1 4 | J O K K A J O K K A | 1 5

JÄRKIRATKAISUJAMatalaenergiatalojen rakentaja kaipaa

Pentikäisen 10 teesiä maalämpötaloon

Iisalmelaisen Rakennusliike Pentikäi-sen toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Tuomo Pentikäinen listasi kymmenen asiaa, jotka pitäisi ottaa huomioon maalämpöratkaisua suunniteltaessa. Nämä ajatukset toimivat myös sellai-sissa kaukolämpötalossa, joiden raken-teiden U-arvoa on parannettu ohje-arvoja paremmiksi.

1 Mahdollisimman hyvät IV-koneet, vuosihyötysuhde 73-75 prosenttia.

Vesikiertoiset jälkilämmityspatteri- koneet saa jo unohtaa.

2 Lattialämmitystä maalämmön kaveriksi uudiskohteissa.

3 Käyttöön kaikki kohtuulliset toi-menpiteet, joilla lämpimän käyttö-

veden kulutusta voidaan pienentää. Lämpimän käyttöveden esilämmitys ennen lopullista lämmitystä käyttövesi-varaajassa.

4 Ikkunoiden ei tarvitse olla kohtuut-toman hyviä. Nykyisin suurin osa

rakennuttajista pyrkii minimoimaan nii-den koon ylilämpenemisenkin takia. Mikäli käytetään isompia ikkunapintoja, pitää niiden energiatehokkuutta vastaa-vasti parantaa.

5 Energiatehokkaat kompressorit ja oheislaitteet. Oikea mitoitus niin kai-

vojen määrissä kuin laitteissakin. Toteu-tus mieluummin useammalla pienellä maalämpöpumpulla kuin yhdellä isolla.

6 Tarvitseeko ulkoseinissä olla ure-taania? Minusta ei. Villarakenteilla

betoniseinät kuivuvat molempiin suun-tiin vaikka hävitäänkin lämpöarvossa. Rakennuksenhan pitää olla tiivis ja muutenkin huolella tehty. Valittu eristys ei siihen vaikuta tai saa vaikuttaa.

7 Optimoi talon sähköliittymät. Osalla valmistajista maalämpöpumppujen

varavastukset ovat yhtä aikaa päällä pumpun kanssa. Ylimitoitettu liittymä maksaa ylimääräistä.

8 Järjestelmä pitää saada toimimaan oikein, siis riittävä seuranta sää-

töarvojen oikeellisuudesta.

9 Hankkeessa pitäisi olla edes yksi henkilö, joka ymmärtää

kokonaisuuden.

10 Tarvitaanko aurinkoenergiaa maalämpötaloissa? Tutkisin

ensin, saadaanko esimerkiksi viemärien jätevesien hukkalämmöllä esilämmitet-tyä keruunesteen lämpötilaa.

Matalaenergiatalojen rakentaja on saanut huomata, että rakennuksen ja sen lämmitysjärjestelmän yhdistämiseen on tullut paljon uusia haasteita. TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVANEN

Iisalmelaisyrittäjä Tuomo Pentikäi-nen veljineen rakentaa taloja pää-osin Ylä-Savossa. Rakennusliike Pen-tikäinen on tehnyt Iisalmeen kaksi matalaenergia-asuinkerrostaloa ja on aina halunnut olla mukana ener-

giatehokkaan rakentamisen eturintamassa.

Iisalmelainen energiarakentamisen pio-neeri sanoo suoraan, että nykyisissä ener-giansäästötalkoissa tuppaa usein unoh-tumaan tärkein – itse asukas. Rakennus-ten käyttö on usein hankalaa.

Pentikäinen tuntee molempien kerros-talojen sielunelämän myös rakentamisen

jälkeiseltä ajalta. Hän seuraa talojen läm-mitystä ja ilmanvaihtoa etälukuna kän-nykkänsä ja tietokoneensa kautta.

Viimeiset kolme vuotta talojen lämmi-tysjärjestelmiä seuranneena ja hienosää-täneenä ”talonmiehenä” hänellä on selvä käsitys, miten tavoiteltuun energiatasoon, E-lukuun, päästään kustannustehokkaasti ja jopa asumismukavuutta parantaen.

Pentikäisen matalaenergiatalot, asun-to-osakeyhtiöt Iisalmen AinaMukava ja Haukiniemen Hidalgo, kohoavat vierek-käisillä tonteilla. Ne olivat molemmat

FInZEB-hankkeen pilottikohteita. Hank-keessa määriteltiin lähes nollaenergiara-kennuksentavoitteet ja suuntaviivat maas-samme.

AinaMukava lämmitetään kaukoläm-möllä ja katon aurinkokeräimillä. Neliker-roksinen, 27 asunnon kohde jäähdytetään kerroskohtaisin ilmalämpöpumpuin. Puo-litoista vuotta myöhemmin valmistunut Haukiniemen Hidalgo hyödyntää puoles-taan maalämpöä ja -jäähdytystä.

Molemmat rakennukset ovat sekä kool-taan että perusrakenteiltaan lähellä toi-

siaan ja näin ollen hyviä vertailukohteita.

Pimeä talvi näkyy luvuissa”Maa- ja aurinkolämmön välinen ero näkyy pimeinä talvikuukausina. Kun aurinko ei lämmitä katon tyhjiöputkike-räimiä, AinaMukavan järjestelmä ottaa tarvitsemansa lisäenergian kaukoläm-pönä. Asuntokohtaiset tulopoistoilmako-neet on varustettu normaalia suuremmilla levysiirtimillä lämmön tehokkaammaksi talteenotoksi”, selventää Pentikäinen jär-jestelmää.

"PIMEINÄ TALVIKUUKAUSINA matalalta näyttäytyvä aurinko ei lämmitä tarpeeksi parhaitakaan aurinkokeräimiä Suomessa", Tuomo Pentikäinen harmittelee.

1 6 | J O K K A J O K K A | 1 7

Vuosihyötysuhteeltaan ne eivät kuiten-kaan pärjää Hidalgolle. Rakennuksen katon 12 aurinkokeräintä lämmittävät 2,5 kuutiometrin varaajaa, jossa on kaksi käyt-tövesikierukkaa. Keräimien lämpö ote-taan mukaan talon lämmitykseen.

Hidalgo lämpenee kahdeksalla 200 met-rin maalämpökaivolla. Asiantuntijat antoi-vat erilaisia neuvoja kaivojen sijoittami-sen suhteen, jolloin Tuomo Pentikäinen päätyi eri tahoilta saatujen neuvojen väli-seen kompromissiin.

”Kaivot sijoitettiin rinnetontin alarin-teen puolelle. Talon käyttövesi esilämmi-tetään lämmitysvaraajassa ja johdetaan sitten käyttövesisiirtimelle.”

Tasaamisen vaikeusJulkisuudessa on annettu ymmärtää, että aurinko paistaa samalla tapaa Etelä-Suo-messa kuin Pohjois-Saksassakin. Aurin-

kokeräimillä varustetun AinaMukavan ja maalämmitetyn Hidalgon tammi- ja hel-mikuun 2015 tuoreet lämmitys- ja käyttö-veden energiakustannukset kertovat kui-tenkin toista. Pimeän talven vaikutus näkyy Iisalmen korkeudella kiistattomasti.

”Maalämpötalon kustannukset olivat tammikuussa 673 euroa ja helmikuussa 509 euroa. Aurinkoenergia-kaukolämpö hybriditalossa vastaavat luvut olivat 1 884 ja 1 444 euroa, siis 2,8-kertaiset. Kun ote-taan huomioon talojen kokoero, todelli-

nen vertailtava ero on noin 2,5-kertainen maalämpöratkaisun hyväksi”, Pentikäi-nen kertoo.

AinaMukavan lämmitys- ja käyttövesie-nergian vuosikulutus vuonna 2014 oli 150 megawattituntia, josta kaukolämmön osuus oli 135,5 ja aurinkolämmön 14,5 megawattituntia. Auringosta saatiin noin 10 prosenttia kokonaislämmitysenergi-asta.

Pentikäisen mukaan aurinko ei meillä paista silloin kun sitä tarvitaan. Lause pitää sisällään ilmeistä diplomi-insinöö-rin ironiaa, sillä juuri aurinkosäteilyn hii-puessa sää kylmenee. AinaMukavan koko-naiskulutuksesta yli puolet kulutetaan tal-ven pimeinä kuukausina marras-helmi- kuussa.

Auringolla ei päästä pienentämään lämmönkulutusta silloin kun tarve on suurin. Kesäaikaan aurinkokeräimet tuot-

Ensin pitää päättää lämmitysjärjestelmä ja sitten suunnitella talo.

tavat enemmän lämpöenergiaa kuin mitä rakennuksessa voidaan järkevästi käyt-tää.

Ratkaisuna maalämpöRakennusalan teorian ja käytännön tun-tevana ammattilaisena Tuomo Pentikäi-nen vieroksuu tapaa, jossa ensin suunni-tellaan talo ja vasta sitten valitaan sen läm-mitysjärjestelmä. Hänen mielestään uudiskohteissa pitäisi toimia juuri toisin päin, päättää ensin lämmitysmuoto ja rakentaa talo sille sopivaksi järkikustan-nuksin. Mahdollinen lämmitysjärjestelmä tulee ainakin pitää koko ajan mielessä, kun rakenteita määritellään.

Hän näkee oikein toteutetun maaläm-mön nykyteknologialla parhaaksi suoma-laisten uudiskerrostalojen ratkaisuksi. Uusimmat maalämpölaitteet yhdistettynä matalaenergiarakentamiseen ja lattialäm-

mitykseen päästään hyötysuhteessa jo lähes neljään. Yhdellä kilowattitunnilla saadaan melkein 4 kilowattituntia. Luku riippuu pitkälti siitä, miten rakennuksen energian käyttö jakaantuu, kuten esimer-kiksi kuinka paljon rakennuksessa käyte-tään lämmintä käyttövettä suhteessa läm-mitykseen.

Vanhojen kiinteistöjen energiaremonttiPentikäinen sanoo suoraan, ettei maaläm-

pöä kannata laittaa joka paikkaan. Erilai-set hybridit yleistyvät. Esimerkiksi van-hoissa taloissa energiaremontti tehdään järjestämällä poistoilmalämmön talteen-otto ja lisäämällä järjestelmän tarvitse-maan varaajaan vesi-ilmalämpöpumppu tai pieni maalämpöjärjestelmä.

”Energiansäästömahdollisuuksia van-hoissa taloissa on varsin kohtuukustan-nuksin paljonkin enemmän kuin konsa-naan uusissa kerrostaloissa”, Pentikäinen vakuuttaa.

Pentikäinen on varustanut rakenta-mansa asuinkiinteistöt lämmön talteen-otolla jo vuodesta 1998.

Nykyisin kaikki talot varustetaan huo-neistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla. Uudet laitteet ovat kohtuuhintaisia ja toi-mivia, ne maksavat itsensä energiakus-tannuksissa takaisin ja lisäävät asuinmu-kavuutta.

Pentikäinen sanoo, ettei maalämpöä kannata

laittaa joka paikkaan.

"ENERGIATEHOKKUUS PARANEE uudella tek-niikalla, mutta luote-taanko siihen jopa liikaa? FInZEB-työryhmän ehdo-tuksessa kaavaillaan toi-mistorakentamisen E-lu-vuksi 90:tä, se vaikuttaa kovalta toteutettavaksi järkikustannuksin", Tuomo Pentikäinen aprikoi.

MAALÄMPÖKONEIDEN RUNKOÄÄNIEN välittyminen rakenteisiin estetään joustoliittimin ja eristetyin konepedein. Kaikissa kierto-järjestelmissä käytetään samaa pumppumallia, jonka varakoneet ovat lämmönjakohuoneessa. Huoltotapauksissa asukas ei välttä-mättä huomaa pumpun vaihtoa.

HAUKINIEMEN HIDALGOON viime keväänä muuttaneet Helinä ja Esko Sipola kertoivat huoneistokohtaisen jäähdytyk-sen viilentäneen hienosti myös hellehuipun aikaan. Jäähdytys oli viime heinäkuussa käytän-nössä koko ajan päällä.

HAUKINIEMEN HIDALGOSSA ja AinaMukavassa länsisivun asun-tojen tuloilma tuodaan normaa-lia isommalla hormilla yläpohjan kautta varjon puolelta. Nykyai-kaiset ikkunat sallivat isompien ruutujen asentamisen. Ylilämpe-neminen estetään osin sälekaih-timilla ja huoneistokohtainen jäähdytys viimeistelee asumis-mukavuuden.