FSD1049 Sanomalehden yhteiskunta 1987 · Aineisto koostuu Helsingin Sanomien 20.10.1987 julkaistun numeron luokitellusta sisällöstä. Tutkimuksen keskeinen idea on, että yhteiskunta

FSD1049

Sanomalehden yhteiskunta 1987

Koodikirja

TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Sanomalehden yhteiskunta 1987 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja jajakaja], 2020.

Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (22.9.2000).

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto33014 Tampereen yliopisto

Asiakaspalvelu:[email protected] 190 1442

Palveluportaali Aila:https://services.fsd.uta.fi/

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistohttp://www.fsd.uta.fi/

$ Koodikirjoitin.py v37 @ 2020-12-09 13:15:05.084000 $

Lukijalle

Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1049. Aineisto on ku-vailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkis-tettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selit-teet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asian-mukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antamanmalliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käy-täntöjen mukaisesti. Malliviittaus:

Pietilä, Kauko (Tampereen yliopisto) & Sondermann, Klaus (Tampereen yliopis-to): Sanomalehden yhteiskunta 1987 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2000-09-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1049

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineis-toa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuo-tetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelotietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältäätiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osastalöytyvät hakemistot.

Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulu-koissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%)ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painotta-mattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkinmuuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistäluokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan.

Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puut-tuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon,esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa ai-neiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim.’en halua sanoa’ tai ’en osaa sanoa’).

Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö

1 Aineiston kuvailu 1

1.1 Aineiston otsikot ja datan versio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

1.2 Sisällön kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

1.3 Aineiston rakenne ja keruu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

1.4 Aineiston käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

2 Muuttujat, osa-aineisto 1 5





7 Hakemistot 99

7.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

7.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

7.3 Muuttujaryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

A Muuttujaluettelo ja luokitusohjeet 111

i

Luku 1

Aineiston kuvailu

1.1 Aineiston otsikot ja datan versio

Aineiston nimi: Sanomalehden yhteiskunta 1987

Aineiston nimi englanniksi: Society in the Newspaper 1987

Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (22.9.2000).

1.2 Sisällön kuvaus

Tekijät

Pietilä, Kauko (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)Sondermann, Klaus (Tampereen yliopisto)

Aineiston tekijänoikeudet

Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.

Aineiston luovuttaja

Pietilä, Kauko (Tampereen yliopisto)

Aineisto luovutettu arkistoon

10.5.2000

Asiasanat

joukkoviestintä; sanomalehdet; sosiaalinen vuorovaikutus; yhteiskunta

1

1. Aineiston kuvailu

Tieteenala / Aihealue

OKM:n tieteenalaluokitus: Yhteiskuntatieteet

CESSDAn luokitus: Joukkoviestimet

Sarjakuvaus

Tämä aineisto kuuluu sarjaan:

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu Helsingin Sanomien 20.10.1987 julkaistun numeron luokitellusta sisällöstä.

Tutkimuksen keskeinen idea on, että yhteiskunta ylimalkaan syntyy ihmisten joutuessa/ryhtyes-sä keskenään kosketukseen ja vuorovaikutukseen. Moderni yhteiskunta syntyy välineitä käyt-tävästä kanssakäymisestä. Sanomalehti on yksi tällaisia välineitä; se on väline, jonka kauttayleisön muodostavat (sadat tuhannet) ihmiset ja lehdessä esiintyvät (tuhannet) toimijat, erityi-sesti yleisöään edustava lehti ja toimijat, joutuvat keskenään kosketukseen ja vuorovaikutuk-seen. Pääteemoiksi saatiin tämän tehtävänasettelun mukaisesti seuraavat kaksi: (1) Keitä, mitäja minkälaisia ovat lehdessä esiintyvät toimijat (lehti itse ja muut toimijat)? Toimijoita luon-nehdittiin tehtävän mukaisesti eri tavoin luokittelemalla ne lukuisten muuttujien suhteen. (2)Mitä toimijat tekevät? Varsinkin suhteessa toisiinsa? Miten erityisesti lehden ja muiden toimi-joiden väliset suhteet järjestyvät niiden toiminnassa? Toimintaa luonnehdittiin luokittelemallasiirrot lukuisten muuttujien suhteen. (3) Toimijoiden ja toiminnan kontekstina ovat lehden jututja niissä esiintyvät pelit, joita niitäkin kuvattiin useiden muuttujien avulla.

1.3 Aineiston rakenne ja keruu

Maa: Suomi

Kohdealue: Suomi

Havaintoyksikkötyyppi: Mediatyyppi: teksti

Perusjoukko/otos: Helsingin Sanomien 20.10.1987 julkaistun numeron sisältö

Aineistonkeruun ajankohta: marraskuu 1988 – elokuu 1989

Kerääjät: Pietilä, Kauko (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos); Sonder-mann, Klaus (Tampereen yliopisto)

Keruumenetelmä: Sisällönkoodaus

Keruuväline tai -ohje: Aineistonkeruuohjeistus: poimintaohje tai -suunnitelma

Aineiston ajallinen kattavuus: 20.10.1987

2

1.4. Aineiston käyttö

Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä: Kokonaisaineisto

Lähdeaineistot: Helsingin Sanomat 20.10.1987

1.4 Aineiston käyttö

Julkaisut

Pietilä, Kauko & Sondermann, Klaus (1994). Sanomalehden yhteiskunta. Tampere: Vastapaino.

Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa

https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD1049

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineiston sisältöä ja muuttujia kuvaava tekstidokumentti sekä elektronisessa että paperimuo-dossa

Aineiston sijainti

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

3

Luku 2

Muuttujat, osa-aineisto 1

[F1_FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä)

Kuvailevat tunnusluvut

tunnusluku arvokelvollisten havaintojen lkm 6950minimi 1049.00maksimi 1049.00keskiarvo 1049.00keskihajonta 0.00

[F1_FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä)



5

2. Muuttujat, osa-aineisto 1

[F1_FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedos-tosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muut-tujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu.

Frekvenssit

selite arvo n % v. %A (ks. koodikirja) 1 6950 100.0 100.0B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0

6950 100.0 100.0

[F1_FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä)



[F1_FSD_LI] Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä)

[F1_ID] Rivin järjestysnumero

Kysymysteksti

Rivin järjestysnumero


6

F1_JTUN03


[F1_TUN01] Jutun tunnus

Kysymysteksti

Jutun tunnus



[F1_SIV02] Sivunumero

Kysymysteksti

Sivunumero



[F1_JTUN03] Jutun järjestysnumero sivulla

Kysymysteksti

Jutun järjestysnumero sivulla


7



[F1_OS04] Jutun osasto

Kysymysteksti

Jutun osasto

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ilmoitus- ja mainososasto I (etusivu) 1 0 0.0 0.0artikkelisivu 2 250 3.6 3.6premiäärisivu 3 159 2.3 2.3ilmoitus- ja mainososasto II (alkuos. mainokset/il-moitukset)

4 0 0.0 0.0

kotimaanosasto 5 1739 25.0 25.0mielipideosasto 6 380 5.5 5.5lauantai-osasto 7 0 0.0 0.0horisontti-osasto 8 501 7.2 7.2kulttuuriosasto 9 524 7.5 7.5ulkomaanosasto 10 382 5.5 5.5ilmoitus- ja mainososasto III (matkailuilmoitukset) 11 0 0.0 0.0talousosasto 12 1177 16.9 16.9urheiluosasto 13 740 10.6 10.6ilmoitus- ja mainososasto IV (luokitellut ilmoitukset) 14 0 0.0 0.0sunnuntai-osasto 15 0 0.0 0.0sarjakuvat 16 76 1.1 1.1radio, tv & video 17 1022 14.7 14.7ilmoitus- ja mainososasto V (takasivu) 18 0 0.0 0.0

6950 100.0 100.0

[F1_LAJ05] Juttulaji

Kysymysteksti

Juttulaji

Frekvenssit

8

F1_KY06B

selite arvo n % v. %mainos 1 0 0.0 0.0ilmoitus 2 116 1.7 1.7pääkirjoitus 3 119 1.7 1.7muu artikkeli 4 1294 18.6 18.6esittely 5 143 2.1 2.1kolumni 6 0 0.0 0.0pakina 7 0 0.0 0.0mielipidekirjoitus 8 376 5.4 5.4pilapiirros 9 17 0.2 0.2sarjakuva 10 76 1.1 1.1muu piirros 11 0 0.0 0.0kuvajuttu 12 11 0.2 0.2reportaasi 13 402 5.8 5.8uutinen 14 2693 38.7 38.7luettelo, lista, kalenteri, rekisteri 15 1587 22.8 22.8lehden käyttöä koskeva ohje, myös sisällysluettelo 16 59 0.8 0.8muut 17 57 0.8 0.8

6950 100.0 100.0

[F1_KY06A] Jutun ennakointi premiäärisivulla

Kysymysteksti

Jutun ennakointi premiäärisivulla

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei ole ennakoiva/ennakoitu juttu 0 58 0.8 6.3premiäärisivun ennakoiva juttu 1 483 6.9 52.3sisäsivun ennakoitu juttu 2 382 5.5 41.4tieto puuttuu (SYSMIS) . 6027 86.7 –

6950 100.0 100.0

[F1_KY06B] Pääjuttu/alajuttu

Kysymysteksti

Pääjuttu/alajuttu

Frekvenssit

9


selite arvo n % v. %erillinen tai itsenäinen juttu 1 3292 47.4 47.4pääjuttu, johon liittyy alajuttu tai -juttuja 2 1449 20.8 20.8alajuttu 3 748 10.8 10.8vakio-otsikon alainen juttu 4 1461 21.0 21.0

6950 100.0 100.0

[F1_TEK07] Onko jutussa henkilötekijän nimi

Kysymysteksti

Onko jutussa henkilötekijän nimi

Frekvenssit

selite arvo n % v. %tekijää ei mainita 0 58 0.8 2.8toimitukseen kuuluva tekijä 1 1376 19.8 66.1ulkopuolinen tekijä 2 569 8.2 27.3tekijä esiintyy nimimerkin tai muun peitetunnuksensuojassa

3 78 1.1 3.7

tieto puuttuu (SYSMIS) . 4869 70.1 –6950 100.0 100.0

[F1_LAH08] Lähde

Kysymysteksti

Lähde

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei ole lähdettä 0 9 0.1 0.6lehti itse 1 1065 15.3 73.8STT (eli Suomen tietotoimisto) 2 34 0.5 2.4pohjoismaiset uutistoimistot TT, NTB, RB 3 0 0.0 0.0Reuter (englantilainen) 4 107 1.5 7.4AFP (ranskalainen) 5 0 0.0 0.0TASS ja muut neuvostoliittolaiset toimistot 6 0 0.0 0.0DPA (saksalainen) 7 0 0.0 0.0UPI (USA:lainen) 8 17 0.2 1.2AP (USA:lainen) 9 116 1.7 8.0

(taulukko jatkuu seur. sivulla)

10

F1_KUV10

(taulukko jatkuu ed. sivulta)

selite arvo n % v. %Tanjug (jugoslavialainen) 10 0 0.0 0.0Uusi Kiina 11 0 0.0 0.0Los Angeles Times 12 0 0.0 0.0New York Times 13 0 0.0 0.0Washington Post 14 0 0.0 0.0muu 15 96 1.4 6.6tieto puuttuu (SYSMIS) . 5506 79.2 –

6950 100.0 100.0

[F1_KOK09] Jutun koko palstasenttimetreinä

Kysymysteksti

Jutun koko



[F1_KUV10] Kuvien lukumäärä

Kysymysteksti

Kuvien lukumäärä



11


[F1_KK11] Kuvien koko yhteensä palstasenttimetreinä

Kysymysteksti

Kuvien koko yhteensä



[F1_ID12] Siirron tekijä

Kysymysteksti

Siirron tekijä (toimijan juttukohtainen identifikaatio)


tunnusluku arvokelvollisten havaintojen lkm 6950minimi 100.00maksimi 5200.00keskiarvo –keskihajonta –

[F1_ACT13] Toimijan toimiala

Kysymysteksti

Toimijan toimiala


tunnusluku arvokelvollisten havaintojen lkm 6603minimi 1100.00maksimi 13600.00


12

F1_YHT15


tunnusluku arvokeskiarvo –keskihajonta –

[F1_SEKT14] Toimijan sektori

Kysymysteksti

Toimijan sektori

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei voi sanoa; ei ole organisoitunut toimija 0 0 0.0 0.0yksilöllinen tai yksilökohtainen toimija, voi olla ryh-mäkin

1 609 8.8 8.9

yritystoiminnallinen sektori 10 43 0.6 0.6ylikansallinen tai kansainväl. organisaatio, ryhmitty-mä tms.

11 22 0.3 0.3

kansallinen yhtymä tai sen edustaja 12 4771 68.6 69.5alueellinen yhtymä tai sen edustaja 13 14 0.2 0.2paikallinen yhtymä tai sen edustaja 14 35 0.5 0.5valtiollinen ja puolivaltiollinen sektori 20 59 0.8 0.9ylikansallinen tai kansainväl. organisaatio, ryhmitty-mä tms.

21 7 0.1 0.1

kansallinen yhtymä tai sen edustaja 22 457 6.6 6.7yhden maan yhteen alueeseen rajoittunut yhtymä 23 41 0.6 0.6paikalliset yhtymät ja niiden edustajat 24 312 4.5 4.5kansalaisjärjestöllinen sektori 30 8 0.1 0.1kansainvälinen yhtymä tai sen edustaja (vaikkapaIOJ)

31 7 0.1 0.1

32 319 4.6 4.6kansallinen yhtymä 33 22 0.3 0.3alueellinen toimija/edustaja 34 138 2.0 2.0paikallinen 35 0 0.0 0.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 86 1.2 –

6950 100.0 100.0

[F1_YHT15] Onko toimija yhtymä vai henkilö

Kysymysteksti

Onko toimija yhtymä vai henkilö

13


Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei organisoitunut; ei voi sanoa 0 0 0.0 0.0henkilö sellaisenaan (myös useampia henkilöitä) 1 516 7.4 7.5toimija on yhtymää edustava henkilö 2 1917 27.6 27.8toimija on yhtymä, organisaatio, ryhmä tai muu vas-taava

3 4474 64.4 64.8


[F1_YLAJI16] Yhtymälaji

Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit

selite arvo n % v. %toimija on henkilö, joka edustaa vain itseään; ei voisanoa

0 0 0.0 0.0

joukko, massa, yleisö, mielenos., väki, paikallaolijat 1 17 0.2 0.3luokka 2 95 1.4 1.5piiri 3 62 0.9 1.0organisaatio, virallisryhmä 4 5984 86.1 93.8pienryhmä 5 163 2.3 2.6pari 6 60 0.9 0.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 569 8.2 –

6950 100.0 100.0

[F1_LK17] Toimijan luokka-asema

Kysymysteksti

Toimijan luokka-asema

Frekvenssit

selite arvo n % v. %luokka-asemaa ei voida päätellä tai määrittää ensin-kään

0 0 0.0 0.0


14

F1_NIM19


selite arvo n % v. %ylemmät tasot 10 7 0.1 0.6porvaristo 11 27 0.4 2.4johtajat 12 597 8.6 52.1neuvoa antavat johtajat 13 150 2.2 13.1hierarkian ulkopuoliset päätöksentekijät 14 16 0.2 1.4alemmat tasot 20 1 0.0 0.1välitön työnjohto 21 44 0.6 3.8työväenluokka 22 23 0.3 2.0puoli-itsenäiset työntekijät 23 142 2.0 12.4pientyönantajat 24 9 0.1 0.8pikkuporvaristo 25 84 1.2 7.3ei ammatissa toimiva väestö 30 45 0.6 3.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 5805 83.5 –

6950 100.0 100.0

[F1_FKT18] Faktuaalinen/fiktiivinen

Kysymysteksti

Faktuaalinen/fiktiivinen

Frekvenssit

selite arvo n % v. %toimija on todellinen 1 6699 96.4 96.4toimija on konstruoitu: luokka yhteisen omin. perus-teella

2 98 1.4 1.4

toimija on konstruoitu: yhteisö/toimija diskurssissa 3 75 1.1 1.1toimija on kuvitteellinen tai sepitteellinen 4 78 1.1 1.1

6950 100.0 100.0

[F1_NIM19] Tunnetaanko toimijan nimi ja asema

Kysymysteksti

Tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutussa

Frekvenssit

15


selite arvo n % v. %ei voi sanoa; toimija konstruoitu tai fiktiivinen 0 7 0.1 0.3toimijan nimi ja asema ei selvillä - toimija epämääräi-nen

1 151 2.2 7.1

toimijan nimi ja asema ei selvillä - toimija generali-soituna

2 14 0.2 0.7

nimi käy selville, mutta asema ei 3 148 2.1 7.0asema käy selville, mutta nimi ei 4 253 3.6 11.9toimijan nimi ja asema käyvät jutusta selville 5 1547 22.3 73.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 4830 69.5 –

6950 100.0 100.0

[F1_KV20] Toimijan kotipaikka: kansainvälinen luokitus

Kysymysteksti

Toimijan kotipaikka: kansainvälinen luokitus



[F1_FIN21] Toimijan kotipaikka: suomalainen luokitus

Kysymysteksti

Toimijan kotipaikka: suomalainen luokitus

Frekvenssit

selite arvo n % v. %kotipaikka ei käy selville; ei mielekästä kiinnittää 0 0 0.0 0.0ei suomalainen 1 506 7.3 7.8Uudenmaan lääni 2 5515 79.4 85.1Turun ja Porin lääni 3 87 1.3 1.3Ahvenanmaa 4 0 0.0 0.0Hämeen lääni 5 129 1.9 2.0Kymen lääni 6 30 0.4 0.5


16

F1_SOS22


selite arvo n % v. %Mikkelin lääni 7 18 0.3 0.3Pohjois-Karjalan lääni 8 39 0.6 0.6Kuopion lääni 9 80 1.2 1.2Keski-Suomen lääni 10 8 0.1 0.1Vaasan lääni 11 9 0.1 0.1Oulun lääni 12 15 0.2 0.2Lapin lääni 13 48 0.7 0.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 466 6.7 –

6950 100.0 100.0

[F1_SOS22] Toimijan pelin sosiologinen luonne

Kysymysteksti

Toimijan pelin sosiologinen luonne (suhteessa muiden peleihin)

Frekvenssit

selite arvo n % v. %yhdenmukaistuminen 1 409 5.9 18.5erilaistuminen 2 90 1.3 4.1järjestäytyminen 3 450 6.5 20.3herruus ja alistus 4 125 1.8 5.6sosialisaatio 5 120 1.7 5.4porrastus ja tasojen muodostus 6 57 0.8 2.6professionalisoituminen 7 73 1.1 3.3valikoituminen (selektio) 8 8 0.1 0.4vapautuminen 9 143 2.1 6.5yksilöityminen, erilleen asettuminen ja vieraantumi-nen

10 119 1.7 5.4

sosialismi 11 0 0.0 0.0riisto 12 4 0.1 0.2universalismi 13 34 0.5 1.5suosiminen ja lahjominen (partikularismi) 14 5 0.1 0.2institutionaalistuminen 15 296 4.3 13.4formalismi ja luutuminen 16 4 0.1 0.2omaehtoisuus 17 33 0.5 1.5nurinkääntyminen (perversio) 18 22 0.3 1.0politisoituminen 19 208 3.0 9.4radikalisoituminen 20 16 0.2 0.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 4734 68.1 –

6950 100.0 100.0

17


[F1_AKT23] Aktanttiasemointi

Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei voi luokittaa; sivulliset, syrjästäseuraajat, todistajat 0 0 0.0 0.0aktanttisubjekti (kertomuksen sankari) 1 929 13.4 41.9aktanttiobjekti (se kadotettu, jota sankari hakee) 2 95 1.4 4.3vastasubjekti (kertomuksen konna) 3 217 3.1 9.8auttaja (aktanttisubjektin auttaja) 4 702 10.1 31.7vastustaja (vastasubjektin auttaja) 5 84 1.2 3.8lähettäjä 6 140 2.0 6.3vastaanottaja 7 51 0.7 2.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 4732 68.1 –

6950 100.0 100.0

[F1_TI24] Ainoan/journalistisesti kesk. pelin toimiala

Kysymysteksti

Ainoan/journalistisesti keskeisimmän pelin toimiala



[F1_TII25] Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala

Kysymysteksti

Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala


18

F1_EP28


[F1_AI26] Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä

Kysymysteksti

Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä



[F1_AII27] Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä

Kysymysteksti




[F1_EP28] Episodin numero

Kysymysteksti

Episodin numero


19



[F1_PNRO29] Puheteon numero

Kysymysteksti

Puheteon numero



[F1_SNR30] Siirron numero

Kysymysteksti

Siirron numero



[F1_RNR31] Siirron rekisteröintikerran numero

Kysymysteksti

Siirron rekisteröintikerran numero


20

F1_TIM35


[F1_TXT32] Tekstilaji, jossa siirto sijaitsee

Kysymysteksti

Tekstilaji, jossa siirto sijaitsee

Frekvenssit

selite arvo n % v. %vakio-otsikko 1 32 0.5 0.5jutun pääotsikon ylärivi 2 15 0.2 0.2pääotsikon päärivi 3 264 3.8 3.8jutun pääotsikon alarivi 4 39 0.6 0.6väliotsikko 5 163 2.3 2.3ingressi 6 420 6.0 6.0kuvateksti, kuva itse 7 254 3.7 3.7jutun vars. tekstiaines, ns. leipäteksti 8 5662 81.5 81.5muu 9 101 1.5 1.5

6950 100.0 100.0

[F1_PK34] Missä siirto on tehty: paikka

Kysymysteksti

Missä siirto on tehty: paikka

Frekvenssit

selite arvo n % v. %siirto tehdään lehden ulkopuolella 1 900 12.9 12.9siirto tehdään lehdessä itsessään 2 6050 87.1 87.1

6950 100.0 100.0

[F1_TIM35] Milloin siirto on tehty: aika

Kysymysteksti

Milloin siirto on tehty: aika

21


Frekvenssit

selite arvo n % v. %aikaa ei voi määrittää 0 0 0.0 0.0preesens: lehdessä tehtyjen siirtojen aika 1 6050 87.1 87.1imperfekti: jutussa käs. uutistapahtuman tai vast. aika 2 431 6.2 6.2perfekti: uutistapahtumaa välittömästi edelt. tapaht.aika

3 274 3.9 3.9

pluskvamperfekti: tapahtuma-ajankohta kuuluu histo-riaan

4 195 2.8 2.8

6950 100.0 100.0

[F1_ALP36] Lehdessä tehtyjen siirtojen alkuperä

Kysymysteksti

Lehdessä tehtyjen siirtojen alkuperä

Frekvenssit

selite arvo n % v. %siirtoa ei ole tehty lehdessä 0 0 0.0 0.0originaali diskurssi 1 3516 50.6 58.1nojautuva diskurssi 2 1839 26.5 30.4referaatio 3 444 6.4 7.3lainaus 4 251 3.6 4.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 900 12.9 –

6950 100.0 100.0

[F1_DY37_12] Diskurssiyhteys: toimija, johon siirtäjä todennäköisesti no-jautuu

Kysymysteksti

Diskurssiyhteys




22

F1_DY37_14



[F1_DY37_13] Diskurssiyhteys: toimijan toimiala

Kysymysryhmän esiteksti

Diskurssiyhteys

Kysymysteksti

Toimijan toimiala



[F1_DY37_14] Diskurssiyhteys: toimijan sektori


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti

Toimijan sektori

Frekvenssit


1 95 1.4 4.2


23



selite arvo n % v. %yritystoiminnallinen sektori 10 43 0.6 1.9ylikansallinen tai kansainväl. organisaatio, ryhmitty-mä tms.

11 118 1.7 5.2


21 0 0.0 0.0


31 1 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_DY37_15] Diskurssiyhteys: onko toimija yhtymä vai henkilö


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti


Frekvenssit


3 1547 22.3 66.9

tieto puuttuu (SYSMIS) . 4637 66.7 –


24

F1_DY37_17


selite arvo n % v. %6950 100.0 100.0

[F1_DY37_16] Diskurssiyhteys: yhtymälaji


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_DY37_17] Diskurssiyhteys: toimijan luokka-asema


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti


Frekvenssit

25



0 0 0.0 0.0

ylemmät tasot 10 0 0.0 0.0porvaristo 11 27 0.4 3.3johtajat 12 564 8.1 69.3neuvoa antavat johtajat 13 37 0.5 4.5hierarkian ulkopuoliset päätöksentekijät 14 23 0.3 2.8alemmat tasot 20 0 0.0 0.0välitön työnjohto 21 59 0.8 7.2työväenluokka 22 2 0.0 0.2puoli-itsenäiset työntekijät 23 50 0.7 6.1pientyönantajat 24 0 0.0 0.0pikkuporvaristo 25 28 0.4 3.4ei ammatissa toimiva väestö 30 24 0.3 2.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 6136 88.3 –

6950 100.0 100.0

[F1_DY37_18] Diskurssiyhteys: faktuaalinen/fiktiivinen


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti


Frekvenssit


2 93 1.3 4.0

toimija on konstruoitu: yhteisö/toimija diskurssissa 3 30 0.4 1.3toimija on kuvitteellinen tai sepitteellinen 4 2 0.0 0.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 4615 66.4 –

6950 100.0 100.0

[F1_DY37_19] Diskurssiyhteys: tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutus-sa


Diskurssiyhteys

26

F1_DY37_21

Kysymysteksti


Frekvenssit


1 80 1.2 3.6


2 10 0.1 0.5


6950 100.0 100.0

[F1_DY37_20] Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - kansainvälinen luo-kitus


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti




[F1_DY37_21] Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - suomalainen luoki-tus


Diskurssiyhteys

27


Kysymysteksti


Frekvenssit

selite arvo n % v. %kotipaikka ei käy selville; ei mielekästä kiinnittää 0 0 0.0 0.0ei suomalainen 1 492 7.1 24.2Uudenmaan lääni 2 1150 16.5 56.5Turun ja Porin lääni 3 77 1.1 3.8Ahvenanmaa 4 0 0.0 0.0Hämeen lääni 5 171 2.5 8.4Kymen lääni 6 18 0.3 0.9Mikkelin lääni 7 41 0.6 2.0Pohjois-Karjalan lääni 8 37 0.5 1.8Kuopion lääni 9 13 0.2 0.6Keski-Suomen lääni 10 4 0.1 0.2Vaasan lääni 11 5 0.1 0.2Oulun lääni 12 6 0.1 0.3Lapin lääni 13 20 0.3 1.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 4916 70.7 –

6950 100.0 100.0

[F1_DY37_22] Diskurssiyhteys: toimijan pelin sosiologinen luonne


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti


Frekvenssit

selite arvo n % v. %yhdenmukaistuminen 1 1215 17.5 53.5erilaistuminen 2 17 0.2 0.7järjestäytyminen 3 364 5.2 16.0herruus ja alistus 4 35 0.5 1.5sosialisaatio 5 70 1.0 3.1porrastus ja tasojen muodostus 6 30 0.4 1.3


28

F1_DY37_23


selite arvo n % v. %professionalisoituminen 7 76 1.1 3.3valikoituminen (selektio) 8 4 0.1 0.2vapautuminen 9 90 1.3 4.0yksilöityminen, erilleen asettuminen ja vieraantumi-nen

10 42 0.6 1.8


6950 100.0 100.0

[F1_DY37_23] Diskurssiyhteys: aktanttiasemointi


Diskurssiyhteys

Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit


6950 100.0 100.0

29


[F1_OS38_12] Siirron osoite

Kysymysteksti

Siirron osoite



[F1_OS38_13] Osoitteena olevan toimijan toimiala


Siirron osoite

Kysymysteksti

Toimijan toimiala



[F1_OS38_14] Osoitteena olevan toimijan sektori


Siirron osoite

Kysymysteksti

Toimijan sektori

30

F1_OS38_15

Frekvenssit


1 66 0.9 7.6


11 16 0.2 1.8


21 14 0.2 1.6


31 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_15] Onko osoitteena oleva toimija yhtymä vai henkilö


Siirron osoite

Kysymysteksti


Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei organisoitunut; ei voi sanoa 0 0 0.0 0.0henkilö sellaisenaan (myös useampia henkilöitä) 1 48 0.7 5.1


31



selite arvo n % v. %toimija on yhtymää edustava henkilö 2 223 3.2 23.5toimija on yhtymä, organisaatio, ryhmä tai muu vas-taava

3 677 9.7 71.4


[F1_OS38_16] Osoitteena olevan toimijan yhtymälaji


Siirron osoite

Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_17] Osoitteena olevan toimijan luokka-asema


Siirron osoite

Kysymysteksti


Frekvenssit

32

F1_OS38_19


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_18] Osoitteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen


Siirron osoite

Kysymysteksti


Frekvenssit


2 94 1.4 9.9


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_19] Tunnetaanko osoitteena olevan toimijan nimi ja asema ju-tussa


Siirron osoite

33


Kysymysteksti


Frekvenssit


1 44 0.6 10.7


2 1 0.0 0.2


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_20] Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luo-kitus


Siirron osoite

Kysymysteksti




[F1_OS38_21] Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luoki-tus


Siirron osoite

34

F1_OS38_22

Kysymysteksti


Frekvenssit


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_22] Osoitteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne


Siirron osoite

Kysymysteksti


Frekvenssit



35




10 29 0.4 8.0


6950 100.0 100.0

[F1_OS38_23] Osoitteena oleva toimija: aktanttiasemointi


Siirron osoite

Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit


6950 100.0 100.0

36

F1_KO39_14

[F1_KO39_12] Siirron kohde

Kysymysteksti

Siirron kohde



[F1_KO39_13] Kohteena olevan toimijan toimiala


Siirron kohde

Kysymysteksti

Toimijan toimiala



[F1_KO39_14] Kohteena olevan toimijan sektori


Siirron kohde

Kysymysteksti

Toimijan sektori

37


Frekvenssit


1 270 3.9 17.7


11 19 0.3 1.2


21 41 0.6 2.7


31 2 0.0 0.1


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_15] Onko kohteena oleva toimija yhtymä vai henkilö


Siirron kohde

Kysymysteksti


Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei organisoitunut; ei voi sanoa 0 0 0.0 0.0henkilö sellaisenaan (myös useampia henkilöitä) 1 218 3.1 11.9


38

F1_KO39_17


selite arvo n % v. %toimija on yhtymää edustava henkilö 2 278 4.0 15.2toimija on yhtymä, organisaatio, ryhmä tai muu vas-taava

3 1337 19.2 72.9


[F1_KO39_16] Kohteena olevan toimijan yhtymälaji


Siirron kohde

Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_17] Kohteena olevan toimijan luokka-asema


Siirron kohde

Kysymysteksti


Frekvenssit

39



0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_18] Kohteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen


Siirron kohde

Kysymysteksti


Frekvenssit


2 394 5.7 21.4


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_19] Tunnetaanko kohteena olevan toimijan nimi ja asema ju-tussa


Siirron kohde

40

F1_KO39_21

Kysymysteksti


Frekvenssit


1 94 1.4 7.7


2 21 0.3 1.7


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_20] Kohteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luo-kitus


Siirron kohde

Kysymysteksti




[F1_KO39_21] Kohteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luoki-tus


Siirron kohde

41


Kysymysteksti


Frekvenssit


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_22] Kohteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne


Siirron kohde

Kysymysteksti


Frekvenssit



42

F1_KO39_23



10 127 1.8 10.0


6950 100.0 100.0

[F1_KO39_23] Kohteena oleva toimija: aktanttiasemointi


Siirron kohde

Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit


6950 100.0 100.0

43


[F1_AS40] Siirron tekijän ulkopuolisuus/asianosaisuus

Kysymysteksti

Siirron tekijän ulkopuolisuus/asianosaisuus

Frekvenssit

selite arvo n % v. %sisältönä toimintaa koskevat tiedot 10 2457 35.4 35.4sisältönä toimintaa koskeva reflektointi 20 757 10.9 10.9sisältönä toiminnan suhteen tapahtuva toiminta 30 588 8.5 8.5

31 1 0.0 0.0sisältönä asiaa koskevat tiedot 40 1177 16.9 16.9sisältönä asiaa koskeva reflektointi 50 609 8.8 8.8sisältönä asian suhteen tapahtuva toiminta 60 0 0.0 0.0varsinaiset asian suhteen tapahtuvat toimintasiirrot 61 953 13.7 13.7neuvova, tukeva, säestävä ja opastava asiaa koskevatoiminta

62 148 2.1 2.1

edeltävä asiaa koskeva toiminta 63 220 3.2 3.2passiivinen osallistuminen asiaan (oleminen paikanpäällä)

64 40 0.6 0.6

6950 100.0 100.0

[F1_B41] Siirron interaktiolaji Balesin mukaan: verbaali toiminta

Kysymysteksti

Siirron interaktiolaji Balesin mukaan: verbaali toiminta

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei voi määrittää 0 0 0.0 0.0tunnealue: myönteinen 100 0 0.0 0.0myönteiset reaktiot 110 0 0.0 0.0os. yht.kuul., koh. toisten sos. asemaa, auttaa, palkit-see

111 97 1.4 1.6

os. vapautuneisuutta, tyytyväisyyttä, laskee leikkiä,nauraa

112 67 1.0 1.1

on samaa mieltä, os. pass. hyväks, ymmärtää, yhtyy,mukautuu

113 116 1.7 1.9

tehtäväalue: puolueeton 200 0 0.0 0.0


44

F1_T42


selite arvo n % v. %vastausyritykset 210 0 0.0 0.0tekee ehd., antaa toim.ohj. toisten itsenäisyyden sall.raj.

211 388 5.6 6.2

ilmaisee mielipiteen, arvostelun, tunteen, toiveen 212 936 13.5 15.1antaa opastusta, selostaa, toistaa, selventää, varmen-taa

213 4145 59.6 66.7

kysymykset 220 0 0.0 0.0pyytää opastusta, selostusta, toistoa, varmennusta 221 21 0.3 0.3kysyy mielipidettä, arvostelua, tunnesävyn ilmaisua 222 26 0.4 0.4pyytää ehdotusta, toimintaohjeita, mahdoll. toiminta-tapoja

223 25 0.4 0.4

tunnealue: kielteinen 300 0 0.0 0.0kielteiset reaktiot 310 0 0.0 0.0on eri mieltä, os. pass. torjuntaa, muodoll., ei annaapua

311 100 1.4 1.6

osoittaa jännittyneisyyttä, pyytää apua, vetäytyy syr-jään

312 247 3.6 4.0

os. vihamiel., väheksyy toisten sos. asemaa, puolus-tautuu

313 47 0.7 0.8


[F1_T42] Siirron interaktiolaji: toimintasiirrot

Kysymysteksti

Siirron interaktiolaji: toimintasiirrot

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei voi sanoa; ei ole toimintaa, vaan balesilaista vuoro-vaik.

0 0 0.0 0.0

1 1 0.0 0.1toiseen kohdistuva myönteinen toiminta 10 0 0.0 0.0rakkaudenteot, hellyydenosoitukset, hyväilemisetyms.

11 0 0.0 0.0

ystävyydenosoitukset 12 16 0.2 2.3toisen auttam., toisen tilanteen/aseman helpottam./ke-vent.

13 58 0.8 8.3

yht.työn ehdottaminen tai tarj., yhteistoim:aan ryh-tym.

14 142 2.0 20.2


45



selite arvo n % v. %muodoll. kohteliaisuus, kumarrukset, kättelyt, ojent.yms.

15 8 0.1 1.1

lähestyminen ei-vihamielisin aikein 16 10 0.1 1.4asiaan tai tehtävään kuuluva toiminta 20 0 0.0 0.0valmistelu, kohteen tai tilanteen tutkiminen yms. 21 35 0.5 5.0toteutus, asian/teht:n toteutt. täht. valmist./muutt.toim.

22 241 3.5 34.3

viimeistely, tuloksen tarkastelu ja arviointi 23 9 0.1 1.3toiseen kohdistuva kielteinen toiminta 30 5 0.1 0.7lähestym. ei-ystäväll. aikein, uhkaaminen; samoin pa-kenem.

31 24 0.3 3.4

estäminen, sulkeminen pois/ulkop:lle; pidättäminenyms.

32 73 1.1 10.4

toisen vaivaaminen, kiusaaminen, rasittaminen 33 18 0.3 2.6riidan haastaminen 34 15 0.2 2.1vihamielisyyden osoittaminen, käsiksi käyminenyms.

35 4 0.1 0.6

vahingoittaminen 36 40 0.6 5.7surmaaminen 37 3 0.0 0.4tieto puuttuu (SYSMIS) . 6248 89.9 –

6950 100.0 100.0

[F1_S43] Siirron illokutiivinen laji Searlen mukaan

Kysymysteksti

Siirron illokutiivinen laji Searlen mukaan

Frekvenssit

selite arvo n % v. %illokutiivista lajia ei voi määrittää 0 0 0.0 0.0assertiivit 1 4589 66.0 72.9direktiivit 2 596 8.6 9.5kommissiivit 3 338 4.9 5.4ekspressiivit 4 630 9.1 10.0deklaraatiot 5 141 2.0 2.2tieto puuttuu (SYSMIS) . 656 9.4 –

6950 100.0 100.0

46

F1_AL46_12

[F1_V44] Mihin siirto on vastaus

Kysymysteksti

Mihin siirto on vastaus

Frekvenssit

selite arvo n % v. %siirto ei ole vastaussiirto 0 0 0.0 0.0siirto on vastaus yksittäiseen siirtoon 1 2235 32.2 52.7siirto on vastaus siirtokokonaisuuteen eli diskurssiin 2 2004 28.8 47.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 2711 39.0 –

6950 100.0 100.0

[F1_ALS45] Aloitesiirron tunnus

Kysymysteksti

Aloitesiirron tunnus



[F1_AL46_12] Aloitteen tekijän identifikaatio

Kysymysteksti

Aloitteen tekijän identifikaatio




47




[F1_AL46_13] Aloitteen tekijänä olevan toimijan toimiala



Kysymysteksti

Toimijan toimiala



[F1_AL46_14] Aloitteen tekijänä olevan toimijan sektori



Kysymysteksti

Toimijan sektori

Frekvenssit


1 493 7.1 12.3


48

F1_AL46_15


selite arvo n % v. %yritystoiminnallinen sektori 10 92 1.3 2.3ylikansallinen tai kansainväl. organisaatio, ryhmitty-mä tms.

11 133 1.9 3.3


21 34 0.5 0.9


31 6 0.1 0.2


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_15] Onko aloitteen tekijänä oleva toimija yhtymä vai henkilö



Kysymysteksti


Frekvenssit


3 2822 40.6 68.0

tieto puuttuu (SYSMIS) . 2801 40.3 –


49



selite arvo n % v. %6950 100.0 100.0

[F1_AL46_16] Aloitteen tekijänä olevan toimijan yhtymälaji



Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_17] Aloitteen tekijänä olevan toimijan luokka-asema



Kysymysteksti


Frekvenssit

50

F1_AL46_19


0 0 0.0 0.0


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_18] Aloitteen tekijän oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen



Kysymysteksti


Frekvenssit


2 277 4.0 6.6


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_19] Tunnetaanko aloitteen tekijänä olevan toimijan nimi ja ase-ma jutussa



51


Kysymysteksti


Frekvenssit


1 173 2.5 5.1


2 42 0.6 1.2


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_20] Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - kv. luokitus



Kysymysteksti




[F1_AL46_21] Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - suomal. luo-kitus



52

F1_AL46_22

Kysymysteksti


Frekvenssit


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_22] Aloitteen tekijänä olevan toimijan pelin sosiologinen luonne



Kysymysteksti


Frekvenssit



53




10 226 3.3 6.2


6950 100.0 100.0

[F1_AL46_23] Aloitteen tekijänä oleva toimija: aktanttiasemointi



Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit


6950 100.0 100.0

54

F1_VTL48

[F1_VT47] Vastaustavat: yleisluokittelu

Kysymysteksti

Vastaustavat: yleisluokittelu

Frekvenssit

selite arvo n % v. %siirto ei ole vastaussiirto 0 0 0.0 0.0vastaaja kuullut aloitteen/herätteen 1 2341 33.7 55.3vastaaja kuullut aloitteen/herätteen - ei ymmärrä sitä 2 2 0.0 0.0vastaaja kuullut aloitteen/herätteen - kaipaa lisäinfoa 3 2 0.0 0.0vastaaja kuullut aloitteen/herätteen ja ymmärtänyt sen 4 891 12.8 21.0vastaaja kuullut aloitteen/herätteen, ymmärtää sen javastaa

5 1000 14.4 23.6


[F1_VTL48] Vastauksen luonne keskustelussa

Kysymysteksti

Vastauksen luonne keskustelussa

Frekvenssit

selite arvo n % v. %siirto ei ole vastaussiirto 0 1 0.0 0.0siirto on vastaussiirto, mutta ei ole luokitettavissa 1 3088 44.4 73.1

4 1 0.0 0.05 2 0.0 0.0

torjuvat vastaukset 10 139 2.0 3.3aloitesiirto on tarpeeton, turha 11 12 0.2 0.3aloitesiirto on perusteeton, perustelematon, ei oikeut.yms.

12 89 1.3 2.1

aloitesiirto on vilpillinen, ei hyvässä uskossa 13 21 0.3 0.5aloitesiirto on lyhytnäköinen, vahingollinen yms. 14 91 1.3 2.2aloitesiirto on ristiriitainen 15 20 0.3 0.5aloitteen tekijän asema on kys.al.: ei oikeutta aloittee-seen

16 7 0.1 0.2

aloitesiirto on laiton, vastoin normeja, tapoja jne. 17 78 1.1 1.8affirmatiiviset vastaukset 20 165 2.4 3.9


55



selite arvo n % v. %aloitesiirto on tarpeellinen: juuri sitä mitä tarvitaan 21 34 0.5 0.8aloitesiirrolle on perusteensa, hyvät syynsä 22 82 1.2 1.9aloitesiirto on vilpitön, hyvässä uskossa 23 10 0.1 0.2aloitesiirto on kaukonäköinen, viisas, ovela; hyvä siir-to

24 42 0.6 1.0

vastaus jatkaa aloitesiirtoa viemällä sitä eteenpäin 25 67 1.0 1.6aloitesiirto asettaa välttämättömyyden, jota on nouda-tettava

26 10 0.1 0.2

aloitesiirto on johdonmukainen 27 11 0.2 0.3aloitteen tekijän aseman tunnustaminen 28 11 0.2 0.3sekoittuneet vastaukset 30 122 1.8 2.9aloitteeseen vastataan neuv.tarj:lla; myös perust. ky-syminen

31 55 0.8 1.3

ironinen vastaus 32 34 0.5 0.8vastaus ivaa, tekee pilaa, on pisteliäs 33 18 0.3 0.4vastaus absurdoi aloitteen 34 15 0.2 0.4vastaus banalisoi aloitteen, särkee lumouksen, il-luusiot

35 1 0.0 0.0


56

Luku 3



Kysymysteksti





Kysymysteksti




57



Kysymysteksti


Frekvenssit


225 100.0 100.0


Kysymysteksti





Kysymysteksti



Kysymysteksti



58

F2_JTUN03



Kysymysteksti

Jutun tunnus




Kysymysteksti

Sivunumero




Kysymysteksti



59




Kysymysteksti

Jutun osasto

Frekvenssit


4 0 0.0 0.0


225 100.0 100.0


Kysymysteksti

Juttulaji

Frekvenssit

60

F2_KY06B

selite arvo n % v. %mainos 1 0 0.0 0.0ilmoitus 2 22 9.8 9.8pääkirjoitus 3 3 1.3 1.3muu artikkeli 4 24 10.7 10.7esittely 5 4 1.8 1.8kolumni 6 0 0.0 0.0pakina 7 0 0.0 0.0mielipidekirjoitus 8 13 5.8 5.8pilapiirros 9 2 0.9 0.9sarjakuva 10 9 4.0 4.0muu piirros 11 0 0.0 0.0kuvajuttu 12 0 0.0 0.0reportaasi 13 6 2.7 2.7uutinen 14 102 45.3 45.3luettelo, lista, kalenteri, rekisteri 15 26 11.6 11.6lehden käyttöä koskeva ohje, myös sisällysluettelo 16 9 4.0 4.0muut 17 5 2.2 2.2

225 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


225 100.0 100.0


Kysymysteksti

Pääjuttu/alajuttu

Frekvenssit

61


selite arvo n % v. %erillinen tai itsenäinen juttu 1 114 50.7 50.7pääjuttu, johon liittyy alajuttu tai -juttuja 2 19 8.4 8.4alajuttu 3 25 11.1 11.1vakio-otsikon alainen juttu 4 67 29.8 29.8

225 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


3 5 2.2 6.7


[F2_LAH08] Lähde

Kysymysteksti

Lähde

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei ole lähdettä 0 28 12.4 40.0lehti itse 1 30 13.3 42.9STT (eli Suomen tietotoimisto) 2 3 1.3 4.3pohjoismaiset uutistoimistot TT, NTB, RB 3 0 0.0 0.0Reuter (englantilainen) 4 4 1.8 5.7AFP (ranskalainen) 5 0 0.0 0.0TASS ja muut neuvostoliittolaiset toimistot 6 0 0.0 0.0DPA (saksalainen) 7 0 0.0 0.0UPI (USA:lainen) 8 1 0.4 1.4AP (USA:lainen) 9 2 0.9 2.9


62

F2_KUV10


selite arvo n % v. %Tanjug (jugoslavialainen) 10 0 0.0 0.0Uusi Kiina 11 0 0.0 0.0Los Angeles Times 12 0 0.0 0.0New York Times 13 0 0.0 0.0Washington Post 14 0 0.0 0.0muu 15 2 0.9 2.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 155 68.9 –

225 100.0 100.0


Kysymysteksti

Jutun koko




Kysymysteksti

Kuvien lukumäärä



63



Kysymysteksti




64

Luku 4



Kysymysteksti





Kysymysteksti




65



Kysymysteksti


Frekvenssit


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti





Kysymysteksti



Kysymysteksti



66

F3_JTUN03



Kysymysteksti

Jutun tunnus




Kysymysteksti

Sivunumero




Kysymysteksti



67




Kysymysteksti

Jutun osasto

Frekvenssit


4 0 0.0 0.0


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti

Juttulaji

Frekvenssit

68

F3_KY06B

selite arvo n % v. %mainos 1 0 0.0 0.0ilmoitus 2 123 3.7 3.7pääkirjoitus 3 36 1.1 1.1muu artikkeli 4 539 16.1 16.1esittely 5 112 3.3 3.4kolumni 6 0 0.0 0.0pakina 7 0 0.0 0.0mielipidekirjoitus 8 179 5.4 5.4pilapiirros 9 10 0.3 0.3sarjakuva 10 71 2.1 2.1muu piirros 11 0 0.0 0.0kuvajuttu 12 7 0.2 0.2reportaasi 13 131 3.9 3.9uutinen 14 1144 34.2 34.2luettelo, lista, kalenteri, rekisteri 15 936 28.0 28.0lehden käyttöä koskeva ohje, myös sisällysluettelo 16 23 0.7 0.7muut 17 32 1.0 1.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 1 0.0 –

3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti

Pääjuttu/alajuttu

Frekvenssit

69


selite arvo n % v. %erillinen tai itsenäinen juttu 1 1531 45.8 45.9pääjuttu, johon liittyy alajuttu tai -juttuja 2 569 17.0 17.1alajuttu 3 427 12.8 12.8vakio-otsikon alainen juttu 4 809 24.2 24.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 8 0.2 –

3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


3 30 0.9 3.4


[F3_LAH08] Lähde

Kysymysteksti

Lähde

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei ole lähdettä 0 4 0.1 0.7lehti itse 1 445 13.3 75.2STT (eli Suomen tietotoimisto) 2 40 1.2 6.8pohjoismaiset uutistoimistot TT, NTB, RB 3 0 0.0 0.0Reuter (englantilainen) 4 46 1.4 7.8AFP (ranskalainen) 5 0 0.0 0.0TASS ja muut neuvostoliittolaiset toimistot 6 0 0.0 0.0DPA (saksalainen) 7 0 0.0 0.0UPI (USA:lainen) 8 5 0.1 0.8


70

F3_KUV10


selite arvo n % v. %AP (USA:lainen) 9 40 1.2 6.8Tanjug (jugoslavialainen) 10 0 0.0 0.0Uusi Kiina 11 0 0.0 0.0Los Angeles Times 12 0 0.0 0.0New York Times 13 0 0.0 0.0Washington Post 14 0 0.0 0.0muu 15 12 0.4 2.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 2752 82.3 –

3344 100.0 100.0


Kysymysteksti

Jutun koko




Kysymysteksti

Kuvien lukumäärä



71



Kysymysteksti





Kysymysteksti

Toimijan toimiala




Kysymysteksti

Toimijan sektori

Frekvenssit


1 573 17.1 20.2


72

F3_YHT15


selite arvo n % v. %2 1 0.0 0.0


11 53 1.6 1.9


21 18 0.5 0.6


31 10 0.3 0.4


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


3 2188 65.4 68.5


73



Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 1 0.0 0.0


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


0 0 0.0 0.0

ylemmät tasot 10 16 0.5 1.8porvaristo 11 48 1.4 5.4johtajat 12 253 7.6 28.2neuvoa antavat johtajat 13 34 1.0 3.8hierarkian ulkopuoliset päätöksentekijät 14 14 0.4 1.6alemmat tasot 20 7 0.2 0.8välitön työnjohto 21 42 1.3 4.7työväenluokka 22 42 1.3 4.7puoli-itsenäiset työntekijät 23 170 5.1 19.0pientyönantajat 24 6 0.2 0.7pikkuporvaristo 25 139 4.2 15.5ei ammatissa toimiva väestö 30 126 3.8 14.0


74

F3_NIM19


selite arvo n % v. %tieto puuttuu (SYSMIS) . 2447 73.2 –

3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


2 516 15.4 15.5


3344 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


1 85 2.5 3.6


2 17 0.5 0.7


3344 100.0 100.0

75



Kysymysteksti





Kysymysteksti


Frekvenssit


3344 100.0 100.0

76

F3_AKT23

[F3_SOS22] Toimijan pelin sosiologinen luonne

Kysymysteksti


Frekvenssit

selite arvo n % v. %yhdenmukaistuminen 1 517 15.5 32.8erilaistuminen 2 202 6.0 12.8järjestäytyminen 3 335 10.0 21.3herruus ja alistus 4 83 2.5 5.3sosialisaatio 5 52 1.6 3.3porrastus ja tasojen muodostus 6 12 0.4 0.8professionalisoituminen 7 24 0.7 1.5valikoituminen (selektio) 8 11 0.3 0.7vapautuminen 9 72 2.2 4.6yksilöityminen, erilleen asettuminen ja vieraantumi-nen

10 65 1.9 4.1


3344 100.0 100.0

[F3_AKT23] Aktanttiasemointi

Kysymysteksti

Aktanttiasemointi

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ei voi luokittaa; sivulliset, syrjästäseuraajat, todistajat 0 0 0.0 0.0


77



selite arvo n % v. %aktanttisubjekti (kertomuksen sankari) 1 488 14.6 22.7aktanttiobjekti (se kadotettu, jota sankari hakee) 2 341 10.2 15.8vastasubjekti (kertomuksen konna) 3 185 5.5 8.6auttaja (aktanttisubjektin auttaja) 4 648 19.4 30.1vastustaja (vastasubjektin auttaja) 5 76 2.3 3.5lähettäjä 6 164 4.9 7.6vastaanottaja 7 251 7.5 11.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 1191 35.6 –

3344 100.0 100.0

[F3_TI24] Ainoan/journalistisesti kesk. pelin toimiala

Kysymysteksti

Ainoan/journalistisesti keskeisimmän pelin toimiala



[F3_TII25] Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala

Kysymysteksti

Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala



78

F3_AII27

[F3_AI26] Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä

Kysymysteksti




[F3_AII27] Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä

Kysymysteksti




79

Luku 5



Kysymysteksti





Kysymysteksti




81



Kysymysteksti


Frekvenssit


1540 100.0 100.0


Kysymysteksti





Kysymysteksti



Kysymysteksti



82

F4_OS04



Kysymysteksti

Sivunumero




Kysymysteksti





Kysymysteksti

Jutun osasto

Frekvenssit

83



4 35 2.3 2.3


1540 100.0 100.0


Kysymysteksti

Jutun koko




Kysymysteksti

Kuvien lukumäärä


84

F4_MPUHE


[F4_TEST] Tavaraestetiikka

Kysymysteksti

Tavaraestetiikka

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ilmoituksessa/mainoksessa ei esiinny tavaraest. muo-toilua

0 0 0.0 0.0

tavaraestetiikkaa esiintyy (mainokset) 1 96 6.2 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 1444 93.8 –

1540 100.0 100.0

[F4_LOGO] Logo

Kysymysteksti

Logo

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ilmoituksessa/mainoksessa ei ole ilmoittajan logoa 0 0 0.0 0.0logo esiintyy 1 101 6.6 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 1439 93.4 –

1540 100.0 100.0

[F4_MPUHE] Myyntipuhe

Kysymysteksti

Myyntipuhe

Frekvenssit

85


selite arvo n % v. %myyntipuhetta ei esiinny 0 0 0.0 0.0myyntipuhetta esiintyy 1 1433 93.1 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 107 6.9 –

1540 100.0 100.0

86

Luku 6



Kysymysteksti





Kysymysteksti




87



Kysymysteksti


Frekvenssit


2470 100.0 100.0


Kysymysteksti





Kysymysteksti



Kysymysteksti



88

F5_JTUN03


[F5_TUN01] Ilmoituksen tunnus

Kysymysteksti

Ilmoituksen tunnus




Kysymysteksti

Sivunumero




Kysymysteksti



89




Kysymysteksti

Jutun osasto

Frekvenssit


4 192 7.8 7.8

kotimaanosasto 5 82 3.3 3.3mielipideosasto 6 0 0.0 0.0lauantai-osasto 7 0 0.0 0.0horisontti-osasto 8 8 0.3 0.3kulttuuriosasto 9 71 2.9 2.9ulkomaanosasto 10 85 3.4 3.4ilmoitus- ja mainososasto III (matkailuilmoitukset) 11 0 0.0 0.0talousosasto 12 95 3.8 3.8urheiluosasto 13 29 1.2 1.2ilmoitus- ja mainososasto IV (luokitellut ilmoitukset) 14 1852 75.0 75.0sunnuntai-osasto 15 0 0.0 0.0sarjakuvat 16 0 0.0 0.0radio, tv & video 17 0 0.0 0.0ilmoitus- ja mainososasto V (takasivu) 18 24 1.0 1.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 2 0.1 –

2470 100.0 100.0


Kysymysteksti

Jutun koko


90

F5_LOGO



Kysymysteksti

Kuvien lukumäärä



[F5_TEST] Tavaraestetiikka

Kysymysteksti

Tavaraestetiikka

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ilmoituksessa/mainoksessa ei esiinny tavaraest. muo-toilua

0 0 0.0 0.0

tavaraestetiikkaa esiintyy (mainokset) 1 474 19.2 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 1996 80.8 –

2470 100.0 100.0

[F5_LOGO] Logo

Kysymysteksti

Logo

Frekvenssit

91


selite arvo n % v. %ilmoituksessa/mainoksessa ei ole ilmoittajan logoa 0 0 0.0 0.0logo esiintyy 1 622 25.2 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 1848 74.8 –

2470 100.0 100.0

[F5_MPUHE] Myyntipuhe

Kysymysteksti

Myyntipuhe

Frekvenssit

selite arvo n % v. %myyntipuhetta ei esiinny 0 0 0.0 0.0myyntipuhetta esiintyy 1 1969 79.7 100.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 501 20.3 –

2470 100.0 100.0


Kysymysteksti

Toimijan toimiala




Kysymysteksti

Toimijan sektori

Frekvenssit

92

F5_YHT15


1 153 6.2 8.4


11 13 0.5 0.7


21 0 0.0 0.0


31 0 0.0 0.0


2470 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


3 1642 66.5 86.4


93



Kysymysteksti

Yhtymälaji

Frekvenssit


0 0 0.0 0.0


2470 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


0 0 0.0 0.0

ylemmät tasot 10 1 0.0 0.7porvaristo 11 0 0.0 0.0johtajat 12 74 3.0 51.7neuvoa antavat johtajat 13 0 0.0 0.0hierarkian ulkopuoliset päätöksentekijät 14 0 0.0 0.0alemmat tasot 20 0 0.0 0.0välitön työnjohto 21 0 0.0 0.0työväenluokka 22 46 1.9 32.2puoli-itsenäiset työntekijät 23 22 0.9 15.4pientyönantajat 24 0 0.0 0.0pikkuporvaristo 25 0 0.0 0.0ei ammatissa toimiva väestö 30 0 0.0 0.0


94

F5_NIM19


selite arvo n % v. %tieto puuttuu (SYSMIS) . 2327 94.2 –

2470 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


2 132 5.3 5.4


2470 100.0 100.0


Kysymysteksti


Frekvenssit


1 536 21.7 23.1


2 0 0.0 0.0


2470 100.0 100.0

95



Kysymysteksti





Kysymysteksti


Frekvenssit


2470 100.0 100.0

96

F5_ILM

[F5_ILM] Ilmoittaja vai muu toimija

Kysymysteksti

Ilmoittaja vai muu toimija

Frekvenssit

selite arvo n % v. %ilm:ssa/mainoksessa es. toimija ei ilmoittaja/mainos-taja

0 0 0.0 0.0

ilm:ssa/mainoksessa es. toimija on ilmoittaja/mainos-taja

1 2072 83.9 100.0


97

Luku 7

Hakemistot

7.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) [F1_FSD_NO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) [F1_FSD_VR] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) [F1_FSD_PRO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) [F1_FSD_ID] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä) [F1_FSD_LI] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Rivin järjestysnumero [F1_ID] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Jutun tunnus [F1_TUN01] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Sivunumero [F1_SIV02] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Jutun järjestysnumero sivulla [F1_JTUN03] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Jutun osasto [F1_OS04] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Juttulaji [F1_LAJ05] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Jutun ennakointi premiäärisivulla [F1_KY06A] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Pääjuttu/alajuttu [F1_KY06B] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Onko jutussa henkilötekijän nimi [F1_TEK07] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Lähde [F1_LAH08] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Jutun koko palstasenttimetreinä [F1_KOK09] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Kuvien lukumäärä [F1_KUV10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Kuvien koko yhteensä palstasenttimetreinä [F1_KK11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Siirron tekijä [F1_ID12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Toimijan toimiala [F1_ACT13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Toimijan sektori [F1_SEKT14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Onko toimija yhtymä vai henkilö [F1_YHT15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

99

7. Hakemistot

Yhtymälaji [F1_YLAJI16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Toimijan luokka-asema [F1_LK17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Faktuaalinen/fiktiivinen [F1_FKT18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Tunnetaanko toimijan nimi ja asema [F1_NIM19] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Toimijan kotipaikka: kansainvälinen luokitus [F1_KV20] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Toimijan kotipaikka: suomalainen luokitus [F1_FIN21] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Toimijan pelin sosiologinen luonne [F1_SOS22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Aktanttiasemointi [F1_AKT23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Ainoan/journalistisesti kesk. pelin toimiala [F1_TI24] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala [F1_TII25] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä [F1_AI26] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä [F1_AII27] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Episodin numero [F1_EP28] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Puheteon numero [F1_PNRO29] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Siirron numero [F1_SNR30] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Siirron rekisteröintikerran numero [F1_RNR31] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Tekstilaji, jossa siirto sijaitsee [F1_TXT32] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Missä siirto on tehty: paikka [F1_PK34] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Milloin siirto on tehty: aika [F1_TIM35] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Lehdessä tehtyjen siirtojen alkuperä [F1_ALP36] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Diskurssiyhteys: toimija, johon siirtäjä todennäköisesti nojautuu [F1_DY37_12] . . . . . . . . . . 22

Diskurssiyhteys: toimijan toimiala [F1_DY37_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Diskurssiyhteys: toimijan sektori [F1_DY37_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Diskurssiyhteys: onko toimija yhtymä vai henkilö [F1_DY37_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Diskurssiyhteys: yhtymälaji [F1_DY37_16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Diskurssiyhteys: toimijan luokka-asema [F1_DY37_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Diskurssiyhteys: faktuaalinen/fiktiivinen [F1_DY37_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Diskurssiyhteys: tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutussa [F1_DY37_19] . . . . . . . . . . . . . 26

Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus [F1_DY37_20] . . . . . . . . . . . . 27

Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus [F1_DY37_21] . . . . . . . . . . . . . . 27

Diskurssiyhteys: toimijan pelin sosiologinen luonne [F1_DY37_22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Diskurssiyhteys: aktanttiasemointi [F1_DY37_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Siirron osoite [F1_OS38_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Osoitteena olevan toimijan toimiala [F1_OS38_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

100

7.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä

Osoitteena olevan toimijan sektori [F1_OS38_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

Onko osoitteena oleva toimija yhtymä vai henkilö [F1_OS38_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Osoitteena olevan toimijan yhtymälaji [F1_OS38_16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Osoitteena olevan toimijan luokka-asema [F1_OS38_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Osoitteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen [F1_OS38_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Tunnetaanko osoitteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa [F1_OS38_19] . . . . . . . . . . . . 33

Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus [F1_OS38_20] . . . . . . . . . . . 34

Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus [F1_OS38_21] . . . . . . . . . . . . . 34

Osoitteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne [F1_OS38_22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Osoitteena oleva toimija: aktanttiasemointi [F1_OS38_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Siirron kohde [F1_KO39_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Kohteena olevan toimijan toimiala [F1_KO39_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Kohteena olevan toimijan sektori [F1_KO39_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Onko kohteena oleva toimija yhtymä vai henkilö [F1_KO39_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Kohteena olevan toimijan yhtymälaji [F1_KO39_16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Kohteena olevan toimijan luokka-asema [F1_KO39_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Kohteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen [F1_KO39_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Tunnetaanko kohteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa [F1_KO39_19] . . . . . . . . . . . . . 40

Kohteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus [F1_KO39_20] . . . . . . . . . . . . 41

Kohteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus [F1_KO39_21] . . . . . . . . . . . . . . 41

Kohteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne [F1_KO39_22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Kohteena oleva toimija: aktanttiasemointi [F1_KO39_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Siirron tekijän ulkopuolisuus/asianosaisuus [F1_AS40] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Siirron interaktiolaji Balesin mukaan: verbaali toiminta [F1_B41] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Siirron interaktiolaji: toimintasiirrot [F1_T42] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Siirron illokutiivinen laji Searlen mukaan [F1_S43] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Mihin siirto on vastaus [F1_V44] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

Aloitesiirron tunnus [F1_ALS45] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Aloitteen tekijän identifikaatio [F1_AL46_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Aloitteen tekijänä olevan toimijan toimiala [F1_AL46_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Aloitteen tekijänä olevan toimijan sektori [F1_AL46_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Onko aloitteen tekijänä oleva toimija yhtymä vai henkilö [F1_AL46_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Aloitteen tekijänä olevan toimijan yhtymälaji [F1_AL46_16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Aloitteen tekijänä olevan toimijan luokka-asema [F1_AL46_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

101

7. Hakemistot

Aloitteen tekijän oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen [F1_AL46_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Tunnetaanko aloitteen tekijänä olevan toimijan nimi ja asema jutussa [F1_AL46_19] . . . . . . 51

Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - kv. luokitus [F1_AL46_20] . . . . . . . . . . . . . . . 52

Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - suomal. luokitus [F1_AL46_21] . . . . . . . . . . . 52

Aloitteen tekijänä olevan toimijan pelin sosiologinen luonne [F1_AL46_22] . . . . . . . . . . . . . . 53

Aloitteen tekijänä oleva toimija: aktanttiasemointi [F1_AL46_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Vastaustavat: yleisluokittelu [F1_VT47] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Vastauksen luonne keskustelussa [F1_VTL48] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) [F2_FSD_NO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) [F2_FSD_VR] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) [F2_FSD_PRO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) [F2_FSD_ID] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä) [F2_FSD_LI] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Rivin järjestysnumero [F2_ID] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Jutun tunnus [F2_TUN01] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Sivunumero [F2_SIV02] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Jutun järjestysnumero sivulla [F2_JTUN03] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Jutun osasto [F2_OS04] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Juttulaji [F2_LAJ05] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Jutun ennakointi premiäärisivulla [F2_KY06A] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Pääjuttu/alajuttu [F2_KY06B] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61


Lähde [F2_LAH08] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62










Jutun tunnus [F3_TUN01] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

Sivunumero [F3_SIV02] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

102

7.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä


Jutun osasto [F3_OS04] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

Juttulaji [F3_LAJ05] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

Jutun ennakointi premiäärisivulla [F3_KY06A] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Pääjuttu/alajuttu [F3_KY06B] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69


Lähde [F3_LAH08] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70













Toimijan pelin sosiologinen luonne [F3_SOS22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Aktanttiasemointi [F3_AKT23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

Ainoan/journalistisesti kesk. pelin toimiala [F3_TI24] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala [F3_TII25] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä [F3_AI26] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä [F3_AII27] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79







Sivunumero [F4_SIV02] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83


Jutun osasto [F4_OS04] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

103

7. Hakemistot



Tavaraestetiikka [F4_TEST] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Logo [F4_LOGO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Myyntipuhe [F4_MPUHE] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85







Ilmoituksen tunnus [F5_TUN01] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

Sivunumero [F5_SIV02] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89


Jutun osasto [F5_OS04] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90



Tavaraestetiikka [F5_TEST] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Logo [F5_LOGO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Myyntipuhe [F5_MPUHE] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92










Ilmoittaja vai muu toimija [F5_ILM] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

104

7.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä

7.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5, 57, 65, 81, 87

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5, 57, 65, 81, 87

Ainoan/journalistisesti kesk. pelin toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18, 78

Aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18, 77

Aloitesiirron tunnus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Aloitteen tekijän identifikaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Aloitteen tekijänä oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Aloitteen tekijän oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - kv. luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - suomal. luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

Aloitteen tekijänä olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Aloitteen tekijänä olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

Aloitteen tekijänä olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Aloitteen tekijänä olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Aloitteen tekijänä olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19, 79

Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19, 79

Diskurssiyhteys: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

Diskurssiyhteys: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Diskurssiyhteys: onko toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Diskurssiyhteys: toimija, johon siirtäjä todennäköisesti nojautuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Diskurssiyhteys: toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Diskurssiyhteys: toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Diskurssiyhteys: toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Diskurssiyhteys: toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Diskurssiyhteys: tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Diskurssiyhteys: yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Episodin numero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15, 75, 95

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6, 58, 66, 82, 88

Ilmoittaja vai muu toimija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

105

7. Hakemistot

Ilmoituksen tunnus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18, 78

Juttulaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8, 60, 68

Jutun ennakointi premiäärisivulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9, 61, 69

Jutun järjestysnumero sivulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7, 59, 67, 83, 89

Jutun koko palstasenttimetreinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11, 63, 71, 84, 90

Jutun osasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8, 60, 68, 83, 90

Jutun tunnus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7, 59, 67

Kohteena oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Kohteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40

Kohteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Kohteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Kohteena olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Kohteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Kohteena olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Kohteena olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

Kohteena olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6, 58, 66, 82, 88

Kuvien koko yhteensä palstasenttimetreinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12, 64, 72

Kuvien lukumäärä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11, 63, 71, 84, 91

Lehdessä tehtyjen siirtojen alkuperä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Lähde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10, 62, 70

Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6, 58, 66, 82, 88

Logo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85, 91

Mihin siirto on vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

Milloin siirto on tehty: aika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Missä siirto on tehty: paikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Myyntipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85, 92

Onko aloitteen tekijänä oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Onko jutussa henkilötekijän nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10, 62, 70

Onko kohteena oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Onko osoitteena oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Onko toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13, 73, 93

Osoitteena oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

106

7.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä

Osoitteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Osoitteena olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Osoitteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

Osoitteena olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Osoitteena olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Osoitteena olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Pääjuttu/alajuttu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9, 61, 69

Puheteon numero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Rivin järjestysnumero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6, 58, 66, 82, 88

Siirron illokutiivinen laji Searlen mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Siirron interaktiolaji Balesin mukaan: verbaali toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Siirron interaktiolaji: toimintasiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Siirron kohde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Siirron numero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Siirron osoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

Siirron rekisteröintikerran numero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Siirron tekijä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Siirron tekijän ulkopuolisuus/asianosaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

Sivunumero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7, 59, 67, 83, 89

Tavaraestetiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85, 91

Tekstilaji, jossa siirto sijaitsee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Toimijan kotipaikka: kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16, 76, 96

Toimijan kotipaikka: suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16, 76, 96

Toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14, 74, 94

Toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17, 77

Toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13, 72, 92

Toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12, 72, 92

Tunnetaanko aloitteen tekijänä olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Tunnetaanko kohteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Tunnetaanko osoitteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Tunnetaanko toimijan nimi ja asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15, 75, 95

Vastauksen luonne keskustelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

107

7. Hakemistot

Vastaustavat: yleisluokittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14, 74, 94

108

7.3. Muuttujaryhmät

7.3 Muuttujaryhmät

Muuttujaryhmä

Diskurssiyhteys

[F1_DY37_13] Diskurssiyhteys: toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

[F1_DY37_14] Diskurssiyhteys: toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

[F1_DY37_15] Diskurssiyhteys: onko toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

[F1_DY37_16] Diskurssiyhteys: yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

[F1_DY37_17] Diskurssiyhteys: toimijan luokka-asema. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

[F1_DY37_18] Diskurssiyhteys: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

[F1_DY37_19] Diskurssiyhteys: tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . 26

[F1_DY37_20] Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . 27

[F1_DY37_21] Diskurssiyhteys: toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . 27

[F1_DY37_22] Diskurssiyhteys: toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

[F1_DY37_23] Diskurssiyhteys: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Muuttujaryhmä

Siirron osoite

[F1_OS38_13] Osoitteena olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

[F1_OS38_14] Osoitteena olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

[F1_OS38_15] Onko osoitteena oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

[F1_OS38_16] Osoitteena olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

[F1_OS38_17] Osoitteena olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

[F1_OS38_18] Osoitteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

[F1_OS38_19] Tunnetaanko osoitteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . 33

[F1_OS38_20] Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . 34

[F1_OS38_21] Osoitteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . 34

[F1_OS38_22] Osoitteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

[F1_OS38_23] Osoitteena oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Muuttujaryhmä

Siirron kohde

[F1_KO39_13] Kohteena olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

109

7. Hakemistot

[F1_KO39_14] Kohteena olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

[F1_KO39_15] Onko kohteena oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

[F1_KO39_16] Kohteena olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

[F1_KO39_17] Kohteena olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

[F1_KO39_18] Kohteena oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

[F1_KO39_19] Tunnetaanko kohteena olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . . . . . . . . . 40

[F1_KO39_20] Kohteena olevan toimijan kotipaikka - kansainvälinen luokitus . . . . . . . . . . . . 41

[F1_KO39_21] Kohteena olevan toimijan kotipaikka - suomalainen luokitus . . . . . . . . . . . . . . 41

[F1_KO39_22] Kohteena olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

[F1_KO39_23] Kohteena oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Muuttujaryhmä


[F1_AL46_13] Aloitteen tekijänä olevan toimijan toimiala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

[F1_AL46_14] Aloitteen tekijänä olevan toimijan sektori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

[F1_AL46_15] Onko aloitteen tekijänä oleva toimija yhtymä vai henkilö . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

[F1_AL46_16] Aloitteen tekijänä olevan toimijan yhtymälaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

[F1_AL46_17] Aloitteen tekijänä olevan toimijan luokka-asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

[F1_AL46_18] Aloitteen tekijän oleva toimija: faktuaalinen/fiktiivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

[F1_AL46_19] Tunnetaanko aloitteen tekijänä olevan toimijan nimi ja asema jutussa . . . . . . 51

[F1_AL46_20] Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - kv. luokitus . . . . . . . . . . . . . . . . 52

[F1_AL46_21] Aloitteen tekijänä olevan toimijan kotipaikka - suomal. luokitus . . . . . . . . . . . 52

[F1_AL46_22] Aloitteen tekijänä olevan toimijan pelin sosiologinen luonne . . . . . . . . . . . . . . 53

[F1_AL46_23] Aloitteen tekijänä oleva toimija: aktanttiasemointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

110

Liite A

Muuttujaluettelo ja luokitusohjeet

111

Sanomalehden yhteiskunta 1994:MUUTTUJALUETTELO JA LUOKITUSOHJEET

Tutkimuksen aineisto esitetään kaikkiaan viidessä havaintomatriisissa; kolme matriisia eritellynlehtinumeron toimituksellista aineistoa, kaksi ilmoituksia ja mainoksia varten. Toimituksenaineiston erittelyt sisältyvät matriiseihin JUTUT, TOIMIJAT ja SIIRROT. Ilmoitusten ja mainostenerittelyt sisältyvät matriiseihin ILMOITUKSET (vastaa JUTUT-matriisia) ja ILMOITTAJAT(vastaa TOIMIJAT-matriisia). Alla olevan muuttujaluettelon muuttujat on esitetty siinäjärjestyksessä kuin ne ovat havaintomatriisien sarakkeina.

JUTUT-matriisin rivi tarkoittaa Helsingin Sanomien numeron 20.10.1987 yhtä toimituksellistajuttua, joka on eritelty alla olevan luettelon kohdan I juttukohtaisilla muuttujilla.

TOIMIJAT-matriisin rivi tarkoittaa yhtä jossakin jutussa roolissa tai toisessa esiintyvää toimijaa,joka on eritelty alla olevan luettelon kohdan II toimijakohtaisilla muuttujilla. Kunkin toimijanyhteyteen on liitetty kontekstitiedoiksi sen jutun juttukohtaiset muuttujat, jossa toimija esiintyy, jasen pelin pelikohtaiset muuttujat (luettelon kohta III), joka jutussa esiintyy. Juttukohtaiset muuttujatovat toimijakohtaisten muuttujien edellä, pelikohtaiset muuttujat niiden jäljessä.

SIIRROT-matriisin rivi tarkoittaa yhden toimijan yhtä tekoa eli siirtoa, jotka on eritelty alla olevanluettelon kohdan IV siirtokohtaisilla muuttujilla. Kunkin siirron yhteyteen, siirtokohtaistenmuuttujien edelle on liitetty kontekstitiedoiksi juttukohtaiset, toimijakohtaiset ja pelikohtaisetmuuttujat.

ILMOITUKSET-matriisin rivi tarkoittaa yhtä eritellyn lehtinumeron ilmoitusta tai mainosta, joka oneritelty soveltuvin osin alla olevan luettelon kohdan I juttukohtaisilla muuttujilla.

ILMOITTAJAT-matriisin rivi tarkoittaa yhtä jossakin ilmoituksessa/mainoksessa roolissa taitoisessa esiintyvää toimijaa, joka on eritelty soveltuvin osin alla olevan luettelon kohdan IItoimijakohtaisilla muuttujilla. Kunkin toimijan yhteyteen, toimijakohtaisten muuttujien edelle onliitetty kontekstitiedoiksi sen ilmoituksen/mainoksen juttukohtaiset muuttujat, jossa toimija esiintyy.

Muuttujan nimi on seuraavassa luettelossa boldilla (suluissa muuttujan havaintomatriisiin kirjoitettunimi).

00 Rivin järjestysnumero (ID)

I JUTTUKOHTAISET MUUTTUJAT

01 Jutun/ilmoituksen tunnus (TUN01)Eritellyn lehtinumeron jutut numeroitiin 1:stä 226:een (ilmoitukset/mainokset 1:stä 1540:een).(Matriisissa ILMOITTAJAT tämä muuttuja on nelinumeroinen yhdistelmä, jonka kaksiensimmäistä lukupaikkaa ilmoittaa puutteellisesti ja siksi virheellisesti ilmoituksen/mainoksenjärjestysnumeron sivulla, kaksi jälkimmäistä lukupaikkaa ilmoittaa toimijan järjestysnumeronilmoituksessaan/mainoksessaan.)

02 Sivunumero (SIV02)Sen sivun numero, jolta juttu/ilmoitus alkaa (premiäärisivun juttuja ei kuitenkaan pidetä niidenjuttujen aloituksina, joihin ne viittaavat, vaan itsenäisinä juttuina).

03 Jutun järjestysnumero sivulla (JTUN03)Numeroidaan jutut/ilmoitukset sivuittain juoksevalla järjestysnumerolla.

04 Jutun osasto (OS04)01 ilmoitus- ja mainososasto I (etusivu)02 artikkelisivu03 premiäärisivu04 ilmoitus- ja mainososasto II (alkuosan mainokset ja ilmoitukset alkaen sivulta 4)05 kotimaanosasto06 mielipideosasto07 lauantai-osasto08 horisontti-osasto09 kulttuuriosasto10 ulkomaanosasto11 ilmoitus- ja mainososasto III (matkailuilmoitukset)12 talousosasto13 urheiluosasto14 ilmoitus- ja mainososasto IV (luokitellut ilmoitukset)15 sunnuntai-osasto (sijaitsee IV ilmoitus- ja mainososaston keskellä)16 sarjakuvat17 radio, tv & video18 ilmoitus- ja mainososasto V (takasivu)Vakio-otsikkoisia palstoja (joita Helsingin Sanomissa on varsin runsaasti) voitaisiin pitää samallatavalla osastoina kuin yllä lueteltuja (jotka ovat tietenkin nekin vain vakio-otsikkoisia ja osittainvakiosisältöisiä ja -muotoisia osia lehdessä). Käsitellään kuitenkin yllä lueteltujen osien sisältämiämuita vakio-otsikoita samalla tavalla kuin otsikoita yleensä: puhetekoina ja siirtoina, jotkaluokitellaan.

05 Juttulaji (LAJ05)01 mainos02 ilmoitus (mainonta ja ilmoittelu erotetaan toisistaan sen mukaan, onko kohteessatavaraestetiikkaa vai ei; jos on, kohde on mainontaa, jos ei ole, kohde on ilmoitus)03 pääkirjoitus04 muu artikkeli (artikkelilla tarkoitetaan jotakin aihekokonaisuutta käsittelevää kirjoitusta; myösesimerkiksi kritiikit ovat muita artikkeleita)05 esittely (tarkoitetaan esitysten, näyttelyiden ja vastaavien esittelyitä, joihin ei sisälly varsinaistakriittistä tarkastelua)06 kolumni (vakiomuotoinen, säännöllisesti ilmestyvä yhden tai muutaman kirjoittajan hoitamapalsta; kolumni on lyhyt kirjoitus)07 pakina08 mielipidekirjoitus09 pilapiirros10 sarjakuva11 muu piirros12 kuvajuttu (juttu, joka koostuu vain kuvasta/kuvista ja kuvatekstistä/teksteistä & mahdollisestiaivan lyhyestä varsinaisesta tekstistä)13 reportaasi (tarkoittaa jonkin uutistapahtuman laajahkoa, syventävää, taustoittavaa ja näkökulmaalaajentavaa tarkastelua; keskeisenä aiheena kuitenkin uutistapahtuma; myös haastattelut)14 uutinen15 luettelo, lista, kalenteri, rekisteri

16 lehden käyttöä koskeva ohje, myös sisällysluettelo17 muut(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

06a Jutun ennakointi premiäärisivulla (KY06A)0 ei ole ennakoiva/ennakoitu juttu1 premiäärisivun ennakoiva juttu2 sisäsivun ennakoitu juttu(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

06b Pääjuttu/alajuttu (KY06B)1 erillinen tai itsenäinen juttu2 pääjuttu, johon liittyy alajuttu tai -juttuja3 alajuttu4 vakio-otsikon alainen juttu(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

07 Onko jutussa henkilötekijän nimi (TEK07)0 tekijää ei mainita1 toimitukseen kuuluva tekijä (ratkaistaan sen mukaan, miltä asia näyttää eli näyttääkö tekijänäolevan joku toimitukseen kuuluva henkilö vai ulkopuolinen; epäselvissä tapauksissa luetaan tekijälehden toimitukseen; toimitukseen luetaan kirjeenvaihtajat, sivutoimisetkin, samoin kolumnistit jayleensä kaikki lehteen säännöllisesti kirjoittavat)2 ulkopuolinen tekijä (ulkopuoliset tavallisesti ilmoitetaan jollakin tunnistavalla kuvauksellaulkopuolisiksi)3 tekijä esiintyy nimimerkin tai muun peitetunnuksen suojassa(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

08 Lähde (LAH08)Kysymys on siitä, onko tekstin alussa tai lopussa mainittu lähde, uutistoimisto, lehti tai muusellainen informaation alkuperä (jos useita lähteitä, merkitään vain ensimmäinen)00 ei ole lähdettä01 lehti itse (esim: “...K o t k a (HS) Merimiesten palkkasaatavien...”)02 STT (eli Suomen tietotoimisto)03 pohjoismaiset uutistoimistot TT, NTB, RB04 Reuter (enlantilainen)05 AFP (ranskalainen)06 TASS ja muut neuvostoliittolaiset toimistot07 DPA (saksalainen)08 UPI (USA:lainen)09 AP (USA:lainen) 10 Tanjug (jugoslavialainen)11 Uusi Kiina 12 Los Angeles Times13 New York Times14 Washington Post15 Muu. Mikä? (Kirjoitetaan erittelylomakkeeseen.)(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

09 Jutun koko (KOK09)Mitataan palstasenttimetreinä; merkitään mitta sentin tarkuudella (alkaen siis 001:stä). Aloitetaan

mittaus ylimmän otsikon ylälaidasta, alarajana jutun alimman rivin alalaita.

10 Kuvien lukumäärä (KUV10)Merkitään juttuun liittyvien kuvien lukumäärä: 0, 1, 2, ... (ilmoitusten/mainosten osaltakaksiluokkainen: 0 ei kuvia, 1 on kuvitusta)

11 Kuvien koko yhteensä (KK11)Merkitään juttuun liittyvien kuvien koko palstasenttimetreinä. Kuvat mitataan teksteineen. (Kuvienlähempi erittely jätetään tässä vaiheessa sivuun; asiaan palataan erillisessä tutkimuksessa – kunhankeksimme, millainen voisi olla kuvien sosiologinen erittely...)(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

(Vain mainokset/ilmoitukset, ei siis toimituksen juttuja, luokiteltiin seuraavilla kolmella muttujalla,jotka näin ollen ovat mukana vain havaintomatriiseissa ILMOITUKSET ja ILMOITTAJAT:

Tavaraestetiikka (TEST)0 ilmoituksessa/mainoksessa ei esiinny tavaraesteettistä muotoilua [nämä ovat ilmoituksia]1 tavaraestetiikkaa esiintyy [näitä sanotaan mainoksiksi]

Logo (LOGO)0 ilmoituksessa/mainoksessa ei ole ilmoittajan logoa1 logo esiintyy

Myyntipuhe (MPUHE)0 myyntipuhetta ei esiinny1 myyntipuhetta esiintyy

II TOIMIJAKOHTAISET MUUTTUJAT

Tämän ryhmän muuttujilla kuvataan ne erilaiset toimijat eli instanssit, jotka toimivat tai voisivattoimia jutuissa siirtäjinä. Instanssit ovat sellaisia tai sellaisiksi konstruoituja toimijoita, jotkakykenevät tai kykenisivät sellaisiin siirtoihin, joita kuvataan IV muuttujaryhmän eli siirtokohtaistenmuuttujien avulla.

12 Siirron tekijä (toimijan juttukohtainen identifikaatio) (ID12)Jotta eri instanssien välisiä vuorovaikutuksia ja suhteita voidaan eritellä ja tutkia, täytyy meidänpystyä säilyttämään eri toimijoiden identiteetti luokittelussa. – Lähdetään siitä, että eri toimijatvoivat esiintyä siirroissa niiden tekijöinä, niiden kohteina tai muissa rooleissa. Annetaan kunkinjutun toimijoille tunnukset siinä järjestyksessä kuin ne tulevat jutussa esille, kuitenkin niin ettävarataan tunnusluokka 0100–0199 Helsingin Sanomille itselleen. Ensimmäinen vieras toimija saatunnuksen 0200, seuraava vieras (edellisestä riippumaton toimija) saa tunnuksen 0300 ja niinedelleen.

On tarpeen varata kerrallaan kokonainen luokka tunnuksia, niin että yhteen kuuluvat toimijatsaadaan samaan luokkaan (silloin aineiston tilastollisessa käsittelyssä tiedämme, mitkä toimijatkuuluvat yhteen). Toimijat kuuluvat yhteen vain todellisen organisatorisen siteen, eivät yhteistentuntomerkkien tai samaan luokkaan kuulumisen perusteella.

Jos esimerkiksi Britannia on jossakin jutussa toimija 0700, niin samassa jutussa esiintyvä hänenmajesteettinsa hallitus saa tunnuksen 0701 ja ulkoministeri Sir Geoffrey Howe tunnuksen 0702

(näin siitä riippumatta, minkä tunnuksen kaksi viimeksimainittua saisi esiintymisjärjestyksensänojalla). – Kun toimija on saanut tunnuksen, käytetään tästä toimijasta kulloinkin eriteltävänäolevassa jutussa juuri tätä tunnusta, esiintyipä se sitten siirron tekijänä tai siirron kohtena tai muussaroolissa.

Otetaan esimerkiksi seuraava lehtijutussa ollut virke: “Hirvi kuoli, auto romuttui ja kuusi ihmistä– joukossa kaksi lasta – vietiin sairaalaan tarkistuttamaan mahdollisia vammoja Kirkkonummellasunnuntai-iltana sattuneen kolarin jälkeen.” Jos oikein tarkkoja olisimme, virkkeessä esiintyviäinstansseja olisivat (1) Helsingin Sanomat, (2) hirvi (joka kuoli), (3) auto (joka romuttui), (4) kuusiihmistä (jotka vietiin sairaalaan), (5) edellisten joukossa olevat kaksi lasta, (6) ne tuntemattomat,jotka toimittivat edelliset sairaalaan sekä lopuksi tietenkin (7) sairaala. Näistä emme rekisteröiinstansseiksi hirveä emmekä autoa (ne eivät kuulu ihmisiin). Tutkielmamme tarkoittamia toimijoitaovat HS, kuusi sairaalaan vietyä, kaksi lasta, loukkaantuneista huolehtineet viejät ja sairaala.

Toimijoita rekisteröidessämme emme välitä siitä, missä roolissa ne ovat siirroissa (emme välitäsiitä, esiintyvätkö toimijat enää siirtoja eriteltäessä sellaisissa asemissa, että tulisivat otetuiksihuomioon esimerkiksi siirron tekijöinä tai kohteina tai muissa sellaisissa asemissa).

Jos kaksi tai useampia instansseja esiintyy ja tekee siirtoja yhdessä, luokitellaan niiden siirroterikseen: katsotaan, että yhdessä toimivat toimijat ovat kuitenkin erillisiä.

Merkitään siis:0002 Helsingin Sanomien yleisö0100 Helsingin Sanomat jokaisen juttun ensimmäisenä toimijana0200–9999 lehdestä riippumattoman toimijan juttukohtainen tunnus

Merkitään luokittelulomakkeeseen myös kirjoittamalla jokainen toimija.Tätä muuttujaa ei ole havaintomatriiseissa ILMOITUKSET ja ILMOITTAJAT.

13 Toimijan toimiala (ACT13)Lähteenä seuraavalle luokitukselle on käytetty Suomen tilastollista vuosikirjaa 1987 eri paikoin,keskeisimpänä luokituksena kansantalouden tilinpidon toimialaluokitus (s. 294). Luokkien nimiä onmuutettu niin, että luokitus sopisi yhtä hyvin suomalaisten kuin ulkomaalaisten ja kansainvälistentoimijoiden luokittamiseen. Monet toimijat sopivat useampaan kuin yhteen luokkaan. Luokitellaanne sen mukaan, mikä jutun yhteydessä tuntuu olevan instanssin olennaisin tai pääasiallinen toimiala.

Toimiala luokitellaan sen mukaan, millaisia asioita toimija hoitaa tai millaisten asioiden kanssase yleensä on tekemisissä. Jos toimija voidaan luokitella useammalle kuin yhdelle toimialalle,luokitetaan se sen mukaan, minkä toimialan instanssina se lähinnä on jutussa mukana. Esimerkiksieräässä jutussa vihreiden kansanedustaja Soinivaara osallistui polkupyöräilijöiden oikeuksienlaajentamista vaatineeseen mielenosoitukseen. Jutussa Soinivaaralla oli kaksi toimialaa: (1) hänkuului vihreisiin ja (2) hän oli kansanedustaja (luokat 0711 ja 09111 alla olevassa luokituksessa).Jutussa Soinivaara kuitenkin esiintyi lähinnä kansanedustajuutensa vuoksi; siksi hänentoimialakseen merkitään 09111.

Mainokset ja ilmoitukset käydään läpi vain toimijakohtaisten muuttujien osalta. Tuottajat,välittäjät, kuljettajat, kauppiaat, liikkeet ja sen sellaiset ovat luokiteltavia instansseja, tavarat jatavaramerkit eivät. Mainoksia ja ilmoituksia luokiteltaessa sijoitetaan toimijat toimialalle senmukaan, millaisia tavaroita (palveluita) ja tavararyhmiä (palveluryhmiä) instanssit tarjoavatvaihtoon (muussa tapauksessa suurin osa instansseista sijoittuisi luokkaan 062 ilman eroa).00000 toimialaa ei voi sanoa01000 maa-, metsä- ja kalatalous, metsästys01100 maatalous01200 metsätalous01300 kalatalous ja metsästys02000 kaivos- ja muu kaivannaistoiminta02100 malmikaivostoiminta02200 muu kaivannaistoiminta

03000 teollisuus03100 elintarvikkeet, juomat ja tupakka03110 teurastus ja lihanjalostus03120 maidonjalostus03130 kasvisten ja hedelmien jalostus03140 myllytuotteiden valmistus03150 leipomotuotteiden valmistus03160 sokerin valmistus03170 suklaan ja makeisten valmistus03180 juomien valmistus03190 tupakkatuotteiden valmistus03200 tekstiili- ja vaateteollisuus, nahka ja nahkatuotteet03210 tekstiilien valmistus03220 vaatteiden valmistus03230 nahan, turkisten ja nahkateosten valmistus03240 kenkien valmistus03300 puutavaran valmistus03310 puutavaran paitsi puukalusteiden valmistus03320 ei-metallisten kalusteiden valmistus03400 paperiteollisuustuotteet, graafinen tuotanto (kustannustoimintaa lukuun ottamatta)03410 massan, paperin ja paperituotteiden valmistus03420 graafinen tuotanto, painaminen03500 kemian-, maaöljy-, kumi- ja muoviteollisuus03510 kemikaalien valmistus03520 muiden kemiallisten tuotteiden valmistus (esimerkiksi maalit ja lääkkeet)03530 maaöljyn jalostus03540 maaöljy- ja kivihiilituotteiden valmistus03550 kumituotteiden valmistus03560 muovituotteiden valmistus03600 savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus03610 posliini- ja savitavarat03620 lasi ja lasituotteet03630 muut savi- ja kivituotteet: sementti, laasti, kalkki, betoni jne.03700 metallien valmistus03710 rauta ja teräs03720 muiden metallien valmistus03800 metalli- ja konepajatuotteiden valmistus03810 metallituotteiden valmistus03820 koneiden valmistus03830 sähköteknisten tuotteiden valmistus03840 kulkuneuvojen valmistus03850 instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus03900 muu teollisuus04000 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto04100 sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto04200 veden puhdistus ja jakelu05000 rakennustoiminta05100 talonrakennustoiminta05110 asuinrakennukset05120 muut rakennukset05200 maa- ja vesirakennustoiminta

06000 kauppa, ravitsemis- ja majoitustoiminta06100 tukkukauppa ja agentuuritoiminta06200 vähittäiskauppa06300 ravitsemis- ja majoitustoiminta07000 kuljetus, varastointi ja tietoliikenne07100 kuljetus ja varastointi07110 tieliikenne07120 vesiliikenne07130 ilmaliikenne07140 rautatieliikenne07150 tietoliikenne07151 posti- ja teleliikenne07152 puhelinliikenne08000 rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta08100 rahoitus- ja vakuutustoiminta08110 keskuspankki (Suomessa Suomen Pankki)08120 liikepankit08130 säästöpankit08140 osuuspankit08150 postipankit08160 vakuutuslaitokset08170 muut yksityiset rahoituslaitokset08180 muut julkiset rahoituslaitokset08190 ulkomaalaisten rahoituslaitokset (alkuperä toisaalla kuin siinä maassa, jonka tapahtumistajutussa on kysymys)08200 asuntojen ostamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen liittyvä toiminta08300 kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta08310 mainonta08320 muu palvelutoiminta09000–10000 yhteiskunnalliset toiminnot ja palvelukset, myös henkilökohtaiset palvelukset09100 yleinen julkinen hallinto; hallintokunta (valtio, kunta, organisaatio tms.) kokonaisuutenaottaen (esimerkiksi toimijat arabimaat, Israel, Iran ja Irak seuraavassa lehtitekstin virkkeessä:“Syyrian presidentti Hafez al-Assad lupautui ottamaan osaa Ammanin huippukokoukseen senjälkeen, kun taattiin, että siellä käsitellään myös arabimaiden ja Israelin välistä kriisiä eikäainoastaan Iranin-Irakin sotaa, kuten alun perin piti”)09110 hallintokunnan (valtion, kunnan tms.) ylin päätöksenteko (esimerkiksi Kuwait otsikossa“Kuwait hakee yhteisrintamaa Irania vastaan”)09111 eduskunta, parlamentti, valtuusto tai muu vastaava elin09112 hallitus tai muu vastaava ylin toimeenpaneva elin09113 presidentti tai muu ei-seremoniallinen ylin johtaja (esim. NKP:n pääsihteeri; Iso-Britannianpääministeri; Suomen presidentti; kaupunginjohtaja; maaherra; kuvernööri jne.)09114 hallintokunnan seremoniallinen päähenkilö (esim. Ruotsin kuningas)09120 hallintokunnan varainhallinto09130 ulkoasiainhallinto09140 kansainvälinen kehitysyhteistyö09150 muu yleinen hallinto09200 yleinen järjestys ja turvallisuus; sisäasiat09210 poliisitoimi (tai vastaava vartiointi- ja suojelu-palvelu)09220 oikeudenkäyttö09230 vankeinhoito09240 palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu

09250 rajojen vartiointi09300 maanpuolustus tai -valloitus, sotilaallinen toiminta09310 sotilaallinen toiminta09320 taloudellinen toiminta edellisen tueksi09400 puhtaanapito09410 jätehuolto, siivoustoimi jne.09420 yksilöön kohdistuvat hoito- ja huoltopalvelut09500 opetus, tiede ja kulttuuri09510 yleissivistävä opetus09511 peruskoulut, erityiskoulut09512 lukiot09513 iltalukiot09514 muut09520 ammattiopetus09521 maa- ja metsätalousopetus09522 tekniikan ja käsityön opetus09523 kuljetuksen ja tietoliikenteen opetus09524 kauppa- ja toimistoalan opetus09525 hoitoalan opetus09526 muu keskiasteen opetus09530 korkeakouluopetus09531 korkeakoulut09532 opettajankoulutuslaitokset09533 toimisto- ja yhteiskunta-alan oppilaitokset09534 taidealan oppilaitokset09535 muut09540 aikuiskoulutus09550 opintotukitoiminta09560 yleinen tutkimus09570 kirjastot, arkistot ja museot09580 urheilu- ja nuorisotoiminta09581 urheilu09582 nuorisotoiminta09590 kirkolliset ja uskonnolliset palvelukset09600 terveydenhuolto09610 terveydenhuollon tutkimus09620 ympäristöterveydenhuolto09630 kansanterveystyö (varsinaisin terveyshuollon alue terveyskeskuksineen ja vastaavineen)09640 erikoissairaanhoito09700 sosiaaliturva09710 toimeentuloturva09720 sosiaalipalvelukset09800 järjestöt ja yhteisöt09810 työnantajien järjestöt09811 teollisuus ja valmistus09812 kauppa ja palvelukset09813 maatalous09820 työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöt09821 työläisten ja työntekijöiden järjestöt (myös maatalouden)09822 toimihenkilöiden järjestöt09823 korkeasti koulutettujen järjestöt

09824 teknisten toimihenkilöiden järjestöt09825 muut09830 puolueet09831 vasemmistopuolueet09832 oikeistopuolueet09833 muut puolueet09840 muut järjestöt (kansalaistoiminta, liikkeet ja muu sellainen)09900 asuminen ja ympäristö09910 ympäristö- ja luonnonsuojelu09920 asumisen edistäminen09930 alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta09940 maanmittaus09950 vesitalous10000 työvoimahuolto10010 työvoiman ohjaus10020 muu työllisyyden ylläpito10100 elinkeinoja palveleva tutkimus-, tarkastus- ja tiedotustoiminta10110 maa- ja metsätalouden tutkimus-, tarkastus- ja tiedotustoiminta10120 teollisuutta palveleva tutkimus-, tarkastus- ja tiedotustoiminta10130 rahoitus- ja vakuutustoimintaa palveleva tutkimus-, tarkastus- ja tiedotustoiminta10200 virkistys- ja kulttuuripalvelukset10210 taiteet10211 elokuva10212 teatteri10213 kuvataiteet10214 kirjallisuus10215 musiikki10216 muu taiteellinen toiminta10220 sähköviestintä10221 radio10222 televisio10223 video10224 muut välineet10230 painoviestintä10231 sanomalehdistö10232 aikakauslehdistö10240 muut virkistys- ja kulttuuripalvelukset10300 kotitalouksia palveleva toiminta10400 liikennehallinto (tie-, rautatie-, ilmailu- ym. liikenteen julkinen ylläpito, ohjaus ja hallinto)11000 rikollisuus, laiton toiminta (kysymys on tällöin aina ammatillisesta rikollisuudesta: rikos jalaittomat puuhat ovat toimijan vakituinen toimiala)12000 muu toimiala13000 monialatoiminta (eri pääluokkia 01–12 sisältävää toimintaa, jolla ei ole selvää painopistettäja jota ei siksi saa sijoitettua edellä olevaan luokitukseen)

14 Toimijan sektori (SEKT14)00 ei voi sanoa; ei ole organisoitunut toimija 01 yksilöllinen tai yksilökohtainen toimija (esimerkiksi kirjailija Juice Leskinen), voi ollauseamman henkilön ryhmäkin (esim. “murtautujat”); yksityisen alueeseen kuuluvat ryhmittymät10 yritystoiminnallinen sektori

11 ylikansallinen tai kansainvälinen organisaatio, ryhmittymä tai muu sellainen tai sen edustaja

(esimerkiksi IBM, McDonald's, Shell jne.)12 kansallinen, yhden maan puitteissa operoiva yhtymä tai sen edustaja (voi olla esimerkiksivientiteollisuutta harjoittava yritys, jos ei yrityksenä operoi ulkomailla muulla tavalla kuinviemällä tavaraa ulos, siis harjoittamalla ulkomaankauppaa)13 alueellinen yhtymä tai sen edustaja: yhden maan yhteen alueeseen rajoittuva toimija14 paikallinen, yhden maan yhden alueen yhteen paikkakuntaan rajoittuva yhtymä tai senedustaja

20 valtiollinen ja puolivaltiollinen sektori21 ylikansallinen tai kansainvälinen organisaatio, ryhmittymä, yhtymä tai muu sellainen taisellaisen edustaja (esimerkiksi YK, UNESCO; Pohjoismaiden neuvosto, Euroopan yhteisö,EFTA; NATO, ASEAN jne.)22 kansallinen yhtymä tai sen edustaja (vaikkapa Suomi, kun Suomi esittää sitä ja tätälausuntonaan Wienin ETY-seurantakokouksessa; lääkintöhallitus jne.)23 yhden maan yhteen alueeseen rajoittunut yhtymä (esimerkiksi vaikka Hämeen lääninlääninhallitus)24 paikalliset yhtymät ja niiden edustajat (esim. Tampereen kaupunki ja sen erilaiset elimet;Tampereen yliopisto)

30 kansalaisjärjestöllinen sektori (tarkoitetaan esimerkiksi ammatillisia ryhmittymiä, puolueita,ideologisia yhteenliittymiä ja sen sellaisia)

31 kansainvälinen yhtymä tai sen edustaja (vaikkapa IOJ)33 kansallinen yhtymä (vaikkapa jokin puolue jossakin maassa tai sellainen liike kuin vihreätSuomessa)34 alueellinen toimija/edustaja (vaikkapa Pohjois-Hämeen Urheilumetsästäjät)35 paikallinen (vaikkapa Tampere-Seura; urheiluseura Tampereen Ilves; TampereenTyöväenyhdistys)

15 Onko toimija yhtymä vai henkilö (YHT15)0 ei organisoitunut; ei voi sanoa1 henkilö sellaisenaan (voi tarkoittaa myös useampia henkilöitä)2 toimija on yhtymää edustava henkilö (kun Britannia tuomitsee Etelä-Afrikan hallituksen toimet,sen tekee tavallisesti ulkoministeri Sir Geoffrey Howe, joka siis edustaa valtiota YhdistynytKuningaskunta; voi tarkoittaa myös useampia henkilöitä, jos näistä puhutaan henkilöinä, jotkakuuluvaan johonkin yhtymään tai edustavat sellaista, mutta ei tarkoiteta yhtymää sellaisenaan)3 toimija on yhtymä, organisaatio, ryhmä tai muu vastaava (otsikossa “Britannia ja USAtuomitsivat” ovat Britannia ja USA tällaisia instansseja)

16 Yhtymälaji (YLAJI16)0 toimija ei ole yhtymä tai sellaista edustava henkilö, vaan henkilö, joka edustaa vain itseään; ei voisanoa1 joukko, massa, yleisö, mielenosoittajat, väki, paikallaolijat; sellaisen yhtymän edustaja2 luokka eli sellaisten ihmisten muodostama löyhä yhtymä, joilla on jokin yhteinen ominaisuus taipiirre, jonka ansiosta kyseisistä ihmisistä voidaan puhua yhtenäisenä toimijana; sellaisen yhtymänedustaja3 piiri (“koostuvat pienestä henkilömäärästä […] niiden pysyviä elementtejä ovat vain henkilöt –materiaalisia elementtejä, pysyviä symboleja ja arvoja ei esiinny juuri ollenkaan”, Szczepanski1970, 226; henkilömäärän suuruus on tässä suhteellinen asia, olennaista on, että yhdistävänäelementtinä on kuitenkin jokin kontakti eli enemmän kuin pelkkä yhteinen ominaisuus; esimerkkipiiristä on “tietty henkilömäärä, joka tapaa säännöllisesti junassa tai bussissa työmatkalla,kahviloissa tai urheilukilpailuissa, puistoissa tai muissa olosuhteissa”, Szczepanski, 226; myösesimerkiksi samoista asioista kiinnostuneiden joukko, jos on ilmeistä, että kiinnostus on johtanutihmisten välisiin kontakteihin; piirejä ovat myös toveripiirit ja ystäväpiirit, joissa kontakti on intiimi

ja säännöllinen) tai sellaisen edustaja4 organisaatio, virallisryhmä; sellaisen edustaja (muodollinen ryhmä, tunnuksena jonkinasteinenbyrokratia)5 pienryhmä; sellaisen edustaja (pienryhmän ja virallisorganisaation välistä eroa on toisinaan vaikeatehdä; ratkaistaan jutun näkökulman mukaan: onko jutussa kysymys ryhmästä sellaisenaan vaisuuremman organisaation osana)6 pari; parin edustaja

17 Toimijan luokka-asema (LK17)Merkitään luokka-asema, jos se voidaan määrittää; luokka-asemaa ei määritetä ainoastaanhenkilöllisistä toimijoista, vaan myös yhtymistä, jos se käy päinsä.00 luokka-asemaa ei voida päätellä tai määrittää ensinkään10 ylemmät tasot

11 porvaristo: ryhmä, jolla on (yrityksen omistajana tai osaomistajana) yli 10 palkattuatyöntekijää ja kontrolli yrityksen investointeihin, fyysisen pääoman käyttöön sekä toistentyövoimaan12 johtajat: ryhmä, jolla on koko yritystä tai organisaatiota koskevaa jonkin asian päätäntävaltaa(mukaan lukien asian hyväksymisen esittämisvaltaa)13 neuvoa antavat johtajat: ryhmä, jolla on asemansa nojalla neuvoa-antavaa valtaa jonkin kokoyritystä tai organisaatiota koskevan asian suhteen14 hierarkian ulkopuoliset päätöksentekijät: ryhmä, jolla on koko yritystä tai organisaatiotakoskevaa jonkin asian päätäntävaltaa (mukaan lukien asian hyväksymisen esittämisvaltaa), muttaei alaisia

20 alemmat tasot21 välitön työnjohto: ryhmä, jolla ei ole minkäänlaista päätäntävaltaa koko yritystä taiorganisaatiota koskevissa asioissa, mutta jolla on vaikutusvaltaa alaisten palkkaus-, ylennys- jakurinpitoasioissa22 työväenluokka: ryhmä, jolla ei ole kontrollia yrityksen (tai organisaation) investointeihin,fyysisen pääoman käyttöön tai toisten työvoiman käyttöön23 puoli-itsenäiset työntekijät: ryhmä, joka on muuten samanlainen kuin työväenluokka, muttajolla on selvää päätäntävaltaa oman työprosessinsa suhteen24 pientyönantajat: ryhmä, jolla (yrityksen omistajana tai osaomistajana) 2–10 palkattuatyöntekijää sekä kontrollia yrityksen investointeihin, fyysisen pääoman käyttöön sekä toistentyövoimaan25 pikkuporvaristo: ryhmä, jolla korkeintaan yksi palkattu työntekijä ja kontrollia (vähäisiin)investointeihin ja fyysiseen pääomaan, mutta ei toisten työvoimaan

30 ei ammatissa toimiva väestöLähde: Suomalaiset luokkakuvassa. Tampere 1984, 74. – Luokitus koetetaan tehdä, vaikkainformaatio olisi hyvinkin niukka. Muuttujassa ei kuitenkaan tehdä luokitusta, jos luokka-asema eiole relevantti; jos on esimerkiksi kysymys harrastustoiminnasta tai muusta vapaa-ajan toiminnasta,vaikkapa sellaisesta toimijasta kuin Tampereen mieslaulajien baritonista, Seppo Heikinheimosta.Kun on kysymys ei-ammatillisesta toiminnasta, muuttuja on usein epärelevantti.

18 Faktuaalinen/fiktiivinen (FKT18)1 toimija on todellinen (tarkoitetaan esimerkiksi ns. historiallisia henkilöitä tai muita instansseja,jotka joko ovat tai ovat olleet olemassa tai ilmeisesti tulevat olemaan)2 toimija on konstruoitu: koottu lähinnä luokaksi jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella jaantamalla ryhmälle sillä perusteella nimi (esim. SKP:n jäsenet; Helsingin lukioidenensiluokkalaiset)3 toimija on konstruoitu: muodostettu yhteisöksi tai toimijaksi diskurssissa (esimerkiksi “Suomenkansa” seuraavassa Kauppa ja koti -lehden virkkeessä: “Suomen kansalla on nykyisin rahaan

enemmän kuin koskaan, ja se myös käyttelee sitä suruttomasti”; samoin “Suomi” seuraavassa K.Sorsan virkkeessä: “Suomi ei voi puolustuspolitiikallaan paljoakaan vaikuttaa kansainväliseenvarustelukehitykseen”)4 toimija on kuvitteellinen tai sepitteellinen (satujen ja tarinoiden henkilöt tai muut instanssit,vaikkapa Väinämöinen tai Mikki-Hiiri)

19 Tunnetaanko toimijan nimi ja asema jutussa (NIM19)Luokitellaan vain muuttujassa 18 luokkaan 1 (todelliset toimijat) luokitetut instanssit. Nimi lieneeselvä juttu; toimijan asema epäselvempi. Asema tarkoittaa toimijan asemaa siinä pelissä, jostajutussa on kysymys: tiedetäänkö jutun perustella osapuilleen, missä asemassa ja ominaisuudessainstanssi esiintyy siinä. Jos juttu kertoo metsään eksyneen miehen etsinnästä ja sanoo, että eksynyton 27-vuotias kehitysvammainen mies, joka eksyi ollessaan vanhempiensa kanssa marjassaSodankylän ja Savukosken rajamailla, on instanssin asemasta annettu hyvinkin tarkat tiedot – nimeäei kuitenkaan. Toimijan nimi ja asema tunnetaan otsikossa “Ministeri Helena Pesola: Varhaistakuntoutusta korostettava tuki- ja liikuntaelinten hoidossa”. Mutta jos jutussa kerrottaisiin vainjonkun Helena Pesolan mietteistä, tunnettaisiin pelkästään nimi, mutta ei asemaa. – HelsinginSanomille annetaan tällä muuttujalla aina luokitus 0. Merkitään siis:0 ei voi sanoa; toimija on konstruoitu tai fiktiivinen (vrt. muuttuja 18)1 toimijan nimi ja asema eivät käy jutusta selville, vaan toimija jää epämääräiseksi (myöspassiivimuodolla ilmaistut toimijat)2 toimijan nimi ja asema eivät käy jutusta selville, vaan toimija esiintyy jutussa generalisoituna(esim. “Kuwait” otsikossa “Kuwait hakee yhteisrintamaa Irania vastaan”)3 nimi käy selville, mutta asema ei4 asema käy selville, mutta nimi ei (esimerkiksi: “Kuwaitin hallituksen kabinettiministeri sanoisunnuntaisen hallituksen istunnon jälkeen, että...”)5 toimijan nimi ja asema käyvät jutusta selville (esimerkiksi virke “Terveyslautakunnanvalvontajaoston perjantaisen päätöksen mukaan kampanja järjestetään ensi vuonna”; määrite“terveyslautakunnan valvontajaosto” ilmaisee sekä toimijan nimen että sen aseman)On huomattava, että kysymys on nyt koko jutusta; toimija voi jossakin puheteossa jäädäepämääräiseksi, mutta jossakin toisessa puheteossa sen nimi ja/tai asema voivat tulla ilmi, jolloinluokitus on jokin muu kuin 1 tai 2.

20 Toimijan kotipaikka: kansainvälinen luokitus (KV20)Luokitellaan seuraavan luettelon mukaisesti :0000 kotipaikka ei käy selville0010 Pohjoismaat0020 Suomi0030 Ruotsi0040 Norja0050 Tanska (mukaan lukien Grönlanti ja Färsaaret)0060 Islanti1000 Länsi-Eurooppa1010 Belgia1020 Ranska1030 Alankomaat1040 Luxemburg1050 Monaco1060 Sveitsi1070 Iso-Britannia1080 Irlanti1090 Liechtenstein

1100 Andorra1110 Portugali1120 Espanja1130 Itävalta1140 Saksan liittotasavalta1150 Italia1160 Malta1170 San Marino1180 Vatikaani1190 Kreikka2000 Itä-Eurooppa2010 Puola2020 Tshekkoslovakia2030 Saksan demokraattinen tasavalta2040 Jugoslavia2050 Albania2060 Bulgaria2070 Romania2080 Unkari2090 Neuvostoliitto2091 Eestin neuvostotasavalta2092 muu Neuvostoliitto3000 Lähi-Itä3010 Irak3020 Israel3030 Jemenin arabitasavalta3040 Jemenin kansandemokraattinen tasavalta3050 Jordania3060 Kuwait3070 Kypros3080 Libanon3090 Iran3100 Saudi-Arabia3110 Syyria3120 Turkki3130 Bahrein3140 Qatar3150 Arabiemiraattien liitto3160 Oman4000 Aasia4010 Afganistan4020 Burma4030 Sri Lanka4040 Intia4050 Laos4060 Bhutan4070 Malediivit4080 Pakistan4090 Thaimaa4100 Vietnam4110 Kamputsea

4120 Indonesia4130 Malesia4140 Singapore4150 Filippiinit4160 Brunei4170 Kiina4180 Mongolia4190 Nepal4200 Hongkong4210 Macao4220 Taiwan4230 Japani4240 Korean demokraattinen tasavalta4250 Korean tasavalta4260 Bangladesh5000 Afrikka5010 Algeria5020 Etiopia5030 Gabon5040 Kamerun5050 Kenia5060 Keski-Afrikan tasavalta5070 Tunisia5080 Uganda5090 Egypti5100 Kongo5110 Libya5120 Marokko5130 Mauretania5140 Somalia5150 Sudan5160 Tshad5170 Benin5180 Gambia5190 Ghana5200 Guinea5210 Liberia5220 Mali5230 Niger5240 Guinea-Bissau5250 Angola5260 Mosambik5270 Nigeria5280 Norsunluurannikko5290 Senegal5300 Sierra Leone5310 Togo5320 Ylä-Volta5330 Botswana5340 Burundi5350 Etelä-Afrikan tasavalta

5360 Namibia5370 Zaire5380 Lesotho5390 Madagaskar5400 Malawi5410 Mauritius5420 Zimbabwe5430 Ruanda5440 Swazimaa5450 Tansania5460 Sambia5490 Burkina Faso5500 Djibouti5510 Kanarian saaret5520 Komorit5530 Seychellit6000 Pohjois-Amerikka6010 Kanada6020 USA7000 Väli-Amerikka & Karibia7010 Costa Rica7020 Dominikaaninen tasavalta7030 Guatemala7040 Haiti7050 Honduras7060 Panama7070 El Salvador7080 Trinidad & Tobago7090 Barbados7100 Grenada7110 Puerto Rico7120 Jamaica7130 Kuuba7140 Meksiko7150 Nicaragua7160 Belize7170 Alankomaiden antillit7180 Bahamasaaret7190 Bermuda7200 Dominica7210 Guadeloupe7220 Martinique7230 Sao Tome & Principe7240 St. Lucia8000 Etelä-Amerikka8010 Bolivia8020 Brasilia8030 Ecuador8040 Guyana8050 Kolumbia8060 Peru

8070 Venezuela8080 Ranskan Guyana8090 Surinam8100 Argentina8110 Chile8120 Paraguay8130 Uruguay8140 Falkland-Malvinas9000 Australia & Tyynen valtameren alue9010 Australia9020 Uusi-Seelanti9030 Länsi-Samoa9040 Nauru9050 Fidzi9060 Uusi-Kaledonia9070 Vanuatu9080 Salomonsaaret9090 Tonga9100 Tuvalu9120 Papua - Uusi-Guinea9130 Belau9140 Mikronesia9150 Marshallsaaret

21 Toimijan kotipaikka: suomalainen luokitus (FIN21)00 kotipaikka ei käy selville; kotipaikkaa ei ole mielekästä kiinnittää01 ei suomalainen02 Uudenmaan lääni03 Turun ja Porin lääni04 Ahvenanmaa05 Hämeen lääni06 Kymen lääni07 Mikkelin lääni08 Pohjois-Karjalan lääni09 Kuopion lääni10 Keski-Suomen lääni11 Vaasan lääni12 Oulun lääni13 Lapin lääni

22 Toimijan pelin sosiologinen luonne (suhteessa muiden peleihin) (SOS22)Tarkoitus on nyt luokitella jutun kaikkien instanssien osalta, millainen kunkin toimijan peli taipeliin osallistuminen on sosiologiselta luonteeltaan, kun juttua ja instanssien kaikkia siirtojatarkastellaan kokonaisuutena. Siis millainen peli kunkin toimijan suoritus jutussa onkokonaisuudessaan. (Vain todellisten eli muuttujassa 18 luokkaan 1 sijoittuneiden instanssiensuoritukset luokitellaan, jos voidaan.) Luokitellaan kaikki ne toimijat, jotka jutun perusteella ovatpelissä mukana eksplisiittisesti tai ilmeisesti (vaikkeivät jutussa tekisikään varsinaisia siirtoja).

Pelien sosiologinen luokitus on kehitetty von Wiesen (1933) erottelujen pohjalta (niitä kuitenkinmuuttaen). Keskeisin erottelu on jako lähentäviin ja etäännyttäviin sosiaalisiin prosesseihin.Edelliset lähentävät ihmisiä toisiinsa ja siis integroivat sosiaalista muodostumaa; jälkimmäisetetäännyttävät ihmisiä toisistaan ja disintegroivat muodostumaa.

Prosessit on järjestetty pareiksi, niin että kunkin parin prosesseissa on kysymys aina jostakinerityisestä sosiologisesta probleemasta, johon on kaksi vastakkaista ratkaisua, integroiva jadisintegroiva. Jokaisen toimijan kohdalla on siis harkittava, millaista sosiologista problematiikkaasen peli käsittelee ja mihin suuntaan, integratiiviseen vai disintegratiiviseen suuntaan se pelissäänpyrkii. Kaikkien instanssien pelejä ei voida luokitella.

Luokituksen näkökulma on ensisijaisesti instanssin oma intentio eli tarkoitus, jonka setoiminnalleen ilmoittaa tai jonka se antaa ymmärtää sillä olevan. Jos toimijan intentio ei käyselville, toissijaisena näkökulmana on se, millaista peliä toimija pelaa lehden selostuksen ja lehdenantamien tietojen mukaan. Luokittelu edellyttää luokittelijalta sosiologista ammattitaitoa: kykyäkäsittää sosiaalisia ilmiöitä sosiologisin käsittein.

Varsinaiset sisältöluokat esitetään siten, että ensin selostetaan sosiologinen problematiikka, sittenesitetään sisältöluokkina problematiikkaan liittyvät sosiaaliset prosessit, ensin integratiivinenprosessi, sitten disintegratiivinen. Helsingin Sanomille annetaan luokitus 00. Merkitään siis:00 toimija on konstruoitu tai fiktiivinen; peliä ei voi luokittaa; myös ne tapaukset, joissa toimijallaei yksinkertaisesti ole peliä: ei tee jutussa siirtoja.

Saman- ja erilaisuus. Allardt on kirjoittanut (1964, 4), että “pyrkimyksiä samanlaisuuteen jaerilaisuuteen esiintyy kaikissa yhteisöissä, ja niitä voidaan pitää eräänlaisina sosiaalisen elämänperusprosesseina”. Sosiologisena problematiikkana on siis kysymys ihmisten samanlaisuudesta jaerilaisuudesta; merkitään:01 yhdenmukaistuminen. Tarkoittaa erojen hävittämistä ihmisten väliltä, tasapäistämistä,samanlaiseksi tekemistä. Projektin kannalta tarkoittaa toimijan sellaista pelaamista, jonkatarkoituksena tai vaikutuksena on erojen poistaminen, “kaiken poikkeavan imeyttäminen(Aufsaugung) samanlaisuuteen” (v. Wiese, 320). Kun toimijan pelistä seuraisi ihmistensamanlaistuminen suhteessa tai toisessa, sen peli luokitellaan tähän luokkaan. –Yhdenmukaistumista on jonkin tuleminen yleiseksi, leviäminen tai levittäminen; jonkin jakaminenyhtäläisesti kaikille tai monille; kohtelu yhtäläisin ehdoin; identifikaatiot, kompensoinnit jakoordinoinnit; aleneminen tai yleneminen toisten tasalle; joukkoon ottaminen samanlaisenavertaisten kanssa; muodin luominen ja leviäminen; proletarisoituminen, massan muodostus;anonymiteetti; yleisen mielipiteen muodostus tai artikulointi. Esimerkkien yhteydessä onmuistettava, että ne ovat (tässä tapauksessa) yhdenmukaistumista vain, jos niissä on mukanaihmisten samanlaistumisen aspekti eikä esimerkiksi herruus/alistusaspektia. Sama koskee muidenprosessien yhteydessä annettavia esimerkkejä.02 erilaistuminen. Tarkoittaa sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on ihmistenerilaistuminen. Projektin kannalta kysymys on sellaisista peleistä tai peliin osallistumisista, joidentarkoituksena tai vaikutuksena on erilaisuuden tai varieteetin lisääntyminen sosiaalisessamuodostumassa. – Erilaistumista on sosiaalinen nouseminen tai vajoaminen toisten tasalta; jonkinvaraamainen tai omiminen (Appropriation); numerus clausus eli sisäänpääsyn rajoittaminen;toimialan, ammatin, sosiaalisen aseman mukainen yhteenliittyminen, klikit ja kuppikunnat; puolue-eritytyminen; uskottomuus ja karkuruus, jäsenyydestä irtautuminen; jonkin erilleen nostaminenyhdenmukaisesta symbolisoimalla tai sublimoimalla ihmisiä tai esineitä.

Järjestys. Nyt kysymys on sosiaalisen muodostuman sisäisestä jäsentämisestä niin horisontaalis-työnjaollisesti kuin vertikaalis-hallinnollisesti toisiinsa liittyvien ja kokonaisuuden muodostavienasemien järjestelmäksi. On kysymys luokittamisesta, sijoittamisesta, paikoilleen panemisesta;merkitään:03 järjestäytyminen. Tarkoittaa muodostuman kannalta funktionaalista jäsentämistä; sellaistajäsentämistä, joka on tehtävien edellyttämää. Epäjärjestykseen joutuneen palauttaminenjärjestykseen. Järjestäytyminen on tehtävien osoittamista, jakamista ja vastaavaa. Järjestäytyminenon jäsentämistä sosiaalisen muodostuman kokonaisuuden näkökulmasta. Projektin kannalta onkatsottava, minkä instanssien pelit ovat sellaisia, että niiden tarkoituksena tai vaikutuksena on

ihmisten järjestäminen erilaisiin asemiin joko työnjaollisesti tai hallinnollisesti. – Järjestäytymistäon liiton tai federaation muodostus; yhdistäminen, inkorporointi; luokittaminen, rajaaminen,naturalisointi, normalisointi, rehabilitointi; hyödyntäminen, palvelukseen tai käyttöön ottaminen,pestaaminen, värvääminen; keskittäminen, hajauttaminen; kurinpito ja konrolli.04 herruus ja alistus. Herruus/palvelu on jäsentymistä, joka on erityisen edun (ei yleisen tai yhteisenedun) mukaista. Herruus- ja palvelussuhteessa on kysymys osallisien välisen vastakohtaisuudenmuodostumisesta. Projektin kannalta on kysymys peleistä, joiden tarkoituksen on vastakohtaisten,antagonististen suhteiden asettaminen. – Herruus/palvelussuhteesta on kysymys seuraavanlaisissailmiöissä: verojen ja maksujen asettaminen; militarisointi, terrorisointi; esivanhempien, sankarien,pyhien kunnioitus; diktatuuri, feodalismi, caesarismi; orjuus; urkintajärjestelmän luominen jakäyttäminen; päätöksen antaminen, käskeminen ja totteleminen, holhoaminen, dominointi,johtaminen, pakottaminen.

Yhteisötietoisuus. Seuraavassa problematiikassa on kysymys yhteenkuuluvuutta jaerilleenkuuluvuutta koskevasta tietoisuudesta tai tunteesta, subjektiivisesta mukana olemisesta taiulkopuolelle jäämisestä/jättämisestä; merkitään:05 sosialisaatio. Kysymys on järjestystä ylläpitävistä “eettisistä voimista” (v. Wiese), joidensisäistäminen johtaa järjestyksen vapaaehtoiseen noudattamiseen. Kysymys on me-tunteenkehittämisestä ja vahvistamisesta, ja toimintoina tarkoitetaan sellaisia järjestelyjä, jotka tuottavatosallisille tietoisuutta yhteenkuuluvuudesta. Sosiaalisaatio tarkoittaa “henkisen yhteisyyden”muodostumista, koulukuntaisuuden tai erileirisyyden tai luokkaerojen voittamista. – Sosialisaatiollatarkoitetaan esimerkiksi uskonnollisesti tai oikeudellisesti perustoitua veljeyden etiikkaa.Sosialisaatiosta on usein kysymys yhteisissä aterioissa, juhlissa, peleissä, yhteisasumisenmuodoissa, naapuruuskumppanuudessa jne.06 porrastus ja tasojen muodostus. Nyt on kysymys pikemminkin me/ne -vastakohtaisuuksista,ihmisten jakamisesta tai jakautumisesta eri tasoille tai eri leireihin, joiden välillä ei oleyhteenkuuluvuutta, vaan pikemmin erilleen kuulumisen tietoisuus. – Porrastumista ja tasojenmuodostusta on esimerkiksi sosiaalisen nousun tai vajoamisen edistäminen; esiin nostaminen japromovointi; oppiarvojen ja vastaavien antaminen; feodalismi ja aateluus, privileegioiden, valta- jaerioikeuksien hankkiminen ja myöntäminen; luokittelu ja rajoittaminen; luokkataistelu,eriarvoisuus; prestige; salaisuuksien hallinta; aristokratian ja proletariaatin muodostus; kastien jasäätyjen muodostus; rikkaus ja köyhyys; henkinen ja ruumiillinen koulutus. Esimerkkien yhteydessä(esimerkit ovat v. Wieselta) on muistettava, että ne tarkoittavat porrastusta ja tasojen muodostustavain, jos niissä on nähtävissä yhteen tai erilleen kuulumisen tietoisuus.

Ryhmäkulttuuri. Seuraava problematiikka koskee osa-, ala- tai erillisryhmien kulttuuristaulottuvuutta ja kulttuurista erottautumista: ryhmäidentiteetin kulttuurista artikulaaltiota itselle jamuille; merkitään:07 professionalisoituminen. Kysymys on ammattien ja toimien syntymisesta ja vahvistamisesta siinätarkoituksesssa, että saadaan aikaan entistä solidimpi sosiaalinen muodostuma, vahvempikokonaisuus, joka kokonaisuutena hoitaa eteen tulevat ongelmat ja kysymykset. –Professionaalistumiseen liittyy seuraavanlaisia ilmiöitä: ammattialojen kiteytyminen ns.kutsumusammateiksi; toimialatietoisuuden muodostuminen ja ammattietiikka; toimialanasettaminen yleisesti sosiaalisen ja inhimillisen edelle; privileegiot; toimialalle pääsyä ja koulutustasäätelevät normit.08 valikoituminen (selektio). Kysymys on eliittien muodostuksesta; sellaisesta erottautumisesta,josta Bourdieu on paljon kirjoittanut. – Valikoitumiseen liittyviä ilmiöitä ovat muoti ja maku;merkeillä ja tyyleillä ilmaistu erillisyys ja ylemmyys muihin nähden; eksklusiivisuus ja elitismi;valittujen itselleen vaatima kunnioitus; kunniamerkit ja komeat tittelit; syntyperän korostaminen;aristokratian muodostus.

Vapauspyrkimykset . Kysymys on nyt yhteiskunnassa tai sosiaalisessa muodostumassa esiintyvienvapaus- tai riippumattomuuspyrkimyksien luonteesta: onko motiivina olemusvoimien(Wesenskräfte) kehittämisestä sosiaalisen muodostuman yhteydessä ja (myös) sitä varten vai niidenkehittämisestä sosiaalisen muodostuman ulkopuolella ja (vain) itseä varten; merkitään:09 vapautuminen. Tarkoitetaan sellaisten sosiaalisten siteiden syrjäyttämistä, jotka estävät ihmisenvoimien ja kykyjen vapaata kehittämistä (Wesensentfaltung). – Vapautumisessa on kysymystoiveista, ideoista, ihanteista ja ennen kaikkea utopioista. Sitä on sellaisissa prosesseissa kuinrevoluutio, liberalismi, anarkismi ja ristiretkeläisyys.10 yksilöityminen, erilleen asettuminen ja vieraantuminen. Kysymys on nyt yhteisöstäirtautumisesta. – Yksilöitymistä jne. on sellaisissa ilmiöissä kuin heitteille jättäminen tai jääminen;lainsuojattomaksi julistaminen; virasta erottaminen; exkommunikaatio, pannaan julistaminen,yhteydestä karkottaminen; spesialisoituminen; erityisintressien puolustus, lakko ja työsulku;lahkonmuodostus, askeesi, erakoituminen, omien intressien puolustus.

Haltuunotto. Kysymys on tuotannon haltuunoton luonteesta: onko se yksityistä vai yhteiskunnallista(kollektiivista); merkitään:11 sosialismi. Tarkoittaa tuotannon yhteiskunnallista haltuunottoa, myös valvontaa. – Esimerkkejäsosiaalistisesta haltuunotosta voisivat olla vaikka kollektiivinen päätöksenteko tuotannon tuloksenjakamisesta; työehtosopimukset; lakot (siinä tapauksessa, että toiminta tähtää sosialistiseenhaltuunottoon eikä siinä ole kysymys jonkin avainryhmän erityispyrkimyksestä).12 riisto. Tarkoittaa toimintaa, jossa ihminen tai ryhmä käyttää toisia välineenä omientarkoitusperien ajamiseen: työn teettäminen luovuttamatta työn tulosta sen tekijöille ollenkaan taitäysimääräisesti. Tarkoittaa yleensä yksityistä haltuunottoa; voi olla yksityisen intressin ajamistakaupassa, tuotannossa; kilpailuun ryhtymistä.

Palkitseminen. Nyt on kysymys siitä, minkä periaatteen mukaan palkintoja jaetaan, yleisin vainerityisin perustein; merkitään:13 universalismi. Tarkoittaa palkitsemista yhtäläisin perustein: sama suoritus palkitaan (tairangaistaan) samoin perustein siitä riippumatta, kenen suorituksesta on kysymys.14 suosiminen ja lahjominen (partikularismi). Tarkoittaa palkitsemista (tai rankaisemista) erityisinperustein: palkkio/rangaistus riippuu suorittajasta eikä suorituksesta. Suosiminen tarkoittaa sellaisiailmiöitä kuin korruptio, nepotismi, yhteyksien hyödyntäminen jne.

Normien asema. Seuraava sosiologinen problematiikka koskee kysymystä normeista ja säännöistä,jotka säätelevät sosiaalista elämää ja toimintaa; ja ongelma on siinä, onko sosiaalisen elämän janormien välisessä suhteessa elämä ensisijaista ja normit välineen asemassa vai ovatko normitensisijaista ja elämän tarkoitus normien noudattaminen; merkitään:15 institutionaalistuminen. Instituutiolla tarkoitetaan sellaista ihmisten välisten suhteidenkompleksia, joka on tarkoitettu suhteellisen pysyväksi ja jonka tarkoituksena tai vaikutuksena onsosiaalisen muodostuman vahvistuminen. Instituutio on suhteessa sosiaalisen muodostumankokonaisuuteen; sen yhteydessä ilmaistaa usein muodostumaa koskeva yleinen tai yhteinen etu.Sosiaalisiin instituutioihin tähtäävät toimet tarkoittavat siis ihmisten välisten suhteidenpysyväisluontoista järjestämistä kokonaisuuden näkökulmasta, yhteisen tai yleisen edun nimessä.Institutionalistuminen eroaa järjestäytymisestä siinä, että tulee esille ja keskeiseksi normatiivinensääntely. – Insitutionaalistumiseen kuuluvia ilmiöitä ovat käytännöt ja tavat, lainsäädäntö; virkojenperustaminen, laitoksien luominen; epätarkoituksenmukaisuuksien eliminoiminen; virkaura ja -ikä;keskittäminen ja hajauttaminen; valtaoikeuksien osoittaminen, jakaminen ja rajoittaminen;palkanmaksun järjestäminen vakinaisella tavalla; poliisin asettaminen; valtiollistaminen,kunnallistaminen; nimittäminen, nimien ja titteleiden antaminen; seremoniallisuus, riitit japyhittämiset, symbolien käyttö; dogmatisointi, legalisointi.16 formalismi ja luutuminen. Tarkoittaa sosiaalisten prosessien jähmettymistä orjalliseksi sääntöjen

seuraamiseksi; on siis byrokratismia. Kysymys on myös sellaisista prosesseista, joissa instituutiot jatoiminta, oikeusjärjestys ja virkaura nousevat välineen asemasta päämäärän asemaan.Vastuunalaisuuden häviäminen on myös tällainen prosessi.

Auto- ja heteronomisuus. Kysymys on sosiaalisen toiminnan autonomiasta versus heteronomiasta:noudattaako toiminta omaa vai vierasta logiikkaa; merkitään:17 omaehtoisuus. Tarkoittaa sosiaalisen toiminnan määräytymistä sen omasta erityisestä luonteestakäsin. Tavoitteena erilaisten toimintojen pluralismi yhteiskunnassa; mikään yksi erityinen toimintaei määrää toisenlaisten toimintojen kulkua.18 nurinkääntyminen (perversio). Tarkoittaa sosiaalisten muodostumien, niiden laitosten taitoimihenkilöiden asettumista muiden kuin niiden varsinaisten tai omien tarkoitusten palvelukseen.Yksi esimerkki on kaupallistuminen, joka tarkoittaa ihmisten välisten suhteiden lisääntyvääalistamista taloudellisen hyödyllisyyden näkökohdalle. Kaupallistumista tapahtuu, kun taloudellisenhyödyn tavoittelu leviää talouden alalta sellaisiin suhteisiin kuin vaikkapa rakkaus ja avioliitto,kumppanuus ja toveruus, taide ja tiede; se on taloudellisen rationaliteetin liiallista laajenemista.

Tavoitteellisen toiminnan luonne. Sosiologisessa problematiikassa on nyt kysymys tavoitteellisentoiminnan luonteesta sosiaalisen muodostuman kokonaisuudessa: ottaako tavoitteellinen toimintahuomioon sosiaalisen muodostuman tosiasiallisesti sisältämien voimien moninaisuuden jaeritavoitteisuuden vai ei; merkitään:19 politisoituminen. Kysymys on jotakin asiaa koskevan kollektiivisen käsittelyprosessinvirittämisestä niin, että prosessiin koetetaan vetää mahdollisimman paljon eri suuntiin vaikuttaviasosiaalisia ja yhteiskunnallisia voimia.20 radikalisoituminen. Kysymys on sellaisesta toiminnasta, jossa jokin periaate tai asia koetetaanajaa läpi äärimmäisellä tahdonponnistuksella piittaamatta vastakkaiseen suuntaan vaikuttavistasosiaalisista voimista, ottamatta niitä huomioon. Pimittäminen, valehteleminen, kieroilu,salaaminen, väkivalta, sota.

(Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tällä muuttujalla.)

23 Aktanttiasemointi (AKT23)Käytetään banalisoiden hyväksi Greimasin (1980) narratologista aktanttiteoriaa, jota voidaanluonnehtia seuraavan kaavion avulla (Ahonen 1984, 247; Silvo 1988, 46):

lähettäjä objekti vastaanottaja

vastasubjekti

vastustajasubjektiauttaja

Kuvio avautuu, kun katsomme, miten se jäsentää kertomusta: Kertomuksessa on kysymys jostakinsubjektista, jonka jokin lähettäjä on lähettänyt matkaan etsimään ja hankkimaan jotakin kadotettuaobjektia, jonka subjekti löydettyään luovuttaa vastaanottajalle; subjektilla on tässä prosessissa sekäauttajia että vastustajia. Greimasin oma esimerkki (josta puuttuu vastasubjektin kategoria, ks. s.207): “...marxilaisella ideologialla voisi olla puoluejäsenen tasolla seuraavanlainen jakautuma –onhan kyseessä halu auttaa ihmistä:

subjekti .............................................…. ihminen

objekti ........................…… luokaton yhteiskuntalähettäjä .............................................….. historiavastaanottaja ..............................…… ihmiskuntavastustaja ...............................…… porvariluokkaauttaja ..................................… työväenluokka”

Luokittelemme toimijat seuraaviin aktanttikategorioihin sen mukaan, millainen toimijan asema onjuttukokonaisuudessa, kun jutta tarkastellaan journalistin tuottamana kertomuksena (mihin asemiineri instanssit sijoittuvat kertomuksen pinnassa):0 ei voi luokittaa; sivulliset, syrjästäseuraajat, todistajat yms.1 aktanttisubjekti (kertomuksen sankari)2 aktanttiobjekti (se kadotettu, jota sankari hakee)3 vastasubjekti (kertomuksen konna)4 auttaja (aktanttisubjektin auttaja)5 vastustaja (vastasubjektin auttaja)6 lähettäjä (se, joka lähettää subjektin matkaan ja auktorisoi sen valtuuksilla, kyvyillä ja sensellaisella)7 vastaanottaja (instanssi, jolle sankari luovuttaa löytämänsä objektin)Ei luokiteta Helsingin Sanomia, vaan annetaan sille luokitus 0. (Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu aktanttiasemointimuuttujalla. Sitä vastoin matriisinILMOITTAJAT havaintoyksiköt luokiteltiin seuraavalla tavalla [muissa havaintomatriiseissa tätämuuttujaa ei ole]:

Ilmoittaja vai muu toimija (ILM)0 ilmoituksessa/mainoksessa esiintyvä toimija ei ole itse ilmoittaja/mainostaja1 ilmoituksessa/mainoksessa esiintyvä toimija on itse ilmoittaja/mainostaja)

III PELIKOHTAISET MUUTTUJAT

Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tämän ryhmän muuttujilla.

Muuttujassa 22 luokiteltiin eri toimijoiden pelit tai peliin osallistumiset kunkin toimijan osaltaerikseen. Mutta yleensä eri instanssien pelit muodostavat lehtijutussa kokonaisuuden, yhdenkokonaispelin (toisinaan ei muodostu yhtä kokonaispeliä, vaan kaksi rinnakkaispeliä, harvoin kahtauseampia). Kokonaispeliä (ja mahdollista rinnakkaispeliä) kuvataan kahdella muuttujalla, jotka ovatpelin toimiala (se toimiala, jolla peliä käydään) ja se asia, jota peli koskee.

24 Ainoan/journalistisesti keskeisimmän pelin toimiala (TI24)Peli käydään yleensä jollakin yhteiskunnallisen elämän alueella. Luokitellaan peli sen mukaan, mikäon pelin aiheena olevan asian tai kysymyksen toimiala muuttujan 13 toimialaluokituksen mukaan. –Pelissä on mukana erilaisia instansseja. Siinä on kysymys niiden välisestä eräänlaisesta ‘draamasta’.Pelin toimiala tulee valita sen mukaan, millä elämänalueella ‘draama’ näytellään, milläelämänalueella peliin kuuluvat erilaiset pelaajat koettavat järjestää keskinäiset suhteensa. Merkitäänsiis:00000–13000 pelin toimiala

25 Journalistisesti toissijaisen pelin toimiala (TII25)00000 toimialaa ei voi sanoa; jutussa ei ole toissijaista peliä01000–13000 pelin toimiala

26 Asia, josta pelataan muuttujan 24 pelissä (AI26)Muuttuja on pitkälti päällekkäinen toimialamuuttujan kanssa – mutta annetaan asian olla niin.Merkitään:000 peliä ei voi syystä tai toisesta luokittaa asian suhteen010 kansainväliset asiat011 kansainvälinen politiikka , valtioiden väliset poliittiset suhteet012 kansainväliset sotilaalliset selkkaukset, valtioiden tai valtioiden kaltaisten instanssien välisetsotilaalliset suhteet013 kansainvälinen talous014 kansainvälisen kulttuurin asiat020 valtiollista toimintaa koskevat asiat (valtio-oikeuden alan määrittelemät asiat)021 perustuslakeja, hallitus- tai valtiomuotoa koskevat asiat022 kansanedustusta, eduskuntaa, valtiopäiviä tms. koskevat asiat023 valtionpäämiestä tai vastaavaa koskevat asiat024 hallitusta tai muuta vastaavaa ylintä toimeenpanovaltaa koskevat asiat025 kansalaisuutta koskevat asiat (myös kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva; ihmisoikeudet)026 valtiollisia symboleja koskevat asiat027 puolueita ja puoluelaitosta koskevat asiat030 yleishallintoa koskevat asiat (hallintomenettely)040 virkamiesasiat050 kunnallisasiat060 kirkollisasiat, uskonnolliset asiat070 ulkoasiainhallinnon alaan kuuluvat asiat071 valtiosopimuksia koskevat asiat 080 sisäasiainhallintoon kuuluvat asiat081 poliisitoimeen ja yleisen järjestyksen ylläpitoon kuuluvat asiat082 palo- ja pelastustoimen asiat083 väestönsuojelu084 rajojen vartiointi090 terveydenhuollon alaan kuuluavat asiat, myös työterveyshuolto100 ympäristöhallinnon alaan kuuluvat asiat101 jätehuolto102 kaavoitus- ja rakennustoimi103 asuntotuotanto110 puolustushallinnon alaan kuuluvat asiat120 valtiovarain hoito121 keskuspankki122 raha123 valtion tulo- ja menoarvio124 taloudellinen suunnittelu125 valtiontalouden tarkastus126 valtion omaisuus127 tullilaitos ja sen alaan kuuluvat asiat130 verotukseen liittyvät asiat140 opetustoimi ja kulttuuriasiat141 peruskoulu142 keskiasteen koulutus, ammattikoulutus143 korkeakoulut, tiede ja tutkimus144 erityisopetus (musiikki, taiteet; vammaiset)145 yhteiskunnallinen sivistystyö, valistus, tiedon levittäminen

146 liikuntatoimi (urheilu)147 kulttuuri150 maa- ja metsätalous, metsästys ja kalastus160 liikennehallinnon alaan kuuluvat asiat161 ilmailu162 tieliikenne163 vesiliikenne164 rautatiet165 posti, tele, puhelin, radio (ei yleisradiotoiminta)170 viestintäasiat180 teollisuusasiat190 sosiaalihuollon alaan kuuluvat asiat191 eläkkeet192 tukitoiminta193 lastensuojelu ja päivähoito194 vammaishuolto, kodinhoitopalvelut195 irtolais- ja päihdehuolto200 siviilioikeuden alaan kuuluvat asiat201 henkilöoikeuden asiat (suku- ja etunimet, holhous, kuolleeksi julistaminen, oikeushenkilöt)202 perheasiat203 muut ihmissuhdeasiat204 perintö- ja testamenttiasiat205 velvoiteasiat (sopimukset, vahinkovastuu, velkasuhteet, huoneenvuokra-asiat; ylimalkaanihmisten sitoumuksiin liittyvät asiat)206 esineoikeuden alaan kuuluvat asiat (omistaminen, kiinnittäminen; yleensä omaisuuteen, senhoitoon ja käyttöön liittyvät asiat)207 tekijänoikeuteen liittyvät asiat210 kaupan alaan kuuluvat asiat (myös rahaliikenne, vakuutus)220 talousoikeuden alaan kuuluvat asiat221 maanjakoasiat222 vesiasiat223 rakentamisasiat224 alueiden yleiskäyttöön liittyvät asiat225 naapuruussuhteet, yksityiset tiet, yhteiset alueet ja laiduntaminen226 luonnon- ja ympäristönsuojelu; muinaismuistot229 kaivostoiminta230 atomienergia-asiat232 elinkeinon harjoittamiseen liittyvät asiat234 tupakka ja alkoholi: valmistus, kauppa ja käyttäminen235 räjähdysaineasiat236 mitat ja painot238 konkurssiasiat240 työoikeuteen liittyvät asiat, työvoima-asiat241 työsopimus ja työsuhde242 työehdot, työaika, vuosiloma243 työeläkkeet244 työturvallisuus, työväensuojelu, tapaturmat ja tapaturmavakuutus245 työnvälitys, työvoiman ohjaus246 siirtolaisvälitys250 rikosasiat251 valtio- ja maanpetos

252 rikokset viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan253 siveellisyysrikokset254 henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset255 liikennerikokset256 omaisuusrikokset257 muut rikokset258 rangaistukset, täytäntöönpano, vankeinhoito259 armahdusasiat260 prosessioikeuden alaan kuuluvat asiat (oikeudenkäynti; yleiset tuomioistuimet, syyttäjät &esitutkinta, asianajajat, välimiesmenettely, sovinnot, pakkotäytäntöönpano)270 muut asiatLähde: Suomen laki I ja II, sisällysluettelot.

27 Asia, josta pelataan muuttujan 25 pelissä (AII27)Käytetään samaa luokitusta kuin muuttujassa 26 ja merkitään:000 peliä ei voi luokittaa; jutussa ei ole toissijaista peliä010–270 asia, josta pelataan

IV SIIRTOKOHTAISET MUUTTUJAT

Mainoksia/ilmoituksia ei luokiteltu tämän ryhmän muuttujilla.

Ennen kuin erittely aloitetaan, on syytä miettiä jutun logiikkaa. Logiikalla tarkoitetaan tässä sitä,miten juttu luultavasti on pantu kokoon, mistä ja keneltä tiedot on todennäköisesti saatu, mitentiedot on kerätty, kenen/minkä sanoista juttu on koostettu jne. On syytä miettiä mahdollisimmanselväksi se tilanne, jossa jutun tiedot on alun perin saatu – mitkä ovat jutun lähteet. Tämä on useinratkaisevaa jutun siirtojen erittelylle.

Erittely tehdään tässä puheteoittain. Puhteko on aina siirto. Se voi olla vastaus johonkin toiseensiirtoon (vastaus ainakin siinä mielessä, että jälkimmäinen antaa aiheen edelliseen eli herättää sen).Herätesiirto puolestaan voi olla samassa mielessä vastaus johonkin sitä edeltäneeseen siirtoon jne.

Siirrosta voi olla kysymys vain silloin, kun on olemassa jokin peli eli kun olisi voitu tehdä jokintoinenkin siirto tai olla kokonaan siirtämättä. Uutistekstin virkkeessä “Hirvi kuoli, auto romuttui jakuusi ihmistä – joukossa kaksi lasta – vietiin sairaalaan tarkistuttamaan mahdollisia vammojaKirkkonummella suunnuntai-iltana sattuneen kolarin jälkeen” on kaksi siirtoa. Ensiksikin se siirto,että joku vei (tai jotkut veivät) kuusi ihmistä sairaalaan. Ja toiseksi HS:n toteamussiirto siitä, ettänäin tapahtui. Kolari, joka sattui eli jota ei tehty, ei ole siirto (hirven kuolemakaan ei ole siirto).

Teksti eritellään puheteko kerrallaan. (Puheteolla tarkoitetaan useimmiten lehtitekstin yhtävirkettä eli jaksoa pisteestä pisteeseen. Ei kuitenkaan aina; toisinaan on tarpeen jakaa virke kahdeksitai jopa kolmeksi eri puheteoksi.) Kussakin puheteossa erittely aloitetaan aina siitä siirrosta, jokaon ensimmäisenä mahdollisessa siirtoketjussa ja joka ei itse ole vastaus mihinkään sitä edeltäväänsiirtoon. (Äskeisessä esimerkissä ensimmäinen siirto on kolarissa olleiden vieminen sairaalaan,toinen siirto HS:n kolaria ja sairaalaan vientiä koskeva toteamus.)

Siirrot, joiden kontekstina on se tilanne, jossa tiedot on saatu ja jotka koskevat tietojen saamisentilannetta, ovat tavallaan metadiskursiivisia siirtoja ja ne tehdään jutun asiapelin ulkopuolella.Asiassa tehdään ne siirrot, joiden kontekstina on jutun aiheena oleva asia ja jotka koskevat tätäasiaa. Tästä lähemmin ks. muuttuja 40.

Siirto voi esimerkiksi kohdistua (ks. muuttuja 39) useampaan kuin yhteen toiseen instanssiin jase voi olla vastaus useampaan kuin yhteen toiseen siirtoon. Eritellään ja merkitään silloin siirto niinmoneen kertaan kuin sen rakenne vaatii.

Ennen erittelyn aloittamista teksti on syytä jakaa ensiksikin puhetekoihin. Mutta sen lisäksi onsyytä jakaa teksti puhetekoja suuremmiksi yksiköiksi, joita nimitetään episodeiksi. Episodi on

teemallinen kokonaisuus, joka voi koostua useammasta kuin yhdestä siirrosta ja useammasta kuinyhdestä puheteosta.

28 Episodin numero (EP28)Nimitetään siirtymäksi sellaista tekstin perspektiivin vaihdosta, jossa on kysymys “asiasisältöjenvaihtumisesta” (Leiwo ym. 1987, 144). Kun tällä tarkoitetaan sanomalehtijuttujen sisäisiä siirtymiäeikä juttujen välisiä siirtymiä, kysymykseen tulee lähinnä sellainen tilanne, jossa lehden ‘kamera’niin sanoaksemme suunnataan uudelleen: otetaan yhden ja saman jutun sisällä tarkasteltavaksitoinen tilanne tai asia (asiakokonaisuus). Muuan lehtijuttu jakautuu episodeihin ja puhetekoihinseuraavasti:

/Paikallislehdet vastustavat yritystenkustantamaa tv-ohjelmistoa/Paikallislehtien mielestä Yleisradion hanke tuodayritysten tukemaa ohjelmistoa televisioon vaarantaariippumattoman ja uskottavan tiedonvälityksen./Paikallislehtien liittokokouksen kannanoton mukaanyritysten sponsoroimat ohjelmat hämärtävättoimitettujen ohjelmien ja mainosten rajaa./----------------------------------Liiton kokous pidettiin Heinolassa. Paikallislehtienliitto valitsi puheenjohtajakseen yksimielisestitoimitusjohtaja Jaakko U j a i s e n Isostakyröstä./Paikallislehtikustantajat päättivät lisäksi, että liitonvuoden 1988 toimintateemana on Elävä maaseutu./Liitto tukee näin valtakunnallista ja Euroopan laajuistamaaseutukampanjaa./----------------------------------Paikallislehtien liittoon kuuluu 164 lehteä./

Uutisen ensimmäisen episodin teemana on, mitä Paikallislehtien liitto ajattelee yritystensponsoroimasta tv-ohjelmien tuotannosta. Toisessa episodissa teemana on Paikallislehtien liitonkokous ja sen tekemät päätökset. Kolmannen episodin teemana on tietojen antaminenPaikallislehtien liitosta.

Samaan episodiin kuuluvat siirrot merkitään episodin numerolla. Episodit numeroidaan jutuittainjuoksevalla numerolla.

Episodijaon pohjana on siis toimittajan näkökulma: miten juttu on kertomuksena komponoitu,mistä teemallisista lohkoista se on koottu, miten juttu on jäsennelty.

Episodijaottelu voi olla hyvin yksityskohtainenkin. Se tehdään jutun tekstin mukaan; sittenkatsotaan, mihin episodeihin jutun otsikot kuuluvat. – Kuva ja sen teksti on aina oma episodinsa.Kuvaepisodit luokitellaan muun tekstin jälkeen. Merkitään siis:01–99 episodin numero

29 Puheteon numero (PNRO29)Yleensä puheteko on yhtä kuin virke, mutta se voi olla myös virkkeen osa. Otsikot ovat myöspuhetekoja, vaikka eivät usein olekaan täydellisiä virkkeitä. Merkitään:000–999 puheteon numero

30 Siirron numero (SNR30)Tutkimuksen luokitusyksikkö (yksiköistä sisällön erittelyssä ks. V. Pietilä 1973, 101–116) on siirto.Siirrolla tarkoitamme jonkin toimijan jotakin tekoa tai toimintaa, oli se mitä hyvänsä. Siirto voi ollayksittäinen teko (esim. “...iranilaisten tehtyä onnistuneen ohjusiskun säiliöaluksiin Kuwaitin

vesillä”) tai sitten toimintakokonaisuus (esim. “Kuwait hakee yhteisrintamaa Irania vastaan”). Siirtoon kuitenkin voitava rajata ajassa ja paikassa. Esimerkiksi säännöllisesti toistuva ilmiö tyyppiä“Kansantasavallassa vierailevat ulkokiinalaiset muodostavat osan Leeyan yleisöä” ja “Myösteatterin tutkijat vierailevat Leeyan-teatterissa” ei ole siirto (näissä esimerkeissä vain HS tekeeasiantiloja kuvailevia toteavia siirtoja).

Ensimmäisen tason havaintoyksikkönä meillä on puheteko, jollaisena voidaan yleensä pitääsanomalehtitekstissä virkettä. (Puheteolla tarkoitetaan suurin piirtein samaa kuin ilmauksellaLeiwon ym. tutkimuksessa: “kun ilmauksen merkitystehtävä (ilmausluokka) muuttuu, alkaa uusiilmaus”, s. 54.) Jokainen puhteko on samalla siirto, nimittäin puheteon tekijän oma siirto.

Mutta puheteko voi samalla ilmaista (oikeastaan raportoida) muitakin siirtoja tai antaa ymmärtää,että sellaisia on tapahtunut. Näin on laita esimerkiksi lehtitekstin virkkeessä “Britannianulkoministeri Sir Geoffrey Howe tuomitsi Etelä-Afrikan hallituksen päätöksen kieltää rotuerotteluavastustavien ryhmien toiminta”. Tämän virkkeen nojalla tunnemme (jos luotamme lehteemme)kolme siirtoa: alussa on Etelä-Afrikan hallituksen siirto (kielto), joka johtaa sitten ulkoministeriHowen siirtoon (tuomitseminen), joka puolestaan johtaa HS:n puhetekoon (Howen siirrontoteaminen). Tämän virkkeen horisontissa Etelä-Afrikan hallituksen ja Howen siirrot on tehtyjossakin muualla kuin lehdessä; HS:n siirto on tietenkin tehty lehdessä ja on lehden vastaus siihensiirtoketjuun, jonka Etelä-Afrikan hallitus ja Howe ovat jo saaneet aikaan omilla siirroillaan.

Otetaan toiseksi esimerkiksi saman uutisen seuraava virke: “‘Olen järkyttynyt ja murheissaniEtelä-Afrikan hallituksen toimista’, Howe sanoi lausunnossaan.” Siinä on itse asiassa aivan samatsiirrot ja siirtäjät kuin äsken mainitussa virkkeessä, myös samat aloite- ja vastaussuhteet. Muttasikäli suhteet ovat edelliseen esimerkkiin verrattuna erilaiset, että sekä HS että Howe tekevätsiirtonsa lehdessä, ulkopuolelle jää Etelä-Afrikan hallitus.

Teksti eritellään puheteoittain. Ensiksi katsotaan, onko puheteko vastaus johonkin toiseensiirtoon joko lehdessä tai lehden ulkopuolella. Jos on, aloitetaan erittely siitä ensimmäisestäsiirrosta, joka lopulta on johtanut puhetekoon (esimerkeissämme ensimmäisenä siirtona on Etelä-Afrikan hallituksen päätös kieltää rotuerottelua vastustavien ryhmien toiminta). Niinpä esimerkissä“Britannian ulkoministeri Sir Geoffrey Howe tuomitsi Etelä-Afrikan hallituksen päätöksen kieltäärotuerottelua vastustavien ryhmien toiminta” Etelä-Afrikan hallituksen siirto saa numeron 001,Howen siirto numeron 002 ja HS:n siirto numeron 003.

Kuvitellaan, että eriteltävänä olisi seuraavanlainen tekstikatkelma:“Britannian ulkoministeri Sir Geoffrey Howe tuomitsi Etelä-Afrikan hallituksen päätöksen

kieltää rotuerottelua vastustavien ryhmien toiminta. ‘Olen järkyttynyt ja murheissani Etelä-Afrikanhallituksen toimista’, Howe sanoi lausunnossaan.”

Katkelman ensimmäisen puheteon siirroille annoimme äsken tunnukset 001–003. Toisenpuheteon ensimmäinen osa on Howen “Olen järkyttynyt ja murheissani Etelä-Afrikan hallituksentoimista”. Tarkasti ottaen siinä voisi erottaa kaksi siirtoa, nimittäin Etelä-Afrikan hallituksen toimetja Howen järkytyksen ja murheen ilmaisun. Numerojärjestyksessä niiden tunnukset olisivat 004 ja005. Siirto 004 olisi kuitenkin sama kuin siirto 001, joka on jo otettu huomioon ja eritelty; siksi sejätetään huomiotta. Jätetään huomiotta kaikki sellaiset siirrot, jotka on jo eritelty ja jotka eivät tuoesille kyseisen toiminnan mitään uutta aspektia, yksityiskohtaa tms. Tunnuksen 004 saa siis Howenlehdessä tekemä siirto “Olen järkyttynyt...toimista”, joka ei ole sama kuin Howen tuomiosiirtokatkelman ensimmäisessä virkkeessä eli siirto nro 002, vaan osa sitä kokonaisuutta, jota lehti kutsuutuomitsemiseksi. HS:n omat sanat “…Howe sanoi lausunnossaan” ovat vihdoin siirto numero 005.

Usein ei ole aivan helppo ratkaista, mikä on siirto ja mikä ei. Yleinen ja toistuva ilmiö ei olesiirto; siirto täytyy voida paikantaa ajassa ja paikassa ja sillä täytyy olla jokin selvästi rajautuvatekijä (vaikka siirtäjän identiteetti jäisikin tuntemattomaksi). Jonkun jossakin läsnä oleminen onmyös katsottava siirroksi. Merkitään siis:000–999 siirron tunnus

31 Siirron rekisteröintikerran numero (RNR31)

Yksi ja sama siirto täytyy rekisteröidä useampaan kuin yhteen kertaan, jos se esimerkiksi kohdistuuyhtä useampaan instanssiin tai jos se on vastaus yhtä useampaan aloitesiirtoon tai -diskurssiin tai josse jostakin muusta syystä edellyttää jollakin muuttujalla yhtä useamman rekisteröinnin. Merkitään:1–9 siirron rekisteröintikerta

32 Tekstilaji, jossa siirto sijaitsee (TXT32)1 vakio-otsikko2 jutun pääotsikon ylärivi3 pääotsikon päärivi4 jutun pääotsikon alarivi5 väliotsikko6 ingressi (ingressi erotetaan joko sen mukaan, että se erottuu jutun muusta tekstistä typografisestitai sisällöllisesti: ingressi on tiivistelmä tai toisto tekstin jostakin kohdasta tai joistakin kohdista, taijournalistisesti: jutun alkuun on sijoitettu sen tärkemmäksi arvioitu sisältö; jutuissa ei aina oleingressiä)7 kuvateksti, kuva itse8 jutun varsinainen tekstiaines, ns. leipäteksti (varsinainen palstantäyte)9 muu

34 Missä siirto on tehty: paikka (PK34)Kysymys on nyt siitä, tehdäänkö siirto lehden ulkopuolella (jolloin se voi olla lehdessä vainraportoituna ja ei-diskursiivisessa muodossa) vai tehdäänkö se lehdessä itsessään (jolloin se ondiskursiivinen siirto ja esiintyy sellaisena lehdessä).1 siirto tehdään lehden ulkopuolella, kun asiaa tarkastellaan eriteltävänä olevan puheteon kannalta.Nämä siirrot eivät voi olla diskursiivisia siirtoja, ne ovat muunlaisia tekoja, esimerkiksi sellaista'puolustamista' kuin otsikossa “Sorsa puolusti asehankintoja”. Esimerkkivirkkeessä “Britannianulkoministeri Sir Geoffrey Howe tuomitsi Etelä-Afrikan hallituksen päätöksen...” tekevät Etelä-Afrikan hallitus ja Sir Geoffrey siirtonsa lehden ulkopuolella tämän virkkeen näkökulmastakatsottuna, eivätkä ne ole lehdessä läsnä diskursiivisina siirtoina (vaikka todellisuudessatoteutuivatkin juuri puhetekoina). HS:n toteamussiirto (= puheteko, assertiivi) tehdään tietenkinlehdessä itsessään.2 siirto tehdään lehdessä itsessään (esimerkiksi Howen diskursiivinen siirto puheteossa “‘Olenjärkyttynyt ja murheissani Etelä-Afrikan hallituksen toimista’, Howe sanoi lausunnossaan”; samanpuheteon HS:n siirto tehdään tietenkin myös se lehdessä itsessään)

35 Milloin siirto on tehty: aika (TIM35)Vertailukohtana meillä on lehden aika, joka on preesens; lehdessä tehtyjen siirtojen aika olkoon siispreesens. Siihen nähden muut siirrot on tehty menneisyydessä, lähempänä nykyisyyttä taikauempana siitä:0 aikaa ei voi määrittää1 preesens: lehdessä tehtyjen siirtojen aika2 imperfekti: jutussa käsiteltävän uutistapahtuman tai vastaavan ilmiön aika3 perfekti: jutussa käsiteltävää uutistapahtumaa välittömästi edeltäneiden tapahtumien aika4 pluskvamperfekti: siirron tapahtuma-ajankohta on vielä kauempana menneisyydessä; kuuluuhistoriaan

36 Lehdessä tehtyjen siirtojen alkuperä (ALP36)Kysymys on nyt siitä muuttujasta, joka kiusasi meitä kaikkein eniten esitutkimuksessa (K. Pietilä &Sondermann 1987): kuka lehdessä oikeastaan puhuu, kenen sanoja siellä on. Seuraava luokituskoskee kaikkia lehdessä itsessään tehtyjä siirtoja:0 siirtoa ei ole tehty lehdessä

1 originaali diskurssi: ääni on siirron tekijän ääni (tekstiä tai sen osia ei ole merkitty vieraaksilainausmerkein tai muilla vastaavilla tavoilla), diskurssi (sisällöllisessä mielessä) on samoin siirrontekijän eikä tarvitse olettaa, että taustalla olisi jokin näkymättömäksi jäävä tai jätetty lähde, johonsiirtäjä nojautuisi (esimerkiksi valmentaja Tiittasen lausunto “Rajamiehet olivat epävarmoja.Heidän avustuksellaan KePS sai ainakin yhden maalin”. Koko jakso on Tiittasen originaaliadiskurssia.) 2 nojautuva diskurssi: ääni on siirron tekijän, diskurssi samoin (siirtäjä esittää sanottavansa omissanimissään, vrt. “Kauniala”-reportaasin alajutut esitutkimuksessa, K. Pietilä & Sondermann, 116,jotka ovat Helsingin Sanomien ääntä ja diskurssia), mutta siirtäjä selvästi nojautuu johonkinlähteeseen, jonka esitystä siirtäjä näin ollen välittää (esimerkiksi otsikko “Sotainvalideja 43 000 –keski-ikä 69 vuotta”; noin sanoessaan HS nojautuu johonkin taustalle jäävään lähteeseen, joka jokovoidaan tunnistaa tai jää tuntemattomaksi)3 referaatio: ääni on muodollisesti siirron tekijän ääni, mutta siirtäjä ei ota vastuuta diskurssistasisällöllisessä mielessä, vaan diskurssi on jonkin ulkopuolisen toimijan, joka voidaan tarpeellisellavarmuudella tunnistaa (esimerkiksi: “Toimitusjohtaja Heikki L e h t i s e n mukaan esimerkiksiYlöjärveltä Tampereella työssä käyvä henkilö säästäisi yhteislipun avulla noin 500 markkaavuodessa”; HS:n referoi Lehtistä)4 lainaus: äänikään ei ole (ainakaan kokonaan) siirron tekijän oma ääni, vaan teksti (tai sen osa) onnimenomaisesti merkitty vieraaksi lainausmerkein, kaksoispistein tai muulla vastaavalla tavalla;näin ollen siirrossa puhuu siirtäjän ohella jokin vieras eli ulkopuolinen ääni (esimerkiksi:“‘Yritimme löytää maailman, jossa lapset viihtyvät’, kertoo arkkitehti Kari V i r t a”; HS:n lainaus.Tässä tapauksessa arkkitehti Virran diskurssi on originaali diskurssi; mutta yhtä hyvin Virta voisiomassa lausunnossaan nojautua johonkin lähteeseen, referoida sellaista tai lainata sellaista.)

37 Diskurssiyhteys (DY37_12)Jos siirto on luokiteltu edellisellä muuttujalla luokkaan 2 eli nojautuvan diskurssin siirroksi,merkitään se toimija, johon siirtäjä todennäköisesti nojautuu. Tässä tarkoitetaan sellaisia tapauksia,joissa eri toimijoiden siirrot kuuluvat samaan diskurssiyhteyteen, siis tavallaan sulautuvat yhteen.Seuraavan uutistekstin kursiivilla merkittyjä siirtoja on pidettävä HS:n siirtoina (kun katsotaan,kuka kyseiset siirrot tekee). Kuitenkin ne kuuluvat samaan diskurssiyhteyteen kuin ministeriPesolan siirrot ja on sellaisiksi myös merkittävä (HS:n siirrot eivät oikeastaan ole vastauksiaPesolan siirtoihin, vaan HS ottaa Pesolan sanoja tavallaan omikseen; HS nojautuu Pesolandiskurssiin):

Sosiaali- ja terveysministeri Helena P e s o l a n (kok)mukaan Suomessa tulisi kiinnittää kasvavaa huomiotatuki- ja liikuntaelinoireista kärsivien varhaiseenkuntoutukseen. Selkäsairaudet ovat yleisimpiäyksittäisiä sairauksia väestössä. Tuki- jaliikuntaelinsairaudet lisääntyvätkin jopa 30 prosenttiapelkästään väestön ikääntyessä. Ministeri Pesola puhuisunnuntaina työsuojeluviikon avajaisissa Helsingissä.

Työsuojeluviikon teema on Nivelet, niska janikamat, jolla korostetaan tuki- jaliikuntaelinsairauksien ehkäisyä. Esimerkiksikolmasosa kaikista työstä poissaoloista,tapaturmaisista poissaoloista jatyökyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu tuki- jaliikuntaelinvaivoista.

Niska- ja hartiaseudun vaivat esiintyvät yleensäensioireina vakavammista vaurioista, ellei hoito alariittävän ajoissa. Työsuojelu- ja

työterveyshoitotoiminnalla voidaan vähentää tuki- jaliikuntaelinoireita. Pesolan mukaan työterveyshuollonmahdollisuuksia tulee lisätä ja kiinnittää kasvavaahuomiota lääkinnälliseen ja ammatilliseenvarhaiskuntoutukseen.

Käytetään seuraava luokitusta:0000 siirto ei ole nojautuva0001 toimija, johon nojaudutaan, jää epämääräiseksi; ei voida varmuudella sanoa, onko se jokinjutussa esiintyvistä instansseista ja mikä niistä0100–9999 jutussa esiintyvän toimijan juttukohtainen identifikaatiotunnus

DY37_13–DY37_23Havaintomatriisin seuraavissa yhdessätoista sarakkeessa DY37_13–DY37_23 esitetään kunkinmuuttujassa 37 (DY37_12) tunnistetun diskurssiyhteytenä olevan toimijan toimijakohtaiset tiedotedellä esiteltyjen muuttujien 13–23 mukaisesti.

38 Siirron osoite (OS38_12)Siirto voi kohdistua johonkin instanssiin (ks. muuttuja 39), vaikka se olisi osoitettu aivan toiselletaholle. Siirrossa “Olen järkyttynyt ja murheissani Etelä-Afrikan hallituksen toimista” Howentuomio kohdistuu Etelä-Afrikan hallitukseen, mutta siirtoa ei tosiasiallisesti osoitettu Etelä-Afrikanhallitukselle, vaan luultavasti se osoitettiin tiedotusvälineiden toimittajille.

Jotta siirto olisi osoitettu jollekulle toimijalle, täytyy siirtäjän ja osoitteena olevan toimijan välilläolla suora, välitön kommunikaatiokanava, oli kysymys sitten kasvokkaiskommunikaatiosta taikirjeen, puhelimen, telexin tai muun sellaisen teknisen apparaatin välittämästä kommunikaatiosta.Ja täytyy olla niin, että siirtäjä on tarkoittanut osoittaa siirtonsa osoitteena olevalle toimijalle.

Kysymys on siis siitä, minkä yleisön edessä siirto on tosiasiallisesti tehty ennen lehteenilmestymistään. Merkitään:0000 osoitetta ei ole tai sen päätteleminen on liian epävarmaa0001 osoitteena on muu yleisö (kuin siirron kohde tai väline & yleisö; kuitenkin jokin rajattu yleisö)0002 osoitteena on Helsingin Sanomien yleisö0100–9999 osoitteena on jokin jutun instansseista; merkitään toimijan juttukohtainen tunnusJos siirto on osoitettu Helsingin Sanomille/toimittajalle (niin kuin erilaiset lausunnot ja tiedonannotusein on), merkitään Helsingin Sanomie identifiointitunnus eli 0100.

OS38_13–OS38_23Havaintomatriisin seuraavissa yhdessätoista sarakkeessa OS38_13–OS38_23 esitetään kunkinmuuttujassa 38 (OS38_12) tunnistetun osoitteena olevan toimijan toimijakohtaiset tiedot edelläesiteltyjen muuttujien 13–23 mukaisesti.

39 Siirron kohde (KO39_12)Tässä on kysymys siitä, että jos Sir Geoffrey tuomitsee Etelä-Afrikan hallituksen, kohdistuutuomitseminen asian suhteen käytävässä pelissä silloin juuri Etelä-Afrikan hallitukseen. – Muttatarkastellaan asiaa hiukan lähemmin ja otetaan sen valaisemiseksi sama esimerkki kuin muuttujassa6: “Britannian ulkoministeri Sir Geoffrey Howe tuomitsi Etelä-Afrikan hallituksen päätöksenkieltää rotuerottelua vastustavien ryhmien toiminta”. Tässä virkkeessä esiintyvistä siirroista Etelä-Afrikan hallituksen siirto kohdistuu rotuerottelua vastaustaviin ryhmiin, Howen siirto kohdistuuEtelä-Afrikan hallitukseen ja HS:n oma siirto kohdistuu – niin, keneen se oikein kohdistuu?

Totesimme jo, että siirto tehdään aina jossakin pelissä. Etelä-Afrikan hallitus ja Howe pelaavatsamaa peliä, asiasta (rotujen välisen suhteet, ihmisoikeudet tms.) käytävää peliä. Mutta HS ei pelaasitä peliä. Se asettaa siirtonsa avulla itsensä asiapelistä syrjään sivustaseuraajaksi (tästä tarkemminvähän tuonnempana). Sen pelinä on asiasta käytävää peliä koskevan julkisuuden luominen.

Esimerkkivirkkeessä ei tätä peliä, siis asiapeliä koskevaa julkisuuspeliä pelaa kukaan muu kuin lehtiitse. Siksi HS:n siirto ei kohdistu pelin puitteissa mihinkään selvästi osoitettavaan kohteeseen.

Siirron kohteella tarkoitetaan sitä toimijaa, jonka asemaan pelikentällä siirron tekijä koettaasiirtonsa avulla vaikuttaa tavalla tai toisella, negatiivisesti tai positiivisesti. Siirron kohde eivälttämättä ole se instanssi, jolle siirto todellisuudessa osoitetaan. Jos siirto kohdistuu useampaankuin yhteen kohteeseen, se on merkittävä niin monta kertaa eri siirtona kuin on kohteita.

Merkitään tässäkin siirron kohteena olevan toimijan juttukohtainen tunnus:0000 siirrolle ei voida osoittaa selvää tai riittävällä varmuudella tunnistettavaa kohdetta, toistapelaajaa, jonka suhteen siirto tehdään0001 muu kohde0002 Helsingin Sanomien yleisö0100–9999 siirron kohteena olevan toimijan juttukohtainen tunnus

KO39_13–KO39_23Havaintomatriisin seuraavissa yhdessätoista sarakkeessa KO39_13–KO39_23 esitetään kunkinmuuttujassa 39 (KO39_12) tunnistetun kohteena olevan toimijan toimijakohtaiset tiedot edelläesiteltyjen muuttujien 13–23 mukaisesti.

40 Siirron tekijän ulkopuolisuus/asianosaisuus (AS40)Kysymys on siitä, tehdäänkö siirto jostakin asiasta käytävässä pelissä vai pelissä, joka itse asiapelinulkopuolelta tarkastelee asiasta käytävää peliä. Erotetaan kaksi ulottuvuutta: (1) Operoiko siirtojotakin asiaa koskeva toimintaa vai itse asiaa? (2) Onko operoinnin tapana toimintaa/asiaakoskevien tietojen antaminen (tai epääminen), toimintaa/asiaa koskeva reflektointi vaitoimintaa/asiaa koskeva toiminta (asiaa koskeva toiminta jaetaan vielä alaluokkiin alla olevanasetelman mukaisesti)? – Saadaan alla olevan asetelman siirtoluokitus.

Tärkein erottelu tässä luokituksessa on erottelu yhtäältä siirtoihin, joiden operoimana sisältönäon jonkin toisen toimijan toiminta, ja toisaalta siirtoihin, joiden operoimana sisältönä on jokin asia,kysymys tms. (se asia, josta jutun pelissä pelataan). Edelliset siirrot ovat ei-asiallisia siirtoja (niitä eitehdä varsinaisesti asian suhteen, vaan asioiden suhteen tapahtuvan toiminnan suhteen),jälkimmäiset asiallisia siirtoja. Merkitään:10–64 siirron luonne alla olevan asetelman mukaan:

Operoinnin tapatiedot reflektointi toiminta

Operoiko siirto jossakinasiassa tapahtuvaatoimintaa?

10 sisältönä toimintaakoskevat tiedot

20 sisältönä toimintaakoskeva reflektointi

30 sisältönä toiminnansuhteen tapahtuva toiminta

Vai operoiko se sitä asiaa,kysymystä tms., jostajutussa pelataan?

40 sisältönä asiaa koskevattiedot

50 sisältönä asiaa koskevareflektointi

60 sisältönä asian suhteentapahtuva toiminta

61 varsinaiset asian suhteentapahtuvat toimintasiirrot62 neuvova, tukeva, säestäväja opastava asiaa koskevatoiminta63 edeltävä asiaa koskevatoiminta64 passiivinen osallistuminenasiaan (oleminen paikanpäällä)

41 Siirron interaktiolaji Balesin mukaan: verbaali toiminta (B41)Tämän muuttujan kannalta on olennaista erottaa toisistaan varsinainen toiminta (joka suoritetaanesimerkiksi jonkin tehtävän toteuttamiseksi, ongelman ratkaisemiseksi, tavoitteen saavuttamiseksi,asian hoitamiseksi jne.) ja tätä toimintaa, tehtävää, ongelmaa tms. koskeva keskustelu tai muu

vastaava vuorovaikutus. Tällä muuttujalla rekisteröidään vain jälkimmäistä aspektia (varsinainentoiminta luokitellaan seuraavan muuttujan eli nron 42 avulla). 000 ei voi määrittää; siirto ei ole vuorovaikutusta à la Bales, vaan se on toimintaa itseään100 tunnealue: myönteinen110 myönteiset reaktiot

111 osoittaa yhteenkuuluvuutta, kohottaa toisten sosiaalista asemaa, auttaa, palkitsee(uudelleensopeutumisen ongelmat)112 osoittaa vapautuneisuutta, tyytyväisyyttä, laskee leikkiä, nauraa (jännityksen vähentämisenongelmat)113 on samaa mieltä, osoittaa passiivista hyväksyntää, ymmärtää, yhtyy, mukautuu(päätöksenteon ongelmat)

200 tehtäväalue: puolueeton210 vastausyritykset

211 tekee ehdotuksen, antaa toimintaohjeita toisten itsenäisyyden sallimissa rajoissa (valvonnanongelmat)212 ilmaisee mielipiteen, arvostelun, tunteen, toiveen (arvostelun ongelmat)213 antaa opastusta, selostaa, toistaa, selventää, varmentaa (tiedonvälityksen ongelmat)

220 kysymykset221 pyytää opastusta, selostusta, toistoa, varmennusta (tiedonvälityksen ongelmat)222 kysyy mielipidettä, arvostelua, tunnesävyn ilmaisua (arvostelun ongelmat)223 pyytää ehdotusta, toimintaohjeita, mahdollisia toimintatapoja (valvonnan ongelmat)

300 tunnealue: kielteinen310 kielteiset reaktiot

311 on eri mieltä, osoittaa passiivista torjuntaa, muodollisuutta, ei anna apua (päätöksenteonongelmat)312 osoittaa jännittyneisyyttä, pyytää apua, vetäytyy syrjään (jännityksen vähentämisenongelmat)313 osoittaa vihamielisyyttä, väheksyy toisten sosiaalista asemaa, puolustautuu (uudelleensopeutumisen ongelmat)

Lähde: Allardt & Littunen 1972, 62.

42 Siirron interaktiolaji: toimintasiirrot (T42)Kaikki lehdessä itsessään tehtävät siirrot ovat edellisen muuttujan (nro 41) tarkoittamiavuorovaikutussiirtoja, mutta lehden ulkopuolella voi esiintyä sellaisiakin lehdessä raportoitujasiirtoja, jotka eivät ole vuorovaikutusta Balesin mielessä, vaan pikemmin toimintaa (ei interaction,Wechselwirkung, vaan action, Handlung). Esim. ministeri Pesolan siirto virkkeessä “MinisteriPesola puhui sunnuntaina työsuojeluviikon avajaisissa Helsingissä” on toimintaa, ei balesilaistavuorovaikutusta.00 ei voi sanoa; ei ole toimintaa, vaan pikemmin balesilaista vuorovaikutusta10 toiseen kohdistuva myönteinen toiminta

11 rakkaudenteot, hellyydenosoitukset, hyväilemiset ja muu sellainen12 ystävyydenosoitukset13 toisen auttaminen, toisen tilanteen tai aseman helpottaminen tai keventäminen 14 yhteistyön ehdottaminen tai tarjoaminen, yhteistoimintaan ryhtyminen15 muodollinen kohteliaisuus, kumarrukset, kättelyt, ojentamiset, oven aukaisemiset, esteidenpoistamiset jne.16 lähestyminen ei-vihamielisin aikein

20 asiaan tai tehtävään kuuluva toiminta21 valmistelu, kohteen tai tilanteen tutkiminen, toteutuksen valmistelu, aineiden kokoaminen,välineiden hankkiminen, asian vireille pano22 toteutus, asian tai tehtävän toteuttamiseen tähtäävä valmistava tai muuttava toiminta

23 viimeistely, tuloksen tarkastelu ja arviointi, viimeiset korjaavat tai siistivät toimenpiteet30 toiseen kohdistuva kielteinen toiminta

31 lähestyminen ei-ystävällisin aikein, uhkaaminen; samoin pakeneminen32 estäminen, sulkeminen pois tai ulkopuolelle; pidättäminen, vangitseminen, vangittunapitäminen, oikeuteen asettaminen, tuomitseminen33 toisen vaivaaminen, kiusaaminen, rasittaminen, harmin aiheuttaminen toiselle34 riidan haastaminen35 vihamielisyyden osoittaminen, toiminta tarkoituksella käydä käsiksi toisen ruumiiseen,omaisuuteen, etuun tms., aktuaalinen käsiksi käyminen (pois lukien vahingoittaminen)36 vahingoittaminen, toisen ruumiiseen, omaisuuteen, etuun tms. puuttuminen ja sille vahingonaiheuttaminen37 surmaaminen

43 Siirron illokutiivinen laji Searlen mukaan (S43)Edelliset muuttujat nro 41 ja 42 ovat sillä tavalla toisensa pois sulkevat, että jos siirto onvuorovaikutusta Balesin mielessä, se ei ole varsinaista toimintaa ja päinvastoin. Jos siirto ontoimintaa, ei sen illokutiivista lajia voi määrittää. Illokutiivisen lajin voi määrittää vain Bales-tyyppisistä vuorovaikutussiirroista (eikä niistäkään aina). – Poikkeuksena ovat deklaraatiot (tämänmuuttujan luokka 5), jotka toisinaan (eivät aina) esiintyvät toimintana eivätkä Bales-tyyppisenäinteraktiona (esim. jonkun erottaminen järjestöstä; uuden organisaation perustaminen; ne ovatraportoituina toimintaa, mutta toteutuvat kuitenkin deklaraatioina). Deklaraatiot luokitellaanillokutiivisen lajin luokkaan 5, vaikka ne olisivatkin toimintaa eivätkä Bales-tyyppistä interaktiota(ne kuitenkin voivat olla myös Bales-tyyppisiä siirtoja).0 illokutiivista lajia ei voi määrittää; siirto ei ole niin paljon puheteon kaltainen, että senillokutiivisesta lajista voisi puhua1 assertiivit: “Assertiivien luokan jäsenten mielenä tai tarkoituksena on velvoittaa puhuja (eriasteisesti) siihen, että asianlaita on tietyllä tavalla, siis sitoa puhuja ilmaistun proposition totuuteen.Kaikkia assertiivien luokan jäseniä voidaan arvioida arviointidimensiolla, joka sisältää arvoinaantoden ja väärän. ...Yksinkertaisin testi assertiiveille on tämä: voitko sananmukaisesti luonnehtia sitä(muun ohella) todeksi tai vääräksi.” (Searle 1986, 13.)2 direktiivit: “Näiden illokutiivinen mieli on siinä, että ne ovat puhujan (eriasteisia...) yrityksiäsaada kuulija tekemään jotakin. Ne voivat olla hyvin maltillisia 'yrityksiä' niin kuin kutsuessanisinut tekemään jotakin tai ehdottaessani, että tekisit niin, tai ne voivat olla hyvin rajuja yrityksiä niinkuin vaatiessani sinua tekemään jotakin. ...Kysymykset ovat direktiivien alaluokka..."”(Searle, 13–14.) Direktiiveiksi meidän on laskettava ylimalkaan kaikki yritykset saada joku tekemään jotakin taipidättymään jonkin tekemisestä. – Direktiivilla ei tarvitse olla aivan selvää kohdetta, niin ettävoisimme sanoa, kenet puhuja yrittää saada tekemään jotakin. Direktiivi voi olla myös sellainen,että toivotaan jonkun tekevät jotakin.3 kommissiivit: “Kommissiiveilla tarkoitetaan niitä illokutiivisia tekoja, joiden tarkoituksena onvelvoittaa puhuja (jälleen eri asteisesti) johonkin tulevaan toimintalinjaan.” (Searle, 14.)4 ekspressiivit: Searle määrittelee tämän luokan varsin hankalalla tavalla seuraavasti: “Tässäluokassa illokutiivisena mielenä on ilmaista propositionaalisen sisällön esittämää asiantilaakoskevan vilpittömyysehdon täsmentämä psykologinen tila. Paradigmaattisia ekspressiivisiä verbejäovat ‘kiittää’, ‘onnitella’, ‘pyytää anteeksi’, ‘ilmaista osanottonsa’, ‘valittaa’ ja ‘toivottaatervetulleeksi’.” (Searle, 15.) Esimerkiksi: “Kiitos, että maksoit lainasi takaisin”; illokutiivisenamielenä on siis ilmaista kiittämistä koskevan vilpittömyysehdon (kiitos on vilpitön, jos puhujatuntee kiitollisuutta kuulijaa kohtaan) täsmentämä psykologinen tila eli siis juuri kiitollisuus.Kiitollisuutta voi tietenkin ilmaista, vaikka ei tuntisikaan kiitollisuutta.5 deklaraatiot: “Tätä luokkaa määrittelevä piirre on, että siihen kuuluvan teon onnistunutsuorittaminen saa aikaan propositionaalisen sisällön ja todellisuuden välisen vastaavuuden –onnistunut suoritus takaa, että proposition sisältö vastaa maailmaa. Jos suoritan onnistuneesti teon,

jolla nimitän sinut puheenjohtajaksi, olet sen jälkeen puheenjohtaja. Jos suoritan onnistuneesti teon,jolla asetan sinut ehdokkaaksi, olet sen jälkeen ehdokas. Jos suoritan onnistuneesti sotiatilanjulistamisen teon, vallitsee sotatila. ...Deklaraatiot saavat aikaan jonkin muutoksen viitatun objektintai objektien asemassa tai tilassa yksinomaan sen seikan ansiosta, että deklaraatio on onnistuneestisuoritettu.” (Searle, 16–17.) Deklaraatioiden kanssa pitää olla varuillaan; on sellainen tuntuma, ettäniitä on lehtitekstissä (varsinkin poliittisessa puheessa) paljon enemmän kuin ensi silmäyksellänäyttää.

44 Mihin siirto on vastaus (V44)Vastaus tarkoittaa kaikkia niitä reaktioita, jotka jokin siirto tai siirtokokonaisuus = diskurssi (jokavoi olla puhetta tai toimintaa tai molempia) herättää eli saa vastauksekseen, myös HS:ntoteamuksia, jotka raportoivat eri instanssien siirtoja ja diskursseja. Usein vastaus on vastausjohonkin yksittäiseen siirtoon; usein se on vastaus johonkin siirtokokonaisuuteen eli diskurssiin.Merkitään:0 siirto ei ole vastaussiirto (vaan aloitesiirto tai -diskurssi)1 siirto on vastaus yksittäiseen siirtoon tai sellaiseksi tiivistettyyn diskurssiin2 siirto on vastaus diskurssiin, jota ei jutussa ole tiivistetty yhdeksi siirroksi

45 Aloitesiirron tunnus (ALS45)000 siirto ei ole vastaussiirto tai on vastaus diskurssiin, jota ei ole tiivistetty yksittäiseksi siirroksi001 siirto on vastaus siirtoon nro 001; ja niin edelleen (jos siirto esiintyy jutussa useammin kuinyhden kerran, merkitään se esiintymä, johon siirto ilmeisimmin on vastaus – tavallisesti se lieneesiirron viimeisin esiintymä; on kuitenkin muistettava, että täysin identtisiä siirtoja ei luokitella kuinkertaalleen)

46 Aloitteen tekijän identifikaatio (AL46_12)0000 siirto ei ole vastaussiirto 0100–9999 sen toimijan juttukohtainen identifikaatiotunnus, jonka siirtoon tai diskurssiin siirto onvastaus

AL46_13–AL46_23Havaintomatriisin seuraavissa yhdessätoista sarakkeessa AL46_13–AL46_23 esitetään kunkinmuuttujassa 46 (AL46_12) tunnistetun aloitteen tekijänä olevan toimijan toimijakohtaiset tiedotedellä esiteltyjen muuttujien 13–23 mukaisesti.

47 Vastaustavat: yleisluokittelu (VT47)Vastaustapoja koskevat muuttujat ovat kaikkein keskeisimpiä muuttujia koko tutkimuksessa.Kysymys on siitä, millä eri tavoin siirtäjät (1) voivat periaatteessa ottaa vastaan erilaisiaaloitesiirtoja ja diskursseja ja vastata niihin ja (2) millä tavoin siirtäjät tosiasiassa ottavat vastaanaloitteita ja vastaavat niihin. Tietenkin kaikki edellä esitetyt siirtokohtaiset muuttujat kuvaavat myösvastaussiirtoja; niiden avulla voidaan siis myös luonnehtia vastaustapoja.

Vastaustapoja koskevilla muuttujilla tavoittelemme myös niitä aukkoja, joita journalismissamahdollisesti on: käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka rajoittavat journalismissa periaatteessamahdollista yhteiskunnallistumista vain tiettyihin kuvioihin (käyttämättömät mahdollisuudetviitaavat yhteiskunnallistumisen pois suljettuihin kuvioihin ja -ulottuvuuksiin). Merkitään siis: 0 siirto ei ole vastaussiirto1 vastaaja ilmaisee kuulleensa tai panneensa merkille aloitteen/herätteen, mutta ei muuta2 vastaaja ilmaisee kuulleensa tai panneensa merkille aloitteen/herätteen, mutta ilmaisee samalla,että ei ymmärrä sitä3 vastaaja ilmaisee kuulleensa tai panneensa merkille aloitteen/herätteen, mutta ilmaisee samalla,ettei kykene sitä ymmärtämään, vaan kaipaa lisäinformaatiota

4 vastaaja ilmaisee kuulleensa tai panneensa merkille aloitteen/herätteen ja ymmärtäneensä sen(tavalla tai toisella, oikein tai väärin): vastaaja antaa tulkinnan aloitteelle eli ilmaisee, mitä aloitehänelle merkitsee, mutta ei muuta (vastaus ei ole asemoiva: se ei asemoi aloitteen tekijää tai jotainmuuta toimijaa kohdistumalla niihin)5 vastaaja ilmaisee kuulleensa tai panneensa merkille aloitteen/herätteen ja ymmärtäneensä sen(tavalla tai toisella, oikein tai väärin) ja vastaa aktiivisesti aloitteeseen (vastaus asemoi jonkintoimijan kohdistumalla siihen)

48 Vastauksen luonne keskustelussa (VTL48)Luokitellaan kaikki vastaukset, jos voidaan!00 siirto ei ole vastaussiirto01 siirto on vastaussiirto, mutta sitä ei pysty luokittamaan alla oleviin luokkiin; vastaussiirtosijoittuu muuttujan 47 luokituksessa luokkiin 1–310 TORJUVAT VASTAUKSET: yleensä vain vastahankaan tai vastarintaan asettuvat, vastustavatvastaukset

11 aloitesiirto on tarpeeton, turha12 aloitesiirto on perusteeton, perustelematon, ei oikeutettu, kohtuuton, epäoikeudenmukainen,suoritus heikkolaatuinen13 aloitesiirto on vilpillinen, ei hyvässä uskossa14 aloitesiirto on lyhytnäköinen, vahingollinen, tekijä ei käsitä, mitä aloitteen toteuttamisestaseuraisi15 aloitesiirto on ristiriitainen16 aloitteen tekijän asema on kyseenalainen: tekijällä ei ole oikeutta aloitteeseen17 aloitesiirto on laiton, vastoin normeja, tapoja jne.

20 AFFIRMATIIVISET VASTAUKSET: yleensä vain myöntävät, myöntyvät, yhtyvät,myötäsukaiset vastaukset

21 aloitesiirto on tarpeellinen: juuri sitä mitä tarvitaan22 aloitesiirrolle on perusteensa, hyvät syynsä23 aloitesiirto on vilpitön, hyvässä uskossa24 aloitesiirto on kaukonäköinen, viisas, ovela; hyvä siirto25 vastaus jatkaa aloitesiirtoa viemällä sitä eteenpäin26 aloitesiirto asettaa välttämättömyyden, jota on noudatettava halusi tai ei27 aloitesiirto on johdonmukainen28 aloitteen tekijän aseman tunnustaminen: tekijällä on oikeus, jopa velvollisuus aloitteeseen

30 SEKOITTUNEET VASTAUKSET: yleensä sekoittuneet eli ambivalenttiset vastaukset31 aloitteeseen vastataan neuvottelutarjouksella tai neuvotteluehdotuksella, ehdottamalla kaupanhierontaa; myös perusteiden kysyminen32 ironinen vastaus33 vastaus ivaa, tekee pilaa, on pisteliäs34 vastaus absurdisoi aloitteen kehittelemällä aloitetta järjettömyyksiin, noudattamalla aloitettatunnollisemmin tai pitemmälle kuin oli tarkoitus jne.35 vastaus banalisoi aloitteen, särkee lumouksen, illuusiot (Entzauberung)

Lähteet:Ahonen, P. Valtio-oppi ilman valtiota (I). Politiikka, 27 (3), 1984, 240–257.Allardt, E. & Littunen, Y. Sosiologia. 4. laitos. Porvoo – Helsinki, WSOY, 1972.Greimas, A.J. Strukturaalista semantiikkaa. Helsinki, Gaudeamus, 1980.Leiwo, M., Kuusinen, J., Nykänen, P. & Pöyhönen M-R. Kielellinen vuorovaikutus opetuksessa jaoppimisessa I. Luokkakeskustelu ja sen kuvaus. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteidentutkimuslaitos, A 2, 1987.Luokkaprojekti. Suomalaiset luokkakuvassa. Tampere, Vastapaino, 1984.

Pietilä, K. & Sondermann, K. Luonnoksia joukkoviestinnän sosiologisen tutkimuksen metodeiksi.Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, B 50, 1987.Pietilä, V. Sisällön erittely. Helsinki, Gaudeamus, 1973.Searle, J. Expression and meaning. Studies in the theory of speech acts. Cambridge etc., CambridgeUniversity Press, 1986 (1979).Silvo, I. Valta, kenttä ja kertomus. Televisiopolitiikan tulkinnat. Helsinki, Oy Yleisradio Ab, 1988. Suomen laki I ja II. Helsinki, Suomen Lakimiesliitto, 1981 ja 1984.Suomen tilastollinen vuosikirja 1987. Helsinki, Tilastokeskus, 1987.Szczepanski, J. Sosiologian peruskäsitteet. Helsinki, Kansankulttuuri, 1970.von Wiese, L. System der Allgemeinen Soziologie. München – Leipzig, Duncker & Humblot, 1933.

Documents

FSD1049 Sanomalehden yhteiskunta 1987 · Aineisto koostuu Helsingin Sanomien 20.10.1987 julkaistun numeron luokitellusta sisällöstä. Tutkimuksen keskeinen idea on, että yhteiskunta