Inventor 2008 perusteet - users.jyu.fiusers.jyu.fi/~kimrant/JYO-Inventor 2008 perusteet.pdf · Inventor soveltaa mekaniikkasuunnittelun 3d‐cad‐ohjelmissa yleisesti käytettyjä

Inventor 2008 perusteet

opetusmateriaali


Sivu 2

Tietoa materiaalista

Tekijä

Cadlink Oy Lasse Home Puh. 050‐589 7600 [email protected] www.cadlink.fi

Copyright © 2008 Cadlink Oy Tammikuu 2008

Jakelu ja myynti

Future CAD Oy Jukka Koskinen Puh. (09) 4785 400 [email protected] www.futurecad.fi

Käyttäjä

Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto www.phys.jyu.fi

Kopiointilupa

Opetusmateriaalin voi kopioida käyttäjän järjestämille kursseille. Opetusmateriaalin pdf‐tiedoston voi sijoittaa käyttäjän intranetiin opetuskäyttöä varten.

Opetusmateriaalin kopiointi/jakelu muuhun käyttöön ilman tekijän lupaa on kielletty.


Sivu 3

Sisällys

Yleistä ........................................................................................................... 6

Aloitusikkuna ................................................................................................ 9

Projektit ...................................................................................................... 11

Projektitiedosto ....................................................................................................... 11

Esimerkki projekteista ............................................................................................. 13

Projects‐ikkunan hakupolut ja asetukset ................................................................ 15

Käyttöliittymä ............................................................................................. 19

Tärkeitä perustoimintoja ja painikkeita ................................................................... 20

Työkalurivit .............................................................................................................. 21

Asetukset ................................................................................................................. 22

Avusteet ................................................................................................................... 28

Työskentelyjärjestys ................................................................................................ 29

Osamallinnuksen toimintakaavio ............................................................................ 30

Pikakatsaus perustoimintoihin ja käyttöliittymään ................................................. 31

Luonnos ...................................................................................................... 35

Luonnosten piirtäminen .......................................................................................... 35

Luonnostila ja osamallinnustila ............................................................................... 37

Määritteet................................................................................................................ 38

Mitoitus ................................................................................................................... 42

Mitat ja muuttujat ................................................................................................... 44

Apuviivojen käyttö mitoituksen apuna .................................................................... 46

3d‐osan luominen, muokkaaminen ja tarkastelu ......................................... 47

Piirteet ..................................................................................................................... 47

Osamallinnustilaan siirtyminen ............................................................................... 48

Pursotus ‐ Extrude ................................................................................................... 49

Piirteiden muokkaaminen ....................................................................................... 50

3d‐osan tarkastelu ................................................................................................... 51

Luonnostasot ja työtasot ............................................................................. 53

Luonnostaso ............................................................................................................ 53

Seuraavan pursotuksen tekeminen ......................................................................... 56

Työtaso .................................................................................................................... 59

Peruspiirteet ja muotopiirteet .................................................................... 61

Pyöräytys ‐ Revolve ................................................................................................. 61

Reikä ‐ Hole .............................................................................................................. 63

Kuoren teko ‐ Shell .................................................................................................. 66


Sivu 4

Ripa ‐ Rib .................................................................................................................. 67

Pursotus useamman profiilin kautta ‐ Loft .............................................................. 68

Pyyhkäisy ‐ Sweep ................................................................................................... 70

Jousi ‐ Coil ................................................................................................................ 73

Kierre ‐ Thread ......................................................................................................... 74

Pyöristys ‐ Fillet ........................................................................................................ 75

Viiste ‐ Chamfer ....................................................................................................... 77

Päästökulma – Face Draft ........................................................................................ 78

Pinnan tai koko osan jako ‐ Split .............................................................................. 79

Piirteen monistus ‐ Pattern ..................................................................................... 80

Peilaus – Mirror Feature .......................................................................................... 82

Johdettu osa – Derived Component ........................................................................ 83

Piirteiden hallinta selaimessa .................................................................................. 87

Osan ominaisuudet .................................................................................................. 89

Osapiirustus ................................................................................................ 90

Yleistä ...................................................................................................................... 90

Piirustuksen aloitus ................................................................................................. 90

Kuvantojen luonti .................................................................................................... 92

Uusi sivu ................................................................................................................... 99

2d‐piirto ................................................................................................................. 100

Mallin mittojen tuonti ........................................................................................... 101

Mitat ja piirustusmerkinnät ................................................................................... 103

Piirustuksen tiedot ................................................................................................. 109

Kokoonpanot ............................................................................................ 110

Kokoonpanotoimintojen aloitus ............................................................................ 110

Osan tuonti ............................................................................................................ 110

Kokoonpanomääritteet ......................................................................................... 112

Osan luonti kokoonpanoympäristössä .................................................................. 116

Osan kopiointi ........................................................................................................ 117

Adaptiivisuus ......................................................................................................... 118

Esityskuvat ................................................................................................ 120

Esitystoimintojen aloitus ....................................................................................... 120

Esityskuvannon luonti ............................................................................................ 120

Osien poikkeuttaminen käsin ................................................................................ 121

Animaatio .............................................................................................................. 124

Inventor ja AutoCAD ................................................................................. 125

Tuonti luonnostilaan .............................................................................................. 125

Jaettu luonnos ....................................................................................................... 125

Tuotavien piirustusten korjaus .............................................................................. 126


Sivu 5

Vienti AutoCADiin .................................................................................................. 126

Ohutlevymallinnus .................................................................................... 127

Ohutlevytoimintojen aloitus .................................................................................. 127

Esimerkki ohutlevyosan luonnista ......................................................................... 127

Inventorin pikanäppäimet ......................................................................... 131

Harjoitukset .............................................................................................. 133

Harjoitus 1 ‐ Luonnosharjoitus .............................................................................. 133

Harjoitus 2 ‐ Holkki ................................................................................................ 134

Harjoitus 3 ‐ Kiinnike .............................................................................................. 135

Harjoitus 4 ‐ Tanko ................................................................................................ 136

Harjoitus 5 ‐ Räikän runko ..................................................................................... 137


Sivu 6

Yleistä Inventor on AutoCADin tekijänä tunnetun amerikkalaisen Autodeskin kehittämä mekaniikkasuunnittelun 3D‐ohjelmisto. Inventor 2008‐versiota myydään useana eri ohjelmistopakettina.

Kaikissa paketeissa on Inventoria täydentämässä 2d‐suunnitteluun tarkoitetut Au‐toCAD ja AutoCAD Mechanical ‐ohjelmistot sekä tiedonhallintaan tarkoitettu Auto‐desk Vault. Inventorin perustoiminnot ovat samanlaiset kaikissa paketeissa. Putkis‐tojen ja kaapeleiden suunnittelu ja lujuusanalyysit vaihtelevat eri paketeissa.

Inventor Suite

Inventor Routed Systems Suite

Inventor Simulation Suite

Inventor Professional

Inventor‐perustoiminnot

AutoCAD ja AutoCAD Mechanical

Kaapelien ja johtojen suunnnittelu

Putkien ja let‐kujen suunnit‐telu

IDF‐tiedoston tuonti *)

Rasitusanalyysi (FEA)

Dynaaminen simulointi

Autodesk Vault *) IDF on tiedostomuoto mekaniikkasuunnitteluohjelman ja piirilevysuunnitteluohjelman väliseen tie‐

donsiirtoon.

Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on auttaa sinut alkuun, jotta voisit mahdolli‐simman nopeasti hyödyntää Inventorin perustoimintoja.

Inventor käsittää satoja erilaisia työkaluja ja toimintoja ja se antaa sinulle suuren vapauden rakentaa 3d‐mallejasi. Toisaalta käytön alussa voi tuntua vaikealta löytää kuhunkin tehtävään parhaiten sopiva työkalu ja työskentelyjärjestys. Opetusmate‐riaalin tavoitteena on auttaa oikeiden työkalujen valinnassa.

Kaikkia Inventorin toimintoja ei tarvitse opetella heti eikä tämä opetusmateriaali edes kerro niistä kaikista. Suosittelen tämän opetusmateriaalin lisäksi perehtymään


Sivu 7

Inventorin omiin opastustoimintoihin. Varsinkin Visual Syllabus ‐nimen saanut, ly‐hyitä animaationpätkiä sisältävä opaste on hyvä tapa perehtyä Inventorin toimin‐toihin.

Mikä on Inventor? Inventor soveltaa mekaniikkasuunnittelun 3d‐cad‐ohjelmissa yleisesti käytettyjä tekniikoita, kuten mittaohjautuvaa piirrepohjaista tilavuusmallinnusta, Nurbs‐geometriaa ja tekoälytekniikkaa.

• Voit aloittaa mallinnuksen luonnostelemalla ja tarkentaa luonnosta ja mallia myöhemmin. Mitat voi jättää luonnosteluvaiheessa avoimiksi.

• Mallia voi muuttaa milloin tahansa. Kaikki muutoksesta riippuvat asiat päi‐vittyvät automaattisesti.

• Käyttöliittymä tarkkailee, mitä työvaihetta olet tekemässä ja ehdottaa kul‐loiseenkin tilanteeseen soveltuvia työkaluja.

Mitä on mittaohjautuva piirrepohjainen tilavuusmallinnus? Inventor‐ohjelman käytössä tulee vastaan erilaisia 3d‐cad‐ohjelmiin liittyviä käsit‐teitä. Tässä on esitelty lyhyesti muutamia tärkeimpiä:

3d‐mallinnus tarkoittaa tekniikkaa, jossa tietokoneella kuvataan kolmiulotteinen kappale. Kappaleesta voidaan tulostaa erilaisia piirustuksia eri katselusuunnista eli kuvannoista (vrt. kaksiulotteisessa piirtämisessä kukin kuvanto on piirrettävä erik‐seen).

Tilavuusmalli on kolmiulotteinen cad‐malli, jossa on tieto kappaleen ulkomuodos‐ta sekä siitä, kummalla puolella on ainetta ja kummalla puolella tyhjää. Muita 3d‐malleja ovat rautalankamalli, jossa on mallinnettu vain kappaleen särmät ja pinta‐malli, jossa on mallinnettu vain pinnat. Tilavuusmalli sopii näistä parhaiten erilais‐ten analyysien pohjaksi.

Piirrepohjainen mallinnus tarkoittaa tekniikkaa, jolla helpotetaan mallin luomis‐ta, muuttamista ja ylläpitoa. Mallinnettavan esineen muoto kuvataan piirteiden avulla. Piirteitä ovat esimerkiksi reikä, kierre ja pyöristys.

Mittaohjaus mahdollistaa mallin geometrian muuttamisen mitan arvoa muutta‐malla (vrt. 2d‐cad‐ohjelmissa mitta muuttuu, kun geometriaa muutetaan). Mittaoh‐jaus helpottaa mallin muuttamista ja erilaisten vaihtoehtojen kokeilemista. Mitat voi asettaa seuraamaan toisiaan erilaisten kaavojen avulla. Mittaohjauksen avulla voi rakentaa tuoteperheitä, joita ohjataan mittataulukon avulla. Mittojen lisäksi mallille annetaan erilaisia sääntöjä, joiden avulla viivat pysyvät kohtisuorassa toi‐siinsa nähden tai ympyrät samankokoisina jne.


Sivu 8

Versiohistoria Inventorin ensimmäinen versio ilmestyi syksyllä 1999. Uusien versioiden ilmesty‐mistahti on sen jälkeen ollut melkoinen.

1 1999 7 2003 2 2000 8 2003 3 2000 9 2004 4 2000 10 2005 5 2001 11 2006 5.3 2002 2008 2007 6 2002

Inventor 2008 –version tiedostomuoto on muuttunut aikaisempaan versioon näh‐den. Aiemmilla versioilla ei voi avata 2008‐versiolla tehtyjä tiedostoja, mutta 2008‐versio pystyy avaamaan vanhoja tiedostoja.

Autodesk Inventor lukee ja kirjoittaa dwg‐tiedostoja ja on näin ollen yhteensopiva AutoCAD‐pohjaisten tuotteiden kanssa.

Laitevaatimukset 3D‐cad‐ohjelmien laitevaatimuksista voi lyhyesti todeta, että hankkimalla riittä‐vän tehokkaan laitteiston, säästyt monelta harmilta. Voit tutustua laitevaatimuksiin ja eri laitteiden yhteensopivuuteen Inventorin kanssa osoitteessa www.inventor‐certified.com/graphics.


Sivu 9

Aloitusikkuna Käynnistyksen yhteydessä esiin tulee Inventorin tiedostojen avausikkuna eli Open‐ikkuna.

Ikkunan vasemman alareunan Quick Launch –osiosta voi valita uuden tiedoston aloitustoiminnon, jolloin New File –ikkuna tulee esiin.

Uuden tiedoston aloitus


Sivu 10

Uuden tiedoston aloitusvaihtoehdot ja tiedostotyypit Peruskäyttöön tarkoitetut tiedostot:

• Standard.ipt Osamallinnus (Inventor part)

• Standard.iam Kokoonpano (Inventor assembly model)

• Standard.ipn Esitys/räjäytys (Inventor presentation)

• Standard.idw Piirustus (Inventor drawing)

Muut:

• Standard.dwg Piirustus AutoCADin dwg‐tiedostomuodossa

• Sheet Metal.ipt Ohutlevyosa

• Weldment.iam Hitsaus

• Standard_AIP.idw Inventor Professional‐version piirustus

• Standard_AIP.dwg Inventor Professional‐version piirustus AutoCAD‐ muodossa

Huom Jos Inventorin asennuksen yhteydessä on valittu mittayksiköksi millimetrit, voi millimetripohjaiset mallipiirustukset valita uuden piirustuksen aloituksessa suo‐raan Default‐välilehdestä.


Sivu 11

Projektit Projektien avulla hallitaan kokoonpanoihin ja piirustuksiin linkitettyjen osien haku‐polkuja. Inventor hakee kokoonpanon osia automaattisesti vain projektissa määri‐tellyistä hakupoluista.

Kun harjoittelet yksittäisten osien mallinnusta ja osapiirustuksen tekoa, voit käyttää oletusprojektia Default, kunhan tallennat osan ja piirustuksen samaan kansioon.

Helpotusta tiedostojen hallintaan Inventor tekee jokaisesta osasta, kokoonpanosta, piirustuksesta ja esityskuvasta oman tiedoston. Tiedostoja syntyy nopeasti todella suuri määrä ja ne pitäisi sijoit‐taa järkevästi omiin kansioihinsa. Lisäksi yrityksellä saattaa olla verkkoon tallennet‐tuna yhteisiä osia, joita käytetään useissa eri projekteissa.

Projektien avulla helpotetaan tiedostojen hallintaa alkaen kokoonpanon ja siihen liittyvien osatiedostojen hallinnasta aina vakio‐osakirjastojen hallintaan saakka.

Inventor hakee kokoonpanon osat automaattisesti vain projektissa määritellyistä kansioista. Voit toki hakea kokoonpanoon osan mistä tahansa kansiosta, mutta mikäli tämä kansio ei ole määritelty projektitoiminnossa, Inventor saattaa kysyä kokoonpanoa avattaessa, mistä kansiosta osa oikein löytyy.

Projektitiedosto Osien ja alikokoonpanojen hakupolut määritetään projektitiedoston avulla. Projek‐titiedoston voi luoda ja muokata Projects‐ikkunassa (File > Projects).


Sivu 12

Olemassa olevan projektin aktivointi 1. Sulje kaikki avoinna olevat Inventor‐tiedostot.

2. Valitse File‐valikosta Projects.

3. Aktivoi projekti kaksoisnapsauttamalla sen nimeä.

4. Sulje Projects‐ikkuna napsauttamalla ikkunan alareunasta Close.

5. Valitse File > Open.

6. Open‐ikkunan vasen reuna näyttää projektin kansiorakenteen. Kansion nimiä napsauttamalla voit siirtyä kansiosta toiseen. Workspace on projektin pääkansio.

Projektin luonti 1. Sulje kaikki avoinna olevat Inventor‐tiedostot.

2. Valitse File‐valikosta Projects.

3. Valitse Projects‐ikkunan alareunasta New.

4. Valitse projektin tyyppi. Jos Autodesk Vault‐ohjelmaa ei ole asennettu, vain Single User (yksi käyttäjä) ‐projektityyppi on valittavissa. Usean käyttäjän pro‐jektien hallintaan on asennettava Autodesk Vault ‐ohjelma.


Sivu 13

5. Anna projektille nimi ja määritä tallennuspaikka eli projektikansion paikka.

6. Päätä projektin luonti napsauttamalla Finish. Mikäli määrittämääsi projektikan‐siota ei ole, Inventor kysyy varmistuksen kansion luonnista.

7. Kun projekti on luotu, aktivoi se kaksoisnapsauttamalla sen nimeä.

Esimerkki projekteista

Esimerkki 1 Jokaista laitetta varten luodaan oma pääkansio, jonka alle luodaan laitekohtaisia alikansioita.

Yleiset useassa laitteessa käytettävät osat tallennetaan yhteiseen kirjastokansioon.

Projekti ”Laite 1500”

Pääkansio esimerkiksi C:\Koneet\Laite 1500

Pääkansion alikansioina esim. C:\Koneet\Laite 1500\Osat

C:\Koneet\Laite 1500\Kokoonpanot


Pääkansio esimerkiksi C:\Koneet\Laite 2500

Pääkansion alikansioina esim. C:\Koneet\Laite 2500\Runkorakenteet


Yhteinen kirjastokansio

Esimerkiksi C:\Koneet\Yleiset Osat tai C:\Yleiset osat


Sivu 14

Projektitiedoston määrityksiä


Project location: C:\Koneet\Laite 1500

Libraries: C:\Koneet\Yleiset osat tai C:\Yleiset osat

Frequently used subfolders: C:\Koneet\Laite 1500\Osat


Esimerkki 2 Yksi pääkansio, jonka alle luodaan laitekohtaisia alikansioita. Tarvittaessa osia ja muita dokumentteja haetaan toisten laitteiden kansioista.

Projekti ”Käärintäkone”

Pääkansio esimerkiksi C:\Käärintäkone

Pääkansion alikansioina esim. C:\Käärintäkone\Kone 1500

C:\Käärintäkone\Suojat 1500

C:\Käärintäkone\Kone 2500


C:\Käärintäkone\Polttoleikkausmallit

Projektitiedoston määrityksiä

Project location: C:\Käärintäkone

Libraries: C:\Käärintäkone\Yleiset osat tai C:\Yleiset osat

Frequently used subfolders: C:\Käärintäkone\Kone 1500


C:\Käärintäkone\Polttoleikkausmallit


Sivu 15

Projectsikkunan hakupolut ja asetukset Projektin määritykset (hakupolut tms.) tallentuvat projektitiedostoon, joka sijaitsee projektin pääkansiossa. Projektitiedostoa voi muokata Projects‐ikkunan alaosan otsikoiden kautta. Muokkaus tapahtuu napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä otsikon päällä.

Type Projektin tyyppi

• Single User: kun työskentelet itsenäisesti ja tiedostot ovat pääsääntöisesti yhdessä paikassa lukuun ottamatta yleisiä osia.

• Vault: käytettävissä, kun Autodesk Vault on asennettu. Käyttäjät eivät muokkaa suoraan Vaultissa olevia tiedostoja, vaan hakevat ne Vaultista muokattavaksi omaan työtilaansa (check out) ja vievät ne takaisin Vaultiin muokkauksen jälkeen (check in).

• Shared: käyttää jaettua työtilaa (työryhmän yhteinen kansio), jossa kaikki suunnittelijat muokkaavat tiedostoja. Sopii korkeintaan pienille työryhmille, joissa on selkeä tehtäväjako.

• Semi‐isolated: käytetään jaettua työtilaa (master project) ja omaa työtilaa (personal project, jossa viittaus master project ‐tiedostoon). Tiedosto hae‐taan muokattavaksi omaan työtilaan (check out) ja viedään muokkauksen jälkeen takaisin jaettuun työtilaan (check in)

Huom Oletusarvoisesti vain Single User (yksi käyttäjä) –projektityyppi on valitta‐vissa. Usean käyttäjän projektien hallintaan suositellaan Autodesk Vault ‐ohjelman asentamista ja käyttöönottoa. Mikäli haluat käyttää aiempien Inventor‐versioiden tyylistä usean käyttäjän projektien hallintaa (shared ja semi‐isolated), valitse Tools‐valikosta Application Options ja aktivoi General –välilehti. Valitse "Enable creation of legacy project types".

Location Projektikansio.

Included File Määrittää viittauksen toiseen projektitiedostoon. Toisessa projekti‐tiedostossa määritetyt hakupolut tulevat käyttöön projektitiedoston omien haku‐polkujen lisäksi.

Use Styles Library Määrittää kuinka tyylikirjastoa käytetään.

• Yes: käyttää Folder Options ‐otsikon alla määritetty Styles Library ‐polkua. Tyylikirjasto on muokattavissa, jolloin tyylejä voi luoda ja muokata, muok‐kaukset korvaavat aiemmat vastaavat määritykset.


Sivu 16

• Read Only: käyttää Folder Options ‐otsikon alla määritetty Styles Liry ‐polkua, mutta tyylikirjastoon ei voi luoda uusia tyylejä eikä sitä voi muo‐kata.

bra‐

• No: tyylikirjasto ei ole käytössä. Projektin tiedostoissa käytettäviä tyylejä käsitellään tiedostokohtaisesti Styles Editorin avulla. Tyylin voi myös tuoda tiedostoon tai tyylin voi määrittää Template‐tiedostossa.

Workspace Kun oikean reunan >>‐painikkeella on tuotu laajennettu näkymä esiin, tämä otsikko näkyy. Määrittää henkilökohtaisen työkansiosi. Pienissä projek‐teissa riittää, kun määrität tämän. Voi jättää myös tyhjäksi. Voi olla vain yksi polku (oletusarvona tämä on Single User‐projektin luonnin yhteydessä annettu kansio eli normaalisti tätä asetusta ei tarvitse muuttaa).

Workgroup Search Paths Kun oikean reunan >>‐painikkeella on tuotu laajen‐nettu näkymä esiin, tämä otsikko näkyy. Määrittävät työryhmän hakupolut. Sijaitse‐vat normaalisti verkossa. Voi jättää tyhjäksi.

Inventor hakee kokoonpanon osia automaattisesti myös määritetyn kansion alikan‐sioista. Projects‐ikkuna näyttää alikansiot punaisella värillä.

Libraries Määrittää sellaisten tiedostojen kansiot, joita käytät projektissa muokkaamattomana, esim. yrityksen käyttämät vakio‐osat. Voi jättää tyhjäksi.

Frequently used subfolders Työkansion alla olevat yleisesti käytetyt kansiot. Tässä määritetyt kansiot näkyvät avaus‐ ja tallennusikkunoissa pikakuvakkeina, jolloin niiden käyttäminen on nopeaa.

Folder options Määrittää projektissa käytettävien tyylikirjastojen, piirustuspohjien ja vakio‐osien (Content Center) tallennuspaikat.

Options Säätää projektin yleisiä asetuksia.

• Old Versions to Keep on Save Kuinka monta vanhaa versiota tie‐dostoista tallennetaan. Vanhat versiot tallennetaan automaattisesti Oldver‐sions‐kansioon varsinaisen tallennuskansion alle.

• Use unique file names Tiedostonimien on oltava yksilöllisiä (Yes).

• Name Voit muuttaa projektin nimen.

• Shortcut Projektitiedosto tallentuu projektissa määriteltyyn kansioon. Inventor käyttää lisäksi projektiin viitatessaan apuna Omat Tiedos‐tot/Inventor ‐kansiossa olevaa pikakuvaketta. Tässä kohdassa näkyy pika‐kuvakkeen nimi, joka on oletuksena sama kuin projektitiedoston nimi.

• Owner Projektin pääkäyttäjä.

• Release ID Tunnistenumero, jota voi käyttää tunnistetietona esim. kun projektia käytetään toisen projektin kirjastona.


Sivu 17

Vault options Kun Vault on asennettu, tulee lisäksi muutama siihen liittyvä määri‐tys näkyviin.

Publish Folder Vaultista julkaistujen vain‐luku‐ muotoisten tiedostojen kansio.

Virtual Folder Kansio, johon projektitietoa julkaistaan jaettavaksi.

Huomioitavaa projekteista • projekteja voi luoda kuinka monta tahansa

• projektitiedosto kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena ilman turhia polkumäärittelyitä, koska ylimääräiset polut saattavat hidastaa toi‐mintaa

• napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä eri osioiden kohdalla voit määrittää hakupolkuja kansioihin.

o Add path: luo uuden polkumäärityksen. Voit muuttaa nimen ja määrittää kansion.

o Add paths from file: Voit määrittää polkuja toisen projektitiedoston perusteella.

o Add paths from directory: Voit määrittää polut valitsemalla kansi‐on. Kaikki kansion alikansiot määritetään omaksi polukseen.

o Paste path: liittää leikepöydälle kopioidun polun o Delete section paths: poistaa kaikki valitun osion polut.


Sivu 18

Vanhojen versioiden avaus Projektitiedostossa määritetään, kuinka monta vanhaa versiota tiedostoista tallen‐netaan (Old Versions to Keep on Save). Vanhat versiot tallennetaan automaattisesti Oldversions‐kansioon varsinaisen tallennuskansion alle.

Vanhaa versiota avattaessa tulee esiin Open Version –ikkuna.

Tarjolla on kolme eri vaihtoehtoa vanhan version käsittelemiseksi:

• Open old version ‐ vanhan version avaus. Tallennus ei ole mahdollista muu‐ten kuin Save copy as –käskyllä.

• Restore old version to current version ‐ vanha versio palautetaan nykyisen version päälle

• Open current version ‐ avataan vanhan version sijasta nykyinen versio


Sivu 19

Käyttöliittymä Pääset tutustumaan käyttöliittymään, kun valitset aloitusikkunasta New (tai File‐valikosta New) ja kaksoisnapsautat Standard.ipt –kuvaketta eli osamallinnuksen kuvaketta. Inventorin käyttöliittymä näyttää seuraavalta:

Mikäli työkalupaneeli tai selain ei ole näkyvissä, saat ne esille View‐valikon Toolbar‐vaihtoehdosta (Panel bar ja Browser bar).

Työkalupaneelilla on kaksi eri muotoa: painikkeet näytetään selitetekstin kanssa tai ilman tekstiä. Esitystapaa voi vaihtaa napsauttamalla 2D Sketch Panel –otsikkoa ja va‐litsemalla Display text with icons –vaihtoehdon.

Työkalupaneelin normaaliesitystapa Työkalupaneelin painikkeet ilman selitetekstejä.

Työkalupaneeli Suunnittelualue

Selain (historiapuu, piirrepuu)

Tilarivi, jossa näet meneil‐lään olevan toiminnon ilmoituksia


Sivu 20

Työkalupaneeliin päivittyy automaattisesti meneillään olevaan työvaiheeseen liitty‐vät käskyt (esim. luonnosvaiheessa tietyt käskyt ja osan luonnissa omat käskynsä). Käytössä olevat työkalut voi joissakin tilanteissa vaihtaa myös napsauttamalla työ‐kalupaneelin otsikkoa (esim. Part Features ‐ osamallinnus tai 2D Sketch Panel ‐ luonnostoiminnot).

Tärkeitä perustoimintoja ja painikkeita

Rullahiiri Rullahiiren rullaa pyörittämällä voit suurentaa tai pienentää mallia. Ylöspäin pyöritys pienentää ja alaspäin pyöritys suurentaa (eli päinvastoin kuin AutoCAD‐ohjelmassa).

Pitämällä rullaa pohjassa voit liikuttaa mallia.

Hiiren oikeaa näppäintä napsauttamalla saat esiin tilanteen mukaan vaihtuvan vali‐kon.

Tärkeitä painikkeita

Undo Voit peruuttaa tekemisiäsi. Peruutusten maksimimäärä riippuu asetuksissa säädetystä undo‐tiedoston koosta.

Redo Peruutuksen peruutus

Näytön hallintaan liittyviä painikkeita Standard‐työkalurivillä:

Zoom All Koko malli näytölle

Zoom Window Osoitettu alue tarkemmin näytölle. Alue määritetään osoittamalla sen vastakkaiset nurkat.

Rotate Mallin pyöritys. Liikuttamalla hiirtä vasen näppäin pohjassa voit pyö‐rittää mallia. Näytölle tulevan pyörityskuvakkeen sisällä tapahtuu va‐paa pyöritys, ulkopuolella pyöritys tapahtuu näytön suuntaisesti. Yl‐häällä ja sivuilla olevien viivojen lähellä pyöritys tapahtuu vaaka‐ ja pystyakselien suhteen. Vasenta näppäintä kerran napsauttamalla voit määrittää uuden pyörityskeskipisteen. Shift‐näppäimen avulla voit jättää mallin pyörimään. Lopeta käsky joko painamalla Esc tai valit‐semalla hiiren oikean näppäimen valikosta Done.


Sivu 21

Look At Katselusuunta asettuu kohtisuoraan valitsemaasi viivaa tai pintaa kohti.

Muutamia pikanäppäimiä:

F2 Panorointi. Pidä F2‐näppäin ja hiiren vasen näppäin pohjassa ja liikuta hiirtä.

F3 Zoomaus. Pidä F3‐näppäin ja hiiren vasen näppäin pohjassa ja liikuta hiirtä.

Shift + F3 Zoom Window

F4 Pyöritys. Pidä F4‐näppäin ja hiiren vasen näppäin pohjassa ja liiku‐ta hiirtä.

F5 Edellinen zoomaus

Shift + F5 Seuraava zoomaus

F6 Isometrinen näkymä

Page Up Look At eli zoomaus kohtisuoraan valittuun alkioon

End Valittu alkio zoomataan mahdollisimman suureksi

Home Zoom All eli koko suunnitelma näkyviin

Pikanäppäinkäskyjen lopettamiseksi ei tarvitse painaa Esc‐näppäintä.

Työkalurivit Inventorin esillä olevat työkalurivit kattavat suurimman osan perustoiminnoista ja peruskäytössä on harvemmin tarvetta tuoda lisää työkalurivejä esiin.

Tarvittaessa työkalurivejä voi tuoda esiin napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä jonkin painikkeen päällä. Samassa valikossa Customize tuo esiin ikkunan, jossa voi muokata työkalurivejä (vain kokeneille käyttäjille!).


Sivu 22

Asetukset

Yleiset asetukset Voit säätää yleisiä asetuksia valitsemalla Tools > Application Options. Seuraavassa on poimittu esiin muutamia huomionarvoisia asetuksia.

Generalvälilehti Mm. käyttäjän nimi ja peruutustiedoston maksimikoko. Käyttäjän nimi näkyy tie‐doston ominaisuus‐kentässä, joten muuta se oikeaksi. Undo‐tiedoston kokoa ei tarvitse yleensä muuttaa muutoin kuin isompien kokoonpanojen kanssa työsken‐neltäessä. Show 3D Indicator säätää näytön vasemman alakulman xyz‐kuvakkeen näkyvyyttä. Kuvakkeen punainen nuoli kuvaa x‐akselia, vihreä y‐akselia ja sininen z‐akselia.

Kun otat ruksin pois Show Help on start‐up –ruudusta, Help‐toiminto ei tule käyn‐nistyksen yhteydessä automaattisesti esiin. Start‐up action –kohdasta voi säätää tuleeko käynnistyksen yhteydessä esiin Open‐ vai New‐ikkuna vai aloitetaanko uusi dokumentti suoraan jonkin mallipohjan ja projektin perusteella.


Sivu 23

Filevälilehti Mm. oletuskansio piirustuspohjille (Template).

Colorsvälilehti Näytön väriasetukset. Pelkistetyn valkoisen taustan saat, kun valitset ensin Presen‐tation ja sitten Background‐listalta vaihtoehdon 1 color. Värikkäämmän taustan saat valitsemalla Background‐listalta vaihtoehdon Background Image ja selaamalla File Name –ruutuun esimerkiksi Wonderland.bmp ‐taustakuvan.


Sivu 24

Displayvälilehti Display quality: mallin pyörityksen aikainen tarkkuus. Valitse näytön ohjaimen te‐hon mukaan joko Smooth tai Medium.

Oikean reunan Active‐kohdan Edges‐valinta: säätää varjostetun tilan reunakoros‐tuksen päälle tai pois. Asetus on oletusarvoisesti päällä, suositus: pois päältä.

Voit säätää zoomauskäskyn aikaisen hiiren liikutuksen ja hiiren rullan pyörityksen vaikutuksen zoomauksen suuntaan. Kun Reverse zoom direction on valittuna, rullan pyöritys vaikuttaa samoin kuin AutoCADissä.


Sivu 25

Drawingvälilehti Retrieve all model dimensions on view placement: noudetaanko mallin mitat pii‐rustuskuvantoon automaattisesti (ei kannata yleensä pitää päällä).

Section standard parts: vakio‐osien leikkaus piirustuksessa. Vakio‐osia ei yleensä esitetä leikkauskuvannoissa leikattuna.

• Obey Browser Settings: noudatetaan piirustuksen selaimen asetuksia. Ole‐tuksena selaimessa ei leikkausta.

• Never: Leikkauksen esityksen voi määrittää osakohtaisesti piirustuksessa itse.

• Always: Esitetään aina leikattuna.

Default drawing file type: piirustuksen oletustyyppi, kun uusi piirustus aloitetaan Standard‐työkalupalkin kautta.

Esitetäänkö vakio‐osat leikattuna

Noudetaanko mallin mitat piirustukseen


Sivu 26

Sketchvälilehti Edit dimensions when created: kysytäänkö mitan arvo mittaa luotaessa vai ei (kan‐nattaa pitää päällä).

Display‐alueelta säädetään työskentelyalueen apuruudukon (Grid lines ja Minor grid lines) ja koordinaattiakselien (Axes) näkyvyyttä.

Snap to grid: kohdistin tarttuu apuruudukkoon.

Mikäli muutat asetuksia, hyväksy (Apply) ja sulje valintaikkuna. Jotkut asetusmuu‐tokset saattavat vaatia Inventorin sammuttamista ja käynnistämistä uudelleen.

Dokumentin asetukset Dokumenttikohtaisia asetuksia voi säätää valitsemalla Tools > Document Settings.

Unitsvälilehti Mittayksiköt voi säätää Units‐välilehdestä. Oletusarvona millimetrit, kun työskente‐ly aloitetaan millimetripohjaisella Template‐tiedostolla.


Sivu 27

Sketchvälilehti Apuruudukon arvot. Huom. Application Options ‐ikkunan Sketch‐välilehdestä voi säätää Snap to Grid –asetuksen päälle, jolloin kohdistin ”tarttuu” tässä määriteltyi‐hin Snap‐arvoihin.

Modelingvälilehti Kokoonpanotiedostossa voit säätää kokoonpanon törmäystarkastelun toimintaa.

Kun valittuna on Contact Set Only, valitse kokoonpanossa tarkasteltavat osat ja tee oikean näppäimen kautta Contact Set.

Kun valittuna on All Components, törmäystarkastelu on päällä koko ajan kaikille osille.

Tarkista lisäksi, että Tools‐valikosta on valittuna Activate Contact Solver.

Liikuta kokoonpanon osia tai ohjaa osien liikettä kokoonpanomääritteiden kautta.


Sivu 28

Avusteet Avusteita voit tarkastella painamalla F1‐näppäintä tai yläreunan Help Topics painik‐keesta. Help‐valikon Tutorials‐kohdasta voit valita erilaisia harjoitustehtäviä.

Visuaalisen opetusohjelman eli Visual Syllabus toiminnon avulla voit katsella ani‐moituja ohjeita.

Visual Syllabus ‐painike tuo näytölle ikkunan, jonka vasemman reunan listalta voit valita opastuksen aiheen. Animoidut opasteet pyörivät oletuksena automaattisesti. Voit valita yksittäisen opastekohdan napsauttamalla opasteikkunan alareunasta numeroitua painiketta. Automaattimoodi lähtee uudestaan päälle napsauttamalla

‐painiketta.


Sivu 29

Työskentelyjärjestys Inventor‐työskentely alkaa luonnoksen piirtämisestä. Luonnoksen ei tarvitse olla tarkka, mutta jatkokäsittelyä auttaa huomattavasti, mikäli luonnos on mahdolli‐simman paljon jo oikean muotoinen.

Luonnos mitoitetaan ja sille annetaan määritteitä, joiden avulla asetetaan esimer‐kiksi reikien keskipisteet samalle linjalle tai viivat samanpituisiksi.

Luonnoksesta luodaan 3d‐osa tyypillisimmin pursottamalla. 3d‐osaan voi lisätä muotopiirteitä, kuten reikiä ja pyöristyksiä.

Inventorin työvaiheet:

1. Piirrä luonnos Piirrä karkea 2d‐luonnos.

2. Anna luonnokselle määritteet Määritä luonnoksen osien suhteita toisiinsa ja koordinaatistoon nähden antamalla rajoittei‐ta tai sääntöjä luonnoksen osille, jotta osien väliset suhteet pysyisivät kohdallaan loppu‐työskentelyn ajan.

3. Mitoita luonnos Mitoita luonnoksen osien väliset etäisyydet ja muodot. Voit ohjata kappaleesi kokoa ja muotoa muuttamalla näitä mittoja.

4. Luo luonnoksesta 3d‐osa Luonnos muunnetaan kolmiulotteiseksi osak‐si eli peruspiirteeksi.

5. Lisää piirteitä 3d‐osaan Lisää muotopiirteitä kuten reikiä ja pyö‐ristyksiä. Muotopiirteiden luonnissa ei tarvita luonnosta. Muotopiirteet ovat geometrial‐taan riippuvaisia 3d‐osasta.

6. Luo osapiirustus Luo piirustus 3d‐osastasi. Piirustuksessa voi olla useita 2d‐ ja 3d‐kuvantoja ja detaljeja (.idw ‐tiedosto).

7. Yhdistä osat kokoonpanoksi Yhdistä osat toisiinsa kokoonpanotoiminnoilla (.iam ‐tiedosto).

8. Luo kokoonpanopiirustus Luo piirustus kokoonpanon osien perusteella. Piirustuksessa voi olla useita 2d‐ ja 3d‐kuvantoja, detaljeja ja leikkauksia (.idw ‐tiedosto).

9. Luo esityskuva Esitysnäkymässä voit esittää kokoonpanon yksittäiset osat halutun etäisyyden päässä toisistaan (räjäytyskuva) tai voit tehdä ko‐koonpanoanimaation (.ipn ‐tiedosto).


Sivu 30

Osamallinnuksen toimintakaavio

Lisää piirteitä

Luo 3d‐osa

Piirrä luonnos

Lisää määrit‐teet ja mitat

Luo osapiirus‐tus


Sivu 31

Pikakatsaus perustoimintoihin ja käyttöliittymään Seuraavan esimerkin avulla voit nopeasti perehtyä Inventorin perustoimintoihin ja käyttöliittymään.

1. Aloita uusi piirustus. Käytä pohjana Standard.ipt ‐osamallinnuspohjaa (tai mah‐dollista yrityskohtaisesti räätälöityä pohjaa).

2. Piirrä yksinkertainen luonnos oheisen mallin mukaan. Käytä piirtämisessä Line‐painiketta. Luonnoksen äärimittojen suuruusluokka noin 100 yksikköä. Voit käyttää rullahiiren rullaa piirustuksen suurentamiseen ja pienentämiseen. Tila‐rivi näyttää viivan piirron aikana viivan pituuden.

3. Seuraavaksi lisätään määritteet ja mitat. Napsauta työkalupaneelista Perpendi‐cular‐painikkeen vieressä olevaa nuolta, jolloin määritepainikkeet tulevat esiin. Säädä luonnoksen viivat tarvittaessa vaaka‐ ja pystysuoriksi Horizontal‐ ja Verti‐cal‐painikkeilla.

4. Lisää mitat General Dimension ‐painikkeella. Napsauta ensin mitoitettavaa vii‐vaa, napsauta sitten mittaviiva sopivaan kohtaan ja syötä haluamasi mittaluku.


Sivu 32

5. Kun mittakäsky on käynnissä, voit muuttaa luonnoksessa jo olevia mittoja nap‐sauttamalla mittalukua kerran. Mikäli mittakäsky ei ole käynnissä, mittaluvun voi muuttaa kaksoisnapsauttamalla. Mittakäsky lopetetaan Esc‐näppäimellä.

6. Mitat ohjaavat luonnoksen muotoa. Mikäli muoto meni mittaohjauksen seura‐uksena "solmuun" peruuta Undo‐toiminnolla. Voit myös hiirellä vetämällä siir‐tää viivoja lähemmäksi lopullista muotoa tai voit poista kaikki alkiot ja piirtää luonnoksen uudelleen suurin piirtein oikeilla mitoilla. Kaikkia mittoja ei tarvitse välttämättä tehdä vaan 3d‐osan voi luoda vaikka vain osa luonnoksesta olisi mi‐toitettu.

7. Huom Mittaluvun automaattisen kyselyn voit asettaa päälle valitsemalla Tools > Application Options ja Sketch‐välilehdestä Edit dimension when created.

3dosan luonti pursotus 1. Luonnosvaihe lopetetaan valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Finish

Sketch (mikäli mitoitus on vielä päällä keskeytä se ensin valitsemalla oikean näppäimen valikosta Done tai painamalla Esc). Luonnosvaiheen voi lopettaa myös painamalla Return‐painiketta yläreunan työkaluriviltä.


Sivu 33

2. Työkalupaneeliin vaihtuvat osamallinnuksen työkalut (Part Features).

3. Aseta katselusuunta isometriseksi painamalla F6‐funktionäppäintä.

4. Käynnistä pursotus napsauttamalla Extrude‐painiketta. Extrude‐valintaikkuna tulee esiin ja Inventor korostaa piirtämäsi luonnoksen. Pursotuspaksuuden ole‐tusarvo on 10 mm, voit halutessasi muuttaa arvon. Muut arvot ovat ensimmäi‐selle pursotukselle sopivat ja voit tehdä pursotuksen napsauttamalla Ok.

Katselusuunnan säätäminen

1. Käynnistä Rotate ‐käsky . Painikkeen löydät yläreunasta näytönkäsittely‐painikkeiden joukosta.

2. Voit säätää katselusuunnan sopivaksi liikuttamalla hiirtä vasen näppäin pohjas‐sa.


Sivu 34

Luonnoksen mittojen muokkaus 1. Napsauta selaimessa Extrusion1‐rivin edessä olevaa + merkkiä. Sketch1 tulee

esiin.

2. Kaksoisnapsauta selaimesta Sketch1‐vaihtoehtoa. Luonnos mittoineen tulee esiin.

3. Voit muokata olemassa olevia mittoja kaksoisnapsauttamalla mittalukua ja voit lisätä puuttuvia mittoja General Dimension ‐painikkeella.

4. Lopeta luonnoksen muokkaus valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Finish Sketch tai paina yläreunan työkaluriviltä Return‐painiketta. Tekemäsi muutokset päivittyvät 3d‐osaan.


Sivu 35

Luonnos

Luonnosten piirtäminen Parametrisen 3d‐mallin luonti alkaa luonnoksen piirtämisellä. Luonnoksen voit piir‐tää viivoista, splinikäyristä, ympyröistä, ellipseistä, kaarista, suorakaiteista ja moni‐kulmioista ja voit lisätä siihen pyöristyksiä tai viisteitä.

Voit aloittaa karkeasta luonnoksesta ja päättää mitat myöhemmin. Luonnoksessa viivojen ei välttämättä tarvitse olla aivan vaaka‐ tai pystysuoria eikä viivojen päiden tarvitse liittyä tarkasti toisiinsa. Voit keskittyä vain muodon hahmottamiseen, mit‐tojen aika tulee myöhemmin.

Vihjeitä luonnosten piirtämiseen Tässä muutamia käytännön vinkkejä luonnosten piirtämiseen:

• Piirrä luonnokset suurin piirtein oikean kokoisiksi. Kun lisäät mittoja, oikeaa suuruusluokkaa oleva luonnos ei mene aivan sekaisin mittaohjauksen myö‐tä.

• Voit seurata luonnostelun yhteydessä viivan pituutta Inventorin alareunan tilariviltä.

• Voit zoomata työtilaa suuremmaksi tai pienemmäksi luonnoksen piirron

aikana rullahiiren rullaa pyörittämällä. • Voit käyttää luonnoksen piirtämisessä apuna grid‐verkkoa Tools > Applica‐

tion Options > Sketch > Snap to grid. • Viivojen tarkkojen mittojen syöttämisessä voit käyttää apuna Inventor Pre‐

cise Input –työkalupalkkia. • Sido luonnos origoon (0‐pisteeseen). Esim. osan painopiste kerrotaan ori‐

gosta lukien (huom. valitse ensin Project Geometry ja selaimesta Origin‐vaihtoehdon alta Center Point).

• Pidä luonnokset riittävän yksinkertaisina, jotta niitä olisi helppo hallita. Pyö‐ristyksiä ja viisteitä ei aina kannata tehdä luonnokseen, vaan suoraan 3D‐osaan.

Vinkkejä viivan piirtoon Viivan piirron voi käynnistää Line‐painikkeesta tai pikanäppäimellä L (pelkkä L‐näppäimen painallus).


Sivu 36

Inventor näyttää erilaisia kohdistusapuja pienellä kuvakkeella kohdistimen vieressä.

Vaakasuora viiva Kohtisuora edelliseen viivaan nähden

Pisteviivalla näytetään automaattisesti linjauksia aiempien viivojen päistä.

Viivan päästä voi jatkaa suoraan kaaren piirrolla, kun vetää kohdistinta vasen näp‐päin pohjassa edellisen viivan päästä.

Viivan kohdistus toisen viivan päähän näytetään kohdistimen vihreällä värillä ja

‐kuvakkeella. Viivan puolivälin tunnistaa ‐kuvakkeesta.

Kiinnittyminen johonkin kohtaan toiseen viivaan näytetään kohdistimen keltaisella värillä ja ‐kuvakkeella.

Viivan piirto päätetään painamalla Esc‐näppäintä tai valitsemalla hiiren oikean näp‐päimen valikosta Done.

Luonnoksen alkioiden käsittelystä Luonnoksen alkiot korostuvat punaisella värillä, kun kohdistin viedään niiden päälle. Alkio valitaan joko napsauttamalla sitä hiiren vasemmalla näppäimellä tai vetämällä vasen näppäin pohjassa valintakehys alkioiden yli. Valitut alkiot korostuvat sinisellä värillä. Crtl‐näppäin pohjassa voi valita lisää alkioita tai poistaa aiemmin valittuja pois valintajoukosta. Kaikki valinnat voi peruuttaa napsauttamalla vasenta näppäin‐tä Inventor‐näytön tyhjään kohtaan.

Valittuna olevia alkioita voi liikuttaa vetämällä hiirellä jonkin valittuna olevan alkion päältä. Valitut alkiot voi poistaa näppäimistön Delete‐näppäimellä.

Viivaa voi venyttää tarttumalla sen päästä kiinni. Ympyrää voi liikuttaa tarttumalla keskipisteestä ja kokoa voi muuttaa tarttumalla kehään.


Sivu 37

Muuta luonnoksen piirrossa huomioitavaa Luonnoksen piirrossa huomioitavia asioita:

• Suljettuja luonnosgeometrioita voi olla useita.

• Geometriat voivat leikata toisiaan.

• Samaa luonnosta voidaan käyttää useampaan 3D‐toimenpiteeseen.

• Viivatyypin voi muuttaa normaalista apuviivaksi tai keskiviivaksi yläreunan työkalupalkin valintalistalta. Jo piirretyn viivan voi muuttaa valitsemalla en‐sin viivan ja napsauttamalla sen jälkeen viivatyypin painiketta.

• Piirtokäskyjen aikana voi hiiren oikean näppäimen valikosta valita kohdis‐

tustoimintoja (Midpoint, Center, Intersection).

Luonnostila ja osamallinnustila Luonnostila on työskentelytila, jonka aikana voit piirtää luonnoksen viivoja. Luon‐nostaso on koordinaatistotaso, johon luonnoksen viivat sijoittuvat. Uudessa tiedos‐tossa luonnostaso on oletusarvona xy‐tason mukainen ja luonnoksen piirtämisen voi aloittaa suoraan siihen.

Selain näyttää, että luonnos Sketch1 on aktiivinen.

Luonnos lopetetaan painamalla ‐painiketta tai valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Finish Sketch. Kun luonnos on lopetettu, selain ei näytä mitään riviä korostettuna ja työkalupaneelissa näkyvät osamallinnuksen työkalut.

Yleisimmin luonnostasoa muutetaan 3d‐osan luonnin myötä osoittamalla osan eri pintoja.

Mikäli vahingossa poistut luonnostilasta ennen aikojaan, voit aktivoida luonnoksen kaksoisnapsauttamalla selaimesta sen nimeä.


Sivu 38

Mikäli selaimeen tulee turhia luonnoksia, voit poistaa niitä napsauttamalla selaimes‐sa luonnoksen nimen kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Delete.

Luonnostason sijoittelusta kerrotaan tarkemmin omassa otsikossaan osamallinnuk‐sen yhteydessä.

Määritteet Määrite (constrain, rajoite) määrittää luonnoksen osien suhteita toisiinsa ja koor‐dinaatistoon nähden. Inventor luo luonnokseen määritteitä automaattisesti luon‐noksen piirron yhteydessä, mutta niitä voi lisätä ja poistaa itse. Mitä huolellisemmin piirrät luonnoksen, sitä vähemmän sinun tarvitsee tehdä lisätyötä määritteiden luomiseksi.

Määritteiden avulla voit myös vähentää luonnokseen tehtävien mittojen määrää. Voit esimerkiksi asettaa kahden kaaren säteen keskenään saman suuruiseksi tai kaksi viivaa saman pituisiksi määritteiden avulla.

Voit jatkaa työskentelyä ja luoda 3d‐osan, vaikka luonnos ei olisikaan täysin määri‐tetty ja mitoitettu. Luonnoksen viivat näkyvät tummansinisenä, kun luonnos on täysin määritetty ja mitoitettu.

Määritteiden tarkastelu

Esimerkki 1. Aloita uusi piirustus. Käytä pohjana Standard.ipt ‐osamallinnuspohjaa.

2. Piirrä oheisen mallin mukainen luonnos. Vaakaosan pituus noin 100 yksikköä, samoin vinon osan pituus noin 100 yksikköä ja kulma noin 45 astetta.

Voit tarkistaa luonnoksessa olevat määritteet valitsemalla luonnostilassa hiiren oikean näppäimen valikosta Show All Constraints tai painamalla F8‐näppäintä.


Sivu 39

Määritesymbolit saa pois näkyvistä valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Hide All Constraints tai painamalla F9.

Määritetyökalut Voit lisätä määritteitä työkalupaneelin määritepainikkeiden avulla.

Oletuksena päällimmäisenä näkyy Perpendicular‐työkalu. Viimeksi valittu määrite‐työkalu jää aktiiviseksi.

Määritevaihtoehdot

Perpendicular (kohtisuora) ohjaa kaksi viivaa kohtisuoraan toisiaan nähden.

Parallel (saman suuntainen) ohjaa kaksi viivaa yhdensuuntaiseksi.


Sivu 40

Tangent (tangentti) ohjaa viivan ja kaaren tangentiaaliseksi toisiinsa nähden.

Smooth ohjaa viivan päästä jatkuvan splini‐käyrän jatkumaan pehmeästi.

Coincident (piste viivaan) ohjaa esimerkiksi ympyrän keskipisteen tai viivan pään toisen viivan mukaiselle linjalle tai viivan päät kiinni toisiinsa.

Concentric (saman keskeinen) ohjaa kaarten tai ympyröiden keskipisteet samaan pisteeseen.

Colinear (samalla linjalla) ohjaa kaksi viivaa samalle linjalle.

Equal asettaa kahden ympyrän tai kahden kaaren säteen samaksi tai kahden viivan pituuden samaksi.

Horizontal (vaakasuora) ohjaa viivan vaakasuoraksi.

Vertical (pystysuora) ohjaa viivan pystysuoraksi.

Fix estää jonkin luonnoksen osan liikkumisen. Voit tarvittaessa lukita useita kohtia luonnoksestasi. Voit lukita esimerkiksi viivan pään tai koko viivan.

Symmetric tekee alkioista symmetrisiä akselin suhteen. Luo vastaava kuvio akselin molemmin puolin. Valitse Symmetric, osoita ensin viiva toiselta puolen keskilinjaa, sitten toiselta puolen vastaavaa viivaa ja kolmanneksi keskilinjaa.

Huomioitavaa määritteistä Sinun ei ole pakko tehdä täysin määritettyä luonnosta vaan voit luoda 3d‐osan en‐sin ja tarvittaessa täydentää mittoja ja määritteitä myöhemmin. Inventor estää sinua tekemästä päällekkäisiä määrityksiä. Mikäli yrität lisätä määrityksen joka on ristiriidassa jonkin toisen määrityksen kanssa, saat siitä varoituksen.


Sivu 41

Määritteiden poistaminen Voit poistaa määritteen tuomalla ensin määritesymbolit näkyviin, valisemalla sitten poistettavan määritteen symbolin ja lopuksi valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Delete.

Esimerkki Täydennä tarvittaessa aiemmin tehtyyn luonnokseen seuraavat määritteet (tee tämä ennen mittojen lisäämistä:

1. Viivat ja kaaret tangentiaalisia toisiinsa nähden (Tangent).

2. Viivat yhdensuuntaiset (Parallel).

3. Kaarien säde sama (Equal).

4. Alin viiva vaakasuora (Horizontal).

5. Vaakaviiva ja vinoviiva samanpituiset (equal).

6. Lukitus alanurkkaan (Fix).

Voit tarkistaa määritteiden toimivuuden vetämällä luonnosta varovasti jonkin viivan kohdalta hiiren vasen näppäin pohjassa.


Sivu 42

Mitoitus Kun määritteet on asetettu kohdalleen, lisätään parametriset mitat. Parametristen mittojen avulla ohjaat luonnoksen kokoa ja sijaintia. Kun syötät mitoituksen yhtey‐dessä haluamasi mitan, luonnos muuttuu automaattisesti antamasi mitan mukai‐seksi. Mitat voivat olla lukuarvoja, yhtälöitä, suhdelukuja toisiin mittoihin tai tau‐lukkomuuttujia.

Voit lisätä luonnokseen mittoja seuraavasti:

1. Napsauta työkalupaneelin General Dimension –painiketta (voit käynnistää mi‐toituksen myös pikanäppäimellä D).

2. Valitse mitoitettava alkio.

3. Osoita mittaviiva haluamaasi kohtaan.

4. Syötä mittaluku Edit Dimension ‐ikkunassa ja napsauta hyväksymispainiketta tai paina Enter.

5. Huom Mittaluvun automaattisen kyselyn voit asettaa päälle valitsemalla Tools > Application Options ja Sketch‐välilehdestä Edit dimension when created.


Sivu 43

Mitan osoitusvaihtoehtoja Voit sijoittaa mitan seuraavasti:

• osoittamalla viivaa saat mitoitettua viivan pituuden. Mikäli osoitat vinoa viivaa, voit valita hiiren oikean näppäimen valikosta mitan suunnan.

• osoita ensin yhtä viivaa, sitten toista, saat mitoitettua viivojen välin • osoittamalla kaarta tai ympyrää saat mitoitettua säteen tai halkaisijan. Hii‐

ren oikean näppäimen valikosta voit valita säde‐ tai halkaisijamitan. • osoittamalla ensin yhtä ympyrää, sitten toista saat mitoitettua ympyröiden

keskipisteiden välisen etäisyyden • saat mitoitettua kulman osoittamalla kahta kulman määrittävää viivaa. Voit

mitoitaa kulman myös osoittamalla kolmea pistettä, esim. viivan päätä tai ympyrän keskipistettä.

Huom Vinoa kappaleen osaa mitoitettaessa voi hiiren oikean näppäimen kautta valita mitan suunnan.

Mittojen muokkaus Voit muokata mittoja kaksoisnapsauttamalla mitta‐alkiota. Esiin tulee sama mittaik‐kuna kuin mittoja luotaessa.

1. Kaksoisnapsauta kulmamittaa.

2. Syötä kulmalle uusi arvo ja napsauta Ok. Luonnos muuttuu mitan ohjaamana.


Sivu 44

Mitat ja muuttujat Inventor käyttää sisäisesti muuttujia mittojen hallinnoimiseen. Voit hyödyntää muuttujia, kun luot tai muokkaat mittoja.

Mitat numeroidaan luontijärjestyksessä. Ensimmäisen mitan muuttuja on d0. Kun teet toisen mitan, voit viitata ensimmäiseen mittaan kirjoittamalla mittaluvun tilalle Edit Dimension ‐ikkunassa esimerkiksi d0/2.

Mittalukujen näyttö Mittaluvut voidaan esittää joko muuttujana, mittalukuna tai molempien yhdistel‐mänä.

Voit säätää mittaluvun näyttöä hiiren oikean näppäimen valikosta.

Näytä mittaluvut (Value):

Näytä muuttujat (Name):

Näytä yhtälöt eli muuttujat ja mittaluvut (Expression):


Sivu 45

Mittamuuttujien hyödyntäminen Kun luot uuden mitan, voit viitata aiempaan mittaan kirjoittamalla mittaluvun tilalle Edit Dimension ‐ikkunassa esimerkiksi d0/2.

Jos et tiedä muuttujia, voit napsauttaa hiirellä Edit Dimension –ikkunan esillä ollessa sellaista mittaa, johon nähden haluat uuden mitan luoda ja täydentää tarvittavat laskutoimitukset.

Kun olet syöttänyt laskentakaavoja mittalukuihin, näet ne piirustuksessa valitsemal‐la mittalukujen näyttömuodoksi hiiren oikean näppäimen valikon Dimension Display kohdasta Expression ‐vaihtoehdon.

Voit hyödyntää muuttujia muuallakin kuin mitoituksessa. Periaatteessa kaikissa tilanteissa, joissa Inventor kysyy sinulta lukua, voit käyttää muuttujaa tai laskenta‐kaavaa. Esimerkiksi kun luot 3d‐osan pursottamalla, voit antaa pursotuspaksuudeksi luvun sijasta muuttujan nimen tai laskentakaavan.


Sivu 46

Apuviivojen käyttö mitoituksen apuna Apuviivoja käytetään luonnoksen piirron apuna. Voit piirtää luonnokseen paramet‐risia apuviivoja. Apuviivat eivät näy 3d‐osassa.

Apuviivat luodaan määrittämällä viivatyyliksi Construction (huom. normaalin luon‐nosviivan saat, kun mikään viivapainike ei ole pohjassa).

Esimerkki 1 apuviiva Portaikon korkeutta ohjataan apuviivan avulla. Piirrä ensin apuviiva. Kiinnitä por‐taikon viivat apuviivaan. Anna portaille sama pituus Equal‐määritteella.

Esimerkki 2 apuviiva Apuviivaympyrä mitoitetaan ja sen mitta ohjaa samalla monikulmion kokoa (esim. avainväli). Piirrä ensin apuympyrä, sen jälkeen monikulmio Polygon‐käskyllä, valitse Polygon‐valintaikkunasta Circumscribed ja sivujen määräksi 6.


Sivu 47

3dosan luominen, muokkaaminen ja tarkastelu

Piirteet Kun luonnos on määritetty ja mitoitettu, voit luoda siitä 3d‐osan. 3d‐toiminnon tulosta kutsutaan piirteeksi (feature).

Piirteiden avulla luot osasi varsinaisen muodon. Piirteet ovat parametrisia, joten niiden mittoja voit muokata jälkeenpäin. Ensimmäistä piirrettä kutsutaan peruspiir‐teeksi. Kun lisäät uusia piirteitä, ne voi yhdistää peruspiirteeseen tai toisiinsa. Piir‐teitä luodaan joko profiloidun luonnoksen perusteella tai suoraan 3d‐osaan ilman luonnosta.

Peruspiirteet (sketched features) luodaan profiloidun luonnoksen perusteella. Pe‐ruspiirteitä ovat mm.:

• pursotus (extrude) • pyöräytys (revolve) • pyyhkäisy (sweep) • pursotus useamman profiilin kautta (loft) • kahden pinnan väliin tuleva seinämä tai tukirakenne (rib)

Muotopiirteet (placed features) luodaan suoraan 3d‐osaan. Muotopiirteitä ovat mm.:

• reikä (hole) • kuori (shell) • kierre (thread) • pyöristys (fillet) • viiste (chamfer) • päästökulma (face draft)


Sivu 48

Osamallinnustilaan siirtyminen Kun luonnos on valmis, luonnosvaihe lopetetaan valitsemalla hiiren oikean näppäi‐men valikosta Finish Sketch.

Luonnosvaiheen voi lopettaa myös työkalurivin Return‐painikkeella.

Kun luonnos on lopetettu, työkalupaneelissa näkyvät osamallinnuksen työkalut.

Katselusuunta Yleisin tapa luoda 3d‐osa on pursotus. Näet pursotuksen suunnan paremmin kun katselet luonnosta vinosta katselusuunnasta, joten ennen pursotusta kannattaa muuttaa katselusuuntaa.

Voit muuttaa katselusuunnan nopeasti pikanäppäimellä F6 tai valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Isometric View.


Sivu 49

Pursotus Extrude Voit kokeilla pursotusta seuraavasti:

1. Piirrä yksinkertainen luonnos (esim. suorakaide) ja mitoita se. Voit käyttää myös aiemmissa esimerkeissä tehtyä luonnosta.

2. Lopeta luonnos valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Finish Sketch tai yläreunan työkaluriviltä Return.

3. Muuta katselusuunta Isometric View –toiminnolla (F6‐pikanäppäin).

4. Käynnistä pursotustoiminto työkalupaneelin Extrude‐painikkeella tai pikanäp‐päimellä E.

5. Esiin tulee Extrude‐valintaikkuna.

6. Siirrä valintaikkunaa sivuun siten, että näet pursotettavan luonnoksen.

7. Samalla näet profiilissa pursotukseen suuntaa osoittavan hahmoviivan.

8. Syötä sopiva pursotuksen arvo. Hahmoviiva muuttuu vastaavasti.

9. Pursotuksen suunnan voit määrätä valintaikkunan oikean alareunan painikkeis‐ta ylös, alas tai keskilinjalta molempiin suuntiin.

10. Tee pursotus napsauttamalla Ok. Ensimmäinen osa on luotu.

Vihje Voit käyttää mitoituksen muuttujia hyväksesi pursotuksen arvoa määritet‐täessä. Voit syöttää Distance‐ruutuun esimerkiksi d0/2, jolloin pursotuksen arvo on aina puolet luonnoksen mitan d0 arvosta. Mitan d0 arvon muuttaminen vaikuttaa automaattisesti myös pursotukseen.

Mikäli luonnoksessa on vain yksi pursotettava alue, se tulee pursotuksen perustaksi automaattisesti ja korostuu sinisellä värillä. Mikäli luonnoksessa on useita pursotet‐tavia alueita, sinun on osoitettava, mikä tai mitkä alueet tulevat mukaan pursotuk‐seen.

Voit määrittää pursotuksen paksuuden myös hahmovii‐vasta vetämällä.

Profiilin/profiilien valinta (pois‐to: Shift+osoitus)

Pursotuksen suunta Lisäasetuksia, mm. päästökulma


Sivu 50

Piirteiden muokkaaminen Voit muokata pursotetun piirteen arvoja ja pursotuksen perustana olleen profi‐loidun luonnoksen mittoja selaimen avulla seuraavasti:

1. Napsauta selaimessa pursotuksen Extrusion1 kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitse Edit Feature.

2. Esiin tulee sama ikkuna kuin pursotusta luotaessa. Voit muuttaa pursotuksen arvoja.

Luonnoksen mittojen muokkaaminen onnistuu seuraavasti:

1. Napsauta selaimessa pursotuksen edessä olevaa + merkkiä, jolloin pursotuksen perustana olleen luonnoksen nimi tulee esiin.

2. Napsauta selaimessa luonnoksen kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitse Edit Sketch.

3. Luonnos mittoineen tulee esiin.

4. Kaksoisnapsauttamalla mittoja voit syöttää niille uudet arvot ja voit tarvittaessa muutenkin muokata luonnosta.

5. Lopeta luonnoksen muokkaus valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Finish Sketch tai painamalla Return‐painiketta työkaluriviltä.


Sivu 51

3dosan tarkastelu Kun olet luonut 3d‐osan, voit tarkastella sitä eri katselusuunnista ja säätää sen nä‐kymäasetuksia (perspektiivi, varjo).

Isometrinen katselusuunta Hiiren oikean näppäimen valikosta Isometric View tai pikanäppäin F6.

Näytönhallintapainikkeet Zoom All (Home)

Zoom Window (Z) Zoom (F3)

Pan (F2) Zoom Selected (End)

Rotate (F4) Look At (Page Up)

Muita zoomaustoimintoja F5 palauttaa edellisen zoomauksen. Shift‐F5 seuraavan.

Rullahiiren rullaa pyörittämällä voi zoomata ja rulla pohjassa panoroida.

Kun painat Rotate‐käskyn aikana välilyöntiä, saat näkyviin Common View ‐näkymän, josta voit valita vihreitä nuolia napsauttamalla isometrisiä ja kohtisuoria katse‐lusuuntia. Uudelleen välilyöntiä painamalla palaat vapaaseen pyöritykseen.

Voit määrittää isometrisen katselu‐suunnan haluamaksesi valitsemalla Common View –toiminnon aikana hiiren oikean näppäimen valikosta Redefine Isometric.


Sivu 52

Näyttötilat Voit tarkastella 3d‐osaa kolmessa eri näyttötilassa: varjostettu (Shaded display), varjostettu piiloviivojen kera (Hidden edge display) ja rautalanka (Wireframe).

Voit vaihtaa näyttötilaa vakiotyökalurivin näyttötilapainikkeilla.

Perspektiivi Voit tarkastella piirustusta perspektiivimuodossa vakiotyökalurivin Perspective Ca‐mera ‐painikkeella.

Varjo Voit säätää 3D‐mallille varjon vakiotyökalurivin Ground Shadow tai X‐Ray Ground Shadow ‐painikkeilla.

Väri Voit muuttaa osan värin vakiotyökalurivin värilistalta.

Oletusarvo As Material tarkoittaa, että osan väri määräytyy osan ominaisuuksissa annetun materiaalin mukaan (File > iProperties > Physical > Material).

Voit muuttaa yksittäisen pinnan värin napsauttamalla pinnan päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Properties.


Sivu 53

Luonnostasot ja työtasot

Luonnostaso Luonnoksen piirtämistä varten tarvitset luonnostason (sketch). Uudessa piirustuk‐sessa luonnostaso on xy‐tason mukainen. Kun aloitat työskentelyn, voit piirtää en‐simmäisen luonnoksen yksinkertaisesti xy‐tasoon ilman että erikseen määrität luonnostasoa mihinkään.

Jatkossa voit määrätä luonnostason haluamaasi kohtaan 3d‐osien pintojen perus‐teella, xyz‐koordinaattitasojen avulla tai ns. työtason avulla.

Kun olet tehnyt ensimmäisen pursotuksen (peruspiirteen), määrität tyypillisesti uuden luonnostason pursottamasi 3d‐osan pintojen avulla.

Luonnostason voi aktivoida tai luoda seuraavilla tavoilla:

• aktivoi olemassa oleva luonnos selaimesta kaksoisnapsauttamalla • valitse työkaluriviltä ‐painike ja osoita tasopintaa 3d‐osasta • valitse työkaluriviltä ‐painike ja osoita selaimesta Origin‐otsikon alta

sopivaa koordinaattitasoa

• napsauta hiiren oikeaa näppäintä kappaleen tasopinnan päällä ja valitse

valikosta .

Luonnostaso kappaleen pinnan perusteella Voit määrittää uuden luonnostason seuraavasti:

1. Valitse osamallinnustilassa Sketch ‐painike.

2. Napsauta 3d‐osan pintaa. Luonnostaso kiinnittyy osoittamaasi pintaan.


Sivu 54

3. Mikäli pidät kohdistinta hetken paikallaan, Inventor tuo esiin apukohdistimen, jonka avulla voit valita takana olevan pinnan. Napsauttamalla jompaakumpaa nuolta takana oleva pinta korostuu. Valinta hyväksytään napsauttamalla keskel‐lä olevaa vihreätä neliötä.

Reunojen projisointi luonnostasoon Kun luonnostaso sijoitetaan kappaleen pintaan, pinnan reunat projisoidaan luon‐nokseen automaattisesti.

Voit tarvittaessa projisoida taaempana olevia reunoja luonnostasoon Project Geo‐metry ‐käskyllä.

Voit myös projisoida origon, koordinaattiakselin tai koordinaattitason Project Geo‐metry ‐käskyllä osoittamalla selaimesta Origin‐otsikon alta sopivaa tasoa tai akselia.


Sivu 55

Luonnostaso koordinaatiston avulla Luonnostason voi määrätä myös peruskoordinaatiston xyz‐akselien muodostamien tasojen avulla:

1. Valitse Sketch ‐painike.

2. Napsauta selaimesta Origin‐otsikon edessä olevaa + merkkiä. Napsauta jotakin koordinaattitasoista.

3. Luonnostaso kiinnittyy koordinaattitason mukaan.


Sivu 56

Seuraavan pursotuksen tekeminen Ensimmäinen pursotus on ns. peruspiirre. Toista pursotusta varten luonnostaso asetetaan sopivaan kohtaan tyypillisesti osoittamalla jotakin peruspiirteen pintaa. Kun piirrät luonnosta seuraavaa pursotusta varten, viivat asettuvat viimeksi määri‐tetylle luonnostasolle. Voit normaaliin tapaan määrittää ja mitoittaa luonnoksen. Mitoittaessasi voit osoittaa mittaviivojen paikat peruspiirteen reunojen perusteella.

Piirtämisen helpottamiseksi voit kääntää katselusuunnan kohtisuoraan luonnosta‐

soa kohti napsauttamalla kappaleen pintaa Look At ‐painikkeella .

Pursotusikkunan toiminnot

Pursotuksen mene‐telmä: • lisääminen (join) • leikkaaminen (cut) • yhteinen tilavuus (intersect)

Pursotuksen paksuuden määri‐tystapa:

• annettu etäisyys • seuraavaan pintaan • osoitettuun pintaan • pinnasta toiseen • kaikki

Lisävalintoja Output ‐ luodaanko lopputuloksesta tilavuusmalli vai pinta. Kun ensimmäistä purso‐tusta tehdään avoimelle profiilille, lopputuloksena on aina pinta.

suunta

pursotettavan alueen osoitus

pursotusetäisyys


Sivu 57

To/From‐To ‐ Kun pursotuksen määritystapa on To (mihin pintaan saakka pursote‐taan) tai From‐To (mistä mihin), tulee esiin painike pinnan/pintojen osoittamiseksi.

Match shape ‐ Yleensä pursotettava alue on suljettu. Kun pursotetaan ei‐suljettua muotoa, kuten pelkkää viivaa, toisena pursotuksena, Match shape –ruutu tulee aktiiviseksi.

Avoimet viivan päät jatketaan kappaleen äärimittoihin.

Select surface to end the feature creation – osoita mihin pintaan saakka pursotetaan

Check to terminate feature on the extended surface – kun valittu, osoitetun pinnan ei tarvitse olla pursotettavan pinnan kokoinen vaan käytetään pinnan jatketta.


Sivu 58

Morevälilehti Taper – päästökulma (positiivinen tai negatiivinen).

Huom. mikäli haluat vain yhden pinnan tiettyyn kulmaan, tee se erikseen Face Draft työkalulla.

Alternate Solution ‐ Kun pursotuksen määritystapa on To (mihin pintaan saakka pursotetaan) tai From‐To (mistä mihin), voi More‐välilehdestä hienosäätää purso‐tusta, kun osoitettu pinta on esimerkiksi sylinterimäinen. Minimum Solution hakee lähimmän pinnan (oletuksena käytetään esim. sylinterissä kauimmaista pintaa). Flip‐nuolilla voi säätää suuntaa.


Sivu 59

Työtaso Työtaso (work plane) on parametrisesti määritettävissä oleva 2d‐taso. Työtason voi sitoa parametrisesti kappaleeseen vaikka geometriassa ei olisi tasopintaa (vrt. luon‐nostason voi sijoittaa vain tasopintaan). Kun kappaleen mitat muuttuvat, työtaso seuraa mukana. Työtasoa käytetään luonnostason luomiseksi tai toisen työtason pohjaksi aputasona.

Esimerkkejä Työtaso akselin pintaan:

1. Valitse Work Plane –painike.

2. Napsauta selaimesta xy‐taso (tai muu sopiva taso riippuen akselin piirtosuun‐nasta).

3. Napsauta vielä akselin pintaa.

Työtaso kaarevaan pintaan:


2. Napsauta selaimesta sopivaa koordinaattitasoa.

3. Napsauta kaarevaa päätyä.

Työtaso tietylle etäisyydelle pinnasta:



Sivu 60

2. Paina hiiren vasen näppäin pohjaan 3D‐osan pinnan päällä ja vedä.

3. Voit antaa tarkan mitan Offset –ikkunassa.

Työtaso tiettyyn kulmaan:


2. Napsauta kappaleen särmää.

3. Napsauta kappaleen pintaa ja anna kulma Angle –ikkunassa.

Työakseli Työakseli (work axis) toimii apuakselina pyörähdyssymmetriselle osalle. Työakselia voidaan hyödyntää uusien luonnosten mitoittamisessa ja määrittämisessä ja lisäksi työakselia voidaan hyödyntää työtasojen määrittämisessä. Työakselia voit käyttää myös ympyrän muotoisen monistuksen keskiakselina ja pyöräytyksen keskiakselina.

Voit käynnistää työakselin luonnin Work Axis ‐painikkeesta.

Työpiste Työpiste (work point) on apupiste kohdistukseen. Voit käyttää sitä esimerkiksi ym‐pyrän muotoisen monistuksen keskipisteenä ja reikien kohdistuspisteenä. Työpis‐teeseen voidaan liittää määritteitä, esim. samankeskeisyys ympyrään tai kaareen, jolloin työpiste on aina keskipisteessä. Voit käynnistää työpisteen luonnin Work Point ‐painikkeesta.


Sivu 61

Peruspiirteet ja muotopiirteet Tässä luvussa esitellään Part Features –työkalupaneelin toimintoja. Ensimmäinen Part Features –toiminto eli pursotus käsiteltiin jo aiemmin eli sivulla 49.

Pyöräytys Revolve Pyöräytys (Revolve) luo 3d‐osan suljetusta profiilista. Luo ensin pyöräytettävä pro‐fiili (piirrä luonnos, profiloi se ja lisää tarvittavat määritteet ja mitat).

Pyöräytystoiminto tarvitsee pyörähdysakselin. Pyörähdysakselina voi toimia jokin profiilin viivoista tai pyörähdysakseli voi olla myös apuviiva.

Piirrä esimerkiksi oheisen kuvan mukainen luonnos.

Vihje Keskiviivan saat määritettyä valitsemalla piirtämäsi viivan ja muuttamalla viivatyylin.

Halkaisijamitan saat osoittamalla mittakäskyllä ensin kappaleen reunaviivaa ja sit‐ten keskiviivaa.


Sivu 62

Pyöräytyskäskyn käynnistys:

Pyöräytysvalintaikkuna:

Profiilin valinta Pyörähdysakselin valinta

Lisäys, poisto, yhteinen tilavuus Täysi ympyrä tai kulma

Suunta

Voit myös ”vetää” pyöräytyksen hah‐moviivasta kiinni tarttumalla

Lisäasetuksia Infer iMates – kun Infer iMates valintaruutu on valittu, Inventor luo automaattisesti iMate‐määritteet ympyrämäisten pyöräytysten reunoihin. Inventor pyrkii sijoitta‐maan iMate‐määritteet järkevimpään kohtaan.

iMaten avulla voi määrittää, kuinka osa kiinnittyy toisiin osiin kun se sijoitetaan kokoonpanoon.

iMaten tunnistaa iMate‐symbolista. Yhdessä osassa voi olla useita iMate‐määritteitä. iMate‐määritteen voi sijoittaa erikseen valitsemalla Tools > iMate.


Sivu 63

Reikä Hole Reiän (hole) sijoitteluun on kaksi tapaa. Reiän keskipiste ja mitat voidaan antaa suoraan Hole‐valintaikkunan avulla tai reiän keskipiste voidaan määrittää valmiiksi luonnokseen Point, Hole Center –käskyllä.

Reikä tulee kohtisuoraan pintaan nähden. Viistoreikä on tehtävä luonnoksen avulla pursottamalla tai pyöräyttämällä käyttäen apuna työtasoa.

Reiän sijoitus luonnokseen määritetyn pisteen avulla 1. Luo 3d‐osa.

2. Tee osan pintaan uusi luonnos.

3. Määritä reiän/reikien keskipisteiden paikat Point, Center Point ‐toiminnolla. Voit tarvittaessa sijoittaa reiät tarkasti paikalleen määritteiden ja mittojen avulla.

4. Lopeta luonnos ja palaa osamallinnustilaan.

5. Käynnistä Hole‐toiminto.

6. Holes‐ikkuna tulee esiin. Valitse sijoitustavaksi (Placement) From Sketch. Anna lisäksi reiän tyyppi ja mitat.


Sivu 64

Reiän muut sijoitustavat Reiän muut sijoitustavat eivät vaadi etukäteen luonnokseen määritettyä Point, Cen‐ter Point ‐toimintoa, vaan ne voi käynnistää suoraan osamallinnustilassa.

Linear Reikä sijoitetaan osoitettuun pintaan ja sen paikka määritetään kah‐teen osoitettavaan särmään nähden.

Concentric Reikä sijoitetaan osoitettuun pintaan sylinterimäisen muodon keskelle.

On Point Reikä sijoitetaan työpisteeseen, suunta määritetään särmän tai tason avulla.

Reiän tyyppi

Drilled yksinkertainen porattu reikä Counterbore uppokanta Spotface uppokanta (mitat annetaan eri tavalla kuin Counterbore‐

vaihtoehdossa) Countersink viistokanta

Drilled Counterbore Spotface Countersink

Termination

Distance annetaan syvyys

Through All läpireikä

To reikä osoitettavaan pintaan tai työtasoon saakka


Sivu 65

Mitat Reiän mitat annetaan suoraan esikatseluruudun mittalaatikoihin.

Reiän pohjan muodon ja kulman voit määrittää Drill Point‐kohdan Flat tai Angle‐vaihtoehdoilla. Vaihtoehdot ovat käytössä kun reiän pituus (Termination) määrite‐tään joko Distance tai To‐vaihtoehdolla.

Reiän tyypin voit määrittää seuraavista vaihtoehdoista:

• Simple Hole ilman kierrettä

• Clearance Hole tietynkokoiseen ruuviin sopiva reikä

• Tapped Hole kierrereikä

• Taper Tapped Hole suippeneva kierrereikä

Esimerkiksi Tapped Hole –vaihtoehdolla kierrereiän asetukset annetaan alareunan Threads‐osiossa. Size‐ruudussa voit valita reiän koon Thread Type‐listalta valitsema‐si kierteen tyypin mukaan.


Sivu 66

Kuoren teko Shell Kuoren teko (shell) vaatii pohjakseen 3D‐osan. Voit luoda esimerkiksi yksinkertaisen laatikon kuoren teon kokeilua varten.

Voit valita auki jäävät seinämät. Seinämän paksuuksia voi olla useita. Suunta voi olla sisään, ulos tai molempiin.

Suunta Auki jäävien seinämien valinta

Paksuus Eri seinämäpaksuudet

Esimerkki ‐ kuorimalli (Shell) kahdella eri seinämänvahvuudella, yläpinta auki.


Sivu 67

Ripa Rib Rivat ja jäykisteet tarvitsevat luonnoksen pohjaksi. Luonnoksen ei tarvitse olla sul‐jettu, pelkkä viivakin riittää. Luonnoksen sijoittelussa voit käyttää apuna työtasoa.

Rib‐valintaikkunan toimintoja:

Profile – profiilin valinta

Direction – liikuta kohdistinta profiilin kohdalla osoittaaksesi mihin suuntaan ripa luodaan. Napsauta suunta hiirellä. Valitsemalla uudestaan Direction‐painikkeen, voit osoittaa suunnan uudelleen.

Flip‐nuolet – paksuuden mittaus jompaankumpaan suuntaan profiilista tai keskilin‐jan suhteen tasaisesti molemmille puolille.

To Next – ripa päätetään seuraavaan pintaa.

Finite – rivalle annetaan mitta

Extend Profile – oletuksena rivan päät jatketaan pintaan saakka. Jos valintaruutu poistetaan, päitä ei jatketa.

Suunnan osoitus


Sivu 68

Pursotus useamman profiilin kautta Loft Loft‐toiminnolla yhdistetään kaksi tai useampi profiilia 3D‐osaksi. Luo ensin tarvit‐tavat profiilit (piirrä luonnokset ja lisää tarvittavat määritteet ja mitat). Käytä luon‐nosten piirtämisessä apuna työtasoja. Voit kokeilla pursotusta usean profiilin kautta seuraavasti:

1. Aloita uusi piirustus.

2. Piirrä suorakaide ja mitoita se.

3. Lopeta luonnos (Finish Sketch tai Return‐painike).

4. Vaihda isometrinen katselusuunta.

5. Käynnistä työtason luonti (Workplane).

6. Luo uusi työtaso sopivalle etäisyydelle xy‐tasosta. Napsauta työtason luonnissa ensin selaimesta xy‐tasoa ja vedä sitten piirustuksessa luonnostasoa hiirellä. Syötä Offset‐ikkunaan sopiva mitta.

7. Luo uusi luonnostaso Sketch‐painikkeella osoittamalla työtasoa.

8. Piirrä ympyrä luonnostasolle. Projisoi tarvittaessa suorakaiteen särmiä Project Geometry –käskyllä luonnostasoon määritteiden ja mittojen sijoittelun avuksi.

9. Lopeta luonnos (Finish Sketch tai Return).

10. Käynnistä Loftaus.

11. Kun Loft‐ikkuna tulee esiin, napsauta ensin alempaa suorakaiteen muotoista luonnosta ja sen jälkeen ylempää ympyrän muotoista luonnosta.


Sivu 69

Huom Mikäli pursotettava (loftattava) matka on pitkä, muoto saattaa kiertyä. Mi‐käli näin käy, väliin on lisättävä profiileja ohjaamaan pursotusta.

Lisäasetuksia Conditions‐välilehdessä voit ohjata kuinka loftaus lähtee liikkeelle ensimmäisestä profiilista ja kuinka se päättyy viimeiseen profiiliin. Conditions‐vaihtoehdot vaihte‐levat sen mukaan millaisten profiilien perusteella loftausta ollaan tekemässä.

Esimerkiksi:

Free condition – ei reunaehtoja

Direction condition – käytettävissä, kon loftaus tehdään 2d‐luonnoksen perus‐teella. Alku ja loppukulman voi antaa Angle‐sarakkeessa.

Transition‐välilehdessä voi ohjata loftauksen kulkua ohjauspisteillä. Kun automaat‐tinen sijoitus (Automatic Mapping) on pois päältä, ikkuna näyttää automaattisesti määritetyt pistejoukot. Pisteitä voi siirtää osoittamalla esikatselusta ja lisätä Click to add vaihtoehdolla.


Sivu 70

Pyyhkäisy Sweep Pyyhkäisyssä (Sweep) tarvitset polun ja suljetun, pyyhkäistävän muodon. Pyyhkäis‐tävää muotoa kuljetetaan pitkin polkua. Molemmat tehdään omina luonnoksinaan. Voit kokeilla pyyhkäisyä seuraavasti:

1. Aloita uusi piirustus.

2. Piirrä yksinkertainen polku origosta alkaen (projisoi ensin origo luonnostasoon napsauttamalla Project Geometry –toiminnolla selaimen Origin‐otsikon alta Center Point‐vaihtoehtoa).

3. Lopeta luonnos (Finish Sketch tai Return‐painike).

4. Vaihda isometrinen katselusuunta.

5. Luo luonnostaso pystyyn polun alkupäähän. Paina Sketch‐painiketta ja osoita selaimesta Origin‐otsikon alta sopivaa koordinaattitasoa.

6. Piirrä polun alkukohtaan pieni ympyrä.

7. Tee ympyrästä rinnakkaiskopio Offset‐käskyllä.

8. Lopeta luonnos (Finish Sketch tai Return‐painike)

9. Käynnistä Sweep‐toiminto.

10. Osoita Profile‐painikkeella pyyhkäistävä profiili ja Path‐painikkeella polku.


Sivu 71

11. Hyväksy pyyhkäisy Ok‐painikkeella.

Muita asetuksia Taper – positiivinen kulma laajentaa pyyhkäistävää aluetta ja negatiivinen kulma pienentää. Ei käytössä suljetuille pyyhkäisyille. Esikatselu näyttää annetun kulman vaikutuksen.

Orientation – Path pitää profiilin polun suuntaisena. Parallel pitää profiilin koko ajan alkuperäisen profiilin suunnan mukaisena.

Type‐listan Path & Guide Rail valinnalla osoitetaan erillinen ohjauspolku (Guide rail). Ohjauspolun alkupiste on oltava samalla tasalla varsinaisen pyyhkäisypolun kanssa. Loppupiste voi olla eri korkeustasolla. Pyyhkäisyn pituus määräytyy lyhy‐emmän polun mukaan. Profile Scaling kohdassa valitaan skaalataanko x ja y suuntiin vai pelkästään x‐suuntaan.

Path & Guide Surface valinnalla osoitetaan erillinen ohjaustaso, esimerkiksi ole‐massa olevan kappaleen pinta.

Pyyhkäisy olemassa olevan osan reunojen mukaan Voit luoda 3D‐profiilin olemassa olevan osan reunojen avulla seuraavasti.

1. Luo esimerkiksi seuraavanlainen kappale. Mitat: pituus 80, säde 25, korkeus 30.


Sivu 72

2. Aseta luonnostaso pystyyn pyyhkäistävän muodon piirtoa varten osoittamalla Sketch‐toiminnolla selaimesta Origin‐otsikon alta sopivaa koordinaattitasoa.

3. Piirrä ja mitoita pyyhkäistäväksi muodoksi ympyrä. Ympyrän avulla leikataan kappaleeseen ura (projisoi tarvittaessa viivoja luonnostasoon Project Geometry –toiminnolla).

4. Lopeta luonnos.

5. Osoita uusi luonnostaso kappaleen yläpintaan Sweep‐käskyn polkua varten. Inventor projisoi kappaleen reunat luonnostasoon viivoiksi ja niitä voi käyttää polkuna.

6. Lopeta luonnos.

7. Käynnistä Sweep‐käsky. Valitse Profile‐painikkeella ympyrä, Path‐painikkeella polku ja Join—vaihtoehdon tilalle Cut ja hyväksy painamalla Ok (hyväksy mah‐dollinen varoitus profiilin ja polun sijaintiin liittyen).


Sivu 73

Jousi Coil Jousi Coil Lähtötilanteena akseli ja suljettu geometria. Akselin pituudella ei ole merkitystä, se määrää vain suunnan. Lähtötilanteena akseli ja suljettu geometria. Akselin pituudella ei ole merkitystä, se määrää vain suunnan.

Coil Ends välilehdessä ohjataan jousen alku‐ ja loppupään asetusta: Natural – alku‐ ja loppu kierteiden määrän mukaan. Flat – etäisyys asteina yli normaalin tilanteen. Coil Ends välilehdessä ohjataan jousen alku‐ ja loppupään asetusta: Natural – alku‐ ja loppu kierteiden määrän mukaan. Flat – etäisyys asteina yli normaalin tilanteen.

profiili valittu

akselin valinta ja suunta akselia pitkin

Valitaan tyyppi ja siihen liitty‐vät mitat.

kiertosuunta


Sivu 74

Kierre Thread Kierre‐työkalulla (Thread) voit tehdä kierteitä sylinterimäisiin kappaleisiin, kuten akselin päähän tai reikiin.

Aloita esimerkiksi pursottamalla ensin ympyrän perusteella akseli. Käynnistä sitten Thread‐työkalu.

Specifications‐välilehdesssä voit valita kierteen tyypin.

Näytetäänkö kierre mallissa vai ei.

Pinnan valinta. Kierre alkaa osoitus‐kohdan puoleisesta päästä.

Kierre koko valitun pinnan pituudelle.

Kierteen alku ja pituus.


Sivu 75

Pyöristys Fillet Pyöristys (fillet) tehdään olemassa olevaan 3d‐osaan. Pyöristys voi olla tasainen tai muuttuvasäteinen.

Tasainen Muuttuvasäteinen

Nurkkien käsittely

Valintamuoto, esim. All Rounds pyöristää kerralla kaikki särmät.

Valitse yksi tai useampi särmä ja anna säde.

Click to Add = voit valita lisää sär‐miä ja antaa niille eri säteen.

Variable‐välilehdessä voit määrittää muuttuvasäteisen pyöristyksen. Setbacks‐välilehdessä voit antaa lisäasetuksia nurkkiin joissa yhtyy kolmen särmän pyöristykset.


Sivu 76

More‐painikkeella voit antaa lisäasetuksia.

Roll Along sharp edges – vaikuttaa, kun pyöristyksen vaikutuksesta viereisiä reuno‐ja pitäisi jatkaa.

Rolling ball where possible – nurkan tyyli, kun pyöristykset yhtyvät.

Automatic edge chain – reunan valinta (valitaksesi reunan jossa jo on pyöristys, ota pois päältä).

Preserve all features – kun valittu, kaikki piirteet huomioidaan (vaikutus näkyy mm. kuorimallin nurkkia pyöristettäessä).

Preserve all features pois päältä Preserve all features päällä


Sivu 77

Viiste Chamfer Viisteet (chamfer) tehdään aina 3d‐osaan. Kaikki viisteet jotka osoitetaan samalla kertaa ovat selaimessa samaa piirrettä.

Viistemenetelmät:

• Distance ‐ tasamittainen

• Distance and angle ‐ mitta ja kulma

• Two distances ‐ kaksi mittaa

Mitta

Viistemenetelmän valinta

Nurkkien käsittely

Valintamuoto

Viisteitä kuten myös pyöristyksiä voi luoda kokoonpanotilassa. Viistettävä geomet‐ria voi olla eri osista. Kokoonpanossa tehtävät viisteet eivät vaikuta alkuperäiseen osatiedostoon.


Sivu 78

Päästökulma – Face Draft Pinnan kallistus tiettyyn kulmaan.

vetosuunnan osoitus

Pinnan valin‐ta. Osoitus‐kohtaa lähin reuna on kiinteä.

kulma


Sivu 79

Pinnan tai koko osan jako Split Split‐käskyllä voit jakaa pinnan esimerkiksi päästökulmien tekoa varten. Voit myös leikata koko osasta palan pois.

Aloita luomalla osa. Sijoita luonnostaso osan pintaan ja luonnostele siihen jakoviiva tai kaari. Jakoviivana voi käyttää myös työtasoa.

Lopeta luonnos ja käynnistä Split‐käsky.

Pinnan jako Osan jako

jakoviivan valinta

suunta


Sivu 80

Piirteen monistus Pattern Voit monistaa piirteitä suorakulmion muotoon (matriisi) tai ympyrämäiseen muo‐toon. Voit monistaa yhden tai useita piirteitä kerralla. Voit monistaa esimerkiksi reikiä tai pursotettuja piirteitä. Voit valita piirteitä monistuskäskyn aikana suoraan osoittamalla piirrettä mallista tai osoittamalla piirteen nimeä selaimesta. Voit mo‐nistaa myös kokonaisen osan, jolloin sen piirteitä ei tarvitse valita erikseen.

Suorakulmainen monistus

Monistuksen suunta määritetään osoittamalla mallin suoraa reunaa.

Reunan 1 valinta Nuolen suunnan vaihto

Reunan 2 valinta

Määrä

Väli

Piirteen valinta

Yksittäisen piirteen tai koko osan monistus


Sivu 81

Ympyrämäinen monistus

Piirteiden valinta Akselin valinta

Määrä Kulma Suunta

Yksittäisen piirteen tai koko osan monistus


Sivu 82

Peilaus – Mirror Feature Voit peilata yhden tai useamman piirteen suoran särmän, tasomaisen pinnan tai työtason avulla Mirror Feature –käskyllä. Voit peilata myös kokonaisen osan.

Valitse ensin peilattava piirre tai piirteet. Voit valita piirteitä myös selaimesta.

Valitse seuraavaksi peilaustaso, joko tasomainen pinta tai työtaso.

piirteen valinta

peilaustason valinta

Yksittäisen piirteen tai koko osan peilaus


Sivu 83

Johdettu osa – Derived Component Johdettu osa on olemassa olevasta osasta tai kokoonpanosta muodostettu kopio. Alkuperäiseen osaan tai kokoonpanoon tehdyt muutokset päivittyvät johdettuun osaan. Johdettuun osaan voi lisätä piirteitä.

Voit luoda osasta tai kokoonpanosta johdetun osan Derived Component ‐työkalulla.

Yksittäisen osan käyttäminen johdettuna osana Voit käyttää yksittäistä osaa johdettuna osana seuraavasti:

1. Aloita uusi osatiedosto (Standard.ipt).

2. Poistu luonnostilasta napsauttamalla Return‐painiketta.

3. Napsauta Derive Component –painiketta.

4. Valitse tiedosto, josta osa johdetaan.


Sivu 84

5. Esiin tulee Derived Part –ikkuna, jossa voit säätää, miten johdettu osa luodaan.

Derived Part –ikkunan symboleilla säädetään mitä geometrian osia tuodaan. Nap‐sauttamalla valintaikkunan listalta geometriaa symboli vaihtuu.

Valittu geometria sisältyy johdettuun osaan.

Valittu geometria ei sisälly johdettuun osaan. Tällä symbolilla merkittyyn geo‐metriaan tehdyt alkuperäisen osan muutokset eivät päivity johdettuun osaan.

Valitun otsikon alla on sekä mukaan tulevaa että pois jäävää geometriaa.

Solid Body Johdettu osa näkyy yhtenäisenä Solid‐alkiona.

Body as Work Surface Johdettu osa näkyy pintana.

Sketches Alkuperäisen osan käyttämättömät luonnokset tuodaan ja niitä voi käyttää uuden geometrian luonnin pohjana.

Work Geometry Alkuperäisen osan työpiirteet tuodaan ja niitä voi käyttää uuden geometrian luonnin apuna.

Surfaces Alkuperäisessä osassa olevat pinnat tuodaan.

Exported Parameters Alkuperäisen osan parametrien tuonti.

iMates Alkuperäisen osan iMate‐määritysten tuonti.

Scale factor Johdetun osan skaalaus.

Mirror part Johdetun osa luodaan peilikuvana.


Sivu 85

Kokoonpanon käyttäminen johdettuna osana Voit käyttää kokoonpanoa johdettuna osana seuraavasti:

1. Aloita uusi osatiedosto (Standard.ipt).

2. Poistu luonnostilasta napsauttamalla Return‐painiketta.

3. Napsauta Derive Component –painiketta.

4. Valitse kokoonpano, josta osa johdetaan.

5. Esiin tulee Derived Part –ikkuna.


Sivu 86

Derived Part –ikkunan symbolit kokoonpanoa tuotaessa:

Valittu osa sisältyy johdettuun osaan.

Valittu osa on piilotettu (subtract) johdetusta osasta.

Valittua osaa ei näytetä johdetussa osassa. Tällä merkillä merkityt osat eivät päivity johdettuun osaan alkuperäistä kokoonpanoa muutettaessa.

Osoittaa että jotkin osat sisältyvät johdettuun osaan ja jotkin on piilotettu tai poistettu.

Keep seams between planar faces Säilytetäänkö samansuuntaisten tasopin‐tojen väliset saumat vai ei. Mikäli tätä ei valita, samansuuntaiset tasopinnat yhdis‐tetään.

Johdetun osan muokkaus Napsauttamalla selaimessa hiiren oikeaa näppäintä johdetun osan kohdalla saat esiin valikon, josta voit mm. katkaista linkin alkuperäiseen osaan.

Open Base Component Avaa alkuperäisen osa‐ tai kokoonpano‐tiedoston.

Edit Derived Part/Assembly Tuo esiin Derived Part –ikkunan, jossa voit säätää geometrian/eri osien näky‐vyyttä

Break Link With Base Part/Assembly Poistaa linkin alkuperäiseen osaan tai kokoonpanoon.

Johdetun osan pintaan voi kiinnittää uuden luonnostason ja luonnosta apuna käyt‐täen esimerkiksi Extrude‐toiminnolla leikata palan pois. Johdettuun osaan voi lisätä myös esimerkiksi pyöristyksiä ja viisteitä. Piirteiden lisäykset eivät päivity alkuperäi‐seen osaan.


Sivu 87

Piirteiden hallinta selaimessa Voit poistaa piirteitä näkyvistä viemällä kohdistimen piirteen kohdalle ja napsaut‐tamalla hiiren oikeaa näppäintä. Pikavalikon Suppress Features –vaihtoehto poistaa piirteen näkyvistä.

Vastaavasti hiiren oikean näppäimen pikavalikosta Unsuppress Features palauttaa piirteen näkyviin.

Työtasojen (work plane) piilotus selaimessa:

Piirteiden muokkaus:


Sivu 88

Luonnoksen muokkaus:

Piirteiden järjestys Selaimessa näet piirteet luontijärjestyksessä. Piirteiden järjestystä muuttamalla voit päivittää piirteiden luontijärjestyksen.

Alkuperäinen järjestys

Reikäpiirteen paikka vaihdettu

End of Part vedetty ensimmäisen pursotuksen jälkeiseen kohtaan.


Sivu 89

Osan ominaisuudet Kaikkiin Inventor‐tiedostoihin liittyy ominaisuustaulukko. Osatiedoston ominaisuus‐taulukon avulla voit ylläpitää tietoa osasta, kuten mistä materiaalista osa on tehty, mihin projektiin osa liittyy jne.

Osan tietoja voit hyödyntää mm. osan massaa ja painopistettä tutkittaessa, otsikko‐taulussa ja osaluetteloa luotaessa.

Käynnistä ominaisuustoiminto valitsemalla File/iProperties tai napsauttamalla se‐laimessa osan nimen kohdalla hiiren oikeaa ja valitsemalla valikosta Properties.


Sivu 90

Osapiirustus

Yleistä Piirustus tehdään omaan .idw –loppuiseen tiedostoon. Piirustukseen linkitetään yksittäinen osa (.ipt), kokoonpano (.iam) tai esityskuva eli räjäytyskuva (.ipn).

Piirustustiedosto voi sisältää useita piirustusarkkeja. Piirustuksen nimiö ja raami voidaan muokata yrityskohtaisesti.

Voit luoda mm. seuraavanlaisia kuvantoja ja projektioita:

• peruskuvanto (base) • projektio (ortho) • vinoprojektio (iso) • detaljikuvanto (detail) • leikkauskuvanto (section)

Piirustuksen aloitus Piirustus luodaan valitsemalla File > New ja Standard.idw (tai yrityskohtainen räätä‐löity .idw tiedosto).

Piirustuksen voi tehdä Inventorin oman tiedostomuodon lisäksi myös AutoCADin dwg‐muotoisena tiedostona (Standard.dwg). Dwg‐muotoisen tiedoston voi avata kuvantojen tekemisen jälkeen suoraan AutoCADiin tai AutoCAD Mechanicaliin mer‐kintöjen tekemistä varten.


Sivu 91

Piirustuksen asetukset Piirustuksen asetuksia voit säätää Application Options ‐ikkunan Drawing‐välilehdessä (Tools > Application Options).

Standardi Mitoitus‐, teksti‐ yms. tyylejä voit hallita valitsemalla Format > Style and Standard Editor.

Piirustuspohjan luonti Piirustuspohjan avulla voit luoda uusia piirustuksia sopivilla asetuksilla. Oma piirus‐tuspohja luodaan aloittamalla ensin uusi piirustus ja tekemällä tarvittavat muutok‐set standardeihin, raameihin ja otsikkokenttään. Piirustuspohja tallennetaan Inven‐torin‐ohjelmakansion alla olevaan Templates‐kansioon.


Sivu 92

Kuvantojen luonti

Peruskuvanto Sinun on ensin luotava peruskuvanto (Base), johon muut kuvannot perustuvat. Pe‐ruskuvanto luodaan Base View –painikkeella.

Base View –painiketta napsauttamalla esiin tulee Drawing View –ikkuna, jossa vali‐taan mistä tiedostosta piirustusta tehdään ja säädetään kuvannon asetukset.

Valitse ensin, mistä osasta tai kokoonpanosta piirustusta tehdään. Kun liikutat hiirtä piirustuksen päällä, näet kuvannon esikatselun.

Valitse kuvannon suunta ja syötä mittakaava Scale‐ruutuun. Muuta tarvittaessa kuvannon tyyli. Liikuttamalla hiirtä piirustuksen päällä voit tarkistaa asetusten vai‐kutuksen.

Napsauta lopuksi kuvanto hiirellä paikalleen.

Kuvannon muokkaus Voit muokata kuvantoa napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä selaimessa kuvan‐non nimen kohdalla tai suoraan itse kuvannon päällä ja valitsemalla Edit View.

Voit siirtää kuvantoa hiirellä vetämällä.

tiedoston valintaKuvannon suunta

Mittakaava Kuvannon tyyli


Sivu 93

Projektio Projektio luodaan peruskuvannon tai jonkin toisen kuvannon perusteella. Projektio luodaan Projected View –painikkeella.

1. Käynnistä projektion luonti napsauttamalla Projected View ‐painiketta.

2. Osoita sitten hiirellä kuvantoa, josta projektio tehdään.

3. Hiirtä liikuttamalla näet esikat‐selun projektiosta. Napsauta projektio hiirellä paikalleen.

4. Voit napsauttaa tarvittaessa li‐

sää projektioita paikalleen, myös isometriset projektiot.

5. Päätä projektiotoiminto valit‐semalla hiiren oikean näppäi‐men valikosta Create.


Sivu 94

Vinoprojektio Vinoprojektio luodaan osoittamalla kuvantoa, jonka perusteella vinoprojektio luo‐daan ja sen jälkeen särmää, jonka mukaan vinoprojektio tehdään.

1. Napsauta Auxiliary View –painiketta.

2. Napsauta kuvantoa, jonka perusteella vinoprojektio luodaan.

3. Osoita kuvannosta viivaa, jonka mukaan vinoprojektio tehdään.

4. Osoita vinoprojektion paikka.


Sivu 95

Leikkauskuvanto Leikkauskuvanto luodaan osoittamalla kuvantoa, jonka perusteella leikkaus teh‐dään. Sitten kuvannon päälle piirretään leikkausviiva ja osoitetaan leikkauskuvan‐non paikka.

1. Napsauta Section View –painiketta.

2. Osoita kuvanto, josta leikkaus tehdään.

3. Piirrä kuvannon päälle leikkausviiva.

4. Lopeta leikkausviivan piir‐to valitsemalla hiiren oi‐kean näppäimen valikosta Continue.

5. Säädä tarvittaessa leikka‐uskuvannon asetuksia Section View –ikkunassa ja osoita leikkauskuvan‐non paikka.


Sivu 96

6. Leikkausviivaa voi jäl‐keenpäin siirtää hiirellä vetämällä (ellei se ole ”kiinnittynyt” kuvannon viivoihin esim. Coinci‐dent‐määritteellä). Leik‐kauskuvanto päivittyy au‐tomaattisesti leikkausvii‐vaa siirrettäessä.

Leikkausviivoitusta voi muokata napsauttamalla viivoituksen päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Edit. Edit Hatch Pattern –ikkuna tulee esiin. Viivoituksen voi piilottaa valitsemalla samasta valikosta Hide.

Leikkausviivaa voi myös muokata selaimen kautta kaksoisnapsauttamalla leikkaus‐viivan piirron yhteydessä automaattisesti syntynyttä luonnosta. Luonnostyökalut tulevat esiin ja leikkausviivaa voi muokata aivan kuin mitä tahansa luonnosta. Pai‐namalla Return‐painiketta yläreunan työkaluriviltä luonnostila lopetetaan ja palaat piirustustilaan.


Sivu 97

Osasuurennos Osasuurennosta tehtäessä valitaan ensin kuvanto, josta osasuurennos otetaan. Sitten piirretään osasuurennosympyrä ja osoitetaan osasuurennoksen paikka.

1. Napsauta Detail View –painiketta.

2. Osoita kuvanto, josta osasuurennos tehdään.

3. Detail View –ikkuna tulee esiin.

4. Jatka osoittamalla ensin suurennettavan alueen keskipiste ja sitten hiirtä liikut‐tamalla määritä suurennettavan alueen koko.

5. Säädä tarvittaessa osasuurennoksen asetuksia

6. Osoita suurennoksen sijainti.

Valmis osasuurennos

Voit liikuttaa osasuurennosympyrän uuteen paikkaan hiirellä vetämällä ja voit hiirel‐lä muuttaa ympyrän kokoa.

Napsauttamalla osasuurennoksen päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Edit View voit muuttaa suurennoskerrointa ja kirjaintunnusta.


Sivu 98

Katkaistu näkymä Katkaistua näkymää tehtäessä valitaan ensin katkaistava kuvanto ja sitten katkaisu‐kohdat ja asetukset.

1. Napsauta Break –painiketta.

2. Osoita kuvanto, joka katkaistaan.

3. Osoita katkaisun alkukohta.

4. Osoita katkaisun loppukohta. Säädä tarvittaessa asetukset ennen toisen katkai‐sukohdan osoittamista (Gap: rako, Symbols: katkaisusymbolin merkkien määrä).

Katkaistu näkymä:


Sivu 99

Uusi sivu Uusi piirustussivu luodaan New Sheet –painikkeella.

Uusi sivu näkyy selaimessa. Voit siirtyä sivulta toiselle kaksoisnapsauttamalla se‐laimesta sivun nimeä.

Paperikokoa voit vaihtaa napsauttamalla sivun nimen kohdalla hiiren oikeaa ja valit‐semalla Edit Sheet.


Sivu 100

2dpiirto Piirustusta voi täydentää piirtämällä Inventorin piirtokäskyillä. Piirto aloitetaan Draft View –käskyllä.

Piirto tehdään ikään kuin omaksi kuvannokseen, jolle annetaan nimi ja skaala. Nimi näkyy selaimessa.

Työkalupaneeliin tulee esille lähes luonnostilan piirtotyökaluja vastaavat työkalut.

Piirrosta voi ohjata mitoituksen avulla vastaavasti kuin luonnosta.

Piirtotila lopetetaan vastaavasti kuin luonnostila eli napsauttamalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Finish Sketch tai painamalla Return‐painiketta yläreunan työkaluriviltä.

Piirtotilaan pääsee takaisin kaksoisnapsauttamalla selaimesta piirtotilalle annetun nimen alta löytyvää Sketch1 –riviä.


Sivu 101

Mallin mittojen tuonti Voit mitoittaa piirustuksen itse tai voit tuoda mallin luonnissa käyttämäsi mitat piirustukseen.

Mallin mittojen tuonti Mallin mitat voi tuoda piirustukseen Retrieve Dimensions –toiminnolla. Toiminnon voi käynnistää napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä kuvannon päällä ja valitse‐malla Retrieve Dimensions. Retrieve Dimensions –painike löytyy Drawing Annota‐tions –työkalupaneelista.

Esiin tulee Retrieve Dimensions –ikkuna. Select View –painikkeella valitaan kuvanto. Select Dimensions –painikkeella valitaan kuvantoon jäävät mitat. Kun ikkuna sulje‐taan napsauttamalla Ok, valitut mitat jäävät näkyviin.

Tarpeettomat mitat voit poistaa valitsemalla mitan ja painamalla Delete‐näppäintä.


Sivu 102

Mallin muokkaus piirustuksen mittoja muokkaamalla Piirustustilaan tutustuttaessa yksi ensimmäisistä eteen tulevista kysymyksistä on, voiko piirustuksen mittoja muokkaamalla ohjata varsinaisen 3d‐osan mittoja ilman että osaa erikseen avataan muokattavaksi.

Inventorissa kannan otto piirustuksen ”läpi” tehtävään muokkaamiseen otetaan asennuksen yhteydessä. Asennusohjelma kysyy, sallitaanko mallin muokkaaminen piirustuksen mittoja muokkaamalla vai ei. Valittua asetusta ei voi muuttaa muuten kuin asentamalla koko ohjelma uudelleen.

Vaikka mallin muokkaaminen piirustuksen mittojen avulla kuulostaa näppärältä, sitä ei aivan kaikille voi suositella. Piirustuksen kautta tulee liiankin helposti muo‐kattua myös sellaisten osien mittoja, jotka vaikuttavat muihin kokoonpanoihin ja muiden käyttäjien projekteihin, kun käytetään yhteisiä osia.

Mikäli mallia haluaa kuitenkin muokata piirustuksen mittoja muokkaamalla, on muistettava, että vain mallista tuotujen mittojen avulla voi mallia ohjata. Piirustuk‐seen itse lisättyjen mittojen avulla ei voi ohjata mallin mittoja.

Mallista tuotua mittaa muokataan napsauttamalla sen kohdalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Edit Model Dimension.


Sivu 103

Mitat ja piirustusmerkinnät Mitoitus ja merkintätyökalut saat esiin napsauttamalla käskyikkunan päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Drawing Annotation Panel.

Tärkeimpiä toimintoja: General Dimension Pit./säde/halk/kulmamit.

Baseline Dimension Perusviivamitoitus

Ordinate Dimension Set Koordinaattimitoitus

Ordinate Dimension Yksittäinen koord.mitta

Hole/Thread Notes Reikämerkinnät

Center Mark Keskiömerkit ja ‐viivat

Surface Texture Symbol Pintamerkit

Weld Symbol Hitsimerkit

Feature… Geometriset toleranssit

Datum… Pintamerkit

Text Teksti

Leader Text Viiteviiva

Balloon Osanumerointi

Parts List Osaluettelo

Hole Table – Selection Reikäluettelo

Caterpillar Hitsin merkintä

Revision Table Muutostaulukko

Symbols Piirrossymbolien lisäys


Sivu 104

Koordinaattimitoitus Koordinaattimitoituksen voi lisätä kahdella eri käskyllä: Ordinate Dimension Set ja Ordinate Dimension.

Ordinate Dimension –toiminto tukee mm. koordinaattimitoituksella mitoitettujen AutoCAD‐kuvien tuontia.

Ordinate Dimension Set 1. Napsauta Ordinate Dimension Set –painiketta.

2. Tarvittaessa voit valita yläreunan työkalupalkista mitoitustyylin. Oletustyyli on Default‐Iso.

3. Napsauta ensimmäisen mitan kiinnityskohta.

4. Napsauta ensimmäinen mitta paikalleen.

5. Jatka osoittamalla mitoitettavia kohtia, mitat sijoittuvat automaattisesti en‐simmäisen mitan mukaiselle linjalle.

6. Napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä, voit muuttaa asetuksia (Options hiiren oikean näppäimen valikossa).

7. Päätä mitoitus valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Create.

Ordinate Dimension 1. Napsauta Ordinate Dimension ‐painiketta.

2. Tarvittaessa voit valita yläreunan työkalupalkista mitoitustyylin. Oletustyyli on Default‐Iso.

3. Valitse kuvanto, jota mitoitetaan.

4. Sijoita origo‐merkki paikalleen.

5. Osoita ensimmäisen mitan kiinnityskohta.

6. Osoita ensimmäisen mittaluvun sijainti.

7. Jatka osoittamalla mitoitettavia kohtia, mitat sijoittuvat automaattisesti en‐simmäisen mitan mukaiselle linjalle.

8. Päätä mitoitus valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Done.

Voit säätää mitoituksen asetuksia napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä mitoituk‐sen päällä. Voit vetää mitan kiinnityskohdan toiseen paikkaan.

Reikämerkinnät Reikä‐ ja kierremerkinnät saat lisättyä Hole/Tread Notes –painikkeella. Osoita pai‐nikkeen painamisen jälkeen ensin reikää ja sijoita sitten teksti paikalleen. Voit lisätä merkintään tekstiä napsauttamalla merkinnän päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Text. Merkinnän asetuksia voi muokata valitsemalla oikean näppäimen valikosta Edit Hole Note.


Sivu 105

Keskiömerkit Voi luoda keskiömerkkejä automaattisesti kuvantokohtaisesti tai keskiömerkki‐painikkeilla tapauskohtaisesti.

Automaattiset keskiömerkit Napsauta kuvannon päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitse Automated Center‐lines.

Esiin tulee Centerline Settings –ikkuna.

Säädä Apply To –painikkeista, mihin piirteisiin keskiömerkkejä sijoitetaan. Voit vali‐ta mukaan useampia piirteitä. Valitse Projection‐painikkeista, tehdäänkö kes‐kiömerkit kohtisuorassa oleviin reikiin vai myös reikien sivukuvantoihin.

Fillet ja Circular Edges –ruuduissa säädetään pyöristysten sekä kaarien ja ympyrä‐mäisten piirteiden keskiömerkin luonnin raja‐arvot. Maximum‐ruutuun annettu arvo 0 tarkoittaa, että ylärajaa ei ole. Precision‐ruudussa säädetään raja‐arvojen vertailun pyöristystarkkuus.


Sivu 106

Keskiömerkkipainikkeet Napsauttamalla Center Mark –painikkeen vieressä olevaa alaspäin osoittavaa nuol‐ta saat esiin keskiviivan piirtovaihtoehtoja.

Center Mark Ympyrän tai kaaren keskiömerkki. Sijoitetaan osoittamalla piirrettä.

Centerline Keskiviivan lisäys:

1. Napsauta Centerline‐painiketta.

2. Napsauta piirrettä, josta keskiviiva alkaa, esimerkiksi viiva.

3. Napsauta toista piirrettä, esimerkiksi toinen viiva.

4. Jatka piirteiden osoittamista, keskiviiva piirtyy osoitusten mukaan.

5. Lopeta piirto napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Create.

Huom Mikäli osoittamasi piirteet muodostavat ympyrämäisen kuvion, keskiviiva piirtyy automaattisesti kaarena.

Centerline Bisector Keskiviiva kahden viivan väliin. Sijoitetaan osoittamalla kahta viivaa.

Centered Pattern Keskiviivakuvion lisäys:

1. Napsauta Centered Pattern ‐painiketta.

2. Napsauta muotoa, joka määrää kuvion keskipisteen.

3. Napsauta kuvion ensimmäistä reikää.

4. Jatka reikien osoittamista, kunnes kaikki on osoitettu.

5. Valitse lopuksi hiiren oikean näppäimen valikosta Create.

Huom Viimeisen ja ensimmäisen valitsemasi reiän väliin ei piirretä keskiviivaa, Voit tarvittaessa venyttää keskiviivaa hiirellä vetämällä.


Sivu 107

Pintamerkit Voit sijoittaa pintamerkin joko viiteviivan kanssa tai ilman.

1. Napsauta Surface Texture Symbol –painiketta.

2. Sijoita symboli seuraavasti:

• saat merkin ilman viiteviivaa, kun annat alkupisteen kaksoisnapsauttamalla. • saat merkin viiteviivan kanssa, kun annat alkupisteen yhdellä napsautuksel‐

la • kun napsautat tai kaksoisnapsautat jotakin viivaa, pintamerkki tai sen viite‐

viiva kiinnittyy siihen.

3. Jos luot pintamerkin viiteviivan kanssa, osoita viivan pisteitä ja lopeta piirto valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Continue.

4. Surface Texture –valintaikkuna tulee esiin. Määritä pintamerkin asetukset ja arvot.

Hitsausmerkit Voit lisätä hitsausmerkkejä, vaikka mallissa ei olisi määritetty hitsejä.

1. Napsauta Weld Symbol –painikkeella.

2. Osoita viiteviivan alkupiste. Kun osoitat alkupisteen kiinni johonkin viivaan, hitsausmerkki siirtyy mukana kuvantoa siirrettäessä.

3. Liikuta hiirtä ja napsauta viiteviivan toinen piste.

4. Valitse hiiren oikean näppäimen valikosta Continue.

5. Weld Symbol –valintaikkuna tulee esiin. Säädä hitsausmerkin asetukset.


Sivu 108

Geometriset toleranssit Geometriset toleranssit lisätään Feature Control Frame –painikkeella. Toiminta on vastaava kuin pinta‐ ja hitsausmerkeissä.


Sivu 109

Piirustuksen tiedot Piirustuksen otsikkotaulun tiedot, kuten piirustusnumero ja piirustuksen nimi, täy‐tetään ominaisuustoiminnon kautta.

Voit käynnistää ominaisuustoiminnon valitsemalla File > iProperties tai napsautta‐malla selaimessa ylimmän rivin kohdalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Properties.


Sivu 110

Kokoonpanot Kokoonpano muodostaa oman tiedostonsa, jonka tunniste on .iam.

Kokoonpanoon voi tuoda yksittäisiä osia tai toisia kokoonpanoja (alikokoonpanoja). Osien ja alikokoonpanojen halupolut määritetään projektitiedostolla. Osat kiinnite‐tään toisiinsa kokoonpanomääritteillä. Määritteiden avulla voi tehdä myös liiketar‐kasteluita.

Kokoonpanotoimintojen aloitus Valitse uuden tiedoston aloituksessa Standard.iam.

Osan tuonti Napsauta Place Component –painiketta.

Valitse esiin tulevasta ikkunasta osa ja napsauta Open.


Sivu 111

Ensimmäinen osa sijoitetaan automaattisesti kokoonpanoon (osan origo sijoittuu kokoonpanon origoon). Saman osan voi liittää kokoonpanoon kohdistimen avulla useammankin kerran. Osan lisäys päätetään painamalla Esc.

Ensimmäinen osa on kiinnitetty paikalleen (grounded) ja sitä ei voi liikuttaa. Tarvit‐taessa kiinnityksen voi poistaa napsauttamalla selaimessa osan kohdalla hiiren oi‐keaa ja valitsemalla Grounded‐kohdasta ruksi pois.

Osia ei sijoitusvaiheessa tarvitse laittaa kiinni toisiinsa. Osien kiinnitys toisiinsa teh‐dään kokoonpanomääritteillä.


Sivu 112

Kokoonpanomääritteet Kokoonpanomääritteet Osat liitetään toisiinsa kokoonpanomääritteiden avulla. Kokoonpanomääritteiden ikkunan saat esiin napsauttamalla Constraint‐painiketta. Osat liitetään toisiinsa kokoonpanomääritteiden avulla. Kokoonpanomääritteiden ikkunan saat esiin napsauttamalla Constraint‐painiketta.

Kokoonpanomääritteiden vaihtoehtoja Kokoonpanomääritteiden vaihtoehtoja

Mate Mate Käyttökohteet mm: Käyttökohteet mm:

• pinnat vastakkain • pinnat vastakkain • särmät kiinni toisiinsa • särmät kiinni toisiinsa • akselit samalle linjalle • akselit samalle linjalle

Osoita ensin ensimmäisen osan pinta, sitten toisen osan pinta. Osoita ensin ensimmäisen osan pinta, sitten toisen osan pinta.

Anna tarvittaessa pintojen välinen etäisyys Offset‐ruutuun. Hyväksy määritys nap‐sauttamalla Apply. Anna tarvittaessa pintojen välinen etäisyys Offset‐ruutuun. Hyväksy määritys nap‐sauttamalla Apply.

Place Constraint –ikkuna pysyy näytöllä ja voit jatkaa pintojen osoittamista. Place Constraint –ikkuna pysyy näytöllä ja voit jatkaa pintojen osoittamista.

Mate: pinnat vastakkain


Sivu 113

Flush Flush‐vaihtoehto asettaa pinnat samalle tasolle.

Osoita ensin ensimmäisen osan pinta, sitten toisen osan pinta.

Anna tarvittaessa pintojen välinen etäisyys Offset‐ruutuun. Hyväksy määritys nap‐sauttamalla Apply.

Huom Jotta esimerkin laatikot olisivat täysin määritettyjä toisiinsa nähden, lisää vielä Flush‐määrite kolmansille sivuille.

Angle Angle määrittää kahden pinnan välisen kulman. Osoita ensin ensimmäisen osan pinta, sitten toisen osan pinta.

Määritä kulma Angle‐ruutuun. Vaihda tarvittaessa nuolien suuntaa suuntapainik‐keilla, jotta kulman antaminen kävisi helpommin.

Flush: pinnat samalle tasolle

nuolien suunnan vaihto


Sivu 114

Kulmaa voit säätää jälkeenpäin selaimen kautta.

Liikesarja määritteen perusteella – Drive Constraint Voit simuloida mekaanisia liikesarjoja ”ajamalla” kokoonpanon osia määritteiden ohjaamana. Voit esimerkiksi tehdä liikesarjan muuttamalla kulmamääritteen kul‐maa automaattisesti pienin askelin. Voit ajaa osien välistä kulmaa valitsemalla se‐laimessa määritteen kohdalla hiiren oikean näppäimen valikosta Drive Constraint.

Säädä Drive Constraint –ikkunassa kulman alku‐ ja loppuarvot. Forward‐painiketta napsauttamalla osat liikkuvat annettujen raja‐arvojen mukaan.


Sivu 115

Tangent Kahden kaarevan pinnan kiinnittäminen tangentiaalisesti toisiinsa tai kaarevan ja suoran pinnan kiinnittäminen tangentiaalisesti toisiinsa.

Insert Ruuvin, sokan, tapin, yms. kiinnittämiseen reikään. Keskiakselit asettuvat samalle linjalle ja valitut pinnat tai reunat kiinni toisiinsa.

kiinnitystapa: sisäpuoli/ulkopuoli


Sivu 116

Osan luonti kokoonpanoympäristössä Voit luoda uuden osan kokoonpanoympäristössä Create Component ‐käskyllä. Lop‐putulos on sama kuin aiemmin tuodun osan lisäyksessä, hyötynä on se, että voit luonnostella osan jonkin kokoonpanossa olevan osan pintaan.

Kokoonpanoympäristössä luotu osaa tallennetaan omaksi tiedostokseen. Create Component ‐käsky kysyy osan tiedostonimen ja tallennuspaikan. Lisäksi kokoon‐panosta osoitetaan taso, johon osa luonnostellaan.

1. Napsauta Create Component –painiketta.

2. Anna Create In‐Place Component –ikkunassa tiedoston nimi, tallennuspaikka ja muut asetukset.

3. Huom Mikäli määrität tallennuspaikaksi jonkin muun kuin projektissa määritellyn kansion, Inventor ei välttämättä löydä osatiedostoa, kun seuraavan kerran avaat kokoonpanon.

4. Oletusarvoisesti valittavan pinnan ja uuden osan luonnostason välille luodaan Mate/Flush‐määrite. Voit ottaa automaattisen määritteen luonnin pois käytöstä poistamalla valinnan kohdasta Constrain sketch plane to selected face or plane. Valinta ei ole käytössä, mikäli luotava osa on kokoonpanon ensimmäinen osa.

5. Sulje valintaikkuna ja osoita pinta tai työtaso, johon uusi osa luonnostellaan.

6. Tarvittaessa voit käyttää Project Geometry ‐käskyä projisoidaksesi kokoonpa‐non osan reunoja uuden osan luonnokseen.

7. Käytä luonnostyökaluja luonnoksen tekemiseen.

8. Luo piirre Extrude, Revolve, Loft tai Sweep –käskyllä.

9. Voi luoda lisää luonnoksia ja piirteitä osan luontia varten.

10. Kun osa on valmis, napsauta Return‐painiketta tai kaksoisnapsauta ylimmän tason kokoonpanoa selaimessa.

tiedoston nimi

Template‐tiedosto

sijainti projektissa

Luonnostason sijoitus (ei käytössä ensimmäistä osaa luotaessa)


Sivu 117

Osan kopiointi Osa tai alikokoonpano voidaan kopioida suorakulmion muotoiseen tai ympyrän‐muotoiseen kuvioon Pattern Component ‐käskyllä.

Osan tai alikokoonpanon valinta

Piirre, josta luetaan kopiomäärä (valinnainen)

Kopiointi suorakulmion muotoon

Kopiointi ympyrän muotoon


Sivu 118

Adaptiivisuus Adaptiivisen piirteen mittoja ja muotoa ohjataan kokoonpanorajoitteiden avulla. Adaptiiviset piirteet valitaan osaa muokattaessa napsauttamalla selaimessa piirteen päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Adaptive.

Kun osa on sijoitettu kokoonpanoon, se määritetään adaptiiviseksi osaksi napsaut‐tamalla selaimessa osan kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Adaptive.

Osat liitetään toisiinsa kokoonpanomääritteillä. Adaptiiviseksi määritetyt piirteet mukautuvat määritteiden ohjaamiin mittoihin.

Adaptiivisuus voidaan tarvittaessa lopettaa napsauttamalla osan kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Adaptive.

Esimerkki Osan pyöräytyspiirre määritetty adaptiiviseksi. Pyöräytyspiirteen luonnoksessa ei ole muita mittoja kuin tapin päädyn mitat.

Osa liitetty kokoonpanoon ja määritetty adaptiiviseksi.


Sivu 119

Tappi liitetty reikään Insert‐määritteellä. Tapin pää ja reiän toinen pää liitetään Mate/Flush‐määritteellä samalle tasolle.

Kun määrite hyväksytään, tapin pituus mukautuu annetun määritteen mukaiseksi.


Sivu 120

Esityskuvat Esityskuva (kokoonpanoanimaatio, räjäytyskuva) muodostaa oman tiedoston (.ipn). Kokoonpano (.iam) linkitetään esitystiedostoon. Kokoonpano voidaan ”räjäyttää” automaattisesti tai osien poikkeutuksia voi säätää yksitellen.

Kun teet kokoonpanopiirustuksen, voit liittää esityskuvan yhdeksi piirustuksen ku‐vannoksi. Kokoonpanosta voit tehdä myös animaation, jota voit tarkastella suoraan Inventor‐näytöllä tai voit tallentaa sen avi‐tiedostoksi ja tarkastella jollakin sopivalla ohjelmalla (esim. Windows Media Player).

Esitystoimintojen aloitus Valitse uuden tiedoston aloituksessa Standard.ipn.

Esityskuvannon luonti Luo esityskuvanto napsauttamalla Create View –painiketta.

Mikäli haluamasi kokoonpano on jo avoinna Inventorissa, sen nimi näkyy File‐listalla. Muuten hae kokoonpano napsauttamalla Explore Directories ‐painiketta.


Sivu 121

Kun olet valinnut kokoonpanon, voit säätää räjäytystavan (Manual tai Automatic). Automaattiräjäytyksessä voit säätää osien etäisyyden ja piirretäänkö viivat vai ei.

Osien poikkeuttaminen käsin Voit säätää osien poikkeutuksen napsauttamalla Tweak Components ‐painiketta.

Määritä ensin siirron suunta napsauttamalla koordinaatisto kiinni kokoonpanon sopivaan kohtaan.

Voimassa oleva suunta osoitetaan sinisellä koordinaattinuolella. Suunnan voi vaih‐taa joko koordinaattinuolia napsauttamalla tai valintaikkunan x, y, z ‐painikkeilla.


Sivu 122

Kun suunta on oikea, valitse liikuteltava osa. Shift‐näppäin pohjassa voit poistaa valintoja tai valita lisää. Valitut osat korostuvat sinisellä värillä, kun viet kohdistimen osan päältä pois. Vedä valittua osaa hiirellä haluamasi matka. Voit myös antaa etäisyyden valintaik‐kunan etäisyys‐ruutuun.

kääntö halutun akselin ympäri

polun näkyvyys


Sivu 123

Poikkeutusten muokkaus Poikkeutuksia voi muokata napsauttamalla siirtoviivaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Edit. Valitsemalla Visibility voi viivan piilottaa.

Poikkeutuksen näkyvät selaimessa ja niiden arvoja voi muuttaa selaimen kautta.

Selaimen esitystapaa voi muuttaa esitystoimintojen aikana napsauttamalla pinetä kuvaketta selaimen Model‐otsikon alta.


Sivu 124

Animaatio Voit animoida esityskuvan suoraan näytölle ja tarvittaessa tallentaa avi‐tiedostomuotoon. Aloita animointi napsauttamalla Animate‐painiketta.

Napsauta Animation‐ikkunassa Play Forward –painiketta.

Voit säätää liikkeiden järjestystä avaamalla Animation‐ikkunan alaosan esille. Valit‐se liike ja säädä sen sijainti alareunan Move Up ja Move Down ‐painikkeilla. Hyväksy muutos napsauttamalla Apply.

Voit tallentaa animaation avi‐tiedostoksi napsauttamalla Record‐painiketta.


Sivu 125

Inventor ja AutoCAD Voit hyödyntää vanhoja AutoCADillä tehtyjä 2D‐piirustuksiasi Inventorissa.

Tuonti luonnostilaan Voit tuoda AutoCADin 2d‐piirustuksen suoraan olemassa olevaan luonnokseen. Aktivoi Inventorissa luonnos tai luo uusi luonnos Sketch‐painikkeella. Valitse työka‐lupaneelista Insert AutoCAD File –painike.

Dwg‐tiedoston valinnan jälkeen tulee esiin Import Options –ikkuna (huom. ikkunan esiin tuleminen saattaa kestää huomattavan kauan hitaammilla koneilla).

Esikatselukuvassa voit valita, mitä viivoja AutoCAD‐piirustuksesta tuodaan.

Tuonti‐ikkunan toisella sivulla voit tarkistaa, että mittayksiköt ovat oikein.

Napsauttamalla Finish valitsemasi viivat tulevat luonnokseen.

Kun piirustus on tuotu luonnostilaan, voit siirtää, kääntää ja muokata sitä Inventorin normaaleilla toiminnoilla ja käyttää sitä mallin luonnissa apuna aivan kuin olisit piirtänyt luonnoksen itse alusta saakka.

Jaettu luonnos Kun luonnoksen perusteella on luotu piirre, esimerkiksi pursotus, se on käytetty eikä sitä voi käyttää seuraavan piirteen perustana. Kun tuot 2d‐piirustuksen, se saattaa sisältää useita muotoja joita tarvitset esimerkiksi erilaisten pursotusten tekemiseen. Voit tietenkin tuoda 2d‐piirustuksen luonnostilaan aina uudestaan ja uudestaan, mutta pääset todennäköisesti helpommalla kun jaat luonnoksen. Voit jakaa luonnoksen aktivoimalla sen selaimesta ja valitsemalla hiiren oikean näppäi‐men valikosta vaihtoehdon Share Sketch.


Sivu 126

Uusi luonnos näkyy selaimessa alkuperäisen luonnoksen perusteella tehdyn piirteen yläpuolella. Nyt voit käynnistää esimerkiksi pursotuksen ja valita jaetusta luonnok‐sesta sopivan pursotettavan alueen. Jaettu luonnos perustuu alkuperäiseen luon‐nokseen ja alkuperäisen luonnoksen muokkaaminen päivittää myös jaetun luon‐noksen.

Tuotavien piirustusten korjaus Inventoriin tuodun 2d‐piirustuksen voit tarkistaa Sketch Doctor ‐apuohjelman avul‐la. Napsauta luonnostilassa hiiren oikeaa näppäintä ja valitse valikosta Sketch Doc‐tor. Apuohjelma tutkii luonnoksen ja korostaa esimerkiksi avonaiset nurkat sekä tarjoaa erilaisia korjauskeinoja.

Vienti AutoCADiin Voit tallentaa Inventor‐piirustuksen AutoCADin 2d‐tiedostoksi. Valitse piirustustilas‐sa File‐valikosta Save Copy as ‐vaihtoehto ja tallennusmuodoksi AutoCAD Drawings (*.dwg). Options‐painikkeesta voit säätää esimerkiksi miten kuvatasot muodoste‐taan AutoCAD‐piirustukseen. Voit käyttää AutoCAD Mechanicalin kuvatasonimiä tai voit syöttää kuvatasojen nimet itse ja tallettaa asetukset myöhempää käyttöä var‐ten.


Sivu 127

Ohutlevymallinnus Ohutlevyosa muodostaa oman tiedostonsa. Ohutlevytiedosto on saman muotoinen kuin normaali osatiedosto, tiedostotunniste .ipt, mutta se sisältää erilaiset työsken‐telyasetukset.

Ohutlevymallinnuksessa työkalupaneeli sisältää erityiset ohutlevytyöskentelyyn tarkoitetut käskyt.

Levitetty kappale tallentuu samaan tiedostoon kuin itse ohutlevyosa. Piirustusku‐vantoa tehtäessä voit valita tehdäänkö kuvanto taivutetusta vai levitetystä kappa‐leesta.

Ohutlevytoimintojen aloitus Valitse uuden tiedoston aloituksessa Sheet Metal.ipt.

Ohutlevyosan luonti alkaa luonnoksen piirrolla. Sen jälkeen luonnoksesta luodaan piirre ohutlevytyökaluilla.

Ohutlevyosien luontia ohjataan ohutlevytyylillä. Tyylissä määritetään mm. ainepak‐suus, materaali ja levitystapa.

Esimerkki ohutlevyosan luonnista 1. Aloita uusi ohutlevytiedosto.

2. Luonnostele ja mitoita suorakaide 250 x 200 mm.

3. Lopeta luonnos napsauttamalla Return‐painiketta työkalupalkista.

4. Työkalupaneeliin vaihtuu ohutlevytyökalut (Sheetmetal Features).

5. Napsauta Styles‐painiketta.

6. Napsauta esiin tulevassa Sheet Metal Styles –ikkunassa New‐painiketta.


Sivu 128

7. Anna tyylin nimi Copy of Default –nimen päälle. Valitse materiaali Material‐listalta ja anna paksuus Thickness‐kenttään.

8. Tallenna tyyli Save‐painikkeella ja sulje ikkuna napsauttamalla Done‐painiketta.

Levyn luonti 1. Vaihda isometrinen katselusuunta valitsemalla hiiren oikean näppäimen vali‐

kosta Isometric View tai painamalla F6.

2. Napsauta Face‐painiketta.

3. Hyväksy Face‐ikkunan oletusarvot ja napsauta Ok.

Taivutuksen lisääminen 1. Napsauta Flange‐painiketta.

2. Valitse reuna, johon taivutus lisätään ja anna Distance‐ruutuun taivutuksen pituus, esim. 50 mm. Vaihda nuolen suunta Flip Offset –painikkeella ja hyväksy taivutus napsauttamalla Ok.


Sivu 129

Materiaalin poistaminen 1. Napsauta Sketch‐painiketta ja kiinnitä luonnos levyn pintaan.

2. Piirrä ja mitoita suorakaide 175 x 100 mm levyn nurkkaan.

-

3. Lopeta luonnos.

4. Napsauta Cut‐painiketta.

5. Valitse leikkausalueeksi piirtämäsi suorakaide ja napsauta Ok.

6. Jatka tekemällä lisää taivutuksia. Nurkkiin voit lisätä pyöristykset Corner Round –työkalulla ja viisteet Corner Chamfer –työkalulla.


Sivu 130

Levitys 1. Napsauta Flat Pattern –painiketta.

2. Inventor tekee levityksen ja luo siitä oman, erillisen ikkunan.

Piirustuksen tekeminen 1. Aloita piirustus valitsemalla File > New ja Standard.idw.

2. Luo uusi kuvanto Base View –painikkeella.

3. Valitse File‐ruudussa ohutlevytiedosto. Valitse Sheet Metal View –listalta, teh‐däänkö kuvanto taivutetusta osasta vai levityksestä.

4. Mitoita kuvanto normaalisti.


Sivu 131

Inventorin pikanäppäimet Voit käynnistää Inventorin toimintoja pikanäppäimillä. Jotkin pikanäppäimet ovat käytössä vain tietyssä ympäristössä, esim. pikanäppäin B on käytössä vain piirustus‐tilassa.

Näppäin Toiminto

F1 Avuste

F2 Panorointi

F3 Zoomaus

F4 Pyöritys

F5 Edellinen näkymä

B Osanumeron lisäys

C Kokoonpanomääritteen lisäys

D Mitoitus

E Pursotus

F Geometrinen toleranssi

H Reikä

L Viiva

O Koordinaattimitoitus

P Osan lisäys kokoonpanoon

R Pyöräytys

S Luonnos

T Osan poikkeutus esityskuvassa

Esc Käskyn lopetus

Delete Valitus alkion poisto

Backspace Poistaa viimeisen segmentin viivan piirron aikana

Ctrl+Z Peruutus (Undo).

Ctrl+Y Peruutuksen peruutus (Redo).

Spacebar 3D Rotaten aikana vaihto pyöritys/kohtisuorat katselut.

Alt+ hiiren veto

Lisää Mate‐määritteen kokoonpanossa. Siirtää Splinikäyrän määri‐tyspisteitä luonnoksessa.


Sivu 132

Ctrl+valinta Lisää alkioita valintajoukkoon.

Shift+valinta Poistaa alkioita valintajoukosta.

Shift+ hiiren oikea

Aktivoi valintatyökaluvalikon.

Windowspikanäppäimet Näppäimet Toiminto

Ctrl+C Valittujen alkioiden kopiointi.

Ctrl+N Uuden tiedoston aloitus.

Ctrl+O Tiedoston avaus.

Ctrl+P Tulostus.

Ctrl+S Tallennus.

Ctrl+V Alkioiden liittäminen leikepöydältä.

Ctrl+Y Peruutuksen peruutus (Redo).

Ctrl+Z Peruutus (Undo).

AutoCADin mitoituskäskyjä vastavat Inventormitoitukset

AutoCAD‐käsky Inventor‐työkalu

Linear Dimension General Dimension

Aligned Dimension General Dimension

Radius Dimension General Dimension

Diameter Dimension General Dimension

Angular Dimension General Dimension

Quick Dimension Auto Dimension

Edit Dimension Kaksoisnapsauta mitta

Piirustustilassa voit käyttää seuraavia Inventor-mitoitustoimintoja.

AutoCAD‐käsky Inventor‐työkalu

Ordinate Dimension Ordinate Dimension

Quick Leader Leader Text

Tolerance Feature Control Frame

Center Mark Center Mark


Sivu 133

Harjoitukset

Harjoitus 1 Luonnosharjoitus Piirrä oheinen luonnos. Lisää määritteet ja mitat. Pursota lopuksi paksuudella 5 mm.


Sivu 134

Harjoitus 2 Holkki Mallinna osa. Tee osapiirustus.


Sivu 135

Harjoitus 3 Kiinnike Mallinna osa. Tee osapiirustus.


Sivu 136

Harjoitus 4 Tanko Mallinna osa. Tee osapiirustus.


Sivu 137

Harjoitus 5 Räikän runko Ohjattu harjoitus räikän rungon ja varren mallintamiseksi.

Rungonpään luonnostelu Aloita uusi piirustus ja valitse pohjaksi Standard.ipt.

Piirrä oheinen rungonpään muoto. Piirrä siten, että rungonpään pituus on suurin‐piirtein 50 mm ja korkeus noin 30 mm.

Tarkista määritteet F8‐funktionäppäimellä. Määritteiden pitäisi olla oheisen kuvan mukaiset. Lisää tarvittaessa puuttuvat määritteet. Huom Määritä kaarien keskipis‐teet samalla linjalla Horizontal‐määritteellä.

Piilota määritteet F9‐funktionäppäimellä.

Mitoitus Mitoita luonnos:


Sivu 138

Projisoi origo (Project Geometry ja napsauta selaimesta Origin‐otsikon alta Center Point) ja kiinnitä suuremman kaaren keskipiste origoon Coincident‐määritteellä.

Pursottaminen Poistu luonnoksesta ja vaihda isometriseen katselusuuntaan (F6). Pursota luonnos molempiin suuntiin yhteensä 14 mm ja anna päästökulmaksi ‐5 astetta. Pursotuk‐sen asetukset: Distance: 14, pursotus keskeltä molempiin suuntiin, Draft Angle: ‐5 (More‐välilehti).

Varren luonnostelu ja pursottaminen Luo uusi työtaso 180 mm päähän YZ‐tasosta. Valitse Workplane‐työkalu, napsauta selaimesta Origin‐otsikon alta YZ Plane ja vedä mallissa vasen näppäin pohjassa sinisenä näkyvää työtasoa. Syötä 180 Offset‐ruutuun.


Sivu 139

Kiinnitä Sketch luomaasi työtasoon. Vaihda katselusuunta luonnostason mukaiseksi Look At –painikkeella osoittamalla luonnostasoa.

Piirrä varren pään ympyrä.

Projisoi origo ja määritä ympyrä keskeiseksi origon suhteen Coincident‐määritteellä. Mitoita ympyrän halkaisijaksi 15 mm.

Pursotus Poistu luonnoksesta ja vaihda isometriseen katselusuuntaan (F6).

Lisää varteen materiaalia 80 mm rungon suuntaan Extrude‐käskyllä. Asetukset Join, Distance: 80, Draft Angle: 0, tarkista suunta.


Sivu 140

Varren jatkaminen Jatka vartta rungon pään keskelle, varsi kapenee 15 mm:n halkaisijasta 10 mm:iin.

Sijoita luonnostaso YZ‐tasoon (valitse Sketch‐painike ja osoita selaimesta Origin‐otsikon alta YZ Plane).

Piirrä ympyrä varren toista päätä varten.

Mitoita ympyrän halkaisijaksi 10 mm. Määritä ympyrä samankeskeiseksi jo piirretyn varren kanssa. Valitse Concentric ‐määrite. Osoita ensin ympyrä, sitten varren pää.

Loftaus Poistu luonnostilasta. Loftaa varren pään ja äsken tehdyn 10 mm:n ympyrän välinen varren osa.


Sivu 141

Rungon pesän mallintaminen Tee kaksi läpireikää rungon pesän mallintamiseksi.

Placement: Concentric, Plane: yläpinta, Concentric Reference: suurempi kaari, Counterbore, Termination: Through All, upotuksen halkaisija 25, upotuksen syvyys 11, reiän halkaisija 17.

Toinen reikä kuten edellä mutta sijoitus pienemmän kaaren mukaan, upotuksen halkaisija 19, upotuksen syvyys 11, reiän halkaisija 8.

Huom Reikätoiminnon Concentric‐vaihtoehdolla osoita ensin pinta, johon reikä porataan ja sitten kaareva kappaleen osa, jonka keskelle reikä sijoitetaan.


Sivu 142

Upotuksen mallintaminen kantta varten Piilota äsken tehdyt reiät helpottaaksesi upotuksen tekoa. Napsauta selaimessa reikäpiirteen kohdalla hiiren oikeaa näppäintä ja valitse Suppress Featuress.

Sijoita luonnostaso rungon päädyn yläpintaan Sketch‐painikkeella.

Käännä katselusuunta luonnoksen mukaiseksi Look At ‐painikkeella

Tee upotusta varten kannen reunaviivasta Offset‐käskyllä rinnakkaisviiva.

Lisää mitta oheisen kuvan mukaan (viivojen väli 2 mm).

Poistu luonnostilasta ja vaihda katselusuunta (F6).


Sivu 143

Upotuksen pursotus Palauta esille aiemmin piilotetut reikäpiirteet. Piirre palautetaan esiin napsautta‐malla hiiren oikeaa näppäintä selaimessa piilotetun piirteen kohdalla ja valitsemalla valikosta Unsuppress Featuress.

Tee runkoon 3 mm:n syvennys Extrude‐toiminnolla asetuksilla Cut, Distance: 2, Draft Angle:0, suunta alapäin. Huom. valitse koko Offset‐käskyllä tehty alue.

Kannen kiinnitysruuvien reikien mallintaminen Mallinna rungon pohjaan senkatut reiät. Käännä ensin pohja näkyviin.

Kiinnitä luonnos rungon pohjaan.


Sivu 144

Lisää Point, Center point luonnokseen kuvan osoittamaan kohtaan ja mitoita paikal‐leen suuremman reiän keskipisteeseen nähden kuvan mukaisilla mitoilla (11,5 mm ja 9,5 mm).

Poistu luonnostilasta ja lisää reikä seuraaavasti: From Sketch, Countersink, Through All, Countersink diameter: 8, Countersink angle: 82, Diameter: 4.


Sivu 145

Reiän kopiointi Tee reiästä kopio Mirror‐käskyllä. Valitse reikä Mirror‐ikkunan Features‐painikkeella. Valitse peilaustaso Mirror‐ikkunan Mirror Plane –painikkeella osoitta‐malla selaimesta origin‐otsikon alta XZ Plane.

Lukituslaakerin reiän mallintaminen Lisää ”pesän” pohjaan 4 mm reikä lukituslaakeria varten.

Luo uusi työtaso 28.3 mm päähän XY‐tasosta.

Kiinnitä luonnostaso luotuun työtasoon.

Projisoi varren poikkileikkausympyrä luonnostasoon.


Sivu 146

Poistu luonnoksesta ja lisää reikä asetuksella From Sketch ja osoita Centers‐painikkeella projisoidun ympyrän keskipiste. Muut asetukset: Drilled, Termination: Distance, Hole depth: 6.2, Diameter: 4, Drill point angle: 118. Tarkista suunta.

Piilota työtaso.

Pyöristyksien ja viisteen lisääminen Lisää runkoon 0.5 mm pyöristykset.


Sivu 147

Lisää varren päähän 2 mm viiste.

Räikän runko on nyt mallinnettu.

Ohessa räikän kaikki osat.

Documents

Inventor 2008 perusteet - users.jyu.fiusers.jyu.fi/~kimrant/JYO-Inventor 2008 perusteet.pdf · Inventor soveltaa mekaniikkasuunnittelun 3d‐cad‐ohjelmissa yleisesti käytettyjä