Huurre Finlandin asiakasleHti 1/12

huurteenco2-tekniikka

yleistyy markettien kylmäjärjestelmissä s. 6

elintarvikelaki muuttuu s. 10

toripiha on pakastamisen ammattilainen s. 4

Pääkirjoitus ....................................................................................................................3

toriPiha Pakastaa marjat ........................................................................................... 4

EnErgiatEhokas PäivittäistavarakauPPa ............................................................... 6

EnErgia-asiantuntijan PuhEEnvuoro .....................................................................8

PitäjänmäEn aBB sai uudEn vaPaajäähdytysjärjEstElmän .............................. 9

ElintarvikEvalvonnan hymiöt näkyviin toukokuun alusta .........................10

huurrE PolttoainEjakElun tukEna ......................................................................12

huurrE hot valvoo lämPötiloja ...........................................................................14

WigrEnin lämPötilanvalvonta uudistEttiin ........................................................15

osaava hEnkilökunta on huurtEEn toiminnan PErusta ................................16

huurtEEllE kylmäalan PainEsErtifikaatti ............................................................ 18

EnErgiatarkastustEn muistilista .............................................................................20

jäätElömyynnin uusi kuningas .............................................................................21

joulutErvEhdys: huurrE mukana EnErgiatalkoissa .........................................23

tässä asteessa

julkaisijaHuurre Finland OyTaivaltie 5, 01610 Vantaa

Päätoimittaja Irina BraxPuh. 040 8411 470irina.brax@huurre.com

eVIra

Hymiöt näkyviin toukokuun alussa, lue lisää s. 10-11

”...VOIn eHdOTTOmasTI suOsI-Tella Huurre HOT -PalVelua mInkäkOkOIseen yrITykseen TaHansa, kOska se On nIIn muunTauTumIskykyInen...”

Lue lisää kuinka Huurre HOT

-lämpötilanvalvontaa sovelletaan erilaisissa kohteissa

s. 7, s. 14 ja sivu 15.

Taas on yksi vuosi vierähtämässä muis-tojen joukkoon. Vuosi 2012 jäänee ylei-sellä tasolla mieleen siitä, että jälleen on yksi Eurokriisin täytteinen vuosi eletty ja vielä(kään) ei maailma ole nyrjähtänyt radaltaan. Yleisen taloudellisen toime-liaisuuden kehitys Suomessa tulee tänä vuonna olemaan vaatimatonta, ja tämä näkyy myös asiakkaidemme investointi-aktiivisuudessa. Liiketoimintaympäris-tömme tulee jonkin verran muuttumaan, kun asiakkaidemme kokonaisinvestoin-tien taso toimialallamme tänä ja ensi vuonna laskee verrattuna muutamaan aikaisempaan vuoteen. Suomalainen kylmäketju on varsin hyvin investoitu, mutta investointijättämä syntyy silti mel-ko nopeasti. Toisaalta näyttää siltä, että kohoava energiakustannus, tietoisuus kylmälaitosten sähkönkulutuksen mitta-luokasta ja siitä, että kulutukseen voidaan vaikuttaa, tulevat selvästi lisäämään ener-giatehokkuusinvestointien määrää jatkos-sa. Iso osa asiakkaistamme on sitoutunut energiapalveludirektiivin säästötavoit-teisiin tämän avatessa mahdollisuuden saada tukea energiatehokkuusinvestoin-teihin. Tämä on erinomainen asia, koska se osaltaan edistää uuden, energiatehok-kaamman teknologian käyttöönottoa ja pienentää kylmälaitosten hiilijalanjälkeä.

Kysyntäkehityksen ja asiakastarpeiden muutoksen lisäksi luonnollisesti lain-säädännön ja teknologian kehitys vaikuttavat asiakkaidemme ja meidän liiketoiminta ympäristöön. Tätä juttua kirjoitettaessa lueskelen juuri uunituoretta EU komission ehdotusta liittyen fluorat-tujen kasvihuonekaasujen vähentämiseen (ns. F-kaasuasetus), ja näyttää siltä, että kylmäaineisiin liittyvä lainsäädäntö vää-jäämättä vain tiukkenee ja asettaa asiak-kaillemme tiukempia vaateita jatkossa. Meidän tulee toimijana luonnollisesti kyetä vastaamaan näihin haasteisiin, jos haluamme olla asiakkaan paras kylmäalan kumppani.

Olemme poimineet tähän lehteen poikkileikkausta niistä asiakkaidemme haasteista, joissa pyrimme auttamaan asiakkaitamme tekemään parempaa liike-toimintaa. Artikkelijoukosta voi poimia muutaman keskeisen trendin, jotka tun-

huurre Finland tänään

hyvä asiakkaamme ja yhteistyö-

kumppanimme

3

”... Vaade energIa-TeHOkkaasTa kylmä-TuOTannOsTa kaIkIssa TOImInTa-ymPärIsTöIssä VOImIsTuu...”

Lämpimin JoulunalusterveisinMika KaasinenToimitusjohtaja

tuvat olevan asiakkaidemme arkipäivää:

1) Vaateet säilytyslämpötilojen valvonnal-le näyttävät kasvavan, ja tähän tarvitaan entistä helpompia ja luotettavampia rat-kaisuja.

2) Vaade energiatehokkaasta kylmätuo-tannosta kaikissa toimintaympäristöissä voimistuu ja kylmän tekeminen ei enää ole erillinen saareke, vaan keskeinen osa ennenkaikkea päivittäistavarakaupan kiinteistön kokonaisuutta.

3) Vaade kylmäjärjestelmien ympäristöys-tävällisyyden parantamisesta kasvaa.

Me asiakkaan kylmäkumppanina pyrim-me kehittämään koko ajan tekemistäm-me näillä osa-alueilla. Tässäkin lehdessä esittelemme erilaisia ratkaisuja energia-tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisesta sekä useita toimintaym-päristöjä, joissa lämpötilojen valvontaa tehdään helpommin ja luotettavammin. Kerromme myös siitä, kuinka kehitämme henkilöstömme osaamista ja toiminta-tapojamme paremmin vastaamaan huo-misen haasteisiin. Toivottavasti löydät lehden tästäkin numerosta itsellesi jotain hyödyllistä.

4

toripihan uusi pakastamo

Tiesitkö, että kun syöt esim. Valion mansikka- tai mustikkajogurttia, ovat marjat todennäköisesti Toripiha Oy:n pakastamia? Toripiha on suomalainen jo kolman nessa polvessa toimiva perheyritys, joka on erikoistunut marjojen käsittelyyn. Toripihan pakkasvarastojen läpi virtaa vuosit-tain noin 13 miljoonaa kiloa metsä- ja puutarhamarjoja. Pakkasvarasto-jensa rakentajana Toripiha luottaa sataprosenttisesti Huurteeseen.Vuonna 1942 nuori mies nimeltä Martti Vehviläinen vaihtoi armeijassa lotan kans-sa puolukoita näkkileipään. Kun Martti pääsi sodasta, hän huomasi seinäjokelais-ten mansikanviljelijöiden myyvän marjo-jaan torilla. Neuvokas nuorukainen alkoi toimia viljelijöiden marjojen välittäjänä, ja niin oli marjabusiness perustettu Suonenjoelle.

Yritys muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1977 ja vuodesta 1987 sen ovat omista-neet Pekka Vehviläinen (hallituksen pj.) ja Jussi Kylmälä. Koneellinen marjojen puhdistus ja värierottelu aloitettiin vuon-na 1996, ja nykyiset tilat Vesannolta löy-tyivät vuonna 1999. Marjanpuhdistuksen lisäksi yritys alkoi vuokrata pakastetilaa.

Tänä päivänä yrityksen liikevaihto on muutaman miljoonan luokkaa ja henki-lökuntaa on kymmenkunta. Varsinaista marjakauppaa yritys ei enää tee, vaan kaikki marjat ovat Toripihan asiakkaiden omistamia. Toripiha keskittyy nykyään pakastemarjojen käsittelyyn liittyvien varastointi- ja värierottelupalvelujen tuottamiseen elintarvikealan teollisuuden tarpeisiin. Yrityksen asiakkaita ovat mm. Valio ja Pakkasmarja. Toripihan ainutlaa-tuinen linjastoratkaisu mahdollistaa tarkat ja yksilölliset palvelut, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. ”Varastointi- ja puhdistuspal-velumme tukevat toisiaan, ja asiakas saa kaiken yhdestä paikasta”, toteaa Toripihan toimitusjohtaja Jussi Kylmälä.

Laatu on paLveLuyrityksen eLinehto

Toripihan toiminnan lähtökohdat ovat tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus. Marjojen oikeaoppisen ja hygieenisen käsittelyn tavoitteena on säilyttää marjo-jen luontaiset ominaisuudet mahdollisim-man hyvinä varastoinnin aikana. ”Valvom-me asiakkaidemme ostamien tuotteiden laatua ja varmistamme, että laatu säilyy korkeana läpi koko tuotantoprosessin”, toteaa projektipäällikkö Pertti Eskelinen. ”Jos meidän asiakkaamme valmistamasta jogurtista esimerkiksi löytyy mustikan lehti, pystymme jäljittämään erän, josta marja on tullut”, hän jatkaa.

Toripiha luottaa laatuun myös kylmä-rakentamisessa. Huurre-yhteistyö alkoi

yli puolen vuosisadan kokemuksella

tORipiha pakastaa

maRjat

5

vuonna 2003, kun Huurre rakensi Tori-pihan ensimmäisen pakkasvaraston. Se kävi kuitenkin pieneksi yrityksen liike-toiminnalle, ja Huurre sai vuoden 2012 alussa pyynnön rakentaa avaimet käteen -toimituksena Vesannolle uuden pak-kasvaraston. ”Olimme niin tyytyväisiä Huurteen ensimmäiseen toimitukseen, että emme edes kysyneet tarjousta mis-tään muualta. Huurteella on kylmäraken-taminen hallussa, meidän vahvuutemme ovat muilla alueilla ”, sanoo Jussi Kylmälä tyytyväisenä. ”Uuden pakkasvaraston suhteen meidän ei tarvinnut kuin seurata sen nousemista ikkunasta, ja hyvinhän tuo näytti sujuvan. Työt olivat koko ajan viikkoja edellä aikataulusta, ja uusi pak-kasvarasto valmistui juuri sopivasti ennen sesonkia”, hän iloitsee. Uusi pakkasvaras-to on kooltaan 1 000 neliötä ja se valmis-tui juhannukseksi 2012.

huurteen rakentaman uuden pakkasvaraston tilavuus on 7 500 m3 ja lämpötila -25 astetta. avaimet käteen -toimitus sisälsi kokonaispaketin, johon kuului lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi mm. valaistus ja ilmanvaihto.

”...HuurTeella On kylmärakenTamInen Hallussa, meIdän VaHVuuTemme OVaT muIlla alueIlla...”

toripiha oy:n ydinjoukko, toimitusjohtaja jussi kylmälä poikiensa juhon ja joonaksen kans-

sa sekä projektipäällikkö Pertti Eskelinen, on tehnyt huurteen kanssa töitä pitkään. vasem-

malta Pertti Eskelinen, joonas kylmälä, tj jussi kylmälä ja juho kylmälä.

päivittäistavarakaupan kylmätekniikka

taVOitteena eneRGiatehOkas pÄiVittÄistaVaRakauppa

Kohoavat sähkökustannukset, tiukentuneet säädökset ja ilmas-tonmuutoksen uhka edellyttävät päivittäistavarakaupalta entistä tehokkaampaa energianhallintaa. Kylmäjärjestelmä kuluttaa yli puo-let myymälän sähköstä. Huurteen uusimmat kylmälaitokset edustavat päivittäistavarakaupan tulevai-suutta hyödyntäen edistyksellistä Huurre ECO -koneikkotekniikkaa ja kokonaisvaltaisesti energiatalou-dellisia ratkaisuja.

s-ryhmän kylmäasiantuntija matti Eerikäisen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä jo 30 ryhmän kylmälaitosta toimii hiilidioksidilla (vuosi sitten niitä oli 10).

s-market kankaanpään energiankulutuksen on arvioitu pienentyvän jopa 40 %, kansien, ovien ja led-valaistuksen ansiosta.

6

7

säädökset ja suositukset ovat yksimieLisiä

Suomi on sitoutunut EU:n energiapal-veludirektiivin mukaisesti pienentämään energiankulutustaan ja hillitsemään kas-vihuonepäästöjään. Suomen Kaupan liitto on osaltaan sitoutunut vähintään 9 %:n energiansäästötavoitteisiin vuosina 2008–2016. Kaupan suuret toimijat kuten S-ryhmä, Kesko, Suomen lähikauppa ja Tokmanni ovat lähteneet mukaan ener-giatalkoisiin ja solmineet energiatehok-kuussopimuksen, joka noudattaa liiton tavoitteita.

Päivittäistavarakauppa ry toteaa ohjeis-saan myymälöiden energiankulutuksella olevan merkittävä vaikutus kaupan alan kasvihuonekaasupäästöihin. PTY suo-sittelee myymälöihin ”mahdollisimman tehokasta energiankäyttöä tukevia rat-kaisuja ja laitteita”. Yksi tulevaisuuden painopiste kaupan energiasäästössä on PTY:n mukaan kylmäsäilytyksen energi-ankulutuksen hyvä hallinta. PTY:n tut-kimuksen mukaan päivittäistavarakauppa voi vähentää toimintansa aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta monin eri toi-menpitein, mm. hyödyntämällä lämmön talteenottoa tehokkaasti.

kyLmäLaitos ei oLe enää vain kyLmäLaitos – vaLLankumouk-seLLista uutta tekniikkaa

Keväällä 2012 valmistunut S-Market Kankaanpää on hyvä esimerkki ener-

giatehokkaasta päivittäistavarakaupasta. S-ryhmän kylmäteknisen asiantuntijan Matti Eerikäisen mukaan Kankaanpään uudella säädintekniikalla toteutettu, läm-mön talteenoton maksimoiva ratkaisu on läpimurto kylmäalalla. ”Modernin teknii-kan avulla mennään nyt ensimmäistä ker-taa myös kiinteistöautomatiikan puolelle”, Eerikäinen toteaa. ”Kokonaisuus on tässä uudessa järjestelmässä tärkeää, yhdellä järjestelmällä hoidetaan kaikki eikä tehdä ylimääräistä työtä”, hän lisää. Huurteella on Eerikäisen mukaan tarjota osuuskau-poille markkinoiden energiataloudellisim-mat kokonaisratkaisut.

Huurre Groupin teknologiajohtaja Kåre Lindroosin mukaan S-Market Kankaan-päässä lämpöä pystytään ottamaan talteen uudenlaisen koneikkosäätimen avulla tehokkaammin kuin koskaan aikaisem-min Suomessa. Kiinteistön lähettäessä viestin lämmön lisätarpeesta säädin ohjaa lämmön talteenoton toimimaan tarvitta-valla teholla. ”Järjestelmässä on muutama aivan uusi toiminto”, toteaa Kåre Lind-roos. ”Kun lisälämmön tarve tulee, säädin nostaa kaasujäähdyttimen paineen, jos se ei ole riittävä. Seuraavaksi säädin pysäyt-tää lauhdutinpuhaltimet. Jos ei vieläkään ole riittävästi lämpöä (esim. talvella), sää-din pystyy ohittamaan kaasujäähdyttimen kokonaan. Näin lämmön talteenotto on tarpeen mukaista ja se saadaan maksimoi-tua ”, Lindroos jatkaa.

kokonaisvaLtaisiLLa ratkaisuiLLa ja vaLvonnaLLa energiankuLutus kuriin

Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartisen mukaan energiataloudellisuus oli Kankaanpään uudishankkeessa läh-tökohta. ”Myymälän energiankulutus on saatu mahdollisimman alhaiseksi mm. kylmäkalusteiden ovituksella, kansituk-sella, LED-valaistuksella ja tehokkaalla hiilidioksidijärjestelmällä”, hän toteaa. ”Puhumme merkittävästä säästöpotenti-aalista, tuntumamme on että energiakus-tannukset putoavat jopa 40 prosenttia”, hän jatkaa. Asiakkailta on Kaartisen mukaan tullut pelkkää positiivista palau-tetta uusista ovi- ja valaistusratkaisuista.

Tehokkaaksi suunnitellun kokonaisjär-jestelmän taloudellisuuden varmistaa palvelu, jonka avulla laitoksen energia-tehokkuutta seurataan ja parannetaan. S-Market Kankaanpäässä on käytössä kylmälaitteiden etävalvonta ja -ohjaus-palvelu Huurre HOT. Huurre HOT:in asiantuntijat käyvät säännöllisesti kohteen lämpötilat läpi ja tarkkailevat energian kulutusta. ”Erityisen hyvänä pidämme sitä, että kohde on jatkuvassa valvonnassa ja Huurre näkee ennakkoon, jos jossakin päin myymälää on ongelmia”, toteaa Jussi Kaartinen. ”Lisäksi pääsemme itse kat-somaan lämpötiloja ja saamme raportteja koska haluamme”, hän lisää. Ensimmäiset raportit on saatu, ja Kaartisen mukaan Huurre HOT -palvelun avulla on jo saa-vutettu lisäsäästöjä.

tuLevaisuuden järjesteLmiLtä vaaditaan maksimaaLista energiatehokkuutta

Huurre Groupin teknologiajohtaja Kåre Lindroosin mukaan kiinnostus CO2-tekniikkaa ja energiatehokkaita järjestel-miä kohtaan on kasvanut huomattavasti. ”Toimittajalle tämä tuo haasteita parantaa omia tekniikoitaan. Nyt Suomessakin on alettu hyödyntää CO2:n luomat mahdolli-suudet. Erityisesti lämmön talteenotto on kasvanut tärkeäksi kriteeriksi, ja CO2-lai-toksessahan sitä pystytään hyödyntämään huomattavasti paremmin kuin perinteisis-sä laitoksissa”, hän summaa.

S-ryhmän tavoitteena on tehostaa ener-gian käyttöä keskimäärin kahdella pro-sentilla joka vuosi vuoteen 2015 saakka. Tulevaisuudessa S-ryhmä lähtee kaikissa hankinnoissaan siitä, että sen hiilijalanjäl-ki on mahdollisimman pieni. Matti Eeri-käisen mukaan kaikissa S-ryhmän myy-mälöissä pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman energiataloudellista kylmätekniikkaa ja hyödyntämään kaikki energiankäytön tehostamiskeinot. Huurre on parhaillaan rakentamassa Savonlin-nassa ja Enonkoskella uusia laitoksia hyödyntäen Kankaanpäässä käytettyä tekniikkaa.

s-market kankaanpään huurre ECo Co2-kylmäkoneikko hyödyntää ensimmäisenä suomessa edistyksellistä säädintekniikkaa, jonka avulla lämmön talteenotto on maksimoitu.

8

energiatehokasta kylmätekniikkaa

huuRteen pÄiVittÄistaVaRakaupan

eneRGia-asiantuntijan puheenVuORO

kaLusteiden ovet ja kannet

Maailmalla suuri osa uusista myyntikalusteis-ta toimitetaan jo kansien ja ovien kera. Näin pienennetään sähkönkulutusta jopa 40 % kannettomaan ja ovettomaan vaihtoehtoon verrattuna. Takaisinmaksuajat investoinneille ovat lisäksi huomattavan lyhyitä, kun huomi-oidaan kalusteiden keskimääräiset käyttöiät. Kokemukset ovat myös todistaneet, etteivät myyntiaukon peittävä ovi tai kansi vaikuta asiakaskäyttäytymiseen käytännössä lainkaan. Myynti sujuu siis vanhaan malliin mutta sel-keästi pienemmillä kuluilla.

Huurre tarjoaa ovi- ja kansitusprojektit van-hempiin kalusteisiin jälkiasenteisena ja takuu-aikaisiin kohteisiin jälkitoimituksena valmis-tajasta riippumatta. Jokainen kaluste ansaitsee kannet ja ovet.

kaLusteiden puhaLLintekniikka

Kalusteissa kierrätettävä sisäilma, josta lämpö poistetaan kalusteen sisälämpötilan laskemi-seksi, liikkuu kalusteessa kalustepuhaltimien avulla. Energiamäärään, jolla puhaltimien sähkömoottoreja pyöritetään, voidaan hel-posti vaikuttaa vaihtamalla vanhemmat oiko-sulkumoottorit uudempiin ja huomattavasti energiatehokkaampiin. Huurteen toimitta-mien ovi- ja kansitusprojektien yhteydessä kalusteisiin vaihdetaan lähes poikkeuksetta EC-energiansäästöpuhaltimet.

vaLaistusvaihtoehdot

LED-tekniikka on viime vuosina korvannut voimakkaasti kiinteistöjen yleisvalaistusta ja tuottanut parhaimmillaan jopa 90 % energian-

säästölukemia. LED-valaistus on lisäksi huo-mattavasti pitkäikäisempi perinteiseen valaisin-tekniikkaan verrattuna. Pisimmän käyttöajan LED-valaisin saavuttaa kuitenkin lämpötilan laskiessa. Tämä tekeekin LED-tekniikasta ideaalin valinnan kylmäteknisiin tiloihin sekä käyttöiän että energiatehokkuuden kannalta. Huurre toimii pioneerina LED-tekniikan soveltamisessa kylmätiloihin ja -laitteisiin, minkä ansiosta asiakas saa vastaukset kaikkiin kysymyksiinsä yhdestä paikasta.

koko kyLmäjärjesteLmän optimointi

Kylmäjärjestelmä toimii aina suhteessa ympä-röiviin olosuhteisiin, kylmäkalusteiden ja -varastojen täyttö- ja käyttöasteeseen sekä käytössä olevaan tekniikkaan. Joskus tehoa on liikaa suhteessa olosuhteisiin, ja koneet siirtä-vät ylimääräisen tehon suoraan sähkölaskun alariville turhaksi kustannukseksi. Toisinaan sitä ei ole riittävästi, ja kalusteilla on vaikeuksia saavuttaa asetettuja lämpötiloja hävikin uhalla. Varsinkin Suomessa vuodenaikojen vaihtelut ovat radikaaleja – kolmestakymmenestä pak-kasasteesta kolmeenkymmeneen helleastee-seen – jolloin koko järjestelmää haastetaan jatkuvasti. Tässä ongelmassa on kuitenkin

Modernissa kylmätekniikassa energiatehokkuus on trendikäs huudahdus, jota on helppo viljellä. Todellisuudessa se pitää sisäl-lään kuitenkin niin monta elementtiä, että oikeasti energiatehokas kokonaisuus saavutetaan vasta monien osien summalla. Vain yksi teknologia, tekniikka, komponentti tai näkökulma ei takaa, että kokonaisuus kuluttaa vähemmän energiaa kuin se voisi. Onneksi asiakas voi olla varma, että Huurteella tämä tosiasia tunnistetaan ja otetaan huomioon, kun tavoitteeksi asetetaan todellinen energiatehokkuus kylmäjärjestelmässä. Pienempi kulutus edustaa kuitenkin sekä vihreitä arvoja että puhdasta rahaa. Se on siis kaikille eduksi.

myös mahdollisuus saavuttaa huomattavia rahallisia säästöjä: Huurre HOT -palvelu on kylmäammattilaisten valvoma kokonaisuus, jossa kylmäjärjestelmän parametrejä säädetään etänä suhteessa sen kohtaamiin haasteisiin. Tällöin koko järjestelmä toimii optimaalisesti ja nauttii hallittuja annoksia sähköä. Seurauk-sena on parhaimmillaan jopa 20 % vuotuinen säästö kylmäsähköstä.

kysymyksiin energiansäästö-

tuotteista ja -palveluista vastaa:

sauli vähä-savo,myyntipäällikkö, huolto

puh. 040 1580 331 tai sauli.vaha-savo@huurre.com

”...kun asIakkaaT HaluaVaT energIa-TeHOkkuuTTa ja luO-TeTTaVuuTTa, Huurre järjesTää sen kerral-la ja kunnOlla!”

pitÄjÄnmÄen aBB sai uuden vapaajäähdytysjärjestelmän

ABB on pääkaupunkiseudun suurin teollinen työnantaja, sen Pitäjänmäel-lä sijaitsevassa tehtaassa työskentelee noin 1 500 henkilöä. Isoja moottoreita ja generaattoreita valmistavan tehtaan jäähdytysjärjestelmän uusiminen tuli viime kesänä ajankohtaiseksi. Lue, mik-si ABB:n tuotannon kehitysinsinööri Stefan Olander päätyi Huurteen vapaa-jäähdytysjärjestelmään!

Pitäjänmäen ABB:n prosessien tehon tarve oli kasvanut huomattavasti, ja vanha R22-laitteisto toimi kylmäaineella, jonka saanti on rajoitettua. Kun noin 20 vuotta vanhat jäähdyttimet päätettiin vaihtaa, otettiin ABB:llä huomioon myös energia-tehokkuuden näkökanta. ”Olemme Hel-singin isoimpia energian kuluttajia. Kun esimerkiksi koeajamme järeitä moottorei-ta, on sähkönkulutus todella massiivista”, toteaa Stefan Olander. Ympäristöpoli-tiikkansa mukaisesti ABB pyrkii järjes-

telmällisesti vähentämään toimintansa aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Huurteen ilmastoinnin jäähdytyksen asiantuntija Jari Vanhala ehdotti suoralta kädeltä ABB:lle Aermecin valmistamaa vapaajäähdytysjärjestelmää. Järjestelmä on äärimmäisen energiatehokas, koska siinä voidaan hyödyntää kylmää ulkoil-maa. ”Etenkin prosessien jäähdytyksessä, jossa lämpökuormat ovat ympärivuoti-sia, saavutettavat energian säästöt ovat huomattavia”, Jari Vanhala toteaa. Liuos jäähdytetään ulkoasenteisessa veden-jäähdyttimessä sijaitsevassa vapaajääh-dytyspatterissa. Suurin osa vuotuisesta jäähdytystarpeesta voidaan tehdä vapaa-jäähdytyksellä, ja loppu tarvittava teho saadaan aikaan kompressoreilla.

Stefan Olanderin mukaan järjestelmän asennus sujui loistavasti, eikä hänellä ole mitään valittamista – päinvastoin. ”Tehot

lisääntyivät moninkertaisiksi, ja järjes-telmä on toiminut kahdessa vuorossa täydellisesti”, Olander iloitsee. Järjestelmä maksaa myös itsensä nopeasti takaisin. Huomattavan energian säästön lisäksi kompressorien kuormitus pienenee, eli vedenjäähdyttimen ikä pitenee.

”...TeHOT lIsäänTyIVäT mOnInkerTaIsIksI, ja järjesTelmä On TOI-mInuT kaHdessa VuO-rOssa TäydellIsesTI...”

aBB:n uuden uutukaista vapaajäähdytysjär-jestelmää ihailevat vasemmalla aBB:n stefan olander ja oikealla huurteen jari vanhala.

9

energiansäästöä teollisuudessa

10

elintarvikelaki muuttuu

elintarvikevalvonnan

hymiöt näkyviin toukokuun alusta

Uuden elintarvikelain mukaan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Julkistaminen tehdään vaiheittain, alkaen 1.5.2013 vähittäismyynnin toimijoista. Toukokuun 2013 alusta alkaen valvontatulos julkistetaan sitä mukaa, kun toimijoita tarkastetaan suunnitelmallisten tarkastus-käyntien ja valvontasuunnitelman mukaisesti.

eLintarvikevaLvonnan tarkastusraportit ensimmäistä kertaa juLkisiksi (oiva-järjesteLmä)

Elintarvikevalvontaa ja -tarkastuksia on tehty aina, mutta tähän asti kuluttaja ei tuloksia ole päässyt näkemään. Yksi val-vontatietojen julkistamisen tavoitteista on tehdä viranomaistoiminta avoimemmaksi kuin tähän asti. Raportin julkaiseminen antaa tietoja kuluttajalle hänen ostopää-töksensä tueksi ja samalla se on yrittäjälle mahdollisuus kertoa asiakkaalleen, että asiat ovat kunnossa. ”Uusi käytäntö ei tule muuttamaan tarkastusta mitenkään muu-ten, kuin että tulos julkaistaan. Yrittäjällä, joka tietää miten toimitaan vaatimusten mukaisesti, ei pitäisi olla mitään huoles-tumisen aihetta”, toteaa Oiva-projektin vetäjä, Eviran ylitarkastaja Marina Häggman.

Evira testasi Oiva-järjestelmää pilotti-hankkeen avulla viidellä eri Suomen alu-eella. Pilotissa vapaaehtoiset elintarvike-alan toimijat julkaisivat tarkastuksen tuloksista kertovat hymiöt. Evira keräsi

kokeilusta palautetta kuluttajilta, toimi-joilta, valvontaviranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä syksyn 2011 aikana. Palaut-teet vaikuttavat osaltaan siihen, miten valvontatiedot julkaistaan valtakunnal-lisesti jatkossa. Evirassa valmistellaan Oiva-järjestelmää seitsemän eri yksikön voimin. ”Tällä hetkellä mietitään, mistä toimijat saisivat parhaiten tietoa”, toteaa Häggman. ”Nettisivut tullaan päivittä-mään, ja Eviralta lähtee tiedote heti, kun asiat ovat tarpeeksi pitkällä”, hän sanoo.

hymiöiLLä arvosteLLaan pariakymmentä eri osa-aLuetta, heikoin määrää arvosanan

Oiva-raportin sisältöä ja arvosteluasteik-koa viimeistellään parhaillaan, ja ohjeistus on lähtenyt lausuntakierrokselle. ”Tar-kastuksissa tutkitaan 18:a eri asiakokonai-suutta, joten kaikkia ei ehditä käsitellä samalla tarkastuskerralla”, Häggman ker-too. ”Tietyt osa-alueet tarkastetaan joka kerta, osa harvemmin, kuitenkin niin, että kaikki tulee tarkastettua tietyn ajan sisällä (aika vielä määrittämättä)”, hän sanoo.

Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus.

Eviran ylitarkastaja marina häggman vetää oiva-projektia.

11

”Esimerkiksi lämpötilanvalvonta on niin kriittinen osa-alue, että se todennäköisesti tarkastetaan aina”, hän lisää.

Raportin arvosanat tulevat jatkossakin olemaan hymiöitä, mutta nimistä kes-kustellaan vielä. Lopullinen arvosana määräytyy heikoimmaksi arvioidun osa-alueen mukaan. Jotkut toimijat kokevat epä oikeudenmukaiseksi kokonaisarvo-sanan alenemisen vain yhden osa-alueen arvion vuoksi, vaikka toimipaikka olisi huolehtinut kaikista muista alueista esimerkillisesti. Häggmanin mukaan uudessa raportissa julkaistaan kuitenkin kaikkien osa-alueiden saamat arvosanat. ”Haluamme opettaa kuluttajalle, että hän voi katsoa raportista, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Esim. jos kuluttajalla ei ole asiaa palvelutiskille, ei hänen pidä huoles-tua sen saamasta huonommasta arvosa-nasta, jos muut alueet on hoidettu hyvin”, hän selvittää.

Uusi elintarvikelaki on muuttunut riski-perusteiseksi. Siitä syystä, mitä suurem-pi riski tiettyyn osa-alueeseen sisältyy, sen helpommin tästä osa-alueesta tulee heikompi arvio. Kun terveystarkastajat käyvät paikan päällä, on aina pieniä epä-kohtia, joita pitää korjata. Jos ne eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, saa toi-mipiste hyvän hymiön. ”Esimerkiksi hel-posti pilaantuvien elintarvikkeiden väärä lämpötila on aivan varmasti sellainen asia, joka heikentää helposti arvosanaa”, Hägg-man arvioi.

tavoitteena yhtenevä ja oikeudenmukainen arviointi

Elintarviketarkastuksista vastaavat valvontayksiköt, jotka koostuvat useasta kunnasta. Kunnan terveystarkastaja tekee tarkastuksen, laatii pöytäkirjan ja kirjaa korjaavat toimenpiteet kuten aikaisem-minkin. ”Terveystarkastajan tekemä tarkastus on tähänkin asti perustunut lainsäädäntöön. Jatkossa avaamme vielä riskiperusteet, joiden avulla tarkastaja tekee raporttinsa”, Häggman sanoo.

Evira kouluttaa tammi-helmikuussa kaikki tarkastajat perusteellisesti uuden järjestelmän käytäntöihin. Lisäksi valvon-tayksikköjä ohjeistetaan yhtenäistämään toimintaansa. ”Meillä on vain ammatti-taitoisia koulutettuja tarkastajia. Eviralla ei ole mitään epäilystä, etteivätkö tarkas-tajat osaisi toimia oikein ja tasapuolisesti uuden ohjeistuksen mukaan”, Häggman vakuuttaa.

Oiva-ohjeistuksessa on vielä avoimia asi-oita. Keskustelua on herättänyt mm. se, voiko valvoja mennä toimipaikalle etukä-teen ilmoittamatta. Evira ei Häggmanin mukaan välttämättä puutu siihen. ”Tähän asti tarkastukset on suoritettu val-vontasuunnitelman mukaan. Suomi on sen verran pitkä maa, että todennäköisesti on syytä varmistaa oikeiden henkilöiden paikallaolo”, hän kuiten kin toteaa. Avoinna on vielä myös

se, kuinka nopeasti uusintatarkastukset voidaan tehdä. Häggmanin mukaan kun-nat eivät voi olla jatkuvasti tekemässä tarkastuksia, vaikka heikon arvion saanut toimija luonnollisesti niin haluaisikin. ”Aikaisemman seurannan perusteella en kuitenkaan usko, että Suomessa toimijat saavat kovinkaan monta huonointa arvo-sanaa”, Häggman vakuuttaa.

ylitarkastaja marina häggmanin mukaan oivaa ei tarvitse pelätä, tarkastusraporttien julkistaminen tuo ihmetystä ja uutta kaikille, mutta viime kädessä se ajaa niin kuluttajan kuin toimijankin asiaa.

”... aIkaIsemman seurannan Perus-Teella en kuITenkaan uskO, eTTä suOmessa TOImIjaT saaVaT kOVInkaan mOnTa HuOnOInTa arVO-sanaa ...”

12

jäähdytystä huoltoasemilla

**huuRRe polttoainejakelun tukenaHuurre haluaa strategiansa mukaisesti toimittaa palveluitaan kaikkialle, missä läm-pötilan hallinta on kriittistä. Yksi yhteiskunnan toimintojen turvaamisen kannalta kriittinen osa-alue on polttoainejakelu. Huurteella on pitkä kokemus jakeluasemien kylmän hoitamisesta, ja valtakunnallisen verkoston ansiosta polttoainejakelun tuki on aina Huurteen asiakasta lähellä. Tällä hetkellä Huurre huoltaa useita Teboilin, St1:n, ABC:n ja Neste-ketjun asemia.

st1 arvostaa vaLtakunnaLLisuutta ja Laatua

Tuorein Huurteen huoltoasemakumppa-neista on St1, joka valitsi kilpailutuksessa Huurre Finlandin kylmähuoltokumppa-nikseen helmikuussa 2012. Sopimus sisäl-tää yli sadan St1:n palveluaseman kylmä-laitteiden huollon ja kunnossapidon.

Yksi St1:n tärkeimmistä kriteereistä sen etsiessä kylmähuoltokumppania oli kor-kea toimintavarmuus. ”Meidän on voitava luottaa siihen, että yhteistyöpartneri hoi-taa asemiemme kylmälaitteiden huollon laadukkaasti”, toteaa St1:n kunnossapito-päällikkö Erkki Heinonen. ”Minulla on Huurteen toiminnasta pelkästään hyviä kokemuksia, yrityksellä on pitkä kokemus kylmäalalla ja ammattitaitoinen henkilös-tö”, hän jatkaa.

Vaikutuksen St1:een teki myös Huurteen valmis palveluverkosto, joka mahdollis-taa lyhyet välimatkat, nopeat vasteajat ja tehokkaan päivystyspalvelun. ”Olin yllättynyt kuinka maanlaajuisesti Huurre toimii: huoltotoimipisteen etäisyys mihin tahansa meidän asemaamme on keski-määrin vain 35 kilometriä”, Heinonen kiittelee.

teboiL haLuaa kokonaisuuksien haLLintaa

Teboilin kanssa Huurteella on juuri päi-vitetty valtakunnallinen huoltosopimus, joka kehitettiin vastaamaan Teboilin tämän päivän tarpeita. Huurre vastaa noin viidenkymmenen Teboilin aseman kylmälaitteista ja ilmastoinnin jäähdytys-laitteista. Teboilin kunnossapito päällikkö

Simo Näränen on tehnyt Huurteen kanssa yhteistyötä jo seitsemisen vuot-ta. Näräsen mukaan uusi sopimus antaa kokonaisvaltaisen näkemyksen laitteista, siinä keskitytään ennakoivaan huoltoon ja kustannussäästöihin.

Huurteen vahvuus toimitsijana perustuu Näräsen mukaan erityisesti kokonaisuuk-sien hallintaan. ”Me Teboililla pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhden hyväksi havaitsemamme toimitsijan kans-sa. Huurteelta saamme kunnossapidon ja huollon lisäksi tarvittaessa myös uusinves-toinnit”, hän toteaa. Energiatehokkuus on tärkeätä myös Teboilille, Näräsen mukaan kaikissa saneerauksissa ja uudiskohteissa hankitaan mahdollisimman energiatalou-dellisia laitteita ja järjestelmiä.

Yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista on Näräsen mukaan myös tiedon saa-minen alan tapahtumista. ”On tärkeää, että kuulemme viimeiset uutiset lainsää-dännössä tapahtuneista muutoksista ja uusista innovaatioista”, hän toteaa. ”Esim. R22-kylmäaineen käytöstä poistumises-ta yhteyshenkilömme Jonni Moislahti informoi meitä jo hyvissä ajoin”, hän lisää.

huurteen asentaja heikki törrönen menossa st1-ketjuun kuuluvalle tullin-puomin shellille tarkistamaan ilmastoinnin jäähdytystä kuumana kesäpäivänä.

13

*

satakunnan abC-asemiLLa arvostetaan aLueeLLista asiantuntemusta ja energia-osaamista

Huurre hoitaa Satakunnan Osuuskaupan alueella kaikkien ABC-asemien ilmas-tointi- ja jäähdytyslaitteiden huollot. Huoltoasemien ja ruokakauppojen lisäksi sopimus on laajennettu koskemaan myös ravintolapuolen laitteita. Satakunnan Osuuskaupan ABC-asemien ryhmä-päällikkö Kimmo Järvi on toiminut Huurteen kanssa vuosihuoltosopimuksen solmimisesta lähtien. ”Huurre on iso ja ammattitaitoinen yritys, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä. Haasteista on aina selvitty hyvässä yhteisymmärryk-sessä”, Järvi sanoo.

Energian hinnan noustessa myös S-ryhmä etsii tehokkaita ratkaisuja. ”Mm. sähkön kulutuksen optimointi on meille ensiarvoisen tärkeää kustannusten noustessa”, toteaa Järvi. ABC-asemilla on käytössä Huurre HOT -palvelu, jolla helpotetaan asemien kokonaiskulujen hallintaa optimoimalla kylmälaitteiden energiankulutusta. Lisäksi ABC-asemilla on suunnitteilla kokonaisvaltainen kan-situsprojekti, jolla edelleen tehostetaan asemien energiataloudellisuutta.

Järven mukaan Huurteen asiakkuuden-hoitomalli helpottaa yhteydenpitoa kylmä asioissa. ”On aina mukavampi keskustella ihmisen kanssa, joka tuntee toimipaikat jo entuudestaan”, hän toteaa. Alueen tuntemus on tärkeää erityisesti poikkeustilanteissa. Sähkökatkokset ovat Satakunnan Osuuskaupan alueella säännöllisiä ukonilmalla, ja tarpeelliset varajärjestelmät on rakennettu katkojen varalta. Huurteen ammattilaiset ovat Järven mukaan aina katkojen sattuessa olleet yhteydessä asiakkaaseen ja varmis-taneet laitteiden toimivuuden.

st1:n kunnossapitopällikkö Erkki heinosen mukaan kylmähuolto- yhtiön valintaan vaikutti myös huurteen kattava kylmälaite ja -kalustevalikoima.

teboilin kunnossapitopällikkö simo näräsen mukaan huurteen asiakkuuden hoitomalli, jossa toimitaan yhden yhteyshenkilön kautta, helpottaa asiakkaan työtä.

huurre huoltaa satakunnan osuuskaupan toimialueella kaikki aBC-asemat, kuvassa on kiikoisten asema.

ylöjärven teboil on yksi viidestäkymmenestä huurteen huoltosopimukseen kuuluvista asemista.

14

huurre hot takaa kylmyyden päivittäistavarakaupassa

* *

huuRRe hOt valvoo lämpötiloja tampereen kuninkaankulmassaK-Supermarket Kuninkaankulman kauppias Hannu Nieminen voi nykyään nukkua yönsä rauhassa: Huurre HOT on valvonut myymälän kylmäjärjestel-mien lämpötiloja luotettavasti jo vuo-den verran.

K-Supermarket Kuninkaankulmalla on ollut huoltosopimus Huurteen kanssa jo kaupan toiminnan alusta lähtien, eli vuo-desta 1998. Noin vuosi sitten marketille tarjottiin Huurre HOT -lämpötilan seu-rantapalvelua, ja kauppias Hannu Nie-minen innostui järjestelmän tarjoamista hyödyistä. ”Olin kyllä lukenut Huurre HOT:ista, mutta vakuutuin lopullisesti, kun Huurteen asiantuntija tuli konkreet-tisesti näyttämään, miten homma toimii”, kauppias toteaa.

Laatu on Kuninkaankulman kauppiaalle ja henkilökunnalle sydämen asia. ”Asiak-kaiden on voitava luottaa tuotteidemme

tuoreuteen ja kylmäjärjestelmien on peli-tettävä aukottomasti”, toteaa tuoretuote-päällikkö Jarmo Nieminen. ”Kun Huurre HOT -ammattilaiset seuraavat koko ajan kylmän tilannetta, voi henkilökunta luottavaisin mielin keskittyä omiin teh-täviinsä”, hän jatkaa. Niemisen mukaan järjestelmän avulla pystytään reagoimaan asioihin jo ennakkoon, ennen kuin ongel-matilanne on ”päällä”.

Erityisen hyvänä kauppias Hannu Nie-minen pitää Huurre HOT -järjestelmässä sitä, että viranomaisvalvontaa silmällä-pitäen HOT antaa hyvää pohjaa, mihin tukeutua. ”Luotettavat raportit ovat koska tahansa saatavissa netistä nopeasti ja hel-posti, ja viranomaiset ovat tyytyväisiä”, hän iloitsee. Kiireisenä miehenä kauppias arvostaa myös sitä, ettei aina tarvitse läh-teä paikan päälle tarkistamaan lämpöti-loja. ”Oman ajankäytönkin kannalta tämä on hyvä homma, pääsen halutessani tar-

kistamaan tilanteen missä tahansa liikun-kin, 24 tuntia vuorokaudessa”, hän kiitte-lee. ”Voin ehdottomasti suositella Huurre HOT:ia erikokoisten myymälöiden läm-pötilanvalvontaan”, kauppias sanoo.

”...VOIn eHdOTTOmas-TI suOsITella Huurre HOT:Ia erIkOkOIsTen myymälöIden lämPö-TIlan ValVOnTaan...”

k-supermarket kuninkaankulman tuoretuotepäällikkö jarmo nieminen (vas.) ja kauppias hannu nieminen haluavat pitää asiakkaat tyytyväisinä.

15

*

Yrjö Wigren Oy on perustettu 1917, ja se on Suomen vanhin jatkuvasti toiminnas-sa ollut lihanjalostusyritys. Tänä päivänä Wigrenin liikevaihto on kahdeksan mil-joonan luokkaa, ja se on tuoreessa tutki-muksessa arvioitu Suomen parhaimpien lihanjalostajien ja makkaranvalmistajien joukkoon. Wigren on tunnettu ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan: mm. Herkkunakki, Ohutlenkki ja Rosvofile ovat löytäneet tiensä suomalaisten her-kuttelijoiden ruokapöytään.

Huurre oli Wigrenille jo entuudestaan vanha tuttu kokonaisvaltaisten kylmärat-kaisujen toimittajana. ”Tehdas on kuin iso termospullo, joka on rakennettu Huur-teen elementeistä”, Seppo Virtanen tote-aa. ”Oli itsestäänselvyys ottaa Huurtee-seen yhteyttä, kun halusimme varmistaa tuotteidemme lämpötilavalvonnan”, sanoo Virtanen.

huurre hot vaLvoo, raportoi ja häLyttää

Huurre asensi Wigrenin tuotantotiloi-hin lämpötila-anturit ja kytki ne HOT-palveluun. ”Järjestelmän asennus sekä henkilökunnan käyttökoulutus sujuivat mainiosti”, Virtanen kehaisee. Wigre-nille rakennettiin omat Huurre HOT -internet-sivut, joista asiakas voi koska

tahansa tarkistaa lämpötilat tilojen poh-jakuvasta. ”Tärkeintä palvelussa meille on, että voimme helposti seurata reaaliaikaisia lämpötiloja mistä tahansa”, toteaa Virtanen.

Virtanen pitää hyvin tärkeänä myös arkis-toitujen lämpötilojen saatavuutta mm. viranomaisten käyttöön. ”Historiatiedot löytyvät helposti ja ne on selkeästi esi-tetty”, hän sanoo. ”Raportit jopa ylittävät viranomaisten vaatimukset”, hän iloitsee. Wigrenillä on käytössä myös Huurre HOT -hälytyspalvelu eli lämpötilahäly-tykset lähtevät suoraan asiakkaan kän-nykkään. Hälytykset aktivoituvat myös nettisivuille, joista asiakas näkee nopeasti missä on mahdollinen ongelma.

LämpötiLanvaLvontaa eriLaisiin tarpeisiin

Wigrenillä on laajennussuunnitelmia, parhaillaan menossa on tehtaanmyymälän rakentaminen. ”Huurteen ammattilaiset mitoittivat meille tämän hetken tilantee-seen sopivan järjestelmän, jota on jatkossa helppo laajentaa”, iloitsee Virtanen.

”Voin ehdottomasti suositella Huurre HOT -palvelua minkäkokoiseen yrityk-seen tahansa, koska se on niin muuntau-tumiskykyinen”, hän jatkaa.

seppo virtanen on toiminut yrjö Wig-renin toimitusjohtajana vuoden 2012 alusta lähtien.

yrjö Wigrenin laatua jo vuodesta 1917!

yrjö Wigrenin tehdas sijaitsee tampereen sarankulman teollisuusalueella.

WiGRenin makkaRatehtaan

lämpötilanvalvonta uudistettiin tähän päivään

Tamperelaisen Yrjö Wigren Oy:n toimitusjohtaja Seppo Virtanen halusi moderni-soida tänä päivänä 40 henkilöä työllistävän makkaratehtaan lämpötilanvalvonnan. Asiakkaan on voitava luottaa kuuluisaan Wigrenin laatuun, eikä elintarviketurval-lisuudesta tingitä. Tarvittiin vain soitto Huurteelle, ja nyt Wigrenin lämpötilanval-vonta-asiat ovat kunnossa Huurre HOT -palvelun avulla.

modernia jäähdytystä makkaratehtaalla

16

ammattitaitoa huurteelta

**

OsaaVa henkilökunta on huurteen toiminnan perusta

17

*Kylmäalan töissä vaaditaan monipuo-lista osaamista, ja tekniikan kehitys on nopeaa. Huurre panostaa systemaatti-sesti henkilöstönsä jatkuvaan koulutta-miseen yhdessä johtavien suomalaisten kylmäalan koulutuslaitosten kanssa. Kylmäasentajan ammattitutkinto ja kyl-mämestaritutkinto ovat se perusta, jolla osaamistamme kehitetään. Työmaa-henkilöstömme suorittaa myös säännöl-lisesti alalle soveltuvat turvallisuuskou-lutukset.

asiakkaamme voivat Luottaa ajan tasaLLa oLevaan ammatti-taitoomme

Kaikki Huurteen asentajat ovat saaneet kylmäalan koulutuksen, ja koulutamme jatkuvasti uutta henkilöstöä oppisopimus-koulutuksella. Kylmäasentajan ammatti-tutkinto varmistaa laajan kylmätekniikan tietotaidon ja oikeuttaa toimimaan vas-tuullisissa kylmäalan tehtävissä. Vuosit-tain henkilöstön koulutussuunnitelman mukaiset henkilöt suorittavat kylmä-mestarin tutkinnon, joka antaa hyvät valmiudet kylmälaitosten suunnittelu-, tarjouslaskenta- ja projektinhoitotyöhön. Huurteen työnjohtotehtävien menestyk-sellinen suorittaminen edellyttää kylmä-mestarin tutkintoa tai soveltuvaa insinöö-rikoulutusta.

Hiilidioksidilla toimivat kylmälaitokset ovat tulevaisuuden ratkaisuja, ja Huurre on toimittanut useaan suomalaiseen päi-vittäistavarakauppaan CO2-järjestelmiä. Huurre kouluttaa kaikki kylmäasentajan-sa, projektipäällikkönsä ja suunnittelijansa hiilidioksidilla toimivien kylmälaitteiden käsittelyyn. Huurrelainen on valmis työs-kentelemään hiilidioksidilla toimivien kylmälaitteiden kanssa vasta, kun hän on suorittanut koulutuksen hyväksyttävästi ja saanut sen merkiksi hiilidioksidipassin.

edupoLi tarjoaa Laadukasta kyLmäaLan kouLutusta

Edupoli on aikuisten oppimiskeskus, joka on toiminut jo kolme vuosikymmentä. Keskus tarjoaa käytännönläheistä koulu-tusta ja tutkintoja mm. tekniikan, liiketoi-minnan ja palvelun aloilla. Kylmäteknii-kassa Edupolilla on Suomen suurimmat resurssit. Sen kouluttajat ovat kylmäalan tunnettuja ammattilaisia, ja vuosittain alan koulutuksen saa lähes 500 kylmätek-niikan opiskelijaa. Edupolin kylmäkou-lutus on erittäin suosittua: opiskelijoita tulee koulutukseen ympäri Suomea aina Käsivarren Lapista asti.

Eräs Edupolin kouluttajista on kokenut kylmäalan konkari Matti Jokela. Matti tietää, mitä asiakas odottaa, ja hän on ollut vahvasti uudistamassa mm. kylmä-asentajan ammattitutkintoa. Uudistu-nut kylmäasentajan tutkinto on Matin mukaan entistäkin vaativampi. Opiskelija voi halutessaan erikoistua mm. kaupan, teollisuuden tai CO2-kylmään. Tälläkin

hetkellä Edupolissa Matin koulittavana on useita tulevia huurrelaisia oppisopi-muskoulutuksessa sekä muutama huur-relainen kylmämestarin opissa. ”Huurre kouluttaa henkilökuntansa esimerkillises-ti, ilman kylmäalan tutkintoa Huurteella ei saa tehdä töitä”, sanoo Jokela. ”Huurre on tavoiteltu työpaikka, monet opiskelijat tietävät jo kouluun tullessaan haluavansa Huurteelle”, hän jatkaa.huurteeLLa työturvaLLisuuden tavoitteena noLLa tapaturmaa

Huurre on mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa, ja henkilöstömme osallistuu säännöllisesti työturvallisuuskoulutuksiin.

Tulityöt ovat erityistä vaaraa aiheuttavia töitä, joita säätelevät monet lait, säädökset ja määräykset. Tulityökortin suorittanut henkilö osaa ennaltaehkäistä tapaturmia. Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteis-ten työpaikkojen työturvallisuuden paran-tamiseksi sekä osana kylmäaineenkäsitte-lijän pätevyyttä. Sähköturvallisuuskortin saaminen edellyttää alan ammattitaito-vaatimusten lisäksi sitä, että työntekijällä on ajan tasalla olevat tiedot sähkötyö-turvallisuudesta. Hygieniapassi on myös osana yhteistyösopimuksissamme eri elin-tarviketoimijoiden välillä. Lisäksi EA1-ensiapukurssin käynyt henkilökuntamme uskaltaa auttaa hätätilanteissa.

matti jokelan mukaan kylmäalaa pidetään tänä päivänä hyvin kiinnostavana.

Muutos kylMäasentajien pätevöinnissä

kylmäasentajien pätevöinti muuttui 7/2011. kaikilta kylmäasenta-jilta vaaditaan ”henkilökohtainen sertifiointi” ts. osa kylmäasentajan ammattitutkinnosta on oltava suoritettuna ja näyttötutkinto annet-tuna (eu-842/2006). Huurteen kaikki asentajat ovat luonnollisesti sertifioituja.

18

uusi sertiFikaatti

huurteelle harvinainen

kylmÄalan paine-seRtifikaatti

DNV Certification Oy/AB (Det Norske Veritas), Suomen johtava sertifiointielin, tarkisti tänä vuonna Huurteen menette-lytavat. Perusteellisen tutkintaprosessin tuloksena Huurteen toiminnan todettiin täyttävän tiukat vaatimukset, ja Huurre Finland sai PED:n eli painelaitedirek-tiivin mukaisen hyväksynnän B1. Vuo-sittaiset tarkastukset varmistavat, että Huurteen tuotteet, johtamisjärjestelmät ja työntekijöiden osaaminen vastaavat vaatimuksia. Sertifikaatti on kolmannen osapuolen antama todistus, joka osoittaa yrityksen ponnistelevan laadun, turval-lisuuden, kestävän kehityksen ja toiminta-varmuuden puolesta.

DNV:n myyntijohtaja Osmo Flink, joka on tehnyt Huurteen kanssa yhteistyötä jo kymmenen vuotta, toteaa: ” Sertifiointi on osoitus siitä, että Huurre tunnistaa alan vaatimukset ja haluaa hoitaa asiat kunnol-la. Se ei tyydy helpoimpaan vaihtoehtoon, vaan haluaa todellakin palvella asiakasta. Huurre on pitkäjänteisesti aikaisin liik-keellä ja on alansa edelläkävijä.”

Huurre Finland on ainoa DNV:n sertifioima kylmäyritys Suomessa, jolla on ISO 9001 ja 14001 sertifikaattien lisäksi painelaite-direktiivin mukainen hyväksyntä B1 ja D. Nämä moduulit yhdessä antavat oikeuden suunnitella ja valmistaa sekä itse tarkistaa kylmäjärjestelmiä. Ilman näitä sertifikaatteja kylmäalan toimija joutuu kutsumaan tapauskohtaisesti tarkistajan paikalle hyväk-symään työt.

Laatu- ja ympäristö- järjesteLmiLLä vaLvotaan huurteen toimintaa

Huurre Finland sai ISO 9001 -laatuser-tifikaatin ensimmäisen kerran jo vuonna 2000. ISO 9001 on maailman tunnetuin standardi, joka perustuu jatkuvan paran-tamisen filosofiaan. Laatujärjestelmä perustuu Huurteella toimintakäsikirjaan, josta löytyvät kaikki toiminta- ja työoh-jeet työturvallisuusasioineen. ”Huurteella laatuohjeet on pyritty tekemään mah-dollisimman toimintaa palveleviksi ja käytännönläheisiksi”, sanoo Huurre Fin-landin laatu- ja työturvallisuuspäällikkö Pekka Palkio. ”Järjestelmä auttaa meitä vastaamaan asiakkaiden laatuodotuksiin”, hän jatkaa.

Toinen Huurteen toimintaa ohjaava jär-jestelmä on ympäristösertifiointi ISO 14001, joka kertoo vastuullisesta suhtau-tumisesta ympäristöasioihin.

Vuodesta 2002 voimassa ollut järjestel-mä uudistettiin viime vuonna, ja se on

nyt hyvin energiapainotteinen. ”Huurre on lähes ympäristötalon luokkaa”, sanoo Huurteen pitkäaikainen pääarvioija.

Sertifikaattien lisäksi Huurre on hoitanut tuotteisiin liittyvät velvoitteet (tuottaja-vastuu) Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ekokemin kansa. Pakkausvelvoitteet on hoidettu yhteistyössä PYR-organisaation kanssa.

”...serTIFIOInTI On OsOITus sIITä, eTTä Huurre TunnIsTaa alan VaaTImukseT ja Haluaa HOITaa asIaT kunnOlla...”

19

Huurteen yMpäristöjärjestelMän keskeiset tavoitteet ovat:

• Vähentääsuoriapäästöjäilmakehäänsaattamalla kylmälaitokset asetuksen mukaiseen valvontaan ja säännöllisen huoltotoiminnan piiriin.

• Sähköenergiankulutuksenvähentäminen kylmäjärjestelmissä ja näin sähköntuotannossa tapahtuvien päästöjen vähentäminen.

• Huoltoautojenkeskikulutuksenvähentäminen ja näin päästöjen vähentäminen.

dnv:n osmo flinkin mukaan huurre on hoitanut aina sertifikaattiasiat pitkäjänteisesti ja hyvissä ajoin.

Dnv päHkinänkuoressa:

• Riippumatonsäätiöperustettu1864, ei ulkopuolista omistusta

• Yksimaailmankolmestamerkittävimmästä sertifiointiorganisaatiosta

• 3000paikallistatoimistoa,100maataja 10 400 työntekijää

• Suomessatoimintaa50-luvultalähtien

• Ensimmäinensertifiointilaitos, jolla suomalainen akkreditointi s001

• MyöntänytSuomessayli1700sertifikaattia

• Yli1000asiakastaSuomessa,noin50työntekijää

• MarkkinaosuusSuomessan.40%

energiatarkastusten muistilista

OletkO muistanut

tarkastuttaa ilmastoinnin

jäähdytys- laitteesi?

Vuonna 2008 voimaan tulleen lain mukaan ilmastoinnin jäähdytyslaitosten energiatarkastusten siirtymäajat päättyvät vuoteen 2012. Tarkastus kannattaa teettää myös kustannussyistä: sen avulla löytyy varmasti keinoja merkittäviin säästöihin energiankulutuksessa.

tarkista, että oLet hoitanut veLvoLLisuutesi:

Lain alaiset järjestelmät:

Tarkastettavien ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien piiriin kuuluvat kaikki nimellisjäähdytysteholtaan vähintään 12 kW olevat kylmäainetoimiset kompressorikoneistot ja niihin liitetyt jäähdytysjärjestelmän osat.

Jäähdytysjärjestelmällä tarkoitetaan yhtä toiminnallista kokonaisuutta.

Aikataulu:

Kylmälaitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viimeistään vuonna 2012.

Vuosina 2000–2007 käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viimeistään kun käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2012.

Vuonna 2008 tai sen jälkeen käyttöön otetut laitokset on tarkastettava viimeistään, kun niiden käyttöönotosta on kulunut viisi vuotta.

Vastuu:

Vastuu tarkastuksen järjestämisestä on aina rakennuksen omistajalla.

Tarkastuksen sisältö:

Järjestelmästä tarkastetaan jäähdytyskoneisto ja siihen liitettyjen laitteiden kunto ja toiminta. Tarkastuksen tavoitteena on ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden ja -järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Tarkastuksen suorittaja:

Energiatarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kylmälaiteliikerekisteriin merkittyjen yritysten sertifioitu kylmäasentaja.

Kysy lisää Huurteelta: huoltojohtaja Ilpo Mäkelä, puh. 040 1597 570/ilpo.makela@huurre.com.

20

jäätelömyynnin uusi kuningas WenGen

Käytännöllinen Huurre Wengen -kaluste mahdollistaa erin-omaisen esillepanon normaalisti altaasta myytäville tuotteille, kuten pussitavaralle ja irtojäätelöille.Edistyksellinen Wengen vie vain vähän lattiapinta-alaa myy-mälästäsi, mutta silti sen vetoisuus on erittäin suuri.Tavaran ottaminen tästä kalusteesta on helpompaa kuin pakaste-kaapin alimmilta hyllyiltä.Wengen-kalusteessa tuotteesi saadaan vallankumouksellisen myyvästi esille!

uusi kaluste wengen

tilaa wengenheti numerosta

020 5555 276!lisätiedot:

juha weckströmjuha.weckstrom@huurre.com

21

22

* *

*

23

huurteen joulutervehdys 2012

Huurre-konserni lahjoittaa 2012 joulumuistamisiin varatut rahat WWF:n toiminnan tukemiseen. Maailman luonnonsuojelusäätiön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta rakentamalla energiatalous kestäväksi mm. energiatehokkuuden ja energian säästötoi-menpiteiden avulla.

Huurre on sitoutunut toimimaan ympäristön hyväksi. Olimme ensimmäisiä yrityksiä, jotka kor-vasivat kasvihuoneilmiötä aiheuttavat aineosat haitattomilla yhdisteillä. Huurteen CO2-laitoksissa käytetään uusinta teknologiaa, jolla vähennetään ympäristön kuormitusta ja energiankulutusta. Huurre on myös uranuurtaja lämmönsiirtojärjestelmien kehittämisessä: parhaimmillaan asiak-kaamme voi muuttua energiankuluttajasta jopa energiantuottajaksi.

Jokainen meistä voi henkilökohtaisella toiminnallaan vaikuttaa kasvihuonepäästöjen pienentä-miseen. Huurre haluaa tällä lahjoituksella olla mukana työssä sellaisen maailman hyväksi, jossa luonnon ja ihmisen hyvinvointi ovat sopusoinnussa.

Huurre kIITTää TeITä kaIkkIa kuluneesTa VuOdesTa ja TOIVOTTaa rauHallIsTa jOulun OdOTusTa.

huuRRe mukana maailmanlaajuisissa

eneRGiatalkOissa

Taivaltie 5, 01610 VantaaPuhelin 020 5555 11 www.huurrefinland.fietunimi.sukunimi@huurre.com

• Pori • Tampere

• Turku

• Lahti

• Vantaa

• Kotka & Kouvola

• Lappeenranta

• Mikkeli• Savonlinna

• Joensuu

• Kuopio

• Kajaani

• Kokkola

• Oulu

• Jyväskylä

huurre FinLand oy:ntoimipaikat

vantaaTaivaltie 5, 01610 VantaaPuh. 020 5555 11, faksi 020 5555 595huoltohelsinki@huurre.com

tamperePL 127, 33101 TampereHuurretie 13, 33470 YlöjärviPuh. 020 5555 11, faksi 020 5555 360huoltotampere@huurre.com

turkuLemminkäisenkatu 42, 20520 TurkuPuh. 020 5555 609, faksi 020 5555 669huoltoturku@huurre.com

poriUunikatu 6, 28610 PoriPuh. 020 5555 720, faksi 020 5555 729huoltopori@huurre.com

LahtiSoisalmentie 3, 15860 HollolaPuh. 020 5555 606, faksi 020 5555 484huoltolahti@huurre.com

kotka ja kouvoLaVarastosuora 10, 46860 KeltakangasPuh. 020 5555 700, faksi 020 5555 709huoltokotka@huurre.com

LappeenrantaSeponkatu 6, 53300 LappeenrantaPuh. 020 5555 607, faksi 020 5555 629huoltolappeenranta@huurre.com

mikkeLiPL 261, 50101 MikkeliArinakatu 9, 50170 MikkeliPuh. 020 5555 710, faksi 020 5555 719

savonLinnaPL 117, 57101 SavonlinnaPihlajavedentie 21, 57170 SavonlinnaPuh. 020 5555 730, faksi 020 5555 739

kokkoLaVasarakuja 9, 67100 KokkolaPuh. 020 5555 603, faksi 020 5555 659huoltokokkola@huurre.com

jyväskyLäKirrinkuja 1, 40270 PALOKKAPuh. 020 5555 601, faksi 020 5555 649huoltojyväskylä@huurre.com

kuopioKellonkärki 14, 70460 KUOPIOPuh. 020 5555 630, faksi (017) 266 2525huoltokuopio@huurre.com

joensuuLylykoskentie 21/8, 80100 JOENSUUPuh. 040 8382 152, faksi (013) 611 0244huoltojoensuu@huurre.com

kajaani, enerkyL oyNuaskatu 5, 87400 KajaaniPuh. 020 5555 602, faksi 020 5555 679huolto-oulu-kajaani@huurre.com

ouLu, enerkyL oyTuotekuja 3, 90420 OuluPuh. 020 5555 15, faksi 020 5555 889huolto-oulu-kajaani@huurre.com

vaLtakunnaLLinen24-h huoLtokutsu020 5555 390