EUROOPAN KOMISSION KYMMENEN PAINOPISTEEN … › commission › sites › beta... · digitaalinen tulevaisuus hyödyntämällä EU:n sisämarkkinoiden laajuutta. Nykyiset verkko-kaupan

EUROOPAN KOMISSION KYMMENEN PAINOPISTEEN EDISTYMINEN

#teamJunckerEU - ec.europa.eu/soteu

UNIONIN TILA 2015

EUROOPAN KOMISSION 10 PAINOPISTEEN EDISTYMINEN

2 #teamJunckerEU

”Ensimmäinen tavoitteeni komission puheenjohtajana on Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ja investointien lisääminen työpaikkojen luomiseksi.”

Jean-Claude Juncker, poliittiset suuntaviivat, 15.7.2014 Euroopan investointiohjelmasta rahoitetaan hyvin monenlaisia hankkeita, esimerkiksi Alzheimerin tautia ja sydänsairauksia koskevaa tutkimusta, uusia halki Euroopan kulkevia energiayhdysputkia, teräs- ja sellutuotannon kaltaisten teollisuudenalojen muuttamista ympäristöystävällisemmiksi, terveydenhuollon tukemista maaseudulla sekä kansalaisten energiakustannusten alentamista energia-tehokkaampien rakennusten ansiosta. Komissio lupasi palauttaa Euroopan työllisyyden ja kasvun tielle. Investointiohjelma on tuottanut tulosta: Junckerin komission toimikaudesta oli kulunut vasta kuukausi, kun se julkisti kunnian-himoisen ohjelman käynnistää kolmen vuoden aikana vähintään 315 miljardin euron investoinnit kasvattamatta velkaa. Ohjelmaa

toteutetaan parhaillaan, ja se tuottaa konkreettisia tuloksia. EU:n toimielimet ovat tehneet yhteistyötä Euroopan investointipankin kanssa, joka ryhtyi toimeen jo alkuvuodesta 2015, ja tarpeellinen lainsäädäntö saatiin hyväksyttyä poikkeuksellisen nopeasti, alle puolessa vuodessa. Asetus Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustamisesta tuli voimaan heinäkuussa

2015. Jo yhdeksän jäsenvaltiota on ilmoittanut aikomuksensa antaa ESIRille lisäpääomaa, useimmat kansallisten kehityspankkiensa kautta: Bulgaria (100 milj. €), Saksa (8 mrd. €), Espanja (1,5 mrd. €), Ranska (8 mrd. €), Italia (8 mrd. €), Luxemburg (80 milj. €), Slovakia (400 milj. €), Puola (8 mrd. €), Yhdistynyt kuningaskunta (8,5 mrd. €/ 6 mrd. puntaa). ESIRin taustalla on ajatus siitä, että julkiset varat toimivat takauksena ja käynnistäjänä pyrittäessä lisäämään yksityisiä investointeja reaalitalouteen siellä, missä ne ovat kipeimmin tarpeen. Rahaston avulla pyritään kanavoimaan rahoitusta sellaisiin strategisiin hankkeisiin, joihin ei muuten löytyisi rahoitusta, esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin, uusiutuvien energialähteiden, laajakaista-hankkeiden ja terveydenhuollon alalla. Kohteena eivät ole kuitenkaan pelkät suuret infrastruktuurihankkeet: neljännes ESIR-takauksista käytetään pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) sekä markkina-arvoltaan

keskisuurten yritysten (ns. mid-cap-yritysten) rahoittamiseen, sillä niillä on ollut vaikeuksia turvata toimintansa rahoitus kriisin alkamisen jälkeen. Tähän mennessä Euroopan investointirahasto (EIR) on allekirjoittanut jo yli 20 sopimusta rahoituksen välittäjien kanssa eri puolilla

Eurooppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritykset

kautta koko EU:n saavat käyttöönsä miljoonia euroja, ja viikoittain allekirjoitetaan lisää sopimuksia. Jotta hankkeita voidaan mainostaa mahdollisille sijoittajille, perusteilla on investointihanke-portaali, ja hankkeiden toteuttajien avuksi on käynnistetty investointineuvontakeskus.

Edistääkseen investointeja, rakenneuudistuksia ja vastuullista finanssipolitiikkaa komissio antoi tammikuussa 2015 tulkitsevan tiedonannon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta

hyödyntämisestä. Osana laajempaa panostustaan työttömyyden torjuntaan komissio ehdotti, että miljardi euroa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoista kohdennetaan aikaistetusti sen toteutuksen vauhdittamiseksi. Lainsäätäjä hyväksyi tämän

toukokuussa 2015. Tämä auttaa jopa 650 000:ta nuorta ympäri Euroopan löytämään työ-, oppisopimuskoulutus-, harjoittelu- tai jatko-koulutuspaikan. Komissio aikoo esittää piakkoin suosituksen, joka koskee pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille palaamisen edistämistä.

1. Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

UNIONIN TILA 2015


3 #teamJunckerEU

”Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuoja-

lainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä.” Jean-Claude Juncker, poliittiset suuntaviivat, 15.7.2014

Internet ja digitaalitekniikka mullistavat maailmaamme. Voimme katsoa mieleistämme tv-ohjelmaa suorana älypuhelimeltamme kadulla kulkiessamme. Voimme tilata kotoa käsin ruoka-ostokset internetin kautta. Voimme asioida viranomaisten kanssa internetpalvelujen välityksellä. Tulevaisuudessa voimme lukea kirjaa samalla kun automme kuljettaa meidät ystävän luo. Jääkaappi tekee ruokatilauksen suoraan supermarkettiin. Lääkäri saa välittömästi tiedon, jos isoäiti on unohtanut ottaa lääkkeensä. Digitaalinen vallankumous tarkoittaa uusia tuotteita ja palveluja, joiden avulla kansalaisten elämä helpottuu ja yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia. Euroopan on omaksuttava digitaalinen tulevaisuus hyödyntämällä EU:n sisämarkkinoiden laajuutta. Nykyiset verkko-kaupan esteet haittaavat kuluttajia tavaroiden ja palvelujen hankinnassa: vain 15 prosenttia kuluttajista tekee verkko-ostoksia toisesta EU-maasta ja vain seitsemän prosenttia pk-yrityksistä myy tuotteitaan ulkomaille. Komissio esitti toukokuussa 2015 strategiansa digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Digitaaliset sisämarkkinat voisivat kasvattaa EU:n taloutta jopa 415 miljardilla eurolla vuodessa ja luoda satoja tuhansia työpaikkoja.

Digitaaliset sisämarkkinat lisäävät kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia käyttää digitaalisia tuotteita ja palveluja koko Euroopan alueella.

Komissio aikoo poistaa esteet, joiden vuoksi kuluttaja ei tällä hetkellä voi ostaa haluamiaan kenkiä internetissä, koska niiden myyjä on toisessa jäsenvaltiossa. Komissio aikoo varmistaa myös, että ulkomaillakin voi katsoa mieleisiään tv-ohjelmia suosikkikanavaltaan aivan kuin kotona. Komissio aikoo myös luoda suotuisat olosuhteet digitaaliverkkojen ja innovatiivisten palvelujen kehitykselle. Tämä tarkoittaa sitä, että

käytettävissä on kohtuuhintainen internetyhteys kaikkialla, myös vuoristossa tai syrjäseuduilla. Lisäksi komissio pyrkii vauhdittamaan yhteiskunnan ja talouden digitalisointia,

erityisesti edistämällä yhteentoimivien standardien käyttöä. Se pyrkii helpottamaan elämää siten, että

elektroniikkalaitteet ovat keskenään yhteensopivia ja että niiden avulla saa yhteyden kaikkiin tarpeellisiin verkkopalveluihin, kuten lasten kouluun, sairaalaan tai kaasuntoimittajaan. Vuoden 2015 aikana on otettu merkittäviä askeleita tähän suuntaan. EU:n toimielimet ovat sopineet verkkovierailumaksujen poistamisesta ja avoimen internetin takaamisesta. Vuonna

2005 ulkomailta kotimaahan soittaminen saattoi maksaa jopa 5 euroa minuutilta. Verkkovierailu-maksujen poistamista koskevien EU-sääntöjen tultua voimaan kuluttajien kustannukset ovat pienentyneet huomattavasti. Verkkovierailujen hintakatto oli vuonna 2007 vielä 0,49 euroa/minuutti/puhelu, mutta nyt se on 0,19 euroa/minuutti. Kesäkuuhun 2017 mennessä verkkovierailumaksut poistuvat kokonaan. Siitä lähtien ystäville ja perheelle soittaminen tai kuvien ja elokuvien lataaminen maksaa kaikkialla Euroopassa saman verran kuin kotimaassa. Uusien sääntöjen myötä internetpalveluntarjoaja ei saa estää pääsyä mihinkään internetpalveluun. Henkilötietojen suojaa koskevien EU-

säännösten uudistaminen on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuolloin jokainen pääsee helpommin tarkastelemaan tietojaan ja sähköpostiosoitteen muuttuessa siirtämään henkilökohtaiset tietonsa vanhalta tililtä uudelle. Kansalaiset saavat paremmat mahdollisuudet hallinnoida verkko-elämäänsä sekä oikeuden tulla unohdetuksi ja poistaa sosiaaliseen mediaan vuosia sitten lataamansa kuvat. Lisäksi taataan, että EU-säännökset suojaavat kansalaisten henkilötietoja, vaikka niitä käsittelisikin EU:n ulkopuolinen yritys.

2. Verkottuneet digitaaliset sisämarkkinat

UNIONIN TILA 2015


4 #teamJunckerEU

3. Vankka energiaunioni ja tulevaisuuteen

suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

”Viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat ovat muistuttaneet meitä voimallisesti siitä, että Eurooppa on liian suuressa määrin riippuvainen polttoaineiden ja kaasun tuonnista. Sen vuoksi haluan uudistaa Euroopan energiapolitiikkaa ja organisoida sen avulla uuden Euroopan energiaunionin.”

Jean-Claude Juncker, poliittiset suuntaviivat, 15.7.2014

EU:n 28 jäsenvaltion energia- ja ilmastopolitiikat muodostavat sekavan kokonaisuuden, johon on saatava pikaisesti järjestystä. Komissio esitti helmikuussa 2015 täsmälliset vaiheet energia-unionin toteuttamiseksi siten, että saavutetaan kaksi tärkeää tavoitetta: päästöjen vähentä-minen ja energiajärjestelmien muuttaminen varmemmiksi, kestävämmiksi ja luotettavammiksi.

Tämä edellyttää infrastruktuurien ja markkinoiden yhteenliittämistä, jotta energia pääsee virtaamaan vapaasti yli maiden rajojen. Verkot on suunniteltava niin, että Atlantin tuulipuistot tai tasankojen aurinkopuistot voivat tarjota halvempaa sähköä teollisuuslaitoksille tai koteihin siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Tämän vuoksi komissio sopi maaliskuussa 2015 Ranskan, Espanjan ja Portugalin kanssa yhteyksien vahvistamisesta Pyreneiden niemi-maalla. Se on myös tukenut Italiaa ja Maltaa, kun ne ovat rakentaneet kaapelin, jonka myötä Malta lakkasi huhtikuussa 2015 olemasta erillinen energiasaareke ja sähkökatkot

vähenevät. Komissio on myös päivittänyt Itämeren energia-markkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman, jolla

pyritään lähentämään alueen sähköverkostoa muun EU:n markkinoihin. Tämä parantaa Itämeren maiden energiaturvaa. Lisäksi komissio on helmikuusta 2015 alkaen tehnyt yhteistyötä Keski- ja Kaakkois-Euroopan maiden kanssa tarkoituksena suunnitella verkkoja, joilla taataan kaasuntoimitukset, jos tuonti häiriintyy.

Heinäkuussa komissio esitti ehdotuksia, joilla on tarkoitus uuden tekniikan avulla vähentää kuluttajien kustannuksia. Se ehdotti ensinnäkin, että energiamerkinnät muutettaisiin ymmärrettävämmiksi ja että valmistajia kannustettaisiin suunnittelemaan ja myymään

energiatehokkaampia laitteita. Uusien sääntöjen

myötä syntyvä lisäenergiansäästö on yhtä suuri kuin kolmen Baltian maan nykyinen energian-kulutus yhteensä. Toiseksi komissio ehdotti toimenpiteitä, joilla tuettaisiin älykkäiden koti-mittauslaitteiden käyttöä. Niiden avulla on

helpompi seurata kulutusta ja vertailla toimittajien välisiä hintaeroja. Komissio käynnisti heinäkuussa myös sähkömarkkinoiden mukauttamisen uusiin energiantuotannon muotoihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin, ja uudisti EU:n päästökauppa-järjestelmän. Tavoitteena on tarjota energia-intensiivisille teollisuudenaloille kannustimia uudenaikaistaa tuotantolaitoksiaan ja hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja talteenottoa varten. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen edistää innovointia. Uusiutuvilla energialähteillä katetaan tällä hetkellä 78 miljoonan eurooppalaisen tarpeet eli neljännes EU:n sähkönkulutuksesta. Ne työllistävät yli miljoona henkilöä ja tuottavat 130 miljardin euron liikevaihdon, josta 35 miljardin euron osuus tulee viennistä. Uusiutuvia energia-lähteitä koskevista patenteista 40 prosenttia on eurooppalaisten yritysten hallussa. Teknologisen muutoksen vauhti lisää vihreän teknologian maailmanlaajuisen kaupan mahdollisuuksia entisestään. Tulevaisuuden sähkökäyttöiset autot ja lentokoneet edellyttävät uusien teknologioiden, kuten älylaitteiden, aurinkoenergian ja sähkö-akkujen käyttöä vähähiiliseen talouteen siirtymisen vauhdittamiseksi. Tämän vuoksi energiaunionin toteuttamisessa strateginen painopiste on tutkimuksessa ja innovoinnissa ja EU:n nostamisessa johtoasemaan uusiutuvien energialähteiden alalla. Nämä toimet yhdessä auttavat EU:ta täyttämään sitoumuksensa vähentää kasvihuonekaasu-päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja kertovat selkeästä johtajuudesta valmistauduttaessa YK:n ilmastonmuutos-konferenssiin Pariisissa joulukuussa 2015.

UNIONIN TILA 2015


5 #teamJunckerEU

4. Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat

sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

"Sisämarkkinat ovat Euroopan paras valtti globalisaation lisääntyessä. Sen vuoksi haluan, että seuraava komissio hyödyntää sisämarkkinoiden vahvuuksia ja potentiaalia kaikilta osin.”

Jean-Claude Juncker, poliittiset suuntaviivat, 15.7.2014 Euroopan komissio on kehittänyt sisämarkkinoita verotuksen, rahoituksen, tavaroiden ja palvelujen alalla. Sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta on elintärkeää varmistaa, että kaikki EU:ssa toimivat yritykset maksavat oman osuutensa veroista. Huolehdimme siitä, etteivät yritykset enää pysty hyödyntämään kansallisten verojärjestelmien eroja ja porsaanreikiä. Komissio on pyytänyt kaikkia jäsenvaltioita toimittamaan tietoja vero-sopimuksistaan, ja tänä syksynä saadaan päätökseen useita perusteellisia tutkimuksia.

Ehdotimme maaliskuussa 2015 jäsenvaltioiden välistä sopimusta niiden veropäätöksiä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta ja teemme

parhaillaan tiivistä yhteistyötä neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa, jotta sopimus voitaisiin tehdä vuoden loppuun mennessä. Kesäkuussa 2015 käynnistimme oikeuden-mukaista ja tehokasta yhtiöverotusta koskevan toimintasuunnitelman. Sen ydinajatuksena on periaate, jonka mukaan maa, jossa yritys tekee tulosta, on myös maa, jossa yrityksen olisi maksettava veroja. Tässä yhteydessä on

aloitettu uudelleen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskeva työ. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa myös finanssitransaktioveron yksityis-kohtien hyväksymiseksi. Siinä onnistuminen on merkittävä institutionaalinen toimenpide, joka raivaisi tietä verotusta koskevan yhteistyön tiivistymiselle tulevaisuudessa. Pääomamarkkinaunioni on välttämätön

rahoitusvakauden kannalta sekä siksi, että sen avulla helpotetaan pienten ja suurten yritysten pääsyä pääomamarkkinoille ja autetaan niitä löytämään rahoitusta toimintansa vauhdittamiseksi. Lisäksi se kiihdyttää rajatylittäviä investointeja ja infrastruktuuri-investointeja. Lähiaikoina julkistetaan helmikuussa 2015 käynnistettyjen kuulemisten pohjalta toimintasuunnitelma ja täsmällisiä ehdotuksia mm. lainsäädännöstä, joka koskee turvallista,

standardoitua ja läpinäkyvää arvopaperistamista, pääomavaatimusten vähentämistä infrastruktuuri-investointien osalta ja esitelainsäädännön tarkistamista. Jo pelkästään arvopaperistamis-markkinoiden elvyttäminen merkitsisi sitä, että pankit voisivat tarjota yksityiselle sektorille noin 100 miljardin euron lisäluotot. Komissio aikoo lähikuukausina käynnistää tavaroiden ja palvelujen sisämarkkina-strategiansa, johon kuuluu toimia rajatylittävien

toimintojen helpottamiseksi ja eurooppalaisten ja globaalien arvoketjujen yhdentymisen lujittamiseksi, vastavuoroisen tunnustamisen, yhdenmukaistamisen ja standardoinnin edistämiseksi sekä sääntöjen noudattamisen parantamiseksi. Kaikilla näillä toimilla tähdätään samaan tavoitteeseen: kuluttajien, yritysten, yrittäjien ja viranomaisten toiminnan helpottamiseen ja vaihtoehtojen lisäämiseen näiden investoidessa, ostaessa ja myydessä tavaroita ja palveluja EU:n sisämarkkinoilla. Lisäksi komissio aikoo esittää työvoiman liikkuvuutta koskevan paketin, jolla tuetaan

työvoiman liikkuvuutta, vahvistetaan Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) ja työvoimapalvelujen välistä yhteistyötä sekä estetään väärinkäyttöä sovittamalla sosiaaliturva-järjestelmät paremmin yhteen. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi tarkistetaan kohdennetusti sen varmistamiseksi, ettei sosiaaliselle polkumyynnille ole sijaa Euroopan unionissa.

UNIONIN TILA 2015


6 #teamJunckerEU

5. Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

”Haluan jatkaa talous- ja rahaliiton uudistamista seuraavien viiden vuoden ajan, jotta voimme säilyttää yhtenäisvaluuttamme vakauden ja lähentää toisiinsa yhtenäisvaluuttaa käyttävien jäsenvaltioiden talous-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikkaa.”


Olemme oppineet kriisistä. Jean-Claude Juncker esitteli kesäkuussa 2015 tiiviissä yhteistyössä eurohuippukokouksen puheenjohtajan Donald Tuskin, euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin, Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin ja Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin kanssa kunnianhimoisen mutta käytännönläheisen etenemissuunnitelman Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi.

Tässä ns. viiden puheenjohtajan kertomuksessa ehdotetaan konkreettisia toimia, joilla toteutetaan visio syvemmästä ja oikeudenmukaisemmasta talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittisesta unionista. Ensimmäisessä vaiheessa (”Tiivistetään tekemällä”) (2015–2017) hyödynnetään

olemassa olevia välineitä ja käytetään täysimääräisesti hyväksi nykyisten perussopimusten mahdollisuudet. Toisessa vaiheessa (”Talous- ja rahaliiton viimeistely”)

puolestaan toteutetaan pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla lähentymiskehityksestä tehdään sitovampaa yhteisesti sovittujen, luonteeltaan oikeudellisten lähentymistä koskevien vertailuarvojen avulla. Tämän rinnalla luodaan makrotalouden vakautusjärjestely sellaisten häiriöiden käsittelyn helpottamiseksi, joita ei voida hoitaa yksin kansallisella tasolla, ja perustetaan euroalueen varainhoitohallinto. Esitämme pian ensimmäisen vaiheen ensimmäiset konkreettiset ehdotukset. Ne koskevat muun muassa eurooppalaisen talletus-suojajärjestelmän perustamista, uutta lähestymistapaa eurooppalaiseen ohjaus-jaksoon ja euroalueen yhtenäisempää edustusta konferensseissa ja kansainvälisissä

rahoituslaitoksissa (kuten IMF). Ehdotuksiin sisältyy myös six-pack- ja two-pack-lainsäädännön vakauteen tähtäävä kohdennettu tarkistus. Sillä lujitetaan ja yksinkertaistetaan

talouden ohjausjärjestelmää ja tehostetaan komission ja Euroopan parlamentin demokraattista vuoropuhelua, jota ne käyvät

keskustellessaan vuotuisesta kasvuselvityksestä ja vakaustukiohjelmien täytäntöönpanosta.

Komissio valmistelee EU:n sääntöjen pohjalta myös sosiaalisten oikeuksien pilaria, jotta

voidaan määrittää yhteisiä periaatteita ja vertailuarvoja, joiden avulla työllisyyden ja sosiaalisen tuloskunnon tasoja voidaan pitkällä aikavälillä lähentää. Komissiolla oli keskeinen rooli keskusteluissa rahoitusvakaudesta Kreikassa. Euroopan

vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti komission tehtävänä oli – yhteydessä EKP:hen ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä IMF:n kanssa – neuvotella Kreikan kanssa yhteistyöpöytäkirja uudesta vakaustuki-ohjelmasta. Kuukausien neuvottelujen jälkeen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin EVM:n puolesta 19. elokuuta 2015. Komissio julkaisi myös arviointinsa ohjelman sosiaalisista vaikutuksista. Sillä on keskeinen rooli ohjelman täytäntöönpanon seurannassa. Komissio esitteli heinäkuussa 2015 Kreikan työllisyys- ja kasvusuunnitelman, jolla maata

autetaan hyödyntämään käytettävissä olevat EU-varat mahdollisimman hyvin. Ihmisiin ja yrityksiin investoitavaksi voitaisiin antaa nopealla aikataululla 35 miljardia euroa, millä luotaisiin vahva lisäkannuste. Komissio perusti heinäkuussa 2015 rakenneuudistusten tukipalvelun, joka

vahvistaa tukea ja tarjoaa jäsenvaltioille teknistä apua kasvua lisäävien hallinnollisten ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. Palvelu työskentelee eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa kokemusten keräämiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi kaikkialla Euroopassa.

http://ec.europa.eu/priorities/economic-monetary-union/docs/5-presidents-report_fi.pdf

7

UNIONIN TILA 2015

EUROOPAN KOMISSION 10 PAINOPISTEEN TOTEUTTAMINEN

#teamJunckerEU

6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus

Yhdysvaltojen kanssa

”Komissio neuvottelee puheenjohtajakaudellani kohtuullisen ja tasapainoisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Neuvottelut käydään yhteisiä ja vastavuoroisia etuja silmällä pitäen ja avoimuuden hengessä. Minulla ei [...] ole [...] aikomusta uhrata eurooppalaista työterveyttä ja -turvallisuutta, sosiaaliturvaa, tietosuojaa tai kulttuurista moninaisuutta vapaakaupan alttarille.”


Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytyjen tiiviiden neuvottelujen jälkeen Junckerin komissio antoi uutta vauhtia neuvotteluille, joita käydään

Yhdysvaltojen kanssa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP).

Komissio on lisännyt avoimuutta ja tehnyt

keskeisistä asiakirjoista julkisia. Näiden joukossa on muun muassa kolmetoista oikeudellista tekstiehdotusta ja kuusitoista neuvotteluasemaa koskevaa asiakirjaa. Olemme myös perustaneet riippumattoman neuvoa-antavan TTIP-ryhmän,

jonka jäsenet edustavat elinkeinoelämän järjestöjä ja ammattiliittoja sekä kuluttaja-, ympäristö- ja kansanterveysjärjestöjä. Tarkoituksena on hyödyntää kyseisten tahojen asiantuntemusta neuvottelukierrosten valmisteluissa.

Sopimus vauhdittaa taloutta voimakkaasti, luo työpaikkoja, tuottaa kuluttajille todellisia etuja ja auttaa varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä harjoittamaan Yhdysvaltoihin kohdistuvaa vientiä tai saamaan sieltä investointeja. TTIP puhaltaa uutta henkeä

maailman tärkeimpään strategiseen ja taloudelliseen kumppanuuteen ja lisää standardoinnin kautta Euroopan vaikutusvaltaa kansainvälisissä yhteyksissä.

Eurooppa painottaa jälleen korkeita vaatimuksiaan, jotka koskevat elintarviketurvallisuutta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, tietosuojaa ja kulttuurista moninaisuutta. Näistä tavoitteista sovittiin ja ne

vahvistettiin maaliskuussa annetussa julkisia palveluja koskevassa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisessä lausumassa. Kuten kaikissa muissakin kauppasopimuksissa, TTIP:ssä taataan, että EU:n hallitukset voivat hyväksyä tai pitää voimassa säädöksiä, joilla varmistetaan

palveluiden korkea laatu ja pyritään saavuttamaan tärkeät julkisen edun mukaiset tavoitteet, kuten terveyden suojelu, turvallisuus ja ympäristönsuojelu.

Komissio tekee työtä myös sen eteen, että voidaan luoda uudistettu sijoittajansuoja-järjestelmä, johon kuuluu hallitusten sääntelyoikeus ja joka ei rajoita millään tavalla EU:n tuomioistuinten toimivaltaa. TTIP:n

yhteydessä tavoitteenamme on siirtyä kohti perinteisten tuomioistuinten tapaan toimivien tuomioistuinten järjestelmää. Komissio on

lisäksi sitoutunut tekemään aloitteita täysimittaisen pysyvän kansainvälisen investointi-tuomioistuimen perustamiseksi.

Lokakuussa 2015 on tarkoitus käydä 11. neuvottelukierros. Komissio on edelleen valmis tekemään sopimuksen presidentti Barack Obaman hallintokaudella.

Olemme myös valmiita ja valmistautuneita neuvottelujen vauhdittamiseen Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ratkaisevan tärkeällä tuella. Sisältö on kuitenkin aina vauhtia tärkeämpää. Komissio ei kiirehdi tekemään sopimusta, ellei se ole selkeästi asettamiemme ehtojen mukainen.

http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-15-4646_fi.htm

http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-15-4646_fi.htm

8

UNIONIN TILA 2015


#teamJunckerEU

7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen

perustuva oikeusalue

”Aion hyödyntää komission toimivaltaa ylläpitääkseni yhteisiä arvojamme, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia ottaen kuitenkin huomioon kaikkien 28 jäsenvaltion valtiosääntöperinteet ja kulttuurit.”


Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus ovat kehittyviä ja Euroopan rajat ylittäviä turvallisuushaasteita. Tämänvuotiset dramaattiset tapahtumat, kuten iskut Pariisissa, Kööpenhaminassa ja viimeisimpänä Alankomaista Ranskaan matkalla olleessa Thalys-junassa muodostavat Euroopalle haasteita, joihin yksittäiset maat eivät voi vastata yksin vaan jotka edellyttävät koordinoitua yhteistoimintaa Euroopan tasolla.

Eurooppalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän vapauttaan ja turvallisuuttaan suojellaan riippumatta siitä, missä päin Eurooppaa he ovat. Komissio näytti huhtikuussa 2015 suuntaa esittelemällä Euroopan turvallisuusagendan,

jossa keskitytään aloihin, joilla EU:lla on vaikutusta. Agenda muodostaa perustan seuraavien viiden vuoden yhteistyölle ja yhteisille toimille. Erityisesti korostetaan tietojen vaihtamista ja poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä. Komissio hyväksyi samassa yhteydessä uusia toimenpiteitä terrorismin torjunnan tukemiseksi. Schengenin tietojärjestelmään (SIS) tehtyjen parannusten ansiosta kansalliset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja henkilöistä,

jotka ovat liittyneet terroristiryhmiin EU:n ulkopuolella. Patistamme lainsäädäntövallan käyttäjiä hyväksymään tärkeät säädökset, kuten EU:n matkustajarekisteritietodirektiivin, Europolin ja Eurojustin uudistamisen ja EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamisen.

Olemme ryhtyneet toimiin myös radikalisoitumisen torjumiseksi, terrorismin rahoittamisen lopettamiseksi ja Europolin valmiuksien parantamiseksi. Nyt siirrymme nopeasti vahvistamaan tuliaseita koskevaa

säädöskehystä. EU:ssa on arvioiden mukaan noin

80 miljoonaa laillista siviiliasetta, mutta niistä noin puoli miljoonaa on kadonnut tai varastettu, eikä niiden sijaintia tiedetä. Tuliaseiden laitonta kauppaa Euroopassa ei voida sallia.

Tuliaseiden laittoman valmistamisen ja kaupan lopettamiseksi komissio parantaa sääntöjä, jotka koskevat aseiden merkintää ja rekisteröintiä sekä aseita koskevaa tiedonvaihtoa, millä on tarkoitus nopeuttaa varastettujen ja kadonneiden aseiden löytämistä. Komissio on tekemässä tietosuojaa koskevaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä puitesopimusta,

jossa määrätään muun muassa EU:n kansalaisten oikeussuojakeinoista Yhdysvalloissa. Sopimuksella suojellaan henkilötietoja, joita siirretään EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rikosten, kuten terrorismin, ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkimista sekä niistä epäiltyjen syytteeseenpanoa varten. Komissio edistää aktiivisesti Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevan

ehdotuksen hyväksymistä. Syyttäjänviraston on tarkoitus tutkia petoksia, jotka vaikuttavat unionin taloudellisiin etuihin, ja nostaa niistä syytteitä.

9

UNIONIN TILA 2015


#teamJunckerEU

”Välimerellä viime aikoina tapahtuneet tragediat ovat osoittaneet, että EU:n on kehitettävä muuttoliikkeen hallintaa kokonaisvaltaisesti. Tämä on ennen kaikkea humanitaarinen velvollisuus. Olen vakuuttunut siitä, että meidän on tehtävä läheistä yhteistyötä solidaarisuuden hengessä.”


Maahanmuutto- ja pakolaisuusasiat ovat yksi EU:n suurimmista haasteista. Eri puolille EU:ta ilmoittautuneiden turvapaikanhakijoiden määrä

on kasvanut 44 prosenttia: hakijoita oli 435 000 vuonna 2013 ja 626 000 vuonna 2014. Laittomat rajanylitykset ovat lisääntyneet merkittävästi.

Vuoden 2015 ensimmäisten viiden kuukauden aikana Euroopan ulkorajan ylitti yli 153 000 siirtolaista. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan lisäystä on 149 prosenttia.

Olemme toteuttaneet toimia, joilla Eurooppa reagoi ongelmaan. Komissio esitteli toukokuussa Euroopan muuttoliikeagendan ja toteutti sen

ensimmäiset toimenpiteet. Olemme toimineet nopeasti kriisin helpottamiseksi ja lisänneet ihmissalakuljetusverkostojen torjuntatoimia. Olemme kolminkertaistaneet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n toimet Välimerellä, jossa on pelastettu yli 120 000 henkeä.

Komissio on toiminut ripeästi ja korostanut toistuvasti, että Euroopan tason toimet ovat välttämätömiä. Pakolaisia saapuu rannoillemme

ja rajoillemme päivittäin. On selvää, että tarvitaan kunnianhimoisia, solidaarisuuten ja yhteiseen vastuuseen perustuvia EU:n toimia.

Ehdotimme toukokuussa 2015, että avustamme Italiaa ja Kreikkaa siirtämällä 40 000 niiden rannoille saapunutta henkilöä muihin jäsenvaltioihin turvapaikkahakemusten käsittelyä

varten. Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet ehdotuksemme, jotka koskevat EU:n ulkopuolella sijaitsevissa pakolaisleireissä olevien ihmisten sijoittamista. Kohteena on yli

22 000 pakolaista.

Meidän on mentävä vielä pidemmälle. Meneillään on pakolaiskriisi, jonka kiireellisen luonteen vuoksi ehdotimme 9. syyskuuta 2015, että 120 000 Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa olevaa pakolaista sijoitettaisiin uudelleen. Tämä on

osa laajempaa toimenpidepakettia, johon kuuluu luettelo turvallisista lähtömaista, tulevissa

hätätilanteissa automaattisesti käynnistyvä

pysyvä uudelleensijoittamismekanismi sekä

diplomatian toimet niiden maiden vakauttamiseksi, joista pakolaisia tulee.

Olemme kaksinkertaistaneet vuositasolla 25 miljoonasta 50 miljoonaan euroon niiden jäsenvaltioiden hätärahoituksen, joissa tilanne on pahin. EU:n virastot tekevät käytännön työtä uuden nk. hotspot-järjestelyn puitteissa, jotta

saapuvien pakolaisten henkilöllisyys voidaan selvittää nopeasti, heidät voidaan rekisteröidä ja heiltä ottaa sormenjäljet. Järjestelyn avulla pystymme myös lähettämään nopeasti takaisin kaikki henkilöt, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Komissio on ehdottanut toimintasuunnitelmaa ihmissalakuljetusverkostoja koskevien tutkinta- ja syytetoimien tehostamiseksi sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaation toteuttamista salakuljettajien aluksia

koskevien tietojen keräämiseksi ja toisessa vaiheessa niiden pysäyttämiseksi ja tuhoamiseksi.

Kumppanuus lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää kehitysmahdollisuuksia ja avunantoa. EU lähettää tämän vuoksi edustustoihinsa muuttoliikeasioista vastaavia eurooppalaisia yhteyshenkilöitä ja osoittaa vuosina 2014–2020 ulkoisen yhteistyön avun määrärahoihin 96,8 miljardia euroa.

8. Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa

10

UNIONIN TILA 2015


#teamJunckerEU

9. Vahvempi maailmanlaajuinen toimija

”Unionin on vahvistuttava ulkopolitiikan alalla. Ukrainan kriisi ja Lähi-idän huolestuttava tilanne osoittavat, kuinka tärkeää EU:n on olla ulkopoliittisesti yhtenäinen.”


EU:lla on ollut keskeinen rooli Ukrainan vakauden ja koskemattomuuden säilyttämisessä. Se on tukenut Ukrainan talouden vakauttamista ennennäkemättömällä tavalla esimerkiksi myöntämällä 3,41 miljardia euroa kolmeen makrotalouden tukiohjelmaan. Avun saaminen

edellyttää tärkeiden uudistusten toteuttamista. EU:n politiikan kautta on saatu aikaan edistystä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, korrupton torjunnassa ja energia-alan tehokkuuden ja avoimuuden parantamisessa. EU on toiminut välittäjänä Venäjältä Ukrainaan toimitettavaa kaasua koskevissa neuvotteluissa, jotta Ukraina saa riittävästi

kaasua selvitäkseen talven yli ja EU:hun tuotavan kaasun toimitusvarmuus voidaan taata. Tukeakseen Ukrainan valitsemaa eurooppalaista linjaa EU on työskennellyt määrätietoisesti, jotta EU:n ja Ukrainan vapaakauppasopimus – joka

on Ukrainan ja Venäjän välisten jännitteiden ytimessä – tulee voimaan 1. tammikuuta 2016. EU on ollut Länsi-Balkanilla mukana neuvottelemassa Serbian ja Kosovon välille historiallisia sopimuksia, jotka merkitsevät

käännekohtaa maiden suhteiden normalisoinnissa. Esimerkiksi yhteisöjen välistä vapaata liikkuvuutta ja energiatoimituksia koskevat sopimukset parantavat kansalaisten elämänlaatua. EU:lla oli myös tärkeä asema neuvoteltaessa sopimuksia, joilla pyrittiin lopettamaan poliittinen ja parlamentaarinen kriisi entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Alueen maita on onnistuttu

tuomaan yhteen myös ensisijaisten investointihankkeiden kautta. EU on ollut alueella viime vuoden aikana vahva vakauttava voima. EU tukee aktiivisesti demokratiaa ja taloutta itäisissä ja eteläisissä naapurimaissaan. Se tarkistaa parhaillaan naapuruuspolitiikkaansa pystyäkseen paremmin vastaamaan haasteisiin ja kriiseihin lähialueillaan. Prosessiin on

sisältynyt laaja julkinen kuuleminen,

huippukokouksia, ministerikokouksia ja konferensseja. Se saatetaan päätökseen marraskuussa 2015. EU oli myös Lähi-idässä keskeisessä asemassa, kun aikaan saatiin historiallinen sopimus Iranin ydinohjelman rauhanomaisesta luonteesta.

Vaikeat neuvottelut kestivät yli vuosikymmenen. EU on edelleen maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja. Pelkästään vuonna

2014 EU ja sen jäsenvaltiot antoivat kumppanimaille 58,2 miljardia euroa kehitysapua. EU:n köyhyydenpoistamispolitiikka on

vaikuttanut Addis Abeban toimintasuunnitelmaan ja kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaan 2030. EU on turvallisuus- ja puolustusasioissa

alkanut auttaa kumppanimaita kehittämään turvallisuussektoreitaan, jotta nämä kykenisivät luomaan vakaan ympäristön kehitykselle. Turvallisuus ja köyhyyden poistaminen kulkevat käsi kädessä. Lisäksi on jatkettu työtä, jolla on tarkoitus parantaa EU:n puolustusalan markkinoiden organisointia, vahvistaa esimerkiksi miehittämättömiä ilma-aluksia koskevia yleiseurooppalaisia normeja sekä edistää uusiin teknologioihin liittyvää tutkimusta.

11

UNIONIN TILA 2015


#teamJunckerEU

”Euroopan komission puheenjohtajan ehdottaminen ja valinta Euroopan parlamentin vaalien tuloksen pohjalta on luonnollisesti tärkeää, mutta se on vasta ensimmäinen vaihe muokattaessa koko Euroopan unionia demokraattisempaan suuntaan. Johtamani Euroopan komissio sitoutuu siihen, että […] erityiskumppanuuteen Euroopan parlamentin kanssa haetaan uutta puhtia. […] Sitoudun myös parantamaan läpinäkyvyyttä yhteydenpidossa sidosryhmiin ja lobbaajiin. […] Lisäksi aion laittaa alulle muuntogeenisten organismien hyväksymiseen sovellettavan lainsäädännön tarkistamisen.”


Komissio on pelkästään tänä vuonna järjestänyt 36 kansalaiskuulemista 23 jäsenvaltiossa. Näissä keskustelutilaisuuksissa

komission varapuheenjohtajat ja komissaarit – ja monissa tapauksissa Euroopan parlamentin jäsenet – ovat tavanneet henkilökohtaisesti yli 11 000 kansalaista.

Sääntelyn parantamista koskeva paketti tuo laajemmat mahdollisuudet julkisille kuulemisille. Lintu- ja luontodirektiivien tarkistus

herätti ennätyksellisen paljon mielenkiintoa, ja sitä kommentoi 500 000 kansalaista.

Paremman sääntelyn agenda parantaa uuden lainsäädännön laatua. Tarkastelemme

olemassaolevaa lainsäädäntöä jatkuvasti, jotta tavoitteet saavutettaisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti. Olemme kehottaneet myös Euroopan parlamenttia ja neuvostoa soveltamaan samoja paremman sääntelyn periaatteita.

Yksi tämän komission ensimmäisiä periaatteita oli avoimuus tapaamisten suhteen. Aloimme

joulukuussa 2014 julkaista tietoja komissaarien ja johtavien virkamiesten tapaamisista erilaisten organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa. Tammikuussa 2015 parannettiin avoimuusrekisteriä.

Meillä on erityiskumppanuus Euroopan parlamentin kanssa. Kollegion jäsenet tapaavat

Euroopan parlamentin jäseniä säännöllisesti. Puheenjohtaja Juncker on osallistunut täysistuntoon 13 kertaa. Täysistuntojen lisäksi

komissaarit ovat osallistuneet parlamentin valiokuntakokouksiin yli sata kertaa.

Myös kansallisten parlamenttien kanssa on

luotu uusi kumppanuus. Jotta Eurooppa voisi tulla vielä lähemmäs kansalaisia ja näiden valitsemia edustajia, komissaarien ohjelmassa on marraskuusta 2014 alkaen ollut miltei 200 tilaisuutta, joissa on vaihdettu näkemyksiä kansallisten parlamenttien kanssa.

Euroopan ongelmiin tarvitaan eurooppalaisia ratkaisuja ja kansallisiin ongelmiin kansallisia ratkaisuja. Koska kansalaisten suhtautuminen esimerkiksi muuntogeenisiin organismeihin

vaihtelee merkittävästi eri jäsenvaltioissa, komissio on ehdottanut, että toimivalta rajoittaa tai kieltää muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja palautetaan tämän periaatteen mukaisesti kansallisille viranomaisille.

10. Demokraattisen muutoksen unioni

http://ec.europa.eu/citizens-dialogues/

Documents

EUROOPAN KOMISSION KYMMENEN PAINOPISTEEN … › commission › sites › beta... · digitaalinen tulevaisuus hyödyntämällä EU:n sisämarkkinoiden laajuutta. Nykyiset verkko-kaupan