2015EAPP-päätöksen jälkeen, 6.5.2015

EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme)Lähde: Suomen Pankin laskelmat.31546@Chart8(4)

Todennäköisyys, %

Odotettu 5 vuoden inflaatio, %

Rahapolitiikka pienentänyt deflaation todennäköisyyttäMarkkinahinnoista johdetut todennäköisyydet tulevalle inflaatiolle



-1

0

1

2

3

4

5

6

01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 01/2015

Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa)

Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat.

%

Lyhyet valtionlainakorot painuneet laajasti negatiivisiksi



0

1

2

3

4

5

6

01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 01/2015

Saksa painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa)

Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat.

%

Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, viime päivinä koettu korjausliike10 vuoden valtionlainakorko



Euron dollarikurssi laskenut voimakkaasti korkonäkemysten erkaantumisen myötä

0,7

0,8

0,9

1

1,1

1,2

1,3

1,4

1,5

1,6

1,7

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

Euron Yhdysvaltain dollarikurssi

Lähde: Bloomberg.

Kun käyrä laskee, euro heikkenee dollaria vastaan

31591



Osakkeiden hinnat nousseet tänä vuonna

20

40

60

80

100

120

140

160

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Euroalue Saksa SuomiIndeksi, 2.1.2008 = 100

Euroalue: DJ Eurostoxx laaja. Saksa: DAX. Suomi: OMX Helsinki.Lähde: Bloomberg. 31562



Etenkin kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamus parantunut euroalueella



30

35

40

45

50

55

60

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Teollisuus PalvelutSaldoluku

Lähde: Bloomberg.27255@Chart1

Ostopäällikköindeksit vuodenvaihdetta korkeammalla



Tekijät euroalueen talouden kääntymisen taustalla

1. Öljyn hinnan lasku2. Rahapoliittiset päätökset

(ja niiden vaikutus valuuttakurssiin)

Neljä muuta taustatekijää vahvistavat käännettä– Julkisen talouden sopeutusta viety eteenpäin– Yksityisen sektorin velkatasot alentuneet– Rakenneuudistukset etenemässä– Pankkisektoria vahvistettu



Suomen talous



Jääkö Suomi jälkeen?

90

92

94

96

98

100

102

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Euroalue SuomiBKT:n määrä, indeksi, 2008 = 100

Lähteet: Macrobond ja Euroopan komissio.

Ennusteet: IMF, huhtikuu 2015

31576



-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuusMetsäteollisuus KemianteollisuusMuu tehdasteollisuus

Prosenttia vuoden 2007 BKT:n arvosta

Lähde: Tilastokeskus. 27748

Teollisuuden tuotanto vähentynyt Arvonlisäyksen muutos vuodesta 2007

Sähkö- ja elektroniikka-teollisuuden tuotannon supistumisen suora vaikutus BKT:hen -4,5 %



Pääomakanta on supistunut

10

20

30

40

50

60

70

1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013

Mrd. euroa, netto

Muu tehdasteollisuus Metsäteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat.

Pääomakanta teollisuuden toimialoilla



Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista, taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä

-20-10

010203040506070

Suom

i

Luxe

mbu

rg

Irlan

ti

Itäva

lta

Rans

ka

Italia

Slov

enia

Belg

ia

Krei

kka

Saks

a

Alan

kom

aat

Mal

ta

Port

ugal

i

Kypr

os

Espa

nja

Slov

akia

Viro

Latv

ia

Liet

tua

Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus

Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli.

%Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013

31607



90

95

100

105

110

115

120

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

Toteutunut EnnusteIndeksi, 1999 = 100

*) 21 keskeistä kauppakumppanimaata samassa valuutassa.Ennuste: Euroopan komissio, tammikuu 2015.Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

27664

Koko talous, Suomi suhteessakauppakumppanimaiden* keskiarvoonSuomen ulkomaankaupan painoilla

Kustannuskilpailukyky heikentynyt, heikkeneminen pysähtymässä 2014–2015Suhteelliset yksikkötyökustannukset



98

100

102

104

106

108

1990 2000 2010 2020

Suomi EU27Indeksi, 1990 = 100

Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat.

Työikäisen väestön määrä (15–64-vuotiaat)

27747

Työikäinen väestö vähenee



Suomen Pankin arvio pitkän aikavälin kasvusta

Talouskasvu noin 1 % vuosina 2014–2030 keskimäärin– Edellinen arvio: kesällä 2012 Suomen Pankki arvioi

kasvuksi keskimäärin 1½ % vuosina 2013–2022

Heikkojen näkymien taustalla:– Työikäisten määrän väheneminen– Rakennemuutos

Korkean arvonlisän tuotantoa menetetty Kysyntä tulee kasvamaan hitaan tuottavuuskasvun

aloilla– Viime vuosien kehityksen heikkous

Nuorten aikuisten osallistumisasteet alentuneet Tuotannolliset investoinnit supistuneet



Talouskasvu Suomessa historian valossa

0

1

2

3

4

5

6

1950

-luku

1960

-luku

1970

-luku

1980

-luku

1990

-luku

2000

-luku

2010

-luku

2020

-luku

Ennusteet: Suomen Pankki, joulukuu 2014.Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.

27891

BKT:n määrän vuotuinen muutos keskimäärin



Lähivuosien kasvunäkymät

Viime kuukausina Suomen kansainvälinen ympäristöpääosin parantunut– Erityisesti Euroopan kasvunäkymät parantuneet – Euro heikentynyt ja raaka-aineiden hinnat alentuneet– Korot laskeneet ja osakekurssit nousseet osin EKP:n osto-

ohjelman vaikutuksesta– Kuitenkin Venäjän talouden heikkous painaa Suomen vientiä

Euroalueesta poiketen Suomen talousindikaattoreissa ei käännettä parempaan, yksi poikkeus



Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta: Teollisuus ja vienti

70

80

90

100

110

120

130

140

2006 2008 2010 2012 2014

Tehdasteollisuuden tuotanto Koko tavaraviennin määräVolyymi-indeksi, 2005 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (viennin kausipuhdistus).

24515



Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta:Työllisyys ennallaan, työttömyys lisääntynyt

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2200

2300

2400

2500

2600

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Työlliset, trendi (vasen asteikko)Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)

1 000 henkeä %

Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend



-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

2007 2009 2011 2013 2015

Palvelut Rakentaminen Teollisuus Vähittäiskauppa

Saldoluku

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Euroopan komissio.

Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta:Liike-elämän luottamus

24515



Yritysten määrän kasvu lähes pysähtynytYrityksiä syntyy aiempaa vähemmän ja poistuu aiempaa enemmän

0

0.5

1

1.5

2

2.5

3

3.5

4

4.5

5

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

yYritysten määrän muutos vuotta aiemmasta, %

Lähde: tilastokeskus.33Erkki Liikanen8.5.2015


Poikkeus Suomen talousindikaattorien joukossa: kuluttajien luottamus noussut

-30

-20

-10

0

10

20

30

2007 2009 2011 2013 2015

Kuluttajien luottamusindikaattoriOman talouden tilanne 12 kk kuluttuaSuomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua

Saldoluku

Lähde: Tilastokeskus.24515@Kuluttajabarometri



Vaikeuksien voittaminen

Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen

Rakenneuudistukset

Julkisen velan kasvun pysäyttäminen



Kustannukset ja hinnat nousseet Suomessa vuoden 2007 jälkeen suhteessa euroalueen keskiarvoon

0

5

10

15

20

25

30

Yksikkötyökustannukset Kuluttajahinnat

Suomi EuroalueMuutos vuodesta 2007 vuoteen 2014, %

25852Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio.



Ulkoinen tasapaino ja vientituotannon työllisyys edellyttävät parempaa kustannuskilpailukykyä

80

90

100

110

120

130

140-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1985 1995 2005 2015

Vaihtotase (vasen asteikko)Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin* (käännetty oikea asteikko)

% suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = 100

*) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti suhteessa kehittyneisiin maihin (EU15, US, JP, NO) kauppapainoilla samassa valuutassa.Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

31568



Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen

Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve 10 % tai enemmän– Jos palkkataso suhteessa muihin maihin olisi 10–15 %

matalampi kuin nyt, vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään

Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon– Kustannuskilpailukyky rahaliiton sisällä menestyksen

edellytys– Deflaation välttäminen rahaliiton laajuinen asia



Suomessa palveluiden hinnat ovat nousseet euroaluetta nopeammin

95

100

105

110

115

120

125

130

2007 2009 2011 2013 2015

Euroalue Suomi Saksa ItävaltaIndeksi, 2007 = 100

Kausivaihtelusta puhdistettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.Lähde: Euroopan keskuspankki.

10 %



95

100

105

110

115

120

125

130

135

2007 2009 2011 2013 2015

Suomi Euroalue Itävalta SaksaIndeksi, 2007 = 100

Vuokrien trendi on laskettu yhdenmukaistetusta hintaindeksistä HP-suotimella.Lähde: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat.

Vuokrat nousseet euroaluetta nopeammin

15 %



Kasvumahdollisuudet ja julkisen talouden kestävyys edellyttävät rakenneuudistuksia

Rakenneongelmista osa tuli yllätyksenä, kun taas väestökehitys oli tiedossa etukäteen

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet olivat oikeat, mutta toimeenpano petti

Nyt tarvitaan merkittäviä päätöksiä ja ripeää toimeenpanoa.

Rakenneuudistusten keskeisiä alueita– Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen– Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen– Työvoiman tarjonnan lisääminen– Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa– Myös innovaatiopolitiikkaa on mahdollista kehittää ja

yritystoiminnan edellytyksiä parantaa



Julkisen velan kasvu tulee pysäyttää

Kansantalouden ja julkisen talouden ongelmat suurelta osin pitkäaikaisia, rakenteellisia

Tarvittavien rakenneuudistusten vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma

– Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin

Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltäei voida välttyä• Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka

kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan



Kiitos!


Documents

Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi · Julkinen Suomen Pankki Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi Erkki Liikanen 8.5.2015 1