HYPO

Parempaan Asumiseen Turvallisesti

Hypon profi ili innovatiivisena asuntorahoituksen ja asu-misen erikoistoimijana vahvistui edelleen toimintavuoden 2007 aikana. Asuntomarkkinoiden kehitykseen vastattiin ja uudistettiin tuotekonsepteja. Hypon monipuoliset eri-koistuotteet vakiintuivat lainojen, talletusten ja Visa-kort-tien lisäksi myös kiinteistösektorin uudisrakennuskoh-teiden rahoittamiseen. Hypo tukee tuotteillaan asumisen laadun parantamista niin vanhemman asuntokannan kohentamisen kuin uudistuotannon rahoittamisen kautta.

Hypon toiminnan ydin on Suomen vanhin valtakunnalli-nen ja yksityinen luottolaitos Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä erikoistalletuspankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy. Yhdessä nämä yhtiöt muodostavat Hypo-konsernin. Hypo palvelee asiakasjäseniään suojattujen internet- ja puhelinkanavien lisäksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevissa asiakaspalvelutiloissaan noin 30 vakituisen erikoisasiantuntijan toimesta.

Hypon tavoitteena on luoda jatkuvasti uusia, vaihtoeh-

toisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumi-sen rahoittamiseen perinteisten ratkaisujen rinnalle. Palvelemme asiakasjäseniämme yksilöllisesti ja pyrkien Suomen parhaaseen asuntolaina-asiantuntemukseen. Asiakassuhteitamme rakennamme pitkäjänteisesti, emme kvartaaleittain. Asiakasjäsenemme välttyvät pal-veluiden keskittämiseltä tai pankkisuhteensa vaihtami-selta, sillä emme edellytä palkkatileihin, laskunmaksuun, rahastoihin tai vakuutuksiin liittyvien pankkiasioiden siirtoa Hypoon.

Hypon missio, visio ja strategia on rakennettu tämän päivän asuntomarkkinaympäristöä varten. Hypolle vahva vakavaraisuus on toiminnan perustana. Pitkän aikavälin visio vuodelle 2010 toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Toimintaa asiakasjäsenten hyväksi kehitetään vision mukaisesti, kannattavan liiketoiminnan avulla. Hypon luottoluokitus on A + (vakaa). Hypon asiakaslupaus

”Parempaan Asumiseen Turvallisesti” ohjaa kaikkea toimintaamme.

Hypo lyhyesti

SISÄLLYSLUETTELO

Vuosikertomuksessa Hypo-konsernin tuloslaskelma, tase, laskelma oman pääoman muutoksista ja rahavirtalaskelma on esitetty tuhansina euroina kukin luku erikseen pyöristettynä.

Jäljennös alkuperäisistä konserniyhtiöiden tilinpäätöksistä on saatavissa Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, (Yrjönkatu 9 A) PL 509, 00101 Helsinki tai tilattavissa puhelimitse (09) 228 361 tai sähköpostitse hypo@hypo.fi .

Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisee konsernin osavuosikat-sauksen tammi-kesäkuulta viikolla 35 vuonna 2008.

Hypo lyhyesti 1Hypon vuosi 2007 1Toimitusjohtajan katsaus 2Tulostoimintavuosi 2007 4Hypo-konsernin tiimit, tuotteet ja palvelut 6Tilinpäätös 2007 10 Toimintakertomus 10 Tuloslaskelma 18 Tase 19 Laskelma oman pääoman muutoksista 20 Konsernin rahavirtalaskelma 21 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 22 Konsernin siirtyminen IFRS-raportointiin ja siirtymän vaikutukset 25 Tilinpäätöksen liitetiedot 28 Hallintoneuvoston lausunto 48 Tilintarkastuskertomus 49Hypon hallinnointi 50Hallintoneuvosto 50Hallitus 51Tarkastajat 51Hypon historia lyhyesti 52

TammikuuHypo Vero2007-messuillaSuomen kulttuurirahaston Hypo-apurahat jaetaanEläkesäätiön hallitus vaihtuuLisää LKV-tasoisia asuntolaina-asiantuntijoitaHypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Kaskisaarenrannan myynti alkaaHypon RS-kohde, Asunto Oy Vantaan Nissaksentie 20 valmistuu, yhtiö lunastaa 1. kerran tonttiosuuden

HelmikuuTilinpäätöstiedoteLuottoluokitus päivitetään, A+ vakaaKoko henkilökunnan hyvinvointiprojekti käynnistyyHypon RS-kohde, Asunto Oy Vantaan Nissaksentie 27 valmistuu, yhtiö lunastaa 1. kerran tonttiosuuden

MaaliskuuAsuntomarkkina-analyysi Q1/2007 julkistusVarsinainen kokousUusi hallintoneuvosto ja hallitusVuosikertomuksen julkistaminenSamlink projektin 1. osa otetaan käyttöönHypon RS-kohteen, Asunto Oy Katajanokan Luotsin myynti alkaaHypon RS-kohteen, As. Oy Espoon Rastaspuiston myynti alkaa

HuhtikuuRahoitusalan uusi palkkausjärjestelmä ja työehtosopimusLKV-valmennuskurssi alkaaHypo Visa uudistuu ehdoiltaan ja kuosiltaanHypon RS-kohteen, Asunto Oy Oulun Matadorin myynti alkaa

ToukokuuParempaan Asumiseen Turvallisesti - asiakaslupausHypo Premium näyttökoe HKKK:ssaHypon toimintaan liittyvien riskien väliarviointi Työsuojelupiirin Finanssialan tarkastus käynnistyiHypon RS-kohde, Asunto Oy Helsingin Gardenia valmistuu, yhtiö lunastaa 1. kerran tonttiosuuden

KesäkuuAsuntomarkkina-analyysin Q2 /2007 julkistusIFRS-siirtymätiedoteRahoitustarkastuksen vastuuvalvojaksi Erika PenttiläUusien hypolaisten Hypo Prime ohjelma alkaaHypon RS-kohteen, As. Oy Helsingin Kiteen myynti alkaaHypon RS-kohteet, Asunto Oy Helsingin Akaasia ja As. Oy Espoon Rastasmetsä valmistuvat, yhtiöt lunastavat 1. kerran tonttiosuuden

Hypon vuosi 2007

HeinäkuuKokkolan Halpa-Halli Oy Visa co-branding partneriksi

ElokuuOsavuosikatsaus julkistetaanNordisk Realkredit Samrådet 75-vuotisjuhlakokousHH Visa projekti käynnistyyHypon RS-kohteen, As. Oy Vantaan Maarukanmäen myynti alkaaHypon RS-kohde, Asunto Oy Helsingin Serica valmistuu, yhtiö lunastaa 1. kerran tonttiosuuden

SyyskuuAsuntomarkkina-analyysin Q3/2007 julkistusHH myymäläpäällikkökoulutus käynnistyyTyösuojelupiirin Finanssialan tarkastus päättyi

LokakuuHypo Prime 4,50 %Hypo RahoittajatapaaminenStrategisten riskien hallintatoimet tarkistetaanHH henkilökuntakoulutus käynnistyyHypo Classic –yhdistelmätalletus lanseerataan asiakkailleHypon RS-kohteen, Asunto Oy Pälkäneen Sappeen Chalets 1:n myynti alkaaHypon RS-kohteen, As. Oy Helsingin Ulan myynti alkaaHypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Akvarellin myynti alkaa

MarraskuuKaleva ja Henki-Sampo vakuutuslainayhteistyö käynnistyyHH Visa Classic lanseerataan asiakkailleHypo Avista –talletus lanseerataan asiakkailleHypo SijoituspaneelissaJvk-ohjelmaesitteen päivitysHypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Laventelin myynti alkaaHypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Kanavarannan myynti alkaaHypon RS-kohde, Asunto Oy Helsingin Orkidea valmistuu, yhtiö lunastaa 1. kerran tonttiosuudenAsunto Oy:t Helsingin Akaasia, Gardenia ja Gerbera lunastavat 2. kerran tonttiosuuden

JoulukuuAsuntomarkkina-analyysi Q4/2007 julkistusVarma asuntolainayhteistyö käynnistyySamlink projektin 2. osa otetaan käyttöönSijoitustodistusohjelman korotus 200 milj. euroonSijoitustodistusohjelman uudet järjestäjäpankit Pohjola Pankki Oyj ja SEB

1

4920 GOODTHRU

MONTH/YEAR

4920GOODTHRU

EC/1

MONTH/YEAR

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kotitalouksien uudet asuntolainat ja asuntolainakannan kehitys 06-07 Hypossa

Asuntolainakanta / milj. €Uudet asuntolainat / milj. €

0

3

6

9

12

15

200

220

240

260

280

300

joulu

.07

marra

s.07

loka.0

7

syys.0

7

elo.0

7

heinä.0

7

kesä.0

7

touko.0

7

huhti.07

maalis

.07

helmi.0

7

tam

mi.0

7

joulu

.06

marra

s.06

loka.0

6

syys.0

6

elo.0

6

heinä.0

6

kesä.0

6

touko.0

6

huhti.06

maalis

.06

helmi.0

6

tam

mi.0

6

2

Ovathan ne asunnot kasvukeskuksissa kalliita. Kynnys omaan kotiin tuntuu usein korkealta.

Joka päivä me Hypossa etsimme keinoja asiakasjäsenillemme oikean avaimen

löytämiseksi tämän lukon avaamiseen.

Asunto ja sen rahoitus on hyvä, ei huono juttuVuodesta 2007 muodostui asuntorahoitukselle histori-allinen. Asuntolainat, tavallisten ihmisten perinteinen ja hyvä tapa rahoittaa asunnon hankinta, onnistuttiin pilaamaan maailman suurimmilla asuntomarkkinoilla, USA:ssa.

Harmittava juttu näin vanhan asuntorahoittajan näkö-kulmasta. Mutta ei lannistuta, katsotaan mistä oikein on kysymys?

Kun kaikki hyvän luotonannon periaatteet yhtäkkiä unohdetaan ja uskotaan maailman muuttuneen aivan uudeksi, ei hyvää seuraa. Jos vannotaan vain kovan volyymikasvun nimeen eikä välitetä omista, puhumatta-kaan asiakkaan riskeistä, jopa perinteisesti vähäriskisillä asuntolainamarkkinoilla voi käydä huonosti.

Miten se Suomeen vaikuttaa, jos ameriikoissa töpeksitään?Suoria vaikutuksia ei ole, mutta välillisiä varsin paljon. USA:n markkinat ovat valtavat ja siellä jo perinteisesti asuntolainat rahoitetaan niiden arvopaperistamisella. Lainat paketoidaan eri sijoitussalkkuihin ja myydään ympäri maailmaa. Aika mutkikas malli on toiminut ihan hyvin niin kauan, kuin tarjolla on ollut priimaa, ei sekun-daa (=subpriimaa).

Nyt kun moni sijoittaja onkin huomannut saaneensa sekundaa, on fi nanssikriisin ainekset myös muualla val-miina. Seurauksena on fi nanssimarkkinoiden keskinäi-nen luottamuspula ja se on vakavampi juttu.

Pöytä puhtaaksi ja takaisin perusasioihinToipuminen on käynnistynyt, mutta se vaatii aikaa. Mitä nopeammin huonot positiot tuodaan esiin ja korja-taan, sen nopeampaa on toipuminen. Toki samalla, niin muualla kuin myös Suomessa, on syytä miettiä terveen luotonannon ja -oton perusteita.

Velkavipu on aika mielenkiintoinen keksintö, mutta ikiliikkujaksi siitäkään ei ole. Mitä enemmän aikoo velka-vipua käyttää, sitä enemmän pitäisi olla myös riskinsie-tokykyä.

Suomessa asiakkaat saavat kansainvälisessäkin vertailussa hyvin kilpailukykyisin ehdoin lainarahoitusta asunnon hankkimiseen. Se on hyvä, ei huono juttu.

Asuntolainalla asiakas voi tänään hankkia perheel-leen sellaisen kodin, jonka hän ilman asuntolainaa pys-tyisi hankimaan vasta joskus vuosikymmenien kuluttua. Laina voi olla isokin ja takaisinmaksuaika pitkä, 20–30 vuotta, ja silti aivan järkevä. Kunhan omaan riskinsieto-kykyyn nähden mittarit ovat kohdallaan.

Kateuden tai vanhan säännöstelyajan ajattelutavan piikkiin voi silloin laittaa tuttavan puheet ”pankin velka-vankeudesta”.

Omaan asuntoon kannattaa sijoittaa, mutta turvalli-sesti. Tästä aiomme Hypossa pitää kiinni jatkossakin.

Matti InhaToimitusjohtaja

3

TULOSTOIMINTAVUOSI 2007

TAVOITE 2010

150 – vuotias Hypo on tunnustettu asuntorahoituksen ykköstoimija Suomessa.

4

Keisarillisesta julistuksesta

lähes 500 miljoonan euron

lainakantaan vuonna 2007.

Talletuskanta

34 miljoonaa euroa.

Aktiivisia asiakkaita 11 500.

Corporate GovernanceHypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous nimitti 30.3.2007 pitämässään kokouksessa hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi toimitusjohtaja Veikko M. Vuorisen. Lisäksi kokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastusyhteisö PriceWaterhouseCoopersin, jonka vastuualainen tilintarkastaja on KHT Juha Wahl-roos.

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvosto valitsi 30.3.2007 pitämässään kokouksessa puheenjohtajaksi professori Markku Koskelan ja varapuheenjohtajaksi asianajaja Väinö Teperin.

Hypoteekkiyhdistyksen hallitus valitsi 30.3.2007 pitämässään kokouksessa puheenjohtajaksi professori Jarmo Leppiniemen ja varapuheenjohtajaksi pääjohtaja Jukka Tammen. Lisäksi hallitus päätti sisäisen tarkas-tuksen vuosisopimuksesta Ernst & Young Oy:n kanssa, jonka vastuunalaisena sisäisenä tarkastajana on johtaja Ilona Halla.

Kaikki nimitykset ja valinnat tehtiin Hypoteekkiyhdis-tyksen nimitysvaliokunnan esitysten mukaan.

Hypon tuloskorttiHypo–konsernin liiketoimintaa ohjataan ja seura-taan tasapainotetun tuloskorttitoiminnan viitekehystä hyväksikäyttäen. Jokaisen hypolaisen henkilökohtainen tuloskorttitavoite kullekin vuodelle johdetaan hallituksen rakentamasta Hypo-konsernin tuloskortista. Se jakautuu viiteen näkökulmaan: asiakas, talous, prosessit, oppimi-nen ja riskienhallinta.

AsiakasnäkökulmaAsiakasnäkökulman kannalta merkittävin tavoite oli lisätä konsernin aktiivisten ja kokonaisasiakkaiden määrää. Asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu, mutta asiakkaiden määrä kasvoi aiempia vuosia selvemmin. Vuoden lopussa ylitimme 11 500 aktiivisen asiakkaan rajan ja kaikkiaan Hypolla on nyt yli 34 000 asiakasta. Asiakasmäärien kasvattamisen rinnalla rakensimme onnistuneesti myös kokonaan uudet asiakashallinta-ratkaisut. Paransimme muun muassa mahdollisuuksia hyödyntää sähköisten kanavien markkinointiratkaisuja.

Asiakasnäkökulman toinen merkittävin tavoite vuo-delle 2007 oli vakiinnuttaa asiakaspalvelutehtävissä ole-vien hypolaisten suhteellinen osuus 70 prosenttiin koko henkilöstön määrästä ja siten jatkaa aiempina vuosina vääristyneen tilanteen korjaamista. Saavutettu tavoite pidettiin. Vuoden 2007 aikana 75 prosenttia hypolaisista toimi edelleen asiakaspalvelutehtävissä ja 25 prosenttia hallinnossa kuten edellisenäkin vuotena. Tavoitteessa onnistuminen näkyy edelleen aiempaa parempana asia-kaspalveluna ja saavutettavuutena jatkuvasti kasvavista ja monipuolistuvista asiakaskontakteista huolimatta. Tätä toimintatapaa tukevat myös vuoden 2007 aikana jatketut verkko- ja puhelinpalvelu-uudistukset.

Kolmas merkittävä tavoite oli edelleen lisätä sijoitta-jien tietoisuutta Hyposta ja sen erityispankkistrategiasta. Hypon joukkovelkakirja- ja sijoitustodistusohjelmat ovat mielenkiintoisia sijoituskohteita pääasiassa suomalai-sille institutionaalisille sijoittajille ja yksityishenkilöiden varainhoidon asiakaskunnalle. Vuonna 2007 edelleen kasvanut kiinnostus perustuu siihen, että vakavarainen ja uudistunut Hypo on asuntovakuudelliselta taseeltaan ja keskinäiseltä toimintamalliltaan läpinäkyvä ja siten hyvin lähellä uutta covered bond -maailmaa ilman kiinnitys-luottopankkilain mukanaan tuomia liiketoiminnan kehit-tämisen rajoitteita. Kiinnostusta vahvisti edelleen vuoden 2007 markkinamuutokset, jotka korostivat sijoituskohtei-den läpinäkyvyyden ja riskit hallitsevan asuntolainatoi-minnan vaatimuksia.

TalousnäkökulmaTalousnäkökulman kannalta tavoite oli parantaa perus-kannattavuutta ja lisätä sen rinnalle muita tuottolähteitä. Tavoite ylitettiin. Peruskannattavuus on lähes viisinker-taistunut vuodesta 2005. Tämä on merkittävä saavutus kireässä asuntolainamarkkinatilanteessa erityisesti vuonna 2007.

ProsessinäkökulmaVuoden 2007 aikana Hypo analysoi lähes 4 000 uutta lainahakemusta, selvästi vähemmän kuin edellisenä vuo-tena. Asuntolainoja myytiin toimintavuonna kuitenkin 157 miljoonaa eurolla, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2006. Huomionarvoista on se, että ennen uudistusoh-jelman alkua vuonna 2001 Hypo analysoi yhteensä 1500 lainahakemusta ja lainanmyynti oli 80 miljoonaa euroa. Vertailtaessa näitä lukuja on hyvä muistaa, että vuonna 2001 valtaosa lainamyynnistä suuntautui suhteellisen isoina kertaluottopäätöksinä asunto-osakeyhtiöille ilman nykyisenkaltaista varsin laajaa, erityisesti yksityis- että yritysasiakkaille suunnattua tuote- ja palveluvalikoi-man lisämarkkinointia ja -myyntiä. Henkilöstömäärä oli vuoden 2001 lopussa 28 henkilöä eli sama kuin Hypon henkilöstövahvuus vuoden 2007 lopussa.

Lisäksi vuonna 2007 vakiinnutettiin edelleen kaikkien uusien tuotteiden ja palveluiden liiketoimintaprosesseja osaksi päivittäistoimintaa läpi talon, asiakaspalvelusta hallintoon. OsaamisnäkökulmaStrategian mukaisesti Hypon henkilöstön asuntorahoi-tusasioiden asiantuntemukseen panostettiin edelleen. Vuoden 2007 lopussa 70 % Hypon asiakaspalvelussa työskentelevistä on suorittanut uudistetun LKV-tutkinnon ja kaikilla on myös KED-tutkinto suoritettuna. Lisäksi saatettiin loppuun vuonna 2006 käynnistetty Hypo Pre-mium -jatkokoulutus. Premium toteutettiin yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen ja Completo Oy:n kanssa. Koulutuksen keskeinen sisältö oli sisäinen ja ulkoinen myynti- ja asiakaspalvelutoiminta sekä tavoitekulttuurin toteuttaminen. Koulutus päättyi kesäkuussa 2007 suoritettuun näyttökokeeseen.

Riskienhallinnan näkökulmaVuonna 2007 vakiinnutettiin IFRS-tilinpäätöskäytäntö ja jatkettiin Hypon riskiympäristön analysointia. Lisäksi arvioitiin ns. jäännösriskien todennäköisyyksiä ja vaiku-tusta Ernst & Young Oy:n analyysiohjelmistolla. Analyysin lopputuloksia käytetään hyväksi, kun arvioidaan konser-nin vakavaraisuuden hallintatoimenpiteiden riittävyyttä säännönmukaisesti ja hallintoa kehitettäessä Hypo-kon-sernin BASEL II:n edellyttämällä tavalla. Riskiympäristön seuranta- ja arviointimalli on sopeutettu ja vakiinnutettu Hypon toimintamalliin ja kokoon. Siihen perustui myös Hypo-konsernin ICAAP-vuoropuhelutyöskentely sen käynnistyttyä vuoden 2007 lopussa.

Ari PaunaVaratoimitusjohtaja

5

HYPO-KONSERNIN TIIMIT, TUOTTEET JA PALVELUT

ASUNTORAHOITUKSEN ERIKOISRATKAISUT

Myynnin ja asiakaspalvelun toiminnasta vastaa Snellman-tiimi, pankinjohtaja Jouni Lehtinen, luottojohtaja Pekka Karttila ja asiakaspalvelupäällikkö, tiimivalmentaja Piia Konttinen.

Hypo Asuntolaina. Yksilöllinen asuntolaina räätälöidään aina asiakkaan tilanteeseen sopivaksi. Asiakkaan tilipank-kina säilyy aina vanha tuttu pankki. Hypo Asuntolainaan on liitettävissä joustavasti vapaakuukausia ja -vuosia asiakas-jäsenen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla.

Hypon Osaomistuskonsepti on suosittu tapa asumis-unelmien toteuttamiseen silloin, kun asiakas ei vielä ole ihan varma oman asunnon hankinnasta. Asiakas etsii unelmiensa asunnon, johon haluaa muuttaa. Toiveasunto ostetaan yhdessä ja asiakas asuu siinä osaomistajana. Asiakkaalla on optio lunastaa koko asunto omakseen neljän vuoden kuluessa.

Hypoteekkitakaus on yhteistyökumppanimme kanssa tarjottava lisävakuus, jolla päästään jopa 100 prosentin rahoitusratkaisuun. Hypoteekkitakaus on liitettävissä oman asunnon hankkimiseen otettuun asuntolainaan.

Hypon Käänteinen Asuntokauppa ja – laina on suosittu tapa vapauttaa hallitusti omaa asuntovarallisuutta arkielä-män tarpeisiin eläkkeellä ollessa tai eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä.

Hypon Asuntovakuudellinen kulutusluotto on edullinen ja joustava asuntovakuudellinen kulutusluotto. Asiakasjä-senillämme on mahdollisuus rahoittaa luotolla vaikkapa auton, veneen tai kesämökin hankinta.

ASP–laina ja siihen liittyvä ASP-tili ovat hyvä ja perin-teinen keino asuntosäästämiseen. Hypoteekkitakauksen hyödyntäminen ASP-lainan yhteydessä mahdollistaa ensimmäisen oman asunnon oston joustavalla tavalla.

Hypo Opintolaina on valtion takaama opintolaina opintojen rahoittamiseen. Tarjoamme opintolainaa asiakasjäsenil-lemme, heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen erityisehdoin.

Asuntovakuuksien säilytyspalvelu on asiakasjäsenille tarjoamamme ilmainen vakuuksien säilytyspalvelu. Vakuusasiakirjat ovat turvallisessa paikassa säilytyk-sessämme, mikä mahdollistaa myös nopeat ja joustavat luottopäätökset uutta lainaa tarvittaessa. Kevyen Pääomavastikkeen Asunto-osakeyhtiölaina. Hypon asunto-osakeyhtiöille tarjoamat markkinoiden monipuolisimmat rahoitusvaihtoehdot ottavat huomioon osakkaiden yksilölliset rahoitustarpeet.

Tavoitteena tarjota Suomen parasta asuntorahoituksen asiantuntijapalvelua

Parempaan Asumiseen Turvallisesti

6

WWW.HYPO.FI – ASUNTORAHOITUKSEN ASIANTUNTIJASIVUSTO

Asumiseen ja asumisen rahoittamiseen keskittyneet inter-net-sivumme saavat kiitosta tietosisällöstään. Osoitteesta www.hypo.fi löytyy monipuolisia ja selkeitä ohjeita asumi-sen rahoittamiseen ja asuntolainan hakemiseen. Testaa erityisen suositut ja monipuoliset lainalaskurimme!

Neljännesvuosittain julkaisemamme valtakunnallinen Asuntomarkkina-analyysi uutisoidaan laajasti suomalai-sessa mediassa. Analyysi sisältää omat suosituksemme

kasvukeskusten asuntomarkkinoiden tilanteesta ja on erillisellä sopimuksella yhteistyökumppaniemme hyödyn-nettävissä. Analyysi on luettavissa hypo.fi -sivuillamme ja yhteistyökumppaneittemme portaaleilta. Halutessasi voit tilata sen toimitettavaksi suoraan sähköpostiisi hieman ennen sen virallista julkistamishetkeä. Ilmoitus tästä sähköpostiosoitteeseen hypo@hypo.fi riittää.

VISA-KORTIT JA TALLETUSTILIT – HYPON KILPAILUKYKYISIÄ PANKKIPALVELUJA

Hypo Visa Classic – kortti on markkinoiden edullisin ja monipuolisin Visa Classic –maksuaikakortti luottolimii-tillä. Kortti mahdollistaa jopa 20 000 euron käyttörajan ilman vuosimaksua ja erillisen enintään 20 000 euron luottolimiittin ilman luotonvarausprovisiota. Pääkortin rinnalle voi hakea kahta maksutonta rinnakkaiskorttia samassa taloudessa asuville, 16 vuotta täyttäneille per-heenjäsenille.

Hypo Vip Visa – kortti on yrityskäyttöön sovitettu työn-tekijän henkilökohtainen Visa Classic – maksuaikakortti luottolimiitillä.

Hypo Visa Co-branded – yhteistyö mahdollistaa hyville yhteistyökumppaniyrityksillemme täysin oman näköi-sen Visa – kortin lanseeraamisen omien asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Konkreettinen maksuväline-etu valinnaisine lisäetuineen.

Hypo Avista markkinoiden joustavin talletustili, jossa kilpailukykyinen korkoehto.

Hypo Classic Yhdistelmätalletus turvallinen, tuottoisa ja varteenotettava vaihtoehto rahastosäästämiselle.

Jatkuvat talletustilit ja määräaikaistalletukset saa Hyposta kilpailukykyisin korkoehdoin. Talletustili Hypossa on turvallinen ja tuloksellinen vaihtoehto säästämiseen.

Hypon erikoistalletustilit Hypo Baby, Hypo Stipendi ja Hypo Avioliitto ovat erinomainen lahja nuorille asun-tosäästäjien aluille. Ahkerille säästäjille maksamme kilpailukykyisen talletuskoron lisäksi lisäkorkoa tiliehtojen mukaisesti.

Jetonit-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä asuntorahoituspäällikkö Jari Häkkinen,

asuntorahoituspäällikkö Hannele Nyström ja asuntolaina-asiantuntija Päivi Salo.

Taalerit-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä asuntorahoituspäällikkö Eija Nevala, asuntolaina-asiantuntija, luottamusmies Päivi Hietamies, asuntorahoituspäällikkö Kristiina Aitala ja asuntolaina-asiantuntija Maarit Muhli.

7

Unique-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä asuntorahoituspäällikkö Maarit Valkeajärvi, asuntolaina-asiantuntija Seija-Sisko Kinaret, asuntolaina-asiantuntijaPirjo Dahlbom ja asuntolaina-asiantuntija Pauli Lange. Pirjo Dahlbom valittiin vuonna 2007 Fair Play Hypolaiseksi.

HYPON VUOKRA-ASUNNOT JA INNOVATIIVISET IDEAT UUDISASUNTOJEN RAHOITUKSEEN

Hypon omistamia vuokra-asuntoja on lähes kolme sataa hyvillä paikoilla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Hypon vuokra-asunto on hyvä vaihtoehto asumistilanteen ratkai-semiseksi eri elämäntilanteissa.

Asunnonvaihtoasunto on hyvä vaihtoehto asunnonvaih-tajalle ja omakotitalorakentajalle kahden asunnon loukun välttämiseksi.

Avainhenkilöasunto on yksilöllinen asumisratkaisu Hypon yhteistyökumppaneiden avainhenkilöille.

Tonttikonsepti on ratkaisu asunto-osakeyhtiön tontti-kustannuksista aiheutuvien osakaskohtaisten rasitusten jaksottamiseen tuleville vuosille. Konsepti on käytössä yhteistyökumppaniemme kanssa toteutettavissa asunto-rakentamiskohteissa Suomen suurimmissa kasvukeskuk-sissa.

RS-pankkipalvelumme ovat yhteistyökumppaniemme käytettävissä. RS-kohteistamme on lisätietoja internet-sivuillamme.

Classic-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä asuntorahoituspäällikkö Anu Maliranta, asuntolaina-asiantuntija Riitta Heino ja

asuntolaina-asiantuntija Anja Kymäläinen.

Frenckell-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä hallintojohtaja Elli Reunanen, johdon assistentti Kati Haahti, markkinointipäällikkö Katja Miettinen, tietohallintopäällikkö Heikki Heinonen ja kiinteistölakimies Juho Pajari.

8

SIJOITTAJILLE

Hypon sijoitustodistus- ja joukkovelkakirjaohjelmat ovat suosittuja korkosijoittajien keskuudessa, jossa arvostetaan Hypon taseen läpinäkyvyyttä sekä sitä, että antolainaus (kiinnitysluottopankkien tapaan) on aina reaalivakuudellista.

Hypon sijoitustodistukset ovat tarjolla sijoittajille, joiden sijoitustarve on vähintään 100.000 euroa ja sijoitusaika enintään vuoden. 200 miljoonan euron sijoitustodistusoh-jelman liikkeeseenlaskun järjestäjiä ovat Nordea Pankki

Oyj, Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttori, Pohjola Pankki Oyj ja Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori.

Hypo joukkovelkakirjalainat toteutetaan 300 miljoonan euron kokoisella joukkovelkakirjalainaohjelmalla, jonka alla toteutetaan erillisiä, ehdoiltaan sijoittajalähtöisiä liikkeeseenlaskuja. Järjestäjänä on Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttori.

Herman-tiimiin kuuluvat tiiminvetäjänä talousjohtaja Aija Kontinen, laskentapäällikkö

Erja Lammi ja reskontrapäällikkö Irma Könönen.

Antell-tiimiin kuuluvat kiinteistöpäällikkö Tarja Ek ja kiinteistöasiantuntija Marja Niemelä huolehtivat konsernin kiinteistösijoituksista ja asuntojen vuokrauspalvelusta.

9

Yrittäjät lunastivat tonttinsaHelsingin Kiinteistöviraston, Helsingin Alppitalon ja Hypon edustajat juhlistavat tonttikauppaa, jolla yrittäjien omistaman Alppitalon vuokratontti siirtyi kaupungilta Hypon rahoituksella taloyhtiön omistukseen.

Vasemmalta Erkki Jokinen, Juhani Tuuttila, Jouni Lehtinen, Jukka Iho ,Hannu Haukanhovi, Mikael Nordqist, Ilkka Kaarinen, Seppo Myyryläinen, kaupanvahvistaja Pentti Kekarainen ja Piia Konttinen.

10

0

100

200

300

400

500

600

07060504030201009998

Taseen loppusumma, milj. €

Toimintakertomus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0706*0504030201009998

Oma pääoma, milj. €

*) Vuodesta 2006 alkaen oma pääoma on esitetty IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisena.

TOIMINTAYMPÄRISTÖSuomen Hypoteekkiyhdistyksen 147. toimintavuonna Yhdysvalloista alkaneet levottomuudet aiheuttivat häiriöitä raha- ja pääomamarkkinoilla. Markkinalevotto-muuden taustalla olivat Yhdysvaltojen asuntorahoitus-markkinalla vuoden puolivälissä lisääntyneet pankkien ns. subprime -asiakkaiden maksuvaikeudet. Epäluotta-mus levisi Yhdysvalloista muuallekin maailmaan, sillä subprime -luottoja oli arvopaperistettu ja myyty sijoi-tuksina edelleen myös muun muassa eurooppalaisiin pankkeihin. Keskuspankit rauhoittivat luottolaitosten keskinäistä luottamuspulaa rahamarkkinaoperaatioil-laan, mutta pankkien välinen vakuudeton luotonanto kiristyi näistä toimista huolimatta. Kiristyneen likviditeet-titilanteen ja kohonneiden riskien vuoksi euriborkorot nousivat erityisesti vuoden lopussa. Pankit joutuivat vuoden 2007 heikoissa markkinaolosuhteissa tekemään arvonalentumiskirjauksia muissakin kuin subprime -sijoituksissaan. Tulosjulkistukset hälventänevät epävar-muutta ja palauttanevat vähitellen luottamusta markki-naosapuolien kesken.

Raha- ja pääomamarkkinoiden epävakaus sekä jatkunut korkojen nousu merkitsivät asuntomarkkinan rauhoit-tumista Suomessakin. Asuntokauppojen lukumäärä vuonna 2007 pysyi Tilastokeskuksen tammikuussa 2008 julkistaman ennakkotiedon mukaan kappalemääräisesti samalla tasolla kuin edellisvuonna. Asuntojen hintojen nousu jatkui, mutta edellisvuotta hitaampana. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu oli koko maassa 5,1 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 6,1 prosenttia ja muu-alla Suomessa 4,2 prosenttia. Tilastokeskuksen helmi-kuussa julkistama vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien vuosinousu 2,1 prosenttia oli selvästi asuntojen hintojen nousua pienempi.

Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta kasvoi 12,4 prosenttia vuonna 2007 (14,1 % vuonna 2006). Uusien ja uudelleen neuvoteltujen sopimusten kasvu edellisestä vuodesta oli 7,4 prosenttia. Kasvuprosentti osoittaa rahalaitosten kotitalousasiak-kaista käymän kilpailun jatkuneen edellisvuotta hieman laimeampana ja toisaalta kilpailun siirtyneen osittain myös muihin tuoteryhmiin, muun muassa talletuksiin.

Euriborkorot nousivat tasaisesti koko vuoden. Yleisim-min asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko nousi vuositasolla 0,72 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti pankkien uusien asuntoluottojen keski-korko nousi 0,73 prosenttiyksikköä, eli asuntolainamar-ginaalien lasku ei enää jatkunut edellisvuosien tapaan. Uusista asuntoluotoista valtaosa otettiin yhä euribor-korkoihin sidottuna. Pankkien omiin Prime-korkoihin sidottujen asuntolainojen suosio jatkui, sillä Prime-kor-koja nostettiin markkinakorkojen nousua maltillisemmin vuoden 2007 aikana.

Kotitalouksien talletuskanta jatkoi Suomessa kasvuaan 11,9 prosentin vuosivauhdilla. Talletuksista käytiin toi-mintavuonna aiempia vuosia kireämpää kilpailua, mikä heijastui asiakkaille tarjottuina parempina talletuskor-koina. Talletuskannan keskikorko nousi euriborkorkojen nousua enemmän, tammikuun 1,65 prosentista joulu-kuun 2,41 prosenttiin. Kotitalouksien talletukset Suomen rahalaitoksiin eivät kattaneet määrällisesti kotitalouksien asunto- ja kulutusluottokantaa, ja siksi rahalaitokset rahoittivat toimintaansa myös muun muassa laskemalla liikkeeseen erilaisia velkapapereita.

Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisi neljännesvuosittain oman asuntomarkkinoiden tilanneanalyysinsä. Analyysin

11

Tilin

päät

ös 2

007

tarkoituksena on kertoa pelkistetysti asuntomarkkinati-lanteesta ja sen muuttumisesta sekä ajankohtaisista sei-koista asuntomarkkinoilla toimiville. Analyysi rakentuu asuntomarkkinoihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden, kuten asuntojen kysyntä/tarjonta -tilanteen, korkotason ja asuntojen hintatason yhdistelmänä.Vakavaraisuusuudistuksella ei ollut vuonna 2007 mer-kittävää vaikutusta luottojen hinnoitteluun, sillä uudis-tuksen sisältö on ollut jo pitkään luottolaitostoimijoiden tiedossa. Luotonannon hinnoittelu tulee todennäköisesti tulevina vuosina heijastamaan entistä enemmän asi-akkuuteen liittyvää riskiä, sillä sitä painotetaan luotto-laitostoimijan pääomavaateiden määrittelyssä aiempaa laskentaa tarkemmalla ja monivivahteisemmalla tavalla.

Hypo-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuonna 2007 ja IFRS-siirtymästä annettiin erillinen tiedote.

SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYKSEN KONSERNISuomen Hypoteekkiyhdistyksen konserni (jäljempänä Hypo-konserni) on ainoa asuntorahoitukseen ja asumi-seen keskittynyt erikoistoimija Suomessa. Suomen Hypo-teekkiyhdistyksen kotipaikka ja hallinnollinen päätoimi-paikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko Suomi. Konsernin emoyhtiö Suomen Hypoteekkiyhdistys on asia-kasjäsentensä omistama keskinäinen yhtiö. Konsernissa on ainoastaan yksi segmentti, vähittäispankkitoiminta.

Hypo-konsernin konsernitilinpäätös muodostuu emo-yhtiö Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä (jäljempänä Hypoteekkiyhdistys, Hypo), sen täysin omistamasta tytäryhtiöstä Suomen AsuntoHypoPankki Oy:stä (jäl-jempänä AsuntoHypoPankki) sekä 61,9 prosenttisesti omistamasta kiinteistötytäryhtiö Bostadsaktiebolaget Taoksesta (jäljempänä Taos). Konsernitilinpäätökseen on rahoitustarkastuksen määräysten sallimalla tavalla jätetty yhdistelemättä osakkuudet kiinteistöyhtiöissä.

AsuntoHypoPankin tehtävänä on tarjota ensisijaisesti Hypoteekkiyhdistyksen asiakasjäsenille sopivia talletus-pankkipalveluita, maksuliikepalvelut pois lukien. Taos omistaa ja hallinnoi tonttia ja rakennusta sekä vuokraa toimitiloja, joissa tiloissa myös Hypon asiakaspalvelutilat sijaitsevat.

VARAINKÄYTTÖ JA VARAINHANKINTAKonsernin tavoitteena on luoda jatkuvasti vaihtoehtoi-sia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumisen rahoittamiseen perinteisten palvelujen rinnalle. Hypon varat on sijoitettu pääosin antolainaukseen sekä osin sijoituskiinteistöihin. Varainhankinta on markkinaehtoista ja noudattelee korko- ja muilta ehdoiltaan antolainaus-toiminnan ehtoja riskiaseman neutraloimiseksi.

LuotonantoHypo-konsernin antolainauksen pääpainopistealue on kotitalouksille myönnettävät asuntolainat ja siihen läheisesti liittyvät muut rahoituspalvelut asuinkiinteis-tövakuutta vastaan. Hypon lainakannan kasvu painottui myös tilikaudella 2007 kotitalouksien nostamiin lainoihin, jolla sektorilla saavutettiin haasteellisesta toimintaym-päristöstä huolimatta 6,9 prosentin kasvu. Luotonanto kokonaisuudessaan kasvoi 5,5 prosenttia. Konser-nin lainakanta ei kuitenkaan kasvanut alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti, koska tavoitteita tarkennettiin muuttuneiden markkinaolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Uusia tai uudelleen neuvoteltuja lainoja nostettiin konsernissa kuitenkin yhteensä 152,1 miljoonaa euroa (161,0 milj. € vuonna 2006), joten kotitaloudet kilpailutti-vat asuntolainojaan edelleen vilkkaasti. Konsernin lainakanta vuoden lopussa muodostui pääryh-mittäin seuraavasti:

Luotonanto luotonsaajaryhmittäin (milj. €)

2007 % 2006 %Kotitaloudet 346,8 71 325,0 70 Asuntoyhteisöt 116,8 24 117,1 25 Yksityiset yritykset 19,9 4 16,4 4 Muut 3.2 1 2.8 1 Yhteensä 486,7 100 461,2 100

Luotonanto käyttötarkoituksen mukaan (milj. €)Vakituinen asunto 413,2 85 408,3 89Vapaa-ajan asunto 7,0 1 7,2 1Kulutusluotto 22,3 5 21,1 5Muu 44,3 9 24,6 5Yhteensä 486,7 100 461,2 100Ryhmään “Muu” sisältyy etupäässä asuinhuoneisto- ja tonttisijoittamista varten myönnettyjä lainoja.

12

Kotitaloudet yhteensä

Taloyhtiöt ja muut yhteisöt

0

100

200

300

400

500

07060504030201009998

Lainakannan rakenne,milj. €

Luotonantoon liittyvien järjestämättömien eli yli kolme kuukautta erääntyneinä olleiden saamisten kokonais-määrä pysyi edelleen alhaisena ja oli 2,9 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 prosenttia lainakannasta. Edellis-vuoden lopussa järjestämättömien saamisten määrä oli 2,2 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot pysyivät edelleen hyvin alhaisina.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus Hypon lainakannasta kotitalouksille oli tilikauden päättyessä 37,9 prosenttia, kun niiden osuus Suomessa vastaavalle sektorille on huomattavasti alhaisempi, vain 6,7 prosenttia.

KiinteistösijoituksetHypo-konserni hyödyntää tasettaan monipuolisesti tarjotessaan tuotteita ja palveluita asiakasjäsenille. Kiinteistösijoitukset ovat vakiintunut osa konsernin stra-tegian mukaista, asiakasjäsenille tarjottavaa tuotekoko-naisuutta ja siten osa aktiivista liiketoimintaa. Kiinteis-tösijoitukset sijaitsevat pääkaupunkiseudun keskeisillä asuntoalueilla ja koostuvat pääosin vuokrattuina olevista asuinhuoneistoista ja asuntoyhtiöille pitkäaikaisesti vuokratuista ja murto-osin lunastettavaksi tarkoitetuista asuntotonteista.

Konsernin kiinteistösijoitukset lisääntyivät 6,0 prosenttia 3,1 miljoonalla eurolla. Eniten lisääntyivät sijoitukset kaavoitettuihin asuntotontteihin Hypon tonttikonseptin mukaisesti, jolloin niistä saadaan myös heti sijoituksen alusta lähtien tontinvuokratuottoa. Valtaosin hankinta-menoin, osin arvonkorotetuin arvoin eli uushankinta-menoin kirjanpitoon merkityt kiinteistösijoitukset olivat 54,0 miljoonaa euroa (51,0 milj. €). Kiinteistösijoitusten käyvät arvot olivat tilikauden päättyessä 16,3 miljoo-naa euroa niiden kirjanpitoarvoa korkeammat. Taseen loppusummaan suhteutettuna kiinteistösijoitukset olivat 9,2 prosenttia, eli selvästi alle luottolaitoslain salliman 13 prosentin enimmäismäärän. Eräiden liikehuoneistojen käyvän arvon katsottiin alentuneen tilikaudella niiden uushankintamenoa alhaisemmaksi, joten niiden tasear-voa oikaistiin 0,2 miljoonalla eurolla. Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalentumiset olivat hyvin vähäiset.

Muut varatKonsernin likviditeettiasema pidettiin tilikaudella vah-vana johtuen lisääntyneistä epävarmuustekijöistä ja häi-riöistä kansainvälisillä luottomarkkinoilla. Käteiset varat, saamiset luottolaitoksilta ja saamistodistukset olivat yhteensä 25,2 miljoonaa euroa ja sisälsivät rahamarkki-natalletuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Suoria tai välillisiä sijoituksia ns. sub-prime-rahastoihin ei ole tehty. Maksuvalmiutta turvasivat talletusten lisäksi myös käyttämättömät, sitovat rahoituslimiitit, joiden yhteismäärä tilikauden päättyessä oli 12,2 miljoonaa euroa. Käytettävissä olevat muut varainhankintalimiitit sekä maksuvalmius yhteensä kattoivat konsernin vel-

kasopimuksiin ja luotonannon kasvutavoitteisiin liittyvät tarpeet tilinpäätöshetkeä seuraavilta 25 kuukaudelta.

Hypoteekkiyhdistys luopui tilikaudella pörssiosakesijoi-tuksistaan strategian mukaisesti. Osakkeet ja osuudet vähenivät tilikaudella 7,6 miljoonaa euroa. Rahastosijoi-tusten arvonalentumiset olivat hyvin vähäiset.

Hypon työntekijöiden etuuspohjaiseksi luokiteltava lisäeläketurva on järjestetty Suomen Hypoteekkiyhdis-tyksen Eläkesäätiöstä, joka on suljettu vuonna 1991. Eläkesäätiön varojen ja velvoitteiden ylijäämä 8,2 milj. € on kirjattu konsernin muihin varoihin ja laskennallisella verovelalla vähennettynä omaan pääomaan. Eläkesäätiön aktuaarilaskelmiin perustuva vaikutus 0,6 miljoonaa on kirjattu tulosvaikutteisesti. Eläkesäätiöllä ei ollut suoria tai välillisiä sijoituksia ns. sub-prime -rahastoihin.

JohdannaissopimuksetTaseen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt koronvaihto-sopimukset on kirjattu käypään arvoonsa ja rahavirtojen suojausmallin mukaisesti esitetty taseen johdannaisso-pimuksissa ja oman pääoman käyvän arvon rahastossa. Osakeindeksisidonnaisiin joukkovelkakirjalainoihin liitty-vien kytkettyjen johdannaisten ja niitä vastaavien optio-sopimusten käyvät arvot on kirjattu tulosvaikutteisesti ja niiden vastakirjaukset on esitetty taseen johdannaissopi-muksissa. Taseen vastaavissa ja vastattavissa esitettyjen kytkettyjen johdannaisten käyvät arvot 31.12.07 olivat 6,1 miljoonaa euroa. Taseen saataviin on merkitty lisäksi rahavirtojen suojauslaskentamallin mukaisesti käypään arvoon arvostetut koronvaihtosopimukset 1,7 miljoonaa euroa. Johdannaissopimuksista taseeseen kirjatut velat olivat 6,1 miljoonaa euroa.

13

Tilin

päät

ös 2

007

VarainhankintaLiiketoiminnan käyttöön tarvittavat varat hankitaan euro-määräisenä rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja sijoitustodistuksia sekä muilta rahoittajatahoilta yksittäisin velkakirjalainoin. Konsernin varainhankinnan yhteismäärä oli 485,9 miljoonaa euroa, vähennystä edellisen tilikauden päättymisestä oli 0,1 miljoonaa euroa.

Suomen Asiakastiedon Hypo-konsernille antama pitkäaikainen luottoluokitus pysyi tilikaudella tehdyn päivityksen yhteydessä edelleen tasolla A+ vakaa, mikä edustaa luottoluokittajan käyttämässä skaalassa ylem-pää keskitasoa. Hypon antolainaus eli pääosa taseen saatavakannasta on kiinnitysluottopankkien tapaan aina reaalivakuudellista, mikä on konsernin varainhankinnan hinnan muodostuksessa hyvän vakavaraisuuden ohella olennainen elementti.

Hypoteekkiyhdistyksen 300 miljoonaan euron joukkovel-kakirjaohjelma päivitettiin 13.1.2007. Hypoteekkiyhdistys ei laskenut tilikaudella liikkeelle joukkovelkakirjoja, vaan kattoi varainhankinnan erääntyvät sitoumukset maksu-valmiustalletuksilla sekä muilla velkainstrumenteilla, pääosin sijoitustodistuksilla. Joukkovelkakirjalainojen ja sijoitustodistusten liikkeellä oleva kanta 31.12.2007 oli 264,7 (227,1 milj. €), mikä oli 54,5 % kokonaisvarainhan-kinnasta. AsuntoHypoPankin ottolainaus- eli talletus-kanta oli 34,1 miljoonaa euroa. Talletuskannan lisäys edelliseen tilinpäätöshetkeen verrattuna oli 10,4 milj. €.

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Oma pääoma oli tilikauden päättyessä 73,0 miljoonaa euroa (68,6 milj. €), kasvua edellisen tilikauden päätty-misestä oli 6,6 %. IFRS-siirtymässä 1.1.2006 huomioitiin Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiön varojen ja eläkevastuiden välinen ero, mikä kasvatti konsernin omaa pääomaa. Tilikaudella tapahtuneet oman pääoman muutokset sekä 1.1.2006 tehdyt IFRS-oikaisut on esitetty vuoden 2007 tilinpäätöksessä kohdassa ”Konsernin oman pääoman laskelma”.

Arvonkorotuksia peruutettiin uudelleenarvostusra-hastosta 0,2 miljoonaa euroa sijoituskiinteistösalkusta tapahtuneiden myyntien vuoksi, vastaerä kirjattiin suo-raan voittovaroihin. Johdannaissopimusten arvon muutos kartutti käyvän arvon rahastoa 1,1 miljoonaa euroa. Pörs-siosake- ja rahastosijoitusten käyvän arvon muutos ja tehdyt osake- ja rahasto-osuusmyynnit pienensivät käy-vän arvon rahastoa nettomääräisesti 4,7 miljoonaa euroa. Hallituksen tekemän esityksen mukaisesti vuoden 2006 voittovaroja kirjattiin vararahastoon 0,1 miljoonaa euroa ja käyttörahastoon 1,6 miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto kartutti omia pääomia 7,2 miljoonalla eurolla.

Emoyhtiön taseessa oleva, EVL 46 §:n mukainen, lasken-nallisella verovelalla vähennetty yleinen luottotappiova-raus 11,8 milj. € (10,8 milj. €), on konsernitilinpäätök-sessä esitetty vapaassa omassa pääomassa kohdassa ”Edellisten tilikausien voitto.”

Valtion 5 v. obligaatiokorko12 kk euriborkorko keskiarvoKaikki pankit

0

1

2

3

4

5

6

7

loka

kuu

04he

inäk

uu 0

4hu

htik

uu 0

4ta

mm

ikuu

04

loka

kuu

06jo

uluk

uu 0

6

hein

äkuu

06

huht

ikuu

06

tam

mik

uu 0

6

loka

kuu

07jo

uluk

uu 0

7

hein

äkuu

07

huht

ikuu

07

tam

mik

uu 0

7

loka

kuu

05jo

uluk

uu 0

5

hein

äkuu

05

huht

ikuu

05

tam

mik

uu 0

5

loka

kuu

03he

inäk

uu 0

3hu

htik

uu 0

3ta

mm

ikuu

03

loka

kuu

02he

inäk

uu 0

2hu

htik

uu 0

2ta

mm

ikuu

02

loka

kuu

01he

inäk

uu 0

1hu

htik

uu 0

1ta

mm

ikuu

01

loka

kuu

00he

inäk

uu 0

0hu

htik

uu 0

0ta

mm

ikuu

00

loka

kuu

99he

inäk

uu 9

9hu

htik

uu 9

9ta

mm

ikuu

99

loka

kuu

98he

inäk

uu 9

8hu

htik

uu 9

8ta

mm

ikuu

98

Kotitalouksien uudet asuntoluotot pankeista, keskikorko 98–07, %

14

KONSERNIN TOIMINNAN TULOS, KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS

Hypo-konserni tavoittelee tasaista lainakannan ja asiakasjäsenten määrän kasvua riskit halliten. Kannat-tavuudesta ja kustannuksista huolehditaan pitämällä organisaatio tuottavuutta edistävänä ja toimintatavat kustannustehokkaina. Toiminnan tulos käytetään vakava-raisuuden ylläpitämiseen ja kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen asiakasjäsenten eduksi. Konsernin liikevoitto oli erinomainen, 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. €). Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti edellistä tilikautta suuremmista myyntivoitoista, jotka toteutuivat pitkäaikaisina pidettyjen pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien myynnistä. Kulu-tuottosuhde oli 31,6 prosenttia (45,0 %).

Konsernin toimintaa kuvaa ja sitä seurataan mittarilla, joka on korkokatteen, korkorahastotuottojen ja myynti-voitoista puhdistetun sijoituskiinteistöjen nettotuottojen yhteissumma 5,3 miljoonaa euroa (5,2 milj. €). Maksuval-miuden ylläpitämisestä edellisvuotta enemmän kor-korahastoissa aiheutui, että korkokatteeseen on tässä mittarissa lisätty korkorahastolunastusten yhteydessä realisoituneet tuotot 0,4 miljoonaa euroa. Vertailukel-poinen korkokate kehittyi myönteisesti, kasvua oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,2 milj. €), korkotuotot lisääntyivät korkokuluja enemmän. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ilman myyntivoittoja säilyivät edellisvuoden tasolla.Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot koostuivat pörssiosakkeiden myyntivoitoista 5,9 miljoonaa euroa (0,6 milj. €) ja korkorahasto-osuuksien lunastuksissa kirjatuista voitoista 0,4 miljoonaa euroa (0,0 milj. €). Pörssiosakesalkusta luovuttiin strategian mukaisesti tilikaudella kokonaisuudessaan pitkään jatkuneen suo-tuisan hintakehityksen vuoksi.

Palkkiotuottojen kehittyminen pysyi suotuisana, lisäys oli 5,8 prosenttia. Liittymismaksut kirjattiin IFRS-käytännön mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat 3,9 miljoonaa euroa, (4,4 milj. €), josta myyntivoittojen osuus oli 1,6

miljoonaa euroa (2,0 milj. €). Sijoituskiinteistöjen vastike- ja kunnostusmenot, poistot ja arvonalentumiset mukaan lukien, kasvoivat hieman vuokraustoiminnasta saatuja tuottoja enemmän, mikä heijastaa vuokrahintoihin koh-distuvia korotuspaineita Hypossa, kuten vuokrausmark-kinalla yleensäkin. Hallintokulut olivat yhteensä 3,8 miljoonaa euroa (3,3 milj. €), noususta 0,4 miljoonaa euroa aiheutti tilikau-della toteutettu muutos ohjaus- ja kannustinjärjestelmän mukaisten palkkojen kirjaamisessa. Henkilöstön palkka- ja henkilösivukulut kasvoivat 1.6.2007 voimaan tulleen Rahoitusalan työehtosopimuksen vuoksi vuositasolla noin viidellä prosentilla. Myös panostukset henkilöstön kannustamiseen, kouluttamiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen lisäsivät henkilöstökuluja. Muiden hallin-tokulujen ryhmässä kulujen lisäys oli 3,4 prosenttia, eli hieman yleistä kustannustason nousua enemmän. Kulu-rakennetta ohjattiin panostamalla kuluryhmän sisällä edellistä vuotta enemmän markkinointiin eli näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseen.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä pienenivät talletuspankkisovelluksen tultua tilikaudella kokonaan poistetuksi ja olivat 0,3 milj. € (0,4 milj. €).

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 4,0 prosentilla ja olivat 0,3 miljoonaa euroa.

Tuloverot lisääntyivät hyvästä liikevoitosta johtuen ja olivat 2,3 miljoonaa euroa (0,9 milj. €). Lainakannan kas-vun vuoksi yleistä luottotappiovarausta kasvatettiin 1,3 miljoonalla eurolla (1,6 milj. €), mikä vähensi tilikauden veroja 0,3 miljoonaa euroa (0,4 milj. €) laskennallisten verovelkojen lisääntyessä vastaavasti.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ja vakavaraisuusKonsernin tunnusluvut vuosilta 2007 ja 2006 on esitetty omia varoja ja vakavaraisuutta lukuun ottamatta lasken-taperiaatteiltaan vertailukelpoisina. Vuosien 2005-2003 tunnusluvut ovat suomalaiseen laskentakäytäntöön perustuvia eivätkä siten vertailukelpoisia IFRS –tilinpää-töksistä esitettyjen tunnuslukujen kanssa.

Taloudelliset tunnusluvut vuosilta 2003-20072003 2004 2005 2006 2007

Liikevaihto 20,1 17,2 18,5 23,4 34,9

Liikevoitto / tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4,1 3,7 2,7 4,8 9,5

% liikevaihdosta 20,3 21,7 14,5 20,6 27,3

Oman pääoman tuotto % (ROE) 6,7 5,1 4,2 6,8 10,2

Koko pääoman tuotto % (ROA) 0,8 0,6 0,5 0,8 1,2

Omavaraisuusaste, % 11,9 12,7 12,3 11,8 12,5

Vakavaraisuus, % 20,9 19,7 18,7 18,2 20,4

Omat varat 55,0 56,1 59,7 64,0 66,9

Omien varojen vähimmäisvaatimus 19,7 22,8 25,6 28,2 26,2

Kulu-tuotto-suhde, % 51,0 45,5 64,0 45,0 31,6

Henkilöstömäärä 32 35 32 29 30

Palkat ja palkkiot 1,1 1,2 1,4 1,3 1,9

Taseen loppusumma 438,6 438,9 474,6 582,9 586,5

Vuodesta 2006 alkaen tunnusluvut on esitetty IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisina. Vakavaraisuustiedot ovat Basel 2 -lasken-nan mukaiset vuodesta 2007 alkaen. Aiempien vuosien tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2006–2007 IFRS-tilin-päätöksistä laskettujen tunnuslukujen ja vuoden 2007 vakavaraisuustietojen kanssa.

15

Tilin

päät

ös 2

007

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeenHypoteekkiyhdistyksen ja sen konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuo-den 2007 tilikauden päättymisen jälkeen.

Hypoteekkiyhdistyksellä tai sen konserniyhtiöillä ei ole ollut tilikauden päättymisen jälkeen hallintomenette-lyjä, oikeudenkäyntejä, välimiesmenettelyjä tai muita tapahtumia, joilla olisi ollut merkittävä vaikutus Hypo-teekkiyhdistyksen taloudelliseen asemaan. Hypoteek-kiyhdistyksellä ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia menettelyjä, oikeudenkäyntejä tai tapahtumia olisi vireillä tai uhkaamassa.

Arvio tulevastaHypossa on varauduttu rahoitusmarkkinoiden ongelmien varalta. Erinomainen tulos, entisestäänkin vahvistunut vakavaraisuus ja maksuvalmiuden hyvin korkea taso sekä varovainen luotonanto ja taseen asunto- ja kiin-teistö-sijoitusten markkinahintoihin nähden varovai-nen arvostus luovat Hypolle hyvät edellytykset pärjätä liiketoiminnassaan hyvin myös silloin, jos kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ongelmat pitkittyvät.

Asuntorahoituksen ainoana erikoistoimijana Hypon liiketoimintanäkymät jatkuvat suotuisina. Hypoteekkiyh-distyksen lainakanta kasvatetaan tavoitteiden mukaisesti kannattavuudesta huolehtien ja riskit halliten.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen 22 §:n mukaan vuotuisesta voitosta on siirrettävä käyttö- tai vararahastoon vähintään 80 prosenttia, jos oman pääoman ja riskipainotettujen sitoumusten suhde (vakavaraisuus -%) on alle 8 prosenttia ja vähintään 70 prosenttia jos suhde on vähintään 8 mutta alle 9 prosent-tia. Mikäli vakavaraisuus -% on vähintään 9 prosenttia, käyttö- tai vararahastoon on siirrettävä vähintään 50 prosenttia vuosivoitosta.

Hallituksen esitys Hypoteekkiyhdistyksen voittovarojen käyttämisestä on:

VoittovaratVuoden 2007 voitto 4 980 300,71

Edellisten vuosien käyttämätön voitto 1 125 898,80

Voittovarat yhteensä 6 106 199,51

Voiton käyttöehdotus

Siirretään vararahastoon 100 000,00

Siirretään käyttörahastoon 6 000 000,00

Varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin 5 000,00Jätetään käyttämättä 1 199,51

Yhteensä 6 106 199,51

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto korkotuotot + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen tuotot

Oman pääoman tuotto % (ROE)liikevoitto - tuloverot

x 100oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto % (ROA)liikevoitto - tuloverot

x 100taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste %

oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä x 100taseen loppusumma

Vakavaraisuus %omat varat x 8omien varojen vähimmäisvaatimus

Kulu-tuotto -suhde

hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut

x 100 korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot

16

VAKAVARAISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA

Hypo-konsernin emoyhtiö, luottoyhteisö Suomen Hypo-teekkiyhdistys sekä emoyhtiön täysin omistama tytäryh-tiö, talletuspankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy, ovat soveltaneet luotto- ja operatiivisen riskin pääomatarpeen laskennassa Basel II -vakavaraisuuskehikkoa 1.1.2007 alkaen. Omien varojen vähimmäismäärä luottoriskille lasketaan standardimenetelmällä konserniyhtiöiden toiminnan luonne ja laajuus huomioiden. Operatiiviselle riskille kohdennettava omien varojen vähimmäismäärä lasketaan perusmenetelmällä.

Vakavaraisuuden ja riskien hallinnan tavoitteet ja mene-telmät, tietoja suojauslaskennasta sekä riskipositioista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, joihin on sisällytetty myös tiedot omien varojen määrästä, laadusta ja niiden ylijäämistä. Konserni julkistaa riskinkantokyvyn analysoimiseksi tarvittavat olennaiset vakavaraisuuden ja riskien hallinnan tiedot vuosittain osana tilintarkastettua konsernitilinpäätöstä ja siihen liitettyä toimintakerto-musta. Tietoja omien varojen vähimmäisvaatimuksesta ja vakavaraisuudesta esitetään myös osavuosikatsauksessa.

IFRS-siirtymällä ei ollut vaikutusta konsernin omiin varoihin. Uudistunut vakavaraisuuskehikko merkitsi konsernin vakavaraisuuden paranemista, sillä kotitalous-luotot käsitellään vakavaraisuuslaskennassa aiempaa laskentamenetelmään verrattuna vähäriskisempinä. Konserni arvioi sen omien varojen ylijäämän olevan sekä määrällisesti että laadullisesti hyvällä tasolla kattamaan myös vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle jäävät toimin-nan ja toimintaympäristön riskit.

HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa säätelevät luottolaitosten toimintaa sääntelevät yleiset lait ja ase-tukset sekä erityislaki hypoteekkiyhdistyksistä. Rahoi-tustarkastus valvoo toimilupaviranomaisena Hypoteekki-yhdistyksen toimintaa. Vaikka Hypoteekkiyhdistys ei ole ns. listayhtiö, on sillä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlas-kijana velvollisuus noudattaa monelta osin listayhtiöitä koskevia säännöksiä. Yksityiskohtaisemmat tiedot Hypo-teekkiyhdistyksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance Statement) on julkaistu erillisenä asiakirjana, joka on saatavissa Hypoteekkiyhdistyksestä ja sen kotisivuilta osoitteesta www.hypo.fi .

Hypoteekkiyhdistyksen kokous, hallintoneuvosto ja hallitusHypoteekkiyhdistyksen jäsenet käyttävät ylintä päätösval-taa Hypoteekkiyhdistyksen kokouksissa niissä asioissa, jotka kuuluvat kokouksen päätettäviin. Hypoteekkiyh-distyksen varsinainen kokous pidettiin Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2007.

Hypoteekkiyhdistyksen asioita hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimielinten jäsenvalinnat teh-tiin Hypoteekkiyhdistyksen nimitysvaliokunnan tekemän valmistelutyön ja esitysten pohjalta. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä ja nimitysvaliokunnan esitysten mukaisia.

Erovuorossa olleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2007 - 2010 Mikael Englund, Kallepekka Osara, Juhani Ruskeepää, Väinö Teperi ja Riitta Vahela-Kohonen. Hallintoneuvoston jäsenten määrää lisättiin esityksen mukaisesti yhdellä,

uusi määrä on 18 henkilöä. Uutena jäsenenä hallinto-neuvostoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2007 - 2010 valittiin toimitusjohtaja Veikko M. Vuorinen. Hallinto-neuvoston puheenjohtajaksi valittiin professori Markku Koskela ja varapuheenjohtajaksi asianajaja Väinö Teperi.

Hallitukseen kuuluivat 1.4.2007 alkaen sijoitusjohtaja Jari Eklund, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja Sixten Korkman, professori Hannu Kuusela, professori Jarmo Leppiniemi, toimitusjohtaja Olli Salakka, pääjoh-taja Jukka Tammi sekä lisäksi lakimääräisesti Hypoteek-kiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha ja tämän vara-miehenä varatoimitusjohtaja Ari Pauna. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen professori Jarmo Leppiniemen ja varapuheenjohtajakseen pääjohtaja Jukka Tammen. Hallituksella oli 12 kokousta. Kokousten osallistumisaste oli lähes 100 %.

Tilintarkastajat ja sisäinen tarkastusVarsinaisessa kokouksessa 30.3.2007 varsinaisiksi tilin-tarkastajiksi valittiin seuraavaksi tilikaudeksi suostumuk-sensa mukaisesti KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii Juha Wahlroos, KHT ja tämän varamiehenä Jukka Mynttinen, KHT.

Hallitus päätti 30.3.2007 pitämässään kokouksessa sisäi-sen tarkastuksen vuosisopimuksesta Ernst & Young Oy:n kanssa vastuunalaisena sisäisenä tarkastajana johtaja Ilona Halla.

HENKILÖSTÖ, ELÄKEVASTUUT, KANNUSTAMINEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön määrä oli vuoden aikana keskimäärin 32 (32), tilikauden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 26 (28) ja määräaikaisen henkilöstön määrä 4 (1). Toimi-tusjohtaja ja tämän varamies eivät sisälly näihin lukuihin. Kaikki työsuhteet olivat kokoaikaisia. Tilikauden aikana palkattiin yksi vakituinen henkilö ja kolme määräai-kaista henkilöä ja kauden aikana päättyi kaksi vakituista työsuhdetta ja yksi määräaikainen työsuhde työsuhteiden ehtojen mukaisesti.

Henkilöstöstä noin 75 prosenttia työskentelee välittö-mästi asiakaspalvelutehtävissä ja noin 25 prosenttia hallintotehtävissä. Suhdeluku on muuttunut merkittä-västi vuodesta 2002 alusta lukien, jolloin suhdeluku oli 30 prosenttia asiakaspalvelutehtävissä ja 70 prosenttia hallintotehtävissä.

Henkilöstön keski-ikä on 43,9 vuotta. Henkilöstön nuorin oli vuoden lopussa 21 vuotias ja vanhin 61 vuotias. Hen-kilöstön työsuhteiden pituus on keskimäärin 8,8 vuotta. Henkilöstöstä 25,8 prosenttia oli miehiä ja 74,2 prosenttia naisia. Johtoryhmän kuudesta jäsenestä kaksi on naisia ja neljä jäsentä miehiä. Johto- ja esimiestehtävissä tai niihin verrattavissa olevissa asiantuntijatehtävissä toimi-vista henkilöistä 58,8 prosenttia on naisia ja 41,2 prosent-tia on miehiä.

Hypoteekkiyhdistykselle ei ole laadittu nimenomaista tasa-arvosuunnitelmaa organisaation pienen koon vuoksi. Tilikauden aikana voimaan tulleen uudistu-neen yhteistoimintaa yrityksissä koskevan lain myötä Hypoteekkiyhdistyksessä toteutetaan vuoden 2008 muuttuneen lain edellyttämiä toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden osana laaditaan Hypoteekkiyhdistykselle

17

Tilin

päät

ös 2

007

tasa-arvosuunnitelma osana kokonaisvaltaista henki-löstösuunnitelmaa (henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä työsuojeluohjelma).

Koko henkilöstö kuuluu käytössä olevan henkilöstön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkitse-misjärjestelmässä huomioidaan yrityksen menestymi-nen, osastojen menestyminen sekä kunkin henkilökoh-tainen suoriutuminen. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2002 lukien ja se on pääpiirteiltään pysynyt ennallaan. Järjestelmän sisältö ja perusteet vahvistetaan kuitenkin kullekin vuodelle erikseen Hypoteekkiyhdistyk-sen hallituksen toimesta. Järjestelmän kautta on mah-dollista ansaita enintään 8 - 16 viikon palkkaa vastaava ylimääräinen, harkinnanvarainen palkkio. Asiakaspal-velussa ja markkinointitehtävissä olevien palkkiomak-simi vaihtelee 12 -16 viikon välillä ja hallintotehtävissä olevien kohdalla 8 - 12 viikon välillä. Palkkion maksami-sesta päätetään toimihenkilöiden ja keskijohdon osalta toimitusjohtajan esityksestä hallituksen toimesta ja toimitusjohtajan ja tämän varamiehen osalta hallituksen esityksestä Hypoteekkiyhdistyksen palkkiovaliokunnassa.

Henkilöstön osaamisen, johtamisen ja työyhteisön toiminnan kehittäminen on keskeinen osa konsernin liiketoimintastrategiaa. Tilikauden aikana käytiin jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa ainakin yksi tulos- ja kehityskeskustelu. Määrää arvioitaessa on huomioi-tava organisaation pieni koko ja ylimmän johdon sekä toimihenkilöiden lähiesimiesten jatkuva osallistuminen päivittäisjohtamiseen. Tilikauden aikana jatkettiin vuoden 2006 aikana toteutettujen, koko henkilöstöä koskeneiden ”360 astetta” -esimies-, -kollega- ja -alaisarviointien ja koko työyhteisön nyky- ja tavoitetoimintakulttuurikartoi-tusten lopputulosten hyödyntämistä.

Henkilöstöstä 22 prosentilla on perustutkintona yliopisto- tai korkeakoulututkinto, 78 prosentilla ammattikorkea-koulu- tai toisen asteen tutkinto. Naisista 12 prosentilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto ja 88 prosentilla ammattikorkeakoulu- tai toisen asteen tutkinto. Miehillä vastaavat luvut ovat 57 prosenttia ja 43 prosenttia.

Koko henkilöstön osaamiseen panostettiin tilikaudella Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen toteuttamalla räätälöidyllä jatkokoulutusohjelmalla (Hypo Premium), jolla varmistettiin ulkoisten ja sisäis-ten myyntitaitojen ja muuttuvan yrityskulttuurin omak-suminen organisaatiossa. Lisäksi tilikauden aikana rekrytoidut uudet henkilöt suorittivat mainitun Hypo Premium -koulutusohjelman lisäksi sisäisen Hypo Prime -koulutusohjelman. Tilikaudella asiakaspalvelussa ja myynnissä työskentelevistä henkilöistä suoritti uuden LKV-tutkinnon 2 henkilöä. LKV-tutkintoon valmistavan ns. KED-koulutusohjelman suoritti hyväksytysti puoles-taan 3 henkilöä. LKV-tutkinnon suorittaneiden koko-naismäärä kasvoi näin 12 henkilöön ja KED-koulutus-ohjelman suorittainen määrä puolestaan 17 henkilöön. Kaiken kaikkiaan koulutuspäiviä toteutettiin noin kolme työntekijää kohden. Koulutuskustannukset maksettiin täysin työantajan toimesta ja työajan aikana tapahtu-neesta koulutuksesta maksettiin täysi palkka ja työajan ulkopuoliselta koulutusajalta myönnettiin ylimääräistä vapaata koulutukseen osallistumisen motivoimiseksi.

Työhyvinvointiin panostettiin merkittävästi toteuttamalla työnantajan aloitteesta koko henkilöstöä koskeva työuu-pumusseulonta keväällä 2007 ja tarjoamalla siihen liit-tyen halukkaille mahdollisuus käyttää työterveyshuollon

osana myös työpsykologin erityispalveluita. Lisäksi koko henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus henkilökohtaiseen ns. laajaan fyysisen kunnon kuntokartoitukseen sekä henkilökohtaisen kunto-ohjelman laatimiseen terveyden-huollon ammattilaisen opastuksessa.

Koko henkilöstölle, työsuhteen laadusta riippumatta, on tarjolla pakollisen työterveyshuollon lisäksi merkittävä määrä terveydenhuollon lisäpalveluita pitkäaikaisen yhteistyötahon Mehiläinen Oy:n tarjoamana. Tämän lisäksi henkilöstön käytettävissä on tehtävästä ja työsuhteen laadusta riippumatta liikuntasetelit ja lomanviettopaikat.

Lisäksi tilikauden aikana tehtiin Uudenmaan työsuojelu-piirin toimesta koko konsernia koskeva pankki-, rahoi-tus- ja vakuutusalalle suuntautunut viranomaisaloitteel-linen työsuojelutarkastus. Tarkastuksen päätavoitteina oli työhyvinvoinnin edistäminen ja tuki- ja liikuntaelin-sairauksien ehkäisy. Tarkastus toteutettiin ns. Halmeri-menetelmän avulla. Touko-kesäkuun aikana toteute-tussa tarkastuksessa havaitut korjaamistoimenpiteet koskivat lähinnä työsuojeluun liittyvän lainsäädännön sisäistä viestintää esimiehille ja kokonaispalkkaisten toi-mihenkilöiden työajanseurantaa. Uudenmaan työsuoje-lupiirin kanssa sovitut toimenpiteet toteutettiin sovitulla tavalla syyskuun 2007 loppuun mennessä.

Hypoteekkiyhdistyksen henkilökunnan pakollinen elä-keturva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolasta otetulla vakuutuksella. Lisäeduista huolehtii toimintapiiriltään suljettu Suomen Hypoteekkiyhdistyk-sen Eläkesäätiö, jossa ei ole vastuuvajausta. Lisäetujen piirissä on henkilöstön kokonaismäärästä 9 henkilöä toimitusjohtaja mukaan luettuna.

Henkilöstön osaamisen, johtamisen ja työyhteisön toiminnan kehittämisen seuraavat laajemmat haasteet liittyvät asiakaspalvelun ja myynnin tiimityöyhteisöpro-jektin ohjaamiseen ja tukemiseen sekä hallintotehtävissä toimivien henkilöiden verkostoitumismahdollisuuksien kasvattamiseen. Lisäksi seuraamme eläkelainsää-dännön kehittymistä ja sen suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä henkilöstön edelleen kannustamiseksi ja sitouttamiseksi.

Helsingissä helmikuun 29. päivänä 2008

Hallitus

18

Konsernin tuloslaskelma 1.1.2007–31.12.2007

1 000 € Liitetieto 2007 2006

Korkotuotot 1 22 695,7 16 730,8

Korkokulut 1 –20 059,0 –13 874,4

KORKOKATE 2 636,7 2 856,4

Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2 132,6 107,8

Palkkiotuotot 3 945,3 876,5

Palkkiokulut 3 –20,9 –3,2

Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 4 6 291,4 550,7

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 5 3 911,9 4 356,3

Hallintokulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot –2 290,0 –1 744,9

Henkilösivukulut

Eläkekulut 150,5 114,7

Muut henkilösivukulut –119,3 –98,3

Muut hallintokulut –1 587,2 –1 535,7

Hallintokulut yhteensä –3 846,0 –3 264,2

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista jaaineettomista hyödykkeistä 7

–262,3

–398,3

Liiketoiminnan muut kulut 6 –284,7 –273,9

Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 8 –3,5 19,1

LIIKEVOITTO 9 500,5 4 827,3

Tuloverot 9 –2 294,4 –874,9

VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 7 206,1 3 952,3

TILIKAUDEN VOITTO 7 206,1 3 952,3

19

Tilin

päät

ös 2

007

Konsernin tase 31.12.2007

1 000 € Liitetieto 2007 2006VASTAAVAAKäteiset varat 11, 12, 30 1 264,4 320,2Saamiset luottolaitoksilta

Vaadittaessa maksettavat 12, 13, 28, 30 6 310,7 2 552,0Muut 12, 13, 28, 30 3 000,0 22 550,0

9 310,7 25 102,0Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 14, 28, 30 486 667,6 461 241,8Saamistodistukset

Julkisyhteisöiltä 15, 28, 30 2 194,5 4 905,6Muilta 15, 28, 30 6 971,8 6 477,7

9 166,3 11 383,3Osakkeet ja osuudet 16, 30 5 611,1 13 241,2Johdannaissopimukset 17, 30 7 728,7 9 248,0Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 18, 20 310,9 197,1Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 19, 20, 44 52 954,0 49 455,5Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 086,6 1 530,8Muut aineelliset hyödykkeet 19, 20, 44 392,8 374,2

54 433,3 51 360,5Muut varat 21, 33 9 491,4 7 685,2Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 22 2 539,7 3 079,1Laskennalliset verosaamiset 23 7,1 10,8VASTAAVAA YHTEENSÄ 586 531,2 582 869,2

VASTATTAVAAVIERAS PÄÄOMAVelat luottolaitoksille

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 28, 30 120 107,5 165 129,3Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

Talletukset Vaadittaessa maksettavat 28, 30 20 802,0 17 289,3Muut 28, 30 13 280,8 6 435,5

34 082,8 23 724,8Muut velat

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 28, 30 65 325,9 70 080,8Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 24, 28, 30 209 113,5 218 066,7Muut 24, 28, 30 55 577,8 7 306,9

264 691,3 225 373,6Johdannaissopimukset 30 6 088,2 8 673,7Muut velat

Muut velat 25 3 474,7 2 330,1Siirtovelat ja saadut ennakot 26 9 059,2 7 811,4Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

Muut 27, 28, 30 1 700,0 1 700,0Laskennalliset verovelat 23 8 958,3 9 495,5OMA PÄÄOMA Peruspääoma 32, 45 5 000,0 5 000,0Uudelleenarvostusrahasto 45 6 261,7 6 445,4Muut sidotut rahastot

Vararahasto 45 22 466,3 22 366,3Käyvän arvon rahasto

Rahavirran suojauksesta 45 1 214,0 424,9Käypään arvoon arvostamisesta 45 22,7 3 519,5

Vapaat rahastotMuut rahastot 45 12 900,0 11 300,0

Edellisten tilikausien voitto 45 17 972,5 15 541,4Tilikauden voitto 45 7 206,1 3 952,3

73 043,4 68 550,0VASTATTAVAA YHTEENSÄ 586 531,2 582 869,2

20

1 000 €Perus-

pääomaUudelleen-

arv.rah. VararahastoKäyvän

arvon rah.Muut

rahastot Voittovarat Yhteensä

Oma pääoma 31.12.2005 5 000,0 6 944,3 22 266,3 2 868,5 9 000,0 12 424,0 58 503,2

IFRS-oikaisut 1.1.2006 –593,8 5 303,7 4 709,9

IFRS-avaava tase 1.1.2006 5 000,0 6 944,3 22 266,3 2 274,8 9 000,0 17 727,6 63 213,1

Rahavirran suojaukset

Omaan pääomaan kirjattu määrä 600,0 600,0

Tuloslaskelmaan siirretty määrä 715,1 715,1

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Käyvän arvon muutos 1 430,4 1 430,4

Tuloslaskelmaan siirretty määrä –550,7 –550,7

Kiinteistösijoitukset –674,2 674,2 0,0

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämiseksi 100,0 2 300,0 –2 405,0 –5,0

Oman pääoman kirjauksiin liittyvät laskennalliset verot 175,3 –525,1 –455,4 –805,2

Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot yhteensä –498,9 100,0 1 669,7 2 300,0 –2 186,2 1 384,6

Tilikauden voitto 3 952,3 3 952,3

Tuotot ja kulut yhteensä –498,9 100,0 1 669,7 2 300,0 1 766,1 5 336,9

Oma pääoma 31.12.2006 5 000,0 6 445,4 22 366,3 3 944,4 11 300,0 19 493,8 68 550,0

Oma pääoma 1.1.2007 5 000,0 6 445,4 22 366,3 3 944,4 11 300,0 19 493,8 68 550,0

Rahavirran suojaukset

Omaan pääomaan kirjattu määrä 1 095,4 1 095,4

Tuloslaskelmaan siirretty määrä –29,2 –29,2

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Käyvän arvon muutos 1 566,1 1 566,1

Tuloslaskelmaan siirretty määrä –6 291,4 –6 291,4

Kiinteistösijoitukset –248,3 248,3 0,0

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämiseksi 100,0 1 600,0 –1 705,0 –5,0

Oman pääoman kirjauksiin liittyvät laskennalliset verot 64,6 951,4 –64,6 951,4

Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot yhteensä –183,7 100,0 –2 707,7 1 600,0 –1 521,3 –2 712,7

Tilikauden voitto 7 206,1 7 206,1

Tuotot ja kulut yhteensä –183,7 100,0 –2 707,7 1 600,0 5 684,9 4 493,4

Oma pääoma 31.12.2007 5 000,0 6 261,7 22 466,3 1 236,7 12 900,0 25 178,6 73 043,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.1.2007–31.12.2007

21

Tilin

päät

ös 2

007

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.2007–31.12.20071 000 € 2007 2006

Liiketoiminnan rahavirta

Saadut korot 22 782,5 16 002,6

Maksetut korot –19 903,7 –11 102,4

Palkkiotuotot 931,0 911,4

Palkkiokulut –20,9 –3,2

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 943,2 5 062,1

Hallintokulut –3 457,2 –3 705,7

Liiketoiminnan muut kulut –284,7 –273,9

Luotto- ja takaustappiot –3,5 19,1

Tuloverot –978,3 –695,8

Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä 3 008,4 6 214,2

Liiketoiminnan varojen lis. (-) / väh. (+)

Saamiset asiakkailta (antolainaus) –25 295,7 –52 039,0

Sijoituskiinteistöt –4 714,2 –6 953,3

Liiketoiminnan varojen lis. (-) / väh. (+) yhteensä –30 009,9 –58 992,4

Liiketoiminnan velkojen lis. (+) / väh. (-)

Velat yleisölle ja julkisyhteisölle (talletukset) 10 358,0 12 198,4

Liiketoiminnan velkojen lis. (+) / väh. (-) yhteensä 10 358,0 12 198,4

LIIKETOIMINNASTA KERTYNEET NETTORAHAVIRRAT –16 643,5 –40 579,8

Investointien rahavirrat

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta 49,5 –434,4

Osakesijoitusten lis. (-) / väh. (+) 2 066,2 513,9

Saadut osingot 132,6 107,8

Osakesijoitusten nettotuotot 6 291,4 550,7

INVESTOINNEISTA KERTYNEET NETTORAHAVIRRAT 8 539,7 738,0

Rahoituksen rahavirrat

Pankkilainat, uudet nostot 17 060,9

Pankkilainat, takaisinmaksut –62 082,7 –13 746,1

Muiden velkojen lis. (+) / väh. (-) –4 094,8 14 890,7

Joukkovelkakirjalainat, uudet liikkeeseenlaskut 77 986,6

Joukkovelkakirjalainat, takaisinmaksut –8 953,2 –27,2

Sijoitustodistukset, uudet liikkeeseenlaskut 66 799,9 92 153,9

Sijoitustodistukset, takaisinmaksut –18 529,0 –96 031,7

Velat, joilla huonompi etuoikeus, lis. (+) / väh. (-)

RAHOITUKSESTA KERTYNEET NETTORAHAVIRRAT –9 798,9 75 226,2

RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS –17 902,7 35 384,5

Rahavarat tilikauden alussa 43 116,0 7 731,5

Rahavarat tilikauden lopussa 25 213,3 43 116,0

RAHAVAROJEN MUUTOS –17 902,7 35 384,5

22

YleistäSuomen Hypoteekkiyhdistys on itsenäinen asuntorahoi-tukseen ja asumiseen erikoistunut luottolaitos, jonka jäseniä ovat lainanottajat. Suomen Hypoteekkiyhdistyk-sen erityistarkoituksena on etupäässä pitkäaikaisina lainoina hankituista varoista myöntää pitkäaikaisia lainoja pääasiassa joko kiinnitysvakuutta tai muuta tur-vaavaa vakuutta vastaan yksityishenkilöille ja yhteisöille pääasiassa asuntotarkoitukseen. Talletuspankkitoimin-taa harjoittava tytärpankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy tarjoaa konsernin asiakaskunnalle talletusten ja Visa-korttien lisäksi myös kiinteistösektorin uudisra-kennuskohteiden rs-palveluja. Konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan euromääräistä. Rahoitustar-kastus valvoo viranomaisena Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa.

Suomen Hypoteekiyhdistyksen konserni (jäljempänä Hypo-konserni) laaditaan kansainvälisten IFRS-tilin-päätösstandardien ja SIC- ja IFRIC-tulkintojen mukai-sesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla viitataan niihin standardeihin ja tulkintoihin, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti.

Hypo-konserni on siirtynyt raportoimaan IFRS-standar-dien mukaan vuoden 2007 alusta. IFRS-siirtymätiedote julkaistiin 12.6.2007 ja siinä selostettiin IFRS-siirtymän vaikutukset. Vuoden 2006 luvut on vastaavasti muutettu vertailukelpoiseksi.

Konsernitilinpäätös sisältää konsernin ja emon tuloslas-kelman, taseen ja liitetiedot, sekä konsernin rahoi-tuslaskelman ja laskelman konsernin oman pääoman muutoksista. Lisäksi tilinpäätökseen on liitetty toiminta-kertomus.

Vakavaraisuutta koskevat tiedot on laadittu ja esitetty Rahoitustarkastuksen standardin 4.5 mukaisesti. Tiedot on sisällytetty osittain toimintakertomukseen ja osittain tilinpäätöksen liitetietoihin.

KonserniKonsernitilinpäätös sisältää Suomen Hypoteekkiyhdis-tyksen (jäljempänä Hypo) ja sen kokonaan omistaman Suomen AsuntoHypoPankki Oy:n (jäljempänä Asunto-HypoPankki) sekä konsernin 61,9 prosenttisesti omis-taman Bostadsaktiebolaget Taoksen (jäljempänä Taos). AsuntoHypoPankin ja Taoksen tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmää käyttäen. Erillistilinpäätöksiin sisältyneet keskinäiset liiketapahtumat on eliminoitu.

Asunto Oy Mäkipellontie 4 (konsernin omistus 60%) ja Asunto Oy Vanhaväylä 17 (konsernin omistus 50,7%) sekä osakkuusyhtiöinä olevat asunto-osakeyhtiöt on käsitelty muiden kiinteistösijoitusten tavoin ja esitetään aineelli-

sissa hyödykkeissä. Näiden yhtiöiden vaikutus konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäi-nen. Kiinteistösijoitusten laskentaperiaatteet on käsitelty jäljempänä.

RahoitusinstrumentitRahoitusvaratSaamiset luottolaitoksilta, yleisöltä ja julkisyhteisöltä on luokiteltu ryhmään lainat ja muut saamiset ja ne on arvostettu alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jak-sotettuun hankintamenoon. Yhtiö arvioi vähintään puoli-vuosittain, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että yksittäisen saamisen tai saamisryhmän arvo olisi alentu-nut. Mikäli saatavissa oleva määrä, joka perustuu arvioon tulevista kassavirroista, arvioidaan olevan pienempi kuin kirjanpitoarvo, tehdään saamisesta arvonalentumiskir-jaus. Saamisten arvonalentumistappiot sekä mahdolliset kirjattujen arvonalentumistappioiden palautukset esite-tään tuloslaskelman kohdassa Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista.

Saamistodistukset sekä osake- ja rahastosijoitukset (pl. tytäryhtiöosakkeet) on luokiteltu ryhmään myytä-vissä olevat rahoitusvarat ja ne on arvostettu käypään arvoonsa. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset on laskennallisella verovelalla oikaistuna kirjattu omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Myynnin yhteydessä käyvän arvon rahastoon kirjattu arvostusero tuloutuu tuloslaskelmaan. Sellaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit, joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua markkinahintaa ja joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, on arvostettu hankinta-menoon. Yhtiö arvioi vähintään puolivuosittain, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo olisi alentunut. Mikäli sijoituksen arvon alentuminen alle hankintamenon on luonteeltaan merkittävä ja pitkäaikai-nen, tehdään sijoituksesta tulosvaikutteinen arvonalen-tumiskirjaus. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien perusteella saadut osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Saamistodistusten ja osakkeiden ostot ja myynnit kirja-taan taseeseen tai taseesta pois kaupantekopäivälle.

RahavaratRahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat käteisistä varoista, saamisista luottolaitoksilta, saamis-todistuksilta sekä osakkeiden ja osuuksien ryhmässä esitetyistä korkorahasto-osuuksista.

RahoitusvelatKonsernin velat on luokiteltu ryhmään muut velat ja ne on arvostettu alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Jos velan pääomana on maksettu tai saatu enemmän tai vähemmän kuin sen nimellisarvo, on velka merkitty määrään, joka

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

23

Tilin

päät

ös 2

007

velasta on saatu. Nimellisarvon ja alun perin taseeseen merkityn määrän erotus jaksotetaan efektiivisen kor-kokannan menetelmällä lainan juoksuajalle tilikauden kuluksi tai kulun vähennykseksi ja merkitään velan kir-janpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Vastaavasti velan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiomenot on jaksotettu velan juoksuajalle efektiivisen korkokannan menetelmällä.

Hypon liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, joi-den tuotto sijoittajille on sidottu tiettyjen osakeindeksien arvon kehitykseen, sisältävät ns. kytkettyjä johdannaisia (asetettuja osakeindeksioptiota). Vastaavasti Hypo on suojannut oman positionsa erillisillä johdannaisso-pimuksilla, mikä johtaa siihen, että järjestely koko-naisuudessaan vastaa tavallista vaihtuvakorkoista tai kiinteäkorkoista velkaa. Nämä velkoihin liittyvät kytketyt johdannaiset ja niitä vastaavat erilliset optiosopimukset on markkina-arvostettu ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Taseessa ne esitetään vastaavaa ja vastattavaa puolella erässä Johdannaissopimukset.

Velat kirjataan taseeseen tai taseesta pois selvityspäi-välle.

RahoitusjohdannaisetMuihin kuin edellä kuvattuihin johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan tavoit-teena on, että suojauskohteiden ja suojausinstrument-tien rahavirtojen tulosvaikutukset kohdistetaan ajallisesti samalle laskentaperiodille. Hypon soveltama suojauslas-kentamalli on rahavirtojen suojaus. Suojausinstrumentit ovat korkojohdannaisia, joilla muutetaan suojauskohteen vaihtuvat kassavirrat kiinteäkorkoisiksi kassavirroiksi. Suojauskohteiksi määritellään vaihtuvakorkoisten velko-jen vastaiset koronmaksut.

Suojaussuhteen tehokkuuden todentaminen tapahtuu kaksivaiheisesti. Suojausta aloitettaessa ja sen voimassa ollessa suojauksen oletetaan olevan riittävän tehokas tekopäivänään sekä tulevaisuudessa, mikäli suojattavan velan tai samankaltaisten velkojen ryhmän ja suojaus-instrumentin tai samankaltaisten suojausinstrumenttien ryhmän pääomat, eräpäivät, uudelleenhinnoittelupäivät, korkojaksot sekä sopimusten viitekorot ovat täysin tai hyvin lähellä toisiaan vastaavia. Tehokkuuden jälki-käteistodentamisessa, joka tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa, todennetaan suojaussuhteessa olevien suojausinstrumenttien tai niiden ryhmän ja suojattavien velkojen tai niiden samankaltaisen ryhmän tehokkuuden tuloksen olevan 80 ja 125 prosentin välillä. Suojaus-instrumentin tai niiden ryhmän voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli suojaus osoit-tautuu esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen vuoksi tehottomaksi, lopetetaan kyseisen suojaussuhteen suojauslaskenta.

Johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon. Käyvät arvot kirjataan taseeseen saamisiksi ja veloiksi ja vastaerät laskennallisella verolla oikaistuina oman pääoman käyvän arvon rahastoon, jolloin niiden reali-soitumattomista käyvän arvon muutoksista ei aiheudu tulosvaikutusta. Koronvaihtosopimusten perusteella saatava ja maksettava korkotuotto ja -kulu on kirjattu nettomääräisenä korkokuluihin ja siirtyvät korot on sisäl-lytetty siirtosaamisiin ja –velkoihin. Koronvaihtosopimus-ten odotettujen kassavirtojen ajoittuminen on ilmoitettu osana liitetietoa ”Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja maturiteettijakauma”.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon laskennassa noudatetut periaatteetOsakesijoitusten käypä arvo perustuu tarkasteluhetken Helsingin Arvopaperipörssin julkiseen ostonoteerauk-seen. Rahastosijoitusten käypä arvo perustuu rahastoyh-tiön vahvistamaan arvoon.

Johdannaissopimusten, joista valtaosa koostuu perintei-sistä koronvaihtosopimuksista, sekä kiinteäkorkoisten velka- ja saatavaerien käypä arvo on laskettu diskonttaa-malla tulevat kassavirrat nykyhetkeen markkinakoroilla. Markkinakorkoihin, joina on käytetty euribor- ja swap-korkoja, on lisätty vastapuolen luottoriskin mukainen riskilisä eli marginaali. Optiosopimusten markkina-arvostuksessa on käytetty yleisesti käytössä olevia option arvostusmalleja, joiden syöttötiedot (esim. osakein-deksien arvot ja volatiliteetit) perustuvat markkinoilta saataviin arvoihin. Käytännössä markkina-arvot saadaan emissiot järjestäneiltä pankeilta.

Vaihtuvakorkoisten ja lyhytaikaisten (maturiteetti alle vuosi) tase-erien kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Aineettomat hyödykkeetAineettomiin hyödykkeisiin kirjatut menot koostuvat sekä valmiista että keskeneräisistä it-hankkeista. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn han-kintamenoon. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen ja korkeintaan seitsemän vuotta. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytöönotettavaksi ja poistomenetelmänä käytetään tasapoistoa. Tuloslaskel-massa poistot esitetään erässä Poistot ja arvonalentumi-set aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä.

Aineelliset hyödykkeetKiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitukset on jaettu taseessa sijoituskiin-teistöihin ja muihin kiinteistöihin. Sijoituskiinteistöt koostuvat pääsääntöisesti asuntotonteiksi tarkoitetuista maa-alueista ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeista. Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet

24

käsittävät omassa käytössä olevan osuuden kiinteistöstä sekä sijoitukset rakenteilla oleviin asunto-osakeyhtöiden osakkeisiin. Näiden ryhmien väliset siirrot on esitetty liitetiedoissa.

Sekä sijoituskiinteistöt että muut kiinteistöt käsitellään hankintamenomallin mukaisesti. Asunto-osakeyhtiöiden omistukset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Raken-nuksista tehdään 25 vuoden tasapoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja lainkaan.

Joihinkin kiinteistösijoituksiin on aikaisemmissa FAS-tilinpäätöksissä tehty arvonkorotuksia. IFRS-siirtymä-hetkellä kiinteistöjen uutena oletushankintamenona on käytetty FAS-tilinpäätöksen arvoja IFRS 1.17 ja 1.18 kohtien sallimalla tavalla. Näin ollen konsernitilinpää-töksen uudelleenarvostusrahasto vastaa FAS- periaattein laadittujen erillisyhtiöiden arvonkorotusrahastoja.

Kiinteistösijoitusten mahdollista arvonalentumistar-vetta arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Mikäli omaisuuserä on merkitty taseeseen sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempaan arvoon, kirjataan siitä arvonalentumistappio.

Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot, vastike- ja muut kulut sekä poistot ja myyntivoitot esitetään sijoituskiinteistöjen nettotuotoissa ja omassa käytössä olevien kiinteistöjen kulut ja poistot liiketoiminnan muissa kuluissa.

Tonteista on tehty pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset Hypon ja asunto-osakeyhtiöiden välillä. Asunto-osake-yhtiöllä on mahdollisuus lunastaa kunkin huoneiston tonttiosuus kerran vuodessa omaksi. Lunastushinta on tontin hankintahinta lisättynä elinkustannusten nousulla.

Osa huoneistokaupoista on toteutettu Hypon ns. osaomistuskonseptin mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Hypo ja Hypon asiakas (yksityishen-kilö) omistavat asunnon yhdessä. Asiakas maksaa Hypon omistamalle osuudelle vuokraa. Osakassopimuksen mukaisesti asiakkaalla on oikeus neljän vuoden päästä joko lunastaa asunto kokonaan itselleen tai myydä oma osuutensa Hypolle. Lunastushinta on yleensä alkuperäi-nen hankintahinta vähennettynä asunnon kulumisella. Liitetiedoissa esitetetään summa, joka kuvastaa Hypon lunastusten toteuttamiseen käytettävää rahamäärää, mikäli jokainen osaomistaja haluaisi myydä oman osuu-tensa Hypolle. Mikäli sopimus täyttää ns. tappiollisen sopimuksen ehdot eli mikäli on todennäköistä että Hypo joutuu ostamaan osakkeet ja näistä syntyy tappiota, sopi-muksesta kirjataan IAS 37:n mukainen varaus.

Kiinteistösijoitusten käyvät arvot on ilmoitettu taseen lii-tetiedoissa. Asuinhuoneistojen käyvät arvot on valtaosin laskettu perustuen Tilastokeskuksen vuoden viimeisellä neljänneksellä julkaisemiin alueittain ja huoneistotyy-peittäin ryhmiteltyihin toteutuneisiin kauppoihin perus-tuviin hintatilastoihin. Mikäli huoneiston hankinnasta on kulunut korkeintaan vuosi, oletetaan käyvän arvon vastaavan hankintahintaa. Tonttien käypänä arvona on käytetty elinkustannusindeksin nousulla korjattua han-kintamenoa, mikä vastaa niiden lunastushintaa.

Muut aineelliset hyödykkeetMuut aineelliset hyödykkeet sisältävät koneet ja kaluston sekä taideteokset ja ne käsitellään hankintamenomallin mukaisesti. Koneet ja kalusto kirjataan systemaattisesti kuluksi hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana ja poistomenetelmänä käytetään menojäännöspoistoa. Käytetyt poistoprosentit ovat joko 25 tai 10. Taideteok-sista ei tehdä systemaattisesti poistoja.

Vapaaehtoiset eläke-etuudetHypon työntekijöiden pakollinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksella ja vapaaehtoinen lisäeläketurva Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiössä (sul-jettu vuonna 1991). Eläkesäätiöjärjestely luokitellaan etuuspohjaiseksi. Eläkesäätiön varat on konsernitilin-päätöksessä arvostettu käypään arvoon ja velvoitteet nykyarvoon tarkasteluhetken laskentaolettamien perus-teella. IFRS-siirtymähetkellä 1.1.2006 kaikki kerty-neet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin siirtymähetken taseeseen IFRS 1.20 sallimalla tavalla. Siirtymähetken varojen ja velvoitteiden erotus esitetään ”Muissa varoissa” ja edellisten tilikausien voittovaroissa vähennettynä laskennallisella verovelalla. Siirtymähet-ken jälkeen eläkesäätiön aktuaarilaskelmiin perustuva vaikutus esitetään oikaisemalla tuloslaskelman erää ”Eläkekulut” ja vastaavasti taseen ”Muita varoja”.

Uudet standardit ja tulkinnatKonserni on vuonna 2007 ottanut käyttöön seuraavat standardit ja tulkinnat:”IFRS 7, Rahoitusinstrumentit” ja ”IAS 1, Tilinpäätök-sen esittäminen”, jossa on muutos koskien pääomien esittämistä. Tämän standardin ja muutoksen käyttöön-ottoon liittyen on lisätty rahoitusinstrumentteihin ja pääomien laatuun liittyviä liitetietoja. Näiden standardien ja tulkintojen käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin tulokseen tai taseeseen.

Konserni ei ole soveltanut seuraavia julkistettuja IFRS/IAS –standardeja ja tulkintoja, joiden noudattaminen ei vielä ole pakollista: IFRS 8 Operating Segments, IFRIC 8 Scope of IFRS 2, IFRIC 11 – IFRS 2 Group and Treasury

25

Tilin

päät

ös 2

007

Share Transactions, IFRIC 12 Service Concession Arran-gements, IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes, IFRIC 14, IAS 19 The Limit on a Defi ned Benefi t Asset, Mini-mum Funding Requirements and their Interaction. Näi-den standardien ja tulkintojen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tulokseen tai taseeseen.

Verot Tilivuoden verotTilivuoden verot sisältävät tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan verokulun sekä aikaisempien tilikausien verotettavaan tuloon perustuvat tilikaudella kirjatut oikaisut.

Laskennalliset verosaatavat ja –velatEläkesäätiön ylikate, myytävissä olevien sijoitusten ja koronvaihtosopimusten arvostuksesta syntynyt käyvän arvon rahasto sekä kiinteistösijoitusten FAS-tilinpäätök-sessä tehdyistä arvonkorotuksista syntynyt uudelleen-

Konsernin siirtyminen IFRS-raportointiin ja siirtymän vaikutukset

arvostusrahasto on käsitelty taseessa laskennallisilla veroilla oikaistuin arvoin ja vastaerät on kirjattu taseen laskennallisiin verosaamisiin ja verovelkoihin.

TuloutusperiaatteetPalkkiotuotot ovat pääsääntöisesti luonteeltaan sellaisia, jotka ansaitaan, kun palvelu tai jokin erillinen toimenpide on suoritettu, jolloin ne on tuloutettu kertaluonteisesti. Palkkiotuottojen ryhmässä tuloutetaan myös vuoden aikana saadut liittymismaksut. Sellaiset olennaiset palkkiotuotot ja -kulut, joiden katsotaan olevan kiinteä osa rahoitusintrumentin efektiivistä korkoa jaksotetaan korkotuottoihin tai kuluihin osana instrumentin efektii-vistä korkoa.

SegmenttiraportointiHypon johto on kattavan tarkastelun perusteella päätynyt ratkaisuun, että Hypolla on vain yksi varsinainen seg-mentti – vähittäispankkitoiminta.

Yleistä IFRS-siirtymisestäSuomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin tilinpäätös on laadittu 31.12.2006 asti luottolaitoslain, valtiovarainmi-nisteriön asetuksen ja Rahoitustarkastuksen Tilinpäätös- ja toimintakertomusstandardin 3.1 mukaisesti. Näiden säädösten perusteella Hypo-konserni on jo vuoden 1.1.2005 alusta tehnyt IFRS-tilinpäätöksen edellyttämiä oikaisukirjauksia. Esimerkiksi ”Myytävissä olevat” osa-kesijoitukset on arvostettu käypään arvoonsa jo vuoden 2005 tilinpäätöksessä.

Varsinaiseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön Hypo siirtyi vuoden 2007 alusta ja ensimmäinen varsinainen IFRS-standardien ja tulkintojen mukaisesti laadittu tilinpäätös on tilikautta 1.1. – 31.12.07 koskeva tilinpäätös. Vuoden 2007 osavuosikatsaus laadittiin uusien periaatteiden mukaisesti.

Seuraavissa kappaleissa on kerrottu IFRS-siirtymi-sen vaikutuksista Hypon taloudelliseen informaatioon vuodelta 2006. Informaatio perustuu kesäkuussa 2007 voimassa olleisiin IFRS-standardeihin.

IFRS-siirtymän olennaiset vaikutuksetIFRS-siirtymän olennaisimmat vaikutukset liittyvät seu-raaviin eriin ja standardeihin: Suomen Hypoteekkiyhdis-tyksen Eläkesäätiön varojen ja eläkevastuiden välinen ero

(ylikate) ja huomioiminen Hypo-konsernin tilinpäätök-sessä (IAS 19), Koronvaihtosopimusten arvostus käypään arvoon ja kirjaaminen taseeseen (IAS 39) ja kotimaisen tilinpäätöskäytännön mukaiseen eli FAS-tilinpäätökseen sisältyneiden sijoituskiinteistöjen myynnin yhteydessä tuloutuneiden arvonkorotusten oikaiseminen pois vuoden 2006 tuloksesta. (IFRS 1, IAS 40).

Eläkesäätiön ylikatteen huomioiminen Hypon tilinpää-töksessä kasvattaa Hypon omaa pääomaa. Rahoitustar-kastuksen omien varojen tulkintaohjeiden mukaisesti IAS 19:n mukainen eläkevastuun ylikate jätetään kuitenkin huomioimatta omissa varoissa ja riskipainotetuissa saamisissa, joten kirjauksilla ei ole vaikutusta vaka-varaisuuteen. Vaihtuvakorkoisiin rahoituseriin liittyviin koronvaihtosopimuksiin on sekä FAS että IFRS-tilinpää-töksessä sovellettu suojauslaskentaa. Koronvaihtosopi-musten nimellispääoma esitettiin FAS-tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisissa erissä ja markkina-arvot esitettiin ainoastaan taseen liitetiedoissa. IFRS-tilinpäätöksessä koronvaihtosopimuksiin sovellettu suojauslaskentamalli on rahavirtojen suojaus ja sopimusten käyvät arvot kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon, jolloin niiden käyvän arvon muutoksista ei aiheudu tulosvaiku-tusta. Koronvaihtosopimusten käsittelyn muutoksella ei ole vaikutusta vakavaraisuuslaskentaan.

26

FAS-tilinpäätöksen vuoden 2006 tulokseen sisältynei-den myynnin yhteydessä tuloutuneiden arvonkorotusten oikaiseminen vaikutti vuoden 2006 IFRS-tulokseen, mutta konsernin omaan pääomaan ja vakavaraisuuteen kirjauksella ei ollut vaikutusta.

IFRS-siirtymän vaikutukset lukuinaSeuraavissa taulukoissa esitetään siirtymän vaikutuk-set konsernin omaan pääomaan, vakavaraisuuteen, tulokseen ja keskeisiin tunnuslukuihin. Luvut on esitetty tuhansina euroina.

Laskelma Hypo-konsernin oman pääoman muutoksista

1.1.2006 30.6.2006 31.12.2006

Oma pääoma FAS:n mukaisesti 58 503 60 309 62 497

IFRS-siirtymän vaikutukset

IAS 39 Rahoitusinstrumentit –594 –81 425

IAS 19 Työsuhde-etuudet 5 304 5 466 5 628

IFRS oikaisut yhteensä 4 710 5 385 6 053

Oma pääoma IFRS:n mukaisesti 63 213 65 694 68 550

Vakavaraisuuslaskennan mukaiset omat varat

Omat varat FAS:in mukaisesti 59 740 61 705 64 000

Omat varat IFRS:n mukaisesti 59 740 61 705 64 000

Laskelma Hypo-konsernin tilikauden tuloksen muutoksista1.1.2006–30.6.2006

1.7.2006–31.12.2006

1.1.2006–31.12.2006

Tilikauden tulos FAS:n mukaisesti 1 914 1 934 3 848

IAS 18 Tuotot 158 120 278

IAS 19 Työsuhde-etuudet 162 162 324

IAS 40 Sijoituskiinteistöt –222 –277 –499

IFRS oikaisut yhteensä 99 5 104

Tilikauden tulos IFRS:n mukaisesti 2 013 1 940 3 952

IFRS siirtymän vaikutukset Hypo-konsernin keskeisiin tunnuslukuihinFAS

30.6.2006IFRS

30.6.2006FAS

31.12.2006IFRS

31.12.2006

Vakavaraisuus, % 18,7 18,7 18,2 18,2

Kulu-tuotto-suhde, % 46,4 43,1 47,9 45,0

27

Tilin

päät

ös 2

007

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin IFRS-siirtymisen seurauksenaJohdannaisetHypo käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskiltä suo-jautumiseen ja ne johdannaissopimukset, joihin sovel-letaan suojauslaskentaa, on arvostettu FAS-tilinpäätök-sessä luottolaitoslain sallimalla tavalla hankintamenoon, koska myös suojauksen kohteena olevat rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon. IFRS-tilinpäätöksessä koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoonsa ja niihin sovelletaan rahavirtojen suojauslaskentamallia. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuva oikaisukirjaus esitetään taseen vastaavissa erässä ”Johdannaissopi-mukset” ja negatiivinen oikaisukirjaus vastaavasti taseen vastattavissa. Näiden lukujen netto, oikaistuna lasken-nallisilla veroilla, esitetään omassa pääomassa erässä ”Käyvän arvon rahasto”. Laskennalliset verot esitetään taseen molemmin puolin joko ”Laskennallisissa verosaa-misissa” tai ”Laskennallisissa veroveloissa”

Hypon liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, joi-den tuotto sijoittajalle on sidottu tiettyjen osakeindeksien arvon kehitykseen sisältävät ns. kytkettyjä johdannaisia (asetettuja osakeindeksioptioita). Vastaavasti Hypo on suojannut oman positionsa erillisillä johdannaissopi-muksilla. Nämä velkoihin liittyvät kytketyt johdannaiset ja niitä vastaavat erilliset optiosopimukset on markkina-arvostettu ja kirjattu tulosvaikutteisesti jo FAS-tilinpää-töksessä, mistä johtuen niistä ei ollut tarpeen tehdä erillistä IFRS-oikaisukirjausta.

KiinteistösijoituksetSijoituskiinteistöt on käsitelty FAS-tilinpäätöksessä han-kintamenomallin mukaisesti ja vastaavaa arvostusmallia jatketaan myös IFRS-tilinpäätöksessä.

Joihinkin omassa käytössä oleviin ja sijoituskiinteistöihin on aikaisemmissa FAS-tilinpäätöksissä tehty arvonkoro-tuksia ja ne on esitetty FAS-tilinpäätöksessä arvonkoro-tusrahastossa vähennettynä laskennallisella verovelalla. IFRS-siirtymähetkellä kiinteistöjen uutena oletushan-kintamenona on käytetty FAS-tilinpäätöksen arvoja IFRS 1.17 ja 1.18 kohtien sallimalla tavalla. FAS-tilinpäätöksen vuoden 2006 tulos sisältää myynnin yhteydessä tuloutu-neita arvonkorotuksia, jotka on oikaistu pois tuloksesta IFRS-tilinpäätöksessä. Oikaisukirjaus esitetään ”Sijoitus-kiinteistöjen nettotuotoissa” ja edellisen tilikauden voitto-varoissa. IFRS-tilinpäätöksen uudelleenarvostusrahasto vastaa FAS-tilinpäätöksen arvonkorotusrahastoa.

Asunto-osakeyhtiöt on yhdistelty FAS-tilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti IAS 31:n edellyttämällä tavalla vuoden 2005 tilinpäätöksestä lähtien. Vastaavaa käytäntöä jatketaan IFRS-tilinpäätök-sessä.

Palkkiotuotot ja -kulutPalkkiotuottoihin tehty IFRS-oikaisukirjaus koskee lainan noston yhteydessä perittäviä lakisääteisiä liittymismak-suja, jotka on FAS-tilinpäätöksessä kirjattu vararahas-toon Suomen Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen edellyt-tämällä tavalla. IFRS-tilinpäätöksessä liittymismaksut kirjataan tuloksen kautta.

Muihin palkkiotuotto- tai kulukirjauksiin ei ole tehty IFRS-oikaisuja. Näistä yksittäin tarkasteltuna merkit-tävimpiä ovat joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlas-kuun liittyvät transaktiomenot, jotka on jaksotettu velan juoksuajalle efektiivisen korkokannan menetelmällä jo FAS-tilinpäätöksesä Rahoitustarkastuksen 3.1. standar-din edellyttämällä tavalla.

Vapaaehtoiset eläke-etuudetHypon työntekijöiden pakollinen eläketurva on järjes-tetty eläkevakuutuksella ja vapaaehtoinen lisäeläketurva Suomen Hypoteekkiyhdistyksen eläkesäätiössä (suljettu vuonna 1991). Eläkesäätiöjärjestely luokitellaan etuus-pohjaiseksi. Eläkesäätiön varat on arvostettu käypään arvoon ja velvoitteet nykyarvoon tarkasteluhetken lasken-taolettamien perusteella. IFRS-siirtymähetkellä 1.1.2006 kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin siirtymähetken taseseeseen IFRS 1.20 sallimalla tavalla. Siirtymähetken varojen ja velvoitteiden erotus esitetään ”Muissa varoissa” ja edellisten tilikausien voittovaroissa vähennettynä laskennallisella verovelalla. Siirtymähetken jälkeen eläkesäätiön aktuaarilaskelmiin perustuva vaikutus esitetään oikaisemalla tuloslaskelman erää ”Eläkekulut” ja vastaavasti taseen ”Muita varoja”.

SegmenttiraportointiHypon johto on kattavan tarkastelun perusteella päätynyt ratkaisuun, että Hypolla on vain yksi varsinainen seg-mentti – vähittäispankkitoiminta.

28

2007 2006

1 Korkotuottojen ja -kulujen erittely tase-erittäinJaksotettuun hankintahintaan arvostetut saamiset

Saamiset luottolaitoksilta 234,2 146,7

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 21 655,7 16 447,9

Yhteensä 21 889,9 16 594,6

Saamistodistukset 798,9 128,6

Muut korkotuotot 6,9 7,6

Korkotuotot yhteensä 22 695,7 16 730,8

Jaksotettuun hankintahintaan arvostetut velat

Velat luottolaitoksille –6 203,0 –5 576,6

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille –4 883,4 –2 477,2

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat –8 869,6 –5 052,5

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla –72,4 –52,7

Yhteensä –20 028,4 –13 159,0

Johdannaissopimukset –29,2 –715,1

Muut korkokulut –1,4 –0,3

Korkokulut yhteensä –20 059,0 –13 874,4

2 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksistaOsinkotuotot, myytävissä olevat sijoitukset 132,6 107,8

3 Palkkiotuotot ja -kulutLuotonannosta 497,1 581,7

Ottolainauksesta 0,6 2,5

Lainopillisista tehtävistä 89,5 49,2

Muusta toiminnasta 358,1 243,1

Palkkiotuotot yhteensä 945,3 876,5

Muut palkkiot –20,9 –3,2

Palkkiokulut yhteensä –20,9 –3,2

4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuototOsakkeiden ja rahasto-osuuksien myyntivoitot 6 291,4 550,7

5 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot

Vuokratuotot 3 226,8 3 156,8

Myyntivoitot (-tappiot) 1 559,9 1 964,5

Muut tuotot 0,9

Maksetut vastikkeet ja muut hoitokulut

Sijoituskiinteistöistä, jotka kerryttäneet vuokratuottoa kaudella –772,7 –719,3

Muut kulut –15,8 –12,8

Arvonalentumiset –10,5

Suunnitelman mukaiset poistot –76,6 –33,0

Yhteensä 3 911,9 4 356,3

6 Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut –25,3 –73,0

Omassa käytössä olevien kiinteistöjen kulut –28,8 –18,9

Muut kulut –230,7 –182,1

Yhteensä –284,7 –273,9

Tilinpäätöksen liitetiedot 1.1.2007–31.12.2007

KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

29

Tilin

päät

ös 2

007

2007 2006

7 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistäSuunnitelman mukaiset poistot –262,3 –398,3

8 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroistaSaamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot –39,9 –25,1

Vähennykset 36,4 44,2

Yhteensä –3,5 19,1

9 TuloverotTuloslaskelman verojen erittely

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verokulu –2 172,4 –935,2

Laskennallisten verojen muutos –145,4 61,3

Edellisten tilikausien verot 23,5 –1,1

Verot tuloslaskelmassa –2 294,4 –874,9

Verojen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja 9 500,5 4 827,3

Verovapaat tulot –262,7 –305,3

Vähennyskelvottomat kulut 6,2 7,3

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö –513,1 –92,5

8 730,9 4 436,8

Verot laskettuna 26%:in verokannalla –2 270,0 –1 153,6

Edellisten tilikausien verot 23,5 –1,1

Muut erät –47,8 279,7

Verot tuloslaskelmassa –2 294,4 –874,9

10 Liiketoiminta-alueita ja maantieteellisiä markkina-alueita koskevat tiedot

Hypo-konsernilla on ainoastaan yksi varsinainen segmentti, vähittäispankkitoiminta. Konsernin pääasialliset tuotot muodostuvat tuoteryhmittäin antolainauksesta, kiinteistöliiketoiminnasta ja osakesijoituksista. Antolainauksen (sisältäen myös ottolainauksen ja kiinteistöliiketoiminnan) katsotaan muodostavan yhden liiketoiminta-alueen asiakaskunnan ja Hypon tarjoamien tuotteiden (osaomistus, käänteinen asuntolaina ja -kauppa, tonttikonsepti) erityispiirteiden vuoksi. Konserni on luopunut sijoituksistaan pörssiosakkeisiin vuosien 2005 – 2007 aikana. Konsernin toimialue on Suomi.

2007

Tuottojen yhteismäärä Liikevoitto Varat yhteensä Velat yhteensä

Antolainaus ja kiinteistöliiketoiminta 7 773,1 3 388,1 586 422,7 513 487,8

Osakesijoitukset 6 073,8 6 073,8 108,5

Muu toiminta 71,0 38,6

13 917,9 9 500,5 586 531,2 513 487,8

2006

Tuottojen yhteismäärä Liikevoitto Varat yhteensä Velat yhteensä

Antolainaus ja kiinteistöliiketoiminta 8 027,1 4 132,8 582 869,2 514 319,2

Osakesijoitukset 658,5 658,5

Muu toiminta 62,1 36,0

8 747,7 4 827,3 582 869,2 514 319,2

30

2007 2006

11 Käteiset varatKassa 21,3 26,1

Vähimmäisvarantotalletus 1 243,2 294,1

Yhteensä 1 264,4 320,2

Vähimmäisvarantotalletus on keskuspankkiin tehty, varantopohjaan perustuva vaihtuvakorkoinen talletus, jonka käyttämisessä osana maksuvalmiutta on rajoitteita.

12 Rahavirtalaskelman mukaiset rahavaratKäteiset varat 1 264,4 320,2

Saamiset luottolaitoksilta 9 310,7 25 102,0

Saamistodistukset 9 166,3 11 383,3

Osakkeet ja osuudet, korkorahasto-osuudet 5 471,8 6 310,4

Yhteensä 25 213,3 43 116,0

13 Saamiset luottolaitoksilta (Lainat ja muut saamiset)Kotimaisilta luottolaitoksilta

Vaadittaessa maksettavat 6 310,7 2 552,0

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 3 000,0 22 550,0

Yhteensä 9 310,7 25 102,0

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta koostuvat pankkitilien saldoista sekä maturiteetiltaan enintään yhden pankkipäivän mittaisista talletuksista. Muut kuin vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta ovat lyhytaikaisia, jäljellä olevalta maturiteetiltaan enintään 3 kk:n mittaisia määräaikaistalletuksia.

14 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (Lainat ja muut saamiset)Yritykset ja asuntoyhteisöt 134 956,1 131 886,2

Kotitaloudet 348 997,5 326 626,6

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 714,0 2 729,0

Yhteensä 486 667,6 461 241,8

Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla 877,9 880,2

Saamisista tilikaudelle kirjatut arvonalentumistappiot

Arvonalentumistappiot vuoden alussa 153,7 152,3

Tilikaudella kirjatut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot 39,9 25,1

Tilikaudella peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot –38,1 –23,7

Arvonalentumistappiot vuoden lopussa 155,5 153,7

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä koostuvat pitkäaikaisesta luotonannosta eri vastapuolille. Ryhmäkohtaisia arvonalentumiskirjauksia ei ole tehty.

15 Saamistodistukset (Myytävissä olevat rahoitusvarat)

2007 2006

Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä

Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä

Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Myytävissä olevat

Kuntatodistukset 2 194,5 2 194,5 4 905,6 4 905,6

Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Myytävissä olevat

Sijoitustodistukset 6 971,8 6 971,8 6 477,7 6 477,7

Saamistodistukset yhteensä 0,0 9 166,3 9 166,3 11 383,3 11 383,3

Saamistodistukset ovat jäljellä olevalta maturiteetiltaan enintään 3 kk:n mittaisia sijoituksia useisiin eri luottovastapuoliin.

KONSERNIN TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2007

31

Tilin

päät

ös 2

007

17 Johdannaissopimukset

Kirjanpitoarvo

Vastaavaa Vastattavaa

Suojaavat johdannaiset

Koronvaihtosopimukset, rahavirtojen suojauslaskentamalli, käypä arvo 1 657,7 17,2

Koronvaihtosopimukset, indeksisidonnaiset, käypä arvo 6 071,0 0,0

Jvk-lainojen kytketyt johdannaiset (suojauksen kohde), käypä arvo 6 071,0

7 728,7 6 088,2

Koronvaihtosopimukset, rahavirtojen suojauslaskentamalli, siirtyvä korko 268,1 1 173,6

Yhteensä 7 996,8 7 261,8

Jäljellä oleva maturiteetti Alle 1 vuotta 1-5 vuotta 5-10 vuotta 10-15 vuotta Yhteensä

Kohde-etuuksien nimellisarvot 18 363,8 202 176,7 23 240,0 243 780,4

Käypä arvo, vastaavaa 97,1 1 368,9 6 262,8 7 728,7

Käypä arvo, vastattavaa 17,2 6 071,0 6 088,2

18 Aineettomat hyödykkeet 2007 2006

IT-ohjelmat ja -hankkeet 310,9 197,1

Aineettomien hyödykkeiden hankkimista koskevien sopimusperusteisten sitoumusten määrä 284,4 0,0

19 Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet, tasearvo

Maa- ja vesialueet 31 894,4 28 769,5

Rakennukset 782,5 749,2

Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 20 277,1 19 936,8

Tasearvo yhteensä 52 954,0 49 455,5

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo yhteensä 67 863,9 63 747,6

josta ulkopuolisen, pätevän arvioijan arvioihin perustuva osuus 6 992,9 6 978,1

Ei-purettavissa olevat tonttivuokrasopimukset

Vuokrasaatavat yhden vuoden kuluessa 1 086,2 1 038,2

Vuokratuotto on laskettu vain yhdeksi vuodeksi eteenpäin, koska taloyhtiöiden tonttiosuuksien tulevat lunastukset eivät ole vielä tiedossa.

Sijoituskiinteistöjen sopimukseen perustuvat velvoitteet

Osaomistettujen huoneistojen mahdolliset lunastukset 3 094,7 2 053,3

Rakenteilla olevien kohteiden maksamattomat kauppahinnat 823,8 376,4

Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet, tasearvo

Omassa käytössä olevat

Maa- ja vesialueet 758,6 758,6

Rakennukset 135,2 129,4

Rakenteilla olevat kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 192,9 642,8

Tasearvo yhteensä 1 086,6 1 530,8

Omassa käytössä olevien käypä arvo yhteensä 2 504,1 2 935,3

16 Osakkeet ja osuudet (Myytävissä olevat rahoitusvarat)2007 2006

Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä

Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä

Osakkeet ja osuudet, myytävissä olevat 5 611,1 5 611,1 3 182,6 10 058,6 13 241,2

Joista hankintamenoon 108,5 108,5 0,0 108,5 108,5

Joista luottolaitoksissa 0,0 586,0 586,0

32

20 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana

Aineettomat hyödykkeet It-hankkeet

Sij.kiint. ja sij.kiinteistö-

osakkeet

Muut kiint. ja kiinteistö-

osakkeet

Muut aineelliset

hyödykkeetAineelliset

yhteensä

Hankintameno 1.1.2007 1 025,3 41 420,5 943,0 1 737,1 44 100,7

Lisäykset, uudet hankinnat 279,4 11 404,5 1 290,2 149,6 12 844,3

Lisäykset, myöhemmin toteutuneet aktivoinnit 69,0 11,9 80,9

Vähennykset –9 379,9 –40,5 –9 420,4

Siirrot erien välillä 1 740,2 –1 740,2 0,0

Hankintameno 31.12.2007 1 304,7 45 254,4 505,0 1 846,1 47 605,6

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2007 828,2 74,8 12,9 1 362,9 1 450,6

Tilikauden poisto 165,7 76,6 6,2 90,4 173,2

Tilikauden arvonalennukset 10,5 10,5

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2007 993,9 161,9 19,1 1 453,3 1 634,3

Uudelleenarvostusrahasto 1.1.2007 8 109,8 600,6 8 710,4

Tilikauden uudelleenarvostusrahaston oikaisut –248,3 –248,3

Kirjanpitoarvo 31.12.2007 310,9 52 954,0 1 086,6 392,8 54 433,3

Hankintameno 1.1.2006 979,3 38 219,1 524,6 1 767,1 40 510,7

Lisäykset, uudet hankinnat 46,0 6 029,4 782,9 0,3 6 812,6

Lisäykset, myöhemmin toteutuneet aktivoinnit 149,5 25,8 175,3

Vähennykset –3 315,1 –52,6 –30,3 –3 398,0

Siirrot erien välillä 337,6 –337,6 0,0

Hankintameno 31.12.2006 1 025,3 41 420,5 943,1 1 737,1 44 100,7

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2006 517,6 41,8 7,2 1 280,8 1 329,9

Tilikauden poisto 310,5 33,0 5,7 82,0 120,7

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2006 828,2 74,8 12,9 1 362,9 1 450,6

Uudelleenarvostusrahasto 1.1.2006 8 783,9 600,6 9 384,6

Tilikauden uudelleenarvostusrahaston oikaisut –674,2 –674,2

Kirjanpitoarvo 31.12.2006 197,1 49 455,5 1 530,8 374,2 51 360,5

21 Muut varat2007 2006

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt/eläkesäätiön ylikate 8 164,7 7 605,5

Muut saamiset 1 326,7 79,7

Yhteensä 9 491,4 7 685,2

Tarkempia tietoja etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 33.

22 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot2007 2006

Korkosaamiset 2 517,0 2 603,9

Tilikauden veroihin perustuva verosaaminen 0,0 406,3

Muut siirtosaamiset 22,7 68,9

Yhteensä 2 539,7 3 079,1

33

Tilin

päät

ös 2

007

23 Laskennalliset verosaamiset ja -velatVero saaminen 2007 Verovelka 2007

Erillisyhtiöiden tilinpäätöksiin

sisältyvätKonserni yhteensä

Erillisyhtiöiden tilinpäätöksiin

sisältyvät

Yhdistelytoi-menpiteisiin

perustuvatKonserni yhteensä

Eläkesäätiön ylikatteen laskennallinen vero 2 122,8 2 122,8

Kiinteistösij. uudelleenarvostusrahaston lask. vero 2 194,6 5,8 2 200,4

Käyvän arvon rahaston laskennallinen vero 7,1 441,6 441,6

Luottotappiovarauksen laskennallinen vero 4 193,4 4 193,4

Yhteensä 0,0 7,1 6 829,7 2 128,6 8 958,3

Verosaaminen 2006 Verovelka 2006

Erillisyhtiöiden tilinpäätöksiin

sisältyvätKonserni yhteensä

Erillisyhtiöiden tilinpäätöksiin

sisältyvät

Yhdistelytoi-menpiteisiin

perustuvatKonserni yhteensä

Eläkesäätiön ylikatteen laskennallinen vero 1 977,4 1 977,4Kiinteistösij. uudelleenarvostusrahaston lask. vero 2 259,2 5,8 2 265,0

Käyvän arvon rahaston lask. vero 10,8 10,8 1 396,7 1 396,7

Luottotappiovarauksen lask. vero 3 856,4 3 856,4

Yhteensä 10,8 10,8 7 512,3 1 983,2 9 495,5

24 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat2007 2006

Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo

Muut kuin vaadittaessa maksettavat

Joukkovelkakirjalainat 209 113,5 209 220,0 218 066,7 218 210,0

Sijoitus- ja yritystodistukset 55 577,8 57 000,0 7 306,9 7 500,0

Yhteensä 264 691,3 266 220,0 225 373,6 225 710,0

Joukkovelkakirjalainat ovat Suomen Hypoteekkiyhdistyksen liikkeeseen laskemia, pääosin vaihtuvakorkoisia, enintään viiden vuoden mittaisia vakuudettomia velkasitoumuksia. Sijoitustodistukset ovat Suomen Hypoteekkiyhdistyksen liikkeeseen laskemia, enintään yhden vuoden mittaisia, vakuudettomia velkasitoumuksia.

25 Muut velat2007 2006

Muut velat 3 474,7 2 330,1

26 Siirtovelat ja saadut ennakot2007 2006

Korkovelat 7 349,4 7 483,3

Saadut ennakkomaksut 46,1 59,4

Tilikauden veroihin perustuva verovelka 909,8

Muut siirtovelat 753,9 268,7

Yhteensä 9 059,2 7 811,4

27 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla2007 2006

Tasearvo Nimellisarvo Tasearvo Nimellisarvo

Muut 1 700,0 1 700,0 1 700,0 1 700,0

Kyseessä on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen liikkeeseen laskema Debentuurilaina 2/2004. Laina on euromääräinen ja sen korko on 12kk Euribor + 0,20%. Laina maksetaan takaisin viidessä yhtä suuressa vuotuisessa erässä alkaen 17.12.2010 ja sen ennenai-kaiseen takaisinmaksuun tarvitaan Rahoitustarkastuksen lupa. Vakavaraisuuslaskennassa velka käsitellään kokonaisuudessaan alemmissa toissijaisissa omissa varoissa.

34

28 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma2007

Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Saamiset luottolaitoksilta 8 961,0 8 961,0

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 12 318,0 30 487,0 114 521,0 111 295,0 218 710,6 487 331,6

Saamistodistukset 9 166,3 9 166,3

Yhteensä 30 445,4 30 487,0 114 521,0 111 295,0 218 710,6 505 459,0

Velat luottolaitoksille 3 446,4 23 502,4 69 658,6 20 833,3 2 666,7 120 107,5

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 27 103,0 14 045,5 31 323,3 26 144,7 792,3 99 408,7

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 8 892,9 66 578,4 177 980,0 11 240,0 264 691,3

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 680,0 1 020,0 1 700,0

Yhteensä 39 442,3 104 126,3 279 641,9 59 238,1 3 458,9 485 907,5

2006

Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Saamiset luottolaitoksilta 25 102,0 25 102,0

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 10 452,8 23 195,0 123 018,0 104 185,0 200 391,0 461 241,8

Saamistodistukset 11 383,3 11 383,3

Yhteensä 46 938,1 23 195,0 123 018,0 104 185,0 200 391,0 497 727,1

Velat luottolaitoksille 2 746,4 42 275,4 91 270,8 22 903,3 5 933,3 165 129,3

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 21 671,3 9 567,3 32 088,8 29 857,4 620,7 93 805,5

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 10 475,6 5 774,6 174 903,4 34 220,0 225 373,6

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 340,0 1 360,0 1 700,0

Yhteensä 34 893,4 57 617,3 298 603,0 88 340,8 6 554,1 486 008,5

29 Tase-erien erittely koti- ja ulkomaanrahan määräisiinTase-erät eivät sisällä ulkomaanrahan määräisiä eriä.

30 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

(Investointiriski) 2007 2006

Luokittelu Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo

Käteiset varatLainat ja muut

saamiset 1 264,4 1 264,4 320,2 320,2

Saamiset luottolaitoksilta Lainat ja muut

saamiset 9 310,7 9 310,7 25 102,0 25 102,0

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltäLainat ja muut

saamiset 486 667,6 483 189,1 461 241,8 456 704,6

Saamistodistukset Myytävissä olevat

rahoitusvarat 9 166,3 9 166,3 11 383,3 11 383,3

Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat

rahoitusvarat 5 611,1 5 611,1 13 241,2 13 241,2

Johdannaissopimukset 7 728,7 7 728,7 9 248,0 9 248,0

Yhteensä 519 748,8 516 270,3 520 536,5 515 999,3

Velat luottolaitoksille Muut velat 120 107,5 120 107,5 165 129,3 165 173,6

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Muut velat 99 408,7 99 398,9 93 805,5 93 805,5

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat 264 691,3 264 691,3 225 373,6 225 373,6

Johdannaissopimukset 6 088,2 6 088,2 8 673,7 8 673,7

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut velat 1 700,0 1 700,0 1 700,0 1 700,0

Yhteensä 491 995,7 491 985,9 494 682,2 494 726,5

Johdannaissopimukset koostuvat suojaamistarkoituksessa solmituista koronvaihtosopimuksista eri vastapuolien kanssa. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille koostuvat ottolainauksesta yleisöltä sekä eräiden yksittäisten vastapuolten kanssa solmituista pitkäaikaisista rahoitussopimuksista.

35

Tilin

päät

ös 2

007

31 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät eliminoimattomat erät, joiden vastapuolena on samaan konserniin kuuluva tytär- tai osakkuusyhtiö

2007 2006

Tase

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Muut kuin vaadittaessa maksettavat 549,1 1 222,5

Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet 1 307,5 2 032,7

Tuloslaskelmaerät

Korkotuotot 30,5 43,4

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot/vastikkeet –98,3 –67,3

32 PeruspääomaSuomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin emoyhtiön peruspääoma on sen sääntöjen mukaan viisi miljoonaa euroa. Ulkopuolelta kootuista varoista muodostetun lisäpääoman määrästä, korosta ja takaisin maksusta ja muista ehdoista päättää Suomen Hypoteekkiyhdistyksen hallitus.

33 EläkevelvoitteetTyöntekijöiden pakollinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksella ja se käsitellään maksuperusteisena järjestelmänä. Vapaaehtoinen lisäeläketurva on järjestetty Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiössä ja se käsitellään etuuspohjaisena järjestelmänä. Eläkesäätiön varallisuus ylittää vastuiden määrän.

2007 2006

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt tuloslaskelmassa

Työsuoritukseen perustuvat menot 19,4 107,3

Korkomenot 256,7 258,2

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto –835,2 –804,0

Eläkekulut (+)/Eläketuotot (-) –559,2 –438,4

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseessa

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 5 827,6 5 856,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo –14 067,9 –13 537,7

Ylikate (-)/alikate (+) –8 240,4 –7 681,2

Kirjaamattomat vakuutusmat.voitot ja tappiot 75,7 75,7

Nettomääräinen velka (+)/saaminen (-) –8 164,7 –7 605,5

Taseeseen merkityn nettomääräisen velan/saamisen muutos

Nettomääräinen velka(+)/saaminen (-) 1.1. –7 605,5 –7 167,1

Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut –559,2 –438,4

Nettomääräinen velka (+)/ saaminen (-) 31.12. –8 164,7 –7 605,5

Järjestelyyn kuuluviin varoihin sisältyvät konsernin omat rahoitusinstrumentit

Talletukset Suomen AsuntoHypoPankki Oy:ssä 4 700,2 596,9

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset, %

Diskonttauskorko 4,5 4,5

Varojen tuotto-odotus 6,2 6,2

Tuleva palkankorotusolettamus 3,5 3,5

Infl aatio 2,0 2,0

36

KONSERNIN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

34 Annetut vakuudetOmasta velasta tai konserniyhtiön puolesta annettuja pantteja, kiinnityksiä tai muita vakuuksia ei ole.

35 Leasing- ja muut vuokravastuut2007 2006

Leasing- ja muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat

Yhden vuoden kuluessa 16,1 31,7

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 22,6 30,4

Yhteensä 38,7 62,2

36 Taseen ulkopuoliset sitoumukset2007 2006

Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitomukset

Takaukset 48,0

Myönnetyt, mutta nostamattomat luotot 18 390,2 37 811,7

Osaomistusasuntojen lunastamattomat osuudet 3 094,7 2 053,3

Yhteensä 21 533,0 39 864,9

TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

37 Tilintarkastuspalkkiot2007 2006

Tilintarkastajalle maksetut palkkiot tilintarkastuksesta 41,9 42,1

Tilintarkastajalle maksetut palkkiot veroneuvonnasta 0,3

Yhteensä 42,2 42,1

KONSERNIN HENKILÖSTÖÄ JA LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

38 Henkilöstön lukumäärä2007 2007 2006 2006

Keskimääräinen lukumäärä

Tilikauden lopussa

Keskimääräinen lukumäärä

Tilikauden lopussa

Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 28 26 30 28

Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja 2 2 2 2

Määräaikainen henkilöstö 4 4 2 1

Yhteensä 34 32 34 31

39 Johdolle maksetut palkat ja palkkiot

2007 2006

Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja 403,1 366,7

Hallitus 73,9 60,5

Hallintoneuvosto 27,6 15,3

Yhteensä 504,7 442,6

Irtisanomistilanteessa toimitusjohtajalle maksetaan 10 kk:n palkka ja varatoimitusjohtajalle 6kk:n palkka. Toimitusjohtajalla on oikeus täyteen eläkkeeseen 60 vuoden iässä, eläkevastuu on täysin katettu. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja kuuluvat Hypon henkilöstön ohjaus- ja kannustinjärjestelmään, josta toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita enintään 24 viikon ja varatoimitusjohtajalla enintään 17 viikon ylimääräinen palkka.

40 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset

2007 2006 Muutos

Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja 330,3 336,4 –6,1

Hallitus 938,9 539,5 399,4

Hallintoneuvosto 1 957,3 995,2 962,1

Yhteensä 3 226,5 1 871,1 1 355,4

37

Tilin

päät

ös 2

007

41 Talletukset

2007 2006 Muutos

Tj, vtj, hallitus ja hallintoneuvosto 357,4 448,1 –90,7

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö 4 700,2 599,7 4 100,5

Yhteensä 5 057,6 1 047,8 4 009,8

Johdolle myönnetyt lainat ja johdon tekemät talletukset on tehty henkilökuntaetuisina.

42 Kokouspalkkiot

2007 2006

Hallitus

Pj:n vuosipalkkio 9,8 3,0

Varapj:n vuosipalkkio 8,3 1,6

Kokouspalkkio/kokous (kaikki) 0,3 0,6

Jäsenen vuosipalkkio 6,7 3,0

Hallintoneuvosto

Pj:n vuosipalkkio 3,7 3,5

Varapj:n vuosipalkkio 1,8 1,7

Muut, vuosipalkkio 1,3 1,3

Hallintoneuvoston tarkastajat, palkkio/tarkastus 0,3 0,3

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet käyvät ilmi toimintakertomuksesta.

43 Tytär- ja osakkuusyhtiöille myönnetyt luotot

2007 2006

Bostadsaktiebolaget Taos 1 637,6 1 689,8

As Oy Vanhaväylä 17 772,8 1 208,5

As Oy Kulosaaren Puistotie 40 60,7 81,2

As Oy Hyvinkään Munckinkatu 30 4,1 4,7

As Oy Vantaan Piikkikuja 6 556,6 923,3

Talletukset ja lainat on myönnetty markkinaehdoin.

KONSERNIN OSAKEOMISTUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

44 Tietoja tytär- ja osakkuusyhtiöistä 2007

Koti-paikka

Omistus-osuus, %

Oma pääoma

Tilikauden tulos Varat Velat Tuotot

Tytäryritykset

Suomen AsuntoHypoPankki Oy Helsinki 100,0

Bostadsaktiebolaget Taos *) Helsinki 61,9

As Oy Mäkipellontie 4 Helsinki 60,0 162,9 3,3 159,8 0,8 22,5

As Oy Vanhaväylä 17 Helsinki 50,7 363,7 2,1 1 580,5 1 216,9 68,9

Osakkuusyhtiöt

As Oy Kulosaaren Puistotie 40 Helsinki 49,4 278,4 0,0 360,7 82,3 65,3

As Oy Helsingin Yhdyskunnantie 56 Helsinki 38,7 782,0 0,0 818,1 1,9 128,8

As Oy Porvoonkatu 33 Helsinki 27,1 111,8 0,0 113,8 2,0 43,7

As Oy Hyvinkään Munckinkatu 30 Hyvinkää 25,0 573,7 0,4 573,7 0,0 5,3

As Oy Vantaan Piikkikuja 6 Vantaa 22,7 1 278,4 30,6 2 213,3 934,9 97,7

As Oy Suonionkatu 3 Helsinki 22,2 197,6 33,8 279,9 82,3 124,2

Tilikauden tulos ja oma pääoma on ilmoitettu yhtiön saatavilla olleen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisena.*) Taoksen yhtiöjärjestys sisältää määräyksen, jonka mukaan yhdellä osakkeenomistajalla voi olla korkeintaan 20% äänistä.

38

2006

Koti-paikka

Omistus-osuus, %

Oma pääoma

Tilikauden tulos Varat Velat Tuotot

Tytäryritykset

Suomen AsuntoHypoPankki Oy Helsinki

Bostadsaktiebolaget Taos *) Helsinki

Tytäryritykset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen

As Oy Vanhaväylä 17 Helsinki 80,4 80,1 – 42,4 1 498,3 1 498,3 29,6

As Oy Helsingin Yhdyskunnantie 56 Helsinki 63,3 737,3 – 22,8 786,6 49,3 22,3

Osakkuusyhtiöt

As Oy Mäkipellontie 4 Helsinki 50,0 159,6 1,6 161,1 1,6 22,1

As Oy Kulosaaren Puistotie 40 Helsinki 49,4 262,6 0,4 360,9 98,2 63,7

As Oy Porvoonkatu 33 Helsinki 30,7 111,8 0,0 114,7 2,9 44,0

As Oy Hyvinkään Munckinkatu 30 Hyvinkää 25,0 573,3 – 2,0 573,3 0,0 5,0

As Oy Suonionkatu 3 Helsinki 23,0 163,7 – 19,4 263,7 99,9 123,2

As Oy Vantaan Piikkikuja 6 Vantaa 22,7 1 264,5 0,0 2 236,3 971,8 95,7

Tilikauden tulos ja oma pääoma on ilmoitettu yhtiön saatavilla olleen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisena.*) Taoksen yhtiöjärjestys sisältää määräyksen, jonka mukaan yhdellä osakkeenomistajalla voi olla korkeintaan 20% äänistä.

KONSERNIIN KUULUVAA VALVOTTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Suomen Hypoteekkiyhdistys laatii konsernitilinpäätöksen. Konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa jäljennös Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, Yrjönkatu 9 A, 00100 Helsinki tai tilattavissa puhelimitse (09) 228 361 tai sähköpostitse hypo@hypo.fi .

39

Tilin

päät

ös 2

007

RiskinkantokykyHypo-konsernin tulee olla riskinkantokykyinen suhteessa liiketoimintansa sekä toimintaympäristönsä riskeihin. Riskinkantokyky muodostuu kannattavuudesta, pää-omien laadusta ja määrästä sekä laadullisista tekijöistä, joihin kuuluvat luotettava hallinto sekä sisäinen valvonta, vakavaraisuuden hallinta sekä riskien hallinta. Vakava-raisuuden ja riskien hallinnan tehtävänä on edesauttaa Hypo-konsernin häiriötöntä ja vakaata toimintaa ja estää sellaisten riskien ja menetysten syntyminen, jotka voisivat olennaisesti vaarantaa konserniyhtiöiden vakavarai-suuden tai aiheuttaa konsernin maineen ja arvostuksen heikkenemisen.

Vakavaraisuuden ja riskien hallinnassa noudatetaan ylimmän johdon hyväksymiä periaatteita ja ohjeistusta sekä valtuusjärjestelmää. Pääomia kohdennetaan ja ris-kipuskurien riittävyyttä testataan säännöllisesti tekemällä ennakoivaa tarkastelua omien varojen riittävyydestä stressitestein. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon konsernin kasvustrategian mukaiset varainhallinnan ja varainhankinnan tavoitteet sekä tietyt ulkopuoliset, mahdollisesti toteutuvat toimintaympäristön muutokset. Omien varojen riittävyys suhteessa kasvutavoitteisiin ote-taan ennakoivasti huomioon myös liiketoimintastrategi-assa sekä liiketoiminnan ohjauksessa ja suunnittelussa.

Vakavaraisuuden ja riskien hallinnan järjestämisessä on huomioitu konserni- ja organisaatiorakenne sekä liiketoimintojen laajuus. Hypon toimiva johto osallistuu päivittäin mm. luotonannon luottopäätösten tekemiseen ylimmän johdon hyväksymän valtuusjärjestelmän mukai-sesti. Sisäinen tarkastus ja henkilöstö toteuttavat riskien hallintaa ylimmän johdon valtuutusten, sisäisen valvon-nan järjestämisestä annetun viranomaisohjeen ja niistä laaditun henkilökunnan ohjeistuksen avulla.

Konserni julkistaa riskinkantokyvyn analysoimiseksi tar-vittavat olennaiset vakavaraisuuden ja riskien hallinnan tiedot vuosittain osana tilintarkastettua konsernitilinpää-töstä ja siihen liitettyä toimintakertomusta. Tietoja omien varojen vähimmäisvaatimuksesta ja vakavaraisuudesta esitetään myös osavuosikatsauksessa.

Vakavaraisuuden hallintaKonsernin vakavaraisuuden hallinnan tavoite on säilyttää konserniyhtiöiden riskinkantokyky ylläpitämällä kasvuha-kuisen liiketoiminnan kannattavuutta riittävällä tasolla. Kannattavuus kerryttää vuositulosten muodossa omia varoja, jotka käytetään edelleen kilpailukykyisen liiketoi-minnan kehittämiseen. Omista varoista ensisijaiset omat varat on määritelty sisäisesti konsernin riskinkantokykyyn sisältyviksi eriksi, ja niiden määrälle suhteessa riskipai-notettuihin saamisiin on asetettu sisäinen minimitavoite sekä seurantaraja.

Hypo-konsernin emoyhtiö, luottoyhteisö Suomen Hypo-teekkiyhdistys sekä emoyhtiön täysin omistama tytäryh-tiö, talletuspankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy, ovat soveltaneet luotto- ja operatiivisen riskin pääomatarpeen laskennassa Basel II -vakavaraisuuskehikkoa 1.1.2007 alkaen. Omien varojen vähimmäismäärä luottoriskille lasketaan standardimenetelmällä konserniyhtiöiden toiminnan luonne ja laajuus huomioiden. Operatiiviselle riskille kohdennettava omien varojen vähimmäismäärä lasketaan perusmenetelmällä.

Vakavaraisuuden kokonaisarviointi edellyttää, että kon-serni arvioi riskiasemaansa ja ylläpitää riskipuskureita omien varojen vähimmäisvaatimusten lisäksi vähim-mäisvaatimusten ulkopuolelle jääville riskialueille, joista keskeisimmät Hypo-konsernissa ovat taseen saatava- ja velkaerien maturiteettien eroavaisuuksista aiheutuva jälleenrahoitusriski ja viitekorkojen eroavaisuuksista johtuva korkoriski sekä kiinteistöomistuksiin liittyvä hinnanalentumisen riski. Konserniyhtiöiden toiminnan laatu ja laajuus rajaavat toiminnan ulkopuolelle sellaiset liiketoimet, joihin sisältyisi valuutta- ja hyödykeriskiä tai joita varten konsernilla olisi kaupankäyntivarasto ja niihin liittyviä riskejä. Konserniyhtiöt eivät tarjoa asiakkailleen sijoituspalveluita tai maksujenvälitystä.

Omat varat, niiden jakaantuminen ensisijaisiin ja tois-sijaisiin eriin sekä omien varojen vähimmäisvaatimusta koskevat tiedot on esitetty alla olevassa taulukossa. Vakavaraisuus 31.12.07 oli 20,4 prosenttia, ensisijaisista omista varoista laskettu vakavaraisuus oli 18,0 prosent-tia. Konserni arvioi omien varojen ylijäämän olevan sekä määrällisesti että laadullisesti hyvällä tasolla kattamaan myös vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle jäävät toimin-nan ja toimintaympäristön riskit.

Konsernin vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat liitetiedot

40

Omat varat ja vakavaraisuus

2007 2006

Oma pääoma, kirjanpidon mukainen 73 043,4 62 497,0

./. Ensisijaisista omista varoista tehtävät vähennykset –6 628,7 –197,1

./. Toissijaisista omista varoista tehtävät vähennykset –1 214,0 + Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1 700,0 1 700,0

Omat varat, vakavaraisuuslaskennan mukainen, 66 900,7 63 999,8

josta ensisijaiset omat varat

Oma pääoma 22 972,5 14 738,9

Sidotut rahastot 35 366,3 33 944,7

Tilikauden voitto 7 206,1 3 848,4

./. IFRS-standardien käyttöönoton vaikutus –6 041,9

./. Kiinteistöyhtiön osuus konsernin omasta pääomasta –276,0

./. Aineettomat hyödykkeet –310,9 –197,1

Ensisijaiset omat varat yhteensä 58 916,3 52 334,9

josta toissijaiset omat varat

Vapaat rahastot 7 498,4 9 964,9

./. Käyvän arvon rahasto, rahavirtojen suojauksesta –1 214,0Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1 700,0 1 700,0

Toissijaiset omat varat yhteensä 7 984,4 11 664,9

Omien varojen vähimmäisvaatimus

Luotto- ja vastapuoliriskin kattamiseksi 24 994,0 28 184,0

Operatiivisen riskin kattamiseksi 1 253,0

Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä 26 247,0 28 184,0

Omien varojen ylijäämä 40 653,7 35 815,8

Riskipainotetut saatavat ja sitoumukset 312 423,0 352 290,0

Vakavaraisuus %, ensisijaiset omat varat 18,0 14,9

Vakavaraisuus % 20,4 18,2

Vuoden 2006 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2007 tietojen kanssa.

RiskienhallintaRiskinotto liittyy olennaisesti luotonantoon ja muuhun rahoitustoimintaan. Hypo-konsernin riskienhallinnan tavoite on ylläpitää tervettä liiketoimintaa ja estää sellais-ten riskien ja menetysten syntyminen, joilla olisi kieltei-nen vaikutus kannattavuuteen. Riskienhallinnalla pyri-tään lisäksi varmistamaan, että kaikki merkittävät riskit, jotka voivat haitata konsernin strategian ja tavoitteiden toteutumista, tunnistetaan, arvioidaan ja raportoidaan säännöllisesti ja että riskipuskurit pidetään riittävinä.

Luottoriski ja sen keskittyneisyysLuottoriski on Hypo-konsernin liiketoiminnan riskeistä keskeisin. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan standardimenetelmillä. Omaisuuserien vastuuarvojen laskennassa ei ole katsottu olennaiseksi käyttää ulkois-ten luottoluokituslaitosten antamia luokituksia. Luottoris-kin vähentämistekniikoista on käytössä reaalivakuuksien, takausten ja rahoitusvakuuksien vastaanottaminen.

Luottoriski syntyy, kun vastapuoli, yleensä luotonsaaja, ei pysty vastaamaan velvoitteistaan eikä luoton vakuus riitä kattamaan luotonantajan saatavaa. Vastapuoliriski käsitellään osana luottoriskiä. Luottoriskin vähentämis-tekniikoiden ja muiden hallintakeinojen jälkeen jäävä jäännösriski ilmenee toteutuessaan viime kädessä arvonalentumistappioina. Luottoriskiä mitataan ja seura-taan luottokannan ikääntymis- ja vakuusanalyysein.

41

Tilin

päät

ös 2

007

Luottoriskin enimmäismäärä ja vakuusarvot

2007

Kirjan pito arvo Vakuudet Kirjanpitoarvo

Asuin-kiinteistö-

vakuus

Muu reaali-vakuus

Muu vakuus Vakuudeton

Keskimää-rin kauden

aikana

Saamiset luottolaitoksilta

Erääntymättömät 9 310,7 9 310,7 17 206,3

Luotonanto, josta

Erääntymättömät (sis. uudelleen neuvotellut) 424 681,5 422 990,3 698,3 121,7 871,2 435 892,4

Erääntyneet 1–3 kk 59 048,1 58 638,4 188,9 95,6 125,3 35 523,9

Järjestämättömät, erääntyneet >3 kk 2 938,0 2 938,0 2 538,4

Arvoltaan alentuneet 0,0 155,5 154,6

Luotonanto yhteensä 486 667,6 484 566,6 887,2 217,3 1 152,0 474 109,3

Saamistodistukset

Erääntymättömät 9 166,3 9 166,3 20 549,6

Osakkeet ja osuudet 5 611,1 5 611,1 9 426,1

Johdannaissopimukset

Erääntymättömät 7 728,7 7 728,7 8 488,3

Takaussaatavat ja muut taseen ulkopuoliset saatavat 48,0 48,0 24,0

Luottoriskin enimmäismäärä yhteensä 518 532,4 484 614,7 887,2 217,3 32 968,7 529 803,8

Järjestämättömät saatavat / luotonanto yhteensä, % 0,60

Arvoltaan alentuneet saatavat / luotonanto yhteensä, % 0,03

Arvoltaan alentuneet saatavat, tasearvoltaan nolla, ovat yhteensä 155,5 t€. Liitetiedossa 14. sekä tilinpäätöksen laatimisperusteissa on esitetty tietoja luotonantoon liittyvistä arvonalentumiskirjauksista. Vakuusarvoina on esitetty saamisen jäljellä oleva pääoma-arvo, jonka katsotaan vastaavan varovaisesti arvioituna vakuuden käypää arvoa. Johdannaissopimukset on tehty noudattaen Suomen Pankkiyhdistyksen johdannaissopimusten yleisiä ehtoja sekä toteutetaan siten, että saman eräpäivän sopimuskohtaiset kassavirrat saman vastapuolen kanssa voidaan suorittaa nettomääräisinä.

2006

Kirjan pitoarvo Vakuudet Kirjanpitoarvo

Asuin-kiinteistö-

vakuus

Muu reaali-vakuus

Muu vakuus Vakuudeton

Keskimää-rin kauden

aikana

Saamiset luottolaitoksilta

Erääntymättömät 25 102,0 25 102,0 16 166,3

Luotonanto, josta

Erääntymättömät (sis. uudelleen neuvotellut) 447 103,3 445 311,7 669,2 242,2 880,2 447 253,9

Erääntyneet 1–3 kk 11 938,5 11 938,3 0,2 12 887,9

Järjestämättömät, erääntyneet >3 kk 2 200,0 2 199,1 0,9 2 100,0

Arvoltaan alentuneet 0,0 153,7 153,0

Luotonanto yhteensä 461 241,8 459 449,0 669,2 242,2 1 035,0 462 394,8

Saamistodistukset

Erääntymättömät 11 383,3 11 383,3 5 691,7

Osakkeet ja osuudet 13 241,2 13 241,2 9 903,1

Johdannaissopimukset

Erääntymättömät 8 632,2 8 632,2 4 316,1

Takaussaatavat ja muut taseen ulkopuoliset saatavat 2 905,0

Luottoriskin enimmäismäärä yhteensä 519 600,5 459 449,0 669,2 242,2 59 393,7 501 377,0

Järjestämättömät saatavat / luotonanto yhteensä, % 0,48

Arvoltaan alentuneet saatavat / luotonanto yhteensä, % 0,03

Arvoltaan alentuneet saatavat, tasearvoltaan nolla, ovat yhteensä 153,7 t€. Liitetiedossa 14. sekä tilinpäätöksen laatimisperus-teissa on esitetty tietoja luotonantoon liittyvistä arvonalentumiskirjauksista. Vakuusarvoina on esitetty saamisen jäljellä oleva pääoma-arvo, jonka katsotaan vastaavan varovaisesti arvioituna vakuuden käypää arvoa. Johdannaissopimukset on tehty noudat-taen Suomen Pankkiyhdistyksen johdannaissopimusten yleisiä ehtoja sekä toteutetaan siten, että saman eräpäivän sopimuskoh-taiset kassavirrat saman vastapuolen kanssa voidaan suorittaa nettomääräisinä.

42

Luotonannon keskittyneisyys

2007 % 2006 %

Luotonanto luotonsaajaryhmittäin

Kotitaloudet 346 764,0 71 324 989,0 70

Asuntoyhteisöt 116 769,3 24 117 057,0 25

Yksityiset yritykset 19 907,7 4 16 350,0 4

Muut 3 226,6 1 2 845,8 1

Yhteensä 486 667,6 100 461 241,8 100

Luotonanto käyttötarkoituksen mukaan

Vakituinen asunto 413 163,0 85 408 335,7 88

Vapaa-ajan asunto 6 977,0 1 7 207,2 2

Kulutusluotto 22 276,0 5 21 093,3 5

Muu 44 251,6 9 24 605,7 5

Yhteensä 486 667,6 100 461 241,8 100

Ryhmään ”Muu” sisältyy etupäässä asuinhuoneisto- ja tonttisijoittamista varten myönnettyjä lainoja.

Luotonanto maakunnittain

Uusimaa 382 749,0 79 356 080,0 78

Itä-Uusimaa 19 929,0 4 20 404,0 4

Pirkanmaa 13 467,0 3 14 007,0 3

Etelä-Pohjanmaa 11 803,0 2 8 943,0 2

Muut 58 719,6 12 61 807,8 13

Yhteensä 486 667,6 100 461 241,8 100

LuotonantoKonsernin ydintoimintona on luotonanto, joka keskit-tyy kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille turvaavaa asuinkiinteistövakuutta vastaan myönnettäviin luottoihin. Luotonanto perustuu asiakkaan luottokelpoisuuteen ja riittävään lainanhoitokykyyn sekä näiden lisäksi turvaa-vaan vakuuteen.

Vakuudeksi edellytetään lähtökohtaisesti aina asuinkiin-teistövakuutta ja vakuudelta luotonottajan ylläpitämää vakuutusturvaa. Mahdollisten laiminlyöntien varalle Hypo ylläpitää erityisvakuutusta luotonantoon liittyvän vakuusasemansa turvaamiseksi. Vakuusarvona käyte-tään vakuuden käypää arvoa, joka on lähtökohtaisesti kohteesta vapaaehtoisessa kaupassa saatava hinta. Asuinkiinteistöistä vakuudeksi hyväksytään vakuustyy-pistä riippuen 50 – 70 prosenttia vakuusarvosta.

Luotonantoon liittyvät luottopäätökset perustuvat ennen päätöksentekoa tehtävään luottopäätösanalyysiin, jonka tekemisessä noudatetaan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä sekä Hypo-konsernin omia, ylimmän johdon vahvistamia ohjeita. Henkilökunnan tietoisuus olemassa olevan ohjeistuksen sisällöstä ja sen käytän-nön soveltamisesta varmistetaan koulutuksella, osaa-mistesteillä sekä sisäisellä valvonnalla. Lisäksi Hypossa hyödynnetään johdon jatkuvaa vahvaa osallistumisastetta luotonannon päivittäistoimintaan ja ulkoistetun sisäisen tarkastuksen säännönmukaisia luotto- ja vakuusproses-sin tarkastuksia.

Luottosalkku on hajautunut kotitalouksille koko Suomen alueelle myönnettyihin asuinkiinteistövakuudellisiin luottoihin.

43

Tilin

päät

ös 2

007

Yksittäisistä tai samalla toimialalla toimivista vasta-puolista aiheutuvien riskikeskittymien syntymistä ja olemassaoloa seurataan jatkuvasti. Suurten asiakas-vastuiden limiitit pidetään luottolaitoslainsäädännön mukaista enimmäisrajaa alhaisempana, ja tarvittaessa riskienhallinnassa hyödynnetään hyväksyttäviä vähentä-mistekniikoita.

Luotonantoon liittyvien järjestämättömien eli yli kolme kuukautta erääntyneinä olleiden saamisten kokonais-määrä pysyi edelleen alhaisena ja oli 2,9 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 prosenttia lainakannasta. Edellisvuo-den lopussa järjestämättömien saamisten määrä oli 2,2 miljoonaa euroa. Hallintakeinojen tehokas käyttö, luottoriskin tehokas seuranta ja erittäin vähäiset luotto-tappiot ilmentävät luottoriskin jäännösriskin vähäisyyttä suhteessa Hypo-konsernin omiin varoihin.

Maksuvalmiustalletukset ja johdannaisetKonserniyhtiöiden lyhytaikaisten sijoitusten ja johdan-naissaamisten vastapuoliksi hyväksytään luottolaitos- ja yritysvastapuolet, joille ylin johto on vahvistanut vasta-puolilimiitin.

Operatiivinen eli toiminnallinen riskiOperatiivisella riskillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka aiheutuvat puutteellisuuksista järjestelmissä, proses-seissa ja henkilöstön toiminnassa, henkilöstössä muu-toin tai ulkoisista tekijöistä.

Hypo-konsernin liiketoiminnallisesta kokonaisuudesta aiheutuvia operatiivisia riskejä kartoitetaan ja mita-taan kokonaisvaltaisella, sisäisen tarkastuksen kanssa toteutettavalla standardoidulla ja Hypolle sovitetulla riskikartoituksella, jossa on otettu kantaa jäännösriskien toteutumisen todennäköisyyteen ja vaikutuksiin.

Riskejä arvioidaan ja mitataan 1-2 kertaa vuodessa sekä laajennetun johtoryhmän että ylimmän johdon toimesta. Riskejä arvioidaan bruttoriskin absoluuttinen määrä tie-dostaen ja riskienhallintatoimenpiteiden jälkeistä jään-nösriskin vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä arvottaen.

Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan perusmenetelmällä, mikä heijastuu myös Hypon koko-naisvaltaisen riskienhallinnan arviointimenetelmässä. Tunnistettujen jäännösriskien vaikutuksia arvioidaan korjaaviin toimenpiteisiin tarvittavien henkilötyötuntien ja/tai euromääräisten panostusten avulla, jäännösriskien todennäköisyyttä puolestaan todennäköisyysarviolla. Lopullisen riskiarvon laskemisessa korostetaan vielä vaikuttavuuden merkitystä laskemalla se toiseen potens-siin korottaen. Näin saadaan eri riskit nelikentälle, jonka osat ovat: 1) merkittävät riskit 2) todennäköiset riskit 3) suuret epätodennäköiset riskit ja 4) muut mahdolli-set riskit. Jokaiselle riskille on kuvattu hallintakeinot.

Lisäksi riskienhallinnalle sovitaan säännönmukaisissa arvioinneissa tarpeelliseksi havaitut lisätoimenpiteet, niiden vastuutus sekä raportointivelvoite.

Vuoden 2007 lopussa operatiivisille riskille kohdennettiin pääomia riskiperusteisesti 1,3 miljoonaa euroa (1,2 milj. €) omien varojen ollessa vastaavasti pääomien kohden-tamishetkellä 66,9 miljoonaa euroa (64,0 milj. €) ja hal-lintokulujen puolestaan 3,8 miljoonaa euroa (3,3 milj. €).

Operatiivisia riskejä arvioidaan Hypon riskiuniversumin eli kokonaisvaltaisen riskienhallinnan (strategiset, ope-ratiiviset, rahoitukselliset & taloudelliset sekä tiedolliset riskit) osana tunnistetut riskit eri pääriskialueille jakaen. Pääriskialueita ovat 1) prosessit 2) aineellinen & ainee-ton omaisuus 3) ihmiset & yrityskulttuuri ja 4) lainmu-kaisuus. Pääriskialueet jaetaan puolestaan seuraaviin alaosioihin: 1) Prosessit: antolainaus, talletustoiminta, markkinointi & myynti, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, kiinteistötoiminta ja tukitoiminnot. 2) Aineellinen & aineeton omaisuus: toimitilat, kiinteistöt & rakennukset, muu aineellinen omaisuus ja aineeton omaisuus. 3) Ihmiset & yrityskulttuuri: henkilöstöresurs-sit, oppiminen & organisaatio ja osaamisen kehittämi-nen. 4) Lainmukaisuus: lainsäädäntö & sääntely, vastuut ja sopimukset.

Pienenä toimijana Hypon operatiivisista riskeistä koros-tuvat henkilö-, tietotekniikka- ja yhden toimipaikan riskit sekä Hypon tunnettuus. Näiden riskien hallintaan ja seurantaan kiinnitetään liiketoiminnassa huomiota mm. hajauttamalla osaamista ja vastuuta useille eri henki-löille ja huolehtimalla tietojärjestelmien kahdentami-sesta ja sijoittamisesta myös toimitilojen ulkopuolelle.

Henkilöriskejä hallitaan monipuolisilla vuosittain vah-vistettavilla toimenkuvilla ja tasapainoisilla yrityksen tavoitteista johdetuilla henkilökohtaisilla tuloskorteilla, säännöllisellä kaikki henkilöstöryhmät kattavalla koulu-tuksella ja pienen toimijan toimintaan nähden sopeute-tuilla varamiesjärjestelyillä sekä työhyvinvointipanostuk-silla ja henkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän avulla. Lisäksi henkilöriskejä hallitaan toimimalla vain eri aloilla toimivien tunnustettujen toimijoiden kanssa.

Henkilöriskien toteutumisen estämiseksi toimintaa seurataan ja tarkastetaan säännönmukaisesti eri tavoin. Luottopäätökset käsitellään johtoryhmässä, luottopäätösten kokonaistilanteesta ja erityisesti ns. poikkeavista päätöksistä ylimmälle johdolle säännönmu-kaisesti raportoiden. Lisäksi luotto- ja vakuusasiakirjat tarkistetaan säännönmukaisesti ulkoistetun sisäisen tarkastuksen toimesta ylimmälle johdolle ja hallinto-neuvoston tarkastajille havainnoista säännönmukaisesti raportoiden. Näiden lisäksi luottopäätösten määrää, sisältöä, asiakasjakaumaa ja lainojen hinnoittelua seu-

44

rataan osana johdon jatkuvaa päivittäistoimintaa. Tämä seuranta toteutetaan eriaikaisesti luottolaitos-, konttori-, tiimi- ja toimihenkilötasolla.

Keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu alan tun-nustetuille toimijoille tai hankittu valmisohjelmistoina. Toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla palveluntarjoajan vaihtumistilanteissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty tietoturvallisuuden parantamiseen, uuden tuotteen tai palvelun sisältämien riskien arviointiin, asi-akkaan tunnistamis- ja tuntemisjärjestelmän luomiseen sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen järjestämällä asianmukaista koulutusta sekä kehittämällä ja lisää-mällä ohjeistusta. Oikeudellisia riskejä hallitaan mm. käyttämällä vakiosopimuksissa pankkialan vakiomuo-toisia ja viranomaisten hyväksymiä sopimusehtoja sekä osallistumalla Finanssialan keskusliiton eri johto- ja toimikuntien työskentelyyn.

Yhden toimipaikan riskejä hallitaan mm. kahdennettu-jen tietotekniikkapalvelujen avulla ja toimipaikan oman uudistetun palo-, vesi- ja murtovahinkosuojauksen avulla.

Hypon tunnettuuteen liittyvää riskiä on vähennetty pit-käjänteisellä uudistumisohjelmalla, jonka myötä Hypon tunnettuus on parantunut selvästi. Tunnettuutta kasvate-taan jatkuvasti hallitusti verkottumalla, näkyvyyttä tasa-painoisesti eri medioissa kustannustehokkaasti lisäten ja erityisesti yksittäisten asiakaskontaktien erinomaisen hoidon avulla. Toimitusjohtajan medianäkyvyyden rinnalla lisätään hallitusti myös muiden Hypon avainhenkilöiden näkyvyyttä toimivaan johtoon liittyvän henkilöriskin vähen-tämiseksi. Tunnettuuden keskeisinä liiketoimintamitta-reina ovat tehdyt kontaktit ja saadut lainahakemukset, joiden määrää seurataan päivittäin koko henkilöstölle ja ylimmälle johdolle siitä säännönmukaisesti raportoiden.

Hypo-konserni varautuu operatiivisten riskien vakava-raisuusvaatimuksen laskemiseksi valitun menetelmän kehittämiseen omalta osaltaan toiminnan tasoon ja laa-juuteen nähden sopivan toteutuneiden tappioiden seu-rantatiedoston rakentamisella. Mikäli valitusta perusme-netelmästä päätetään siirtyä vaativampien menetelmien käyttöön, toimitetaan Rahoitustarkastukselle tarvittavat ennakkotiedot ja ilmoitukset sekä lupahakemukset.

Operatiivisille riskeille kohdennetut omat varat ovat Hypon arvion mukaan riittävät näiden riskien todennä-köisyyteen ja vaikuttavuuteen suhteutettuna.

Rahoitustaseen rahoitus-, likviditeetti- ja korkoriskiKonsernin rahoitus- ja korkoriskit kohdistuvat koko toimintaan liittyvänä ja niitä mitataan, seurataan ja halli-taan tarkastelemalla konsolidoitua rahoitustasetta.

Taseen rakenteellinen rahoitus- ja likviditeettiriskiTaseen rakenteellisella rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonannon rahoittamiseen liittyvää epävarmuutta ottolainauksen ja luotonannon suhteella tarkasteltuna. Hypo-konsernin strategian mukaisesti liiketoiminta keskittyy pitkäaikaiseen luo-tonantoon, jota talletuspankkitoiminta tukee monipuolis-taen asiakkaille tarjottavaa tuotekokonaisuutta. Talle-tuskantaa ei siten asemoida konsernin pitkäaikaiseksi varainhankintalähteeksi. Konsernin varainhankinta on huomattavasti pidempiaikaisempaa kuin alan toimijoilla keskimäärin, koska tietyt varainhankintasopimusten takaisinmaksut on sidottu näissä sopimuksissa olevan antolainakannan lyhennyksiin.

Konsernin varainhankinnan lähtökohtana ja rakenteel-lisen rahoitusriskin hallintakeinona on varmistaa pitkän aikavälin luotonannon rahoittaminen ylläpitämällä moni-puolisia rahoitusvastapuolia ja rahoitustapoja. Olemassa olevat limiitit pitkäaikaisen varainhankinnan järjestämi-seksi sekä rahamarkkinatalletukset lyhytaikaisen mak-suvalmiuden turvaamiseksi pidetään riittävällä tasolla liiketoiminnan kasvutavoitteisiin nähden. Ulkopuolisen luokittajan Hypo-konsernille antamaa luottoluokitusta ylläpidetään, jotta korkosijoittajat saavat analyysistä puolueetonta tietoa Hypo-konsernista sijoituskohteena. Varainhankinta toteutetaan ylimmältä johdolta saaduin valtuuksin. Toteutetuista velkaemissioista ja käytössä olevista rahoituslimiiteistä raportoidaan ylimmälle johdolle säännöllisesti. Konsernin ylin johto seuraa maksuvalmiuden riittävyyttä osana konsernin tuloskort-titavoitteita.

Konsernin lyhytaikainen maksuvalmius, joka sisältää rahavarojen lisäksi shekkitili- ja muut maksuvalmiusli-miitit, oli tilannepäivänä 31.12.07 yhteensä 28,7 miljoo-naa euroa (42,7 milj. € vuonna 2006). Lyhytaikainen mak-suvalmius kattoi velkasopimuksiin liittyvät maksuvelvoit-teet tilinpäätöshetkeä seuraavilta kahdelta kuukaudelta (4,5 kuukaudelta). Luotonannon kasvutavoitteisiin ja velkasopimuksiin liittyvät maksuvelvoitteet katetaan lyhytaikaisen maksuvalmiuden lisäksi sitovilla limiiteillä pitkäaikaisesta rahoituksesta tai sijoitustodistus- ja jouk-kovelkakirjaohjelmiin perustuvilla varainhankintalimii-teillä. Näiden limiittien käyttämätön määrä tilinpäätös-hetkellä oli yhteensä 140,8 miljoonaa euroa (190,7 milj. €). Käyttämättömät varainhankintalimiitit ja lyhytaikainen maksuvalmius yhteensä kattoivat velkasopimuksiin ja luotonannon kasvutavoitteisiin liittyvät tarpeet tilinpää-töshetkeä seuraavilta 25 kuukaudelta (25 kk).

Konsernin tilinpäätöshetkellä voimassa olleisiin velka-sopimuksiin liittyvät maksuvelvoitteet, sisältäen johdan-naissopimusten nettomääräiset kassavirrat olivat:

45

Tilin

päät

ös 2

007

Taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino (jälleenrahoitusriski)Taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino aiheuttaa riskin jälleenrahoituskustannusten noususta. Saamisten sopimushetkellä mitattu maturiteetti ja keskimääräinen juoksuaika on pidempiaikaista kuin varainhankinta. Maturiteettiepätasapainoa hallitaan sol-mimalla mahdollisimman pitkäaikaisia varainhankinnan sopimuksia ottaen huomioon varainhankinnan mark-kinaehtoisuudelle ja hinnoittelulle asetetut tavoitteet. Asuntolaina-asiakkaiden alkuperäisiin maksusuunni-telmiin nähden ennenaikaiset lainojen takaisinmaksut johtavat siihen, että konsolidoidun taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino on todellisuudessa vähäisempi kuin luottoja myönnettäessä.

Varainhankinnan keskimaturiteettia seurataan konser-nitasolla ja se raportoidaan ylimmälle johdolle säännöl-lisesti. Velkasopimuksiin pohjautuva keskimaturiteetti 31.12.07 oli 3,8 vuotta, kun se edellisen tilikauden päättyessä oli 4,5 vuotta. Jälleenrahoituskustannusten mahdolliseen nousuun liittyvä riski korkokustannus-ten kasvusta on arvioitu ja sille on kohdennettu omien varojen vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle jäävänä riskinä omia varoja konsernin sisäisessä vakavaraisuu-den hallinnassa.

Saamistodistusten ja johdannaisten markkina-arvojen muutos (investointiriski)Konsernitaseen muut kuin antolainauksen korolliset saatavaerät ovat luonteeltaan maksuvalmiutta ylläpi-täviä ja siten juoksuajaltaan lyhytaikaisia. Johdannais-sopimuksia käytetään varainhankinnassa ja ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Näiden sopimusten mark-kina-arvojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai vakavaraisuuteen.

Luotonannon ja sen rahoituksen kytkeytyminen eri viitekorkoihin (korkoriski)Korkoriskillä tarkoitetaan konsernin taseen korollisten saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavien viitekorkojen sekä eriaikaisten korontarkistuspäivien aiheuttamaa epäsuotuisaa muutosta korkokatteeseen. Korkoriskiä mitataan laskemalla yhden prosentin koronmuutoksen vaikutusta konsernin nettokorkotuottoihin vuodessa.

Likviditeettiriski

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten kassavirrat 2007 Alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Velat luottolaitoksille 3 904,5 28 911,3 79 607,7 23 833,0 2 792,4 139 048,9

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 27 490,1 17 269,4 40 035,3 28 464,5 849,0 114 108,3

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 11 351,9 74 390,3 198 462,0 12 813,6 297 017,8

Johdannaissopimukset –101,3 184,7 1 214,6 –898,8 399,3

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 1 024,3 1 278,3 2 302,6

Velat Yhteensä 42 645,2 120 755,7 320 344,0 65 490,7 3 641,3 552 876,9

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten kassavirrat 2006 Alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Velat luottolaitoksille 4 104,9 47 290,7 105 080,8 26 977,6 6 282,7 189 736,7

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 21 898,4 12 317,3 42 695,8 33 728,4 704,0 111 343,9

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 13 178,6 11 919,0 203 211,9 36 580,4 264 889,9

Johdannaissopimukset –788,4 837,4 1 575,2 –515,3 1 108,9

Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 670,5 1 704,3 2 374,9

Velat Yhteensä 38 393,4 72 364,5 353 234,2 98 475,4 6 986,7 569 454,2

46

Korkoriskiä koskevat tiedot

Uudelleenhinnoitteluajankohta 2007 (milj. €) Alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Vaihtuvakorkoiset

Saamiset 231,5 354,7 586,2

Velat 260,2 330,3 1,7 592,2

Netto –28,7 24,4 –1,7 0,0 0,0 –6,0

Kiinteäkorkoiset

Saamiset 2,0 26,1 113,4 13,7 5,0 160,2

Velat 0,4 18,5 109,3 14,0 0,0 142,2

Netto 1,6 7,6 4,1 –0,3 5,0 18,0

Muut

Saamiset 36,7 36,7

Velat 36,7 36,7

Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset on esitetty korkoriskiä kuvaavassa taulukossa nimellisarvossaan, muut saamiset ja velat tasearvoin. Kussakin korkosidonnaisuutta kuvaavassa ryhmässä esitetään myös johdannaissopimukset joko saamis- tai velkaryhmään yhdisteltyinä. Vaihtuvakorkoisiin velkoihin sisältyy eriä, jotka ovat luonteeltaan vaadittaessa maksettavia ja ne on oletettu uudelleenhinnoiteltaviksi alle kolmen kuukauden kuluessa. Erässä ”Muut” on esitetty kytkettyjä johdannaisia sisältävät rahoitusinstrumentit.

Herkkyysanalyysi

Mikäli markkinakorot olisivat tilinpäätöspäivänä nousseet 1% (laskeneet 1%), kasvaisi konsernin korkokate tai suojauslaskennasta johtuen oma pääoma 130 t€ (pienentyisi 130 t€) 12 kuukauden ajanjaksolla. Muutos korkokatteessa aiheutuisi pääosin kiinteäkorkoisten saatavien uudelleenhinnoittelusta tilinpäätöshetkeä korkeampiin (alhaisempiin) korkoihin. Vaikutus omaan pääomaan johdannaisten käypään arvostamisesta olisi 3,3 miljoonaa euroa.

Uudelleenhinnoitteluajankohta 2006 (milj. €) Alle 3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä

Vaihtuvakorkoiset

Saamiset 212,8 311,8 524,6

Velat 248,5 281,7 2,3 532,5

Netto –35,7 30,1 –2,3 0,0 0,0 –7,9

Kiinteäkorkoiset

Saamiset 9,7 5,9 97,7 13,8 1,4 128,5

Velat 7,9 19,9 96,7 7,0 131,5

Netto 1,8 –14,0 1,0 6,8 1,4 –3,0

Muut

Saamiset 43,6 43,6

Velat 43,6 43,6

Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset on esitetty korkoriskiä kuvaavassa taulukossa nimellisarvossaan, muut saamiset ja velat tasearvoin. Kussakin korkosidonnaisuutta kuvaavassa ryhmässä esitetään myös johdannaissopimukset joko saamis- tai velkaryhmään yhdisteltyinä. Vaihtuvakorkoisiin velkoihin sisältyy eriä, jotka ovat luonteeltaan vaadittaessa maksettavia ja ne on oletettu uudelleenhinnoiteltaviksi alle kolmen kuukauden kuluessa. Erässä ”Muut” on esitetty kytkettyjä johdannaisia sisältävät rahoitusinstrumentit.

Herkkyysanalyysi

Mikäli markkinakorot olisivat tilinpäätöspäivänä nousseet 1% (laskeneet 1%), kasvaisi konsernin korkokate tai suojauslaskennasta johtuen oma pääoma 110 t€ (pienentyisi 110 t€) 12 kuukauden ajanjaksolla. Muutos korkokatteessa aiheutuisi pääosin kiinteäkorkoisten saatavien uudelleenhinnoittelusta tilinpäätöshetkeä korkeampiin (alhaisempiin) korkoihin. Vaikutus omaan pääomaan johdannaisten käypään arvostamisesta olisi 2,7 miljoonaa euroa.

47

Tilin

päät

ös 2

007

Korkoriskin hallitsemiseksi korkoasema pidetään strategian mukaisesti neutraalina. Konsernin korollisten saatavien viitekorot määräytyvät asuntolainoissa yleisesti käytettyjen viitekorkojen mukaisesti. Varainhankinnassa toimitaan markkinaehtoisesti ja järjestelystä riippuen viitekorkona käytetään joko 6 tai 12 kuukauden euri-borkorkoa tai kiinteää korkoa taseen saatavakannan viitekorkoja ja uudelleenhinnoitteluhetkiä seuraten. Ns. luonnollisen suojautumisen jälkeistä avointa korkopo-sitiota hallitaan suojaamistarkoituksessa hankittujen korkojohdannaissopimusten avulla neutraalin korkoase-man saavuttamiseksi. Kiinteistösijoitusten riskitKiinteistösijoitusten riskeillä tarkoitetaan kiinteistöomai-suuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- ja vahin-goittumisriskiä sekä sijoitusten keskittyneisyyteen liitty-viä riskejä. Luottolaitoslain mukainen enimmäismäärä kiinteistösijoituksille ja niihin rinnastettavilla, kiinteis-töyhteisöille myönnetyille luotoille ja takauksille on 13 prosenttia taseen loppusummasta. Tämä raja muodos-taa perustan Hypo-konsernin kiinteistöriskien hallinnalle ja sisäistä rajaa kiinteistösijoitusten enimmäismääräksi pidetään luottolaitoslain ehdotonta rajaa alhaisempana. Kiinteistösijoitusten yhteismäärä 31.12.2007 oli 9,2 % suhteutettuna konsernin kokonaistaseeseen.

Arvonalentumis- ja tuottoriskiKiinteistösijoitusten arvonalentumisriski toteutuu, mikäli maa-alueiden ja asunto-osakkeiden käyvät hinnat ale-nevat alhaisemmiksi kuin hankintahinnat. Kiinteistöistä aiheutuvan arvonalentumisriskin hallitsemiseksi Hypo-konserni tekee sijoitukset pitkäaikaisina sijoituksina. Sijoituskiinteistöt koostuvat asuntotonteiksi tarkoite-tuista maa-alueista ja edelleen vuokratuista asunto-osakkeista. Valtaosa sijoituskohteista sijaitsee Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin hajautuneena, sijoituksia ulkomaisiin kohteisiin ei tehdä. Konsernin taseesta ilmenevä sijoituskiinteistöjen arvo vastaa sijoitusten todellista tai niistä myytäessä vähintään saatavaa arvoa. Asuntotonttiomistusten osalta arvonalentumisriski on eliminoitu sopimuksellisesti.

Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot olivat 31.12.2007 noin 78 prosenttia arvioiduista käyvistä arvoista. Tuloslas-kelmaan tilikaudelle kirjatut arvonalentumiset olivat 10,5 tuhatta euroa.

Kiinteistösijoitusten tuottoriskillä tarkoitetaan omis-tuksista kerrytettävissä olevien tuottojen alentumista. Tuottoriski toteutuu, mikäli kohteiden vuokrausaste alenee tai vuokrausmarkkinoiden tuottotaso laskee yleisesti. Hypo-konsernin omistamien asuinhuoneisto-jen vuokrasopimuksissa on sovittu vuokrantarkistusten ajoittumisesta, vuokranantajan oikeudesta tarkistaa vuokraa sekä vuokratasojen sitomisesta yleisesti käytössä oleviin indekseihin. Tonttivuokrat tarkistetaan vuosittain pohjautuen elinkustannusindeksin kehityk-seen siten, että vain indeksin nousu vaikuttaa vuokraan sitä nostavasti. Tuottoriskiä hallitaan myös ylläpitämällä omistusten hyvää yleiskuntoa ja valikoimalla omistukset vuokrauksen kannalta houkuttelevilta alueilta eli pääosin kasvukeskuksista.

Kiinteistösijoituksille asetettu nettotuottotavoite vaihte-lee kohteen mukaan 5 - 7 prosentin välillä. Kiinteistösi-joitusten nettotuotto kirjanpitoarvoilla laskettuna vuonna 2007 oli 4,7 prosenttia.

Vahingoittumis- ja keskittyneisyysriskiOmaisuuden vahingoittumisriskit on katettu edellyttä-mällä kohteilta riittävää vakuutusturvaa. Kiinteistösijoi-tukset on hajautettu useisiin kohteisiin eri kasvukeskuk-sissa ja olemassa olleet omistuskeskittymät yksittäisiin

kiinteistöihin on purettu. Kiinteistöliiketoiminnan vastapuolten monilukuisuudesta huolehditaan ja isoja tonttikokonaisuuksia rakennusajaksi vuokrattaessa hyväksytään vastapuoliksi pääsääntöisesti vain pörssino-teerattuja, alalla tunnustettuja ja vakiintuneita toimijoita.

Pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien hintariskiHintariski syntyy markkina-arvon tai osinkotuoton alen-tumisen heilahteluista aiheuttaen negatiivisen vaikutuk-sen konsernin omistuksessa oleviin pörssinoteerattuihin osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvoihin ja omien varojen määrään. Konserni luopui vuoden 2007 aikana pitkäaikaisista sijoituksistaan pörssiosakkei-siin ja rahasto-osuuksiin. Korkorahastosijoitukset ovat lyhytaikaista maksuvalmiutta varten tehtyjä, pääosin vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin sijoittavien rahas-tojen rahasto-osuuksia, eivätkä siten sisällä olennaista hintariskiä.

Strategiset riskitStrategiset riskit tunnistetaan ja arvioidaan säännölli-sesti osana ylimmän johdon strategiatyöskentelyä sekä Hypon avainhenkilöiden kesken sisäisen tarkastuksen tarjoaman riskikartoitustyökalun avulla. Viranomais-riski, toimintaympäristön suhdanne- ym. vaihteluista johtuvat riskit, sekä varainhankinnan saatavuuteen vaikuttavat riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne toteutuvat makrotaloudessa tapahtuvien olennaisten muutosten vuoksi ja aiheuttavat konsernin liiketoimin-nalle muutosvaatimuksia. Kilpailutilanteeseen liittyvät riskit puolestaan aiheutuvat pääasiassa kilpailijoiden tekemistä ratkaisuista. Hypo-konsernin suojautu-miskeinona kaikkien näiden riskien osalta on valitun toimintastrategian tarkentaminen uusien olosuhteiden mahdollistamalla tavalla.

Viranomaisriski ilmenee luottolaitostoiminnan sään-tely- ja valvontaympäristöön mahdollisesti lyhyehkölläkin aikavälillä toteutuvina muutoksina. Ennakoimattomien muutosten toteuttaminen nopealla aikataululla saattaa lisätä hallintoon ja tietotekniikkaan sitoutuvia kustan-nuksia ja siten heikentää toiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Resurssien käytettä-vyydestä riippuen tällaiset muutokset saattavat myös hidastaa asiakaspalvelun erikoistuote- ja erikoispal-velukokonaisuuksien markkinoille tuontia ja vaikuttaa konsernin kilpailukykyyn muihin luottolaitostoimijoihin nähden. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sääntely- ja valvontaympäristön muutokset takaavat omalta osal-taan, että luottolaitostoiminta toimialana on terveellä ja kannattavalla pohjalla.

Epäsuotuisat toimintaympäristön muutokset, kuten talouden voimakkaat suhdannevaihtelut, aiheuttavat riskin luotonannon kasvutavoitteiden saavuttamisesta. Matalan suhdanteen vaikutukset saattavat myös heiken-tää luottosalkun kokonaislaatua ja luottojen vakuutena olevien kiinteistöjen arvot voivat laskea samanaikaisesti luottosalkun heikentymistä kerraten.

Hypo-konsernin varainhankinta saattaa joiltain osin vaarantua, mikäli pääomamarkkinoilla olisi epätavan-omainen, esimerkiksi kansainvälisen kriisin tai heikon suhdanteen aiheuttama markkinatilanne. Tällaisessa tilanteessa konsernin maksuvelvoitteista huolehditaan sopeuttamalla liiketoimintaa likviditeetin turvaamiseksi.

Luottolaitosten välinen kova kilpailu aiheuttaa sekä uhkia että mahdollisuuksia Hypon kannattavuudelle. Kokonaisasiakkuuksista kilpaileminen asuntolainamar-ginaalia epäterveesti hyväksikäyttäen voi johtaa Hypon kannattavuuden kasvun hidastumiseen lyhyellä aikavä-lillä, mutta luo samalla menestymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä

48

Hallintoneuvoston lausunto

Markku Koskela, hallintoneuvoston puheenjohtajaVäinö Teperi, hallintoneuvoston varapuheenjohtajaAntti AhoElina BergrothHannu TarkkonenHelena JaatinenJuhani RuskeepääJukka Räihä

Kallepekka OsaraKyösti EkdahlMarkku KoskinenMikael EnglundRiitta Vahela-KohonenTauno JalonenTerho SaloVeikko M. Vuorinen

Vahvistettuamme Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tilinpäätöksen perusteet olemme varmentaneet tilinpäätöksen vuodelta 2007 tilintarkastajille ja Hypoteekkiyhdistyksen kokoukselle esittämistä varten. Ilmoitamme hyväksyvämme hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä.

Erovuorossa ovat Antti Aho, Markus Heino, Helena Jaatinen, Tauno Jalonen ja Markku Koskela.

Helsingissä 29. päivänä helmikuuta 2008

49

Tilin

päät

ös 2

007

Tilintarkastuskertomus

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen jäsenilleOlemme tarkastaneet Suomen Hypoteekkiyhdistyk-sen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.- 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväk-syttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätök-sen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkas-tuksen perusteella annamme lausunnon konsernintilin-päätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toiminta-kertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämis-tapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkas-tuksessa on selvitetty hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukai-suutta luottolaitostoiminnasta ja hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain säännösten perusteella.

KonsernitilinpäätösEU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilin-päätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernin-tilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallintoEmoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien Rahoitustarkas-tuksen määräysten ja muiden säännösten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou-dellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä toimin-takertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhden-mukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernintilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallin-toneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohta-jalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voittovarojen käsittelystä on lain ja hypoteekkiyhdistyk-sen sääntöjen mukainen.

Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2008

PricewaterhouseCoopers OyKHT-yhteisö

Juha Wahlroos, KHT

Tilinpäätöksen julkistaminen

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen hallitus ja hallintoneuvosto hyväksyvät tilinpäätöksen ja siihen liitetyn toimintakerto-muksen julkistettavaksi niiden hyväksymis- ja varmentamispäivänä helmikuun 29. päivänä 2008. Suomen Hypoteekki-yhdistyksen jäsenet kokoontuvat varsinaiseen kokoukseen huhtikuun loppuun mennessä, jossa tilinpäätös vahvistetaan ja toimielimille myönnetään vastuuvapaus.

Markku Koskelapuheenjohtajakauppatieteiden tohtori, professori

Väinö Teperivarapuheenjohtajaoikeustieteen kandidaatti, asianajaja

Antti Ahooikeustieteen kandidaatti, johtaja

Antti Arjanneoikeustieteen kandidaatti, toimitusjohtaja

Elina Bergrothfi losofi an maisteri, lehtori

Kyösti Ekdahloikeustieteen lisensiaatti, ekonomi, varatuomari, toimitusjohtaja

Mikael Englunddiplomi-insinööri, MBA, toimitusjohtaja

Markus Heinooikeustieteen kandidaatti, varatuomari, aluejohtaja

Helena Jaatinenoikeustieteen kandidaatti, toimitusjohtaja

Tauno Jalonentoimitusjohtaja

Markku Koskinentalonrakennusinsinööri, kiinteistöjohtaja

Kallepekka Osaraagrologi, maanviljelijä

Juhani Ruskeepääekonomi, toimitusjohtaja

Jukka Räihäoikeustieteen kandidaatti, varatuomari

Terho Salodiplomi-insinööri, ekonomi

Hannu Tarkkonenvaratoimitusjohtaja

Riitta Vahela-Kohonenfi losofi an maisteri, projektipäällikkö

Veikko M. Vuorinentoimitusjohtaja

Hallintoneuvosto

Takana vasemmalta: Tauno Jalonen, Kyösti Ekdahl, Hannu Tarkkonen, Juhani Ruskeepää, Kallepekka Osara, Markku Koskinen, Antti Aho, Mikael Englund, Terho Salo, Veikko M. Vuorinen, Jukka Räihä, Väinö TeperiEdessä vasemmalta: Helena Jaatinen, Markku Koskela, Elina Bergroth ja Riitta Vahela-Kohonen

50

Hypon hallinnointi

Jarmo Leppiniemipuheenjohtajakauppatieteiden tohtori, professori

Jukka Tammivarapuheenjohtajavaratuomari

Jari Eklundkauppatieteiden maisteri, sijoitusjohtaja

Matti Inhaoikeustieteen kandidaatti, toimitusjohtaja

Sixten Korkmanvaltiotieteiden tohtori, toimitusjohtaja

Hannu Kuuselakauppatieteiden tohtori, professori

Teemu Lehtinen valtiotieteiden tohtori, diplomi-insinööri,toimitusjohtaja

Ari Pauna, sihteerioikeustieteen kandidaatti, varatoimitusjohtaja

Olli Salakkadiplomi-insinööri, toimitusjohtaja

Hallitus

Tarkastajat

Varsinainen tilintarkastaja Juha Wahlroos, KHTja sisäinen tarkastaja johtaja Ilona Halla, CIA

Takana vasemmalta: Teemu Lehtinen, Olli Salakka, Sixten Korkman, Jari Eklund, Hannu Kuusela ja Ari PaunaEdessä vasemmalta: Jukka Tammi, Jarmo Leppiniemi ja Matti Inha

51

21.12.1858 Senaatin päätös annettavasta julistuksesta Hypoteekkiyhdistyksen perustamiseksi.

25.5.1859 Keisarillisen Majesteetin Armollinen julistus Suomen Maan Hypoteekkiyhdistysten ehdoista ja yleisistä perusteista.

15.9.1859 Ensimmäinen yleinen kokous Helsingissä hypoteekkiyhdistyksen perustamiseksi.

4.–6.7.1860 Päätös Suomen Hypoteekkiyhdistyksen perustamisesta Haminassa yleisen maanviljelyskokouksen yhteydessä.

24.10.1860 Senaatti vahvisti Suomen Hypoteekkiyhdistyksen säännöt.

Ensimmäisenä toimitusjohtajana konsuli Otto Reinhold Frenckell vuosina 1860–1867.

II/1862 Antolainaustoiminta käynnistyi Suomen Pankista saaduilla varoilla ja Hypoteekkiyhdistyksen omilla obligaatioilla. Lainojen takaisinmaksuaika 55 vuotta annuiteettilyhenteisenä.

1.2.1862 Suomen 1. yksityinen obligaatiolaina.

XII/1864 Ensimmäinen ulkomainen laina M. A. V. Rothschild & Söhnen pankkiiriliikkeestä (Frankfurt am Main) 3 miljoonaa Preussin taalaria/19 % pääoma-alennuksen jälkeen 8.998.300 markkaa.

21.1.1865 Hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankkiin tallettaman 8.000.000 markan valuuttareservin turvin otettiin markka hopeaan sidottuna käyttöön.

Toimitusjohtajana senaattori Aleksander August Brunou vuosina 1868–1869.

Senaattori J.V. Snellman Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana muuttumattomalla 8.000 markan vuosipalkalla. Vuosina 1869–1881.

Toimitusjohtajana senaattori Gustav Robert Alfred Charpentier vuosina 1881–1884.

1865–1914 Vapaustaistelija, luutnantti ja Dannebrogin ritari Herman Liikanen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen palveluksessa kirjanpitäjänä lähes 50 vuotta.

Toimitusjohtajana senaattori Pehr Kasten Samuel Antell vuosina 1884–1905.

1890–luku Taloudellinen kasvu. Hypoteekkiyhdistyksen lainakanta v.1890 oli 22.000.000 markkaa ja v. 1913 puolestaan 73.000.000 markkaa.

Toimitusjohtajana lakitieteen kandidaatti Ernst Emil Schybergson vuosina 1906–1920

1914–1918 I Maailmansota. Suuriruhtinaskunnan, Suomen Valtion takauksen perusteella Suomen Tasavalta maksoi 1920-luvulla ennen sotaa otetut obligaatiolainat, kun velkojat vaativat maksun neljävaluuttaisista lainoista infolaatiosta vähiten kärsineessä valuutassa, Ruotsin kruunussa.

1913–1917 Hypoteekkiyhdistys rahoittaa AB Brändö Villastadia Kulosaaren ”huvilakaupunkia”.

Toimitusjohtajana senaattori August Ramsay vuosina 1920–1928

1927–1979 Suomen Asuntohypoteekkipankki. Kaupunkikiinteistöille myönnetyistä lainoista 1920-luvun lopulla 18 %:n osuus. Luotoista Helsinkiin vajaat 70 %. Pankin toiminta tyrehtyi valuuttakurssitappioihin.

52

Keisarillisesta julistuksesta lähes 500 miljoonan euron lainakantaan vuonna 2007. Talletuskanta 34 miljoonaa euroa. Aktiivisia asiakkaita 11 500.

SUOMEN HYPO TEEKKI-YHDISTYKSEN 147 VUOTTA

Toimitusjohtajana varatuomari Auli Markkula vuosina 1929–1942.

1929 Pulakausi alkoi.

1937 Pääkonttori, jossa nyt liikenne- ja viestintäministeriö, valtion haltuun, kun vanhat obligaatiovelat ja niistä myönnetyt maatalouden lainat siirtyivät valtion vastuulle.

1939–1945 Sotavuodet.

Toimitusjohtajana lakitieteen tohtori Ilmo Ollinen vuosina 1942–1967.

1945–1959 Sotavuosien jälkeinen asutustoiminta. Maanhankintalainojen lisäksi valtion varoista myönnettiin myös asunto-osakeyhtiö- ja osakaslainoja eli asuntokiinnityspankkitoimintaa. Asiamiesverkkoina toimivat mm. Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjoismaiden Yhdyspankki ja myöhemmin myös Postisäästöpankki.

1960–1980 Lainakannan kasvu hidasta. Maankäyttölainoja valtion varoista.

Pääjohtajana varatuomari Pentti Huhanantti vuosina 1967–1976.

Toimitusjohtajana varatuomari Erkki Linkomo vuosina 1977–1978

Toimitusjohtajana varatuomari Osmo Kalliala vuosina 1979–1987.

1979–1987 Luotonanto laajentuu omakotitalorakentamiseen ja osakehuoneistojen oston lisäksi asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimintaan ja uustuotantoon.

Toimitusjohtajana varatuomari Risto Piepponen vuosina 1987–2002

1987–2001 Luotonanto keskittyy yhä enemmän asunto-osakeyhtiöihin ja vuokrayhteisöihin yksityishenkilöiden sijasta. Saavutetaan voitolliset tilinpäätökset pankkikriisinkin vuosina. Siirrytään euron käyttöön. Luodaan vuosi 2000-valmiudet. Lainakanta 280 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä 30.

Toimitusjohtajana oikeustieteen kandidaatti Matti Inha 2002–

2002–2005 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen uudistamisohjelman ensimmäinen vaihe: lainakanta kasvaa yli 400 miljoonaan euroon. Kasvu keskittyy yksityishenkilöihin. Konsernissa toimii luottolaitoksen rinnalle vakiintunut talletuspankki, Suomen Asuntohypopankki Oy. Tuotevalikoima rakentuu asuntorahoituksen ja asumisen saralla laajimmaksi Suomessa. Henkilöstön osaaminen kehittyy voimakkaasti ja toiminta tehostuu merkittävästi.

2006–2007 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen uudistamisohjelman toinen vaihe käynnistyy. Asiakaslähtöiset tavoitteet tarkentuvat ja voimistuvat teemalla Parempaan Asumiseen Turvallisesti. Lainakanta on 486 miljoonaa euroa ja talletuskanta 34 miljoonaa euroa. Asiakkaita on 11.500. Henkilöstömäärä 30.

Tavoite 2010 150 – vuotias Hypo on tunnustettu asuntorahoituksen ykköstoimija Suomessa.

SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYSSUOMEN ASUNTOHYPOPANKKI OY

Käyntiosoite Yrjönkatu 9 A, HelsinkiPostiosoite PL 509, 00101 Helsinki

Puhelin (09) 228 361Faksi (09) 647 443

Sähköposti hypo@hypo.fi etunimi.sukunimi@hypo.fi

www.hypo.fi