Palvelukeskus leikkaa ja muokkaa tuotteet asiakkaan mallin mukaan.

Katso sivu 24

Kaikille se kelpaa. Hyvää palautetta ei tarvitse arvailla rivien välistä.

Katso sivu 16

”AloitA sAnomAllA Hyvät Huomenet!”Halmstadista eväät hyvään henkeen s. 28

– Tuumattiin työturvallisuudesta

”Asenne

108

��

⇢Reijo Antinoja (edesssä) ja Aki tainio vastaavat työnjohdosta.

{ meidän päivämme }

AitiopaikallaArlandassa

Kalervo Kangasvieri on asentanut 15 vuotta rakennusten teräsrunkoja eri puolilla Pohjolaa. Hyvä porukka ja mielenkiintoiset kohteet pitävät jatkossakin liikkeessä.

Aamu valkenee Arlandassa, mutta sankka sumu peittää vielä lentoterminaalit ja kiitoradat.

Asentaja Kalervo Kangasvieri seuraa aitiopaikalta Tukhol-man lentoaseman heräämistä päivän kiireisiin. Hän seisoo 15 metrin korkeudessa korikoneessa, josta näkymät ovat lähes yhtä hyvät kuin viereisestä lennonjohtotornista.

– Tämä on yksi mielenkiintoisimmista työkohteista. Lento-koneita ei tosin ennätä paljoa seurailla. Urakka on saatava val-miiksi aikataulussa, Kalervo naurahtaa.

Kahden tunnin työrupeaman jälkeen yhdeksältä on ensim-mäinen kahvitauko. Työmaaparakkiin tulee lämmittelemään koko kahdeksan hengen ryhmä, joka on mukana Arlandan matkustajaterminaalin laajennustyössä. He asentavat vesikat-toon asti rakennuksen rungon, kuorilaatat ja kattopellit.

– Kohteeseen menee terästä 1 500 tonnia, katto- ja muotti-peltiä 6 500 neliötä ja kuorilaattoja 3 450 neliötä, työnjohtaja Reijo Antinoja luettelee.

Helmikuun puolivälissä neljän kuukauden urakka on lop-purutistusta vaille valmis. Leudot säät ovat suosineet rakenta-jia. Muutenkin työ on sujunut hyvin aikataulussa.

Tauko on ohi. Kalervo rientää työ-parinsa Martti Kinnusen perässä varastoon ja tulee pian ulos pari laati-kollista pultteja kainalossaan.

– Nyt pitää muistaa ottaa kaikki tarvittava mukaan. Tuolta ylhäältä ei ihan vähässä tingassa viitsi tulla alas, Kalervo sanoo.

Turvavaljaat kiinni koriin ja takaisin korkeuksiin! Martti ilmoittaa radiopu-

lentoterminaalin laajennustyössä pääsee seuraamaan Arlandan arkea lintuperspektiivistä. Kattopalkkien kiinnityksessä korikone on lyömätön apuväline.

Kalervon mielestä

Arlanda on yksi

mielenkiintoisim-

mista työkohteista.

samaan tiimiin

kuuluvat myös veli

Alatolonen, Jorma

Karjalainen, martti

Kinnunen, Kari Kor-

honen ja Pekka ur-

pilainen.

– k a l e r v o k a n g a s v i e r i

Kaikille tämmöinen

keikkatyö ei sovi, mutta me olemme viihtyneet.

⇢

�

108

��{ meidän päivämme }

Täytyy kehua kollegojen ammattitaitoa. Kaikki

pultin paikat ovat olleet tarkasti kohdallaan.

– k a l e r v o k a n g a s v i e r i

helimella alhaalla odottavalle nosturimiehelle, että seuraavan kattopalkin voi nostaa ylös.Raskas teräspalkki laskeutuu korkeuksista lähes

suoraan paikalleen. Muutamassa minuutissa Kalervo ja Martti ovat pultanneet sen kiinni runkoon.

Kattopalkit ja muut metalliosat tulevat Ruukin tuotantolaitoksis-ta Peräseinäjoelta, Ylivieskasta ja Kalajoelta. Jokainen osa on tehty kaarevanmuotoiseen terminaaliin varta vasten käsityönä.

– Täytyy kehua kollegojen ammattitaitoa. Isoissakin reikäryhmis-sä kaikki pultin paikat ovat olleet tarkasti kohdallaan, Kalervo kiit-telee.

Lounastauolla selviää, miksi raskaiden palkkien asennus näytti niin vaivattomalta. Martti on pystyttänyt teräsrunkoisia rakennuk-sia komennustöinä 39, Kalervo 15 vuotta.

He ovat tunteneet toisensa pitkään ja kiertäneet yhdessä luke-mattomia työmaita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Kaikille tämmöinen keikkatyö ei sovi, mutta me olemme viihty-neet. Oman sopeutumisen lisäksi on erittäin tärkeää, että kotiväki hyväksyy tällaisen työn, Kalervo pohtii.

Kovilla pakkasilla ja räntäsateessa pystytystyö ulkona kysyy luon-netta. Kalervon mukaan varusteet ovat kuitenkin nykyään niin hy-vät, etteivät vilu ja kosteus pääse yllättämään.

– Aamulla on kuitenkin aina vilkaistava ikkunasta ja katsottava pukeutuminen sään mukaan. Kevät, kesä ja syksy ovat enimmäk-seen mitä mukavinta aikaa ulkona. En lähtisi sisätöihin mistään hinnasta, Martti lisää.

Pitkien työpäivien lisäksi yhdessä ollaan myös iltaisin. Tiimi asuu kymmenen kilometrin päässä työmaasta Märstassa kerrosta-loasunnoissa, joissa jokaisella on oma huone.

– Näissä töissä jos missä tarvitaan hyvää yhteishenkeä. Aina jos-kus jollekin sattuu huono päivä, mutta se on vain kestettävä. Tär-keintä on, että pikkuriidat selvitetään ennen niiden paisumista suuremmiksi konflikteiksi, Martti selvittää.

Paljon vapaa-aikaa Tukholmassa ei kuitenkaan jää, sillä ryhmä painaa yhteisestä sopimuksesta pitkiä työpäiviä: 11 tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Joka neljäs viikko on vapaa.

– Arlanda on siitä kätevä, että kone Suomeen lähtee 50 metrin päästä. Kotimatkojen kannalta yhtä mukavaa työkohdetta ei taida ulkomailta löytyä, Oulusta kotoisin oleva Kalervo miettii.

Ruotsin ilmailulaitokselle tehtävä urakka on Ruukille jo neljäs Arlandassa. Kalervo sanoo olevansa valmis tulemaan jatkossakin Tukholmaan.

– Täällä tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Paljon emme tosin ole muiden kanssa tekemisissä, sillä työmme on varsin itsenäistä. Tarvittaessa autamme kuitenkin puolin ja toisin esimerkiksi lainaa-malla työkaluja.

Kalervon seuraava työmaa sijaitsee maaliskuusta lähtien jossakin muualla kuin Tukholmassa.

– Se voi olla Jyväskylässä, todennäköisesti kuitenkin jossakin päin Suomea.

Ja sekin on todennäköistä, että Arlandan tiimin ydinjoukko tekee yhdessä töitä uudellakin työmaalla.

martti Kinnunen (edessä) ja Kalervo Kangasvieri hakevat kahvitauolla täydennystä pulttivarastosta.

Ruotsalainen työpaikka-lounas on hyvä ja runsas. – Pitää syödä paljon sa-laattia, että paino pysyy kurissa, Kalervo nauraa.

Teksti ja kuvat: Matti Remes

�

�

sivupää täh

än ::

108

�

28töissä viihtyy, kun suhteet esimieheen ja lähimpiin työkavereihin ovat kunnossa. mutta mistä muusta syntyy hyvä henki Halmstadin ruukkilaisten kesken?

24

Kuunteleminen on taitolaji. Se on taitolaji, jota tarvitaan sekä asi-akkaan kanssa että meidän ruukkilaisten kesken. Vain kuuntelemalla syntyy todellista vuorovaikutusta työpaikalla niin tiimikavereiden kuin alaisten ja esimiesten välillä.

Ruukin kehityskeskustelukulttuuri on oikeassa suun-nassa. Vuonna 2007 valtaosa esimiehistä kävi kehitys-keskustelut. Tavoite on tietenkin sataprosenttinen ja siitä emme saa tinkiä. Kuuntelemisen taitoa tarvi-taan kehityskeskusteluissa, kun katsotaan mennei-tä ja suunnitellaan tulevaa, sovitaan yhteisistä ta-voitteista. Esimiesten vastuunkantoa ja välittämistä on kuunnella alaisiaan ja oikeasti kuulla, mitä heillä on sanottavanaan.

Viime vuonna yli 2 200 uutta ammattilaista aloitti Ruukissa. Se on vaatinut rekrytoivilta esimiehiltä ja henkilöstöasiantuntijoilta suuria ponnistuksia ja on esimerkki todellisesta joukkuepelistä. Vain yhteistyöl-lä tehdään koreja, jokaisen on tärkeää kantaa vastuuta ja hoitaa oma roolinsa mahdollisimman hyvin, yksilö-urheilu ei työyhteisöön sovi.

Uusien ruukkilaisten perehdyttäminen ja toivottami-nen tervetulleeksi ei hoidu pelkästään esimiesten voimin. Jokaisella ruukkilaisella on oma tärkeä paikkansa kentällä vastaanottaa uudet työkaverit ja omalta osaltaan vaikuttaa työviihtyvyyden alkutai-paleelle.

Ruukissa on alkutalvesta kerätty palautetta työil-mapiiristä koko konsernin yhteisellä henkilöstö-tutkimuksella*. Hieno saavutus on se, että 72 pro-senttia vastasi kyselyyn, kiitos kaikille vastaajille! Palautteen antaminen ja saaminen on ensiarvoi-sen tärkeää meille kaikille, sillä tutkimuksen tär-keimpiä tavoitteita on löytää kehittämisen paikat työyhteisössämme.

Työilmapiirin kehittäminen vaatii meiltä kaikil-ta positiivista asennetta ja halua yhteiseen tekemi-seen. Se vaatii joukkuepelaamista, vastuunottoa ja toisten kuuntelemista, kahdella korvalla.

Kevään korvalla, hyvää kevättä toivottaen,Terhi HeikkinenHenkilöstöjohtaja

* tutkimustulokset koko Ruukin osalta tulevat huhtikuussa

Kahdella korvalla

Piotrin päivät ovat yhtä haipakkaa, sillä Obornikin palvelukeskuksessa rakennetaan samaan aikaan uutta hallia, kun tuotanto pyörii tavalliseen tapaan.

Kukkien kielen puhuminen on taitolaji, jonka voi kuka tahansa oppia. Lue ohjeet

ja tee vaikutus!

Into on lehti 14 600 ruukkilaiselle 24 maassa

Julkaisija Rautaruukki Oyj, Konserniviestintä, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki, puh. 020 5911, www.ruukki.com Päätoimittaja Leena Vanhanen Toimitussihteeri Anna-Leena Knuuti Toimitusneuvosto Terhi Heikkinen, Riikka Koskelainen, Satu Kuosmanen, Hans-Erik Pedersen, Anne Pirilä, Päivi Seppälä, Oleg Volkov Toimitus Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, www.kynamies.fi Kannen kuva Mikko Lehtimäki Käännökset Aazet Oy, Traduct Oy ja Stephen Skate Reprotyöt Faktor Oy Painopaikka SP-paino Oy, Hyvinkää ISSN 1795-2875 Osoitelähde Ruukin henkilöstörekisteri

into108

Kädessäsi on

uudisTunuT inTo.

Into saapuu nyt pienemmässä koossa, jotta

sen lukeminen olisi kätevämpää. Muistathan,

juttuideoita voit lähettää into@ruukki.com tai

kertoa ideoistasi markkinoinnin, viestinnän tai

henkilöstöhallinnon ruukkilaisille, joiden

kautta juttuideat löytävät meidät

lehdentekijät. Lukuiloa ja nautinnollisia

hetkiä uuden inton parissa!

Toimita luettu lehti keräykseen. Kierrätys säästää luonnonvaroja.

HenKiLösTöLeHTi

2 Meidän päivämme arlandan kentällä.

6 korvat auki! kehottaa Terhi Heikkinen.

8 Tommi Matomäki lisää tehoja.

10 Haloo! Ajankohtaista.

12 Ypsilon. Huikea silta nousi Drammeniin.

16 kuule ja kuuntele. anna palaute ajallaan!

19 oikeaan suuntaan: ennakoija on askeleen muita edellä.

24 Me obornikin ruukkilaiset.

26 Turvallisuus on tahdon asia.

27 Turhat palaverit pannaan!

28 Mistä syntyy työhyvinvointi Halmstadissa?

32 Hanki kevätfiilis kukkasilla!

34 Jani nieminen Heathrow’n kattorallissa.

sisälTö

8 �

Kysyntä on niin kova, ettemme pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden toivomuksiin.

Vuoden alussa Ruukki Engineeringin johtajana aloitta-nut Tommi Matomäki sai ensitöikseen hoidettavak-seen kannattavuuden parannusohjelman. Toimenpi-teillä tavoitellaan noin 20 miljoonan euron parannusta

divisioonan liikevoittoon tänä vuonna.– Hienosta nimestään huolimatta ohjelmassa on kysymys pe-

rusasioista. Meidän on pystyttävä parantamaan laatua, vähentä-mään työtapaturmia ja lisäämään toimitusvarmuutta.

Tommi muistuttaa, että kolme perusasiaa linkittyy tiiviisti toisiinsa ja divisioonan kykyyn tehdä tulosta.

– Jos laadussa on puutteita tai sattuu onnettomuuksia, toimi-tukset viivästyvät. Tämä taas johtaa siihen, että hintoja on vai-kea nostaa oikealle tasolle. Tyytyväisen asiakkaan kanssa hinta-neuvottelujen käynnistäminen on sen sijaan huomattavasti miellyttävämpää.

PuLLonKAuLAT syyniin. Ruukki Engineeringin tilauskanta on nyt sellainen, että kaikki konepajat käyvät kapasiteettinsa ylärajoilla.

– Kurikassa kuormitus on 20 prosenttia yli kapasiteetin. Un-karissa ja Puolassa tilanne on se, ettemme pysty toimittamaan sovittuja tuotteita sovitussa ajassa.

Tommi on pyytänyt jokaista tulosyksikköä nimeämään viisi tärkeintä kohdetta, joista kannattavuuden parantamisessa pitää lähteä liikkeelle.

– Olen saanut hyviä listoja, joiden avulla ketjun heikot lenkit tulevat ilmi ja ne korjataan. Jokaisella tulosyksiköllä on omat ongelmansa. Ne voivat liittyä esi-merkiksi varaston hallinnointiin, ostojen tehostamiseen tai muuhun sisäisen toi-minnan hiomiseen. Kaikki pullonkaulat heikentävät toimintavarmuutta.

KysynTä jATKuu erinomAisenA. Tommin mukaan toiminnan tehostami-sella on kiire, sillä divisioonan tuotteiden kysyntä jatkuu erinomaisena.

– Kysyntä on niin kova, ettemme pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden toivomuksiin. Erityisesti nosto- ja kuljetusväline- sekä tuulivoimateollisuudessa kysyntä on erittäin hyvää.

Ruukki Engineeringillä on pitkäaikaisia asiakkaita, joiden myynti kasvaa jopa 15 prosentin vuosivauhtia.

– Meille tämä tarkoittaa positiivista ongelmaa. On pystyttävä kasvamaan samaa tahtia kumppanin kanssa.

Tommin mukaan asiakaslähtöinen toiminta edellyttää myös, että konepajat voivat arvioida toimitusajat nykyistä tarkemmin.

– Asiakkaalle tulisi jo tilausvaiheessa pystyä sanomaan, jos toimitusta ei pystytä tekemään pyydetyssä aikataulussa. Usein asiakkaalla on puskureita ja toimituksen siirtäminen saattaa onnistua.

jATKuvAA ToiminnAn PArAnTAmisTA. Tommi muistut-taa, että tehostamisohjelmassa ei ole kyse kertaluonteisesta hankkeesta.

– Kehittyminen edellyttää jatkuvaa arviota siitä, olemmeko tehneet asiat oikein ja miten voimme tehdä asioita entistä pa-remmin.

Ruukki Engineering on ottanut käyttöön uuden organisaatio- ja johtamismallin, joka Tommin mukaan tukee divisioonan kas-vua ja kannattavuutta.

– Tulosvastuuta siirrettiin tulosyksiköihin, ja se on hyvä asia.Tommi lupaa tulosyksiköille divisioonan johdon täyden tuen.

– Olen itse suoraviivainen ja nopea päätöksentekijä, enkä pidä politikoinnista. Motivaatiota yri-tän hakea porukkaan keskustele-malla.

– Johtajan tehtäviin kuuluvat kuitenkin myös päätökset. Yleen-sä ongelmat kärjistyvät, jos asi-oille ei tehdä mitään. Aikatauluja ei voi lykätä loputtomiin, vaan päätöksiä on tehtävä olemassa olevien tietojen perusteella.

Tiesitkö tämänTOMMISTA?laatu, työturvallisuus ja toimitusvar-muus ovat Ruukki engineeringin avain-sanat. mitkä ovat omat avainsanasi?– Ne ovat ilman muuta vauhti ja tulevai-suus. Vauhtia pitää olla niin työssä kuin vapaallakin, ei voi jäädä tuleen makaa-maan niin sanotusti. Tulevaisuus on se, joka merkitsee, sillä siihen voi itse vaikut-taa. Vauhdilla tulevaisuuteen siis!

Ruukki engineeringissä riittää muun muassa raskaiden työkoneiden asian-tuntemusta. mitä työkaluja itse käytät eniten?– Tällä hetkellä eniten käytössä ovat hitsauskone ja moottorisaha. Hitsauskone sauhuaa harrastukseni parissa eli vanho-jen autojen kunnostamisessa. Ehdottomia suosikkejani ovat 1960- ja 1970-lukujen urheiluautot. Moottorisaha taas pärisee vanhempieni peruja olevalla kesämökillä Porin eteläpuolella Luvialla. Alkuperäisestä mökistä jäi lopulta vain kolme seinää pystyyn, joten kunnostushommaa on riittänyt.

sinulla on paljon kansainvälistä työko-kemusta, mihin matkustat mieluiten lomalla?– Vakiomatkakohteeni on Kalifornia Yhdys-valloissa. Opiskelin siellä vuoden verran 1990-luvun alussa ja ihastuin alueeseen täysin. Siellä ilmasto on optimaalinen, ihmiset mukavia ja puheliaita sekä maise-mat hienoja. Lisäksi pidän erityisesti luon-nonpuistoista, joista upein on Yosemite Valley. Olen pyrkinyt käymään Kalifornias-sa vaimon kanssa viiden vuoden välein, joskin valitettavasti nyt väli on venynyt jo kymmeneksi.

Ajat Ruukki engineeringissä muutosta, mutta mitä muutoksia olet itse kokenut viime aikoina? – Vuodenvaihde on ollut muutosten aikaa. Syyskuussa perheeseen syntyivät kaksosty-töt, jotka ovat muuttaneet elämää ja lauantaisuunnitelmia kertaheitolla. Elä-mää muutti myös muutto Helsinkiin Harja-vallasta. Onkin ollut aikamoinen muutos vaihtaa maaseudun rauha ja tila Helsingin hektisyyteen.

laatu, työturvallisuus ja toimitusvarmuus. näiden kolmen perusasian parantamisesta koostuu Ruukki engineerin kannattavuuden tehostamisohjelma, sanoo divisioonan johtaja tommi matomäki.

Perusasiatporukalla kuntoon

Teksti: Matti Remes | Kuva: Ruukki

108

10 11

2.

1.ajankoh

taista ::

PysyTHän KuuLoLLA!Kiitos kaikille henkilöstötutkimuksessa mielipi-teensä kertoneille! vastausprosentti oli hieno: 72,3. Alkuvuodesta toteutetun tutkimuksen tulokset valmis-tuvat huhtikuussa, ja sen jälkeen esimiehet purkavat ne ryhmiensä kanssa kehittämiskohteiksi ja toiminta-suunnitelmaksi.

Tänä vuonna otetaan käyttöön uusi raportointijär-jestelmä, jolla seurataan tulosten käsittelyä. Muista siis pysyä kuulolla tuloksista ja osallistua oman työympä-ristösi tunnelman ja tekemisen kehittämiseen!

se on moderni TAideTeos. muTTA se Toimii.Kulutusterästä markkinoidaan tänä keväänä näkyvästi tarkoituksena tukea erikoistuotteiden myyntiä. Tavoitteena on, että erikoistuotteiden osuus Ruukki Metalsin liikevaihdosta nousee 40 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kulutusteräskampanjan kohderyhmänä ovat vaihto- ja kippilavojen, kauhojen ja betonimyllyjen valmistajat. Mainonnan ideana on nostaa suunnittelijoiden työn arvostusta ja kertoa heidän kunnianhi-mostaan tuotteiden kehittäjinä. Kampanja esittelee tuotteet taidenäyt-telyn tyylikeinoin huumorilla höystettynä. Teksti painottaa yhteistyötä asiakkaan kanssa.

– Valitsemalla yhteistyön Ruukin kanssa, asiakas saa intohimoisen kumppanin, jonka tehtävänä on herättää asiakkaan ideat henkiin. Meidän avulla asiakas voi tehdä kauhastaan kestävämmän, lavastaan kevyemmän ja säiliöstään virtaviivaisemman – kaikki ominaisuuksia, joiden avulla asiakkaat säästävät polttoaine- ja huoltokustannuksissa, tiivistää viestintäpäällikkö Jenni mattsson.

Teks

ti: R

uukk

i viime vuosi sujui Ruukilta mainiosti. Markkinat vetivät erityisesti Itä-Euroopassa ja Venäjällä, missä rakentamisen kasvu jatkuu. Hyvää vetoa odotetaan myös tältä vuodelta.

Ruukin liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuodesta vertailukelpoisin luvuin mitattuna. Liikevoitto kasvoi 24 prosenttia.

Vahva kasvu erityisesti itämarkkinoilla ja vilkas kysyntä asiakasteollisuuksissa antavat hyvän pohjan myös vuodelle 2008.

”Vahva kasvumme erityisesti Venäjällä ja itäisessä Keski-Euroopassa sekä vilkas kysyntä asiakasteollisuuksissa antavat hyvän pohjan kasvulle vuonna 2008. Arvioimme, että kuluvana vuonna konsernin liikevaihto kasvaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti eli yli 10 prosenttia. Liikevoiton arvioidaan ylittävän viimevuotisen liikevoiton”, sanoo toimitusjohta-ja sakari tamminen.

Vuosi 2007:Ruukki on ISKuSSA

Se on moderni taideteos. Mutta se toimii.

’Ikivahva’

[laita nimesi tähän], 2008

materiaali: Raex

tekniikka: yhteistyö

kokoelmasta: Kauhat

Meidän ruukkilaisten intohimona on herättää sinun ideasi henkiin. Älä tyydy vähään, vaan suunnitte-

le seuraavaksi aiempaa merkittävästi kestävämpi kaivinkoneen kauha. Meiltä saat kaiken tietotaidon,

joka sen aikaansaamiseksi tarvitaan. Kun Ruukin ensiluokkainen kulutusteräs Raex yhdistetään luotetta-

viin toimituksiimme ja järkähtämättömään sitoutumiseemme asiakkaidemme menestykseen, tulee seu-

raavasta kauhastasi jotakin sellaista, josta voit olla ylpeä. Ja niin olemme mekin. www.ruukki.com/fi

Liikevaihto divisioonittain 2007Ruukki Construction

1 042 milj. €

27%

Ruukki Engineering 667 milj. €

17%

Välitys-tuotteet

Erikois-tuotteet

Muut terästuotteet

Ruukki Metals 2 168 milj. €

56%

Liikevaihto alueittain 2007

Suomi

31%

Muut Pohjoismaat

30%

Itäinen Keski-Eurooppa,

Venäjä ja Ukraina

21%

Muu Eurooppa

15%

Muut maat

3%

3.haloo!

4.Puomiosaamista saksastasaksalainen Wolter Metallverarbeitung GmbH Dortmundista on 5. helmikuuta lähtien ollut osa Ruukkia. Saimme 30 uutta ruukkilaista joukkoomme.

Ruukki Engineeringiin kuuluvan uuden yksikön myötä Ruukki etenee nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden toimialalla, sillä Wolter Metallverarbeitung GmbH on asiantuntija vaativien teleskooppipuomien valmistuksessa. Lisäksi yksikössä tehdään tuulivoimalatornien asennuksessa käytettävien erikoisnostureiden puomeja.

– Yritysoston myötä tuotevalikoimamme laajenee uusilla tuotteilla ja asiakaskunta kasvaa, kertoo Ruukki Engineeringin johtaja tommi matomäki.

ruukkilaisia! uusia

Kampanja

esittelee tuotteet

taidenäyttelyn

keinoin huumorilla

höystettynä.

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

10%

2006 2007

Konsernin liikevaihto, milj. €

yksikerrosratkaisun lanseeraus starttasi unkaristaTehokas yksikerrosrakentamisen ratkaisu lanseerattiin maaliskuun alussa Unkarissa. Asiakastilai-suuteen osallistui noin 130 kutsuvierasta ja se aloitettiin rokahtavalla Ruukin ratkaisun esittelyvideol-la. Tämän jälkeen johtaja saku sipola kertoi mitä

olemme ja minne olemme matkalla. Hän painotti, että Ruukin kasvun suunta on itäisessä Keski-

Euroopassa sekä Venäjällä ja Ukrainassa.Unkarin, Serbian, Slovenian ja Kroatian

alueen myyntijohtaja Jànos Papp kertoi Ruukin toiminnasta Unkarissa ja esitteli yksikerrosra-kentamisen ratkaisun sekä uuden työkalun hallien suunnitteluun.

- Hyödyllisen päivän anti mitataan myöhemmin saatuina kauppoina. Taskussani on

mahdollisten asiakkaiden käyntikortteja ja monet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ratkaisu-

amme kohtaan, totesi János.Asiakastapahtumaan osallistunut Gàbriel BT:n

toimitusjohtaja Csaba Gàbriel on ollut Ruukin asiakkaana jo kuusi vuotta.

- Ilta oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja hyvin järjestetty. Asiakastilaisuudet ovat tärkeitä, koska silloin opitaan tuntemaan toisiamme myös muutoin kuin työtä tekemällä, totesi Csaba.

Yksikerrosrakentamisen ratkaisun lanseerauksen aloitti Unkari, mutta lisää on tulossa. Ratkaisukokonai-suus lanseerataan kevään aikana myös Slovakiassa, Puolassa, Romaniassa, Tšekissä ja Ukrainassa.

12

108

1�

asiakkaamm

e ::

Siltarakentamisella ja -arkkitehtuurilla on erityinen asema Etelä-Norjan Drammenissa, sillä kaupunki on kasvanut Drammenselva-joen ympärille. Joki jakaa kaupungin pohjoi-

seen Bragernesiin ja läntisiin Strømsøn ja Tangenin alueisiin. Tarvitaan useita ylityspaikkoja yhdistä-mään työpaikat, asuinalueet, kulttuurikeskittymät ja ulkoilualueet toisiinsa.

Kaunis joenranta onkin yksi Drammenin tärkeim-mistä paikoista, kun kaupungin ilmettä uudistete-taan muun muassa joenranta-asunnoin ja kulttuuri-kohtein. Kävelysilta Ypsilon on näkyvimpiä uudistuksia kaupungin ilmeen modernisoinnissa. Rohkean arkkitehtuurin kunnian-himoisesta

toteutuksesta vastasi Sandnessjøenin yksikkömme Norjassa.

tarkka työ viimeistelee designin- Ypsilon on arkkitehtuuriltaan erikoinen. Se on niin sanottu vinoköysisilta, jonka pystyttäminen on tarkkaa ja aikaa vievää työtä. Emme tehneet tätä työtä kuitenkaan ensimmäistä kertaa, vaan meillä on paljon kokemusta samankaltaisista projekteista, joten pystyimme vastaamaan haasteisiin, projekti-päällikkö Tor Brækken Sandness-jøenistä kertoo.

Ulkoilijat ja työmatkalaiset saavat nauttia ainutlaatuisesta matkasta Drammenselva-joen yli Drammenissa, Etelä-Norjassa. Uudenkarhea kävelysilta Ypsilon hurmaa tyylikkäällä arkkitehtuurillaan, komeilla muodoillaan ja upealla valaistuksellaan.

Teksti: Anna-Leena Knuuti Kuvat: Terje Lochen, Drammen Kommung,

Norfilm As, Arne Eggen Arkitekten ja iStockPhoto

Ypsilon vie yliuniikki

Drammenselvan-joen

⇢

1�

108

1�

Y

asiakkaamm

e ::

”Aikataulu oli todella tiukka, mutta siihen olemme Ruukissa tottuneet.”

Ruukki toimitti Ypsiloniin 290 tonnia teräsraken-teita 1 680 metriä teräskaapelia sekä vastasi sillan tornin ja kannen asennuksesta ja esivalmistuksesta. Työ toteutettiin läheisessä yhteistyössä pääurakoit-sija Skanskan ja rakennusinsinööritoimisto Haug og Blom-Bakken kanssa. Haasteellisissa projekteissa sujuva yhteistyö tuttujen tahojen kanssa onkin en-siarvoisen tärkeää.

- Skanska on Norjassa pitkäaikainen yhteistyö-kumppanimme, joka luottaa osaamiseemme ja am-mattitaitoisiin työntekijöihimme, Tor painottaa.

- Ammattitaidon lisäksi Skanska vaatii myös eh-dotonta huolellisuutta työturvallisuudessa ja ympä-ristöasioissa, hän lisää.

Hyvällä yhteistyöllä osaaminen huippuunsaSilta sai muotonsa kansainvälisessä arkkitehtuuri-kilpailussa jo vuonna 2005. Voittajaksi valikoitui Arne Eggen Arkitekter AS arkkitehtitoimiston nä-kemys, eli Ypsilon. Kreikkalaisten aakkosten y-kir-jaimen mukaan nimensä saanut Ypsilon on yksitor-ninen vinoköysisilta. Ylhäältä katsottuna silta siis muistuttaa y-kirjainta, sillä se alkaa toiselta rannal-ta yksikaistaisena ja jakautuu tornin kohdalla kah-deksi erilliseksi kaistaksi. Risteyskohdassa sijaitseva torni muodostuu kahdesta kallellaan lepäävästä, 47-metrisestä teräsmastosta.

Ruukin toimittamat tuotteet valmistettiin ja esi-

magne-olav moen esikäsittelyn vuoropäällikkö sandnessjøen- Koska silta oli arkkitehtuurikilpailun tulos, se synnytti monia erikoistilanteita ja tarvittiin erikoisvalmisteisia ja mittojen mukaan tehtyjä ratkaisuja. Toimitus sisälsi muun muassa putkien taivutusta, minkä tekemiseen tarpeelliset piirustukset olivat vähällä myöhästyä, Magne-Olav kertoo.

- Onneksi innokkaiden ja asiantuntevien työmiesten ansiosta saimme ratkottua ongelmat ajoissa, ja toimitus pääsi perille juuri oikeaan aikaan!

tore Brenntrø silta-asentaja sandnessjøenTore työskenteli Ypsilon-sillalla kahdeksan muun ruukkilaisen kanssa. - Suurimmat haasteet projektissa olivat sillan erikoiset rakenteet ja muodot sekä työskentely merihenkisessä ympäristössä, Tore kuvailee.

- Rakenteiden ja kaapeleiden asennuk-sessa oli välttämätöntä kommunikoida jatkuvasti rakennusinsinöörien kanssa. Oli mahtavaa työskennellä todella ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Projektia joudutti myös sujuva yhteistyö pääurakoitsijan kanssa, Tore sanoo.

- Asennus eteni suunnitelman mukaisesti ja saimme työn valmiiksi aikataulussa. Kaikki me projektissa mukana olleet olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen, Tore lisää.

Maiseman halki kevyesti kurkottaenUusi kävelysilta Ypsilon yhdistää Drammenin Bragernes-alueella sijaitsevan kaupunginteatterin ja sen edustan Gamle Kirkeplass -puiston Strømsøn uudistettuun asuntoalueeseen, yrityskeskittymään, kirjastoon ja tiedepuistoon. Kävelijöillä on nyt Ypsilonin ansiosta entistä helpompi pääsy ja lyhyempi reitti myös Strømsøn puolen muihin kulttuurikohteisiin, joita on vastikään perustettu entisen paperitehtaan tiloihin.

Silta kurkottaa kevyesti joen yli häiritsemättä maisemaa. Ypsilon-sillasta onkin jo lyhyen käytön aikana tullut yksi kaupungin kulttuurikohteista. Kävelysillan viehätystä lisää entisestään sähköisen sinisenä hohkaava valaistus, joka pilkistelee kaiteiden valokaapeleista.

Sillan avajaisia juhlittiin tuhansien osallistujien voimalla 16. tammikuuta 2008 suorassa televisiolähetyksessä käsipallon Euroopan-mestaruuskisojen avajaisten yhteydes-sä. Vielä viikko ennen tapahtumaa sillan viimeistely oli kovasti kesken, ja kaupunkilaiset ehtivät jo pelätä juhlan lykkääntymistä. Projektin loppumetrien yhteisponnistus kuitenkin varmisti kaiken olevan kohdallaan viime hetkellä. Ilotulitteet ja ilonpito päästettiin ilmoille kellontarkasti aikataulussa, juuri kuten jo vuosia aikaisemmin oli päätetty.

käsiteltiin Sandnessjøenin yksikössä. Erikoi-sen muotoilun ja rakenteen monimutkaisuu-

den takia työmaalta oltiin asennuksen aikana päivittäin yhteydessä rakennusinsinöörien kanssa.

Siltaprojekti aloitettiin keväällä 2007 ja se valmistui sa-man vuoden marraskuussa. Työ tehtiin kovassa tahdissa ja sillan asennus joen yllä oli haastavaa.

- Aikataulu oli todella tiukka, mutta siihen olemme Ruu-kissa tottuneet, Tor vahvistaa.

- Projekti oli antoisa myös Ruukille. Drammenin kaupun-ki ja kumppanimme Skanska ovat erittäin tyytyväisiä tu-lokseen ja yhteistyö asiakkaamme kanssa oli meidänkin suuntaamme erinomaista. Lisäksi rakennuttajan innos-tus uusiin ratkaisuihin oli ilahduttavaa. Projekti meni nappiin, Tor iloitsee.

YPSILON-

projekti

kHei LuKijA norjAssA,

oletko kävellyt tätä siltaa pitkin?

Lähetä kuva tai kokemuksesi sillasta sähköpostilla

osoitteeseen into@ruukki.com.

1�

108

1�

kuu

le & ku

un

tele ::

Kiitos sinulle, hienosti hoidettu! Ammattilaisen työtä!Kukapa ei haluaisi kuulla jotakin tämän tapaista ja

mahdollisimman usein. Kun ihminen tietää, että hä-nen työtään arvostetaan, hän hoitaa tehtäväänsä mie-

lellään ja haluaa tulla yhä paremmaksi.– Palautteen antaminen ei ole missään kulttuurissa kovin

helppo asia. Joissakin kulttuureissa viestitään vilkkaasti muu-tenkin ja palautetta annetaan siinä sivussa, toisia kulttuureita leimaa vähäpuheisuus ja kiitosten antamisen hitaus, sanoo Sari Salojärvi, Johtamistaidon Opiston apulaisjohtaja.

älä panttaa palautettaSari Salojärvi puhuisi kielteisen palautteen sijaan korjaavasta palautteesta. Niin myönteistä kuin korjaavaa palautetta tulisi hänestä oppia antamaan viivytyksettä ja luontevasti.

Korjaavassa palautetta on syytä käyttää harkintaa. Jos tun-teet ovat kovasti kuumentuneet, on hyvä harkita hetki ennen palautteen antamista. Korjaavaa palautetta annettaessa sävy ei saisi olla syyttävä, hermostunut tai hyökkäävä, eikä sitä pidä myöskään jäädä kuukausiksi hautomaan.

se kulkee kaikkiin suuntiinHyvään työkulttuuriin kuuluu palautteen antamisen mahdolli-suus kaikille ja kaikkiin suuntiin. Työkaveri voi hyvin kehaista toista hyvin tehdystä työstä, mutta ylisanojen käyttämistä kan-nattaa välttää, jotteivät kehut tuntuisi mielistelyltä. Alaiselta esimiehelle tuleva palaute voi puolestaan olla tuiki tärkeää koko osaston tai yksikön kannalta.

Sari Salojärvi kertoo psykologisesta kokeesta, jossa oli neljä ryhmää. Ensimmäinen ryhmä sai sekä korjaavaa että kiittävää palautetta. Toinen ryhmä sai pelkästään korjaavaa palautetta. Kolmatta ryhmää yksinomaan kiiteltiin. Neljännen ryhmän toi-

mintaa ei kommentoitu millään tavalla.– Oppimisen käyrä oli nouseva ryhmässä, joka sai sekä korjaavaa että

myönteistä palautetta. Heikoiten motivoitui ryhmä, joka ei saanut pa-lautetta lainkaan.

älä jää pyörimään menneissäKun jokin asia ei ole sujunut toivotulla tavalla ja asiasta tulee ”pyyhkei-tä”, on tärkeää pitää katse tulevaisuudessa: miten asia korjataan ja hoi-detaan ensi kerralla.

– Palautteen antajan tulisi pitää mahdollisuudet auki sen sijaan, että katseltaisiin taaksepäin ja etsittäisiin syyllisiä.

Myös ilmapiiri on tärkeä. Yksi hyvä tapa palautteen antamiseen on ”hampurilaismalli”, jossa käsitellään ensimmäisenä pehmeät, myöntei-set asiat, kritiikki siinä välissä ja lopussa katsotaan taas myönteisesti eteenpäin.

KuKAAn ei oLe TäydeLLinen– Esimiehenä olen pyrkinyt siihen, ettei alaisteni tarvitsisi arvailla, vaan kaikista asioista puhutaan. Näin alainen voi luottaa siihen, ettei nurkan takaa ole tulossa mitään odottamatonta, kertoo Teknologia-toiminnossa johtajana työskentelevä pitkän linjan ruukkilainen ilkka sorsa.

Ilkka kertoo, että muutosten läpivieminen on langennut usein hänen osakseen. Muutostilanteissa ihmiset kokevat asemansa epävarmaksi ja tarvitsevat esimiestensä tukea. Se asettaa johtamistaidot kovalle koetukselle.

– Onneksi palautetta ei enää mielletä pelkästään kielteiseksi, kiitos kehityskeskustelujen. Erityisesti olen pannut merkille positiivisen palautteen antamisen työtovereiden välillä. Joskus kollegan antama myönteinen huomio tuntuu paremmalta kuin esimieheltä saatu.

– Itse olen saanut ja saan palautetta sekä esimiehiltäni että alaisiltani. Sekä positiivista että negatiivista, mutta lähes aina rakentavaa. Olen joskus antanut negatiivista palautetta saamani väärän informaation perusteella ja joutunut pyytämään anteeksi ja korjaamaan jälkiäni. Se kasvatti, ja olenkin sittemmin yrittänyt vastaavissa tilanteissa selvittää taustat mahdollisimman hyvin.

Ruukin palautekulttuurissa ollaan Ilkan mielestä hyvällä tiellä. Erityisen haastavana hän pitää työnjohtajan tehtäväkenttää, johon pitäisi antaa enemmän tukea, valmennusta ja työkaluja.

– Kokenut esimieheni opasti minua vuosia sitten antamaan kiitoksen julkisesti ja kritiikin kahden kesken rakentavasti ja sillä mielellä, ettei kukaan ole täydellinen.

Kenestä tahansa on mukavaa, kun oma työ tulee huomatuksi. Myönteinen palaute motivoi ja auttaa jaksamaan, mutta kielteisellekin palautteelle on paikkansa. Sen antaminen ja vastaanottaminen vaatii vain hieman enemmän.

Anna palaute ajallaan!

Teksti: Liisa Joensuu | Kuva: Kristiina Kurronen |

Kuvitus: Christer Nuutinen

⇢

108

Hyvä palaute ei kuitenkaan saa olla pelkkää höpötystä, sillä ai-tous ja rehellisyys on tärkeätä säilyttää. Kaiken on perustuttava tosiasioihin, eikä kuulijoiden pitäisi joutua lukemaan mitään rivi-en välistä.

Työyhteisöissä ei kannata puhua huonosti tehdystä työstä, vaan oppimisen ja kehittymisen tarpeista. Kun jossakin asiassa on ke-hitettävää, löytyy motivaatiota uuden oppimiseen.

miten otat sen vastaan?Hyvästä palautteesta varmasti jokainen ilostuu, mutta korjaavan palautteen vastaanottamisen tapoja on Sari Salojärven mukaan karkeasti jaotellen neljä. On ihmisiä, jotka suuttuvat palautteesta ja voivat kieltää saamansa palautteen. Luovuttaja tuntee tulleensa loukatuksi ja tarvitsee aikaa toipuakseen. Tuenpyytäjä hyväksyy palautteen, mutta tarvitsee tukea kehittymisessään. Vastuunotta-ja puolestaan ottaa palautteen neutraalisti eikä anna sen käydä itsetunnolleen, vaan haluaa oppia ja kehittyä.

Ihmiset ovat erilaisia palautteen vastaanottajia. Jos ennalta pystyy arvioimaan palautteen saajan vastaanottamistyypin, voi asettaa sanansa ja järjestää tilanteen sen mukaisesti. Näin palaut-teen antamisen tavoitteelle, eli tulevaisuuden toiminnan kehittä-miselle, jää mahdollisimman suuri painoarvo.

Hyvä palaute ei saa olla pelkkää höpötystä.

AvAinAsiAKAsPäälliKKö AudRius BuKAusKAs,

vilnA, liettuA

1. Saan aika hyvin palautetta. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeä asia sekä yksittäiselle työntekijälle että koko Ruukille, sillä sen perusteella asiat voi tehdä entistä paremmin.2. On hyvä saada palautetta jokapäiväisissä tilanteissa kuten kokouksissa ja keskusteluissa. Arvostan kaikkea saamaani palautetta, jota saan esimieheltäni, asiakkail-tani ja työkavereiltani.3. Yritän kehittää työtäni palautteen perusteella. Pohdin,

milloin olen toiminut oikein ja milloin olisin voinut toimia toisin. Palautteen antaminen on tärkein työkalu johtamisessa.

vuoRottAJA JARi Koivisto, KAnKAAnPää, suomi

1. Kyllä, työyhteisömme on niin pieni, että välitön palaute tulee yleensä melko nopeasti. Henkilöiden tavoittaminen on helppoa, niin että suoran palautteen antaminen ilman välikäsiä onnistuu yleensä vaivattomasti.2. Palaute sinänsä – oli se hyvää tai huonoa – on aina tervetullutta. Pääasia, että se tulee nopeasti, niin että pystyn reagoimaan siihen. Hyvä palaute antaa toki hyvän mielen, mutta ei asiallisesta kriittisestä palautteestakaan haittaa ole.

3. Nopeasti ja suoraan. Työtapoja ja toimintamuotoja voidaan kritisoida ja sitä myöten tehdä muutoksia, mikä on palautteen tarkoituskin. Jos palautetta ei tule, ei toimintaa pystytä kehittämään. Palautteen antamisen pitää olla vastavuoroista organisaatiosta välittämättä. Näin meillä täällä tapahtuukin.

liiKetoiminnAn KeHitysPäälliKKö, KRisto KoGeR,

PäRnu, viRo

1. Saan monenlaista palautetta monipuolisesti: esimie-heltäni, asiakkailtani ja yhteistyökumppaneiltani sekä työkavereiltani.2. Palaute vaikuttaa sataprosenttisesti. Kehut tuovat aina hyvän mielen. Kriittinen palaute saa minut kertaaman mennyttä ja pohtimaan, miten voisin parantaa tekemisiä-ni tai välttää vahingot tulevaisuudessa.3. Paras tapa antaa palautetta on kasvokkain. Asiakkaat

voivat soittaa minulle tai kriittisissä tilanteissa voimme tavatakin. Jos asia ei ole kiireellinen, palaute hoituu myös sähköpostitse.

vuoRoPäälliKKö RAdeK FeiKus, ostRAvA, tšeKKi

1. Saan jatkuvasti palautetta, joka koskee sekä työni laatua että mahdollisesti tekemiäni virheitä.2. Kritiikki auttaa asettamaan uusia päämääriä ja rohkaisee keksimään keinoja saavuttaa päämäärät. Hyvää palautetta kannattaa käyttää havainnollistamaan onnistuneita asioita. Tällä tavalla voidaan vaikuttaa positiivisesti koko tiimin ilmapiiriin. Vähän aikaa sitten sain tiimiltäni kehuja työstäni, jota olen tehnyt yhteishengen eteen.3. Mielestäni palautetta pitää antaa sekä koko tiimin

kuullen että henkilökohtaisesti. Mielestäni hyvä ja huono palaute kannattaisi antaa erillään. Palautteen antaminen ja saaminen edistää avoimuutta ja auttaa työntekijöitä ymmärtämään asioita.

mieLesTämme!saatko tarpeeksi palautetta?Palautteen saaminen on tärkeää, sillä hyvä palaute motivoi ja kriittinen palaute taas auttaa parempiin suorituksiin. Kysyimme neljältä ruukkilaiselta, saavatko he tarpeeksi palautetta ja mitä se merkitsee heille.

1. Saatko tarpeeksi palautetta työstäsi?2. Mikä merkitys palautteella on sinulle?3. Miten palautetta tulisi mielestäsi antaa?

Urem qUamet Ul-laorp eraessi.Pat ing eumsandre fac-ing exerosto commodolore commy nulla faci estrud ting estrud del endreet lortinim quis nonse dit ex exerosto consendrerci euguero eum-sandre tie consequi exercip elis diat. Osto ex euismod ionsecte dolore verostrud tatum ipsumsan ea facin

oikeat tuotteet, oikeaan aikaan ja oikeanlaisina: siitä on kyse, kun puhutaan toimitusketjun hallinnasta. tumput suorina ei tilauksia kuitenkaan odotella, vaan asiakkaan toimia voidaan ennakoida onnistuneesti.Teksti: Maarit Kauniskangas | Kuvat: Kari Hautala, Kristiina Kurronen, Tommi Tuomi, Ruukki ja iStock

{ Oikea suunta }

Mitä paremmin asiakkaansa tuntee, sitä paremmin tulevia tilauksia pystyy ennakoimaan.

ennakoiden askeleen edelle

1�

Tärkeintä on21

oikea suu

nta ::

Asiakaslähtöisyys: toimitetaan asiakkaan tilaus ajallaan ja oikealaatuisena. otetaan asiakas huomioon jo silloin, kun toimintaa suunnitellaan eli ennakoidaan asiakkaan toiveet ja tarpeet.

Wroclaw

oskarström

Hämeenlinna

Logistiikkajohtaja Pekka Kangas ottaa esimerkiksi Ruukin valmistamat puomit, jotka toimitetaan kon-tinkäsittelylaitteisiin Ruotsissa.

– Voisi kuvitella, että toimitusketju alkaisi hetkes-tä, jolloin puomit on tilattu, mutta todellisuudessa ennen kuin myynti on saanut tilauksen, on ehtinyt tapahtua jo pal-jon. Se, miten hallitsemme tuotteidemme toimitusketjua, on äärimmäisen tärkeää. Asiakkaan on saatava tuotteemme ajoissa ja oikeanlaatuisina, Pekka sanoo.

AsiAKKAAn ToimeT on TunneTTAvA Ruukin toiminnan lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys ja toi-mintavarmuus. Ne näkyvät toimitusketjun hallinnassa muun muassa siten, että asiakkaan toimia ja tilauksia ennakoidaan, eikä jäädä odottamaan tilauskirjan täyttymistä.

– Kysynnän ennakointi ja suunnittelu auttavat varautu-maan tulevaan ja nopeuttavat tuotannon aloittamista, koska aikaa ei kulu raaka-aineiden hankintaan. Tuotteita ei enää valmisteta varastoon ja sieltä myytäviksi, vaan ne tehdään mahdollisimman paljon asiakkaiden tilausten mukaan, Pekka korostaa.

– Esimerkiksi raaka-aineiden hankinta etukäteen on varsin visainen juttu, jos ei ole mitään käsitystä tulevaisuuden näky-mistä.

Mitä paremmin asiakkaansa tuntee, sitä paremmin tule-via tilauksia pystyy ennakoimaan. Esimerkiksi kontinkäsit-

telylaitteiden kysyntään vaikuttavat muutokset maail-mankaupassa ja sitä kautta myös se, kuinka paljon satamissa rahdataan kontteja. Markkina-analyytikot tut-kivat yleisiä markkinanäkymiä ja auttavat näin osaltaan

ennakoinnin onnistumisessa.– Myös myyjillä on tärkeä rooli tarpeiden ennakoinnis-

sa, sillä he tuntevat asiak-kaansa ja ovat ensimmäi-sinä kuulemassa tapahtuvista muutoksis-ta. Olkoonkin muutos sitten kysynnän laskua, nousua tai laajenemis-ta, olennaista on, että reagoidaan nopeasti ja välitetään viesti oi-keille tahoille, Pekka lisää.

Tie TAsAiseKsi TäsmäToimiTuKsiLLeKonepajatoimintojen ennustamisprosessia kehittää ja koordinoi myynnin ja tuotantoketjun suunnittelija Kirsi Lehto Hämeenlinnasta. Valmistusyksiköt keräävät asiakkail-ta ennusteita 12–15 kuukautta etukäteen siitä, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä puomeja mahdollisesti tarvitaan. Saadut tiedot kerätään tietokantaan, johon liitetään myös tiedot kes-kiarvohinnoista, valmistuksen vaatimasta tuntimäärästä ja Ruukin terästarpeista. Lisäksi tietokantaan syötetään koneis-tuksen kapasiteettitiedot ja esimerkiksi tietoja hitsaajamää-ristä. Näiden tietojen avulla arvioidaan tulevaisuudessa tar-vittavaa kapasiteettia.

– Olisi hyvä, jos ennakointitietoja voitaisiin yhdistää ana-lyytikkojen tekemien markkina-analyysien kanssa. Silloin nähtäisiin, kuinka paljon ennusteet ja markkinanäkymät me-nevät samaan suuntaan, Kirsi pohtii.

– Olen enimmäkseen tekemisissä avainasiakaspäälliköiden ja valmistusyksiköiden johtajien kanssa. En kuitenkaan pidä itseäni pelkästään tiedon luojana ja yksiköiden prosessien

Yhteinen päämäärä: yhteistyö on myynnin, tuotannon ja muiden toimitusverkostossa olevien yhteistyökumppaneiden välillä avointa ja tieto kulkee. Raja-aitoja ei tarvita.

– Olisi hyvä, jos ennakointitietoja voitaisiin yhdistää analyytikkojen tekemien markkina-analyysien kanssa. Silloin nähtäisiin, kuinka paljon ennusteet ja markkinanäkymät menevät samaan suuntaan, pohtii Kirsi Lehto.

– Pidän itseäni sparraajana ja haastajana. KiRsi leHto

– on todella tärkeää, että pystymme ennakoimaan tulevia tilauksia. JAKuB stACHuRA

– tavoitteenamme on sadan prosentin toimituskyky. PeteR GReen

kehittäjänä, vaan myös eräänlaisena sparraajana ja haastajana. Jos yksiköstä tulee tietoa, että kapasiteetti on pienempi kuin ennus-teemme, puutun tarvittaessa asiaan, Kirsi sanoo.

Kirsin tavoitteena on kehittää ennakoinnista yhä parempi työvä-line yhä pidemmän tähtäimen kapasiteetin hallintaan. Tulevaisuu-dessa kysynnän suunnittelun tulisi sisältää kapasiteetin, myyntien-nusteiden ja raaka-ainehankintojen lisäksi myös varastojen, alihankinnan ja ostojen entistä tarkempaa suunnittelua.

KAiKKi on PideTTävä AjAn TAsALLAAsiakas tilaa kontinkäsittelylaitteisiin tarvitsemansa puomit Ruu-kin tehtaalta Oskarströmistä, Ruotsista. Oskarström puolestaan tilaa puomin järeät osat Wroclawin tehtaalta, Puolasta. Ruotsissa puomit kootaan ja niihin asennetaan muun muassa hydrauliikkaa ja sähkökomponentteja.

Wroclawissa puomien tuotantolinjasta vastaa tuotantopäällikkö Jakub Stachura. Linjalla työskentelee 42 hitsaajaa, kaksi työnjoh-tajaa ja yksi tuotantoinsinööri. Jakubin tehtävä puomin toimitus-

ketjussa on taata, että puomit toimitetaan tilaajalle oikeaan aikaan.– On todella tärkeää, että pystymme ennakoimaan tulevia tilauk-

sia, Jakub huomauttaa. Hän kertoo olevansa yhteydessä Oskarströ-min tehtaaseen lähinnä hankinnan ja laadunvalvonnan henkilöiden kanssa.

Teräsraaka-aineena puomeihin Wroclawin tehdas käyttää sekä Ruukin omaa että ulkopuolisten toimittajien terästä. Hässleholmin tehtaalta hankitaan puolestaan hitsattuja osia.

– Olen tiiviisti yhteydessä alihankkijoihimme ja tavarantoimitta-jiimme ja pidän heidät ajan tasalla meidän ennusteistamme. Edelly-tän heiltä siten lyhyempiä toimitusaikoja. Suunnittelen tuotannon ja tuotteiden jakelun sekä tarkkailen varastojemme tilannetta, Ja-kub kertoo.

TAvoiTTeenA sATAProsenTTinen ToimiTusKyKyOskarströmin tehdas toimittaa tätä nykyä noin 11–12 puomia vii-kossa. Asiakas puolestaan lähettää viikoittain ennusteet siitä, kuin-ka monta puomia viikkoa kohti arvioidaan tarvittavan kuluvan

108

20 21

Pekka Kangas kehittää Ruukin logistiikkaa.

Kirsi lehto parantaa konepajatoimintojen ennustamisprosessia.

⇢

@vuoden loppuun asti.

– Asiakkaalta saatavan ennusteen perusteella päättelemme, kuin-ka paljon mitäkin materiaalia tai komponentteja tarvitsemme. Kaikkein tärkeimmälle alihankkijallemme puolestaan lähetämme viikoittain oman ennusteemme, Oskarströmin ja Hässleholmin teh-taiden hankintapäällikkö Peter Green sanoo.

– Tavoitteenamme on sadan prosentin toimituskyky, joten myös meille on olennaista, että saamme tilaamamme materiaalit ja kom-ponentit ajoissa tavarantoimittajiltamme.

Yhdeksi tärkeimmistä kontakteistaan Ruukin sisällä Peter mai-nitsee Wroclawin tehtaalta Katarzyna Banaszekin, joka käsitte-lee sekä Oskarströmin ennustetietoja että Wroclawin tehtaalta läh-teneiden puomien toimituksia koskevia tietoja.

Toisinaan asiakkaiden ennusteet voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu.

– Yhtenä vuonna eräs asiakas tilasikin runsaat 50 prosenttia enemmän puomeja kuin ennusteessaan oli arvioinut. Niinpä mate-riaalin ja komponenttien han-kinnasta kehkeytyi varsinainen haaste. Pystyimme kuitenkin toimittamaan tilatut puomit ajoissa, Peter kertoo.

KeTju onKin verKosTojen viidAKKo– Olemme järjestäneet koulutusta toimitusverkoston hallinnasta toimitusten suunnittelun, hankinnan, tuotannon, varastojen ja kuljetusten kanssa tekemisissä oleville. Jokaisen pitää pystyä hah-mottamaan kokonaisuus ja oman tehtävänsä vaikutus ja vastuu monitahoisessa verkostossa, Pekka Kangas korostaa.

Enää ei siis voida puhua yksisuuntaisesta toimitusketjusta, vaan toimitusverkostosta. Kaikkien ketjun lenkkien, niin suunnittelun, hankinnan, tuotannon, varastojen kuin kuljetusten kanssa työs-kentelevien on hahmotettava kokonaisuus ja kaikilla täytyy olla yhteiset tavoitteet.

Sujuva yhteistyö sekä Ruukin sisällä myynnin ja tuotannon kes-ken että alihankkijoiden ja tavarantoimittajien kanssa edellyttää läpinäkyvyyttä: sitä, ettei toimintojen välillä ole raja-aitoja. Läpinä-kyvyyttä on myös se, että tieto kulkee esteettä niin divisioonien sisällä kuin niiden välillä sekä eri maasta toiseen.

– Toimitusketju tai -verkosto on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, Pekka tiivistää.

Näin ajattelen toimituskyvystämmeon tehtävä lujasti töitä

Asiakkaat eivät odota. Joko toimituskykymme vastaa asiakkai-

demme odotuksia tai menetämme asiakkaita.

olemme asiakkaan ketjun kiinteä osa: yksi toimijoista, joka

omalta osaltaan varmistaa, että loppuasiakas saa ajallaan sitä

mitä on tilannutkin. Toimintamalli on muuttunut. Toimitamme

suoraan loppukäyttäjälle emme juurikaan enää jakelijoiden

kautta. Toimituksissa on siirrytty viikkotarkkuudesta tuntitark-

kuuteen.

Jotta tekemisemme tikittäisi tuntitarkkuuden tahtiin, on

meidän tunnettava asiakkaidemme tarpeet jo mahdollisimman

aikaisessa vaiheessa. elämme itse asiassa asiakkaan myynnin,

emme osto-osaston kanssa. Myynnin pitää tuntea ja rakentaa

pitkäjänteisesti asiakkuuksia. vain näin tiedämme, mitä asiak-

kaamme todella tarvitsevat.

Myös sisäisen toimintamme ja yhteispelimme pitää rullata

saumattomasti. Työkalut ovat apuvälineitä, jotka eivät johda

toimintaamme. asioita hoitavat ihmiset, joiden ei pidä piiloutua

organisaatiokaavioiden, eikä järjestelmien taakse.

Täsmälliset ja luotettavat toimitukset auttavat meitä rakenta-

maan kestäviä asiakkuuksia. näkyvyys asiakkaan toiminnan

ennustamiseen syntyy hyvien asiakassuhteiden kautta. Haluai-

sin sanoa: Meillä on erinomainen toimituskyky. Tällä hetkellä

näin ei ole, sen eteen on tehtävä töitä entistä lujemmin.

– Sakari

108

22

oikea suu

nta ::

2�

Ruukin toimitusjohtaja sakari tamminen.

108

oborniki

Palvelukeskukset

asiakkaan apuna

Ruukin palvelukeskusten verkosto laajenee vauh-

dikkaasti. Samalla palveluvalikoima monipuolis-

tuu ja kehittyy sitä mukaa, kun markkinoiden ja

asiakkaiden tarpeet muuttuvat.

– Palvelukeskusten tehtävänä on täydentää

Ruukin tuotantolaitosten tarjontaa ja palvella asi-

akkaitamme, kertoo Juha yrjänä. Hän vastaa

Ruukki Metalsin prosessoinnista ja toimitusket-

justa.

yksinkertaisimmillaan palvelu

voi olla esimerkiksi tuotteiden

varastointia

– Palvelu voi olla myös sitä, että pystymme nope-

asti toimittamaan asiakkaan haluamat tuotteet,

jatkaa Juha. Nopeuden lisäksi palvelukeskukset

voivat toimittaa tuotteita pienemmissä erissä

kuin mitä tehtaat pystyvät tekemään. Tehtaan

toimittamat putket, palkit, levyt tai kelat voidaan

leikata juuri niihin mittoihin ja muotoihin, joita

asiakkaat tarvitsevat.

Ainutlaatuinen laserleikkuri

Palvelun taso paranee myös koko ajan. Esimerkiksi

Suomessa, Hyvinkään palvelukeskuksessa otettiin

viime syksynä käyttöön konepajateollisuuden ja

rakentamisen järeiden putkien ja avoprofiilien

leikkaamiseen tarkoitettu laserleikkuri. Vastaavaa

ei löydy muualta Pohjois-Euroopasta. Leikkurin

avulla voidaan käsitellä raskaita rakenteita uudel-

la tavalla. Tyypillisimpiä asiakkaita ovatkin muun

muassa konepajateollisuuden yritykset.

Palvelukeskuksia on tällä hetkellä yhdeksässä

maassa. Seitsemän niistä sijaitsee Suomessa ja lo-

put Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Baltian maissa,

Unkarissa ja Puolassa. Toiminta laajenee jatkuvas-

ti ja tavoitteena on kattava verkosto lähellä asia-

kasta.

tadeusz Golon koneenkäyttäjäTadeusz vaihtoi Ruukin väreihin reilu vuosi sitten. Houkuttimena oli muun muassa vuorotyö. Muotoleikkausyksikössä työs-kentelevä Tadeusz saa päivittäin tarkat ohjeet työnjohtajalta, millaisessa kiireysjärjestyk-sessä asiakkaiden tilaukset toteutetaan. Tadeuz tekee töitä hiekkapuhallussingolla. Mitä enemmän yksityiskohtia ja paksumpi metallilevy, sitä pidempi työrupeama tarvitaan. Singon käytön ja metallilevyjen latomisen lisäksi Tadeusz ohjaa tuliterää metallinosturia.

1. Nautin työrauhasta ja siitä, että luotetaan ammattilaiseen. Tasa-arvoinen ilmapiiri ja se, että eri ikäisten välillä on rakentavaa tiedon- ja kokemusten vaihtoa.

2. Kun työnjohtaja on työhöni tyytyväinen. Kaikkein hauskinta olisi, jos hän sanoisi vielä, että saan kiitoksena palkankorotuksen!

3. Se, että tulen töihin ilman stressiä ja lähden rentoutuneena, koska erimielisyyksiä ei ole.

marcin Kaminski työnjohtajaMarcin on tuore ruukkilainen. Hän tuli Obornikiin muutama kuukausi sitten lehti-ilmoituksen kautta. Työpaikka lähellä kaunista Poznanin kaupunkia osui hyvään elämänvaiheeseen, sillä Marcinin tuore vaimo on poznanilainen. Marcin pitää opet-tavaisena haasteena olla alusta lähtien luomassa uutta palvelukeskusta. Aamun hän aloittaa käymällä läpi sähköposteja ja jakaa sitten työtehtäviä osastonsa aamuvuoro-laisille. Haastatteluhetkellä Suomesta oli käymässä työtoveri, joka antoi vinkkejä uuden koneen käytössä. Iltapäivällä työ-päivän päätteeksi Marcin jää englannin tunnille.

1. Parasta on Ruukin aatemaailma ja kansainvälisyys. Täällä tutustuu ulkomaalaisiin ja samalla voi harjoittaa kielitaitoaan.

2. Konsernin suuruus. Se tarjoaa etenemis-väyliä ja kehittymismahdollisuuksia.

3. Kun pomo sanoo, että työ on tehty hyvin!

Bernard Fiedorowicz apulaisesimiesBernard toimii teräsrakennetehtaalla ja tuntee sen läpikotaisin, sillä hän tuli taloon jo vuonna 1974.

Bernardin vastuulla on kulujenhallinta. Hän laskee esimerkiksi, kuinka monta työ-tuntia on käytetty tilauksen toimittamiseen ja selvittää tilauksen kuluja. Bernard katsoo myös sen perään, kun tehtaalle toimitetaan kuormallisia työkoneita ja valvoo, että tuotanto sujuu kitkatta ja laatu täyttää vaatimukset.

1. Pidän työstäni kaikin tavoin, enkä tule tänne ollakseni jouten. Minulle tuottaa tyydytystä, jos laatimistani asiakirjoista ei kenelläkään ole huomauttamista.

2. Se on mukavaa, että koneet ovat todella korkealaatuisia ja vanhat 1970-luvun koneet ovat päätyneet romuttamoon!

3. Päivittäin se, että työ on tehty aikataulun mukaisesti eikä kustannuksia ylitetä.

Piotr Furmann työnjohtajaPiotr on työskennellyt kaksi vuotta samassa tehtaassa Bernardin kanssa. Hän jakaa työtehtäviä toisen työnjohtajan kanssa kaikkiaan kuudellekymmenelle tehtaan kaksivuorotyötä tekevälle työntekijälle. Hän määrittelee, mitä tilauksia täytetään, tarkistaa työn laatua ja katsoo, että kaikilla on tekemistä. Kiire on kova, kun jakaa aamuvuorolaisten töitä ja juoksee kolmen hallin väliä.

1. Työni on normaalia kunnon työtä.2. Rakennamme uutta hallia ja koska samalla

tuotanto jatkuu, päivät ovat melko rankkoja.

3. Kiireen keskellä on kiva, kun saa juoda teen rauhassa loppuun silloin, kun se on vielä lämmintä, ennen kuin työtovereiden kysymykset vaativat huomiota.

Palvelussa yhteistyö on poikaa!Uusi teräspalvelukeskus on valmistumassa Obornikiin Keski-Puolaan. Se palvelee Puolan markkinoiden lisäksi myös Keski-Eurooppaa ja Venäjää.Tuotannon ensimmäinen vaihe, muotoleikkausyk-sikkö, käynnistettiin vuoden 2007 loppupuolella. Paneeli- ja teräsrakennetehtaiden kyljessä olevassa avarassa tuotantohallissa viimeistellään tuotantolin-joja samalla, kun ensimmäisiä tilauksia toimitetaan. Koneet ovat tuliteriä ja uusinta tuotantoteknologi-aa, ja niiden tehokasta käyttöä opetellaan ohjatusti.

Ennen kesää käynnistyvässä palvelukeskuksen toisessa vaiheessa alkavat ohutlevyjen asiakastoimi-tukset kevyempään konepajateollisuuteen arkki- ja nauhaleikattuna.

Asiakkaille toimitetaan muotoleikkauspalveluja kuten poltto- ja plasmaleikkausta, missä keskitytään kuumavalssattuihin erikoistuotteisiin. Lisäksi tarjo-taan osavalmistusta teräsrakentamiseen sekä arkki- ja nauhaleikkausta. Obornikissa Ruukki Metals vas-taa Ruukki Constructionin tarvitsemista tuotteista. Samoilla laitteilla voidaan palvella tehokkaasti mo-lempien divisioonien tarpeita.

Puolaan on keskittynyt varsinkin konepaja- ja autoteollisuutta. Kansantalouden nopea, noin kuu-den prosentin vuosikasvu siivittää rakentamista. Palvelukeskus tukeekin osaltaan Ruukin teräsraken-tamisen kasvua, sillä osa muotoleikkeistä toimite-taan pian valmistuvaan uuteen teräsrakennetehtaa-seen.

– Komponentit voivat painaa muutamasta kilosta useaan tonniin, kuvailee Obornikin tehtaanjohtaja Ilkka Matinlauri.Uuden toiminnan vauhtiin polkaisu on vaatinut ponnisteluja osaavan työvoiman löytämiseksi. On haettu esimerkiksi metallimiehiä ja koneenkäyttäjiä.

me ru

ukkilaiset ::

Jututimme muutamia Obornikissa

työskenteleviä ja kysyimme heiltä:

1. Mikä on parasta työssäsi?

2. Mikä ilahduttaa työssä?

3. Kerro päivän kohokohta.

Teksti: Satu Kallio ja Matti RemesKuvat: Agnieszka Piotrowska

2� 2�

108

turvallisu

us ::

Teks

ti: K

ynäm

ies

Turhat palaverit pannaan!Jos kokoukset tuntuvat syövän liikaa aikaa, voi vika olla siinä, että palaverit ovat kertakaikkisen turhia tai tehottomia. Varmasti turha kokous on sellainen, jossa kerrotaan, että edellisessä kokouksessa sovittuja asioita ei ole tehty tai joku eksyy omiin juttuihinsa ja päätökset jäävät tekemättä.

Ennen kuin livahdat seuraavaan palaveriin, lukaise, mistä aineksista syntyy onnistunut kokoussoppa, olet sitten kokouksen koollekutsuja tai osallistuja!

Tuumi, onKo KoKous TodeLLA TArPeen! Joskus asioiden hoitamiseksi ei tarvita kokousta. Jos haluat jakaa tietoa, sen voit tehdä myös sähköpostilla, puhelimitse tai puhumalla työkavereiden kanssa vaikka kahvikupin ääressä.

Jos asiat vaativat yhteistä puimista, ideoimista ja päättämistä, on kokous paikallaan. Viikkopalaverit hoituvat jouhevimmin niin, että tiedotettavat asiat käydään rivakasti läpi, jotta aikaa jää keskustella yhteistä puimista vaativista asioista.

äLä KuTsu KoKo KerrosTA! Kun kutsut kokouksen koolle, muista kertoa kokouksen tavoite ja päätettävät asiat. Tehokkaissa palavereissa on oikeat ihmiset paikalla, muille kokousasiat ja päätökset kulkevat tarvittaessa myös muita reittejä.

vALmisTAudu HuoLeLLA!

Mitä paremmin kaikki valmistautuvat etukäteen, sitä nopeam-min kokous yleensä sujuu. Jos ja kun odotat valmistautumista, alustuksia tai ideoita, kerro se etukäteen. Myös kokoukseen liittyvä materiaali on laitettava matkaan ajoissa. Kokoustajien kotiläksyihin kuuluu lukea materiaali huolella.

PuHeenjoHTAjA: eTene nAPAKAsTi jA riPeäsTi! Ohjaa ja luovi kokous sovitussa tahdissa sivupoluille eksymättä. Ole rakentava mutta määrätietoinen ja etene asialistan mukaisesti.

Sinä kokoustaja: Kokouksen etenemistä avitat parhaiten, kun kuuntelet muiden mielipiteitä, annat rakentavaa palautetta ja teet ehdotuksia.

KesKiTy KoKouKseen, äLä KännyKKään! On epäkohteliasta, jos joku puuhailee kokouksen aikana omiaan: räpläilee kännykkäänsä tai tuijottelee intohimoisesti kannetta-vaansa. Älä siis tee muuta kokouksen aikana, jotta et häiritse sen sujumista.

Hyvä kokouspaikka on rauhallinen. Jos olet koollekutsuja, huolehdi, ettei palaverinpitopaikka ole keskellä kulkuväyliä tai kahviautomaatin liepeillä. Muuten huomio livahtaa ohiviuhuviin työkavereihin tai keskusteluihin viikonlopun kulusta.

Seinäjoen Peräseinäjoen tehtaalla on saatu turvallisuusasiat kohdalleen nopeasti. Tapaturmataajuus eli tapaturma mil-joonaa työtuntia kohden on saatu putoamaan lähes sadasta 13:een vuodessa.

– Kovalla työllä ja asennemuokkauksella tämä on tehty. Isoin rooli on asenteiden muutoksella, kertoo tehdaspäällikkö Esko Vat-tulainen. Esko kiittää koko henkilöstön ohella erityisesti luotta-musmiehiä.

– He ovat olleet erinomaisen hyvin mukana. Muuten emme olisi tässä tilanteessa, sillä alkuun haluttomuutta oli kaikilla tasoilla.

Peräseinäjoen pääluottamusmies, levyseppähitsaaja Kalevi Mäntykoski vaikuttaa tyytyväiseltä siihen, että epäkohdat hoide-taan nyt kuntoon. Kalevin mukaan työnantajan halu laittaa työtur-vallisuusasiat kuntoon on motivoinut myös työntekijät yhteisen asian taakse.

– Hyvä, että asioihin tartutaan. Tärkeintä on, että pääsisi jonkin-laisessa kunnossa eläkkeelle, Kalevi toteaa.

turvavarteissa jaetaan tietoaMyös Raahen tehtaan terässulaton sulan teräksen valmistuksen konvertterijaoksella onnistuttiin viime vuonna työturva-asioissa hienosti: koko vuosi 2007 ilman tapaturmia.

Terästuotannon johtaja Hannu Nevala kertoo, että turvallisuus-asioita on pidetty paljon esillä.

– Kun näistä asioista puhutaan paljon, niin ne muuttuvat luonte-viksi tavoiksi toimia. Turvallisuusasioista on täällä ihan tosissaan alettu puhua vuodesta 2004 lähtien, Hannu kertoo.

Sekä Raahessa että Peräseinäjoella pidetään tiheästi turvavartteja.– Raahessa on pidetty lähes 20 turvavarttia kuukaudessa.Turvakierroksilla kartoitetaan vaaranpaikat ja -puutteet, ja huo-

matut puutteet korjataan. Siitä huolehtii vastuulliseksi nimetty henkilö sovitussa aikataulussa. Jos sattuu vaaratilanteita, kuka ta-hansa on velvollinen raportoimaan niistä.

– Paperitöitä tämä on lisännyt, mutta toisaalta dokumentointi on helpottunut, kun periaatteessa kuka tahansa voi tehdä ilmoituk-sen. Tavallisesti vaaratilanteesta ilmoitetaan omalle esimiehelle ja hän sitten raportoi siitä. Tapahtuma käsitellään yhdessä myöhem-min turvavartissa, vuorotyönjohtaja Ari Ilmakangas kertoo raa-helaisista käytännöistä.

Paras palkinto hyvästä työturvallisuudesta on se, että säilyy ehjänä.

– Työ on vaarallista, mutta turvallisuutta ei kannata riskeerata töissä. Tässä on pelissä oma ja kaverin terveys, Ari pohtii.

turvallisuus otetaan tosissaanPeräseinäjoella erityisesti silmävammojen riski on suuri, kun kul-mahiomakoneella kipinät sinkoilevat. Siksi kaksinkertaiseen silmä-suojaukseen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Myös kädet ovat

Se on tahdon asiatyöturvallisuus on tahdon asia. se vaati kaikilta halua uudistaa vanhoja tapoja ja noudattaa uusia. oikea asenne on löytynyt Peräseinäjoella ja Raahessa.

Teksti: Kynämies | Kuvat: Mikko Lehtimäki

vaaravyöhykkeessä, kun siirrellään käsin raskaita esineitä. Raahes-sa tavallisimmat tapaturmat ovat jalkaterien ja käsien litistymiset, nyrjähdykset ja kompastumiset. Suurin riski on kuitenkin sula, 1 600–1 700-asteinen teräs.

– Suojavaatetus on parantunut ja muuttunut yhtenäisemmäksi. Myös suojavaatteiden ja -välineiden käyttöä valvotaan tarkemmin. Mutta kyllähän tässä tärkeintä on työntekijän oma oivallus, että on mukava lähteä terveenä kotiin, Ari tuumii.

Yksinkertaisista turvallisuutta parantavista toimista Esko ottaa Peräseinäjoelta esimerkiksi sen, että jos huomataan, että aurinko paistaa liikaa työpisteelle, asennetaan mahdollisimman nopeasti häikäisysuojat.

– Niinkin yksinkertai-nen asia kuin siisteys parantaa turvallisuutta. Asioille on oltava paik-kansa ja jos ei ole, etsi-tään sellainen. Kulkuväy-lät pidetään vapaina. Ja jokaisella on velvollisuus kiinnittää osaltaan huo-miota näihin asioihin, Esko painottaa ja jatkaa:

– Alkaneelle vuodelle on nyt ensimmäistä ker-taa tehty turvallisuussuunnitelma osaksi vuosisuunnitelmaa. Aja-tuksena on entistä järjestelmällisemmin huomioida turvallisuuteen liittyvät asiat: tekniset satsaukset, asenteet ja asioiden seuranta.

Niinkin yksinkertainen

asia kuin siisteys parantaa

turvallisuutta.

Asiasta pitää puhuaTurvallisuusasioita pidetään esillä jatkuvasti turvavartein ja -kierroksin. Jos vaaratilanteita sattuu, ne käsitellään yhdessä turvavartissa. Turvakierroksia ja turvavartteja pidetään säännöllisesti. Turvallisuusohjeet päivitetään säännöllisesti työpisteittäin ja henkilöstöä koulutetaan.

Asenne kohdalleenAsioista ei puhuta kenenkään kiusaksi, vaan tavoitteena on, että työstä selviää hengissä ja vammoitta vapaalle. Oman oivalluksen kautta syntyy uusi tapa toimia. Suurin riski on välinpitämä-tön asenne.

otetaan turvatoimet tosissaanEpäkohtiin ja vaaranpaikkoihin tartutaan ripeästi ja korjaukset hoidetaan loppuun saakka. Jos turvallisuussääntöjä ei noudate-ta, niin siihen puututaan.

2

1

3

KoLme TärKeinTä2� 2�

etualalta: mikko taipalus, simo Järvinen, olavi

Kulmala (kypärä päässä) kumppaneineen.

108

voi hyvin

töissä ::

- Hienoa on se, että

jokaisella on

mahdollisuus edetä

urallaan, jos vain

haluaa, tuumaa Rickard.

Jokainen voi itse omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa siihen, kuinka mukavaa töissä on. Ihannetapauksessa kaikki ovat aktiivisia, uudet työntekijät otetaan lämpi-mästi vastaan ja kaikista pidetään huolta yhdessä, eikä

vaikeuksia sälytetä vain esimiehen harteille. Ruukissa toteutettiin vuoden alussa koko konsernin laajui-

nen henkilöstötutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää ruukki-laisten näkemyksiä työilmapiiristä, motivaatiosta ja esimies-

ten työstä.Tutkimustulokset valmistuvat

loppukeväästä ja tuloksia käsi-tellään tiimeittäin kesäkuun lop-

puun mennessä. Sitä ennen piipah-detaan Ruotsissa, Halmstadin

tehtaalla, joka sijaitsee meren rannalla kaupungin laidalla.

Aurinkoisena päivänä teh-taalle johtava Stationsga-tan on kuin paraskin keski-

eurooppalainen puistokatu.Tunnelma oli mukava ja ren-

to, kun Mathias Wickström, Jo-nathan Eliasson, Camilla Berntsson ja

Rickard Hasselqvist istuutuivat saman pöy-dän ääreen keskustelemaan työilmapiiristä ja

työn merkityksestä. Mathias työskentelee asia-kaspalvelussa ja Jonathan myynnissä. Camilla ja

Rickard puolestaan työskentelevät tuotannon puolella.Vaihteleva työ tuntuu mukavalta ja uusien asioiden op-

piminen motivoi Jonathania. Uudet haasteet ja mahdollisuus kehittyä koko ajan työssä innostivat kaikkia. Rickardin mieles-

tä Ruukissa on hienoa se, että jokai-sella on mahdollisuus edetä

urallaan, jos vain haluaa. Tilaisuuksia annetaan

varmasti.

tietoa kasvokkain ja sähköisesti

Kun tuotanto ja ”kont-tori” ovat eri rakennuk-

sissa ja etäisyyttä on reilut sata metriä, niin

herää kysymys, kuinka help-

poa on pitää yhteinen, hyvä ilmapiiri? Mathias toteaa, että se, ettei näe toisia jatkuvasti työpäivän aikana, vaikuttaa yhteishenkeen. Silti Jonathanin mukaan yhteishenkeä yritetään luoda. Tosin hän tunnustaa, että Halmstadissa on jonkin verran jakoa tuo-tannon ja muiden työntekijöiden vä-lillä. Tuotannossa voi syntyä epäluu-loa konttorin poru-koita kohtaan ja päinvastoin.

Rickardin mukaan tilanne on kuitenkin parantunut viime aikoi-na. Monella myyjällä on kokemusta tuo-tannosta ja silloin on helpompaa ymmär-tää toisia, kun on itse ollut heidän asemassaan. Kyseessä voi olla myös sukupol-vien välinen ero toimia ja ajatella. Ennen orga-nisaatiot olivat hierarkisempia kuin nykyisin, arve-lee Mathias.

Ruukin tuotannossa Halmstadissa liiketoimintaan liittyvä tieto kulkee sähköisesti. Lisäksi tehtaalla järjestetään yhteisiä tiedotustilaisuuksia neljä kertaa vuodessa. Tiedotustilaisuuk-sia on kahdessa erässä, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Tällä tavalla varmistetaan, että kaikki saavat saman tiedon siitä, missä mennään.

Pelkästään lehdessä oleva tieto voi helposti mennä monilta ohi ja siksi Camillan mielestä tietoa olisi tärkeää saada myös suullisesti. Vuorotyö tosin vaikeuttaa tätä, mutta Rickardin mukaan he yrittävät kuitenkin saada saman tiedon kaikille. Ensimmäisestä tilaisuudesta tehdään pöytäkirja, jonka toisen tilaisuuden vetävä esimies saa ja näin varmistetaan, että vies-tit pysyvät samoina.

Avoimesti avokonttorissaAvokonttorissa Mathias ja hänen viisi kollegaansa vaihtavat avoimesti ajatuksia ja auttavat toisiaan vuorovaikutus on no-peaa ja välitöntä.

– Nauramme ja joskus itkemmekin yhdessä, vaikka pääasias-sa nauramme, se levittää iloa muuallekin, kertoo Mathias. On hyvä, että työpaikalla voi murheetkin purkaa puhumalla. Työ-intoon vaikuttaa se, millä mielellä työkaverit ovat.

– Jos joku tulee huonolla tuulella töihin, se vetää muidenkin

Työpaikoilla hyvinvointi lähtee siitä, että suhteet esimieheen ja lähimpiin työtovereihin ovat kunnossa. Ja että kaikki tietävät, mitä kenenkin työtehtäviin kuuluu. Hyvä johtaminen auttaa työntekijöitä kehittymään ja parantamaan suorituksiaan. Samalla viihtyvyys kasvaa.

Teksti: Risto Pakarinen | Kuvat: Pontus Johansson ja iStockphoto

Ole aktiivinen - vaikuta työssä viihtymiseen

- Jos joku tulee

huonolla tuulella

töihin, se vetää

muidenkin mielet

mataliksi, sanoo

Camilla.

28 2�

⇢

- Positiivisuuden

voi aloittaa vaikka

siitä, että sanoo

työtovereilleen

hyvää huomenta

aamuisin, ehdottaa

Jonathan.kaikille ruukkilaisille yhteiset juhlat. – Ruokaa, juomaa ja hyvää seuraa, siitä ihmiset pitävät,

vahvistaa Mathias. Joihinkin juhliin pääsevät mukaan myös työntekijöiden puolisot, mikä on hyvin suosittua.

Keskustelemalla solmut auki– Jos huomaan, että ryhmässä on joku, joka vie siitä käy-töksellään energiaa, yritän keskustella hänen kanssaan ja yhdessä selvittää syyn. Olen joutunut tekemään sen yhden kerran ja silloin kyseessä ei ollut mikään työhön liittyvä asia, vaan yksityiselämän sotkuja, kertoo Rickard.

– Jos minä en viihtyisi työssäni, keskustelisin asiasta heti esimieheni kanssa ja pystyisimme varmasti ratkaise-maan asian täällä yksikön sisällä, jos esimerkiksi työtaak-

kani olisi liian suuri. Terve järki vie pitkälle, lähimpään esimieheen pi-tää pystyä luottamaan, sanoo Jo-nathan.

– Pitää luottaa siihen, että kes-kustelut pysyvät luottamuksellisi-na, kannustaa Rickard.

iloisuus tarttuu– Olemalla itse iloinen ja positiivi-nen ja levittämällä hyvää tuulta ympärilleen mahdollisimman pal-jon. Esimerkillä saa muutoksen aikaan, uskoo Mathias.

– Meillä on tuotannossa muu-

Jos työ alkaa maistua puulle, niin silloin ruukkilaiset lähtevät yhdessä rentoutumaan.

tama sellainen henkilö, joka saa aina muut nauramaan ja hyvälle tuulelle, ja voimaan hyvin, innostuu Camilla.

– Me yritämme itse asiassa sijoittaa näitä iloisia ihmisiä hieman eri tehtäviin. Työnteosta ei taitaisi tulla mitään, jos he olisivat yhdessä, mutta he tuovat ryhmään aurinkoa ja energiaa, se on varma, sanoo Rickard.

– Positiivisuuden voi aloittaa vaikka siitä, että sanoo työ-tovereilleen hyvää huomenta aamuisin, ehdottaa Jonathan. Ei ole mitään pahempaa kuin ihmiset, jotka valittavat aina. Valittaminen ei auta, silloin on parasta pitää suu kiinni.

– Pitää uskaltaa puhua muille, kannustaa Rickard.– Pitää myös uskaltaa kysyä, eikä pohtia, että muut pitä-

vät kysyjää tyhmänä. Ja toisaalta, pitää yrittää kannustaa ihmisiä kysymään, toteaa Camilla.

Camilla, Jonathan, mathias ja Rickard ovat Halmstadin ruukkilaisia.

voi hyvin

töissä ::

Mathias toteaa,

että kaikilla on

huonot aamunsa,

mutta oman huonon

tuulen ei saisi antaa

masentaa muita.

mielet mataliksi, sanoo Camil-la. On vaikeaa tehdä töitä sel-laisen työkaverin kanssa, joka on koko päivän pahalla päällä. Mathias toteaa, että kaikilla on huonot aamunsa, mutta oman huonon tuulen ei saisi antaa masentaa muita. Nyt meitä on niin paljon, joten sekin on selvää, että kaikki eivät voi olla kaikkien parhaita kavereita.

Kun puheeksi tulee, mitä he muuttaisivat nykyisessä toiminnassa, niin kovin paljoa vastauksia ei tule. Joku kai-pailee vanhaa tietokonejärjestelmää, ja toinen heittää, että lisäraha ei olisi pahitteeksi. Rickard muistaa tosin kuulleen-sa, että raha motivoi vain noin neljä ja puoli viikkoa ja sen jälkeen pitää saada uusia virikkeitä. Raha ei siis oikeasti ohjaa kaikkia. Mathias sanoo, että koska nyt Ruukilla on toimintoja 24 maassa, niin silloin myös Halmstadin teh-taalla pitää toimia samalla tavoin kuin muualla. Rickardin mielestä on selvää, että myös Halmstadin tuotantoon ase-tetaan paineita tehdä hyvää työtä.

yhdessä syömään Jos työ alkaa maistua puulle ja työkavereista näkyy tämä, niin silloin ruukkilaiset lähtevät yhdessä rentoutumaan.

– Voimme jutella asi-oista ja pitää hauskaa. Yleensä se auttaa, ker-too Rickard. Tuotannon puolella on juhlatoimi-kunta, joka saa oman budjetin. Kun pysyy an-netussa budjetissa, niin toimikunnalla on vapaat kädet järjestää jotain mukavaa. Kerran vuo-dessa järjestetään myös

�0 �1

108

maat ja ku

lttuu

rit ::

Esikko on ensimmäinen, kevään tuoja, voiman virvoittaja. Keväällä luonto heräilee horroksestaan aikaisen esikon aloittaessa alusta uuden kukkain kalenterivuoden. Kevät on uuden elämän ja innostuksen aikaa, joten kerää siis ajatuksesi ja kerro ne kukkasin!

Kukat ovat kasvaneet ihmisten rinnalla kaikissa kult-tuureissa kaukaisimmilta ajoilta asti, ja niillä on jo varhain ollut sijansa niin sosiaalisessa kuin uskon-nollisessa elämässäkin.

Kukkia annetaan miltei kaikissa kulttuureissa niin suurissa kuin pienissäkin juhlissa: syntymäpäivillä, häissä, hautajaisissa, ystävänpäivänä, vuosipäivänä, valmistujaisissa, tupaantuliaisissa, äitienpäivänä, milloin vain. Yleismaailmallisesti kukka on kevään, nuoruuden ja toivon symboli. Joitain kulttuurisia tapoja kannatta silti painaa mieleen, jos haluat ilahduttaa ystävääsi ulkomailla.

vanhoista viisauksista sähäkkään säväykseenVenäjällä miehet tuovat naisille kukkia usein ja paljon, se on miltei velvollisuus. Erityisesti naistenpäivä on ehdoton kukkien antami-sen päivä. Kaikkien aikojen ja tilanteiden suosikki on tietysti ruu-su, mutta nykyään myös tulppaanit ja gerberat ovat yhä kysytym-piä. Yhden kukan antajan ele voi olla romanttinen ja viestiä ”Tahdon vain sinut!” …tai sitten antaja vain on hieman vähemmis-

sä varoissa. Joka tapauksessa: mitä suurempi kimppu, sen parempi tietysti!

Muslimimaissa kukkia ja Aasiassa ei anneta lahja-na, koska kukat yhdistetään uskonnollisiin sere-

monioihin. Aasiassa myöskään ruukkukasveja ei kannata viedä tuliaisina, sillä ne kertovat rajoit-

tuneesta ja jumiutuneesta suhteesta. Intiassa kukat sidotaan mieluummin kaulaan kuin annetaan kimppuina. Kiinassa siniset ja val-koiset kukat ovat kuoleman kukkia, eli tur-vallisempaa olisi valita raikkaita värejä. Yh-dysvalloissa kukat ovat mukavia tuomisia, siellä kimpussa ihastuttavat eniten hempeät

sävyt, kuten vaaleanpunainen ja persikka.

muita kukkiaTulppaani - täydellinen rakkausKamomilla - energiaKrysanteemi - henkinen voimaHorsma - vaatimattomuusNarsissi - ritarillisuusOrkidea - kauneus, viettelysAmaryllis - malttamattomuusKalla - vaatimattomuus, herkkyys, naisellinen kauneus, kuolemaKielo - onnellisuusVerenpisara - uskollinen rakkausKrookus - ilo, hilpeysDaalia - petollisuus, epävakausNeilikka - epäluotettavuus, halveksuntaLilja - elämä, jalomielisyys, suloisuusMagnolia - periksiantamattomuus, arvovalta

HANKI

Euroopassa kukkakulttuuri kukoistaa ja lajitelmat monipuolistuvat uuden ajan myötä. Joskus perinteinen ruusu-kimppu on paikallaan, mutta modernia

vaikutusta tehdäkseen voisi valita jotain kekseliäämpää. Oikean kukan ja kimpun

valintaan kannattaa todella panostaa. Huo-mioi oman sanomasi lisäksi niin kimpun saajan

tyyli ja maku kuin tilanne ja vuodenaikakin. Sähäkkä säväys syntyy uusilla yhdistelmillä!

Hölösuiden tehostus ja ujojen onniKukkien merkitykset kumpuavat kulttuurisidonnaisista myyteistä ja uskonnollisista tarinoista. Euroopassa antiikin ajalla, jolloin kauneus oli jumaluutta, kukkiin alettiin yhdistää merkityksiä, jois-ta osa on säilyttänyt sanomansa näihin päiviin asti. Ruusu omis-tettiin kauneuden ja rakkauden jumalatar Afroditelle, oliivipuu viisauden ja taiteen jumalatar Pallas Athenelle ja laakeripuu luon-nonvoimien hallitsija Zeukselle.

Kukat ovat puheliaiden korostustussi ja tuppisuiden pelastus. Kukkien kautta voi kertoa ystävyydestä, rakkaudesta, intohimosta, surusta, kaipuusta, osanotosta, epäsovusta sekä lähettää onnen-toivotukset, vihjaista yhteisestä salaisuudesta ja pyytää anteeksi. Leinikillä saat sanottua sanoitta ”olet säihkyvän sulokas”, kun taas daalia lupaa ”olen ikuisesti sinun”, vaikka toisaalta daalian sano-taankin kuvastavan petollisuutta. …Tosin kerran jos toisenkin ovat lemmenvalat petollisiksi osoittautuneet.

Ruusun tarina on kuitenkin ehkä kiehtovin, sillä ruusu on mat-kannut läpi aikojen ja yli valtamerten, ja ollut kaikkialla ylivertai-nen. Ruusun ympärille on kietoutunut monta tarinaa, se on ollut taiteilijoiden innoittajana ja synnyttänyt monta sanontaa. ”Elämä on kuin ruusuilla tanssimista”, ”ruusun alla lausuttu on sanomatta salaisuus” tai ”kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä”.

viaton valkoinen vai tumma tulinen? Myös värillä on väliä! Tummanpunainen kukka kertoo kiihkeistä tunteista, valkoinen rauhasta ja viattomuudesta, kun taas sininen viestii luotettavuudesta. Vaaleanpunainen poistaa pelkoja, lila rauhoittaa, vihreä uudistaa ja oranssi innostaa. Keltainen henkii toisaalta kevään iloa ja auringon lämpöä, mutta toisaalta se voi-daan tulkita myös erotoiveiden ja toivottoman rakkauden signaa-liksi.

Kukkien symboliikka vaihtelee aikakaudelta toiseen ja maiden välillä, mutta punainen lanka ja kansainvälinen kieli kukkakult-tuurista on löydettävissä. Kukaties joskus vielä rakkautta ilmais-taan piikikkäällä kaktuksella ja arvostusta keltaisella neilikalla. Onneksi voit mielesi mukaan hyödyntää vanhoja viisauksia ja omaa luovuuttasi sopivassa suhteessa. Kamomillaa kaikille!

KuKKASILLA!KEVäTfIILIS

margarita ernstsson, tekninen assistentti, Bröndby, Tanska

– Tanskalaiset arvostavat kovasti kaikenlaisia kukkia. Ne kuuluvat erottamattomasti parvekkeille ja puistoihin. Tivo-lin puisto Kööpenhaminassa on niin kuuluisa kukkapen-keistään, että siellä vieraillaan pelkästään niiden vuoksi.

Tanskalaismiehetkin toivovat nykyisin kukkasia: ”Hei, miksi vain naiset saavat niitä, kyllä mekin pidämme

kukista”, he sanovat. Miehille sopivat parhaiten siniset kukat. Tanskalaiset eivät anna toisilleen pelkästään kimppuja, vaan myös ruukkukukkia tuomisina.

Saan mieheltäni kukkia oikeastaan joka viikko. Myös lapset muistavat usein kukkakimpulla. Näin he sanovat: Rakastan sinua! Kukkaset luovat leppeää ilmapiiriä kotiin ja valaisevat synkeän päivän. Uskon, että kukkien katseleminen rentouttaa; ne ovat osa elämää.

sándor Bancia, vuorotyönjohtaja, Biatorbágy, Unkari

– Unkarilaisen vanhan sananlaskun mukaan se, joka pitää kukista, ei voi olla paha. Olemmekin niin ihastuneita kukkiin, että joka vuosi Debrecenin kaupungissa Itä-Unkarissa järjestetään elokuussa niille omistettu juhla.

Siellä on upeita, jopa kolmesta miljoonasta kukkasesta rakenneltuja suuria asetelmia.

Unkarissa ei taida olla yhtäkään taloa tai parveketta, joissa kukkia ei kasvaisi. Näkisin kukkia tosin mieluusti vieläkin enemmän julkisilla paikoilla kuten puistoissa.

Itse en ole saanut koskaan kukkia, miehenä niiden vastaanottami-nen olisi outoa. Eniten nautin kukkien antamisesta hurmaavalle vaimolleni. Kaktusta en hänelle antaisi koskaan.

läHteet:GREENAWAY, KATE: KuKKien KieliLEMPIÄINEN, PENTTI: Sano Se KuKKaSin: KaSvit vertauSKuvinaPERONI, LAURA: KuKKien Kieli

Keltainen henkii kevään iloa ja auringon lämpöä.

ruusutValkoinen ruusu - rauha, viattomuus, salaisuus, arvostusPunainen ruusu - rakkausTummanpunainen ruusu - tuli, intohimo, veriKeltainen ruusu - kirkkaus, mustasukkaisuusVaaleanpunainen ruusu - romantiikka, armoSininen ruusu - saavuttamattomuus, mahdottomuusKultainen ruusu - täydellisyys, hyvyysValkoinen ja punainen ruusu - liittoMusta ruusu - kuolema, paljastus, traaginen rakkaus

Teksti: Anna-Leena Knuuti Kuvat: iStockPhoto ja Ruukki

�2 ��

108

Kohti ylellistälentomatkailua

Lentomatkustamisen ihanuus on ollut koetuksella Heathrow’n lentokentällä. Keväällä 2008 matkustaminen helpottuu, kun Britannian suurin rakennus, juuri avattu Heathrow’n lentokentän terminaali 5 (T5) pääsee täyteen toimintaansa. Yli 67 miljoo-nasta matkustajasta reilu 22 miljoonaa tulee käyttämään uutta, British Airways -yhti-ön lentomatkustajille tarkoitettua terminaalia.

Euroopan kymmenen suurimman lentokentän joukkoon lukeutuvan Heathrow’n T5 on Ruukin taidonnäyte. T5:ssa matkustajan ja matkatavaroiden liikkuminen on sujuvampaa ja odottelu miellyttävämpää kuin muissa Heathrow’n terminaaleissa. Kymmenet ravintolat ja pitkälle toistasataa myymälää viihdyttävät matkailijoita valoi-sissa tiloissa, jonne luonnonvalo pääsee lasipintojen läpi.

T5 on Ruukin uusin toimitus Heathrow’lle. Työmaalle toimitettiin 22 kappaletta 175 metriä pitkiä kannattavia kattopalkkeja, joiden väliin tarvittiin 12 kilometriä hit-sattuja orsia. Ylimmässä kerroksessa rakenteet näkyvät hyvin ja niitä voi melkein kos-kettaa lähes 400 metriä pitkän katon reunoilla. The Guardian-lehden mukaan T5 on yksi Britannian henkeäsalpaavimmista luomuksista.

satoja neliöitä kattoa yössäRuukin esivalmistukseen perustuva rakentaminen eli offsite-rakentaminen puree saa-rivaltakunnassa. Tuotteiden hyvät tekniset ominaisuudet, turvallisuus ja se, että len-tokentän arkinen toimintaa häiriintyy mahdollisimman vähän, ovat etuja, joita len-

tokenttärakentamisessa arvostetaan.Esivalmistetut elementit voidaan nostaa suoraan paikalleen ja

viimeistellä lopullisessa paikassaan, sillä elementtien yläpuoli on vesikatto, alapuoli on sisäkatto. Offsite-rakentaminen on nopeaa ja siitä ei synny rakennusjätettä paljoakaan. Yhden yövuoron aikana pystytään sulkemaan satoja neliöitä kattoa.

Kellontarkkaa puuhaa– Lentokenttäasennuksissa toimitusten saapumisen on oltava kel-lontarkkaa, kertoo Jani Nieminen Yorkin toimistosta Englannista. Aika pitää sopia eri osapuolten kanssa joka vuoroon erikseen. Pieni-kin yllätys voi estää öisin tehtävän asennuksen.

Janille lentokenttärakentaminen on tuttua jo vuodesta 2002, jol-loin hän muutti Englantiin. Silloin Ruukki toimitti 3000 neliömetriä kattoa esivalmistetuista kattoelementeistä ja yhdessä Prater Ltd:n kanssa Heathrow’n terminaali kolmosen lentomatkustajien odotusau-laan. Viime vuonna Ruukki toimitti Heathrow’lle kolme projektia ja vuoden 2008 alkupuolellakin tehtiin pieni toimitus T1:een. Yhteensä Heathrow’lle on toimitettu kymmenisen projektia.

– Työmaiden rakentajilla on yhtä tarkat tarkastukset kuin lentomat-kustajillakin. Lentokoneiden operaatioalueille pääsy teettää etukäteen päivien työn, kun kaikki mahdollinen tieto muun muassa kuljetuksis-ta, kuljettajista ja rekisteriotteista pitää selvittää, Jani selventää.

paikka + tekijä :: Heathrow ei nuku koskaan. Lentokentät natisevat

liitoksissaan, kun matkustajamäärien kasvulle ei näy loppua. Lontoon Heathrow saa helpotusta uudesta huippumodernista viitosterminaalista.

Teksti: Jukka ViskariKuvat: Tessa Oksanen ja Pia Arnauld

unelmaloma? – Vaimon ja pian 2-vuotiaan tyttären kanssa matka Uuteen-Seelantiin. Se on aina kiehtonut meitä. Siellä varmaan retkeiltäisiin – telttailtaisiin tai mökkeiltäisiin. Saari viehättää maisemiltaan.Heathrow? – Sinne pitää mennä hyvissä ajoin ruuhkien takia. Mielellään vältän. Uudessa T5:ssä kyllä pitää käydä katsomassa, millaisia palkkeja ne meidän työkaverit ovat sinne tehneet!

“Euroopan kymmenen suurimman lentokentän

joukkoon lukeutuvan Heathrow’n T5 on Ruukin

taidonnäyte.”

Asentajiemme ammattitaidosta ja etenkin nopeudesta on tullut hyvää palautetta, kiittelee Jani.

��

t5 ra

kent

eilla

.

��

ideoi inToLLe mAsKoTTi!Piirrä tai tee tietokonekuva inton omasta kommentaattorista, joka seikkailee lehden sivuilla ja antaa

omia mielipiteitään juttuihin.Miltä Inton kommentaattori näyttäisi? Minkä ikäinen ja millainen hän olisi? Lupsakka leidi vai äkäpussi poro? Piirretty sarjakuvahahmo vai todentuntuinen Tapsa? Päästä mielikuvituksesi valloilleen!

Lähetä ehdotuksesi 23.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen:

into@ruukki.com tai postita luomuksesi osoitteella Anna-leena KnuutiRautaruukki Oyj Suolakivenkatu 1 00810 Helsinki

Piirrä

minut!

Keksi pliis parempi hahmo!