2013 —2016

Imatran seudun ympäristötoimi

TOIMINTAKATSAUS

2 3

Kahdeksan vuotta seudullista ym-päristöviranomaistoimintaa on Imatran seudulla takanapäin. Pie-nemmistä kuntayksiköistä siirryt-tiin isompaan toimialueeseen ja yhteiseen organisaatioon, oliko tämä hyvä kehityssuunta toimin-nalle? Kyllä oli! Erikoistuminen ja asiantuntijuus lisääntyivät, kaikki seudun kunnat saivat käyttöönsä tämän laajan osaamisen riippumat-ta asukasluvusta tai kohdemääristä. Asiakkaalle voidaan antaa parasta

mahdollista tietotaitoa. Kollegiaalisuus kasvoi, henkilöstö saa tukea paremmin toisiltaan.

Ensimmäiset neljä vuotta voidaan kiteyttää seudullisen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Viimeiset neljä vuotta olivat pienten muutosas-kelten jatkuvaa virtaa. Ympäristöyksikkö on viranomaistunut, siitä siirrettiin pois kaupungin muihin toimiyksiköihin paljon tuotannollis-ta toimintaa kuten esim. vanhan kaatopaikan jälkiseuranta, Vuoksen kalastuksen valvonta ja kehittäminen, löytöeläinpalvelu. Imatran kaupungin rakennusvalvonta eriytettiin omaksi palveluyksiköksi sen aikaiseen tekniseen toimeen ja uuteen perustettuun jätehuoltoviran-omaiseen siirrettiin jätelain muutoksen jälkeen ympäristönsuojelun yhteydessä hoidetut jätehuoltoviranomaistehtävät.

Ympäristötoimen asiakaspalvelu siirrettiin yhden työntekijän siirron mukana kaupungintalon asiakaspalvelupisteeseen. Kaupungintalolle siirtyivät kauden loppuvaiheessa myös kaikki muut Imatralla toimivat viranhaltijat. Eläinlääkintähuolto sai uusittuja ja laajentuneita tiloja Ruokolahdelle ja Parikkalaan. Imatran eläinlääkintähuollon toimi-tilat lopetettiin julkisen palvelun tiloina ja annettiin tilaa yksityisen palvelun kehittymiselle.

Lautakunta oli seudullisen toiminnan ajalle jo toinen. Puheenjohtaja pysyi samana, Tomi Menna jatkoi ympäristölautakunta kakkosessa, samoin Parikkalan jäsen, joten jatkuvuutta saatiin lautakuntatoi-mintaan hyvin ja uudet jäsenet pääsivät sujuvasti keskusteluun ja päätöksentekoon mukaan.

Ympäristötoimi taiteili järjestäytyneiden toimintamallien ja luovuu-den aallokossa. Viranomaistyö edellyttää rutiineja sekä prosessien hyvää toistuvuutta, joka samalla tuo mukanaan tasapuolista kohte-lua ja oikeudenmukaisuutta. Toisaalta luovuutta tarvittiin uusissa avauksissa, hanketyössä ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa.

Muutamista perusasioista halusimme erityisesti pitää kiinni näinä vuosina. Asiakirjojen ajantasaisuus, kaikki käytössä olevat lomak-keet, asiakasohjeet, menettelytavat jne. ovat rekisteröity ja ne kat-selmoitiin vuosittain. Häiriötilannesuunnitelma päivitettiin säännöl-lisesti ja samalla tehtiin pieniä harjoituksia. Henkilöstöä pidettiin toiminnan muutoksista ja kehittymisestä tietoisina ja osallisena, palaverikäytänteet vakiintuivat. Osaamisen kasvua tuettiin ja sitä haettiin, työhyvinvoinnista huolehdittiin. Työnkiertoa ja - uusiutu-mista pyrittiin mahdollistamaan tarpeen mukaan, muutosherkkyyttä ja – kestävyyttä kasvatettiin.

Muutoksen sietämiskykyä tulemme lähivuosina taas tarvitsemaan. Maakuntauudistus tulee koskettamaan meitä merkittävästi ja toi-mintamallit on taas kerran arvioitava uudelleen. Asiakirjat ovat jär-jestyksessä ja henkilöstö on valmennettu, joten - olemme valmiit.

YMPÄRISTÖJOHTAJAN KATSAUSSISÄLLYS

Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu 2, 55100 Imatra puh. 020 617 4323 ymparistotoimi@imatra.fi www.imatranseudunymparistotoimi.fi

Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Dominus Painopaikka: Painotalo Seiska Kasvokuvat: Kosken Kuvaamo Piirroskuvat: Tatjana Zaitsenkova, Nea Anttonen, Topi Karjalainen ja Essi Urpalainen

SIRPA SUUR-HAMARI

Ympäristöjohtajan katsaus 3

Talous 4–5

Ympäristöterveydenhuolto 6

Terveysvalvonnanjohtajan katsaus 7

Asumisterveysvalvonta, 8 Huoneistovalvonta

Meillä töissä, Jorma Korttinen 9

Elintarvikevalvonta 10

Tupakkavalvonta 11

Uima-allaskohteiden valvonta, 12 Uimarantojen valvonta

Kuluttajaturvallisuusvalvonta, 13 Häiriötilanteet

Talousveden valvonta 14

Eläinsuojeluvalvonta, Eläintautivalvonta 15

Meillä töissä, Sini Siitonen 16

Eläinlääkintähuolto 17

Ympäristönsuojelu 18

Ympäristönsuojelupäällikön katsaus 19

Jätehuollon valvonta, 20 haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyn valvonta

Vesien ja pohjavesien suojelu, 21 Vesilain mukainen valvonta

Meillä töissä, Merja Kaksonen 22

Luonnonsuojelu, 23 Nitraattiasetuksen valvonta

Ympäristökasvatus ja 24 ympäristötietoisuuden lisääminen

Meluntorjunta, Melunmittaus 25

Ilmanlaadunvalvonta 26

Ilmansuojelu 27

Maa-aineasiat 28

Hanketoiminta 29

Jätehuoltoviranomaisuus 30

Ympäristötoimen tuottamaa 31 materiaalia 2013 – 2016

Viestintä 32

Lautakunta 2013 – 2016, Tulevaisuus 33

Henkilöstö 34–35Ympäristön puolesta, ihmisten parhaaksi.

4 5

TALOUSImatran seudun ympäristötoimi on neljän kunnan, Imatran, Parikka-lan, Rautjärven ja Ruokolahden yhteinen yksikkö, jonka isäntäkunta-na toimii Imatran kaupunki. Ympäristötoimen talous oli siis Imatran kaupungin talousarvion alainen.

Ympäristötoimen rahoitus tuli kaikilta neljältä kunnalta siten, että ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun valvonnan osal-ta nettokustannukset jaettiin asukaslukujen suhteessa ja eläinlää-kinnän osalta 50 % asukasluvun ja 50 % kunnan lehmäluvun pe-rusteella. Lopullinen maksuosuus määriteltiin aina tilinpäätöksen yhteydessä. Osa tuloista saatiin myös asiakkailta erilaisina valvon-ta- ja toimenpidemaksuina. Ympäristötoimen taksat vahvistettiin vuosittain kaupunginvaltuustossa. Valvonnan tuntihinta vuonna 2016 oli 50 €/tunti.

Toimintakauden aikana Imatran seudun ympäristötoimen talous-arviot toteutuivat joka vuosi suunniteltua paremmin. Edellisellä

TALOUS TOIMINTAKAUDEN INVESTOINNIT

2013 Kuvalevyjen lukijalaite Parikkalan eläinlääkärivastaanotolle

Kaksi SO2-analysaattoria Rautionkylän ilmanlaadun mittausasemalle, rahoitus teollisuudelta

2014 Liikuteltava ultraäänilaitteisto Parikkalan eläinlääkärivastaanotolle

2015 Ultraäänilaite Imatran eläinlääkärivastaanotolle (siirretty Parikkalaan 2016)

NO2-analysaattori Rautionkylän ilmanlaadun mittausasemalle, rahoitus teollisuudelta

SO2-analysaattori Mansikkalan ilmanlaadun mittausasemalle, rahoitus Imatran kaupungilta

2016 Kaksi sädesuojaseinämää Parikkalan eläinlääkärivastaanotolle

Kaksi kliinisen kemian analysaattoria, toinen Parikkalan ja toinen Ruokolahden eläinlääkärivastaanotoille

SO2-analysaattori Pelkolan ilmanlaadun mittausasemalle, rahoitus Imatran kaupungilta

TOIMINTA-AJATUS

Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on ihmisten terveyden suojeleminen, kotieläinten sairauksien- ja terveydenhoito, kestävän kehityksen tukeminen sekä ympäristön ja luonnon suojeleminen Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueilla.

Toiminnan painopisteinä ovat lupa-, ilmoitus- ja poikkeamislupa-asioiden käsittely, valitusasioiden käsittely, suunnitelmallinen sekä muu laillisuusvalvonta, lausuntojen antaminen ympäristövalvonnan näkökulmasta ja lain vaatimien eläinlääkintähuoltopalveluiden järjestäminen.

2013 2014 2015 2016

Toimintatuotot/1000 € 232 237 237 186

Toimintakulut/1000 € 1 538 1 576 1 609 1 546

Nettomenot/1000 € 1 307 1 339 1 372 1 360

Nettomenot/ asukas, € 30,2 31,2 32,3 32,4

Asukkaat (seutu), kpl 43 246 42 917 42 440 41 919

Luvut eivät sisällä Etelä-Karjalan jäteviranomaistoimintaa ja ympäristöntilan seurantaa

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN MENORAKENNE VUONNA 2015

Aineet, tavarat ja tarvikkeet

2%

Muut kulut 8%

Palvelut 16%

Henkilöstökulut 74%

toimintakaudella eläinlääkintähuollon talousarvioissa oli vielä pientä epävakautta, mutta tällä toimintakaudella eläinlääkintähuollon kus-tannuskehityskin löysi tasapainon.

Yleisesti ottaen henkilöstökulut muodostivat suurimman osan ym-päristötoimen menoista. Palveluostot ja tavarahankinnat veivät yhteensä noin viidenneksen menoista ja muut kulut, jotka sisältävät mm. tilojen vuokrat olivat hieman alle 10 %. Viereisessä kuvaa-jassa on esitetty Imatran seudun ympäristötoimen vuoden 2015 menorakenne.

Toimintakauden aikana sitovina toiminnallisina tavoitteina olivat mm. suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen, eläinlääkintähuol-topalveluiden saatavuus sekä ympäristötoimen viestinnän ja näky-vyyden kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin ja niiden avulla toimintaa pystyttiin ohjaamaan haluttuun suuntaan.

6 7

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOYmpäristöterveydenhuolto on ihmisen suojelemista ympäristön aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä eläinten terveyden- ja sairauden hoitoa, eläinsuojelua sekä eläintautilain mukaisia tehtäviä.

Ympäristöterveydenhuoltoa säätelee ohjaavana lakina kansanter-veyslaki sekä runsas määrä erityislainsäädäntöä kuten esimerkiksi terveydensuojelulaki, elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki ja tu-pakkalaki. Ympäristöterveydenhuollon lakien tarkoituksena on var-mistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa.

Valvonnan tavoitteena on varmistaa ympäristöterveydenhuollon la-kien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, käyttämällä hallinnollisia pakkokeinoja, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin.

Ympäristöterveydenhuolto jaetaan elintarvikevalvontaan, tupak-kalain mukaiseen valvontaan, terveydensuojeluvalvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon. Vuonna 2013 kunnallisen ympäristötervey-den valvonnan piiristä poistettiin kemikaalivalvonta ja vuonna 2016 kuluttajaturvallisuusvalvonta.

Lausuntojen antaminen on merkittävä osa ympäristöterveydenhuol-toa. Viranhaltijat antavat lausuntoja mm. ympäristölupiin liittyen ja lisäksi he valmistelevat esimerkiksi kaavalausuntoja ympäristölauta-kuntaan. Lausunnoissa huomiota kiinnitetään terveyttä vaarantaviin

Seudullisen ympäristötoimen ympäristöterveydenhuollon toista nelivuotiskautta (2013 - 2016) kuvaa keskusvirastojen laatimien valvontaohjelmien muuttuminen realistisemmiksi, valvontasuunni-telmakäytänteiden vakiintuminen, valvontamenettelyjen yhtenäis-täminen maakunnassa ja lähi maakuntien välillä, Tukesin alaisen valvontatoimen keskittäminen keskusvirastoon, valtakunnallisten tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen ja muutokset paikalliseen eläinlääkintähuoltoon.

Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla pyrittiin kattamaan toiminnan alkuvuosien aikana kaikenlainen valvonta, jopa sellainen mitä pai-kallisen tahon mielestä ei ollut tarpeellista pitää suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Tällä nelivuotiskaudella asiaa järkeistettiin, jonka seurauksena valvontasuunnitelmat alkavat lähestyä ohjaavia oh-jelmia. Valvontasuunnitelmakäytänteet vakiintuivat ja itse valvon-tamenettelyjä pyrittiin tavoitteellisesti yhtenäistämään osin valtion taholta (mm. elintarvikevalvonta), osin myös alueellisella yhteistyöllä Kaakkois-Suomen alueella, ja paikallisilla yhteistarkastuksilla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) siirsi alaisensa valvonta-toiminnan kauden aikana seuduista pois keskusviraston hoitoon. Kemikaalilain mukainen markkinavalvonta siirtyi kemikaalilain uudis-tuksen myötä 1.9.2013 ja kuluttajaturvallisuusvalvonta sitä ohjaavan lain voimaan tullessa 1.5.2016 Tukesiin.

TERVEYSVALVONNAN JOHTAJAN KATSAUSSIRPA SUUR-HAMARI

Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti

Ympäristöterveydenhuollon 509 166 116 124 valvontakohteet kunnittain vuonna 2015, kpl, ilman alkutuotantoa

Ympäristöterveydenhuollon 314 105 67 74 tarkastukset kunnittain vuonna 2015, kpl, ilman alkutuotantoa

2013 2014 2015 2016

Suunnitelmallisen 1806 1776 1436 1159 valvonnan kohteet, kpl

Tarkastukset, kpl 547 627 580 407

Viranhaltijapäätökset, kpl 70 56 59 44

Käsitellyt ilmoitukset, kpl 54 54 61 43

Näytteet, kpl 485 535 540 387

asioihin, erityisesti vesien laadun vaalimiseen, meluasioihin, sätei-lyyn ja ilmanlaatuun.

Kunnallista valvontaa ohjaavat keskusvirastot laativat valvontaoh-jelman, jonka perusteella valvontayksiköt laativat omat valvonta-suunnitelmansa. Tarkastustiheys määritellään kohdekohtaisten riskien perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehdään tarkastuksia ja muuta valvontaa asiakasyhteydenottojen ja valitusten perusteella sekä annetaan toimijoille ja kuntalaisille neuvontaa ja ohjausta. Ympäristöterveydenhuolto käsittelee myös alansa laeissa määritellyt lupahakemukset ja ilmoitukset.

KUTI, YHTI ja VATI ovat ympäristöterveydenhuollolle kauden aikana tutuksi tulleita lyhenteitä. Kyseessä ovat valtakunnallisten tiedon-keräysjärjestelmien nimien lyhenteet. Järjestelmien luominen ja käyttöönotto tuntuu olevan pitkä tie, jota on käyty koko seudullisen toiminnan olemassaolon ajan. Tämä kaikki kehitys on tarvinnut suu-ren taloudellisen panostuksen ja myös henkilöresursoinnin kunnilta.

Paikallisesti kehitimme kuluneen neljän vuoden aikana eläinlääkin-tähuoltopalveluita koko seudun alueella. Julkisen palvelutuotannon käyttöön jääneet vastaanottotilat, Parikkalassa ja Ruokolahdella, peruskorjattiin ja uusittiin nykyaikaisiksi. Myös toimintatapoja selkiy-tettiin ja annettiin kaupungissa tilaa yksityisen toiminnanharjoittajan palveluiden kehittymiselle.

Kauden aikana tapahtui joitakin toimintaamme koskevia lakiuu-distuksia. Lihantarkastusasetus ja laitosasetus muuttivat eläinlää-käreiden suorittamaa elintarvikevalvontaa liha-alan laitoksiin, val-vonnan siirtyessä kokonaan Eviran vastuulle. Asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista ohjaa tarkemmin asunnois-sa olevien haittatekijöiden arviointiperusteita ja määrittää vaateet käytettävälle ulkopuoliselle asiantuntijalle. Uusi tupakkalaki tuli voimaan 15.8.2016, sen sisällön kehittyminen noudattaa edellisten tupakkalakien linjaa tavoitellen Suomea savuttomaksi vuoteen 2030.

8 9

ASUMISTERVEYSVALVONTAToimintakauden aikana lisääntyivät erityisesti omakotiasukkaiden yhteydenotot sekä ns. siivottomuustapaukset. Asuinnoissa suurim-mat ongelmat liittyivät rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä ilmanvaihtoon. Neuvontakäynnin yhteydessä tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa kehitettiin edelleen ja käyntien yhteydessä selvitettiin entistä tarkemmin myös rakennuksen riskirakenteet. Ohjausta ja neuvontaa annettiin myös puhelimitse.

Siivottomuustapauksissa asukkaan elämänhallinta on heikenty-nyt ja se on sitten johtanut asunnon siivottomuuteen aiheuttaen näin terveyshaittaa niin asukkaalle itselleen kuin naapurustoonkin.

Siivottomuustapauksien hoidossa Imatralla otettiin käyttöön mo-niammatillinen yhteistyö heti toimintakauden alussa ja sen laajen-tamiseksi alueen muihin kuntiin käytiin keskusteluja Eksoten kanssa.

Asumisterveysasetus eli sosiaali- ja terveysministeriön asetus asun-non ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuo-listen asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tuli voimaan vuonna 2015. Asetuksessa annettiin mm. fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja. Asetuksen perusteella sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi soveltamisoppaan vuonna 2016.

Olen ympäristöinsinööri Jorma Kort-tinen. Valmistuin terveysteknikoksi Mikkelin teknisestä oppilaitoksesta vuonna 1981 ja myöhemmin olen täydentänyt peruskoulutuksen ym-päristötekniikan insinööriksi.

Vuosien varrella olen tehnyt kaiken-laisia terveystarkastajan tehtäviä, elintarvikevalvontaa, talous- ja uima-vesivalvontaa, kemikaalilain mukais-

ta valvontaa ja tuoteturvallisuusvalvontaa. Reiluun kolmeenkym-meneen vuoteen mahtuu kaikkea, jopa ATK-tukihenkilön tehtäviä. Viime vuosina olen tehnyt lähes pelkästään huoneistovalvontaa, siis erilaisten julkisten huoneistojen sekä asuntojen valvontaa.

Tulin Imatran kaupungille töihin vuonna 1984. Ensin terveys-tarkastajan viransijaiseksi ja vuonna 1985 sain vakituisen viran. Ennen Imatralle tuloa olin työsuojelutarkastajana Helsingin kau-pungilla ja tein terveystarkastajan viransijaisuuksia Joutsenossa ja Lappeenrannassa.

Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Tässä työssä, varsinkin asumisterveysasioissa, joutuu olemaan insinöörinä, psykologina, sovittelijana, myötäeläjänä, oikeudellisena neuvonantajana ja vain ihmisenä. Työ on itsenäistä ja vaativaa, vastuu töiden järjestämisestä on pitkälti itsellä. Mutta ne pienet hetket, jolloin huomaa pystyneen-sä auttamaan, ne ovat palkitsevia.

Asumisterveysasioissa tulee usein vastaan riittämättömyyden tunne. Asumiseen ja asuntoon liittyy perheen sisäisiä ja taloudellisia asioi-ta, naapuruussuhteita, kotirauhaa, sisäilma-asioita, siivottomuutta. Aina ei voi eikä kykene kaikkiin haasteisiin vastaamaan. Joutuu koh-taamaan hyvinkin murheellisia asioita ja kohtaloita.

Yleensä asiakkailla ei ole kovin selkeää käsitystä siitä mikä asunnos-sa terveyshaittaa aiheuttaa. Ympäristöinsinööriä pyydetään usein mittaamaan mikä huoneilmassa aiheuttaa oireita. No, valitettavas-ti sellaista kaiken selvittävää mittausta ei ole. Asunnontarkastus

JORMA KORTTINEN

HUONEISTOVALVONTAHuoneistovalvonnan piiriin kuului edellisen toimintakauden ta-paan terveydensuojelulain 13 §:n mukaisten ilmoituksenvaraisten huoneistojen valvonta. Vuonna 2015 suunnitelmallisen valvonnan piiristä kuitenkin poistettiin sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa, esimerkiksi kirkot ja teatterit.

Huoneistojen suunnitelmallisissa tarkastuksissa selvitettiin, harjoite-taanko kohteessa toimintaa siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittoja. Tarkastukseen liittyi usein ohjausta ja neuvontaa. Toimintakauden aikana koulujen kunto, kunnossapidon riittävyys sekä sisäilman laatu aiheuttivat paljon julkista keskustelua.

Seudun jokaisessa kunnassa toimii sisäilmatyöryhmä, jossa kar-toitetaan kunnallisten huoneistojen ongelmakohtia ja tehdään

korjaussuunnitelmia. Huoneistovalvonnasta vastaava ympäristöinsi-nööri oli ympäristöterveydenhuollon edustajana näissä työryhmissä. Työryhmätyö onkin osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi ohjata ja priorisoida korjausrakentamista. Huoneistojen valvontakäynneillä otettiin toimintakaudella käyttöön entistä kattavammat tarkastukset ja myös viranomaisyhteistyötä lisättiin.

Yleisin tarkastuksilla havaittu ongelma oli ilmanvaihdon riittämät-tömyys ja siihen liittyen tuli myös eniten toimenpidepyyntöjä. Myös huoneistojen kosteusongelmista tuli jonkin verran yhteydenottoja.

Vuonna 2013 osallistuttiin liikuntatilojen puhtausprojektiin ja vuonna 2016 liikuntatilojen sisäilmaprojektiin. Molemmat olivat lähimaakun-tien ympäristötoimien yhteisprojekteja.

MEILLÄ TÖISSÄ

Asumisterveys 2013 2014 2015 2016

Kohteiden lukumäärä, kpl 44 40 42 41

Tarkastukset, kpl 34 24 18 24

Yhteydenotot, kpl 131 141 149 107

Huoneistovalvonta 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 340 342 193 195

Tarkastukset, kpl 71 59 65 49

Viranhaltijapäätökset, kpl 24 23 20 17

Kirjalliset kehotukset, kpl 16 17 14 12

perustuukin asukkaiden ja muiden tahojen haastatteluun, havain-toihin ja arvioihin sekä sisäilmaolosuhteista ja vaurioista tehtäviin johtopäätöksiin. Johtopäätösten perusteella arvioidaan lisäselvitys-ten, tutkimusten ja mittauksien tarve.

Tällä toimintakaudella useassa koulussa havaittiin sisäilmaongelmia, jotka johtivat laajoihin saneerauksiin tai jopa koulun sulkemiseen. Terveydensuojelulakia uudistettiin ja annettiin sosiaali- ja terveys-ministeriön asumisterveysasetus. Säädösten uudistaminen selkeytti ja tehosti asumisterveysasioiden hoitoa.

Nyt odotan mielenkiinnolla maakuntahallinnon valmistelua. Mitä se tuo tullessaan, miten se vaikuttaa tähän työyhteisöön ja omaan työhön. On sellainen utelias kutina, mitenhän tämä menee… Yli 30 vuoden työrupeaman jälkeen tuntee kiitollisuutta, että on saanut kuulua näin upeaan porukkaan. Ympäristötoimi on ollut viihtyisä ja kannustava työyhteisö, jossa on aina tuettu ammatillista kehitty-mistä ja henkistä hyvinvointia.

10 11

ELINTARVIKEVALVONTAImatran seudun ympäristötoimi valvoo elintarvikkeiden turvalli-suutta, elintarvikkeiden hyvää terveydellistä laatua ja elintarvike-määräysten toteutumista. Elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat mm. elintarvikemyymälät, tarjoilupaikat, elintarvikkeita käsittelevät tuo-tantolaitokset sekä elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvien kontaktimateriaalien valmistajat ja maahantuojat. Valvonta kattaa siis koko tuotantoketjun alkutuotannosta kuluttajalle asti.

Tarkastus- ja näytteenottotoiminnan lisäksi valvontaan kuuluu elintarvikkeisiin kohdistuvien valitusten, ruokamyrkytysepäilyjen ja -epidemioiden selvittäminen, ilmoitus- ja hakemusasioiden käsit-tely sekä kunnan asukkaiden ja yritysten neuvonta elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä.

Merkittävimmät elintarvikevalvontaa koskevat uudistukset toimin-takaudella olivat uusi elintarviketietoasetus sekä Oiva-järjestelmän käyttöönotto. Elintarviketietoasetuksen myötä elintarvikkeista tulee antaa aiempaa tarkempia tietoja ja mm. allergeenit tulee ilmoittaa laajemmin. Oiva eli elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkista-misjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se laajeni vuoteen 2015 mennessä kaikkiin elintarvikealan yrityksiin. Eviran koordi-noiman järjestelmän tarkoituksena on tuoda elintarvikevalvonnan tulokset kuluttajien tietoon. Oivan myötä elintarvikevalvontaviran-omaiset arvioivat nyt yritysten elintarviketurvallisuutta koko maassa yhtenäisen kaavan mukaisesti ja tarkastuksen perusteella yritys saa hymynaaman. Hymy on sitä leveämpi, mitä paremmin yritys täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Oivan avulla monia epäkohtia valvontakohteissa onkin saatu korjattua ja myös riskien huomioiminen on korostunut valvonnassa entisestään.

Haastavimpia asioita valvontasektorilla olivat ruokamyrkytysta-pausten selvittäminen, kontaktimateriaaleihin liittyvät asiat sekä maahantuontiin ja vientiin liittyvät asiat. Kuluttajien yhteydenotot liittyivät useimmiten yksittäisen elintarvikkeen laatuun tai toimijan hygieenisiin toimintatapoihin. Yhteydenottoja tuli noin kymmenkun-ta vuosittain. Toimintakauden aikana toteutettiin itse sekä osallis-tuttiin useisiin elintarvikevalvonnan projekteihin.

Eniten huomautettavaa havaittiin toimijoiden omavalvonnan to-teutuksessa sekä yleisessä hygieniassa. Merkittävää oli myös se, että toimijoiden resurssien on huomattu selkeästi vähentyneen, mikä on näkynyt esimerkiksi puhtaanapitoon käytettävän työajan vähentymisenä.

Merkittävämpiä ruokamyrkytysepäilyjä oli toimintakauden aikana neljä. Sairastuneita näissä tapauksissa oli keskimäärin kymmenen. Selkeää näyttöä siitä, että ruoka olisi ollut ruokamyrkytysten aihe-uttajana, ei kuitenkaan pystytty osoittamaan minkään tapauksen osalta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo tupakan ja muiden tupakkatuotteiden myyntiä sekä tupakointiin liittyvien rajoitusten ja tupakointikieltojen noudattamista.

Kesäkuussa 2016 tuli voimaan uusi tupakkalaki, mutta siirtymäaiko-jen vuoksi sen toimeenpano alkaa monin osin vasta vuosina 2017 ja 2018. Valmistautuminen muutoksiin kuitenkin aloitettiin jo mm. toimijoiden tiedottamisella, neuvonnalla sekä päivittämällä taksoja.

Käytännössä tupakkavalvonta Imatran seudun ympäristötoimessa oli tupakan vähittäismyyntipaikkojen tarkastamista, uusien tupa-kanmyyntilupien käsittelyä, tupakointitilojen valvontaa sekä tupa-kointikieltojen noudattamisen valvontaa huoneistojen sekä yleisö-tapahtumien valvonnan yhteydessä. Tupakkatuotteiden myynnin valvonta kohdistettiin tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitoon ja mainontaan vähittäismyyntipaikoissa. Vuonna 2015 valvontakohteiden määrä putosi runsaasti, sillä tarjoilupaikkojen ja julkisten tilojen savuttomuusvalvonta poistui suunnitelmallisen valvonnan piiristä.

Tupakkavalvonnassa havaitut epäkohdat liittyivät useimmiten tu-pakanmyynnin omavalvonnan toteutukseen. Erityisiä alueellisia ongelmia ei havaittu, tosin rajan takaa tuotujen tuotteiden laitonta myyntiä harjoitettaneen edelleen jossain määrin.

TUPAKKAVALVONTA

Elintarvikevalvonta 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 858 855 866 813

Tarkastukset, kpl 361 435 390 316

Näytteiden määrä, kpl 18 70 83 34

Käsitellyt ilmoitukset, kpl 26 29 31 25

Kirjalliset kehotukset, kpl 128 262 156 122

Tupakkavalvonta 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 300 307 104 90

Tarkastukset, kpl 24 47 62 31

Voimassa olevat 88 89 88 77 myyntiluvat, kpl

Viranhaltijapäätökset, kpl 15 6 10 6

Kirjalliset kehotukset, kpl 10 24 37 12

Uusia tupakkalupahakemuksia tuli noin kymmenkunta vuosittain, mutta ne liittyivät yleensä toiminnanharjoittajan vaihtumiseen.

Lääkelain mukaisia nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupaha-kemuksia käsiteltiin vuosittain muutamia. Toimialueella oli vuo-den 2016 lopussa apteekkien lisäksi 39 nikotiinikorvaustuotteiden myyntipaikkaa. Lääkelain mukaiset tarkastukset tehtiin pääasiassa tupakka- tai elintarvikevalvonnan tarkastusten yhteydessä.

12 13

UIMA-ALLASKOHTEIDEN VALVONTA

UIMARANTOJEN VALVONTA

KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA

HÄIRIÖTILANTEET

Seudun uima-allaskohteiden uimaveden laatu oli toimintakaudella yleisesti ottaen hyvä. Joissakin yksittäisissä kohteissa oli hetkellisiä ongelmia prosessilaitteiden kanssa, mikä aiheutti pieniä laatupoik-keamia. Myöskään kohteiden muussa toiminnassa ei havaittu mer-kittäviä puutteita toimintakaudella.

Uima-allaskohteisiin liittyen tuli koko toimintakaudella vain pari toimenpidepyyntöä. Tarkastusten lisäksi valvontaa työllistivät eniten kohteiden valvontatutkimusohjelmien ja näytteenottosuunnitelmien päivitykset sekä raportointiin liittyvät tehtävät.

Kuluttajaturvallisuusvalvonta kohdentui pääasiassa Tukesin määrit-telemien painopistealueiden eli paikallisten kuluttajapalveluiden val-vontaan. Suurin osa tarkastuksista tehtiin leikkikentille, uimarannoil-le ja uima-allaskohteisiin, ohjelmapalveluihin sekä ratsastustalleille. Muita kohteita valvottiin ilmoitusten ja riskinarvioinnin perusteella.

Tarkastuksissa ei havaittu vakavia turvallisuuspuutteita, mutta pie-nempiä epäkohtia esimerkiksi puutteita turvallisuusasiakirjoissa löytyi lähes kaikissa tarkastuksissa. Toimintakaudella käsiteltiin 6 ilmoitusta terveydelle vaarallisista kuluttajapalveluista sekä 5 ilmoi-tusta uuden kuluttajapalvelun aloittamisesta.

Vuonna 2014 oltiin mukana lähiliikuntapaikkaprojektissa ja vuonna 2015 osallistuttiin uima-allasprojektiin. Molemmat projektit olivat Tukesin valtakunnallisia valvontaprojekteja. Laki kuluttajaturvalli-suuslain muuttamisesta astui voimaan 1.5.2016 ja tuolloin kulutta-jaturvallisuusvalvonta siirtyi kokonaan Tukesin hoidettavaksi.

Uimarantaveden laatua tarkkailtiin säännöllisesti uimakaudella 15.6. – 31.8. ja uimavedestä tutkittiin suolistoperäistä saastumista osoittavien indikaattorimikrobien pitoisuudet. Näytteitä otettiin ui-makauden aikana 3 – 5 uimarannan kävijämäärästä riippuen. Näyt-teenoton ja tarkastuksien yhteydessä havainnoitiin aistinvaraisesti syanobakteerien eli sinilevien sekä jätteiden esiintymistä.

Vedenlaatutulokset olivat nähtävissä rannoilla sekä internetissä. Jos veden laadussa havaittiin huomautettavaa, otettiin lisänäyte ja annettiin tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä uimarannan ylläpitäjäl-le. Mikäli rannoilla havaittiin sinilevää, niin rannalle vietiin tiedote asiasta.

Seudun uimarannoilla ei havaittu suurempia ongelmia toiminta-kaudella, mutta sinilevää esiintyi vuosina 2015 ja 2016 muutamilla rannoilla hieman aiempia vuosia useammin. Tarkastuksien yhtey-dessä eniten huomautettavaa havaittiin käymälöiden siisteydessä. Asiakasyhteydenotot taas liittyivät useimmiten sinilevähavaintoihin.

Toimintakaudella oli vuosittain muutamia pieniä ruokamyrkytyse-pidemiaepäilytapauksia ja vuonna 2013 yksi talousveteen liittyvä häiriötilanne.

Ympäristötoimelle on laadittu kattava valmiussuunnitelma häiriö-tilanteita varten. Valmiussuunnitelman sisällöstä järjestettiin vuo-sittain perehdytystä henkilökunnalle ja toimimista häiriötilanteissa harjoiteltiin säännöllisesti. Osa henkilöstöstä osallistui myös maa-kunnallisiin valmiusharjoituksiin.

Toimintakauden aikana ympäristötoimi myös ylläpiti Säteilyturva-keskuksen mittausvalmiutta säteilyvaaratilanteiden varalta. Tämä tarkoitti käytännössä säteilymittauslaitteiston viikoittaista säätöä sekä tarkistusmittauksia neljä kertaa vuodessa.

Uimarannat 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 23 23 23 19

Tarkastukset, kpl 33 28 25 25

Vesinäytteet, kpl 71 70 57 58

Kirjalliset kehotukset, kpl 13 11 10 4

Valvonnallisesti merkittävin muutos uimavesikohteiden valvonnassa olikuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtyminen valtiolle vuonna 2016.

Allaskohteet 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 6 6 5 5

Tarkastukset, kpl 6 4 4 4

Vesinäytteet, kpl 133 133 123 115

Kirjalliset kehotukset, kpl 6 4 2 4

Kuluttajaturvallisuus 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 173 173 164 -

Tarkastukset, kpl 114 95 79 -

Kirjalliset kehotukset, kpl 114 64 50 -

14 15

TALOUSVEDEN VALVONTATalousveden laatua valvottiin sosiaali- ja terveysministeriön talous-vesiasetuksen mukaisesti. Talousvesiasetukseen tuli toimintakau-della jonkin verran muutoksia. Valvonnan kannalta merkittävimmät muutokset olivat radioaktiivisuuden ja uraanin uudet laatuvaatimuk-set, vesilaitoksille laaditut valvontatutkimusohjelmat sekä erityisti-lannesuunnitelmien sisältövaatimukset.

Vesihuoltolakia uudistettiin vuonna 2014. Vesihuoltolaitoksen on oltava tietoinen käyttämäänsä raakaveteen kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Vesihuoltolaitoksien tulee myös huo-lehtia verkostonsa kiinteistöjen vesihuoltopalveluista häiriötilanteis-sa ja häiriötilanteisiin varautumisesta on laadittava suunnitelma. Toimintakauden aikana alueen vesihuoltolaitoksille laadittiinkin erityistilannesuunnitelmat.

Vuonna 2013 Ruokolahden kirkonseudun sekä Haloniemen ja Vir-mutjoen verkostoalueille jouduttiin antamaan veden keittokehotus. Tällöin veden saastumisen syynä olivat todennäköisesti ongelmat vesitornissa. Samana vuonna myös Kaakkois-Suomen rajavartioston verkostoalueen vesitornissa oli vedenlaatuongelmia. Imatran Veden alueella talousveden mikrobiologisessa laadussa oli vuosittain muu-tamia laatupoikkeamia, jotka kuitenkin rajoittuivat pienille alueille ja johtuivat useimmiten putkirikoista.

Valtionhallinnon uudet tiedonkeruujärjestelmät YHTI ja VATI työl-listivät erityisesti siirtymävaiheessa. Myös ympäristötoimen sekä vesihuoltolaitosten laboratorioyhteistyökumppanien vaihdokset aiheuttivat valvonnalle lisätyötä.

Yleisesti ottaen talousveden laatu alueella oli hyvä. Ongelmatilan-teissa asia pyrittiin selvittämään välittömästi, otettiin tarvittaessa uu-sinta- ja lisänäytteitä ja vesilaitoksia kehotettiin tekemään korjaavia toimenpiteitä. Toimenpidepyynnöt kohdistuivat etupäässä yksityis-ten kaivojen kuntoon tai veden saastumiseen liittyviin kysymyksiin.

Pienissä talousvesikohteissa, kuten kokoontumishuoneistoissa ha-vaittiin joitakin vedenlaatuongelmia, jotka johtuivat useimmiten kaivojen rakenteellisista puutteista ja sen vuoksi kaivoon päässeistä pieneläimistä. Yksityisille kaivojen omistajille annettiin neuvontaa mm. vesinäytteiden toimittamiseen, tutkimustulosten tulkintaan sekä kaivojen kunnostamiseen liittyvissä asioissa.

Eläinsuojeluvalvonnan tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Suurin osa eläinsuojeluvalvonnan tarkastuksista perustui yksityisten ihmisten valvontaeläinlääkärille tekemiin eläinsuojeluilmoituksiin. Näissä tapauksissa ilmoituksente-kijät olivat havainneet epäkohtia eläimen hoidossa. Kaikki eläinsuo-jeluilmoitukset pystyttiin tarkastamaan kohtuullisessa ajassa, vaikka valvontaeläinlääkärin virka olikin osan aikaa täyttämättä. Tarvitta-essa kaupungineläinlääkärit hoitivat kiireelliset eläinsuojeluasiat.

Yleisimpiä huomauttamisen aiheita tarkastuskäynneillä olivat puut-teellinen eläimen perustarpeista huolehtiminen tai epäkohdat pi-topaikassa. Mikäli jouduttiin antamaan määräyksiä, niin kohde tar-kastettiin aina määräajan jälkeen ja lähes poikkeuksetta määräyksiä oli noudatettu. Vakavimmissa tapauksissa eläimelle järjestettiin

tilapäinen hoitopaikka tai eläin otettiin huostaan. Toimintakauden aikana alueella ei kuitenkaan havaittu räikeitä eläinsuojelurikoksia.

Tuotantoeläinten hoidon laiminlyönti liittyi usein tilanpitäjän uu-pumiseen tai eläintenhoitotapojen päivittämisen puuttumiseen. Lemmikki- ja harraste-eläinten pidossa taas taustalla oli monesti eläinten omistajien terveys- ja mielenterveysongelmia tai päihteiden käyttöä ja syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä, jolloin eläinten hoito oli jäänyt taka-alalle. Eri viranomaisten välistä yhteistyötä kehitettiin toi-mintakaudella ja eläinsuojelukäyntien yhteydessä asiakkaita pyrittiin heidän halutessaan ohjaamaan myös muun tarvittavan avun piiriin. Aiemmalla toimintakaudella alkanut yhteistyö sosiaaliviranomaisten, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa jatkui hedelmällisenä.

Eläintaudit ovat sairauksia tai tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläi-mestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Toimintakaudella eläintautien valvonta alueellamme oli pitkälti ns. kriisivalmiutta, eli tautitilannetta tarkkailtiin ja uhkiin reagoitiin tarvittaessa. Lakisääteisiä terveys-valvontaohjelmia pyrittiin noudattamaan. Esimerkiksi salmonellan torjumiseksi siipikarjatiloilta sekä munapakkaamoista otettiin sään-nöllisesti salmonellanäytteet.

Imatran seutu on Afrikkalaisen sikaruton riskialuetta rajan läheisyy-tensä sekä kasvavan villisikakannan vuoksi. Afrikkalaista sikaruttoa havaittiin viime vuosina Suomen lähialueilla, Venäjällä sekä Baltias-sa, jonka vuoksi eläintautivalmiutta nostettiinkin toimintakaudella tämän osalta ja alueen riistanhoitoyhdistysten, sikalayrittäjien sekä viranomaistahojen kanssa tehtiin yhteystyötä. Suomessa ei kuiten-kaan tullut esille yhtään tapausta.

Lemmikkieläinten laiton tuonti aiheutti enenevässä määrin uhkaa tarttuvien tautien, erityisesti raivotaudin leviämiseksi. Myös lin-tuinfluenssan saapuminen Suomeen syksyllä 2016 aiheutti valmi-ustason nousua. Onneksi näitäkään tapauksia ei tiettävästi ollut alueellamme.

ELÄINSUOJELUVALVONTA

ELÄINTAUTIVALVONTA

Talousveden valvonta 2013 2014 2015 2016

Valvontakohteet, kpl 62 30* 39 37

Tarkastukset, kpl 19 23 22 25

Valvontatutkimusohjelmien 263 262 277 180 mukaiset näytteet

Kirjalliset kehotukset, kpl 46 14 8 9

*Elintarvike- ja majoitushuoneistojen omien kaivojen valvontaan tuli muutoksia, kun kaivoja ei enää tulkittu omiksi valvontakohteiksi.

16 17

Olen I kaupungineläinlääkäri Sini Siitonen. Koulutukseltani olen eläin-lääketieteen lisensiaatti ja valmistu-nut Helsingin yliopistosta vuonna 2008. Hoidan työssäni kaikkia eläi-miä, mutta eniten koiria, kissoja sekä hevosia. Lisäksi työhöni kuuluu eläinlääkintähuollon järjestelytehtä-viä sekä esimiestyötä.

Siirryin Imatran kaupungin työnte-kijäksi v. 2009 alusta, kun Imatran seudun ympäristötoimi aloitti toi-

mintansa. Tätä ennen ehdin olla puolisen vuotta Parikkalan kunnan palveluksessa. Valmistumiseni jälkeen sain melkein heti viran Parik-kalasta, joten eläinlääkärityökokemus ennen tätä rajoittui kahteen sijaiskesään.

Eläinlääkäripraktikot työskentelevät melko itsenäisesti omissa työyksiköissään. Siirryttyäni reilu vuosi sitten eläinlääkintähuollon esimiestehtäviin olen ollut enemmän tekemisissä myös muiden ympäristötoimen työntekijöiden kanssa. Ympäristötoimi on tiivis työyhteisö, johon on erittäin mukava kuulua. Tunnen olevani osa porukkaa, vaikka melko harvakseltaan tuleekin ”pääkallopaikalla” vierailtua.

Työssäni pidän erityisesti sen vaihtelevuudesta ja monipuolisuudes-ta. Asiakkaat ovat mukavia ja eläinten kanssa toimiminen antoisaa. Aran eläimen luottamuksen ansaitseminen tuntuu aina erityisen hienolta.

Lemmikkieläinten laiton tuonti ja ns. pimeä pentukauppa ovat viime vuosina lisääntyneet. Edullisia pentuja luovutetaan ostajille vaikkapa huoltoasemilla, eikä ostaja näin pääse näkemään pennun emää tai sen ensimmäistä elinympäristöä. Riski siitä, että halpa pentu kan-taa tarttuvia sairauksia tai loistartuntaa, on suuri. Erittäin huonosti kohdeltuja eläimiä näkee onneksi harvoin, mutta tietysti jokainen kerta on liikaa. Vaikeaa työssäni on myös päivystäminen väsyneenä. Päivystysaikana voi joutua ajamaan pitkiäkin matkoja pimeillä teillä.

Lemmikki- ja hevospuolella asiakkaat kyselevät useimmiten roko-tuksiin ja madotuksiin liittyviä asioita sekä kissojen ja koirien steri-laatio- ja kastraatioleikkauksiin liittyviä kysymyksiä. Nautapuolella lypsylehmien yleisimpään sairauteen, utaretulehdukseen, liittyvät kysymykset ovat erittäin yleisiä.

Tältä toimintakaudelta päällimmäisenä ovat jääneet mieleen muu-tokset toimitiloissa. Parikkalassa päästiin vuonna 2016 muuttamaan uusiin toimitiloihin, jotka ovat osoittautuneet erittäin hyvin toimivik-si. Myös Ruokolahden eläinlääkärivastaanotolla tehtiin remonttia vuoden 2016 aikana ja sielläkin saatiin tiloihin lisää toimivuutta. Imatralta kunnallisista eläinlääkärivastaanottotiloista luovuttiin vuo-den 2016 aikana.

Eläinlääkintähuollon tulevaisuus näyttää nyt vakiintuneemmalta, kun tilaongelmat on saatu ratkaistua. Tulevaisuus näyttää, minkä verran maakuntauudistus näkyy meidän eläinlääkärien työnkuvassa.

Eläinlääkintähuolto tarjoaa peruseläinlääkäripalveluja, kuten eläin-ten terveyden ja sairauksien hoitoa ja muuta eläinlääkäriapua. Eläin-lääkintähuollosta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa.

Toimintakauden alkupuolella seudulla oli vielä kolme eläinlääkärin vastaanottoa, mutta vuonna 2016 Imatran vastaanotto siirtyi koko-naan yksityiseen omistukseen. Muutoksen jälkeen seudun kunnal-liset vastaanottotilat jäivät Ruokolahdelle ja Parikkalaan. Vuonna 2014 Parikkalan vastaanottotilat jouduttiin kosteusvaurion vuoksi siirtämään väistötiloihin ja uudet tilat saatiin käyttöön vasta syksyl-lä 2016. Myös Ruokolahden vastaanottotilat remontoitiin vuonna 2016. Eläinlääkäreiden käyttöön hankittiin toimintakaudella uutta ajanmukaista kalustoa ja välineistöä, mm. verinäyteanalysaattorit, röntgensuojaseinät, inhalaatioanestesialaite sekä asianmukaiset valaisimet toimenpide- ja leikkaussaleihin. Parikkalassa on myös harvinaiset kunnalliset hevosvastaanottotilat.

Parikkalan vastaanotolle saatiin määräaikainen vastaanottoavustaja vuonna 2013 ja se helpotti huomattavasti ajanvarusten vastaanot-tamista ja eläinlääkäreiden töiden jakamista ajanvarauskeskeisen praktiikan ja kiiretapausten osalta. Vastaanottoavustaja auttoi myös toimenpiteissä ja hoiti välinehuoltoa. Vastaanottoavustaja voitiin vakinaistaa vuoden 2015 lopussa.

Toimialueen tuotanto- ja lemmikkieläinten omistajille kyettiin tarjo-amaan lakisääteiset peruseläinlääkintäpalvelut sekä päivystys- että

virka-aikoina eläinlääkintä-huoltosuunnitelman mukai-sesti. Myös terveydenhuoltoa tuotantoeläintiloille pystyttiin tarjoamaan kysyntää vastaa-vasti. Imatran kunnallisen eläinlääkärivastaanoton lo-pettamisen jälkeen vuoden 2016 alusta Imatran pieneläin-potilaiden hoidossa annettiin tilaa yksityisille palvelunhar-joittajille. Päivystysaikana pieneläinpotilaita varten mah-dollistettiin remissiotyyppinen takapäivystys.

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOSINI SIITONEN

MEILLÄ TÖISSÄ

Eläinlääkintähuolto 2013 2014 2015 2016

Hoidetut pieneläimet, kpl 8910 8169 9097 5356

Tilakäynnit, kpl 2492 1624 1186 1248

18 19

Ympäristönsuojelu on luonnon, elinympäristön ja ihmisten suo-jelemista haitallisilta päästöiltä, kuten melulta, pölyltä, hajulta ja kemikaaleilta. Ympäristönsuojelulla ehkäistään ympäristön turmel-tumista ja säästetään sitä tuleville sukupolville. Mm. laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaki, vesilaki, jätelaki sekä monet valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset säätelevät ympäristönsuojelua.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että tietyt ympäristölle haitalli-set toiminnot joutuvat hakemaan ympäristöluvan, jossa päästö-jä ja vaikutuksia rajoitetaan ja toimijalle määrätään velvollisuus tarkkailla toimintansa aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympä-ristölupaa on haettava, mikäli toiminta on mainittu ympäristön-suojelulain liitteissä. Myös eräissä lain edellyttämissä tapauksissa, joissa toiminnalla on vaikutusta naapuriin tai pohjaveteen, lupa on haettava. Tietyille suuremmille toiminnoille haetaan ympäris-tölupa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisesta ja muille kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Viranomaistoiminnassa valvotaan toiminnanharjoittajien velvoit-teita ja vastuita. Vuodesta 2016 alkaen Imatran seudun ympä-ristönsuojeluviranomainen on noudattanut ympäristönsuojelun

valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa, jota ympäristönsuojelulaki nykyisin edellyttää. Suunnitelma on hyväksytty Imatran seudun ympäristölautakunnassa.

Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee myös omalta osaltaan huo-lehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä; huoleh-tia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille; huolehtia omalta osaltaan ympäristön-suojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa.

Ympäristönsuojeluviranomainen antaa lausuntoja monista erilai-sista asioista, joita voivat pyytää eri tahot. Lausuntoja annetaan mm. kaavaehdotuksista, jätevesistä, ympäristöluvissa määrätyis-tä tarkkailuvelvoitesuunnitelmista, pilaantuneiden maa-aineksien puhdistamisesta, pohjavesien suojelusta, maisematyöluvista ja luonnonsuojelusta.

YMPÄRISTÖNSUOJELU

2013 2014 2015 2016

Myönnetyt ympäristöluvat, kpl 32 10 11 8

Lautakunnan antamat lausunnot, kpl 28 27 43 24

Tarkastuskertomukset, kpl 209 167 165 94

Yhteydenotot Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti

2015, kpl 57 25 16 17

Toimintakaudella 2013–2016 ovat valvontaan ja lupien käsittelyyn vai-kuttaneet lukuisat lainsäädännön muutokset. Jo 2012 uudistettiin jä-telaki, josta johtuen vuoden 2013 alusta Etelä-Karjalan jätehuoltovi-ranomainen aloitti toimintansa ja näin jätehuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät jäivät ympäristön-suojelusta pois. Paljon työllistävä jätehuollon valvonta jäi kuitenkin edelleen tehtäväksemme.

Syksyllä 2014 tuli voimaan uusi ym-päristönsuojelulaki, joka muutti jonkin verran valvontakäytäntöjä. Muutoksia tuli myös valtion ja kunnan ympäristölupakohteiden jakoon. Osa kohteista siirtyi valtiolta kunnan viranomaiselle ja osa siirtyi kokonaan pois luvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn tai pelkästään jälkivalvontaan. Uuden ympäristönsuojelulain myötä toimintakaudella otettiin käyttöön myös ympäristönsuojelun valvon-tasuunnitelma ja – ohjelma sekä valvonnan maksullisuus.

Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriver-kostojen ulkopuolisilla alueilla muutettiin toimintakaudella ja edel-leen siihen valmistellaan muutoksia. Tämä on aiheuttanut kiinteis-tönomistajissa hämmennystä ja neuvonnan tarvetta.

Vesiensuojeluun ja jätevesineuvontaan panostettiin EU-rahoitteisten hankkeiden avulla. Jätevedet puhtaaksi - ravinteet talteen – hanke loppui vuonna 2013. Sininen Haapavesi – hanke Ruokolahden alueel-la toteutettiin vuosina 2012–2014. Imatralla tehtiin Immalanjärveen laskevien ojien vesiensuojelutoimenpiteitä.

Toimintakaudella oltiin mukana myös Lappeenrannan seudun ympä-ristötoimen kanssa toteutetuissa ENNE -hankkeessa sekä Etelä-Kar-jalan kuntien ympäristöohjelmat -hankkeessa. Kaikki Imatran seu-dun kunnat saivatkin syksyllä 2016 valmiiksi ympäristöohjelmansa.

Myös maa-aineslakiin tuli muutoksia. Sen myötä maa-ainesluvat ja – valvonta siirtyivät ympäristöviranomaiselle 1.7.2016 lähtien. Lisäksi tuli yhtenäisluvat sellaisille maa-aineksenottokohteille, joihin

tarvitaan louhinnan tai murskauksen ympäristölupa. Tämä vaati henkilöstöltä lisäkoulutusta sekä työaikaa.

Ympäristönsuojelun valvonnassa tehtiin tiimityötä ja valvontasek-toreita hoidettiin edelleen työpareina. Henkilöstön ammattitaitoa syvennettiin koulutuksin. Tiimi- ja parityöstä on ollut hyötyä hen-kilöstön jaksamiseen yllättävienkin kuormittavien tapahtumien kohdatessa.

Imatralla ympäristöasiat liittyivät enemmän teollisuuteen kun taas Parikkalassa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä vesistöt ja maatalous painottuivat ympäristönsuojelun tehtävissä.

Ympäristösuojelun alaan liittyvistä asioista tiedotettiin mm. erilai-sissa yleisötapahtumissa. Internetsivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutena aloitettiin Facebook – sivuilla tiedottaminen. Näin on pyritty parantamaan yleistä ympäristötietoisuutta ja tietoisuutta ympäristöviranomaisesta.

Olemme kokeneet, että yhteistyö seudun kuntien ja muiden yhteis-työkumppaneiden kanssa on ollut hyvää ja toimivaa. Siitä huolimatta ovat muutoksen tuulet taas voimistuneet. Uuden maakuntaviraston alkaessa v. 2019 tulee ero ympäristöterveydenhuollosta ja ELY-kes-kukset lakkaavat. Myös kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen on uudistuttava. Näköpiirissä on Etelä-Karjalan kokoisen ympäris-tötoimen valmistelu.

YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄÄLLIKÖN KATSAUS- ANNA-MAIJA WIKSTRÖM

20 21

Jätehuollon valvonnalla tarkoitetaan jätelain ja sen nojalla kunnalle annettujen määräysten noudattamisen valvontaa. Toimintakaudella ei tullut varsinaisia jätevalvontaa koskevia lainsäädännön muutoksia.

Eniten valvontaa työllistivät piha-alueiden roskaantuminen eli ns. siivottomuustapaukset. Niihin liittyen tuli eniten asiakasvalituksia ja toisaalta siivottomuustapauksissa joudutaan usein käyttämään hallinnollisia pakkokeinoja. Jonkin verran yhteydenottoja tuli myös toisen maalle hylättyjen jätteiden vuoksi.

Kiinteistöjen piha-alueiden roskaantumistapausten määrä pysyi kutakuinkin samana kuin edelliselläkin toimintakaudella. Sen sijaan näyttäisi siltä, että Etelä-Karjalan uusien ja uusittujen jätteiden vas-taanottoasemien käyttöönoton myötä jätteiden vienti toisten maalle on hieman vähentynyt.

Uudet koko Etelä-Karjalaa koskevat jätehuoltomääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Tuottajavastuun alainen muovipakkausten ke-räys käynnistyi Etelä-Karjalassa vuonna 2016, mikä herätti suurta mielenkiintoa ja neuvonnan tarvetta.

Vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien tai pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.

Käytännössä vesiensuojelun työtehtäviin ympäristötoimessa kuuluu lähijärviensä tilasta huolestuneilta ihmisiltä tulevan palautteen ja ehdotusten kuuntelu. Heille annettiin neuvoja siitä, miten kunnostaa ja hoitaa kotijärveä. Vesiensuojelutyö on myös ojavesien valvontaa tai vaikkapa vesiensuojelullisen kyläillan järjestämistä, joskus myös hanketoimintaa. Ympäristötoimi otti vastaan erilaisia havaintoja alueen järvistä, mm. ilmoituksia sinilevien esiintymisestä. Seudulla on Saimaan lisäksi satoja järviä, joten haasteet ja tarve vesiensuo-jelutyölle olivat suuret.

Myös pintavesien vedenlaaturaporttien ja yksittäisten näytetu-losten seuranta ja valvonta sekä lausuntojen antaminen vesien-suojeluun liittyvissä asioissa on osa vesiensuojelutyötä. Vesien-suojelun ajankohtaisista aiheista pidettiin luentoja oppilaitoksissa ja yhdistyksissä niistä tulleiden pyyntöjen perusteella. Sinilevien

esiintymistä seurattiin kesäaikana viikoittain kolmesta seutukunnan järvestä: Imatralla Immalanjärvestä ja Saimaasta sekä Parikkalassa Simpelejärvestä.

Imatran Vesioronkankaan I-luokan pohjavesialueen riskikohteet ja toimenpidesuositukset päivitettiin vuosina 2012–2014. Vesioronkan-kaan hydrogeologiaa selvitettiin myös osana pro gradu -työtä. Pa-rikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden tärkeimmille pohjavesialueille laadittiin suojelusuunnitelmat hanketyönä v. 2014–2016. Ympäris-tötoimi oli vesienhoidon yhteistyöryhmässä mukana kun Vuoksen vesienhoitoalueelle laadittiin uusi EU-lainsäädännön edellyttämä vesienhoitosuunnitelma sekä Kaakkois-Suomen alueen vesienhoi-don toimenpideohjelma.

Uutena käytäntönä aloitettiin seudullisen vesiensuojelupalkinnon jakaminen. Työstään koti- tai mökkijärvensä vesiensuojelun hy-väksi palkittiin Yrjö Haverinen vuonna 2014 (Immalanjärvi), Risto Pajari vuonna 2015 (Untamojärvi) sekä Armi Käppi vuonna 2016 (Kirkkolampi).

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskee ympäristönsuoje-lulaki sekä asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesivalvontaa tehtiin antamalla lausuntoja suunnitelluista jätevesijärjestelmistä seudun rakennusvalvonnoille sekä antamalla kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa ja selvittämällä jätevesiin liittyviä valituksia.

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyn osalta suurin ongelma toi-mintakaudella oli se, että lainsäädäntöä on muutettu jatkuvasti ja

kiinteistön omistajien neuvonta on täten ollut vaikeaa. Kuntalaiset ovat huomanneet jätevesilainsäädännön epävakauden, ja vanhojen kohteiden jätevesisaneeraukset ovatkin siksi pahasti kesken. Asi-akkaat kuitenkin kyselivät jätevesiasioista paljon ja yhteydenottoja niihin liittyen tuli runsaasti.

Yleisin tarkastuksien yhteydessä havaittu epäkohta oli jätevesijär-jestelmien puutteellisuus. Näissä tapauksissa annettiin neuvontaa ja ohjeistusta sekä määräaika puutteiden korjaamiseksi.

Vesilain mukaiseen valvontaan kuului mm. ruoppauksien ja niittojen, lai tureiden, penkereiden ja vedenkorkeusasioiden sekä ojitusasioi-den valvonta yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Käy-tännön työ oli useimmiten neuvontaa ja ohjausta sekä tarkas tuksia valitusten perusteella. Imatran seudun ympäristölautakunta antoi lausuntonsa monista merkittävistä vesirakentamiseen liittyvistä hankkeista, mm. Hiitolanjoen kalateistä ja koskivoiman käyttöoi-keudesta, Soinilansalmen pengertien uudesta sillasta sekä eräiden paineviemäreiden ja vesijohtojen vesistöalituksista.

Asiakkaiden kysymykset liittyivät useimmiten ruoppausasioihin ja sii-hen liittyvään ilmoitusmenettelyyn. Toimintakaudella alueella tehtiin muutama suurehko laituri tai penkere ilman asianmukaista lupaa ja tällöin luvan hakemiseen jouduttiin määräämään jälkikäteen.

JÄTEHUOLLON VALVONTA VESIEN JA POHJAVESIEN SUOJELU

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVEDEN KÄSITTELYN VALVONTA VESILAIN MUKAINEN VALVONTA

2013 2014 2015 2016

Lausunnot jätevesijärjestelmistä, kpl 46 53 42 30

22 23

Olen ympäristöinsinööri Merja Kaksonen. Valmistuin 1980-luvulla terveysteknikoksi ja 2000-luvulla opiskelin työn ohessa ammattikor-keakoulussa ympäristöinsinööriksi. Työtehtäviini kuuluu mm. jätehuollon valvontaa, jätevesiasioita, ympäris-tölupien valmistelua, lupavalvontaa, ympäristökasvatusta, vesihuoltolain mukaisia asioita ja yleistä neuvontaa.

Valmistumiseni jälkeen olin yli kym-menen vuotta terveystarkastajana

Parikkalan kansanterveystyön kuntayhtymässä sekä useamman vuoden Joutsenon terveystarkastajana. Lisäksi tein lyhyitä sijaisuuk-sia muissakin Imatran lähikunnissa. Imatralle tulin vuonna 2003 terveystarkastajan viransijaiseksi ja tänne jäin.

Imatran seudun ympäristötoimessa olen viihtynyt hyvin. Meillä on hyvä työyhteisö, johon voi tukeutua hankalissakin asioissa. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Omista työtehtävistä suosikkini on ympä-ristökasvatus. Työpaikassa kuitenkin parasta ovat työkaverit, ilman heitä ei jaksaisi. Meillä on hyvä yhteishenki henkilökunnan kesken. Ikäviä ja vaikeita asioita työssäni ovat ne, joiden käsittely venyy useisiin vuosiin sekä tietenkin yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat erilaiset pakotteet. Aika usein työtehtävät liittyvät valituksiin, ja niiden kääntäminen positiiviseksi ja kaikkia osapuolia tyydyttäväksi ratkaisuksi on usein hankalaa.

Tällä toimintakaudella valtio on tehnyt paljon ns. norminpurkua eli ympäristösuojeluun liittyviä lakeja ja asetuksia on muutettu ja hallintoa kevennetty. Meidän valvottavaksemme on siirtynyt ELY:ltä jonkin verran kohteita, esim. isompia eläinsuojia.

Omaan työsarkaani liittyen pääsen tekemisiin niin yksityisten kun-talaisten kuin yritystenkin kanssa. Yksittäiset kuntalaiset kyselevät eniten jätevesiasioista sekä jätehuoltoon ja roskaamistapauksiin liittyvistä asioista. Myös vieraslajeista ja niiden torjunnasta tulee kesällä paljon yhteydenottoja. Yrittäjien kysymykset taas liitty-vät enemmän lainsäädäntöön sekä heidän toimintaansa liittyviin ympäristönäkökohtiin.

Työ ympäristötoimessa on mielenkiintoista ja meiltä kysytään milloin mitäkin. Yritämme auttaa totta kai parhaamme mukaan, vaikka asiat eivät aina meille kuuluisikaan. Monena on siis saanut olla...

Viime vuosina muutoksia on tullut muutoksien perään. Tulevaisuus onkin iso kysymysmerkki. Mitä maakuntahallinto tuo mukaan mei-dän työyhteisöön ja työtehtäviin? Vaihtuuko työnantaja tai vaihtuuko paikkakunta missä töitä tehdään? Jännityksellä siis suunnataan kohti uusia seikkailuja.

MERJA KAKSONEN

MEILLÄ TÖISSÄ

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on edistää luon-nonsuojelua kunnan alueella. Tätä toteutetaan mm. lausuntoja antamalla. Esimerkiksi kaava-hankkeista kaavoittaja pyytää aina lausunnon ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnoissa kiin-nitetään huomiota siihen onko kaava-alueella uhanalaisia eläimiä tai kasveja sekä siihen onko suojeltuja tai muuten arvokkaita luon-tokohteita. Varsinaisessa luonnonsuojelulain valvonnassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole suurta roolia.

Jos yksityinen haluaa rauhoittaa luonnon muistomerkin omistamal-laan maalla, siitä voi kunnanhallitus tehdä päätöksen. Tästä yleensä pyydetään lausunto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Ympäristönsuojelu osallistui kuntien alueella tehtäviin luontosel-vityksiin ja kartoituksiin ja muihin luonnonsuojelua lähellä oleviin hankkeisiin asiantuntijana. Imatran seudun ympäristötoimen alu-eella on kaiken kaikkiaan noin 50 luonnonsuojelualuetta.

Nitraattiasetus korvattiin huhtikuun 2015 alus-ta alkaen uudella asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Uudenkin asetuksen mukaan lannan ja orgaanisten lannoitteiden aumava-rastoinnista (patterointi) tulee tehdä ilmoitus ympäristötoimeen.

Käytännössä nitraattiasetuksen valvonta oli pitkälti aumausilmoitusten tarkastamista.

Tarvittaessa aumauspaikat tai peitetyt aumat tarkastettiin myös paikan päällä.

Lannan aumavarastointiin liittyviä valituksia tuli harvoin. Valitukset liittyivät useimmiten siihen, että aumojen epäiltiin olevan puutteellisesti perustettuja tai peitettyjä ja aiheuttavan näin ravinnevalumia läheisiin vesistöihin. Yleisesti ottaen säädöstä noudatettiin kuitenkin hyvin.

LUONNONSUOJELU

NITRAATTIASETUKSEN VALVONTA

Nitraattiasetus 2013 2014 2015 2016

Lannan aumaus-ilmoitukset, kpl 17 17 12 11

24 25

Ympäristönsuojelulaissa on määritetty, että kuntalaisille pitää tur-vata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta. Ympäristökasvatuksella ja ympäristötietoisuu-den lisäämisellä tähdätään kaikkeen tähän. Asennekasvatuksella ja ympäristötietoisuuden lisäämisellä yritettiin tavoittaa kuntalaisia, jotta he voivat harkita eri vaihtoehtoja kulutukseen, liikkumiseen ja muihin omiin elintapoihin. ”Pienistä puroista kasvaa suuri virta”

Ympäristökasvatusta ja ympäristötietoisuuden lisäämistä tehtiin toimintakaudella mm. käymällä kouluilla, päiväkodeissa, seurakun-nissa, yhdistysten vieraina ja erilaisissa tapahtumissa kertomassa ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä paikallista sekä globaaleista asioista. Toimintakaudella ympäristökasvatusta tehtiin myös ympäristötoimen kokonaan itse järjestämissä tilaisuuksissa. Merkittävin itse järjestetty tilaisuus oli ympäristöteemapäivä kesällä

2016, mutta myös muita pienempiä tilaisuuksia on järjestetty erityi-sesti hankkeiden yhteydessä.

Ympäristötoimen internet- ja Facebooksivuilla nostettiin säännöl-lisesti esiin ajankohtaisia ympäristöasioita sekä kerrottiin ympä-ristötoimen työstä. Vuonna 2016 järjestettiin myös kaikille seudun kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille avoin ympäristöaiheinen piirus-tuskilpailu. Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan 83 työtä.

Työryhmätyöskentelyllä yhteistyökumppaneiden kanssa saatiin ai-kaan paljon hyvää. Etelä-Karjalan kestävän kehityksen toimintaoh-jelma valmistui vuonna 2016 ja Keke-passi vuonna 2015. Saimaan ammattiopisto Sampon kanssa toteutettu Keke-passi on ammat-tikoululaisten käyttöön tarkoitettu sähköinen oppimateriaali, joka sisältää tietoa ja tehtäviä ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

YMPÄRISTÖKASVATUS JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

Meluntorjunnan tavoitteena on suojella ihmisiä melun aiheuttamilta terveys- ja viihtyvyyshaitoilta. Käytännössä meluntorjuntaan liittyvä työ ympäristötoimessa oli meluilmoitusten käsittelyä, vaikuttamista meluavien toimintojen sijoittamiseen ja erilaisten melusuojausten käyttöönottoon sekä meluongelmatilanteiden ratkaisua neuvotte-lemalla ja tarvittaessa määräyksiä antamalla.

Meluntorjuntaan liittyvät yhteydenotot koskivat useimmiten liiken-teen aiheuttamaa melua sekä yksittäisten melulähteiden kuten esimerkiksi ilmalämpöpumppujen aiheuttamaa melua. Taajamissa jonkin verran valituksia tuli myös rakentamismelusta.

Melun kannalta erityisen ongelmallisia ovat vilkasliikenteisten teiden lähialueet, jotka on otettu asuinkäyttöön silloin, kun meluasioihin ei vielä kiinnitetty nykyisenkaltaista huomiota. Liikenteen aiheutta-maan meluhaittaan on vaikeaa puuttua sillä ympäristölainsäädäntö

ei anna mahdollisuutta määrätä meluntorjuntarakenteita rakennet-tavaksi, vaikka ulkoilman melutasolle annetut ohjearvot ylittyisivät-kin. Melulle annettuja ohjearvoja sovelletaan maankäytön suunnit-telussa, ei siis olemassa olevien teiden ja muiden ympäristölupaa vaatimattomien toimintojen ohjailussa.

Imatralla kesäisin pidettävät ulkoilmakonsertit lisääntyivät viime vuosina ja myös konserttien pitopaikat ovat muuttuneet. Tästä syystä konserttijärjestäjien kanssa pyrittiin sopimaan hyvissä ajoin etukäteen äänentoiston suuntaamisesta, lähtöäänitasoista, etukä-teistiedottamisesta ja esitysajoista.

Nykyään maankäytön suunnittelussa meluasiat otetaan aiempaa paremmin huomioon. Samanaikaisesti yleinen tietoisuus melun haittavaikutuksista on lisääntynyt, mikä on tuonut meluasioita ai-empaa enemmän esille.

Melua mitattiin seudulla sekä muissa lähikunnissa valvontamit-tauksina sekä toiminnanharjoittajien tai kaavoittajan tilauksesta. Mittauksilla selvitettiin mm. ampumaratojen, tie- ja raideliikenteen, erilaisten laitteiden, tehtaiden, murskausasemien, moottoriurheilun ja musiikkitapahtuminen meluvaikutuksia.

Mittauksissa käytettiin 1. luokan mittalaitteen laatuvaatimukset täyt-tävää jatkuvatoimista laitteistoa. Mittauslaitteistolla pystyttiin myös

tallentamaan ennalta määrätyn enimmäistason ylittäviä ääniä, jonka ansiosta mittausten aikaisia melulähteitä pystyttiin tunnistamaan myös jälkikäteen.

Vuonna 2016 ympäristötoimeen hankittiin uusi jatkuvatoiminen 1-tason melumittari sekä uusi melutuloksia käsittelevä ohjelma. Ym-päristötoimen vakituinen melumittaaja on sertifioitu ISO 17024-stan-dardin mukaisen pätevyyskoulutuksen mukaisesti.

MELUNTORJUNTA

MELUMITTAUS

Meluntorjunta 2013 2014 2015 2016

Viranhaltijapäätökset 13 9 8 8 meluilmoituksista, kpl

Melumittaukset, kpl 23 13 22 10

26 27

Ilmanlaadun valvonta pitää sisällään ihmisten terveydelle haital-listen epäpuhtauksien ulkoilmapitoisuuksien seurannan, niistä raportoinnin sekä tarvittaessa kohonneista epäpuhtauspitoisuuk-sista varoittamisen. Valvonnan tarve, laajuus ja epäpuhtauksille sallitut enimmäistasot on määrätty ympäristönsuojelulaissa ja il-manlaatuasetuksessa sekä EU:n ilmanlaatudirektiivissä. Kunnilla on velvollisuus olla selvillä alueensa ilmanlaadusta. Myös päästöjä aiheuttavan teollisuuden tulee olla selvillä toimintansa ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

Etelä-Karjalassa ilmanlaatua valvotaan ns. yhteistarkkailuna yhdessä paikallisen teollisuuden ja kuntien kanssa. Imatran seudun ympä-ristötoimi vastaa Etelä-Karjalan ilmanlaadun valvontamittausten teknisestä toteuttamisesta. Käytännössä ilmanlaadun valvontaan kuuluikin paljon laitteiden huoltoa, kalibrointia sekä mittaustulos-ten raportointia. Ilmanlaatutiedot päivittyivät valtakunnalliseen ilmanlaatuportaaliin ja ilmanlaatuindeksistä myös tiedotettiin paikallislehdessä.

Ulkoilmasta mitattiin rikkiyhdisteiden, typenyhdisteiden ja hiukkas-ten pitoisuuksia sekä märkälaskeumaa eli sadeveden sisältämiä epäpuhtauksia. Jatkuvatoimisia mittausasemia oli yhteensä 11 kpl Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin - alueilla. Toimintakauden aikana hankittiin uusia mittauslaitteita yhteistyössä teollisuuden kanssa: Imatralle neljä ja Lappeenrannan alueelle kaksi uutta rikkidi-oksidianalysaattoria; Imatralle yksi uusi typenoksidien analysaattori sekä Lappeenrantaan yksi uusi hiukkasanalysaattori. Ilmanlaadun

valvontamittauksen laatujärjestel-mä päivitettiin vuonna 2016.

Suurimpia hetkellisiä ilmanlaatu-ongelmia aiheuttivat teollisuus-laitosten häiriötilanteet, keväinen katujen pölyäminen sekä tuulten mukana kauempaa, lähinnä Ve-näjältä, tulleet epäpuhtaudet. Esi-merkiksi laajoista metsäpaloista saattoi kulkeutua savua ja hiuk-kasia satojen jopa tuhansien kilo-metrien päästä. Ongelmallisimpia olivat useat häiriöpäästöt tehtailta lyhyen ajan sisällä. Tällöin mittaajat, valvontaviranomainen ja tehtaan edustajat pyrkivät mahdollisimman nopeasti löytämään päästöjen syyt ja toteuttamaan korjaavat toi-menpiteet. Ilmanlaatuongelmatilanteissa tehostettiin ilmanlaadun valvontaa ja yleisötiedotusta.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa että ilmanlaatu oli Imatran seudulla hyvä ja ulkoilmanlaatu alueellamme on viime vuosina jatkuvasti parantunut teollisuuden investointien ja parempien puhdistusme-netelmien myötä.

ILMANLAADUNVALVONTA

Ilmanlaadun valvonta 2013 2014 2015 2016

Hyväksyttyjen mittaustulosten 97 97 99 98 osuus %

Rautionkylän ilmanlaatu hyvää % 94 92 95 90

Ilmansuojelulla ehkäistään huonon ilmanlaadun aiheuttamia ter-veys-, viihtyvyys- ja kasvillisuushaittoja. Kuntatasolla käytännön ilmansuojelua toteutetaan esim. ilmapäästöjä aiheuttavien teolli-suuslaitosten päästöjen rajoittamisella ympäristölupamääräyksillä, osallistumalla maankäytön suunnitteluun (esim. huolehtimalla riittä-vät suojavyöhykkeet päästölähteiden läheisyyteen) sekä valvomalla ja neuvomalla puun pienpolttoa.

Uusi ympäristönsuojelulaki ja valmisteilla oleva ilmanlaatuasetuksen muutos tarkentavat ilmansuojelun toteuttamista ja ilmansuojelun tavoitteita. Ilmansuojelun toteuttamista jatkettiin osallistumalla kaavoitusvalmisteluun, erilaisiin hankkeisiin, laitosten ympäristö-luvituksella ja päästökohteiden valvonnalla ja neuvonnalla. Puun pienpolton hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista on viime vuosina tullut uutta tietoa ja tältä pohjalta pienpolttoon saatiin uutta ohjeis-tusta, jota sovellettiin valvonnassa ja neuvonnassa.

Imatran seudulla on paljon suuria teollisuuslaitoksia, jotka paran-tuneesta prosessi- ja suodatusteknologiasta huolimatta edelleen heikentävät erityisesti häiriötilanteissa lähialueensa ilmanlaatua. Teollisuuden ilmapäästöjä on kuitenkin saatu tehokkaasti vähen-nettyä ja tilanne on parantunut todella paljon 1990-luvulta lähtien.

Kuntalaisten yhteydenotot liittyivät lähinnä selluteollisuuden ha-jupäästöihin, katujen siivouksesta ja rakennustöistä aiheutuvaan pölyämiseen sekä naapureiden harjoittamaan puunpolttoon tai luvattomaan jätteiden polttoon. Lämmitykseen ja jätteiden hävit-tämiseen liittyy silloin tällöin vääriä menettelyjä, kuten esim. liian tuoreen puun käyttö tai jätteiden polttaminen, jotka aiheuttavat paikallista ilmanlaadun heikkenemistä. Yleensä näihin tilanteisiin saatiin parannusta tapauskohtaisella neuvonnalla.

Imatralla oli toimintakaudella useita suurien kaupallisten kiinteis-töjen rakennustöitä, joihin liittyneet maansiirtotyöt kuljetuksineen aiheuttivat paikallisia pölyhaittoja. Haittojen vähentämiseksi ympä-ristötoimi neuvotteli toiminnanharjoittajien kanssa ja antoi määrä-yksiä mm. työmaiden ja kuljetusreittien kastelun osalta.

Aiemmin ilmansuojelun valvontaa on ollut tarpeen keskittää suuria ilmapäästöjä aiheuttavien teollisuuslaitosten lähialueille. Teollisuus-laitosten päästökontrollin parantuessa ja puun pienpolton haitta-vaikutuksista saadun tiedon lisääntyessä yhä tärkeämpää on valvoa myös paikallisia pienpäästölähteitä. Ilmansuojelun valvonnan tulee näiden lisäksi sisältää myös menetelmiä ja käytäntöjä, jotka mah-dollistavat kaukokulkeumina tulevien epäpuhtauksien seurannan.

ILMANSUOJELU

28 29

Maa-aineslaissa tapahtuneiden muutosten takia maa-aineksen ottamiseen liittyvien lupahakemusten käsittely siirtyi kunnan ym-päristönsuojeluviranomaiselle heinäkuussa 2016. Lakimuutosten tavoitteena oli, että maa-aineksia otetaan kestävällä ja ympäristöä säästävällä tavalla. Samalla lupaprosessi helpottui ja päällekkäisyys poistui.

Imatran seudun ympäristölautakunta siis myönsi toimialueen maa-ainesluvat heinäkuusta 2016 lähtien. Ennen lakimuutoksen voi-maantuloa ympäristötoimen viranhaltijat kartoittivat kuntien maa-aineslupakohteita sekä toimintatapoja eri kunnissa. Lupien valvonta työllisti runsaasti ympäristötoimea loppuvuonna 2016.

Osalla toiminnanharjoittajista on myös ympäristölupa kallionlouhin-ta- ja murskaustoiminnalle. Lisäksi on sellaisia luvanhaltijoita, joilla on useampi maa-aineslupa. Maa-ainesluvan voimassaoloaika on yleensä 10 vuotta, mutta joitakin lupia on myönnetty myös 5 tai 15 vuodeksi. Voimassaolon päättymisen jälkeen luvalle haetaan usein jatkolupa. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhakija asettaa hyväksyttävän vakuuden, jolla katetaan maa-ainestenotta-misesta aiheutuvista haitoista ja alueen maisemoinnista aiheutuvat kustannukset.

SININEN HAAPAVESI -HANKE

Sininen Haapavesi -hanke toteutettiin vuosina 2012–2014 ja siinä pyrittiin parantamaan Haapaveden tilaa. Hanketta rahoittivat Eu-roopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Ruokolahden kunta, Stora Enso Oyj, Tornator Oyj, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä Tetriniemen osakaskunta.

Haapaveden rehevyyttä selvitettiin klorofyllitutkimuksella ja sen kuormitusta ojavesinäyttein. Alueen metsä- sekä maataloudel-le laadittiin vesiensuojelun yleissuunnitelmat, yksityiskohtaisia suunnitelmia sekä toteutettiin näihin liittyviä mallikohteita. Vesi-alueen kalaston rakennetta selvitettiin koekalastuksella ja kalas-tuskyselyllä ja niiden perusteella tehtiin poistokalastusta sekä hoitokalastussuunnitelma.

Hankkeessa annettiin monipuolista vesiensuojelukasvatusta ja -va-listusta mm. maa- ja metsätaloustoimijoille, kouluille ja päiväko-deille, opiskelijoille ja alueen asukkaille. Ruokolahden kirjastossa oli hankkeesta näyttely ja paikallislehti Ruokolahtelainen julkaisi lasten piirustuksia aiheesta. Hankkeen lopuksi laadittiin vielä rantojen käy-tön vesiensuojelusuunnitelma vesiensuojelun jatkotyötä ajatellen.

ENNE -HANKE

Vuosina 2012–2014 Imatran seudun ympäristötoimi oli mukana ENNE- energianeuvontahankkeessa. Kyseessä oli Euroopan alue-kehitysrahaston tukema hanke, jonka vetäjänä toimi Lappeenran-nan seudun ympäristötoimi ja johon osallistuivat myös Imatran kaupunki, Ruokolahden kunta, Lappeenrannan Energia Oy sekä Imatran Lämpö Oy.

Hankkeen tavoitteena oli tarjota maakunnan asukkaille maksuton-ta, asiantuntevaa ja puolueetonta energianeuvontaa. Hankkeessa jaettiin tietoa kattavasti energia-asioissa ja energiansäästämisessä. Maakunnan asukkaat saivat lainata myös lämpökameroita, energi-ankulutusmittareita ja energiansäästösalkkuja. Lisäksi järjestettiin erilaisia neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia. Maakuntalaiset tavoitettiin hyvin ja neuvonta otettiin innostuneena vastaan. Myös lämpöka-meran lainaamisen suosio yllätti ja kamerat olivatkin lähes koko ajan lainassa.

ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YMPÄRISTÖOHJELMA -HANKE

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma – hanke toteutettiin vuo-sina 2014–2016 ja sen aikana kaikille maakunnan kunnille laadittiin ympäristöohjelmat. Hanketta veti Lappeenrannan seudun ympäris-tötoimi ja Imatran seudun ympäristötoimi oli hankkeessa mukana yhteistyötahona sekä asiantuntijaroolissa. Kuntien rahoitusosuu-den lisäksi rahoitusta saatiin Euroopan aluekehitysrahastolta sekä Suomen valtiolta.

Hankkeen aikana maakunnan pk-yrityksiä aktivoitiin varautumaan niin energia-alan muutokseen kuin ilmastonmuutoksen hillinnän luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiinkin. Lisäksi kuntien kanssa järjestettiin työpajoja, joiden työn tulosten perusteella laa-dittiin kunnille ympäristöohjelmat.

JÄTEVEDET PUHTAIKSI – RAVINTEET TALTEEN -HANKE

Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella toteutettu hanke päättyi vuonna 2013. Kyseessä oli Imatran seu-dun ympäristötoimen vetämä ja Euroopan maaseudun kehittä-misen maatalousrahaston tukema hanke jossa oli myös yrityksiä yhteistyökumppanina.

Hankkeen aikana jätevesijärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvää ohjausta kehitettiin sekä neuvonnan keinoin edistettiin jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella. Uusien vesiosuuskuntien ja kyläpuh-distamoiden perustamista edistettiin tiedonkulkua parantamalla sekä antamalla asiantuntija-apua. Lisäksi kerättiin kokemusperäistä tietoa erilaisista jätevedenkäsittelymenetelmistä sekä nykyaikaisista kuivakäymäläratkaisuista. Puolueetonta jätevesineuvontaa annettiin kiinteistökohtaisesti sekä yleisötapahtumissa. Myös jätevesikäsitte-lyjärjestelmien asennuksesta järjestettiin työnäytöksiä.

MAA-AINESASIAT HANKETOIMINTA

Maa-ainesluvat 2016 Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti

Voimassa olevien lupien määrä, kpl 5 35 20 27

Luvan mukainen kokonaisottomäärä, m3 1 767 000 2 651 500 2 295 400 1 004 500

Valvontakatselmukset, kpl * 0 13 16 18

* Katselmus voi sisältää useamman luvan, mutta vain yhden toimijan

30 31

Maakunnallinen, Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen aloitti toi-mintansa vuoden 2013 alusta.

Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen vastaa Imatran, Lappeen-rannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnille kuuluvien jätehuollon järjes-tämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta. Jätehuoltoviranomaisena toimivassa Etelä-Karjalan jätelautakunnassa on seitsemän jäsentä ja sen alaisuudessa toimii kaksi viranhaltijaa, jäteasiainpäällikkö ja jäteasiamies.

Tarkemmin ottaen jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluvat mm. päättäminen jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista, jätteenkulje-tusjärjestelmiin liittyvistä asioista, kunnallisista jätehuoltomääräyk-sistä sekä jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä. Jätehuolto-viranomainen myös määrää jätemaksut hyväksyessään vuosittain jätetaksat sekä ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä.

Toimintakauden alussa valmisteltiin Etelä-Karjalan jätehuoltomää-räykset ja ne astuivat voimaan vuoden 2015 alussa. Jätehuoltovi-ranomaiselle tulleet yhteydenotot liittyivät pääasiassa jätehuollon käytännön järjestämiseen ja jätemaksuihin. Esimerkiksi hakemuk-sista kuivajäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi tai jätehuollon keskeyttämiseksi määräajaksi tehtiin paljon päätöksiä.

Kotitalouksien jätehuollon toteuttajana Etelä-Karjalassa toimi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jätehuol-lon järjestäminen toimi Etelä-Karjalassa hyvin.

Toimintakauden aikana jätelautakunnassa päätettiin mm. sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. Tämä herätti etu-käteen runsaasti keskustelua ja jätelautakunta päättikin säilyttää toistaiseksi kiinteistön haltijan tilaaman tyhjennyspalvelun sako- ja umpikaivolietteille.

JÄTEHUOLTOVIRANOMAISUUS YMPÄRISTÖTOIMEN TUOTTAMAA MATERIAALIA 2013 – 2016

2013 2014 2015 2016

Jätehuoltoviranomaisen 565 472 391 538 viranhaltijapäätökset, kpl

• Ympäristötoimen yleisesite• Toimintakatsaus 2009 – 2012• Ympäristötoimen yhteystietoesite• Ympäristötoimen henkilöstöesittely

• Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2015–2019• Vuosittaiset ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman

toteumaraportit• Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma 2016 - 2020• Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman

toteumaraportti 2016• Talouteen liittyvät suunnitelmat ja raportit

• Esiselvitys Haapaveden tilasta• Sininen Haapavesi – hanke-esite• Maatalouden vesiensuojelu – esite• Metsätalouden vesiensuojelu – esite• Haapaveden ojavesitutkimus 2014• Sininen Haapavesi – seinäkalenteri 2014• Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma• Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun

yleissuunnitelma• Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden

valuma-alueella• Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja

hoitokalastussuunnitelma• Vesikasvien niitto-ohjeita• Sininen Haapavesi – hankkeen loppuraportti

• Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu 2012• Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu 2013• Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu 2014• Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu 2015

• Pohjavesien suojelusuunnitelmat Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti

• Pohjavesien suojelusuunnitelman laatiminen Etelä-Karjalan pohjoisosiin –loppuraportti

• Tarjoilupaikoissa valmistetun ja jäähdytetyn ruuan laatu 2013• Pintapuhtausprojektin loppuyhteenveto 2014• Myymälöiden salaattibaarien hygienia ja tuotteiden mikrobio-

loginen laatu 2016

• Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset• Jätevesiopas• Hyvän jätevesisuunnitelman ohje• Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien huolto- ja käyttöopas• Jätevedet puhtaiksi – ravinteet talteen -hankeen loppuraportti

Lisäksi on laadittu paljon erilaisia asiakasohjeita, lomakkeita sekä menettelytapaohjeita

32 33

Vuodesta 2014 alkaen ympäristötoimi otti viestinnän yhdeksi kehit-tämiskohteekseen. Viestintää kehittämällä haluttiin lisätä näkyvyyttä ja valvonnan vaikuttavuutta sekä lisätä toimijoiden ja kuntalaisten tietoisuutta ympäristötoimelle kuuluvista asioista.

Ajankohtaisista asioista ryhdyttiin tekemään entistä systemaatti-semmin juttuja internetsivulle ja paikallislehtiin tarjottiin tiedotteita ja ajankohtaisia juttuvinkkejä. Vuoden 2014 lopulla tehtiin ympäris-tötoimelle viestintäohje, joka sisälsi myös vuosittain päivitettävän viestintäsuunnitelman. Käyntiasiakkaille ympäristötoimi oli avoinna virka-aikana klo 9–15 sekä sopimuksesta.

Ympäristötoimelle perustettiin Facebook-sivut vuonna 2015, jonka jälkeen ajankohtaisia ympäristöasioita tuotiin esille myös sitä kautta. Asiakirjahallintaa kehitettiin koko toimintakauden ajan. Henkilöstölle järjestettiin valokuvauskilpailu vuonna 2015 ja kuvakilpailun satoa hyödynnettiin tiedotuksessa. Valvonta-asiakirjojen postituksessa siirryttiin voimakkaasti digiaikaan. Toimintakauden loppupuolella jo valtaosa asiakkaille ja sidosryhmille lähtevistä dokumenteista kulki sähköisesti.

Toimintakaudella toteutettiin kaksi asiakastyytyväisyyskyselyä. Vuonna 2013 kysely kohdennettiin ympäristöterveydenhuollon val-vontakohteille ja vuonna 2015 kaikille alueen kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille. Tulosten perusteella ympäristötoimen asiakkaat ja

kuntalaiset olivat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta kehittämiskohteitakin löytyi, mm. tiedotusta ja yleistä näkyvyyttä toivottiin lisää.

Alueella tapahtumiin osallistuttiin periaatteella, että jokaisessa kun-nassa oltiin jossain tapahtumassa läsnä ainakin kerran vuodessa. Merkittävimmät itse järjestetyt tapahtumat olivat ympäristötervey-denhuollon näkyvyyspäivä 2013, vesiensuojeluseminaari 2014 sekä ympäristöteemapäivä 2016.

Maakuntauudistus on kaikkia Suomen maakuntia, kuntia ja valtion aluehallinnon toimintoja koskeva historiallinen uudistus. Maakun-talakiluonnos on ollut lausunnolla, ja sen mukaisesti Etelä-Karjala muodostaa yhden 18:sta Suomen maakunnasta. Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun ympäristöterveydenhuollot siirtyvät maa-kuntahallintoon ja ympäristönsuojelutoiminnot tulevat etsimään uuden toimintamuodon, joko yhdessä tai erikseen, joko maakun-tahallinnon alla tai isäntäkunnissa. Tätä kirjoittaessa selvitystyö on meneillään.

Muutosta valmistelevien työryhmien työt tulevat valmiiksi kevään 2017 aikana. Väliaikaishallinto tulee toimimaan lain mukaan 1.7.2017 - 1.3.2018. Tämän jälkeen aloittaa toimintansa maakuntavaltuusto, ja uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi alkaa 1.1.2019. Näin on viitoitettu ympäristötoimintojen tulevaisuus. Muu-tos on nopea ja merkittävä, tulee toteutuessaan aiheuttamaan taas useamman vuoden sopeutumisajan, ennen kuin toiminnat uudessa muodossaan alkavat vakiintumaan.

Tomi Menna, SDP, puheenjohtaja, Imatra Helena Lensu-Saukkonen, KESK, varapuheenjohtaja, Rautjärvi Kari Pekonen, KESK, Parikkala Aleksi Tikkanen, PS, Imatra Rauni Aineslahti, KOK, Imatra Helli Halonen, SDP, Ruokolahti

Sirpa Suur-Hamari, esittelijä Anna-Maija Wikström, ympäristönsuojelun asiantuntija Eija Siitonen, sihteeri

VIESTINTÄ TULEVAISUUS

2013 2014 2015 2016

Postitetut kirjeet, kpl 774 783 542 379

Mediaosumat paikallislehdissä, kpl 50 53 59 41

Yhteiset asiat 11%

Rautjärvi 8%

Imatra 18%

Ruokolahti 9%

Parikkala 10%

Hallinnolliset asiat 44%

LAUTAKUNTA-ASIOIDEN JAKAUTUMINEN 2013 - 2016

Lautakunnan käsittelemien asioiden jakautuminen kunnittain. Hallin-nolliset asiat sisältävät kokoustekniset, talous, henkilöstö ja yleiset asiat.

Toimintakaudella lautakunta piti 42 kokousta, joissa käsiteltiin yhteen-sä 542 asiakohtaa.

LAUTAKUNTA 2013 - 2016

34 35

HENKILÖSTÖ

Vakituiseen henkilökuntaan kuului vuoden 2016 lopussa ympä-ristöjohtaja, ympäristönsuojelupäällikkö, ympäristötarkastaja, 9,5 ympäristöinsinööriä, 2 ympäristönsuojelusuunnittelijaa, 6 eläinlää-käriä, vastaanottoavustaja, jäteasiainpäällikkö, jäteasiamies sekä 2 toimistohenkilöä. Projekteihin palkattiin määräaikaisia työntekijöitä, koko toimintakaudella yhteensä 2,3 henkilötyövuoden verran.

Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 50 vuotta. Henkilöstöstä naisia oli 77 % ja miehiä 23 %.

Työhyvinvointia edistävää toimintaa järjestettiin henkilöstölle sään-nöllisesti. Käytännössä tyhy-toiminta oli mm. retkeilyä alueen luonto-kohteissa, liikuntaa eri muodoissa sekä kulttuuritapahtumia. Henki-löstön työkykyä tuettiin myös huomioimalla henkilökohtaiset tarpeet työpisteen ergonomiassa sekä annettiin työntekijöille mahdollisuus etätyön tekemiseen työtehtävien niin salliessa. Työterveyshuolto teki työpaikkakäynnin ympäristötoimessa vuonna 2015, jolloin henkilös-tölle myös tehtiin terveystarkastukset.

Kehityskeskustelut käytiin koko henkilöstön kanssa kolme kertaa toimintakauden aikana. Työpaikkakokoukset pidettiin säännöllisesti.

Henkilöstön kouluttautumista varten laadittiin vuosittain koulu-tussuunnitelma ja henkilökunta osallistui koulutuksiin aktiivisesti. Vuonna 2013 elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmän käyttöönotto vaati paljon kouluttautumista. Muuta hankittua koulutusta olivat esimerkiksi alakohtaiset työnohjauspäivät, tarkastajaohjelman käyt-töön liittyvät ajankohtaispäivät sekä erityistilannekoulutukset. Kaikki koulutus huomioiden henkilökunta osallistui koulutuksiin keskimää-rin noin 5 päivää vuodessa.

HENKILÖSTÖ

HENKILÖKUNNAN PERUSKOULUTUS

2013 2014 2015 2016

Henkilökunnan määrä 26 25 25 26

Sirpa Suur-HamariYmpäristöjohtajaympäristöterveydenhuolto

Anna-Maija WikströmYmpäristönsuojelupäällikköympäristönsuojelu,ympäristöluvat, maankäyttölausunnot

Arto AhonenYmpäristötarkastajaympäristöntilan seuranta,ympäristöluvat ja -valvonta, pilaantuneet maat

Kaarina Leiviskävs. Mika MakkonenValvontaeläinlääkärieläinsuojelu

Eija SiitonenHallintosihteeri

Mirva PuurtinenTaloussihteeri

Minna AhlqvistYmpäristönsuojelusuunnittelijailmanlaadunmittaukset

Riikka LitmanenYmpäristönsuojelusuunnittelijamelu- ja ilmanlaadunmittaukset

YMPÄRISTÖINSINÖÖRIT

Tiina Päätaloelintarvike- ja tupakkavalvonta

Anni-Kaisu Untilaelintarvike- ja tupakkavalvonta

Ilkka Kosonenelintarvike-, tupakka- jatalousvesivalvonta (Parikkala)

Armi Kainulainentalousvesi, uima-allaskohteet

Jorma Korttinenasunnontarkastukset, huoneistovalvonta

Katariina Hallikainenviestintä- ja laatukoordinaattori

Helena Kaittolavesiensuojelu, pohjavesien suojelu, vesistörakentaminen

Merja Kaksonenympäristövalvonta ja -kasvatus, jätehuolto- ja jätevesiasiat

Marcella Suomalainenuimarannat, kauneushoitolat, ympäristövalvonta

Anni Antikainen (vt)huoneistovalvonta, tupakkalain valvonta

Marja Jääskeläinen (vt)maa-ainestenottoluvat, ympäristöluvat ja -valvonta

ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTOVIRANOMAINEN

Juha HyrkäsJäteasiainpäällikkö

Satu Kokkolavs. Salme MuurikkaJäteasiamies

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO

PARIKKALAN VASTAANOTTO:

Sini SiitonenI kaupungineläinlääkäri

Heli Heikkonenkaupungineläinlääkäri

Samir Yacoubkaupungineläinlääkäri

Susanna Routilavt. kaupungineläinlääkäri

Maija-Liisa Valtonenvs. Elina Korpinenvastaanottoavustaja

RUOKOLAHDEN VASTAANOTTO:

Päivi Pulkkinenkaupungineläinlääkäri

Alempi korkeakoulu

50%

Kaupallinen 8%

Ylempi korkeakoulu

42%

Imatran seudun ympäristötoimiVirastokatu 2 55100 Imatra

puh. 020 617 4323

ymparistotoimi@imatra.fiwww.imatranseudunymparistotoimi.fi

www.facebook.com/Imatranseudunymparistotoimi

IMATRA

RUOKOLAHTI

RAUTJÄRVI

PARIKKALA