FLUID Finland 1/2012

FLUID Finland 1| 2012 1

metsäkonekatsaus

FIN

LAN

D

Päästörajoitukset sanelevat kehityksen tahdin

FHPA ontoiminutjo 35 vuotta

HYDRAULIIKAN, PNEUMATIIKAN JA VOITELUN erikoislehti 1/2012

Suomen ensimmäinen CETOP-tutkinto

Trelleborg Sealing Solutions on kehittänyt uuden Turcon® M12 materiaalin innovatiivisiin hydrauliikan tiivistejärjestelmiin. Se luo edellytykset entistä tehokkaampien hydraulisten laitteiden suunnitteluun nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja löydät sivuiltamme www.tss.trelleborg.com

SOLUTIONS FOR TOMORROW’S ENGINEERING

TURCON® M12 HYDRAULIIKKATIIVISTEIDEN UUSI SUKUPOLVI

3FLUID FINLAND 1/2012

FIN

LAN

D

SISÄLTÖ:Pääkirjoitus 7Lyhyesti 8Suomalaista virtuaalisuunnittelua ITER -voimalaitokseen 10CETOP - ammattitaidon tiukka mittaus 12Suomen ensimmäisen CETOP-tutkinto 14Kuormanhallintaventtiilin vaikutus polttoaineenkulutukseen 22Sinkkivapaiden ja tuhkattomien hydrauliikka- ja voiteluöljyjen suodatus 24FHPA täytti 35 vuotta 26Historiikin kirjoittaminen oli aika urakka 28Yhdistyksen stipendin sai Janne Enlund 29

METSÄKONEKATSAUS:Pro Silva: Kasvu löytyy vientimarkkinoilta 20Black Bruin: Uudet laakerimateriaalit 21Logman: Piilokysyntä alkaa purkautua 21Ponsse: Tuotanto pysyy juurillaan 22Logset: Tehot ja säästöt samaan pakettiin 22Sampo-Rosenlew:Ympäristövastuu on kannettava ryhdikkäästi 23Kesla: Innovaatiot parantavat tuottavuutta.23AMF-Forest: Investoinnit pitävät alan elinvoimaisena 24Junkkari: Uudistamme kaikki metsäkuormaimet 24Päästörajoitukset sanelevat kehityksen tahdin 25

Kustantaja ja toimitus

Omnipress OyMäkelänkatu 5600510 Helsinkiwww.omnipress.fi

IlmoitusmyyntiAnne Karhola050 522 [email protected] OyKaskitie 12, 33540 Tampere

OsoitteenmuutoksetVeera Saloheimosuora (09) 7599 [email protected]+358 (0)50 546 9043 veera.saloheimo(at)omnipress.fi

Ulkoasu Viestintä Memedia OyKirjapaino Uusimaa SLY, Lehtipainot PorvooPainos 4 500 kplKannen kuva: Logset

www.fluidfinland.fi11. vuosikertaISSN 1458-7599Aikakauslehtien liiton jäsen

ToimitusneuvostoKalle Tuohimaa, Bosch Rexroth Oy,toimitusneuvoston puheenjohtajaHarri Karlén, Hydac OyTimo Raikko, Hydoring Oy Ilari Orpana, PMC Polarteknik Oy Harri Lehtola, SMC Finland Oy Matti Vilenius, TTY, IHA Pasi Julkunen, Sandvik Oy Juha Lahtinen, Metso Paper Oy

PäätoimittajaKimmo [email protected]

ToimituspäällikköVaula Aunola050 596 [email protected]

HYDRAULIIKAN. PNEUMATIIKAN JA VOITELUN erikoislehti 1/2012

Virtuaalisuunnittelun avulla saadaan monen eri osa-alueen asiantuntijat yhteisen ”suunnittelupöydän” ääreen.sivu 10

KUN LOPPUTULOS RATKAISEE

1959

20001990

1980

Hydraulimoottorit ja -rotaattoritjo yli 50 vuoden kokemuksella.Tunnetusti.

No power like it.SAMPO-HYDRAULICS OYwww.blackbruin.com

Hydoring on suomalainen hydrauliikan kokonaisosaaja. Suunnittelemme

ja valmistamme laadukkaita hydraulisylintereitä ja -koneikkoja sekä

teollisuuden että liikkuvan kaluston laitevalmistajien tarpeisiin. Kun

haluat innovatiivisen kumppanin hydrauliikkaan, testaa notkeasti

virtaava ongelmanratkaisukykymme!

Hydoring.Ratkaisujahydraulisiinongelmiin.

Tehtävä 2.Siirrä kolmea sylinteriä niin,että jäljelle jää viisi kolmiota*

* Kuvatehtävän ratkaisun löydät verkkosivuiltamme: hydoring.com.

We make hydraulics easy.

Porakalliontie 2, 21800 Kyrö · Puh. 0207 656 900 · www.hydoring.com

6 FLUID FINLAND 1/2012

PALVELEVAHYDRAULIIKKAKESKUSHytaflex Oy on hydrauliikka-alan tekninen maahantuoja,joka edustaa nimekkäitä eurooppalaisia, amerikkalaisiaja japanilaisia valmistajia. Kaikissa toiminnoissahuomioidaan ekologinen kestävyys.

HYTAFLEX OYPL 1, Puulaakintie 540351 JyväskyläPuh. (014) 334 6500,Fax (014) 334 [email protected] UNI EN ISO 9001:2000

käsisuuntaventtiilit

www.hytaflex.fi

Päämiestemme valmistamat tuotteet edustavat alan korkeinta laatua. Samoin valmistamamme letku- ja putkiasennelmat. Hyödynnä kattavan maahantuonti-varastomme ja tuotantomme keskeinen sijainti.

Lisäksi mittavastamaahantuontivarastostamme:

• Erikoisletkut• Nipat (BSP, JIC,

ORFS, M,NPT jne.)• SAE J518

kiintolaipat ja länget

• Putket, putkiliittimet ja putkenkiinnittimet• Säiliötarvikkeet• Sylinterit, lisä- ja käsisuuntaventtiilit• Hydrauliset 700 bar teollisuus- työkalut

PALVELEVAHYDRAULIIKKAKESKUS

Bridgestone spiraaliletkut Knapheide ristikudosletkut, vakiona hankausta kestävä pinta, lisäksi 2SC 3/8” ja 1/2” UV-suojallaLarga letku- ja putkiliittimet ekologisella Zn/Ni pinnoitteella. Korroosionkestävyys on ylivoimainen verrattuna CR III / A3C pinnoitteisiinFaster pikaliittimet / sarjapikaliittimet Volz haponkestävät 1.4571 putki- ja letkuliittimetLarzep 700 bar hydraulityökalut


Tänä vuonna vietämme yhdistyksemme toiminnan 35-vuotisjuhlia. Tämä ei ole merkityksetön asia alan kehityksen kannalta. Silloin, kun Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys perustettiin, ei vielä tunnettu käsitettä verkottuminen, mutta jo silloin yritykset ymmärsivät yhteistyön edut. Lehdessä esitelty juhlavuoden kunniaksi julkaistu Clas Hindsbergin kirjoittama yhdistyksen historiikki kertoo alkutaipa-leesta ansiokkaasti.

Hydrauliikka-alalle on tyypillistä, että yhteistyötä tehdään yhdistystoiminnan ulkopuolellakin. Myös yritykset toimivat kiinteissä kumppanuussuhteissa. Jos haluaa pysyä mukana alan kehityksessä, on tun-nettava markkinat, toiset yritykset ja ihmiset.

Vuonna 1977 perustettu FHPA ryhtyi heti toimimaan alan toimintaedellytyksien parantamiseksi sekä alan tunnettuvuuden lisäämiseksi organisoimalla markkinatutkimuksen ja käynnistämällä alan messu-toiminnan. Uusi yhdistys otti myös aktiivisen otteen alan koulutuksen kehittämiseen. Ja kaikki nämä tehtävät ovat edelleen hyvin ajankohtaisia.

Käymme parhaillaan teknologiateollisuuden kanssa neuvotteluja siitä, millä tavoin saamme alan brändin nousemaan niin, että nuoret kiinnostuisivat enemmän automaatioalan opinnoista. Ja haluamme markkinoida alaamme myös koulutuksen järjestäjille.

Tutkimme koko ajan uudenlaisia koulutusratkai-suja ja tavoitteenamme on taas tänä vuonna toteuttaa tutustumismatka johtavaan englantilaiseen CETOP-

koulutuslaitokseen, joka viime lehdessä esiteltiin. Tälle matkalle kutsumme mukaan myös koulutuksen järjestäjiä. Tässä lehdessä on myös esitelty CETOP- sertifi kaattikoulutus, jonka AEL on käynnistänyt.

Tavoitteenamme pitää olla omien asiakkaidemme kilpailukyvyn säilyttäminen globaalisti. Tulevaisuudes-sa tulee olemaan ratkaisevan tärkeää, että saamme alan osaajia koulutettua toiminnan kaikille eri tasoille. Näin voimme tarjota asiakkaillemme lisäarvona parempaa suunnittelua ja palvelua koko prosessin ajan, mikä tuottaa menestystä niin heille kuin meillekin.

Huhtikuisessa juhlakokouksessamme teknologi-teollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas piti juhlapuheen, jossa hän heitti tukun haasteita juhlivalle väelle. Kauppataseen alijäämä tuntuu meidän kaikkien toiminnassa. Yritysten välisellä rakentavalla ja innova-tiivisella yhteistyöllä tulee varmasti olemaan merkittä-vä rooli myös tästä tilanteessa selviämisessä.

Toivotan kaikille lehden lukijoille innovatiivisia ja aurinkoisia kesäpäiviä.

Timo RaikkotoimitusjohtajaHYDORING Oy

Verkostuminen on yhdessä tekemistä

PÄÄKIRJOITUS

Koulutusjaoksen puheenjohtaja Timo Raikko onnittelee Suomen ensinmäisen CETOP-sertifikaatin suorittanutta Markus Välilää.

FLUID FINLAND 1/20128

LYHYESTI

Pallin Ultipleat SRT (Stress Resistant Technology) -suo-dattimilla on ylivoimainen liankeruukapasiteetti läpi koko suodattimen käyttöiän. Pallin patentoima ylilaskostettu suodatusprofi ili maksimoi suodatuspinta-alan ja kyke-nee käsittelemään paremmin suurempia virtauksia. Yli-laskostuksen ansiosta myös elementin koko pienenee ja virtausjakauma pysyy tasaisena suodattimen läpi. Suodattimen virtaussuunta on sisältä ulos-päin, mikä estää epäpuhtauksi-en kulkeutumista järjestelmään elementin vaihdon aikana. Suodattimen sydän on SRT (Stress Resistant Technology)-

Ylilaskostettu suodatusprofi ili maksimoi suodatuspinta-alan

suodatinmateriaaliteknolo-giaa, jossa erikoisrakenteiset kuitukerrokset on optimoitu pienille paine-eroille ja muille käyttörasituksille. Suodattimis-sa on antistaattinen rakenne, joka estää staattisen varausten kerääntymisen suodatinele-menttiin. Nämä voivat purkau-tuessaan aiheuttaa vaurioita elementille, rungolle tai öljylle. Sisäputketon elementtiraken-ne on 60 prosenttia kevyempi elementti kuin putkellinen ja sen jätekustannukset ovat alhaisemmat, koska elementit voidaan polttaa, silputa tai puristaa kokoon.www.colly.fi

FinnMETKOJärjestyksessä 14. FinnMETKO – näyttely pidetään 30.8. – 1.9.2012 Jämsässä. www.fi nnmetko.fi

DFP -2012Digitaalihydrauliikan5. kansainvälinenkonferenssi pidetäänTampereellaScandic Rosendahlissa24.-25.10.2012www.tut.fi /dfp

Suomen Yrittäjien vuoden yritykseksi valitsema ylöjärve-läinen DYNASET Oy laajensi tuotantotilojaan reilusti, jopa 40 prosentilla.

Uusi laajennus on järjes-tyksessään jo kolmas vuon-na 2001 valmistuneeseen

tehtaaseen, neljäs, tällä kertaa toimistotiloja koskeva laajen-nustyö on jo aloitettu.

Uusien tuotantotilojen myötä DYNASET-tuotteiden, hydraulisten lisälaitteiden valmistus saadaan vastaamaan yrityksen kasvutavoitteita

Vuoden yritys Dynaset sai lisää tilaa

sekä globaalien markkinoiden tarpeita.

Harjakaisia juhlittiin tam-mikuussa ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen avasi tilat juhlapuheellaan kiittäen henki-löstöä tavoitteet ylittäneestä viime vuodesta. ”Taantuman möröistä” huolimatta DYNA-SET Oy:n tavoitteena on jatkaa kasvu-uralla eteenpäin tänäkin vuonna, Karppinen uskookin uusien tilojen mahdollistavan organisaation kehityksen sekä kasvun, ammattitaitoisen hen-kilöstön ohella. Pilke silmäkul-massaan Karppinen tiedusteli henkilöstöltä mahdollisen seu-raavan laajennuksen ajankoh-taa; itse toimitusjohtaja uskoi seuraavan laajennuksen olevan edessä muutamien vuosien päästä.

Salhydro Oy sai käyttöönsä uuden 1420 neliön toimiti-lalaajennuksen, jonka myötä tilojen kokonaispinta-ala kasvoi 3452 neliöön. Uusien tilojen ansiosta yrityksen tuotevarasto on kasvanut ja tulee monipuolistumaan sekä kasvamaan vielä entisestään. Pääkaupunkiseudulla asiak-kaita palvelevat lisäksi kolme Hydromarket Oy:n pistettä, joista kaksi on Helsingissa; Konalassa ja Suutarilassa sekä yksi Keravalla. Muun Suomen osalta palveluista vastaavat itselliset jälleen-myyjät ja oma Salhydro-palvelukeskus Tampereella Juvelankadulla.

Salhydro laajensi toimitilojaan

Asiaa toimitukselleTiedotteet, kuvat jauutisvinkit:fl [email protected] tai [email protected] lisätietoja 050 596 5426.

Osoitteenmuutokset:[email protected]

FLUID FINLAND 1/2012 9

Heinrichs & Co. KG | Germany | [email protected]

HN 8-WD: Leak-tightness is critical for hydraulic applications.

That is why our HN 8-WD plugs are most frequently used by mo-

bile hydraulics and drive engineering worldwide. The plugs with

integrated elastic sealing form-ring are easy to assemble and

tight. Available with FKM or NBR, from M6 to G2½", in yellow

zinc and Cr-6-free plating. A precise and efficient solution!

leak-tightness with long-term benefits !

www.heinrichs.de It’s our turn!

AEL ja SMC aloittivat koulutus-yhteistyönAEL ja SMC Pneumatics Finland Oy ovat solmineet kumppanuussopi-muksen koulutuksesta. AEL:stä saa jatkossa entistä ajanmukaisemman pneumatiikkakoulutuksen. Lisäksi AEL kehittää koulutustaan huomioi-den erityisesti SMC:n asiakkaiden ja jälleenmyyjien tarpeet.SMC valitsi AEL:n koulutuskump-panikseen AEL:n monipuolisen ja jatkuvasti kehittyvän, tekniikan alan koulutustarjonnan takia.

Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle on perustettu yhtiö rahoittamaan yliopiston tutkimuksesta alkunsa saavia yrityksiä. Sijoitusyhtiön osak-kaina ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Viipurin taloudellinen korkeakoulu-seura (Vitako) ja Lappeen-rannan teknillisen yliopiston Tukisäätiö.

Sijoitusyhtiön nimi on Lureco Oy. Nimi on lyhenne sanoista Lappeenranta uni-versity research company.

Tarkoitus on, että sijoitus-yhtiö rahoittaa osan tulevien yritysten rahoituksesta ja

hankkii pääosan rahoituksesta ulkopuolisista lähteistä.

“Lappeenrannan teknilli-sellä yliopistolla on korkea-tasoista asiantuntijuutta niin tekniikasta, kansainvälisistä markkinoista, rahoituksesta kuin logistiikastakin. Näi-tä pitäisi voida paremmin hyödyntää myös yritysten perustamiseen”, sanoo Vita-kon hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö tiedotteessa.

Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle perustettiin sijoitusyhtiö


kuin tämän päivän ydinreaktorit. Sen käyttämä polttoaine ei

ole radioaktiivinen ja sitä on riittävästi merivedessä, eikä sen tuottama ydinjäte ole vaarallisen aktiivinen pitkään, vaan vain noin 50 vuotta.

ITER on kansainvälinen seit-semän osapuolen monivuotinen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on kehittää tuotantoteholuokan koelaitos Etelä-Ranskaan, Cada-racheen. Laitos valmistunee noin vuonna 2025 ja kykenee tuotta-maan lämpöä, mutta ei sähköä vielä kulutukseen.

Varsinaiset kaupalliset tuotan-tolaitokset valmistunevat vasta 2040 jälkeen ja voivat korvata sil-loin nykyisiä ydinvoimalaitoksia.

Suomessa on keskitytty tes-taamaan ja kehittämään laitok-sen huoltojen yhteydessä tapah-tuvia niin sanottujen divertorien vaihtoprosesseja. Divertorit ovat reaktorin keskellä sijaitsevan rengasmaisen, ”munkkirinkilän muotoisen”, kammiorakenteen pohjalla olevia rakenteita, joita on tulevassa reaktorissa 54 kap-paletta.

Nämä divertorit joudutaan vaihtamaan huoltojen yhteydes-sä etäoperoidusti, koska ihminen ei voi mennä niin radioaktiiviseen tilaan. Etäoperointi tarvitsee jon-kinlaisen näköyhteyden kohtee-seen.

Reaktorissa ei voi käyttää videokameroita ja siksi keinote-koisen näköyhteyden luomises-sa sovelletaan virtuaalimalleja.

Virtuaalimalli seuraa todellisen kohteen liikkeitä, asentoa ja ase-maa tarkasti ja antaa siten ope-raattorille näkymän divertorin tilanteesta siirtojen aikana.

Virtuaalisuunnittelulla uusiin ratkaisuihinKoska reaktori on monimutkai-nen, on sen suunnittelussakin sovellettu virtuaalimalleja ja virtu-aalisuunnittelua. Monimutkaiset komponentit voidaan sijoittaa ko-koonpanossa niille suunnitelluille paikoille, jolloin voidaan testata niiden toiminnallisuutta etukäteen ennen kuin reaktoria tai kompo-nettia on edes rakennettu.

Näin voidaan varmistaa, ettei kallis laite sisällä suunnitteluvir-heitä. VTT on yhdessä Tampe-reen teknillisen yliopiston kanssa suunnitellut ja testannut diverto-rien vaihtoon tarvittavia laitteita ja prosesseja.

Yliopiston osaamista on käy-tetty muun muassa vesihydrau-liikkajärjestelmien suunnittelussa, jossa myös virtuaalisuunnittelu on ollut keskeisessä roolissa. Työ-kaluja käyttävä vesihydraulinen manipulaattori on yliopiston eri-koisosaamista.

VTT on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa suun-nitellut ja testannut testialustaa, DTP2, joka on sijoitettu VTT:n toimitiloihin Tampereella. Valvo-mossa operaattori käyttää vipuoh-jaimia ja näyttöruutuja ohjatakseen siirtolaitteita manuaalisesti diver-torien vaihto-operaation aikana.

Suomalaista virtuaalisuunnittelua ITER -voimalaitokseen

Virtuaalisuunnittelulla tarkoitetaan suunnittelua, jossa käytetään apuna tietokonemallinnusta (3D), virtuaalitodellisuustek-niikkaa ja simulointia. Se on kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana, kun tietokoneet ja ohjelmistot ovat kehittyneet riittävän tehokkaiksi.

Virtuaalisuunnittelussa tarvitaan yhä enemmän laskentatehoja kohteiden monimutkaistuessa ja tarkkuustarpeiden lisäänty-essä. Virtuaalisuunnittelun kohteina ovatkin erityisesti monimutkaiset järjestel-mät, joiden suunnittelu on haastavaa.

Artikkelin kijoittaja Timo Määttä toimii tutkimusprofessorina VTT:llä ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Virtuaalisuunnittelua voidaan käyttää huoltotöissä radioaktiivisilla alueilla.

V irtuaalisuunnittelussa tavoitellaan suun-nittelun nopeutta, tarkkuutta ja koko-

naisvaltaisuutta sekä laatua. Virtuaalisuunnittelulla voidaan yhdistää monen eri osa-alueen osaajia samanaikaisesti samalle ”suunnittelupöydälle”.

Tämä tehostaa suunnittelua ja varmistaa suunnitelun laatua, kun samalla mallilla voidaan ke-hittää kohteen, esimerkiksi met-säkoneen, eri ominaisuuksia ja järjestelmiä. Tällainen yhteistyö edellyttää kuitenkin ohjelmisto-jen yhteensopivuutta eli integ-raatiota, jota on edelleen kehitet-tävä. Virtuaalisuunnittelu on osa järjestelmätason lähestymistapaa Systems Engineeringiä (SE), jos-sa vaatimustenhallinta on varsin keskeistä. Virtuaalisuunnittelu liittyy myös tuotteen elinkaaren hallintaan.

Monet nykyaikaiset autoval-mistajat ovat soveltaneet virtuaa-lisuunnittelua jo pitkään uusien automallien suunnittelussa. Ny-kyään virtuaalisuunnittelua hyö-dynnetään monipuolisesti myös Suomessa.

VTT ja Tampere mukana ITER -projektissaVTT ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat olleet mukana jo pitkään yhdessä maailman Big Science -projektissa, ITER:ssä. Siinä suunnitellaan tulevaisuu-den ydinreaktoria, joka on turval-lisempi ja energiaystävällisempi

ITER laitoksen divertorikasetin vaihtotyön ohjausta ohjaamosta virtuaalimallien avulla.

TIMO MÄÄTTÄ // VTT, TUT


Kaikki vaihtoon liittyvät pro-sessit on testattava ja kehitettävä edelleen etukäteen, jotta varmistu-taan niiden toimivuudesta todel-lisissa tilanteissa. Virtuaalimallien avulla varmistetaan, että laitteiden osat menevät tarkoitetulla tavalla kohdalleen, eikä vaurioita tai vir-heliikkeitä tapahdu.

Myös vikatilanteiden poista-minen on suunniteltava etukä-teen. Tässä virtuaalisuunnittelu auttaa kehittämään menettelyta-poja.

Suomessa professori Jou-ni Mattila TUT:ssa ja johtava tutkija Mikko Siuko VTT:llä ja

heidän tiiminsä ovat kehittäneet ITER-reaktorin divertorien etä-operointijärjestelmää virtuaali-suunnittelua soveltaen jo yli 10 vuotta.

Sekä kohde että suunnittelujär-jestelmä ovat kehittyneet matkan varrella huimasti. Nyt suunnitel-mia on testattu todellisilla kappa-leilla ja konseptit alkavat olla val-miita teollisuudessa toteutettaviksi.

Tätä kokemusta ja osaamista voidaan ja kannattaa hyödyntää myös teollisuuden muissa kohteis-sa. Virtuaalisuunnittelu kehittyy ja sen käyttökohteet laajenevat koko ajan.

Manipulaattorin liikkeiden mallinnusta virtuaalisuunnittelussa.

Kasetin liike ja asema välittyy virtuaalimallin avulla operattorille.

Suunnittelukohteesta tehty oikeankokoinen mock-up testeissä.


T änä keväänä ensim-mäinen opiskelija suoritti CETOP-sertifi kaatin ja lisää

opiskelijoita valmistuu ensi vuoden vaihteessa.

AEL on antanut hydrauliik-ka-alan opetusta jo 70-luvulla. Kymmenisen vuotta sitten koulutusyksikkö aloitti järjeste-lyt saadakseen kansainväliseen CETOP-sertifi kaattiin johtavan koulutuksen siipiensä suojiin.

Käytännössä koulutuksen auditoi Hydrauliikka- ja pneu-matiikkayhdistys CETOPin jäsenenä, koulutusasiantunti-ja Eeva Varhomaa AEL:stä kertoo.

− Yhdistys valvoo koulutusta ja me toteutamme sen. Melkein kaikki tarvittavat kurssit sisäl-tyivät jo aiemmin koulutustar-jontaamme jossain muodossa.

Kursseja ja koulutusmateri-aaleja muokattiin vastaamaan CETOPin vaatimuksia.

− Jotta kurssit saatiin tarvittavalle tasolle, ei niihin lisätty juuri mitään merkittävää. Kursseja järjesteltiin uudestaan ja joitain pieniä muutoksia tehtiin. Se, että tarvittavat asiat olivat jo opetuksessa, madalsi toki kynnystä lähteä hakemaan CETOP sertifi ointia.

Koulutusta tehdään nyt tunnetuksiKoulutuskokonaisuus käynnis-tyi kaksi vuotta sitten.

− Ja siihen saatiin tutkin-toon johtavana koulutuksena

AEL on saanut opiskelijoita

CETOP –koulu-tukseen, mutta

lisääkin mahtuisi. Alan kansainvä-

listä ammattitut-kintoa ei vielä

tunneta Suomessa

kovin hyvin ja AEL markkinoi

sitä nyt aktiivisesti.

Ammattitaidon tiukka mittaus

valtionapua, mikä tarkoittaa myös opiskelijalle kohtuullisia kurssi-maksuja.

Opiskelijat eivät kuitenkaan ole löytäneet CETOP – koulu-tusta. Korkeatasoista tutkintoa ei vielä oikein tunneta Suomessa. Euroopassa on vain kaksitoista oppilaitosta, joissa voi suorittaa CETOP-sertifi kaatin.

− Tällä hetkellä tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat tulleet koulutusohjelmaan, kun heidän työnantajansa, alan yritys, on tiedustellut hydrauliikka-alan koulutusta ja olen kertonut heille sertifi kaatista. Jatkossa toivom-me tietysti ryhmien kasvavan ja koulutukseen voi tulla myös yksittäisenä opiskelijana.

VAULA AUNOLA // KUVAT: ANTERO AALTONEN, VAULA AUNOLA

Koulutusasiantuntija Eeva Varhomaa on Lappeenrannasta valmistunut koneautomaatioinsinööri. - Suoritin kaikki mahdolliset hydrauliikan kurssit, kun hydrauliikkainsinöörin tutkintoa ei ollut tarjolla, hän kertoo.

FLUID FINLAND 1/2012 13

UUTUUDET

SAATAVILLA NYT!

Markkinoiden monipuolisin modulaarinen venttiiliryhmä.Lähdöt sivulta, päältä tai pohjasta. Helposti laajennettava ryhmä.Virtaus 470 l/min (SY3000) tai 1060l/min (SY5000)5/2-, 5/3- ja 2x3/2-venttiilitKäyttöikä jopa 200 miljoonaa kytkentää (metalliluisti).Saatavana venttiilikohtaiset sulut, paineensäätimet ym.Ohjaukset D-liitin, lattakaapeli, terminaali tai väyläliitäntä.Ryhmät heti varastosta.

SY MULTIFLEX Venttiiliryhmät

Kiinnostuitko Soita 0207 513590

SMC Pneumatics Finland Oy

«− Uskon, että työnantajat

tulevat tulevaisuudessa arvos-tamaan CETOP -sertifi kaatin suorittaneita työnhakijoita. Me panostamme nyt koulutuksen markkinointiin.

Ala sai ammattitutkinnonCETOP- koulutus paikkaa alan koulutuksessa olleen aukon.

− On hienoa, että nyt voi suorittaa ammattitutkinnon ja saada todistuksen hydrauliikka-osaamisestaan. Korkeakouluta-solla asioita on voinut opiskella vaikka kuinka pitkälle jo vuosia, mutta alan ammattitutkinto on puuttunut.

CETOPin suosituksen mukaiseen hydrauliikkakou-lutukseen kuuluu kolme tasoa niin teollisuus- kuin mobile-hydrauliikassa. Koulutus on

rakennettu kolmiportaiseksi, jossa edetään ammattitaidon näyttöjen kautta seuraavalle tasolle. Kolmostaso edustaa vaativinta osaamista ja sen suorittanut henkilö on sopiva myös esimiestehtäviin.

- Kolmostason tutkinto on tiukka. Teoriakokeessa kysytään kahdeksan kysymystä, jotka kattavat koko tutkintoalueen. Niistä vastataan viiteen ja vas-tauksista pitää olla 70 prosent-tia oikein ja vastausaikaa on vain 2,5 tuntia.

Tämän lisäksi on näyttö-koe, missä tehtävänä voi olla esimerkiksi kokonaisen järjes-telmän kokoaminen, käynnis-täminen ja huolto-ohjeiden laadinta.

− Näyttökokeen suorittami-nen vie helposti koko päivän.

CETOP TUTKINNON OSA-ALUEETKÄYTÄNNÖN TEHTÄVÄT− Interpret hydraulic circuit diagrams applicable to a selected

machine and prepare a schematic representation of the system.− Assemble a hydraulic system from given information and

establish suitable maintenance procedures.− Carry out effective fault diagnosis.− Designated or faulty component replacement carried out in

accordance with given information.

TEORIAKYSYMYKSET− Fundamental and Scientific Principles− Application of the Fundamental Principles− Hydraulic Fluids− Valve Mounting Styles/Configurations− Control Valves− Mobile multifunction Valves− Hydrostatic Steering Systems− Pumps and Associated Control Systems− Hydraulic Actuators (Motors and Cylinders)− Closed Hydrostatic Transmissions− Reservoirs, Conditioning and Auxiliary Components− Pipes and Hoses - Installation and Commissioning Procedures− Contamination Control− Machine Circuitry and Control Features (Recognition and use of

symbols)− Installation and Commissioning Procedures− Maintenance, Monitoring

Suunnittelija Markus Välilä VTA Tekniikka Oy:stä vastaanotti Suomen ensimmäisen CETOP-sertifikaatin 8.3.2012 AEL:ssä, Helsingissä. Sertifikaatin ojensi Hyd-rauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen hallituksen jäsen, koulutusjaoksen vetäjä Timo Raikko. Luovuttaessaan sertifikaattia hän painotti, että teollisuutemme tarvit-see pätevää, hyvin koulutettua henkilökuntaa. Raikko antoi tunnustusta Markus Välilän saamasta koulutuk-sesta: “AEL:ssä on koulutus toteutettu laadukkaasti, myös oppikirjat ovat korkeatasoisia. Käytännön opetus ja harjoittelu ovat vertaansa vailla.”

Markus Välilää onnittelee hänen opettajansa Eeva Varhomaa. Vasemmalla Timo Raikko FHPA:n edustajana ja oikealla johtaja Pasi Koskinen, AEL.

Suomen ensimmäinen CETOP-sertifi kaatti ojennettiin keväällä


”Aika hyvä käyntikortti maailmalla”Markus Välilä suoritti mobiilihydrauliikasta korkeimman tason tutkinnon.

VTA Te k n i i k k a Oy:ssa työskente-levä Markus Välilä pääsi ensimmäise-

nä suomalaisena maistelemaan kakkukahveja valmiin CETOP-tutkinnon kunniaksi. Hän suo-ritti mobiilihydrauliikasta kor-

keimman eli kolmannen tason tutkinnon.

Samat kurssit olisi voinut käydä ilman CETOP-tutkin-non suorittamista ja siihen kuuluvia kirjallista koetta ja etätehtäviä. Välilälle kansain-välisen tutkinnon suoritta-

minen samalla oli kuitenkin selvä valinta.

− Yksi iso syy oli se, että tämä on Euroopanlaajuinen tutkinto. Voin näyttää paperin, ja kaikki tietävät, mistä on kyse. Tämä on aika hyvä käyntikortti maailmalla.

Ymmärrys syveniAuto- ja kuljetustekniikan insi-nöörin tutkinnon suorittaneella Välilällä ei ollut hydraulipuolel-ta aiempaa koulutusta. Hänen työnantajansa VTA Tekniikan toimialaa ovat muun muassa ajoneuvoihin asennettavat nos-tolaitteet ja niiden korjaus.

− Koulutukseen lähtiessä piti petrata hydrauliymmärrys-tä, ja se toteutuikin hyvin.

Välilällä kului noin vuosi CETOP-tutkinnon suoritta-miseen. Koulutukseen kuului kuusi viikon mittaista lähiope-tuskurssia sekä etäopintoina kotona tehtäviä harjoituksia. Suurin osa työnäytteistä ja har-joituksista tehtiin AEL:ssä.

− Käyn kursseilla mielelläni, mutta tämä tutkinto ei ollut helppo. Varsinkin koetilanne oli haastava. Kirjallisessa kokeessa oli aika tiukat kysymykset, ja aika meinasi loppua kesken. Tietopohja piti olla kunnossa ja asiat tehdä oikealla tavalla.

Tuoreen CETOP-taitajan valmistumisen juhlistus jäi kuulemma nopeaksi, ja edessä oli suoraan töihin paluu uusia taitoja hyödyntämään.

Räätälöityä opetustaCETOP -koulutusohjelmassa opiskelijat opiskelevat luento-salissa, laboratoriossa, kotona ja töissä. Esimerkiksi tutkinnon 3-tason opiskelijat käyvät läpi kuuden kurssin, noin 19 päivän verran lähiopetusta ja käyttävät verkossa toimivaa opetusmate-riaalia lähiopetusjaksojen välillä. Lisäksi he pitävät päiväkirjaa siitä, mitä työssä on tapahtunut. Kolmostason suorittaminen vie ainakin vuoden verran aikaa.

− Ja lisäksi olemme varautu-neet siihen, että ennen tutkintoa opiskelijat voivat tulla heille räätä-löityyn opetuspäiviin vaikka vain kertaamaan asioita. Niin, että tiedämme, että opiskelija varmasti hallitsee tutkintoalueen. Olem-me ottaneet sellaisen linjan, että opiskelijat tulevat kokeeseen vasta sitten, kun tuntevat itse olevansa siihen valmiita.

Jo opintojen alussa opiskelija saa henkilökohtaisen opinto-suunnitelman ja siinä on otettu huomioon työelämässä saatu oppi ja koulutustausta.

− Tietenkin jokaisen on opiskeltava joitakin kursseja eikä CETOP-sertifi kaattikokeeseen pääse osallistumatta mihinkään koulutukseen.

Kumppanit ja komponentitKuluvan vuoden toiminnan painopisteenä on AEL:ssä ollut kumppanien hankinta.

− Tällä hetkellä meillä ei vielä CETOP-koulutuksessa ole yritysten kanssa tehty sopimuksia koulutuksen tukemisesta.

Alan yrityksiä askarruttaa mitkä komponentit ovat käytössä opetuksessa. AEL pyrkii asiassa tasapuolisuuteen ja puolueetto-muuteen.

− Joitakin komponentteja on hankittu erityisesti sen takia, että niitä on paljon kentällä käytössä. Emme kuitenkaan koskaan aseta komponentteja paremmuusjär-jestykseen ja pyrimme tietoisesti siihen, että meillä on eri valmista-jien tuotteita käytössä.

«

VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN

15

metsäkonekatsausMetsäkoneiden valmistajat pohtivat alan kehitystä, tuotteista-mista sekä ympäristövastuuta kiristyvine päästörajoituksineen. Kasvua haetaan erikoistumalla sekä yhdenmukaistamalla. Päät-täjiltä toivotaan tukitoimien jatkuvuutta.

16 FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS

PRO SILVA

- Pienen valmistajan on erikoistuttava soveltavaan tuotantoon, kertoo ProSilva Oyj:n toimitusjohtajaLasse Karilainen.

R uoveteläinen Pro Silva Oyj valmis-taa harvestereita ja kuormatraktoreita

hakkuutöihin. Yhtiö käyttää alihankkijoita ja huolehtii itse kokoonpanosta, suunnittelusta, markkinoinnista, myynnistä ja huollosta. Muun muassa rungot ja ohjaimet tuotetaan kotimaas-sa. Muita komponenttitoimitta-jia on ympäri Eurooppaa.

Yrityksen toimitusjohtaja Lasse Karilainen kertoo, että myymällä samaa kuin kilpailijat yritys ei pärjäisi hintakilpailussa.

− Olemme erikoistuneet esi-merkiksi pehmeällä maalla ympä-rivuotisesti toimiviin telakonerat-kaisuihin ja jyrkillä vuorenrinteillä toimiviin telakoneisiin.

Uuden koneen luovutuksen yhteydessä järjestetään aina teoria- ja käytännön opetus työskentelyolosuhteissa. Konei-siin liittyy automaattisesti huol-toneuvojien asiakaskohtainen tekninen tukipalvelu ympäri maailmaa.

Yritys hoitaa tuotteidensa huoltoa ja toimittaa kaikki-en metsäkoneidensa varaosia. Vaihdossa uuteen koneeseen voi tuoda vanhan metsäkoneen.

Kotimaa on ProSilvan pää-markkina-aluetta, mutta vajaa puolet uusista koneista menee vientiin. Vientikohteista löytyy eksoottisia maita kuten Uru-guay, Chile ja Japani sekä lä-hempää Viro ja Saksa.

− Suomessa markkinat eivät paljoa kasva, joten pienenkin yrityksen on pakko suunnata maailmalle. Ulkomaille teh-dyissä kaupoissa on kyse usein useammasta koneesta, ehkä 4-5 yksilöstä, kun kotimaahan myy-dään lähinnä yksi metsäkone kerrallaan, Karilainen kertoo.

Vuonna 1998 perustetulla ProSilvalla on 10 osakkeen-omistajaa, jotka muodostavat verkoston alan osaajista. Omis-

tus kytkeytyy Karilaisen perhe-piiriin, eikä kenelläkään ole yli 50 prosentin omistusosuutta.

− Teimme jo -80-luvun alus-sa metsäkoneita kommandiitti-yhtiön muodossa, kunnes 1998 päätimme tehdä koneita myyn-tiin asti.

Päänvaivaa aiheuttavat päästönormitMoottorien päästönormit tuot-tavat jatkuvasti päänvaivaa tuo-tekehitykselle.

− Haemme parempaa polt-toainetaloutta, pienempää ku-lutusta sekä koetamme saada käyttäjän käyttö- ja huoltokus-tannuksia alas. Vielä tänä vuon-

na julkistetaan uusi tuote, jossa voimansiirtolinja on muuttu-nut, Karilainen sanoo.

Hän manailee, että muu-taman vuoden välein vaihtu-vat päästönormit aiheuttavat moottorinvalmistajille paljon ongelmia.

− Vihreät saisivat painella vä-hän jarrua, on Karilaisen viesti.

Mies pitää tämän hetkistä markkinatilannetta haasteellise-na. Tulevaisuuden ennustami-nen on vaikeaa ja näkymät ovat sekavat.

− Asiakkaidemme hakiessa pankkirahoitusta edessä voi olla vaikeuksia. Viime syksynä ja tal-vena tilaukset notkahtivat rajusti, nyt on jo elpymistä. Toivotaan, että suunta jatkuu samana.

Tässä markkinatilanteessa ProSilva on tehnyt uuden stra-tegisen askeleen: se on aloitta-nut yhteistyön erään saksalaisen metsäkonevalmistajan kanssa viime vuonna. Yhdessä yritykset ovat kehittäneet tela-alustaista kuormatraktoria.

− Kyse on syvemmästä yh-teistyöstä kuin pelkästä alihank-kijuudesta. Yhteistyö saattaa laajentua, kunhan ensin saamme selville ensimmäisen projektin tulokset, Karilainen toteaa.

Kasvu löytyy vientimarkkinoilta

PROSILVA OYJ- Liikevaihto noin 6 meur- Toimii Ruovedellä- Perustettu 1998- Vientiin 40 prosenttia

uusista koneista- Henkilöstöä 15- Vuosituotanto on noin

20 konetta

- Haemme hillittyä, hal-

littua kasvua, toteaa ProSil-van toimitus-johtaja Lasse

Karilainen.

VEERA SALOHEIMO // KUVAT: JUKKA-PEKKA SYVÄLAHTI

Pro Silva 910

17FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS

Uudet laakerimateriaalit parantavat kestoa ja hyötysuhdetta

BLACK BRUIN // LOGMANMIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA

Black Bruin -moottorit ovat suomalaisen insinöörin, Ilmari Louhion keksintö jo 50-luvulta.

Metsäkoneissa Black Bruin moottoreita on pyörännavassa, metsäperäkärryn

pyörässä apuvoimansiirrossa tai rullamoottoreina harvesteripääs-sä, aluemyyntipäällikkö Tero Pelkonen kertoo.

Black Bruin rotaattoreita taas on harvesteressa, ajokoneissa ja muissa kuormainlaitteissa puomin ja kouran välissä pyörittämässä kouraa.

Vapaakytkentäventtiilistä on hyviä kokemuksiaMoottoreihin on kehitetty sisäi-nen vapaakytkentäventtiili, jonka avulla moottori voidaan helposti ja turvallisesti vapaakytkeä. Hyd-

raulimoottorin vapaakytkentä on tärkeä toiminto, kun ajetaan esi-merkiksi tiellä.

− Kun moottorissa on sisäi-nen vapaakytkentäventtiili ei tarvita erillisiä vapaakytkentä-pumppua tai venttiileitä, öljy-

putkia tai muita komponentteja. Tämä yksinkertaistaa laitteen hydraulijärjestelmää ja vähentää kustannuksia.

− Vapaakytkentä on myös helpompaa ja turvallisempaa, jos hydraulijärjestelmästä hävi-ää jostain syystä paine. Moottori kytkeytyy vapaalle automaatti-sesti ja näin estetään mahdolliset konevauriot. Moottori voidaan myös kytkeä päälle tai vapaal-le ajon aikana.

Moottoreiden uudet laakeri-materiaalit parantavat kestoa ja hyötysuhdetta. Ne antavat pa-remmat starttimomentit.

− SSTC-moottorit harves-terikäytössä säästävät huomat-tavasti polttoainekulutuksessa ja

SAMPO-HYDRAULICS OY- Yrityksen omistaa Sampo-Rosenlew Oy - Liikevaihto n. 17,1 meur- Jyväskylässä tuotanto, tuotekehitys ja myynti

- Jälleenmyyjiä noin 22 eri maassa

- USAssa oma huoltopis-te. Tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, - Suurin vientimaa USA www.blackbruin.com

Piilokysyntä alkaa purkautua

näin saadaan koneen tuottavuus paremmaksi.

Hyvän hyötysuhteen omaava napamoottori pienentää polt-toainekulutusta eikä moottorin vapaapyörintä kuluta energiaa lainkaan eikä aiheuta hukkatehoa, kuten tavanomaiset pyöriväakse-liset hydraulimoottorit.

Yritys kehittää ja testaa jat-kuvasti yhdessä laitevalmistajien kanssa tuotteitaan ja materiaaleja kestävämmiksi ja taloudellisem-miksi.

− Yrityksemme näkökulmasta markkinat vaikuttavat stabiileilta, ei voimakasta kasvua, mutta ei pu-dotustakaan, Pelkonen sanoo.

Logman Oy valmistaa kuormatraktoreita ja harvestereita metsäteol-lisuudelle. Yritys panos-

taa joustavaan ja asiakasläheiseen palveluun. Asiakastuki on esimer-kiksi tavoitettavissa ympäri vuo-rokauden - kysymykset kun eivät kysy kellonaikaa.

−Yhtiömme fi losofi ana on asi-akkaan asema kaiken toiminnan keskipisteessä, kertoo Logma-

nin markkinointipäällikkö Keijo Rajaniemi.

Yritys panostaa laatuun ja huippuosaamiseen. Koneiden plussia ovat helppo huollettavuus, kaikissa malleissa on pyörivä oh-jaamo ja hyvin suunniteltu ergo-nomia.

−Työkyvyn ylläpitämiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enem-män huomiota. Siksi yksilöllisillä ratkaisuilla on tuotesuunnittelussa iso merkitys.

Kotimaisuusaste on noin 75 prosenttiaValmistukseen tarvittavat osat hankitaan alihankkijoilta.Pako-kaasumääräysten muuttuminen vaatii nyt uuden ajan moottoreita koneisiin.

LOGMAN OY- 4 omistajaa, joista 2

työskentelee yrityksessä.- Liikevaihto 3,9 meur- Toimipaikka Kurikassawww.logman.fi

Asiakas on kaiken toiminnan keskipiste, Logmanin markkinointipäällikkö Keijo Rajaniemi painottaa.

−Tämä kehitys on mielen-kiintoista, koska yrityksen ym-päristövastuu on myös tärkeä kilpailuetu.

Vuosien 2009-2010 aikana sekä osin viime vuonnakin il-mennyt niin sanottu piilokysyn-tä alkaa purkautua eli kysyntää on nyt lähes normaaliin malliin, Rajaniemi toteaa.

−Tosin alan ylikapasiteettia pu-retaan edelleen ja käytettyjä konei-ta on paljon markkinoilla.

Yritys on budjetoinut kuluval-le vuodelle 20 konetta. Nykyinen kapasiteetti riittää noin 26 koneen valmistamiseen vuosittain.

Logmanilla on kolme harvesterimallia Logman 801H, 811H ja 821H. Kuormatraktori Logman 811F ja yhdistelmä eli Combikone Logman 811C.


PONSSE // LOGSET

PONSSE Oyj - Pörssiyhtiö, jonka osak-

keista Vidgrénien perhe omistaa noin 62 prosent-tia. Osakkeet noteera-taan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.

- Liikevaihto 328,2 meur - Kotimaassa on 11 omaa

huoltopalvelukeskusta, tietojärjestelmätuotteita valmistava tytäryhtiö

- Vientiverkostossa 10 tytäryhtiötä. Toimintaa noin 40 maassa.

www.ponsse.com

MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA

Kuvassa Logset 8H GT

Bioenergian tuotantoa pitäisi viedä tehokkaasti eteenpäin.

Yrityksen mukaan tu-levaisuuden valtteja markkinoil la ovat kovemmat konetehot

ja samanaikaisesti tiukka talou-dellisuus.

Oy Logset Ab:sta kerrotaan, että koneiden tehokkuutta on nostettu ja polttoainetaloutta on samalla parannettu.

Yrityksen toiminnassa ei ole mitään suuria strategisia liikkei-den muutoksia, vaan toimintaa jatketaan hyväksi havaitulla

konseptilla. Tuotekehittelyyn kuuluvat vahvana osana konei-den työergonomiset ratkaisut. Käyttäjäpalautteen kautta to-teutettu kehitystyö on tärkeää.

Alan kilpailukyky on säilytettäväMetsäkonealan kehityksestä yritys toteaa, että esimerkiksi bioenergian tuotantoon suun-natut tukitoimet ovat lyhytjän-teisiä ja bioenergian tuotantoa ja käyttöönottoa pitäisi viedä

Logset paketoitehot ja säästöt

OY LOGSET AB- Yli 10 yksityishenkilön

omistuksessa- Liikevaihto on yli 30

meur- Vuosituotanto yli 100

konetta, tehdaskapa-siteettia löytyy yli 200 koneelle

- Tehdas on Mustasaares-sa ja huoltopalvelukes-kus Vaasassa

www.logset.com

Tuotanto pysyy juurillaanPonsse Oyj kehittää ekologisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.

Ponsse on erikoistunut t avara laj imenetel-män metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon,

huoltoon ja teknologiaan. Tuote-valikoimaan kuuluvat harvesterit, kuormatraktorit, harvesteripäät, nosturit, kuormaimet sekä met-säkoneiden tietojärjestelmätuot-teet.

− Tällä hetkellä 8-pyöräisiä metsäkoneita on tehtaan koko-naistuotannosta jo noin 70 pro-senttia, sekä harvestereita että kuormatraktoreita. Uudet nostu-riratkaisut liikerata- ja liukupuo-minosturimalleissa sekä uusittu H-sarjan harvesteripäämallisto ovat tuoneet selvää kilpailuetua, kertoo Ponssen myynti- ja mark-kinointijohtaja Jarmo Vidgrén.

Euromot 4 tuo haasteitaPäästörajoitusten myötä Ponssel-la on siirrytty uusiin SCR-tekno-logian Euromot 3B -moottorei-

hin kaikissa 205 kW:n moottorilla varustetuissa PONSSE metsä-koneissa. Muutos koskee EU-alueella ja Pohjois-Amerikassa myytäviä konemalleja. Muut moottorikokoluokat (4-sylinteri-set 129 kW ja 145 kW -moottorit sekä PONSSE Bearin 6-sylinteri-nen 240 kW -moottori) siirtyvät uuteen teknologiaan Euromot 4 -tason tullessa voimaan vuoden 2014 aikana.

Ponsse on perinteisesti keskit-tynyt paitsi suunnitteluun myös komponenttivalmistukseen. Se on pitkään investoinut myös osaa-miseen ja jatkuvaan oppimiseen.

− Ponsse keskittyy nyt ja tu-levaisuudessa tavaralajimenetel-män metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, tuotekehitykseen, val-mistukseen sekä niihin liittyvän teknologian edelleen kehittämi-seen. Yrityksessä ei harkita tuo-tannon eikä yrityksen tärkeim-män voimavaran, henkilöstön siirtoa ulkomaille, vaan yritys on vahvasti juurilllaan Vieremällä, Vidgrén sanoo.

Ponssella uskotaan suoma-laiseen metalliteollisuuteen ja

ihmisten ammattitaitoon. Kaik-ki metsäkoneet, nosturit ja har-vesteripäät sekä niihin kuuluvat avainkomponentit valmistetaan yrityksen Vieremän tehtaalla.

− Tehdas ja huolto toimivat tällä hetkellä täydellä kapasitee-tilla. Loppuvuoden 2011 vahvan tilauskannan ansiosta olemme haastavassakin tilanteessa pysty-neet pitämään tehtaan täydessä vauhdissa ja Vieremällä on tehty töitä normaaliin tapaan kahdessa vuorossa, toteaa Vidgrén.

pitkäjänteisimmin eteenpäin. Yleisesti ottaen yrityksestä

todetaan, että markkinat tule-vat piristymään kesän jälkeen ja se antaa positiiviset signaalit tulevaisuudesta.

Yrityksessä korostetaan, että metsä- ja paperiteollisuudelle pi-täisi luoda ja ylläpitää Suomessa-kin puitteita, jotta ala turvataan ja sitä voidaan edelleen kehittää.

Ponssella uskotaan suomalaiseen metsäteollisuuteen.


SAMPO-ROSENLEW // KESLA

SAMPO-ROSENLEW OY - Perheyrityksen liikevaih-

to on 80 meur- Toimipaikat ovat Porissa

ja Jyväskylässäwww.sampo-rosenlew.fi

Ympäristövastuu on kannettava ryhdikkäästi

Sampo-Rosenlewin uusin kuormatraktori

esitellään vielä tänä vuonna.

SSampo-Rosenlew Oy on teollisuusneuvos Timo Prihtin pe-rustama ja omistama

konepajayhtiö. Se vaalii entisen Rosenlew-konsernin perinteitä. Samalla tontilla Kokemäenjoen rannalla Porissa on harjoitettu liiketoimintaa jo vuodesta 1853.

Yrityksen tärkeimmät tuote-ryhmät ovat leikkuupuimurit, noin 50 prosenttia ja metsä-koneet, noin 10 prosenttia 80 MEUR vuotuisesta liikevaih-dosta. Metsäkonekategoriassa on kaksi harvesterimallia. Alle 10 tonnin painoluokassa oleva nuorten metsien harvennuskone tuli sarjatuotantoon 1997 ja kes-kiraskas harvennuskone vuonna 2003.

Haasteet lisälaitteissaViime vuosina on Euroopan Yhteisön keskuudessa tehty polt-tomoottorien päästöjen vähen-tämiseen tähtääviä sopimuksia. Tämä vaikuttaa myös Sampo-Rosenlew Oy:n tuotekehitykseen. Esimerkiksi ahtaissa paikoissa käytettävän kevyen harvennus-

harvesterin suojien alla on hyvin vähän tilaa päästöleikkausten vaatimille lisälaitteille.

− Ympäristöystävälliset tek-nologiat sinänsä soveltuvat hyvin tuotteisiin. Taloudelliset, vähä-päästöiset koneet ja muutkin met-säluontoa säästävät ominaisuudet ovat tärkeä osa argumenttejam-me, toteaa yrityksen markkinoin-tipäällikkö Hannu Nummelin.

Hyvistä käyttökokemuksista jatkokehittelyäNummelin kertoo, että yhtiön toimintastrategia perustuu pi-kemminkin koeteltujen teknisten ratkaisujen käyttöön kuin täysin uusien teknologioiden kehittämi-seen.

− Toimintavarmoiksi tiedetty-jä osia yhdistelemällä kehitämme

kokonaisuuksia, jotka parhaiten täyttävät asiakkaidemme tarpeet, hän täsmentää.

Nummelin kertoo, että viime vuonna julkistettiin yhteistyöso-pimus, joka on laadittu Sampo-Rosenlew Oy:n ja maailman suurimman maatalouskoneval-mistajan AGCO:n välillä. Sopi-muskumppani ilmoitti olevansa erityisen kiinnostunut muun muassa metsäkoneiden tuote-ryhmästä, joka nykyisellään täy-sin puuttuu yhtiön valikoimasta.

Tämä vaikuttanee positiivisesti myös yhtiön tuotekehityshank-keisiin ja markkinointiin.

− Markkinatilanne on Sam-po-Rosenlew Oy:n kannalta toi-veita herättävä. Harvennushak-kuiden merkitys kasvaa ja alan toimijat ovat pakotettuja kiinnit-tämään entistä enemmän huo-mioita kustannustehokkuuteen nuoria metsiä hoidettaessa. Täs-sä Sampo-Rosenlew Oy on erit-täin vahva, Nummelin toteaa.

Sampo-harvesteri japanilaismetsässä.

Kesla esittelee uusia tuot-teita sekä tuoteuudistuk-sia vuosittain kaikissa tuoteryhmissään. Tänä

vuonna metsäalan messuilla muun muassa FinnMetko 2012 -näytte-lyssä esitellään uusia tuotteita.

− Kesla ei itse valmista diesel-moottoreilla varustettuja perus-koneita ja siten uudistukset eivät suoraan liity päästörajoituksiin, toimitusjohtaja Jari Nevalainen kertoo.

Välillisesti Kesla hakee tuote-uudistuksilla muun muassa työn tuottavuuden parannusta, polttoai-netalouden parantamista ja huollet-

tavuuden kehittämistä, joilla kaikilla on positiivinen vaikutus tuotteen elinkaarikustannusten ja ympäris-tövaikutusten pienentämisessä.

Koneiden ja laitteiden tuotta-vuutta ja polttoainetaloudellisuutta parannetaan muun muassa hydrau-liikan tuottavuuden parantamisella sekä tuotteiden painon keventämi-sellä. Toiminnan ja tuotteiden kehit-täminen on Keslassa jokapäiväistä työtä. Merkittäviä strategisia muu-toksia toimintaan ei ole ollut tarvetta tehdä viime vuosina.

− Kansainvälistä taloutta leimaa yleinen epävarmuus, joka luonnolli-sesti heijastuu myös metsäsektorille

ja investointituotteiden kysyntään. Yleisellä tasolla kulunut vuosi on ollut pessimistisiä arvioita parempi ja positiivisia signaaleja on tullut yk-sitellen esille, Nevalainen kertoo.

KESLA satsaa keveyteenInnovaatiot parantavat tuottavuutta.

KESLA OYJ - Perheyhtiö, jolla on 1800

osakkeenomistajaa NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n kautta

- Liikevaihto 43,9 meur- Toimipaikat: Joensuu,

Kesälahti, Ilomantsi, Toh-majärvi, Pietari, Sinzheim (Saksa)

www.kesla.com

Viime vuonna markkinoille tuli uudistettu KESLA 25RH -harvesterikoura. Lisäksi esiteltiin uusi C1060 -hakkuri auto- ja traktorikäyttöisenä.


Valtion tukitoimien epävarmuus rajoittaa

erikoislaitteiden kysyntää, todetaan

AMF-Forestista.

AFM-Forest Oy ha-luaisi päättäjiltä pit-käjänteisyyttä ener-giapuun korjuu- ja

haketustukiin. Yrityksen mukaan markkinoilla olisi halukkuutta keskittyä huomattavasti enem-män energiapuunkorjuuseen käyttäen erityisesti siihen kehitet-tyjä laitteita.

AFM-Forest Oy on suo-malainen hakkulaitevalmistaja. AFM:n harvesteripäät, yhdis-telmä- ja energiapuukourat ovat käytössä maailmanlaajuisesti Kaukoidästä aina Etelä-Ame-rikkaan asti. Yrityksen pitkä

kokemus koneellisesta puun-korjuusta yhdistettynä luotetta-viin tuotteisiin tuo asiakastyy-tyväisyyttä ympäri maailman.

Joustavaa tuotantoaAFM:n toimintatapa on asia-kaslähtöistä. Joustavan tuotan-nonohjuksen ansiosta tuotteet voidaan rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. AFM:n hakkulaitteet soveltuvat kai-ken tyyppisiin alustakoneisiin ja kaikkeen puunkorjuuseen.

Energiapuunkorjauksen erikoislaitteetAFM-Forest Oy haluaa olla myös tuotekehittelyn kärjessä. Nyt esi-merkiksi energiapuunkorjuuseen panostetaan ja halukkuutta olisi tehdä enemmänkin. Yrityksen mukaan on kuitenkin valitetta-vaa, että valtio ei tuo jatkuvuutta energiapuutukiin.

AFM-FOREST // JUNKKARI

Investoinnit pitävät alan elinvoimaisena

AFM 220 Energiapuukoura pellonreunaraivauksessa.

Nuorten metsien hoitoon voi tällä hetkellä hakea energiapuun korjuu- sekä haketustukea. Ilman tukea nämä hoitotoimet saattavat vähentyä. Tällä hetkellä asiakkaat eivät kuitenkaan pysty investoi-maan erikoislaitteisiin, vaan työ tehdään pääasiassa niin sanotuilla ainespuukoneilla.

Energiapuun korjuu olisi kui-tenkin mahdollista tehdä yksin-kertaisemmalla ja edullisemmalla laitteistolla, kuin mitä ainespuun korjuu vaatii. Konevalmistajille ti-lanne on hankala, koska on vaikea investoida energiapuun korjuu-laitteiden tuotekehitykseen, mikäli markkinoilla on epävarmuutta toi-mialan jatkuvuudesta.

Erikoislaitteilla saataisiin lisää kustannustehokkuutta. Yrityksen mukaan investointeja on tärkeää tehdä, jotta alaa voidaan kehittää. Tarkoituksenmukaisella laitteistol-la voidaan luoda kilpailukykyä.

AFM-FOREST OY - Yksityisyrityksen liike-

vaihto on 3, 2 meur- Toimipaikka on Jyväs-

kylässä www.afm-forest.fi

Tehokkuutta haetaan yhdenmukais-tamisella.

Tärkein tuoteryh-mämme on kylvölan-noittimet ja toiseksi tärkeimpänä tulevat

metsätuotteet. Näillä tuotteilla on myös merkittävä viennin osuus, kertoo Junkkari Oy:n myyntipääl-likkö Jorma Lähetkangas.

Hän jatkaa, että yrityksessä tuotekehitystä tapahtuu tasaisesti kaikissa tuoteryhmissä. Kylvölan-noitinpuolelle on tullut uusi malli jä-reämpään kokoluokkaan, eli vapaa-

seen myyntiin ensi syksynä saadaan Maestro Direct -suorakylvölannoi-tin. Metsäpuolelle tulee laajempaa uudistusta. Hakkurimalliston tuo-tannollisuutta parannetaan siten, että myös loppukäyttäjä hyötyy ratkaisuista. Metsäkuormaimissa taas koko mallisto menee uusiksi.

− Lähes jokainen tällä hetkellä mallistossa oleva kuormain muut-tuu esimerkiksi ulottuvuudeltaan tai nostovoimiltaan. Vaunupuolella tuotekehityksen ansiosta saamme uusia ja tärkeitä lisävarusteita, kuten esimerkiksi jousitetun akseliston J18 -malliimme sekä lumikasetin J16 ja J18 -maansiirtovaunuihin, hän jat-kaa.

−Yhdenmukaistamme mal-listoja, jolloin pystymme samoista komponenteista saamaan asiakkail-

Junkkari uudistaakaikki metsäkuormaimet

JUNKKARI OY - Liikevaihto 13,1 meur- Junkkari, Ylihärmä,

Suomi- Junkkari Polska,

Kutno, Puolawww.junkkari.fi

le useampia eri malleja kustannus-tehokkaalla tuotannolla, hän toteaa.

Valikoidut tuoteryhmät− Tietyistä tuoteryhmistä on vuosien saatossa tietoisesti luo-vuttu, jotta voimme enemmän keskittyä valitsemiimme tuote-ryhmiin. Keskitymme jatkossa viljelykasvien kylvämiseen, met-sähakkeen tuottamiseen ja niissä tarvittaviin kuljetuksiin. Näissä tuoteryhmissä pyrkimyksemme on olla merkittävä eurooppa-lainen tavarantoimittaja, jonka liikevaihdosta suurin osa tulee viennistä, Lähetkangas painot-taa.

Viimeisimpänä yritys on luo-punut kasvinsuojeluruiskuista, joiden koko liiketoiminta myytiin

Reikälevy Oy:lle. Vuosien saatos-sa on lopetettu myös vaihtolava-vaunujen sekä erilaisten nurmi-koneiden valmistus.

− Nykyään keskitymme stra-tegian mukaisesti pieniin ja kes-kisuuriin kylvökoneisiin ja kyl-völannoittimiin, metsäpuolella laikkahakkureihin sekä metsä-kuormaimiin ja -vaunuihin. Li-säksi jatkamme myös yleisimpien kippiperävaunujen valmistamis-ta, hän mainitsee.

− Markkinatilanne on nykyi-sellään haastava, mutta pitkällä tähtäimellä Junkkari Oy:ssä on kova usko siihen, että valitsemis-samme tuoteryhmissä suomalai-selle teknologiaosaamiselle riittää kysyntää, Jorma Lähetkangas päättää.

MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA


Valmistajat ovat kehit-täneet päästö-ongel-maan monenlaisia ratkaisuja. Samaan

aikaan yritetään huolehtia siitä, etteivät polttoainekustannukset nouse ja koneiden teho säilyy.

Viime vuonna tuli voi-maan dieselkäyttöisten, yli 130 kW:n työkonemoottorien uusin päästörajavaatimus eli Sta-ge 3B. Pienempien moottorien (56-130 kW) tiukennetut vaati-mukset otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

− Jo näiden päästörajoitus-ten saavuttaminen on vaatinut uutta tekniikkaa moottoreihin ja seuraava virstanpylväs on edessä aika pian, vuonna 2014, kun Tier 4 –määräykset tule-vat voimaan, kertoo projekti-insinööri Jari Siekkinen Bosch Rexroth’ilta.

Uudet vaatimukset koskevat kaikkia uusia moottoreita. Vaik-ka tuotannossa voidaan käyttää ensin valmiit vanhojen päästö-rajoitusten mukaiset moottorit pois, kaikilla konevalmistajilla on edessään uusiin määräyksiin mu-kautuminen ja mallistot uudistu-vat ainakin moottorien osalta.

Erilaisia ratkaisujaDieselmoottoreiden päästöjä voidaan vähentää usealla eri tek-niikalla. Käytössä ovat erilaiset pakokaasunkierrätysjärjestelmät, hiukkassuodattimet ja lisäaineen ruiskuttaminen pakokaasun se-kaan katalysaattorissa.

− Näissä kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, Siekkinen sa-noo.

Pakokaasun kierrätysjärjestel-mässä cEGR (cooled exhaust gas recirculation) osa pakokaasuista johdetaan jäähdytettynä takaisin moottoriin sylintereihin. Pakokaa-su korvaa siellä osan imuilmasta ja alentaa palotapahtuman lämpöti-laa eli oksideja syntyy vähemmän.

− Haittapuolena on palamis-prosessin tehon heikkeneminen, Siekkinen kertoo.

Partikkelien suodatusjärjestel-mässä DPF:ssä (Catalyzed Diesel Particulate Filter) pakokaasus-sa olevat partikkelit kaapataan hiukkassuodattimella ja näin saa-daan puhtaampaa pakokaasua. Järjestelmän tehokkuutta alentaa suodattimen tuoma vastapaine. Lisäksi suodattimet pitää vaihtaa säännöllisesti.

SCR-järjestelmässä (selective catalytic reduction) ruiskutetaan

ureasta ja kemiallisesti puhdiste-tusta vedestä valmistettua AdBlue-liuosta kuumien pakokaasujen joukkoon ja urea hajoaa ammoni-akiksi, joka reagoi oksidien kanssa katalysaattorissa niin, että ne pel-kistyvät vaarattomiksi typpikaa-suiksi ja vesihöyryiksi.

− Tämän järjestelmän on-gelmana on erityisesti AdBlue-lisäaineen alhainen jäätymispiste, joka on -11 °C. Talvisilla työmailla ainetta ei voi siis säilyttää, Siekki-nen kertoo.

Moottorit joutuvat hienosäätöönYleensä moottoriin liitettävät lisä-laitteet aiheuttavat dieselmoottorin tehon alentumista, mitä yritetään kompensoida monenlaisella uu-della tekniikalla.

− Hiukkaspäästöt on saatava kuriin niin, ettei moottorin teho olennaisesti kärsi eikä polttoaineen kulutus saa nousta. Samaan aikaa pitää miettiä moottorin tehonsää-töjen optimointia, Siekkinen sanoo.

Myös dieselmoottoreiden jääh-dytyskapasiteettin lisäämiseen on

Päästörajoituksetsanelevat kehityksen tahdin

Portaittain tiukentuvat työkoneiden päästörajoitukset

typen oksideille ja partikkeleille ovat suuri haaste valmistajille.

kiinnitetty huomiota.− Jäähdytyssysteemin pu-

haltimia voidaan käyttää myös hydraulisesti. Esimerkiksi sähköi-siä säätimiä käyttämällä voidaan puhaltimia ohjata portaattomasti optimoiden sen hetkisen dieselin jäähdytystarpeen, hän jatkaa.

Tehonsäädön tarkkuus ja opti-mointi ovat myös tärkeitä keinoja työkoneiden tehokkuuden säilyt-tämisen ja käyttöominaisuuksien lisäämisen kannalta.

− Hyvin säädetty työkone ku-luttaa vähemmän polttoainetta ja myös päästöt jäävät pienemmiksi.

Uudet energialähteetTyökoneisiin kehitetään nyt myös rinnakkaisten energialähteiden käytön mahdollistavia ratkaisuja. Näitä uusia hybridityökoneita voi-daan verrata jo jonkun aikaa mark-kinoilla olleisiin hybridiautoihin.

− Esimerkiksi hydrauliikalla ohjattavasta paineakusta voidaan vapauttaa kerralla suuri määrä energiaa juuri sillä hetkellä, kun työkone suorittaa raskainta tehtä-vää, Siekkinen kertoo.

Euroopan unionin Euromot-säädöstön ja Pohjois-Amerikan Tier-säädöstön päästörajoitusten aikataulu

EUROMOT // TIER 4VAULA AUNOLA // ASIANTUNTIJANA PROJEKTI-INSINÖÖRI JARI SIEKKINEN BOSCH REXROTH’ILTA


Rakennettaessa siltoja ja rakennuksia pehmeil-le maille vahvistetaan maaperää kestämään

rakenteiden aiheuttamat kuor-mat ja estämään perustusten siirtymät. Vahvistus tehdään joko lyömällä maahan valmiita paaluja tai poraamalla maahan reikä, joka täytetään betonilla. Molemmissa tapauksissa käyte-tään vinssejä.

Työskentelevän lyöntipaa-lutuskoneen työkierto voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: valmistelevat työt ja varsinainen työ eli paalutus.

Paalutuskoneen dieselmoot-torin teho on 179…300 kW. Toimilaitteista eniten tehoa ku-luttavat järkäle ja vinssit. Sylinte-riliikkeiden tehonkulutus on pie-ni, suuruusluokkana kymmeniä kilowatteja.

Paalutuksen aikana tehoa kuluttaa järkäle. Uuden paalun haalaaminen on eräs valmistele-va työ. Kuljettaja ajaa paaluvai-jeria ulos rummulta ja apumies vetää sitä haalattavan paalun luo ja kiinnittää sen paaluun. Paalu vedetään vinssillä lähemmäs ja nostetaan lopulta järkäleen alle.

Vuosien varrella on koeajo-jen yhteydessä kuuntelemalla havaittu, että paaluvaijerin ulos-ajo kuormittaa dieselmoottoria. Työpaineen nouseminen ha-vaitaan myös ohjaamon paine-mittareissa. Vinssien vapautu-misessa oli esiintynyt puutteita, joten vinssien kuormanhallinta-

venttiileitä täytyi muuttaa jollain tavoin.

Jousikuormitukseen perustuva kuorman-hallintaventtiili Vinssin nostaessa taakkaa ei kuormanhallintaventtiili aiheuta suurta tehohäviötä, koska paine-häviöt ovat pienet. Kun vinssillä lasketaan taakkaa, riippuu teho-häviö mm. kuorman suuruudes-ta ja kuormanhallintaventtiilin pilottipainesuhteesta. (kuva 2.)

Vaijerin varassa riippuva taakka aiheuttaa vinssin rum-mulle vääntömomentin, joka on tasapainossa hydraulimootto-rin tuottaman vääntömomentin kanssa. Rummun toisessa päässä on laakeri ja kitkajarru, jotka vas-tustavat rummun pyörimistä.

Kuormanhallintaventtiilissä karan avautumista vastustavat asetusjousi ja paine. Karaa pyr-kivät avaamaan kuorman paine ja pilottipaine. Pilottipaine vai-kuttaa samalle pinta-alalle kuin vastapaine. Avautumishetkellä tasapainoyhtälö on

(kaava 2.)Vähennetään (1)-(2). Saadaan

Kuormanhallintaventtiilin vaikutus polttoaineenkulutukseen

SUUNNITTELUINSINÖÖRI JAAKKO PAAVOLA // JUNTTAN OY

Mahdollisuuksia polttoaineen kulutuksen alentamiseksi löytyy usein yllättävistä työvaiheista. Paalutuskoneen työkierrossa paaluvinssin köyden ulosajoa käytetään alle 10 % kokonaisajasta. Vaihtamalla kuormanhallintaventtiili toisella periaatteella toimivaan venttiiliin aleni tehohäviö suuresti.

Kuva 1. Paalutustyö käynnissä. Teräsbetonipaalun päällä olevan keltaisen järkälerungon sisällä liikkuu sylinterin voimalla 4…9 t painava liikkuva osa, jota pudotetaan 1,2…1,5 m:n korkeudelta paalun päätäsuojaavaan iskutyynyyn. Pudotuksessa syntyvä iskuenergia välittyy iskutyynyn kautta paaluun, joka etenee maahan. Pystyssä olevan maston eli keilin pituus on 16…25 m.


(kaava 3.)

Esiohjaukseen perustuva kuormanhallintaventtiiliPilottipaine työskentelee jous-ta vastaan ja samalla siirtää pilottikaraa. Pilottikaran ase-ma on suoraan verrannollinen esiohjauspaineeseen ja jousen voimaan. Aseman perusteel-la pääkara avautuu sen verran, että kuormanpaineen ja vasta-paineen erotus säilyy haluttuna. Tilavuusvirta venttiilin läpi on riippumaton kuormanpaineesta.

Kuormanhallintaventtiilin poikkileikkauskuvan ja toimin-taselostuksen perusteella pää-teltiin, että pilottipaine säätää suoraan kuormanhallintavent-tiilin läpi menevää tilavuusvir-taa. Toimintaa kuvattiin samalla yhtälöllä kuin edellistä kuorman-hallintaventtiiliä käyttämällä pi-lottipainesuhteena PR =100.

MittauksetPaine-eron mittaamista varten vinssin työportteihin laitettiin mittauspisteet. Taakka nostet-tiin ylös ja ajettiin alas tietyillä vakioasetuksilla, jotka olivat dieselmoottorin pyörimisnope-us 1500 rpm ja esiohjauskahva ääriasennossa. Koska koneet poikkesivat toisistaan mm. loh-kojen suhteen, mitattiin vinssin vaijerin nopeus.Molemmissa koneissa saavutettiin likimain sama nopeus.

Paine-ero mitattiin kahden mittarin avulla ja kutakin taak-kaa laskettiin kolme kertaa. Näin saatiin yli 10 mittaustulosta

Kuva 2Skissi vinssin kytkennästä ja käytettävistä merkinnöistä. Jarru avataan työpaineella.

Kuva 3 Lasketut paine-erot ja mitatut paine-erot (keltainen ja vihreä). Esitettyjä lukuarvoja on pidettävä suuntaa-antavina. Mitattaessa paine-eroja massan suuruutta ei tarkastettu mittaamalla. Taakan laskunopeus oli kaikissa mittauksissa likimain sama (26…32 m/min). Lasketuissa arvoissa muun muassa kitkajarrun momentin suuruus ja rummun halkaisija ovat arvioita. Mitatuissa arvoissa on kuitenkin selkeä suuruusluokkaero.

Kuva 4 Arvio kustannusvaikutuksesta. Kokonaissäästöön vaikuttavat työmaakohtaiset tekijät, kuten lyötävien paalujen pituudet ja haalausmatka, jotka muuttavat haalauskertojen määrää ja kestoa, sekä koneen vuotuiset käyttötunnit.

taakkaa kohden. Eri taakoille saatiin oheisen kaavion mukai-set paine-erot. Havaitaan, että jousikuormitteisella kuorman-hallintaventtiilillä varustettu vinssi vaatii taakan laskemiseksi noin kolminkertaisen paine-eron esiohjatulla varustettuun verrattuna. (kuva 3.)

Paaluvinssin vaijeria ajetaan ulos rummulta ilman taakkaa haettaessa uutta paalua. Arvi-oidaan, että vaijeria ajetaan ulos 30 m, ajo kestää 1 minuutin ja uusi paalu noudetaan 5 kertaa tunnissa. Taakan laskemiseen tarvittava teho P ja energia E ovat

(kaava 4.)

Saadaan taulukon vertailuarvot. (Kuva 4)

YhteenvetoPolttoaineen kulutusta voidaan alentaa poistamalla tehohäviöi-tä. Tarkastellussa tapauksessa paaluvinssin vaijerin ulosaja-miseksi käytetty aika on lyhyt, mutta vaikutus polttoaineen kulutukseen merkittävä.

Pienemmällä painehäviöllä toimivan kuormanhallintavent-tiilin käyttö maksaa itsensä ta-kaisin noin kahdessa vuodessa. Polttoaineen kulutuksen alene-minen vaikuttaa myös pakokaa-supäästöihin. Mittaustulosten perusteella kokonaiskulutus ja päästöt alenevat noin kolme prosenttia.

(kkkkkkkkkkkkkk(kkkaavavvavvavavavavvva 4.444444444444444444444 ))))


Käytettäessä uusia, ym-päristöystävällisiä hyd-rauliikka- ja voiteluöl-jyjä on riskinä öljyyn

muodostuva sähkövaraus sekä sähköstaattiset purkaukset. Pur-kauksien seurauksena on öljyn vanhenemisen nopeutuminen sekä vanhenemistuotteiden muo-dostuminen. Sähköstaattinen purkaus voi tuhota suodatinpat-ruunat, vahingoittaa venttiileitä ja antureita ja aiheuttaa jopa räjähdyksen. On olennaista käyt-tää suodatusjärjestelmää, joka estää vaarallisen sähkövarauksen syntymisen sekä kykenee poista-maan vanhenemistuotteita öljys-tä. Suunnittelematon öljynvaihto voidaan estää oikeanlaista suoda-tusjärjestelmää käyttämällä.

RäjähdysriskiPerinteiset ryhmän I perusöljyt eivät enää täytä kaikkia kansain-välisiä ympäristövaatimuksia ja standardeja. Uudet ryhmien II - IV hydrauliikka- ja voiteluöl-jyt valmistetaan soveltuvin lisä-ainepaketein, jotka eivät sisällä myrkkyjä, karsinogeenejä tai ras-kasmetalleja, eivätkä muodosta palaessaan jätettä.

Koska kyseiset öljyt eivät sisällä metallia, niiden sähkö-johtavuus on alhainen. Tämä nähdään kuvassa 1. Kun hyd-raulijärjestelmässä kyseinen öljy virtaa perinteisellä tekniikalla tehdyn suodattimen läpi, syn-tyy sähkö-staattinen varaus. Sähköstaattinen varaus järjes-telmässä (kuva 2) aiheuttaa kipinöintiä, josta voi seurata jopa räjähdys säiliössä tai va-hinkoja hydraulikomponenteille.

Varauksen syntyminenKun kaksi materiaalia, joilla on erilainen taipumus luovuttaa ja vastaanottaa elektroneja, tuo-daan yhteen, siirtyvät elektronit materiaalista, jolla on taipumus luovuttaa elektroneja, niitä vas-taanottavan materiaalin puolelle. Nesteen rajapintaan muodostuu varaus, joka on suodatinmateri-aaliin nähden vastakkainen.

Nesteen virratessa varaus kul-keutuu nesteen mukana poispäin suodattimesta ja luo jännitteen. Jännitteen saavuttaessa tietyn ra-jan jännite purkautuu äkillisesti, mikä yleensä aikaansaa kipinän (kuva 3) Tämä tapahtuu etenkin silloin, kun nesteen sähköjoh-

tavuus on matala. Koska uudet hydrauliikka- ja voiteluöljyt eivät enää sisällä metallisia lisäaineita, riski on erittäin suuri.

Sähköstaattinen purkausSähköstaattisen varauksen muodostumisen ja sen purkau-tumisen seuraukset voivat olla vakavat. Esimerkiksi varauksen kulkeutuessa eteenpäin öljyn mukana säiliössä voi tapahtua hallitsematon purkaus. Säiliössä olevassa öljy-ilma seoksessa voi tapahtua jopa vaarallinen räjäh-dys. Kipinöinti polttaa suodatin-materiaaliin reikiä. Myös muut järjestelmän komponentit, kuten jäähdyttimet ja venttiilit voivat vaurioitua.

Sähköstaattinen purkaus aihe-uttaa sähkömagneettisen aallon, joka häiritsee ja voi vaurioittaa järjestelmän herkkiä antureita ja sähköisiä komponentteja. Myös itse öljy voi vaurioitua.

Uutta teknologiaaHYDAC Filtertechnikin in-sinöörit ovat kehittäneet uuden Stat-Free suodatin-teknologian, jonka avulla sähkös-taattisen purkauksen ongelma

pystytään poistamaan. Pelkkä sähköä johtava raken-

ne suodatinpatruunassa ilman tätä tekniikkaa vähentää kipi-nöintiä suodatinpatruunassa, mutta ei estä öljyn varaamista. Suodatinpatruunaan syntynyt varaus voi poistua, mutta öljyyn jää suodattimen jälkeen jopa suurempi varaus, koska suoda-tinpatruunassa ei tapahdu kipi-nöintiä, joka purkaisi öljyn va-rauksen. Korkeasti varautunut öljy kulkeutuu järjestelmässä eteenpäin. Järjestelmän muissa osissa tapahtuvat hallitsemat-tomat purkaukset voivat johtaa vakaviin vahinkoihin. Stat-Free tekniikalla HYDAC eliminoi sähköstaattisen purkauksen seu-raukset ja myös itse ongelman syyn. Suodattimen käyttäytymi-sen selvittämiseksi on kehitetty erityinen sensori, jolla voidaan mitata suodattimen jälkeinen jännite.

LakkautuminenLakkautuminen on öljyssä ta-pahtuvan kemiallisen reaktion tulos. Öljyn vanhenemiseksi kutsutut kemialliset reaktiot kiihtyvät merkittävästi paikallis-ten kuumapisteiden esiintyessä (>300 °C).

Näissä tapauksissa öljyn vanhenemisen mekanismi on aina sama. Korkean paikallisen lämpötilan vaikutuksesta pe-rusöljyn sisältämät vetyketjut katkeavat kokonaan tai osittain. Radikaalirakenne muodostuu nopeasti ja reagoi edelleen. Ra-dikaali hiilivetyketjun osa reagoi muiden hiilivetyjen, lisäaineiden tai hapen kanssa. Reaktion päät-

TEKNOLOGIA KOORDINAATTORI KIMMO HEIKKINEN // HYDAC OY

0

500

1000

1500

2000

group I group II group III23°C 50°C

Kuva 1 Esimerkki eri öljyryhmien sähköjohtavuudesta Kuva 2 Sähköstaattinen purkaus suodatinpatruunassa

Hydac on kehittänyt uutta teknologiaa

Sinkkivapaiden ja tuhkattomien hydrauliikka- ja voiteluöljyjen suodatus


teeksi syntyy pitkiä ketjuja, joita kutsutaan lakkautumiseksi.

Uusissa ryhmien II – IV öljyis-sä öljyn vanheneminen estetään pääasiallisesti lisäainepaketissa olevien fenolien ja aminien vai-kutuksesta. Toimiessaan radi-kaalien syöjinä nämä lisäaineet kuluvat loppuun.

Kun lisäaineet ovat kuluneet loppuun, öljy vanhenee nopeasti. Öljyn ”kemiallinen ikä” voidaan määritellä uusilla mittausme-netelmillä, kuten RULERTM (Remaining Useful Life Evalu-ation Routine) -testillä tai MPC (Membrane Patch Colorimetry) -testillä.

Lakkautumisen aiheuttavan öljyn nopean vanhenemisen seuraukset vaihtelevat. Lakka kiinnittyy hydraulijärjestelmän komponentteihin, esimerkiksi säiliöön tai hydrauliventtiileihin. Lisäksi lakka tukkii suodatinpat-ruunan nopeasti. Antioksidantti-tason ollessa alle 60-80 prosent-tia koko öljymäärä tulee vaihtaa.

Vanhenemisen estäminenMikäli akuutti lakkautumison-gelma havaitaan hydraulijärjes-telmässä, ratkaisuna on käyttää erikoissuodattimia, joiden toi-mintaperiaatteena on kemialli-nen prosessi mekaanisen suoda-

suodatin hydrauliikkaöljy

-

-

-

- -

-

-

-

-

-

-

negatiivinen lataus

positiivinen lataus +

+ + + + + + + + + + + +

hydrauliikkaöljy

- -

-

--

-

-

-

-

-

-+++++++++++++

virta

us

purkaus

suodatin

Kuva 3 Latauksen syntyminen ja elektrostaattinen purkaus

tuksen asemesta. Tämä ei kuitenkaan pois-

ta ongelman syytä eli öljyn vanhenemistuotteiden muo-dostumista. Stat-Free suoda-tinpatruunoita voidaan käyttää estämään öljyn nopeaa vanhe-nemista. Järjestelmästä riippuen öljyn lämpötilan pitäminen alhai-sena voi myös auttaa.

Säännöllinen öljyn kunnon-valvonta tarjoaa mahdollisuuden saada tarkkaa tietoa öljyn tilasta.

Huolellinen käyttöKäytettäessä moderneja sink-kivapaita ja tuhkattomia hyd-rauli- ja voiteluöljyjä, joilla on matala sähköjohtavuus, järjes-telmässä voi tapahtua sähkös-taattinen ilmiö. Tämä ilmiö kiihdyttää öljyn vanhenemis-tuotteiden muodostumista se-kä muita vakavia seurauksia, kuten sähköpurkauksien aihe-uttamia räjähdyksiä säiliössä.

HYDAC Stat-Free-suo-datinpatruunoita käytettäessä käytettäessä estetään sähkös-taattiset purkaukset sekä öljyn lataantuminen ja varmistetaan järjestelmän turvallinen käyttö. Kun öljyn vanheneminen ete-nee, kallis öljynvaihto voidaan välttää käyttämällä kemiallisia suodatusjärjestelmiä.

Hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa heti

Raaseporista Rovaniemelle!

Ekotulppa™ estää öljy vuodot letkuvaurioiden ja korjausten yhteydessä. Nyt kolme kokoa estää lähes kaikki vikavuodot! Sopii reikiin 1 - 43 mm.

Paras laatu ja takuu! Takuuasennelma™ pitää seisokit loitolla. Vuoden täystakuu vuotovaurioihin!

Täydellisen valikoiman hydrauliikka- japneumatiikkatuotteita saat varastoistamme ympäri

maata. Specman omista ja yrittäjävetoisistaHydroPiste - toimipaikoista saat myös heti uudet

laadukkaammat letkut viallisten tilalle.Uutena tuotealueenamme ovat Eaton patruunaventtiilit.

Innovaatiomme lohkosuunnittelussa varmistavat ettähaluamasi toiminnot toteutetaan

luotettavasti taloudellisimmalla tavalla.

Yhteystiedot löytyvät: valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 527 500

Kotisivuilta hydropiste.fi ja specma.fi

-



tittuun juhlaillalliseen ravinto-la G.W. Sundmansissa.

Ensimmäiset alan yritykset perustettiin sodan jälkeen Aluksi toiminta oli kansain-välisten yhtiöiden tuotteiden myyntiä, asennusta ja huoltoa. Ajan myötä syntyi tarve kehit-tää suunnittelupalvelua sekä verstaskapasiteettia.

Suomalaiset yrittäjät perustivat silloin ensimmäisiä alan suunnittelutoimistoja ja konepajoja. Kaupallinen liiketoiminta hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteilla alkoi kehittyä Suomessa 1950-lu-vulla, ja laajemmassa mitassa 1960-luvulta alkaen.

«

H ydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdis-tyksen jäsenyritysten edustajat kokoon-

tuivat tavallista juhlavampaan vuosikokoukseen 26.4.2012 Helsinkiin.

Tilaisuudessa julkaistiin myös yhdistyksen 35-vuotis-historiikki, jonka on toimitta-nut Clas Hindsberg.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Pa-lokangas piti tilaisuudessa ajatuksia herättävän puheen Suomen tulevista talousnäky-mistä.

Kunniajäseniksi kutsut-tiin Clas Hindsberg, Tuomo Väänänen ja Kaarle Räihä. Tilaisuus päättyi yhdessä nau-

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas esitti juhlapuheessa synkkiä ennusteita taloussuhdanteidenkehittymistä.

FHPA täytti 35 vuotta

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin juhlavissa merkeissä

huhtikuussa. Tilaisuudessa

julkaistiin Clas Hindsbergin

toimittama yhdistyksen historiikki. Uuden teknologia-alan

yritykset perustivat yhdistyksen tukemaan

liiketoimiaan. Aivan ensimmäiseksi

toteutettiin markkinatutkimus.

Uudet kunniajäsenet Tuomo Väänänen (vas),

historiikin kirjoittaja Clas Hindsberg

ja Kaarle Räihä saivat FHPA-yhdistyksen numeroidut viirit.

HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAYHDISTYS // TEKSTI JA KUVAT: VAULA AUNOLA


HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAYHDISTYS // TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

ja tukea alan liiketoiminnan kannattavuutta.

Alan yritysten välisen yhteistyön alullepanijoita olivat Oy Sperry Rand Ab:n toimi-tusjohtaja Börje Nordberg ja Oy Mecman Ab:n toimi-tusjohtaja Keijo Koivisto. He kutsuivat muut yritykset ensimmäisiin yhdistyksen pe-rustamiseen johtaviin neuvot-teluihin joulukuussa 1976.

Hydrauliikka- ja Pneu-matiikkayhdistyksen hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 10.3.1977. Tärkeänä pidetyn markkinatutkimuksen valmis-teluun ryhdyttiin välittömästi

Kuitenkin vielä 70-luvullakin hydrauliikka ja pneumatiikka olivat kaupallisesti nuoria tek-nologia-aloja. Alan yrityksille kävi silloin ilmeiseksi, että tek-ninen osaaminen ja teknisten ratkaisujen ideointikyky eivät yksistään riitä tuloksellisen ja kehittyvän liiketoiminnan ylläpitämiseen.

MarkkinatutkimusTeknologian ja laadun rinnalla oli tärkeää analysoida mark-kinoiden suuruutta ja kehitty-mistä, edistää markkinointia, parantaa alan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä ylläpitää

ja tutkimus toteutettiin jo sa-mana kesänä. Siihen osallistui 20 jäsenyritystä, joiden arvi-oitiin edustavan 62 prosenttia alan kokonaismarkkinoista.

Ensimmäiset messutEnsimmäinen Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan erikois-näyttely järjestettiin keväällä 1979 Espoossa, Teknillisen Korkeakoulun tiloissa Dipo-lissa. Osallistujina oli 41 alan yritystä. Näyttely muuttui pian messumuotoiseksi. Vuosien kuluessa siitä on kehittynyt yhä merkittävämpi säännöllisesti toistuva tapahtuma.

«

Professori Matti Vilenius kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi syksyllä 2011. Vilenius jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle Tampereen teknillisen yliopiston professorin virasta.

” Kehitettäessä Hydrau-liikka- ja Pneumatiikkayhdis-tyksen toimintaa nousi useasti esille asioita, joita piti tarkistaa ja selvittää eri lähteistä. Tämä tilanne herätti ajatuksen siitä, että yhdistyksellä olisi hyvä ol-la historiikki, jossa olisi vuosien varrella kertynyt tärkeä tieto yksissä kansissa. Monet jo työ-elämästä pois siirtyneet aktiivi-toimijat muistavat vielä hyvin asioita ja tapahtumia alkuajoil-ta, joten viimeistään nyt olisi korkea aika kirjata tuo tärkeä hiljainen tieto talteen.” Näin kir-joittaa yhdistyksen hallitus kirjan esipuheessa.

Historiikin kirjoittajaksi lu-pautui Clas Hindsberg. Hän esitteli alustavan historiikkiluon-noksensa tammikuussa 2011 vanhoille puheenjohtajille, joi-hin kuuluivat nyt jo edesmennyt Börje Nordberg, Mauri Mäkelä, Paul Pallasto ja Göran Wester-holm sekä nykyiselle puheenjoh-tajalle Kalle Tuohimaalle ja toi-minnanjohtaja Anne Karholalle.

Tämän tapaamisen pohjalta Clas Hindsberg ryhtyi koos-tamaan varsinasta historiikki-tekstiä. Monien haastattelujen, muistelujen, arkistojen penko-misten, valokuvien etsimisien ja uudelleen kirjoitettujen liuskojen

HISTORIIKIN KIRJOITTAMINENOLI AIKA URAKKAClas Hindsberg teki kirjoitustyötä kaksi vuotta. Taustatietojen keräämiseen, muistojen tallentamiseen ja valokuvien etsimiseen osallistui mittava joukko yhdistyksen entisten ja nykyisten jäsenyritysten edustajia.

jälkeen historiikki saatiin pai-noon. Kirja julkaistiin Hydrau-liikka- ja Pneumatiikkayhdistyk-sen juhlakokouksessa 26.4.2012.

Yhdistys on hyvin tyytyväi-nen uuteen historiikkiin, pu-heenjohtaja Kalle Tuohimaa toteaa.

Historiikin toimittaja Clas Hindsberg pitää Paula Matikaisen suunnittelemaa kirjan ulkoasua onnistuneena.

Historiikkiin voi tutustua FHPA:n sivuilla pdf-muodossa ja kirjan voi yhdistyksen toimistosta. Se maksaa 20 euroa. Tilaukset Anne Karhola, [email protected].


FHPA jakaa vuosittain kannus-tusstipendin opin nois saan hyvin menestyneelle hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan opiskelijal-le. Tarkoituksena on tukea alan koulutusta ja sitä kautta auttaa alaa pysymään haluttavana opis-kelukohteena. Alalle on tärkeä-tä, että saamme eläköitymisen myötä siirtyvien ammattilaisten tilalle uusia hyvin koulutettuja henkilöitä.

Tämän vuoden stipendi luo-vutettiin Janne Enlundille. Hän on tehnyt diplomityön Hydrau-

liikan ja automatiikan laitoksella. Projekti, missä työ tehtiin,

kuuluu Strateginen huippuosaa-misen keskittymä (SHOK) yh-tiö Cleenin Ympäristö ja energia shok -tutkimusohjelmaan FCEP (Future Combustion Engine Po-wer Plant).

Ohjelmassa on mukana 17 partneria sekä teollisuus että tutkimuslaitos puolelta. Siinäa pyritään vastaamaan päästönor-mien tuomiin haasteisiin muun muassa dieselmoottoreiden yh-teydessä.

Yhdistyksen stipendin sai Janne EnlundTunnustus luovutettiin Hydrauliikka- ja pneumatiikkamessuilla

Yhdistyksen puheenjohtaja Kalle Tuohimaa(vas) ojensi stipendinJanne Enlundille.

Työkoneen hydrauliikasta saat ilman lisämoottoria tai -päästöjä ylimääräiset tehot hyötykäyttöön ja koneesi monipuolisemmaksi.Työmaasähköä hitsaukseen, valaisuun, lämmitykseen, sähkötyökaluille, magneetteihin romunkäsittelyssä ja purkutyössä.Korkeapainevettä katujen, putkien ja pintojen pesuun, vesirusnaukseen ja -piikkaukseen, pölynsidontaan, sammutustöihin, kaivantojen tyhjentämiseen ja sulatukseen.Paineilmaa työkaluihin, renkaiden täyttöön, porauksessa ilmahuuhteluun, hiekkapuhallukseen ja puhdistamiseen.

www.dynaset.com | [email protected]

Hydrauligeneraattorit: Generaat-torit, Hitsit, Magneetit Korkeapaine- vesipumput: Painepesurit, Up-popumput, Porausneste-pumput, Kadun- ja putkenpesulaitteet, PölynsidontaHydraulikompressorit: Mäntä- ja lamellikompressoritHydrauliikan tietotaito: Asen-nusventiilit, Hydrauliset voimanotot, Tärinäpumput, Vinssit, Voimanlähteet, Sammutus- ja pelastusvälineet, Hioma-koneet, Asennustiedot

Diplomityössä tutkittiin uusia säätötapoja hydraulisiin toimilaitteisiin dieselmoottorin yhteydessä. Toimilaitteet voivat olla joko perinteisesti analogia hydrauliikalla tai digitaalihyd-raulisesti ohjattuja. Diplomityö on osa tutkimusta jolla pyritään päästöttömämpiin dieselmoot-toreihin.

Stipendin luovutti Hydrau-liikka- ja Pneumatiikkayhdis-tyksen puheenjohtaja Kalle Tuohimaa.

30 FLUID Finland 1| 2012

Hydraulic Power OyLouhelantie 4, 16600 JärveläPuh: 03-7651006www.hydraulicpower.fi

Hydraulisylinterit- Vakiosylinterit asiakkaan

tarvitsemalla mitoituksella- Erikoissylinterit- RST/HST-sylinterit

Hydraulikoneikot- Suunnitellaan asiakkaan

tarpeen mukaisesti- Materiaalit ja komponentit

asiakkaan toiveiden mukaisesti

Vuokraamme myös huuhtelukoneikkoa 2x200l/min. Koeponnistuspaine max. 400bar.

hydraulic power

TÄYDEN PALVELUN HYDRAULIIKKATALO

Hallimestarinkatu 26, 20780 KAARINApuh. 02 275 4100 (vaihde), faksi 02 275 [email protected] www.raiha.com

Simsotec on osa Hollming-konsernia.

VARMISTA PAIKKASI SYKSYN

PNEUMATIIKKAKURSSILLA!

AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja.

AEL kouluttaa pneumatiikan osaajia kolmella paikka-kunnalla: Helsinki–Tampere–Oulu

Pneumatiikan ja sähköpneumatiikan perusteet10.–13.9.2012, Hotelli Victoria, Tampere8.–11.10.2012, Sokos Hotel Arina, Oulu12.–15.11.2012, AEL, Helsinki

Pneumatiikan ja sähköpneumatiikan huolto20.–21.8.2012, AEL, Helsinki

Hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet2.–4.10.2012, AEL, Helsinki

Lisätietoja: Anna Nevaranta, koulutusassistentti puh. 044 722 4754, [email protected]

AEL, KAARNATIE 400410 HELSINKIPUHELIN 09 530 71


Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry, Kaskitie 12, 33540 Tampere, Finland (03) 255 0905, [email protected]

FHPA - jo 35 vuotta jäsenyritysten asialla•Ahlsell Oy•AVS-Yhtiöt Oy•Bosch Rexroth Oy•Brevini Finland Oy•Colly Company Oy Ab•David Brown Hydraulics Finland Oy•Dunlop Hifl ex Oy•Elektro-Tukku Oy•Festo Oy•FluidHouse Oy•Freudenberg Simrit Oy•GS-Hydro Oy•HAWE Finland Oy• HL Group Oy / Helsingin Laakeri

•Hydac Oy•Hydjan Oy•Hydoring Oy•Hydraulic Piippo Oy•Hydraulic-Power Oy• Hydrauliikkahuolto K. Räihä Oy

•Hydro-Material Oy Ab•Hydroscand Oy•Hydrosystem Oy•Hyprox Oy•Hytafl ex Oy•Hytar Oy•IP-Produkter Oy•KLINGER-Ramikro Oy•Knorring Oy Ab•Lakeuden Hydro Oy•Länsihydro Oy•Martekons Oy Ab•Masino-Hydrokey Oy•Metal Work Finland Oy•Milocraft Oy•Moog Oy•MOVETEC Oy•Nestepaine Oy•Norrhydro Oy•Nurmi Hydraulics Oy•OEM Finland Oy•Oinonen Tooling•Olaer Oy

•Paineteho Oy•Parker Hannifi n Oy•Pikapaja Oy•Pneumacon Oy•PMC Polarteknik Oy Ab•Poclain Hydraulics Ab•Projecta Oy•Salhydro Oy•Sampo-Hydraulics Oy•Satatekniikka Oy•Sauer-Danfoss Oy Ab•SITEK-Palvelu Oy•SMC Pneumatics Finland Oy•Specma Hydraulic Oy•ST-Koneistus Oy•Tecalemit Oy Ab•Teknoma Oy•Telva Oy Ab•Tiivistekeskus Oy•TL-Tuotanto Oy•Toppi Oy Ab•Univer Oy

Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen keväällä ilmestyneen

Clas Hindsbergin toimittaman historiikin voi tilata toimistolta tai siihen voi tutustua pdf-muodossa yhdistyksen verkkosivuilla:

www.fhpa.fi Kovakantisen kirjan hinta on 20,-

www.fhpa.fi

Bosch Rexroth Oy

Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä.Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin.Tarjontaamme täydentävät käyttövarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoaseuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit.

Hyödynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi.

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

20102008200620042002200019981996

Documents

FLUID Finland 1/2012