13

Click here to load reader

fin_tet

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 1

Suomi-tetum-sanastoFinlandés-TetunCompilador: Ulla Hatava

aalto laloranaamu dadeeraamunkoite rai-mutin, rai-naromaAatamin omena kakorok-fukunaatelismies datoahkera badinasahne kaan-teenaika tempu, bainaikainen, varhainen sedu, saanaikaisemmin nanisaikoa atuaina nafatin, sempreainoa de�itaita lutuaitaus, karsina luhanaivastaa faniaivot kakutakajaa autoa kaer karretaajaa parta koirajaa takaa duniajaa duniajatella hanoinalasin tanaraalaston isin-molik, tananalkaa hahúalla iha ... okosaloittaa hahú, komesaalustaa, vaivata de�utampiainen dihiananas ai-nanasankerias tunaankka patu, manu-radeanoppi inan-baninantaa anteeksi fó-perduaantaa lupa fó lisensaantaa fóantelias, jalomielinen laran-luakapina lekiraukappelsiini sabrakaappi aman-baninapu, auttaa tulunarkku, kirstu ai-balunarpi fitararrowjuuri ai-raruutarvata si�ikarvoitus ai-sasi�ikasua, oleskella horikaukaista kore

aurinko loro, loro-matanaurinkohattu tudónavata lokeaviomies la�enavoin, aueta naklokebambu aubanaani hudibanian-puu halibankulpähkinä kamiibetelpähkinä buachili pippuri ai-manascoconut water nuu-beenehkä karik, kala, dala rumaehkäistä, torjua prevene, hatauei kovinkaan ladúnei tarvitse lalikaei vielä seidaukei la�ós, laei laeeilen horisehikeilisilta horikalanelossa moriseläin baladaenemmän liuennen kaikkea uluklai, ulukliuennen kuin molokennen ulukennustaja feto-si�ikensimmäinen dahuluk, primeiruepäonni rahun-aaterillinen ketakerinomainen kapás, kmanekerittäin lahalimarerityisesti liuliuerota, erotella haketakesi-isä bei�alaesine buatestää tibaetana kudaku, babukuetikka tua-siinetsiä bukaettä kataketusormi limafuan-hatudueucalyptus ai-bubur finni, näppylä oin-merikgekko tekigreippi jambuaguayavapuu goiabashaalea mamut, mornahaamu, aave rai-na�inhaarukka garfuhaava kanekhai ikan-gama, uuhaista dois, iishaistaa horon

Page 2: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 2

haitata, olla esteenä hakahikhajanainen namkarihajuvesi mina-morinhakata bakuhalata hakohak, ko�ushalkaista ferahallita ukunhalpa folin-kmaanhaluta hakarakhalvaava matekhalveksia hakribihammas nehanhapan siinhapuilla lamasharava ai-knaarharmaa malahuk, sinzentuharmaahaikara malibooharso uathattu xapeuhaudata hakoihaukka makikithaukkua (koira) hatenuhaukotella maashauta ratehe sirahedelmä ai-fuanheidän sira-niaheidät siraheikko frakuheinäsirkka lalaekheitto soeheittää (verkot) tihahellä kosokhelmi mutisalahengittää dada iishenkilö emaherkkä, hieno lotukherne tunisherra na�iherättää fanunherätä hadeerherätä hadeerheti kedashevonen kudahidas neineikhiekka rai-henekhienontaa tetakhieroa, hangata kosehiha faru-limanhiili ahi-latunhiiri laho-oanhijainen nonookhiki kosar-beenhikka motokhikoilla kosar

hillo habit hinta folinhiukset fuukhome kulapur, uturhopea osan-mutinhoukutella tenta, babeurhuijata lohi, habosokhuilu kafu�i, fu�ihuimaus oin-halaihuippu tutunhullu bulakhunaja bani-beenhuoli susarhuomenna abanhuone kuartu, tobihuono tuuri/onni rahun-aathurrata haklalakhuuli / huulet ibun-kulithuutaa hakilarhyljätä, kieltäytyä lakohihymyillä hatudu oin-midarhypätä, hyppiä haksoithyttynen susukhyvin tebetebeshyvä onni/tuuri rahun-di�akhyvä di�akhyväillä hamaushyönteinen kutun, insetuhämmentynyt bilánhämmästynyt hakfodakhämähäkki labadainhän itse rasikhän niahänen nian, ninianhänet, häntä niahäntä ikunhäpeä moehöryttää (ruokaa) kukushöyhen, sulka manu-fulunien, ikenet nehan-isin, niraniho kulitiilimato susu-raan, matakikkuna janelaikä otasilman laiha, lahóilmestyä mosuiloita haksolokiltahämärä rai-nakarasiltapäivä lo(k)raikimettää susuimeä xupa, mo�atinkivääri ai-liairroittaa, vetää pois losu, fokitirrottaa koreiso boot

Page 3: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 3

iso bootisoisä avó-mane, beinisoäiti avó-feto, bein-fetoistua tuuristuttaa kudaisä aman, paiisäntä, herra amuitkeä tanis-itse anitserakas loko-anja no, ho, ijakaa fahejalan jälki ain-fatinjalankulkusilta ai-laletejalka ainjalkapohja ain-tanenjanoinen hamrookjauhaa, pureskella natajauhot (karkeat) uutjo onajohdattaa hala�ojoka ne�ebé, bejokainen ida-idakjoki motajoku rumajonkin vuoksi tanjonottaa hakadakjos sejostakin lähtien horijotta atu, hodijuhla, pidot festajuhlat loron-boot, festaJumala Maromakjuoda hemujuoppo lanu-teenjuopunut lanujuosta halaijuuri abutjyskyttää, murskata faijälkeen liutihajälkeenpäin hafoin, tuirmaijärvi bee-lihunjäädä jäljelle helajäädä, pysyä helakaarna ai-kulitkaataa (juomaa yms) fuikadota lakonkadottaa lakonkahdeksan ualukahdeksankymmentä ualunulukahdeksantoista sanulu-resin-ualukahvi kafékaikki hotu, hotu-hotukainalo kalilinkaivaa ke�e

kakdu kakaekaksi ruakaksikymmentä ruanulukaksitoista sanulu-resin-ruakaksoset oan-kaduakkala ikankalju ulun-molikkalkkikivi ahukallioseinämä rai-monu, rai-tatiniskallis folin-aas, karukallistua, nojautua saderekalpea oin-kamutiskammata suikampa sasuitkananmuna manu-tolunkangas henakannu lolokanssa ho, hodikantaa (päässä) tuturkantaa kaunaa (rai) kunakantaa lori, hodikantapää ain-tubankapea klootkarkea krukutkarva (vartalon) fulunkasa, pino butuk, boukaskas sigarrakaste mahon-been, kmaakasvaa sai boot, ma�ekasvatusisä aman-hakiak kasvot oinkateellinen laran-moraskatkarapu boekkatketa kotukatsoa hateke katsoa hateke kattila sanankatto uma-kakulukkatu lurónkatua hanoin-hikaskauan sitten horiulukkauan kleurkauemmas tankauha knedokkauhoa, ammentaa surukaukana dookkaula knorukkaunis (ihmisestä) oin-di�akkaunis furak, kapáskauppa loja, xina-umakaupunki sidade, kotakaveri buatamakkehrätä (lankaa) ti�ikehua, ylistää hahi�ikeihäs diman

Page 4: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 4

keihäsrausku haikeinua boikeittiö dapurkeittää ruokaa da�ankellua namlelekeltainen kinurkenkä sapatukeppi, tikku ai-donakerjätä kusakerosiini mina-raikerta, tilanne dalakertoa konta, haktuirkeskikohta klarankeskipäivä loro-natutunkeskisormi limafuan-klarankeskiviikko loron-kuartakeskustella ko�aliakestää, sietää tahankesy mauskeuhko / keuhkot aten-bookkeventää hatún nahankevyt kmaankiehauttaa nonokiehua nakalikieli (puhuttu) lian, dalenkieli nanálkieltäytyä lakohikieltää bandukiero, epärehellinen kle�ukkierosilmäinen matan-kliirkiinnittää belitkiistää heli liakiittää fó neonkiivetä, nousta sa�ekilpi kalilikilpikonna lenukkipu moraskipu, tuska moraskirja livrukirje suratkirjoittaa hakerekkirkas momoos, moonkirkko uma-kredakirota hotarkirppu asu-kutun, melakirves baliukiskoa erilleen sobukissa busakitalaki nanarakkitkerä morukkivi fatukkivihiili anar-fatukkohottaa hasa�ekoira asukoiras -aman

koko(nainen) tomakkolikko doitkolme tolukolmekymmentä tolunulukolmetoista sanulu-resin-tolukookospähkinä nuukookospähkinämaito santankoota haliburkoputtaa derekoralli ahu-ruinkori ragakorjata hadi�akorkea aaskorkea ain-aaskorkki sulankorva tilunkoska komu, tanbakoska tanbakoskettaa konakoukku kailkova tooskovaonninen kasiankristitty sarani, kristaunkrokotiili lafaekkuihtua namkurutkuihtua, haalistua morekuihtunut, haalistunut kór-mohukuinka monta / paljon hirakuinka oinsákuiskata bisibisikuiva marankuiva kausi bailorokuivata hamarankuivata auringossa habaikuka sékukaan, mikään, joku ruma, naran ... idakukin ida-idakkukka ai-funankukko manu-amankulho, astia mankokulma lidun, sikunkulmakarvat matan-fukunkulta osan-meankumarrus ramakumartua hakru�ukkumistin tala, teukummisetä aman-saranikummitäti inan-saranikumota, lakkauttaa kasu, halakonkun nu�udarkuningas liuraikuningatar liurai-fetokuolla matekuollut matekuorsata nakoron

Page 5: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 5

kupari ritikuppi xikrakuristaa buti matekuristaa nisikkurkku (vihannes) pepinu, kahakurkku kakorokkurpitsa babuar, lakerukuten, niinkuin hanesankutista katarkutittaa kilikutoa sorukutsua johonkin tene, konvidakutsua, nimittää bolukuu fulankuukausi fulankuulla ronakuuma manaskuume isin-manaskuuro tilun-diukkuusi neenkuusikymmentä neenulukuusitoista sanulu-resin-neenkuva ilaskyetä, pystyä belekylkiluu knosen-ruinkyllä loos, sinkylmä malirinkylpeä hariiskylä knua, aldeiakymmenen sanulukynsi besi-kusarkynttilä lilin-oankyntää fila raikypsentää bambussa tukirkypsä tasakkyttyräselkäinen bonko, krudukkyyhkynen pombu, falurkyynel matan-beenkyynärpää sikunkyyristyä saro�okämmen liman-tanenkäristää sonakärpänen lalarkärsiä teruskäsi liman käsityöläinen badainkäsivarsi liman käskeä harukakävellä la�okävelykeppi ai-tonkakäydä pitkäkseen latankäyttää hataiskääntää filakääriä falunkäärme samea

köyhä kiakköynnöskasvi ai-naniköysi talilaakso foho-leetlaatikko gavetalaiha krekaslainata fó/lori-emprestalaiska baruk-teenlaittaa ruokaa te�inlaiva rólammas bibi-malaelampi debulamppu ahi-oanlanka kabas-lahanlanko rianlannevaate kafolilapsenlapsi bei-oanlapsi labariklasi kopulaskea suralaskea alas hatúnlaskeutua tunlastata tulalauantai loron-sábadulaukku ka�utlaulaa hananu, kantalaulu ai-knananuklaulukaskas sigarra, lekalauta ai-kabelaklautanen bikanlehmä karau-baka lehti (kasvin) ai-tahanleikata poikki tesileikata siistiksi terileikata ko�aleikkiä halimarleipä paunleipäpuun hedelmä kulu (-tunu)lentää semolepakko nikileskimies mane-falukleskirouva feto-falukleuka hasan-hun, timirleveä luanlevittää (lehtisiä yms.) fahelevittää karilevittää lekarlevätä hakmatekliekki ahi-lakanliha na�anlihava bokurliian resikliu, demaisliima kola, ritanlikainen fo�erlimetti derok-masin

Page 6: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 6

lintu manu-fuikliottaa hobanlisko lafaek rai-maranlisätä tau tanlitistää, survoa buti-dodoklitteä belak, bitakliukua namdorasloitsu maninga, abanatlonkka, lanne kidanlopettaa hotu, ramataloppuun kulunut bosanlopuksi, viimeiseksi ikusliu, ikusmailoukata tolok, taratalude kutunluja, tukeva metinlukea leeluola fatuk-kuaklusikka kanuruluu ruinluuta ai-saarluuydinneste dolenlyhyt (henkilöstä) ain-badaklyhyt badaklyijy makdadilyödä vetoa tarulyödä tukulähellä besiklähettää joku tatolilähettää harukalähteä husikläikyttää fakarläimäyttää basalääke ai-moruklöytää hetanmaa raimaailma (mundu-) raiklaranmaanantai loron-segundamaanviljelijä to�os-na�inmaapähkinä fore-raimaaseutu fohomaha kabunmahla ai-beenmaissi batarmaistua kokomaito susubeenmaja bangasál, klobormakea peruna fehuk-midarmakea midarmaksa atenmaksaa selumalaria bee-dokomango haasmaniokkipensas ai-farinamatala klarek, badakmatka-arkku ai-balun

mato lalatikme ami, itameduusa anin-teenmehiläinen bani meidän, -mme ami-nia, ita-niameloni babuar-lotukmelu, ääni tarutumennä alas tunmennä jonkun yli hakatmennä naimisiin kabenmennä ulos saimennä yli hakurmennä bámeri tasimerisiili teonmetsä ai-laranmetsästää duni asu, soro, kasamiekka surikmieli neonmies manemies-, miespuolinen -manemiksi tansá, tanbasámikä sá, saidamilloin bainhiraminiä feto-founminttu karudaminun ha�u-niaminä ha�umissä iha ne�ebémitata sukatmitä tulee johonkin kona-bamonenlaisia oin-oin, oioinmonta barak, ba�inmuinainen antigu, lakinmuistaa hanoin-hetanmumista botu-botumunakoiso berinjela, karuukmunuainen maksorinmurskata harahun, buti-dodokmusta metanmustekala kuritamuta tahumutkitella bobarmutta maibémuu selukmuurahainen nehekmuuri bakimuutama balu, hirakmykkä monokmyrkky venenu, morunmyrsky anin-fuikmyydä fa�anmyöhemmin orasidamyöhään tardemyös mós

Page 7: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 7

mädäntyä dodokmärkä bokonmäärätä harukanaaras -inannainen fetonais-. naispuolinen -fetonapa husarnapsauttaa terinaulata hedinauraa hamnasaneitsyt feto-raanneljä haatneljäkymmentä haatnuluneljätoista sanulu-resin-haatnenä inusneula daunnielaista tolannilkka ain-fukunnimi narannipistää ku�unoita buannoki sanametannolo moenopea laisnopeasti lailaisnostaa foti, hi�itnousta sa�enuha / flunssa inus-metinnukkua dukur, tobanuoli rama-isinnuolla lambe, belonuori nuraknuoriso juventudenuppu tubuknykyään daudaunnyrkki liman-humur, nusunähdä unta, uneksia mehinähdä hareenälkäinen hamlahanäykkiä, napostella ruunäyttää hatudunöyrä haraik-anodottaa heinohittaa liuohut varsi fafuluohut mihisoikea (puoli) kuanaoikea loloosoikein loosojentaa lolooksa ai-sanakoksentaa mutaolkapää kabaasolla elossa, elävä morisolla vailla/ilman jotakin falta, mukit

olla, omistaa ihaomistaa soiomistaja na�inommella sukuonnellinen haksolokonni, onnellisuus solokopettaa hanorinorja atanorpo oan-kiakosa (jostakin) balunosata, voida beleostaa sosaotsa reen-toosottaa kiinni kaerottaa pois hasaiottaa kaerovi odamatanpaarit hadakpaastota hadera an, halo jejúnpaha aatpahoinvointi laran-sa�epaikka fatinpainaa hanehanpainava, raskas todanpaise fisurpaistaa tunupaistinpannu taxupaisua bubupaita farupakara kidun-tahanpakottaa haka�as, obrigapaksu maharpala baluk, pedasukpalata fila (fali)palatsi kadunanpalauttaa fó-falipaljastaa lokepaljon barak, ba�inpalkka kolenpalmikoida dalispalmu tali-hunpalmuviini tua-mutin, tuakpalvelija mane uma-laranpalvella serbí, servepalvelustyttö feto uma-laranpanna alulle, käynnistää soranpanna johonkin hatamapanna vartaaseen tuupanna yhteen harabatpanna taupapaija ai-dilapaperi surat-tahanpappi amlulik, na�i-lulikpapu forepapukaija loriku

Page 8: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 8

parta hasan-rahunpehmeä mamarpeili lalenokpeittää takapelto (viljelty) to�ospelätä ta�ukpenis lasan, utiperhe família; uma-kainperhonen kukulai, kopukopuperintö liman-rohanperjantai loron-sestaperuna fehuk-ropaperustus hunperäsin kamudipestä fasepesä manu-knuukpettää lohi, habosokpeukalo limafuan-bootpeura bibi-rusapian orasida, lakleurpidättää satanpieni ki�ikpieni ki�ik, ki�ikoanpieraista hosupihdit besi-kakatuapihdit besi-kakatuapihi, saita karak-teenpiikki ai-tarakpiilottaa subarpiispa amu-bispupikkurahat osan-rahunpikkusormi limafuan-ki�ikpilari ai-riinpilkata, ilkkua hasarapilkkoa, hakata taapilvi kalohanpimeys rai-nakukunpimeä, synkkä merakpino butuk, boupiste, kohta rohanpistää sonapitkä narukpitää jostakin gostapitää, kannattaa kaerpitää, varastoida raipohja hunpoika (jonkun oma) oan-manepoika mane-oanpoikamies mane-klosanpoimia, nostaa maasta hilipoistaa hasaipolttaa sunupolvi ain-tuurpolvistua tuku tuur, hakne�akporsas fahi

poski hasanpotkaista, potkia tebeprinssi liurai-oanpudota monupuhaltaa huu, suutpuhdas moospuhua innoissaan jstkn mangamepuhua ko�aliapuhveli karaupullo botirpulu pombu, falurpunainen meanpunkki katumapunnita tetupuoli balunpuolustaa sori, defendepuristaa buti, kumupurje laanpurkaa kasu, sobupurkki kusi, latapuro dadalak, dolakpurra, haukata tatapussi kohepuu ai, ai-hunpuukottaa, pistää sukupuunrunko ai-lolonpuuttua jotakin kuranpyhä lulikpylväs ai-riinpyssy kilatpystyttää hariipysähtyä parapysäyttää haparapyton käärme fohoraipyöreä kabuarpyörittää duirpyörittää hadulaspyörtyä oin-nakukunpäivä loronpäivänvalo rai-naromanpää ulun (-fatuk)pääkallo ulun-ruinpäälaki baboton, fuhurpäänsärky ulun-moraspäättää tesi liapöllö kakuukpöly rai-rahun, rai-uutpöytä mezaraadella kamatraaka matakraapia koiraha osanraidallinen makerekraja rai-ketanrajasutu rai-ketan

Page 9: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 9

rakas dobenrakastaa hadomirakkaus dominrakko mamiikrampa kude�ik, ain-aatrangaista kastiguranne liman-fukunrannekoru buti-liman, keluranta, rannikko tasi-ibunrappuset eskadaraskaana oleva kabukrasva, ihra, läski bokurrauha damerauta besirautalanka arame, kabatravistaa doko; likireikä, kuoppa rai-kuakreisi ain-kelenrepiä leesriidellä haksesukriippua, roikkua tabelenriiputtaa tarariisi (kuorittu) foosriisi (kypsennetty) eturiisi (kasvi) hareriisipelto natarriisua koluriittävä natoonrikas riku, maksoikrikkoa (tarkoituksella) silurikkoa (vahingossa) toharrikkoa harahunrikkoa, halkeilla ferarinta susunrinta, rintakehä hirus-matanripuli tee-been, kabun-solurristi krúsriutta meti-ulunrohkea aten-barani, aten-bootrotko rai-olatrotta lahorukoilla harohan, hamulak, rezarullata lulun ruma oin-aat, lafurakrumpu babarunsas burasruoho du�utruoka hahán, ai-hanruokatorvi, kurkku tatolanruoko, rottinki rotaruskea kor-kafé, kmeakryhmä lubunrypistynyt namkurutrypistää hakurutryppy namkurut

rysähtää fai maluryömiä dolarräkä inus-teenräätäli badain-faruröyhkeä foti-anröyhtäistä saeruröyhtäistä saerusaada, hakea hola, hetansaada,vastaanottaa simusaago akarsaapua to�osaari rai-kotun, nusasade / sataa udansairas isin-morassairas, sairaus (isin-) morassakset katerisalama, salamointi rai-lakansallia husiksallia husik, fó lisensasama oin-ida de�itsamanlainen oin-hanesansammakko manduku, kedosammal lumutsammua (valosta) mohusammuttaa hamatesana liafuansaniainen kaburasanoa dehan, hatetesantelipuu ai-kamelisappineste horunsaronki lipasarvi dikursata tuhatta tokonsata atussateenkaari baursateensuoja saluriksattua morassatula selan, kuda-kusinsatuttaa, loukata halo aatsavu ahi-suarsavustaa (ruokaa) tamunse joka mak, makase niaseinä didinseisoa hamriikseitsemän hituseitsemänkymmentä hitunuluseitsemäntoista sanulu-resin-hitusekoittaa kahurselkä kotukselkäranka kotuk-ruin, takruikselkäranka kotuk-ruin, takruiksen nia, niniasetä aman-bootseuraavaksi hafoin, tuirmai

Page 10: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 10

seuralainen malukseurata tuirsiellä iha ne�ebásielu klamarsiemen (hedelmän) musansiemen finisieni kulatsiipi lirassiirtää, liikuttaa booksiivilä lafatiksiivota hamoossijoittaa hatamasileä, tasainen kabeersilittää hamaussilkki sutasilmä matansilmäluomi matan-kulitsilmäripset matan-fulunsilta ponte, jambatasimpukankuori sipusininen azúl, birusinisilmäinen matan-balandasinun ó-niasinä ó; Ita; Ita-Bootsipuli liissirkka grilu, kelasisko (miehen) fetonsisko (nuorempi) alin-fetosisko (vanhempi) biinsisäinen laransitoa kesisitruuna deroksitten liubásivettikissa lakusivuvaimo kamarua, nonaskorpioni sakunarsleeping-mat bitisoittokello sinusokea matan-deleksokeri masin-midarsokeriruoko tohusolmia futusolmu fukunsorkkarauta bibi-ainsormi liman-fuansormus kadelisota funusoutaa heansoutuvene bero-sta,-stä hosisudella re�isudenkorento bee-na�insukeltaa lukusukulainen maluk, parentesukupuolielimet moen

sulkea takasumu, usva abuabu, rai-abusunnuntai loron-domingusuo kolansuola masinsuolainen meersuolet tee-oansuoli, suolisto tee-oansuomut kikitsuora loossuorittaa hala�osuosikki- fuuk-balandasurkea, kehno kasiansuru, suruaika lutusurullinen laran-kraiksurvin alusuu ibunsuuri, valtava bootsydän fuansyli hitinsylkeä tafuisylki kabeensynnyttää hahorissynti salasyntyä moris maisytyttää sunusyvä kle�an, naruksyyhy meriksyyttää du�usyödä hansäkki karónsänky toba-fatinsärkyä harahunsääliä sadi�ataas fali, filafalitai muuten selaetai kataistella baku malutaittaa, viikata hikartaivas lalehantakaisin falitakapuoli kiduntakertua, tarttua belittakki faru-manas, kazakutalo umatalonomistaja uma-na�intanssia bidu, dansatapa dalantapa, tottumus lisantappaa ohotarina, kertomus ai-knanoik, istóriatarkoittaa katak, nia artitarpeeksi natoontarttua, siepata kaertarvita kuran, presiza

Page 11: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 11

tasanko rai-tetuktaskurapu kadiuktauko, hetki leettavallisesti baibaintavarat sasánte imitee xáteeskennellä finje, hakfudiktehdä haloteidän imi-niateko, urotyö hahaloktekopyhä laran-makerekterve, terveellinen isin-di�akterä nininterävä kro�attie dalan-inantietty, yksi idatietää hatenetiistai loron-tersatikapuut odantina kaleentippua turutodellakin, tosiaan dunitodellakin, tosiaan tebetebestodistaja testemuña, sasintoimittaa entrega, sarantoinen seluktoisiaan, toinen toistaan malutoissa päivä horibainruatorakka ehas, daderustori basartorstai loron-kintatorua haksi�aktosi loos, loloostotella halo tuirtottua tomantotuus lia-loostoukka ulartoukokuu beletuhat rihuntuhatjalkainen lali�antuhka, tuhkat ahi-kadesantuhota halakontuijottaa fihirtukea tanetukki ai-knotaktukkia hanetiktukkia, sulkea hanetiktuli ahitulikärpänen kitilili, kibukibutulitikku ahi-kosetulivuori rai-suuttulla joksikin saitulla maitulla/astua johonkin tama

tuntea sentetunti orastuo ne�e; (yon) ne�ebátuoda lori mai, hodi maituoksuva morintuoli kadeiratuppi, suojus knuanturmella halo aatturta, tunnoton matektuudittaa boituuletin, viuhka kakehetuuli anintyhjä mamuktyhmä beiktylsä munuk, nakbetoktyttö feto-oantytär oan-fetotyyny xumasu, k(ar)lunityytyväinen bosutyö, tehdä työtä serbisu, knaartyöntää dudutähkä (maissin) fulintähti fituntäi ututäin muna utu-tolun, lisaktämä ne�etänään ohintärkkelys goma, baretäten nune�etäti inan-boot, tiantäysi nakonutäytyy tenke, seitäällä iha ne�etörmätä yhteen fai malu, xoke maluuhata ameasa, taterauida naniukkonen rai-tarutu, kukurulkohankavene bero-limanulkomaalainen malae, ema raiselukulkopuoli li�urulostaa teeulosteet teenunelias matan-dukuruninen matan-dukurunohtaa haluhaupota moutusea, useat balu, hirakusein beibeikusko fiaruskoa fiaruuni ahi-matanuupunut koleuusi founuutinen / uutiset lia-founvaahto furin

Page 12: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 12

vaalea fuuk-balandavaatteet hataisvaha lilinvahingoittaa halo aatvahva forte, maka�asvaikeroida, voihkia halerik, hahihikvaikka maski, biar, emboravaimo feenvaivata susarvakoilla hafuhuvalehdella bosokvalhe lia-bosokvalita hilivalita ku�uvalittaa kesar; halerikvalkoinen mutinvalkosipuli liis-asuvalo (keinotekoinen) ahi-naromanvanha mies katuasvanha nainen ferikvanha tuanvanhapiika feto-klosanvanki dadurvankila kadeia, dadur-fatinvannoa juravapaa livre, forukvapista nakdedarvaras na�ok-teenvarastaa na�okvaris kauávarjo lalatak, mahonvarma tebesvarovainen matan-moris, kuidaduvarsi (kasvin) kainvartalo isin, isin-lolonvarvas ain-fuanvasara martelu, besi-tanutukvasen (puoli) karukvastata hatán, simuvastustaa tuba raivauva kosok-oan, bebéveitsi tudikveli (naisen) naanveli (nuorempi) alinveli (vanhempi) maunvelka tusanvenyttää naheveri raanverkko dai, redeverkko,verkot (kalastus) tihavesi bee vesimeloni patekavesipannu bulivetää dadaviedä lori bá, hodi bá

vierailla vizita, handiivieras bainakavierittää duirviha odivihainen hirusvihannekset modo-tahanvihannes modoviheltää hakfu�ikvihollinen funu-balun vihreä modok, lumut, matakviidakkoveitsi katanaviikko semanaviikset ibun-rahunviiltää sakiviimeinen ikusviini tuaviipaloida laba, tilakviiriäinen fafiur, kiukaeviisas matenekviisi limaviisikymmentä limanuluviisisataa atus limaviisitoista sanulu-resin-limavilli fuikvipu ai-suakvirhe salavirnistää fekirvirrata sulivirta dadalak, dolakvirtsa miinvoi manteigavoima, lujuus forsa, kbiit, beranvoittaa manánvuohi bibivuohilauma bibi-atanvuori fohovuorovesi metivuosi tinanvyö futu-kabun, sintuvyötärö knotak, sinturavähän uitoanvävy mane-founvääntää dulasväärä, virheellinen bosokyhdeksän siayhdeksänkymmentä sianuluyhdeksäntoista sanulu-resin-siayhdessä hamutukyhdistää tutanyksi idayksin mesamesakyksitoista sanulu-resin-idaylihuominen bainruayllättynyt hakfodakympyrä le�u

Page 13: fin_tet

© Instituto Nacional de Linguística, 2003 13

ympäröidä hale�uyrittää kovasti haka�as anyrittää kokoyskiä me�arystävä belunyö, ilta kalanäiti inan, mainäkkiä tekitekir, derrepenteälä, ei keta, labeleämpäri knabanääni lianöljy mina