4
> Itse tehty TEKSTI: TEIJA TUISKU KUVAT: TEIJA TUISKU, PAULA HUMBERG JA PAULA JÄÄSKELÄINEN Onni on itse nikkaroitu kasvihuone. Kolme rakentajaa kertoo, miten he toteuttivat haaveensa. Heikki ja Paula Humberg rakensivat lasiansarin 40-luvun ikkunanpokista. Mirja Kankaanpään kasvihuone syntyi purkutyömaiden materiaaleista. Paula Jääskeläinen päätti, että lasihuoneen on oltava lehtikuusta. Lehtikuusesta rakennettu kasvihuone sopii perinteisen pihapiiriin. Paula Jääskeläinen 10 1/2012 Kotipuutarha Kotipuutarha 1/2012 11

Itse tehty - Kotipuutarha · 2017-05-02 · Itse tehty TeksTi: TeiJA TUiskU kUvAT: TeiJA TUiskU, PAULA HUMBeRG JA PAULA JÄÄskeLÄiNeN Onni on itse nikkaroitu kasvihuone. Kolme rakentajaa

  • Upload
    others

  • View
    7

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

>

Itse tehty TeksTi: TeiJA TUiskU kUvAT: TeiJA TUiskU, PAULA HUMBeRG JA

PAULA JÄÄskeLÄiNeN

Onni on itse nikkaroitu

kasvihuone. Kolme rakentajaa

kertoo, miten he toteuttivat haaveensa.

Heikki ja Paula Humberg rakensivat lasiansarin 40-luvun ikkunanpokista.

Mirja Kankaanpään kasvihuone syntyi purkutyömaiden materiaaleista.

Paula Jääskeläinen päätti, että lasihuoneen on oltava lehtikuusta.

Lehtikuusesta rakennettu kasvihuone sopiiperinteisen pihapiiriin.

Pau

la J

ääsk

eläi

nen

10 1/2012 Kotipuutarha Kotipuutarha 1/2012 11

>

”Koska Suomesta ei löytynyt lehtikuusesta tehtyjä valmishuoneita, päätimme rakentaa sellaisen itse. Meillä oli aiemmin muovihuo-ne, mutta halusimme puisen kasvihuoneen, joka kestää, vanhenee kauniisti ja sopii van-haan pihapiiriin.

Löysimme kasvihuoneita esittelevästä ruotsalaisesta kirjasta lehtikuusesta raken-netun huoneen, joka oli tilava ja kauniin mallinen. Mallikkaan siitä tekivät jyrkkä kattokulma ja harjakorkeus, joka oli yli kol-me metriä.

Puumateriaalin hankinta vei aikaa. Lu-kuisten puhelujen jälkeen Keski-Suomesta löytyi puutavaraliike, jolla oli varastossa ve-näläistä lehtikuusta. Muutaman viikon kulut-tua lankut olivat siistissä pinossa pihalla. Oli aika rakentaa sokkeli.

LEHTIKUUSIon luonnollinen vaihtoehto kemi-allisesti kyllästetylle puutavaral-le. Hitaasti kasvanut siperianlehti-kuusi (Larix sibirica) on tiukkasyi-nen ja sen uuteaineet estävät luontaisesti lahoamista. sydän- ja kesäpuuosat ovat voimakkaas-ti kehittyneet ja väriltään punarus-keita. Pintapuu on vaaleaa. Lehtikuusen hankinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska Ura-lin takaa tulevan materiaalin saa-tavuus vaihtelee suuresti. Höylätty lehtikuusi maksaa noin kolme euroa metri, vastaava kyl-lästetty mäntymetri maksaa noin kaksi euroa.

Tuttavapiiriimme kuuluu avulias timpuri, ja runko kohosi harjakorkeuteen talkoopo-rukalla. Karkaistut lasit tilattiin vasta, kun huoneen kehikko alkoi hahmottua ja tarkat mitat olivat selvillä. Lasien mitat osuivat kohdalleen, ja niiden kiinnittämiseen meni muutama työpäivä.

Ilmanvaihdon kanssa olimme tarkkoja, koska sen on toimittava ympäri vuoden. Huo-neen molemmille pitkille sivuille sijoitettiin avattavat kattoikkunat. Lisäksi oven alaosas-sa on korvausilmaventtiili tuloilmaa varten.

Ilmanvaihto toimii talvellakin, sillä ase-tamme luukkujen väliin puukapulat. Jos lun-ta tupruttaa oven eteen, lapioimme korvaus- venttiilin esille.

Kaikki talvityypit on tähän mennessä koettu, ja ilmankierto toimii mainiosti. Ra-

”Tilava ja korkeamalli löytyikasvihuone-

kirjasta.”

Ainekset Uralin taigalta Paula Jääskeläinen ja Peter Sandberg:

Itse tehty

kenteisiin ei ole tullut hometta. Myös kasvit ovat pysyneet terveinä maa-

pohjaisissa pedeissä. Nykyään keskitymme erilaisiin tomaatteihin, mutta kaikkea mah-dollista on kokeiltu. Eksoottisin lienee afrik-kalainen kurkku, jonka elinvoimainen kas-vusto valloitti puolet kasvihuoneesta.

Huone on ahkerassa käytössä koko kas-vukauden. Huhtikuussa kannamme suuret pasuunankukat kuistilta kasvihuoneeseen. Pakkasvahti pitää huolen, ettei lämpötila pääse nollan alapuolelle. Pian sen jälkeen alkaa taimikasvatuskausi. Omia tomaatteja pääsemme maistelemaan heinäkuun lopulla.

Lasin suojissa talvehtivat myös kohtalai-sesti salvia ja rosmariini. Eikä ole maailman loppu, jos pakkanen verottaa yrtin. Mene-tykset kuuluvat harrastuksen luonteeseen.”

>

Näin se syntyi.PErUSTUSVaikka mäen laella ole-va tontti ei ole roudalle altis, kevytsoraharkko-perustuksen alle asen-nettiin sorakerros ja styroksit routasuojaksi.

SEINÄTSeinärakenteiden pys-tykoolaukset sahattiin tarkasti samanmittai-siksi, jotta lasielementit oli helppo asentaa koo-lausten väliin.

KATTOKarkaistut, neljä milliä paksut kattolasit asen-nettiin kattokoolausten päälle. Lasit kiinnitettiin kattotuoleihin silikonil-la ja päälle kiinnitettiin puulistat.

Edellisenä kesänä valmistunut kasvihuone hohtaa uutuuttaan puiden katveessa. Käsittelemä-tön lehtikuusi patinoituu har-maaksi muutamassa vuodessa.

Tomaatti ’Black Cherry’

Keskikesällä länsi-etelälape saa yl-leen varjostusverkon. Muina aikoina taustan syreenit ja suuri jalava riittä-vät varjostukseksi. Huoneen edustalla kasvaa koristeellinen yrttitarha.

Kuv

at P

aula

Jää

skel

äine

n

Pau

la J

ääsk

eläi

nen

12 1/2012 Kotipuutarha Kotipuutarha 1/2012 13

”Huone on koottu purkutavarasta.”

MikÄ MATeRiAALi kATTeeksi?

kARkAisTU LAsi: kestää iskuja ja lämmönvaihteluja, käyttöturval-linen. kallis eikä lasia voi leikata kotikonsteilla. Lisäksi vaatii jäy-kän rungon tuekseen.POLYkARBONAATTikeNNO tai -LevY: iskunkestävä, kevyt, pa-loturvallinen, hyvä lämmöneriste. kallis, kenno voi varjostaa liikaa.AkRYYLikeNNO tai -LevY: Hy-vä lämmöneristys, kirkas rakenne, kevyt mutta silti jäykkä. Helpos-ti särkyvä.vALOkATe: Useita eri materiaale-ja ja muotoja. Hyvä valonläpäisy, edullinen, helppo asentaa ja ra-kentaa kaarevia muotoja. kestä-vyys riippuu materiaalista. MUOvikALvO: edullinen, helppo asentaa ja vaihtaa, saa Uv-suojat-tuna, sopii jyrkkiin kattoihin. Rik-koutuu helposti talvella.

retrohenkeä elementtitalon ikkunoista

>

Itse tehty

” Yksi asia oli selvä: kasvihuoneesta ei tule pitsihuvilaa, vaan sen pitää olla heti vanhan ja virttyneen näköinen.

Idea sai siivet, kun kuulin tyttäreni kerros-taloon tulevasta ikkunaremontista. 70-luvun elementtikerrostalon ikkunat olivat tulleet tiensä päähän. Marssin työmaalle ja sain so-vittua, että työmiehet laittavat sivuun hyvä-kuntoisimmat ikkunat. Loppukesästä haim-me mieheni Rainerin kanssa kymmenen ik-kunaa, parvekkeen oven sekä muutaman tuu-letusikkunan.

Pitkäaikainen haave alkoi muuttua todek-si talven aikana. Hioin ja maalasin ikkunan-puitteet autotallin suojissa. Iltaisin suunnit-telimme huoneen mallia ja mittoja.

Patinoitunut siitä tuli ilman yrittämistä,

sillä huone on koottu valokatetta lukuun ot-tamatta purkutavarasta. Kevytsoraharkkojen päällä lepäävien puhelinpylväiden käyttöä mietin kyllästeaineiden takia, mutta tulin lopulta siihen tulokseen, että ne ovat olleet puoli vuosisataa ulkona ja kelpaavat minul-le. Lisäksi vuorasimme kasvualustat niistä erilleen styroksilla ja muovilla.

Muu puutavara on omista remonteista yli-jäänyttä lankkua. Betoniset lattialaatat ovat peräisin tuttavilta ja keittonurkkauksen tiilet erään purkutalon piipusta.

Pitkän pöydän ääreen mahtuu istumaan iso porukka. Täällä on ihmeen miellyttävä istuskella, sillä huoneessa käy sopiva tuu-len henkäys, kun räppänät ja ovi ovat auki. Kattotuoleissa kieppuvat viinit varjostavat

sopivasti paahteella. ’Zilga’ kasvoi tässä ennestään ja halusin

säästää sen. Pohjia tehdessä laitoimme juu-rien suojaksi hiekkaa ja huone rakennettiin viiniköynnöksen ympärille. Enää en ihmet-tele, miksei sitä tarvitse kastella – laajat juu-ret hakevat veden syvältä maasta huoneen ulkopuolelta.

Tomaattikausi käynnistyy heinäkuun puo-livälissä. Kasvualtaissa on multaa noin 80 senttiä ja lisään siihen keväällä hiukan kom-postia. Tauteja ja tuholaisia ei ole – ehkä sik-si, että huone on niin ilmava.

Parhaat hetket kuluvat sadonkorjuun sekä illanviettojen merkeissä. Nautin kesäiltojeni rituaalista: suljen huoneen oven ja toivotan hyvää yötä kasveille.”

Perällä olevaan tiilikulmaukseen on suunnitteilla kesäkeittiö. Mirja leikkaa viiniköynnöksiä reippaalla kädellä, jotta ne eivät valtaa tilaa ja varjosta liikaa.

Huone täyttyy taimista maalis–huhtikuun vaihteessa. Jos lämpötila uhkaa laskea keväällä liian alas, Mirja sytyttää kynttilät karkoittamaan yön viileyden.

’Supaka’ tuottaa ämpärikaupalla rypälei-tä, jotka Mirja laskee maijan läpi mehuksi.

Pulskista tomaateista Mirja keittää tulista paholaisen hilloa talven iloksi.

Isoista lasista rakennettu huone on noin 30 neliön kokoinen. Kuutioita huoneessa on runsaasti, sillä harjakorkeus ulottuu kolmeen metriin. Vain UV-suojatut valokat-teet ovat uudet.

Mirja Kankaanpää:

14 1/2012 Kotipuutarha Kotipuutarha 1/2012 15

PeRiNTeiNeN ikkUNAkiTTi kittiresepti: sekoita 100 g pella-vaöljyvernissaa ja 400 g hienoja-koista liitujauhoa keskenään ja jä-tä lepäämään yön yli. Lisää seok-seen seuraavana päivänä hieman liitua, jolloin siitä tulee takinamai-nen. Muotoile kitistä pötkylöitä ja taputtele paikoilleen. Tasoita las-talla. Muista, että lämmetessään kitti pehmenee. voit sekoitta taiki-naan pippuria, etteivät linnut noki vastakitattuja pokia.

”Emme olleet aiemmin rakentaneet mitään. Sitten ostimme remontoitavan hirsitalon ja ryhdyimme ensitöiksemme rakentamaan kasvihuonetta. Siitä tuli eräänlainen testi.

Huoneen suunnittelu alkoi heti muuttoa seuranneena talvena, sillä omat tomaatit kii-luivat silmissämme. Mietimme ensin valmis-huonetta, mutta uudenkarhea rakennelma ei olisi sopinut vanhan talon pihapiiriin. Pää-dyimme kierrätysmateriaaliin ja aloimme metsästää vanhoja ikkunoita.

Kevättalvella varastossa odotti 18 kol-miruutuista 40-luvun pokaa. Olimme tyy-tyväisiä viiden euron kappalehintaan, sillä ikkunat olivat ehjät ja hyväkuntoiset, vain vanhat kitit olivat irti ja vaativat uusimista.

Rapsuttelimme maaleja ja opiskelimme samalla, miten perinteinen kitti valmiste-taan. Urakka oli mittava. Kitattavia ruutuja oli 54, eikä meillä ollut työstä aikaisempaa kokemusta.

Kittimassan tekeminen ja levittäminen paikoilleen oli oma lukunsa. Ensimmäiset kittaukset muistuttivat siskonmakkaraa, mut-ta vähitellen niistä alkoi tulla siedettäviä. Kun pääsimme vauhtiin, alkoivat toukokuun

helteet ja kitti muuttui pehmeäksi pullataiki-naksi, jota oli mahdoton saada paikoilleen. Viileämpiä kelejä odotellessa oli hyvä aika aloittaa pohjien teko.

Haaveilimme tiilisokkelista, mutta jou-duimme tyytymään kevytsoraharkkoihin, koska vanhoja tiiliä ei löytynyt tarpeeksi.

Runko ja kattotuolit rakennettiin tavalli-sesta männystä. Vaikka mittasimme juoksut tarkasti ikkunapokien mukaan, jouduimme asennusvaiheessa hiomaan muutamaa ik-kunaa pienemmäksi. Mittavirhe johtui eri-suuruisista pokista ja kierrätyspuutavarasta, joka ei ollut aivan priimaa. Lopulta saimme pokat ja uv-suojatut valokatteet paikoilleen.

Maalaussäätä odotellessa kittasimme loput ruudut ja nikkaroimme yksinkertaiset kasvualtaat paikoilleen. Loppukesästä ansari sai vaalean värin Uulan pellavaöljymaalista ja sokkeli rappauksen.

Olemme tyytyväisiä urakkaan. Läpäisim-me testin ja omat tomaatit maistuvat juuri niin hyviltä kuin haaveilimme. Ensi kerralla teemme suuremman huoneen, jossa on tilaa myös oleskella. Ehkäpä silloin raaskimme ostaa katon katteeksi lasia.”

”Helteillä kitti muuttui pulla-

taikinaksi.”

Uusioansari sota-ajan pokista

Itse tehty

Uudelleen kitatut pokat ovat val-miit, vain maali puuttuu.

Näin vanhasta syntyi uuden veroinen

POHJAPohjalle asennettiin ure-taanilevyt ja sorakerros. Kivijalka muurattiin kol-mesta harkkokerokses-ta, joista yksi jäi maan-pinnan alle.

rUNKOAlajuoksu käsiteltiin Uu-lan homeenestoaineel-la. Kattotuolit rakennet-tiin maassa ja maalattiin ennen valokatteen asen-nusta.

vIIMEISTELyHuone on maalausta ja kivijalan rappausta vaille valmis. Tuuletusluukut ja yläosan paneelit ovat oman talon jäämistöä.

Kasvupetien reunuslauta on käsitelty sisäpuolelta pellavaöljyllä ja ulkopuo-lelta venetervalla. Syvien petien pohja on vuorattu styroksilla. Vanhan pönt-töuunin tiilet pääsivät uu-siokäyttöön huoneen lat-tiana.

Noin kymmenen neliön kokoinen huone on maalatttu hengittäväl-lä pellavaöljymaalilla.

Pau

la H

umbe

rg

Pau

la H

umbe

rg

Kuv

at P

aula

Hum

berg

Paula ja Heikki Humberg:

16 1/2012 Kotipuutarha Kotipuutarha 1/2012 17