E[TUUTISET

N:o 4 1984

N

'%,

N,u,

utrÄ rsor eoellÄ, srrÄ pre ruet prnÄssÄ

Kånsi: Piirtåiån näkemy8polkå Kinnusestå 7-vuottaTänä sybynå Kimmo heittiserjan lrE:ksi 82.36

isä iasitten.P-l6 -

HEITTOUUTISET

SUOMEN URHEILULIITTOTopeliuksenkatu 4'l soo250 HELStNKt 25

PÄÄToIMITTAJA:INTO TURVANENLaajaranla44I50 AANEKOSKI 5Puh. S4s-a833

TOIMITUSKUNTAIHeittokolmio ialieittojon alu€6lllset lajlpåålllkötja lajivalmenrajåt

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSET:INTO TURVAiIENPuh.945-8833

Tilåushinla: 40 mk/vuosi4 numeroa

ILMOITUSHINNAT:1/1 sivu 1.000 mk, 1/2 sivLl5OO mk. 1/4 sivu 250 mk.Takakansi 1.50O mk/sivu

PANKKI:HOP - TåplolaTilinumeroi 303950-54345

Kiriapaino Wiita'Of f sel Oy445O0 Viilasaari19A4

MITALIN TOINENPUOLI

L,rheilussa haasleel seuraavat loisiaan tiheään tahtiin. kun olel edelli-sislä kilpailusta oalaulunul on edessä jo seuraava. Valmistautuminenalkaa vålittömåsli kisan pååtyltyå, eiole aikaajuhlaan menestyksen huu-massa, koska muut harjoitlelevat kokoaiån påämäärånään voittaa hällit-

Kehityksen pyörå pyörii vin hasli. Tu loksel paranevat nopeastiyhå edel-leen. Tarkastelkaamme esim. SE:n kehilyslä moukårinheitossa vuonna -60: 60.88, -70: 66.62; -40: 75.95 -84: 81.52. Miten lämä on mahdollista?Se on mähdollislä vain ennakkoluulottomalla ja kehiltåvällå {iopa osinkokeilevalla harjoitussysteemillå), jossa säilyttelyllä ja samankallaisuu-della vuodesla vuotesn ei ole sijaa våan nousuiohteisuus ja kovuus onainoa johtojähli. Huippu-urheilulla ja verotuksella on yksiyhteinen nimil'täjå, milä kovemmpaan lulokseen pyrit son jyrkempi on myös harjoilus'(verolu6-) prog.essio.

Syksy on suunnitelmien lekoa ja edellisen kauden analyysien aikaa.U rheilu liitossa tehdåän suunn;telmia ja luodaan puitleila liitlo-, alue-, pii-ri-,seura- ia urheilijatasolla. M ielestäni olisi erittäin tärkeåtä, eltä nåidenkaikkien tasojen suunnitelmal synkronisoituisivat yhdeksi kokonaisuu'deksi. Tämå kuitenkin tuntuu yllättåvån vaikealla ja sekaannus niin kåy-tännöllisellä kuin taloudellisellakin puolella on valmis. Parhaassatapauksessa urheilijalle lehdään suunnitelmia 4 - 5 eri tasossa ja näinsekaannus on tåydellinen. Lienee niin, ettå uuden organisaation myötäm uodostu u valtioiia vall ioon, jolloin synkron isointi alkuaikoina håiriintyy'mutta aikaa myöten varmasti nämä pienei håiriöt poisluvat,

Yksilökohtaisensuunnitelman perustana pitää olla realislinen lähtöla-son selvilys, jossa tarkoin iufkitaan edellinen harjoitus- ja kilpailukausikaikkine +ja - kohtin een. {selitykset huono ista olosuht6ista, pilkien heit-tojen yliastumisisla, huonosla luurista jne. eiväl ole hyväksyttäviä). Ana-lyysivaiheessa ei såa kiefiellä losiasioitä, vaän on myönnettäväheikkoudel jä elsittävä keinot heikkouksien poislamiseen. Meidän onsyylä tiedostaa myös vahvuutemme ia hyödynlää ne. Olkaamme rehellisiä itsellemme ia asettakaamme tavoitt€et realisiksi ja samalla haasteellisiksi- Muislaen, eltä vanhän toisto ei kehitä ja tavoitteeseen pååståånvain kovalla suunnitelmallisella työllå.

Maan ensimmäiset heiltopäivät saivat h),vån vastaanoton. Yli 7O heilto-valmentajåa mietlaVierumäellä ratkaisuja harjoiluksellisiin pulmiin ja luu-l€n, eltä monen asiaan rätkaisu löytyikin. Toisaalla låssä lehdesså onMikko Vannin laatima kirjoilus heittopäivistä ia påivien osanottajalisla.Pitäkåäpä valmenlajal yhteyttå toisiinne hårioitus- ia kilpailutoimintaakehitellessånne.

HEITTOUUTISET tåyttåä vuoden: Tåmån, vuoden viimeisen numeron,mukana seuraa myös pankkisiirtokorlii, jonka maksamalla lakaat lehdensaapumisen ensi vuodeksi. Lehden tilaajia on tällå helkellä noin 400,mutla ehkåalueellinen levikkikampanja noslaa tilaajaluvut reilusti yli 5O0(poslin joukkojulkaisuraja 50O), irtonumerojakeluna on jaeltu loiset400.

Lukiia-postia emme ole saaneet iuuri lainkaan, liekö se hyvån vaikohuonon lehden merkki.Tarltukaapa rohkeasli kynään ja karjoatelkaa.Odo-tamme kommetlejaja toivomuksia aiheisla, ioita haluatte meidän kåsitte'levän. Pyrimme myös hankkimaan vastauksia valmennuksen erityis-kysymyksiin. Pååasiassa pyrimme kuilenkin tuottamaan kiiytännönläheistä valmennustieloa-

Lehti on tuottanulvuoden aikana,paitsi iloa jamielenkaintoisialukuhei.kiä myös våhån rahäa. Tämä ylijåämä jaetaan lehden "kummilapsalle",iotka lehden loimituskunta on valinnut. Jokainen "kummilapsi" kertooitsestäån ja harioittelustaan meille talven aikana. Jokainen "lapsi", heitåon yhleensä seilsemän, saa lOOO mk:n valmennusapurahan.

Lopuksi haiuan kiillää u rheilijoita, valm enlajia ja kaikkia heittourheilunystäviä.. yhteislyöstä tänä heittoien menestyksen vuonna,HYVAA JOULUA is TULOKSELLISTA VUOTTA 1945

INSKI

HEITTOUUTISET il:o 4 1984

SISALLYS.LUETTELO

HErrroPÄtvÄT oLrTÄYsosuMA

JUHA TIAINEN,oLYMP|AVO|TTAJA ..................... 6

KIEKONHEITTO:uusr TEKNIIKKAKO?.................... IUUDEN TEKNIIKANREAALTSUUS .......................,,,.. 12

savt KovaN TEKN KKA ............,,, 14

tLpoN llstT otD ......................... 15

KErHiiÄN KUVaSABJAT ............. t 6-17

KrEKoNHErrrÄJtENTEsrrsrö 1a

HYPPYMATTO - HYPPYTULEVAISUUOENVALITIENTAUTUMISEEN ................ 21

muLrraN NUoRET Hq!TTÄJ-ÄT rKÄ-LUOKKIENSA KARKIPAASSA ...... 23

ANALYYSIKAAVAKKEEN KÄYTTöHARJOTTTELUSSA ...................... 29

Kåylånnön

VOIMASEMINAARIeeRt xxt t-Är.t URH Et LU-

OPISTOLLA|a.5. 1. 1985 klo 9.oo-17.(x)

Ohjelma: LlHASVOllrA- voimaharioituksen merkitys- voimaharjoillelun metodiikkaVOIMAHARJOITTELUN I/lT'ODOT- yl6in€n voimaharjoitlelu- valmislava voimaharjoitteluNAISTEN/Ii'IESTEN HARJOITTELUT{EROT

Noin puolel åjssla teoriaa ja puolet kåytånnÖnharjoituksia.Kurssin vetäjåt MatliYrjölå iå lnlo TuruanenTiedustolut ja ilmoittautumisel 31. 12. -84

Aluaoåällikkö Lippo JuvalaKaariainen 1 E, 23800 LAITILA

puh.922-5322O

HEITTOUUTISTEN''KUMMILAPSET"

Kuula:Katja Yri-soini 69600 KAUSTTNENTimo Karvinon Viialankatu 7 C 33

45r 50 KOUVOLA 15Kiekko:Påivi Håmeenkoroi Ohratie 2

92140 PATTIJOKIMika Muukka Porvoonkatu 18 D 25

OO5lO HELSINKI 51Moukari:Lasse Akselin Lindvallinkatu 2 A 13

30100 FoRssAKeihå3:Jasna Suuronen Våänålä

732OO VARPAISJÄRVIJari Monlonen urheilukoulu/ Häm RJP

PL 6 15701 LAHI|

HEITTOUUTISTEN TILAUSTILMN HEITTOUUIISET VUODEKSI 1985

Tilaajan nimi: .. .. . ......Tilaajan osoile:.........

Tilaajan puh.numero:

Kuponki lähetetäån osoilteella: INTO TURVANENLssjåranta44150 Aånekoski 5

Olen maksanul tileusmaksun 4O.- tilille:HOP - TapiolaHeittouutiset303950-58345

H U O M lVain uudel tilssjat täyttäväl talauskupongin."ly'anhel" auoriltaval vain tilausmaksun.

"Wanha kuva kertoo . KuvammE nåisten heittourh€ilun voidakkaalia nousukåqdelta 1979-aO. Ssppo Simolå, monivuo.tinenkuulantyönnönlaiavalmentajåtrtöineen.vas.ullaLundholmLosanqelesinkisojenaeronen.ullaonpåänänytlopet.laa kilpa!rheilun- Beitlouurisel "pahoittelee" asiaaj mutia toivo aa ullalle hyväå jåtkoa ja kiittåå niistå monistaerinomaisistå 3ååvutuksista joitå teit heittourheilun eleen. Oik. T!ula Xarppinen (Kiva), Tuula avioiroi syyst!ussa sourajaReima Karppison kanssa, onnittelut nuor€lle pårille,Såhana påivånå, ku. Tuulavihfttiin Porissa, vihittiinAnne Paavolain6n Kokkolasså. An.en uusi sukunimion KånsåkansasOnniltelul myös Kokkolaan.

Meillä ympäri vuoden HYVÄT VALIKOIMAT:len kkikenkiä, urheiluteksti ilejä, kiekkoja,keihäitä jne.

EDU LLISET ostot ASIANTU NTIJALTA

ruLE osroKstLLE rAt flLAA! i"1R3,1r",

PALVELEVAASIANTUNTIJAKALLIOSSAma-fe 1(Fl7.00

la 9-14.00

ttå t____________l

Hglslngin

@Suonionkat! |00530 HELSINKI 53puh. 90-766106

q

ll--E-----l =.?l l;"tt

KYSELEverkkari-tarjouksiamme

Heittopäivät oli täysosuma12 - 14.10. Vietettiin historiaF

lista viikonloppua SuomenUrheiluopistolla Vierumåellå. 66heittovalmentäjaa oli nimittåinkokoontunut saman katon allekuuntelemaan ja keskustele-maan hoittolajien valmennuk-sesta ia aiankohtaisista asioistaHeittopäiville. Heittopåivåt olisamalla laajennettu A-lajiosa,jonne tällå kertaa kaikki haluk-kaat valmentaiat valmentaiata-sosta riippumatta. Ratkaisuosoittautui eritläin onnis-tuneeksi, sillä vain harvat pai-kalla olleista olisivat osallistu-neet vanhamuotoiseen A-semi-naariin. Nåin ollen voimme tyyty-väisinå todeta, ettå olemmepååsseet yhdestå lynkåkurs-sista eroon, ja tilalle on tullut kåi-kille avoin vuosittain järjestet-tåvåt Heittopäivät. Ne,jotka ovatA-perusosan jo suoriltaneetsaa-vat tietyslivanhan lavan mukaantodistuksen ja A-valmentaja-oikeudet.

Heiltopäivåt kohdistetaanmyös valmentajille, iotka joåiemmin ovåt A-seminaårin suo-rittaneel. Tåmå sen vuoksi, ettäuutta tietoa ja vanhån tiedonuusia sovellutusmuotoia kehite-tään jatkuvasti, ja koulutettujenvalmentaji€nkin on syytä pysyäajan tasallå. Toisaallå aiemminei olo ollut såännöllisesti järies-tettävää tilaisuutta, jossa kaikkilaiista kiinnostuneet valmenta-jat ovat samanaikaisesti vaihta-massa mielipiteitään ja näke-myksiäån. Heittopäivien myötåpäävalmenlajan ja valtakunnal-listen lajivalmentaiien on nytmyös iatkuvasti kehitettävåuutta materiaalia.

RAPoRTTI MENNEESTÄKAUOESTA

Tåmånkertaiset heittoPäivåtalkoivat håssåkållä, ioka johtuiyllättåvån runsaasta osanotos-tostå. Suurin osa valmenlajistajoutui majoittumaan Heinolaanopiston tilanpuutteen vuoksi.Tämä ei kuitenkaån tahtia hai-tannut; olimmehan tulloet tänneoppimaan emmekä lomaile-maan. Periantai-iltana päävaFmentaia lnto Tutuanen kertoioman nåkemyksenså mennees'tå kaudesta-84, joka kieltämättäoli heittojen osalta hyvin menes_

tyksekäs. Saavutettiinhan olym-piakisoissa peräti kaksi kulta-mitalia (Juha Tiainen ja Arto Hår-könen), yksi hopeamitali, johonTiina Lillak ylsi loukkaantumi-sesta huolimatta ja lisåksi kaksineljättä sijaa Ouula Laaksalo jaulla Lundholm). Tämän historial-lisen menestyksen johdosta onmeidän kaikkien syytä nostaahattua em. urheilijoille, heidånvalmentajilleen ia luonnolliseslipäävalmentajalle, joka on päå-vastuussa menestyksestämmeheillorintamalla.

Oman kritiikkinsä esittivätrnyös alueelliset laiipåälliköt taiheidän sijaisensa, jotka toivatesiin hwiä ja huonoja puolia lei-ritysjärjostelmästä ja tekivåtlyhyen yhteenvedon NMv-ryh-mien onnistumisesta kilpailu-kaudella -84. Samassa yhtey-desså päävalmentaja esittelikaudeksi 1985 valitut valta-kunnalliset kehitysryhmåt ku-hunkin laiiin.

HUIPPU'URHEILIJAN JA VAL.MENTAJAN YHTEtsTYö

Heti lauantaiaamuna Heitto-päivillä esiintyivåt Taisto Polvi iahänen valmennettavansa JuhaTiainen, joiden yhteistyö tuottikultamitalin olympiakisoissa.Taisto korosti mielenkiintoi-sessa alustuksessaan urheilijanja valmentajan kykyå tulla kes'kenään toimeen myös muissakuin urheiluun liittwissä asi-oissa. Hänen mieleståån on pys-tyttåvä selviytymåån niissä olo-suhteissa, iotka valllitsevat eikävoivottelemaan tilanteen heik'koutta. Juha Tiainen tekee talvi'sin heittoharioituksensa jokoulkona tai kylmässä ladossa,joten kyse on låhinnå urheilijantahdosta yltää tavoitleisiinsa,vaikka luonnollisesti olosuhteeton optimoitava kziytettävissäolevilla resurseilla.

Urheilian ja valmentajan tuleeyhdessä asettaa tavoitteet, joi'hin myös molemmat uskovat.Valmentajan on tämän iälkeentoimittava kaikissa tilanleissaurheilijan tavoilteita tukien. Kunkyse on nuoresta urheiliiasta onvalmentaja samalla kasvattaja,joka ohiaa urheilijaa ilsenåiseenja jårkevään ajatteluun. Urheili-jan itsenäistyessä valmentajan

toimenkuva muuttuu, ja kyse onyhå enemmän yhteistyöstå kuinohjaamisesta.

Valmentaja ei saa olla ahne taikateellinen muita valmentajiakohtaan.

Urheilijan on koettava, ettävalmentaja on hänelle reheFlinen ja on todella valmis uhraa-maan aikaansa auttaakseonurheilijaå tavoitteiden saavutta-misessa. Jokaisen valmentajantulee kokemusten ja erehdystenkautta löytää oma linjansa, eikämissään lapauksessa alkaa mat-kimaan muualta saatuja harjoi-tusohjelmia, sillå urheilijat ovatyksilöllisiä, neuvoo Taisto Polvisyvållå rintaäänellå.

Vaikka Taisto Polvi ja JuhaTiainen asuvatetäällä toisistaan,on yhteydenpito päivittåistä.Hyvånå puolena kaukovaFmennuksesta Taisto sanoo, ettäyhteiset valmennustilaisuudet,joita on n. ioka 3. viikko ovat iuh-lavia tapahtumia, ja niitå odottaasekä valmentaia etlä urheilija.Turhautumista ei päåse synty-mään.

Taisto Polven mielenkiintoi-sen alustuksen jålkeen oli heit-topäivien osanottajilla ainut-laatuinen lilaisuus kuunnellamyös mietteitä mitalin toiseltapuolelta, kultamitalisti Juha Tiai-selta. Heti aluksi on todettavå,että urheilu on Juhalle kaikkikåi-kessa; hån nauttiisilmin nåhdenharjoittelemisesla, ia on ollutvalmis panostamaan suurimmanosan vapaa-ajastaan moukarin-heitolle. Viime kesä toi sittensen, mistå aniharva (paitsi ehkäJuha ia Taisto) osasi vielä 10vuotta sitten uneksiakkaan Suo-messa, olympiakullan.

JUHA TIAINEN PUHUU,JUHA TIAINEN TALAR

Juha kertoi alustuksessaanharjoittelustaan hyvin määrätie-toisesti. Valtaosa Juhan harjoit-telusta keskittyy tänå päivånämoukarinheiton tekniikkaan.sillä tarvittavat perusominaisuu-det hän on hankkinutjo aiemminkuten testilaulukostakin näkyy.Juhan mieleslä moukadnheiltoon moukarinheiltäiälle parastavoimaharjoittelua, ja muutkinominaisuudet tulevat heitlohar-joiluksen aikana hwin hoidet-

Kuliamitalimios J!ha Tiainen ia hakavalmentaja Taisto Polvi ådjutantleinaan Harri Huhlala jå Aulis Akonniemi.

tua. "Kovan heittoharjoituksenaikana sitä tulee huomaamattaiuostua ia käveltyä 5 - G km",Juha toteaa.

Juha Tiaisen heittoharjoitte-lussa on mukana useita eripainoisia moukareita, ja Juhanmielestå moukarin painon vaih-lelu on tärkeää kokonaisuudenkannalta. l,4yös testejä suorite-taan usealla eri painoisella mou-karilla. Nuorempana hän heittipaljon enemmån ala- kuin yli-painoista vålinettå, mutta nyky-åän, kun perusnopeus on johankittu on pääpaino normaali-painoisen lisäksi ylipainoisessamoukarissa- KilpailukaudellakinJuha heittää runsaasti I kg:nmoukaria Määrällisesii enitenheittoia oli olympiakesää edel-täneenä talvena joulu-, tammi- jamaaliskuussa, jolloin heittojakertyi yli l ooo kuukautta kohti.

Lähes puolet heitoista häntekee läpi lalven ulkona lämpö-mittariin katsomatta. Ulkoharjoittelun ideana on oman kun-non tiedostaminen tammikuusta

lähtien; Juhan mielestä heitto-ien pituudet eivät saa laskeakovin palioa millään harjoitus-kaudella. Lisäksi jatkuva sisålläheittäminen voi aiheuttaa vir-heitä tekniikaan, ja vastaavastikilpailukaudella havaattua vir-hettä mennään latoon korjaa-maan helteelläkin, Juha kertoo.

i,4iltanauha on mukåna useim-missa harjoituksissa, ja Juhasanookin noudattavansa tinki-mättömän lestauksen linjaa,ioka eijätå harhakuvitelmia sen-hetkisestå kunnosta. Omankunnon tiedostamisesta Juhakertoo esimerkkinä San Josessaviime keväänä tehdyn 4 tunninmitlaisen harjoituksen, iokasisålsi 75 täysipainoisla heittoa.Viimeisenkin heiton kannettuavielä 76 metriä Juha tiesi kun-tonsa olevan kohdallaan.

Juha on pystynyt ylläpitämäänkovia voima-arvoiaan vuoden1978 tasossa ja jopa paranta-maan niitä 2 krt viikossa tehdyllävoimaharjoittelulla. Påäliik-keistå Juha viettää eniten aikaa

jalkakyykyn parissa, pääoså voi-maharioittelusta on kuitenkinlajivoimaa erilaisine kiertoljik-keineen. Juha totesi osuvasti,ettå vahvin heittäjä on se, jokaheittää pisimmålle eikä se, jokanoslaa eniten rautaa, Kesällålevytanko kolisee talvea useam-min, mutta kertakuormitusmää-råt ovat vähåisempiå. HyppyläJuhalla on ohielmassa tammi-toukokuun vålisenä aikana,Kesållä hypyt on jätetty pois jän-teiden lumiutumisen takia. Eril-tåin tårkeinä Juha pitää penkki-ym. nilkan ja pohkeen alueellekohdistuvia hyppelyjä, ioita teh-dåän vålillä suuriakin määriä.

Kova harjoittelu vaatii myöslihashuoltoa. Venyttelyn lisäksiJuha käy vähintäån kerran vii-kossa kovassa hieronnassa.Palautumisen nopeuttamisessahän on hyödyntänyt myös B- jaE-vitamiineja, loiden käytöstäJuhalla on pelkästään hwiåkokemuksia.

Juha Tiainen harjoitteleekovalla jaksolla viilenä päivänä

viikossa 2 harjoitusta päivässäkovalla intensiteetillä, kuudespäivä on esimerkiksi tennistå jaseitsemäs täysi lepo. Joka neliäsviikko on selvästi muita kevyem-oi (1 lisälepopåivå ia alhai-sempi teho), ia joka kahdeksasviikko on melkein pelkkåålepoa.

Näin harjoittelee olympiavoit-taia, jonka nimi jää ikuisesti his-torian kirioihin. Nuo(en heit-täjien on syytä muistaa TaistoPolven sanat, joilla hän korostiurheiliioiden yksilöllisyyttå jamatkimisessa piileviå vaaroja.HWiä vinkkejä saa itse kukinJuhan ja Taiston ansiokkaastaesityksestä roppakaupalla. Ehkå

päällimmåisenå iäi mieleenTaisto Polven legendaarinenlausei "Samankaltaisella harjoit'telulla voi saavuttaa vain samån-kaltaisia tuloksia", missä riittäåmeille kaikille miettimistä.

a;Laltosa VAt HEtTTo.PAIVAT

Lauantai-iltapäivästå lähtienHeittopäivien osanottajajoukkojakaantui lajiryhmiin, joissasyvennyttiin kunkin lajin tekniik-kaan ja harjoitteluun. Tämå lop-puosa olikin samalla A-lajiosasillä poikkeuksella, että tållå ker-

taa kuuntelemassa oli ainakinkolminkertainen määrä valmen-tajia normaaliin verrattuna. Kos-kusteluakin syntyi, ia kaikkienmieli jäi varmasti paremmaksikuin vanhamuotoisen Aiajiosanaikaan. Eiköhän olisi syytä vast-edeskin pitåå vuosittain Heitto-päivåt, jonne jokåinen Suomenheittovalmentaja tietää ole-vansa tervetullut.

Kiitos päåvalmenlaialle roh-keudesta ottaa ohjat omiinkäsiinsä ja hypätä byrokratianrattaiden ylåpuolelle. Heittopäi-vät ovat tulleet jäädäkseen, vaimilä?

Mytu kovyot hyppolyt kuolov.l 03ån. hariolttsloun.

JUHA TIATSEN HElT1ONAARÄT HARJOITUSKAUDELLA I93I/34

LOITA IANRAS JOULU TAMMI HELMI lAALIs HUIITI TOU(O KESI 8EINÄ ELO SYYS YHT.

33565

195 155

5

39'

5

25

65

15

35

165

3t

5

3t

255

35

1125

675

\55

w6m 1939 å1lpalrcrsci 1530 (22 {) llf! 15

25ao 117 $) .523?0 (rrl *)

i

65. r2 75.4472.39 75.63

3r.30 33.5076

J5

306 316 lr5 tr9 13 325.:15 9rl 985 996

7-5 97,5 r3t 137 -532. 155 r35 175

255 265 275

95

Juha Tiainen, OlympiavoittajaLaji: moukariSeura: Lappeenrannan Urheilu-Miehet (LUM)s. 5.12.1955Valmentaja: Taisto Polvi (vuodesta '1975)

Kauanko olet hafiastanut lajiasi?- Aloitin moukarinheiton 14-vuotiaana eli 15vuotta sittenMitå urheilulaieiå harrastit onnen heittouranalkua?- Kaikkia heittolajeia, seivåshyppyä, jääkiekkoaja mäenlaskuaMikä sal sinut innoatumaan ylgisurheilustaia moukarinheitosta?- Urheilu on ollut 8-vuotiaasta tårkeintå elä-måssåniOletko ollut urakohitykseesi tyyttryåinen?

6

- Vijme vuosina olen ollut tyytyväinen tuloksiin,mutta en arvokisamenestykseen ennen olym-piavoittoaMinkålalset ovat harioltleluolosuhteesi?- Kesållå erinomaiset, talvella harjoittetqpaikatovat hajallaan ja sisäheittopaikka kylmå. Heitäntosin ulkonakin iatkuvasti lalven aikana.Mikä on paras muistosi urh€ilu-uralla?- Oiympiavoitto ja ensimmåinen 80 metrinylitysMikö on pahin petty.nyksesi urhellu-urålla?- EM-Ateena 1982Mlkå on paras ia huonoin ominaisuutosiheittåjånå?- Paras on måårätietoisuus ja heikoimpana pitäi-sin liian suuria odotuksiaMiten aruioisit geuraavia ominalsuuksiasi?Tekniikka?- tyydyttävä, nop€us? - hyvä, klm-

molsuus? - hyvä, maksi.ni- ja plkavoirna? -hWä, mutta yleensäkin voiman merkitystå koros-tetaan aivan liikaa, lallvoima? - erittäin hWå,voimaharioitlelumme painottuval iuuri laiivoimanpuolelle, liikkuvuus? - vätttävä, pitkåiånnittoi-syyg? - tyydyttåvä, itseluottamus? - tyydyt-täväMiten hartolttelet talvellå?- Talvella harjoittelen kovalla jaksolla 1O - l2 krtviikossa viitenä päivänä. Kuudes påivå pyhite-tåån tennikselle ja seitsemås on lepopåivä. Var-sinaisina harjoituspåivinä harjoittelen yleensäaam upäivisin 1 - 1 /, tuntia ja iltapåivisin (iltaisin)3 - 4 tuntia.Mitå loukkaantumisia olet kä.sint{ vilmevuosina?- Reiden takaosa on revåhtånyt vuonna 1979iå-84. Tänå kesånä lisäksi moukari osui PaavoNurmi-kisoisga käteen, ja se haittasi pitkän åikaa.Polvi(eiTåisto) on myös reistaillut,ja se leikåttiin-kin tånå syksynä.

Milå vltamiini- ia hivenalnelisäravint€ita käy.tät harloituskaudoll6?- B-1 ja 8-6 vitamiinia, C-vitamiinia, E'vitamiinia,lesitiiniå, vehnänalkioita ja Bio'Starttia. Täytyysanoa, eltä olen mielesläni huomannut B_ ia E-vitamiinien myönteisen vaikuluksen palautu-miseen.Mltkå oy.t mieleståsi pahimmat ongelmathelttolalien kehittymiselle Suomessa?- Yksipuolinen ja mielikuvitukseton liian kevytharioitteluMiton SUL voisi mielestå8i toimi9 gsianpalantamiaekai?- Nuorille on tehlävå selvåksi, mitä kova harioit-telu on. Moni luulee harjoittelevansa kovaa,mutta harva tekee niin.

Kiitos Juha, ja vi€lä k€ran: ONNEKSIOLKOON OLYMPIAVOITOSTA- Kiilos

Antti Mårinolli 9141o Ängsslevå . . . . . . . . . . . .

Heittopäivät (12-14. f 0-84) Osanottajalista:

MaIi Yriötå 39200 KyröskGki ... -... -.,...,,, 931-715279Matl sairanen 20660 LiroinenErkki Kostinen 39450sisånö................. 931-717763Erkki KotiEnla Fålssintie 3, 47200 Elimåki..... 951.76573Jouko Laine 42600Multia,.....,.,....,,.,,..,, 943-52112VeikkoKorkeanåki 66500Våhåkyrö..-,,,..,,. 961-7a4517Penni Kummunpåå Kairuenrie 41 o 61,50160Mikksli 16.....--..................-...- 955-367605Marti Kerlinen Lukkärinlie 4 519oo Juva ..-... 955.51276Kåri Mikkolå Pohjånp€llo.li€ I 2,18000Myllyoja,,.,,,.,,..,,..,,,,,,.,,.-,...,.. 91O.aA5a9Penhi Luhlsjåtui 36910Faulajåtoi..-.....,,..., 936-63127Raimo Rauhåla Liodonperäntis21450Tatuasjok|.................-...-..--.... 921-767683llkka Hanski Låhehåiånkuja 9,21205 Kuloin€n....... -. -........ -.,,.,,,..,,. 921-7a3934

Aulis Ojålå Piili€ 3, 87200 Kajaani . . . . . . . . , , . , , . 986_26500Eså Ulriåinen Kuusikatu 6, 39700 Parkäno..,,,., 933_2241Kalevi Hånnin€n Marinlie 5 C 21,46900lnke,oinen..,,....................... -... 951.72742Elis Hoikkalå Multiojånkatu I H 85,33a5OTanpers...-....... -.........,,...,.,,, 931-670772Hannu Hslkkilå97330Fattosjåtui.-.......-... 991_764105Donåld Welsh Koulukatu 4I35.aO1 l0 Joensuu,,,,.,,,....... -................. 973-21421Taisto Olenius lso-Kylånlie 24 B 15,04130 Nikkitå,,....-...............-.......-,.,. 9G231477FlEajo Pååvolain€n Talonpojankatu 2a C,67tOO Kokkola.........,,...,,...,,.......-...- 968-19339Miklo Vanni Laivanvarustajånket! 9 B 20,OO14O Helsinki --...............-...-..--.....,- 90_611689Kari Sinislo Suonotkonlie 7 B 69,00630 Helsinki..-.......-.,,,.,,,..,,.,,...,.. 9G1543221Hei&ki Hinr*nen Pellolankatu 27.55a0Olnal.a.......-.,...,,....,...-.......-... 954.31040tsmo Joursila Håmssnlie 12 B 36,00530Hetsinki......-......--...-........,.,.., 90-762069Bo Grahn Myyrmåenlie 4 D 67,ot6oov.nie........-.,....--...........-...... 90-539242Tåpio Tuohi.o Tanhukatu 1 A 4,

13100 Håmeenlinnå.. - -....................... 917.120593TimoVainio-Hy.nilå66500Våhåkyrö.,,,.,.,,. 961_744710UrhoTu.un€n Urhslluk€nnå, 1sl0o Heinola..,. 91G530o4Bjan€ And€rsson Lill Sannäs lo3oo Kåris..,... 91 1-34236

S6ppo Måntlå.i Laaksotie 33,46900 lnke.oinen,,,..,,,,,,......,,...,-...-..- 951-71056H€ikkl Akselin Lindvallinkatu 2A 13.30100 For8sa-..-............................... 916-224A7Kalsvi Horppu sammåltie 19,53S20 Låpp€snranta . . . - . . . . . . - - . . . . . . . . . . . - . . . 953-64574AkiKorånenTakamaantiel5,o5looR6ykkå,,,. 90-2765607Jån-Erik Savolainen teppåtiekoulu,04130 Nikkilå..,...,,..,...,,.,,...,,......... 9G2353449vsikko Möltönen Kp 3 86400 vlhanti ........-. 9a2-a3320Arro Lindlors Vanumamnånli€ 4 as 2,24260Sa|o.............................-...-... 924-114a3MartliAholå Karhunkalu 2S C,4a6O0 Karhu|a....................-............. 952.61097E3å Paasonen Leppåkäarleentie 41 C 11,71a50 Leppåkaåre..,,.,,,..,..,,,..,,,..,.., 971-424917arto Fintå-åho 63600 Töyså . . . . . . . . . . . . . . - - . . - . 965-69045Timo Kotkonen Kivåh€rinlie 1A A 3.00620 Helslnki.......-...-..................... 90-727517llkkå MsaråhA6460Alpua...........--...-...-. 942-85214

leo Plsa Kaskihara 5 E, 02340 Esp@..,,,... 90.401 1 19aPåsi Lahti suojåstontis 3, 32210 Loinåa,...,.. 923-474s8Hannu Jalonsn Kivikartionti€ 5 D 123,20720 Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - . . . - . . . . . . . 92 1 -304343Juhsni Hernunen Fantäpuistontien 6,04500 Kellok6ki , , . , , . , , . . , , , . . , . , , , . . . , , . , , . . . 90.24404aMarti Rönkkön€n P€rllulankalu 6.O5A0O Hrrylnkåå . - - . . . . . . . . . . . . . . - . . . . . . . . . . . - . . 91 4-1 3656Tapio Viinanen Faltakotu€nlrls 17,46aOO Myllykoski........-...................... 951-56714Kalls Måkelå Kåpålåmåenkalu 2 - 4 A 3,39500 lkåarinen. . , , . . , , . , , , , . , , . , , . . . , , . . . , . . , , . , 933-6795Pentli Ksngas 60640 lsokoskl . . . . . . - . . . . . . . . . . . 964-26526TaoaSalento 07170 Pornain€n.-............... 915-47096K€ijo Koskinen 07150 Lau(koski . . . . . . . . . . . . . . - 915-49194llpo Bisler 3121O Biihiälho.. -.. - -...... - -... -.. - 916-60150Atuo Kårkinen Hänkaloilontie,35300 o.iv€si . . . , , . . , . . , , , . . , , . , , . . . , . . , , , . , , - - . . 935-2727SeppoNisml Mi€rola, 34460 Mouhijårvi...,..,,. 932.a5118Seppo lsohookans 63920 Juha..,...,.......,.. 96$30591Ms!n Auvinen Låhleennolkonlie 0,53810 Lappoenranla,.,...,,,.....,.--...-,.... 953-29045Kai Kiviniemi Låahokätu7,53200 Lspps€nrania....,......,...,...,,..,.., 953-61aa7Erkki Kivivuori 44500 Viilasari - . . . . . . . . . . . . . . - 946-29355Hannu Siitonen 59210 M€lkoni€mi ...... -... -., 957.67105Jorma Lahtlnen Failanåentie 7 - 11 I00950 Helsanki .... 90-322O7ac41.45113S

o

MYYMME SUOMESSA:

APOttO KEIHAAT 400 8,'600 gi800 IHEID KE|HAAT..400 g/600 9i800 ISANDVIK KEIHAAT 400 9i600 8/800 g

CANTABRIAN KIEKOT, KUULAT, MOUKARIT, KAHVAT,MOUKARINVARRET ]A KÄSINEtTBERC KIEKOT, KUULAT, MOUKARIT, KAHVAT, MOUKARIN-VARRET JA KÄSINEETHARRYGIT KIEKOTOBOT KIEKOT

APOTLO HALLIKEIHAÄT 4oo g/600 gi BO0 IKUMISEI HEITTOPALLOT 400 g/600 g/800 IKUMIKUULAT . KUNTOPALLOT

aaa

aa

aa

Puhr tVö 467 -196 Tapiolan Urheilu-Aittak'otiin 801 '1198

Lega Atleticalehdestä Juha Honkonen

Joudun usein kuulemaan varsin ristiriitaisiakäsitvlGiä G. Savinkovan tekniikasta. Näin myösA. Ja. Sehtel panee merkille kuusi 'hänen tekniik-k€nsa orikoispiirrettä", mutta on kuitenkin sitåmieltä, ettei siinä ole mitäån erikoista, se onyksinkertaisesti "hiukan muunneltua" ja "vastaakiekonheiton biomekaanisia lainmukaisuuksia".

Samassa A. Sehtel kirjoittaa, ettå "verrattaessaSavinkovan yksilöllistä tekniikkaa tieteellisestiperusteltuun nykytekniikkaan meslarimme_iäähäviölle". llmeisesti tämä våite on ydinkohta Seh-telin artikkelissa, iossa Savinkovan kuvasarianselostajaa arvostellaan myös sellaislen kåsittei-den kåytöstå, jollaisia ei ole "oppikirjoissa eikäparhaissa metodisissa ohjeissa" ja iollaiset ovat"vieraita meidän teoriallemme ja menelelmil-lemme".Tähän haluaisin huomauttaa, eltei leodavoi olla "meidån" tai "muiden". Sitåpaitsi mieles-tåni käsitteistö ei mååråä tekniikkaa eikä oledogmi. Påinvastoin, tekniikkakäsitysten muuttu-minen ia uusien osien ilmaantuminen edellyttäävaståavien kåsitteiden käyltöönottoa.

Haluaisin siirtyä esittelemään käsityksiäni"epätraditionaalisesta heittotavasta"! jätläenväliin muulamat epätarkkuudet, jotka Sehlel onlehnyt viitatessaan allekirioittaneen selostuk-seen Savinkovan kuvasarjasta.

Pidån mahdollisena, että monet kohdat voivatolla kiistanalaisia, enkå väitä, että heittåå pitäåvain tållå eikä millåån muulla tavalla. Kysymyk-seen "Onko syytå opetella Savinkovan kiekon-heitlotekniikkaa?" - voisin taas vastata: iokalsenasiantuntiian on ratkaistava tåmä ongelma luo-van aktiivisuulensa ja uudesta tekniikasta saa-mansa käsityksen perusteella.

Minuun kohdistetaan paljon huomautuksia jaarvostelua. Tämä on jatkunul jo l2 vuoden aian,siitä låhtien, kun vuonna 1971 aloin valmennus-ryhmässåni kokeilla uusia menetelmiä. Aluksihuomautuksia tekivät työtoverini, hutta myö-hemmin myös maaioukkueen valmentajat.

Yleensä arvostelun päåkohteena oli se, ettäolin loitonnut "tieteellisesti perustellusta kiekon-heiton nykytekniikasta". Uskallan våittåå, ettei"lieteellisesti perustellua tekniikkaa" olekaan.En tiedå yhtåån tieteellistätutkimusta, joka kåsit-telisi kiekonheilon tekniikkaa. Tållå hetkellå alankiriallisuus sisältää vain asiantuntiioiden käyt-löön kokemuksen yleistyksiä. V.N. Tutevitsintunnettu kiia "Heittolajien teoria" (1969) onainoaslaan silloisten "tekniikan peruslainmukai-suuksien toteamista eksaktien tieteiden perus-teella".Siinä ei ole uusia ehdotuksia, påinvästoin,se postuloi heittäjien lunnetut asennot ialiikkeet.

Sitåpaitsi minusta tuntuu, että olemme hiukanvååråsså nimittäessåmmo nykyisin kåytettävååkiekonheitlolekniikkaa "nykyaikaiseksi". Se onmuodostunut io 20luvulla eikä ole olennaisesti

siitå lähtien muuttunut. Niinpä tunnetut valmen-tajat O. Grigalka ja L. Hinz (DDR) ovat sitå mieltä,ettå viimeisten 50 vuoden aikana kiekonheitto-tekniikassa muutoksia on tapahtunut vain heittä-jien yksilöllisten ominaisuuksien huomioonot-tamisen puitteissa. On todettava, että kaikistaheittolajeista kiekonheiton tekniikka on vähitentutkittua ja vanhoillisinta.

Ennen kuin alan selostaa omia kåsityksiåni"uudesta" tekniikasta, lienee paikållaan kerratalyhyesti kiekonheiton kehityksen historia.Menneisyys ja nykyisyys ovat erottamattomiadialektisessä yhteydesså, ja juuri siksi on taFpeen suorittaa ongelman pienehkö retrospeklii-vinen tarkastelu.

"Vuoden 1896 Olym piakisoissa kiekkoa heilet-tiin korokkeelta ilman pyörähdyksiä,ia heiton iäl-keen urheiliian oli hypättävä korokkeelta" (K.Dogerty, 1958).

Jo seuraavana vuonna 1897 pååtettiin heittååkiekkoa seitsemånjalkaisesta (213,5 cm) rin-gistä. Tämä vaikutti suuresti heittotekniikkaan.Alettiin kokeilla heittoja pyörähtämällä, muttanämä yritykset johtivat poikkeuksetta sääntörik-komuksiin. Ringin pieni koko ei sallinut voima-kasta heittoa ilman yliastumista. Vuonna 1912vähvistettiin 25O cm låpimittainen heittorinki.Kun heittäjåt saivat mahdollisuuden liikkuavapaammin, he alkoivat uudelleen kehitläätekniikkaa. Näin sai alkunsa yksi varhaisim-mista pyörähdysheittotavoista (1 91 2), ioka ni-mettiin "Duncanin tyyliksi". Duncan oli amedk-kalainen urheilija ja ensimmäinen l\rE-mies(47,58) 25Ocm ringistä heitetäessä. Hänen tyylil-leen oli ominaista heittokäden voimakas aalto-liike pyörähdyksen aikana. Hån "...kåytti yhläpyöråhdystä, jonka aikana vähintään yksi jalka-terä oli koko ajan maassa" (K. Dogerty).

Seuraavina vuosina heittäjät vakuuttuivat siitä,että heitloja voidaan pidentäå lisåämällå matkaa,jonka aikana kiekkoon kohdistuu voima. Näinsyntyi kiekonheittotapa puoltatoista pyöräh-dystä käyttäen. Ensimmäisenå sitå sovelsi T.Leeb, joka tållä tyylillä teki ME:n 1924 (47,61)."Pyörähdysnopeuden, kiekonpitotavan ia jalko-jen taivutuksen yksilölliset erot poislukien tämåheitlotapa oli låhes kalkkialla käytössä n. vuo-teen 1935."(K. Dogerty).

Sitten F. Fox lstanford, USA) otti käyltöön hei-ton 13/4 pyörähdyksellä lisåtäkseen pyöri-misnopeutta. Kuitenkin hän itse totesi: "Pyö-rimisen nopeus ei ole tärkeäå. Teidån pilää ollahwässå heittoasennossa jo ennen kuin pystyltekunnolla heiltämään kiekon. On erittäin tärkeääpäästähWåän heittoasentoon jakåyttääsamallahWäkseen keskipakoisvoimaa".

Kiintoisaa on, että juuri Fox kåytti ensimmäi-senä jalkojen vaihtoa {hyppyå) heilon jälkeen.Tämä hyppy on säilyttänyt peruspiirteenså nyky-

KIEKONHEITTO:UUSI TEKNIIKKAKO?

påivään asti. Urheilija ilse sanoi siitå seuraavaa:"Minun kiekonvetoni ei ole suoraviivainen. vaansiihen kuuluu pyöriminen, mikå luonnollisestiiohtaa jalanvaihtoon. Kun pyrin hyvään pyöräh-dykseen, liikenopeus oliniin suuri, että ialkaniola-sivat kietoutuneet toisiinsa kuin köydenpåtkåt,ellen olisi vaihtanut jalkaa. .." (K. Dogerty). Foxintyylan hyviin ominaisuuksiin pyörähdyslen lisåyk-sen ohella kuului se, ettå hån korosti keskipako-isvoiman kåyttöä ja sitä seuraavaa jalanvaihtoa.

[4yöhernmin Foxin tyyliä käyttivåt ME-miehetR. Fitsch ja F. Gordien, joista kumpikin järkipe-räisti heittotekniikkaa. Kokonaisuutena tätätyyliå, pieniä yksilöllisiä eroja lukuunotlamatta,käyttåvät nykyäänkin useimmat amerikkalaiseturheilijat. Tätä tekniikkaa nimiteltiin pitkään"amerikkalaiseksi heittotavaksi".

Euroopassa tekniikkaa kehittivät suuresti suo-malaiset heittäjät, joista voi mainita A. Taipaleen.Heittäjä heilutti kiekkoa alhaalta ylös pään ylä-puolelle (seisoen sivuttain heittosuuntaan) ia vii'meisellä heilahduksella kiersi voimakkaastiva aloa oikealle, asettivasemman jalan melkeinsamalle suoralle oikean kanssa ja tuli asentoon,iossa selkä oli kenttään päin. Pyöråhdykseentuloja heilon loppuosan alku suoritettian olennai-sesti samalla tavalla, kuin amerikkalaisessa tyy-lissä, mutta viimeinen ponnistus loppuosassatehtiin ilman aktiivista ialanvaihtoa. "Suomalai-sessa tekniikassa tehokkaasti toimivat jalatikäänkuin menevät ristiin, samalla noustaankorkealle varpaille ja siirretäån oikeaa ialkaavasenta kohti, kun taas vartalo kååntyy vastak-kaiseen suunlaan lähtöasentoon verrattuna" (D.Semenov, 1938).

Tätå tapaa käyttäen Taipale voitti Tukholmanolympialaisissa 1 91 2 (45,21 ) ja paransi myöhem-min tulostaan 49,90 asti. Nåin muotoutui "suo-malainen heittotapa".

Seuraavina vuosina monel urheiliiat käyttivätsekatapoja valiten parhaan puolen kummastakintyylistä. Nåihin kuuluivat kaksinkertainen olym-piavoittaja C. Houser (USA), NL:n ennätysmiesKutjev (Leningrad) ja ME-mies G. Hartrenft.

Tässå on syytä erikseen mainita Corsoninheittotyylistä, sillä jotkut erehtyvät oltessaan sitämieltå, että tämän 20-luvun amerikkalaisurheili-jan tekniikka ja Savinkovan nykyinen tekniikkaovat samat.

Haluaisin lainata D. Semenovia (1938), iokaselostaa Corsonin tyyliä näin: "Corsonin tyylinluonteenominaisena erikoisuutena on lähespuolentoislapyörähdyksen käyttöyhden sijasta,mitä varten heittäjä asettuu alkuasennossa selkäheittosuuntaan ringin takaosaan. Lisäksi heitto-käsi toimii omaperäisesti. Alkuheilautukset eivätjuuri eroa amerikkalaistekniikan vaslaavista. Vii-meinen heilautus tapahtuu seuraavasli: samalla

kun vartalo kyyristyen käåntyy oikealle, kiekko-käsi viedään kauas selän laakse. Tässä asen-nossa kiekko on ylöskäännetyllå kåmmenellä iaranteen selkäpuoli puolestaan noiaa heittäjänselkään.

Tällainen kiekon asento helpottaa pyöråhdyk-sen alkuvaiheen suoritusta ja laajentaa myöhem-min pyöråhdyksessä vapauluneen heiltokädenheilahdusta."

Haluaisin kiinnittää ltrki,oiden huomiota viimei-seen virkkeeseen. D.Semenov olisitå mieltä, ettätållåinen heilautus "helpottaa pyöråhdyksenalkuvaiheen suoritusta" eli, nykyaikaisesti sanol-tuna,'pyörähdykseen tuloa". Vielä nykyäänkinkiekonheiton tekniikan ongelmina ovat alkuhei-lautus ja pyörähdykseen tulo.

Syynä on se, ettå nykyinen käsitys alkuheilau-tuksesta sisällää yhteensopirnattoimia liikkeitå.Toisaalta kättä on heilautettava pitkälle jarennosti, tolsaalta pyöråhdykseen tultaessakiekkoon vietävä laajaa rataa niin,että heittokäsion mahdollisimman pålion vartalon jäliessä. Kunotetaan huomioon kaikkien oppaiden vaatimus,etteivåt olkapååt saa tulla rinkiin ennen jalkoja,käy selväksi näiden näkemysten koko järlenvas-taisuus. Kaikki tämä on mahdollista tehdå vainyhdellä ehdolla: jos heittokåsi alkuheila!t!k-sessa on "jäykkå" {ts. pidetään vartavastentakana) eikå renlo.

Juuri siksi J. Corson jo 1928 väisti tåmänongelman omaperäisesti. ratkaistessaan pääasi-assa vapaan" käden ja sen jälkeeniäämisenongelmaa pyöråhdykseen tulossa. Tästä kirjoit-taå D. Semenov: "Sisäänpäin käännetyn heitto-kåden pyöråhtåessä se jää jälkeen hartian-seudun pyörimisliikkeestä inertiansa ja rentou-tensa takia, lisäksi kiekkokäsi tekee pyöråhdyk-sessä aaltoliikettä, ioka voimistaa sen jälkeen-jääneisyyttä". Heiton loppuosasla hän kirjoittaaedelleen:" tempaisu ia heilon loppuvaihe suori-tetaan samoin kuin olympialaisessa heittota-vassa".

Näemme, että omintakeinen Corsonilla olivainvalmisteluvaihe. Näin ollen hånen mukaansavoisi nimetä ainoastaan alkuheilautuksen (ts.Corsonin alkuheilaulus).

Siirrymme nyt yleisesti hyvåksytyn kiekonhei-ton tekniikan puutteisiin heiton loppuosassa.

Havainnollistan asiaa W. Schmidtin {DDR)ja M:Wilkinsin kuvasarjoilla. Heidän teknikkansaesitellään laajasti esimerkillisenä oppikirjois-samme ja metodisissa oppaissamme. Huolelli-sesti tarkasteltaessa heillä molemmilla havai-taan sama virhe. Heitto tapahtuu vasemmanjalan ohi {kuvat 7-8) ja loppuasento on huono.Syynä on se, että he jättävät tarkoituksellisestivasemman jalan oikean jalan linjan taaksenkääntäen sen polven kenttään päin (kuval 4-5).

10

Tätä keinoa monet valmentajat opettavat oppi-lailleen tälläkin hetkellä. Aivan selväå on, mihinse johtaa: jalkojen leveä asento vaikeuttaavasemmallq ialalle "osumista".

Tästå syystä päätimme muuttaa kiihdytyksensuuntaå ja asettaa vasemman jalan siten, ettäheitto sen ohi kävi mahdottomaksi (kuvat 13-14Savinkovan kuvasariassa).

En ryhdy yksityiskohtaisesti selostamaanSavinkovan ennätysheittoa. Hänen tekniikkansapääosat olen jo kuvitellut (ks. "Legkaja atletika"nro 1O,1982). Haluan vain lisätä, että ennätyshei-lon aikana Savinkovan laadulliset arvot olivatsamat kuin vuotta aikaisemmin. Kehityksen mah-dollisti ainoastaan heittotekniikan parannus.

Galina alkoi tulla pyörähdykseen varmennin iaolkapåät alempana (kuva 5) sekä päästä "sulie-tumpaan" asentoon oikeaa jalkaa asetetaessa{kuva t1). Hän alkoi onnistua hyvin hartioidenkierrossa ihanteellisessa vartalon pystya-

A1. Laaja alkuheilautus kädellä

2. Jalåt edellä pyörähdykseen

3. Oikea jalka asetetaan lyhintä mahdollistatietä

4. Eteenpäin on liikuttåva ponnistamallavasemmalla jalalla

5. Lantion on ohitettava heittokäsi. Kädenasennosta hartialinjaan nähden ei erikseenmainita

6. Loppuosa alkaa lantion ja rinnan tulollaheittosuuntaan

7. Jaikatyöskentelyon heittokäden työskente-lyn edellä koko loppuosan

sennossa heiton loppuosassa (18-19). Tässäkohdassa suurin osa urheilijoista tekee karkeanvirheen olettaessaan, että loppuosassa kiekkoon vietävä mahdollisimman kauas ja päästeltäväse irti pitkällä edesså. Tållöin lopuosasta tulee"voimakas", jåykkå ja hidas, vaikkakin ulkonai'sesti pitempi.

Kuinka olennaisesti sitten Savinkovan heitto-tekniikka eroaa ylejsesti hyvåksytystä heittota-vasta? Yleisurheiluoppaiden ja metodisen kirjal'lisuuden tutkiminen sekä valmentajien työsken-telyn tarkkailu johtavat vakaumukseen, ettånykyään on muotoutunut seuraava menettely-kaava krekonheiton teknrikkaa opeteltaessa japarannettaessa (vaihtoehto A). Vertailun vuoksiesitin oikealla Savrnkovan leknrikan ominaispiirteet (vaihtoehto B) heiton päävaiheessa (sul-keissa ovat kuvasarjan vastaavien kuviennumerot).

B1. Alkuheilautus vartalolla (1)

2. Hartiat edellä pyörähdykseen (5-6)

3. Oikea jalka aselelaan mahdollisrmmanlaajaa rataa (6-8)

4. Eteenpäin on liikuttava oikeaa jalkaaheilauttamalla

5. Jalkojen on oltava "heittosåteen" (vasenolkapää - kiekko) edellä (1O-12)

6. Loppuosa alkaa nopealla hartioiden kjer-rolla

7. Hartiat ja heittokäsi ovat jalkoja aktiivi-sempia aina kiekon päästöön asti (14-18)

11

8.

9.

10.

11.

10.

11.

Oikea jalka "kiertyy" aktiivisesti kantapääulospäin auttaen lantion pyörimistå

On "vedettävä" kiekko hartioilla mahdol-lisimman pitkälle ja päästettävä se irti,kun pystylinja on ohitettu

Loppuosassa jalkojen asento on avoin

Hypyn kanssa tai ilman sitå

8.

9.

Oikea ja vasen jalka hidastavat Iiiketlä aut-taen hartioiden liikkeen kiihtymistä (15-17)

Hartiat eivät saa ohittaa pystylinjaa (18),kiekko on "vedellävä' ainoaslaan kädenmitan päähän (19)

Loppuosassa jalkoien asento on suljettu

Vain hypyn kanssa

Olen tietenkin maininnut vain tekniikan suu_rimmat yksityiskohdat, joista näkyy, että uusitekniikka eroaa klassisesta silmiinpistävåsti (jol'lei periaatteellisesti). Mikä tärkeintå, se eiole niinvaikea, kuin ensi silmäyksellä saatlaa tuntua.Ryhmämme työkokemus osoittaa, että aloitteliiatoppivat uuden tekniikan ilman vaikeuksia. Esi-merkiksi lrina Jefrosinina pystyivain kahden vuo'den kiekonheittoharioittelun jälkeen heittåmåånmeslariluokan tuloksen ja luli kolmanneksi nuor-ten EM-kisoissa. Aleksandr Kondraljuk heittiNL:n A-poikien ennåtyksen 61,04 (1,5 kg:nkiekko) vaihdettuaan yhden talven aikana uu'teen tekniikkaan. Lisäksi muutama urheilijå

on ensi kertaa saavuttanut mestariluokan tu-loksen.

Kaiken tämän perusteella meidän linjaammevoi pitää oikeana. Ymmårrämme myös, ettämeillå on vielä paljon esteitä voitettavana. Vas-tustajamme rakentavat perustelunsa sille, ettäuuden tekniikan osat eivät vastaa olemassaole-van heitloleorian asellamuksia. Haluaisin vas-tata kuuluisan nykytiedemiehen Peter Leonido-vit! Kapitsan sanoin: "Hyvä koe on se,joka eiolesopusoinnussa teorian kanssa".

R. Tgaryl€vKazahstanin sosialistisen neuvotostasa-

vallan ansioitunut valmentaja

Uuden tekniikan reaalisuusVäittelymme muistutlaa paljolti kiistoja, ioita

käytiin puolitoista vuosikymmentä sitten R Fos'buryn korkeushyppytyylistä. Meksikossa 1 968uuden hyppytavan luoja oli sen ainoa kåvttäiä.Nykyään taas vanhan hyvän kierähdystyylinkannattaiat näyttåväl hyppypaikalla yhtä yksi'mielisiltä kuin aikoinaan Fosburyn MeksikossalJotakin samantapaista tapahtuu myös heittola'ieissa. Riittäå, kun muistetaan väittely moukarin'heiton 4 pyörähdyksen tyylin tehokkuudesta taikiistat kuulanlyönnön pyörähdystyylistä.

Kiekonheitossa "rauhanhäiritsijöiksi" tulivatvalmentaja R. Tgaryjev ja hänen oppilaansa GSavinkova. Omaksuttuaan vuonna 1978 uudenheittotyylin Savinkova paransi jatkuvasti tulok-siaan ia tekivuonna 1983 uuden maailmanennä-tyksen:73,26.

l\,laailmanennåtys ei ole tavanomainen saavu-tus. Siinä kasautuvat urheilijan valtava työ, lah-iakkuus ia tahto sekå valmentaiån äly iapedagoginen taito. Meistä ei ole perustelluavrittää liittää toisiinsa Savinkovan tvvlin tehok-kuus ia hånen epåonnislumisensa MM'kisoissa.Yleisurheilun historiassa on paljon tapauksia, jol'loin ME:n haltijat ovat hävinneet, mutta se tuskinvoi olla heidän teknisen jälkeeniääneisvytensäarvosleluPerusteena.

Lisäämme tåhän vielå: mikå tahansa iohtopää'tös Savinkovan epåonnislumisen syistä voi ollavarsin kaukana todellisuudesta, kun se yritetääntypiståä hånen liikkeidenså ulkonaisen muodonkielleiseksi arvosteluksi, liikkeiden, jotka eroavatkiekonheiton teknisen arsenaalin totunnaisistaliakemalleista. Todellisuus taas on sellainen, ettäme olemme olleet todistamassa sellaisen teknii_kan syntyä, että ainakin yksiurheiliia on seavullasaavuitanut loistavan tuloksen. Lisåksi uusi tyylitäyttää kaksi perusvaatimusta: se ei ole kiekon-

'12

heiton sääntöjen eikå sen biomekaanisten lain-mukaisuuksien vaslainen.

Kiekonheiton pääongelma: mahdollisimmansuuren lähtönopeuden saavultaminen, ratkais-taan kiihdyltämällä kiekkoa käyrållå radalla heit-tåjån ia kiekon muodostaman elenevän koko-naisuuden ia pyörimisliikkeen aikana. Savinko-van tyylin tärkeänä erikoisuutena on se, ettå påå-paino on pyörimisliikkeellä (ks. kuvaa). Koros-tettu pyörimisliike yhdessä heittokäden huomat-tavan pystysuoran liikkeen kanssa takaa tehok-kaan nopeuden kasvun aikayksikössä (ks. tau-lukkoa). Näin tässä on ratkaistu yksi tekninenongelma: kuinka korvata suuremmalla kiihtyvyy-dellä sen matkan lyhyys, jonka aikana heittäiånvoima vaikuttaa kiekkoon?Tällaisen kokonaisuu-den liikeosien avaruudellisten ja ajallisten vuoro-vaikutusten luonne lähtökiihdytyksessä heijas-taa kyseisen ongelman parasta ralkaisua eneFgiatalouden kannalta.

Kiekkoon kohdistuvaa loppuponnislusla edel-tävälle liikekokonaisuudelle on tyypillistä se,että siinå ovat pyöråhdykseen tulosta alkaenmukana kaikki ruumiinosat. Tässä on tehtävänåantaa heittäiän ja kiekon muodostamalle ko-konaisuudelle tietty liikemäärä ja kineellinenmomentti (liikemääråmomenlti). Viimeksi-mainittu on ratkaisevan tärkeä Savinkovalleluonteenomaislen liikerakenteiden logiikassa.

Myöhemmin urheilijan vartalon 0a sen osien)inertiamomentit rhuuttuvat, kun etåisyys pyöräh-dyskeskipisteeseen muuttuu, mikå mahdollistaapyörimisliikkeen ohjauksen. Juuri tåstä johluvatpäån ja vartalon asento pyörähdykseen tulla-essa (ks. kuvasariaa), laajat ulospåinsuuntautu-vat heilautusliikkeel oikealla jalalla ja vasem-malla kädellä, kiekon liikkeen såleen suurene-minen pyörähdyksen ensipuoliskolla ja sisåän'

påin suuntautuvat liikkeet jalkojen ja käsien pyö-rimissåteiden pienetessåtuettoman våiheen jäFkeen oikeaa jalkaa asetettaessa. Tässå suh-teessa Savinkovan tyyli on pårempi kuin perin-teellinen tapa, jossa vartalo edetessäån ia pyö-riessåän pysyy liukemmin koossa. Myös kul-manopeuden muuttamismahdollisuutta kåyte-tåän tehokkaammin hwäksi sekä tuellisessa(pyöråhdykseen tulo, loppuvelo) että tuetto-massa asennossa,

Uuden heittomenetelmän kåyttö antaa urheili-jalle mahdollisuuden låhestyä seuraavan ongeFman ratkaisua: kuinka lisätä jatkuvasti kokoheilon ajan kiekkoon vaikuttavaa voimaa niin,etlä energiahåviö liikkeen aikana on mahdollFsimman pieni?

Kiinnitåmme vielå kerran huomiota mahdolli-suuteen kiihdyttåå ensivaiheessa huomatta-vasti koko heittåjån ja kiekon muodostamaakokonaisuulta. Seuraava oikea-aikainen ja voi-makas jalkoien liikkeen iarrutus kahd€lla tukija-lalla oltaessa heiton loppuosassa kiihdyllääkiekkoa suuresli, mikå mahdollistikin Savinkovanhuipputuloksen.

Kuitenkin on sanottava, että tämå heittotyylivaatii heittåjän pååmååränas€tlelun larkempaasuorituksellista toteuttanisla kireissä kilpailu-olosuhteissa. Ts. urheilijan kilpailuvarmuudelleasetettavat våatimukset kasvavat.

Urheilussa tekniikan käsite on kiinteåssåyhteydesså urh6iluteknise€n taitoon. Yleistäensevoidaan tiivistååtehokkuudeksi (arvostelupe-rusteena tulokget) ia varmuudeksi (arvostelupe-rusteena urheilusaavutusten tasaisuus). Näinollen varmuuden arviointiperusteena voidaanpitää tornintojen pysyvää automaatlisuutta sekåkeståvyyttä ulkoisia ia sisåisiä häiriönaiheuttajiavastaan. Tässäkin tapauksessa tulosten ja hsittä-iien liikkeiden nopeusominaisuuksien väliseenobjektiivise€n yhteyteen viiltaa NL:n mestarin G:Muralovan ja G. Savinkovan heittojen tila-ja aikaominaisuuksien sekå kilpailutoimintojen vertailuN L:n kansojen Spartakiadilla (heidän tuloksensaolivat vastaavasli 67,82 ia 65,06) mm. parhaanheiton, keskiarvotuloksen ja käytettyien yritys-ten luvun suhteen,

Huomiota herättåvåt esimorkiksi (ks. kuvaa)pienet erot kiekon radan projektioissa Savinko-van 73,26 ja 65,06 m:n heitoissa (lukuunotta-matta kiekon laajempaa "saattoa" loppuosassa,millä sinånsä on ratkåiseva merkitys kiekonlennon pituuden kannalta). Näiden heittojenaikarakenne on kuilenkih olennaisesti erilainen.Urheilija käytti våhemmån aika ollessaan kah-dellä iålallå pyörähdykseen tullessaan sekä suo-ritti hitaasti seuraavat vaiheet: tulo vasenmällajalallaja hypyn, mikä iohti voimankäytön iakäutu-man epåtoivottavaan muuttumiseen heiton lop-puosan liikerakenteessa sekä lyhensi kiekonkulkemaa matkåå loppukiihdylyksesså. Kiekonnopeuden hetkelliset (itseis) arvot laskemallasaatiin Savinkovan heiton loppuosalle seuraavanopeusdynamiikka: 22,a - 21,5- 19,6 - 25,6 m/s.Muragovan vastaavien arvojen dynamiikka onseuraavan näköinen: 17,4 - 23,5 - 26,5 - 27,2 mls. Nimenomaan tässä Murasova voitti kilpaili-jånsa. Näin ollen Savinkovan on tulevaisuudessakåytettävä erikoisvålineitå ja -menetelmiå uuden

tekniikan varmaa ja pysyvää omaksumistavaden.

Mitå tulee A. Sehtelin artikkelin alaotsikkonaolleeseen kysymykseen, niin siihen on vastannutR. Tlaryjev. Tå mä ongelma on jokaisen valmenta-ian ilse ratkaistava luovan akliivisuutensa mukåisesti. Tyylinvalintaongelmåå ei voi ratkaistamååräilemällå. On selvä" että urheilupedagogitkiinnittåvät huomiota uutuuteen ja kokeilevatsitä työskennellessään nuorten heittäjien kans-sa. Mahdollista on sekin, ettåjoku kokeneistakinurheilijoistå ottaa riskin (kuten Savinkova) iavaihtaa uutoen tyyliin parantaakseen tuloksi-aan.

KIEKON HETKELLISEN NOPEUOEN(llseis) ARVO VAIHEIDEN FAJAHETKINÄ

(M/S)

Vaih6id€n råiåh6lket (kuvå)

1-2 3-4 4-5irli

3,6 14,5 1 1,6 25,6 38,5.

10,a 12,8 9,2 13,9 2T,2 33,O.

Ki€kon laikeradat h€itoisså

(ylhåållå nåhtynå)

65,06

73,26

MURASOVA

HEITIOJEN AIKARAKENNE:

73,26

65,06

67,a6

o,2 o,4 0,6 '|,2

kahden rukipists€n vaihe 1tåhtb)yhd€n lukip. vaihe (pyör vas. jalslla)tueron vaih€ (llmåssa olo aika)yhden tukip. vaihe (pyör. oik iålåtla)kahd€n tukip. vaihe lloppuveto)

l3

Mikko Vanni:

SavinkoYantekniikka

menestyksellisesti hyödyntåneet myös muuta-mat muut neuvostoliittolaisheittäjät.

Ehkä merkittävin ero Savinkovan lekniikassaverratluna tavanomaiseen on ylävartalon yliaktii-vinen kiertäminen, kun lavanomaisessa jälatohjaavat kiertoliikettä, ja ylävartalo on låhinnåtasapainottajana. Heittokåden pystysuoralla liik-keellä saadaan käsi voimakkaammin jåteltyätaakse, ja sen seurauksena loppuveloon saa-daan suurempi kiihtwyys, jolloin myös suurempivoima vaikultaa kiekkoon. Kaikki tämå on teori-assa täysin järjellistä aiattelua, mutta käytåntöönsiirtäminen niin että heittåjä ja myös valmentajalodellatajuaa mistä on kysymys vaatiitodella voi-makasta paneutumista uudentyyppiseen tek-niikkaversioon.

Onko suomalaisella valmentajalla valmiuksialähleä muuntamaan valmennettavansa tekniik-kaaTgaryjevin mallin mukaiseksi. Mieleståni vainpolkkeustapauksissa, iolloin ko. heittäjån koh-dalla Savinkovan tekniikkamalli kiistatta sovel-tuu paremmin kuin tavanomainen tekniikka. Tätäon kuatenkin erittåin vaikea osoittaa. On suuririski lähteå opettamaan ko. tekniikkaa ilman sentåydellistä ymmårtämystä etukåteen, ja vain haFvalla suomalaisvalmentajalla riittåä aikaa tähän.Suomessa ålkaa vähitellen olla valrnennustie-toutta niin, että vanhamuotoisen tekniikan kaikkivariaatiot olisivat hallinnassa. Olisi ehkä syytätoistaiseksi pitäytyä siinä, mikå hallitaan. Enusko, ettå Savinkovan tekniikkamalli tulee kos-kaan olemaan se ainoa oikea, vaikka sillä onkinheitetly io maailmanennätys.

Neuvostoliiton Galina Savinkova herätti huo-miota Helsingin MM-kisoissa omaperäisellätekniikan sovelluluksellaan. On nostetlava hat-tua R. Tsaryjeville ja Galinalle heidän panokses-laan kiekonheiton tekniikan kehitlämisessä,vaikka [,,!ful-kisoissa eitulosta tull]tkaan 7O met-rin harjoitusheitoista huolimatta samalla vii-kolla.

Valmentaja Tsaryjev perustelee oheisessaartikkelissa kieltämättä mielenkirntoista versio-taan kiekonheiton tekniikasta. Hän vertailee"normaalia" ja "u!tta" heiltotekniikka tuodenesiin niitä tekijöitä, jotka tekevät heidän tekniik-kamallistaan paremman tai ainakin yhtä hyvän.Kaikesta näkee, että kaveri elää kiekonheitolle,ia hänen valmennettaviensa menestyminen onhånelletårkeintä elämässä. Näin ollen hänellä onollut aikaa syventyä kehittämään Savinkovalleparemmin soveltuvaa tekniikkaa, jota tosin ovat

Joka tapauksessa meidän kaikkien on oltavakiitollisia valmentaja R. Tgaryjeville siitä, että hånon tuonut laajasti käsiteltåviksi tulokset, jotkahän on saavuttanul etsiessään kiekonheitontekniikan kehitlämisen uusia teitå.

Ju. BakarinovBiologisten tieteiden kandidaatti

v. TsobotarevSNTL:n urh€ilumestai

lllr

225t RS

Kuulanryöntöjalk ine. Koot: 4- 11.r2252

^4T Kelön- ja moukåi,n-

heiton erlurraltrne K@r.4 tl)

2250 IGRHU I()O

PELLOP.llonhovi. .lak.rt. poh, 995-1 3 491 llllilre

14

ILPON IISIT (III)Nytpä ålkoi jo tulla va3tåuksla alvan satamalla,mutla olivatpa kysymyksetkln helpompia.Viimekertaiset oikeål vastauks6t:

1) Kuka heittäjåpoika "löydettiin" ldänpåånkenlältä?Vast.: Kaikki Kaurialan kentän laitamillakin asuneelvastasaval, eltä Ari Huumonenhan se oli.2) Kokeneempi heiltåjåpoika on kohonnut Turun jaPorin läänin liikuntalaulakunnan puheeniohtaiaksi,kuka?Vast.: Sahalahdella asli muistettiin Matti Yriölä.3) Kuka heittåiå pååsi menestyksekkäåseen finaaliintuloksella 74.19?Vast.: Pauli Nevalan luvuthan ne olivat Tokiossa,monet €oäilivål Kimmon isåå.4) Seuraävien neitoten viela neidommal sukunimel?Vart.: Laine, ent. Helena Ekbom - Koskinen, ent. AnjaKesti- Virkkala, €nt. Anneli Kotilainen - Laaksalo, ent.Tuula Hyytiåinen - Salminen, enl. Sinikka Riihelä- Viro-lainen, ent.Arja Mustakalllo - Karppinen, ent.Tuula KiviOuulaan kompasluivat milteikaikki, jopa Kiven påivänäleimatul vastaukset!)- Backus, ent. Elsa Torikka.5) Suosittu poikakirjailija ja olympiaeduslaia heitoissa,

Vast.: Jalmari Sauli, kuula, keihås ia kiriailiia.6) Kuka heitli moukaria ensimmåisenå juniorina yli60ja ensimmåisenå seniorina yli 70 Suomessa?Va3t.: Tämå ihmemies oli tultu monellekin yli piiri-,ouolue- ja rotu raioien, sillä HeikkiKanqas muistettiin -taisilten no|ARVONNASSA 2 kg:n kuntopallon saivat

PANU SILTANEN, SahalahliJARMO MAKELA, Kuortane

Kummatkin liesivåt vastaajisla eniten oikein, mutta sil-tikaän rulos ei ylillänyl milådn lositielåmyksen rajaå.

JA SITTEN UUOET VIELÄ HELPOMMAT

t) Mikä urheiluväline maanitaan Repe Helismaankappaleessa: "Mericon pikåiuna"?2) Mikä urheiluväline rminikoossa) mainilaan Brita Koi.vusen laulamasså iskeimåssä "Suklaasydån"?3)Ketkä kolme urheiliiaa mainilaan Kivikasvoien kap_paleessa "Made in Finland'?4) N)l tarkkana: Kenen heitläiåtytÖn 0uniorin)sukunimivoitaisiin måärilellä seuraavasli, niinkuin koulussaikåän:Aktiivin ootentiaalin preesens, yksikön toinen persoona ja kyseessä on eläinverbi?5) Kelkå olivat identtisel kaksoset, iolka pääsivät kei-håässä pitkälle?6) SeLrraavien seuroien "ykkösheittäjät", ei välttämättäajankohlaisia,Kolhon lJrheilijät,OulunkylånTähti.Tuo-marniemen Metså-Pojät, Saaren Urheilijat, Reisjärven

7) Eino t{äkinen, kova nimi painonnostossa, oli myösyu-maaotlelussa, mikå laii?8) Monipuolisuusheitläjä Kari lhalaisen lählöseura?

ILPO KAUKOFANTAAPOLLONV, 1265200 VAASA

Västaukset pyydämme låhellämåän 31. 1. -85mennessä ja jälleen oikein vastanneiden keskenarvomm€ kaksi kunlopalloa (1 kg).

Keihään heittäjien rcmuidenkin urheilijoiden

suosrmaGRILLI

GRILLI RIBISTAPIOLA HEIKINTORI

15

Kuvasarja: Pauli Nevala

,l

KEIHAAN X

{s&r-;t*.7a,Y3

l'. a,

.t

"ia"l

Kuvasarja: Antero Puranen

-.t.,--

KUVASARJAT

1,,d" j

.*nW:.w&| t.

;ti-'tlå&;. iX',' . l

17

Kiekon-heittäjientestistö

lsfio Jout8ilå: "Hurråå Hynnl,' l3mon v.h€nn€tt va 22.voorlå5 Psdti Hynnl h€ltti yhd€. vuod.n h.rjolttelun jåt.ke6. yli 54 m, Aikå kovå lulos, våi fiitå?

Viime vuosina on kiekonhoitontestipatteristo yhtenäistynyt val-takunnallisesti. Tåmä on myön-teinen asia, sillå nyt voidaan eripuolilla Suomea asuvien ja lei-reilevien urheilijoiden ominai-suuksien kehittymistä vortaillaja tutkia aiempaa lark€mmin.Yleinen leireillä kåytettävå tes-tistö kattaatällå hetkellä seuraa-vanlaiset testit:

- nopeus:20130 m paikalta,20m lentåen- kimmoisrrus: vauhditon 5-

loikka, 3 tasaloikkåa, vauhditonpituus

- råjähtävå voimantuotto: kuu-lanheitto taakse, kuulanheittoeteen

- maksimivoima: nnalleveto,tempaus, jalkakyykky ja penkki

Nopeustesteissä suositellaanyhtenåisen käytännön saami-

ta

seksi 20 metrin paikaltaan iuok-sua, mutta osa leiriryhmiståtekee edelleen testinä 30 maiempien tulosten vertailukol-poisuuden takia.20 m lentävällälåhdöllä on yleislynyt sähköis-ten ajanottolåilloiden ilmestymi-sen myötä, ia sillå mitataanenemmån maksiminopeuttakuin paikaltaan lähdössä, iokaon samalla råjähtåvån jalkojenvoimanluoton mittari. Paikaltalåhdöt tehdään aina omasta läh-döstä. Kimmoisuus- ja kuulän-heittotestit ovat låhes samojajoka puolella Suomea. Ainoinaeroina on, ettå loikkatesteissäkäytetlävån korokkeen korkeusvaihtelee ja ettå kuulanheitoissavaihtelee korokkeen korkeudenlisåksi rnyös kuulan paino. Loik-katesteisså suositellaan käytet-täväksi n.3 cm:n korkuista

ponnistusalustaa. Vastaavastikuulanheitoissa kåytettäväalusla on useimmiten kuulantv-öntölankku, jonka korkeus olmelko vakio. Joissakin leiripis-teissä kuulanheitot tehdääntosin ilman koroketta samoinkuin loikatkin. Oleellinen eroa-vaisuus on myös kuulanhei-loissa käytetlävån kuulan paino.Tärkeää on. ettå lesti pyritåisiintekemään kuulalla, joka palveteeråjähtåvån voiman testaami-sessa, joten kuulan on oltavasuhteellisen kevyt. Ohjee isetpainot ovat:

-P-14,7-14jaT-16:2.5kg

- P - 16 ja T - t 9: 4.0 kg- P - 18 ja P - 20:5.4 kg (4.0 on

edelleen hyvä lestiväline)- naiset: 4.O kg

- miehei:7.2 kg (myös k€-vyemmåt)

Maksimivoimatestit eivåt olekovin suositeltavia vielå P - 1 6 jaT - 16 sarjoissa, mutta myöhem-misså ikäluokissa on syytå joseurata voimatason kehitty-mistä; ei niinkåån sen vuoksi,ettå testeisså tulisi jo nuorellaiällä lehdä kovia tuloksia, vaanlähinnå ominaisuuksien oikeansuhteen tarkkailua varten. Syytåon myÖs seurata, ettei yhdenvuoden aikana nosteta maksimi-tasoja liikaa, mikå saåttaa ai-heuttaa h€ikkenemistä ainakinliikkuvuudessa. Krileerinä voi-

daan pitää, etlä nostotekniikåton syylä hallita ennen testaami-seen ryhtymistä.

Tavoilteena voisi olla åinakinpitkällä tähtäimellå, ettå kusta-kin testistä aaatava pistemååråolisi jotakuinkin sarna. Poikkeuk-sen tekeväl kaikissa nuortensarjoissa (paitsi ehkä P - 20 sar-jassa) voimatestit, joiden tasosaa olla heikompi kuin muidenominaisuuksien, mutlä nåiden-kin kohdalla kukin teslättava voi-malaji tulisi olla tasapåinossåtoisiinsa nähden. Låjitekniikanoppimisen kannalta katsottunåliettyvoimataso tulee olla, mutta

mikåli voimatulokset ovat suh-teessa muita ominaisuuksiaparempia, saattaa tekniikanoppiminen vaikeutua selvästi.

lJulena ia tervetulleena vasta-painona perinteiseen testauk-seen on päävalmentaja lntoTurväsen kehittelemå liikku-vuustestistö, jossa neljän erilaj-sen venytyksen avulla seura-taan urheilijan liikkuvuuslasonparantumista. Vaikkei liikku-vuustestejå olekaan vielä huo-mioitu pistoytyksesså, on niidenmerkitystå syylä korostaa. Allaon kuvattuna käyttöön otetutliikkuvuustestit-

Å fl,fn

$ öyffVartalon laaksetaivutus

Varialon eteentaivut!s sormenpäiden elaisyys Otkanive|iike poikiflaisspagaatti- mitataan sormenpäiden kantapåistå - oleleveys - häOytiitoksenetåisyys nollapisleesla huom. kåntapäät latliåsså huomioi hartialeveys etåisyys tatiasta

Testiseurantaan on kehitettyleireillå jaettava analyysilomake,jonka toisella puolella on tek-niikka-analyysi ia toisella puo-lella testiseurantataulukko. Olisierittäin toivottavaa, että henkilö-kohtaiset valmentajat alkaisivathyödynlåmäån kyseistä analyy-silomaketta. Tarkoituksena on.ettå valmentaja itsenäisesti ana-lysoi leirien vålillå urheilijantekniikkaa, ja vertailee omiahavaintojaan kouluttajan arvi-ointiin leirillä. Vastaavasti testi-seurantaa voi ja tuleekin har-joittaa useammin kuin valn lei-reillä, mikäli mahdollista. Sopivatestausväli olisi n. 1 krt/4 - 6 vko.Tällöin jonkin ominaisuudenkehittymällömyys tai muitanopeampi kehittyminen olisiajoissa havaittavissa. Ne, jotkaeivåt kuulu leiritykseen taieivätjostain muusta syystä ole saå-neet lomaketta, voivat tilata niitäpååvalmentajalla. Yleensåkinominaisuuksien suhdetta kan-nattaa tarkkailla, iottei våäristy-miä pääsisi syntymään. Senvuoksi alla onkin ohjeellisetarvot eri ominaisuuksien kehitty-miselle vertailomista varten. Nii-den avulla voi tarkkailla, millåtasolla kunkin ominaisuudenkohdalla liikutaan.

Edellå mainittujen perustes-tien Iisåksi suoritetaan joissakinleiriryhmissä kuntopiiri- tai coo-perin testiå eli 12 minuutinjuok-sua keståvyysominaisuudentestaamiseksi. tämä on tarkoi-tuksenmukaisla silloin, kunurheiliioissa on havaittavissaselviå puutteita harjOittelukes-tävyydessä.

Vaikka lajikohtaisten testiensuorittaminen talviaikaan onkinuseimmiten vaikeaa, niiden mer-kitys on silti tårkeä. Laiikohtai-sina testeinä voidaan pitäävauhditonta ia vauhdillista heit-toa alipainoisella, normaalilla jaylipainoisella vålineellå. Näissä-kin testeissä on syytä tarkkaillaominaisuuksien suhdetta. Mikälinormaalin ja alipainoisen heiton(esim. 2.O ia 1.75) ero on alleneljä metriä, on syytä kiinnittäähuomiota lajinopeuden paranta-miseen. Vastaavasti mikäli vauh-dittoman ja vauhdillisen heitonero on pienempi kuin 10 melriä,on kiinnitettåvå erityistå huomi-ota tekniikkaharjoitteluun.

Monet urheilijat kokevat tes-taamisen vastenmielisenä ja tur-hana. Tästå ajattelutavasta onvähitellen päåstävä pois. Vainominaisuuksien tason tietåmällävoidaan urheilijalle laatia oike-

antyyppinen harjoitusohjelma.Ennen kaikkea heikkoja ominai-suuksia tulisi leslata säånnölli-sesti. Toinen ja osittain perus-leltukin toteamus on, ettå lei-reillä teslataan liikaa. Totta on,että lyhyillä leireillä päåhuomiotulisi kiinnittää tekniikan parån-tamiseen. Kuitenkin loiriolosuh-teet mahdollistavat yhtenåisetolosuhteet teslaåmiseen, jå li-säksi niissä urheiliiat joutuvatkilpailutilanteeseen, mikå onihan hyvä asia harjoiluskaudenaikana. Näin ollen teslejä tuleeedelleenkin tehdä leireillä var-sinkin nuorten kohdalla; aikuisolurheiliiat kykenevåt riittävän te-hokkaasti testaamaan kotipaik-kakunnallakin tarvittaessa. TäFkeää on, että urheilijat oppivatymmårtämään testien merkityk-sen; eivät ali- eivåtkäyliarvioi nii-den tärkeyttä.

Oheisesta pistetaulukostaurheilija ia valmentaja voivat tar-kkailla ominaisuuksien suhlei-den kehiltymistä. Kunkin ur-heilijan kohdalla voidaan laskeakokonaispisteet ja todeta taulu-kon alla olevasta arvosteluastei-kosta, mitä luokkaa urheilijanominaisuudet ovät-

Mikko Vanni

19

30 tr Daikalta kh lååkse 5-Ioikkå 3 iåsåroikkaå 1 iasaloikla teDpaus r_veto kvvk*v Penkki

8.58.o7.5

6,5

5-5

rr.5

3.53.02.52-O1.5

o.5

3.65l-751.853.95

!. 15

4.2d\.25

Ii.15

q.55

r0.20

8. ?0

8:20

6.80

6.20

5.80

330

320

3ro100

280275

2-10

265

260250

21'230

225

215

22.4O

19.50r8.75

17-25

15.75.. 15. dd

11.6013.24

r6.50

15.6015.24

'ra. od

11.75r 3.50't3.25

12.7512.5012-25

11.751r.50

r0.50

125 165

90 13o

?5 I to

65 95

åo io55 80

50 75

\2,5 65

31.5 55

l5 50

32,5 \5

27.5 15

2t 30

25A r80

2J0 165

215 150

r85 130

155

125 90

9a 75

8o ?0

?5 65

65 55

60 50

55 45

Ir5 35

KIE(ONIIEITTIJIT TESTIVENTAILUSSA

nioi (ruros -s4) 5a.Jå ".,". *n r..*"" åoo" o.t*. s-r"t**. : ,.".r. , ".".r. "-""r. ,..o. *""**r.."**,

.rvö3t.lu: !lehet/killeltåtåhyeålyydyiLåvä

heikko

Juhani Tuolora (62. qB)yI.Ter6 Lehtrö yI.l(a.i Nlsura (56.95) yr.Rårtu Y€nlo YI.

Johån l*e.1und ({?.96)P-20Perltr Jå.lenr.ustå P-20

(q8.62)antii sirvanmå('rS.36)P-20(48.22) P-20drka duukkå (5q.18) P-rorra.ttifialles!åk1 P-18saka.i xå.kura ( 48.66)P-18v€ti- årLr r4chråIå P- 18

(11?.oo) P- 10Hårkå säro ( q3.42 ) P-r6Si.fan fi uhiadåki({6.22P-16värtt.ri varo.en({8.3!P-16

(48.08) P-r6

p nåi3€r/kritettåeå

!yydyitåvå

56 P-2At* 78 7-19tk50 h73 hIr2 i68 t27 h58 h

P-18tk 12 t-16tk 16 P-r6/k 50b66 h30 b42t50 r2\ 134v5rl vr8 v.:6h48 h12 hr3

3528

8318736863

318334125

100

282urJU 15.25(5)

r45 97.5

r r5 71-513095 15

125 9t110 75

a5 57,58o-

95-

3.2120)2.93(20)2.91(20)

r,ört:or

3. r5(20)

15.26 10.131o.3 r

s;!93696?

895462894

775

s;,r892

155

112.5

125

97.595

9565

15.70r5.901rr.32

15.36r5. rr5

14.58

r q.33r 3. rr815.18

4.17( 30)l.s5( 3o)3.93( 30)

'r.3 (30)

2.;6t2a)

296

316273215

':o

268

180

1?0

r55

t50

165122.4

1351rr5

niltl. sålo (51.64) {å KP-vL1r. siDorå {rr3.92) T-19 LaJyåårit ouktala(43.36)r-19 KuKu

Påivl Hår.enkorlr T-19 nave?uila lu.rcin.n({2.96)r-r9 (yxyPåivi lloari.en T-19 t4uJyl.l1 såIDl (!1.03) T-16 Joxå

t 39.28) T-16 Håråsårlä Hauhra (13.18) r-r6 savr

r 3.?4(3)13.65(q)r6.20(3)

12.37(3)

-rr.67 ( 30)3.l4(20)

3.39(20)

11.53r2.30

11.15

50-52-80 15

551

687

76t72t690665714

214

'1'

339

7575

4"ta'

:

yr. Tshekk.22.00(?) 130 r50 25h'1e2.> lco 262 200199 1r0 300 270190 1rr5 100 200

r6.?0 322

20

Hyppymatto - hvppv tulevaisuuden valmentautumiseen

Tämånvuoden uutuus kuntoilumarkkinoilla onIJSA:sta Suomeenkin levinnyt hyppymattonimellå kul-keva pienoistrampoliini- Hyppymaltoa on markkinoiluS uomessa ainoastaan ku ntoiluvälineenä, m utla ku rkis-lus Atlannin laåkse osoittäa, eltä hyppymattoa käyle-lään runsaasti huippu-urheiliioiden harioittelussa -myös heitläjien.

USA:ssa kehiletly "reboundology' eli lihasten elas-lislen komponenttien rasittaminen joustomatolla hyp-pelemållä on kolimaassaan jo hyväksylty uudsksilysioterapian muodoksi. Reboundology ei perustu hyp-pyien korkeuleen vaan niiden måäräån. Painovoimanansiosla vetovoimapaine hypyn aikana kasvaa, minkåseurauksena iokaiselle lihassolulle kohdisluu korke-ampi ulkoinen paine. Solujen on tållöin nopeudutlavapainevaiht€luun, iolloin niiden toiminta kiihtyysamallakun ilse solut vahvisiuval. Hyppelyllå on merkilyståmyös energian kulutuksessa, Tutkimusten mukaankahden minuutin hyppely vastaa kuuden minuutin

Hyppymaton valmennuksellisesta hyödyntåmiseslä onehkä eniten kokemusta USA|n yleisurheilun olympia.joukkueen päävalmentajalla Harry Sneiderilla, ioka onsiviiliammatikseen valmenlaja Ambassador Colle.gessa Pasadenassa Los Angelesin pohjoislaiiamilla.Kuulu isimpia H arry Sneide rin valm enlamia yleisu rheilijoita oval kork6ushyppääjä Dwight Stonesja kolmiloik-kaaja James Buttq jotka molemmat ovat lajissaanolympiamiialisteja. Kumpikin on harjoiltelussaan käyt.tånyl runsaasti hyppymatloharjoitleita, ja Slonesinuusiluleminen on Sneiderin mukaan pilkålli hyppyma-ton ansiola. Myös heitläiäl ovat käyltäneet hyppymal-toa meneslyksellisesli.

Mitå hyölyå hyppymaton kåytösläon sitlen heilåjille?Tähånkin kysymykseen latvialaisssyntyinen Sneiderlöytää nopeasti vaslauksen- Hån luetielee seuraavanlislan heittäjän kannalta kieltämältä oleellisia perus.teita:

1 ) vammoien €nnaltaehkäisy; hyppymatolle hyppi-minen ei rasila polvia eikä jänleitä, iotka usein ovatheittåii6n riesana 2) elastisuuden ja kimmoisrrudenk6hitlåminen; raskaslekoisille heittäjill€ loikkiminenjää usein liian våhåiseksi ja yksipuoliseksi, hyppymallokohdistaa rasilusta eri lavallä kuin tavallisel loikat.

3) toipumisvaihe; vamman jålkeen hyppely matollaon lurvallinen ja tehokas tapa aloitlaa harjoittelu, iokakohdist'ru vammautuneeseen kohtaan.

4) peruskunnon ylläpilåminen ja parantaminen;usein lenkkeily on heiltåjille vastenmielistä ja talvenliukkailla jopa vaarallista; 1 5 - 20 m inuutin hyppely vas-taa energiankulutuksellaan äinakin 30 - 45 minuulinlenkkiå.

5) loppuverMtely; loppuverrytelyn suoriltaminenhyppymatolla on hauskempaa ia mielskkäåmpåä kuinpelkkå juoksu, ioka välitettavan usein jää l6kemätlå.

6) harjoitlelun yksinkertaisuus; hyppymatolla harjoil-teleminen on helppoa, sillå matlo mahfuu vaikka sän-gyn alle, ja 15 - 20 minuutin harjoituksen voi tehdåvaikka aamulla tai illalla ennen nukkumaan menoa.

Hyppymaton hyödymtämiseen heittåjienkin harioil-telussa löytyy siis hyviä perusteluiia, multa mikåsiltenon oikea rasiluksen määrå,ia kuinka usein harjoitusontoistetlava? Nålhin kysymyksiin löytyy vaslaukselHarry Sneiderin laslimäsla ohiekirjasta, jossa on tarkatohjeet hyppymattoharjoitteluslå kaikentasoisille urhei-liioille useissa eri lajeissa.

Sneiderin kehittämåsså harjoiltelusysteemisså nåyl-televåt tärkeåä osaa pienet käsipainol, jolka kuuluvaloleellisena osana ha rjoituskokonaisuuleen. "San bag'Lnimell{i kulkevat kisrpainor ovar pieniä kåteen 6opiviahlekkapussej4 joiden paino vaihtelee harjoilustasoslariippuen O.4sistä 1.36 kiloon. Niiden tehtåvänä on ryl-miltää liike lajinomaisesli, jolloin myös lihaskoordinaa-tio kehiltyy. Sneider on laatinul mm. seuraavanohielman hejttäiille, joka soveltuu hyvin kaikkiinheitlolajeihin.

harjoite käsipaino aika sarjoja

1. hötkkå ..............2. nilkkahyppely3. lyhyt saksihyppely4. polvennostojuoksu5. nilkkahyppely

lisåå 1 kpl1 min. sarjoia kuhunkinliikkeeseen joka viikko,kunnes kokonaismäårä on

0.450.450.45o.450.45

l min.1min.l min.l min.

kgkgkgkgkg

Tämä harjoitus loistelaan våhinlään joka toinenpåivä. Kåsipainoja tulee lisälä 0.45 kg joka toinenviikko, kunnes kilomäårå on 1.36 kg. Tärkeåå on, 6tiäharjoilus tehddän aina kierläen, ei siis kolmea sarjaayhtä liiketlå kerrallaan, koroslaa Sneider Sneider onlaatinul heittäjille myös mielenkiinloisia harioitusko-konarsuuksia. iolka kehitlävät lajikohlaista vormaa.

Olemme kokeilleet viikon aian hyppymattoa Helsin-gin nuorille kiekonheitiäiille. Toislaiseksi ei voi muutatodela, kuin että hyppymatto vaikuttaa eriltåin mielek-kååltä lavasta påältåå esim. kova voimaharjoilus. Tus-kin hyppymatto korvaa mitään olemassa olevsa har

joitusmuoloa, mutta sen merkilys harjoitt€lun moni-puolislamisessa ja vammoien ennaltaehkäisysså onilmeinen. Kovin kalliiksikåan ei hyppeleminen Suo-messa tule; maton saaomaksan.5O0 ma.kalla.Aina kunuusia laitleitaja syst€emeiä tulee, on muisteltava ollariiltävån kriittinen ja såilyteltåvå iohdonmukaisuuskokonaisuutta suunnitellassa. Kuilenkin uskon, eltåhyppymalto on kokeilemisen arvoinen väline, vaikkapuheel larkamalosla lieneväl hieman liioiteltuja,

itikko Vanni

21

Heittouutiset tutustui hyppymattoonJA LMTI ARTIKKELIN OMISTA KOKEI,I U KSISTAAN JA

TUTKIM USTULOKSISTA USA:STA.

NYT SMT LEHDEN LUKIJANAHYPPYMATON HINTAAN

45O mkTutustuttuasi artikkeliin, älä jätä tilai-suutta käyttåmåttå, vaan ota teho irtiharioituksesta, iäseniä rasittamatta.Tilaukset puh. 952-287361 tai tilauslo-makkeella osoitteeseen Makeprint PL.2'l 48400 Kotka

sikkipoiro

mokeprintNimi

Osoite puh.

Tilaan

-

kpl. hyppymattoa Heittouutisten lukijahintaan å 450 k/kpl. + toim.kulut

ISKUSUOJAOnko Teillå tiloissanne laiiharjoitte-luongelmia? Voiko siellå harjoitellaheittolaieia, ialka- ia pesåpalloa?

Nytvoitle hankkia ISKUSUOJAN, joka mahdollis-taa näiden lajien harjoittelun sisätiloissa salinkalustoa vaarantamatta.

ISKUSUOJA ei vie salissa paljoa tilaa johtuensen asennusralkåisusta. Sen sijoiluspaikkana

- oma pyswå tila- näyttåmö, kåytåvä- salin seinäl ISKUSUOJAAN liittyvinä lisävarus-

teina toimitamme:- moukarisuojia- heiltoalusloja- suoiapalioja latlialle (ialkapallo)

USEITA ERI MALLEJA- rullattavia - heiltohäkkeiä

Jalohaukantie 6 EPuh.981-451

21 902sO OULU131, 333 806

- kiinteitåOlemme valmiit tekemään tiloihinne sopivanyksilöllisen lariouksen,

22

Jouko Laine:

Multian nuoret heittäjätikäluokkiensa kärkipäässä

Multialla,2.600 asukaan kunnassa on yleisur-heiluå ia varsinkin heittoja ajatellen lehty aivanoikeai ratkaisut urheilupaikkojen suhteen; Kir-konkylään on €kenneltu 7,5 miljoonaa maksavaKirjagio-Kuntotalo, joka antåå yleisurheilun har-raslajille hWät talviharjoittelumahdollisuudet.Ufteilukenttä on vanha 5O-luvulla tehly mulska-päällysteinen 3OO m kenttä, mutta kaikesta huoli-matta, vaikk€ olosuhteet kilpailuille ovalkinheikonlaisel, ovat harjoitusolosuhteet kuitenkinvähintåän tyydytlävät. Suorituspaikoille mattojaia heittorinkien pinta ainajoskus uusiksi niin heit-toharjoilukset onnistuva loistavasti. Kilpailut sit-t€n voidåånkin kåydå låhikuntien nykyaikaisillakenlillä.

uBHEttrJorra LöYWY PtENEsrÄKtNVAESTOPOHJASTA

Multian Jyske on pysynyt 10 vuotta vähintåäensimmäisesså luokassa lähinnä heittäjien jahyppääjien ansiosla. Näiden 10 vuoden aikanaon seura saavuttanul 25 Sm-mitalia heitoista jahypyistå. Parhaiten heittäjistä ovat viime vuosinamenestyneet; Päivi llmarinen s. -65, pituus 170,paino68.parastuloskiekossa43.46.Kari Pekola-6511A7 /A6/49.72, Pasi Buuska -65/191/86/kuula 14.76, kiekko 42.70, moukari 51.O8 ja kei-häs 65 m, Yrjö Perålå -66/181/73 keihås 68.98.Yhteislä näillå neljållä heittåjällå on se, ettävaikka he ovat olleet 1 O vuotiaista mukana kilpai-lutoiminnassa, niin siioitukset Sm-kisoissa ovatparantuneet jatkuvasti (kukaan nåistä neljästä eiole ollut ikäkausisarioissa edes pisteillåJ.

HARJOITTELU MONIPUOLISTAHarioitusta on tähän asti leimannul monipuoli-

suus, esim. pojat ovat pelanneet 2 vuotta sittensarjasga koripålloa. Monipuolisuudesta on ollutselvåsti hyötyä; Tämå on nåkynyt mm. liikkuvuus-ja nopeusominaisuuksissa. Esim. Kari Pekola on

voittanul useana vuonna Keski-Suomen piiin-mestaruuden 1 00 mertillä.

Jatkossa monipuolisesla harjoituksesta onpakko ainakin osittain luopua, sillä kovassa pää-mååråän tähtååvässä harjoittelusså on lajino-mäisen harjoituksen määrää lisåltävä huomat-tavasti. Lokakuussa Pasi Rt/uska ja Kari Pekolaastuvat vapaaehtoisina armeijan harmaisiin, Kariurheilukomppaniaan Lahteen ja Pasi naapuri-kuntaan Keuruulle, joten harjoilusolosuhteetpitäisivåt molemmilla olla kohtalaisen hyvässäkunnossa.Toisella heiltäjållå jatkuukin harjoituk-set kotoisella maaperållå. Ensi kesän arvokitpai-luista onkin odotetlavissa erittäin hwiä sijoi-tuksia - joukkueet (6 kpl) mukaanlukien ei mita-leilta pitåisi seuran ainakaan jåädå.

Multialla '1.9 pidettyjen heitto 4-ottelujentulokset:

Pojat 2Ov: 1. Pasi Ruuska MultJy 2886 pist.(kuula 13.88, kiekko 41.52, moukari 47.98, kei-hås 53.28).2. Kyösti Nora KaKiho 2310 pist.(14.29, -31.38 -29.64 - 48.62)

Poiat 18 v: 1. Yrjö Perälä MultJy 26a2 pist.(1 1.46 - 37.10 - 45.12 - 63.58)

Pojat 16 v: 1. Ari Härkönen Jllves 2592 pist.( 2.4a - 4O.Oa - 42.26 - 47.22).

Naiset: 1. Tuulikki llmarinen Muluy 1828 pist.(8.98 - 31.94 - 21.56 - 20.44)

T - 20 v: '1. Påivi llmarinon MultJy 2279 pist.(1O.5O - 42.00 - 20.68 - 28.92)

Tytöt 16 v: l. Salla Haukkamäki l\,lJousi 1855pist. (9.97 - 24.98 - 19.10 - 23.28). 2. Maari Mer-taniemi MultJy 1786 pist. (8.2a - 2O.4O - 19.2O -30.72). 3. Ritva Perålä MultJy 1719 pist. (8.46 -19.2A - 21 .22 - 25.08). 4. E lina L in na M u ltJy 'l 61 7pist. (7.70 - 19.70 - 20.62 - 23.14)Välineinå käytettiin normaalipainoisia välineitä.

Naisten mouk€rin pisteet laskettiin kiekon taulu-kosta. Kokeilu oli hWä. Valitettavasti såå vainpilasi hwät tuloksel.

PAINAMME KAIKKIA NAITA TUOTTEITAJA PALJON MUUTA ...

.IABIOIO-LEHOET

. AIKAKAUSILEHDET

. AMMATTILEHDET

. HENKIIÖSTöLEHOEI

. JÄRJ€STöLEHDET

. VUOSIKEFTOMUKSEI

. KILPAITUXALENTEBIT

. XÄSIOHJ€LMAT

. KUTSU. JA KÄYNTIKORTII

LASKULOMAKKEET

. LÄHErYsLlsTAT

. KONEKORTISTOT

. PIENPAhKAUKSET KOHO. JA: ffi["'$]#31' oirseiparno

i [J^#i.,*irlf"'*"" wl lrfi -:ifå,$LH::' OFFSET OY

rEoLlrsuusrE 8,44501 vrrASAARr, pL 35 @ gtc-zrt:+

23

Tsekko6lov3ki3r heiltohjien |rjipå{llikkö Miroslav Vlc€k:

Imirich Bugar'in harjoittelu

IMRICH BUGAR'in hyvå suoriluskyky ja saavutuksetjohluval suu rella osin T6hekkoslovakian u rheilu llisestapitäaikaisesla kehittelype nt€estä. Kaikki saavutu ksettårkåstetaan ia oohditaan sekå kokemusten mukaanhyödynnelään uusien, nuorien urheilijoiden val-mennuksessa. Valmennusohielmå iBile on tehty juuritällaisten pitkäaikaisten larkkailujen ja kokemustenperusteella. Koska ol6mme laatineet pilkåaikaisen val-mennussuunnitelman, olemme onnistuneel siinä eli-minoimaan pois monel negatiiviset vaikutukset. Tie-tysti läylyy korostaa, eltå saavutukaiin ei päästäainoastaan valmenlsjan ja urh€ilijen vålisellä hyvålläyhtebtyöllå, vaån muutkin ammattimiehel, kuten lää-käri, psykologi ja hi€rojä ym. vaikuttavat merkillåvästihuippusaavutuksiin.

lB on syntynyt Elelå-Slovakiassa 14.4. 1955- Perus-koulun aikana hän harrastijo u rheilua eri pallolaieissa.

Kouluien vålisiin urheilukilDailuihin hän osallislui 15vuotiaana heittåen kiekkoa paikalla, koska ei osannutsilloin vielå pyöråhtåä, ja '1.5 kgin kiekko lensi '197431.14 m. Afimattikoulun hån kåvi såhköasentajalin-jalla. Syksyllä I I74 solilaspalvelu ks€ssa alkoi varsinsi-sesti hänen systemaaltinen valm€nnuksensa, koskahän pååsi suorittamaan asevelvollisuuttaan sotilasur-heiluioukkueessa Dukla-Praha. Ensimmåiset mitatutvoima-aruol olivat: työnlö g0 kg, penkkipunnerrus 95kg, vastaotteella rinnallevelo 110 kg, jalkakyykky 145kg. lB naulti erikoisesli Ouklan ympäristöstäja ilmäpii-ristå siellå. Hånen ilsevarmuutensa kasvoi, s€kä kes-kinäinen yhleisymmårrys valmentajan kanssa kehiltyiharmooniseksi ja paransi nåin hånen saavutuksiaan.

Seuraavasså taulukossa esittelemme lB:n kiekon-heiton kehilystä vuodesta 1975 slkaen.

tulos lulosvuoden kilpailu- merkitlåvimmätjenkeskiårvo saavuluksel

't 975't9761977l97a

197S1980

19a1

198219831984

53.88 m57.52 m62.54 m65.96 m

64.48 m66.38 m

67.48 m

68.60 m7o.72 m70.26 m

52.06 m54.82 m59.28 m63.54 m

61.42 fi63.66 m

65.16 m

66.90 m

52.70 m55.48 m60.78 m64.61 m

62.43 m63.32 m

65.06 m

66.29 m

CSSR:n mestaruuskilpailuihin osallistuminen. .. .... . ....... . 6. siia................ 3.siia................ 1.sija

EM-kisal ............................... 3. sijaCSSR:n mesl.kilpåilul .................. 1. sija

................ l sijaOlympiakisal ........................... 2. sijaCSSR:n mesl.kilpailut . . . . . . . . . . . . . . . . . . LsiiaCSSR:n ennåtys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67.48 mME . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1. sijaCSSB mest.kilpailul . ...... .. .... . . . .... L srjaCSSR:n ennåtys . . . . . . . - . . - . . . . . . . . . . 68.60 mMM-kisat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. Lsija

A. YleiEvalmennuk3en pååvaåtimuks€t

Pååtehtåvä on kehittåä fyysislå valmennusta erikoi-sesti liikunnassa, yleensä koko organismin monipuo.linen kehittåminen, sydåmen ja verenkierron, hen-gityksen ja hermoslon kehiltäminen. Kehilys tapahtuuhenkilökohtaisessa ia kollektiivisessa valmennusyksi-kössä, Motivaalio saadaan helpommah erilaisten kilpai-lujen iärjestämisellå.L€vytankoha4ollukset

- levytankoharioitukset

- vartalon kierto, l6vytan ko hartioilla lai rin nalla, harjoitus istuen lai seislen

- ialkakyykysså varlalon kierto, levytanko hartioillatairinnalla

24

_ hyppelyä påikalla ja orisuuntiin tewtenko hsrri-oilla

- penkillenousul, vuorotell6n kummallåkin jalalla- jalkåkyykyssä hyppelyå- penkkipunnerrusta, kapea ja lsveå ote- erilaiset harjoiluksel levykiekolla

Hyppy- ja ponnl9tushårloltuks€t- erilaisla hyppelyä- sarjahypyt, yksitläisel hypyt, painoliivejä Myttåen- yksiltäis€t- ia sårjaponnistukset yhdellä ja kah-

dellå ialalla- korkeus- ja pituushypyt, kolmiloikka ym.- aitahyppely, hypyt eri korkeuksisla låhlisn, lllä

ialalla, molemmin ialoin

- dynaamisla ponnistusharjoitlelua esim. 1O0 pol-vonnoslojuoksua6kells, aika

- isokineettisla ponnistusharjoiltelua

Muul voimahårjoituk36t- harjoitlelua eri kuntovållneillå- hsrioitleluä voimisleluvålineilå kåyltåen- harioitukset puolapualla- harjoituksel köysipainoilla- harioillelua kunlopallon ja muiden painoien

- pariharjoittelua loverin kanssa- harjoiltelua köysi, ianko ym. välineiden kanssaNopeuden kehitiåminen on årnå kylketty vormaan ja

tekn iikkaan- Kiekon heiltotekn iikkaan koeletaan yhdis-tåå nopeus, samoin rylmi ja oikea heiton suoritus-tapa,

- heiton iäljittäminen (imltointD ja heiltovaiheessatårkastelaan nopeus

- jatkuvaa heiltoa k€vyellä ki€kolla paikalla iapyÖråhlåen

- 1O m juoksu, aika mitataan, eri låhtöasennot- 20 30 m iuoksua. aika mitataan, eri lählö-

- juoksut eri piluiset juoksut, mäkeä ylös ja alas- dynaamista ponnistusharioitlelua- kierto- ia käännösharjoituksia maksimaalisella

- koripallo, jalkapallo, tennis ja muiden pelienkäyltöå harjoillelussa

Koordinaation kehittäminen on tärk€inlä oikeankiekon heittolekn iikan osaam isessa, Tekniikan keh itlä-minen on systemaattista lyÖtä ja lässå seuralaan måä-råltyjä liikkeitå 6rikoisesti heiltovaiheessa. Kehitiå-miseen kåytetåån yleisurhealua ja era pelien harjoil'telua.

- kokovartalon ja raajoien harjoitukset- hilaat ja nopeat verrytlelyharjoituksetValm€nnuksessa käytetäån "nåköhavainnointia",'

silmäl auki . sokkona -, Toistuvissa heitoissa larkaste-taan jalan ja vartalon asennot ja niiden Mminmuutokset. Olemme lihasten kehittåmisesså käyt-tåneet eri painoisia kiekkoiaja näin kehiletään kiekon-heittäjän loppuvetoa ja vauhlia. Kevytlå kaekkoakäytelåän sentåhden, että se asettaa su urim mat vaal i-mukset kiekonheittäjålle ja erikoisesti heitlåiän lihak-siston koordinointiin. Saadaksemme tarkastuksessatåsmållisemmåt liedot, on parasta heiltää pienellänopeudella ja näin liikkeel on helpompi tarkastaa.

Ol€mme kokeneel, eltei kiekonheitossa varsinai-sesti larvita muuta kuin yleastå keslåvyytlå ja senvlroksi ei kestävyyden harioitleluun larvitse uhrataaikaa erikoisen paljon. Erikoiskestävyyltä seurataanvain harjoitellaessa lekniikan parannusta. Joskus harjoituksissa otetaan 50 heittoa tai ene rn mån, 8 - 13 sar-joja h€itelåän 4 - 6 kertaa. Heitot lehdåän nopeastiperäkkåin, jolta voidaan seurata hermoslon reagointia.Yleiskeslåvyyden harioitlamisessa kåytetäån juoksuaja erikoisesli kovan valmennuksen jälkeen kåytåmmehyvåksi erilaisia pilkakesloisia urheilupeleiå.

B. Erikoisvalmennuk8en pååvåetimuks€tErikoisvalfi ennuksessa käytetåän etupåå66{i lek-

niikkaharjoiltelua |a siihen liitlyy voima'. nopeus- lanåppäryys-, ponnislus- ja keståvyysharjoillelua. Kaikkinämä kuuluvat kiekonheittåiän vältlämåltömäänharjoitteluun.

a. Tekniikån harjoittelua norma.lill. kiekon-heitolla

Tässä kåytetään anålyyltista ia synteettistä metodia,se merkilsee, että hsitlotapahtumassa tarkkaillaan hei-lon erivaiheita. Hs4oi16llaan sris kaikk h€iton eri vai.heet erikso€n ja sitten taas yhdistelåän kokonais-heitoksi, Tarkastusmahdollisuuksina voidaan käyiläävideonauhaa, kinogrammia ym. Heittoja tarkastellaan

myös erilaisissa ilmastollisissä olosuhleissa, talvella,kesällå, sateessa, tu ulessa j ne. J ärjestelåån kilpailui€ntapainen lilanne, missä heiltoien vålissii on padempiaika ja tarkastelaan heitläiän psyykkisen tilanteenmahdollinen muutos. Harjoilielussa käy'etäån eri val-mistajien kiekkoja.

b. Tekniikan hsrioattelua våih6harJolluk3llla- jalan asenloharjoiluksia {piruetti), tasapainon tar

kastelu kiekkokäsi lakana ååriasennossa- eri heiltoia kåvellen lai pyörähtåen, tarkasletaan

vartalon, jalan ia kåden oikeat asennol ia työskenlely- kiekonheittoa ylös kohlisuoraafl. tarkaslellaan

oikeaa lentorataaia kiekon oikeaa rotaatiota, tarkaste.taan jalkoien ja kåsien lyöskentely

- heitetäån kiekkoa puolikåånnök6estä, låssä tå.kas-tetaan erikoisesti jalkoie n paikkaa ia samålla harlian ja

c. Tekniikan harlollt€lua painåvimmilla vålineillåTåssä h arjoiltelussa käyletåån painavampia vålineitå

kuin normaali kilpailukiekko on. H€itoissa yritelåånlähenlyå varsinsisla kiekonheittoa. Koskå nämä heitto'vålineel oval painavsmpia, tulee liikunta hilaammaksija oikeiden as€ntoien tarkkaileminen kåy helpom-maksa. Näillå harjoiluksilla pyritään kehiltämåån niitålihaksia. ioita käytetåån juuri varsinaisessa kiekonhei-tossa, Tälå voimme sanoa myös erikoisvoimaharjoitle-luksi. Käylännössä harioilellaan esimerkisi nåin:

H6lttopaino- kåylelään 5- 15 kg:n painoa, heitetäån yhdellä, kah-

della kådellä ja paino valitaan tarpeen ja harjoiluksenvaatimusten mukaan.

- kåytelåän 2.5-5 kg:n levyä. Hyvin usein harjoilel.laan painolevyllä, koska se lähinnå m uistuttaa kiekkoa,Heitetään paikalta ja pyörähdyksillå. seurataan lahas-len käyltöä, tarkastellaan asentoa, lasapainoaia loppu-vaiheen käden liikkeatä. Ki€kon lehtoa voidaan tar-kaslella myös visuaalis€sti,

Kuula- käytelåån 3-5 kg:n kuulia. Valmennuksessa heite-

tään runsaasli kuulaa. Tåtå välinetlä kåytetåän myöskontrollitestin laadinnassa. Heilelään paikaltaan iapyördhdykseslä. Koska kuula pysyy hyvin kådesså. voi-daan heiton eri vaiheet helposli imitoida.

d. Tekniikkaharjoittelu ilmen heitloiåNåin menetelläån erikoisesti talven aikana. Jäliite-

lään eri kiekonhejton tekniikkaharjoalteila. Tarkastel-laan heiton eri momentil ja sen mukaän laädilaan eriharjorlusoh,elmat. Kinogrammista käy'elään kuvi4 imi-loidaan liikunta peilin edessä, koetetaan kehjttäälekniikkaa, mikå parhaiten vastaå biomekaniikanperiaalteila,

Eri vaiheiden harjoittelun jålkeen yhdislstään nekokonaisuudeksi ja larkastelaan suorilusrylm iä. Tähånkäyletäån seuraavaa:

- pyörähdyksen harjoillelLr (Mmin larkkailu, jalån jalantion äsenlo jne-- pyöråhdyksel kåvellesså Ualan asento, heilto-

asento)- heittoasentoharjoituksia (larkkaillaan lihasryhmiä)-låhtöasennon harjoilustakiekon kanssa, imitoidaan

heiton alkuvaiheel, perusasento, veloharjoituksel, jal-kojen painon siirto Tekn iikkahadoittelussa kåytettå-viå erlkoisvoimaharjoituksia

Vaikka voimshar,oituksia käytetäån jo perusval-mennuksen aikana, auttavat ne myös iekniikkaharjoil-lelussa. Nämå harjoituksel ovat niilå, mitkå liittyvåtvarsinaiseen heitlovaiheeseen. Harjoitukset vahvista-vat juuri niitå lihaksaa, mitå kåytetåän heilossa. Kåy-tämme erilaisia harjoituksia kiekon kanssa ja larkas-tel6mme eri heittovaiheila.tuimerkiksi:

- kiekon rotaatio, istuma- ja seisonla-asennossa

- kiekon rotaatio kumarassa ja jalal "kiinniletlyinä"- kåånnöksel levytangolla, istumå- ja seisonta-

asennossa, ta*ästetaan jalkojen ja lanlion asennot- köysipainot ja kumiköyden kåyltö

C. Tokniikån valmennuk3en €rikoisvaalimukastTiedämme, että lekniikkaharjoiltelu ei kilpailuvai-

hsissa ole ralkaisevan tårkeä, mutta kuilenkin låmåkysymys tulee lärkeåksi, ios huomaamme virheilå taiepätäsmällisyyksiå ja nåistå tåytyy keskustella kilpaili-ioiden kanssa. Tässä jäljitäm me kilpailua, miss{i vaadi'laan kolmsssa ensimmäisessä heitossa hyvää suo-ritusla ia 3:ssa iålkimmäisesså heitossä rätkaisevaheitto. Analysoimme konkreettiset tilanteet. esim- kil.peilun alku myöhåstyy,on liian paljontailiian vähån kil-

pailijoila jne. Suurissa kilpailuissa seuraämme huip-pukiekonheitlåjien suorituksia, tarkastetaan heidänlaktisia jä psyykkisiå ominaisuuksiåan.

D. Pst'ykkison valmennuksen €dkoisvaatimuk3€t

Seurataan kilpailijoiden psyykkislä ilmai6ua. Yrite-tåän oltaä kontaktia ja saadå setvitte hänen titan-teensa. Psyykkinen valmennus on hyvin täheltåteknislävalmennusta. Seuralaen rationaatista åutore-gulointia (jårjellistå itses{iätelyä), its6kontroltia ja ils€-ärvoslusla. Yhteistyösså psykologin kanssa koetetaankehittää kilpailijan persoonåa korkeamoraaliseksikoko valmennuksen aikana.Tämå eisåa lapahtua väkisin, eikä urheilija itse saa huomala tätå.

1976 197a 1gao 1942

Harjoituspåivål - kpl ......Harjoitusksrral ..... . .....Voimaharjoituksol - lonnia

l5a147

't.o29r.490

415

1.420

4.2103.990

16104

21327a

1.5032.6451.535

2.O37

4.4004.260

113

236319

1.8612.7291.a95

4.470

6.2705.715

26117

249323

1.6462.1951.455

3.240

5-7906_220

120

Kiekonheitto - kplKiekonheitlo ....... . . ..... ...

painavammilla vålineillå )normaaliheiltoa )kevyemmillåvålineillå )

Ponnistuksen määrä ,..Selkå- ja valsalihåsten vahvistus - kpl ,..,, , :Kilpailut - kplOma paino - keskrarvo

T€stit20 m pystylähdöllåKohaloikka paikaltaTempaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

PenkkipunnerrusRinnällåveioJalkakyykky, lanko harlioilla ..... ..Kuula (5 kg) paikaltaan heilto kuten

3.10s.20110130140210

23-10

si.sz

3.10

135170170250

2406

ou.so

3.00920140190175240

27.OO22.12

33.56

37.2066.34

3.O5920140200lao240

27.3721.50

33.30

37.6564.60

kiekko .. ...Kuula {7.25Kuula {4 kq)

kg) heitto påän yli laaksepaikaltaan heilto kuten

kiekko .. ........Kuula (4 kg) pyöråhdyksellä heitlo kutenkiekonheiltoKiekonheittö .. . . -.... . .... . .. ..... .. .... .....

2. Valmennuskausi

IMIRICH BUGAR'IN VALT'ENI{US

Koko vuoden lyösuunnitlsluun käytelään hyväksiedellisen vuoden kokemuksia Se merkilsee. etlä lar-kastetaan hånen kuntonsa, terveydentilansa ia niidenmukaan laåditaän koko valmennusohjelms. Vuosioh'jelma jäelaen neljåån kauleen:

b) kunnon huipputason ylläpilåminenc) kilpailujen edellyltämän huippusuorituskyvyn yllä-

pitåminenTarkemmåt Belvitykset eri valmennuk3l3tå

Pa la utu m lskåud6 n tarkoitu ksenå on en nen kaikkealepo ja psyykkinen renlouluminen kilpailukauden jåFkeen. Kylpyhoidoilla ja rehäbilitoinnilla y.itetåånparantaa kåikki "vsmmat". Akliivisella rentoutumis6lla(uinti, urheilupelit, ulkoharjoitukset) kerätåän voimiaalksvaan intensiivisesn valmennukseen.

Vålmennugkaud€n I älkuvaiheessa kiyletåån vainkeflan påivåssä tapahluvia valmennusharjoituksia,myöhemmin sitten hsrjoituksia lisåtåån nian,eltäon 2-3harjoituspåiväå viikossa, iolloin harjoitellaan kaksi kerlaa. Yl6iskuntoharjoittelu ja voimaharjoiltelu painotlurlmäårållisestija niiden osuuson n.7O-80 % valmennus-ajasla, jaksot toistetaan 6-8 kertaa. Myöhemmin 1/3voimaharjoituksisla tåhlåå laatuun ja aO-90 %:nteholla, 1 jäkso toisletaan 3-5 kerlaa. Myös muut har-joituksetovat määrällisiä.Ainaennen valmennusla teh-dåån teslit.

Valmennuskautena ll laajennelaan nopeudonkehittåmislå ja käyl6tään tällöin eri iuoksuharjoitteila.Suurimmaksi osäksi erikoisvoimaharjoittelussa kåyte-tään kiekonheiltoia ja sourataan tekniikkaa. Val-mennuksen intensiteetti on go-1oo %. Tåsså vai-

1, Palaulumiskausi 1-2 jaksoa3 jaksoa

3. Valmennuskausi ll 3 iaksoa4. Kilpailuksusi 5 iaksoa

Palaulumiskåutena harjoitellaan vain vähän, verryt-t6ly tåydentää kevyltå urheiluhårioittslua.Valmennuskåuden I tehtåvåt:a) kehitelåän yleis- ja erikoisvoimaa, jotla keslävyyssaadaan maksimaalisoksib) ponnistusvoiman kehittåmiståc) oik€an tekniikan harjoilteluaVålmennu3kaud.n ll tehtävåt:a) kehitetäån yleis- ia €rikoisvoimaa kilpailuja vårtenb) jatketaan ponnislusharioittelua ia lisåtåån €ri iuok-

sujen måäriä nopeuden saavuttsmiseksic) intensiivinen kehitlåminen oikeaan lekniikkaanKilpailukåud6n t.hlävåt:a) iatkuvat parannukset täydellisen lekniikan hallit-

semiseksi

26

heessa on voimaharjoituksista 2/3 laadullista ia 1/3måårällislä. Teslejå kiytetåån jatkuvasli eri vaiheissaja kauden lopussa on yhteistesli. Tållöin on 3-5 harioituspäivänå kaksi kertaa harioituksia.

Kllpallukautena valmennusmäårää pienennetäån,mutlalåmå riippuu lietysti seuraavan edessäolevan kil-pailun lärkeydeslå. Harioituksla on oeriaålteessa ker-ran påivässä. Valmennuksessa on erikoisvoimaharjoi-luksia kiekkoa heittä6n ja koko a,an leknillislä suorilus-kykyä tarkkåilleen. Yleiset voinaharjoitukset suorile-taan 2-3 kerlaa viikossa, mutla vain laadullisesti. VaFmennukse€n kuuluval hypyl ja erilaisel lyhyel juoksul.On yleistä, eltä on nen jokaista kilpailua voimaha rjoitu k-siin kåyteläån levytankoa,

Vålm€nnuskeuden I hårjoitusohjetmåMaanantåi f. iaho- verMtelyä 30 min

- 50 ponnistusta, hyppy penkille- lOO erilaista heiltoa kuntopallolla- köysikiipeämistå 2x 4 m- selkå- ja vatsalihasten harjoilusta 3 X 20- rehabilitointia, vedsnalainen hioronta ja sa!nall jakso- jumppäa ia levytankoharjoituksia 6 x 6 X 60 kg- voimaharjoituksia, nostoi 20,3 ton.- tempaus: 5 x 6 X aO kg- kyykky levlanko niskan takana: 6 X 6 x 130 kg- vaslaotleella rinnalleveioi 2 X 6X 90 kg,2 X 5X IOO

kg, 2 x 3 X 110 kg,2 x 6 X 90 kg- penkkipunnsrrus, leveå ote: 2 x 6 x 90 kq. 2 x 6 x10O kg, 2X 4 X 110 kg,2 x 6X 90 kg- vartalokäånnökset seisten: 5 X lO X 60 kgTiistai l. jakso

- verMtelyå 30 mln- 5 juoksua- 5 eri slarltia, juoksu 20 m- 30 heittoa kuulalla {4 kg) kiekonheiton lapaan- 20 hedtoa levykiekolla t5 kg) iiekonheiton lapaan- 5 X pituushyppyjå, molemmitta jaloi a- verMtelyjuoksua 1 2OO m

K$kivllkko l. jakso- levylankoharjoituksia 25 ton.- verMtelyå lev',tangolla 6 X 6 X 60 kg- tempau6: 1 X6X80kg,2x5X 90kg,2X4X 95kg,

2X2X1O0kg- rin nalleveto vastaolleella: 2 X 6X 90 kg,2 X 5X lOOkg, 2 X 4 X 110 kg,2 X 2 X l2O kg

- penkkipunnerrus, leveå ote: 2 X 6 X 90 kg, 2 X 6 XIOO k9, 2 x 4 X 110 kg.2 x 2 \ 12O kg- jalkakyykky,levytankoniskantakana: I X6x tOOkg,2\ 5,< 120 kg.2 x 5x 140h9,2x 5\ 150 kg,2

^ 4x

160 kg- vanalokaännökstä tstuen:6 x 6 x 60 ko- 70 X huntopalloheillo- vatsa- ja selkålihaslen har,oituksia 3 x 20- rehabilitointi, sauna

Torslai l. iakso- verMtelyä 30 min- harjoituksel levykiekolla (1O kg), käsi oiennettuna

slvulle, eteen; kåsi su orana ylös, atas;käden kiertoaikaikkiharjoilukset 5 X 1O

- rinnallev€to 5 < 10 I 60 kourntia 20 minPerjåntai l. jakso

- verMl€lyä 20 min- 3 e.ilaista juoksua- 5 eri.starttia- 30 heiltoa kuulalla {4 kq) kiekonheiton taoaan- 20 heiltoa levykiekolla (5 kg) keikonheilon tapaan- 1O0 ponnahdusla rappuja kåytläen- vatsa- ja selkäljhaslen harjoituksia 3 x 20ll. iåkso- voimaharjoitukset kuten maanantaina iltapäivällä- verMtelyiuoksua 10 min

Lauanlai l. iak3o- verMlelyå 30 min- sarjaharjoltus:/skiping. tasajalkahyppelyä, köysikii-

peilyå, vatsalihasten vahvistustiikkeet 30 i seFkålihsstsn vahvistusliikkeet 30 X, vartatonkiertoalewlanko {60 ks) rinnalla 10 X/tauko 5 min/3sarjaa

- 30 min peliå- 20 min uintia

Sunnuntai - vapaalå

Valm€nnuskauden ll harjoltusohjelmå, t€iriflåItålla$a huhtlkuussa

Måånantal L jakso- verMtelyå 20 min- 35 h€ittos kiekOnh6ilon tekniikkaä- l€v!,tankoharioitukset 3 x: tempaus, kyykky, varta-

lonkierto l2 ton,- verMlelyjuoksu 1 OOO mll. jakso- kiekonheittoa lekniikålla 25 X- levytanko: penkkipunn€rrus 5 X '150, rinnatteveto

vastaotteella 8 ton- voimislelua 15 min

Tiistai l. jakso- verMtelyä jå kevyttä juoksua 15 min- 1O x kuulanheittoa (5 kg) kiekonheiton tapaan- 20 X levyki€kon heiltoa 14 ks) kiekonheiton la-

- 50 erilaista heiltoa heittopajnolla- 5 x 20 m iuoksu slartilla- verMtelyä ja kevyl iuoksu 1OOO m

Kesklvllkko l. iako- 50 x kiekonheittoa- veryttelyjuoksu aOO mll. jakso- le\,rytankohartoitukset 5 x. Lisåksi: kuntovätineiden

käytlöå. Harjoilukset: tempaus - jalkakyykkX penkki-punnerrus - vartalonkierto 21 ton

- renlouluspeliå, potkupalloToGtai l. jakso

- verryttelyä ja verMtelyiuoksua- 30 heittoa kiekonheiton tekniikkaa- 10 x kuulanheiltoa (4 kg) kiekonheiton tapaan- voimistelua 20 minToBtåi ll. talso

- 25 heittoa kiekonheiton lekniikkaa- 50 X heittoa kuntopallolla (15 kq)- 50 hyppelyå- verMtelyjuoksu 2OOO m

Perjantai l. jakso- verryttelyjuoksua- 40 x kiekonheiton tekniikkaa- voimaharioituksel levlangolla 6 ton- voimistelua 20 minll. jakso- 30 heiltoa kiekonheiton tekniikkaa- voimaharjoitLrkset levytangolla, - tempaus - penkki

punnerrus - vartalonkierlo 13 ton- voimistelua 30 min

Lauantai l. jakso- verMtelyä levytangolla- erikoisvoimaharioitukset - 15 kg:n levykiekko, pen-

killå nostoa kädel srvullå, kyykkyhyppyä penkillelevytanko ao kg, - rinnaflevero (60 kg), - vartaton-kierto levytanko (60 kg) - kierloa tevykieko a(2o ks)

- verryltelujuoksu lOO0 mll. jåk3o- verMtelyiuoksua- 30 heitloa kiekonhe;ton tekniikkaa

27

- 50 x heiltoa kuntoDallolla {15 ks)- renloulusjuoksua

Sunnuntai- akliivista rentoutumlsta - ialkapalloaVålm6nnusohjelma ennon CSSR:n ennåtystå 1 6. 8.t9a2

l. päivå- verrytlelyä ia juoksua 20 min- 30 heittoa kiekonheiton tekniikkaa- 5 x 40 m polvennostoiuoksua- 5 x iuoksua, lopussa pyråhtäen- rehabilitointi, höyry

ll. päivå- iumppaa ja kevyllå levylankoharioittelua- voimaharjoitusla levytangolla, 3 harjoitusta maksi'

maalisella teholla: penkkipunnerrus 3 x 1aO, jalka'kyykky 5 x 200, tempaus 2 x 130,5 x/l40

- erikoisvoinlaharioituksel 2 harioitusta: penkillämaalen 5 x 10 x 15, kyykkyhyppyä penkille 5 X 6x60

- verMtelyjuoksu 1OO0 m- hieronta ja sauna

lll. päivä- verMlelyå iå juoksua 20 min

- 20 x kiekonheiton lekniikkaa- 1O x heittoa kuulalla (4 kg) kiekonheilon tapaan- 60 ponnahdusta, nilkka- 3 x iuoksua

rentoutusiuoksualV. pålvä

- voimaharjoitukset levylangolla, 2 harjoitusla: vasla-otteellarinnallevelo, 1 X5X 140, 1 X4X 160, 1 X 2x lAO, kyykky,tanko niskantakana, 1 X 5 x 1 60, I X4 X 180, 1X3X 200

- verMlelyjuoksu 8OO m- rehabilitoanti, höyry

V. päiYä

- 15 X kiekonheittoa, joka loinen heilto läysleholla- verrytlelyvoimistelua

Vl. pålvä- verryttelyå 15 min- 20 X heittoa kuulalla (7.25 kg)eri lyylejä käyltäen- nilkkaharjoitukset 3 x 20- verrytlelyjuoksua

Vll. päivå- kilpailupäivä - CSSR:n ennåtys 68.60

Ohjelmoidulla heittoval-mennuksella tarkoitetaan heit-täiän suorituskyvyn suunnitel-mallista parantamasta käyttäenhyväksi TIETOON, KOKEIVUK-SEEN, ia TIETEELLISEEN tutki-mukseen perustuvaa hadoitus-ta,

Heittovalmennuksen tehtä-vånä on valmentaa heittAjäthuipputason heittosuorit!ksiin,iotka ovat riipuvaisia heittäiänsuorituskyvystä, psyykkisestävalmiudesta sekå suoritusvalmi-udesta. Suorituskyky on riippu-vainen fyysisestå kunnosta,teknisestä tasosta, ålystå ja heit-tåjän tiedoista ja kokemuksista.Suoritusvalmius riippuu heittä-jän asennoitumisesta urheiluunsekä harjoittelun ia kilpailunasetlamiin vaalimuksiin. Heitto-valmennuksen tårkein tehtävåon antaa kullekin heittäjänkehitys- ja harjoituskaudellesoveltuva haioitusvaikutus.

Heittovalmennus voidaan ja-kaa eri valmennusvaiheisiin,joista ensimmäisenå on perus-eli lapsi-nuodsovalmennus.

2a

Heittovalmennuksenperusteet

Perusvalmennuksen lavoit-leena on LUODA LUJA PERUS-TA myöhemmälle valmentautu_miselle. Perusvalmennukselleon ominaista ilo ia virkistys sekäinnostuksen sytyttäminen. Peru'valmennus jaetaan kahteen toi'sistaan poikkeavaan harjoitus-jaksoon: yleinen perusval'mennus eli aloitteliian val'mennus sekä laiikohtainenperusvalmennus eli pidemmällekehittyneiden valmennus.

Aloittelijan valmennuksessaon monipuolisuus (eri lajit) kai'ken A ia O. Kuitenkin samallaparannetaan fyysistä kuntoa jaetenkin motoriikkaa kehitetään.Harjoittelu on leikinomaistamutle SAANNOLLISTA. Aloitteli-jan valmennuksen ihanne aloitu_sikå olisi 9 + 1 vuoden ikä jakestäisi n.4 vuotta, jonka jålkeenalkaisi lajikohtainen perusval_mennus.

Lajivalinta tehdåån heti laii-kohtaisen perusvalmennusvai-heen alusså (erikoistuminen).Harjoittelussa on kuitenkin pal'

jon yleiskehittäviä harioitteita(mm. eri lajeja, yleistaitavuus,peruskestävyys, perusvoima,liikkuvuus), mutta PERUS-TEKNIIKAN luominen on tärkqää ja se luodaan ainoastaanSAANNOT.LISESSA heittelylläympäri vuoden. Lajikohtaiselleperusvalmennukselle on omi-naista myös harjoitusmäårännopea kasvu. Lajikohtaisenperusvalmennuksen ihannealoitusikå olisi 13 + l vuoden ikäja loppumisvaihe 17 + 1 vuodenikå, jonka iålkeen alkaisi huippu-valmennus,

Huippuvalmennuksen .tavoit-teena on kehittää urheilijastamahdollisimman korkeata-soinen huippuheittåjä. Huippu-vålmennukselle on ominaistalajikohtaiset harioitteet ja måä-dn sekå tehon lisåäntyminen.

Täytyy muistaa, että eri val-mennusveiheiden aloiliaminenriippuu urheilijan iästä ja kehi-tysvaiheesta, harjoitteluiästä ialajin vaatimuksisla = biologinenhuippusuoritusikä, mikå hei-toisså voi olla yli 30 vuotta).

viikko*im.: l5-15 yuotiai e PERIJSKUNTOKAUST h.tmi-ma.ti3 2:1

30 96 alip, 50 % norm.

40 % aliA 60 96 norm.

10-15 min.aO-100 / harj.

30-40

30.]6 alip.50 % norm.

- airahyop€tt4 40-60

Ti

Viikko€slm.: 1 5- 16 lkålselle PERUSKUNTOKAUST mårrås-joutu 3:t

3 4x12-ax5o-60 96

3x10

3x1O

- iuoksuå 1O-15 min

- tekniikan opettelussa nopeuden- ålå unohda loppuverryttetyä ia- Såiraana harjoittelu kielletty.

Su

lisåys våhitellon.iltsvoimlst€lua-

Mui9ta aina- jokainen harjoitus alkaa Alkuverryttsty ä.- muista lajikohtainen verryttely.- paneudu harjoitteluun.

I. Turyanen

Analyysikaavakkeen käyttöharjoittelussa

Valmennustilanteen helpottamiseksi, yhteisentekniikkakielen löytåmiseksi javirheiden karloit-tamiseksi olemme laatineet oheiset lajikohtaisetanalyysilomakkeet. Kåytånnössä, valmentajaarvioi lomakkeessa olevaa numeroasteikkoakäyttäen lekniikan osa-alueet sekä kokonaisuu-den. Tämän analyysin perusteella laaditaantekniikkaan kohdistLrvat harjoitteet, joko osahar-joitteina lai kokonaisharjoilteina puutteidenmukaan. Arviota voidaan ta*entaa esim. video-kuvaa hyvåksi käytlåen. Myös urheilijan omaarvio suorituksestaan antaa hWän keskustelu-pohjan tekniikan kehittämiseksi.Valnentajakoulutuksessa lomaketta kaiytetään

"virhesilmån" koulutuksessa. Tåtä koulutusta voijokainen tehdå myös itsekseen kilpailu-ja harjoi-tustilanteissa. Lomake yhdistettynä ideaatisentekniikkamallin seuraamiseen f ilmiltä tai videottaaultaa mielikuvan luomiseen oikeasta suorituk-sestä. (ks. heitto uutisel no:3: Voima ja lihaksis-ton koordinåatiokyky urheilussa).

Selvittäessäsi virhettä urheilijalle sinun on pal-jon helpompi tehdä se lomakkeen avulla kuin"mahtavalla" sanavarastollasi. Lomakkeenkäyttö varmistaa myös sen, että urheilija ymmår-tåå sen, mitå pyrit selvittåmään. Ohessa myöslestilomake, jota käytetäån kaikilla tasoi a.

29

tr.otr-!tr-tr4Itrt]trtr

ntrtrntrtr!tr!cotrtr-tr

!tr!tr!!tr!tr!trtr-tr-

-+trtrtrDtrtrtrtr!tr

-tr-trtr-tr-trtr-tr-tr4.Er']nn

srå,// -'\

?-hY*ffi't\1 \l

Pn-i'1 /l\f] KX

ÖL(L otrtrD!!tr-!!atr!tr8

Eööä-1234

5F&frff.

trtrtr-tr

!!D!!trtrtr-trnnnt-lft

!tr-trtrotrtr-trtrtrc!!!nD-tr!!!-Do!tr!trtr-tr-trtr!tr!tr

otrtr-tr!trtr!trtr-trtrtr!!tr4trtr-trtrD

-trotrtrtr!tr.c-tr!trtr

'12t1 13

.,4',ÅK_

"<q\-g

a_å trtrtrtrtr.trtrtrtr

trtrtrtrtrtrOtrtrtrtrtrtrtrtr

trtrtrtrtrtrtrtrtrtrODtrtrCtrDtrtrtr

.fuåå trtrtrtrtrtrtrtrtrtr

((

-s>

trtrtrtrntrtrtrDtrtrtrtrootrtrtrtrtrtrtrtrI]n

$.åM- (-..&-&& bK

. P--&=-4=

trtrtrtrtrtrtrtrtrtrootrtrtrtrtrtrtrtrtrtrtrtrtr

,'r$// \\>

trtrtrtrtrtrtrtrtrD

trtrtraotrtrtrDCtrtrtrtrotrDtrtrD

trtrtrtrotrotrDoDOOOODtrtrDOtrtrtrtrotrtrtrtrc

DtrOtrtrtrtrctrtr

-trotrtr-trDtrtrDtrtrtrtr

trOODDtrtrntrDtrtrntrD

,/---4:,112r'-\

.-<1-\

n i'J \

//å

lb

$

ffi*aafiul"o7oguu"%ro?/u//a%c//a

HEITTOUUTISET

32

I-,AADI]KA,SPAINOTALO.

I{eskellii Stromea.

Nykyaikaista painotekniikkaavankkaa ammaltilaitoa.

KainuunSanoma,inKirjapaino Oy

PL 150 S7101 KAJAANI

HRIR

*

OUEI

r<AcrlAlA[\lU @]\7PUUTYÖTEHDAS

PL 2O4 47101 KAJAANIPuh: {946) 39751

ir$riil

Rnnövö Dto,.nnn 5.ann an b&eötot< )naoaoon h ).tchti.llc .ik,rclle nehelleKudasten oostutuninen p elnstön tathntoh/ry ,orv s.. lorlsr,o*loÅ,o pmremqoMod.n prctennt ovot tölosto, tlkj.e.i{.i/tivd, n,rvlrt',hmtren erm^dlle v.iih'.i

nönöno aninohappop Kalnesto latllieno maibo Föivråd/r roo 8o+,/o,nen d€rno,n lolmonnekien pro,etnintorperoonSomol/o rdtd ro/omöö/&lö tuhe td*etkivdom,tnero seld kvenndtrotnetto

llrrciOSUU5MEIJE nT

Gtousuut72, t72. \16.1?9, 159. l9l

I{

ij

.l

Valmistamme ja toimitamme myös- Heittopaikkojen sääntöjen m u kaiset

SUOJAHAKIT JA -VEBKOT- UUTUUTENA heittokehien LASI-

KU ITUSUOJAT

HEIIIOVftNEETKE I HAAT

- SAN DVIK-teräskeihäät esim.DIANA-80 naisten m aailm an e n n ätys-keihäs

- HELD-keihäät (Custom ll, lll)KErHÄÄNHErroN HARJotruspALLorKIEKOT

_ UUTUUS! M UOVIRAKE NTEIN E NKILPAKIEKKO 1 kg ja 2 kg

- Puukiekot harjoitus- ja kilpailu-käyttöön

KUULAT- Harjoituskuulat (siniset)- Kilpailukuulat (punaiset)- Kumikuulat sisähalleihin

MOUKARIT 2,5 kg, 4 kg, 5,44 kg, 6,25 kg,7,26 ks

T(ARHUKarhu-Tilan Oy, 06530 KERKKOO

-

a: 915 28440 Teex 1726

-

Itf

l

,ltlti

lt

III

III

{

I

I

J

rao t2l

ta1!8!rlzj t4 l2 rzt