22 Miten jaksavat ”suutarin lasten” jalat?

9 Ethän ole Pulmu!

12 Viestintään apua kaverilta

4 HKN ja Tyks juhlivat

Potilaiden luovuus lisäsi yhteishenkeä 13

HOSPITAALI 2VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

2O18

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift12. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Suvi Vainio, puh. 050 599 5620, suvi.tuulikki.vainio@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Suvi Vainio, Esa Halsinaho, Nadine Karell, Sanna-Mari Heinonen, Leena Kähäri (Armi Asola), Anja Hintsa (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Riitta Ulén (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Heidi Pelander, Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 11 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: Jos olet VSSHP:n työntekijä, tee muutokset työpöydältäsi: VSSHP yleiset kuvakkeet > Henkilöstöhallinnon vakiosovellukset > Lomak-keet (webTallennus). Muut lehden saajat ilmoittavat osoitteenmuutoksen joko tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103.ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062 (painettu), ISSN 2489-7612 (verkkojulkaisu)ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2018. Seuraava lehti ilmestyy 18.6. Aineistopäivä 24.5. MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 2 2018

Tyksillä on upea historia. 1700-luvun puolivälissä perustettu Turun lasaretti on monien vaiheiden kautta noussut pohjoismaisten lääketieteen tutki-muskeskusten ja opetussairaaloiden kärkikastiin. Yliopistollinen keskussairaala Tyksistä tuli 60 vuotta sitten, kun vastuu sairaalan ylläpitämisestä siirtyi valtiolta Varsinais-Suomen kunnille.

Tyksin nykyisen aseman saavuttaminen kor-keatasoisena erityistason sairaalana pohjautuu vahvaan tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Ilman näitä peruspi-lareita ei satsauksista hoito- ja diagnostiikkalait-teisiin ja sairaalarakennuksiin saada irti parasta mahdollista hyötyä.

Maamme terveydenhuolto on murroksessa, ja Tyks valmistautuu uusiin haasteisiin.

Sairaanhoitopiirin poliittisella johdolla tulee olla rohkeutta investoida tutkimukseen ja koulu-tukseen, joiden varaan Tyksin tulevaisuus raken-tuu. Yksi mahdollisuus on ohjata vuosittain pieni siivu sairaalan budjetista toimialueiden kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Korkeatasoista potilashoi-toa ja tutkimusta tuottavan sairaalan maine edistää huippuosaajien rekrytointia.

Virkamiesjohdolta vaaditaan kykyä ja viisautta ennakoida, mihin suuntaan valtakunnallinen puoluepolitiikka terveydenhuoltoa vie. Lopulta

Åucs har en fin historia. Åbo lasarett som grundades i mitten av 1700-talet har via många olika skeenden stigit till toppskiktet av nordiska forskningscentrum och undervisningssjukhus. Universitets centralsjuk-hus blev Åucs för 60 år sedan, då ansvaret för upp-rätthållandet av verksamheten flyttades över från staten till kommunerna i Egentliga Finland.

Åucs nuvarande ställning som ett högklassigt specialsjukhus grundar sig på stark vetenskaplig forskning och evidensbaserad läkarvetenskap. Utan dessa grundpelare kommer inte satsningarna som gjorts på vård- och diagnostikutrustning och sjuk-husbyggnader till sin fulla rätt.

Landets hälsovård är i ett brytningsskede och Åucs förbereder sig för nya utmaningar.

Sjukvårdsdistriktets politiska ledning måste ha mod att investera i forskning och utbildning, på vilka Åucs framtid byggs. En möjlighet är att årligen rikta en liten del av sjukhusets budget till verksam-hetsområdenas utvecklings- och forskningsverk-samhet. Renomméet som producent av högklassig patientvård och forskning främjar rekryteringen av topp experter.

Av tjänstemannaledningen krävs förmåga och vishet att kunna förutspå i vilken riktning partipo-litiken på riksnivå för hälsovården är påväg. Sist och slutligen är det de lokalt fattade besluten som

paikallisesti tehtävät päätökset määrittelevät lähtö-kohdat sairaalan oman toiminnan ja toimintatapo-jen uudistamiselle.

Meillä on jo hyviä esimerkkejä muutoksiin val-mistautumisesta. Terveyssektorin tutkimus- ja ope-tustoimintaan osallistuvat korkeakoulut, oppilaitok-set ja erityisvastuualueen sairaalat kokoaa yhteen Health Campus Turku, joka toimii tutkijoiden väli-senä innovaatioalustana ja edistää tutkijoiden ja yri-tysten välistä yhteistyötä. Terveyskampus vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa ja kilpailukykyä tervey-den tutkimuksen ja terveyssektorin yritystoiminnan kansallisessa ja kansainvälisessä kentässä.

Aivovammakeskukselle, Keskolalle, PET-kes-kukselle, Syöpäkeskukselle ja Tules-yksikölle viime vuonna myönnetyt huippuyksikköstatukset ovat osoitus kliiniseen tutkimukseen kannustavan ilma-piirin lisääntymisestä. Uusista tutkimuslöydöksistä ja sairaalan palveluista tiedottaminen ja säännölli-set yleisöluennot eri aihepiireistä edistävät kansa-laisten tietoisuutta Tyksin toiminnan monimuotoi-suudesta.

Huipulla pysyminen edellyttää jatkuvaa työtä ja ponnistelua. Tavoitteen saavuttamiseen tarvi-taan sairaalan kaikkien ammattiryhmien aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Niiden varaan on tur-vallista rakentaa menestystä tuleville vuosille.

Perinteet velvoittavat

Traditionerna förpliktigardefinierar sjukhusets utgångsläge i förnyandet av verksamheten och verksamhetsmodellerna.

Vi har bra exempel på förberedelser inför för-ändringarna. Högskolorna, läroverken samt sjuk-husen med särskilda ansvarsområden inom hälso-sektorns forsknings- och utbildningsverksamhet samlar sig under Hälsocampus Åbo, som fungerar som en innovationsplattform mellan forskarna samt befrämjar samarbetet mellan forskare och företag. Hälsocampuset förstärker Egentliga Finlands ställ-ning och konkurrensförmåga inom hälsoforsk-ningen samt hälsosektorns företagsverksamhet såväl nationellt som internationellt.

Hjärnskadecentrumet, intensivvårdsavdel-ningen för nyfödda, PET-centret, Cancercentret och Tules-enheten tilldelades ifjol toppenhetssta-tus och detta är ett tecken på en atmosfär som upp-muntrar till ytterligare klinisk forskning. Att infor-mera om nya forskningsrön och sjukhusets tjänster samt regelbundna publikföreläsningar inom olika områden främjar medborgarnas kunskaper om Åucs mångfald.

Att hålla sig kvar på toppen kräver ständigt arbete och ansträngningar. För att uppnå sjukhu-sets målsättningar krävs alla yrkesgruppers aktiva deltagande och samarbete. På dessa är det tryggt att bygga framgång också för kommande år.

Risto-Pekka HapponenEmeritusprofessori, Turun yliopistoSenioritutkija, Suu- ja leukasairauksien klinikka, Tyks Professor emeritus, Åbo UniversitetÄldre forskare, Kliniken för mun- och käksjukdomar, Åucs

2 HOSPITAALI 2 2018

23.4. 2018Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Perinteet velvoittavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2MÅnAndenS SKRIVeLSe

Traditionerna förpliktigar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

SHQS-standardia toteutetaan sairaanhoitopiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Seitsemän veljestä kokosi piiriläiset teatteriin . . . . 4

Tyksin tasavuodet juhlan aiheena . . . . . . . . . . . . . . . 5

Kesäkohteet kutsuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Naistenpäivän tempaus kiinnosti . . . . . . . . . . . . . . . 6

Medisiina D:n muutto alkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Painehaavojen asiantuntijat koolle Tyksiin . . . . . . . . 7

Uusi pysäköintitalo vuoden päästä . . . . . . . . . . . . . . 7

Euroopan paras traumaattisten aivovammojen nuori tutkija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Uusi psykiatrinen sairaala alulle . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Tyks Neuro jalkautui Hansakortteliin . . . . . . . . . . . . 9

Ethän ole Pulmu! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Kohti yhtenäistä syöpähoitoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Suostumuksia kaivataan lisää . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Kehu kollega päivässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Ota tukea kaverilta viestinnässä . . . . . . . . . . . . . . . 12

Potilaat loivat viihtyisän tilan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Uudet sopimukset tuovat muutoksia . . . . . . . . . . . 14SARVeSTA HäRKää

Työmarkkinakevään kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . 14

Uusi sairaala monipuolistaa hoitotyötä . . . . . . . . . 15

Päivystysapu 116 117 pilottina . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Diabetestalossa Tyksin vetovastuu . . . . . . . . . . . . . 17

Skype-vastaanotot käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Traumaattinen tilanne pitää purkaa . . . . . . . . . . . . 18

Steppejä parempaan Sydänvalvonnassa . . . . . . . . 19

Neuroperehdytys syntyi yhteistyössä . . . . . . . . . . . 19

”Alla ska dra åt samma håll” . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Huippuosaamisyksikön neurokirurgi hoitaa ja tutkii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Miten jaksavat ”suutarinlasten”työkengät ja jalat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Idean tie kevyemmäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Potilaan tarina pysäytti messuilla . . . . . . . . . . . . . . 23

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Seulasarja hienonsi rohdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24AMMATTInA

Talotekniikan yleismies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

KAnSI Halikon sairaalassa potilaat saivat tehdä oman viihtyisän kahvion . Kuvassa (vas .) Katja Ernvall, Erja Lehtonen ja Markus Tuomi-nen ovat iloisia siitä, että luovalla tekemisellä voidaan helpottaa monien potilaitten oloa . Kuva: Nadine Karell

Turunmaan sairaala ja Vakka-Suomen sairaala ovat jo käyttäneet SHQS:ää useamman vuoden. Turun-maan sairaala sai ulkoisen laaduntunnustuksen vuonna 2016. Vakka-Suomi on hyödyntänyt jossain määrin SHQS-laatuohjelmaa, mutta ei ole laadun-tunnustusmenettelyn piirissä. Myös Vaasan sairaan-hoitopiirissä SHQS on ollut käytössä vuodesta 2006.

Projektijohtaja Heikki Laurila Kehittämispal-veluista johtaa SHQS:n implementointia sairaan-hoitopiirissä.

– Haluamme jatkuvasti ja systemaattisesti kehit-tää toimintaamme ja SHQS antaa hyvän viitekehyk-sen tämän työn jatkamiselle. Se antaa tavallaan tar-kistuslistan, mitä asioita meidän pitäisi ottaa huomi-oon kun kehitämme toimintamme laatua.

Viime vuonna päätettiin, että SHQS valitaan sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisen ohje-nuoraksi. Nyt on käynnistetty tiedottaminen ja hen-kilökunnan kouluttaminen.

Kaikilla toimialueilla laatuohjelma

Ensimmäiseen aaltoon ovat ilmoittautuneet toimi-alueista Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, Medisiininen, Operatiivinen toiminta ja syöpätau-dit, Lasten ja nuorten klinikka ja Totek. Mukana ovat myös Asiantuntijapalvelut ja liikelaitos EPLL. Lisäksi Hallintokeskus on mukana johtuen sen monista koko konsernia koskevista toiminnoista. Ensimmäisen aallon implementointi lähti liikkeelle helmikuussa.

Toiseen vaiheeseen kuuluvat Tules, Sydänkes-kus, Neuro, Naistenklinikka, Psykiatria, Lääke-huolto sekä Tekniset ja huoltopalvelut. Mukaan on tulossa myös Radiologian vastuualue Kuvantamisen toimialueelta. Käynnistysaikataulu on vielä avoin, mahdollisesti se alkaa syksyllä tai vuoden 2019 alussa. Asia käsitellään laatuneuvostossa kevätkau-den aikana.

Kuvantamisen ja Laboratoriotoimialueet jatkavat toimintansa kehittämistä ISO 9001 –taustaisten laatustandardien avulla, joten niiden ei välttämättä tarvitse ottaa SHQS:ää käyttöön.

Turunmaan sairaala sai ryhtiä kehittämiseen

Turunmaan sairaala aloitti SHQS:n implementoin-nin jo tammikuussa 2013. Vuonna 2016 liikelaitos sai ulkoisen laaduntunnustuksen. Henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Susanna Friman on ollut alusta alkaen vetovastuullisena projektissa. SHQS ei ole korvannut mitään aikaisempaa laatujärjestelmää.

– Aina me olemme kehittäneet toimintaa, mutta SHQS on systemaattinen menetelmä ja toi ryhtiä kehittämiseen. Tässä tulee näkyväksi se, mitä me jo teemme yksikkö- tai sairaalatasolla hyvin. Olemme saaneet kehittämistyön näkyvämmäksi sekä tukea jalkautukselle laatuohjelman käytöstä.

Turunmaan sairaalan saama laaduntunnustus on kolme vuotta voimassa eli maaliskuuhun 2019.

TEKSTI jA KUvA: NADINE KArELL

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma SHQS perustuu

kansainvälisiin laadunhallinnan periaatteisiin ja kansallisiin vaatimuksiin.

Nyt standardia toteutetaan sairaanhoitopiirissämme.

SHQS-standardia toteutetaan sairaanhoitopiirissä

Susanna Friman on ylpeä Turunmaan sairaalan sertifikaatista, jonka he saivat vuonna 2016.

3HOSPITAALI 2 2018

Seitsemän veljestä kokosi piiriläiset teatteriin

VUoden MeneSTyJäT -työryhmälle lähe-tettiin 73 erittäin hyvää ja idearikasta ehdo-tusta, joista työryhmä päätyi palkitsemaan 18 erinomaista hakemusta . vuoden 2018 haun teemana oli ”Työn uudistaminen läpi vSSHP:n”, mitä nyt palkitut ryhmät ovat omalla panok-sellaan hienosti edistäneet .

PALKITUT RyHMäT oVAT:

1 . Halikon sairaalan Turvallisuuskouluttajat (5 henkilöä)2 . raision lastenpsykiatrian poliklinikka (15 henkilöä)3 . Alaraajavastuualue (25 henkilöä)4 . Selkäortopedia (28 henkilöä)5 . Sydän- ja keuhkoleikkauspotilaiden pre operatiivinen ohjaus (21 henkilöä)6 . Sydänkeskuksen koordinoivat hoitajat (5 henkilöä)7 . Aivokasvainpotilaan hoitopolkua selkeyttänyt neuron sekä operatiivisen ja syöpätautien työryhmä (7 henkilöä)8 . Tyks Loimaan sairaalan dialyysi- poliklinikka (14 henkilöä)9 . Tupakasta vieroituksen työryhmä (4 henkilöä)10 . Keuhko-osasto 1 (36 henkilöä)11 . Perinnöllisyyspoliklinikka (12 henkilöä)12 . Plastiikka- ja yleiskirurgian poliklinikan työn uudistajat (8 henkilöä)13 . Syöpäklinikan ja yleiskirurgian yhteisprojekti rintasyöpäpotilaan lähetekäytännössä (6 henkilöä)14 . Salon lasten ja nuorten poliklinikka (10 henkilöä)15 . TOTEKin ja TY Anestesiologian ja tehohoidon oppiaineen simulaatio- ohjaajat (30 henkilöä)16 . Hifutiimi (23 henkilöä)17 . vSKK leiketutkimuksen yhtenäiset toimintamallit ja ajanvarauskäytännöt (30 henkilöä)18 . Saske, synnynnäisten aineen- vaihduntasairauksien seulontakeskus (14 henkilöä) .

tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) 40 vuotta

Tyksiläiset ja muutkin sairaanhoitopiirin työntekijät saivat 7 .3 .2018 hienon yhteisen kulttuurikoke-muksen, kun Tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) oli varannut koko Kaupunginteatterin henkilökun-tamme käyttöön . Uusin sovitus Seitsemästä veljeksestä kosketti varmaan kaikkia jollakin tavalla .

HKN oli järjestänyt teatteri-illan juhlistaakseen omaa 40-vuotista toimintaansa yhteisellä tapah-tumalla . Ilta olikin hyvä tilaisuus tavata nykyisiä ja entisiä työtuttuja .

Esityksen jälkeen saimme samaan valokuvaan muutamia HKN:n keskeisiä toimijoita . Kuvassa sihteerinä 1998–2004 toiminut Heimo Kumlander (vas .), nykyinen puheenjohtaja Lennu Yläneva sekä entiset puheenjohtajat Inkeri Ylä-Outinen (pj . 1985–1986) ja Timo Parvinen (pj . 1978–1984 , 1987–1988) .

TEKSTI jA KUvA: ESA HALSINAHO

4 HOSPITAALI 2 2018

Entisen Lääninsairaalan muuttuminen 1. huhtikuuta 60 vuotta sitten Turun

yliopistolliseksi keskussairaalaksi huomioitiin tänä vuonna hieman etuajassa

23. maaliskuuta, koska varsinainen juhlapäivä osui keskelle pääsiäispyhiä.

Tyksin tasavuodet juhlan aiheena

Kunniamerkin saivat • Raija-Liisa Ahvenainen, sairaanhoitaja, eläk-keellä, työskenteli perinnöllisyyshoitajana, toimi-paikkana kliininen genetiikka, Medisiininen toi-mialue, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (SVR MI kr)• Sirpa Hirvisuo, röntgenhoitaja, Sydänkeskus, sydäntoimenpideosasto, Suomen Valkoisen Ruu-sun I luokan mitali (SVR MI)• Sari Johansson, ylihoitaja, Neurotoimialue, Suo-men Leijonan ansioristi (SL A)• Päivi-Sisko Juhola, sairaanhoitaja, yleisneurolo-gia, Neurotoimialue, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (SVR MI kr)• Marjo Saarenmaa, johtava ylihoitaja, Psykiatrian toimialueen hallinto, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi (SRV A).

Marjo Saarenmaa piti kiitospuheen kunniamerk-kien saajien puolesta. Hän totesi, että ansiomerkki muistuttaa meitä työmme päämäärästä, joka on potilaan hyvinvointi ja parhaan mahdollisen hoi-don tarjoaminen.

Vuosijuhlaan kuului myös Vuoden Menestyjien 2018 onnittelu ja esittely, jonka suoritti juhlatilaisuu-den juontajana toiminut Wiveka Kauppila. Vuoden Menestyjiksi on valittu 305 henkilöä 18 ryhmässä.

Menestyjien puolesta piti kiitospuheen eri-koislääkäri Ari Katila, joka edusti tupakasta

Tasavallan Presidentin kunniamerkin vastaanottivat Marjo Saarenmaa (vas.), Sari Johansson, Sirpa Hirvisuo ja Raija-Liisa Ahvenainen. Päivi Juhola ei päässyt paikalle.

vieroituksen työryhmää. Hän muistutti, miten suomalaisten nikotiiniriippuvuus sai alkunsa jo vuonna 1637, kun Aurajoen suulle saapui Ruot-sista ensimmäinen tupakkalasti. Sata vuotta myö-hemmin tupakoinnin haittoja yritettiin hillitä sak-korangaistuksilla. Nyt Tyksin tupakkatyöryhmä on aloittanut ”tupakatta leikkaukseen” -kampanjan, jonka kustannustehokkuudesta on Katilan mukaan jo selvää näyttöä.

TEKSTI jA KUvA: ESA HALSINAHO

Perinteeksi muodostuneen tavan mukaan U-sai-raalan ruokasalissa pidettyyn vuosijuhlaan kut-suttiin eläkkeelle viimeisen vuoden aikana siirty-neet sekä tasavuosia pitkään (20, 30 ja 40 vuotta) palvelleet työntekijät, vuoden menestyjät, henki-löstöjärjestöjen edustajat, Tasavallan Presidentin kunniamerkin viimeksi saaneet, kuntayhtymän hallituksen jäsenet sekä sairaanhoitopiirin ja Tyk-sin virkamiesjohtajat.

Juhlapuheen pitänyt hallituksemme puheenjoh-taja Piia Elo kiitti ja kehui sairaanhoitopiirin hen-kilökuntaa hyvistä suorituksista. Hän kertoi arvos-tavansa työntekijöidemme ponnisteluja kaiken sen epävarmuudenkin keskellä, mitä viime vuoden suu-ret organisaatiomuutokset toivat tullessaan.

Elo kiitti hallituksen puolesta kaikkia siitä, että viime vuonna hoidettiin enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, kun noin 220 000 henkilöä sai hoitoa. Ja siitä huolimatta täällä päästiin hoitoon muuta maata nopeammin.

Hän antoi kiitosta myös hyvästä taloudenpidosta erityisesti jäsenkuntien menojen jäätyä jopa budje-toitua pienemmiksi.

– Tämä on vahva osoitus siitä, että uudistamis-toimet ovat onnistuneet ja pystymme yhä paremmin palvelemaan ihmisiä, Elo sanoi.

Lopuksi Elo kiitti erityisesti Tasavallan Presiden-tin kunniamerkin saajia sekä niitä kutsuttuja, jotka ovat palvelleet Tyksiä ja sairaanhoitopiiriä kymme-nien vuosien ajan.

Vuoden menes-tyjiksi valittu

305 henkilöä

5HOSPITAALI 2 2018

Kesäkohteet kutsuvatTyksin koulutus- ja vapaa-ajan viettokeskuk-sen säätiö on saanut vuoteen 2020 jatkuvan kauden uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi Mirja Oksanen-Sainion. Toiminnanjohtajana jatkaa Riku Luoto.

– Uutena puheenjohtajana haluan kan-nustaa teitä kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä käyttämään rohkeasti vapaa-ajanviettopaikkojemme . Käykää Santrassa tutustumassa vapaa-ajanviettokohteisiin, osallistukaa hakuihin ja viettäkää kohteissa mahdollisuuksien mukaan vapaa-aikaa, niin työyksiköiden kuin perheidenne kanssa, Oksanen-Sainio kehottaa .

Santrasta löytyvät vapaa-ajan paikkojen lisäksi kaikki hallituksen jäsenet, sekä sää-tiön valtuuskunnan jäsenten nimet (Metsä- jukolan kohdalta) .

– Yritämme yhdessä hallituksen ja toi-minnanjohtajan kanssa saada aikaan paran-nuksia vapaa-ajankohteissamme, jotta käyt-tömukavuus parantuisi . Hyvää kevättä, sekä kesää ja muistakaa rentoutua hyödyntäen omiakin palveluitamme, hän toivottaa .

Mirja Oksanen-Sainio ja Riku Luoto toivottavat hyvää kevättä.

Kevättalkoot16.5.Metsä-Jukolassa Linja-auto talkoisiin lähtee klo 15 .30 A-sai-raalan vanhan EA- rampin edestä . Talkoisiin osallistuneiden kesken arvotaan yksi vapaa viikko Tunturi-jukolassa . Paluu klo 21 .

Talkooruoan riittävyyden takaamiseksi ilmoittautuminen 11 .5 . mennessä: riku-pekka .luoto@tyks .fi tai p . 050 9111 207 .

ristinkallion ja Tammilehdon kesäkau-den 1 .6 .–30 .9 . viikonloppupäivien Webropoll-haku on käynnissä vielä 30 .4 . asti, käykää vapaa-ajanviettopaikkojen sivuilla osallistu-massa . Arvonnan tulokset julkaistaan Sant-rassa perjantaina 4 .5 .

Ansiomerkki Karolina OlinilleSairaanhoitopiirin potilasturvallisuuspäällikkö Karolina Olin on saanut Potilasturvallisuusyhdistyksen myöntämän ansiomerkin .

– Ansiomerkin saaja on osoittanut aktiivisesti varmistavansa ja kehittävänsä potilasturvallisuutta . Ansiomerkin saanut on myös merkittävästi edistänyt avoimuutta, kehittänyt pitkäjän-teisesti potilasturvallisuuskulttuuria ympäri Suo-men ja ollut mukana kehittämässä useita kansal-lisia toimintamalleja, perusteluissa todetaan .

Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa vaka-vien vaaratapahtumien tutkinta, riskienhallinnan menetelmät potilasturvallisuuteen, lääkehoidon tar-kistuslistat, johdon turvallisuuskävely ja potilastur-vallisuuden tason arviointi GTT-menetelmällä .

Olin on työskennellyt nykyisessä tehtävässään vuodesta 2012 lähtien .

Tyks Naistenklinikka järjesti

Naistenpäivänä 8. maaliskuuta

jo toistamiseen tempauksen

kauppakeskus Hansassa.

Tapahtuman tarkoituksena oli asettua yleisön tavoi-tettavaksi ja antaa mahdollisuus kysyä naisten ja perheiden hyvinvointiin liittyvistä aiheista. 

Ohikulkijat käyttivätkin ilahduttavan paljon hyväkseen mahdollisuutta kysyä asiantuntijoilta.  Aiheina olivat muun muassa endometrioosi, kuu-kautiskivut, lapsettomuus, HPV-rokote, seksuaali-suus, lähisuhdeväkivalta, sikiöseulonnat, synnytys ja imetys sekä vauvahieronta. 

Tieto tapahtumasta oli levinnyt Facebookin kautta ja osa tulikin paikalle varta vasten saadakseen vastauksen esimerkiksi lapsettomuutta tai ehkäisyä koskeviin kysymyksiinsä. 

Ohikulkijoiden kiinnostusta lisättiin asiantuntijoi-den haastatteluilla, kun yhteistyökumppani, yrittäjä Sanna Tuomi kierteli alueella mikrofonin kanssa. 

Totesimme, että kauppakeskus on hyvä paikka esiintyä, koska siellä on helppo tavoittaa eri-ikäisiä naisia. Nuoria naisia liikkui eniten juuri raskaus- ja synnytysteemojen alueella, mutta myös lapset-tomuus-, kuukautiskipu- ja endometrioositietous herättivät mielenkiintoa. Iäkkäämpiä naisia kiin-nostivat virtsankarkailu ja lantionpohjan ongelmat.

Tapahtumaan osallistunut henkilökunta, mukaan lukien ylilääkäri Seija Grénman ja ylihoi-taja Marjo Kauppila, olivat tyytyväisiä. Uusia ide-oita ensi vuoden tapahtumaa silmälläpitäen syntyi runsaasti, joten vuoden 2019 Naistenpäivänä näh-dään taas!

TEKSTI jA KUvA: MIA POHjArANTA

Kuvassa vasemmalta kätilöt Heli Gunn ja Linnea Perälä sekä erikoislääkäri Sanna Oksjoki.

naistenpäivän tempaus kiinnosti

6 HOSPITAALI 2 2018

Medisiina D:n muutto alkaaMedisiina D –rakennus luovutettiin tilaajalle Suomen yliopistokiinteistölle 12 .3 .2018 . Taloa on varusteltu maalis-huhtikuun ajan . vapun jälkeen yksiköt pääsevät muuttamaan uusiin tiloihinsa .

Tyksin Laboratoriotoimialueen yksiköt muut-tavat kaikki toukokuun aikana . Yksiköt tulevat putkipostijärjestelmän piiriin Tyks Kantasairaa-lan alueella . Päivitetty putkipostiohjeistus löytyy Santrasta ja laboratoriotoimialue tiedottaa hoi-toyksiköitä uudistuksista tarkemmin . Näytteiden kuljetukset sairaanhoitopiirin alueelta siirtyvät Medisiinaan D:hen 28 .5 .2018 alkaen . Samana päivänä Medisiina D:n näytepostiosoite otetaan käyttöön .

Oppimiskeskuksen tilat otetaan täysimit-taisesti käyttöön 1 .8 .2018 . Oppimiskeskukseen aukeaa luentosalien ja ryhmätyötilojen lisäksi Health Campus Turku SimuCenter simulaatioti-loineen, Kliinisten taitojen oppimiskeskus, ope-tuslaboratorio TuasLab, Liikuntalaboratorio sekä Suun terveydenhuollon opetustilat .

TEKSTI jA KUvA: HANNA PETÄjÄ

Medisiina D:n valmistumista juhlistettiin projektipa-laverissa Kliinisen mikrobiologian kiitoskakulla. Ka-kussa Medisiina D on täynnä iloisia yllätyksiä tulevien käyttäjien ihanaa itseironiaa suunnitteluprosessista #EIKU. (Kakku: Pirjo Merilahti)

Oikaisu

Tässä korjatut lauseet juttuun ”Hyvän työ-yhteisön salaisuus?” Hospitaali 1, sivu 18 .

Hengitystukiyksikössä työskentelevät osas-tonhoitaja Kristiina Ylitalo-Liukkonen, apu-laisosastonhoitaja Tuula Sirkiä, osaston-sihteeri Susanna Sarva, vastuualuejohtaja Waltteri Siirala sekä kahden hengityshal-vauspotilaan hoitoryhmät

vuonna 2004 perustettu Hengitystukiyk-sikkö vastaa varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin alueella omien hengityshalvauspo-tilaiden hoidosta sekä toimii neuromusku-laarisen hengitysvajauksen konsultoivana ja koordinoivana asiantuntijayksikkönä moni-ammatillisessa yhteistyössä Tyksin muiden toimialueiden, lähisairaaloiden sekä perus-terveydenhuollon kanssa .

Ylitalo-Liukkonen kertoo, että onnistu-nut rekrytointi on tärkeää, sillä työ elämää ylläpitävässä hengityskonehoidossa olevan potilaan parissa on vaativaa ja itsenäistä .

Toimitus pahoittelee virheitä .

Painehaavojen asian-tuntijat koolle TyksiinEuroopan painehaavojen ja tehohoidon asiantuntijat kokoontuvat Turkuun.

Uutta tietoa odotetaan muun muassa lasten painehaavojen ehkäisystä.

Tyksissä pidetään toukokuussa Euroopan paine-haava asiantuntijaneuvoston (EPUAP, European Pressure Ulcer Advisory Panel) Focus Meeting, johon odotetaan 100–150 osanottajaa. Kokouk-sen aiheena ovat painehaavojen ehkäisy ja hoito lasten ja aikuisten tehohoidossa.

– Aloin hahmotella ohjelmaa jo vuonna 2014, jolloin minut valittiin Euroopan asiantuntijaneu-voston Suomen edustajaksi (trustee). Kun 2015 ehdotin aihetta ja kokouspaikaksi Turkua, se hyväksyttiin heti. Focus-kokouksen idea on kes-kittyä yhteen aihepiiriin, sairaanhoitaja Maarit Ahtiala kertoo.

Painehaavoille ovat alttiina kaikenikäiset. Vau-rio voi tulla kelle tahansa, joka on toisen hoidossa, eikä esimerkiksi pysty itse liikkumaan. Lääkinnäl-liset laitteet lisäävät painehaavojen vaaraa.

– Esimerkiksi keskosvauvat ovat myös alttiina painehaavoille. Odotan tähän aiheeseen perehty-neen italialaislääkärin puheenvuoroa konferens-sissamme, Ahtiala kertoo.

Hänen sydämen asianaan painehaa-vat ovat olleet opiskeluajoista lähtien. Tyksin

teho-osastolla hän on vienyt asiaa pontevasti eteen-päin. Hän on kiitollinen kollegoilleen ja osaston joh-dolle saamastaan tuesta.

– Tarvitaan suuria hoitolinjoja ja pieniä käytän-nön asioita. Painehaavojen ehkäisy on tärkeä asia ja helppo toteuttaa, kun se implementoidaan toimin-taan ja sitä toteutetaan automaattisesti, Ahtiala sanoo.

Teho-osastolla painehaavojen ennaltaehkäisyyn käytetyt voimavarat maksavat nyt itsensä takaisin. Ehkäisevän toiminnan kustannukset ovat noin kym-menesosa siitä, mitä painehaavojen hoito maksaa.

Ahtiala näkee asiassa yhä paljon parantamista.– Painehaavoja on yhä. Kaikissa hoitopaikoissa

pitäisi antaa mahdollisuus uudistaa apuvälineitä ja päästä koulutuksiin. On myös tärkeää, että hoitajia vuodeosastoilla on tarpeeksi, hän toteaa.

Ahtiala on EPUAP:in hallituksen kautta aikain kolmas ja tällä hetkellä ainoa suomalaisedustaja. Hän luennoi Suomessa ja maailmalla.

TEKSTI jA KUvA: SUvI vAINIO

4th ePUAP Focus Meeting Turussa 21.–25.5.2018 • focusmeeting2018.org

Kokousta valmistelevat Anna Hellström-Aaltonen (vas.), Noora Lapila, Heli Kallio, Maarit Ahtiala ja Tarja Niemi.

Uusi pysäköintitalo vuoden päästäUuden pysäköintitalon rakennustyöt alkoivat 9 . huhtikuuta . Arvioitu valmistumisaika on toukokuu 2019 .

Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto valitsi rakentamisen laajemman, nelikerroksisen ja 530-paikkaisen vaihtoehdon mukaisesti . vaihtoehtona oli kolmikerroksinen, 400-paikkainen talo . Maanpinnan tasoon rakennuksen alle tulee noin sata paikkaa sisältävä, lukittu pyöräparkki . rakennuksen katolle tehdään nimellisteholtaan noin 50 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä .

Pysäköintirakennus nousee Savitehtaankadun päälle . rakennustöiden vuoksi henkilökunnan käytössä ollut pysäköintialue P8 muuttuu työmaa-alueeksi .

Urakoitsijaksi valittiin Graniittirakennus Kallio Oy . Urakkasumma on 12 645 000 euroa .

Talon tarina jatkuu ulkona Tulevan pysäköintitalon arkkitehtonista suunnittelua on ohjannut saaristolle tyypillinen ilmiö ahtojäästä . Pysäköintitalon massiivinen pyöreä ajo-ramppi on kuin saaren rantakallio . rakennuksen julkisivu edustaa mielikuvallisesti ahtojäätä, joka törmätessään ajorampin järkälemäiseen rantakallioon rutistuu jäälohkareiksi julkisivulle .Kuva: Arkkitehtiryhmä reino Koivula Oy .

7HOSPITAALI 2 2018

työkenkäesittelyt

Kevään työkenkäesittelyt: to 26.4. U-sairaalan ruokasalin ala-aula pe 27.4 . T-sairaalan kahvion aulatila klo 10.30–14.30

Euroopan paras traumaattisten aivovammojen nuori tutkijaTyksissä työskentelevä Iftakher ”Ifti” Hossain on valittu yhdeksi neljästä parhaasta nuorista neu-rokirurgian harjoittelijoista ja koko Euroopan parhaaksi traumaattisten aivovammojen nuoreksi tutkijaksi EANS:n toimesta. EANS on European Association of Neurosurgical Societies.

– Tutkimustyöni tavoitteena on selvittää, millä tavoin verestä mitattavia valkuaisaineita voidaan käyttää apuna diagnosoitaessa lieviä aivovammoja.

Hossain on muun muassa esitellyt tutki-mustyönsä tuloksia toukokuussa 2015 Lundissa pidetyssä kansainvälisessä aivokudosvaurioiden merkkiaineiden kongressissa. Hän on järjestä-nyt yhdessä prof. Juha Hernesniemen kanssa mikroneurokirurgian kurssin Dhakassa, Hos-sainin kotimaassa Bangladeshissa vuonna 2015 ja myös esitellyt tutkimustuloksiansa Etelä-Aasian neurokirurgikongressissa sekä Kiinan neurokirurgikongressissa joulukuussa 2016. Lokakuussa 2017 hän esitteli ryhmän tutki-muslöydöksiä Venetsiassa Eurooppalaisessa neurokirurgikongressissa. Keväällä hän pitää esitelmän lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon hoidosta yhdeksännen kerran järjestettävässä kansainvälisessä neurokirurgian kongressissa Dhakassa. 

– Tämän palkinnon avulla työskentelen tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna seitsemän kuukautta EANS:n pääsihteerin ja Cambridgen neurokirurgian johtajan Peter Hutchinsonin sekä Britannian Neurokirurgisen Yhdistyksen kanssa Isossa-Britanniassa, sanoo Hossain. He kertovat minulle RESCUE-ASDH-tutkimuk-sesta ja veren biomarkkereiden käytöstä trau-maattisten aivovammojen tapauksessa. Tämän jälkeen palaan Turkuun ja aloitan RESCUE-ASDH-tutkimuksen yhdessä Jussi Postin ja Olli Tenovuon kanssa. Tällä hetkellä tämä on yksi suurimmista ja kaikkein tärkeimmistä lää-ketieteellisistä tutkimuksista neurokirurgiassa koko maailmassa. Turku tulee olemaan ensim-mäinen tähän tutkimukseen osallistuva paikka koko Suomessa.

 Iftakher Hossain sanoo, että hänellä on kunnia edustaa Suomea Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tulevaisuudessa Iftakher Hos-sain haluaisi jatkaa uraansa neurokirurgiassa ja kehittää alan palveluiden laatua Aasiassa.

Hän haluaa erityisesti kiittää professori Risto Roinea, dosentti Olli Tenovuota, pro-fessori Jaakko Rinnettä, dosentti Jussi Postia, dosentti Riikka Takalaa, neurokirurgi Melissa Rahia, neurokirurgiaan erikoistuvaa lääkäriä Mikko Visuria ja kaikkia muita työtovereitaan Tyksin Neurokirurgian yksiköstä ja Turku Brain Injury Centre:istä.

TEKSTI jA KUvA: NADINE KArELL

Uusi psykiatrinen sairaala alullePekka Makkonen, nykyinen vs. kehittämisyli-hoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kehittämispalvelut-yksikössä, aloitti Psykiat-rian toimialueella projektipäällikkönä 1.4.2018.

Ensimmäinen työtehtävä on psykiatrisen sairaalan toiminnallisen suunnitelman tekemi-nen. Uusi sairaala on Makkosen mielestä suuri mahdollisuus koko Varsinais-Suomen psykiat-riselle palvelujärjestelmälle.

– Olen odottanut tätä mahdollisuutta koko työurani. Minun valintani on iso asia koko hoi-totyölle, koska peruskoulutukseltaan sairaan-hoitaja valitaan näin vastuulliseen työtehtävään. Kehittämisylihoitajan työ on valmistanut minua tähän uuteen työtehtävään. Olen käynyt tutus-tumassa uusimpiin psykiatrisiin sairaaloihin Euroopassa ja lähes kaikissa toistuu samat tee-mat: potilaslähtöisyys, stigman vähentäminen, tilojen muunneltavuus ja digitalisaatio. Olen ihan varma, että nämä asiat tulevat olemaan isossa roolissa uudessa sairaalassa.

Pekka Makkonen haluaa sairaalasuunnit-teluun mukaan jo heti alusta henkilökunnan, väestön ja ennen kaikkea potilaat. Suunnitte-lussa korostuu potilaiden osallistaminen. Iso rooli on kokemusasiantuntijoilla ja asiakasraa-din jäsenillä.

– Lähtisin etenemään sloganilla ”potilaiden sairaala”. Tällaisen sairaalan Varsinais-Suomi tarvitsee kaiken sen negatiivisen kirjoittelun jälkeen, mikä liittyi Kupittaan tapahtumiin.

Uuden sairaalan suunnitelma tehdään yhdessä psykiatrian vastuualuejohtajien kanssa. Toiminnallinen suunnitelma keskittyy sairaalan toiminnallisiin asioihin, esimerkiksi erikois-alan näkemys kyseessä olevaan rakennukseen liittyvästä palvelutarpeesta huomioiden väestö, nykytila ja tulevaisuus 2030 saakka. Toiminnal-lisen suunnitelman kanssa samanaikaisesti alkaa edetä tarveselvitys. Tarveselvitys ottaa enem-män kantaa rakennuksen ominaisuuksiin, kaa-voitus- ja lupa-asioihin ja niin edelleen. Tarve-selvitystä vie eteenpäin kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Psyki-atrian sairaala valmistuisi vuonna 2021.

TEKSTI jA KUvA: NADINE KArELL

Pekka Makkonen Mikron tontilla minne Psykiatrian sairaala pystytetään.

TYKSIN SENIOREIDEN KEVÄTOletko jo eläkkeellä tai jäät lähi-aikoina, mutta et ole vielä liittynyt mukaan Tyksin seniorit ry:n toi-mintaan . Tutustu toimintaamme kotisivuillamme ja liity mukaan

http://www .vsshp .fi/ammattilaisille/seniorit

TULeVIA TAPAHTUMIA:3.5.2018 Kokopäivän retki Kauttuan ja Noormarkun ruukkimaisemiin . järjestelyistä vastaa Mirja mirja .hovirinta@gmail .com, puh . 050 559 0162

21.5.2018 opastettu kävelykierros Littoisten verkatehtaan ympäristössä ja 6 .6 .2018 Kokopäivän retki Suomenlinnaan . Tiedustelut erja .lankinen@gmail .com, puh . 0400 969 163

Liikuntajaosto tapaa viikoittain maanantaisin kävelyn merkeissä . Kävelyt lähtevät yleensä klo 10 .30 Tuomiokirkolta (ei kuitenkaan 30 .4 .) . Tiedustelut riitalta puh . 040 5159229 .

Tiistaisin pilates (ei kuitenkaan 1 .5 .) klo 16 .30–18 .00 U-sairaalan 12 . krs aulassa . Kevään viimeinen tapaaminen 22 .5 . Kyselyt Kaijalta puh . 041 5484433 .

Keskiviikkona keilailua, jos olet kiinnostunut, soita riitalle puh . 040 5159229 tai Kirstillepuh . 050 3666617 .

Hengellisen piirin tapaamiset Ella raalin (ella .raali@gmail .com, puh . 050 562 5119) johdolla joka kuukauden toisena tiistaina, seuraava kerta on 8 .5 . klo 13 A-sairaalan Hiljaisessa huoneessa .

Käden taitojen jaosto tapaa yleensä joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina . Kevään viimeinen tapaaminen on kuitenkin ke 2 .5 . Tiedustelut Tuijalta p . 0400 934987 .

Lukupiiri kokoontuu kuukauden viimeisenä keskiviikkona (25 .4 . ja 30 .5) Cafe Elvinassa . Tiedustelut Eevalta puh . 0400 960174 .

Keskustelupiirin kokoontumiset ritva Lindenin johdolla 26 .4 . ja 24 .5 . Tiedustele tapaamispaikka ja aika puh . 040 5910387 .

VÄITÖKSET

23 .2 . tarkastettiin diplomi-insinööri jarmo Teuhon väi-töskirja Mr-based attenua-tion correction and scatter correction in neurological PET/Mr imaging with 18F-FDG . väitöksen alana on lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka . Teuho työskente-lee sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen PET-keskuksen tutkijana ja fyysikkona .

9 .3 . tarkastettiin lääketie-teen lisensiaatti LL johanna Uitin väitöskirjan role of symptoms in the diagno-sis and management of acute otitis media in young children . väitöksen alana on lastentautioppi . Uitti työskentelee Tyksin lasten ja nuorten klinikalla erikoistuvana lääkärinä .

HOSPITAALI 2 20188

Jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiin – niin omaansa kuin työkavereiden.

Työsuojelu muistuttaa tästä uuden kampanjahenkilön, Pulmun, avulla.

Kampanjatyöryhmään kuuluvat: Riitta Ulén (vas.), Sasu Punovuori, Aki Salo, Mikko Heimo, Johanna Elo, Miia Puukka ja Marja-Liisa Mulo-Rantanen.

Työhyvinvointia edistetään omavastuun teemalla tänä vuonna. Toukokuussa käynnistyvässä kampan-jassa esiintyy yksi meistä, Pulmu T. Urma. Hän on työssään usein vaaratilanteissa ja hänelle on sattu-nut haavereita. Pulmu uskoo kuitenkin, että hän tie-tää itse parhaiten. Häntä on turha tulla neuvomaan, esimerkiksi kehottaa siirtymään tupakoimaan sille varattuun paikkaan.

– Tavoitteena on herättää miettimään, kuinka itse toimimme. Käytöksemme vaikuttaa eri tehtävissä eri

tavoin. Aina oma käytös vaikuttaa myös toisiin, työ-suojelupäällikkö Miia Puukka muistuttaa.

Kampanjavuoden aikana tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa riskinottoon työtehtävissä, luvattomilla paikoilla tupakointiin sekä viestinnän merkitykseen työturvallisuudessa. Vaikutusta halu-taan saada huumorin keinoin, syyttelemättä.

– Pulmulle nauraessamme voimme miet-tiä, kuinka paljon meissä itsessämme on Pulmua, Puukka sanoo.

ethän ole Pulmu!Ensimmäistä kertaa Pulmun voi tavata työsuojelu-parien koulutus-päivässä 3.5.

Tyks Neuro jalkautui Hansa-kortteliin

Tietoiskuja pitivät erikoislääkäri Anna Östberg (vas.), erikoistuva lääkäri Ilkka Saarenpää sekä erikoislääkärit Susanna Roine ja Janne Lähdesmäki.

Hän kertoo, että Pulmu-hahmo alkoi kehittyä HR-tärpeissä, joissa harjoiteltiin työpaikan ongelmati-lanteita. Niissä esiintyi Pulmu-niminen henkilö. Nyt Pulmu ilmestyy työsuojelun tapahtumiin ihka elä-vänä. Hänestä tehdään myös julisteita.

PS. Tätä juttua Pulmu ei olisi halunnut. Hänestä on parempi, että asioista ei puhuta.

TEKSTI jA KUvA: SUvI vAINIO

Tyks Neuro toteutti Aivoviikon tempauksen nyt toista kertaa. Toimialue järjesti henkilökunnalle koulutusta, johon osallistui maanantaina Johan Haartman -salissa 55 ja tiistaina yli 60 sekä lisäksi etänä videoneuvotteluyhteydellä noin 30 kumpana-kin päivänä. Varsinaista palautetta ei kerätty, mutta kuulijoilta tuli useampaa reittiä kiitosta. Potilasjär-jestöt esittäytyivät henkilökunnalle tiistaina ennen luentoja ja myös luentojen tauolla.

Tyks tutkii ja hoitaa – Aivoviikon yleisöluen-nolla torstaina yleisö kuuli asiantuntijaluentoja, jolloin esiintyivät myös potilasjärjestöistä Aivo-liitto, Varsinais-Suomen muistiyhdistys ja Parkin-son-liitto. Yleisöltä ja potilasjärjestöjen edustajilta saimme hyvää palautetta muun muassa Faceboo-kin kautta.

Viikko päättyi jalkautumalla Hansa-korttelin Thalia-torille, jossa lääkärit pitivät tietoiskuja aivo-terveyteen liittyvistä asioista. Noin 50–60 henkilöä mittautti verenpaineensa ja pulssikädellä eteisväri-näpulssia tunnusteli useita kymmeniä henkilöitä. Lisäksi päivä sisälsi paljon ihmisten kohtaamista ja keskustelua elintapa-asioista – tästä saimmekin eri-tyistä kiitosta. Paikallaolijoille esitettiin kysymyksiä

muun muassa lääkkeiden vaikutuksista ja erilaisista tuntemuksista aivotapahtumien jälkeen. Nuoret kysyivät joukkuepeleissä tapahtuneiden tapatur-mien aiheuttamista muistinmenetystilanteista.

Yhteistyöjäsenjärjestöistä olivat viikossa mukana Aivoliitto ja Turun seudun AVH-yhdistys, Aivovammaliitto ja Varsinais-Suomen Aivovam-mayhdistys, Aivosäätiö, Epilepsialiitto ja Turun seudun Epilepsiayhdistys, Muistiliitto ja Varsinais-Suomen muistiyhdistys, Neuroliito, Parkinsonliitto, VESOTE ja Auria Biopankki.

Kaikissa viikon tapahtumissa olivat mukana hoi-tohenkilökunta ja lääkärit, myös perjantaina Han-sassa. Toteutus oli miellyttävää vaihtelua normaaliin työhön ja samalla tuli todettua, että arkeen jalkau-tuminen on yksi hyvä keino madaltaa kynnystä ter-veydenhuollon ammattilaisten ja tavallisen kansa-laisen väliltä.

TIINA KArPPINEN, osastonhoitaja TArjA KUrIKKA, kliinisen hoitotyön asiantuntijaANNUKKA PUKKILA, osastonhoitaja MINNA ANTTONEN, osastonhoitajaTyks Neuro

9HOSPITAALI 2 2018

TEKSTI jA KUvA: HEIDI PELANDEr

Jokaiselle, joka on syöpä-

potilaiden kanssa

tekemisissä

Läntinen syöpäkeskus tähtää

tasavertaiseen syöpähoitoon koko

Länsi-Suomessa.

Yhtenäinen, yhdenvertainen ja laadukas syövän hoito ja syöpätutkimus vajaan miljoonan asukkaan läntisessä Suomessa. Siihen tähtää vuoden alusta aloittanut, kolmen sairaanhoitopiirin yhteinen Län-tinen syöpäkeskus.

– Suurin ero entiseen on se, että meillä tulee ole-maan samat hoito-ohjeet käytössä koko erityisvas-tuualueella, syöpätautien toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö sanoo.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sai-raanhoitopiirien lisäksi keskuksessa on mukana Turun yliopisto. Ideana on tuoda syöpätutkimus lähemmäs kliinistä työtä, jotta tutkimuksesta olisi mahdollisimman paljon hyötyä syöpäpotilaiden hoidossa.

– Näin potilas pääsee esimerkiksi uusien syöpä-lääkkeiden tutkimuksiin aina, kun se on mahdol-lista, Jyrkkiö sanoo.

Vastaavia keskuksia ollaan perustamassa mui-denkin yliopistosairaaloiden yhteyteen. Viiden alue-keskuksen toimintaa koordinoi tänä vuonna perus-tettava Kansallinen syöpäkeskus FICAN.

Yhteisiä hoitopolkujaSyöpäkeskustoiminnan ytimessä ovat sairaanhoi-topiirien nettisivuilla julkaistavat hoitopolut. Niistä potilas saa luotettavaa tietoa sairaudesta, hoitoon-pääsyajoista ja hoidon vaiheista sekä saatavilla ole-vasta tuesta. Ammattilaisille hoitopolku kertoo, kuka on vastuussa potilaan hoidosta eri vaiheissa ja mitä hoito sisältää.

Kehittämispäällikkö Mervi Siekkisen mukaan Tyksissä on laadittu hoitopolut jo seitsemälle eri

Kohti yhtenäistä syöpähoitoa

syövälle. Siekkinen iloitsee siitä, että henkilöstö on lähtenyt kehitystyöhön mukaan.

– Tämä kaikki perustuu innostuneisiin ihmisiin, Läntisen syöpäkeskuksen (FICAN West) johtaja Pia Vihinen lisää.

Kolmen sairaanhoitopiirin edustajat käyvät neu-votteluja hoitopolkujen yhtenäistämisestä. Suolisto-syövän hoitopolku on jo kaikkien hyväksymä. Seu-raavaksi jonossa ovat aivokasvainpotilaan ja gyne-kologisen syöpäpotilaan hoitopolut.

Kolmikko korostaa, että Tyksissä ei sanella, miten Läntisen syöpäkeskuksen alueella toimitaan, vaan hoidon yksityiskotia ja työnjakoa arvioidaan yhdessä. Vaasasta saadaan tukea sille, että hoitopo-luista tulee kaksikielisiä.

ongelmat esiinLäntinen syöpäkeskus on verkostotoimija, joka on henkilöstön tukena kehittämässä syöpähoitoa . Siekkisen mukaan keskuk-sesta saa apua esimerkiksi uuden hoitopo-lun tekemiseen ja siitä tiedottamiseen .

Keskuksen väki toivoo saavansa syöpä-potilaita hoitavilta työntekijöiltä tietoa siitä, millaisia ongelmia syövän hoidossa on ja miten hoitoa voisi kehittää . Näkemyksiä voi kertoa esimerkiksi keskukseen liittyvän vETÄvÄ-hankkeen kyselyssä, joka tulee sähköpoisteihin keväällä .

Läntinen syöpäkeskus julkaisee myös kuukausitiedotetta, johon toivotaan tietoa syövänhoitoon liittyvistä uusista tutkimus-tuloksista ja hoitokäytännöistä . juttuvink-kejä voi antaa tiedottaja Mia Pohjarannalle.

Läntinen syöpäkeskus tavoittelee eurooppalaisen syöpäverkoston (European Organisation of Cancer Institutes, OECI) laatuakreditointia . jyrkkiön mukaan tämä on hyvä tapa verkostoitua kansainvälisesti ja sparrata syöpähoidosta entistä laaduk-kaampaa .

– 28 .–29 .5 . OECI:n auditointiryhmä tulee Tyksiin kiertämään eri yksiköitä ja kyselemään syövän hoidosta . Siihen val-mistautuakseen kannattaa tulla infotilai-suuteen, Siekkinen vinkkaa .

Läntisen syöpäkeskuksen infotilaisuus Haartman-salissa T-sairaalassa 16.5. klo 14–16.

Mervi Siekkinen, Mia Pohjaranta, Sirkku Jyrkkiö ja Pia Vihinen toivo-vat, että jokainen syöpäpotilaiden kanssa tekemisissä oleva työntekijä ottaisi selvää, mistä Läntisessä syöpä-keskuksessa on kysymys.

10 HOSPITAALI 2 2018

– Miten minusta tulee me, kysyttiin Ensihoidon ja päivystyksen lii-kelaitoksen (EPLL) ensimmäisessä kollegiaalisuuspäivässä.

Saman koulutusalan ihmiset muodostavat keskenään ammatti-kunnan. Työyhteisössä kollegoita ovat myös eri alan ammattilaiset. Arvostusta toisen asiantuntemukselle voi osoittaa kysymällä neuvoa.

– Jokaiselta voin oppia. Voin jakaa osaamistani. Joukkuepelillä minusta tulee me, kliinisen hoitotyön asiantuntija Sari Paavilainen sanoi.

Kollegiaalisuus on kaikkien ammattiryhmien ja kaiken ikäis-ten työkavereiden arvostamista. Sen voi osoittaa antamalla hyvää palautetta.

– Kehu työkaveri päivittäin. Ystävänpäivä on joka päivä, erikois-lääkäri Anne Lahti esitti.

Kollegiaalisuus on aiemmin yhdistetty ikävien asioiden, esimer-kiksi alkoholiongelman, peittelyyn.

– Kollegiaalisuutta on huolta pitäminen. Puuttua voi toista arvos-taen. Se tehdään kahden kesken, aina potilaan kuulematta, hän sanoi.

Kerro kaverin huippusuorituksestaKenttäjohtaja Teijo Ristimäki esitteli erinomainen oppiminen -menetelmää, joka otettiin käyttöön lokakuussa.

– Aiemmin suurin kiinnostuksemme kohdistui työtapahtumien toiseen ääripäähän, haittatapahtumiin, joista raportoidaan. Se on tärkeää edelleen. Lisäksi olemme saaneet tähän mennessä noin 50 raporttia erinomaisista työsuorituksista, hän kertoi.

Erinomainen oppiminen (Excellent Learning) on brittilääkärei-den ja -tutkijoiden kehittämä menetelmä. EPLL:n työntekijöille se näkyy webropol-linkkinä, jonka kautta pääsee kertomaan, työka-verin tai –tiimin erinomaisesta toiminnasta. Halutessaan voi antaa jatkoehdotuksen toiminnan parantamisesta.

– Tärkeää on lisääntynyt hyvä palaute työntekijöille, Teijo totesi.Toimitusjohtaja Sirpa Rantasen mukaan kollegiaalisuuden ydin

on potilaan paras mahdollinen hoito. Työyhteisössä kaikki ovat tär-keitä. Hän muistutti, että yliopistosairaalan yksi tehtävä on näyttää mallia hyvästä yhteistyöstä eri ammattiryhmien välillä.

Omat kollegiaalisuusohjeensa ovat julkaisseet Suomen Lääkäri-liitto ja Sairaanhoitajaliitto.

TEKSTI jA KUvA: SUvI vAINIO

Kehu kollega päivässä

Heidi Pihlavirta ja Sari Paavilainen vastasivat kollegiaalisuuspäivän järjestelyistä.

Henkilökunta on avainasemassa, kun potilailta pyyde-

tään suostumuksia biopankkinäytteiden keräämiseen.

Auria Biopankissa toivotaan, että sairaanhoitopiirin henkilökunta aktivoituisi entisestään kyselemään potilailta suostumuksia biopankkinäytteiden keräämi-seen ja selittämään, miksi näytteitä tarvitaan.

– Olen itse tehnyt potilastyötä ja huomannut, että potilas ei helpostikaan tiedä, mistä on kyse, urologian poliklinikalta Auria Biopankin tutkimushoita-jaksi siirtynyt Heidi Aaltonen sanoo.

Auria Biopankin toiminta perustuu siihen, että sairaalaan tulevilta potilailta saadaan suostumus veri- ja kudosnäytteiden keräämiseen biopankkia varten. Näytteitä käytetään lääketieteelliseen tutkimustyöhön, kuten sairauksien syiden löytämiseen ja parempien hoitomuotojen ja lääkkeiden kehittämiseen.

Vt. johtaja Lila Kallion mukaan suostumuksia on tällä hetkellä noin 45 000. Potentiaalia on enemmän, kun sairaanhoitopiiriin tulee noin 200 000 uutta poti-lasta vuosittain.

Kirje yksin tehotonTähän mennessä suostumusta on kysytty lomakkeella potilaan kutsukirjeen mukana. Vastausprosentti on vaatimaton, mikä johtunee siitä, että potilaalla on sairaalaan tullessa paljon ajateltavaa. Siksi vastaanottavan henkilökunnan olisi hyvä kysellä suostumuksesta.

Kaksikon mukaan henkilökunnan asenne suostumusten kyselyä kohtaan vaihtelee, ja osa on aktiivisesti mukana. He toivovat, että biopankin tärkeys tut-kimustyön tukijana ja potilaiden hoidon kehittämisessä tiedostettaisiin.

Aaltonen selvittää työssään, miten syöpien hoitoon liittyviä tuorekudos- ja nestebiopsianäytteitä saataisiin kerättyä potilailta biopankkiin helpoiten. Työ liittyy Suomen Biopankkiosuuskunnan hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda toimintamallit syöpänäytekeräyksille ja ottaa ne osaksi potilaiden diagnostiik-kaa ja hoitoa.

Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan biopankista saatava tieto auttaa yksilöimään hoidon uudella tavalla ja mullistaa muun muassa syövän hoidon. Tätä varten tarvitaan kuitenkin näytteitä.

– Toivomme, että kaikki antaisivat suostumuksensa näytteiden käyttöön yhteisen hyvän nimissä.Lue lisää: auriabiopankki.fi

TEKSTI jA KUvA: HEIDI PELANDEr

Suostumuksia kaivataan lisää

Tutkimuskoordinaattori Linda Laurén esittelee uutta DNA-eristyslaitetta Lila Kalliolle ja Heidi Aaltoselle Auria Biopankissa.

11HOSPITAALI 2 2018

Sairaanhoitopiirissä toimii 21 viestintäkoordinaattoria, joista Mia Pohjaranta

ja Victor ”Vicke” Ekholm tekevät työtä viestinnän parissa kokoaikaisesti.

ota tukea kaverilta viestinnässä

Pohjaranta työskentelee tiedottajana puolet työ-ajastaan Naistenklinikalla ja toisen puolikkaan Läntisessä syöpäkeskuksessa. Tules-toimialueella työskentelevä Ekholm on titteliltään vs. tiedotus-suunnittelija ja toimii tässä tehtävässä 16. touko-kuuta asti. Sen jälkeen hän palaa vakituiseen tehtä-väänsä, anestesiahoitajan työhön. Pohjarannan ura Tyksissä alkoi osastonsihteerinä, mutta nyt markki-nointiviestinnän kurssin suoritettuaan hän on toi-minut noin puolitoista vuotta erilaisissa viestinnän tehtävissä.

Mia ja Vicke hoitavat sisäistä ja ulkoista vies-tintää. Päivittäisiin tehtäviin kuuluvat viikkotiedot-teet, sosiaalisen median kanavien hoitaminen (Face-book, Instagram, Youtube) ja viestinnän suunnit-telu, verkkosivujen ylläpitäminen ja kehittäminen.

– Olen myös tehnyt paljon videoita, sanoo Ekholm. Olen kuvannut erilaisia videoita tuki- ja liikuntaelinsairauksien leikkauksista ja omasta hen-kilökunnastamme.

Ekholm oli myös mukana suunnittelemassa isoa markkinointikampanjaa uudesta Tyks Orto -brän-distä, joka lanseerattiin alkuvuonna.

– Kampanja tehtiin ulkopuolisen mainostoimis-ton sekä viestintäyksikön ihmisten kanssa. Tv-mai-nos sai paljon positiivista huomiota.

Pohjaranta on puolestaan suunnitellut ja toteut-tanut erilaisia kampanjoita.

– Ensityökseni, kun palasin opintovapaani jäl-keen, oli tehtävälistalla klinikkamme brändin kir-kastaminen. Suunnittelimme klinikalle uuden logon ja äänestyksen myötä valittiin myös klinikkaa kuvaava slogan.

Naistenklinikan logoa on nyt muun muassa avainnauhoissa ja rollup-julisteissa, joissa mai-nostetaan heidän Facebook-kanavaansa.

chattivastaava pyytää puhelinnumeron ja sen jäl-keen hoitaja soittaa asiakkaalle.

Joka päivä erilainenMia Pohjarannan ja Victor Ekholmin mielestä haus-kinta työssä on itsenäinen ja monipuolinen työ.

– Jokainen työpäivä on erilainen. Ikinä et aamulla tiedä mitä kaikkea voi tulla eteen.

Naistenklinikalla on 1 600 seuraajaa Faceboo-kissa. Parhaimmat julkaisut ovat tulleet nopeasti suo-situksi. Hämmästyttävin näistä viraalijulkaisuista oli ”seitsemän veljestä”-uutinen. Se kertoi pariskunnasta, joka oli saanut kolme kertaa kaksoset. Ennen näiden kaksosten syntymää heillä oli poika.

– Se oli aika huikea, sen näki yli 125 000 ihmistä, se sai 7400 tykkäystä, yli 245 jakoa ja komment-tejakin oli yli 400, josta suurin osa oli positiivisia. Negatiivissävyisiäkin oli joukossa, ja se onkin tässä sosiaalisen median moderoinnissa haaste, että tietää milloin ja miten reagoida asiattomiin kommenttei-hin, sanoo Pohjaranta.

Vaikka työ on itsenäistä, niin yhteistyötä teh-dään monien eri yksiköiden ja klinikoiden kanssa.

– Yksin emme tee oikein mitään, vaan kolle-goita tarvitaan yhteisen viestin eteenpäin viemiseen. Kattobrändimme on Tyks, ja sitä yritämme yhdessä tuoda esille, sanoo Ekholm.

Pohjaranta sanoo, että johdon sitoutuminen ja tuki viestintään on kaiken A ja O, viestinnälle pitäisi resursoida tarpeeksi aikaa ja työkaluja. Esimerkiksi Naistenklinikalla on nimetty jokaiselle osastolle kaksi Facebook-vastaavaa ja he ovat innostuneesti tehneet some-viestintää.

Imagoa esilleMiksi viestintä on niin tärkeätä, Mia Pohjarannan ja Victor Ekholmin mielestä?

– Hyvä viestintä on samalla markkinointia. Tuomme huippuosaamistamme esiin ymmärrettä-västi ja viestimme, että olemme täällä juuri potilasta varten, Pohjaranta sanoo.

– Meidän täytyy suurelle yleisölle oikeasti ker-toa, miten hyviä me olemme. Julkinen puoli ei ole pelkästään julkinen puoli, vaan meiltä saa huippu-hoitoa, Ekholm lisää.

Viestintäkoordinaattoreille on varattu mahdol-lisuus käyttää 20 prosenttia työajasta viestintätehtä-viin. Useimmilla toimialueilla on yksi viestintäkoor-dinaattori, suurimmilla on kaksi. Viestintäkoordi-naattori toimii viestintäihmisenä usein oman toi-mensa ohella.

TEKSTI jA KUvA: NADINE KArELL

Tyks Orto on tuki- ja liikuntaelinsairauksien huippuosaamisyk-sikkö, johon sisältyvät kaikki Tyksin ortopediset palvelut, vau-vasta vaariin .

Läntinen syöpäkeskus (Fican West) on varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaan-

hoitopiirin, vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston tulos- toimi- ja palvelualueet

ylittävä organisaatio .

Läntinen Syöpäkeskus perustettiin virallisesti joulu-kuussa. Pohjarannan tärkein tehtävä on tuoda syö-päkeskuksen tehtävää, tavoitteita ja hyötyjä ihmis-ten tietoisuuteen sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tyks Orto avasi myös hiljattain chattipalvelun, jonka kautta asiakkaat pääsevät kysymään kysy-myksiä arkisin kello 10–14.

– Se on toiminut hyvin. Suurimmaksi osaksi on tullut kysymyksiä siitä, milloin meille pääsee

hoitoon ja onko lähetteeni saapunut.Sellaisiin kysymyksiin ei voi cha-

tissa vastata, koska sen kautta ei saa pyytää sosiaalitunnusta. Usein

Victor Ekholm ja Mia Pohja-ranta ovat kaksi 21 viestintä-koordinaattorista. He tekevät viestintää kokoaikaisesti.

Kollegoitatarvitaan yhteisen viestin

eteenpäin viemiseen

12 HOSPITAALI 2 2018

Lisää kilpailua – lisää näkyvyyttäKysyimme Tyks Orton ja

Tyks Naistenklinikan johtajilta

miksi viestintään on heidän

toimialueellaan erityisesti haluttu

panostaa ja mikä on heidän

mielestä ollut tähän mennessä

suurin osoitettava hyöty siitä,

että viestintään on panostettu?

Ville äärimaa, toimialuejohtaja, ylilääkäri Tyks Orto vastaa:

– Vicke on ollut meille aivan erinomainen apu muun muassa videomateriaalin ja markki-nointi- ja sosiaalisen median kampanjoiden toteutuksessa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidosta on muodostunut hyvin kilpailtu ala. Kilpailemme yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa paitsi potilaista, myös osaavasta henkilö-kunnasta. Potilaiden valinnanvapauden myötä toimialueemme ulkokuntamenot ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja toisaalta osaava henkilö-kuntamme on jatkuvan rekrytoinnin kohteena. Haluamme lisätä kaikkien sidosryhmiemme tie-toisuutta huippuosaamisestamme, hyvistä hoi-totuloksistamme ja pitää kiinni sekä potilaista että henkilökunnastamme, myös viestintää lisää-mällä. Viimeisen vuoden aikana tehdyt toimen-piteet ovat selvästi lisänneet näkyvyyttämme ja saaneet hyvin positiivisen ja kannustavan vas-taanoton. Jatkamme siis samalla aktiivisella vies-tintälinjalla.

Seija Grénman, toimialuejohtaja, ylilääkäri ja Marjo Kauppila, ylihoitaja, Tyks Naisten-klinikka vastaavat:

– Naistenklinikalla olemme halunneet kehittää sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Tässä teh-tävässä Mian ammattitaito on ollut korvaama-ton apu. Henkilökunnalle tarkoitettu viikkotie-dotteemme ”Uutisvuoto” on Mian ansiosta saa-nut mielenkiintoisen ja houkuttelevan ilmeen. Uutisvuoto kertoo klinikan tapahtumista laajasti ja pitää henkilökunnan ajan tasalla meitä kaik-kia koskevissa asioissa. Ulkoisessa viestinnässä sosiaalisen median sisällön tuotantoon kannat-taa panostaa, koska sillä tavoitamme parhaiten Naistenklinikalla asioivat potilaat. Tietoa kan-nattaa jakaa siellä missä ihmiset liikkuvat ja mitä verkkoympäristöjä he käyttävät. Olemme jo tois-tamiseen viettäneet Naistenpäivää kauppakeskus Hansassa, jossa olemme saaneet esitellä osaamis-tamme suurelle yleisölle. Mian ylläpitämillä Facebook-sivuilla on jo paljon seuraajia. Mie-likuvat rakentuvat yhä enemmän nykypäivänä netissä ja meillä painopiste onkin ollut enem-män positiivisen imagon rakentamisessa kuin markkinoinnissa. Henkilökunta on aktiivisesti tuottanut sisältöä Facebook-sivuillemme ja siten tullut tietoiseksi positiivisen ulkoisen viestinnän merkityksestä.

TEKSTI: NADINE KArELL

Kymmenisen potilasta Halikon sairaalan psykoosiosastolta P5 on ollut mukana

luomassa viihtyisää ”Omat porot”-potilastilaa. Tuoleja on maalattu, tekstiilejä

päivitetty ja keittiön kaappeihin on laitettu uusia pastellinsävyisiä tarroja.

– Pitää olla omat porot, kun juo kahvia, siitä tuli tämä nimi, kertoo toimintaterapeutti Markus Tuo-minen.

Hän keksi idean uudistaa tilaa potilaiden kanssa ja hauska nimiehdotus tuli eräältä potilaalta.

– Idea tilan uudistamisesta tuli siitä, että potilas-tila voisi olla viihtyisämpi. Monet tutkimukset viit-taavat siihen, että potilaiden vointi paranee luovasta tekemisestä.

Kun potilaat tekevät luovaa ja konkreettista työtä käsillään, heidän ei tarvitse ajatella sairaut-taan - ainakaan vähään aikaan.

Muuta ajateltavaaTämän tietää Ilona, yksi osaston potilaista, joka itse oli mukana projektissa.

– Maalasin tämän tuolin, jossa nytkin istun. Tunnistan sen kyllä hyvin, koska maalasin sen oikein tarkkaan. Tämä on vähän huolellisemmin maalattu kuin tuo toinen, sanoo Ilona ja osoittaa vierellä olevaa toista violettia tuolia.

Ilona koki konkreettisella tekemisellä saavan ajatuk-sensa pois sairaudestaan.

– Se piristi oloani ja vei mieleni pois ikävistä aja-tuksista.

Luova tekeminen auttaa muutenkin.– Mitä enemmän teen, sitä enemmän myös jak-

san tehdä. Jaksan jopa tehdä tylsempiäkin asioita kuten siivoamista.

Henkilökunnallekin hyvääPaitsi maalaamista ja teippausta, projektiin sisältyi myös käsityötä.

– Vanhuspsykiatrian potilaat ovat tehneet käsi-työnä kaktukset ja kangaskasvit, kertoo Tuominen.

Myös psykoosiosaston apulaisosastonhoitaja Katja Ernvall ja lähihoitaja Erja Lehtonen ovat hyvin tyytyväisiä projektiin. Se on paitsi antanut paljon potilaille, myös tehnyt hyvää henkilökun-nan yhteenkuuluvuudelle.

– Seuraavaksi voisimme myös yhdessä uudistaa ruokatilaamme ja miksei jopa henkilökunnan tau-kotilaa potilaiden avulla, sanoo Ernvall.

TEKSTI jA KUvAT: NADINE KArELL

Potilaat loivat viihtyisän tilan

Ennen ja jälkeen: Keittiö sai aivan uuden ilmeen projektin ansiosta.

13HOSPITAALI 2 2018

härkääSarvesta

Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset tuovat

mukanaan korotuksia palkkoihin, parannuksia

perhevapaisiin sekä joitain muutoksia työaikoihin.

Kunta-alan sopimuskausi on voimassa 1 .2 .2018–31 .3 .2020 .

Sopimuskauteen sisältyvät seuraavat palkankorotukset:

yLeISKoRoTUKSeT: Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan seuraavasti: KVTeS:• 1.5.2018 korotus on 1,25 prosenttia tai jos kyseinen palkka on alle 2080 euroa, korotus on 26 euroa. • 1.4.2019 korotus on 1 prosenttia. Lääkärisopimus (LS): • 1.5.2018 korotus on 1,2 prosenttia. • 1.4.2019 korotus on 1 prosenttia. Teknisten sopimus (TS):• 1.5.2018 yleiskorotus 1,25 prosenttia tai jos kyseinen palkka on alle 2080 euroa, korotus on 26 euroa. • 1.4.2019 korotus on 1 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.JäRJeSTeLyeRä:• 1.1.2019 jaetaan paikallinen järjestelyerä, jonka käytöstä neuvotellaan paikalli-sesti työnantajan edustajien ja pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Järjestelyerää voidaan käyttää esimerkiksi palkkaepäkohtien korjaamiseen tai tehtäväkohtaisten palkkojen ja/tai henkilökohtaisten lisien korotuksiin.KeRTAeRä:• Tammikuussa 2019 maksetaan koko henkilöstölle kertaerä, jonka suuruus on 9,2 prosenttia työntekijöiden varsinaisesta palkasta• Kertaerä maksetaan työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde sairaan-hoitopiirissä on alkanut viimeistään 3.9.2018 ja jatkunut keskeytymättä vähintään 18.11.2018 saakka. Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Palvelussuhteen ei tarvitse olla enää voimassa tammikuussa 2019. Kertaerää ei makseta, jos työntekijällä/viranhaltijalla ei ole kyseisenä ajanjaksona ollut yhtään palkallista työpäivää.

Perhevapaat ja sairausajan palkkaa koskevat muutokset

• Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä 1.2.2018 alkaen alle 12 vuotiaan lapsen hoi-tamista varten (aiemmin alle 10 vuotiaan).• Palkallinen isyysvapaa piteni 6 päivästä 12 päivään.• Sairausajan palkkaa ei peritä takaisin, jos henkilölle on myönnetty työkyvyttö-myyseläke tai kuntoutusraha takautuvasti.

Työaikoja koskevat muutokset 7.5.2018 alkaen

• Eräiden asiantuntijoiden työaika (37,5 tuntia) poistuu ja 7.5.2018 lähtien näi-den ryhmien työaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Työaikamuutoksen johdosta asi-anomaisille ryhmille maksetaan 1.5.2018 lukien 1,25 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 2,4 prosentin korotus tehtäväkohtaiseen palkkaan.• Jatkossa poissaolopäivä (vuosiloma, sairausloma ym.) laskee lisä- ja ylityörajaa yleistyöajassa sekä toimistotyöajassa.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (määräaikainen)

• Mahdollisuus vaihtaa osa lomanmääräytymisvuosien 2017–2018 sekä 2018–2019 lomarahasta vapaaksi. Vaihtomahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista sopi-musta, jota VSSHP:ssä tällä hetkellä neuvotellaan.

LISäTIeToJA muutoksista voi tiedustella henkilöstöpalveluista: henkilöstöpalvelut@tyks .fi .

Uudet sopi-mukset tuovat muutoksia

Työmarkkina-kevään kuulumisiaTyöehtosopimukset saatiin solmittua kunta-alalle monien neuvottelujen ja vaikeuksienkin jälkeen . Tulosta on pidettävä onnistumisena – saatiinhan sentään yleis-linjan mukaiset korotukset ja vähän päällekin, mikä ei ole toteutunut parilla aiemmalla sopimuskierroksella .

Lomarahakompensaatiota ei saatu, mutta sen tilalle saatiin tuloksellisuuserä . Osa kuntatyöntekijöistä var-masti odotti enemmän, mutta tämäkin oli työn ja tuskan takana . Tämä oli uskoakseni parasta, mitä saatavissa oli ilman pitkää työtaistelua . Lomarahaleikkaushan ei sen-tään ole pysyvä, vaan kolmivuotinen harmi!

Hoitajasopimusta ei tullut, mutta tulossa olevan sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi oli hyvä, että saatiin kaikkien pääsopijajärjestöjen yhteinen neuvotteluryhmä, joka tarkastelee terveyden- ja sosiaalihuollon henkilös-tön palkkaus- ja työaikajärjestelmiin liittyviä kysymyksiä .

Liitot asettivat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sopimus-neuvotteluja vauhdittamaan . Se osoitti yllättävän nope-asti, kuinka haavoittuva järjestelmämme on, kun hen-kilöstö ei voinutkaan tehdä ylityötä ja vaihdella vuoroja . Tilanteesta seurasi vahva näyttö, miten henkilökunta on venynyt ja joustanut ja kun se loppui – vain muutamaksi päiväksi - tuli esiin suunnaton määrä ongelmia . Selväksi tuli, että henkilökuntaa on liian vähän ja onkin syytä arvi-oida jatkossa, miten tilannetta voidaan parantaa . Toimin-taamme ei voida rakentaa joustojen varaan vaan esim . varahenkilöstön määrää pitää tarkastella ja vahvistaa .

Sote-ja maakuntauudistus etenee . Kukaan ei tosin voi vielä varmasti sanoa, tuleeko se lopulta ja jos tulee, niin missä muodossa se tulee . Sen voi kuitenkin todeta, että muutoksia on tulossa joka tapauksessa . Uusia tapoja

toimia ja uusia palvelujen organisointi-malleja rakennetaan nyt, eikä niitä tulla kokonaan hylkäämään, vaikka sote kaa-tuisikin .

Ei tarvitse suuri ennustaja olla, jos uskaltaa sanoa, että yksityinen sektori ottaa jatkossa isomman osan sosiaali- ja terveyspalveluista sote- ja maakuntauu-distuksen myötä muun muassa valinnan-vapauden ja mahdollisten yhtiöittämisten kautta . vaikkei uudistus toteutuisi, lienee selvää, että nykyisistä julkisista organi-saatioista muodostetaan isompia koko-naisuuksia . Eikä näissäkään ehkä vältytä ulkoistamisilta, yhtiöittämisiltä tai muilta

isoilta muutoksilta . Syksyllä ehkä pidettävissä maakuntavaaleissa valit-

semme päättäjät, jotka ratkaisevat kuka, miten ja millai-sia palveluja alueella jatkossa tarjotaan .

Näen tärkeänä, että henkilöstö on vahvasti mukana työtään koskevien muutosten suunnittelussa alusta alkaen ja heidän mielipiteitään kuunnellaan aidosti .

Janne SjölundKoordinoiva pääluottamusmies jKL

14 HOSPITAALI 2 2018

härkää

Isoin toiminnallinen muutos on

lasten perusterveydenhuollon

päivystyksen siirtyminen uuteen

sairaalaan. Uuden sairaalan toiseen

kerrokseen sijoittuva lasten

päivystys hakee vielä malliaan.

Nykyisin lasten perusterveydenhuollon tasoinen päivystys on Ensihoidon ja päivystyksen liikelai-toksen (EPLL) toimintaa.

– Nykyisen Lasten infektio-osasto ja päivystys -prosessin hoitajia on käynyt tutustumassa yhteis-päivystyksen toimintaan EPLL:ssä. Olemme tutus-tuneet myös esimerkiksi Espoon Jorvin sairaalan päivystykseen. Koetamme löytää lapsille sopivia triage- ja hoidon tarpeen arviointi -menetelmiä ja sovittaa triage-tilat tukemaan valittua toimintamal-lia, Lasten ja nuorten klinikan T3- sairaalahankkeen suunnittelukoordinaattori Mirja Oksanen-Sainio kertoo.

Lapsi voidaan sijoittaa tarkkailuhuoneeseen, missä häntä seurataan laboratorio- tai kuvantamis-tulosten valmistumisen ajan. Tulehdustautia sairas-tava lapsi pyritään sijoittamaan oikeanlaiseen huo-neeseen, josta hän toivuttuaan kotiutuu.

Lasten vuodeosasto sijaitsee samassa kerrok-sessa kuin päivystys.

– Henkilöstösuunnitelmaa ei ole vielä päätetty, mutta ainakin prosessien sisällä henkilöstö tulee tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään, Oksanen-Sainio kertoo.

Päivystyspotilaiden lukumäärän arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Merkittävän toiminnalli-sen muutoksen vuoksi Lasten ja nuorten klinikka kartoittaa lasten päivystyksen aloitusta jo etuajassa, kun U-sairaalasta vapautuu tiloja Medisiina D:n val-mistuessa.

– Uskomme ja luotamme, että toiminnan uudis-tamisella ja toimivalla tilasuunnittelulla saamme henkilökunnan riittämään, hän sanoo.

Elämän alku, 3. kerrosSairaalan Elämän alku –kerroksessa hoidetaan tii-viissä yhteistyössä odottavia äitejä, synnytyksiä ja sairaita vastasyntyneitä, kuten keskosia. Uuden sai-raalan toiminta uudistaa hoitotyötä.

Oksanen-Sainio kertoo uuden sairaalan tuovan myös uutta hoitokulttuuria. Nyt on jo aloitettu työ-kierto Naistenklinikan ja Lasten ja nuorten klinik-kaan kuuluvan Keskolan välillä.

– Työkierto tulee helpottamaan siirtymistä uuteen sairaalaan, missä hoitotyö tulee olemaan jopa klinikkojen rajoja ylittävää. Elämän alku ker-roksessa vanhempien ja vauvan erossaolo mini-moidaan siten, että äiti ja vauva hoidetaan samassa huoneessa silloinkin kun vauva on sairaalahoidon tarpeessa. Tällöin äidin hoito tuodaan vauvan huoneeseen eli perhehuoneeseen keskolaan, hän kuvaa.

Lasten leiko- ja päikimäärät kasvavat

Lasten leikkaukseen kotoa -käytäntö (leiko) sekä lasten päiväkirurgia (päiki) tulevat ilmeisemmin edelleen lisääntymään. Hoitokäytännöstä pyritään tekemään mahdollisimman joustavaa lapsen ja per-heen kannalta.

– Jos lapsi ei olekaan toimenpiteen jälkeen val-mis lähtemään kotiin, hänet voidaan sijoittaa yöksi heräämöhuoneeseen, Oksanen-Sainio kuvaa.

Samaan, neljänteen kerrokseen, leikkaussalien kanssa tulevat lasten teho-osasto ja kirurginen vuo-deosasto.

– Näiden osastojen on hyvä olla yhdessä, sillä lasten tehon potilaista kirurgiset ja traumapotilaat muodostavat ison ryhmän. Jälleen ajattelemme, että hoito on prosessi, eikä osastojen välillä ole seinää. Osa huoneista soveltuu kummankin osaston poti-laille. Synergiaetua saadaan etenkin yöaikaan, Oksa-nen-Sainio uskoo.

Uusi sairaala monipuolistaa hoitotyötä

Huoneet soveltuvat kaiken ikäisille. Sänky valitaan potilaan koon mukaan. Neloskerroksessa yhden hengen huoneita on vähemmän. Kaikissa huoneissa, joissa on kaksi potilasta, on seinältä avattava sänky vanhemmalle.

Uuteen sairaalaan muuttaa tässä mainittujen toimintojen lisäksi useita muita Lasten ja nuorten klinikan erikoisalueita. Toiminnan suunnittelusta kerrotaan lisää tulevissa Hospitaali-lehdissä.

TEKSTI jA KUvA: SUvI vAINIO

T3-sairaalan toimintaa suunnittelevia henkilöitä Kupit-taan vanhalla asemalla, joka toimii hankkeen suun-nittelutoimistona. Kuvassa alarivissä Päivi Koskinen (vas.), Liisa Lampinen, Mirja Oksanen-Sainio ja Päivi Rosenberg. Heidän takanaan Kati Ylikylä (vas.), Riikka Aaltonen, Marja Forsblom, Satu-Annikka Henttonen, Annika Lindbom, Päivi Hokkanen, Kirsi Koivumäki, Sanna Tegelberg, Jukka Ukkonen ja Raija Asola.

15HOSPITAALI 2 2018

Toimii hätä-

numero112:n

rinnalla

Terveyskylään hiljattain avautuneen Päivystystalon tavoitteena on

tukea ja neuvoa kansalaisia äkillisissä terveysongelmissa sekä ohjata

päivystyspalveluihin hakeutumisessa. Valtakunnallinen päivystyksen

puhelinnumero, 116117, tulee käyttöön pilottina Varsinais-Suomessa.

Päivystysapu 116 117pilottina

Ensihoitaja (YAMK) Janne Mononen rakentaa Päi-vystystaloa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitok-sen (EPLL) edustajana. Hän uskoo, että netin tar-joama tieto ja ohjaus kansalaisille helpottavat myös ammattilaisten arkea.

– Kun ihmiset saavat luotettavaa tietoa omalta kotisohvalta käsin, he osaavat paremmin hakeutua oikeaan hoitopaikkaan. Se tulee ajan myötä helpot-tamaan myös työntekoa päivystyksessä ja ensihoi-dossa, hän sanoo.

Jo syksyllä EPLL:ssä tulee pilottina käyttöön puhelinnumero 116117, josta tulee ensi vuonna valtakunnallinen päivystysnumero.

– Päivystysapu 116117 -numeroon tulevat puhe-lut ohjautuvat automaattisesti soittajan oman alu-een päivystykseen. Päivystysapu toimii hätänumero 112:n rinnalla. Tämän toivotaan ohjaavan puheluita paremmin oikeaan kohteeseen, Mononen kertoo.

Päivystystalon tekijöiden tavoitteena on yhte-näistää kriteeristöä, joiden perusteella määritellään päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Yhtenäi-set päivystyshoidon perusteet on laatinut sosiaali- ja terveysministeriö. Nykyisin kriteereissä on eroja eri sairaanhoitopiirien välillä.

Avatar neuvoo Ihmisten omatoimista arviointia halutaan lisätä. Päivystystaloon on tulossa sähköinen hoidon tar-peen arviointi, työnimeltään eTriage, jo kevään aikana. Sivustolle tulee virtuaalinen ihmishahmo, jonka avulla käyttäjä voi lähteä selvittämään oman vaivansa hoidon tarvetta.

– Kun käyttäjä klikkaa virtuaalikehon jotakin kohtaa, ohjelma alkaa tarkentaa lisäkysymyksillä käyttäjän oirekuvaa. Tähän mennessä on valmiina jo noin 150 oirekuvausta. Ohjelmasta pyritään teke-mään mahdollisimman helppokäyttöinen, eikä siinä vaadita kirjautumista, Mononen kertoo.

Yli kymmenestä oirekuvasta käyttäjä voi ohjau-tua Omaolo-sivustolle, jonka kautta hän saa yhtey-den oman alueensa terveydenhuoltoon. Omaolo on uusi nimi ODA-hankkeelle, jonka pilotti, sähköi-nen oirearviointi ylähengitystieoireisiin, on käyn-nissä EPLL:ssä. Omaolo-palveluun pääsy vaatii kir-jautumisen.

Päivystystalon ammattilaisten osiota suunnitel-laan parhaillaan. Ensimmäisenä osioon julkaistaan itsehoito-ohjeet, joita voidaan päivystyksessä tulos-taa ja antaa potilaalle.

TEKSTI jA KUvA: SUvI vAINIO

Janne Monosen mukaan suunnitteilla on uusia sähköisiä työkaluja. Jatkossa potilaat voivat esimerkiksi seurata puhelimensa sovelluksella oman hoitonsa kulkua.

16 HOSPITAALI 2 2018

Skype-vastaan-otot käyttöönSkype-vastaanottoja on kokeiltu aiemminkin sairaanhoito-

piirin eri yksiköissä, mutta systemaattinen pilotointi

tehtiin nyt ensimmäistä kertaa Liedon nuorisopsykiatrian

poliklinikalla. Seuraavaksi Skype-etävastaanottojen

käyttöönotto ja käynnistäminen laajennetaan muihin

sairaanhoitopiirin yksiköihin.

Liedon nuorisopsykiatrian poliklinikan Skype-etävastaanottopilotti toteutettiin 27.11.2017–21.1.2018. Tarve lähti asiakkailta ja myös poliklinikan henkilökunta oli aktiivinen kokeilemaan etävastaanottoa. Sairaanhoitaja Antti Apostol teki ohjeistukset henkilökunnalle, käynnisti pilotin ja keräsi tulokset. Skypen käyttö-kokemuksia etävastaanottotilanteissa oli pilotissa testaamassa henkilökunnasta kaksi sairaanhoitajaa ja psykologi. Pilottiin osallistui seitsemän 13–18-vuotiasta nuorta. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää ja Skype-vastaanotot jäävät pysyväksi palvelumuodoksi.

– Palautteiden mukaan tyytyväisimpiä oltiin ajankäyttöön ja yksityisyyteen. Kirjallisissa vastauksissa hyvää palautetta tuli siitä, ettei tarvinnut lähteä kotoa ja sai jutella rauhassa omassa huoneessa, toteaa Apostol.

Keskustelutapana Skype-vastaanotto sai sekä positiivista että negatiivista palau-tetta. Kasvotusten juttelun helppoutta se ei monen mielestä vastaa. Tietotekniset ratkaisut kuten ääni- ja videoyhteyden laatu ovat edelleen haasteita. Vaikka Suo-messa on hyvät nettiyhteydet, niin syrjäseuduilla voi olla katvealueita tai mobii-linetti voi pätkiä.

Millaisiin tilanteisiin Skype sopii?Apostolin mukaan Skype toimii esimerkiksi potilaan lähtiessä matkalle, kun halu-taan pitää yllä kontrollikäyntejä. Välimatkat voivat niin ikään olla syrjäseuduilta hankalia, kun bussit eivät välttämättä kulje sopivasti, ja nuoret ovat sidoksissa van-hempien kyyteihin. Matkojen takia nuori joutuisi olemaan pois ison osan koulu-päivästä ja vanhemmat kenties töistä matkan ollessa esimerkiksi tunti suuntaansa.

Jos kyseessä on esimerkiksi sosiaalinen jännittäjä, niin asiaa voi Apostolin mielestä katsoa monelta kantilta: tukeeko etävastaanotto kotiin jäämistä vai onko parempi, että edes jotain käyntejä toteutuu? Haasteena on myös, että miten työn-tekijät kokevat Skype-palvelun omakseen – se saattaa vaatia totuttautumista.

– Kiinnostus ja tarve Skype-vastaanottoihin on suurta myös muissa yksiköissä. Järjestystä näiden kouluttamiseksi lähitulevaisuudessa ei ole vielä päätetty, mutta koulutuspohja on valmiina, Apostol toteaa.

TEKSTI jA KUvA: MArjO PELTONIEMI

Etävastaanotto säästää skype-kouluttajan sairaanhoitaja Antti Apostolin mukaan parhaimmillaan resursseja.

Diabetes-talossa Tyksin vetovastuuKaikki Suomen viisi yliopistosairaalaa

ovat olleet mukana rakentamassa Diabe-

testaloa. Helmikuun lopulla avautuneen

talon vetovastuu on Turun yliopistollisella

keskussairaalalla.

– Hienointa Diabetestalossa on se, että tätä on tehty kan-sallisessa yhteistyössä, sanoo kehittämispäällikkö Sirkku Boucht Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Diabetestalon projektipäällikkö ja Diabetesliiton yli-lääkäri Pirjo Ilanne-Parikka on innoissaan avauksesta.

– Kansallista Diabetestaloa on rakennettu todella tiiviillä aikataululla, innolla ja mahtavalla yhteistyöllä yliopistosairaaloiden diabetestiimien ja Diabetesliiton kanssa.

Diabetesta koskevat tiedot ja hoitopolkukuvaukset ovat olleet osin hajanaisia, alueellisesti vaihtelevia sekä enemmän ammattilaisille kuin asiakkaille suunnattuja.

– Nyt tahtotilana on ollut aito halu asiakaslähtöiseen toimintaan. Moniammatilliset tiimit miettivät toimintata-pojensa kehittämistä digiajan mahdollisuuksien ja haas-teiden mukaan, sanoo Ilanne-Parikka. Valtakunnallisesti yhteneväiset ohjeet hoidossa ja ohjauksessa sekä digi-taalisten hoitopolkujen rakentaminen helpottavat myös ammattilaisten työtä ja tehostavat hoitotiimien toimintaa.

Diabetestalon rakentamisprojektissa on ollut mukana diabeteksen hoidon moniammatillista osaamista ja asi-antuntijoita jokaisesta erikoisairaanhoitopiiristä ja Dia-betesliitosta: diabeteslääkäreitä, diabeteshoitajia, ravitse-musterapeutteja, fysioterapeutteja, jalkaterapeutteja, psy-kologeja sekä sosiaalialan ja kuntoutuksen asiantuntijoita.

Mikä on Terveyskylä?Terveyskylä on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty eri-koissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammatti-laisille. Terveyskylässä arvioidaan olevan tämän vuoden loppuun mennessä avoinna yhteensä noin 30 taloa.

Terveyskylä on Suomen kaikkien yliopistollisten sai-raanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Se on tiukasti kytköksissä yliopistolliseen tutkimukseen, mikä takaa hoidon ja tiedon luotettavuuden.

TEKSTI: NADINE KArELL

17HOSPITAALI 2 2018

Sairaanhoitopiirissä kukaan ei jää

ilman apua traumaattisen työtilanteen

jälkikäsittelyssä, mikäli siitä ilmoite-

taan koulutetuille Trapu-ohjaajille.

VSSHP:ssa on toimintamalli traumaattisten työ-tilanteiden puintiin (lyhennettynä Trapu). Sillä tarkoitetaan psykososiaalista tukea yksilöille ja yhteisölle.

– Onnistuessaan tämä Defusing-toiminta kes-keyttää tunnemyrskyn, kun tapahtuma käsitellään ja työntekijä pystyy jatkamaan työtä normaalisti. Tarvittaessa lisäavun tarvitsijoita ohjataan palve-lujen piiriin, esimerkiksi työterveyshuoltoon. Par-haimmat edellytykset onnistumiseen on, kun asia on tuore, kertoo toiminnassa aktiivisesti mukana oleva aikuispsykiatrialla Raisiossa työskentelevä sai-raanhoitaja Suvi Reponen.

”Se kuuluu työhön” on Reposen mukaan yksi suurimmista virheajatteluista mitä tehdään.

– Esimerkiksi väkivalta ei kuulu hoitotyöhön, eikä kenenkään tarvitse olla sujut lapsipotilaan kuo-leman kohdatessaan. Se on osa työtä, mutta se saa ja sen kuuluu puhuttaa, hän sanoo.

Toiminta uudistui 2015Sairaanhoitopiiri koulutti 15 työntekijää Trapu-ohjaajiksi vuonna 2014. Silloin myös päivitettiin tällä hetkellä voimassa oleva ohje, joka ohjeistaa muun muassa, milloin Trapu-tilaisuus pidetään.

Traumaattinen tilanne pitää purkaa

Trapu-toimintaa on ollut sairaanhoitopiirissä aiemminkin, mutta vuoden alusta 2015 toiminta alkoi sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Toinen koulutus pidettiin 2017, joten ohjaajia on nyt kol-misenkymmentä. Oman työnsä ohessa työsken-televät, palkalliset ohjaajat ovat eri yksiköistä ja edustettuna on monia eri ammattiryhmiä. Ensi-hoidon ja päivystyksen liikelaitoksella (EPLL) on lisäksi oma defusing-ryhmänsä.

Työntekijä voi pyytää, että esimies tekee Trapu-hälytyksen, jos hänellä on olo, että jokin arkityön kuormittavuuden ylittävä tilanne jää mietityttä-mään. Hälytys välittyy sairaanhoitopiirin rekrytoin-tipalvelujen kautta tekstiviestinä ohjaajaryhmälle, josta ensimmäinen, joka pystyy, ottaa asian hoitaak-seen. Tämän jälkeen, tarpeen mukaan, järjestetään

Se saa ja sen

kuuluu puhuttaa

työpari ohjaajalle. Lopullisen arvion siitä, onko Trapu-ohjaajien työstä hyötyä, tekevät työntekijä, esimies ja Trapu-ohjaaja yhdessä.

Santrasta löytyvässä ohjeessa traumaattisen työtilanteen puintiin on lueteltu esimerkkejä tällai-sista tilanteista, mutta niitä voi olla muitakin, esi-merkiksi tietynlaiset läheltä piti –tilanteet, ilman että kukaan kuolee.

Turun puukotus oli esimerkki mittavan jälki-puinnin vaatineesta tapauksesta. Esimerkkilistalta Trapu-ohjeesta löytyvät myös muun muassa vaara-tilanne ja potilaan tai työntekijän yllättävä kuolema.

Ohje löytyy Santrasta kun kirjoitat haku-kent-tään sanan ”trapu”. Tuolloin avautuu ohje traumaat-tisen työtilanteen puintiin.

TEKSTI jA KUvA: MArjO PELTONIEMI

Trapu-ohjaaja Suvi Reponen toivoo, että tietoisuus psykososiaalisen tuen mahdolli-suudesta traumaattisessa työtilanteessa eli Trapu-toiminnasta kasvaisi sairaanhoito-

piirin työntekijöiden keskuudessa.

18 HOSPITAALI 2 2018

neuroperehdytys syntyi yhteistyössäTyksin Neurotoimialue ja Turun sairaalapalveluiden

neurologinen kuntoutus ovat suunnitelleet yhdessä

neurohoitotyön perehdytyskokonaisuuden uusille

työntekijöille. Yhteisenä tavoitteena on nostaa

neurologisen hoitotyön osaamista. Sote-uudistuk-

seenkin liittyvät muutokset olivat jo mielessä, kun

ennakkoluuloton yhteistyö viime keväänä käynnistyi.

Korkealaatuinen ammatillinen osaaminen on haaste nykypäivän työelämässä niin yksittäisille työntekijöille kuin koko organisaatiolle. Tämän haasteen kokevat yhteiseksi myös ylihoitaja Sari Johansson Tyksin neurotoimialu-eelta ja ylihoitaja Terhi Painilainen Turun kaupungin sairaalapalveluiden kuntouttavasta osastoryhmästä. He haluavat yhdessä nostaa neurologisen hoitotyön osaamista omilla alueillaan.

– Yhteistyö on sikälikin luontevaa, koska neurologisen potilaan hoito-polku on useimmiten yhteinen, toteavat Johansson ja Painilainen yhdessä.

Kun perehdytyksen tarpeet olivat kummassakin organisaatiossa yhtene-vät, ylihoitajat yhdessä Tyksin neurotoimialueen kliinisen hoitotyön asian-tuntijan Tarja Kurikan kanssa rakensivat perehdytyskokonaisuuden rungon nopeasti. Jokaista koulutusiltapäivää varten koottiin työryhmä tuottamaan käytännön tarpeita vastaavaa sisältöä.

Jo opitun täydennystäViisi kolmen tunnin sessiota sisältävä kokonaisuus on tarkoitettu täydentä-mään sairaanhoitaja- ja lähihoitajakoulutuksessa opittua. Osallistujien osaa-mista lisätään neuropsykologisista ja toiminnanohjauksen häiriöistä. Liik-kumisen ohjaamisen taitoja saadaan käytännön harjoituksilla. Simulaatiolla harjoitellaan esimerkiksi, miten neurologista potilasta tutkitaan.

Perehdytysiltapäivistä vastasivat hoitohenkilöstön ohella muun muassa neurologian erikoislääkäri, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, toi-mintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kokemusasiantuntija valottaa potilaan näkökulmaa viimeisellä kokoontumiskerralla huhtikuussa.

– Kokonaisuuden lopuksi osallistujilta kerätään palautetta ja koulutusta kehitetään sen mukaan. Perehdytyskokonaisuus on tarkoitus toteuttaa jat-kossa vuosittain, Johansson ja Painilainen toteavat.

Tähänastinen palaute on ollut pääasiassa positiivista. – Jatkossa ajatuksena onkin avata kokonaisuus myös alueelliseksi koulu-

tukseksi, johon voisi osallistua koko maakunnan alueelta, Johansson ja Pai-nilainen lisäävät.

TEKSTI: TErHI PAINILAINEN

Terhi Painilainen, Sari Johansson ja Tarja Kurikka ovat iloisia perehtyjiltä saadusta hyvästä palautteesta.

Sairaanhoitajat Heidi Vaihi ja Eevi Sippola ovat

Sydänkeskuksen kaksi Steppiagenttia. Jokaisessa

toimipisteessä on omat Steppiagentit. Vaihi ja

Sippola työskentelevät Sydänvalvonnassa.

Steppiagenttien työ lähti liikkeelle siitä, että agentit miettivät yhdessä: Mitkä ovat meidän nykyiset käytännöt? Mitkä ovat meidän ongelmakohdat, mitä halutaan kehittää? Sen jälkeen heillä oli vapaat kädet alkaa kehittämään toi-mintaa haluamallaan tavalla.

– Toiminta pohjautuu STEPPI-hankkeen minimikriteereihin eli perus-hoidon kriteereihin, jotka ovat samoja kaikissa STEPPI-hankkeessa mukana olevissa sairaanhoitopiireissä, sanoo Sippola.

Nukkuminen ja tunteet keskiössäViime vuonna kehiteltiin kriittisimpiä osa-alueita ja ongelmakohtia, joihin kuuluivat aseptiikka, suunhoito, ravitsemus, liikkuminen ja asentohoito sekä kivunhoito. Tämän vuoden kehityskohdat ovat nukkuminen ja lepo, veren-kierto sekä tunteet. Seuraavana osa-alueena on hengittäminen.

Tavoitteena on, että jokainen hoitaja toimisi samalla tavalla, riippumatta siitä, milloin on tullut vuoroon. Tätä varten Steppiagentit ovat yhdessä teh-neet ohjeistukset eri osa-alueisiin.

Ohjeistukset on tulostettu postereiksi eri puolille osastoja. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Uusi moottoripatja potilailleAsentohoidossa saatiin konkreettinen apu potilaille. Stepin kautta saatiin Sydänkeskukseen uusi moottoripatja.

– Niiden käyttö lisääntyi ja tarve osattiin tunnistaa, sanoo Vaihi.Sydänkeskuksessa oli kaksi omaa moottoripatjaa ennestään ja muutama

vuokrapatja. Vuokralla olevat patjat ovat kuitenkin kalliita ja kun tuli näyttöä moottoripatjojen tärkeydestä, saatiin yksi lisää.

Moottoripatjassa ilma kulkee potilaan asennon mukaan, mikä vähentää painehaavoja.

Nukkumiseen ja lepoon on kiinnitetty muutenkin huomiota hankkimalla unimaskeja ja poistamalla muovit pään alla pidettävien tyynyjen päältä.

TEKSTI jA KUvA: NADINE KArELL

Steppejä parempaan Sydänvalvonnassa

Eevi Sippola ja Heidi Vaihi ovat Sydänvalvonnan Steppiagentit. STEPPI-hankkeen kautta he ovat saaneet kolmannen moottoripatjan osastolle.

19HOSPITAALI 2 2018

Den nya sammanslagna Psykiatrin

vid Åucs har snart existerat i ett år.

Fusionen skedde 1.5.2017. Vid årss-

kiftet togs de åtta ansvarsområdena

i bruk. Direktör Jesper Ekelund säger

att organisationsförändringen kräver

en hel del anpassning.

– Det uppstår små och stora frågor hela tiden, som vi kanske inte tänkt på tidigare eller i vilka vi inte ännu bestämt hur vi ska göra.

Nyligen har man exempelvis diskuterat patient-flödet, vilka patienter som hör till vilket ansvars-område. I slutet av mars slogs åldersgränsen mellan vuxen- och åldringspsykiatrin fast.

– Vi hade redan tidigare bestämt att det är 70 år som är gränsen. Traditionellt har den varit 65 men befolkningen blir äldre och många 65-åringar är ganska ungdomliga nuförtiden, därför justerades gränsen.

Om man är under 70 år men har en sådan sjuk-dom i centrala nervsystemet som har med åldrandet att göra, till exempel demenssjukdomar, så hör man också till åldringspsykiatrin. Man har varit tvungen att fatta många regler och undantag till dem.

Större gemenskapLöneharmoniseringen inom psykiatrin har varit en stor process och den slutförs 1 maj.

– Jag tycker att vi lyckats ganska bra med den. Den andra stora saken nu är att sammanföra perso-nalen och börja jobba tillsammans.

Ekelund önskar att alla skulle dra åt samma håll och tillsammans sträva mot samma mål. Varje vecka uppstår det problem som bör lösas från dag till dag.

– Alla vill såklart ha mer resurser. Men istället för att vilja flytta över ansvaret på andra ansvarsområ-den bör vi hitta en stämning där vi löser problemen tillsammans.

Unik modellUnder hösten 2017 blev Ekelund erbjuden ett jobb som chefsöverläkare vid Vasa centralsjukhus. Han hade sökt tjänsten samtidigt som direktörstjänsten vid Åucs Psykiatri. Han valde till slut att tacka nej och stanna i Åbo. Varför?

– Att alla medlemskommuner inom Egentliga Finland valt att integrera psykiatrin med universi-tetssjukhuset och hela sjukvårdsdistriktet är verkli-gen unikt och det är första gången det sker i Finland.

Till exempel i Tammerfors är öppenvården helt skilt från sjukhusvården. I Helsingforsregionen har vissa kommuner valt att stå utanför samarbetet.

– Det här är helt rätt väg att gå och det ger så fina möjligheter att utveckla vården.

Digital mentalvårdFrån och med april jobbar en person som tidigare jobbat med psykporten vid HNS, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, vid Åucs för att utveckla psykiatrins digitala serviceutbud.

– Vi har redan haft ett pilotprojekt där en person inom ungdomspsykiatrin tog emot patientsamtal via Skype och det här kommer att vidareutvecklas.

Leda genom siffrorÅucs Psykiatri har hela tusen anställda och en utma-ning är att få en översikt över viktiga nyckeltal.

– Vi bör föra noggrannare statistik över hur mycket remisser vi har, hur långa vårdperioderna är med mera. Uppgifterna är fortfarande bristfäl-liga. Vi har fått hjälp av ekonomiavdelningen men vi behöver ännu utveckla det här och få siffror på vår verksamhet.

Remisserna inom psykiatrin har ökat kraftigt under de senaste åren i hela landet. Man vet inte om det beror på ökade mentala problem hos befolk-ningen eller på större medvetenhet och vilja att söka vård.

– Det är något som vi inte riktigt ännu förstår, varför det är så. Det är såklart en stor utmaning för oss då remisserna hela tiden ökar.

Ordlista – Sanasto

Dra åt samma håll = puhaltaa yhteen hiileenAnsvarsområde = vastuualueÅldersgräns = ikärajaÅldringspsykiatri = vanhuspsykiatriaDemenssjukdom = muistisairausregel = sääntöUndantag = poikkeusUnik = ainutlaatuinenUtmaning = haasteNyckeltal = avainluku

TExT OCH FOTO: NADINE KArELL

Jesper Ekelund hoppas att alla börjar arbeta mot ett gemensamt mål inom psykiatrin.

Vi vill hitta en stämning där vi löser problemen

tillsammans

”Alla ska dra åt samma håll”

20 HOSPITAALI 2 2018

Dosentti Jussi Posti työskentelee Tyksin neurokirurgisen tehohoidon

ja tapaturmaisten aivovammojen hoidon vastuulääkärinä sekä

aivokasvain-kirurgisessa työryhmässä. Kaksi kuukautta vuodesta

hän on huippuosaamisyksikön täyspäiväinen tutkija.

Huippuosaamis- yksikön neurokirurgi hoitaa ja tutkii

– Vaikka useat neurokirurgit ovat luoneet merkittä-vän akateemisen uran, neurokirurgia on alana vai-kea yhdistää tutkimukseen sen sitovuuden ja päi-vystyspainotteisuuden vuoksi. Oman mikroneuro-kirurgisen leikkauskokemuksen kehittäminen on koko työuran mittainen vaativa prosessi. Periaat-teessa jokainen päivä poissa leikkaussalista vaikut-taa kokemuksen määrään, mutta onneksi erilaisilla työaikajärjestelyillä on mahdollista saavuttaa hyvä kombinaatio uran eri vaiheissa, hän sanoo.

Posti kiittää esimiehiään, professoreita Jaakko Rinne ja Risto Roine sekä apulaisylilääkäri Melissa Rahia kannustuksesta ja joustavuudesta sekä sai-raanhoitopiiriä 50/50-tutkijan vakanssista, jonka on saanut vuodesta 2014 lähtien. Sen turvin hän on työskennellyt vuodesta kaksi kuukautta tutkijana ja loput kliinikkona.

Klinikan ja tutkimuksen yhdistäminen on Postin mielestä tärkeää, sillä neurokirurgia kehit-tyy kiihtyvää vauhtia. Uuden tutkimustiedon seu-ranta, kansainväliset konferenssit, oman ryhmän tutkimustulokset ja tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ovat avanneet aivan uuden perspektiivin kliinikkona toimimiseen.

Vapaa-ajasta on puutetta, sillä puolisoiden työt jatkuvat arkena tyypillisesti iltaan saakka – Jussilla ajoittain myös yön yli. Viikonlopusta jää kuitenkin aikaa ystävien tapaamiselle, matkustamiselle, juok-sulle ja musiikille.

TEKSTI: TUULA vAINIKAINENKUvAT: PASI LEINO

– Omalla kohdallani näiden kahden ammatin yhdistäminen on ollut urani paras yksittäinen valinta, Posti sanoo.

Hän väitteli vuonna 2012 farmakologialta mm. neu-ropotilaiden sedaatiossa käytettävän deksmedetomi-diinin verisuonivasteista ja valmistui neurokirur-giksi vuonna 2014. Perustutkimustausta on osoit-tautunut arvokkaaksi, kun hän on siirtynyt transla-tionaalisen ja kliinisen tutkimuksen suuntaan.

– Olin jo lääkisaikoina kiinnostunut ihmi-sen hermoston toiminnasta ja neurologiasta. Toi-saalta tarkkuutta vaativa työskentely käsillä viehätti. Todennäköisesti musiikkiharrastukseni ja erilaisten soittimien kanssa näpertäminen johdatteli tähän suuntaan. Olin viimeisenä opiskeluvuotenani ama-nuenssina neurokirurgialla ja se ratkaisi ammatin-valintani. Bonuksena minulle selvisi nopeasti, että neurokirurgia on myös erittäin akateeminen ala, jossa kannustettiin oman akateemisen uran luomi-seen, hän kertoo.

Postin tärkein tutkimusaihe ovat tapaturmai-set aivovammat ja niiden biokemiallinen diagnos-tiikka. Aihe löytyi väitöskirjan viimeistelyvaiheessa etsiessä tutkimuskenttää, jolla voisi jatkaa biokemi-aan nojaavaa tutkimusta vahvalla kliinisellä ulottu-vuudella.

– Olin tuohon aikaan erikoistunut muutaman vuoden neurokirurgiaan, ja neurotraumapotilaiden hoitaminen oli osoittautunut mielenkiintoiseksi. Tutkimusaiheeni löytyi tämän subspesialiteetin parista. Tapasin dosentti Olli Tenovuon ja minulle järjestyi nopeasti kiinnostava post doc –projekti, hän kertoo.

Posti on nyt työskennellyt seitsemän vuotta Olli Tenovuon ryhmässä (Traumatic Brain Injury Research Group) ja on ryhmän varajohtaja sekä biokemiallisen diagnostiikan päätutkija. Tapatur-maisten aivovammojen hoito, tutkimus ja opetus nimettiin Tyksin huippuosaamisyksiköksi vuonna 2017.

Kallon korjaus kiinnostaa – Perustin rinnalle myös oman tutkimusryhmän, Neurosurgical Implant Group, joka tutkii kallon rekonstruktiossa käytettäviä materiaaleja ja leik-kaustekniikoita. Aihe on innostava, koska suu-rin osa kallon luupuutoksesta kärsivistä potilaista on saanut vakavan aivovamman, aivoinfarktin tai lukinkalvon alaisen verenvuodon, joten kallon kor-jausleikkauksen onnistuminen on olennaista näi-den vakavasti sairastuneiden potilaiden kuntoutu-miselle, hän kertoo.

Posti tutkii myös pahanlaatuisia aivokasvaimia, mikä linkittyy hyvin kliiniseen työhön.

Koko työuran

mittainen prosessi

21HOSPITAALI 2 2018

Dosentti Minna Stoltin Sairaanhoitajaliiton ja Supe-rin jäsenille tekemä kysely paljasti, että hoitajilla on paljon jalkaongelmia ja rajalliset keinot puuttua niihin. Erityisesti ihon ja kynsien kunto, jalkakivut, alaraajojen lihasvoima ja työkenkien kunto vaatisi-vat lisähuomiota.

Keskeisiä jalkavaivoja ovat kuiva iho, kovettumat ja känsät, kylmät jalat, paksuntuneet varpaan kyn-net ja matala jalkakaari. Jalkakipuja on erityisesti lonkan, polven ja jalkapohjan alueilla. Jalkatervey-den merkitys tiedostettiin erityisesti leikkaussali-työskentelyssä, mutta motivaatio omasta jalkater-veydestä huolehtimiseen ja esimerkiksi jalkavoimis-teluun vaihteli.

– Hoitajilla on runsaasti jalkavaivoja, mikä ei tietenkään ole ihme, onhan suurin osa hoitajista konkreettisesti jaloillaan lähes koko työpäivän ja jalat joutuvat kovalle koetukselle. Työkengät ovat avainasemassa. Vaikka jalkaterä tykkää kuormi-tuksesta, se voi parhaiten, kun jalassa on sopivasti tukeva, ohutpohjainen ja riittävän tilava kenkä. Vaa-tivassa työkäytössä tuntuu kuitenkin olevan kovin monenlaisia jalkineita, jotka eivät suinkaan tue

Miten jaksavat ”suutarin-lasten”työkengät ja jalat?Potilaiden ja henkilökunnan jalkojen terveyteen kiinnitetään

terveydenhuollossa aivan liian vähän huomiota. Lupaavia askelia eteenpäin

on kuitenkin otettu – hoitotieteen dosentti, TtT ja jalkaterapeutti (AMK)

Minna Stolt kehitti tekemänsä tutkimuksen pohjalta Tyksissä hoitajille

jalkaterveyden edistämisen itseopiskeluohjelman.

jalkojen jaksamista työssä. Suomalaiset uusivat työ-kenkiään huomattavasti harvemmin kuin muualla Euroopassa. Loppuun kulunut kenkä tai takarem-mitön crocks-tyylinen jalkine ei ole jalalle hyväksi, Stolt toteaa.

JEKOsta tietoa tankkaamaanAlkuselvityksen jälkeen Stolt kehitti itseopiske-luohjelman jalkaterveyden edistämiseen. Yhteis-työkumppaneina olivat työterveyshuolto ja neljä Tyksin leikkausosastoa. Tutkimuksen rahoitti Työ-suojelurahasto ja se sai tukea myös valtion sairaan-hoitopiirille osoittamista tutkimusmäärärahoista.

Tyksin leikkausosastolta koottu ryhmä osallis-tui kuukauden mittaiseen itseopiskeluun Moodle-oppimisympäristössä. JEKO tarjosi tietoa jalkojen omahoidosta videoina, kuvina ja teksteinä. Teemoja olivat: jalkojen iho ja varpaiden kynnet, kengät ja sukat, jalkojen rakenne ja kipu sekä jalkojen lihas-voima. Jokaisen neljän teeman lopussa osallistuja teki tietotestin, joihin antamiaan vastauksia hän saattoi verratta mallivastauksiin.

JEKO-intervention tulokset osoittivat, että lisää tietoa jalkaterveyden osatekijöistä tarvitaan. JEKOn tyyppinen opiskeluohjelma sopii hyvin lisäämään hoitotyöntekijöiden tietoa jalkojen omahoidosta. Lisätutkimusta tarvitaan vielä siitä, kuinka hoita-jien hyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan edis-tää jalkaterveyttä huomioimalla.

Lisää paukkuja jalkaterveyteenTurun hoitotieteen laitoksella työskentelevä Minna Stolt on Suomen ensimmäinen dosentiksi nimi-tetty jalkaterapeutti. Väitöskirjassaan hän käsitteli ikääntyneiden jalkaterveyttä. Stoltilla on hoitotie-teen laitoksella kasvamassa oma jalkaterveyden tut-kimusryhmä. Tutkimuskohteita ovat jalkahaavojen hoito, lasten jalkojenhoidon kehittäminen kouluter-veydenhoidossa ja ikääntyneiden polviproteesileik-kauksesta toipuvien ihmisten toimintakyky.

– Suomessa ei ole ymmärretty jalkojenhoidon merkitystä. Lääkäri voi lähettää potilaansa fysio-terapeutille, mutta harvoin jalkaterapeutille. Jal-katerveyden hoito on moniammatillista työtä ja yhteistyöketjussa pitäisi olla vähintään yksi jalkate-rapeutti, sillä kaikenikäiset suomalaiset hyötyisivät jalkavaivojen ennaltaehkäisystä ja asianmukaisista terapiapalveluista, Stolt painottaa.

Lue lisää jalkaterveydestä:Minna Stolt, Anne Flink, riitta Saarikoski, Petri väyrynen (toim) . jalkaterveys . Duodecim 2017 .Minna Stolt, riitta Saarikoski (toim): Terveet jalat . 6 . uud . painos . Duodecim 2016 .

Huolehdi jaloistasi, jotta ne kantavat sinua• Tarkkaile jalkojen kuntoa • Hoida iho ja kynnet• Kiinnitä huomiota jalkojen rakenteellisiin asentomuutoksiin, kuten vaivaisenluihin ja vasaravarpaisiin ja hoida ne• valitse työ- ja vapaa-ajan jalkineet käyttötarkoituksen mukaisesti .

TEKSTI: TUULA vAINIKAINENKUvA: PASI LEINO

Ortopedialla työskentelevä hoitotyön kliininen asiantuntija Arja Pekonen (oik.) ja Minna Stolt kannustavat kiinnittämään huomiota työkenkiin.

Jalat joutuvat kovalle

koetukselle

22 HOSPITAALI 2 2018

Pienetkin ideat sairaanhoitopiirin työntekijöiltä halutaan nykyistä

paremmin käyttöön. Tutkimus- ja kehittämispalvelut kehittävät yhdessä

kanavaa, johon ideoita – ja toisaalta tarpeita – voisi esittää.

Idean tie kevyemmäksi

Henkilökunnasta nousevien ideoiden eteenpäin vie-mistä halutaan helpottaa. Tutkimusylilääkäri Päivi Rautava ja kehittämisjohtaja Timo Vähämurto halua- vat tarjota yksiköidensä asiantuntemusta henkilös-tön ideoiden arvioimiseksi ja eteenpäin viemiseksi.

– Kehittämisasiaa ei uskalleta alkaa viedä eteen-päin, koska pelätään, että joudutaan yksin taistele-maan. Tähän haluamme muutosta. Rakennamme parhaillaan kanavaa, johon henkilökunnasta kuka vain voi tuoda ideoita ja toisaalta kehittämistarpeita, Rautava kertoo.

Idean esittäjän ei tarvitse tietää, onko aihe kehit-tämistä, tutkimusta, innovaatio vai tarvitaanko

huomattiin, että samoja kehittämiskohteita kah-delta eri toimialueelta, Sydänkeskuksesta ja Lasten ja nuorten klinikalta, löytyi huomattavan paljon.

Sairaanhoitopiirin oman toiminnan kehittä-misessä halutaan hyödyntää voimavaroja, joita talossa on.

– Meillä on huippuosaamista lääke- ja hoito-tieteissä, mutta myös esimerkiksi palveluiden ja pro-sessien rakentamisessa ja it-osaamisessa. Potilasta hoidetaan ja sairaalaa johdetaan yhä enemmän eri-laisen päätöksentekotuen analytiikan avulla. Kehit-tämisosaaminen on tärkeä osa nykyaikaista sairaa-laa, Vähämurto toteaa.

Kehittämishankkeissa tarvitaan esimerkiksi arviointia, prosessianalyysia, it-kokonaisarkkiteh-tuuria ja taloudellisen tuottavuuden arviointia. Kehittämispalvelut tarjoavat niihin osaamista.

– Yhteistyö tukee kliinistä tutkimusta sekä ulko-puolisia tutkijoita, joille voimme tarjota tutkimus-alustoja. Yliopistosairaalana haluamme olla kehit-tämisen kärkijoukkoa, Rautava sanoo.

TEKSTI jA KUvAT: SUvI vAINIO

Timo Vähämurto luotsaa kehittämispalveluita ja Päivi Rautava johtaa tutkimuspalveluita.

esimerkiksi tietojärjestelmä. Myös ongelmia voi tuoda esiin ilman, että on valmista ratkaisua.

– Me tutkimuksen ja kehittämisen ammattilai-set arvioimme idean potentiaalin. Ensimmäiseksi selvitämme, onko siitä hyötyä omalle organisaatiol-lemme ja miten sitä voisi edistää. Jos taas kyseessä on liiketoimintaidea, voimme ohjata sen yliopiston tai Science Parkin arviointiin. Henkilöstöstä tai tut-kimuksesta nousevat tarpeet välitämme keksijöille, Vähämurto sanoo.

Hyvistä keksinnöistä halutaan myös entistä paremmin tieto kulkemaan eri toimialueiden välillä. Yliopistosairaala innovaatioalustana -hankkeessa

Sairaanhoitajapäivät on hoitotyön koulutustapah-tuma, joka kerää vuosittain maaliskuussa noin 5000 hoitotyön ammattilaista ympäri Suomen Helsingin Messukeskukseen.  Tapahtumassa on luentoja, pos-terinäyttely ja messuosastoja. Sairaanhoitopiiri on osallistunut tapahtumaan useana vuonna omalla messuosastolla. Osallistumisen tavoitteena on ollut sairaanhoitopiirin markkinointi työpaikkana.

Tänä vuonna lähdimme valloittamaan Messu-keskusta vähän toisenlaisella teemalla eli potilas-näkökulma ja potilaan tarina edellä. Toki edelleen tavoitteena oli tuoda sairaanhoitopiiriä esiin myön-teisellä mielellä työnantajana ja työpaikkana, mutta tällä kertaa erityisesti sellaisena työpaikkana, jossa potilaslähtöisyys on keskiössä.

Messuosastolla esittelijöinä toimivat sairaanhoi-topiirimme kokemusasiantuntijat ja asiakasraadin edustajat. He esittelivät kokemusasiantuntija - ja asiakasraatitoimintaa sekä sitä, miten sairaanhoi-topiiri pyrkii edistämään asiakaslähtöisen palvelu-kulttuurin toteutumista näiden toimintojen avulla.  

Kokemukset päivistä olivat positiiviset. Messu-osastolla käytiin pitkiä keskusteluja ammattilaisten kanssa potilaslähtöisyydestä ja potilaskokemuksen hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä. Paljon oli kävijöitä, joille kokemusasiantuntijatoiminta oli täysin uutta. Potilaan tarina pysäytti ja herätti. 

Sairaanhoitajapäivien suunnittelu toteutettiin HR:n, kehittämispalveluiden, viestinnän, mainos-toimiston sekä kokemusasiantuntijoiden ja asiakas-raadin yhteistyönä.

TEKSTI jA KUvA: SANNA-MArI HEINONEN

Potilaan tarina pysäytti messuilla

Kokemusasiantuntijat Risto Savolainen, Marja-Leena Nokelainen, Nina Merikanto ja Kalle Varvikko esiintyivät teeman mukaisissa paidoissa.

23HOSPITAALI 2 2018

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

Seulasarja hienonsi rohdot

LISäTIeToA: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, p . 050 5714 030, lasarettimuseo@tyks .fi, www .vsshp .fi >sairaanhoitopiiri >lasarettimuseoTunnetko hyvin entisajan hoitoa? Haluatko kirjoittaa Hospitaalin museo-palstalle? Ota yhteyttä Anna-Mariaan!

Oma lääkkeiden valmistus on yksi Tyksin sairaala-apteekin olennainen tehtävä. Yliopistosairaalan roo-liin kuuluu tutkimus ja vaativien potilastapausten hoito, joiden tarpeisiin ei aina löydy valmiita lääk-keitä. Toiminnan laajuus on sellaista, että valmistus-tiloille asetetaan rakenteiden ja varustelun suhteen pitkälti samat vaatimukset kuin lääketeollisuudessa. Vaatimukset koskevat myös valmistukseen liittyvää ohjeistusta, dokumentaatiota ja laadunvarmistusta.

Tyksiin päätettiin saada apteekki 1960-luvun lakimuutosten myötä. Proviisori Liisa Pääskylä, joka toimi myöhemmin Tyksin ensimmäisenä apteekin-hoitajana, teki 1960-luvun alussa paljon sairaala-apteekin toimintaluvan saamiseen vaadittavia muutoksia. Käytännössä Pääskylä perusti apteekin ja saattoi sen alkutarkastuskuntoon. Vielä apteekki-oikeuden saamisen jälkeen vuonna 1966 suoritettiin Pääskylän valvonnassa apteekin perustamiseen liit-tyviä toimia. Hankittiin välineitä ja laitteita, jotta suoriuduttiin lääkevalmistuksesta ja siihen liitty-västä analytiikasta. Kun toiminta oli saatu lainsää-dännön vaatimusten mukaiseksi, suoritti lääkintö-hallituksen tarkastaja 29.12.1966 alkutarkastuksen ja apteekki sai luvan aloittaa toiminnan.

Sairaala-apteekin omaan lääkkeiden valmistamiseen liit-tyy paljon erilaisia työvaiheita ja -väli-neitä. Yksi niistä on kattilan näköinen seula-sarja. Seulasarjassa sisällä ylempänä ovat karkeammat sihtilevyt, eli seulat, ja alempana pie-nireikäisemmät seulat. Erikokoisia seuloja voitiin laittaa astiaan useampia yhtä aikaa. Seulasarjan yläosaan kaadettiin jauhe- tai rohdosseosta, josta haluttiin saada eri hienousasteet erilleen. Seoksesta erottui eri seuloille ja astian pohjalle eri hienousas-teet. Kun kansi pantiin kiinni, voitiin laitetta heilut-taa ja saada eri hienousastetta olevat fraktiot erilleen toisistaan, ilman että ympäristö olisi ollut pölyssä ja kontaminoituneena sisällä olevalla jauheella tai rohdoksella. Karkeimmat ja suurimmat osat seok-sesta jäivät ylempien seulojen päälle ja hienojakoisin massa solahti seulojen läpi alas saakka.

Seulasarjan avulla voitiin eri karkeuksia sisältä-viä jauhe- ja rohdosmassoja saada hienousasteeltaan

tasaiseksi. Seulalla erottelun jälkeen karkeimmat osat hienonnettiin pienempiä vastaaviksi. Loppu-tuloksen saattoi vielä viedä seulasarjan läpi ja ottaa se hienousasteinen fraktio, jota tietyn lääkemuodon tekemisessä tarvittiin.

TEKSTI jA KUvA: ANNA-MArIA NIINIKOSKI

Seulasarja on esillä Turun Lasarettimuseon näyttelytilassa T-sairaalan 3 . kerroksen G-aulassa (TG3), jossa esitellään vuoden 2018 ajan Tyksin sairaala-apteekin yli 50-vuotiasta historiaa .

Käyttöpäivystäjän työ vaatii ongel-

manratkaisukykyä ja maalaisjärkeä.

Kun Aarne Kosken puhelin soi tai tietokoneen ruu-dulla vilkkuu hälytys, useimmiten kyse on siitä, että joku Tyksin kantasairaalan lääkintälaitteisiin tai talotekniikkaan liittyvä laite ei toimi. Vikaa voi olla esimerkiksi ilmastoinnissa, kylmälaitteissa tai hoi-tajakutsujärjestelmässä.

Kosken mukaan käyttöpäivystäjän työssä on hyötyä paitsi laajasta tekniikan osaamisesta, myös loogisesta päättelykyvystä ja rauhallisuudesta.

– Työhön pitää asennoitua niin, että jos jotain tapahtuu, teen parhaani.

Monipuolista työtäKoski on koulutukseltaan lvi-put-kiasentaja. Hän päätyi Tyksiin har-joitteluun vuonna 2007 tutun vinkistä ja yllättyi, miten iso tekniikan osasto sairaa-lassa on. Hän on työskennellyt käyttöpäivystäjänä viime elokuusta. Sitä ennen hän työskenteli lähes 10 vuotta ilmastoinnin ja sairaalakoneiden huollossa ja tuurasi päivystäjiä.

Käyttöpäivystäjän työ on muutakin kuin laite-vikoja. Esimerkiksi ovet reistailevat säännöllisesti. Käyttöpäivystäjä vastaanottaa palokunnan palohä-lytyksen sattuessa ja kuuluu turvaryhmään, joka rientää apuun, jos joku henkilöstöstä painaa häly-tysnappia.

Kosken mukaan käyttöpäivystäjillä on tiivis yhteys tekniikan ja huollon tulosalueen ammatti-laisiin. Päiväsaikaan apu on lähellä, mutta öisin päi-vystäjä on vikojen kanssa yksin. Nukkuvalle kolle-galle soitetaan Kosken mukaan vain hätätilanteessa.

Koskelta kysellään kaikenlaista tekniikkaan liit-tyvää. Hän muistuttaa, että Solax-järjestelmään teh-dyistä korjauspyynnöistä tietävät paremmin teknii-kan osastot. Päivystäjälle soittaessa kannattaa muis-taa, että vastuualue on iso, ja korjattavia vikoja voi olla monta samaan aikaan.

– Mielellään autamme aina kun osaamme ja pys-tymme, Koski sanoo.

TEKSTI jA KUvA: HEIDI PELANDEr

Talotekniikan yleismiesHänestä palkitsevinta on, kun keksii itse ratkai-sun kinkkiseen tekniseen ongelmaan ja laitteet toimivat taas. Haasteena on se, että tekniikkaa on paljon.

– Ihan kaikki laitteet eivät voi olla kellään täysin hallussa ja varmasti tulee sellaisia laitteita vastaan, joissa ei ole ennen ollut mitään vikaa.

Kantasairaalassa on viisi käyttöpäivystäjää, jotka työskentelevät yksi kerrallaan 12 tunnin vuoroissa ympäri vuorokauden. Välillä on rauhallista, välillä voi olla monta kriittistä ongelmaa samaan aikaan, jolloin kriittisin tehdään ensin. Ennakkoon vikoja ei voi stressata.

Aarne Koski seuraa kantasairaalan talotekniikan toimivuutta U-sairaalassa sijaitsevassa valvomossa. Tulevaisuudessa valvomo muuttaa T3-sairaalaan.

24 HOSPITAALI 2 2018