Ekoilu on monelle kodin-laittajalle tapa elää s. 8

KOTI VIHREÄKSI

RUOKAKULTTUURI-ASIAMIES SUOSITTELEE

KOTIMAISTA S. 14

NÄIN TALO VAIHTAA KAUKOLÄMPÖÖN S. 16

TESTAUKSESSA KULUTUSMITTARI S. 22

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 1 2 0 1 1

3 Pääkirjoitus 4 Meidän talo

Uusi laki selkeyttää osakkaan ja taloyhtiön vastuita.

6 Kodin energiavinkit 8 Elämisen vihreä aate

Vihreät valinnat eivät ole ohimenevä muoti-ilmiö, vaan elämäntapa.

14 TapasimmeRuokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syvä-niemi kehottaa miettimään, mitä suuhumme laitamme.

16 Sähkölämmityksestä kaukolämpöönUrpo Martikainen vaihtoi lämmitys-järjestelmää.

20 Sähköposti 22 Hyvä palvelu

Lainaa kodin mittareita!Asiakkaat testasivat kulutusmittaria.

Uusi palsta!

Uusi palsta!

1•2011

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotMaksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi

NeuvontapalvelutEnergiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan jakäytön opastus sekä kulutus-,kosteus-, rakenne-, pintalämpötila- ja valaistusvoimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

KaukolämpöKaukolämpöön liittyminen09 617 2961Lämmönkäytön neuvonta09 617 2969Laskutus ja kulutuskyselyt09 617 2856

Helen-lehden osoitemuutoksetAsiakaspalvelu 010 802 802asiakaslehdet@helen.fi

Helsingin EnergiaVaihde 09 6171Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helenwww.helen.fi

Asiakaspalvelupiste, 3. krsma–pe 8.30–16Puhelinpalvelu ma–pe 8–18Kotitaloudet 010 802 802Yritykset 010 802 803Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804

VikailmoituksetSähkön jakeluhäiriöt 08001 80808Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602Ulkovalaistusviat 08001 73173Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin:• kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min.Hinnat sisältävät alv 23 %.

Pieni kulutus säästöä tärkeämpääEnergian säästö ja pieni energian kulutus eivät välttämättä ole sama asia. Äskettäin ostin alennusmyynnistä 200 euron takin 40 prosen-tin alennuksella. Säästinkö 80 euroa vai kulutinko 120 euroa? Ener-giansäästön ja energiatehokkuuden pohdinnoissa olemme saman-kaltaisten kysymysten äärellä.

Kodin lämmityksen kokonaistehokkuus on kolmen tekijän summa – kuinka paljon lämpöenergiaa talo tarvitsee, kuinka energiateho-kas itse lämmitystapa on ja miten asukas energiaa käyttää. Näistä lämmitystavan valinnalla on suurin merkitys lämmityksen energia-tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Helsingin alueella valta-osa on tehnyt parhaan mahdollisen valinnan – kaukolämmön. Yli 90 prosenttia kiinteistöistä kuuluu sen piiriin.

Lämmitysmuotoa valittaessa tulisi suosia lämmitystapoja, jotka ai-heuttavat pienimmän kulutuksen primäärilähteellä. Primäärienergia on luonnossa esiintyvää jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily ja erilaiset polttoaineet, kuten öljy, hiili, puu, maakaasu ja turve. Mitä tehok-kaampi energiatuotantoketju on, sitä pienempi on myös vaikutus alkulähteellä. Pieni kulutus alkulähteellä tarkoittaa parempaa koko-naistehokkuutta ja pienempiä päästöjä. Helsingissä kaukolämmitys on ekotehokkain lämmitystapa, koska se aiheuttaa pienimmän ku-lutuksen alkulähteillä ja sitä kautta pienet päästöt.

Energiaa ei tuoteta, jos sitä ei kuluteta. Kaiken lähtökohtana tulisi nähdä oma energian kulutus ja energian käyttöön liittyvät valinnat. Energiatehokkuus on siis meistä jokaisesta kiinni. Energian säästä-minen ei välttämättä vähennä kokonaiskulutusta. Tämän takia pi-täisi puhua energian pienestä kulutuksesta, ei säästämisestä. Hyvä valinta on se, mikä kuluttaa vähiten, ei se, mikä säästää eniten.

Niko Wirgentiusjohtaja

4

Painotuote

Helsingin Energialla on energia-alan tyytyväisimmät yksityis- ja yritysasiakkaat. Tulokset käyvät ilmi EPSI Rating -tutkimuk-sesta, jossa olemme sijoittuneet Suomen sähköyhtiöiden par-haaksi vuosina 2009 ja 2010.

Olemme tuloksista ylpeitä. Korkea asiakaspalvelun laatu on jo vuosia ollut kunnia-asiamme ja olemme panostaneet siihen. Myös Energiakeskuksemme tekemällä neuvontatyöllä on pit-kät perinteet ja palvelut ovat ainutlaatuiset koko Suomessa. Energian käytön neuvonnan tarve kasvaa jatkuvasti. Olemme laajentaneet osaamistamme ennakoivasti uusille alueille, muun muassa kodin valaistukseen ja eri lämmitysmuotoihin.

Päivittäisissä palvelutilanteissa onnistuminen vaatii tuekseen helppokäyttöisiä ja luotettavia tuotteita. Tuotteiden ja palve-luiden kehitystyö lähtee asiakkaiden tarpeista. Erilaiset vaih-toehdot takaavat sen, että jokainen asiakas voi löytää itselleen omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan tuotteen.

Korkea palvelun laatu on aina haaste myös henkilökunnalle ja sen osaamiselle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää meil-tä jatkuvaa uuden oppimista, kouluttautumista ja määrätie-toista tieto-taidon ylläpitoa toimintaympäristössä, joka muut-tuu varsin nopeasti.

Teillä, hyvät lukijamme, on asiakkainamme tärkeä tehtävä yh-teispelissämme ja sen onnistumisessa. Olette olleet innokkaas-ti mukana palveluidemme kehittämistyössä vuodesta toiseen. Saamme teiltä paljon palautetta: kiitoksia, kritiikkiä ja kehi-tysideoita. Palautteen avulla voimme luoda nykyistä parem-pia palveluita ja kehittyä entistä osaavimmiksi asiakaspalve-lun ammattilaisiksi.

Lämpimät kiitokset hyvin sujuvasta yhteistyöstä. Pidetään yh-teyttä jatkossakin!

Aurinkoisia talvi- ja kevätpäiviä toivottaen,

Heli-Anne Kivinen

asiakaspalvelupäällikkö

14

Paras palvelu syntyysujuvasta yhteispelistä

16

Ekoilu on monelle kodin-

laittajalle tapa elää s. 8

KOTI VIHREÄKSI

RUOKAKULTTUURI-

ASIAMIES SUOSITTELEE

KOTIMAISTA S. 14

NÄIN TALO VAIHTAA

KAUKOLÄMPÖÖN S. 16

TESTAUKSESSA

KULUTUSMITTARI S. 22L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I

1 2 0 1 1

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTIIlmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija:

Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki),

00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360,

www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo

Toimitusneuvosto: Mari Eskelinen, Jarmo

Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola,

Marko Riipinen, Eva Spiegel, Seija Uusitalo

Toimitus: Otavamedia Oy, Kynämies

Painopaikka: PunaMusta

Repro: Aste Helsinki Oy

ISSN1455-9528

Kannen kuva: Tommi Tuomi

Meidän talo

4

Mat

ti V

älim

äki K

uvit

us A

nssi

Ker

änen

Uusi asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1.7.2010. Laista on pyritty tekemään aikaisempaa selkeämpi. Toisaalta sen tarkoituksena on lisätä asumisen turval-lisuutta sekä kunnostustöiden suunnitelmallisuutta.

Remonteissa työnjaon perusteet ovat ennallaan. Osakas vastaa pääsääntöisesti asunnon sisäpuolisis-ta ja kuluvien osien korjauksista kun taas taloyhtiön vastuulla ovat esimerkiksi huoneiston lämpö, vesi ja viemäriputket.

Osakkaan kannalta keskeinen uudistus on se, että monista muutos- ja kunnostustöistä, joista en-nen riitti suullinen maininta, vaaditaan nyt kirjalli-nen ilmoitus taloyhtiölle. Tämä antaa luvan, vaatii lisäselvityksiä tai kieltää työn.

Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen kertoo, että tavoitteena on ehkäistä hankalien riitojen syntymistä.

– Ideana on, että esimerkiksi huo-nosti tehdyistä kylpyhuoneremonteista ja vesieristyksistä ei aiheutuisi ongelmia myöhemmin taloyhtiössä. Virheellisesti tehdyt osakasremontit aiheuttavat usein riitoja niin yhtiön sisällä kuin asuntokaupoissakin.

Hyvin suunniteltu ja kunnolla tehtyAnu Kärkkäinen painottaa, että kun kirjallisesta sel-vityksestä käy selville, kuka tekee, mitä ja milloin, yhtiöllä on aikaisempaa parempi mahdollisuus arvi-oida, vaikuttaako hanke jotenkin koko taloyhtiöön. Uudistuksen tavoitteena on ohjata osakkaita suun-nittelemaan remonttinsa paremmin sekä käyttämään ammattitaitoisia työntekijöitä.

– Kannattaa olla tarkkana, ketä erilaisiin remont-titöihin pestaa. Remontin teettäjä on esimerkiksi oi-keutettu kotitalousvähennykseen vain, mikäli palve-luntarjoajalla on Y-tunnus.

Yrityksen luottotiedot on myös hyvä tarkistaa. Ei ole mitenkään harvinaista, että ongelmien ilmenty-essä remontin tekijöitä ei tavoitakaan enää mistään.

– On myös muistettava, että sähköasennuksia saavat tehdä vain laillistetut sähkömiehet.

MONISTA MUUTOSTÖISTÄ

VAADITAAN KIRJALLINEN ILMOITUS.

Uusi laki muuttaa käytäntöjä taloyhtiössä. Osakkaan on nyt ilmoitettava yhtiölle huoneistonsa kunnostustöistä kirjallisesti etukäteen. Myös taloyhtiön on kerrottava aikaisempaa tarkemmin tulevista remonteista sekä tehdyistä töistä.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki ohjaa suunnitelmallisuuteen

Pistorasia, lieden asentaminen, hanan vaihto…Kirjallinen ilmoitus vaaditaan nyt myös monista sel-laisista töistä, jotka saattavat tuntua äkkiseltään aika pieniltä. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat esi-merkiksi uuden pistorasian asentaminen, kiinteälii-täntäisen lieden asentaminen, hanan vaihtaminen sekä parketin tai laminaatin asentaminen muovi-maton tilalle.

– Näissäkin tapauksissa asiaa on ajateltu talo-yhtiön kannalta. Ammattitaidottomasti tehdyt säh-kötyöt voivat olla vaarallisia ja vahingoittaa myös koko talon sähköjärjestelmää. Vääränlainen hana voi aiheuttaa ääni- ja paineongelmia muissa asunnois-

sa. Alakerran asukkaat joutuvat kärsi-mään, jos parketti- tai laminaattilatti-an askeleristystä ei ole tehty kunnolla, Anu Kärkkäinen selvittää.

Pääsääntönä on, että yhtiö tai isän-nöitsijä ei saa periä maksua esimerkiksi hanan vaihdon kaltaisten pienten töi-den ilmoitusten käsittelystä.

– Mikäli osakkaan ilmoitus on selkeä ja siitä il-menee, että hana on tyyppihyväksytty ja hanan asen-taa putkiliike, ei osakkaalta voi peritä ilmoituksesta maksua. Remonteissa, joissa ilmoituksen piirustus-ten tai työselityksen tarkistaminen vaatii esimerkiksi ulkopuolinen asiantuntijan käyttöä, osakkaalta voi-daan periä käsittelymaksu.

Missä taloyhtiössä mennään?Laki asettaa uusia vaatimuksia myös taloyhtiölle. Sen on nyt esitettävä yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden kunnostustarpeista. Lisäksi laki edellyttää kirjallista selvitystä siitä, mitä huomat-tavia kunnostustöitä taloyhtiössä on aiemmin tehty.

– Monesti taloyhtiöissä ryhdytään isompiin re-montteihin vasta aivan viime tingassa. Tällöin re-montit ovat yleensä huomattavasti hankalampia ja kalliimpia verrattuna siihen, että ne olisi käynnistet-ty ajoissa sekä suunniteltu ja kilpailutettu kunnolla.

5

Osakkaan on tehtävä kirjallinen ilmoitus taloyhtiölle monista sellaisistakin asuntoon kohdistuvista muutos- tai kunnostustöistä, joista ennen riitti suullinen maininta. Katso tarkemmin: www.taloyhtio.net/lakitieto/uusiasuntoosakeyhtiolaki/huoneistoremontit.Taloyhtiön on esitettävä yhtiökokouksessa selvitys seuraavan viiden vuoden kunnostustarpeista ja aiempina vuosina tehdyistä huomattavista korjauksista.

Uusi taloyhtiölaki– Uuden kunnossapitotarveselvityksen ideana

on ohjata taloyhtiöitä suunnitelmallisempaan sa-neeraukseen. Se on myös hyvä dokumentti isän-nöitsijäntodistuksen rinnalla, kun asuntoa ollaan myymässä, Anu Kärkkäinen kertoo.

Parempi tiedonkulkuLaki tuo myös muita yksittäisiä muutoksia. Esi-merkiksi kutsuaika yhtiökokoukseen kasvaa vii-kosta kahteen viikkoon.

– Vuokralla asuvat voivat aiempaa useammin osallistua yhtiökokouksiin ilman äänestysoikeutta,

mikäli niissä käsitellään järjestyssääntöä tai tulevia remontteja. Laissa pyritään siihen, että vuokralla asuvat saavat ajoissa tiedon tulevista remonteista.

Uutta on myös se, että yhtiö on vastuussa asuntoon asentamastaan lattialämmityksestä. Ai-kaisemmin se vastasi vain vesikiertoisesta lattia-lämmitysjärjestelmästä.

– Lisäksi jälkikäteen asennetun hissin kus-tannukset eivät jakaudu enää osakkaiden kes-ken pinta-alan mukaan, vaan ylempänä asuvat joutuvat maksamaan enemmän, Anu Kärkkäi-nen mainitsee.

Ota talteen Kodin energiavinkitKäy noutamassa hyödyllinen Kodin ener-giavinkit -esite Energiakeskuksesta. Löydät esitteen myös netistä osoitteesta www.helen.fi /energia/energiansaasto.html.

Esite jakautuu kolmeen pääaiheeseen: sähköturvallisuus, energian järkevä käyttö sekä lajittelu ja kierrätys. Saat esimer-kiksi tietoa kuinka välttää kodin sähköpa-lot, miten saat kodin viihde-elektroniikan

sähkönkulutuksen kuriin sekä mihin toimittaa sähkö- ja elektroniikkaro-mut.

Esite on saata-villa sekä suomen- että ruotsinkieli-senä. Lisäksi siitä on tulossa eng-lanninkielinen versio.

Höyrystä on tullut muoti-ilmiö niin erilaisten pintojen kuin vaatteidenkin puhdistuksessa. TTS-Työtehoseura kokeili kahta markkinoilla olevaa pesukonetta, jotka markkinoivat höyryn tehosta-vaa vaikutusta puhdistuksessa ja raikastuksessa.

Markkinoilla on tällä hetkellä kaksi pe-sukonetta, jotka hyödyntävät höyryä. LG F1480QDS -pyykinpesukoneessa on ta-vallisten pesuohjelmien lisäksi valinnainen höyrytoiminto, joka lupaa tehdä pyykistä

Tule kuulemaan parhaat vinkit energian järkevään käyttöön sekä kodinkoneiden valintaan. Jo pienillä teoilla säästät ym-päristön lisäksi myös euroja.

Mihin kotona oikein kuluu sähköä? Miten voit itse vaikuttaa sähkönkulu-tukseen? Oletko aikeissa uusia pesu-koneesi?

Tervetuloa Energiakeskukseen kuulemaan ja keskustelemaan ener-gian järkevästä käytöstä. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja sekä tutustu-minen Energiakeskuksen kodinko-nenäyttelyyn. Saat vinkkejä energiate-hokkaiden kodinlaitteiden valintaan, sijoittamiseen, käyttöön ja hoitoon.

syväpuhdasta ja tuhota samalla punkkeja ja bakteereja. Koneessa on myös pikaraikas-tusohjelma, joka väittää raikastavansa ryp-pyiset vaatteet höyryllä 20 minuutissa.

Electroluxin EWF 167580 -pyykinpesu-koneessa höyryohjelmat on tarkoitettu pel-kästään kuivien vaatekappaleiden höyryttä-miseen vähentämään ryppyjä ja tuoksuja.

Mitä kokeiltiin?TTS-Työtehoseuran erikoisasiantuntija Anneli Reisbacka kokeili Electroluxin pe-sukoneen höyryohjelmista puuvilla- ja si-liävät-ohjelmia kuiville puuvilla- ja poly-esteripaidoille. Yhtä paitaa käsiteltäessä

Vaatteiden höyrykylpy

Tervetuloa kodin energiainfoon

jäännöskosteus oli noin 6 % eli melko kostea, kuutta paitaa kerralla käsiteltäessä sopivan kostea 2–3 %. LG-pesukoneessa höyryraikastusohjelmalla paitoihin jäi kos-teutta 5–6 %. Lisäksi kosteus jakautui jois-sakin paidoissa epätasaisesti. Vaatteet pitää höyrykäsittelyn jälkeen vielä ripustaa vaa-tepuulle ja tarvittaessa silittää.

Raikastusohjelmien lisäksi pestiin 4 kilo-grammaa likaista puuvillapyykkiä LG:n pe-suohjelmilla, joissa oli lisätoimintona höy-rypesu.

Höyryn lisäarvo käyttäjäkohtainen Anneli Reisbackaa pyykinpesukoneiden höyryraikastustoiminnot eivät vakuutta-neet. Hän toteaa, että vastaavan tuloksen saa kuivausrummulla valitsemalla ohjel-man, joka jättää pyykin silityskosteaksi.

LG:n koneessa höyryn käyttö pesussa on sidottu tiettyihin ohjelmiin. Höyrytoiminto ei pitkitä ohjelmien kestoja eikä lisää ener-giankulutusta, vaikka ohjelmat itsessään ovat hyvin pitkiä. Pesutuloksesta on vaikea arvioida, mikä osuus on höyryn ja mikä korkean lämpötilan ansiota.

– Puhtaan lopputuloksen saamiseksi tar-vitaan vettä, pesuainetta, riittävää lämpöä sekä mekaanista käsittelyä. Monesti huono pesutulos johtuu liian matalista lämpöti-loista, ja jo lämpötilan nostaminen riittää, että pyykki puhdistuu.

Anneli Reisbacka toteaa, että ilman höyryä pärjää, mikäli hyödyntää monipuo-lisesti peruspesukoneen eri ohjelmia.

TTS jatkaa höyrypesukoneiden testa-usta. Tarkoitus on vielä tutkia, mikä vaiku-tus höyryllä on vaativien likojen puhdis-tuksessa.

© V

äinö

Tei

ttin

en

6

Kodin energiavinkit

Energiansäästövink-

keihin voit tutustua

myös osoitteessa

www.energianeuvoja.fi

Energia-aiheiset tilaisuudet järjestetään

Tiistaina 22.3.2011 klo 13–15– tietoiskut klo 13.30, 14.00 ja 14.30

Keskiviikkona 23.3.2011 klo 17–19– tietoiskut klo 17.30, 18.00 ja 18.30

Paikka: Helsingin Energia, Sähkötalo, Energiakeskus, Malminrinne 6, 3. krs

Ilmoittaudu viimeistään 15.3. mennessä joko sähköpostitse energiailta@helen.fi tai soittamalla 09 617 2721/Tarja Seppänen. Yhteen tilaisuuteen mahtuu maksimissaan 60 henkeä.

Tervetuloa!

1. Olen vaihtamassa nykyiset sähkölämmittimet uusiin. Mitä toimin-nallista eroa käytön kannalta on yhdistelmälämmittimillä ja sulje-tuilla lämmittimillä? Minulla on samassa tilassa ilmalämpöpumppu.

Suljettu lämmitin on säteilylämmitin ja yhdistelmälämmitin on pääsään-töisesti läpivirtauslämmitin, mutta jossain määrin myös säteilylämmitin. Suljettu lämmitin on pinta-alaltaan noin kaksinkertainen verrattuna saman tehoiseen yhdistelmälämmittimeen. Käytön kannalta suurin ero on siinä, että yhdistelmälämmitin kierrättää ilmaa. Ottaessaan korvausilman lattia-tasolta myös lattialla oleva pöly lähtee kiertoon, mikä ei pölyallergikon kannalta ole hyvä asia. Yksi lämmittimen valinnan periaatteista on, että sen tulisi olla suurin piirtein yhtä leveä kuin ikkunan valoaukko, jolloin se estää ikkunan kylmettämän ilman pääsyn lattialle.

Ilmalämpöpumpun kannalta lämmittimen tyypillä ei ole merkitystä, kunhan termostaatti toimii kunnolla ja on säädetty muutaman asteen alemmaksi kuin lämpöpumpun lämpötila-asettelu. Näin tehdään tilaa il-malämpöpumpun tuottamalle halvemmalle lämpöenergialle.

2. Asumme 73 m² kerrostaloasunnossa ensimmäisessä kerroksessa. Olemme ihmetelleet sähkön kulutuksen suuruutta, joka on kahdessa kuukaudessa 600 kWh. Varustuksiin kuuluu koneellinen ilmastointi sekä pesuhuoneen lattialämmitys, joka on säädetty pienimmälle mahdolliselle. Myös koneellinen ilmastointi on säädetty normaali-oloissa pienimmälle. Viekö koneellinen ilmastointi paljon sähköä?Myös ulkoseinissä on ilmeisesti jokin lämmityskaapeli. Onko lämmi-tyskaapelin sähkönkulutus asukkaan maksettava?

Asunnossa, jossa on lattialämmitys sekä koneellinen ilmanvaihto, sähkön-kulutus voi olla hyvinkin suurta. Esimerkiksi 6 m² kokoinen lattialämmitys voi kuluttaa sähköä vuodessa noin 1 000–3 000 kWh käyttötottumusten mukaan. Kulutukseen vaikuttaa lisäksi kylpyhuoneen sijainti asunnossa ja talossa sekä ilmastointi ja oven aukiolo. Ilmastointi puolestaan vie sähköä keskimäärin 1 800 kWh/vuosi. Siihen vaikuttaa ilmanvaihdon voimak-kuus, mutta myös sisääntuloilman lämpötilasäätö.

Oman asunnon sähkönkulutus kannattaa käydä arvioimassa osoit-teessa: www.helen.fi /energia/energiakeskus.html kohdasta Arvioi kulu-tuksesi. Ulkoseinän lämmityskaapelin energiankulutus ja osuutesi siitä sinun on hyvä varmistaa isännöitsijältä.

3. Ulkovalaisimissamme on kirkas muovikupu ja sen päällä metallinen lieriö, joka suojaa lamppua kastumiselta. Minkälainen energiasäästölamppu on suositeltava?

Ulkona on suositeltavaa käyttää ulkokäyttöön tarkoitet-tuja lamppuja. Vaihtoehtoja löytyy sekä pienloiste-, led- ja halogeenilampuista. Tarkista siis lampun pakkausmer-kinnöistä, että lamppu soveltuu ulkokäyttöön ja kestää myös alhaisempia käyttölämpötiloja.

Kysy Erkiltä

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen: energiakeskus@helen.fi . Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi .

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät kotitalouksien energiankäyttöön.

Tutustu KodinkoneoppaisiinHelsingin Energian Energiakeskuksesta saat vertailutietoa kaikista Suomen markkinoilla olevista kodinkoneista. Kodinkoneoppaista löydät laitteiden mitat, sähkönkulutuksen, energiamerkinnät ja hinnat. Tiedot perus-tuvat maahantuojien tietoihin.

Kodinkoneoppaiden lisäksi kannattaa tu-tustua eri kodinkoneiden valintaohjeisiin. Ne opastavat, mihin kannattaa kiinnittää huomio uuden kodinkoneen hankinnassa. Mikäli olet esimerkiksi hankkimassa uutta jääkaappi-pakastinta, mittaa ensin käy-tettävissä oleva tila keittiössäsi ja vertaa, mitkä mallit siihen sopivat.

Energiakeskus päivittää kodinkoneop-paita jatkuvasti. Vertailutiedot lattialiesistä, keittotasoista, kalusteisiin sijoitettavista uu-neista, mikroaaltouuneista, yleiskoneista sekä monitoimikoneista on juuri päivitetty!

Hae oma oppaasi sekä kodinkoneiden valintaohjeet Ener-giakeskuksesta tai netistä osoitteesta www.helen.fi /energia/kodinkoneoppaat.html.

7

Rakenna ja remontoi -messuilleLauantaina 26.3.2011 klo 10–15 järjes-tetään Helsingin Rakennuskeskuksessa Rakenna ja remontoi -messut. Esillä on rakennus- ja remonttitarvikkeita sekä pal-veluita 130 näytteilleasettajalta sekä tuote-esitteitä 630 eri yrityksen tuotteista. Näytteilleasettajien edustajat kertovat tuot-teistaan ja palveluistaan, ja kävijöillä on mahdollisuus saada tietoa laadusta, hin-noista ja teknisistä ratkaisuista.

Paikalla on myös Helsingin Energian asiantuntija, joka kertoo kodinkoneiden valinnasta ja käytöstä sekä opastaa ener-gian järkevään käyttöön.

Helsingin RakennuskeskusRuneberginkatu 5, 2. krs(Sisäänkäynti Eteläinen Rautatiekatu 12)

8

Koti alk

9

Kirs

i Riip

inen

Kuv

at T

omm

i Tuo

mi

Kun koti alkoi ekoilla, mummolta peritty lipasto pääsi kunniapaikalle ja suvussa kulkeneet räsymatot keittiön lattialle. Kierrätyksestä tuli elämäntapa ja energiankulutuksen seuraamisesta joka talouden juttu.

koi Veera Mollin ja Timo Santalan kaksio Helsingin Kumpu-lassa voisi olla mistä tahansa retroa esittelevästä sisustusleh-destä. Koti vilisee hauskoja yksityiskohtia. Nuoripari viih-tyy kotona ja on valmis näkemään vaivaa, että se on oman-näköinen.

Puutalon toiseen kerrokseen noustaan jyrkkiä lautarap-pusia pitkin. Veera Moll on varannut heti eteiseen villasuk-kia vieraita varten. Asuntoa ei talvipakkasilla lämmitetä ylen määrin. Isäntäväen mielestä ei ole mikään ongelma pitää sisällä villapaitaa ja lämpimiä sukkia.

Viihtyisässä kodissa lähes kaikki on kierrätettyä. Aloite-taan vaikka keittiöstä, joka on ahkerasti kokkaavalle paris-kunnalle hyvin tärkeä.

Kaapisto oli keittiössä valmiina. Sitä vastapäätä on hyvä paikka sohvalle, jonka Timo Santala löysi Keltaisen Pörssin ilmaispalstalta. Pöytä on kirpputorilta.

Raikkaat räsymatot on tuotu mökiltä, ne kuuluivat aikoinaan Timon isovanhemmille.

Hyllylle mahtuu kokonainen kokkauskirjasarja, joka löytyi suvun kesäpaikan läheltä Lappeenrannan Hyötyhal-lin ilmaislaarista.

Astiat ja ruokatarvikkeet ovat näkyvillä, ryynit ja jauhot on kaadettu vanhoihin lasipurkkeihin ja metallisiin rasioi-hin on piilotettu mausteita.

– Kun kaikki on näkyvillä, mikään ei hautaudu ja unohdu kaapin kätköihin.

Nuorten aikuisten koti ekoileeVeeran ja Timon koti ei ole mikään kummajainen, etenkin jos puhutaan nuorten aikuisten asunnoista. Sisustussuunnit-telija Heidi Sysimiilu tietää, että ekologisuudesta on tullut niissä yhä isompi juttu. Omaan kotiin muuttavat nuoret ottavat ympäristöasiat huomioon jo kotinsa suunnittelussa.

� ƣ ll a

10

Ekologisuuden ajatukset ovat siirty-neet myös harrastuksiimme. Jo marras-kuusta asti käytettyjä urheiluvälineitä myyvissä kaupoissa on käynyt huiske. Kauppiaat ehtivät hädin tuskin kirjata sisään tulleen lumilaudan muistiin, kun se viedään käsistä.

Kuluneena lumisena talvena myös käytetyt luistimet ja sukset on myyty eteenpäin ennätysnopeasti.

Käytettyjä lumilautoja ja merkkivaatteita

Erityisen nopeasti omistajaa vaih-tavat lasten urheiluvälineet. Ne ovat monesti aivan uudenveroisia, koska lapset kasvavat nopeasti ja tarvitsevat jo seuraavana talvena isommat.

Onko kukaan muuten kuullut, että nykykoulussa kukaan arvostelisi, jos luokkakaverilla on käytettyinä hankitut luistimet?

Sysimiilu toimii sisustussuunnittelun opettajana Sisustusakatemiassa.

– Moni sisustaja pohtii nykyään, miksi pitäisi ostaa aina uutta, kun vanhaa ja hyvää kunnostamalla selviää hyvin. Muutenkin on huomattu, että ennen tehtiin laadukasta ja kestävää jälkeä.

Kaukaa tuotujen tavaroiden hiilijalan-jälkeäkin mietitään. Yhä useammassa keit- tiössä näkee nykyään vanhoja suomalaisia puutuoleja ruokapöydän ympärillä. Eikä hait-taa, vaikka tuolit olisivat eriparia, päinvastoin. Uusi maalipinta tekee ruokailuryhmästä haus-kannäköisen.

– Vinkkaan itse asiakkaita ja kurssini oppilaita muistamaan, että vanhasta saa kun-nostamalla niin uudennäköistä kuin haluaa. Moni kuitenkin mieltyy vanhannäköiseen, jopa niin, että kaupoissa näkee tavaroita, joista on hiekkapaperin avulla tehty ”vanhoja”.

Sysimiilu tietää, että sisustuksessa hae-taan pysyvää tyyliä. Kaikkea ei haluta panna uusiksi muutaman vuoden välein – tai jos tavaroita uusitaan, niitä haetaan kirppareilta tai vaihdetaan kavereiden kesken.

Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa tai halua kiertää kirppareita. Hän muistuttaa, että onneksi tavara vaihtuu myös netissä. Sieltä saa huudettua itselleen vaikka aidon itämai-sen maton.

Kaupunkipyöräily on siistiäEkologinen elämäntapa on Veeran ja Timon kodissa itsestään selvää.

– Ympäristöarvot tulevat minulle lap-suudenkodista. Omasta mielestäni on hassua puhua lajittelusta tai kierrätyksestä. Eikö niiden pitäisi olla automaattisesti osa arkea? Veera Moll pohtii.

Retroteema jatkuu olohuoneessa. Kau-niisti patinoitunut, Ilmari Tapiovaaran suunnittelema ruokailukalusto on mummon vanha, samoin kaunis lipasto. Pitkä rivistö lp-leyjä on suurimmaksi osaksi divareista, levy-hylly Timon isän vanha.

Vanhat matkalaukut toimivat mainosti säilytystilana ja C-kasetit seinäkoristeena.

Kaikki vaatteet eivät mahdu pieneen kaap-piin, joten osa niistäkin roikkuu hauskasti näkyvillä makuusyvennyksessä. Sänky on kul-keutunut tänne Timon sukulaisilta.

Moni Veeran vaatteista on mummon perintöjä, myös uusin löytö, jokasäänsaappaat.

Ne ovat nyt ahkerassa käytössä, sillä Veera liikkuu jalkaisin, pyörällä ja julkisilla liikenne-välineillä. Autoa ei tässä huushollissa ole, eikä Veera ole ajanut edes ajokorttia.

– Minulla ei ole kokemusta ovelta ovelle -matkustamisesta, vanhemmillanikaan ei ollut autoa. Mökille mentiin bussilla ja loppumatka raahauduttiin miten kuten kaikkien tavaroi-den kanssa.

Pyöräilyä he eivät edes miellä ensisijaisesti ekoiluksi: se on siistiä ja näppärin tapa siirtyä paikasta toiseen.

Viherpesua vai oikeaa vaikutusta?Samanlainen elämäntapa on yleinen koko kaveripiirissä. Jos tarvitaan jotakin, ensin kysytään kavereilta ja sukulaisilta, sen jälkeen lähdetään kirppareille: miksi ihmeessä ostaisi uutta, kun käytettynä saa halvemmalla. Usein se on myös laadukasta.

Kotiin ei haluta hankkia halpaa, jonka kestävyydestä ei ole takuuta.

LP-levyt ovat löytyneet divareista ja levyhylly on peräisin isältä.

11

– Opiskelijabudjetilla ei osteta kolmen-tonnin sohvia, Veera Moll heittää.

Hän harmittelee, että nykyään ei aina voi olla varma, onko kallis varmasti laa-dukasta. Esimerkiksi jotkut vaatemerkit ovat olleet pettymyksiä: hintava T-paita on kulahtanut jo muutaman pesun jälkeen.

– Jos joskus tulen hankkineeksi jota-kin edullisista vaateketjuista, mainitsen tästä kaveripiireissä lähes häpeillen tyyliin ”kun nyt satuin kävelemään ohi ja tämä osui silmään”.

Veera ja Timo eivät väheksy dyykkaus ta, päinvastoin. Timo löysi jokin aika sitten jätelavalta ison laukun, josta tuli yksi Veeran suosikeista. Sen sisälle uppoaa näppärästi vaikka läppäri.

Uutisia seuratessaan Veera sanoo silti toisinaan pohtivansa, mitä merkitystä yksit-täisten ihmisten ekologisuudellaan lopulta on. Poliittinen päätöksenteko on kuitenkin paljon oleellisempaa.

– Toivon silti, että yksilöiden asenne-muutokset vaikuttavat vaikka pienellä vii-veellä myös suurempiin päätöksiin.

Keittiössä tarvikkeet saavat olla reilusti esillä. Vanhat purkit retroilevat kaappien päällä.

C-kaseteista voi tehdä taidetta seinälle.

Tilkuista tehty upean värikäs ryijy on isännän isoäidin käsialaa.

12

Veera Moll on pohtinut, että voisi itse-kin vielä tsempata. Viimeksi hän päätyi aja-tukseen täyttäessään kasseja, jotka ovat täynnä kirpputorille lähtevää tavaraa. Niin paljon hukkaostoksia!

– Toisaalta olen sitä mieltä, että ei kai-kesta kivasta tarvitse luopua. Olennaista on se, että arvostaa ja pitää hyvää huolta siitä mitä omistaa, jotta käyttöikä olisi mahdolli-simman pitkä.

Matkustuksessa hän on alkanut tutkia lähialueita. Silloin ei tarvita ison hiilijalan-jäljen lentoja vaan reissun voi tehdä vaikka junalla.

Maltillista vihertymistäNiin hauska kuin Veeran ja Timon koti onkin, kaikki eivät olisi valmiita yhtä innok-kaaseen retroiluun – tai vaikka arkeen ilman autoa. Ekovalintoja voi tehdä paljon maltilli-semmin, joskus puoliksi pakolla: kouluikäis-ten vanhemmat tietävät kuulevansa saarnan jälkeläisiltään, jos kodissa palaa muita kuin energiansäästölamppuja tai kompostijätettä on heitetty sekajätteiden sekaan. Ekologia

on nimittäin marssinut paitsi kotitalouksiin, myös tärkeäksi osaksi kouluopetusta.

Sysimiilu muistuttaa, että mukavuudenha-luinen keski-ikäinen voi vihertää myös kodin-konekaupassa. Kun vanha pesukone hajoaa korjauskelvottomaksi, uutta hankittaes sa on

järkevää katsoa hintalapun lisäksi laitteen energiankulutusta. Kestävyyttäkin kannattaa arvostaa: halvin mahdollinen ei lopulta ole edullisin, jos sen joutuu kärräämään kaato-paikalle parin kolmen käyttövuoden jälkeen.

Autokaupassa kulkupelistä tarkistetaan, miten paljon se kuluttaa bensaa ja mitkä ovat päästölukemat.

Julkisesta keskustelusta on jo vuosia saanut huomata, miten paljon suomalaiset pohti-vat energiaratkaisuja. Lämpö halutaan pitää sisällä eikä hukata fuskaavista ikkunoista ulos harakoille.

Ekologia tuli tällä kertaa kotiin jäädäk-seen.

KALLIS EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ LAADUKASTA.

Vanhoissa tavaroissa on hauskan ulkonäön lisäksi usein

tarina. Matkalaukut voi jättää reilusti esille, ja samalla ne

toimivat säilytystilana.

Umpipuinen vanha lipasto on varmasti nähnyt

monenlaista elämää.

13

Koti on alkanut vihertää myös käytännössä, minkä voi lukea tilastoista. Esimerkiksi luomun kulutus kasvoi koko viime vuoden, vaikka maa poti talouskriisiä.

– Mitä helpommiksi ekologiset valin-nat on tehty, sitä useammin myös päädymme niihin, kertoo tutkimusprofessori Eva Heiska-nen Kuluttajatutkimuslaitokselta.

Kun luomua on kaupoissa reilusti esillä, sitä siirtyy myös ostoskärryyn, ja kun keräys-pisteet ovat joka taloyhtiössä, jätteiden lajittelu muuttuu itsestään selväksi.

Toisten esimerkki vaikuttaa meihin. Mitä myönteisemmäksi ja yleisemmäksi ekologinen elämäntapa muuttuu, sitä helpompi oma kulu-tus on mukauttaa ekologiseksi.

Edelleen kaipaamme tukea ekologisiin valintoihin – oli kysymys sitten kierrättämi-sestä tai vaikkapa energiansäästämisestä.

– Ongelmana on, että ekologisuuden hyötyä ei voi mitata. Sähkölasku kyllä piene-nee, kun olemme valmiita pudottamaan läm-pötilaa emmekä polta valoja turhaan, mutta oman osuuden mittaaminen esimerkiksi ilmas-tonmuutoksessa on jo toinen juttu.

Tarina voittaa liukuhihnanTavaroiden kierrätys helpottui, kun kirpputo-rishoppailu muuttui hovikelpoiseksi ja lähes kaikissa piireissä hyväksytyksi.

Suomen 1990-luvun lama toi kirpparit, joita silloin yleisesti kutsuttiin realisointikes-kuksiksi, hyville kauppapaikoille. Eikä niihin sen jälkeen ole ollut mikään häpeä piipahtaa.

Heiskanen huomauttaa, että kuluttajat ovat alkaneet pitää tavaroista, joihin liittyy jokin tarina. On paljon innostavampaa nostaa pöy-

Tuuma muuttui toimeksi

• Nimekkäät merkkivaatteet – suomalaiset klassiset ja uudet (esimerkiksi Marimekkoja Ivana Helsinki)

• Muodissa olevat tuotteet, vaatteet ja asusteet • Tavalliset työ- ja arkivaatteet

Mitä ei kirpparilta löydä?• Miesten kenkiä, numero 43. Miehet kävelevät kenkänsä puhki.

UFF:n kysytyimmät

dälle mummolta peritty vaasi kuin liukuhihnalla sarjatuotantona valmistunut maljakko.

Pääkaupunkiseudulla kierrätetyn tavaran imagoa on nostanut Helsingin Hietalahden torille levittyvä kirppari, jossa monet julkki-set myyvät tavaroitaan. Media muistaa tehdä siellä kesäjuttua hyväntuulisista ihmisistä, jotka auringonpaisteessa hehkuttavat torin hienoa ilmapiiriä.

Heiskanen arvelee, että pintamuodin kiivas tahti rohkaisee käymään kirpparilla. Nykyään on yhä hankalampi sanoa, mikä oikeasti on muodikasta ja mikä mennyttä. Vanhannäköi-nen vaate voikin olla aivan uusinta uutta. Entä sitten värit? Omaa lempiväriä ei yhtäkkiä enää löydäkään vaateketjujen rekeistä.

– Esimerkiksi UFF tekee suuren palve-luksen, kun se lajittelee vaatteet valmiiksi eri värien mukaan.

Heiskanen ei kuitenkaan usko, että kirp-parit tai vintage-liikkeet alkaisivat hallita shop-pailua. Suuri osa ihmisistä ei jaksa nähdä vaivaa tavaroiden hankkimiseen. Silti se ei estä heitä poikkeamasta kierrätetyn tavaran liikkeeseen, kun sellainen sattuu sopivasti matkan varrelle.

Lisävauhtia fengshuista ja downshiftaamisesta Maailmalta on lennähtänyt uusia ilmiöitä, jotka ovat kaikki helpottaneet ekologisuuden yleistymistä.

Fengshuin harmonia on opettanut meitä karsimaan ylenmääräistä krääsää ympäriltä.

Myös downshiftaamisella, tahdin hidasta-misella motolla ”vähemmälläkin pärjätään”, on ekologiset vaikutuksensa. Myös slow-liike joh-dattaa meitä ekologisuuteen. Slow-eläjät vält-tävät hötkyilevää elämäntapaa, elävät ekologi-semmin tässä hetkessä.

Trendiksi on noussut myös lähiruoka, jota käydään ostamassa keskustojen kivijalka-liikkeistä. Pienissä korttelikaupoissa myydään lähellä tuotettuja lisäaineettomia tuotteita.

Ruokapiiritkin saavat mukaan yhä uusia jäseniä. Ne tilaavat yhdessä valitsemiltaan tuot-tajilta vaikkapa lihaa tai kasviksia.

Aiemmin kerroimme, että teemme ekovalintoja, mutta nykyään toimimme yhä useammin näin myös käytännössä. Tukea ja tietoa tarvitaan silti lisää, sillä esi-merkiksi omaa osuuttamme ilmastonmuutokseen on mahdotonta laskea.

© Petra A

ntila

© Petra A

ntila

Pian vuoden päivät MTK:n ruokakulttuuriasiamie-henä toimineelle Anni-Mari Syväniemelle ruoka on tärkeä asia.

– Tärkeä, mutta ei haudanvakava. Ruokaan pitää osata myös suhtautua rennosti, nainen painottaa.

Ideoija ja innostajaAnni-Mari Syväniemi on työskennellyt ruuan parissa koko elämänsä. Kotitalousopettajaksi valmistumisen jälkeen tie ei vienyt perinteisesti kouluun ja oppilai-den eteen, vaan Keskon koulutuskeskus K-instituu-tin ja aikuiskoulutuksen kautta Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtajaksi ja vuosi sitten MTK:hon. Nyt Syväniemen päivät täyttää suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin edistäminen.

– Valistaminen ja innostaminen ovat aina olleet minulle luonteenomaista puuhaa. Tykkään heitellä välillä villejäkin ideoita, Syväniemi tunnustaa.

Tiedä, mitä syöt sopisi hyvin Syväniemen motoksi, niin vakuuttavasti hän asiasta puhuu. Suomalaista ruokaa hän pitää erityisen turvallisena.

– Meillä on upea puhdas luonto, joka tarjoaa suo-malaisille tuotteille loistavat kasvuolot. Ruokaketjussa on alkutuottajasta alkaen runsaasti osaamista ja ymmär-rystä siitä, millaista hyvä ja laadukas ruoka on. Tuotan-toa myös valvotaan meillä pellolta pöytään asti.

Syväniemi laajentaa ajatusta myös eettisten kysy-mysten puolelle.

– Haluan syödä kasviksia, joita on kasteltu puh-taalla vedellä, ja joiden tuotannossa mukana olevia työntekijöitä on kohdeltu hyvin.

Rakkaus suomalaista ruokaa kohtaan tulee vahvasti esiin Syväniemen kanssa jutellessa, mutta ei hän tuon-tiruuan vastustajaksi silti julistaudu.

– En tietenkään, ruokakulttuuriasiamies naurahtaa. – Tykkään itsekin syödä silloin tällöin mandariineja

ja juoda appelsiinimehua, niin kuin useimmat ihmiset. En tee tätä työtä tuontiruokaa vastaan vaan kotimai-sen ruuan puolesta.

Läheltä ja luomuaRuuan alkuperä puhuttaa muitakin kuin ruokakult-tuuriasiamiestä.

– Lähi- ja luomuruoka ovat nyt kysyttyjä. Ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja hakevat aitoja asi-oita: makua sekä laatua, Syvänimi linjaa.

Tästä huolimatta meillä ollaan esimerkiksi luomu-ruuan kulutuksessa huikeasti muuta Eurooppaa jäljessä.

Tiedä, mitä syöt!Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toivoo, että jokainen meistä tietäisi, mitä suuhunsa laittaa.

Paul

a Ri

stim

äki K

uva

Jorm

a M

arst

io K

uvit

us P

etra

Ant

ila Vain noin prosentti kau-poissa myytävistä tuotteista on luomua. Optimistinen Syväniemi näkee kuitenkin valoa tunnelin päässä.

– Vaikka luomua on tällä hetkellä tarjolla liian vähän kysyntään nähden, kehitys on menossa hyvään suuntaan: esimerkiksi mai-tohyllyn luomutuotteet ovat lisääntyneet vauhdikkaasti. Hyvä esimerkki luomun arvostuksesta on myös Helsingin viime vuonna tekemä ruokastrategia. Sen mukaan vuoteen 2015 mennessä jo puolet kaupungin päiväkodeissa tarjottavasta ruuasta on luomua.

Lähiruuan Syväniemi määrittelee suomalai-seksi, mahdollisimman lähellä tuotetuksi ruuaksi, jonka tuottaja tai tekijä tunnetaan.

– Lähiruuan saatavuus on haaste, koska pienten toi-mijoiden on vaikea saada tuotteitaan kauppojen hyllyille.

Syväniemi kannustaa kuluttajia kysymään ja vaa-timaan haluamiansa tuotteita myyntiin nykyistä aktii-visemmin.

– Suomalainen kuluttaja on ihan liian kiltti. Kauppa myy sitä, mitä haluamme ostaa. Myös uudenlaisia jake-lukanavia on syntynyt: nettiruokakauppoja, tilojen omia myymälöitä ja maatilatuotekauppoja. Netissä on myös erilaisia ruokapiirejä ja lähiruo-karenkaita, joihin voi lähteä mukaan.

Anna ruualle aikaa Anni-Mari Syväniemi, hänen miehensä sekä 16-, 13- ja 6-vuo-tiaat lapsensa asuvat Kirkko-nummella. Virtaa riittää työn ja perheen ohella yhteiskunnalli-seen vaikuttamiseen. Syväniemi on mukana kunnallispolitiikassa ja monien järjestöjen, muun muassa partion ja marttojen toiminnassa.

Mitä ruokakulttuuriasiamiehen kotona syödään? – Pääasiassa ihan tavallista arkiruokaa. Meillä teh-

dään paljon ruokaa yhdessä, ja erityisesti mieheni on loistava kokki. Hän muun muassa leipoo niin paljon, että toisinaan lapset kyselevät, milloin saisi taas tavallista kaupan paahtoleipää. Perheemme on myös siinä mie-lessä onnellisessa asemassa, että mieheni äiti kasvattaa

SUOMALAINEN KULUTTAJA ON LIIAN KILTTI. KAUPPA MYY SITÄ, MITÄ HALUAMME OSTAA.

1414

omalla kasvimaallaan lähes kaikki tarvitsemamme peru-nat, juurekset ja sipulit.

Lapsilleen Syväniemi haluaa opettaa, että ruoka on tärkeä juttu. Hän kertoo muun muassa yhä kyselevänsä päivittäin omalta jälkikasvultaan, mitä nämä ovat kou-lussa ja eskarissa syöneet – siitäkin huolimatta, että var-sinkin perheen teinit välillä hermostuvat kyselyyn.

Myös yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä. – Aliarvioimme ruokaa, jos kiiruhdamme paikasta

toiseen emmekä anna sille aikaa.

Vaikkei koko perhe aina arkena ehtisikään yhtai-kaa päivälliselle, niin kokoonnutaan sitten vaikka ilta- tai aamupalalle.

Valmisruokiin Syväniemi suhtautuu käytännölli-sen leppoisasti.

– Arkena aika on arvokasta, ja valmisruuilla pelaste-taan monta hetkeä. Suomalaisilla on myös paljon vääriä käsityksiä valmisruuista. Niiden kanssa pätee sama ohje kuin muunkin ruuan kanssa: tutustu tuoteselosteeseen, katso mistä ruoka on tehty – tiedä, mitä syöt.

15

16

Kaukolämpötoi rentoutta elämäänUrpo ja Tuula Martikaisen lämmitysongelmiin löytyi ratkaisu, kun Helsingin Pirkkolan alue kytkettiin kaukolämpöön. Samalla huolettoman elämän bonuk-sena toteutui pitkäaikainen unelma – Upi sai oman ateljeen.

17

Pent

ti Su

vant

o K

uvat

Tom

mi T

uom

i

Teeveestä tuttu Urpo ”Upi” Martikainen antaa Pohjois-Helsingissä lumelle kyytiä. Kolmipäi-väinen urakka on loppusuoralla. Pihalla pääsee taas kulkemaan ja ruotsalaiselle henkilöautolle-kin on jälleen oma kolonen.

– Kattoa tyhjentäessäni kävi mielessä, että olisihan se helpompaa asua Töölönkadulla kivitalossa. Mutta mistä löytäisin kinosten keskeltä parkkipaikan? Ja toisaalta – sil-loin en tepastelisi kesällä paljain jaloin nurmella enkä söisi oman tarhan omenia. Linnut eivät laulaisi, eivätkä etanat ryömisi päärynäpuiden alla. Ainakin ensi kesä täällä asutaan.

Vaimo Tuula näkee Urpoa kauemmaksi.– Tuskin täältä minnekään muutamme, hän hymähtää. Pariskunta on asunut Pirkkolan idyllisellä ja suojellulla

omakotialueella jo neljännesvuosisadan. He vaikuttavat silmin nähden tyytyväisiltä.

Alue nousi ripeästi välirauhan aikana asunnoiksi Kar-jalan evakoille ja rintamamiehille. Puuelementtitalot ovat pääosin Ruotsin lahjoittamia. 70 vuodessa vehreät puutar-hat ovat kasvaneet suojaisiksi paratiiseiksi.

Urpo Martikainen on suuri ruotsalaisten ystävä – olihan hän vuosia töissä Ruotsin tv:ssäkin – eikä hänellä ole moit-teen sanaa edes taloissa eristeenä käytetystä kutteripurusta.

– Seinärakenne on erinomainen. Sen näkee energian-kulutuskäyristä tai vaikkapa ulkoseinistä. Jääpuikkoja ei ole, eikä siis lämpövuotoja.

– Perusasiat ovat kunnossa. Katto pitää, sokkeli on moitteeton ja kaikki, mitä on niiden välissä, on huolella ylläpidettyä.

Kaukomatkojen ainainen huoliSanapari ”huolella ylläpidettyä” kielii Urposta paljon. Hän on itse muistellut, että kun pojannaskalina valitteli teke-misen puutetta, isä antoi ison puukon, ja äiti viskasi hel-lapuun perässä pihalle. Sanoivat, että veistelkää pojat siitä itsellenne jotain. Sahat, vasarat ja muut vaaralliset työkalut olivat käyneet tutuiksi jo paljon ennen kouluikää. Edelleen hän on omatoiminen mies.

– Pakkohan se on olla. Täälläkin olen tehnyt kaikkea, mitä laki sallii, hän naurahtaa.

Talossa on alun alkaen ollut vesikiertoinen keskusläm-mitys. Tuolloin vettä tosin lämmitettiin puilla tai koksilla, joita säilytettiin kellarissa. Sodan jälkeen monissa taloissa oli alakerrassa myös sika. Elettiin pula-aikaa.

18

Sittemmin koksilaarit, jouluporsaat ja puuvarastot ovat hävinneet. Martikaisten kier-tovesi on lämmitetty kellaritilan valtavassa 2 500 litran varaajassa, joka paisunta-astioi-neen ja putkiviidakkoineen haukkasi asuin-neliöistä melkoisen alan. Myös automatii-kassa riitti ongelmia ja joitain vesivahinko-jakin sattui.

– Automatiikkaa ei oikein toiminut. Joko oli liian kylmä tai kuuma ja sitten piti säätää käsin. Teemme pitkiä matkoja etenkin tal-viaikoina ja aina sai pelätä, että entäs jos se hajoaa. Talovahdillekaan ei voi sälyttää liikaa vastuuta, Tuula kertoo.

– Olin itse ostanut automatiikan ja sen sinne asentanut. Kolmiventtiiliperiaate saat-toi joskus jumittaa. Tekniikka oli jo vanhaa ja käyttöikänsä ääripäässä, Urpo selvittää.

Martikaisten lämmitysongelmiin tarjou-tui luonteva ratkaisu, kun Pirkkolan alue lii-tettiin kaukolämpöön. Vesikiertoinen järjes-telmä oli talossa jo valmiina. Mutta anne-

Työvaiheet alkoivat juuri silloin, kun niiden pitikin. Kaikki yksityiskohdat loksahtivat kellon tarkkuudella yhteen. Koskaan ei tullut sellaista tunnetta, että miksi täällä ei tapahdu mitään.

Urpo Martikainen naurahtaa olevansa mies, joka tietää asiat aina parhaiten. Niinpä hän mielellään jakaa neuvoja.

– Hämmästyttävintä oli, että jos minulla oli mielipide, se otettiin huomioon. Kaikki olivat yhteistyöhaluisia, eivätkä ärtyneet kos-kaan, vaikka seurasin tarkasti kaikkea mitä tehtiin. Selitin, että kun työ on tehty ja tekijät lähteneet, olen yksinäni tämän kanssa. Siksi minun täytyi tietää.

Mutta on hänellä valitettavaakin. Urpoa jurppii se, että samalla kun kadut olivat auki, vesijohdot olisi voitu uusia, samoin vetää kaa-pelit laajakaistaa varten.

– Alueen vesijohdot ovat aikansa eläneitä. Nyt kadut avataan riesaksemme myöhemmin taas uudelleen.

taanpa Martikaisten kertoa, minkälainen savotta hanke kaikkiaan oli, ja miten se on mullistanut pariskunnan elämää.

Tanssia kellon tarkkuudellaUrpo Martikainen kuvaa Helsingin Ener-gian kanssa tehtyä kaukolämpöprojektia hyvin sujuneena tanssina, vaikka askelku-viot vaikuttivat alussa monimutkaisilta. Ryt-missä pysyttiin, eikä kukaan astunut kenen-kään varpaille.

– Tämä oli iso työ, jossa oli monta osa-puolta mukana – putkiliike, joka purki vanhan laitteiston ja asensi lämmönsiirti-men putkineen, maarakennusurakoitsijat, jotka tekevät kaivuutyön, Helsingin Ener-gian miehet, jotka hoitavat valvonnan, reiät talon seinään, putket perille ja niin edelleen. Kaikista vaikeuksista, joihin olin varautunut, yksikään ei toteutunut.

– Hankeen kustannusarvio oli noin 15 000 euroa ja se piti täsmälleen paikkansa.

Entisestä keskuslämmityshuo-neesta Urpo Martikainen on saanut oman ateljeen.

Kaukolämmön säätöautomatiikka on uusinta lvi-tekniikkaa ja toimii moitteettomasti.

19

päästökysymykset ja negawatit. Mitä vähemmän

kulutat, sitä enemmän ilmasto kiittää.

– Vanhaa vesisähköä pide

KUSTANNUS-ARVIO PITI

PAIKKANSA.

Urpo ja Tuula Martikainen kiittävät kau-kolämmön huolettomuutta. Lämmin vesi ei lopu, eivätkä matkoilla talomurheet paina.

– Uusi säätöautomatiikka on aivan toi-sella tasolla kuin ennen. Se on uusinta uutta lvi-tekniikkaa ja tähänastisten kokemusten mukaan toiminut mainiosti. Kun asetuk-set on pistetty paikalleen ja hoidettu hieno-säätö, sille ei tarvitse tehdä mitään. Täällä on aina sopiva lämpötila. Meillä se on 20 astetta. Automatiikka hoitaa yöpudotuksen makuu-huoneessa, Urpo kertoo

Keskuslämmityshuoneesta kuoriutui ateljeeMerkittävänä bonuksena pariskunta pitää kaukolämmön tuomaa lisätilaa. Urpo varoit-telee alakerran näyttävän vielä pakolaislei-

Helsingin Energia toi pitkään kaivatun kaukolämmön Hel-singin Pirkkolan alueelle. Par-haillaan on meneillään myös Kuusisaaren liittäminen kau-kolämpöverkkoon. Helsin-gin Energian ryhmäpäällikkö Reijo Lemetyinen kertoo, että hankkeissa oli ensimmäistä kertaa mukana niin sanottu optio eli ennakkovaraus kau-kolämpöön.

– Kaikilla kiinteistöillä ei ole juuri nyt tarvetta liittyä kaukolämpöön. Kadunavaus-maksua vastaavalla summalla, tuhat euroa plus alv, toimme kaukolämpöputket rakennuk-seen odottamaan liittymisen ajankohtaa. Tuolloin summa hyvitetään liittymismaksusta.

– Asiakkaat hyötyvät tästä. Jos he joskus myöhemmin , kun kadut on peitetty ja asfal-

toitu, haluavat ilman optiota ottaa kaukolämmön, kadun-avausmaksu pitää maksaa. Nyt me maksoimme sen runkolin-jojen asennuksen yhteydessä.

Lemetyinen kertoo, että erityisesti isoilla vesivaraajilla varustautuneet kiinteistöt ovat olleet kiinnostuneita kauko-lämmöstä.

– Iso säiliö on varsinai-nen energiasyöppö. Kuu-

mana kesänäkin veden lämpö-tila pitää olla 56 astetta, että legionellabakteerit kuolevat. Kolmentuhannen litran läm-mittäminen ympäri vuoden kuluttaa aika tukun euroja. Kaukolämpöasiakkaalla ei ole tätä ongelmaa. Tämän lisäksi kaukolämmön keskihinta on 4,7 senttiä kilowattitunti, kun sähkö maksaa reilusti puolet enemmän.

Uutta – optio kaukolämmölle

Urpo Martikainen on akvarellimaalari, jolle maalaaminen alkaa nyt eläkeläisenä olla jo enem-män kuin intohimoinen harrastus. Lahjat ovat perua äidiltä, joka aikoinaan oli Ateneumin käynyt Arabian keramiikkataiteilija.

Urpo on julkaissut maalauksistaan kaksi kirjaa ja pitänyt useita näyttelyitä. Intiimejä, vain harvoille näytettäviä, kuvitettuja matka-päiväkirjoja hän tekee eteläisellä pallonpuolis-kolla ja Euroopassa.

Seinällä on kehystettynä viime vuonna sata-neita kunniatauluja – Vuoden Merkonomi, Vuoden Positiivisin Helsinkiläinen, Hyvien Tapojen Lähettiläs sekä MTV3:n Kymmenen uutisten kollegoiden läksiäislahja.

– Suomen parhaan karikatyyripiirtäjän Teuvo Salmisen näkemys minusta. Aamuisin voin ajaa partani sen perusteella.

riltä. Koko alakerta saa tulevina kuukausina uuden ilmeen ja ensimmäinen projekti on alkanut sieltä, missä aiemmin kuumavesi-säiliö sijaitsi. Nurkassa on nyt huomaama-ton lämmönsiirrin eikä putkispagettia näy. Tilaa on Urpon mukaan vapautunut valta-vasti. Keskuslämmityshuoneesta on kuoriu-tunut hänelle ateljee.

Sähköposti

Helsingin esikaupunkialueiden mittarivaih-dot alkavat ensi kesänä ja ne saadaan täy-teen vauhtiin loppuvuoden 2011 aikana. Mittarit vaihdetaan ensin omakotitaloihin ja muihin vastaaviin erilliskohteisiin. Näissä kohteissa asentajalla ei ole yleensä vapaata pääsyä mittarille, joten asennusurakoitsija sopii mittarivaihtoajan asiakkaan kanssa. Kerros- ja rivitalokohteiden mittarivaihdot alkavat vuoden 2011 lopussa. Mittarivaih-dot toteuttaa Are Oy.

Tällä hetkellä etäluettava mittari on noin 150 000 Helen Sähköverkko Oy:n asiak-kaalla, pääasiassa Helsingin kantakaupun-gin alueella. Kaikki Helen Sähköverkon

jakelualueen sähkömittarit vaihdetaan etä-luettaviksi vuoteen 2013 mennessä. Etä-luentahankkeen etenemisestä tiedotetaan tarkemmin internetsivuilla www.helen.fi .

Muutoissa sähköt kytketään sopimusten mukaanEtäluettavat mittarit mahdollistavat uuden toimintamallin sähkösopimusten alkami-seen ja päättämiseen liittyvissä sähköjen kytkennöissä ja katkaisuissa. Uusissa etä-luettavissa mittareissa on kytkinlaite, jonka avulla kohteen sähköt voidaan kytkeä päälle tai pois etäyhteyden kautta. Kevään aikana otetaan käyttöön toimintamalli,

jossa etäkytkettävien kohteiden sähköt kyt-ketään ja katkaistaan automaattisesti säh-kösopimusten voimassaoloaikojen mukai-sesti.

Uusi toimintamalli ei edellytä asiakkailta erityistoimenpiteitä. Riittää, kun tekee muuttoihin liittyvät sopimusten aloitus- ja päättämisilmoitukset riittävän ajoissa. Ny-kyinen muuttoihin liittyvä kahden viikon ennakkoilmoitusaika on riittävä. Mikäli il-moitus viivästyy tai unohtuu, kohteessa ei mahdollisesti ole sisään muutettaessa säh-köjä kytkettynä. Tällöin sähköt voidaan kytkeä asiakkaan soittaessa Helsingin Ener-gian asiakaspalveluun.

Sähkömittareiden etäluenta laajenee esikaupunkialueille

Helsingin Energian Ympäristöpennisähkö on uusiutuvilla energiamuodoilla tuotet-tua energiaa, jota ostamalla tuet samalla ympäristönsuojelua. Valitsemalla Ympä-ristöpennisähkön saat vuosittain käyttöösi 1 000 kWh tuulivoimalla tai museovesivoi-malla tuotettua sähköä.

Ympäristöpennisähkö eroaa monesta muusta markkinoilla myytävästä uusiutu-vasta sähköstä. Nimittäin ostamalla Ympä-ristöpennisähköä tukee samalla uusiutuvan tuotantokapasiteetin rakentamista. Jokaista Ympäristöpennisähkö-asiakasta kohden Helsingin Energia maksaa kuukausittain 3,38 euroa Ympäristöpennisähkö-tilille. Sille kertyvät varat ohjataan kokonaisuu-dessaan ympäristöä parantaviin hankkei-siin. Tililtä on esimerkiksi päätetty koh-dentaa 300 000 euroa Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahen tuulivoimapuistoon. Myös sinä voit antaa omia ehdotuksiasi kertyvien varojen käyttökohteiksi.

Ympäristöpennisähkö maksaa kuukau-dessa 1,69 euroa enemmän kuin normaa-lisähkö.

Ympäristöpennisähköasiakkaita on tällä hetkellä yli 5 000.

Lisätietoja www.helen.fi ja www.hyotytuuli.fi

Eurotympäristönhyväksi

© istock

20

Hyödynnä Sävel Plus!Sävel Plus on netissä oleva raportointipalvelu, jossa voit seurata kotisi energiankulutusta jopa tuntitasolla. Se ohjaa käyttämään energiaa jär-kevästi ja miettimään keinoja energiansäästöön. Palveluun voit myös kirjata omia energiansäästö-tavoitteitasi.

Sävel Plus on tarkoitettu kaikille Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön käyttäjille.

Tuntitasoinen palvelu on saataville kotitalouk-sissa, joissa on etäluet-tava mittari.

Vaihda e-laskuunVoit saada sähkö- ja kaukolämpölaskusi suoraan verkkopankkiisi e-laskuna. E-lasku on pankkien kehittämä turvallinen tapa vastaanottaa ja maksaa laskut verkossa. Samalla se on ekologinen, sillä se vähentää paperikuormaa.

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankis-sasi. Laskun tullessa sinun tarvitsee vain tarkistaa se ja hyväksyä maksu veloitettavaksi tililtäsi.

Lue lisää www.e-lasku.info

Tutustu Sävel Plus -palveluun MotoriikkaMiikan opastamana osoitteessa www.helen.fi /palvelut/savelplus.htmlSävel Plus -palveluun pääset osoitteessa www.helen.fi /raportointi

Ilmastoinfo tarjoaa pääkaupunkilai-sille monipuolista tietoa ilmastoasi-oista. Tietoa saa sekä verkossa että myös Sanomatalon lähes 300 neliön kokoisessa neuvontapisteessä Hel-singissä. Kiasman ja Postitalon kul-maan sijoittuvan neuvontapisteen kolme neuvojaa opastavat kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä ratkai-

Tee oikeita valintojasuja niin energian, liikkumisen kuin esimerkiksi ruoankin suhteen.

– Suomessa on tarjolla paljon mo-nipuolista tietoa ilmastoasioista, mutta ongelmana on tiedon haja-naisuus. Ilmastoinfon tarkoituksena onkin koota olemassa oleva tieto ja tarjota se kuluttajille helpossa muo-dossa, Helsingin Energian energiate-hokkuuspäällikkö Rauno Tolonen täs-mentää. Helsingin Energia on yksi Ilmastoinfon pääkumppaneista.

Verkon ja neuvontapisteen lisäksi Ilmastoinfo on mukana erilaisissa ta-pahtumissa. Esimerkiksi lauantaina

26.3. Ilmastoinfo viettää Sanoma-talon mediatorilla Energiapäivää,

jossa myös Helsingin Energian asiatuntijat ovat mukana.

Asiaohjelman lisäksi lu-vassa on myös viihdettä. Samana päivänä on kansainvälinen Earth Hour -kampanja.

www.ilmastoinfo.fi

21

Helsingin Energian asiakkaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä sähköyhti-öönsä, selviää tuoreesta EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2010 -kyse-lystä. Helen nappasi kärkisijan viime vuoden tapaan sekä yksityis- että yritysasiakkaiden segmenteissä.

Kyselystä selviää, että koko toi-mialalla yksityisasiakkaiden tyyty-väisyys on noussut huomattavasti, mutta yritysasiakkaiden tyytyväisyys taas laskenut reippaasti.

Kaikki sähköyhtiöt saavuttivat korkeimman asiakastyytyväisyytensä kolmeen vuoteen. Viime vuoden häviäjä, Vattenfall, nousi tänä vuonna merkittävästi, ja on melkein Fortumin rinnalla.

Tärkeimmät asiakastyytyväisyy-teen vaikuttavat tekijät ovat EPSI Ratingin mukaan imago, odotuk-set, tekninen laatu, palvelun laatu, hinta-laatusuhde ja uskollisuus.

Kyselytutkimuksen mukaan säh-köasiakkaat ovat nyt tottuneet ver-tailemaan hintoja, ja 77 prosent-tia heistä pitää hintaa tärkeimpänä tekijänä sähköyhtiön valinnassa. Vuoden 2010 kahdella ensimmäi-sellä kolmanneksella viisi prosent-tia asiakkaista on vaihtanut sähkön-

toimittajaa. Tutkimuksen mukaan 30–40 prosenttia asiak kaista on hyvin epäuskollisia yhtiölleen.

Tutkimuksessa sel-vitettiin myös, kuinka moni asiakkaista antoi yhtiölleen ”puhtaat paperit” eikä ollut tehnyt yhtään valitusta kulu-van vuoden aikana. Parhaiten pärjäsi Helsingin Energia, jonka asiakkaista vain kaksi prosenttia oli valittanut jostakin.

EPSI Rating eli Extended Perfor-mance Satisfaction Index on EU-komission aloite, jonka tehtävä on kerätä ja analysoida tietoa yksi-tyisten henkilöiden sekä yritysten edustajien mielipiteistä koskien eri maissa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden laatua.

Analysoitavaa tietoa ke-rättiin puhelinhaastatteluilla 1.11.–29.11.2010. Haastatelta-via pyydettiin antamaan arvionsa käyttämästään sähköyhtiöstä. Kaiken kaikkiaan haastateltiin noin 2 000 henkilöä ja yri-tyksen edustajaa Suomessa.

Helsingin Energia ykkönen asiakas-tyytyväisyydessä

Hyvä palvelu

Energiakeskuksesta voit lainata kulutus-mittarin, pintalämpötilamittarin, kosteus-mittarin, rakenneilmaisimen, radonmitta-rin, valaistusvoimakkuusmittarin ja desi-belimittarin.

Kulutusmittari mittaa pistotulppalii-täntäisten sähkölaitteiden sähkönkulutusta. Pintalämpötilamittari mittaa lämpötiloja pinnoista, rakenteista ja lämmityslaitteista. Kosteusmittari löytää kosteusvaurion kylpy-huoneesta. Rakenneilmaisin ilmaisee koola-ukset, vesiputket tai raudoitukset. Radon-mittari kertoo huoneen radonpitoisuuden. Valaistusvoimakkuusmittari auttaa selvit-

tämään kodin tilojen valaistusvoimakkuu-den ja desibelimittari äänen voimakkuutta.

Mittarit ovat helppokäyttöisiä, ja Ener-giakeskuksen asiantuntijat opastavat niiden käytössä. Mittarin mukana on aina myös suomenkielinen käyttöohje.

Varaa mittari osoitteesta www.helen.fi tai puhelimitse 09 617 2727. Mittari noudetaan Energiakeskuksesta osoitteesta Kampinkuja 2, 3. kerros.

Kulutusmittaria voit lainata myös Helsingin kirjastoista. Nyt jo 20 kirjastolla on kullakin kaksi lainattavaa mittaria. Tarkista osoitteesta www.helen.fi lähin kirjastosi.

Paljasta kodin energiasyöppö, lämpövuoto tai vaikka seinän koolaukset taulua varten. Mittarin voit lainata veloituksetta Energiakeskuksesta.

Helsingin Energian asiakkaista

koottu raati testasi kulutus-

mittaria. Raatilaisista moni

oli huolestunut kohonneesta

sähkölaskusta.

HEIKKI KUITTINEN Helsingistä

halusi selvittää syyn suureen sähkö-

laskuun ja valjasti kulutusmittarin

mittaamaan kodin sähkölaitteet.

Mitä mittauksessa selvisi?

Kodin energiasyöpöksi osoittautui

15 vuotta vanha jääkaappi-pakas-

tin. Se kuluttaa kolminkertaisen

määrän sähköä ohjearvoihin ver-

rattuna. Jääkaappi-pakastin menee

vaihtoon.

Lainaa mittari!

Raati tutkii: Ene

© Petra A

ntila

22

Uusi juttusarjamme esittelee Helsingin Energian palveluja. Asiakkaamme kokeilivat kulutusmittaria selvittääkseen kodin laitteiden sähkönkulutusta. Seuraavassa numerossa esittelemme energiatodistuksen.

Helsinkiläinen koululainen, TEA

SARAJUURI, tutki kotinsa sähkön-

kulutusta maantiedon kurssin eko-

aiheisessa projektissa. Hän mittasi

ainakin television, pelikoneen ja

tietokoneen kulutuksen käytössä ja

lepotilassa. Tässä koulutehtävässä

kulutusmittari oli hyödyllinen apu-

väline.

Millaisesta projektista oli kysy-

mys? Tutkielman ideana oli, että

ensimmäisellä viikolla mitataan

kulutusluvut ja toisella viikolla yri-

tetään kuluttaa vähemmän. Kun

perheemme omakotitalon sähkön-

kulutus oli ensimmäisellä viikolla

179 kWh, säästöviikolla sähköä

kului 159 kWh. Vuodessa säästö

on 1 040 kWh eli noin 170 euroa.

Kulutusmittarin avulla selvisi, että

laitteemme kuluttavat normaalin

määrän sähköä.

Mitä teitte säästöviikolla toisin?

Sammutimme aina kaikki valot kun

poistuimme huoneesta, emmekä

saunoneet lainkaan. Lisäksi sain

isän sulkemaan tietokoneen virran

aina käytön jälkeen.

Lue haastattelut kokonaisuudessaan Helenin verkkosivuilta

osoitteessa

Saat myös tietää, mitä helsinkiläiset Marika Hynynen, Joni

Oksa ja Harri Honka-

nen hyötyivät kulutus-

mittauksesta.

Verkkosivulla

voit myös kommentoida

käyttökokemuksia

ja kertoa omistasi.

Espoolainen omakotiasuja TAGE

STENMAN yllättyi, miten paljon maa-

lämpöpumppu vie sähköä. Koska kulu-

tusmittarilla voidaan selvittää vain pis-

totulppaliitäntäisten laitteiden energi-

ankulutusta, maalämpöpumpun kulu-

tus mitattiin maahantuojan mittarilla.

Päätit selvittää myös kodin laitteiden

sähkönkulutusta. Muuttiko mittaus

jotenkin kulutustottumuksianne?

Tajusimme, että myös langattoman

verkon reititin vie sähköä, ja se on

ollut meillä päällä jatkuvasti. Päätimme

sulkea sen ainakin matkojen ajaksi.

Mittausten jälkeen olemme myös sul-

keneet tietokoneen virran käytön jäl-

keen.

rgiasyöpöt esiin

© Seppo Saarentola

© Tom

mi Tuom

i

© K

ari Hautala

© Tom

mi Tuuom

i

© Seppo Saarentola

© Väinö Teittinen

www.helen.fi /hyvapalvelu

23

Käy vastaamassa kilpailuun 31.3. mennessä netissä osoitteessa www.helen.fi . Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella: Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Helen 4/10 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Severin-kahvinkeittimen voittivat Valto Sand-stedt, Heimo Vakkilainen, Anneli Winter, Eija Ventola, Hannu Kärkkäinen ja Helena Kärkkäinen Helsingistä, Satu Jakovaara Viialasta, Airi Metsä-sissi Haapavedeltä, Heikki Tallqvist Karjaalta sekä Lisa Wikström Kemiöstä. Onnea voittajille!

Uudet energiansäästövideot esittelevät Suomen todennäköisesti innokkaimman energiansäästäjän, MotoriikkaMiikan tositoimissa. Tutustu MotoriikkaMiikan energiansäästövideoihin osoitteessa www.helen.fi /energiansaasto ja vastaa kysymykseen:Kuinka monta prosenttia sähkölaitteiden valmiustilavie Suomen kotitalouksien kuluttamasta sähköstä?

a) 3 % b) 10 %c) 17 %

Kenwood kMix -aamiaissarjaan kuuluvat kahvinkeitin, vedenkeitin ja leivänpaahdin. Tilaa säästävät pienkoneet sopivat myös sinkkutalouteen. Trendikkään ilmeen keittiöön tuo maalattu metallipinta ja kevään pirteä uutuusväri pinkki.

Arvomme kolme aamiaissarjaa. Palkinnon arvo on 277 euroa.

Vastaa kysymykseen ja voita pirteä aamu!

EN

ERG

IAK

ALE

NTE

RI

Seuraava Helen ilmestyy toukokuussa.

arvo 277 €