Hyvä me! 1/2014

Porvoon tilapalveluiden henkilöstölehti

1/2014Porvoon tilapalveluiden henkilöstölehti

1/2014

Teemme hyvää ruokaa!

tilapalvelut_1/2014.indd 1 3.3.2014 13.16

PÄÄTOIMITTAJA Annika Malms-Tepponen

JULKAISIJA Porvoon tilapalvelut

TOIMITUS peak press & productions oyLaivurinkatu 2, 07920 Loviisapuh. 019 535 552www.peakpress.net

Toimituspäällikkö | Päivi AhvonenAD | Sanna Nylén

PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy, 20142

Saan työskennellä kaupungintalossa, teletalossa, neuvolassa, päiväkodissa, mo-nissa eri kiinteistöissä, joissa

kaikissa on vähän erilaisia hom-mia. Työpäivät ja -tehtävät ovat

monipuoliset ja vaihtelevat. Se on parasta.

KiinteistönhoitajaKristian Bergman

ARJEN

PORVOON TILAPALVELUT

SANKARITPORVOON TILAPALVELUT

SANKARJEN

SANKARITOlemme arjen sankareita kaikki, mutta emme suinkaan näkymättömän työn

tekijöitä. Työmme jälki näkyy ja tuntuu päivittäin tuhansien porvoolaisten lasten,

nuorten, aikuisten ja vanhusten arjessa. Pidetään huolta itsestämme!


3Hyvä me!

Parasta työssäni .................................................................... 4Uutiset ..................................................................................... 6Monta syytä valita keskuskeittiö ........................................ 8Jos tulee tenkkapoo, apu on lähellä .................................. 10Uusi henkilöstöohjelma koskettaa jokaista ...................... 12Työsuojelu - yhteinen asiamme .......................................... 14Lomavinkkejä kevääseen ja kesään ............................ 16Uusi kaupunkistrategia: Ei papereita vaan käytäntöä ...... 18Näin meillä menetellään ....................................................... 20Ammattina sujuva arki .......................................................... 22

Tässä numerossa

Huomion keskipisteessä

16

Päätoimittaja Annika Malms-Tepponen

Tilapalvelut on ollut viime viikot

huomion keskipisteessä. Keskus-

keittiöstä on riittänyt mielipiteitä

– puolesta ja vastaan.

Kouluruoka ja sen laatu ovat puhutta-

neet myös radiossa ja televisiossa. Ylen

oppimisen sivuilla toimittaja Elvi Huhtala

otsikoi juttunsa ”Löysätkää pipoa, ruo-

katohottajat!”

Toimittajan mukaan elämme ruokatoho-

tuksen aikaa. Kaikilla tuntuu olevan jokin

ruokarajoite, ja nyt en puhu allergioista,

vaan kaikesta muusta – karppaami-

sesta, luomuruuasta, ruokahifi stelystä,

laihduttamisesta erilaisine dieetteineen.

Kouluruokamarina on osa tätä jatkuvaa

ruoka- ja hyvinvointikeskustelua.

Lapset otetaan nykyään mukaan myös

perheen ruokavalintoihin kaupassa

käynnistä ja ateriavalinnoista lähtien.

Heille opetetaan, että he voivat ja heidän

kuuluu vaatia itselleen vain parasta ja

mieluisaa ravintoa.

Samaan aikaan suomalaiset oppilaat,

jotka ovat käyneet koulua ulkomailla,

ikävöivät kotimaansa ilmaista koulu-

ruokaa. Meillä jokaisessa koulussa on

salaattipöytä, tarjotaan kasvisvaihtoeh-

toja, leipää ja maitoa.

Olen samaa mieltä siitä, että oppilaiden

mielipiteitä tulee kuunnella entistä

enemmän kouluruuan ja kaiken muun-

kin koulutoiminnan suunnittelussa. Uu-

det sukupolvet ovat tottuneet erilaiseen

ruokakulttuurin ja siksi on hyväksyttävä

sekin, että kouluruokakeskustelu jatkuu,

toimittaja Elvi Huhtala pohtii.

Toimistostamme löytyy kansio, johon on

kerätty lehtileikkeitä – silloin kuin siihen

vielä oli aikaa. Lohduttavaa oli nähdä,

että samoja keskusteluja on käyty

vuodesta toiseen. Välillä ollaan keski-

össä, sitten tulee uudet uutiset, mutta

keskustelusta riippumatta meidän on

huolehdittava siitä, että palvelu toimii

vuoden jokaisena päivänä.

Pidetään huolta itsestämme ja toisis-

tamme. Yhdessä tekemisessä on mei-

dän vahvuutemme!

Annika

Uusi henkilöstöohjelma jalkauttaa strategian käytäntöön. 12


4

Työ & tekijät!

Parasta työssäni

Parasta on hyvä tunnelma

TEKSTI: REIJA KOKKOLAKUVAT: JANNE LEHTINEN, VIRPI LEHTINEN

On mukavaa, kun saa työskennellä upouudessa rakennuksessa. Etenkin alkuun täällä oli todella paljon siivot-tavaa muuton jäljiltä.

Arvostan sitä, että työni on palkitse-vaa ja itsenäistä. Lisäksi työssäni näen oman kädenjälkeni. Minulla on myös käytössäni modernit ja hyvät työväli-neet, joten työ ei ole fyysisesti liian kuormittavaa. Teen päivävuoroa, ja minulla on kiinteä työaika. Viikonlo-put ovat vapaat.

Parasta työssäni kuitenkin ovat Jo-

hanna-kodin vanhukset, joista pidän kovasti. Olen luonteeltani sosiaalinen, ja tykkään jutella ja höpötellä vanhus-ten kanssa. Usein kyselen vointia ja taputan kenties olalle. Onko kaikki hyvin? Oletko nukkunut hyvin?

Kyllä laitoshuoltaja ehtii aina pari sanaa vaihtaa, ja se ilahduttaa van-huksia. Kun olin pelastuslaitoksella äitiyslomasijaisena, kaipasin takaisin vanhusten pariin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että laitoshuoltajan työ on juuri se mun juttu!”

Ihanat vanhukset

Satumäen päiväkodissa on kuusi osas-toa ja yhteensä 95 lasta ja parikym-mentä aikuista, joiden aterioista huo-lehdin. Työskentelen keittiössä, mutta tapaan päivittäin päiväkodin pikkuisia ja muuta henkilökuntaa.

On mukavaa, että saan palautetta, johon myös reagoin nopeasti. Mieles-täni on tärkeää, että niin lapset kuin aikuisetkin tulevat rohkeasti juttele-maan. Pidän myös siitä, että työni on itsenäistä.

Päivä alkaa aamupuuron keittämi-

Elina Poskiparta laitoshuoltajaJohanna-koti

Maria Baarman-Ek palvelukeittiövastaavaSatumäen päiväkoti

sellä ja päättyy välipalan tarjoamiseen. Väliin mahtuu lounas, salaatin tekoa ja tietenkin näiden välissä tiskaamista.

En voisi enempää kiittää työkaverei-tani! Täällä on todella mukava tunnel-ma, ja siksi töihin on joka aamu kiva tulla. Vaikka välillä on kiire, kaikki käyt-täytyvät ystävällisesti ja arvostavasti toi-siaan kohtaan.

Mielestäni hyvä fi ilis on työpaikalla kaikkein tärkeintä. Lisäksi koen, että työtäni päiväkodin keittiössä todellakin arvostetaan.”

4


5Hyvä me!

Tarpeeksi haasteita

Lasten suusta hauskoja juttuja

Työni on sopivan haastavaa ja monipuo-lista. Siihen kuuluu ruokapalvelun suun-nittelua, organisointia ja seurantaa sekä elintarvikehankintaa. Puolet työajastani kuluu suunnittelussa tai kokouksissa ja loppuaika ruoanvalmistuksessa.

Työni on oikein kivaa, vaikka meil-lä välillä kiire onkin. Pidän siitä, että olen suorassa yhteydessä asiakkaisiin, ja saan heiltä palautetta. On hienoa kuulua Porvoon tilapalveluiden isoon organisaatioon, jossa saa riittävästi tu-kea omaan työhönsä. Organisaation jäsenenä kohtaan koko ajan uusia työ-kavereitakin.

Parasta kaikessa on se, että työ on tarpeeksi haastavaa ja koko ajan oppii uusia asioita. Ja tietenkin se, että saan työskennellä kivan ja osaavan tiimin kanssa. ”

Aamuisin haen auton keskusvarastolta, mutta muuten työpäivät ovat vaihtele-via. Liikun päivän mittaan paljon, sillä alueellani on lukuisia kouluja, vanhain-koteja ja päiväkoteja. Olen ollut tässä hommassa jo 26 vuotta, joten tunnen alueen kuin omat taskuni.

Parasta työssäni on itsenäisyys, vaih-televuus ja liikkuvuus. Ei siis mitään liukuhihnatyötä! Tapaan päivän mit-taan paljon ihmisiä, niin vanhoja kuin nuoriakin. Tykkään jutella päiväkotien lasten kanssa. He tulevat usein juttele-maan ja kysyvät mitä teen. Saan kuulla ihan kaikkea, mitä nyt lasten suusta sat-tuu tulemaan. Se on hauskaa, sillä pidän todella paljon lapsista.

Hans BergmanputkiasentajaÖlstens

Nina Sola ruokapalveluesimiesOmenamäen palvelukeskus

Vaikka työni on itsenäistä, saan kui-tenkin apua tarvittaessa. Kaikki työka-verit ovat kivoja, mutta tapaan heitä lähinnä aamuisin. Arvostan myös sitä, että minulla on säännöllinen päivätyö. Päivystystä on joka 13. viikko, eli ei kovin usein.”


6

Uutiset!

Tilapalveluiden tämän kevään henki-

löstöretki tehdään Lohjalle Alitalon

omenaviinitilalle. Kevätretki toteu-

tetaan vanhan kaavan mukaan, eli

omalla ajalla ja lähtö iltapäivällä.

Viinitilalla voi maistella viinejä ja ostaa niitä

vaikka tuliaisiksi. Valittavanasi on joko 14.5. tai

21.5. tehtävä retki, lähtö noin klo 15.00. Tuttuun

tapaan Tilapalvelut tarjoaa kyydin, eväät ja hy-

vää seuraa. Kutsu tulee vielä erikseen. Lähde

mukaan!

Ilmoittautumiset Peter Backmanille, Harriet

Ekholmille tai Siv Makkoselle. •

KOONNUT: PÄIVI AHVONEN

CID

ERB

ERG

OY

Kevätretki Lohjalle

CID

EC

IDER

BER

RB

ERR

BER

G O

YG

OY

GO

YG

O

Omenapuut aloittelemassa kukintaansa Alitalon tilalla toukokuussa 2013.


7Hyvä me!

Uutiset!

Kattila, moppi vai molemmat?P

orvoon tilapalvelut käynnistää yhteistyössä työ- ja

elinkeinotoimiston ja Edupolin kanssa jo kolman-

nen Kattila ja moppi -rekrytointikoulutuksen maa-

liskuussa 2014.

Tavoitteena on kouluttaa kahden ammatin moniosaajia

puhdistus- ja cateringalalla rekrytoitavaksi Porvoon tilapal-

veluihin. Koulutus tarjoaa käytännönläheisen väylän koulut-

tautua ammattiin. Rekrytointikoulutusvaiheeseen otetaan 20

opiskelijaa, ja opiskelu muodostuu lähiopetuksesta ja työs-

säoppimisesta. Koulutus antaa valmiudet täydentää tutkintoa

oppisopimuksella.

Koulutusaika 10.3.–4.7.2014

Jo käynnistynyt Hyvinvointi-

karuselli on koko henkilökunnal-

le tarkoitettu koulutus.

Ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen

Avire-yhtiöistä luennoi ja keskustelee

henkilöstön kanssa painonhallintaan,

ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen

liittyvistä asioista ja niiden yhteydestä

hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Tilaisuudet

Ti 17.3. klo 14–16 Näsin terveyskeskus, alakerta kokoushuone

Ke 19.3. klo 9–11 Tilapalvelut, Kuninkaanportti

Ma 24.3. klo 14.30–16.30

Ma 31.3. klo 14–16 Näsin terveyskeskus, alakerta kokoushuone

Ke 2.4. klo 9–11 Tilapalvelut, Kuninkaanportti

Ma 7.4. klo 14–16 Linnankosken lukio, kellarikerroksen pikkuauditorio

Ma 14.4. klo 14.30–16.30 Linnankosken lukio, kellarikerroksen pikkuauditorio

Tapaturma, onnettomuus tai

äkillinen sairastuminen voi

osua kenelle tahansa, mel-

kein koska vain tai missä vain

– myös töissä. Silloin työtoverin antama

ensiapu voi pelastaa loukkaantuneen

tai sairastuneen hengen. Siksi on tär-

keää, että mahdollisimman moni osaa

antaa ensiapua ja on saanut auttami-

seen tarvittavaa koulutusta.

Ensiaputaito on osa arkipäivän tur-

vallisuutta, ja kesäkuussa sinullakin on

mahdollisuus harjoitella tai päivittää

ensiaputaitosi. Tule ja osallistu!

Ensiapukoulutuson tarkoitettu hen-

kilöille, joilla ei ole aiempaa ensiapu-

koulutusta tai heidän koulutuksensa on

mennyt vanhaksi. Esimiehet ilmoittavat

asianomaisille myöhemmin koulutus-

paikat. •

Ensiapua kesäkuussa

Panostetaan hyvinvointiin!

Jos Sinulla on ehdotuksia perinteisen

syysvaelluksen kohteesta, niin voit

vinkata niistä taloussuunnittelija Erja

Fosbergille. Puh. 040 706 1466 tai

[email protected]

Jos metsään haluat mennä nyt ....

Kurssiajat

2.6. klo 8.00–11.30

2.6. klo 12.30–16.00

3.6. klo 8.00–11.30

3.6. klo 12.30–16.00

4.6. klo 8.00–11.30

4.6. klo 12.30–16.00

5.6. klo 8.00–11.30


8

Ruokapalvelun järjestämiseksi etsitään nykyistä tehokkaampia tapoja. Tilapalvelut on puoltanut niin sanottua keskuskeittiömallia. Miksi?TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: SHUTTERSTOCK

Monta syytä valitaKESKUS-KEITTIÖ


9Hyvä me!

Kun uutta ruokapalvelumallia ryhdyt-tiin kaupungissa suunnittelemaan, huomattiin, että keskuskeittiö on lop-pujen lopuksi ainoa vaihtoehto, jolla voidaan taata laadultaan tasavahva ja kustannustehokas joukkoruokailu,

kertoo toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen.Keskuskeittiömalliin kuuluu yhden ison keittiön

lisäksi Pääskytien keittiö. Ateriat valmistetaan tässä mallissa keskitetysti, sen jälkeen ne jäähdytetään ja kuljetetaan kaupungin eri toimipisteisiin. Ateri-at kuumennetaan paikan päällä kouluissa, päivä-kodeissa ja palvelutaloissa. Jakelukeittiössä myös keitetään niin sanotut energialisäkkeet eli perunat, riisi ja pasta sekä valmistetaan salaatit.

EINESRUUAN MÄÄRÄ VÄHENISI

Mallista on keskustelut vilkkaasti ja kerätty adressi, jossa vastustetaan keskuskeittiötä. Sen allekirjoitta-jat vaativat siirtymistä pienten valmistuskeittiöiden malliin. Adressin allekirjoittajat pelkäävät muun muassa einesruoan määrän kasvavan kes-kuskeittiömallissa.

– Tilanne on päinvastainen, sillä keskuskeittiömallissa ruokaa val-mistetaan enemmän alusta alkaen itse. Vanhusten ateriapalvelu myös ottaa mukaan tuoresalaatit, joita ei voida pakata nykyisiin aterioiden lämpölaatikoihin, Annika kertoo.

Keskuskeittiöehdotuksessa ruokavalio ei myöskään yksipuolistu. Keskuskeittiössä voi-daan tarvittaessa valmistaa kaksi ateriavaihtoehtoa, siis esimerkiksi kasvisruokailijoille omansa.

Myös hävikin määrää on helpompi valvoa kes-kuskeittiömallissa, sillä jakelukeittiöt voivat lämmit-tää kerrallaan vain sen verran annoksia kuin kul-loinkin on tarve.

Annika huomauttaa lisäksi, että ruoan tuot-tamistavalla ei ole vaikutusta kotihoidon asiak-kaiden ihmiskontakteihin, mistä myös oli adres-sissa maininta.

HYVÄÄ RUOKAA JÄRKEVÄSTI

Yksi syy keskuskeittiömalliin on henkilöstön tarve. Mikäli siirryttäisiin pieniin valmistuskeittiöihin, hen-kilökuntaa tarvittaisiin nykyistä enemmän.

– Tämä on suuri haaste, sillä ammattitaitoisesta keittiöhenkilöstöstä on pula jo nyt. Pieniä valmis-tuskeittiöitä varten tarvittaisiin lisää 150 ruoan-valmistuksen ammattilaista. Heidän on kyettävä

vastaamaan perusaterioiden lisäksi muun muassa erityisruokavalioista, sähköisistä tilauksista sekä oi-keista ravintoarvoista.

– Näitä ruoan valmistamisen ammattilaisia ei ole saatavissa, Annika huomauttaa.

Aterioita on pystyttävä valmistamaan jatkossa jär-kevästi ja kustannustehokkaasti.

Mutta miten henkilöstön käy, jos kaupunki valit-see ruokapalveluun keskuskeittiömallin?

Annika sanoo, että tulevaisuuden tuotantotavassa pitää selvitä joka tapauksessa nykyistä pienemmäl-lä henkilöstömäärällä.

– Olemme jo aiemmin laskeneet, että henkilös-tön vähennystarve on kolmannes.

Lukua ei Annikan mukaan kannata säikähtää, sil-lä kolmannes henkilöstöstä vähenee joka tapauk-sessa vaihtuvuuden ja eläkkeelle siirtymisten takia.

ERITYISRUOKAVALIOT OTETTAVA HUOMIOON

Osa nykyisistä pienistä keittiöistä on tullut tiensä päähän ja vaatisi alusta asti valmistettavia aterioita

varten isoja remontteja.Ongelmallisia ovat myös erityisruo-kavaliot, sillä niiden valmistukseen

tarvittaisiin omat tilat jokaiseen valmistuskeittiöön. Joka kymme-nes tilapalveluiden valmistamista aterioista on nykyään erityisruo-

kavalioita.Esimerkiksi Huhtisen aluekeittiö

on ahdas jo nykyisellään eikä siinä ole tilaa erityisruokavalioiden valmistukseen. Myös

pakkaustilat puuttuvat. Sama koskee Linnankosken lukion aluekeittiötä.

Lisäksi Omenamäen palvelutalon aluekeittiö on käynyt ahtaaksi, ja Johannisbergin aluekeittiö tulisi remontoida välittömästi.

SUUNNITELMAT VALMIIKSI KEVÄÄN AIKANA

Kuinka varma keskuskeittiön tulo sitten on? Joko päättäjät ovat hyväksyneet uuden mallin?

Lopulliset päätökset yksityiskohtineen ovat vie-lä tekemättä. Tarkoitus on, että hankesuunnitelma etenee kevään aikana ja tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn kesään mennessä.

Parhaillaan sitä varten tehdään lisäselvityksiä. Hankesuunnitelman edetessä tarkentuvat keskus-keittiön laajuuteen, teknisiin ratkaisuihin, tuotan-toon ja rahoitukseen liittyvät yksityiskohdat.

Myös henkilöstöä, eri viranomaistahoja ja sidos-ryhmiä kuullaan suunnittelun yhteydessä. •

Keskuskeittiömallissa ruokaa valmistetaan

enemmän alusta alkaen itse.


TEKSTI: REIJA KOKKOLAKUVA: VIRPI LEHTINEN

Kevätkummun tiimi osaa pitää hauskaa kesken kiireisen työpäivän. Murheistakin voi kertoa työkaverille.

10

Porukan ilopilleri ja rauhallisempi pohdis-kelija. Räväkkä, mutta aina ystävällinen. Hyväntuulinen ja tyyni. Huumoria vilje-levät vääräleuat.

Millainen soppa syntyykään, kun tämä tiimi mennä huiskaisee päivästä toiseen?

Ei lainkaan hullumpi sekametelisoppa. Kevätkummun siivousporukka ja huoltomiehet osaavat pitää hauskaa työn lomassa, vaikka kiire pukkaisi kantapäillä.

– Ilman huumoria ei näissä hommissa pärjää, sano-vat työparina työskentelevät tilahuoltajat Marjo Hukka ja Susanna Virtanen eli Mallo ja Suski. Ja nauravat tie-tenkin päälle.

HUONE RAIKUU NAURUSTA

On aamukahvin aika, ja Kevätkummun tiimi on ko-koontunut Kevätkummun koululle taukotilaan. Tarjolla on pullaakin. Pullat on hankittu kiinteistönhoitajan Esa Virtasen keräämistä pulloista saaduilla kolikoilla.

– Otatteko pullaa, ukot, Satu Miettinen kysyy kiin-teistönhoitajilta Esalta ja Peter ”Pettu” Uroselta. Sa-tu on tullut aamukahville viereisestä Mäntykummun päiväkodista, samoin nuorisoasemalla, kirjastossa ja koulussa työskentelevä Tua Törnroos. Dorrit Lehtonen puolestaan siivoaa Kevättuulen päiväkodissa.

Ja ukothan ottavat. Pettu pistelee jo sellaista huumo-ria, että huone raikuu naurusta ja Esa säestää. Vaik-ka porukka on ollut vasta syksystä asti kasassa, se on hitsautunut hyvin yhteen. Tiimi on jaettu kolmeen eri kohteeseen, mutta yhteistyö on silti tiivistä.

Jos tulee tenkkapoo,apu on lähellä

– Susannalla on kokemusta keittiötöistä. Hän tulee apuun vaikka kesken omien hommien. Pettukin on pe-lastanut minut monelta mokalta, Satu kiittää.

– Kyllä me aina tuurataan, jos on tarvis. Pitää olla joustava, Susanna lisää.

Marjo Hukka pohtii, että mistään työstä ei pidä kiel-täytyä. Hyvä yhteishenki on työpaikalla todella tärkeää.

– Kaikkea pitää tehdä, vaikkei niin tykkäisikään.

SOPIVASTI HULLUJA

Kevätkummun tiimi ahkeroi etenkin aamuvarhaisella, kun päiväkotilapset ja ala-asteen oppilaat vielä tuhisevat vuoteissaan. Tilat pitää putsata ennen heidän tuloaan.

– Aamut ovat kiireisimpiä. Silloin mennään ja lujaa, tiimiläiset kertovat.


11Hyvä me!

He pitävät toisiinsa yhteyttä työpäivän aikana puhelimitse. On mukavaa, kun tietää, että apua on tarjolla, ja ystävällinen ihminen vastassa. Suurin osa porukasta myös asuu lähekkäin, ja he ovat vapaa-ajallakin tekemisissä. Susanna ja Satu käyvät yhdes-sä pitkillä koiralenkeillä.

– Ja vilkuttavat minulle, kun olen parvekkeella, Marjo hymyilee.

Töissä oppii tuntemaan toisensa hyvin. On tär-keää, että voi puhua asiasta kuin asiasta. Ja jos on hiljaisempi, sekin sallitaan.

– Juttelemme kaikesta. On tärkeää, että voi luot-taa toiseen. Ja jos jokin töissä sattunut asia on jäänyt vaivaamaan, on kiva, kun sen voi jakaa työkaverin kanssa, Satu sanoo.

Hän pelkää heit-täytyvänsä liian ime-läksi, mutta suostuu silti kuvailemaan työkavereitaan.

– Hauskoja, rentoja, luotettavia, ihania. Ja sopivasti hulluja.

– Oikeastaan ihan bimboja, Susanna nauraa. Tietenkin Petulla on myös sanansa sanottavana.– Ihan tällaista hiljaista miestä ahdistaa, kun ei saa

suutaan auki.Lisää naurua. Sitten saan kuulla, että tämä hiljainen

mies myös laulaa mielellään. Jouluna kuulemma Suvi-virttä ja kesällä joululauluja. •

TUTUKSITiimit


12

Porvoon kaupunkiin laaditaan parhail-laan uutta henkilöstöohjelmaa. Miksi näin, eikö aiempi kelvannut?

– Kaupunki hyväksyi uuden strategi-ansa viime vuoden lopulla, ja se ulot-tuu aina vuoteen 2017 asti. Jotta siinä

esitetyt päämäärät ja toimenpiteet saadaan siirrettyä käytäntöön, tarvitaan uusi henkilöstöohjelma, kertoo Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.

Uuteen henkilöstöohjelmaan tulee konkreettisten toimenpiteiden lisäksi myös mittarit, joilla toimintaa seurataan. Sitä laadittaessa kuullaan henkilöstöä, joka voi kertoa ehdotuksia tai toiveita työpaikkakokousten lisäksi intranetissä.

MUKAAN INNOVOIMAAN!

Kevään aikana kaupunki tekee myös uuden henki-löstökyselyn, jonka tulokset pyritään ottamaan huo-

mioon uudessa ohjelmassa.Anu huomauttaa, että henkilöoh-

jelman on tarkoitus näyttää, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen: kaupun-ki kertoo strategiassaan, millaisia valintoja ollaan tekemässä ja hen-kilöstöohjelma vastaa, miten se omalta osaltaan toteuttaa niitä käytännössä.

Anu kehottaa ihmisiä tule-maan mukaan innovoimaan, sillä strategiset päämäärät eivät ole aivan vähäiset.

– Talouden tervehdyttä-minen jatkuu. Asukkai-den hyvinvointierot kaventuvat. Osallistumis-

koskettaa jokaistaPorvoon kaupungin uusi henkilöstöohjelma koskettaa kaikkia kaupungin palkkalistoilla olevia. Se antaa isot linjat, joita viedään käytäntöön jokaisella työmaalla.TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVITUS: SHUTTERSTOCK, OUTI NORBERG

Uusi henkilöstöohjelma

Minulle on tärkeää, että...

minun mielestäni...

12


13Hyvä me!

Miten uusi ohjelma koskettaa Tilapalveluja?– Ihan samalla tavalla kuin koko kaupungin

muutakin henkilöstöä, eli se antaa linjaukset.

Soveltaminen käydään läpi kullakin työpaikalla

erikseen.

Anu pohtii, että Tilapalveluissa nousevat

todennäköisesti esille esi-

merkiksi hyvinvoivan työ-

yhteisön kysymykset mutta

myös vaikkapa rekrytoinnis-

sa onnistuminen.

– Myös prosessien läpivie-

miset ja oikeat työmäärät ovat

tärkeitä pohdittavia asioita.

mahdollisuudet lisääntyvät. Kaupunki on kestävä ja kilpailukykyinen.

Hyviä ideoita voi kertoa myös esimerkiksi pää-luottamusmiehille. Lisäksi Anu itse tai ohjelman koordinaattori Christina Sani ottavat sähköpostivies-tejä mielellään vastaan.

MIKÄ ON OIKEUDENMUKAISTA JA TASAPUOLISTA?

Anu toivoo, että ihmiset jaksaisivat uhrata jokusen aja-tuksen tekeillä olevalle ohjelmalle, sillä siinä linjataan koko henkilöstöpolitiikka ja se koskee kaikkia kaupun-gin palkkalistoilla olevia.

– Ohjelma tehdään yleisellä tasolla, eikä siinä ole mukana yksittäisiä työpaikkoja koskevia ohjeistuksia.

Sen sijaan siihen kirjataan, mikä on oikeudenmukaista, tasapuolista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Siinä tulee näkyä myös linjaukset siitä, kuinka hen-kilöstöstä pidetään huolta, kun töitä tehdään entistä pienemmällä väellä.

– Joudumme pohtimaan myös, miten saamme hou-kuteltua meille parhaat ihmiset silloin kun heitä tarvi-taan eläkkeelle jäävien tilalle.

Kun ohjelman kokoamista varten koottu työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi, siitä kerrotaan koko hen-kilöstölle ja sitä käydään kullakin työmaalla läpi: mitä tämä tarkoittaa käytännössä juuri meillä.

Henkilöstöohjelma hyväksytään kesäkuun loppuun mennessä. •

Hyvinvoivia työyhteisöjä

Meidän työssä tarvitaan...


14

Työsuojelutavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa tarvitaan niin työnantajaa kuin henkilökuntaakin.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: JANNE LEHTINEN

YHTEINEN ASIAMME

– Työsuojelussa tarvitaan kaikkien panosta yhteisten tavoitteiden, esimerkiksi työtapaturmien vä-hentämiseksi, kertoo työsuojelu-päällikkö Leena Juvakka.p

14

TYÖSUOJELU


Hyvä me! 15

Onneksi olkoon Leena Väänänen! Sinut on valittu vaa-leilla täysipäiväiseksi työsuojeluvaltuutetuksi vuosille 2014–2017. Mitä kaikkea työhösi liittyy?

– Kiitos! Toimialueenani on Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut,

varhaiskasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

lukuun ottamatta opetuspalveluja. Varsinainen toimi minulla

on lähihoitajana Epoon päiväkodissa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan työsuojeluasioista?– Olen toiminut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä yli

20 vuotta erilaisissa tehtävissä. Työsuojelu on yksi tärkeim-

mistä asioista, joita ammattiyhdistysliike ajaa varsinaisen

edunvalvonnan lisäksi. Kolme vuotta sitten sain tilaisuuden

toimia kolmen kuukauden ajan työsuojeluvaltuutetun sijaise-

na. Tästä heräsi varsinainen mielenkiinto työsuojelu- ja var-

sinkin työhyvinvointiasioita kohtaan.

Mikä on mielestäsi työsuojeluvaltuutetun tärkein tehtävä?

– Työsuojeluvaltuutetun on edistettävä työntekijöille mah-

dollisimman turvallista ja terveellistä työympäristöä yhdessä

työnantajan ja työsuojeluviranomaisten kanssa.

– Työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa korostan kuitenkin

”Työsuojelua edistetään yhteistyöllä”

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvastaavat edustavat työnantajaa. Työsuojeluvaltuu-tettu on henkilöstön edustaja. Työpaikko-jen työsuojeluparit (esimies ja henkilös-tön edustaja) ovat työsuojelun toimijoita.

Porvoon kaupungin työsuojelupääl-likkö on henkilöstöjohdossa toimiva suunnittelija Leena Juvakka. Hän toimii asiantuntijana työturvalli-suuslakiin liittyvissä asioissa ja organisoi työsuojelun yhteistoimintaa keskitetysti.

Lisäksi Juvakan tehtäviin kuuluu keskistetyn ohjeis-tuksen laatiminen. Vastikään päivitetty ohje työtapa-turmista ilmoittamisesta on tästä hyvänä esimerkkinä.

Tilapalveluiden henkilökuntaa edustaa toimikaudel-la 2014–2017 työsuojeluvaltuutettu Leena Väänänen. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan olosuhteita, osallistua työhyvinvointitoimintaan ja hen-kilöstön edustajana aluehallintoviraston mahdollisiin työsuojelutarkistuksiin. •

Suojaimet eivät auta, jos niitä ei käytä!

jokaisen työntekijän omaa asennetta työympäristöä kohtaan.

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua työympäris-

tönsä epäkohtiin, jos hän havaitsee turvallisuuspuutteita.

Työympäristö on pidettävä siistinä, ja jokainen työntekijä voi

vaikuttaa hyvän työilmapiirin luomiseen.

Millaisissa asioissa kannattaa kääntyä nimenomaan sinun puoleesi?

– Kun työntekijä havaitsee epäkohtia tai puutteita työsuoje-

luun tai työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, hänen tulee ensi-

sijaisesti kääntyä oman esimiehensä puoleen. Mikäli esimies

ei ota asiaa hoitaakseen, silloin työntekijän kannattaa ottaa

yhteys työsuojeluvaltuutettuun, siis minuun.

– Korostan vielä työntekijöiden oma-aloitteellisuuden merkitys-

tä. Rohkaisen tuomaan esiin omia ideoita, joilla työpaikasta voi-

daan tehdä entistä turvallisempi ja samalla keventää työtaakkaa.

Millaisella tolalla työsuojeluasiat ovat mielestäsi Porvoossa?

– Porvoossa on pitkät perinteet työsuojeluasioiden hyvästä

hoidosta. Työsuojelua kehitetään työnantajan ja työntekijöiden

sekä työterveyshuollon välisenä yhteistyönä. Tällä hetkellä työn

alla on muun muassa yhtenäinen koneturvallisuusohjeistus. •

VELVOITTEET

• Työnantajan velvoitteena on

huolehtia siitä, että työtä voidaan

tehdä turvallisesti ja terveellisesti.

• Työntekijän on noudatettava

annettuja ohjeita ja kerrottava ha-

vaitsemistaan työturvallisuuspuut-

teista esimiehelle.

Katso tilapalvelun työsuojeluparit ja yhteistyöryhmä

sivuilta 20–21.


16

Jos et ikinä ole tutustunut Porvoon saaristoon, tee se tulevana kesänä. Pellingin saaristossa nähtävää on paljon – ja mikä parasta, matka ei ole pitkä. Pe-rille pääset paitsi bussilla tai omalla autolla myös

pyöräillen – ja tietysti veneellä. Miten menetkin, polkupyörä kannattaa ottaa mu-

kaan. Pyöräillen tai kävellen on ihana tutustua tähän luontoparatiisiin – reittejä on kolme ja niiden varrella on paljon nähtävää.

Jos et ole ottanut mukaan omia eväitä, voit ostaa niitä ihanasta saaristolaiskaupasta Söderby-bodanis-ta. Ruokakori täytyy tosin tilata päivää aikaisemmin. Siihen sisältyy vilttejä, istuinalustoja, käsipyyhkeitä, pöytäliina, kahvimukit ja lusikat, kankaiset ruokalii-nat, kahvia, teetä, sekamehua, sokeria, kahvimaitoa, päivän pullaa sekä kahta eri lajia keksejä. Ruokaa saa myös Tirmon saaristokeskuksesta ja Benitas Cafésta. •

LÄHILOMAILUA

Retkelle lähisaaristoonBenitas Café

Santasaarentie 162, 07370 Pellinki

puh. 040 740 9729

www.pellinge.net/benitascafe

Tirmon saaristokeskusTirmontie 611, 07360 Tirmo

puh. 040 822 5556

tirmo(at)saaristokeskus.fi

www.saaristokeskus.fi

Söderby-BodenVanha Söderbyntie 44, 07390 Suurpellinki

puh. 019 540 699 soderbyboden(at)gmail.com

soderbybutiken.worpress.com

LISÄTIETOA PALVELUISTA PELLINGISSÄ WWW.PELLINGE.NET/KOTI.HTM

Porvoon ulkosaaristossa sijaitse-va Söderskärin majakkasaari on merkittävä haahkojen, räyskien ja muiden merilintujen pesimäalue.

Ulkosaaristossa sijaitsee myös Klovharun, Tove Janssonin kuu-luisa kesänviettopaikka. Sinne saa rantautua kesäisin yhden erikseen ilmoitetun viikon aikana.

Lomavinkkejäkevääseen ja kesään

Yhteystietoja

16

TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI AHVONEN

SÖD

ERSK

ÄR

IN M

AJA

KK

A/J

AR

I PO

HJA

LAIN

EN


17Hyvä me!

Monet haluavat varmistaa paikkansa auringossa hinnalla millä hyvänsä – ja miksi ei. Mutta niillä, joilla on varaa joustaa loma-ajasta, on mahdollisuus

päästä hyvinkin edullisesti etelänlomalle tai jopa kaukomatkalle.

Edullista etelänlomaa kyttäävän täytyy olla val-mis singahtamaan yhden tai kahden vuorokauden varoitusajalla lentokentälle – silloin matkojen hinnat nimittäin laskevat alhaisimmilleen.

Kanariansaarille saa äkkilähtölennon halvimmil-laan reilulla sadalla eurolla. Tällöin majoituspaikka pitää hankkia itse, mutta niitä on paljon ja kaiken hintaisia. Hotellimajoituksen sisältävä viikon matka-paketti saattaa irrota alle 300 eurolla – sillä hinnalla ei lomaa Punkaharjulla vietetä!

Äkkilähdön metsästäjä tarvitsee nopeaa reagointi-kykyä, avointa mieltä ja nettiyhteyden, jonka avulla hintojen kehitystä voi seurata!

Osoitteesta www.rantapallo.fi näet kaikki äk-kilähdöt yhdellä silmäyksellä ja voit laittaa erilaisia hakukriteerejä. Googlettamalla hakusana äkkilähtö voi säästää monta sataa euroa. •

Edullisesti kauas – äkkilähtö!

Äkkilähdön metsästäjä tarvitsee

nopeaa reagointikykyä

17Hyvä me!

KAUKOMATKAILUA


18

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Kaupunkistrategia muuntuu vauhdilla arkeen, kun asioista puhutaan työpa-joissa ja täytetään yhdessä tätä varten tehtyä työkirjaa.

– Ainakin meillä työpajassa on pu-huttu myös asian vierestä, mikä toi-

saalta sekin on ollut tärkeää, kertoo Tilapalveluiden siivoustyönjohtaja Siv Makkonen.

Samanlainen kokemus on myös isännöitsijä Göran Sjöströmillä. Hän tosin arvelee, että keskustelu ei ol-lut hänen miesvoittoisessa porukassaan yhtä vuolasta kuin naisseurueissa on ollut.

– On hyvä, että strategiaa puretaan porukalla. Jos asiasta ryhdyttäisiin kyselemään ihmisiltä yksittäin, tu-lokset jäisivät heikommiksi, Göran tuumaa.

TIUKKA TILANNE NÄKYY

Siv on samaa mieltä, kuten myös ruokapalveluesimies Pia-Maria Starck sekä taloussuunnittelija Erja Fors-berg, joka vetää työpajaa Tilapalveluiden toimistossa.

Keskustelut ryhmissä jatkuvat vielä, mutta tarkoitus on, että kevään aikana jokaiselle työpaikalle saataisiin lista tärkeimmistä strategiasta käytäntöön vietävistä asioista.

Strategiassa näkyy selvästi esimerkiksi julkisen sek-torin tiukka tilanne: töitä on kyettävä tekemään entistä pienemmällä porukalla. Porvoon kaupungissa koroste-taan myös esimerkiksi kestävää kehitystä ja energiate-hokkuutta. Näistäkin työpajoissa on puhuttu.

Miten voisimme tehdä töitä uudella tavalla? Voisimmeko jättää jotakin kokonaan tekemättä? Selvitetään, mitä Porvoon uusi kaupunkistrategia

tarkoittaa jokapäiväisessä työnteossa.

KAVERIA EI JÄTETÄ

Tähän asti saadut kokemukset kertovat, että strategi-an työstäminen kiinnostaa ihmisiä ja että työpajoihin tullaan mielellään mukaan. Kaupungin uusi ohjelma ei siis olekaan kasa papereita tai isojen herrojen ai-voituksia, kun päämäärät tuodaan lähelle yhteisiin tapaamisiin.

– Ainakin meillä ihmiset miettivät, miten palvelum-me voisi olla vielä parempaa, jotta työpaikat säilyisivät myös tulevai-suudessa, Siv kertoo.

Göran on ilahtunut eri-tyisesti siitä, miten selvästi yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin ”kaveria ei jä-tetä” -meininki. Toisin sanoen, kun joku huomaa, että kollegal-la on tiukka paikka, häntä mennään auttamaan.

Tällaisia tilanteita sattuu muuallakin Tilapalveluis-sa esimerkiksi silloin, kun joku sairastuu eikä hänen tilalleen heti saada sijaista. Hyvä porukkahenki on silloin kullanarvoinen, ja siihen jokainen pystyy vai-kuttamaan.

Siv on hyvillään siitä, että työpajoissa ihmisille kir-kastuu ajatus kaupungin perimmäisistä tarkoituksista sekä Tilapalveluiden rooli isommassa kuviossa. Pia-Maria kiittelee, miten näkyvästi kuntalaisten hyvin-vointia strategiassa korostetaan. •

EI PAPEREITA VAAN KÄYTÄNTÖÄ

Uusi kaupunkistrategia

”Kun joku huomaa, että kollegalla on tiukka paikka, häntä mennään

auttamaan.”


19Hyvä me!

Kun eteenpäin vietävät kärkihankkeet

saadaan yhdessä päätettyä, ne eivät

jää paperille. Niistä on tarkoitus puhua

jatkossakin työpaikkatapaamisissa.

Millaisia muutoksia käytännön työhön

on odotettavissa?

– Meidän työmme on sidoksissa

mitoitettuihin laatuvaatimuksiin, ja ne

määrittelevät työpäivän perustan. Työ-

pajoissa olemme puhuneet paljon poik-

keustilanteista ja siitä, miten voimme

hoitaa myös ne entistä paremmin. Esille

on noussut esimerkiksi oma aktiivisuus,

Siv kertoo.

Toimiston pajassa on puhuttu muun

muassa tilapalvelujen synergiaeduista

ja palvelujen markkinoinnista.

Pieniltäkään tuntuvia asioita ei kan-

nata vähätellä. Kierrätys tehostuu ja

yksi pieni työvaihe jää pois esimerkik-

si silloin, jos toimistojen työhuoneiden

roskakoreja käytetään vain papereille.

Silloin roskiksiin ei tarvita pussia ja nii-

den tyhjentäminen käy nopsaan.

Göranin porukassa on muistutettu yk-

sittäisistä ostoksista. Jos käy rautakau-

passa kuuden euron ostoksella, sen kä-

sittely vie toiset kuusi euroa. Tehtävien

ja niissä tarvittavien osien suunnittelu

on siis tärkeää jokaiselle.

– Meillä puhutaan hävikin määrästä.

Seuraamme jatkossa todennäköisesti

entistäkin tarkemmin ruoan hävikkiä ja

sitä, millaisia määriä raaka-aineita tila-

taan, kertoo Pia-Maria. •

Pienet teot ratkaisevat

Kaveria ei jätetä, toteavat Siv Makkonen, Pia-Maria Starck, Göran Sjöström ja Erja Forsberg


20

Työsopimukseen liittyvät asiat sovitaan oman osasto-päällikön kanssa. Samassa yhteydessä sovitaan palk-

kauksesta, mahdollisesta koeajasta ja muista palvelussuhteen perusasi-oista. Toimitusjohtaja allekirjoittaa kaikki yli kuuden kuukauden mittai-set sopimukset.

Uusien työntekijöiden perehdyt-tämisohjelma käynnistyy jo ensim-mäisestä työhaastattelusta. Tarkat menettelytavat, toimenkuva ja muu ohjelma käydään läpi ensimmäisten työpäivien aikana kohta kohdalta. Ketään ei jätetä yksin. Työntekijän lähin esimies tai työntekijän tuleva työpari auttaa ja opastaa alkuun. Työntekijä saa henkilökortin, joka kulkee jatkuvasti mukana.

Lähimmältä esimieheltäsi saat vas-

tauksen, jos sinulla on mielessäsi

kysymyksiä koskien

• työntekijän oikeuksia ja velvolli-suuksia

• vaitiolovelvollisuutta ja salassa-pitoa

• perhevapaita (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä vuorotteluvapaa)

• palvelussuhteen päättymistä (irti-sanomisaika, työtodistus ja palk-kalaskenta)

• ympäristöasioita• vakuutusturvaa• työtapaturmia (työtapaturman

sattuessa lähin esimies täyttää työtapaturmailmoituksen)

YLITYÖT Ylitöihin ei voi vain jäädä, vaan niistä pitää sopia aina etukäteen työnjohtajan tai lähimmän esimie-hen kanssa. Ylityöt saa sopimukses-ta pitää vapaana tai ottaa rahana.

LOUNASSETELITJos olet oikeutettu saamaan lounas-seteleitä, käy lunastamassa ne pal-velupiste Kompassista. Muista ottaa henkilökortti mukaan.

PALVELUPISTE KOMPASSIPalvelupiste Kompassista saat paitsi lounassetelit ja liikuntasetelit myös tietoa Porvoon kaupungin vuokra-mökkien vuokrauksesta ja hakupro-sessista. Kompassin palveluneuvojat neuvovat ja palvelevat porvoolaisia kaikissa kaupungin palveluihin liit-tyvissä kysymyksissä. Kompassi si-jaitsee kunnantalossa katutasossa, Rihkamatori B, puh. 020 69 2250, [email protected]

TUPAKOINTIPorvoon tilapalvelut on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi. Tupakointi on kielletty työaikana lukuun otta-matta lakisääteisiä ja työehtosopi-muksiin kirjattuja taukoja työaikaan kuulumattomalla ruokatauolla. Tu-pakoinnin lopettaminen on henki-lökohtainen päätös, johon Porvoon tilapalvelut työnantajana kannustaa ja motivoi.

SAIRASTUMINEN JA ILMOITUS-

VELVOLLISUUS

Ilmoita heti aamulla sairastumisestasi puhelimitse esimiehellesi ja ole tar-vittaessa yhteydessä Kuninkaantien terveys-asemaan.

LOMATListat lomavarauksista ja lomatoiveista kiertävät syksyllä ja keväällä. Työnan-taja vahvistaa lomat. Yllättävien estei-den ja menojen ilmaantuessa keskus-tellaan aina tapauskohtaisesti loman siirtämisestä tai ajankohdan vaihtumi-sesta lähimmän esimiehen kanssa.

TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuudesta voit kysyä oman osastosi yksikkösi työsuojelupareilta. Työsuojeluparin muodostavat yleensä työnantajan ja työntekijän edustaja. Parit ovat mukana koordinoimassa tilapalveluiden työsuojeluriskien-hallintaohjelmaa. Riskit arvioidaan kolmen vuoden välein vuosittain ja siinä käsitellään taloutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevia riskejä. Tila-palveluiden riskienhallintaohjelma on yksi osa Porvoon kaupungin riskien-hallintaohjelmaa.

Toimitusjohtaja vastaa työnanta-jan edustajana työturvallisuudesta, ja henkilöstön virallisena edustajana toimii työsuojeluvaltuutettu Leena Väänänen.

TYÖSUOJELUPARITKiinteistöpalveluyksikkö

• Björn Nyqvist M2781, 050 572 6274 ja Tom Rönnblad• Mika Söderström M5756, 040 775 0008 ja Dennis Forsberg Siivousyksikkö

• Marianne Seppänen M5758, 040 351 5530 ja Helena Niskanen• Hanna Simula M2798, 0400 476 768 ja Leena Wallius• Siv Makkonen M2799, 0400 840 994 ja Susanna Virtanen• Irja Patjas M4413, 040 583 3581 ja Mari Older

Ruokapalveluyksikkö

• Helena Jokinen M5146, 0400 743 2062 ja Anu Laaksonen• Satu Siikavirta M5145, 040 743 2052 ja Marianne Nordström• Nina Sola M3448, 040 489 9530 ja Maria Baarman-Ek M3341, 040 489 9541

Ota talteen! Koska ylitöihin, mistä kuntoutus?

Näin meillä menetellään


21Hyvä me!

• Eeva Hyvönen 019 575 5046 ja Kirsi Myllys• Ulla Pirhonen M5937, 040 187 2213 ja Teija Mäkelä• Pia-Maria Starck ja Taina Koskela M2521, 040 489 9535• Birgitta Kiiski ja Alvar Heikkinen

YHTEISTYÖRYHMÄSuluissa varajäsenet• Annika Malms-Tepponen, pj• Nina Sola (Harriet Ekholm)• Ritva Flink (Anu Laaksonen)• Mika Söderström (Björn Nyqvist)• Peter Nordström (Tom Ingelin)• Hanna Simula (Marianne

Seppänen)

• Harriet Viljala (Riitta Hyppönen)• Leena Väänänen, työsuojeluval-

tuutettu KOULUTUSKerro lähimmälle esimiehellesi, jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista ja lisäkoulutuksesta tai oppisopimus-koulutuksesta. Voitte yhdessä poh-tia, mitä se käytännössä tarkoittaisi ja miten asiaa voidaan edistää.

KUNTOUTUKSETJos olet kiinnostunut erilaisista kun-toutusmahdollisuuksista, ole yhtey-dessä työterveyshuoltoon.

ELÄKE Eläkkeisiin liittyvissä asioissa aut-taa eläkeneuvoja Mari Ahrenberg, puh. M2282, 040 489 1600.

HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTAKaupungin yhteisestä harrastus- ja virkistystoiminnasta voit kysyä lisä-tietoja toimistosihteeri Eeva Pulkki-selta, puh. M2281, 040 8654484.

Tilapal§veluiden omassa Voi Hy-vin -ryhmässä ovat Harriet Ekholm, Siv Makkonen ja Peter Backman.

Porvoon kaupunki julkaisee säh-köistä viikkoinfoa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Saat linkin infolehtiseen omaan sähköpostiisi.

Toimitusjohtaja | Annika Malms-Tepponen, puh. M2791, 0400 784 696

Kiinteistöpalvelupäällikkö | Mikael Nystedt, puh. M2779, 040 527 7013

Siivouspäällikkö vt. | Marianne Seppänen, puh. M2519, 040 752 7221

Ruokapalvelupäällikkö | Birgitta Creutziger, puh. M3219, 040 482 2301

PALKKA-ASIATHallintopalvelukeskus, Raatihuoneenkatu 5

Tuntipalkat | palkkasihteeri Nina Blomqvist, puh. M2288, 040 489 9930

Kuukausipalkat | palkkasihteeri Lena Lappalainen, puh. M5135, 040 481 3331

YHTEISTOIMINTATyösuojeluvaltuutettu | Irmeli Grönqvist, puh. M2251, 040 489 9727

AMMATTIJÄRJESTÖTPorvoon toimihenkilöyhdistys Jyty Pääluottamusmies | Anne Saarvo, puh. M5136, 040 593 1776

Porvoon JHL ryPääluottamusmies | Sune Forss, puh. M2341, 0400 714 118

KTN Elina Toikkanen, puh. M5716, 040 186 2293 TYÖTERVEYSKuninkaantien työterveysasema, Tekniikankaari 1 A Avoinna ma-to klo 8–16, pe klo 8–14

Ajanvaraus ja asiakaspalvelu puh. 019 520 4693

Työterveyshoitaja | Johanna Vähäkuopus, puh. 019 520 4694 arkisin klo 11–12

”Puhelinluettelo” Puhelinnumero, jossa etuliite M toimii työntekijöiden soittaessa työpuhelimesta toiseen työpuhelimeen.


22

Nälkä. Onneksi kohta on lounastauko. Ottaisinko tänään kasvisvaihtoehdon?

Taas tulee lunta, mutta käytävä on kolattu puhtaaksi. Pelastusmiehistö

säntää apuun. Heillä on puhtaat pukimet ja siisti ambulanssi. Ilman ammattilaisten

työtä arki ei sujuisi kitkatta.TEKSTI: REIJA KOKKOLAKUVAT: JANNE LEHTINEN

Arki

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Kello käy aamuseitsemää, kun keittäjäJaana Simola aloittaa työpäivänsä ruok-kiakseen Linnankosken lukion sekä etä-kohteiden nälkäiset.

Simola vastaa erityisruokavalioannos-ten valmistuksesta ja suunnittelusta. Kaikkiaan ruokaa valmistetaan päivittäin 1700–1900 annosta. Kasvisruo-kailijoita on noin sata, ja erityisruokavaliota noudattaa noin 30 henkilöä.

– Erikoisruokavalioannosten tarve vaihtuu päivittäin kulloisenkin ruoan mukaan. Valmistan aina myös kas-visvaihtoehdot, Simola kertoo.

Aamuisin ei iske paniikki, sillä hän on aloittanut päi-vän valmistelut jo edellisenä päivänä.

– Ruoka on valmista puoli yhdeksään mennessä, minkä jälkeen pakkaamiseen kuluu puolisen tuntia, ja lähtevät annokset saadaan matkaan muihin kohteisiin. Sen jälkeen alan valmistella seuraavaa päivää. Jos ruo-

kana on esimerkiksi lihapataa, laitan lihat valmiiksi as-tioihin. Seuraavana aamuna ne on sitten helppo laittaa uuniin ja lisätä kastike päälle. Oikeastaan työni ei ole kovin kiireistä juuri tämän ennakkovalmistelun ansiosta.

Lukion ruokailu alkaa kello 11.05, jolloin Jaana työs-kentelee sali-, tiski- tai keittiövuorossa. Iloinen, energi-nen ja sosiaalinen nainen viihtyy parhaiten salivuorossa.

– Aina välillä saamme palautetta oppilailta ja opetta-jilta. Sekä hyvää että huonoa, hän hymyilee.

Kun lukion oppilaat ovat syöneet vatsansa täyteen, Jaana kumppaneineen siivoaa linjaston ja keittiön. Kello 15.09 hän on valmis lähtemään kotiin. Alkaa kotiäidin arki, jota tahdittavat lasten harrastukset sekä omat lii-kuntaharrastukset.

– Isommat lapset pääsevät jo itsekin harrastuksiinsa, mutta nuorinta kuljetan vielä itse. Hän harrastaa moni-puolisesti musiikkia. Se on palkitsevaa myös äidille. •

sja

Jaana Simolakeittäjä, Linnankosken lukio

Ammattina Sujuva


23Hyvä me!

Koululaisten oma lumimies

Moni alakoululainen vetää vielä sikei-tä siinä vaiheessa, kun Hannu Lehtosaapuu työpaikalleen Keskuskoululle. Ensituimaan hän katsoo, mitä ulkona pitää tehdä. Kesällä nurmi pitää leika-

ta, ja talvella hän hoitaa lumityöt.– Urakoitsija puhdistaa traktorilla isot piha-alueet

lumesta, minä taas hoidan luiskat ja portaikot kulku-kelpoisiksi. Sen jälkeen teen saman homman Museo-makasiinilla, joka sijaitsee koulun lähellä. Normaalital-vina sokkeloisten tilojen lapioimiseen ja kolaamiseen menee pari tuntia, minkä jälkeen juon aamukahvin.

Sisällä koulussa Hannu huolehtii siitä, että paikat ovat kunnossa ja varastotilat siistejä. Jos tulee pikku-korjattavaa, hän tarttuu itse toimeen. Isommat hommat hoituvat Tilapalvelujen päätoimiston kautta.

– Pikkuremppa hoituu kyllä, mutta jos on jotain isompaa korjattavaa, paikalle pyydetään alan ammat-

tilainen. Esimerkiksi sähköasioissa ammattilainen kut-sutaan aina paikalle, hän kertoo.

Hannu viihtyy hyvin koulumaailman tuiskeessa. Ko-kemusta nimittäin on.

– Minulla on 11-, 13-, 16- ja 18-vuotiaat lapset, joten olen isänä kokenut koulun kaikki eri asteet. Itse olen ollut töissä koulumaailmassa pian 13 vuotta. Viihdyn hyvin lasten ja opettajien parissa.

57-vuotias Lehto on osallistunut ASLAK-kuntoutuk-seen. Kokemukset kuntoutuksesta ovat hyviä.

– Olen innostunut taas liikkumaan. Hölkkään, jump-paan ja sauvakävelen. Pitkän työuran tehneenä jaksan nyt hyvin eläkeikään asti. Suosittelen kaikille!

Kun kello on puoli neljä iltapäivällä, hän sulkee kou-lun ovet.

– Ne sulkeutuvat sähköisesti, mutta tarkistan silti, että ne ovat kiinni, eikä mitään ole jätetty oven väliin estämään lukkiutumista. •

Hannu Lehtokiinteistönhoitaja, Keskuskoulu


24

Pyykinpesusta ambulanssin kuuraukseen

Anna Fagerlund

Ihan ensimmäiseksi aamulla Anna Fagerlundkiiruhtaa tarkistamaan pyykit. Hän nimittäin vastaa palomiesten ja toimistoväen asusteiden pyykkäyksestä. Sitten hän jättää pyykkikoneet laulamaan, ja lähtee siivoamaan toimistotiloja ja

palomiesten huoneita.– Toimistotilan ehdin siivota ennen työntekijöiden tu-

loa, mutta palomiehistä osa on luonnollisesti koko ajan paikalla, Anna kertoo.

Tilahuoltajan työ pelastuslaitoksella vaatii erityisosaa-mista sekä erityistä tarkkuutta turvallisuutta ajatellen. Tätä hän painottaa aina myös tuuraajilleen.

– Minulla on aina hanskat, joskus kahdetkin kädessä. Esimerkiksi ambulanssia siivotessa tai roskiksia tyhjen-täessä täytyy kädet suojata tarkasti, ettei vaikkapa haa-

van takia saa mitään tartuntaa. En voi myöskään olla siivouskärryineni tiellä silloin, kun pelastuslaitokselta sännätään apuun hälytyksen takia.

Annan työhön kuuluvat muun muassa saunan siisteys ja ison autohallin peseminen koneella. Hän pitää moni-puolisesta työstään ja arvostaa moderneja työvälineitä.

– Jos jokin työväline menee rikki, saan heti tilalle uu-den. Se homma toimii erittäin hyvin!

Hänestä on myös tärkeää, että työyhteisössä on mu-kava tunnelma. Pelastuslaitoksella on tapana tervehtiä hymyillen ja jäädä hetkeksi juttelemaan.

– On mukavaa, että muut työntekijät vaihtavat kans-sani kuulumisia. Minut pyydetään mukaan myös yh-teisiin kahvihetkiin. On hienoa tuntea olevansa osa porukkaa. •

tilahuoltaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos


Documents

Hyvä me! 1/2014