Eurooppa. - pohjois-savo.fiLomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme mak-saa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen va-luutta,

Eurooppa.Tietolehti nuorille

Euroopan unioni

Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa

http://europa.eu/teachers‑corner/index_fi.htmhttps://bookshop.europa.eu/fi/home/

Euroopan komissioViestinnän pääosastoJulkaisut1049 Bruxelles/BrusselBELGIA

Käsikirjoitus on valmistunut syyskuussa 2014.Teksti: Eckart D. Stratenschulte, Europäische Akademie Berlin

Julkaisun ”Eurooppa – Tietolehti nuorille” julkaisi alun perin ”aktion europa” (Saksan liittohallitus, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio) Saksassa nimellä Europa: das Wissensmagazin für Jugendliche. Euroopan komission viestinnän pääosasto on tarkistanut ja päivittänyt sen. Alkuperäinen taitto: Zeitbild Verlag und Agentur für Kommunikation, Berlin / MetaDesign AG, Berlin. Zeitbild tuotti myös kuvasarjan, jossa esiintyvät nuoret Alice, Janette, Jello, Motian ja Patricia.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015

ISBN 978‑92‑79‑40215‑9doi:10.2775/2624

© Euroopan unioni, 2015

Jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Sisällys1. Arkipäivän Eurooppa 4Hei! Me tulemme berliiniläisestä Robert Jungk ‑koulusta ja toimimme oppainanne tässä tietolehdessä.

2. Euroopan unioni – mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan.

3. Miten Euroopan unioni toimii? 16EU:ta verrataan usein valtioon. Sen rakenne on kuitenkin aivan erilainen.

4. Mitä EU oikeastaan tekee? 24Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Kummat ovat oikeassa?

5. Euroopan unionin laajentuminen 34Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se on ollut alusta lähtien tarkoitettu koko Euroopalle ja avoin uusille jäsenille.

6. Eurooppa maailmassa 40Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Me emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä.

7. Euroopan tulevaisuus 46Mitä seuraavaksi? Luomme katsauksen EU:n tuleviin tehtäviin.

Eurooppa.Tietolehti nuorille

| 3

1 Arkipäivän Eurooppa

”Hei! Me olemme Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette berliiniläisestä Robert Jungk ‑koulusta, jossa on saksalais‑puolalaisia Eurooppa‑luokkia. Tapaamme myöhemmin tässä esitteessä, kun annamme teille tärkeitä vinkkejä, kiintoisia tehtäviä, lyhyitä tietovisoja ja aiheita pohdittaviksi. Oppimisen ei ole pakko olla tylsää!”

4 | Arkipäivän Eurooppa

”Eurooppa on jossain muualla.” Tämä lause on tietenkin järjetön, sillä olemme EU:n kansalaisia, ja Eurooppa on kotimme. Me siis muodostamme Euroopan. Silti monista tuntuu, että ”Eurooppa” on jossain kaukana – varsinkin Euroopan unioni. Tämän luvun tarkoituksena on tutustua Euroopan unioniin vähän paremmin. Eurooppa olemme me!

Pieni Eurooppa‑visa

Kuinka monta jäsenmaata Euroopan unionissa on?

12 15 25

28 30

Miten Euroopan parlamentin jäsenet (mepit) valitaan?

Heitä ei valita, vaan kunkin valtion päämies nimittää heidät hallituksen päämiehen ehdotuksesta.

Kunkin jäsenvaltion parlamenttivaaleissa, sillä Euroopan parlamentin jäsenet ovat samalla kotimaidensa parlamenttien jäseniä.

Jäsenvaltioiden parlamentit lähettävät heidät Euroopan parlamenttiin.

Yleisillä ja salaisilla vaaleilla, aivan kuten jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenetkin.

Liettua ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2015. Kuinka monta maata silloin käyttää euroa yhteisenä rahayksikkönään?

Kaikki EU:n jäsenvaltiot 6 perustajavaltiota

13 maata 19 maata

EU:n menot ovat vuonna 2014 noin 135 miljardia euroa. Kuinka suuren osan uskot tämän olevan EU‑maiden talouden tuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT)?

80,9 prosenttia 50,2 prosenttia

15,3 prosenttia 1,0 prosentti

Euroopan unionin tuomioistuin valvoo, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Missä tuomioistuimen toimipaikka on?

Lissabonissa Brysselissä

Strasbourgissa Luxemburgissa

Tehtävä

Kuinka kaukana ”Bryssel” on?Kuulemme Euroopan unionista päivittäin uutisissa tai luemme siitä sanomalehdistä. Monet eivät kuitenkaan ole lainkaan kiinnostuneita EU:sta. Mistä tämä johtuu mielestäsi?

EU:lla ei ole merkitystä arkielämässämme.

EU on aivan liian monimutkainen. Mediassa ei raportoida riittävästi EU:sta.

Kaikki merkittävät kysymykset ratkaistaan jäsenvaltioissa, ei Brysselissä tai Strasbourgissa. Siksi riittää, että seuraa oman maansa politiikkaa.

Politiikka on yleisesti tylsää.

Tehtävä

Mitä sinä ajattelet asiasta?Olen kiinnostunut Euroopan unionista

hyvin paljon melko paljon jonkin verran

vähän hyvin vähän en lainkaan

koska

©Co

rbis

Arkipäivän Eurooppa | 5

Tehtävä

Miten EU vaikuttaa arkielämään? Kymmenen esimerkkiä

FaktaYhteys EU:hun

Tämä on minusta…

hyvin tärkeää tärkeäämerkitykse

töntä

Euroopan sisäinen kauppa laajenee jatkuvasti. Suurten konsernien lisäksi myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tästä. Näin turvataan työpaikkoja.

Euroopan sisämarkkinoiden piirissä on 500 miljoonaa ihmistä. Sisämarkkinoiden luominen lisäsi vuosien 1992 ja 2011 välillä EU‑maiden välistä kauppaa 800 miljardista eurosta 2 800 miljardiin euroon.

Puhelujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet selvästi.

EU on vapauttanut televiestintämarkkinat, eli kansalliset monopolit on lopetettu ja kilpailu sallittu. Jos kilpailu ei toimi riittävän hyvin, EU puuttuu asiaan heti. Esimerkiksi kännykästä soitettavat ulkomaanpuhelut ovat halventuneet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toiminnan ansiosta.

Lentämisestä on tullut viime vuosina paljon halvempaa, joten myös nuorilla ja lapsiperheillä on useammin varaa lentää.

EU on lakkauttanut kansalliset monopolit ja sallinut kilpailun. Nykyisin voit lentää vaikka Unkarista Ranskaan brittiläisellä lentoyhtiöllä. Lisäksi matkustajien oikeuksia on parannettu. Jos jäät lennolta ylivarauksen vuoksi tai joudut jättämään lennon myöhästymisen vuoksi sovitun tapaamisen väliin, saat korvauksen.

Niin kutsutut kotimyyntikaupat, joissa ihmiset puhutaan ympäri ostamaan tietosanakirjoja tai pölynimureita, voidaan perua, jotta yllätetyiksi tulleille ostajille ei synny vahinkoa. Sama koskee myös kadulla allekirjoitettuja lehtitilauksia tai muita sopimuksia.

EU on pannut tällaisille kaupoille pisteen koko Euroopassa. Nyt kaupan jälkeen on vielä harkintamahdollisuus – vaikka sopimus olisi jo allekirjoitettu.


Tehtävä

EU meillä kotonaMieti jokapäiväistä elämääsi ja perhettäsi. Miten EU näkyy niissä?Kerro esimerkkejä! Pohdi esimerkiksi ruokaa, rahaa, koulua ja opiskelua, matkustamista, ostoksia ja työntekoa.

Tehtävä

Mitä kaverisi vastasivat?Arvioikaa toistenne vastauksia ja keskustelkaa tuloksista.

FaktaYhteys EU:hun

Tämä on minusta…

hyvin tärkeää tärkeäämerkitykse

töntä

Kulutustavaroiden, kuten sähkölaitteiden, takuuaika on nyt kaksi vuotta. Jos esimerkiksi kännykkä menee rikki vuoden kuluessa ostamisesta, se korjataan maksutta tai vaihdetaan.

EU:n säännöksillä on luotu yhtenäiset määräajat. Takuu on voimassa koko Euroopassa. On siis samantekevää, missä EU‑maassa asiakas on tavaran ostanut.

Ympäristön saastuminen ei noudata valtioiden rajoja. Meidän kaikkien on hengitettävä, joten ilman puhtaus on erittäin tärkeää. Viime vuosina hengitysilman laatu on parantunut.

EU on säätänyt koko Eurooppaa koskevia sitovia ilmanlaatuvaatimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava konkreettisten toimenpiteiden avulla, että näitä vaatimuksia noudatetaan.

Vesi on pesemistä ja ennen kaikkea juomista varten. Siksi sen laatu on elintärkeää. EU:ssa asuvat voivat huoletta avata vesihanan ja täyttää siitä lasinsa.

Jo 15 vuoden ajan EU on pitänyt yllä juomavesistandardeja, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava.

Matkustaminen Euroopassa on nykyisin hyvin yksinkertaista. Useimpien eurooppalaisten valtioiden välillä ei enää ole rajatarkastuksia.

EU teki Schengenin sopimuksella valtioiden välisistä rajatarkastuksista tarpeettomia. Esimerkiksi Norjan Nordkappista Sisiliaan voi matkustaa ilman ainuttakaan rajatarkastusta.

Vain Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti muodostavat poikkeuksen. Myöskään Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä kuulu Schengen‑alueeseen.

EU:n kansalaiset voivat työskennellä monissa Euroopan valtioissa aivan samoin kuin kotimaassaan. Kaikki voivat itse päättää, missä he mieluiten haluavat elää ja mistä he etsivät työtä.

EU on luonut sisämarkkinoidensa alueelle vapaan liikkuvuuden. Niinpä Wienistä kotoisin oleva voi työskennellä Brysselissä, Roomassa, Lontoossa tai Varsovassa aivan yhtä hyvin kuin Linzissä tai Innsbruckissa.

Myös lomalla voi harmillisesti sairastua tai joutua onnettomuuteen. On hyvä tietää, että voit saada 28 EU‑maassa hoitoa mutkattomasti ja samaan hintaan kuin kyseisen maan kansalaiset (joissakin maissa ilmaiseksi).

EU‑maat voivat käyttää toistensa sairausvakuutusjärjestelmiä. Sinun on vain näytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti tai vastaava lomake – ja sen jälkeen voit keskittyä paranemiseen tarvitsematta taistella byrokratian kanssa kielellä, jota välttämättä et edes osaa.


Vapaata liikkuvuutta eivät hyödyn-nä vain työntekijät, vaan myös mat-kailijat, eläkeläiset, opiskelijat ja harjoittelijat.

Opiskelijoiden liikkuvuutta edistetään EU:n Erasmus+-ohjelmalla. Se tarjoaa opiskelijoille taloudellista tukea ja auttaa järjestelyissä heidän opiskel-lessaan ulkomailla eurooppalaisessa kumppanikorkeakoulussa. Eurooppa-laisella pisteytysjärjestelmällä var-mistetaan, että ulkomailla suoritetut opintosuoritukset otetaan huomioon opinnoissa kotimaassa. Ulkomail-la suoritetut lukukaudet eivät siten mene tässäkään mielessä ”hukkaan”.

Erasmus+ tarjoaa myös ammatil-lisen koulutuksen opiskelijoille tu-kea työharjoittelun rahoituksessa ja järjestelyissä. Monet EU:n nuoret

käyttävät vuosittain tätä mahdolli-suutta täydentää koulutustaan ulko-mailla. Ohjelman yhteystyöyritykset ja -laitokset ilmoittavat hankkeista, joihin nuoret – harjoittelijat ja nuoret työntekijät, mutta myös työttömät – voivat hakea.

Erasmus+-ohjelmassa ei ole kyse vain muodollisesta koulutuksesta. Sillä myös tuetaan muunlaista op-pimista, jolla edistetään nuorten henkilökohtaista kehittymistä ja työnsaantimahdollisuuksia sekä an-netaan eväitä tulla aktiivisiksi kan-salaisiksi. Nuoret voivat myös tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla, EU:ssa tai sen ulkopuolella. Tällaista työtä löytyy esimerkiksi hoiva-, ympäristö-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-aloilla sekä kehitysyhteistyössä. Vapaaeh-toistyöhön osallistumisesta saa sen päätteeksi Youthpass-todistuksen, jossa kerrotaan hankkeesta.

Aluksi saattaa ehkä tuntua vaikealta lähteä mukaan toimintaan vieraassa maassa. Nuorten myönteisten koke-musten perusteella lähteminen kui-tenkin kannattaa.

Koulutus ja opiskelu ulkomailla EU:ssa

Alice: ”Erasmus‑ohjelman perustettiin 27 vuotta sitten. Sen jälkeen yli 3 miljoonaa opiskelijaa on viettänyt sen avulla yhden tai kaksi lukukautta toisessa EU‑maassa. Ohjelmalle on nyt annettu lisävaroja, ja vuosina 2014–2020 Erasmus+ tarjoaa neljälle miljoonalle eurooppalaiselle mahdollisuu‑den opiskella, suorittaa harjoittelua, työskennellä tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.”

Tehtävä

Voisitko itse kuvitella suorittavasi opintojakson tai ‑vuoden tai jopa koko tutkinnon ulkomailla?Listaa syyt puolesta ja vastaan. Kumpia on enemmän?

Ulkomaanopintojen puolesta Ulkomaanopintoja vastaan

1. 1.

2. 2.

3. 3.

4. 4.

Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa niistä.


Kysyimme aluksi, miksi Eu-rooppa tuntuu monista ih-misistä niin etäiseltä. Eri ih-misillä lienee tähän erilaisia perusteluja.

Jos tutkailemme asiaa lähemmin, huomaamme kuitenkin nopeasti, että Eu-rooppa ja Euroopan unioni ovat itse asiassa hyvinkin lähellä. EU vaikuttaa elä-määmme monilla aloilla.

Otetaan esimerkiksi raha, yhteisvaluutta euro. Se ei ole vielä käytössä kaikissa EU-maissa, mutta jo val-taosassa. Lomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme mak-saa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen va-luutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielel-lään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaik-kialle maailmaan.

Matkustamisen helppous EU:ssa on monista niin it-sestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, kun asiat olivat

toisin. Rajoilla oli passi-tarkastuksia ja ruuhkia, ja tullivirkailijat tutkivat tar-kasti, mitä ostoksia toimme mukanamme.

Lentämisestä on tullut pal-jon halvempaa. Myös tämä on EU:n ansiota, sillä se on purkanut kansalliset mo-nopolit. Tämä tarkoittaa, että joka maassa ei enää ole yhtä kansallista lento-yhtiötä, joka saa yksin lii-kennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lento-yhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilai-selta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan.

Myös lentämisen turvalli-suus EU:ssa johtuu siitä, että Euroopan unioni on asetta-nut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstan-dardit, eivätkä tietyn turval-lisuustason alittavat yhtiöt pääse Euroopan ilmatilaan.

Monet näistä säännöksistä ovat nk. sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhtei-set markkinat, joilla jokainen

voi ostaa ja tuottaa tavaroi-ta miten ja missä haluaa, on asetettava yhteiset säännöt.

Myös EU:n poliisiviranomai-set tekevät tiivistä yhteis-työtä, ja tätä varten pe-rustettu toimielin, Europol, koordinoi tietoja. Europolis-sa ei ole superkyttiä, jotka kaahaavat pistoolit kädes-sä ympäri Eurooppaa, vaan jäsenvaltioissa kootaan tietoja rikollisista ja rikolli-suudesta poliisiviranomais-ten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja sek-suaalirikollisia, varastettu-jen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäi-sivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä.

Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdal-la. Ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suoraan meitä kaikkia, kos-ka me kaikki hengitämme,

juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilta korjat-tua satoa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien avul-la, että mikään EU-maa ei voi saada taloudellista etua muihin nähden jättämällä ympäristövelvoitteet täyt-tämättä ja valmistamalla näin halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva vaatimus turvaa työpaikkoja, koska se estää vilpillisen kilpailun.

Monet ihmiset eivät ha-lua syödä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta mi-ten voimme tietää, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissis-ta? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuottees-sa on muuntogeenisiä raa-ka-aineita, se on myös ker-rottava pakkauksessa.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt huomaat varmasti: Euroop-pa olemme me kaikki. Ja Eu-rooppa koskee meitä kaikkia.

Arkipäivän Eurooppa

Tehtävä

Euroopan symbolitTunnistatko nämä merkit ja esineet? Missä niitä voi nähdä?Pohdi, miten ne liittyvät Eurooppaan ja arkeemme.


2 Euroopan unioni – mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

10 | Euroopan unioni – mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan.Mitä maita EU:ssa on, ja miksi ne ovat liittyneet?

Tehtävä

Mitkä maat ovat jäseniä?Seuraavassa on luettelo valtioista. Ne kaikki sijaitsevat Euroopassa, mutta kaikki eivät kuulu Euroopan unioniin. Ota selvää, mitkä niistä ovat EU:n jäseniä, ja merkitse ne alla olevaan luetteloon liittymisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Hae maat kartalta ja väritä ne liittymisvuoden mukaan (alkuperäiset jäsenet punaisella, vuonna 1973 liittyneet ruskealla jne.)

EU:n jäsenvaltiotAlankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldova, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta.

Maa Liittynyt Väkiluku PääkaupunkiPerustajajäsen 1952/1958Perustajajäsen 1952/1958Perustajajäsen 1952/1958Perustajajäsen 1952/1958Perustajajäsen 1952/1958Perustajajäsen 1952/1958

1973197319731981198619861995199519952004200420042004200420042004200420042004200720072013

Tehtävä

Mitä muuta tiedät näistä maista – tai voit oppia?Kootkaa tietonne yhteen ryhmissä ja esittäkää ne. Mitä tiedätte näiden maiden ruuasta, kulttuurista tai kielistä? Kootkaa tietosivu maista, jotka tunnette tai joista olette oppineet lisää.

Euroopan unioni – mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? | 11

EU on demokraattinen organisaatio. Se haluaa puhua kansalaisilleen, jäsenval-tioiden hallituksille ja hallinnoille, yri-tyksille ja muille organisaatioille näi-den omalla kielellä. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä heidän nimissään tehdään. Heillä on oltava mahdollisuus

osallistua aktiivisesti ilman, että ensin täytyy oppia vieras kieli. Lisäksi Euroo-pan unioni antaa säännöksiä, jotka kos-kevat suoraan kaikkia ihmisiä EU:ssa.

Kansalaisten ja tietenkin myös kansal-listen tuomioistuinten on voitava saada

nämä säännökset omalla äidinkielel-lään. Ne on siis julkaistava kaikilla vi-rallisilla kielillä. Käyttämällä virallisia kieliä lisätään EU:n ja sen elinten avoi-muutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta.

Miksi Euroopan unionilla on niin monta virallista kieltä?

Tehtävä

Puhutko eurooppaa?Kun maa, jonka pääkaupunki on Zagreb, liittyi jäseneksi, Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä. Kokoa nämä kielet seuraavista tavuista.

a – a – a – a – a – aat – bul – eng – es – ga – ga – hol – i – ii – ja – ka – ka – ka – ka – ki – ki – kreik – kro – la – lan – lan – lat – li – li – liet – ma – mal – mi – ni – ni – pan – por – puo – rans – ri – ri – ri – ro – ro – ruot – sa – sak – si – slo – slo – suo – ta – ta – tans – ti – ti – ti – tšek – tu – tu – un – vak – vee – vi – vi


1. Mikä on EU:n pienin pääkaupunki ja kuinka monta asukasta sillä on?

2. Missä EU:n pääkaupungissa on kylmintä, eli missä tammikuun keskilämpötila on alhaisin?

3. Mikä on Euroopan unionin korkein vuori?

4. Mihin meriin Euroopan unioni rajoittuu?

5. Mitkä EU‑maat ovat monarkioita, eli valtionpäämiehenä on esimerkiksi kuningas tai kuningatar?

6. Kuinka monta virallista kieltä on Belgiassa?

7. Missä Euroopan unionin valtiossa on suurin asukasluku?

8. Minkä EU‑maan pinta‑ala on suurin?

9. Mikä on Euroopan unionin itäisin pääkaupunki?

Lisäkysymys eksperteille:10. Miksi EU:n lipussa on kaksitoista tähteä eikä yksi tähti jokaista jäsenvaltiota kohden?

©Im

ageg

lobe


EU:n valtiot eivät ole erilaisia vain kooltaan, vaan jotkin niistä ovat myös rikkaampia kuin toiset. On maita, jois-sa ihmisillä menee keskimäärin oikein hyvin, ja maita, joissa elintaso on sel-västi alhaisempi. Miten tätä oikeastaan voidaan mitata? Kaikissa maissahan on vauraita ja köyhiä ihmisiä. Kuka otetaan vertailukohdaksi – pomo vai hänen autonkuljettajansa, sihteeri vai ylilääkäri?

Taloustilastoissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että niissä mitataan ensin maan taloudellinen suorituskyky. Se on kaikkien maassa yhden vuoden aikana tuotettujen arvojen yhteenlas-kettu summa. Siinä ilmaistaan rahana

ja lasketaan yhteen jokainen maassa vuoden aikana valmistettu auto, jo-kainen tehty hiustenleikkuu, jokainen lehmien tuottama ja edelleen myyty maitolitra ym. Näiden arvojen summaa kutsutaan bruttokansantuotteeksi (ly-henne BKT). BKT ei kuitenkaan vielä kerro paljon siitä, kuinka rikas jokin maa on, sillä on suuria ja pieniä maita. Siksi se jaetaan maassa asuvien ihmis-ten määrällä. Näin saadaan bruttokan-santuote (BKT) asukasta kohti.

Mittaaminen ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Jos halutaan vertailla keskenään valtioita, joiden talous ei ole yhtä vahva, on otettava huomioon, että myös ostovoima on erilainen eri maissa.

Jokainen ulkomailla joskus lomaillut on huomannut tämän. Hinnat saattavat yhtäkkiä tuntua hyvin korkeilta tai var-sin edullisilta verrattuna kotimaan hin-toihin. Kun leipä maksaa jossain maas-sa yhden euron, toisessa maassa siitä on maksettava kaksi tai kolme euroa. Tästä syystä ei katsota vain sitä, kuinka paljon rahaa jonkin maan asukkailla on henkeä kohden käytettävissään, vaan myös sitä, kuinka paljon sillä voi ostaa. Sehän on loppujen lopuksi tärkein asia. Tätä kutsutaan ”ostovoimapariteetiksi”. Maita voidaan vertailla vain sen avulla.

EU-maiden taloudellisen suorituskyvyn vertailu ostovoiman mukaan näyttää siis tältä:

Taloudellinen voima

Näin eurooppalaisilla menee:(Väestön ostovoimalla mitattu bruttokansantuote asukasta kohden, 2013)

Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin, Irlan-nin ja Tanskan bruttokansantuote asu-kasta kohti on siis 25–30 prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan BKT on lähellä keskiarvoa tai 10 prosenttia sen yli, kun taas Italian ja Espanjan BKT on

lähellä keskiarvoa tai 10 sen alle. Ro-manian ja Bulgarian luku on noin puolet EU:n keskiarvosta.EU:n sisäiset erot elintasossa ovat säi-lyneet pitkään, mutta EU pyrkii niiden kaventamiseen. Tämän vuoksi EU:n köy-h immät a lueet saavat rahaa

infrastruktuurinsa parantamiseen eli taloudellisten mahdollisuuksiensa lisää-miseen. Tätä kutsutaan rakennepolitii-kaksi. EU käyttää siihen noin puolet koko talousarviostaan.

0

50

100

150

200

250

300

Luxe

mbu

rg

Itäva

lta

Alan

kom

aat

Ruot

si

Irlan

ti

Tans

ka

Saks

a

Belg

ia

Suom

i

Rans

ka

Euro

alue

Yhdi

styn

yt k

unin

gask

unta

EU (2

8 m

aata

)

Italia

Espa

nja

Mal

ta

Kypr

os

Slov

enia

Tšek

ki

Slov

akia

Krei

kka

Port

ugal

i

Liet

tua

Viro

Puol

a

Unk

ari

Latv

ia

Kroa

tia

Rom

ania

Bulg

aria


Kuten huomaat, EU muodostuu hyvin erilaisista valtioista. Niistä suurimmas-sa, Saksassa, on lähes 82 miljoonaa asukasta, ja pienimmässä, Maltassa, vähän yli 400 000. Jäseniä ovat niin Suomi ja Italia kuin Portugali ja Puo-lakin. Karttaa katsoessa käy selväk-si, miten monimuotoinen EU on. Sen alueella puhutaan monia eri kieliä ja käytetään kolmenlaisia aakkosia. On erilaisia perinteitä, kulttuureja, ruo-kailutottumuksia ja juhlapäiviä. Myös maiden historia on erilainen. Monet EU-maat ovat joskus käyneet sotaa toisiaan vastaan ja valloittaneet toi-siltaan alueita, ja ennakkoluuloja on edelleen. Miten nämä 28 valtiota ovat sitten onnistuneet liittymään yhteen?

Tähän kysymykseen voidaan vastata vain historian avulla. Vain parikymmen-tä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi kammottava toinen maa-ilmansota. Sen jälkeen monet ihmiset totesivat, että tällaista ei saa tapahtua enää koskaan.

Aiemmissa vihollisvaltioissa Saksassa ja Ranskassa syntyi ajatus, että vastak-kainasettelu voitaisiin lopettaa ja kor-vata tekemällä yhteistyötä siten, että toista voi samalla pitää silmällä. Tätä mallia kannattivat Ranskan ulkominis-teri Robert Schuman (1886–1963) ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer (1876–1967), ja he myös toteuttivat sen.

Nykyinen EU on syntynyt Euroopan hii-li- ja teräsyhteisöstä (EHTY), joka pe-rustettiin vuonna 1952 ja jonka tarkoi-tuksena oli hallita hiilivaroja yhdessä. Hiilellä oli tuolloin sama merkitys kuin öljyllä ja maakaasulla nykyisin, eli se oli tärkein energialähde. Monet pelkäsivät, että tämä raaka-aine voisi aiheuttaa

Euroopassa uuden selkkauksen. Hiilen jakelu ja raskaan teollisuuden jälleen-rakennus annettiin siksi hallinnoita-vaksi yhteiselle viranomaiselle, jossa EHTYn jäsenet olivat edustettuina. Jä-seniä olivat tuolloin Saksan ja Rans-kan lisäksi Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. EHTYn periaate oli hy-vin yksinkertainen: kaikilla valtioilla on sananvaltaa muiden asioihin, ja siitä hyvästä niiden on hyväksyttävä, että myös niiden omaan toimintaan vaiku-tetaan. Siten mikään valtio ei voinut toimia tai aseistautua salassa jotain toista vastaan, mutta Eurooppaa pys-tyttiin jälleenrakentamaan yhdessä. Samalla kumppanit lakkasivat pelkää-mästä toisiaan, mikä takasi rauhan Eu-roopassa. EHTYn korkean viranomaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranska-lainen Jean Monnet (1888–1979), joka myös kuuluu Euroopan yhdentymisen edistäjiin.

Periaate laajennettiin joitakin vuosia myöhemmin koskemaan koko talout-ta Euroopan talousyhteisön kautta. Se perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksella ja aloitti toimintansa vuonna 1958.

Näin vihollisuudet muuttuivat yhteis-työksi – ja tämä yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä. Euroopan yhteisö sai aikaan laajan taloudelli-sen nousukauden. Ei ihme, että vuosien mittaan siihen on liittynyt yhä uusia valtioita. Yhdistynyt kuningaskunta, Ir-lanti ja Tanska liittyivät nykyisen EU:n piiriin vuonna 1973, Kreikka vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna 1986. Idän ja lännen välisen vastak-kainasettelun päätyttyä tie oli avoin puolueettomille valtioille, Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle, jotka liittyivät

jäseniksi vuonna 1995. Sittemmin mukaan liittyivät myös aiemmin en-tisen Neuvostoliiton leiriin kuuluneet valtiot: vuoden 2004 laajentumisessa EU:hun liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slo-venia. Samalla jäseniksi liittyivät myös Malta ja Kypros. Vuonna 2007 samaa laajentumiskierrosta jatkettiin, kun Bul-garia ja Romania liittyivät. Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen 1. heinäkuuta 2013.

Vaikka välillä koetaan kiistoja ja kiivai-takin erimielisyyksiä, EU:n perusperi-aatteet ovat samat: rauhan varmista-minen jäsenvaltioiden kesken, kaikkia hyödyttävä yhteistyö sekä yhä enem-män myös yhteinen ulkoinen toimin-ta. Nobel-palkintokomitea antoi tun-nustuksen jo yli 60 vuotta jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmis-oikeuksien edistämiseksi Euroopassa myöntämällä vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille. EU on maailman ensimmäinen valtioliitto, joka on saanut tämän kunnian.

Euroopan unioni – moninaisuudessaan yhtenäinen


1. Toisen maailmansodan jälkeen monet kaupungit eri puolilla Eurooppaa olivat täysin raunioina. Kuvassa Frankfurt am Main Saksassa.

2. Symbolinen teko: Euroopan hiili‑ ja teräsyhteisön korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet (oik.) esittelee ensimmäisen ”eurooppalai‑sen” teräsharkon ja avaa yhteiset teräsmarkkinat huhtikuussa 1953.

3. Kuuden perustajavaltion (Belgian, Saksan liittotasavallan, Ranskan, Italian, Luxemburgin ja Alankomai‑den) edustajat allekirjoittavat Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta.

4. Valtioiden ja hallitusten päämiehet allekirjoittavat 7. helmikuuta 1992 Maastrichtin sopimuksen, jolla perustetaan talous‑ ja rahaliitto.

5. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella sinetöidään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittainen luominen. Kuvassa sopimus allekirjoituksineen ja virallisine sinetteineen.

6. EU toivottaa vuonna 2007 Brysselis‑sä sijaitsevaan Euroopan komission päärakennukseen ripustetulla suurella julisteella tervetulleiksi uudet jäsenensä, Bulgarian ja Romanian.

7. Nobelin rauhanpalkinto myönnetään 10. joulukuuta 2012 Oslossa Euroopan unionille. Nobel‑palkinto‑komitea antaa näin tunnustuksen EU:n vuosikymmeniä jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa.

Tehtävä

EU:n historiaa kuvinaYhdistä seuraavat kuvat Euroopan unionin historiasta oikeisiin kuvateksteihin.

©EU

©

EU©

EU

©Im

ageg

lobe

©EU

©EU

©EU


3 Euroopan parlamentti valitsi heinäkuussa 2014 Luxemburgin entisen pääministerin Jean‑Claude Junckerin komission puheenjohtajaksi.

Miten Euroopan unioni toimii?

©EU

16 | Miten Euroopan unioni toimii?

Kenellä oikeastaan on valta Euroopas-

sa? EU:lla ei tietenkään ole yhtä ”po-

moa”, joka jakelisi määräyksiä. Jonkun

on kuitenkin sanottava, mitä tehdään.

Kuka päättää Euroopan asioista? Jokin

komitea vai valtio – kuka?

Ensi silmäyksellä vaikuttaa pitkäve-

teiseltä tarkastella hallintorakenteita,

mutta niissä valtaa käytetään. Euroo-

pan unionin rakenteen tutkiminen sel-

vittää myös valtakysymystä. Vastaus

on tosin EU:ssa hieman erilainen kuin

yksittäisessä jäsenvaltiossa.

Euroopan unioni on valtioiden ja kan-

salaisten yhteenliittymä. Se näkyy

myös sen rakenteessa. Sekä valtioilla

(hallituksilla) että niiden kansalaisilla

on sananvaltaa Euroopan asioihin. Sitä

käytetään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välityksellä.

Euroopan unionin neuvosto (jota jos-kus kutsutaan ”ministerineuvostoksi”) on EU-maiden hallituksia edustava elin. Siinä kokoontuvat ministerit kaikista jäsenvaltioista. He ovat käsiteltäväs-tä aiheesta riippuen esimerkiksi ulko-, sisä- tai maatalousministereitä. Neu-vosto on toinen päättävistä elimistä. Neuvostossa keskustellaan politiikasta, ja se tekee myös aloitteet eurooppalai-siksi laeiksi, joita kutsutaan asetuksiksi tai direktiiveiksi. Ilman sitä Euroopan unionissa ei siis tapahdu mitään. Neu-vosto tekee päätöksensä joko yksimie-lisesti tai enemmistön äänin. Enem-mistöpäätöksellä on oltava puolellaan 55 prosenttia jäsenvaltioista, joiden on

edustettava vähintään 65:tä prosenttia

EU:n koko väestöstä (tätä kutsutaan

”kaksinkertaiseksi enemmistöksi”).

Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu

puolen vuoden välein, ja kukin jäsen-

valtio toimii vuorollaan puheenjohta-

jana. Vuonna 2015 puheenjohtajina

ovat Latvia ja Luxemburg, vuonna 2016

Alankomaat ja Slovakia ja vuonna 2017

Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Eurooppalaista politiikkaa koskevat

perustavanlaatuiset päätökset tekee

Eurooppa‑neuvosto. Se koostuu EU:n

valtion- ja hallitusten päämiehistä, jot-

ka kokoontuvat säännöllisesti vähin-

tään joka kolmas kuukausi. Euroop-

pa-neuvostoa johtaa kahdeksi ja puo-

leksi vuodeksi valittava puheenjohtaja.

Kenellä on valta Euroopassa? Euroopan unionin toimielimet

Vasemmalta oikealle Euroopan komissio Brysselissä, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, EU:n tuomioistuin Luxemburgissa ja Euroopan unionin neuvosto Brysselissä.

EU:ta verrataan usein valtioon. Usein sanotaan, että EU:ssa asiat ovat niin‑ja‑niin, mutta meillä tehdään näin. Tämä on luonnollista, mutta vertailuissa on oltava varovainen. EU ei ole valtio, vaan ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä. Siksi myös sen rakenne on erilainen kuin valtion.Tämän luvun tarkoituksena on esitellä EU:n toimintatapoja. Mitä toimielimiä sillä on ja mitä ne tekevät? Mitä vastuualueita niillä on?

©EU

©EU

©EU

©EU

Miten Euroopan unioni toimii? | 17

Patricia: ”Ministerineuvosto edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia ja päättää eurooppalaisista laeista.”

Motian: ”Euroopan komissio vastaa Euroopan unionin hallinnosta ja tekee ehdotuksia eurooppalaisiksi laeiksi.”

Alice: ”Euroopan tilintarkastus‑tuomioistuin valvoo EU:n budjettia.”

Jello: ”Euroopan keskuspankki valvoo, että euro pysyy vakaana.”

Janette: ”Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia ja päättää ’eurooppalaisista laeista’ (direktiiveis‑tä ja asetuksista).”

Nyt puheenjohtajana toimii Puolan en-

tinen pääministeri Donald Tusk.

Useimmissa tapauksissa neuvosto ei

kuitenkaan voi tehdä päätöksiä yksin. Se

tarvitsee tuekseen valittua Euroopan parlamenttia, joka edustaa EU-maiden

kansalaisia. Parlamentti valitaan viiden

vuoden välein suorilla vaaleilla. Euroo-

pan parlamentin jäseniä on kaikista

jäsenvaltioista yhteensä 751. Viimeksi

vaalit pidettiin vuonna 2014.

Suurilla EU-mailla on enemmän jäse-

niä kuin pienillä. Parlamentti ei voi yksin

tehdä EU:n puolesta lainvoimaisia pää-

töksiä, mutta yleensä Euroopan unionin

neuvoston päätös ei voi tulla voimaan

ennen kuin parlamentti on hyväksynyt

sen. Tätä kutsutaan yhteispäätösme-

nettelyksi. Parlamentin on myös vahvis-

tettava Euroopan komission kokoonpano

äänestyksellä, ja se voi myös hylätä sen.

Se myös hyväksyy EU:n budjetin. Ilman

Euroopan parlamenttia eli kansalaisten

suoraa edustusta Euroopassa ei siis voi-da päättää juuri mistään.

Kolmas tärkeä EU:n toimielin on Eu‑roopan komissio. Komission jäsenten kollegiossa on yksi jäsen kustakin val-tiosta, mutta he eivät edusta komissios-sa kotimaidensa kantoja, vaan ajavat Euroopan unionin yhteisiä etuja. Kukin komissaari vastaa tietystä alasta (kuten ministerit). Komission toimikausi on viisi vuotta. Ehdotuksen komission puheen-johtajasta tekee Eurooppa-neuvosto ja nimityksestä äänestää Euroopan par-lamentti. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Jean-Claude Juncker. Euroo-pan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Siksi sitä kutsutaan joskus ”perussopimusten var-tijaksi”. Se hallinnoi EU:ta neuvoston ja parlamentin ohjeiden mukaan. EU:n jär-jestelmän erityispiirre on se, että neu-vosto ja parlamentti voivat tehdä pää-töksiä vain komission ehdotusten poh-jalta. Tämä yksinomainen aloiteoikeus

antaa Euroopan komissiolle vaikutus-

valtaa päätöksiin, koska se määrittää,

mistä asioista päätetään. Näin varmis-

tetaan, että Euroopan unionin yhteiset

edut otetaan alusta lähtien huomioon.

Neuvosto ja parlamentti voivat tietenkin

poiketa komission ehdotuksesta.

Nykyään voimassa on jo paljon EU-mai-

den yhdessä laatimia lakeja. On ymmär-

rettävää, että näiden lakien tulkinnasta

toisinaan myös kiistellään. Lisäksi usein

on tapauksia, joissa yksittäiset valtiot

eivät noudata tiettyjä säännöksiä. Kaikki

asianomaiset voivat vedota Euroopan

unionin tuomioistuimeen. Tuomiois-

tuimessa on yksi tuomari kustakin jä-

senvaltiosta, mutta se antaa tuomionsa

riippumattomasti EU:n lainsäädännön

perusteella. Se voi kumota säännöksiä,

jos ne ovat EU:n lainsäädännön vastai-

sia, ja määrätä valtioille sakkorangais-

tuksia, jos ne eivät noudata lakeja.


Kaikki tietävät, että raha on tärkeä asia. Ei kuitenkaan riitä, että rahaa on, vaan sen on myös säilytettävä arvon-sa. Tästä huolehtii Euroopan keskus‑pankki (EKP), joka on euromaiden kes-kuspankki. Se koostuu niiden maiden edustajista, joissa euro on otettu käyt-töön. EKP sääntelee liikkeellä olevan rahan määrää ja asettaa ohjauskorot.

Euroopan unionin talousarvio on vuon-na 2014 noin 135 miljardia euroa. Kun käytetään paljon rahaa, on myös val-vottava, että sääntöjä noudatetaan. Tämä on Euroopan tilintarkastustuo-mioistuimen tehtävä. Se valvoo, että EU:n varoja käytetään asianmukai-sesti ja järkevästi. Näin se huolehtii tehokkaasta varainkäytöstä. Kullakin

jäsenvaltiolla on tilintarkastustuomio-istuimessa yksi edustaja.

Tehtävä

Kuka tekee mitäkin EU:ssa?Edellä tuli varsin paljon tietoa toimielimistä, mutta nyt tiedät, kuka EU:ssa vastaa mistäkin. Testaa, kuinka tarkkaavaisesti luit tekstin. Laita rasti niiden toimielinten kohdalle, joihin kuvaus sopii.

KuvausEurooppaneuvosto

Euroopan unionin

neuvosto

Euroopan parlamentti

Euroopan komissio

EU:n tuomioistuin

Euroopan keskus pankki

Euroopan tilin tarkastustuomio istuin

Tekee ehdotuksia EU‑laeiksi ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐Yksi edustaja jäsenvaltiota kohti ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Asettaa ohjauskorot ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Valvoo EU:n menoja ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Kansalaiset valitsevat ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐Päättää EU:n laeista (asetukset/direktiivit) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐On mukana valitsemassa Euroopan komission puheenjohtajaa

☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Hallinnoi EU:ta ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Ajaa kansalaisten etuja ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐Ajaa jäsenvaltioiden / niiden hallitusten etuja ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Päättää EU:n lakien tulkinnasta ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Määrittelee toimintalinjat ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐


Euroopan unioni perustuu sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat keskenään tehneet ja jotka on hyväksytty kansallisis-sa parlamenteissa tai kansanäänestyksillä. Sopimuksissa määrätään, miten päätökset tehdään, mitkä toimivaltuudet eri toimielimillä on ja millä aloilla EU-maat toimivat yhdessä. EU:n jatkokehitys tapahtuu puolestaan uusien sopimusten

perusteella. Eri sopimuksista voi nähdä, miten Euroopan unioni on muuttunut. Nyt perustana on Lissabonin sopimus, joka allekirjoitettiin Portugalin pääkaupungissa vuonna 2007. Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, kun kaikki jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen.

EU:n perussopimukset

Tehtävä

Euroopan unionin toimielimetTiivistä eri toimielinten vastuualueet vielä kerran kaavioksi. Olemme jo auttaneet sinua hiukan. Sinun tarvitsee vain yhdistää käsitteet oikeaan laatikkoon.

Euroopan parlamentti Euroopan komissio

Euroopan keskuspankki Eurooppa‑neuvosto

Euroopan unionin tuomioistuin

Ministerineuvosto

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Asettaa tavoitteet ja prioriteetit, käsittelee unionin neuvoston

erimielisyydet

Tekee ehdotukset

Tekee päätökset, hyväksyy direktiivit ja asetukset (eli EU‑lait)

Edustaa hallituksia Edustaa kansalaisiaEuroopan unionin hallinnointi

Oikeuskäytäntö Ohjaa rahapolitiikkaa Valvoo tuloja ja menoja

Edustaa valtion‑ tai hallitusten päämiehiä


Pohdinta

Vielä takaisin alkuperäiseen kysymykseen:

Kenellä on valta Euroopassa? Keskustelkaa tästä keskenänne.

EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset vai-kuttavat siis EU:n politiikkaan kahdessa vaiheessa. Ensinnäkin he vaikuttavat valitessaan kansallisen parlamen-tin, josta sitten muodostetaan maan hallitus. Se on edustettuna Euroopan unionin neuvostossa. (”Isojen pomo-jen”, eli valtion- ja hallitusten pää-miesten, kokoontuessa sitä kutsutaan ”Eurooppa-neuvostoksi”.)

Toiseksi kansalaiset vaikuttavat Euroo-

pan politiikkaan valitessaan Euroopan

parlamentin.

Mutta myös yksittäinen kansalainen

voi saada äänensä kuuluville, jos hän

tuntee tulleensa kohdelluksi epäoikeu-

denmukaisesti tai haluaa korjata jonkin

epäkohdan Euroopassa. Tätä varten on

olemassa Euroopan oikeusasiamies.

Kaikki EU-kansalaiset voivat valittaa

oikeusasiamiehelle. Tämän voi tehdä

myös sähköpostitse. Kenestä hänelle

voi valittaa, ja missä asioissa hän voi

auttaa ja missä ei? Kaikki tämä kerro-

taan oikeusasiamiehen verkkosivuilla

osoitteessa

http://ombudsman.europa.eu/home/fi/

general.htm

Kansalaisten vaikutusvalta

Muita vaikutusmahdollisuuksiaLissabonin sopimuksessa vuonna 2009 otettiin käyttöön nk. eurooppalainen kansalais-aloite. Miljoona ihmistä, eli vain 0,2 prosenttia väestöstä, vähintään neljäsosasta kaikista EU-maista (eli seitsemästä maasta), voi vaatia Euroopan komissiota käsittelemään jotain tiettyä aihetta ja tekemään lainsäädäntöehdotuksen. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että aihe kuuluu EU:n toimivaltaan.

Sen lisäksi EU:n toimielimiin voi pyrkiä vaikuttamaan mielenosoituksilla. Niin maanviljelijät, ammattiliitot kuin ympäristöjärjestöt voivat kaikki tuoda vaatimuksensa kuuluville. Tämän lisäksi Euroopan parlamentilla on vetoomusvaliokunta.

Tehtävä

Ota tarkemmin selvää eurooppalaisesta kansalaisaloitteestaEurooppalainen kansalaisaloite antaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan siihen, mitä Euroopan unioni tekee. Millaisia aloitteita haluaisit käynnistää ja miten tekisit sen? Tietoja menettelystä sekä meneillään olevista aloitteista on sivulla http://ec.europa.eu/citizens‑initiative/public/welcome?lg=fi

©EU


Tehtävä

Mikä on vetoomus?Ota selvää, mikä on vetoomus ja ketkä voivat kääntyä parlamentin puoleen. Lisätietoja saat osoitteesta http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/00533cec74/Petitions.html

Onko myös Suomen eduskunnassa vetoomusvaliokunta? Ota selvää!

Tehtävä

Edustajamme Strasbourgissa ja BrysselissäEuroopan parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä muiden samaa poliittista kantaa edustavien jäsenten kanssa. Kaikissa ryhmissä ei ole jäseniä kaikista maista. Selvitä, mitkä Suomen puolueet menestyivät Euroopan parlamentin viime vaaleissa eli millä on edustajia Euroopan parlamentissa. Ota selvää myös, mihin poliittisiin ryhmiin he Euroopan parlamentissa kuuluvat.

Mikä puolue kuuluu mihinkin EP:n poliittiseen ryhmään? Tämän saa selville nopeasti netissä osoitteessa http://www.europarl.eu

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmätKuinka monta jäsentä tässä

ryhmässä on? Tähän ryhmään kuuluu seuraavan

suomalaisen puolueen jäseniä:

EPP ‑ Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)

S & D ‑ Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä

ECR ‑ Euroopan konservatiivit ja reformistit

ALDE ‑ Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä

GUE/NGL ‑ Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

GREENS/EFA ‑ Vihreät / Euroopan vapaa allianssi

EFDD ‑ Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

NI Sitoutumattomat


Näin EU toimiiEuroopan unioni ei siis ole vaikkapa Liettuan tai Alankomaiden kaltainen valtio, vaan eurooppalaisten valtioiden yhteenliittymä. Lakimiehet kuvaavat EU:n organisaatiota usein ilmaisulla sui generis. Se on latinaa ja tarkoittaa ”ainoa laatuaan”. EU:n jäsenmaat ovat edelleen suvereeneja ja itsenäisiä val-tioita, mutta tietyillä aloilla ne yhdistä-vät toimivaltansa voidakseen vastata haasteisiin paremmin. Tätä varten EU on luonut omia toimielimiä, joille nämä valtuudet voidaan siirtää. Käytännös-sä tämä tarkoittaa, että päätökset

tietyistä yhteistä etua koskevista ky-

symyksistä voidaan tehdä demokraat-

tisesti EU:n tasolla. Tästä syystä EU ei

ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdys-

vallat, mutta kuitenkin enemmän kuin

löyhä yhteenliittymä, kuten vaikkapa

Yhdistyneet kansakunnat.

EU:ssa päätöksiä tekevät Euroop-

pa-neuvostoon kokoontuvat kansalli-

set ministerit sekä kansalaisten suo-

raan valitsema Euroopan parlamentti

yhdessä. On myös poikkeuksia, joissa

neuvosto yksin tekee päätöksen. Näin

on varsinkin ulkopolitiikassa. Euroopan komissio hoitaa EU:n hallintoa ja val-voo, että kaikki noudattavat perussopi-muksia. Jos jokin valtio ei niitä noudata, se haastetaan Euroopan unionin tuo-mioistuimeen, joka saattaa kehottaa sitä muuttamaan toimintaansa. Euroo-pan tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n toimielimet käyttävät varoja sääntöjen mukaisesti. Jokainen meistä voi valittaa Euroopan oikeusasiamie-helle, jos katsomme, että tietty EU:n toimielin on kohdellut meitä väärin.

Tehtävä

Kuka omalta alueeltasi on valittu Euroopan parlamenttiin?Mitä puoluetta hän edustaa?


Kuka on Euroopan parlamentin nykyinen puhemies?Keitä ovat muut henkilöt valokuvissa?

1

3

2

4

©EU

©EU

©EU

©EU

Donald Tusk

(Puola)

Jean‑Claude Juncker

(Luxemburg)

Martin Schulz

(Saksa)

Federica Mogherini

(Italia)

Euroopan parlamentin puhemies

Eurooppa‑neuvoston puheenjohtaja

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja

Euroopan komission puheenjohtaja


4 Mitä EU oikeastaan tekee?

24 | Mitä EU oikeastaan tekee?

Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Eivätkö molemmat näkemykset ole vääriä? Mutta mikä sitten on totuus? Mitä EU oikeastaan tekee?EU toimii useilla aloilla, esimerkiksi talouspolitiikan, kuluttajansuojan, ulkopolitiikan, ympäris‑tönsuojelun ja sisä‑ ja oikeusasioiden kysymysten parissa.Seuraavassa esitellään esimerkkejä näistä asioista. Näin saat käsityksen siitä, mitä Brysselissä ja EU‑maiden pääkaupungeissa tehdään.

SisämarkkinatSisämarkkinat ovat talous- ja sosiaalipolitiikan kulmakivi. Se on yhteinen talousalue, jolla ovat voimassa niin kutsutut neljä vapautta:■■ henkilöiden vapaa liikkuvuus■■ tavaroiden vapaa liikkuvuus■■ palvelujen vapaa liikkuvuus ja■■ pääoman vapaa liikkuvuus.

Vapaudet Euroopan sisämarkkinoillaHenkilöiden vapaa liikkuvuus vaikuttaa meihin monin tavoin. Meillä on oikeus matkustaa lomalle toiseen EU-maahan, teh-dä siellä työtä tai asettua sinne asumaan, olipa meillä siellä työpaikka vai ei. Palatessamme kotiin ulkomailta voimme huoletta tuoda mukanamme siellä tehdyt ostokset – aivan kuten voimme netissä ostaa tavaroita toisesta maasta. Tä-män takaa tavaroiden vapaa liikkuvuus. Tavaroiden lisäksi myös palveluja voidaan tarjota ja käyttää yli rajojen palvelu-jen vapaan liikkuvuuden ansiosta. Pääoman vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen, että rahansa voi halutessaan sijoittaa johonkin toiseen EU-maahan kuin kotimaahan.

Rajatarkastusten poistaminenMatkustaessasi Norjan Nordkappista Sisiliaan voit huoletta jättää passin kotiin. EU:n niin kutsutuilla sisärajoilla (esimer-kiksi Suomen ja Viron tai Slovakian ja Tšekin välisillä rajoilla) ei enää ole rajatarkastuksia.

Tästä matkustusvapaudesta määrätään Schengenin so-pimuksessa, joka nykyisin on osa EU:n perussopimuksia. Iso-Britannia ja Irlanti eivät kuulu Schengen-alueeseen, mutta Sveitsi, Liechtenstein, Norja ja Islanti ovat mukana, vaikka ne eivät edes kuulu EU:hun. Bulgarian, Kroatian, Ky-proksen ja Romanian osalta sovelletaan vielä siirtymäkausia, ennen kuin ne voivat liittyä Schengen-alueeseen.

Schengenin sopimus on saanut nimensä siitä Luxemburgin kylästä, jossa se allekirjoitettiin.

©Im

ageg

lobe

Mitä EU oikeastaan tekee? | 25


Mitä neljä vapautta käytännössä tarkoittavat?Yhdistä esimerkit oikeisiin sisämarkkinoiden vapauksiin ja rastita oikea vaihtoehto.

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Tavaroiden vapaa liikkuvuus

Palvelujen vapaa liikkuvuus

Pääoman vapaa liikkuvuus

Voin ostaa auton Tanskasta ja tuoda sen tullitta mukanani.

1 0 2 3

Voin matkustaa EU:ssa minne haluan. 9 6 3 7

Voin tallettaa rahani saksalaiseen pankkiin. 2 3 1 0

Voin opiskella Unkarissa. 5 1 0 9

Vanhempani voivat antaa kylpyhuoneensa portugalilaisen kaakeloijan remontoitavaksi.

4 3 1 7

Vanhempani voivat lähettää minulle rahaa opiskelupaikkaani Espanjassa.

1 2 3 9

Voin tilata verkkokaupasta tavaroita Ruotsista. 4 5 1 2

Voin toimia arkkitehtinä Maltassa ja rakennuttaa taloja Italiassa.

5 6 0 8

Luvuista muodostuu päivämäärä muodossa PPKKVVVV. Mikä tämä päivämäärä on ja mitä silloin tapahtui? . . / . . / . . . .


Yhteistä eurooppalaista valuuttaa, euroa, on käytetty vuodesta 1999. Liettua ottaa euron käyttöön 1. tam-mikuuta 2015, josta alkaen sitä käyte-tään 19 maassa. Ne muodostavat nk. euroalueen. Yli 333 miljoonalla EU-kan-salaisella (kaksi kolmannesta EU:n koko väestöstä) on euro rahanaan.

Sisämarkkinoilla työntekijät voivat liikkua vapaasti, ja tavaroita, palvelu-ja ja pääomaa voidaan vaihtaa missä tahansa. Ilman valuuttaesteitä sisä-markkinoiden etuja voidaan käyttää vielä paremmin yrittäjien, kuluttajien, työntekijöiden ja itsenäisten amma-tinharjoittajien hyväksi. Ostosten te-keminen ja hintojen vertailu yli EU:n sisärajojen on helppoa, kun laskelmat voidaan tehdä samassa valuutassa. Varsinkin verkkokaupan lisääntyessä tämä on hyvä myös niiden ihmisten kannalta, jotka eivät asu aivan rajan tuntumassa. Tarjonnan parempi avoi-muus hillitsee hintoja, mikä on hyvä asia kaikkien kannalta.

Yksi yhteisen valuutan lisäetu on se, että muihin maihin matkustettaessa ei tarvitse vaihtaa rahaa (ja laskea sen vaihtokurssia). Tämä säästää rahaa ja aikaa. Mutta myös yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, koska niiden tarvit-see tehdä laskelmat ja laskuttaa vain yhdessä valuutassa ilman kurssivaihte-luiden riskiä. Näiden ”transaktiokustan-nusten” poistuminen vaikuttaa hintoihin hillitsevästi. Yhteinen valuutta on myös laskenut korkoja, ja tästä hyötyvät yhtä lailla kuluttajat kuin yrityksetkin. Näin jää enemmän tilaa investoinneille, jotka puolestaan synnyttävät kasvua. Vakaa yhteinen valuutta, joka perustuu euro-alueen vahvaan talousalueeseen, vah-vistaa Euroopan taloudellista asemaa maailmassa.

Vaikka koko EU on sisämarkkinat, vain osalla – vaikkakin suurella osalla – sii-tä on euro yhteisenä rahanaan. Eräät valtiot eivät tällä hetkellä halua liittyä euroalueeseen, toiset taas eivät täytä vielä sen tiukkoja liittymiskriteerejä. Jos valtio haluaa liittyä euroaluee-seen, se ei esimerkiksi saa olla liian

velkaantunut. Inflaatioaste saa olla enintään 1,5 prosenttia korkeampi kuin kolmessa parhaiten suoriutuvassa jäsenvaltiossa.

Näistä selvistä säännöistä huolimatta euroalue joutui kriisiin vuonna 2010. Tämä aihe on hyvin monimutkainen. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa suu-ren osan ongelmista syntyneen, kun euromaat eivät noudattaneet yhdessä päätettyjä vaatimuksia ja velkaantui-vat liikaa. EU työskenteli ja työskentelee edelleen lujasti torjuakseen yhteiseen valuuttaan kohdistuvia riskejä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi niille valtioille myönnettävät takuut, joilla on vaikeuk-sia hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta kohtuullisin koroin. Tästä syystä euromaat ovat luoneet 700 miljardin euron ”pelastuspaketin”

(nk. Euroopan vakausmekanismi, EVM)

vakauden takaamiseksi.

Samalla euromaat ovat vakaussopi-

muksella sitoutuneet vähentämään

velkaantuneisuuttaan. Myös monet

euroalueeseen kuulumattomat ovat

liittyneet tähän kansainväliseen sopi-

mukseen. Velan vähentämisen ohella

näin on tarkoitus myös vahvistaa eu-

romaiden ja koko EU:n kilpailukykyä.

Yksi yhteiseen valuuttaan liittyvistä

ongelmista oli myös se, että pankkeja

ei valvottu riittävästi. Tästä syystä EU

on tehostanut pankkivalvontaa estääk-

seen, että pankit ajavat keinottelulla

kokonaisia valtioita vaikeuksiin. Viime

vuodet ovat olleet yhteisvaluutalle vai-

keita, ja kriisinhallinta on vienyt pal-

jon voimia. Tilanne on kuitenkin myös

EUROoppalainen raha

Euroa käyttävät EU:n jäsenvaltiot (tammikuusta 2015)

Jäsenvaltiot, jotka eivät käytä euroa


Tehtävä

Kenen pitäisi päättää yhteisestä valuutasta?Euroopan unionin sisäisen euroalueen päätöksistä on erilaisia käsityksiä, kuten seuraavat:

■■ ”On aivan oikein, että euromaat päättävät keskenään kaikesta, jolla taataan yhteisen valuutan turvallisuus ja vakaus. Niin se on ja niin sen pitääkin olla.”

■■ ”Euromaiden on päätettävä varsinaisten valuuttakysymysten lisäksi myös koko euroalueen talouden tulevaisuudesta. Ne muodostavat EU:n ydinryhmän, ja niiden pitäisi päättää itse kaikista yhteistä eurotaloutta koskevista kysymyksistä, esimerkiksi veroista, työllisyydestä ja sosiaaliturvasta, vaikka päätökset vaikuttavatkin myös muihin Euroopan unionin maihin. Jos ne haluavat olla mukana päätöksenteossa, ne voivat aina liittyä euroalueeseen.”

■■ ”Ei voi olla oikein, että 19 maata päättää yksinään koko euroalueen puolesta. EU päättää myös monista muista asioista, jotka eivät koske kaikkia, esimerkiksi Itämerta tai Välimerta koskevista kysymyksistä. Silti kaikki äänestävät niistä. Sitä paitsi useimmat EU‑maat haluavat liittyä rahaliittoon muutaman vuoden kuluessa. Siksi niiden on jo nyt voitava olla mukana päättämässä sen kehityksestä.”

Mitä mieltä sinä olet? Keskustelkaa eri kannoista ryhmissä ja muodostakaa oma mielipiteenne, josta sitten keskustelette muiden ryhmien kanssa. Lisätietoja euroalueen toiminnasta löytyy seuraavalta verkkosivulta: http://eurozone.europa.eu/

osoittanut euromaiden päättäväisyy-den pitää yhteinen valuutta vakaana.

Eurooppalainen talouspolitiikka

Euroopan unionin talouden vahvista-miseksi ja vauhdittamiseksi Euroopan komissio on laatinut työllisyyttä ja kasvua edistävän ”Eurooppa 2020” -strategian. Siinä suunnitellaan muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen tehtäviä investointeja, joilla on tarkoi-tus varmistaa, että Euroopasta tulee yksi maailman innovatiivisimpia aluei-ta. Tavoitteena on vahvistaa taloutta

ja teollisuutta, joiden olisi oltava kil-pailukykyisiä ja lisäksi rasitettava ym-päristöä mahdollisimman vähän. Muita tavoitteita ovat työpaikkojen luominen ja köyhyyden torjuminen EU:ssa. Koska Euroopan unioni pitää itseään arvoyh-teisönä ja on sitoutunut tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin, siitä on tärkeää, että kasvu hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.

Päätöksenteko euroalueella

Tavallisesti EU:ssa kaikki jäsenval-tiot tekevät päätökset yhdessä. On

kuitenkin kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti vain niitä maita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteisenä ra-hanaan. Niiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti euroryhmässä ja päättä-vät, mitä yhteisellä valuutta-alueella on tehtävä. Nämä päätökset vaikuttavat luonnollisesti sisämarkkinoiden kautta myös Euroopan unionin muihin mai-hin, joissa euroa ei (vielä) ole otettu käyttöön.



Mitkä maat kuuluvat euroalueeseen? Pane rasti niiden kohdalle.

Itävalta Belgia Bulgaria Kroatia

Kypros Tšekki Tanska Viro

Suomi Ranska Saksa Kreikka

Unkari Irlanti Italia Latvia

Liettua Luxemburg Malta Alankomaat

Puola Portugali Romania Slovakia

Slovenia Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta


Maapallon ilmasto muuttuu ja sen ilmakehä lämpenee. Tällä on kielteisiä vaikutuksia säähän: myrskyt ja tulvat yleistyvät, kesät muuttuvat kuumemmiksi, aavikoituminen Afrikassa ja Etelä-Euroopassa etenee, napajäätiköt sulavat ja upot-tavat kokonaisia saaria nousevan veden alle – tämä ei voi olla meille yhdentekevää. Ilmastonmuutos liittyy läheisesti teollisuusvaltioiden saastepäästöihin. Valitettavasti pro-sessia ei voi enää kääntää. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että lämpötilan nousua rajoitetaan. Se, onnistutaanko siinä, ratkeaa lähivuosina. Tästä syystä nopea ja johdonmukainen toiminta on erityisen tärkeää. Mikään valtio ei pysty yksin pysäyttämään ilmastonmuutosta.

EU on asettanut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoit-teet saavutettaviksi vuoteen 2020 mennessä. Nämä ovat

■■ kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosenttia■■ uusiutuvien energiamuotojen (tuuli- ja aurinkoenergia,

biopolttoaineet) osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin■■ 20 prosentin energiansäästö.

Näin Eurooppa on ilmastonmuutoksen torjunnan eturin-tamassa ja voi yrittää saada muut suuret saastuttajat ja energiankäyttäjät, esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiinan, mukaan kantamaan yhteistä vastuuta.

Ilmaston-suojelutoimet

©EU

©EU


Tehtävä

Onko tämä mielestäsi oikea toimintatapa?Mistä seuraavista väittämistä olet samaa mieltä?

Täysin samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Hieman eri mieltä

Täysin eri mieltä

EU:n pitäisi vähentää saastepäästöjään vain, jos muutkin tekevät niin. ☐ ☐ ☐ ☐

EU:n olisi saavutettava tavoitteensa joka tapauksessa. ☐ ☐ ☐ ☐

EU:n pitäisi asettaa itselleen vielä kunnianhimoisempia tavoitteita. ☐ ☐ ☐ ☐

Meidän ei pidä kiihtyä liikaa tästä aiheesta. Lämpötilan kohoaminen parilla asteella ei kaada maailmaa. ☐ ☐ ☐ ☐

EU‑maat eivät kuitenkaan saavuta tavoitteita, koska niillä ei tosiasiassa ole kiinnostusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Niitä kiinnostaa ainoastaan, mitä kotimaassa tapahtuu.

☐ ☐ ☐ ☐

Ilmastonsuojelu ei saa tapahtua työpaikkojen kustannuksella. ☐ ☐ ☐ ☐

Emme saa antaa tutkijoiden sanella tavoitteita, vaan meidän pitäisi suojella ilmastoa vain sen verran kuin mihin meillä on varaa ilman, että kärsimme siitä.

☐ ☐ ☐ ☐

Ilmastonsuojelu luo uusia työpaikkoja. Siitä hyötyvät sekä yritykset että työntekijät. Myös tästä syystä meidän olisi suojeltava ilmastoa.

☐ ☐ ☐ ☐


Yhteinen oikeusalueEurooppa on jo kauan ollut yhtenäi-nen alue. Monet ihmiset matkustavat EU-maiden sisärajojen yli asuakseen tai työskennelläkseen muualla tai vain katsellakseen ympärilleen. He tutustu-vat ja rakastuvat toisiinsa ja menevät naimisiin. Joskus asiat kuitenkin me-nevät valitettavasti pieleen ja tulee avioero, jonka myötä eteen voi tulla elatusmaksujen ja huoltajuusasioi-den kaltaisia kysymyksiä. Tällöin on tärkeää, että on yhteistä lainsäädän-töä. Jos itävaltalainen mies ja luxem-burgilainen nainen asuvat Italiassa ja eroavat siellä, he eivät voi vedota kansallisiin lainsäädäntöihinsä. Tästä syystä EU-maiden yhteistyö yksityis-oikeuden alalla on niin tärkeää. Sillä

säädellään myös perintökysymyksiä ja

monia muita asioita, jotka vaikuttavat

arkielämäämme.

Rikolliset ovat iloisia avoimista rajoista,

koska he uskovat niiden avulla välttä-

vänsä syytteet. Siinä he ovat kuiten-

kin väärässä, sillä nykyisin poliisi- ja

lainvalvontaviranomaiset tekevät

tiivistä yhteistyötä. Euroopan poliisi-

viranomainen Europol koordinoi tätä

yhteistoimintaa.

Eurooppalaiset perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikissa

yhteiskunnissa erittäin tärkeitä, koska

ne koskevat kaikkia kansalaisia. EU:ssa,

joka on demokratioiden yhteenliittymä,

perusoikeudet on suojattu kansallisella tasolla, yleensä perustuslaissa. Koska Euroopan unioni kuitenkin säätää itse lakeja ja asetuksia, jotka vaikuttavat kansalaisiin, on tärkeää, että on ole-massa myös Euroopan unionin perus-oikeuskirja. Se on osa Lissabonin sopi-musta. Sen tekstin löydät osoitteesta

http://europa.eu/!nf48mh

Tehtävä

Tutkikaa EU:n perusoikeuskirjaa ja verratkaa sitä oman maanne perustuslakiin tai perusoikeuksien suojeluun.Mitkä säännöt ovat samoja? Mitkä sisältyvät vain perusoikeuskirjaan? Mitä perusoikeuskirjasta puuttuu? Laadi luettelo, jossa esitetään yhteenveto näistä asioista.

Pohdinta

Keskustelu Euroopan unionin perusoikeuskirjastaKuinka tärkeä Euroopan perusoikeuskirja on? Tarvitaanko sitä todella kansallisen perusoikeuksien suojelun lisäksi? Jos sinun pitäisi laatia perusoikeuskirja, mitä muuttaisit? Mitä lisäisit siihen? Entä mitä poistaisit siitä?

Käsitelkää näitä kysymyksiä ryhmissä ja vertailkaa sitten tuloksia.


EU

Tehtävä

Eurooppalaisen politiikan puuEurooppalaisen politiikan puussa on paljon lehtiä. Tässä mainitaan muutamia aloja, joilla jäsenvaltiot tekevät EU:n puitteissa yhteistyötä.Järjestä lehdet eri politiikanalojen mukaan niin, että ne roikkuvat oikeasta oksasta.

matkustusva‑paus (Schengen)

maaseudun kehittäminen

rikosten torjunta

yhteiset ympäristöstandardit

sisämark‑kinat

yhteinen valuutta

ilmaston‑suojelu

alueita tukeva rakennepolitiikka

uusiutuvat energiamuodot

elintarvikkei‑den merkinnät

yhteinen ulkopolitiikka

sitovat elintarvikestandardit

sitovat sosiaaliset vähimmäisnormit

yhteinen turvapaik‑kapolitiikka

yhteinen turvallisuus‑ ja puolustuspolitiikka

matkaviestinnän verkkovierailujen (roaming) hintojen alentaminen

yhteistyö yksityis‑ ja rikosoikeuden alalla

©Istock

Ulkopolitiikka

Sisä‑ ja oikeusasiat

Maatalous‑ ja rakennepolitiikka

Ympäristönsuojelu

Kuluttajansuoja

Talouspolitiikka


5 Euroopan unionin laajentuminen

EU:n laajentumisen juhlintaa Brandenburgin portilla Berliinissä. Saksan pääkaupungissa päästettiin 1. toukokuuta 2004 taivaalle satoja sinisiä Eurooppa‑ilmapalloja, joilla toivotettiin Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro tervetulleiksi.

©Im

ageg

lobe

34 | Euroopan unionin laajentuminen

”ovat päättäneet yhdistämällä tällä tavoin voimavaransa turvata ja lujittaa rauhaa ja vapautta ja kehottavat niitä Euroopan muita kansoja, joilla on sama ihanne, yhtymään heidän pyrkimyksiinsä”

”unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioitta‑minen, vapaus, kansanvalta, tasa‑arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniar‑voisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukai‑suus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa‑arvo.”

”jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä”.

Jo vuonna 1957 tehtyjen Roo-man sopimusten, joilla perus-tettiin Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö, johdanto-osassa luki näin:

EU:n periaatteetEuroopan unionista tehdyn sopi-muksen 4 artiklan 49 kohdassa mainitaan, että

Saman sopimuksen 2 artiklan mukaan

Rooman sopimusten sopimus‑asiakirja, jossa on kuuden perustajajäsenen hallitusten päämiesten ja edustajien allekirjoitukset

Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se on ollut alusta lähtien tarkoitettu koko Euroo‑palle ja avoin uusille jäsenille.Nykyisin EU:ssa on 28 jäsentä, ja uusia odottaa ovella. Mikä tekee EU:sta niin houkuttelevan näiden muiden maiden silmissä? Miten laajentumisprosessi jatkuu? Näitä kysymyksiä käsitellään tässä luvussa.

Tehtävä

Kuka voi liittyä jäseneksi?Mitä 2 artiklassa mainitut periaatteet käytännössä merkitsevät? Mitä sellaisen valtion on tehtävä, joka haluaa liittyä EU:n jäseneksi, ja mitä se ei missään tapauksessa saa tehdä? Mitä mieltä sinä olet?

Valtio, …voi liittyä EU:n

jäseneksiei voi liittyä EU:n

jäseneksi

jossa ei ole lehdistönvapautta

jossa on käytössä kuolemanrangaistus

joka sallii kansalaisten protestoida hallitusta vastaan

jossa pidetään säännöllisesti parlamenttivaalit

jossa presidentti hallitsee kuolemaansa asti, ja sen jälkeen hänen poikansa tai tyttärensä perii vallan

jossa homoilla ja lesboilla on samat oikeudet kuin heteroilla

jossa armeijan johto määrää politiikan ja tarvittaessa puuttuu sisäpolitiikkaan sotilaallisella voimalla

jossa henkilön katsotaan olevan syytön, kunnes hänet on todettu syylliseksi tuomioistuimessa

jossa on vain yksi puolue, joka sen vuoksi on aina hallituksessa

joka suojelee vähemmistöjä, vaikka enemmistö haluaisi lisätä painostusta vähemmistöjä kohtaan

©EU

Euroopan unionin laajentuminen | 35

Kysymykseen Euroopan rajoista ei voida vastata maantieteellisesti. Varsinkaan idässä ja kaakossa Euroopalla ei ole sel-vää rajaa. Jopa maantieteilijät ovat ol-leet ja ovat edelleen erimielisiä siitä, missä maanosamme päättyy. Maantie-teen historiassa on toistuvasti tehty täy-sin erilaisia rajanvetoja eri käsitysten mukaisesti.Emme siis voi vain katsoa karttaa ja löy-tää siitä Eurooppaa, vaan meillä on siitä

tietty mielikuva. Tämä näkyy erityisesti siellä, missä maanosalla oikeastaan on selvät luonnolliset rajat: pohjoisessa ja lännessä. Islanti kuuluu käsityksemme mukaan selvästi Eurooppaan. Itse asias-sa se sijaitsee kuitenkin Pohjois-Atlantil-la kaukana mantereesta.Meistä kaikista on itsestään selvää, että Iso-Britannia ja Irlanti kuuluvat Euroop-paan. Ranskan (eli Manner-Euroopan) ja Ison-Britannian välinen kanaali on

kuitenkin leveämpi kuin Gibraltarin sal-mi, joka erottaa Espanjan ja Marokon.Euroopalle ei ole olemassa yksinkertais-ta ja perinteistä määritelmää. Eurooppa-laiseen identiteettiin vaikuttavat maan-tieteelliset, historialliset ja kulttuuriset osatekijät. Sen merkitys riippuu yhteisis-tä ajatuksista, arvoista ja keskinäisen kanssakäymisen historiasta ja muuttuu ajan mittaan.

Missä ovat Euroopan rajat?

Tehtävä

Missä Eurooppa päättyy?Maan, joka haluaa kuulua EU:hun, on siis oltava demokraattinen. Mutta sen on lisäksi oltava ”eurooppalainen”.

Missä ovat Euroopan rajat? Määritä kartan tai karttakirjan avulla Euroopan rajat. Millä perusteilla ratkaiset, kuuluuko jokin maa Eurooppaan vai ei? Missä maanosassa Turkki on? Kuuluuko Islanti Eurooppaan? Entä Georgia? Tai Grönlanti? Entäs Marokko?

Kun olet määritellyt Euroopan rajat itsellesi, lue oikealla oleva teksti.

Tehtävä

Matka AustraliaanKuvittele, että matkustat vaihto‑oppilaaksi Australiaan. Australia on kaukana, eikä varmasti kuulu Eurooppaan. Australialaiset koulutoverisi ovat uteliaita ja pyytävät sinua pitämään lyhyen esitelmän aiheesta ”Mikä on Eurooppa?”.

Valmistelkaa pienessä ryhmässä tällainen esitelmä. Se saa kestää vain viisi minuuttia, joten on keskityttävä vain tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiin asioihin. Miten selitätte saman ikäisille australialaisille, mitä Eurooppa on?

Antakaa heille ”maistiaiset” Euroopasta. Millainen on tyypillinen eurooppalainen elämänasenne, mikä saa teidät tuntemaan itsenne eurooppalaisiksi? Mikä teistä Euroopassa on hienoa ja mikä vähemmän hyvää?

Alla on muutamia avainsanoja. Pohtikaa, mitkä niistä haluatte sisällyttää esitelmäänne ja mitkä jätätte pois. Muistakaa, että viisi minuuttia ei ole pitkä aika!

©Is

tock

Maantiede Musiikki Juoma Matkailu

Historia Elokuva Vapaus Koulutus

Erot Kirjallisuus Vapaa‑aika Ongelmat

Yhtäläisyydet Ruoka Talous Tulevaisuudenodotukset


Länsi-Balkanin valtiotKroatia liittyi EU:hun heinäkuussa 2013. Euroopan unioni on periaatteessa hy-väksynyt myös muiden Länsi-Balkanin valtioiden liittymisen EU:n jäseniksi. Nämä maat ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian ta-savalta Makedonia, Montenegro sekä Serbia.

Albaniaa lukuun ottamatta kaikki nämä valtiot kuuluivat Jugoslaviaan, joka ha-josi 1990-luvulla, osin kiivaiden taiste-luiden jälkeen. Serbia ja Montenegro muodostivat vuoteen 2006 asti yhtei-sen valtion ja erosivat sitten toisistaan rauhanomaisesti. Kosovon kuulumisesta Serbiaan puhkesi vuosina 1998–1999 väkivaltainen konflikti, joka päättyi vii-mein Naton toimittua Serbiaa vastaan. Sen jälkeen Kosovo asetettiin Yhdisty-neiden kansakuntien hallinnoitavaksi, ja vuonna 2008 se julistautui itsenäiseksi.

EU pitää näiden maiden EU-jäsenyyt-tä parhaana mahdollisuutena saada aikaan kestävä rauha tälle alueelle. Valtion- ja hallitusten päämiehet vah-vistivat tämän vuonna 2003 Kreikan Thessalonikissa pidetyssä konferens-sissa. Viisi EU-maata ei kuitenkaan ole tunnustanut Kosovoa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Pitkä matka EUjäsenyyteen

Länsi-Balkanin valtioilla on edessään pitkä tie, ennen kuin ne pääsevät EU:hun.

Ensin niiden on tehtävä Euroopan unionin kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimus,

joka velvoittaa ne tekemään konkreetti-sia uudistuksia. Kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus, ja luonnolli-sesti kyseisen Länsi-Balkanin maan oman parlamentin on äänestettävä sen puolesta.

Sitten sopimus on pantava täytäntöön. Kun se on toiminnassa, valtio voi ha-kea jäsenyyttä. Jos Euroopan komissio antaa hakemuksesta myönteisen lau-sunnon, Eurooppa-neuvosto – eli EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet – ni-mittää sen ehdokasmaaksi.

Kun on toteutettu lisää uudistuksia, voi-daan aloittaa neuvottelut. Niissä on kyse siitä, kuinka nopeasti ehdokasmaa voi omaksua EU:n yhteisen lainsäädännön.

Kun neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen, mihin kokemusten mukaan kuluu muutamia vuosia, kunkin ehdo-kasmaan ja kaikkien EU:n jäsenten on ratifioitava liittymissopimus. Tämä ta-pahtuu joissakin valtioissa kansanää-nestyksellä. Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä sopimus. Vasta sitten ehdokasmaasta tulee Euroopan unionin jäsen.

Kuinka pitkällä nämä maat ovat?

Länsi-Balkanin valtiot ovat liittymisen tiellä eri vaiheissa. Kroatian kanssa neuvottelut on saatu päätökseen, ja se liittyi EU:n jäseneksi 1. heinäkuuta 2013. Montenegron kanssa on käyty jäsenyysneuvotteluja vuodesta 2012. Entinen Jugoslavian tasavalta

Makedonia on virallinen ehdokasmaa, mutta neuvotteluja ei ole vielä aloitet-tu. Serbia ja Albania ovat samassa tilanteessa. Muut valtiot (Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo) ovat toistai-seksi ”mahdollisia ehdokasmaita”. Myös Bosnia ja Hertsegovinan kanssa on allekirjoitettu vakautus- ja assosiaatio-sopimus, mutta se ei ole vielä tullut voi-maan. Kosovon demokraattista kehi-tystä tuetaan EU:n operaatiolla.

Tehtävä

Missä maa sijaitsee?Kirjoita valtioiden ja pääkaupunkien nimet karttaan. Voit käyttää apuna takakannessa olevaa karttaa.

©Ph

otod

isc/

gett

y©

Phot

odis

c/ge

tty

©Im

ageg

lobe


Euroopan komissio antaa myönteisen lausunnon jäsenyyshakemuksesta

Kaikki jäsenvaltiot ja kumppanimaat ratifioivat (parlamentin päätöksellä tai kansanäänestyksellä) liittymissopimuksen

Ehdokasmaan asema

Liittymisneuvottelut aloitetaan

Sopimus pannaan täytäntöön

Vakautus‑ ja assosiaatiosopimus tehdään

Jäsenvaltiot ja kumppanimaa ratifioivat vakautus‑ ja assosiaatiosopimuksen

Jäsenyyshakemus

Liittymisneuvottelut saadaan onnistuneesti päätökseen

Euroopan parlamentti ratifioi sopimuksen

Jäsenyys

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

Tehtävä

Eri vaiheet kohti EU‑jäsenyyttäLaskitko, kuinka monta vaihetta Länsi‑Balkanin valtioiden on selvitettävä, ennen kuin niistä tulee EU:n jäseniä?

Sijoita alla olevat vaiheet oikeisiin kohtiin EU:hun johtavissa portaissa.

Tehtävä

Minkä vaiheen kukin Länsi‑Balkanin valtio on saavuttanut?Kirjoita ruutuun vaihetta vastaava numero.

Albania

Bosnia ja Hertsegovina

Kroatia

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Kosovo

Montenegro

Serbia

Liittymisprosessi ei ole vielä alkanut


Keskustelu laajentumisesta ei ole mil-lään muotoa yksinkertainen. Euroopan unioni ei ole koskaan pitänyt itseään suljettuna kerhona, vaan se on halun-nut ja haluaa olla avoin kaikille euroop-palaisille valtioille.

Menneisyydessä uusien jäsenten hy-väksyminen auttoi säilyttämään rau-han ja vakauden Euroopassa. Rauta-esiripun kaatumisen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen EU:n onnistui laajentumispolitiikallaan laajentaa

demokratian ja markkinatalouden alue Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Yhdek-sän itäblokkiin kuulunutta maata on nyt EU:n jäseniä, samoin Slovenia ja vuodesta 2013 Kroatia. Viimeksi mai-nitut maat kuuluivat Jugoslaviaan, joka hajosi sekin. EU:n jäseniä ovat myös kaksi Välimeren saarivaltiota, Malta ja Kypros.

Toisaalta on yhä epäselvää mihin tämä Eurooppa päättyy ja kuinka pit-källe olisi noudatettava linjaa, jossa

valtioille luvataan ja annetaan jäse-nyys. Tätä kysymystä on vaikea rat-kaista lopullisesti.

Linjaa jatketaan ainakin entisen Jugos-lavian maiden ja Albanian sekä Turkin osalta. Niillä on mahdollisuus päästä jäseniksi, vaikka tähän saattaa joiden-kin maiden kohdalla mennä pitkä aika.

Mitä seuraavaksi?

Turkki on hakenut EU:n jäsenyyttä. Se on monilla aloilla EU:n läheinen kumppani. EU on esimerkiksi sen suurin kauppa-kumppani. Tiivis yhteistyö EU:n kanssa alkoi noin 50 vuotta sitten. Turkilla ja EU:lla on ollut vuodesta 1995 tulliliitto. Varsinainen liittymismenettely alkoi vuonna 1999, ja kaikki jäsenvaltiot kannattivat sitä yksimielisesti. Nykyisin siitä, johtaako menettely lopulta Turkin EU-jäsenyyteen, ollaan monta mieltä. EU-jäsenyys on edelleen Turkin strateginen tavoite.

Turkki

©Co

rbis


6 Eurooppa maailmassa

40 | Eurooppa maailmassa

Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä. Sen vuoksi emme voi huolehtia vain itsestämme, vaan meidän on kiinnitettävä huomiota myös muihin maanosiin. Tarvitsemme niitä kumppaneina oman hyvinvointimme vuoksi, koska ne ostavat tuotteitamme ja tarjoavat meille tavaroitaan ja toimittavat meille raaka‑aineita, joita itsellämme ei ole.On kuitenkin myös ongelmia, joista emme voi olla piittaamatta. Niistä voidaan mainita yhtäältä sodat ja alikehittyneisyys, joiden vuoksi monilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta elää ihmisarvoista elämää. Toisaalta ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos eivät pysähdy Euroopan unionin rajoille.

Euroopan edut maailmassaEurooppa on siis suhteellisen pieni, mutta taloudellisesti mer-kittävä maanosa. Tästä seuraa myös tehtäviä ja intressejä, joita haluamme ajaa suhteessa muihin.

EU:lla on kansainvälisessä politiikassaan useita tavoitteita.

■■ Se puolustaa etujaan ja torjuu terrorismia, järjestäyty-nyttä rikollisuutta ja laitonta maahanmuuttoa.

■■ Se auttaa säilyttämään ympäristön elinkelpoisena (ilmastopolitiikka, ympäristönsuojelu).

■■ Se vaikuttaa muihin rauhan aikaan saamiseksi ja säilyttämiseksi (esim. Lähi-idässä ja Afrikassa).

■■ Se auttaa muita maita kehittymään ja voittamaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja alikehittyneisyyden.

■■ Se puolustaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koko maailmassa.

Tehtävä

MaanosatJos Antarktista ei oteta lukuun, maailma voidaan jakaa kuuteen maanosaan, jotka ovat Afrikka, Aasia, Australia/Oseania, Eurooppa, Pohjois‑Amerikka ja Etelä‑Amerikka. On myös muita luokitteluja, joissa Pohjois‑ ja Etelä‑Amerikka on yhdistetty Amerikaksi ja Eurooppa ja Aasia Euraasiaksi. Käytämme tässä kuitenkin jakoa kuuteen maanosaan (ilman Antarktista). Selvitä puuttuvat tiedot ja merkitse ne taulukkoon.

Maanosa Pinta-alaProsenttia maapallon

pinta-alastaVäkiluku

Järjestys väkiluvun mukaan

BKT (*) henkeä kohti (Yhdys valtain

dollareina)

Järjestys BKT:n(*) mukaan

Afrikka

Aasia

Australia/ Oseania

Eurooppa

Pohjois‑Amerikka

Etelä‑Amerikka

(*) BKT: bruttokansantuote.

Eurooppa maailmassa | 41

Euroopan unionin turvallisuusstrategian ratkaisuehdotuksia

Kehitysapu Afrikalle

Terveydenhuoltojärjestelmien perustaminen kehitysmaihin

Kansainväliset asevalvonta‑ ja aseistariisuntasopimukset

Valtamerten pilaantumisen torjunta

Demokratian tukeminen muissa maissa

Euroopan rajat ylittävä yhteistyö energia‑alalla

Kehitysmaiden velan anteeksianto

Kansainvälisen terrorismin torjunta

Vuoropuhelu islamilaisen maailman kanssa

Kansainvälinen poliisiyhteistyö

Euroopan markkinoiden avaaminen kehitysmaiden tuotteille

Internetin käyttöturvallisuus

Maapallon vesivarantojen suojaaminen

Ilmastonsuojelu

Hallittu maahanmuutto

Rauhan turvaaminen sotilaallisella väliintulolla

Tehtävä

Globaalit haasteetVuoden 2003 lopussa Euroopan unioni sopi turvallisuusstrategiasta, jossa määritellään tärkeimmät kysymykset. Siinä esitetään EU:n globaalit haasteet.Katso haasteita ja yhdistä Euroopan unionin turvallisuusstrategian ratkaisuehdotukset eri ongelmakenttiin.

Globaalit haasteet Ratkaisuehdotus

Sodat ja valtioiden sisäiset konfliktit

Köyhyys

Taudit

Alikehittyneisyys

Luonnonvarojen niukkuus

Euroopan energiariippuvuus

Euroopan väestön ikääntyminen

Terrorismi

Joukkotuhoaseiden leviäminen

Järjestäytynyt rikollisuus

Luonnonympäristön uhanalaisuus


Muuttoliike on tärkeä aihe Euroopan unionissa. Se tarkoittaa sitä, että ihmi-set lähtevät jostain asettuakseen jon-nekin muualle. Julkinen keskustelu kos-kee kuitenkin maahanmuuttoa eli muut-toliikettä, joka suuntautuu Eurooppaan päin. Euroopan unionin jäsenvaltioihin tapahtuu laillista maahanmuuttoa, eli EU:n ulkopuolisista maista muuttaa ihmisiä virallisesti ja täysin luvallisesti Eurooppaan tekemään työtä, opiske-lemaan tai vain asumaan (esimerkiksi EU:n kansalaisten aviopuolisoina) tääl-lä. Monet näistä ihmisistä tulevat tänne, koska he toivovat saavansa Euroopan unionissa paremman elämän. Mutta he ovat myös meille tärkeitä, ja sen vuoksi joskus suorastaan houkuttelemme hei-tä. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan osaamisensa ja halukkuutensa osallis-tua Euroopan talouteen. Varsinkin nuor-ten maahanmuutto on meille tärkeää, koska yhteiskuntamme vanhenevat. Tämä aiheuttaa ongelmia eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoitukselle.

Euroopan unionissa on otettu käyttöön ”sininen kortti”, jolla helpotetaan EU:n ulkopuolisista maista tulevien ammat-titaitoisten työntekijöiden muuttoa EU:-hun. Sen avulla nämä maahanmuutta-jat voivat työskennellä EU:ssa 1–4 vuot-ta. Tähän asti suurin osa koulutetuista muunmaalaisista maahanmuuttajista on muuttanut Yhdysvaltoihin.

Laillisen ja toivotun maahanmuuton lisäksi on laitonta maahanmuut‑toa, eli EU:hun tulee ihmisiä luvatta. He rikkovat EU-maiden lakeja, mutta ovat itse usein rikollisjengien uhreja ja joutuvat maksamaan näille jengeille viimeiset rahansa siitä hyvästä, että heidät salakuljetetaan EU:hun. Monis-ta maailman ihmisistä Eurooppa vai-kuttaa paratiisilta, johon he yrittävät paeta. Olemme kaikki nähneet kuvia afrikkalaisista, jotka on jätetty ajelehti-maan kalastusveneissä merelle ja jotka Italian, Maltan tai Espanjan rajavartijat poimivat turvaan.

Kukaan ei tiedä, kuinka monta ihmis-tä Euroopassa oleskelee laittomasti. Euroopan komission arvioiden mukaan heitä voi olla noin 4,5 miljoonaa.

Euroopan unioni tekee lujasti työtä estääkseen laittoman maahanmuu-ton. Tällaisia toimia ovat ulkorajojen valvonnan tehostaminen ja tiiviimpi yhteistyö lähtömaiden kanssa. Samal-la työskennellään kovasti sen hyväksi, että EU:n ulkopuolisten maiden kansa-laisille annetaan laillisia mahdollisuuk-sia tulla EU:hun ja asua täällä. Maail-man köyhempien maiden kanssa teke-mällään kehitysyhteistyöllä EU yrittää osaltaan parantaa elinoloja laittomien maahanmuuttajien alkuperämaissa, jotta heidän ei enää tarvitsisi lähteä kotimaistaan.

Eurooppa-linnake?

EU ja sen yhteistyökumppanitEU ylläpitää suhteita moniin maailman maihin, muun muassa tiiviitä yhteyksiä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehitys-maihin sekä suuriin ja pieniin Aasian valtioihin. Saat tästä aiheesta lisää tietoa osoitteesta

http://eeas.europa.eu/index_fi.htm

Yksi EU:n ulkopolitiikan erityinen painopisteala on kehitysyh-teistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa. AKT-maita on tällä hetkellä 79. Niiden kanssa teh-dään talouskumppanuussopimuksia, joilla niitä pyritään auttamaan osallistumaan maailmantalouteen ja torjumaan tehokkaasti köyhyyttä kotimaassa.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurin kehitysavun antaja. Yli puolet köyhille maille annettavista varoista tulee niiltä. Kehitysyhteistyöpolitiikkaan kuuluu luonnollisesti paljon enemmän kuin puhtaan veden ja pääl-lystettyjen teiden tarjoamista, niin tärkeitä kuin ne ovat-kin. EU edistää kehitystä myös kaupan avulla avaamalla markkinansa kehitysmaiden viennille ja kannustamalla niitä lisäämään keskinäistä kauppaansa.


3

4 5

21

8

10

7

9

6

Tehtävä

EU:n kehitysyhteistyöNäet tässä EU:n kehitysyhteistyön eri aloja. Yhdistä kuvien numerot kuvateksteihin ja niihin liittyviin kehitysyhteistyötoimiin. Huomio: yhteen kuuluvat kuvatekstit ja toimenpiteet eivät välttämättä ole vierekkäin.


Eurooppa maailmassaEurooppa ei ole saari, vaan osa maailmaa, joka pienenee jat-

kuvasti. Siksi EU:lla on myös vastuu toimia kansainvälisesti.

Se tekee niin omien etujensa turvaamiseksi, edistääkseen

myönteistä kehitystä maailmassa sekä auttaakseen muita

ihmisiä, joiden elämä ei ole yhtä hyvää ja turvallista kuin

eurooppalaisten.

EU osallistuu esimerkiksi hyvin vahvasti ilmastonsuojeluun

ja pyrkii saamaan mukaan yhteiseen strategiaan myös muut

maat, jotka päästävät ilmaan suuria määriä hiilidioksidia.

Niitä ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina. Myös muut ym-

päristönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat hyvin tärkeitä.

Ne voidaan ratkaista vain yhdessä. Maailman merien pilaan-

tuminen ja liikakalastus ovat esimerkkejä tästä.

EU puolustaa demokratiaa kaikkialla maailmassa ja yrittää käyttää vaikutusvaltaansa siten, että myös muut maat kun-nioittaisivat demokraattisia perusoikeuksia ja -vapauksia ja takaisivat ne kansalaisilleen.

EU tekee hyvin aktiivisesti työtä saavuttaakseen Yhdistynei-den kansakuntien niin kutsutut vuosituhattavoitteet, joilla pyritään puolittamaan köyhyys vuoteen 2015 mennessä. Köyhyys koskettaa ihmisiä, joiden on selvittävä alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä.

Eurooppa ei voi ohjata maapallomme kohtaloa yksinään, mutta mikään ei myöskään etene ilman Eurooppaa. Eläm-me maailmassa, jossa meillä ei voi mennä hyvin, jos muilla menee huonosti.

Nro Kuvateksti Nro Toimenpide

Ambulansseja terveydenhoitoyksiköiden tueksi Etelä‑Afrikassa Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen

Metsätyöntekijöiden kouluttamista Papua‑Uudessa‑Guineassa Infrastruktuurin rakentaminen

Riisitoimitus Sansibarin satamassa jaettavaksi tarvitseville 1 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen / energiahuolto

Miinanraivausta Laosissa Vesihuolto

Kaivojen poraamista Dhakassa Bangladeshissa Konfliktien ratkaiseminen / rauhanturvaaminen

Mikroluottojen myöntämistä ompelijoille Bosnia ja Hertsegovinassa

Terveyden edistäminen

1 Sähköntuotantoa tuulivoimalla, Bolivia Ympäristönsuojelu

Vaalitarkkailua Nigeriassa Talouskasvua synnyttävät toimet

Koulujen tukeminen, tässä Eterasamassa Bolivian Chaparen alueella

Peruskoulutuksen takaaminen kaikille

Tienrakennusta Beninissä Köyhyyden torjunta

Pohdinta

Keskustelu muuttoliikkeestäNoin 214 miljoonaa ihmistä maailmassa asuu muualla kuin kotimaassaan. Voisitko kuvitella lähteväsi kotimaastasi lopullisesti? Mistä syistä tekisit sen? Miksi menisit maahan, jossa et ole toivottu ja joka on jopa kieltänyt sinua tulemasta maahan? Keskustelkaa tästä ryhmissä. Ottakaa selvää, mistä syistä etelästä ja idästä tulevat ihmiset muuttavat Eurooppaan, ja käsitelkää niitä ryhmäkeskusteluissa.


7 Euroopan tulevaisuus

”Missä haluat asua vuonna 2030, miten haluat elää ja mitä haluat tehdä?”

46 | Euroopan tulevaisuus

Eurooppalaisten maiden kansantalouk-silla on edessään suuria haasteita. Ne johtuvat osittain globalisaatiosta eli markkinatalouden leviämisestä suuriin osiin maailmaa. Tavarat, pääoma, ideat ja tieto ylittävät rajat hyvin nopeasti, ovat saatavilla kaikkialla – ja synnyttä-vät maailmanlaajuista kilpailua.

Tällä on meille suoraa vaikutusta: ranskalaisen yrityksen kannalta ei enää ole ratkaisevaa vain se, mitä kil-pailijat omassa maassa tai Pyreneiden toisella puolen Espanjassa tarjoavat.

Sen on myös otettava huomioon, mitä Kiinassa, Yhdysvalloissa tai Intiassa valmistetaan ja mihin hintaan, ja sen on pystyttävä vastaamaan tähän hin-taan joko tarjoamalla tuotteitaan yhtä halvalla tai valmistamalla tavaroita, jotka ovat tosin kalliimpia mutta myös vastaavasti parempia.

Toisaalta elinolomme muuttuvat myös syistä, jotka eivät mitenkään liity globa-lisaatioon. Kansalaiset elävät vanhem-miksi ja yhteiskunnat ikääntyvät. On hienoa, että elämme yhä pidempään.

Tämä tarkoittaa kuitenkin myös, että terveydenhuoltomenot kasvavat ja eläkkeitä on maksettava kauemmin.

Samaan aikaan syntyvyys vähenee, mikä ei ole niin hyvä asia. Viime vuo-sikymmeninä perhekoko on pienenty-nyt, ja monet ovat jopa päättäneet olla hankkimatta lainkaan lapsia. Tämä on kuitenkin myös kansantaloudellinen ongelma: yhä harvempien nuorten on huolehdittava yhä suuremmasta mää-rästä vanhuksia.

Eurooppa globalisoituneessa maailmassa

Euroopan unioni on enemmän kuin taloudellinen yhteenliittymä. Se on arvoyhteisö eli yhteiset perusvakaumukset jakavien ja niitä toteuttavien valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymä.Ongelmat 2000‑luvulla ovat erilaisia kuin 1900‑luvulla. Rauha jäsenvaltioiden keskuudessa on turvattu, ja vanhat vihollisuudet on pystytty kääntämään vakaiksi ystävyyssuhteiksi tai ainakin rauhanomaisiksi kumppanuuksiksi. EU:lla on kuitenkin uusia tehtäviä, jotka on ratkaistava, jotta Euroopan kansalaisten perusarvot turvataan myös uudella vuosisadalla.

Tehtävä

Vuosi 2030 ja minäMissä haluat asua vuonna 2030, miten haluat elää ja mitä haluat tehdä?Kaikki vastaavat varmasti tähän kysymykseen eri tavoin. Toiveiden toteutuminen ei kuitenkaan riipu vain omista kyvyistä ja onnesta, vaan myös poliittisesta tilanteesta.

Miltä sinun suunnitelmasi näyttää? Mitä sinä haluat poliitikoilta?

Vuonna 2030 haluaisin asua ja olla ammatiltani

Elämäntilanteeni kuvittelen olevan tällainen:

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaadin kotimaani poliitikoilta nyt, että

Haluan, että nyky‑EU:n päättäjät tekevät seuraavaa:

Euroopan tulevaisuus | 47

1. Jean-Claude Juncker,Euroopan komission puheenjohtaja, poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle — ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oi-keudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”, Strasbourg, 15. heinäkuuta 2014.

”Haluan työskennellä demokratiaan ja uudistuksiin sitoutuneen unionin edis-tämiseksi, unionin joka ei puutu pikku-asioihin ja joka toimii kansalaistensa hyväksi, ei heitä vastaan. Haluan tehdä työtä sellaisen unionin puolesta, joka saa aikaan tuloksia.”

”Ensimmäinen tavoitteeni ja jokaista ehdotusta yhdistävä punainen lanka on saada kasvu uudelleen käyntiin EU:ssa ja tukea ihmisten paluuta työelämään. Tätä varten esitän toi-mikauteni kolmen ensimmäisen kuu-kauden kuluessa työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin, jonka avulla luodaan 300 miljardin euron arvosta uusia in-vestointeja seuraavien kolmen vuoden aikana.”

”Pk-yritykset ovat EU-maiden talouden selkäranka, sillä ne luovat yli 85 pro-senttia uusista työpaikoista Euroopas-sa. Niitä ei pidä hukuttaa byrokratiaan, vaan ne on vapautettava raskaasta sääntelystä.”

”Ei ole kenenkään edun mukais-ta käyttää energiaa politiikan vä-lineenä. Euroopan on aika seis‑tä omilla jaloillaan ja yhdistää

resurssinsa, infrastruktuurinsa ja neuvotteluvoimansa.”

”Euron pelastaminen oli välttämätöntä, mutta sen toteutuksessa oli puut‑teita sosiaalisen oikeudenmukai‑suuden kannalta . En voi hyväksyä sitä, että työntekijät ja eläkeläiset joutuivat kantamaan seuraukset raken-neuudistusohjelmien toteuttamisesta, kun samaan aikaan laivanvarustajat ja pörssikeinottelijat rikastuivat entises-tään. Tulevaisuudessa kaikista uusista tukiohjelmista olisi laadittava sosiaa-listen vaikutusten arviointi.”

”Haluan kohtuullisen ja tasapainoi‑sen kauppasopimuksen Yhdysval‑tojen kanssa. En kuitenkaan suostu uhraamaan eurooppalaista työterveyt-tä ja työturvallisuutta, sosiaaliturvaa, tietosuojaa tai kulttuurin moninaisuut-ta vapaakaupan alttarille.”

”Unionin maahanmuuttopolitiikan on oltava solidaarisempaa. Haluan lisätä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten mai-den kanssa, jotta laittomaan muut-toliikkeeseen voidaan puuttua mää-rätietoisemmin. Haluan myös edistää laillista maahanmuuttoa koskevaa uutta EU-politiikkaa, jonka avulla Eu-roopasta tehdään yksi vetovoimai‑simmista kohteista lahjakkaille maahanmuuttajille.”

”Uskon vakaasti, että unionin kehit-tämistä on jatkettava, mutta että kaikkien ei välttämättä tarvitse edetä samaa vauhtia. Jotkut ovat ehkä jo saavuttaneet tavoitteensa unionin suhteen. Olen aina ollut ja olen ilman muuta jatkossakin valmis kuuntele-maan jokaisen jäsenvaltion huolia ja auttamaan ratkaisujen löytämisessä.”

”Sukupuolten tasapuolinen edustus ei ole ylellisyyttä, vaan poliittinen välttämättömyys, ja sen pitäisi olla

itsestään selvää kaikille – ja etenkin jäsenvaltioiden johtajille, kun he eh-dottavat komission jäseniä. Ottamalla tämän huomioon jäsenvaltioiden hal-litukset voivat osoittaa sitoutumistaan uuteen, demokraattisempaan asentee-seen muutosten aikakaudella.”

”Euroopan parlamentin vaalikampanjan iskulauseena oli ”Tällä kertaa on toisin”. Auttakaa minua täyttämään tämä lu-paus tänään. Auttakaa minua näyt‑tämään maailmalle, että yhdessä pystymme antamaan Euroopalle mahdollisuuden uuteen alkuun.”

Lähde: http://europa.eu/rapid/press- release_SPEECH-14-546_fi.htm

2. Euroopan parlamen-tin puhemies Martin Schulz

on kirjoittanut kirjassaan Euroopan unionista seuraavasti:

”Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan on yhdennyttävä edelleen, ellei se ha-lua epäonnistua. EU-poliitikon suusta kuultuna tämä vaatimus on tuskin yl-lättävä – onhan pitkästyneelle yleisöl-le saarnattu jo moneen kertaan, että yhteisömme toimii kuin polkupyörä: jos polkeminen lopetetaan, polku-pyörä kaatuu. Mutta en tarkoita tätä. Euroopan yhdentymistä ei ole välttä-mättä ajettava aina vain pidemmälle EU:n epäonnistumisen estämiseksi. On

Tehtävä

Tulevaisuuden EUEU:ssa ja sen jäsenvaltioissa keskustellaan parhaillaan vilkkaasti siitä, millainen tulevaisuuden EU:n pitäisi olla. Luonnollisesti myös EU:n päättäjät pohtivat sitä. Seuraavassa on eräitä esimerkkejä. Analysoikaa niitä ja keskustelkaa sitten, mitä mieltä olette niistä.


täysin ajateltavissa, että jokin tila voi-daan hyväksyä yhdentymisen vakaaksi päätepisteeksi. Tätä tilaa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu. Tarkoittamani yh-teistyön lisääminen perustuu yksinker-taisesti sen asian myöntämiseen, että Eurooppa-rakennusta rakentaessam-me emme parissa kohtaa ole tehneet kunnollista työtä. Niinpä meillä on esimerkiksi yhteinen valuutta, mutta ei yhteistä vero- ja finanssipolitiikkaa. Siinä kävi väistämättä huonosti, ja nyt paljon puhutut markkinat näyttävät joka päivä, kuinka eurooppalaiset ovat tämän virheen vuoksi jatkuvasti napit vastakkain. Myös EU:n menopolitiikassa olemme tehneet väärän valinnan. Sen sijaan, että investoisimme tärkeisiin tulevaisuuden aloihin, syydämme ra-hojamme erilaisiin tukiin ja pidämme menneisyyden aloja keinotekoisesti hengissä. Yhtä surkeaa on suorastaan Baabelin kieltensekoitusta muistuttava moniäänisyys ulko- ja turvallisuuspoli-tiikassa, joka saattaa meidät kansain-välisesti naurunalaisiksi.

Lisäksi tarvitsemme keskipitkällä ai-kavälillä selvyyden EU:n toimielimistä, sillä asiantuntijoidenkin on nykyisin vaikeaa erottaa toisistaan Euroopan parlamentin puhemiehen, komis-sion puheenjohtajan, neuvoston pu-heenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston

Jello: ”Valitkaa kukin yksi vastaus ja keskustelkaa tuloksista luokassa.”

puheenjohtajan toimivaltuudet. Tarvit-semme kiireesti aidon eurooppalaisen hallituksen, joka valitaan ja jota valvo-taan parlamentaarisesti.”

Lähde: Martin Schulz, Der gefesselte Riese: Europas letzte Chance. Berliini, 2013.

Mitä jos: videossa kysytään, minkälaista elämämme olisi ilman EU:ta. Video on katsottavissa osoitteessa http://bit.ly/Debate_Europe


Mitä mieltä sinä olet asiasta? Euroopan unionin jatkokehitys koskee etenkin nuorta sukupolvea, joka elää ja rakentaa elä-mänsä 2000-luvulla. Mitä sinä haluat? Mikä sinulle on tärkeää?

Pohdi näitä kysymyksiä EU:n päättäjien tekstien pohjalta. Laadi oma luettelosi tärkeimmistä asioista. Mitkä sinusta ovat kolme tärkeintä seikkaa? Luettele lisäksi kolme asiaa, joita et missään nimessä halua.

Nyt on SINUN vuorosi!

Luettelo voi näyttää esimerkiksi tältä:

Haluan ehdottomasti: En halua missään tapauksessa:

1. 1.

2. 2.

3. 3.

Vertailkaa tärkeimpiä tavoitteitanne keskenänne ja keskus-telkaa, minkälaisen Euroopan haluatte.

Tässä on eräitä ehdotuksia: Millainen EU:n olisi oltava, jotta se voi selviytyä näistä haasteista? Muistakaa myös, mis-tä keskustelitte yhteistä valuuttaa koskevassa tehtävässä (”Kenen pitäisi päättää yhteisestä valuutasta?”, sivu 28).

Koko

■■ EU:sta on tultava suurempi. Vain nykyistä useamman valtion avulla se saa tarvittavan painoarvon.

■■ EU ei saa ottaa uusia jäseniä, koska muuten siitä tulee liian hajanainen ja se menettää toimintakykynsä.

■■ EU:n on kutistuttava terveen kokoi-seksi. Yhteenkuuluvuuden vahvista-miseksi niiden maiden, jotka eivät halua kehittää EU:ta edelleen, pitäisi erota EU:sta.

Vastuualueet

■■ EU:n olisi saatava jäsenvaltioilta enemmän oikeuksia, jotta se voi toimia tehokkaasti, eli koko EU:n puolesta olisi tehtävä enemmän päätöksiä keskitetysti Brysselissä ja Strasbourgissa.

■■ EU:n olisi säilytettävä sen ja jäsenval-tioiden nykyinen tehtävänjako, koska se on tasapainoinen.

■■ EU:n on annettava vastuuta takaisin jäsenilleen ja keskityttävä oleelliseen eli toimiviin sisämarkkinoihin. Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava ympäristönsuojelusta, kuluttajansuo-jasta ja ulkopolitiikasta.

Asevoimat

■■ EU:n on perustettava oma eurooppa-lainen armeijansa saadakseen vaatimuksilleen painoa ja voidakseen toteuttaa itse sotilaallisia toimenpi-teitä esim. Balkanilla tai Afrikassa.

■■ EU on siviilitoimija, eikä sen pidä sekaantua sotilaallisiin kysymyksiin.

■■ EU:n olisi jatkettava nykyistä yhteis-työtään Naton kanssa ja käytettävä joukkojaan vain rajoitetuissa

operaatioissa silloin kun Nato ei ole niistä kiinnostunut.

Päätöksenteko

■■ Euroopan parlamentin olisi yksin tehtävä EU:n päätökset, koska sen jäsenet ovat meidän kaikkien valitsemia.

■■ Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi yhdessä tehtävä EU:n päätökset, kuten tähänkin asti.

■■ Tärkeistä päätöksistä olisi pidettävä EU:n laajuinen kansanäänestys, joka järjestetään koko EU:ssa samana päivänä.

Äänestysmenettely

■■ EU:ssa olisi tehtävä yleensä enem-mistöpäätöksiä, koska 28 maata pääsee muuten yksimielisyyteen vain harvoin ja pitkien menettelyjen jälkeen.

■■ EU:ssa olisi yleensä tehtävä vain yksimielisiä päätöksiä, koska minkään itsenäisen valtion tahdon yli ei saisi ajaa.

■■ EU:ssa rutiiniasiat olisi ratkaistava enemmistöpäätöksillä ja periaatteel-liset kysymykset yksimielisesti, koska näin saadaan aikaan hyvä tasapaino tehokkuuden ja kaikkien huomioon ottamisen välillä.

Euro

■■ Mitä useammat valtiot ottavat euron valuutakseen, sitä tiiviimmin Euroop-pa yhdentyy. Siksi olisi kehotettava mahdollisimman monia valtioita ottamaan yhteinen valuutta käyttöön ja autettava niitä tarvittaessa myös taloudellisesti.

■■ Vain sellaisten maiden, jotka todella noudattavat rahaliiton ehtoja, pitäisi voida olla euroalueen jäseniä. Sääntöjen noudattamista olisi valvottava jatkuvasti.

■■ Yhteinen valuutta ei ole hyväksi Euroopalle. Varsinkin kriiseissä käy selväksi, ettei EU:ssa voida sopia yhtenäisestä politiikasta. Kansallisen finanssi- ja rahapolitiikan avulla voitaisiin toimia nopeammin ja paremmin. Siksi EU:ssa olisi palattava kansallisiin valuuttoihin, mikä ei kuitenkaan estä yhteistyötä.

Työpaikat

■■ Euroopan unionin olisi luotava aktiivisesti työpaikkoja. Sen tukemat, mieluiten kansainväliset infrastruk-tuurihankkeet, esimerkiksi EU-jäsen-maita toisiinsa yhdistävien teiden tai siltojen rakentaminen, voisivat tuottaa paljon työpaikkoja.

■■ Valtiot tietävät itse parhaiten, miten niissä voidaan luoda työpaikkoja. EU:n ei tarvitse huolehtia siitä.

■■ Töitä ei itse asiassa tarvitse luoda, sillä Euroopassa on tarpeeksi avoimia työpaikkoja. Vapaan liikkuvuuden laajentamisen ja paremman tiedotuk-sen avulla työnhakijat löytävät nopeammin työpaikan.


Kansalaisten unioniEuroopan kansalaisia edustaa EU:ssa siis Euroopan parlamentti.

Euroopan unionin äänioikeutetut valitsevat yhdessä Euroo-pan parlamentin viideksi vuodeksi. Äänestää saa 18-vuoti-aana, Itävallassa jo 16-vuotiaana. Vaalikelpoisuuden ikäraja vaihtelee jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Suomessa, Tanskassa ja Saksassa voi tulla valituksi Euroopan parlamenttiin jo 18-vuotiaana, mutta Liettuassa, Puolassa ja Yhdistynees-sä kuningaskunnassa ikäraja on 21 vuotta. Kyproksessa, Italiassa ja Kreikassa on oltava peräti 25-vuotias, ennen kuin voi asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. EU-kansalaiset, jotka asuvat jossain toisessa EU-maassa (esimerkiksi Unkarissa asuvat itävaltalaiset), voivat äänes-tää asuinmaassaan. Parlamentti on tärkeä päätöksentekijä eurooppalaisessa politiikassa. Se on Euroopan unionin lain-säätäjä yhdessä neuvoston kanssa. Tämä tarkoittaa, että ilman Euroopan parlamenttia Euroopassa ei tapahdu mitään.

Vaikka Euroopan parlamentilla on tärkeitä tehtäviä ja se edustaa kansalaisia suoraan, mielenkiinto Euroopan parla-mentin vaaleja kohtaan on ollut suhteellisen vähäistä. Eu-roopan parlamentin vaikutusvalta on lisääntynyt huomat-tavasti vuoden 1979 jälkeen. Parlamentilla on sananvaltaa yhä useammissa asioissa. Vaikka Euroopan parlamentilla on siis nykyisin paljon enemmän valtaa kuin 35 vuotta sitten, äänestysvilkkaus on laskenut. Viime Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 äänestysvilkkaus koko EU:ssa oli keskimäärin vain 42,5 prosenttia.

Äänestys Euroopan parlamentin vaaleissa.

Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti

62,059,0

43,045,5

49,5

56,758,4

1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009

Tehtävä

Miksi äänestysprosentti on niin alhainen?Keskustelkaa ajatuksistanne ja pohdinnoistanne ryhmässä ja kysykää ihmisiltä, joilla vuonna 2014 oli äänioikeus (esimerkiksi vanhemmiltanne), tuttaviltanne ja ohikulkijoilta, äänestivätkö he Euroopan parlamentin vaaleissa. Jos eivät äänestäneet, miksei?

Kerätkää tulokset julisteeseen, jossa merkitsette taulukkoon rinnakkain perusteita ”äänestämisen puolesta ja sitä vastaan”. Keksittekö vielä muita perusteita? Lisätkää ne julisteeseen.

Tehtävä

Entä sinä? Mitä sinä teet?Perustele ratkaisusi. Mitä pitäisi tapahtua, jotta asenteesi muuttuisi?

Alkukesällä 2019olen äänioikeutettu

en ole vielä äänioikeutettu

Minä

aion äänestää / äänestäisin, jos olisin silloin äänioikeutettu

jään/jäisin kotiin

42,5

2014


Kun Euroopan unioni perustettiin toisen maailmansodan jälkeen, sen tavoittee-na oli korvata Euroopan valtioiden väli-set vuosisatoja jatkuneet vihollisuudet ystävyydellä ja yhteistyöllä.

Nyt, yli 60 vuotta myöhemmin, voim-me todeta, että tavoite on saavutettu. Keskinäisiä ennakkoluuloja on edelleen, mutta EU:n sisällä kukaan ei uhkaile toisia sodilla. Erimielisyydet selvitetään neuvotteluhuoneissa ja ratkaistaan yleensä kompromissilla, joka tyydyttää kaikkia asianosaisia.

Euroopan unioni on siis saavuttanut alkuperäisen tavoitteensa varmistaa rauha jäsenvaltioiden kesken. Se ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeton,

sillä sen edustamat arvot ovat edel-leen päteviä.

Euroopalla on uusia haasteita ilmas-tonmuutoksen hillitsemisestä ja glo-balisaatiosta kansainvälisen terroris-min torjuntaan. On täysin selvää, ettei mikään Euroopan valtio pysty yksin hoitamaan näitä tehtäviä. Yhdessä olemme kuitenkin yli puoli miljardia ih-mistä, joilla on tukenaan vahva talous. Yhdessä voimme saada jotain aikaan. Euroopan unioni auttaa meitä muok-kaamaan omaa elämäämme omien toiveidemme mukaiseksi.

Tietenkin samalla myös aina kes-kustellaan ja kiistellään siitä, miten EU:ta olisi kehitettävä edelleen. Mitään

taikakeinoja ei ole, ja näkemykset eri jäsenvaltioissa ovat varsin erilaisia.

EU on siis ”keskeneräinen” ja muuttuu koko ajan. Meidän kaikkien on kannet-tava kortemme kekoon, jotta se kehit-tyy suuntaan, jota me, Euroopan kansa-laiset, pidämme oikeana. Ensimmäinen askel on äänestäminen Euroopan par-lamentin vaaleissa. Mitä korkeampi ää-nestysprosentti on, sitä tehokkaammin parlamentti voi vaikuttaa ja osallistua päätöksiin. Meidän on tehtävä päätök-set itse, jos emme halua jonkun toisen tekevän niitä puolestamme. Euroopan parlamentti auttaa meitä tässä.

Eurooppa ja me

Euroopan unioni – tulevaisuuden yhteistyötä

Hyvä keino saada tietoa Euroopan par-lamentista on kutsua alueenne euro-parlamentaarikko kouluunne vastaa-maan kysymyksiin. Keskustelu mepin kanssa ei tietenkään ole ainoa mah-dollisuus ottaa selvää Euroopasta tai ryhtyä itse toimimaan.

”Toivottavasti tämä oli teistä mielenkiintoista. Jos haluatte tietää lisää, olemme koonneet seuraavalle sivulle muutamia vinkkejä. Moi!”


Seuraavassa on eräitä vinkkejä asioista, joita voit lukea tai tehdä, jos haluat oppia enemmän Euroopasta.

■■ Lasten ja nuorten sivut■■ Pelejä ja tietovisoja EU:sta lapsille ja nuorille:

http://europa.eu/kids-corner/index_fi.htm

■■ Opettajainhuone■■ Oppimateriaalia unionista ja sen toiminnasta

http://europa.eu/teachers-corner/index_fi.htm

■■ Euroopan nuorisoportaali■■ Eurooppalaisia ja kansallisia verkkosivuja nuorille koulutuksesta, työstä, matkustamisesta

ja monista muista aiheista:

http://europa.eu/youth/EU_fi

■■ Europe Direct■■ EU:n tiedotuspisteet kaikkialla Euroopassa. Voit esittää kysymyksesi puhelimitse

tai sähköpostilla tai käydä lähelläsi sijaitsevassa tiedotuspisteessä

http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm

■■ Euroopan unionin historia■■ Tietoja ja videoita EU:n perustamisesta:

http://europa.eu/about-eu/eu-history/index_fi.htm

■■ Sinun Eurooppasi■■ Neuvoja ja apua EU-maiden kansalaisille ja heidän perheilleen

http://europa.eu/youreurope/citizens/index_fi.htm

■■ Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta■■ Tietoportaali Eurooppaa koskevista keskusteluista

http://ec.europa.eu/citizens-dialogues/index_fi.htm

Tehtävä

Käytä näitä nettisivuja.Jakautukaa ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden verkkosivuston ja ottaa selvää, mitä tietoja ja vinkkejä sillä tarjotaan. Mikä sivuilla oli mielestänne hyvää, mikä taas huonoa? Kertokaa sitten toisille, mihin tuloksiin tulitte. Näin jokainen tutkii yhden sivuston, mutta saa tietoa niistä kaikista.

Hauskaa surffailua!


Tietoa EU:sta

Tietoja ja julkaisuja Euroopan unionista on saatavilla suomen kielellä seuraavista osoitteista:

EUROOPAN KOMISSIOSuomen edustustoMalminkatu 16FI‑00100 HelsinkiSUOMI/FINLANDP. +358 96226544Tietopalvelu 10–12, p. +358 962265482Internet: ec.europa.eu/finlandSähköposti: comm‑rep‑[email protected]

EUROPEISKA KOMISSIONENRepresentationen i FinlandMalmgatan 16FI‑00100 HelsingforsFINLANDTfn +358 96226544Informationstjänst 10–12, tfn +358 962265482Internet: ec.europa.eu/finlandE‑post: comm‑rep‑[email protected]

EUROOPAN PARLAMENTTISuomen tiedotustoimistoMalminkatu 16FI‑00100 HelsinkiSUOMI/FINLANDP. +358 96220450Internet: europarl.fiSähköposti: [email protected]

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMENTIEDOTUSTOIMISTOInformationskontor i FinlandMalmgatan 16FI‑00100 HelsingforsFINLANDTfn +358 96220450Internet: www.europarl.fiE‑post: [email protected]

Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustustoja tai tiedotustoimistoja on jokaisessa jäsenmaassa sekä unionin ulkopuolisissa maissa ympäri maailmaa.

HAE VERKOSTAEuropa-verkkosivustolla on tietoja kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä osoitteessaeuropa.eu

KÄY TOIMIPISTEISSÄMMEEuroopassa on satoja paikallisia EU-tietokeskuksia. Lähimmän tietokeskuksen osoitteen saa verkko-sivustolta osoitteestaeuropedirect.europa.eu

SOITA TAI KIRJOITAEurope Direct on palvelu, jossa vastataan Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Tähän palveluun saa yhteyden soittamalla maksuttomaan numeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (eräät matkapuhelinope-raattorit eivät välitä puheluita 00 800 -alkuisiin numeroihin tai ne laskuttavat puheluista) (tai EU:n ulkopuolelta maksulliseen numeroon +32 2 2999696) tai sähköpostitse europedirect.europa.eu‑si-vuston kautta.

LUE EUROOPASTAEU:ta käsitteleviä julkaisuja on helposti saatavissa EU Bookshopin verkkosivustolla osoitteessabookshop.europa.eu

Tietoa EU:sta | 55

NA-04-14-841-FI-C

Eurooppa. Tietolehti nuorille”Eurooppa on jossain muualla.” Näin provosoivasti alkaa tämä esite. Väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Olemme EU:n kansalaisia, ja EU on kotimme. Meillä on kuitenkin paljon kysymyksiä siitä, mitä ”Eurooppa” tarkoittaa ja tekee. Kuka esimerkiksi johtaa Eurooppaa? Mitä Euroopan unioni merkitsee arkipäivässämme? Mihin suuntaan maanosamme kehittyy globalisoituneessa maailmassa? Millainen on Euroopan tulevaisuus? Tällaisia kysymyksiä esitteessä käsitellään.13–18-vuotiaat oppilaat voivat opiskella näitä asioita ja työskennellä niiden parissa interaktiivisesti. Opettajia varten on saatavilla opettajan opas.

Tbilisi

Bern

Tunis

Yerevan

Chișinău

Minsk

Moskva

Oslo

DimashqBeyrouth

Kyïv

AlgerRabat

London

København

Amsterdam

Wien

ΛευκωσίαLefkosíaLefkosa

Paris

MadridLisboa

Roma

ΑθήναAthína

București

Bratislava

Valletta

Tallinn

ZagrebLjubljana

СофияSofia

Vilnius

Budapest

Warszawa

Praha

Berlin

Ankara

HelsinkiHelsingfors

Stockholm

Baile Átha CliathDublin

Skopje

Rīga

BrusselBruxelles

Luxembourg

Reykjavík

Priština

Sarajevo

Beograd

Podgorica

Tiranë

Moldova

SakartveloAzərbaycan

Haїastan

Iran

Suisse

Libnan

(Azər.)

Svizzera

Schweiz

Città delVaticano

Liechtenstein

R.

San MarinoMonaco

Andorra

El DjazâirEl MaghrebTounis

Qazaqstan

Ukraїna

Belarus'

Rossija

SouriyaIraq

Norge

Luxembourg

Κύπρος

België

Belgique

KýprosKıbrıs

Slovenija

Polska

Magyarország

SlovenskoČeská

republika

Eesti

Latvija

Deutschland

Ireland

Portugal

Éire

България

Danmark

France

ΕλλάδαElláda

Hrvatska

Suomi

Sverige

Nederland

Österreich

Italia

Finland

LietuvaUnited Kingdom

Malta

Türkiye

România

Bulgaria

España Poranešnajugoslovenska

RepublikaMakedonija

Ísland

KosovoCrnaGora

Bosna iHercegovina

Shqipëria

Srbija

* UNSCR 1244 / ICJ 22.07.2010

0 500 km

Guyane(FR)

Guadeloupe(FR)

(FR)

Martinique(FR)

Mayotte(FR)

La Réunion(FR)

Canarias (ES)

Madeira (PT)

Açores (PT)

Suriname

Brasil

Paramaribo

Euroopan unionin jäsenvaltiot (2015)

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

ISBN 978‑92‑79‑40215‑9doi:10.2775/2624

Kysyimme aluksi, miksi Eu-rooppa tuntuu monista ih-misistä niin etäiseltä. Eri ih-misillä lienee tähän erilaisia perusteluja.

Jos tutkailemme asiaa lähemmin, huomaamme kuitenkin nopeasti, että Eu-rooppa ja Euroopan unioni ovat itse asiassa hyvinkin lähellä. EU vaikuttaa elä-määmme monilla aloilla.

Otetaan esimerkiksi raha, yhteisvaluutta euro. Se ei ole vielä käytössä kaikissa EU-maissa, mutta jo val-taosassa. Lomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme mak-saa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen va-luutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielel-lään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaik-kialle maailmaan.

Matkustamisen helppous EU:ssa on monista niin it-sestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, kun asiat olivat

toisin. Rajoilla oli passi-tarkastuksia ja ruuhkia, ja tullivirkailijat tutkivat tar-kasti, mitä ostoksia toimme mukanamme.

Lentämisestä on tullut pal-jon halvempaa. Myös tämä on EU:n ansiota, sillä se on purkanut kansalliset mo-nopolit. Tämä tarkoittaa, että joka maassa ei enää ole yhtä kansallista lento-yhtiötä, joka saa yksin lii-kennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lento-yhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilai-selta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan.

Myös lentämisen turvalli-suus EU:ssa johtuu siitä, että Euroopan unioni on asetta-nut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstan-dardit, eivätkä tietyn turval-lisuustason alittavat yhtiöt pääse Euroopan ilmatilaan.

Monet näistä säännöksistä ovat nk. sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhtei-set markkinat, joilla jokainen

voi ostaa ja tuottaa tavaroi-ta miten ja missä haluaa, on asetettava yhteiset säännöt.

Myös EU:n poliisiviranomai-set tekevät tiivistä yhteis-työtä, ja tätä varten pe-rustettu toimielin, Europol, koordinoi tietoja. Europolis-sa ei ole superkyttiä, jotka kaahaavat pistoolit kädes-sä ympäri Eurooppaa, vaan jäsenvaltioissa kootaan tietoja rikollisista ja rikolli-suudesta poliisiviranomais-ten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja sek-suaalirikollisia, varastettu-jen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäi-sivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä.

Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdal-la. Ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suoraan meitä kaikkia, kos-ka me kaikki hengitämme,

juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilta korjat-tua satoa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien avul-la, että mikään EU-maa ei voi saada taloudellista etua muihin nähden jättämällä ympäristövelvoitteet täyt-tämättä ja valmistamalla näin halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva vaatimus turvaa työpaikkoja, koska se estää vilpillisen kilpailun.

Monet ihmiset eivät ha-lua syödä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta mi-ten voimme tietää, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissis-ta? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuottees-sa on muuntogeenisiä raa-ka-aineita, se on myös ker-rottava pakkauksessa.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt huomaat varmasti: Euroop-pa olemme me kaikki. Ja Eu-rooppa koskee meitä kaikkia.

Arkipäivän Eurooppa

Documents

Eurooppa. - pohjois-savo.fiLomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme mak-saa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen va-luutta,