1

Filosofia 1

Peruskalvot

Filosofia 1 – © Pekka Linna 2

Mitä filosofia on?

Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l)

Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset

perusoletukset Filosofian osa-alueet

• Metafysiikka: mitä oleva on?• Tietoteoria: mitä on totuus?• Etiikka: mitä on hyvyys?• Erityisalojen filosofiat (yhteiskuntafilosofia,

estetiikka…) Teoreettinen – käytännöllinen filosofia

Filosofia 1 – © Pekka Linna 3

Ontologia (oppi olemassaolosta)

Filosofian alku kosmologiaa – miten maailmankaikkeus toimii• Jumalat• Alkuaineet• Tavoitteena johdonmukainen selitys ilmiöille

Luonnonfilosofit• Thales• Demokritos: ”atomiteoria”

Kreikkalaisen filosofian klassinen kausi (500-300-l eKr.)• Sokrates• Platon• Aristoteles• Pohja länsimaiselle filosofiselle ajattelulle!

Filosofia 1 – © Pekka Linna 4

Sokrates (470-399 eKr.)

Ns. sokraattinen menetelmä: keskustelu, käsiteanalyysi

Sisäinen ääni eli omatunto ohjaa ihmistä oikeaan

Kun tietää, voi toimia oikein ”Olen viisain, koska tiedän, että en tiedä

mitään” Arvosteli valtaapitäviä ja epäili Jumalien

olemassaoloa – tuomittiin kuolemaan

Filosofia 1 – © Pekka Linna 5

Platon (427-347 eKr.)

Sokrateen oppilas Perusti filosofikoulun, Platonin akatemian Ideaoppi

• Aistihavainnot heijastusta todellisesta maailmasta – aistihavainnot muuttuvat ja tuhoutuvat, ideat ikuisia

• ”luolavertaus” Ihmisellä kuolematon sielu

• Ajattelu – pää• Tahto – rintakehä• Vietit – lantio• Vain järki kuolematonta

Ideaoppi näkyy nykytieteissäkin, esim. matematiikassa

Filosofia 1 – © Pekka Linna 6

Aristoteles I (384-322 eKr.)

Aleksanteri Suuren opettaja Käsitteet ajattelun perusta

• Määriteltävä tarkasti• Yksilö- ja lajikäsitteet • Musti – suomenpystykorva – koira – nisäkäs –

eliö – olio• Peruskäsitteet – kategoriat (kirja s.31-32)

• Substanssi =olio• Kvantiteetti =määrä• Kvaliteetti =laatu• Relaatio =suhde• Paikka• Aika• Tila• Aktiivisuus• Passiivisuus

Filosofia 1 – © Pekka Linna 7

Aristoteles II

Filosofian menetelmät• Induktio: yksityisestä yleiseen (ei varma)• Deduktio: yleisestä yksityiseen• Tieteen menetelmä deduktio

Olevainen muodostuu materiasta (aine) ja formasta (muoto)

Neljä vaikuttavaa syytä• Aineellinen syy (puu)• Muodollinen syy (patsaan idea)• Vaikuttava syy (kuvanveistäjä)• Päämääräsyy (patsas)

Jumala ensimmäinen liikuttaja Teleologisuus => kaikella päämäärä Esikuva nykyaikaiselle tieteenteolle

Filosofia 1 – © Pekka Linna 8

Etiikka (antiikin Kreikka) Platon

• Filosofijohtoinen ihannevaltio - parhaat hallitkoon

• Hyveet: viisaus, urhoollisuus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus

• Hyve tietoa – opittavissa Aristoteles

• Hyve – kultainen keskitie• Tärkein hyve järki

Hedonistit• Elämän päämäärä nautinto => onnellisus

Epikurolaiset• Tieto ja ymmärrys johtavat onnellisuuteen• Tavoitteena mielenrauha

Kyynikot• Tahdonlujuus auttaa onnellisuuteen

Stoalaisuus• Ihmiset tasa-arvoisia• Kohtalonusko eli fatalismi

Skeptikot• Epäile kaikkea – varmaa tietoa ei ole

Filosofia 1 – © Pekka Linna 9

Etiikkaa nykypäivään

Vanha- ja keskiaika• Kristinusko valta-asemaan• Jumalan laista etiikan ja moraalin perusta

• Jumalan tahto = luonnonoikeus• Järjen tilalle Jumalan tahdon noudattaminen

• Kristillisten ihanteiden ja realiteettien ristiriita• Kristinusko ei alun perin politiikkaa• Yhteisomistus – luostarielämä

• Saavutuksia:• Ihmisrakkaus, avuliaisuus, lempeys ihanteiksi

-> yhteiskunnalliset vaikutukset Uskonpuhdistus (1500-luku)

• Hengellinen erotetaan maallisesta• Etiikassa ohjenuorana järki ja Raamattuun

sidottu omatunto• Työnteon arvostus

Filosofia 1 – © Pekka Linna 10

Etiikkaa edelleen …

Spinoza (1600-l)• Järki ja oikeudenmukaisuus ihanteina• Päämääränä Jumalan tiedostaminen

Valistus (1700-l)• Ihminen perimmältään hyvä• Hume: etiikan pohjana tunteet, sympatia• Rousseau: yksityisomistus pahan alku

-> yhteinen etu yksityisen edelle• Valtio kuuluu kansalle -> demokratia• Vallankumous ja kasvatus

• Kant: ”käytännöllinen järki”• Etiikka ja moraali ihmisestä riippumattomia• Sääntöjen yleisyys• Hyvän tahtominen teon ainoa peruste

• Schopenhauer: säälietiikka• Älä loukkaa ketään vaan auta kaikkia voimiesi

mukaan

Filosofia 1 – © Pekka Linna 11

Etiikkaa …

Utilitarismi – hyötyetiikka• ”mahdollisimman monien mahdollisimman suuri

onni”• John Stuart Mill: Ihmiskunnan menestys• Sovelletaan demokratioissa

1900-luvun kysymyksiä• Globalisaatio – konfliktit• YK:n ihmisoikeuksien julistus: luonnonoikeus• Tiede ja etiikka esim. biotekniikka• John Rawlsin yhteiskuntasopimusteoria

Filosofia 1 – © Pekka Linna 12

Keskiajan filosofiaa

Länsimaisen kulttuurin taustalla antiikin Kreikan ja Rooman, kristinuskon ja germaanien kulttuurit• keskiajan katolinen yhtenäiskulttuuri

Teologiasta filosofiaa ->skolastiikkaa Merkittäviä keskiajan filosofeja ja teologeja

• Augustinus• Tuomas Akvinolainen• Mestari Eckhart

Filosofia 1 – © Pekka Linna 13

Tuomas Akvinolainen

Tiedon kohteena objektiivinen todellisuus Aistimaailma – tuonpuoleinen maailma

• Uskon ja järjen totuudet täydentävät toisiaan• Jumalan olemassaolo todistettavissa järjellä

Viis todistusta Jumalan olemassaolon puolesta• Ensimmäinen liikuttaja• Ensimmäinen vaikuttava syy• Välttämätön olento• Arvojärjestys• Järjellinen maailmanjärjestäjä

Ruumis materiaa, sielu tekee sen eläväksi• Sielu kuolematon• Tuomas yhdisti Platonin ja Aristoteleen

ajatuksen sielun kuolemattomuudesta kristilliseen ylösnousemususkoon

Filosofia 1 – © Pekka Linna 14

Niccolo Machiavellin poliittinen ihminen

Valtio ei ollut riippuvainen kirkosta eikä valta Jumalalta saatua• Pesäero keskiajan käsitykseen

Pääteos ”Ruhtinas” Ruhtinaalla oikeus käyttää tarvittavia keinoja

järjestyksen ja moraalin ylläpitämiseen, myös moraalittomia->machiavellismi

Toinen teos ”Discorsi” (keskusteluja)• Kansallisuusaatteelle perustuva valtioihanne,

demokratia-> uuden ajan keskeinen valtioihanne

Filosofia 1 – © Pekka Linna 15

Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa…

Thomas Hobbes (1600-l)• ”Ihminen on ihmiselle susi”• Valtio välttämätön suojelemaan ihmistä• Yhteiskuntasopimus: valta annetaan

hallitukselle, johdossa kuningas• Hobbesin ajatukset uuden ajan

kansallisvaltioiden synnyn taustalla• Yksinvaltius • Taiteessa barokki• Uskonnossa puhdasoppisuus

John Locke (1600-l)• Ihmisellä luonnonoikeuteen perustuvia

oikeuksia: elämä, vapaus, omistusoikeus• Hallituksen tehtävä huolehtia oikeuksien

toteutumisesta• Ihanteena uskonnonvapaus• Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus (1776)

Filosofia 1 – © Pekka Linna 16

Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa…

Jean-Jacques Rousseau (1700-l)• ”paluu luontoon”• Sivistys ja omistaminen pilannut ihmiset-> rikkaus, köyhyys ja valta• Yhteiskuntasopimus: kansa antanut vallan,

joten kansalla on oikeus muuttaa sopimusta• Valtio kansan palvelija• Kansanäänestys• Pieni kaupunkivaltio, tasavalta ihanteena

Locken ja Rousseaun ajatukset ovat vaikuttaneet monien valtioiden itsenäistymiseen, vallankumoukseen ja mm. YK:n ihmisoikeusjulistukseen

Muita aatevirtauksia• Anarkismi• Naisten oikeudet -> feminismi• Totalitarismit (Neuvostoliitto, Saksa)• Liberalismi

Filosofia 1 – © Pekka Linna 17

Rene Descartes (1600-l)

Cogito, ergo sum – Ajattelen siis olen Onko olemassa ehdottoman varmaa tietoa?

1. Totuuden oltava ilmeinen2. Ongelma hajotettava osiinsa3. Yksinkertaisesta monimutkaiseen4. Kaikki näkökohdat huomioitava⇒perustotuudet, joiden avulla päästään kohti

varmaa tietoa Metodinen epäily: kaikkea on epäiltävä Deduktio: totuus johdetaan toisesta

totuudesta Täydellinen olio => Jumala

• Ihmisen havainnot luotettavia, koska Jumala ei voi johtaa harhaan

Perussubstannit henki ja aine

Filosofia 1 – © Pekka Linna 18

Valistusajan filosofiaa

Filosofian historiassa kysymys tiedon luonteesta keskeinen• Empirismi: kokemus ja aistihavainnot tiedon

perusta• Rationalismi: järki ja sen käyttö tiedon lähteenä

Empirismi korostuu valistusajalla (1700-l)=> Luonnontieteiden nousu

Valistusajattelu korostaa • Ihmisoikeuksia• kansan itsemääräämisoikeutta• tieteellistä tutkimusta• Järkeä

Filosofian historiassa empirismin ja rationalismin ristiriita keskeinen

Filosofia 1 – © Pekka Linna 19

David Humen empirismi

Tieteen pitää perustua kokemukseen ja havaintoihin

Kokemussisältö muodostuu• Havainnosta: aistivaikutelmat + muisti + ajattelu

=tuolin idea=> Havainnot eivät pysyviä

Kausaliteetin kritiikki: ihminen ei voi havaita syy-seuraus –suhteita• Vain matematiikassa varmaa tietoa

Humen giljotiini: ”siitä mitä on ei voi päätellä miten pitäisi olla”• Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja etiikkaa

Filosofia 1 – © Pekka Linna 20

Immanuel Kant

Yhdisti empirismin ja rationalismin• Voimme tietää a priori eli ilman kokemusta vain

mitä siihen sisällytämme (aika, avaruus)• Kokemusten ja havaintojen kautta a posteriori

olemme tekemisissä vain havaintojen kanssa Kantin kategoriat

• Kvantiteetti (yksi, moni, kaikki)• Kvaliteetti (realiteetti, negaatio, limitaatio)• Relaatio (olio-ominaisuus, syy-seuraus,

vuorovaikutus)• Modaliteetti (mahdollinen-mahdoton, oleminen-

ei-oleminen, välttämättömyys-sattumanvaraisuus)

Luonnonlait eivät luonnossa, vaan ihmisen ymmärryksessä• Kausaliteetti ymmärryksen yksi kategoria

Filosofia 1 – © Pekka Linna 21

Kant…

Metafysiikka? Kantin etiikka

• Etiikan tulee olla autonomista, ihmisen järkeen perustuvaa

• Kategoriset imperatiivit etiikan perussääntöinä1. Toimi niin, että tahtosi maksiimi voisi tulla

kaikkina aikoina yleiseksi lainsäädännöksi2. Älä koskaan käytä ihmisyyttä itsessäsi tai

toisissa ihmisissä pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä

=> Teot arvioitava näiden periaatteiden perusteella

• Ihmisellä tahdonvapaus• Jumalan olemassaolo eettisen toiminnan

välttämättömänä edellytyksenä

Filosofia 1 – © Pekka Linna 22

1800-luvun kehitysfilosofiaa

Biologian, historian ja luonnontietieteiden kehitys => kehitysoptimismi• Darwin: evoluutioteoria

Hegel: maailma ja ihminen jatkuvan kehityksen alainen• Dialektinen kaava: teesi, antiteesi, synteesi• Aatteet kehityksen voimina• Kehitys positiivista: edistystä ja kulkua kohti

vapautta Maailmansodat romuttivat kehitysoptimismia

• Muita ongelmia: saastuminen, luonnonkatastrofit

• Toteutuuko paratiisi sittenkään?=> Elämä ei ennustettavaa

Filosofia 1 – © Pekka Linna 23

Karl Marxin kommunismi

Max omaksui kehitysajatuksen Hegeliltä• Teesi = vallitseva tilanne• Antiteesi = olemassa oleva ristiriita• Synteesi = muutos• Yhteiskunnan taloudelliset olosuhteet

muutosvoimina: useimpiin talousjärjestelmiin kätkeytyy epäkohtia

Vallitsevan järjestelmän epäkohdat johtavat vallankumoukseen ja uuteen luokattomaan yhteiskuntaan

Tuotantotavat• Primitiivinen kommunismi• Orjayhteiskunta• Feodalismi• Kapitalismi• Kommunismi (tavoite, synteesi)

Filosofia 1 – © Pekka Linna 24

Marx..

Uskontokritiikki• Uskonto kansan oopiumia• Uskonto syntyy yhteiskunnallisesta kurjuudesta

=> toivo paremmasta tuonpuoleisessa• Kapitalismissa uskonnolla estettiin kansaa

näkemästä kurjuutta => vieraantuminen todellisuudesta

• Kommunistisessa yhteiskunnassa uskonto tarpeettomana vähitellen häviää

Filosofia 1 – © Pekka Linna 25

Friedrich Nietzschen yli-ihminen

Ihmiselämä perustui tahtomiseen, tahtominen elämää ylläpitävä voima

Ihanteena taisteleva sankari (olemassaolon-, vallan-, ja voitontahto) vrt. Darwin

Ihmisen päämäärä itsensä kehittäminen ja ylittäminen

Kehityksen päämääränä voimakas yksilö, yli-ihminen

Korkein arvo elämä: tarkoituksena luoda yhä parempia yksilöitä vaikka sodan, väkivallan ja rajoitusten keinoin

Toimi kansallissosialismin, fasismin ja jopa kommunismin kasvualustoina=> II maailmansota (ehkä eräs taustatekijä)

Tiivistelmään tulee vielä jatkoa myöhemmin!