Ketterä kansainvälinen tiimi uudistaa Fonectan hakupalvelutIT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmäki4

Johtoryhmät, valmistautukaa! Kokonaisarkkitehtuuri on strategian työkalu.6

Tietojärjestelmällä tehoa ja tuottavuutta työsuojelu-valvontaanValvontajohtaja Markku Marjamäki

Sähköinen asiointi rakentuu tarpei den, ei tekniikan ehdoilla Tietohallintopäällikkö Minna Saario8 12

Liiketoimintalähtöinen IT-iskujoukko

Gofore Julkaisija Gofore Oy Toimitus Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy Taitto Marja Muhonen Paino Hämeen Kirjapaino Oy, huhtikuu 2011 Osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri.

Aitoa innostusta

6

T Ketterä tehotiimi uudistaa Fonectan hakupalvelut Kartat, ravintolat ja Kiira Korpi

olivat Fonectan internetpalvelu-

jen Fonecta.fi :n ja ja Eniro.fi :n

haetuimmat kohteet vuonna

2010. Tietoa haettiin yhteensä

yli 200 miljoonaa kertaa, ja

huikeat käyttömäärät kasvavat

edelleen, kun palvelut uudistu-

vat vuonna 2011.

Lue lisää > 4

Kokonaisarkki-tehtuurissa auttavat alkuun tiukka paloittelu ja kunnon työkalut Kokonaisarkkitehtuuria raken-

nettaessa liikkeelle kannattaa

lähteä haukkaamalla pala, jonka

saa varmasti nieltyä, Metropolia

ietojärjestelmillä on keskeinen rooli julkisen sektorin tuotta-vuuden ja palvelujen kehittymi-sessä. Tätä korostaa myös tie-

tohallinnon ohjausta koskeva tuore lain-säädäntö, jossa tietojärjestelmät nähdään strategisina toiminnan kehittämisen ja ohjaamisen välineinä. Valtio on myös lin-jannut hallinnon uusille tietojärjestelmil-le yhteiset kriteerit: niiden tulee rakentua palvelukeskeiselle, avoimiin rajapintoihin perustuvalle kokonaisarkkitehtuurille.

Haaste on kova, sillä kokonaisarkki-tehtuuria ei tehdä tupakka-askin kanteen sutaisemalla, eikä se synny ilman organi-

saation vahvaa panosta. Se vaatii mo-nen ammattilaisen tiivistä vuo-

rovaikutusta ja päämäärätietoista työskentelyä, joka alkaa perim-mäisistä kysymyksistä. Mitkä ovat toimintamme tarpeet, mitä

haluamme ja miksi, miten haluamme toimia tulevaisuudessa? Haastavuudessa piilee myös palkitsevuus, sillä kokonaisarkki-tehtuurityössä rakennetaan edellytyksiä toiminnan tehosta-miselle ja palvelujen parantamiselle. Käytännössä uudet kri-teerit ehkäisevät esimerkiksi sellaisten tietojärjestelmistä ai-heutuvien pullonkaulojen syntymisen, jotka tunnetusti ovat monella hallinnon alalla muodostuneet esteeksi toimintojen

järkiperäistämiselle.Goforella on arkkitehtuurien kehittämishankkeista ja pal-

velukeskeisten, avoimiin rajapintoihin tukeutuvien tietojärjestel-mien toteuttamisesta runsaasti kokemusta niin julkiselta kuin yk-

sityiseltäkin sektorilta. Tässä lehdessä asiakkaamme kertovat omas-ta näkökulmastaan niistä projekteista ja kehittämishankkeista, joissa me

olemme saaneet olla mukana auttamassa. Aito innostus sekä asiakkaan että toimittajan puolelta on varmin tae projektien onnistumiselle. Tämän lehden ar-tikkeleista yhteinen innostus välittyy mielestäni hienosti.

Timur KärkiToimitusjohtajaGofore Oy

G o f o r e 3

Sisältö

14

ammattikorkeakoulun tietohal-

lintojohtaja Tuomo Rintamäki

kiteyttää.

Lue lisää > 6

Harmaa talous tiukoilleTyösuojeluhallinto vastaa valtion tuot-tavuusvaatimuksiin Goforen toimittamalla tietojärjestelmällä Vaikka valtion tuottavuusvaati-

mukset kiristävät työsuojelu-

hallinnosta 25 henkilö työvuotta

vuoteen 2015 mennessä,

harmaalle taloudelle ja

halpatyö voiman käyttäjille ei

ole tiedossa yhtään lisää elin-

tilaa.

Lue lisää > 8

A-Insinöörien salainen ase teroitettiin euro-koodikuntoon A-Insinöörit Oy:n rakenne-

suunnittelijoiden päivittäinen

työkalu peruslaskentaan ja

teräsbetonipalkkien mitoit-

tamiseen on ollut yrityksessä

itse tehty laskentaohjelmisto.

Goforen uudistamana se on nyt

entistä jämäkämpi ja valmiina

rakennusalan eurokoodien

käyttöönottoon vuonna 2013.

Lue lisää > 11

Sähköiset palvelut – nyt! Tampereen kaupunki avaa

uuden kuntalaisportaalin, jossa

kaupungin sähköiset palvelut

ovat asiakkaan ulottuvilla vain

yhdellä kirjautumisella.

Kuntalaiselle tervetullut, sinän-

sä yksinkertainen palveluidea

viestii suuremmasta, pinnan

alla poreilevasta muutoksesta.

Lue lisää > 12

Valitse kumppani, jolle olet tärkeäAsiakkaalla on oltava vaikutusvaltaa Goforella on huipputason

ammattitaito, kymmenen toi-

mintavuoden aikana karttunut

kokemus yritysten ja julkisen

sektorin mittavista IT-projek-

teista ja nykyaikaisten työme-

netelmien suvereeni hallinta.

– Ja kun noihin vielä yhdistyy

ahkeruus, järkevyys ja suunni-

telmallinen tapa toimia, niin

kyllä semmoisilla eväillä

menestyy jatkossakin, sanoo

Ali U. Saadetdin.

Lue lisää > 14

4

4 G o f o r e

Kartat, ravintolat ja Kiira Korpi olivat Fonectan internetpalvelujen Fonecta.fi :n ja ja Eniro.fi :n haetuimmat kohteet vuonna 2010. Tietoa haettiin yhteensä yli 200 miljoonaa kertaa, ja huikeat käyttö-määrät kasvavat edelleen, kun palvelut uudistuvat vuonna 2011.

Ketterä tehotuudistaa Fonectan hakupalvelut

F

Teksti ja kuva Aila Välikoski

onectan hakupalvelut uudistetaan agile-fi losofi an mukaan työsken-televässä monitoimittajaprojek-tissa. Gofore vastaa siinä verkko-palvelujen arkkitehtuurisuunnit-

telusta ja ohjelmistoteknisestä toteutuksesta. − Haluamme palveluistamme entistä

käyttäjäystävällisemmät. Meillä on yrityksis-tä kattavat ja ajantasaiset tiedot, ja hakujen on toimittava niin, että käyttäjä myös löytää parhaiten kauttamme etsimänsä tiedot, Fo-nectan IT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmä-ki perustelee.

Uudistuksessa hakupalvelut pelkisty-vät. Uutta on hyperlokaali haku, jossa ha-kutulokset saadaan tarkasti hakijan paikka-tiedon perusteella. Paikannuksessa hyödyn-netään matkapuhelinten paikannusteknolo-gioita ja tietokoneiden IP-osoitteita. Hyvän käyttäjäkokemuksen takaamiseksi palveluis-ta työstetään eri puhelinmalleille ja erilaisille näytöille sekä käyttöjärjestelmille omat mo-biiliversiot.

− Ennusteiden mukaan vuonna 2014 jo yli puolet kaikesta internetkäytöstä tapahtuu

matkapuhelimilla ja muilla mobiililaitteilla. Valmistaudumme tähän. Paikkatieto on kes-keistä: hakujen on tuotettava mahdollisim-man tarkasti käyttäjän sijaintipaikan ja käyt-töajan perusteella relevanttia tietoa.

Näistä paikkatietoa hyödyntävistä tek-nologioista Goforessa on vankka asiantun-temus ja kokemusta useista asiakasratkai-suista.

Nopeasti eteenpäin prototyypistä tuloksiin Hakupalvelut uudistava scrum-monitoimit-tajatiimi työskentelee Fonectan pääkontto-rissa Helsingissä. Gofore vastaa palvelujen ohjelmistoarkkitehtuurista sekä back end -toteutuksesta ja integraatioista. Käyttöliit-tymän suunnittelusta ja käyttökokemukses-ta vastaa Palmu Inc. Tiimissä työskentelevät niin ikään Suomen Fonectan sekä Fonectan brittiläisen emoyhtiön European Directo-riesin asiantuntijat.

Hakukonetoiminnallisuudet työstää yh-dysvaltalainen ohjelmistotalo ja karttapalve-lun kehittämisestä vastaavat Fonectan emo-

G o f o r e 5 G o f o r e 5

yhtiön asiantuntijat Itävallassa. Palvelun tes-taus ja ylläpito tehdään Helsingissä ja Lon-toossa.

Miikka Heinäsmäki toteaa, että kette-rät agile-menetelmät ja prototyyppien te-keminen ovat erityisen tarkoituksenmukai-sia, kun tehdään palveluja, joissa käytettä-vyys on keskeistä. Tuloksia tulee, kun haku-palveluja työstävässä tiimissä vuorovaikutus on helppoa, palaverit nopeita ja yhteys liike-toimintaan mutkaton.

− Tärkeää on ollut se, että mukaan on saatu oikeanlaiset ihmiset. Henkilövalintoi-hin kiinnitimme erityistä huomiota ja on-

nistuimme niissä. Olemme päässeet eteen-päin hyvin ja aikataulussa.

Palvelumuotoilija Juha Vakkila Palmu Inc:stä sanoo, että Fonectan projektin eri-tyinen vahvuus ovat samassa tiimissä työs-kentelevät eritaustaiset, kokeneet ohjelmis-to-osaajat. Käyttöliittymäsuunnittelijat ja muun toteutuksen hoitava scrum-tiimi pää-sevät keskittymään vahvuuksiinsa.

Projekti etenee pilottiversioiden kaut-ta. Ensimmäinen versio tehtiin muutamas-sa viikossa, sen jälkeen on tuotettu uusi ver-sio joka viikko.

− Tämä toimii todella hyvin. Etenemme käyttöliittymän kautta ja pystymme nope-aan reagointiin ja muutoksiin. Näemme ne saman tien myös käyttöliittymässä ja vasta sitten mietimme miten ne toteutetaan. Fo-nectan palvelukehitysyksiköstä saamme lii-ketoiminnan tarpeet kanavoitua suoraan palvelujen kehitykseen. Näin olemme oikais-seet monta mutkaa.

Uudistunut Fonecta.fi-palvelu otetaan käyttöön kesällä 2011 ja Eniro.fi syksyllä.

Uutta on hyperlokaali haku, jossa hakutulok-set saadaan tarkasti hakijan paikkatiedon perusteella.

iimi

Tekemisen meininki yhdistää Fonectan haku-palvelujen uudistajat. Tiimissä toimivat kehitys-päällikkö Lauri Halkosaari, Fonecta (vas.), management consultant Doug Ray ja project manager Svenn Andersen, European Directo-ries, palvelumuotoilija Juha Vakkila, Palmu Inc, IT-kehitysjohtaja Miikka Heinäsmäki, Fonecta sekä ohjelmistosuunnittelija Taru Willberg, ohjelmistoarkkitehti Sami Kallio ja ohjelmisto-suunnittelija Perttu Taskinen, Gofore.

6 G o f o r e

Kokonaisarkkitehtuuria rakennettaessa liikkeelle kannattaa lähteä haukkaamalla pala, jonka saa varmasti nieltyä, Metropolia ammat-tikorkeakoulun tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki kiteyttää.

ääkaupunkiseudulla toimiva Suo-men suurin ammattikorkeakou-lu Metropolia etenee kokonaisark-kitehtuurityössään systemaattises-ti. Tiedossa on iso urakka, joka on

aloitettu työstämällä Metropolian koulutuk-sen suunnittelun viitearkkitehtuuri. Valmii-na on myös kokonaisarkkitehtuurin hallinta-malli eli nuotit siihen, miten kokonaisarkki-tehtuurityötä jatketaan.

Metropolia on yksi kymmenestä korkea-koulusta, jotka osallistuivat vuonna 2010 to-teutettuun korkeakoulujen tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin pilottiprojektiin. Sii-nä tuotettiin korkeakoulukenttään mukau-tettu Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli. Perustana käytettiin Goforen ja sen alihank-kijan Silver Planet Oy:n arkkitehtuuriasian-tuntemusta.

Tuomo Rintamäen mukaan Kartturi oli toimiva ja riittävän yksinkertainen työkalu tarttua aluksi hahmottomalta ja valtaisalta tuntuneeseen arkkitehtuurihaasteeseen. Työ jäsentyy, kun se pilkotaan selkeisiin osiin, joista tietää mistä aloittaa ja miten edetä.

− Kokonaisarkkitehtuurityöhön yrityk-sille tehdyt mallit ovat yleensä hyvin raskaita ja liian kankeita meidän tyyppisille toimijoil-le, eikä muunlaisia työkaluja ole ollut. Kart-turi pelasi hyvin, siitä kertoo sekin, että ope-tushallitus ottaa sen käyttöön myös muilla koulutusasteilla.

Korkeakouluille mukautettu Kartturi-malli on julkissektorille luodun ICT-palvelu-jen kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä kos-kevan JHS 179 -suosituksen mukainen. Go-forella on asiantuntemusta ja kokemusta tä-män suosituksen hyödyntämiseen. Suosituk-seen verrattuna Kartturi on kokonaisvaltai-sempi ja täsmällisempi.

Herätys ja yhteistyötäviimeistään nytTuomo Rintamäki sanoo, että kokonaisark-kitehtuurityössä vastassa ovat heti perim-mäiset kysymykset. Mikä on kokonaisarkki-tehtuurin suhde johtamiseen ja laatutyöhön? Kiinnostaako tietohallinto organisaation joh-

Kokonaisarkkitehtuurissa auttavat alkuun

Ptoa? Entä mikä on kokonaisarkkitehdin rooli ja millainen henkilö pärjää työssä?

Selvää on, että kokonaisarkkitehdin tu-lee tuntea hyvin organisaation ydintoiminta ja järjestelmäympäristö. Hänen on myös tul-tava toimeen eri tahojen kanssa päästäkseen oikeisiin pöytiin keskustelemaan prosesseis-ta ja tavoitteista.

− Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen väline, ja sen rakentaminen on myös osa laa-tutyötä ja toiminnan johtamista. Toimintata-solla se yhtyy strategiseen johtamiseen. Lii-ketoiminta- ja talousjohdossa ei välttämät-

tä ymmärretä, että myös IT tekee strategisen tason asioita, liian usein se vielä mielletään teknologioiksi ja tekniikkapalveluksi. Vastaa-vasti yrityksen kaikilla muilla tasoilla on roo-linsa tietohallinnon edistämisessä.

Rintamäen mukaan kokonaisarkkiteh-tuurityö pakottaa organisaatiot avaamaan silmät ja katsomaan aiempaa laajemmin. Kyse on vuorovaikutuksesta: ymmärrys syn-tyy yhteistyöstä. Tietohallinnon on osatta-va viestiä työn merkitys niin, että ylimmän-kin johdon kiinnostus viriää viimeistään nyt. Ja oman osastonsa peiliin voi katsoa myös moni IT-ammattilainen.

− Edes kaikki IT-ihmiset eivät tunnista omaa rooliaan, kun pyritään synnyttämään kilpailuetua tuottavia muutoksia ja edelly-tyksiä kasvuun. Niitä ei saada aikaiseksi, jos ei myös IT:ssä osata muuntua ja verkostoi-tua.

Teksti Aila Välikoski Kuva Lauri Mannermaa

Tiukka paloittelu ja kunnon

Luokkatiloista liikkuvaksi jalkautu-va opiskelijoiden, opettajien ja tutki-joiden työ mullistaa muutamassa vuo-dessa yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen tietohallinnon kokonaisarkki-tehtuurit. Koko julkisen sektorin arkki-tehtuurihankkeita vauhdittaa osaltaan myös uusi tietohallintolaki.

− Uudet haasteet muuttavat kor-keakoulujen kokonaisarkkitehtuuri-ajattelua, kun käyttöä hajautetaan, pal-veluja keskitetään ja liikkuvuutta lisä-tään. Tietohallinnon kehityksen paino-piste siirtyy samalla opetuksen ja oppi-misen tukemiseen. Tarvittavat teknolo-giat ovat olemassa, ja korkeakoulujen johdossa on nyt linjattava ratkaisut, joi-den mukaan tietohallintojohto voi rea-goida, sanoo CSC – Tieteen tietoteknii-kan keskuksen IT-pääsihteeri Esko Ala-Peijari.

Hän on toiminut koordinaattorina korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri-pilotissa, jossa kymmenen ammattikor-keakoulua ja kaksi yliopistoa laativat yhdessä konsulttien kanssa koko kor-keakoulusektorille yhteisen kokonais-arkkitehtuurimallin Kartturi 2.0:n. Go-fore toimi pilottihankkeen konsulttina.

− Työ oli uutta ja siihen tarvittiin

hyvä tukiverkosto. Gofore tunsi val-miiksi kuntapuolen kokonaisarkkiteh-tuurityön ja yhteistyökumppaninsa Sil-ver Planetin kautta myös valtionhallin-non vastaavan toiminnan. Hyvien kon-sulttien lisäksi mukana oli maan johta-via kokonaisarkkitehtuuriasiantuntijoi-ta sekä valtionhallinnosta että korkea-kouluista.

Kokonaisarkkitehtuurihankkeet ovat Ala-Peijarin mukaan haastavia, sillä kyseessä on merkittävä toiminta-tavan muutos, joka heijastuu korkea-koulun toiminnan johtamiseen. Ark-kitehtuurit soluttautuvat nyt johtoryh-mien kokouk siin, sillä päätökset järjes-telmäarkkitehtuurista ovat aina ydin-toimintapäätöksiä. Tämä vaatii teho-kasta ohjaus ta ja koulutusta. Iso apu on, jos työssä on ulkopuolinen neutraa-li taho sparraamassa toimijoita.

Ala-Peijari ennakoi, että korkea-kouluissa tehdään Kartturi-kokonais-arkkitehtuurimallin tueksi muutamassa vuodessa joukko eri alueiden viitearkki-tehtuureja ja näin saadaan yhteensopi-via ja kustannustehokkaita tietohallin-topalveluja. Kun mallit tehdään toimi-viksi, ne ovat haluttuja ja otetaan ylei-sesti käyttöön.

JOHTORYHMÄT, VALMISTAUTUKAA!Luok

työkalut

G o f o r e 7

1

2

3

4

5

– Kokonaisarkkiteh-tuuri on johtamisen väline, ja sen kehittä-minen on strategista työtä, muistuttaa tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki.

GOFOREN TEESITkokonaisarkki-tehtuurityön alkaessa

Motivoi ja sitoutajohto KA-työhönKokonaisarkkitehtuurin (KA) ke-hittäminen ei voi olla vain tieto-hallinnon vastuulla. Johdon tulee ymmärtää kokonaisarkkitehtuuri-työ osaksi johtamisprosessia.

Määrittele tavoitteet ja rajaa ensimmäistä projektiaÄlä jätä tavoitteita epämääräisik-si vaan määritä selvät ja saavu-tettavissa olevat tavoitteet sekä substanssitoiminnan kehittämi-selle että KA-työn jalkauttamisel-le. Älä ahnehdi!

Aloita riittävällä koulutuksellaKokonaisarkkitehtuurityö kosket-taa organisaatiota laajasti – hyvin monen henkilön tulee ymmärtää, miksi ja miten työtä tehdään. Jär-jestä aiheesta koulutustilaisuus, joka toimii myös asian markkinoi-misessa sisäisesti. Innosta väki työhön!

Hanki ulkopuolista tukea Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Varsinkaan ei kannata toistaa samoja virheitä, joita muualla on tehty. Osaava konsultti pystyy ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan ja myös huolehtimaan tuotosten laadusta ja tarkoituk-senmukaisuudesta.

Muista myös hallintamalliVaikka ensiaskeleet otetaankin yleensä projektiluonteisesti, kokonaisarkkitehtuurityö tulee jalkauttaa jatkuvaksi prosessiksi. Tässä auttaa KA-hallintamalli, joka määrittelee roolit, vastuut ja prosessit, joilla kokonaisarkki-tehtuuria ohjataan ja ylläpide-tään.

8 G o f o r e

yösuojeluhallinnon uuden, avoimiin ra-japintoihin ja pal-velukeskeiseen ark-kitehtuuriin perus-

tuvan tietojärjestelmän toimit-taa Gofore. Työ on osa sosiaali- ja terveysministeriön Valtimo-hanketta, jossa työsuojeluval-vontaan, sen suunnitteluun ja seurantaan rakennetaan keskei-siä työprosesseja tukevat työvä-lineet. Samalla syntyy uusi, val-takunnallisesti yhtenäinen toi-mintamalli.

Siihen liittyvän tietojärjes-

telmän ensimmäiset osat tule-vat käyttöön vuoden 2011 aika-na ja loput vuonna 2012. Jokai-nen työsuojelutarkastus tehdään Suomessa jatkossa samalla toi-mintatavalla ja käyttämällä sa-maa työkalua. Tiedot tallenne-taan yhteen paikkaan ja yhteen kertaan ja työstä tehtävä tarkas-tuskertomus syntyy osana tätä tietojen tallennusta. Tarkastuk-sen jälkityöhön käytettävä aika vähenee merkittävästi.

Järjestelmään kuuluvat niin ikään työsuojeluvalvonnan seu-rannassa, suunnittelussa ja en-

nakoinnissa hyödynnettävät työkalut tiedonkeruuseen, ra-portointiin ja sähköiseen asi-ointiin.

Valvontaa enemmän ja nopeammin Suomessa on noin 250 000 työ-paikkaa ja niiltä tulee työsuo-je lu viranomaisille vuodessa 70 000 yhteydenottoa. Iso osa asioista ratkeaa puhelimitse, osaa selvitellään asiantuntija-voimin pidempään.

Vuosittain työsuojelun alue-hallintoviranomaiset tekevät

noin 25 000 työpaikkatarkas-tusta.

Viranomaiset valvovat työn-antajia velvoittavan työsuojelu-lainsäädännön noudattamista. Käytännössä valvontaa tekevät Aluehallintovirastojen työsuoje-lun vastuualueet, entiset työsuo-jelupiirit.

Valvonnalle on kaksi isoa tilausta.

− Suomalaisten keskimää-räinen työssäoloikä on saatava pidemmäksi ja harmaan talou-den halpatyövoiman käyttö ku-riin. Tilanne esimerkiksi ra-

T

Vaikka valtion tuotta vuus-vaatimukset kiristävät työ-suojeluhallinnosta 25 henkilö-työvuotta vuoteen 2015 mennessä, harmaalle taloudelle ja halpatyövoiman käyttäjille ei ole tiedossa yhtään lisää elintilaa. – Valvontaan tarvittava lisäteho tehdään uudella tietojärjestelmällä, linjaa sosiaali- ja terveys-ministeriön Työsuojelu-osaston valvontayksikön valvontajohtaja Markku Marjamäki.

Työsuojeluhallinto vastaa valtion tuottavuus

Harmaa talous Teksti ja kuva Aila Välikoski

G o f o r e 9

kennus- ja majoitus- sekä ravit-semisalalla on huolestuttava ja väärinkäytökset niin yleisiä, että jo toiminnallinen tehokkuus tuo parannusta. On pystyttävä te-kemään enemmän tarkastuksia, Markku Marjamäki sanoo.

Suurimmasta osasta työ-paikkatarkastuksia työnantajille ilmoitetaan etukäteen. Harmaa talous on kuitenkin lisännyt pai-netta yllätystarkastuksiin.

− Emme me näitä ongelmia yksin ratkaise, mutta oma osuu-temme meidän on hoidettava mahdollisimman hyvin.

Oikein kohdennettua ja vaikuttavampaaMarkku Marjamäen mukaan uusi tietojärjestelmä, sen moder-nit työvälineet ja tiedonhallinta-ratkaisut, ovat työsuojeluvalvon-nan vaikuttavuuden ja kehittä-misen ydin. Ajantasaiset tiedot työolojen muutoksista luovat perustaa sille, mihin valvontaa suunnataan ja mitä asioita nos-tetaan näkyviin. Kun hallintoru-tiinien osuus vähenee, alalla toi-mivien ammattitaito vapautuu oikeisiin asioihin.

− Tarvittavaa tietoa emme

saa mistään valmiina, se on itse kerättävä ja analysoitava. Nyt työsuojelutarkastajien ajasta iso osa menee tarkastuskertomus-ten laatimisen. Mitä enemmän saamme sitä rationalisoitua, sitä enemmän asiantuntijoidem-me panos pääsee käyttöön työ-paikoilla ja sitä tuloksellisempaa työmme on.

Markku Marjamäki toimii työsuojeluhallinnon tietojär-jestelmähankkeen ohjausryh-män puheenjohtajana. Hänen mukaansa työ yhdessä Goforen kanssa on edennyt mallikkaas-

ti ja suunnitelmien mukaan. Li-säksi matkan varrella on syn-tynyt merkittäviä uusia tarpei-ta, joita työsuojeluhallinnon al-kuperäisissä määrittelyissä ei ole otettu huomioon.

Mitä isompi tietojärjestel-mäprojekti on kyseessä, sitä ta-vallisempaa on, että työn edisty-essä mukaan tulee täydennystar-peita ja isojakin muutoksia. Työ-suojeluhallinnon tiedonkeruu-ta ja raportointia ja valvonnan kohdistamista palvelevat lisä-osiot liittyvät kivuttomasti ko-konaisprojektiin.

Valvontajohtaja Markku Marja-mäki (kesk.) ja projektipäällikkö Kirsi Mäkinen sosiaali- ja terveys-ministeriöstä sekä projektipäällikkö Juhana Huotarinen Goforesta etenevät Valtimo-hankkeessa valtion IT-linjausten mukaan. Työsuojelu-hallinnolle tehdään sähköiset, valta-kunnallisesti yhtenäi set työ-välineet ja samalla koko maahan yhtenäinen toi mintamalli.

vaatimuksiin Goforen toimittamalla tietojärjestelmällä

tiukoille

1 0 G o f o r e

OTA HUOMIOON SOA-toteutus-projektiin lähdettäessä

Kun hallintorutiinien osuus vähenee, alalla toimivien ammattitaito vapautuu oikeisiin asioihin.

− Kun tehdään, niin teh-dään kunnolla, sillä kyseessä ovat työsuojeluvalvonnan vai-kuttavuudelle perustavaa laatua olevat toiminnot, joihin meidän on löydettävä resurssit, Marja-mäki perustelee.

”Työläs mutta paras prosessimalli” Jatkokehitysmahdollisuudet oli-vat yksi keskeinen peruste myös tietojärjestelmän toimittajaa va-littaessa.

− Merkittäviä tekijöitä olivat

niin ikään valtion IT-linjaus ten mukaisesti palvelukeskeisen ark-kitehtuurin (Service Oriented Architecture, SOA) toimintape-riaate sekä viiden vuoden koko-naiskustannukset, palvelukyky ja innovatiivisuus, kertoo tie-tojärjestelmäprojektin projekti-päällikkö Kirsi Mäkinen sosiaa-li- ja terveysministeriöstä.

Mäkisen mukaan työsuoje-luhallinto halusi ketterän pro-sessimallin, jossa projekti tuot-taa uuden version järjestelmäs-tä kolmen viikon välein.

Näin järjestelmäosia pääs-tään testaamaan heti työn alus-ta asti. Varsinaiseen hyväksymis-testaukseen kokonaisuus tulee varsin valmiina.

Esimerkiksi työsuojelutar-kastajat vaikuttavat järjestelmän lopputulokseen sen testaajina, ja myös tiivis yhteydenpito pa-lavereissa sekä wikiohjelmiston ja tehtävienhallintaohjelmiston kautta ohjaa muutoksiin läpi projektin.

− Tiesimme, että tämä on vaa tiva tapa, mutta vie myös par -

haa seen tulokseen. Meillä oli sii-hen resursseja ja ihmiset vastuu-alueilla halusivat osallis tua. Silti työmäärä on välillä saattanut olla yllätys, kun oikeas ti odotam me, että testaajat tekevät työnsä ja ottavat kantaa asioi hin.

Haaste prosessimallille on ollut myös hallittavuus, kun useaa projektia on työstetty li-mittäin. Kirsi Mäkinen sanoo, että työtä ovat edistäneet sujuva vuorovaikutus Goforen kanssa sekä yhteiset projektityökalut.

Yhteensovittamista on ollut

Varmista, että kokonais-

arkkitehtuuri tukee SOAa

Organisaation kokonaisarkki-

tehtuurityö luo pohjan pal-

velukeskeisen arkkitehtuurin

hyödyntämiselle. SOA-toteutus-

projektin tulee aina kytkeytyä

laajempaan SOA-strategiaan.

Perusta SOAn hallinta- ja

ohjausmalli

SOA-ympäristö syntyy eri

projektien kautta useiden vuosien

aikana ja edellyttää vahvaa

ohjausta, selkeää vastuujakoa

ja jatkuvaa kehitystä tukevaa

hallinta mallia. Perusta SOAn

hallinta- ja ohjausmalli ja sovita

se yhteen kokonaisarkkitehtuurin

kehittämisen kanssa.

Aseta mitattavat

projektikohtaiset tavoitteet

ja vaatimukset

Analysoi projektin erityis-

piirteiden vaikutus SOA-

toteutukseen. Tällaisia voivat

olla esim. liike toiminta-,

suoritus kyky-, integraatio - ja

tietoturvavaatimuk set. Tunnista

myös ne mittarit, joilla vaatimus-

ten toteutumista seurataan.

1

2

3

Ryhmäkuvaan komennettuna Goforen Valtimo-tiimi, jolla on vahva ammattitaito ja kokemus toimintaprosesseja parantavien tietojärjestelmien toteuttamisesta

yhdessä asiakkaiden kanssa. Vas. projektipäällikkö Juhana Huotarinen, ohjelmisto-arkkitehti Janne Mattila, vanhempi ohjelmistosuunnittelija Jarkko Hyöty sekä

ohjelmistosuunnittelijat Mikko Majapuro ja Janne Liuhtonen.

G o f o r e 1 1

Varmista substanssi-

toiminnan tuki

SOA ei voi olla vain tieto hallinnon

oma juttu. Prosessien ja niitä

tukevien palveluiden tulee olla

liiketoimintalähtöisiä. SOA ei

myöskään synny ilmaiseksi, vaan

työmäärä on perinteistä projektia

suurempi. Nämä kustannukset

saadaan kuitenkin takaisin

palveluiden uudelleenkäytön

myötä.

Valitse osaava

kumppani

Terve SOA-ekosysteemi ei

synny vain SOA-teknologiaa

ostamalla, vaan kumppanin pitää

ymmärtää palvelu keskeisyyttä

pintaa syvemmältä. Kumppanilta

vaaditaan myös toimintatapaa,

joka sisällyttää ohjelmisto-

projektimalliin asiakkaan

osallistumisen ja substanssi-

osaamisen huomioimisen koko

projektin ajan. Asiakaslähtöinen

kumppani ei ole sidoksissa vain

yhden teknologiatoimittajan

tuotteisiin, vaan asiakkaan tarve

määrittelee aina teknologia-

valinnat.

4

5

-Insinöörit Oy:n ra-kennesuunnittelijoi-den päivittäinen työ-kalu peruslasken taan ja teräsbetonipalkki-

en mitoittamiseen on ollut yritykses-sä itse tehty laskentaohjelmisto. Vuo-sien varrella ohjelmisto on näyttänyt kyntensä tärkeänä kilpailuetuna. Go-foren uudistamana se on nyt entistä jämäkämpi ja valmiina rakennusalan eurokoodien käyttöönottoon vuon-na 2013.

Goforella ei ollut rakennusalasta aiempaa kokemusta, mutta se ei ollut este onnistua ohjelmistoprojektissa. Sujuva prosessimalli mahdollisti sen, että A-Insinöörien vaatimukset vä-littyivät toivotulla tavalla lopulliseen ohjelmaan.

− Meitä huoletti kyllä aluksi , mi-ten saamme yhdistettyä kaksi maail-maa, rakennesuunnittelun ja ohjel-mistotuotannon. Erityisesti mieti-tytti se, saadaanko laskentamoottori tehdyksi ja riittävän nopeaksi, hank-keen projektipäällikkö, A- Insinöörien ohjelmistopäällikkö Arto Möttönen kertoo.

Koko ohjelmiston ydin on lasken-tamoottori eli FEM-ratkaisija (Finite Element Method), joka työstää suun-

nittelijan antamat palkin mitat, kuor-mitukset, materiaalit ja dimensiot.

Yhteinen sävel soi matematiikkaaHuoli työn sujumisesta oli turhaa, sil-lä avuksi otettiin ohjelmisto- ja raken-nusinsinöörien yhteinen kieli, mate-matiikka. A-Insinöörien rakenne-suunnittelijat mallinsivat laskennan Mathcad-ohjelmalla ja muuttivat eu-rokoodit matemaattisiksi funktioiksi.

Goforen ohjelmistosuunnittelijat kirjoittivat niiden perusteella uuden ohjelmiston laskenta-algoritmit.

− Yhdessä A-Insinöörien kans-sa toteutimme asiakkaan tarpeita hy-vin vastaavan työkalun. Aivan samoin voimme toimia myös muilla toimi-aloilla, projektipäällikkö Kristiina Härkönen Goforesta sanoo.

Uusi laskentaohjelmisto tehtiin käyttöliittymältään ja toiminnoil-taan mahdollisimman samanlaisek-si kuin entinen, niin että vaihto van-hasta uuteen on mahdollisimman su-juva. Tässä onnistuttiin. Lopputulok-sena syntyi helppokäyttöinen työka-lu, jolla peruslaskenta ja palkkien mi-toitus käy yksinkertaisesti ja nopeas-ti verrattuna markkinoilla oleviin ras-kaisiin 3D FEM -ohjelmiin.

A-Insinöörien

teroitettiin eurokoodikuntoonsalainen ase

A

paljon myös siksi, että järjestel-mään on haluttu määritellä mu-kaan viiden eri vastuualueen hy-vät käytännöt.

− Olemme todella päässeet vaikuttamaan, ja järjestelmää on koko ajan edistetty siitä läh-tökohdasta, mikä olisi meille pa-rasta. Sen perusteella on saatet-tu tehdä nopeitakin muutoksia. Tämä on tärkeää järjestelmän käyttöönottoon liittyvän muu-tosvastarinnan vähentämisek-si.

1 2 G o f o r e

T

Sähköiset palvelut

– nyt!

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

Sähköisen asioinnin kehittämistyössään kunnat odottavat muun muassa Kelan ratkaisuja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tilannetta seurataan myös Tampereella, Minna Saario kertoo.

ampereen kaupunki avaa uuden kuntalaisportaalin, jossa kaupungin sähköi-set palvelut ovat asiakkaan ulottuvilla vain yhdellä kir-

jautumisella. Kuntalaiselle tervetullut, sinän-

sä yksinkertainen palveluidea viestii suuremmasta, pinnan alla poreilevas-ta muutoksesta.

– Kuntalaisportaali julkaistaan aluksi tampere.fi -sivustolla. Kun kun-talainen kirjautuu sisään, hänen käy-tettävissään on ensi vaiheessa puolen-kymmentä sähköistä asiointipalvelua, kertoo Tampereen kaupungin tieto-hallintopäällikkö Minna Saario por-taalin julkaisun kynnyksellä.

Vähitellen portaali muuttuu ul-koasultaan yhdenmukaiseksi ja kehit-tyy myös sisällöllisesti. Mukaan tulee kokonaan uusia palveluja, kuten Koh-ti kumppanuutta -hankkeessa kehitet-tävä asiointipalvelujen kokonaisuus 0–6-vuotiaiden lasten perheille.

– Kehitämme lisäksi kuntalaisen asiointikansiota, tietoturvallista säh-köpostilaatikkoa, ja tutkimme sen erilaisia käyttömahdollisuuksia por-taalissa, Saario kertoo.

Lainsäädäntö kaipaamuutoksiaSähköistä asiointia kehittäessään Tampereen kaupunki avaa ja tarkas-telee palveluprosessejaan. Työtä ei oh-jaa tekniikka tai ohjelmistotuote, vaan

idea siitä, miten halutaan toimia tule-vaisuudessa.

– Kyse on isosta ajattelutavan muutoksesta. Monituottajamallin mukaisesti kuntalainen, asiakas, on keskiössä, ja hänen ympärillään on useita palvelutuottajia, jotka kilpailu-tetaan säännöllisesti. Tässä toiminta-tavassa perinteisille organisaatioläh-töisille tietojärjestelmille on huonos-ti käyttöä.

Sähköisen asioinnin kehittämi-seen kannustaa myös valtion tuotta-vuusohjelma, ja kuntatalouden kiris-tyminen suorastaan vaatii sitä.

– Sähköisen asioinnin on todet-tu parantavan tuottavuutta nopeasti varsinkin terveydenhuollossa. Yhtenä isona tavoitteena portaalissa kangas-teleekin sähköinen ajanvaraus oma-lääkärille. Toistaiseksi sen esteeksi asettuu henkilökohtainen hoidontar-peen arviointi, jonka laki vaatii julki-selta sektorilta. Siksi Tampereellakin jokainen vastaanottoaika annetaan edelleen puhelimitse, Saario selvittää.

Malttia hankintoihinKunnissa on kuitenkin joukko palve-luja, joiden sähköistämistä ei lakikaan estä. Saarion mukaan tällaiset palvelut on ensin sektoreittain tunnistettava ja mietittävä, mitä sähköistäminen edel-lyttää käytännön toiminnalta ja mitä seurauksia sillä on.

– Etenemisjärjestys on ehdotto-masti tämä. Ennen kuin kiirehditään

G o f o r e 1 3

”KETTERILLE TOIMIJOILLE ON AINA KYSYNTÄÄ”

Tampereen kaupungin kun-

talaisportaalin sähköiset pal-

velut kootaan Goforen toi-

mittamalle tekniselle alus-

talle. Gofore on tehnyt Tam-

pereen kanssa yhteistyötä

jo usean vuoden ajan muun

muassa kokonaisarkkitehtuu-

riprojekteissa.

– Julkinen sektori tarvit-

see Goforen kaltaisia kump-

paneita, joilla on asiakasta

konsultoiva ote ja kyky näh-

dä järjestelmien viidakossa

kokonaisuuksia. Vain tällai-

nen toimija kykenee horison-

taaleihin ratkaisuihin toimin-

toja kehittäessään – edellyt-

täen tietenkin, että vanhat

toimittajat suostuvat raotta-

maan omia järjestelmiään,

tieto hallintopäällikkö Minna Saario sanoo.

– Ketterälle toiminta-

tavalle on kysyntää, sillä

tulevaisuuden suunta on

selvä: kankeat, isot järjestel-

mät on purettava, jotta

vero varoin toimiva julkinen

sektori voi hankkia juuri

sellaisia osaratkaisuja, joita se

tarvitsee ja keskustella myös

hinnoista. Nykyisin mah dol-

lisuutta kilpailutta miseen ei

tosiasiassa ole, Saario sanoo.

ostamaan yhtäkään uutta ohjelmistoa, kunnan eri sektorien on yhdessä tie-tohallinnon kanssa pohdittava, mitä halutaan ja miksi. Uskon, että nykyi-sillä ohjelmistoilla voisimme tarjota kuntalaisille hyvän sähköisen palvelu-tason jo nyt, jos vain näemme ensin suunnittelutyön vaivan, Minna Saa-rio sanoo.

Tampereella viritetäänkin parhail-laan useita projekteja, joissa rakenne-taan uusia tietojärjestelmiä kaupun-gin palvelukeskeistä arkkitehtuuri-linjausta noudattaen. Malliesimerk-ki on kuntalaisportaalissa lanseeratta-va Kohti kumppanuutta -asiointipal-velukokonaisuus. Sen idea syntyi al-

kujaan käytännön tarpeesta koota eri sektorien varhaislapsuuteen tarjoamat palvelut ja välittää lasta koskevaa tie-toa neuvolan, päivähoidon, tervey-denhuollon ja esiopetuksen järjestel-mien yli. Ideasta kasvoi valtakunnalli-nen hanke, jota Tampere isännöi.

– Vastuu lasta koskevan tiedon välittämisestä eri toimijoille on vie-lä lapsen vanhemmilla, mutta raken-teilla on ratkaisu, joka noutaa tausta-järjestelmistä tietoa käytettäväksi asia-kastilanteissa. Lainsäädäntö sallii tosin tällaisen tiedonsiirron huonosti, joten etsimme ratkaisua myös tähän, Saario kertoo.

1 4 G o f o r e

H uipputason ammattitaito, kymmenen toiminta-vuoden aikana karttunut kokemus yritysten ja jul-kisen sektorin mittavista IT-projekteista ja nykyai-kaisten työmenetelmien suvereeni hallinta.

– Ja kun noihin vielä yhdistyy ahkeruus, järkevyys ja suun-nitelmallinen tapa toimia, niin kyllä semmoisilla eväillä me-nestyy jatkossakin, sanoo Ali U. Saadetdin.

Ali U. Saadetdin on seurannut Goforen vaiheita sen perus-tamisesta asti, vuodesta 2006 yhtiön hallituksen jäsenenä, pari viime vuotta puheenjohtajana.

Saadetdin on alan miehiä itsekin. 1980-luvun alussa hän perusti muutaman kumppanin kanssa yritysten toiminnan- ja taloudenohjauksen IT-ratkaisuja tuottavan, pörssinoteera-tun Solteqin. Nykyisin Saadetdin johtaa puhetta yhtiön halli-tuksessa.

Goforen tukijoukkoihin Saadetdin liittyi yhtiön omistaji-en kutsusta. Pari vuotta myöhemmin hallitusta täydennettiin kutsumalla mukaan toinen kokenut ja menestynyt IT-konka-ri, Seppo Matikainen. Matikaisella on pitkä kokemus isoista ja pienistä yrityksistä. Eläkkeelle hän jäi 3000 työntekijän WM-Datan (nyk. Logica Suomi) toimitusjohtajan tehtävistä.

– Se oli yksi osoitus Goforen omistajien järkevyydestä, että päättivät ottaa hallituksen kautta toimintansa kehittämiseen myös yrityksen ulkopuolista näkökulmaa ja vanhemman suku-polven kokemusta. Sehän ei tunnetusti ole yrittäjille helppoa.

– Gofore on menestynyt koko ajan hyvin, joten meidän ul-kopuolisten roolina hallituksessa on yrittäjien sparraaminen ja tukeminen päätöksenteossa.

Kymmenessä vuodessa Goforesta on kasvanut arvostettu asiantuntijayritys, jolla on toimistot Helsingissä ja Tampereel-la ja 30 hengen henkilöstö. Myös taloudellisesti yritys on ke-hittynyt hyvin. Kasvu sinänsä ei ole Saadetdinin mielestä poik-keuksellista, sillä alalla on paljon kasvuyrityksiä. Merkittäväm-pää on se miten kasvu on saatu aikaan:

– Goforen kasvu perustuu omalla asiantuntemuksella ja osaamisella itse hankittuihin asiakkaisiin ja heidän tarpeiden-

sa täyttämiseen erinomaisella tavalla. Se on tukeva perusta kas-vulle ja kehitykselle myös jatkossa.

Tärkeää lisäarvoa asiakkaalle syntyy Goforen kyvystä toi-mia sujuvasti erilaisissa toimintakulttuureissa, niin yritysten kuin julkisen sektorinkin kanssa.

Yrittäjänä Saadetdin toivoo julkisten toimijoiden onnistu-van tietojärjestelmäasioissaan vapautumaan suurimpien toimi-joiden ylivallasta.

– Uskon, että myös julkisella puolella yleistyy sama peruste, jonka mukaan yritykset valitsevat kumppaneitaan: kun osaa-miset ovat kohdallaan, valitaan se, jolle juuri me olemme tilaa-jana tärkeä. Silloin ei jäädä jossain kaukana päätöksiään teke-vän järjestelmätoimittajan armoille, vaan päästään käyttämään sitä vaikutusvaltaa, joka tilaajalle ja asiakkaalle kuuluu.

VALITSE KUMPPANI,JOLLE OLET TÄRKEÄ

Asiakkaalla on oltava vaikutusvaltaaTeksti Marketta Tammisto Kuva Jorma Rajamäki

– Gofore rekrytoi tarkasti ja huolehtii hyvin väkensä am-matillisesta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Se strategia on hyväksi kaikille: asiakkaille, yritykselle ja henkilöstölle, sanoo Goforen hallituksen puheenjohtaja Ali U. Saadetdin.

G o f o r e 1 5

oforen julkisen verkkopal-velun uudistuksen myötä

julkaistiin myös uudet sosiaali-sen median palvelut.

Uudessa julkisessa verkko-palvelussa sosiaalinen media ja perinteiset yrityksen www-sivut ovat integroitu tiiviisti keske-nään niin että ne muodostavat dynaamisen ja vuorovaikutteisin palvelukanavan Goforen asiak-kaille ja muille sidosryhmille.

– Olemalla mukana sosi-aalisessa mediassa voimme harrastaa avointa vuoropuhelua asiakkaiden ja yhteistyökump-paneiden kanssa sekä innovoida yhdessä uusia ratkaisuja asiak-kaiden liiketoiminnan tueksi. Uusien viestintäkanavien myötä sidosryhmiemme on myös en-tistä helpompi pysyä ajan tasalla Goforen toiminnasta ja tapahtu-

mista, kertoo myynti- ja markki-nointijohtaja Juha Virtanen.

Kaikilla Goforen käyttämillä sosiaalisen median palveluilla on oma roolinsa asiakaspalvelussa:• Gofore-blogista löydät asian-tuntijoidemme näkemyksiä ja vinkkejä ohjelmistokehityksestä ja organisaatioiden IT-johtami-sesta.• Facebookissa voit seurata Goforea epävirallisesti ja ren-nommin.• LinkedInistä löydät ammatillis-ta tietoa Goforesta ja asiantunti-joidemme julkiset CV:t.• Twitterin kautta Gofore-uuti-set tavoittavat sinut nopeasti ja koostetusti.

Kaikki nämä palvelukanavat löy-dät Goforen julkisesta verkko-palvelusta: www.gofore.com

G

Gofore nyt myös sosiaalisessa mediassa!

”ASIAKKAISTAMME 96 % SUOSITTELISI MEITÄ KOLLEGOILLENSA”

enkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväi-syys ja kannattavuus. Nämä kolme

asiaa Goforen hallitus on määritellyt tärkeim-miksi mittareiksi yhtiötä kehitettäessä, kertoo Timur Kärki, Gofore Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista.

Gofore mittaa kehittymistään henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyden suhteen vuosittain. Vuoden 2010 tulokset olivat miellyttävää luettavaa: • Goforessa työskentelee keskimääräistä koke neempia, koulutetumpia ja motivoitu- neempia henkilöitä. Goforelainen arvostaa työpaikkansa kannustavaa ilmapiiriä ja pitää työtovereistaan. • Asiakkaat pitävät henkilökuntaa asian- tuntevana ja kokevat yhteistyön yleisesti sujuvana. • Asiakkaista 96 % suosittelisi Goforea kolle- goillensa.

– Huikaisevia tuloksia, jotka asettavat riman korkealle myös jatkoa ajatellen, Timur Kärki sanoo.

Paras mahdollinen työpaikkaHenkilökunnan viihtyvyyteen on vuosien varrella kiinnitetty paljon huomiota.

– Tämä on ollut luonnollinen valinta, sillä jo yritystä perustettaessa päätimme tehdä tästä parhaan mahdollisen työpaikan, sellaisen jossa itsekin viihdymme. Henkilökun-nan vaihtuvuus onkin ollut lähes olematonta.

Ulkopuolisen arvioitsijan selvityksen perusteella Goforessa vallitsee poikkeukselli-sen hyvä yhteishenki ja työilmapiiri.

– Olemme ylpeitä siitä, että Gofore nähdään tavoittelemisen arvoisena työpaikka-na, johon tullaan kehittymään ja siinä sivussa myös viihtymään.

– Hyvä työilmapiiri näkyy asiakkaalle innostuneena otteena ja asiakkaan haasteiden tarmokkaana ratkaisemisena. Aito innostus sekä asiakkaan että toimittajan puolelta on varmin tae projektien onnistumiselle. Gofore-lainen löytää myös aina tukea työkavereista, jotka opastavat ja auttavat ja tarvittaessa haastavat.

Kolmas tärkeä kehitysmittari on kannatta-vuus. Goforessa on aina pidetty huolta talouden tasapainosta. Yksi todiste on Suomen Asiakastiedon Platina-erikoissertifi -kaatti osoituksena siitä, että yhtiön luottoluo-kitus on pysynyt vuodesta toiseen korkeana.

– Takana on kuusi peräkkäistä kannatta-van kasvun vuotta. Jatkuvista kehitysinves-toinneista huolimatta liikevaihto on kasvanut vuosittain noin 30 prosenttia – ja kannatta-vasti. Samalla tiellä aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa, Timur Kärki linjaa.

–H

Pääkonttori:Gofore OySatakunnankatu 13 B (Koskitalo)FIN-33100 Tampere

Helsinki:Gofore OyTallberginkatu 2 A (sisäänkäynti/vastaanotto: Tammasaarenlaituri 3 B)FIN-00180 Helsinki

Sähköposti gofore@gofore.comPuhelin 010 439 7777Faksi (03) 213 0110www.gofore.com

Gofore Oy on yksityisten ja julkisten organisaatioiden IT-johdon konsultointiin ja asiakaskohtaisten tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Palvelutarjonta: IT-johdon asiantuntijapalvelut• Yritysarkkitehtuuri (EA)• Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA)• Teknologiaevaluoinnit ja esiselvitykset• Vaatimusmäärittelyt• Auditoinnit Tietojärjestelmien kehityspalvelut• Asiakaskohtaiset ohjelmistot• Sähköiset palvelukanavat• Integraatioratkaisut• SOA-toteutukset• Tuotekehityshankkeet