JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN … · - 15.01.2013 § 17 Työhyvinvointiohjelma 2013-2017 - 25.03.2013 § 50 Paikallinen järjestelyerä 1.2.2013 - 19.04.2013 § 58 Yhteistoimintaelimen

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Johtokunta 28.3.2014 Yhtymäkokous 25.6.2014

1

SISÄLTÖ sivu

1. TOIMINTAKERTOMUS ................................................................................................................................. 3

1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA ............................................................. 3

1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO ......................................................................................................................... 4

1.2.1 Yhtymäkokous ....................................................................................................................................... 4

1.2.2. Johtokunta ........................................................................................................................................... 4

1.2.3. Yksilöjaosto .......................................................................................................................................... 5

1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja ................................................................................................. 5

1.2.5. Johtoryhmä .......................................................................................................................................... 6

1.2.6. Tilaajalautakunta ................................................................................................................................. 6

1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio ................................................................................................................ 7

1.3. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ ..................................................................................................................... 8

1.4. TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ......................................................................... 9

1.5. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN ........................................................................................................ 9

1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen ......................................................................... 9

1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja

luotettavuus ................................................................................................................................................. 10

1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta .................................................................. 11

1.5.4. Sopimustoiminta ................................................................................................................................. 11

1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä........................................................................................ 11

1.6. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS ............................................................................................................ 11

1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne .............................................................................................................. 11

1.6.2. Kuntatalouden menokehitys ............................................................................................................... 12

1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ................................................................................ 12

1.7. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS ..................................................... 12

1.7.1. Toiminta ............................................................................................................................................. 12

1.7.2. Talous ................................................................................................................................................. 13

1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma .................................................................................................... 13

1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ................................................................................................ 16

1.9. TOIMINNAN RAHOITUS ............................................................................................................................... 17

1.10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ...................................................................................................... 18

1.11. KOKONAISTULOT JA -MENOT .................................................................................................................... 19

1.12. JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ................................................................ 19

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 20

2.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................................... 20

2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen ............................................... 20

2.1.1.1 Asiakas.......................................................................................................................................................... 20

2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto ............................................................................................................................. 25

2.1.1.3. Talous .......................................................................................................................................................... 27

2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen .............................................................................................................................. 28

2.1.2. Hallinto .............................................................................................................................................. 30

2.1.2.1. Hallinto ja talous .......................................................................................................................................... 34

2.1.2.1. Huolto .......................................................................................................................................................... 35

2.1.3. Työterveyspalvelut ............................................................................................................................. 35

2.1.4. Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................................ 37

2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto .................................................................................................................... 38

2.1.4.2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut ............................................................. 38

2.1.4.3. Perhekeskus ................................................................................................................................................. 48

2.1.4.4. Kotihoito ...................................................................................................................................................... 51

2.1.4.5. Asumispalvelut ............................................................................................................................................ 55

2.1.4.6. Projektit ja tutkimushankkeet ...................................................................................................................... 58

2.1.4.7. Erikoissairaanhoito ...................................................................................................................................... 59

2.1.5. Suun terveydenhuolto ........................................................................................................................ 60

2.1.6. Ympäristöterveydenhuolto ................................................................................................................. 62

2.1.7. Sosiaalitoimi (Kurikka) ...................................................................................................................... 63

2.1.7.1. Sosiaalitoimen hallintopalvelut .................................................................................................................... 64

2.1.7.2. Vammaispalvelut ......................................................................................................................................... 65

2.1.7.3. Aikuissosiaalityö .......................................................................................................................................... 66

2.1.7.4. Lastensuojelu ja perhetyö ............................................................................................................................ 69

2.1.8. Investoinnit ........................................................................................................................................ 70

2

2.2. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN........................................................................................................... 71

2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ..................................................................................................... 72

2.4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN ................................................................................................................. 72

2.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................................ 73

2.6. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ....................................................... 74

3. TILASTO-OSA ................................................................................................................................................. 75

3

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2013 toiminnasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto sekä sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivät Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013-2016. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. JIK ky:n palvelurakenne muuttui 2013 vuoden aikana talousarvioissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omaishoidon tukipäivät ja kotihoidon suoritteet ylittyivät suunnitellusta, mikä osoittaa palvelurakenteen muuttumista avohoitoisemmaksi.

Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueista JIK ky panosti eniten henkilöstövoimavaroja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistyö näiden muutosten osalta tapahtui tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien eri hallintokuntien kanssa.

JIK ky:n toimintaa ja sen kustannuksia kuvaavat osavuosikatsaukset antoivat ennusteen kuntayhtymän tuloksesta jo puoli vuotta aikaisemmin. Täten loppukesästä esimiehiä kehotettiin kiinnittämään huomiota sijaisten rekrytoinnin hillitsemiseen. JIK ky on pystynyt saavuttamaan omistajakuntien asettamat tavoitteet taloudellisuuden ja palvelurakenteen kehittämisen osalta. Kuntayhtymän tulos viideltä vuodelta on n. 670.000 euroa ylijäämäinen, talousarviot on laadittu omistajakuntien asettamissa raameissa. JIK ky:n omassa toiminnassa ei ole tullut yllätyksellisiä asioita kuntien talouteen. Myös erikois-sairaanhoidon käyttö on pysynyt koko JIK ky:n osalta tasaisena. Vuonna 2013 kustannusten nousua aiheutti erityisesti ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin vastuulle. Ensihoidon osuus JIK-alueen sairaanhoitopiirin 9,9 %:n menojen kasvusta oli 4,3 %-yksikköä. Lääkärin virkoihin ei ole saatu uusia työntekijöitä. Koulutusvaiheen määräaikaisia lääkäreitä on ollut viisi. Kuusi lääkäriä on erikoistumassa yleislääketieteeseen. Kaikkiaan viittä lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Puitesopimus lääkäripalveluiden ostosta oli neljän palveluntuottajan kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Hammaslääkäri-tilanne huonontui JIK-alueella, kuten koko Suomessa. Suun terveydenhuollon palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Hoitohenkilökunnan osalta työntekijäpula ja sijaisten vaihtuvuus vaikeuttivat toimintaa ajoittain. Erityisesti sairaan-, laboratorio- ja röntgenhoitaja-sijaisista oli pulaa. Vakinainen henkilökunta on joustanut kiitettävästi työvuorojen suhteen ja kantanut paljon vastuuta toiminnan sujumisesta ja sijaistyövoiman perehdyttämisestä.

Vuoden 2013 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 102,0-prosent-tisesti, eli toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Lääkäripalveluissa käyntitavoitteet toteutuivat lääkärikäynneissä 98,0 % ja puhelinkontakteissa 97,2 %. Vuodeosastohoidon tavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 105,9 %. Terapiapalveluissa suoritetavoitteet alittuivat erityistyön-tekijöiden henkilöstövajauksen takia. Aikuisten terveysneuvonnan käyntimäärätavoitteet alittuivat mm. toimintatapojen muutosten seurauksena. Sitä vastoin äitiys-, lasten- ja perhe-

4

suunnitteluneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntitavoitteet ylittyivät selvästi. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet lähes saavutettiin toteuman ollessa 99,6 % hammas-lääkärivajauksesta huolimatta, tosin kuntakohtaista vaihtelua oli toteumassa. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna 2013.

JIK ky:n palvelutuotantoon liittyviä kiinteistökysymyksiä käsiteltiin useassa virkamies- ja luottamushenkilötyöryhmässä. Asumispalveluiden kiinteistösuunnitelmiin liittyvät esitykset Valtion Asuntorahastolle on tehty jokaisesta JIK-alueen kunnasta syksyllä 2013. Kaikissa kunnissa esitetään toteutettavaksi sellaista uudisrakentamista, jolla puretaan ikäihmisten laitoshoito kokonaan.

JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2013 oli noin 630.400 euroa ylijäämäinen. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvasti huomiota.

JIK ky:n viides toimintavuosi 2013 onnistui kokonaisuudessaan arvioituna hyvin. Kuntayhtymän tulos oli ylijäämäinen, palvelut pystyttiin turvaamaan väestölle ja henkilöstöä saatiin rekrytoitua virkoihin sekä sijaisuuksiin. Onnistuneesta palvelutuotannosta kuuluu kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet organisaatiota hallitusti eteenpäin.

1.2. Kuntayhtymän hallinto

1.2.1 Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2013 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta viisi ja Kurikasta viisi edustajaa.

Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kolme kertaa ja käsitellyt 27 asiaa.

1.2.2. Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013–2016 johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa):

Jalasjärveltä Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja)

Ilmajoelta Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski)

Kurikasta Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa)

5

Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimii liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa.

Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 175 asiaa.

1.2.3. Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää moni-jäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013–2016 yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa):

Jalasjärveltä Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki)

Ilmajoelta Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala)

Kurikasta Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto)

Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimii sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja käsitellyt 34 asiaa.

1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallis-vaalikaudeksi 2009–2012 (varajäsenet suluissa):

Jalasjärveltä Kalevi Kujala (Päivi Mäkelä) Katja Kuusisto (Pekka Lehtinen)

Ilmajoelta Matti Koivuluoma (Sari Mantere) Tuula Ranta (Matti Ylisaukko-oja)

Kurikasta Matti Uusi-Kakkuri (Mauri Kananoja) Aarre Asiala (Pirkko Potka)

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja oli Matti Koivuluoma sekä varapuheenjohtaja Katja Kuusisto.

Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 5 kertaa ja käsitellyt 38 asiaa.

6

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2009–2012 on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Ritva Mäenpää. Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Raija Ylevä.

JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2013–2016 (varajäsenet suluissa):

Jalasjärveltä Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki)

Ilmajoelta Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere)

Kurikasta Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi)

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila.

Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja käsitellyt 71 asiaa.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2013–2018 on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu.

1.2.5. Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimii johtaja Anna-Kaisa Pusa.

JIK ky:n johtoryhmä: Johtaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja vt. johtava ylilääkäri Elina Majapuro Työterveyshuollon ylilääkäri Liisa Lempiäinen vt. ylihammaslääkäri Seppo Mylläri Hoitotyön johtaja Elise Lepistö Hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki Terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku Hallintojohtaja Hannele Koivisto Sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg Talousjohtaja Arto Saarela vt. tietohallintopäällikkö Seija Haapala vs. tiedottaja Sirpa Haataja, sihteeri (31.7.2013 saakka) Tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri (1.8.2013 alkaen)

1.2.6. Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta.

7

JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Kunnallisvaalikaudeksi 2013–2016 Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa):

Jalasjärveltä Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juntunen Esko Kalevi 30.9.2013 saakka (Erkki Hirsimäki) Juha Luukko 1.10.2013 alkaen (Erkki Hirsimäki)

Ilmajoelta Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja)

Kurikasta Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen (Jani Uusi-Kakkuri)

Toimikaudella 2013-2016 tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana.

Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari.

1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio

8

1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli 31.12.2013 palvelussuhteessa 1039 henkilöä. Vakinaisia oli 700 henkilöä, joista 609 kokoaikaista ja 91 osa-aikaista. Vakinaisista virkasuhteisia oli 97 ja työsuhteisia 603. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 339 henkilöä, joista 299 kokoaikaista ja 40 osa-aikaista. Määräaikaisista virkasuhteisia oli 27 ja työsuhteisia 312. Työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita oli 7 henkilöä ja työllistämistuella työllistettynä oli 6 henkilöä.

Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin

Palvelussuhteisen henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous 25 5 30 Huolto 4 2 6 Hyvinvointipalvelujen hallinto 4 3 7 Työterveyspalvelut 15 1 16 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 194 98 292 Perhekeskus 57 20 77 Kotihoito 121 48 169 Asumispalvelut (hoiva) 205 130 335 Projektit ja tutkimushankkeet 2 2 4 Suun terveydenhuolto 38 16 54 Ympäristöterveydenhuolto 11 3 14 Kurikan sosiaalitoimi 24 11 35 Yhteensä 700 339 1039

Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista.

Toimintavuoden 2013 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset:

- 25.01.2013 § 12 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kertapalkkiot kokoukseen osallistumisesta

- 25.01.2013 § 14 Osasairauspäivärahaan oikeutetun henkilöstön kannustaminen osa-aikaiseen työskentelyyn

- 25.01.2013 § 15 Tehtävien vaativuuden arvointijärjestelmä - 25.01.2013 § 16 JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä - 15.01.2013 § 17 Työhyvinvointiohjelma 2013-2017 - 25.03.2013 § 50 Paikallinen järjestelyerä 1.2.2013 - 19.04.2013 § 58 Yhteistoimintaelimen asettaminen kaudelle 2013-2017 - 17.05.2013 § 77 Virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset - 14.06.2013 § 83 Yhteistyö JIK ky:n ja sen jäsenkuntien henkilöstön työkyvyn

tukemisessa

9

1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuus-tekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuu-vakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta.

Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi.

1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskunta-yhtymässä on yhtymäkokouksen 4.12.2013 § 23 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje.

Johtokunta on 14.12.2012 § 181 hyväksynyt JIK ky:n osastoja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät 1.1.2013 alkaen.

JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt 28.5.2010 § 295. JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) 17.5.2013 § 67.

1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet.

Johtokunta ja yksilöjaosto käsittelivät yhteensä 14 oikaisuvaatimusta, joista yksi (1) hyväksyttiin. Kahdesta (2) hylätystä oikaisuvaatimuksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Toinen valitus on hylätty ja toisessa asia on palautettu takaisin käsiteltäväksi. Suoraan hallinto-oikeuteen tehtiin kolme (3) valitusta, joista kaikki on hylätty. Markkinaoikeuteen tehtiin kaksi (2) valitusta, joista toinen on hylätty ja toinen jätettiin tutkimatta. Aluehallintovirastolle tehtiin kolme (3) kantelua, joista kahdessa on ollut osittain huomautettavaa.

Aluehallintovirasto selvitti asiakkaiden välitöntä yhteydensaantia terveyskeskuksiin virka-aikana. Lisäksi AVI pyysi selvitystä soitetuista ja vastatuista puheluista kolmen kuukauden seuranta-ajalla. Kiirettömän hoidon jonotilanne on ilmoitettu JIK ky:n ulkoisilla verkkosivuilla ja paikallislehdissä toukokuussa, syyskuussa ja tammikuussa. Hoitoon pääsyn määräaikoja seurataan kolme kertaa vuodessa potilastietojärjestelmän avulla. Myös Kurikan sosiaalitoimi antoi AVI:lle selvitykset lastensuojelun ja toimeentulotuen määräaikojen toteutumisesta.

Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta eikä niissä ole ilmennyt tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi

10

johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Viranhaltijoiden päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu.

Valvontaviranomaisten tarkastuksissa tekemiin huomioihin on reagoitu (Niittykoti I ja II) tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on oikeuskäsittelyssä kaksi työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa www.jikky.fi -sivustolla.

Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka-/työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla.

Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä.

Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. HaiPro sovelluksen avulla on seurattu potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein muutamissa hoivapalvelujen yksiköissä.

1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä.

Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannes vuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut kerran ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä.

Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka.

Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla.

Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin.

11

1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja.

Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen.

Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen 17.5.2013 ja se on tullut voimaan 1.6.2013. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa.

Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista.

1.5.4. Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja.

Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen.

1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna.

1.6. Yleinen taloudellinen kehitys

1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2012 Suomen talous supistui -1,0 % (BKT). Suomen talous supistui myös vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan -1,4 %. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskevat merkittävästi ja kasvua tukee hiukan se, että tuonti vähenee vientiä enemmän.

Vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 %. Vuonna 2013 työllisyys on heikentynyt ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 %:iin. Vuoden 2014 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Ansiotasoindeksi nousi vuonna 2013 noin 2,0 % ja vuoden 2014 nousuksi arvioidaan 1,3 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2013 keskimäärin -4,6 %, kehityksen arvioidaan jatkuvan laskusuuntaisena -3,2 %:lla myös vuonna 2014. Yksityinen

12

kulutus vähentyi noin -0,8 % vuonna 2013. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan 0,2 %. Kuluttajahintaindeksin muutoksen vuonna 2013 arvioidaan olevan 1,5 %. Ennuste vuoden 2014 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on myös noin 1,5 %.

1.6.2. Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli 5,0 %. Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 2,6 %. Kunta-alan palkkamenoissa oli kasvua vuonna 2013 noin 2,2 % ja palvelujen ostoissa 3,4 %.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin 1.2.2013 lukien yleiskorotus 1,46 % ja paikallinen järjestelyerä 0,6 %. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli 1,9 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2013 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %.

1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2012 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 1,3 %. Verotulojen kokonais-kasvu vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan oli 6,8 %. Vuonna 2014 verotulot kasvavat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin 2,1 %.

Vuonna 2012 kuntien valtionosuudet kasvoivat 5,4 % ja ennakkotietojen mukaan valtion-osuuksien kasvu vuonna 2013 oli keskimäärin 2,9 %. Vuonna 2014 valtionosuudet laskevat Kuntaliiton arvion mukaan noin -1,3 %.

1.7. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous

1.7.1. Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnan-valtuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä 1.8.2008 ja kuntayhtymän varsi-nainen toiminta alkoi 1.1.2009. Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2013 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän viidentenä toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 102,0 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 100,8 %, Ilmajoki 105,3 % ja Kurikka 99,8 %. Kurikan sosiaalitoimen osalta suoritetoteuma oli 105,5 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa.

13

1.7.2. Talous

Käyttötalous: Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteuma-%____

Toimintatuotot 110.347.990 € 111.971.033 € 101,5 % Toimintakulut 109.835.790 € 110.928.747 € 101,0 % Toimintakate 512.200 € 1.042.286 € 203,4 %

Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat 1.623.043 euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat 1.092.957 euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on 530.086 euroa talousarviota suurempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon 2013. Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio 2013.

Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät 1.056.689 euroa. Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli 1.155.694 euroa ja erikoissairaanhoidon osalta alitus oli 169.808 euroa sekä Kurikan sosiaalitoimen osalta ylitys oli 70.802 euroa.

Terveyskeskusten asiakasmaksutulot alittuivat mm. terveyskeskusmaksuissa 9.654 euroa ja hammashuollon maksuissa 58.804 euroa. Tuloarvioiden ylityksiä myynti-/maksutuotoissa tuli mm. työterveyshuollossa 134.413 euroa, vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvauksissa 78.479 euroa sekä ikääntyneiden kotihoidossa ja asumispalveluissa 258.378 euroa.

Kulujen osalta henkilöstömenot alittavat talousarviomäärärahan 246.737 euroa. Matkustus- ja kuljetuspalvelujen määräraha ylittyi 195.184 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen (mm. laboratorio- ja röntgentutkimusostopalvelut) määräraha ylittyi 114.340 euroa. Suurin ylitys oli lääkäripalvelujen ostoissa määrältään 1.168.033 euroa, jota henkilöstömenojen määräraha-alitus ei riittänyt kattamaan. Asiakaspalvelujen ostojen menot alittivat talousarviomäärärahan 251.463 euroa, johtuen osaltaan asumisostopalveluiden siirtymisestä kokonaan palvelusetelien käyttöön, palvelusetelimenot kirjataan Avustukset kotitalouksille-menotiliryhmään. Avustuksissa omaishoidontuen määräraha ylittyi 264.977 euroa johtuen tukipäivien määrän 15,1 %:n ylittymisestä tavoitteeseen verrattuna. Pääomavuokrien menomääräraha alittui 133.964 euroa johtuen viitekoron arvioitua suuremmasta alentumisesta.

Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 920.140 euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä 482.037 euroa eli 52,4 % talousarviosta. Jalasjärven perhekeskuksen ja mielenterveysyksikön tilojen sekä Ilmajoen terveyskeskuksen laajennuksen valmistumisen siirtyessä vuoden 2014 puolelle, jäivät näihin varatut kalustomäärärahat käyttämättä vuodelta 2013.

1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma

Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2013 oli 1.042.286 euroa, mikä on 530.086 euroa talousarvion 512.200 euron määräistä toimintakatetta parempi.

Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit.

14

Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli 1.169.097 euroa, mikä on 563.397 euroa talousarvion 605.700 euron määräistä vuosikatetta parempi. Käyttöomaisuuden suunnitelma-poistot olivat 538.693 euroa. Näin ollen tilikauden tulos on 630.404 euroa ylijäämäinen.

Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli +1.169.097 euroa ja investointien rahavirta oli -482.037 euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä +687.060 euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli -65.851 euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2013 oli +621.209 euroa.

Jäsenkuntien maksuosuudet:

Jäsenkunnilta vuonna 2013 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti:

Vertailut muutettuun talousarvioon 2013

Jäsenkunta JIK oma toiminta

TA 2013 muutettu TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-%

Jalasjärvi 12 447 260 12 419 450 -27 810 99,8 %

Ilmajoki 14 018 520 14 727 562 709 042 105,1 %

Kurikka 20 115 880 20 590 343 474 463 102,4 %

Yhteensä 46 581 660 47 737 354 1 155 694 102,5 %

Erikoissairaanhoito


Jalasjärvi 10 101 650 10 144 481 42 831 100,4 %

Ilmajoki 14 115 130 13 974 331 -140 799 99,0 %

Kurikka 17 832 660 17 760 820 -71 840 99,6 %

Yhteensä 42 049 440 41 879 632 -169 808 99,6 %

Kurikan sosiaalitoimi


Kurikka 10 282 040 10 352 842 70 802 100,7 %

Yhteensä


Jalasjärvi 22 548 910 22 563 931 15 021 100,1 %

Ilmajoki 28 133 650 28 701 893 568 243 102,0 %

Kurikka 48 230 580 48 704 005 473 425 101,0 %

Yhteensä 98 913 140 99 969 829 1 056 689 101,1 %

15

Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2013

Jäsenkunta JIK oma toiminta

TA 2013 alkup. TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-%

Jalasjärvi 12 434 630 12 419 450 -15 180 99,9 %

Ilmajoki 14 002 240 14 727 562 725 322 105,2 %

Kurikka 20 102 520 20 590 343 487 823 102,4 %

Yhteensä 46 539 390 47 737 354 1 197 964 102,6 %

Erikoissairaanhoito


Jalasjärvi 9 801 650 10 144 481 342 831 103,5 %

Ilmajoki 12 795 130 13 974 331 1 179 201 109,2 %

Kurikka 17 832 660 17 760 820 -71 840 99,6 %

Yhteensä 40 429 440 41 879 632 1 450 192 103,6 %

Kurikan sosiaalitoimi


Kurikka 9 629 460 10 352 842 723 382 107,5 %

Yhteensä


Jalasjärvi 22 236 280 22 563 931 327 651 101,5 %

Ilmajoki 26 797 370 28 701 893 1 904 523 107,1 %

Kurikka 47 564 640 48 704 005 1 139 365 102,4 %

Yhteensä 96 598 290 99 969 829 3 371 539 103,5 %

Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2013 olivat yhteensä 99.969.829 euroa ja ylittivät vuoden 2013 muutetun talousarvion 1.056.689 eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli 3.371.539 €). Toteumaprosentti oli 101,1 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 103,5 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja tehostettuun palveluasumiseen 42.270 euroa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin 1.620.000 euroa ja Kurikan sosiaalitoimeen 652.580 euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa.

16

1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA

2013

2012

Liikevaihto

110 461 754

93 261 837 Liiketoiminnan muut tuotot

1 064 839

700 418

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 462 049 -3 360 189 Palvelujen ostot -58 829 550 -62 291 599 -51 129 637 -54 489 826 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -31 962 160 -29 845 196 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 455 886 -4 963 747 Muut henkilösivukulut -1 809 477 -39 227 523 -1 780 241 -36 589 184 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -538 693 -538 693 -426 521 -426 521 Liiketoiminnan muut kulut -8 965 185 -4 029 214

Liikeylijäämä(-alijäämä)

503 593

-1 572 490 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 140 297 163 495 Muut rahoitustuotot 5 057 12 011 Korvaus peruspääomasta -15 030 -17 220 Muut rahoituskulut -3 513 126 811 -7 397 150 889

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä

630 404

-1 421 601

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia

630 404

-1 421 601

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

630 404

-1 421 601

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 17,59

-46,20

Voitto, % 0,57

-1,52

Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+Muille maksetut korkokulut+Korvaus peruspääomasta)/(Oma pääoma+Sijoitettu korollinen vieras pääoma+Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/Liikevaihto)

17

1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2013

2012

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 503 593 -1 572 489 Poistot ja arvonalentumiset 538 693 426 521 Rahoitustuotot ja -kulut 126 811 150 888 Tulorahoituksen korjauserät 539

1 169 097 -994 541 Investointien rahavirta Investointimenot -482 037 -801 430 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 449 Toiminnan ja investointien rahavirta 687 060 -1 793 522

Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 51 299 -4 982 Vaihto-omaisuuden muutos -16 616 70 269 Saamisten muutos muilta -2 097 889 -723 981 Korottomien velkojen muutos muilta 1 997 354 268 284 Rahoituksen rahavirta -65 852 -390 410

Rahavarojen muutos 621 209 -2 183 931

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 8 225 970 7 604 762

Rahavarat 1.1. 7 604 761 9 788 693

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -909 393

Investointien tulorahoitus, % 242,53 -124,54 Kassan riittävyys, pv 27 29

Quick ratio 1,14 1,11 Current ratio 1,15 1,12

Investointien tulorahoitus, %

= 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset-

Tuloverot) / Investointien omahankintameno

Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

18

1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE 2013 2012 2013 2012

VASTAAVAA VASTATTAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 579 616 1 636 271 A OMA PÄÄOMA 3 670 016 3 039 612 I Aineettomat hyödykkeet 451 414 465 491 I Peruspääoma 3 000 000 3 000 000 2. Muut pitkävaikutteiset menot 451 414 465 491

IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 39 612 1 461 213 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 630 404 -1 421 601

II Aineelliset hyödykkeet 1 128 196 1 170 774

4. Koneet ja kalusto 1 128 196 1 170 774 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 81 408 30 109 1. Valtion toimeksiannot 29 936 30 109

III Sijoitukset 6 6 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 51 472

1. Osakkeet ja osuudet 6 6 E VIERAS PÄÄOMA 14 292 695 12 295 340

B VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 464 503 13 728 790 II Lyhytaikainen 14 292 695 12 295 340

I Vaihto-omaisuus 156 695 140 079 7. Ostovelat 6 182 755 4 838 744

1. Aineet ja tarvikkeet 156 695 140 079 9. Muut velat 696 749 672 228

10.Siirtovelat 7 413 191 6 784 368

II Saamiset 8 081 838 5 983 950 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 044 119 15 365 061

Lyhytaikaiset saamiset 8 081 838 5 983 950 1. Myyntisaamiset 7 068 298 5 053 334

4. Muut saamiset 681 089 535 347

5. Siirtosaamiset 332 451 395 269

IV Rahat ja pankkisaamiset 8 225 970 7 604 761

VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 044 119 15 365 061

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 20,34 19,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,82 13,09 Kertynyt ylijäämä, 1000 € 670 40

Omavaraisuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

= 100 * (Vieras pääoma-Saadut ennakot) / Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19

1.11. Kokonaistulot ja -menot

KOKONAISTULOT JA MENOT

TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 111 526 592,74 Toimintakulut 110 484 306,92

Korkotuotot 140 296,93 Korvaus peruspääomasta 15 030,00 Muut rahoitustuotot 5 057,03 Muut rahoituskulut 3 513,21 Investoinnit Investoinnit

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot 482 036,94

Kokonaistulot yhteensä 111 671 946,70 Kokonaismenot yhteensä 110 984 887,07

Kokonaistulot – Kokonaismenot =111.671.946,70-110.984.887,07=687.059,63 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [65.850,99]+[621.208,64]=[687.059,63]

1.12. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Kuntalain 87 k §:n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä 630.403,76 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

20

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa 8.10.2008 päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2013 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 4.12.2012.

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot 107 968 670 2 379 320 110 347 990 111 971 032,91 1 623 042,91 Toimintamenot 107 456 470 2 379 320 109 835 790 110 928 747,09 1 092 957,09 Toimintakate 512 200 0 512 200 1 042 285,82 530 085,82 Poistot ja arvonalentumiset 605 700 0 605 700 538 692,81 -67 007,19

2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen

2.1.1.1 Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ

TOIMENPITEET 2013 TAVOITETASO/ MITTARI

TOTEUTUMINEN

JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoito-takuun ja/tai todetun hoidontarpeen määrää-missä rajoissa.

Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen.

Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveys-keskukseen.

Välitön yhteyden-saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti lukuun ottamatta ajoittaisia ruuhka-huippuja (esim. maanantai-aamuisin).

Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveyden-huollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana.

Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti.

21

Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammatti-henkilölle kolmen arki-päivän kuluessa.

Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoit-teen mukaisesti.

Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön.

Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu.

Hoivapalveluiden vastuuyksikössä palveluiden saatavuus toteutuu valtakunnal-listen laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti.

Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutki-muksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti.

Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huo-mioiva ammattitai-toinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely.

Valtakunnalliset käypä-hoitosuositukset ja laatu-suositukset käytössä.

Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestel-män yhteydessä.

Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus).

Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitel-man vuosille 2013-2016 hyväksytty koko Etelä-Pohjanmaalle. Perusterveyden-huollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa tehtävä yhteistyö, esim. OIOS-hanke. Tiivis yhteistyö Epshp:n tietohallinnon ja röntgenin kanssa.

Ostopalveluiden joustava käyttö osana palveluprosesseja hoidon ja hoivan koko-naisuus huomioiden.

Toteutuu tasapuolisesti JIK-kunnissa.

Puitesopimukset voimassa usean palveluntuottajan kanssa.

Parannettavissa sairauksissa toimii tehokas hoitoprosessi, tavoitteena työ/toimin-takyvyn palautuminen.

Palveluprosessien laadun mittaaminen ja arviointijärjestelmät.

Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta.

Pitkäaikaissairauksis-sa taataan hoidon jat-kuvuus sekä omatoi-misuutta tukevat hoi-to-/palveluratkaisut.

Pohjanmaan (Lakeuden) Potku-hankkeen myötä tulevat kehittämis-toimenpiteet.

Potku I -projekti jatkunut Potku II –projektilla.

22

Palvelutyytyväisyys-kyselyt.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyys-kysely tehty 2013 lääkärinvastaanotois-sa ja vuodeosastoilla sekä vuodenvaih-teessa 2013-2014 kotihoitoyksiköissä. Asumispalvelu-yksiköissä kysely on tehty 2012.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Terveyden edistämi-seen liittyvät toimen-piteet - perheliikunta-tapahtumat - ennaltaehkäisevät kotikäynnit - innovatiiviset palvelukokeilut

Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma.

Perheliikuntatapahtu-mat 27.4.2013 yhdessä Jalasjärven kunnan kanssa, 24.8.2013 yhdessä Ilmajoen kunnan kanssa sekä 28.9. 2013 Jurvassa yhdessä Kurikan kaupungin kanssa. Tapahtumissa on tiedotettu perheiden liikunta- ja harrastus-mahdollisuuksista.

Ikääntyneiden palveluiden osalta aktiivinen yhteistyö kuntien kanssa on toteutunut ja mm. yhteiset terveyden edistämisen työryhmät toimivat Jalasjärvellä ja Kurikassa.

Väestön osallistaminen palveluiden kehittämi-seen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen.

Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut.

Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen.

Järjestettiin tilaisuuk-sia väestölle ja yhtei-siä seminaareja peruskuntien kanssa ajankohtaisista teemoista.

Kehitettiin palvelu-järjestelmästä tiedottamista sekä viestintää mm. verkko-sivuilla.

Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin 10.4. ja 7.5.2013 info-tilaisuudet JIK-alueen kauden 2013-17 valtuutetuille.

23

Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin Ikääntyvän JIK-alueen tarvitsema palvelu-rakenne -seminaari 6.11.2013 JIK ky:n johtokunnalle ja tar-kastuslautakunnalle, JIK-tilaajalautakun-nalle, JIK ky:n jäsen-kuntien johtajajille ja luottamushenkilöille, JIK ky:n johtoryhmälle ja esimiehille. Luennoitsijana mm. professori, tutkija Erkki Vauramo.

Potilas- ja asiakas-turvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti.

Systemaattinen tie-donkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta

Potilas- ja asiakas-turvallisuuden jatkuva arviointi.

JIK ky:ssä on vakituinen koko-aikainen laatu-suunnittelija, jonka tehtäväalueena on mm. potilas/-asiakasturvalli-suusasiat.

Osa-aikainen potilasturvallisuus-koordinaattori.

Potilasvahinkoja vähän. HaiPro.

HaiPro –ohjelmisto on otettu käyttöön.

Asiakkaan valinnanvapaus.

Palvelusetelijärjestel-män käyttöönotto.

Hoivan ostopalveluissa palveluseteliin siirtyminen.

Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttä-mällä ja myös koti-hoidossa on mahdolli-suus saada palveluita palvelusetelillä.

Potilas- ja asiakasturvallisuusindikaattorit Potilasturvallisuuden kehittäminen perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Kehittämisen avuksi on kerätty tietoja indikaattoreiden avulla. Kuviossa on määritelty erilaisia indikaattoreita, joista osa on käytössä ja osa tulossa. Potilaiden yhteydenottoja potilasasiamieheen on ollut alle 30 vuoden aikana. JIK ky:ssä on otettu käyttöön HaiPro- järjestelmä jonka avulla työntekijät anonyymisti raportoivat sähköisesti potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia. Raportoidut vaaratapahtumat käsitellään yksiköissä syyllistämättömyysperiaatetta noudattaen. Vuoden aikana on tehty periaatepäätös että JIK ky:n alueelle hankitaan myös Potilaan HaiPro, jolloin potilaat voivat itse täyttää mahdollisen vaaratapahtumailmoituksen verkossa.

24

JIK ky:n alueella on tiivistetty hygienian parantamiseen tähtäävää yhteistyötä. JIK ky:n yksiköissä toimii 32 hygieniayhdyshenkilöä. He ovat tehneet käsihygieniaan liittyvää strukturoitua omavalvontaa JIK ky:n yksiköissä, osallistuneet JIK ky:n alueella järjestettäviin tapaamisiin, jossa kouluttaja on ollut sairaanhoitopiirin Sairaalahygieniayksiköstä. Lisäksi hygieniayhdyshenkilöt ovat käyttäneet yksiköissä kiertäneen DermCheck laitetta henkilökunnan käsien desinfioinnin varmentamisessa. Lääketurvallisuuden kehittämiseksi JIk ky:ssä on otettu käyttöön LOVe-koulutus. LOVe koulutus on verkossa tapahtuvaa lääkehoidon osaamisen varmistamiseen tähtäävää koulutusta. Jokainen JIK ky:n lääkehoitoa toteuttava työntekijä suorittaa tehtävänkuvansa mukaisen koulutuksen ja tentin, sekä antaa siihen kuuluvat näytöt (lääkkeenjako, injektion pistäminen, suonensisäinen lääkehoito). Tämän jälkeen hän saa lääkehoidon toteuttamiseen luvan joka on määräajan voimassa (5 vuotta). Vuoden aikana LOVe tenttejä (maaliskuu-joulukuu) on suorittanut 277 tenttijää 35 eri tenttitilaisuudessa. Lisäksi JIK ky:n alueella henkilökunta on aloittanut opiskelun Potilasturvallisuutta taidolla – verkkokoulutuksessa, joka on valtakunnallinen potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus. JIK tekee yhteistyötä myös EPSHP:n alueellisessa potilasturvallisuusryhmässä, sekä JIK ky:n laaturyhmässä on EPSHP:n edustus. Kuvio:

25

2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ


TOTEUTUMINEN

Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asu-mispalveluiden (hoivan), perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.

Suoritetiedot 3 kk:n (hallintosäännön muutosesitys 4 kk:n) välein

Pääsääntöisesti ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja (6 pv v. 2013, 4 pv v. 2012).

Väestön sairastavuus huomioidaan palvelu-tuotannon suuntaamisessa.

Palvelurakenteen kehittäminen huomioiden koko JIK:n väestöpohja.

Erikoissairaanhoidon erikoisalojen kuukausitilastot.

Palvelurakennetta kehitetty avohoito-painotteiseksi (vuode-osastopaikkojen vähentäminen).

Lähipalveluiden kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti.

Kuntalaiskyselyiden pilotointi.

Kiinteistörakentami-sen ohjausryhmä ja sektorikohtaiset työ-ryhmät.

Palveluverkkoselvityk-set jäsenkunnittain.

Terveyskeskuspalvelui-den sisällöllinen kehittä-minen, perustehtävän selkiyttäminen.

Kuntouttava hoiva- ja hoitotyö on kaiken käytännön työn lähtökohtana.

Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti.

Kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen hoitoympäristöä ja henkilöstömitoitusta siten, että aktiivinen kuntoutus ja akuutti-hoito on mahdollisim-man optimaalista.

JIK ky:ssä ei ole enää vuoden 2012 alusta alkaen ollut terveys-keskusten pitkäaikais-osastoja, vaan ne on siirretty toiminnallisesti hoivakotiyksiköiksi eli ikäihmisten asumispalveluiden kokonaisuuteen.

Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa kehitetään terveys-keskussairaala-toimintana.

Uudisrakentamisen sen mahdollistaessa, hoivakotiyksiköt siirre-tään pois terveys-keskuskiinteistöistä.

Hoitopäivien ja hoito-jaksojen seuranta.

Potilaiden hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 10 vuorokautta.

Toteuma keskimäärin JIK ky:n akuutti-yksiköissä oli 9,6 hoitopäivää (v. 2012 8,1 hp).

26

Kotihoitotuntien seuranta.

Iäkkäiden hoivan palvelurakennetta kehitetään kohti ns. yksiportaista palvelu-järjestelmää.

Palvelutoimintaa seurataan mm. suoritelaskelmien avulla.

Hyvän laadun takuu palvelutuotannossa ja palvelutuotannon yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen mukaiseksi.

Asiantuntijahoitajatoimin-taa kehitetään ja työn-jakoa täsmennetään lääkäreiden kanssa.

Potku-hankkeen mukainen toiminta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa.

Potkun vastuulääkärit terveyskeskuksiin nimetty.

Hoitoprosesseja arvioidaan jatkuvasti hoitopalavereissa ja vastuualueen palavereissa (esim. hyvinvointipalvelujen johtoryhmä).

Päivystystoimintaa kehitetään määrällisesti ja laadullisesti.

Vastaanoton hoitohenkilöstöstä vähintään 2/3:lla on sairaanhoitajan pätevyys.

Vakanssimuutoksilla lähestytään tavoitetta.

Asiakkaan ja potilaan hoitopolku etenee hallitusti palvelu-prosessissa.

Päällekkäistä työtä vältetään palvelu-prosesseissa.

Iäkkäiden palveluiden osalta JIK ky on mukana Ikälaki –pilottihankkeessa, jossa pyritään kehittä-mään asiakkaan hoi-topolkua sekä asiak-kaiden palvelutarpei-den huomioimista monipuolisesti ja ennaltaehkäisevästi.

Aktiivinen yhteistyö toimii ammattilaisten, asiakkaiden ja potilaiden sekä omaisten kanssa.

Yhtenä asiaa tukeva-na hankkeena toimii AKSILA-yksikön OIOS-hanke, jossa mm. käydään läpi asiakkaan palvelu-prosessia ja kehite-tään sen sujuvuutta.

Terveyden edistämisen yhteinen strategia eri ikäryhmille yhdessä peruskuntien kanssa.

Keskustelu jäsenkuntien kanssa yhteisestä terveyden edistämisen strategiasta.

Terveydenedistämi-sen strategia valmis 2013.

Yhteistyöryhmät jäsenkuntien eri toimijoiden kanssa.

Terveydenedistämi-sen strategiatyö meneillään yhdessä jäsenkuntien kanssa. Hyvinvointikertomus Jalasjärvellä valtuus-tossa 3/2013 ja Kuri-kassa valmistuu 2014.

Optimaaliset, väestö-tarpeiden mukaiset tilat palvelutuotantoon.

Tilojen käyttöarviot, remontit ja uudisraken-nukset suunnitellaan palvelutuotannon

Palvelutuotannon tarpeiden mukaiset hoiva- ja hoitokiinteis-töt kartoitetaan ja

JIK ky:n johtokunnalle ja tilaajalautakunnalle on esitetty ikäänty-neiden palveluiden

27

tarpeiden lähtökohdista. arvioidaan yhdessä tilaajalautakunnan kanssa.

kiinteistötarpeita. Vuosien 2012-13 aikana tämä on toteutunut kaikkien jäsenkuntien osalta.

2.1.1.3. Talous TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ


TOTEUTUMINEN

Palvelukokonaisuus on kustannustehokas ja vaikuttava.

Toiminnan raportointi/ seurantajärjestelmiä kehitetään edelleen.

Talousarviototeuman säännöllinen seuranta toteutetaan 3 kk:n (4 kk:n) välein.

Talousarviototeumaa seurattu johtokunnan tasolla vuosikolman-neksittain ja esimies-tasolla kuukausittain.

Kustannusten nousua hillitään kuntatalouden raameihin.

Henkilöstöresurssit ja palvelut kohdennetaan hallitusti.

Henkilöstömuutokset tehty talousarviossa hyväksytyn mukai-sesti.

Palvelut määritellään JIK ky:n alkuvaiheessa tehdyillä tuotteilla ja suoritteilla kunnes valta-kunnallisesti määritellään yhteneväiset ja vertailu-kelpoiset tuotteet.

Käyntitilastointia kehite-tään edelleen tuotteista-mista tukevaksi.

Kustannuslaskenta ja tuotteiden hinnoittelu toteutuu vertailukelpoi-sesti.

Toimintaa ja taloutta kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen.

Tuotteiden hintojen analyysi ja seuranta.

Suoritteiden yhtäläi-seen kirjaamiseen on kiinnitetty huomiota.

Tuotteiden hintojen seurantaa on tehty.

Henkilöstön kustannus-tietoisuutta lisätään.

Lähiesimiehet hallitsevat taloushallintoon liittyvät asiat.

Talousarvion merkitys ymmärretään lähiesi-miestasolle asti ja sen mukaisesti toimitaan kustannustehokkaasti.

Esimiehille on järjestetty hankinta-koulutusta.

Hoidon painopiste siirretään edelleen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan.

Omaa toimintaa kehite-tään. Sairaanhoitopiirin ulkopuolisia ostopalve-luita käytetään silloin, kun ostaminen tuo kustannustehokkuutta ja nopeutta palveluraken-teeseen.

Sopimusneuvottelut erikoissairaanhoidon kanssa 1-3 krt/vuosi.

Vuosi oma esh 2009 57,1 42,9 2010 57,9 42,1 2011 58,3 41,7 2012 59,9 40,1 2013 58,3 41,7

Epshp:n johdon kanssa yhteistoiminta-alueen neuvottelu käyty 12.6.2013.

Oma toiminta sisältää myös vanhuspalvelut ja ympäristötervey-denhuollon.

28

2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ


TOTEUTUMINEN

Liikelaitoskuntayhtymällä on osaava ja ammatti-taitoinen henkilöstö.

Suunnitelmallisen ja tarvelähtöisen täydennyskoulutuksen tarjoaminen.

Koulutuspäivien keskiarvo yhtä vakituista työntekijää kohden vähintään 3,5.

Toteutui. 4,7 koulutuspäivää per vakituinen työntekijä.

Työn kehittävyyden ja haasteellisuuden vahvistaminen.

Vähintään 80 % kyselyyn vastanneista antaa työn kehittävyy-destä ja haasteellisuu-desta arvosanan 3, 4 tai 5 (asteikko 1-5).

Toteutui. 93 %.

Työkierron aktivoiminen. Henkilöstön sisäinen liikkuvuus väh. 3 %.

Toteutui. 7 % vakituisesta henkilöstöstä oli työkierrossa tai siirtyi sisäisesti toiseen vakanssiin. Lisäksi henkilöstö teki yksittäisiä työvuoroja toisessa yksikössä.

Henkilöstö on hyvin-voivaa ja työskentely-olosuhteet ovat turvalliset.

Välittävä työyhteisö -toimintamallin aktiivinen käyttö.

Toimintamallin mukaisia neuvotteluja 1000:ta sairauspois-saolopäivää kohden vähintään 3.

Toteutui. 5,1 toimintamallin mukaista neuvottelua per 1.000 sairaus-poissaolopäivää.

Sairauspoissaolo-päivien keskiarvo yhtä henkilöä kohden alle 15.

Toteutui. 13,3 sairauspoissaolo-päivää per henkilö.

Uusien työkyvyttö-myyseläkepäätösten määrä ei nouse edellisvuodesta.

Toteutui. Työkyvyttömyyseläke-päätösten määrä väheni 2:llä.

Henkilöstön tyytyväisyyden ja jaksamisen tukeminen.

Vähintään 80 % kyselyyn vastanneista antaa tyytyväisyydes-tään ja jaksamises-taan arvosanan 3, 4 tai 5 (asteikko 1-5).

Toteutui. 96 %.

Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus-% ei nou-se edellisvuodesta.

Ei toteutunut. Vaihtuvuus nousi 2,7 % (ei sisällä eläkkeellejääneitä).

29

Riskien kartoitus sähköisellä riskien arviointiohjelmalla.

Vähintään 70 % työyksiköistä täyttänyt sähköiset riskien arviointilomakkeet.

Ei toteutunut. 23 % täytti. Työ jatkuu v. 2014.

Rekrytointi on ennakoivaa ja tuloksellista.

Rekrytointiohjelman toimeenpano.

Vakituisten virkojen ja työsuhteiden täyttö-aste väh. 96 %.

Toteutui. 97 %.

Opiskelijoiden harjoittelu-jaksojen seuranta.

Vähintään 80 % hoitoalan opiskelijoista antaa ohjatun harjoittelun jaksoista arvosanan 8, 9 tai 10 (asteikko 1-10).

Ei toteutunut. 79 % antoi ohjaus-suhteen toimivuudesta arvosanan 8, 9 tai 10.

Henkilöstövoimavarojen riittävyys ja toimintojen tuloksellinen organisointi.

Henkilöstömitoituksen ja rakenteen kehittäminen huomioiden palvelujen tasalaatuisuus eri jäsen-kunnissa.

Henkilöstömitoitus paranee edellis-vuodesta.

Toteutui.

Jalasjärven akuutti-kuntoutusosaston paikkalukua alenta-malla(41->37) mitoitus nousi 0,65:een.

Ilmajoen lääk.vastaan-otolla 2:n sairaan-hoitajan lisäys nosti väestömäärän per hoitaja 978:aan ollen linjassa muiden lääk.-vastaanottojen kanssa väestön ikärakenne ja sairastavuus huomioi-den.

Talousarvioon tehty-jen henkilöstölisäys-ten myötä mitoitus on parantunut hoivakoti Karpalossa ja Rauha-lassa, dementiakoti Toiskassa, pienkoti Toimelassa ja Niittykoti I:ssä.

Kotihoidon osalta valtakunnallisia tavoitelukuja ei ole. Kotihoidossa henkilös-tömitoituksen suun-nittelussa käytetään pohjana toteutuneita palvelutunteja ja henkilöstön työajan-käytön seurantaa.

30

Työyhteisön toiminnan kehittäminen.

Vähintään 80 % kyselyyn vastanneista antaa työyhteisön toiminnasta arvosanan 3, 4 tai 5 (asteikko 1-5).

Toteutui. 93 %.

Henkilöstöjohtaminen on ammattitaitoista.

Esimiesten tuki ja valmennus johtamistyöhön.

Vähintään 70 % kyselyyn vastanneista antaa esimiestyöstä arvosanan 3, 4 tai 5 (asteikko 1-5).

Toteutui. 84 %.

Hyödylliset kehityskeskustelut.

Vähintään 80 % kyse-lyyn vastanneista antaa kehityskeskus-telujen toteutuksesta arvosanana 3, 4 tai 5 (asteikko 1-5).

Ei toteutunut. 75 % antoi kehitys-keskustelujen hyödyllisyydestä arvosanan 3, 4 tai 5.

2.1.2. Hallinto


KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto (sis. huollon) Toimintatulot 152 300 152 300 175 499,31 23 199,31 Toimintamenot 3 904 300 3 904 300 3 691 847,76 -212 452,24 Toimintakate -3 752 000 -3 752 000 -3 516 348,45 235 651,55 Poistot ja arvonalentumiset 170 830 170 830 147 320,11 -23 509,89

SITOVAT TAVOITTEET TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ


TOTEUTUMINEN

Johto ja hallinto

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehittäminen.

Valmisteluprosessin sujuvuuden kehittäminen.

KuntaToimiston Hälytin-lisäsovellus käytössä.

Toteutui.

31

Tarkastuslautakunnan paperiton kokousten hallinta.

Sähköinen kokous-materiaalisovellus käytössä.

Toteutui.

Työsuojelutoiminnan kehittäminen.

Työsuojelun toimintaohjelman toimeenpano.

Tapaturmataajuus suhteessa tehtyihin työtunteihin korkeintaan 36 per 1.000.000 tehtyä työtuntia.

Ei toteutunut. 46 työtapaturmaa per 1.000.000 tehtyä työtuntia.

Tapaturmien vakavuus-aste korkeintaan 0,3 per 1000 tehtyä työ-tuntia.

Ei toteutunut. 0,4 työtapaturmasta johtuvaa poissaolopäivää per 1.000 tehtyä työtuntia.

Viestinnän kehittäminen

Tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä.

Väestölle ja sidos-ryhmille tiedottaminen.

Mediatiedotteita laaditaan vuoden aikana vähintään 10.

Vuoden 2013 aikana laadittiin 17 media-tiedotetta. Tiedotteista 8 käsitteli terveyskeskusten toimintaa, 3 ympäristö-terveydenhuoltoa, 2 taloutta ja 4 muita asioita.

Tiedotteiden lisäksi medialle on toimitettu nimitysuutiset vakituisiin virkoihin ja toimiin valituista.

Järjestetään tarvittava määrä mediatilaisuuk-sia.

Tiedotustilaisuuksia järjestettiin 3. Aiheina olivat sähköisen lääkemääräyksen (eResepti) käyttöönotto (2/13), elintarvike-valvonnan Oivahymy-tarkastukset (4/13) ja fysioterapeuttien akuutti-selkävastaanottojen alkaminen (9/13). Lisäksi median edustajat kutsuttiin mukaan Palmikko-hankkeen starttipäivään (8/13).

Julkaistaan joka kodin palveluopas.

Joka kodin palveluopasta ei julkaistu puhelinnumero-tilanteen vakiintumatto-muuden vuoksi. Siirtyi vuoden 2014 keväälle.

32

Sisäisen viestinnän kehittäminen.

Kehitetään intranetiin sähköinen palaute-mahdollisuus ja suunnitellaan palaut-teen käsittelyprosessi.

Intranet-sivustolla on käytössä palautemah-dollisuus, ja palautteen käsittelyprosessi on suunniteltu.

Rakennetaan intranetiin tarvittava määrä työyksiköiden omia alasivuja ja luodaan niille tarvittava päivittäjäverkosto.

Intranetissä on työntekijä-portaalin ja esimiesportaa-lin lisäksi 16 alasivustoa. Alasivustojen kehitys jatkuu v. 2014. Intranetiä päivittävät samat verkko-vastaavat kuin julkisiakin verkkosivuja.

Sähköisen viestinnän tehostaminen.

Julkisen verkkosivuston etusivun Ajankohtaista-osiota käytetään aktiivi-sesti.

Etusivun Ajankohtaista-osiossa on julkaistu viikoittaisten lääkäripäivys-tystietojen lisäksi yli 30 uutista. Näistä 8 liittyi terveyskeskusten toimintaan, 6 ympäristö-terveydenhuoltoon ja 5 rekrytointiin.

Vähintään 80% verkko-sivuilla olevista lomak-keista on täytettävissä tietokoneella ennen tulostamista.

Ei toteutunut. Arvion mukaan noin 50 % verkkosivuilla olevista lomakkeista on täytettä-vissä tietokoneella ennen tulostamista. Työ jatkuu vuonna 2014.

Henkilöstöhallinto

Henkilöstö hallitsee HR-ohjelmistojen käytön.

HR-ohjelmistojen kertauskoulutus.

Kertauskoulutusten määrä.

17 koulutustilaisuutta esimiehille ja henkilöstölle seuraavista HR-ohjelmis-toista: AGS-henkilöstöraportit, Populus-matkahallinta, WebTallennus ja Titania-työvuorosuunnittelu

Palvelussuhteeseen liittyvät palkat ja muut etuudet maksetaan oikeaan aikaan kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia ja ohjeistuksia noudattaen kuntayhtymän viran-haltijoille/työntekijöille sekä palkkioiden saajille.

100 % palkan- ja palkkionmaksuista oikein.

Toteutui.

33

Taloushallinto

Taloushallinnon järjestelmien kehittäminen.

Sähköisten osto- ja myyntilaskujen käyttöönotto.

Käytössä vuonna 2013. Otettiin käyttöön vuoden 2013 syksyllä.

Kirjanpidon viive. Kirjanpidon viive enintään 42 pv.

Kirjanpidon viive oli 4-14 pv, keskiarvo 10 pv (tiliotekirjaus).

Maksuvalmius. Maksuvalmius 30 pv. Alittui kolmella (3) päivällä, maksuvalmius oli 27 pv.

Viivästyskorkotaso % maksatuksesta.

enintään 0,01 % Toteutui. Viivästyskorot olivat 0,00032 % maksatuksesta.

Tietohallinto

Tietohallinnon palvelujen kehittäminen.

Henkilökunnan tyyty-väisyys tukipalvelun toimivuuteen, palaute-kysely (Webpropol).

Palautekyselyn valmistelu käynnistyi. Varsinainen toteutus siirtyi vuoteen 2014.

Tietoteknisten järjestelmien toimivuuden parantaminen.

Palvelimien ja työasemien uusiminen suunnitellusti.

Henkilökunnalla tarkoituksenmukaiset, toimivat ja tehokkaat työvälineet käytössä.

Toteutui. Hankittu tietoteknisiä työvälineitä tarpeiden mukaan.

Muut tavoitteet:

Toteutetaan valtakunnallisten eReseptin ja eArkiston vaatimat taustajärjestelmät ja toiminnallisuudet yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

Toteutuminen:

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen osalta jatkettiin eri tehtäväprosessien kuvaamista ja tiedonhallintasuunnitelmien laadintaa yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Työyksiköitä neuvottiin asiakirjojen käsittelyssä.

JIK ky:n kaikkien toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat nyt sähköisessä järjestelmässä (KuntaToimisto). Yksilöjaosto aloitti toimintansa uutena toimielimenä. Johtokunta ja tarkastuslautakunta aloittivat toimikautensa uusilla kokoonpanoilla.

Hallinto osallistui tiiviisti Kurikan sosiaalitoimen kehittämiseen sen siirryttyä JIK ky:n tuotantovastuulle 1.1.2013.

Hallinnon johtavat viranhaltijat osallistuivat alueella vireillä oleviin kuntaliitosselvityksiin ja tuottivat niihin erilaisia tilastotietoja sekä analyyseja JIK ky:n palveluista.

Yhteistyössä Kurikan kaupungin ja Jalasjärven kunnan kanssa järjestettiin ”Päätöksenteko kunnassa” -koulutusta luottamushenkilöille. Johtokunnalle ja johtoryhmälle järjestettiin yhteinen strategiapäivä. Osa johtokunnan jäsenistä osallistui Tulevaisuuden terveyskeskus -

34

päiville. Jäsenkuntien valtuutetuille järjestettiin kaksi infotilaisuutta JIK ky:n toiminnasta. Lisäksi järjestettiin seminaari ikääntyvän JIK-alueen tarvitsemasta palvelurakenteesta.

Sähköinen sovellus koulutusten hallintaan (HRM Koulutus) otettiin käyttöön pilotoinnin jälkeen koko organisaatiossa 1.1.2013 alkaen.

Palkkahallinnon konsultointiprojektissa analysoitiin JIK ky:n palkkahallinnon tehokkuutta ja kustannuksia sekä prosesseja ja järjestelmäympäristöä. Lisäksi teetettiin kartoitus JIK ky:n palvelinympäristöstä sekä telestrategia. 1.10.2013 otettiin käyttöön Effica-potilastietojärjestelmän uusi versio, jonka ominaisuuksiin henkilöstö koulutettiin. Syksyllä käynnistettiin Kurikan terveyskeskuksen puhelinjärjestelmän laajennus Jalasjärven ja Ilmajoen alueella toimiviin JIK ky:n yksiköihin.

Henkilöstöhallinto järjesti esimiehille kolme ajankohtaisfoorumia. Lisäksi lakimies koulutti työsuhdeasioista JIK ky:n ja jäsenkuntien esimiehiä. JIK ky:n esimiehille suunnattu johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava koulutus käynnistyi syksyllä. Osana Protek Pro Etelä-Pohjanmaa -hanketta esimiehet saivat valmennusta työhyvinvoinnin strategisesta johtamisesta. Vuoden mittaan laadittiin kirjallisia ohjeistuksia sekä kehitettiin ohjelmistojen toiminnallisuuksia. Alkuvuodesta juhlittiin kunta-alalla 30/40-vuotta palvelleita sekä edellisvuonna JIK ky:stä eläkkeelle jääneitä, yhteensä 41 henkilöä. Palvelussuhdeasioihin liittyvää neuvontaa tarjottiin henkilöstölle ja esimiehille.

Työsuojelutoiminnan osalta järjestettiin koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Kiinteistöjen korjaustoimenpiteissä tehtiin yhteistyötä jäsenkuntien teknisen toimen edustajien kanssa. Kiinteistökierrokset tehtiin 30:een eri työyksikköön terveyskeskuksissa ja asumispalveluyksiköissä. Yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa käynnistettiin valmistelut uuden työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valitsemiseksi. Työssä esiintyvien vaarojen ja riskien arvioimiseksi otettiin käyttöön sähköinen RiskiArvi-sovellus. Työyksiköille tarjottiin tukea niiden laatiessa pelastussuunnitelmia. Työhyvinvointikysely toteutettiin yhteistyössä EPSHP:n kehittämisyksikön suunnittelijan kanssa. Seinäjoen Työterveys toteutti ”Työyhteisöni ja minä” -kyselyn lääkäreille, työterveyshuollon henkilöstölle ja johtoryhmälle. Tyhy-ryhmä järjesti liikuntailtapäivät Jalasjärvellä, Kurikassa, Jurvassa ja Ilmajoella. Henkilöstölle hankittiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä sekä tuettiin uimahalli- ja kuntosalikäyntejä.

2.1.2.1. Hallinto ja talous

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto ja talous Toimintatulot 10 950 10 950 18 081,39 7 131,39 Toimintamenot 2 170 290 2 170 290 1 975 490,73 -194 799,27 Toimintakate -2 159 340 -2 159 340 -1 957 409,34 201 930,66 Poistot ja arvonalentumiset 170 830 170 830 146 701,39 -24 128,61

Toimintavuoden aikana on tuotettu tarvittavat hallinto-, talous- ja tietohallintopalvelut koko kuntayhtymän, sen eri yksiköiden sekä sidosryhmien tarpeisiin.

Tuotteiden hinnat on määritelty jäsenkuntalaskutusta varten pääosin erilaisten suoritteiden ja talousarvion mukaisten nettokustannusten pohjalta.

35

2.1.2.1. Huolto

Sisältää terveyskeskuskiinteistöjen ja hoitotarvikevarastojen kulut.

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Huolto Toimintatulot 141 350 141 350 157 417,92 16 067,92 Toimintamenot 1 734 010 1 734 010 1 716 357,03 -17 652,97 Toimintakate -1 592 660 -1 592 660 -1 558 939,11 33 720,89 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 618,72 618,72

Kiinteistöt

Tilapäällikön palveluja hankittiin Kurikan kaupungin tekniseltä osastolta vuonna 2013. JIK ky:n jäsenkunnilta vuokraamien tilojen osalta on esitetty jäsenkunnille vuosikorjaustarpeet. Ilmajoen terveyskeskuksen laajennus- ja saneeraustyöt alkoivat kesällä 2013. Myös Jalasjärven virastotalon, johon muuttaa perhekeskus, peruskorjaus-/muutostyöt alkoivat syksyllä 2013. Jurvan terveysaseman tilamuutossuunnittelu mm. hammashoitolan tarpeiden takia jatkui. JIK ky:n tulevaisuuden tilatarpeiden suunnittelua ja valmistelua jatkettiin Kiinteistöasioiden hankesuunnittelun ohjausryhmässä. Ohjausryhmän tehtävänä on asettaa yhteinen tahtotila ja palvelurakenteen raamit eri jäsenkuntien kiinteistöinvestoinneille sekä työstää toimeksiannot eri työryhmille.

Varastot

Varastopalveluja hoito- ym. tarvikkeiden osalta jatkettiin hajautetusti edelleen Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskuksissa. Jurvan terveysaseman varastopalvelut hoidetaan Kurikan varastosta.

2.1.3. Työterveyspalvelut

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: työterveyshuollon ylilääkäri

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Työterveyspalvelut Toimintatulot 1 180 420 1 180 420 1 247 594,64 67 174,64 Toimintamenot 1 060 760 1 060 760 950 175,51 -110 584,49 Toimintakate 119 660 119 660 297 419,13 177 759,13 Poistot ja arvonalentumiset 3 290 3 290 5 989,82 2 699,82

Toiminta-ajatus

Työterveyshuoltopalvelujen tuottaminen JIK ky:n alueella toimiville työpaikoille ja yrittäjille.

36

SITOVAT TAVOITTEET

Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työpaikan (työnantaja, työntekijät) kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimivuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ


TOTEUTUMINEN

Asiakasnäkökulma

Hyvän työterveys-huoltokäytännön mukaisten ja kilpailu-kykyisten palveluiden tuottaminen lähipalveluna.

Yksikön toimintatapojen kehittäminen.

2011-2014 olemme mukana BotniaSEITTI kehitysohjelmassa.

Yksikön arviointi BotniaSEITTI-mittaristolla.

Osittain toteutunut.

Kehityskeskustelut. Toteutuneet suunnitellusti kerran vuodessa.

Talouden seuranta 3 kk:n välein.

Toteutunut.

Palvelujen saatavuus asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Lääkärien riittävyydestä huolehtiminen aktiivi-sella rekrytoinnilla.

Sairaanhoidossa lääkäriin pääsy hoitotakuun puitteissa.

Toteutunut yhteis-työssä terveys-keskuksen kanssa.

Yksi työterveys-hoitajan toimi tullut lisää.

Asiakastyytyväisyys-kysely BotniaSEITTI kautta.

Ei ole toteutunut. Siirtynyt vuoteen 2014.

Muut tavoitteet:

Tehostaa yhteistyötä työpaikkojen työkyvyn tukemisessa yhdessä sovitun varhaisen tuen mallin mukaisesti, oman yksikkömme toiminnan kehittäminen BotniaSEITTI –kehitysohjelman tukemana.

Tavoitteena on, että työterveyshuolto kattaa menonsa tuloillaan, eikä jäsenkuntalaskutusta tältä osin tule.

Toteutuminen:

Työterveyshuollon toiminta on tarkoin lain säätämää toimintaa.

Työterveyshuolto toimii kussakin kunnassa ja Kurikan alueella myös Jurvassa entisissä toimitiloissaan lähipalveluna.

37

Työterveyshuollon asiakkaista enemmistö, n. 3000, on jäsenkuntien/kuntayhtymän palveluk-sessa. Työterveyshuollossa olevien työpaikkojen ja työntekijöiden määrä on hieman laskenut, vastaamme n. 550 työpaikan ja n. 6800 työntekijän ja n. 890 maatalous- ja yksinyrittäjän työterveyshuollosta. Sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluu n. 5200 työntekijää, joista osalla on sairaanhoitosopimuksia työterveyshoitajan vastaanotoille.

Suurin osa työterveyshuoltoomme kuuluvista työpaikoista on pientyöpaikkoja (työntekijöitä alle 10 henkeä). Yhteistyötä heidän kanssaan on aktiivisesti pyritty tehostamaan Työterveyslaitoksen toimintaohjeistuksen: Pienyritysten työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta – kansion avulla. Työterveyshoitaja on pitkälle vastuussa yhteistyöstä. Vuonna 2013 saatiin 1 työterveyshoitajan toimi lisää.

Työterveyslääkärin työssä korostuivat entisestään työkyvyn arviointi, tukitoimet ja ammatillisen kuntoutuksen käynnistäminen sairaanhoidon ohella. Työterveyslääkäri-resurssien niukkuus on suurin haaste em. toiminnan toteuttamiselle.

Työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakimuutokset 2012 tukevat em. toimintaa, mutta toteuttaminen vaatii aktiivista yhteistyötä työnantajien, esimiesten ja työntekijöiden kesken sekä työterveyshuoltotiimin tiivistä yhteistyötä.

Työyhteisöjen toimivuus näyttää olevan lisääntyvä haaste työssämme. Pystyäksemme vastaamaan siihen haimme työterveyspsykologin virkaa, joka on vuoden 2014 talousarviossa hyväksytty.

Osatyökykyisten työntekijöiden tukeminen työssä, ammatillisen kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja mahdolliset uudelleen sijoittumiset erityisesti kunnallisissa työpaikoissa (JIK ja jäsenkunnat ovat hyväksyneet osatyökykyisen henkilöstön uudelleen sijoittamisen yhteiset periaatteet) vaatii paneutumista ja yhteistyötä koko työterveyshuollon henkilöstöltä.

Toiminnan kehittämisen tukena on ollut Työterveyslaitoksen organisoima BotniaSEITTI. kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on kehittää hankealueen kunnallisen työterveys-huollon toimivuutta, tasalaatuisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä.

Kehittämisohjelma alkoi keväällä 2011 ja päättyy 2014. Siinä ovat mukana kaikki Pohjan-maan kunnalliset työterveyshuoltoyksiköt.

Henkilöstömme on selvinnyt hyvin työvaatimuksistamme. Työyhteisömme jaksamista tukee yhteinen työhyvinvointisuunnitelma. Kaksi kertaa vuodessa on toimintamme yhteinen suunnitteluiltapäivä. Säännöllisissä kuukausipalavereissa käymme läpi yhteiset asiat ja tapaamme toisiamme.

Taloustavoite: menojen kattaminen ilman kuntalaskutusta, on toteutunut.

2.1.4. Hyvinvointipalvelut

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hyvinvointipalvelut Toimintatulot 91 934 740 1 662 270 93 597 010 95 082 720,38 1 485 710,38 Toimintamenot 88 420 950 1 662 270 90 083 220 91 850 641,22 1 767 421,22 Toimintakate 3 513 790 3 513 790 3 232 079,16 -281 710,84 Poistot ja arvonalentumiset 368 820 368 820 316 990,94 -51 829,06

38

Vastuualueen toiminnasta on vastannut johtava ylilääkäri ja terveyskeskuskohtaisesti toiminnasta ovat vastanneet lähipalvelujen ylilääkärit. Johtavan ylilääkärin alaisuudessa toimiva hoitotyön johtaja on vastannut vastuuyksikön hoitotyön toiminnasta ja henkilöstöhallinnosta. Hoitotyön johtajan alaisuudessa toimivat osastonhoitajat ovat vastanneet terveyskeskuskohtaisesti vastuuyksikön hoitotyön toiminnasta ja henkilöstöhallinnosta delegointipäätösten mukaan.

2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hyvinvointipalvelujen hallinto Toimintatulot 1 830 1 830 790,08 -1 039,92 Toimintamenot 846 520 846 520 777 995,45 -68 524,55 Toimintakate -844 690 -844 690 -777 205,37 67 484,63 Poistot ja arvonalentumiset 159 440 159 440 138 238,28 -21 201,72

Tämä yksikkö käsittää hoidon ja hoivan hallinnon sekä rekrytoinnin ja varahenkilöstön kustannuspaikat. Sisältää johtavan ylilääkärin ja lähiylilääkäreiden hallintoon käyttämän työn suhteelliset palkkausosuudet. Sisältää myös hoitotyön johtajan ja hoivapalveluiden johtajan määrärahat. Rekrytointikoordinaattorin ja varahenkilöstön määrärahat ovat omassa kustannuspaikassaan. Käsittää myös Effica-potilastietojärjestelmän sekä sijaishallinta- ja rekrytointi-ohjelmistojen käyttömenot.

2.1.4.2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Toimintatulot 18 950 500 18 950 500 19 168 329,17 217 829,17 Toimintamenot 15 003 600 15 003 600 15 947 179,12 943 579,12 Toimintakate 3 946 900 3 946 900 3 221 150,05 -725 749,95 Poistot ja arvonalentumiset 77 220 77 220 59 053,11 -18 166,89

Lääketieteelliset tukipalvelut Toimintatulot 113 610 113 610 145 070,50 31 460,50 Toimintamenot 1 989 420 1 989 420 2 055 464,64 66 044,64 Toimintakate -1 875 810 -1 875 810 -1 910 394,14 -34 584,14 Poistot ja arvonalentumiset 100 970 100 970 100 470,15 -499,85

39

Toiminta-ajatus

Toiminnan tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä sairauksien varhainen toteaminen ja hoito.

Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut Lääketieteellisiin tukipalveluihin ovat vuonna 2013 kuuluneet laboratorio, röntgen, fysioterapia sekä välinehuolto. Sairaankuljetus siirtyi 1.1.2013 alkaen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tuottamaksi toiminnaksi.

Toiminta-ajatus

Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut tuottavat toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueella.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.

Riittävä henkilöstö-mitoitus.

Vakinaisten virkojen täyttöaste 100.

Hoitotyön henkilöstön osalta vakinaiset virat ja toimet ovat olleet täytet-tyinä, lääkäreitä vakinai-siin virkoihin ei ole tullut v. 2013.

Aktiivinen henkilöstö-rekrytointi.

Potilaiden jonotusajan seuraaminen.

Ei-kiireellisten potilaiden jonotusaika lääkärin vastaanotolle on ollut 0-2 kk perustuen hoidon tarpeen arviointiin.

Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen / puhelujen seuranta keskitetysti 2 krt/v.

Välitön yhteydensaanti toteutunut pääsääntöi-sesti (poikkeuksena lyhyet ruuhkahuiput) ja keskitetty puhelujen seu-ranta toteutettu määrä-aikaisena otoksena 2013.

Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammat-tihenkilölle kolmen arki-päivän kuluessa tai lää-kärin vastaanotolle 3 kk:n kuluessa (seur. 6 kk välein).

Tavoite on toteutunut.

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottojen kehittäminen kansan-

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajavastaan-ottojen toteutumisen seuranta.

Toteutunut Effica-potilastietojärjestelmän avulla.

40

sairauksien hoitoon.

Pohjanmaan POTKU II-hanke.

POTKU II-hanketta on edelleen toteutettu vuonna 2013.

Henkilöstörakenteen korjaaminen sairaan-hoitaja/terveyden-hoitajapainotteisem-maksi mahdollisuuk-sien mukaan.

Henkilöstörakennetta korjattu johtokunnan päätöksillä (vakanssi-lisäykset ja -muutokset).

Hoitajaresurssien lisääminen.

2 (-3) sh/th lisäys vuonna 2013 Ilmajoen toimi-pisteeseen, 1 sh/th Kurikan toimipisteeseen.

Kahden vakinaisen sh/th lisäys Ilmajoen toimi-pisteeseen on toteutunut vuonna 2013.

Palvelut ovat sisällöllisesti laadukkaita ja asiakaslähtöisiä lääkärinvastaanotoilla ja niihin liittyvissä tukipalveluissa.

Koulutuksen toteutumisen seuranta.

Henkilökunnan täydennyskoulutus 3–10 pv/vuosi/työntekijä ja JIK ky:n yhteisten koulutusiltapäivien järjestäminen.

Koulutuksen toteutumista on seurattu webTallen-nuksen ja HRM-ohjelman koulutusosion avulla.

Käypähoidon suositusten ja/tai valtakunnallisten/ shp:n laatusuositusten mukainen toiminta.

Hoidon tason seuranta: mm. RR-tason seuranta RR-potilailla, HbA1 c -seuranta, amputaatiot.

RR-tason seurantaa on tehty yksilötasolla, HbA1C-seuranta tehty otoksena syksyllä 2013, amputaatioiden määrää seurattu Seinäjoen sairaalan rekistereistä.

Porrastus pth/esh toteutuu. Erikoissairaanhoidon käytön seuranta.

Kustannuksista perusterv.huollon osuus 60 %, erikoissairaan-hoidon osuus 40 %.

Seuranta on toteutunut Epshp:n jäsenkunta-raportointina kuukausit-tain.

Säännölliset kehityskeskustelut. Kehityskeskustelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökunnan erikoisosaamisten hyödyntäminen.

Kehityskeskustelut kerran vuodessa/ työntekijä.

Kehityskeskustelujen seuranta toteutunut järjestelmällisesti esi-miesten ja hallinto-johtajan toteuttamana.

Jokaisella JIK ky:n paikkakunnalla toteutuu asiakaspalvelu lähipal-veluperiaatteella lääkä-rin vastaanotto, fysio-terapia, laboratorio-näytteenotto, röntgen.

Päivystystoiminnan edelleen kehittäminen. Käyntimäärien seuranta.

Päivystyskäyntien suhteellisen määrän väheneminen (v. 2012 70 % lääkärin vastaan-ottokäynneistä oli päivystyskäyntejä).

Seuranta toteutunut Effica-potilastieto-järjestelmän avulla. Vuonna 2013 lääkärin vastaanottokäynneistä oli 71 % päivystys-käyntejä.

41

Rtg- ja laboratorio-toiminta omana toimintana jokaisessa tk:ssa, Jurvassa laboratorion näytteenottopiste.

Mittari: Käyntimäärien seuranta.

Käyntimäärien seuranta toteutunut Effica-potilas-tietojärjestelmän avulla.

Fysioterapia toimii lähipalveluperiaatteel-la ja fysioterapeuttien erityisosaamista hyödynnetään joustavasti koko JIK ky:n alueella.

Mittari: Erityisosaamista vaativien käyntien määrällinen seuranta (esim. lymfaterapia).

Käyntimäärien seuranta toteutunut Effica-potilas-tietojärjestelmän avulla.

Muut tavoitteet:

Pitkäaikais- ja monisairaiden omahoidon tukeminen ja palveluohjauksen kehittäminen.

Toteutuminen:

Lääkärien vastaanoton ja ensiavun sekä lääketieteellisten tukipalvelujen toiminta perustuu terveydenhuoltolakiin ja -asetuksiin.

Lääkärin virkoihin ei ole saatu uusia työntekijöitä. Kesälomakaudella opiskelijasijaisten saatavuus oli kohtalaisen hyvä. Koulutusvaiheen määräaikaisia lääkäreitä on ollut 5. Kuusi lääkäriä on erikoistumassa yleislääketieteeseen. Kaikkiaan viittä lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Eläkkeelle jääneiden virkalääkärien tilalle ei ole saatu rekrytoitua vakinaisia viranhaltijoita. Puitesopimus oli 4 palveluntuottajan kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Konsultoivia erikoislääkäreitä JIK ky:n terveyskeskuksissa on ollut kardiologian, sisätautien, geriatrian, neurologian, nuorisopsykiatrian, radiologian ja fysiatrian erikoisaloilta. Jalasjärven mielenterveysyksikön psykiatripalvelut on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta.

Vastaanottotoiminnan tukemiseksi on ostettu tarvittaessa erikoissairaanhoitoa korvaavia tutkimus- ja erikoislääkäripalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Muun muassa maha- ja suolistotähystyksiä, sydämen rasitustutkimuksia, sydämen ultraäänitutkimuksia, holter- ja uniapnea-tutkimuksia ja muita erityistutkimuksia on tehty terveyskeskuksissa pääasiassa ulkopuolisten erikoislääkärien toimesta. Terveyskeskuksista on ohjattu maksusitoumuksella yksityiselle palveluntuottajalle erilaisiin tutkimus- ja konsultaatiopalveluihin. Varsinainen yksityinen erikoissairaanhoito on ollut vähäistä. Vatsa- ja suolistotähystysten tekeminen omana toimintana on keskitetty Jalasjärvelle.

Lääkärikäynnit ovat koko JIK ky:n alueella toteutuneet lähes tavoitteen mukaisesti toteutu-misprosentin ollessa 98,0 %. Lääkäreiden puhelinkontaktien toteuma oli 97,2 %. Terveyskeskuskohtaista vaihtelua toteumaprosenteissa kuitenkin on.

Hoitajien itsenäisiin vastaanottokäynteihin on panostettu. Muistihoitajatoiminta on toteutettu omana toimintana, jossa työparina on toiminut geriatri ostopalveluna. Syksyllä 2010 aloitetun ns. POTKU-hankkeen mukaista kehittämistyötä (pitkäaikais- ja monisairaiden omahoidon tukeminen, palveluohjauksen ja ryhmäohjauksen kehittäminen) on jatkettu. Erityisesti pitkäaikaissairaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien tekemistä on lisätty ja potilaiden ohjaus

42

ryhmätoimintana on aktiivista. Hankkeessa ovat mukana kaikki E-P:n alueen perusterveydenhuollon yksiköt. Projekti rahoitetaan 75 % Kaste-hankkeesta ja 25 % osallistuvien organisaatioiden rahoituksella. JIK ky:ssä on työskennellyt kaksi osa-aikaista POTKU-hankkeen sairaanhoitajaa. Potku II-projekti kestää syksyyn 2014.

Terveyden edistämistä tehtiin yhteistyössä SeAMK:n FramiPro-opiskelijoiden kanssa suunnittelemalla omahoito-piste Kurikan terveyskeskukseen.

Lääkäripäivystys on hoidettu ma–to klo 8–22 lähipalveluperiaatteella paikkakunnittain. Perjantaisin päivystys on toiminut kahdessa pisteessä klo 18 saakka ja yhdessä klo 22 saakka. Viikonloppupäivystykset on hoidettu ostopalveluna päivystyssuunnitelman mukaan. Kesällä 2012 Ilmajoki ja Kurikka vuorottelivat ma–to iltapäivystyksessä klo 18–22. Jalasjärven terveyskeskus päivysti kesällä ma–to klo 20 saakka. Jurvan terveysasemalla ei ollut lääkärinvastaanottoja heinäkuussa, mutta hoitajavastaanottotoimintaa järjestettiin. Kesän toiminta oli yhtä sujuvaa kuin aikaisempina kesinä ja vastasi palvelutarvetta.

JIK ky:n puhelinjärjestelmän uusimisen suunnittelua jatkettiin vuonna 2013 tavoitteena saada uusi järjestelmä toimintaan kevättalvella 2014.

Jalasjärven röntgeniin uusittiin röntgenlaite vuodenvaihteessa 2012-2013. Radiologi on käynyt jokaisessa terveyskeskuksessa tekemässä ultraäänitutkimuksia ja röntgenkuvalausuntoja.

Ilmajoen terveyskeskuksen avohoidon ja hallinnon tilojen laajennus ja peruskorjaus aloitettiin Ilmajoen kunnan toimesta kesällä 2013. JIK ky:n henkilökuntaa on osallistunut tilojen suunnitteluun ja säännöllisiin työmaakokouksiin. Jurvan terveysaseman avohoidon tilojen peruskorjaussuunnittelu valmistui tavoitteena käynnistää korjaukset syksyllä 2014.

Fysioterapiahenkilöstö on kokoontunut säännöllisesti esimiesten johdolla. Toimintaa on yhtenäistetty ja erikoisosaamista on hyödynnetty koko JIK ky:n alueella. Lymfaterapia on toteutettu pääasiallisesti omana toimintana Jalasjärven terveyskeskuksessa. Vuonna 2013 on aloitettu fysioterapeuttien itsenäinen selkävastaanottotoiminta Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskuksissa.

Lääkehoidon osaamisen verkkokoulutus tentteineen ja näyttökokeineen käynnistettiin ja vuonna 2013 JIK ky:ssä tenttitilaisuuksiin osallistui 277 työntekijää, joista suurin osa on tähän mennessä suorittanut sekä tentit että näyttökokeet.

Työntekijäpula ja sijaisten vaihtuvuus vaikeuttivat toimintaa ajoittain. Erityisesti lääkäreistä sekä sairaan-, laboratorio- ja röntgenhoitajasijaisista oli pulaa. Jalasjärven ja Ilmajoen röntgenit toimivat osa-aikaisesti kesä- ja heinäkuussa sijaispulan vuoksi. Potilaiden hoito pystyttiin kuitenkin turvaamaan. Lääkärityövoimaa välittävät yritykset eivät joka tilanteessa ole pystyneet tarjoamaan työvoimaa kysyntää vastaavasti. Vakinainen henkilökunta on joustanut kiitettävästi työvuorojen suhteen ja kantanut paljon vastuuta toiminnan sujumisesta ja sijaistyövoiman perehdyttämisestä.

Vuodeosastotoiminta

Toiminta-ajatus

Vuodeosastot tuottavat toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueella.

43

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Asiakasnäkökulma

Potilaat saavat tarvitsemansa vuodeosastohoidon oikea-aikaisesti.

Vuodeosastopaikan saatavuus on mahdollinen tilanteen mukaan.

Erikoissairaanhoidon sakkomaksujen seuranta.

Sakkomaksujen seuranta toteutunut,

Vuodeosastopaikka järjestetään 1-3 vrk:n sisällä.

Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja.

Sakkomaksuja 6 päivältä vuonna 2013 (4 pv v. 2012).

Hoitojakson suunnitelmallisuus, mahdollisimman nopea kuntoutuminen ja kotiutuminen.

Ajan tasalla oleva hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma.

Hoitosuunnitelma tehty kaikille potilaille.

Potilaat ja omaiset osallistuvat em. suunnitelmien tekemiseen.

Yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa toteutuu.

Vuodeosastojen kuormitusprosentin seuranta.

Vuodeosastojen keskimääräinen kuormitusprosentti korkeintaan 90 %.

Kuormitusprosentti oli 98,83 % (koko JIK, sis. myös Jurvan kuntoutus-yksikön).

Prosessinäkökulma

Akuutti- ja kuntoutus-toiminnan terävöittäminen terveyskeskuksissa.

Perustellut pitkäaikaishoito-päätökset.

Pitkäaikaishoitopäätös-ten määrän seuranta.

Pitkäaikaishoitopäätök-set rekisteröitiin ATK-järjestelmään.

Potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksen-mukaisella tavalla.

Oikea hoidon porrastus.

Aktiivisessa kuntoutuksessa potilaan keski-määräinen hoitoaika korkeintaan 3 kk.

Potilaan hoitoajan seuranta vuodeosaston akuuttiyksikössä. Keskimääräinen hoitoaika korkeintaan 10 vrk.

Keskimääräinen hoitoaika ollut alle 10 vrk (9,6 vrk v. 2013).

Aktiivinen SAS-toiminta (suunnittele, arvioi, sijoita).

Klinikkavalmiiden potilaiden seuranta. Tavoitetaso: jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita korkeintaan 5/yksikkö/kk.

Klinikkavalmiiden potilaiden seuranta toteutunut kuukausit-tain.

44

Turvallinen ja laadukas hoitoprosessi.

Sähköinen kirjaaminen.

Effica-potilastieto-järjestelmän optimaa-linen hyödyntäminen potilaan jatkohoidon takaamiseksi.

Asiakas-/potilasturvalli-suuden seuranta erillisinä otoksina vähintään joka toinen vuosi.

HaiPro käytössä v. 2013.

HaiPro-haitta- ja vaaratilanteiden seurantajärjestelmä otettu käyttöön.

Potilasturvallisuus-suunnitelman tekeminen.

Potilasturvallisuussuun-nitelmaa työstetty edelleen laatusuun-nittelijan toimesta.

Hoitohenkilöstön mitoitus tyydyttävällä tasolla (akuutti- ja kuntoutushoidossa vähintään 0,6).

Hoitohenkilöstön mitoituksen seuranta (akuutti- ja kuntoutus-hoidossa vähintään 0,6).

Hoitohenkilöstön mitoitus vuodeosastoilla ollut vähintään noin 0,6 (koko JIK).

Avoimet virat/toimet täytettynä, tarvittaessa toimien lisäys.

Vakinaisten virkojen/-toimien täyttöasteen seuranta.

Seuranta osana henkilöstöraporttia.

Vakinaisen henkilöstön määrän seuranta.

Seuranta osana henkilöstöraporttia.

Toteutuminen:

Vuodeosastoja on JIK ky:ssä ollut vuonna 2013 kolme. Lisäksi hoivapalvelujen alaisuudessa toimi Jurvan terveysasemalla 14-paikkainen kuntoutusyksikkö. Terveyskeskusten akuutti- ja kuntoutusvuodepaikkoja (mukaan lukien Jurvan terveysaseman hoivan kuntoutusyksikkö) oli v. 2013 lopussa yhteensä 135.

Vuodepaikkojen sijainti: Akuuttiyksikkö Kuntoutusyksikkö Yhteensä Jalasjärvi 19 18 37 Ilmajoki 23 19 42 Kurikka 24 18 42 Kurikka/Jurva (hoiva) - 14 14 Yhteensä 66 69 135

Vuodeosastoilla on toteutettu ympärivuorokautisesti akuutti- ja kuntoutushoitoa. Kaikilla JIK ky:n vuodeosastoilla on kirjallisten kuntoutussuunnitelmien käyttöönottoa pyritty tehostamaan.

Vuodeosastojen käyttöasteet ja keskimääräiset hoitoajat v. 2013 ovat olleet (sis. akuuttihoidon ja kuntoutuksen): Jalasjärven terveyskeskuksessa käyttöaste 92,55 % ja hoitoaika 7,58 pv, Ilmajoen terveyskeskuksessa käyttöaste 98,26 % ja hoitoaika 11,1 pv sekä Kurikan terveyskeskuksessa käyttöaste 99,47 % ja hoitoaika 9,2 pv. Hoivan kuntoutusyksikössä Jurvassa käyttöaste on ollut 104,91 % ja hoitoaika 21 pv.

Vuodeosastojen henkilökunta osallistui runsaslukuisesti JIK ky:ssä järjestettyihin sisäisiin koulutuksiin, joita oli mm. kuntoutuksesta ja lääkehoidosta. Ulkoisiin koulutuksiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Vuodeosastojen esimiehet ovat osallistuneet lukuisiin sisäisiin

45

koulutuksiin, jotka ovat olleet pääasiassa esimiestehtäviin liittyviä (esim. henkilöstöhallinnon sähköiset ohjelmistot ja JET-koulutus).

Vuodeosastojen henkilökunnasta osalle on toteutettu myös työnohjausta.

Lääkäripulan ja -vaihtuvuuden vuoksi hoitajien vastuu potilaiden hoidosta on lisääntynyt erityisesti vuosilomien aikana. Tämä on vaikuttanut hoitajien kokemaan työhyvinvointiin työn kuormittavuuden lisäännyttyä.

Henkilökunnan työergonomiaan on kiinnitetty huomiota hankkimalla lisää esim. sähkökäyttöisiä potilassänkyjä, suihkutuoleja ja pyörätuoleja.

Rekrytoinnin osalta erityisesti sairaanhoitajien saaminen sijaisiksi on vaikeutunut entisestään ja etenkin kesälomien aikana on turvauduttu erillisjärjestelyihin minimisairaanhoitaja-miehityksen takaamiseksi jokaiseen työvuoroon. Lisäksi Jalasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutettiin potilaspaikkamäärän vähentäminen kahdella paikalla 1.6.-31.7.2013 ja Ilmajoen terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä neljällä paikalla 24.6.-4.8.2013 välisenä aikana. JIK ky on vuonna 2013 osallistunut Etelä-Pohjanmaan usean perusterveydenhuollon yksikön yhteiseen Adelante-hankkeeseen, jonka tavoitteena on rekrytoida kolme espanjalaista sairaanhoitajaa lähinnä vuodeosastotyöhön kevättalvella 2014.

Aikuisten terveysneuvonta

Toiminta-ajatus

Aikuisten terveysneuvonta kohdistaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Asiakasnäkökulma

Laadukkaat, terveyden edistämisen, sairauk-sien ennaltaehkäisyn sekä varhaisen toteamisen ja hoidon mahdollistavat moniammatilliseen toimintatapaan perustuvat palvelut.

Tehokas ja toimiva ajanvaraus.

Yhteyden saaminen terveyskeskukseen virka-aikana ma–pe klo 8–16.

Yhteyden saaminen ma-pe klo 8-16 toteutunut.

Palvelut saatavissa tarpeen mukaan yksilökäynteinä tai ryhmäohjauksena.

Yksilökäynnit toteutu-neet suunnitellusti, Ikihyvä-ryhmät ja Tulppa-ryhmät toimi-neet suunnitellusti, muussa aikuisväestön ryhmäohjauksessa vielä kehittämistarvetta

Ryhmäohjauksen kehittäminen.

Ryhmätilaisuuksien määrän seuranta.

Ryhmätilaisuuksien määrää seurattu Effica-tilastoinnin avulla.

46

Asiakkaille palveluista tiedottaminen.

Ajantasainen lehti- ja internet-tiedottaminen.

Tiedottaminen toteutunut säännöllisesti.

Palvelujen laatu yhden-vertainen kaikissa JIK-kunnissa.

Resurssien ja toiminta-tapojen yhtenäistäminen JIK-kunnissa.

Hoitopolkujen läpi-käyminen.

Hoitoonpääsyn seuranta (jonotusajat).

Hoitoonpääsyä seurattu.

Prosessinäkökulma

Tehokkaat, oikein mitoitetut ja ajoitetut palvelut asiakkaiden hyvinvointi ja kansansairauksien ehkäisy huomioiden.

Strategiasuunnitteluun perustuvat yhteiset käytännöt JIK-kunnissa.

Toiminta terveyden-huoltolain ja -asetuk-sen määräysten ja käypähoito-suositus-ten mukaista.

Terveydenhuoltolain ja -asetuksen määräyk-siä ja käypähoito-suosituksia noudatettu.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen painottaminen.

Sairastavuusindek-sien vuosittainen seuranta.

Sairastavuusindeksejä seurattu ajoittain.

Diabetes- ja muisti-häiriöriskissä olevien henkilöiden varhainen tunnistaminen ja sairauksien pahenemisen hidastaminen.

Diabetes- ja muisti-häiriöriskissä olevien henkilöiden varhainen tunnistaminen toteutuu yksilökäynneillä kattavasti.

Toteutuminen:

Aikuisten terveysneuvonnan palvelut ovat sisältäneet sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai diabeteshoitajan vastaanottotoiminnan, naisten joukkotarkastukset (mammografia, papa), suolistosyövän seulonnan ja pitkäaikaissairaiden hoitotarvikejakelun.

Aikuisterveysneuvonnan käyntitavoitteet vuodelle 2013 eivät ole täysin toteutuneet (toteuma 92,6 % koko JIK, vuonna 2012 72,9 % koko JIK). Tämä johtuu pääosin toimintatapojen kehittämisestä terveydenhoitajien vastaanotoilla terveyden edistämistä tukevaksi, mikä edellyttää pidempiä vastaanottoaikoja yhtä asiakasta kohden sekä tehtäväjaon muuttamisesta neuvolan terveydenhoitajien ja lääkärin vastaanoton sairaan-/terveydenhoitajien välillä. Kyseisellä muutoksella on siirretty jo sairastuneiden potilaiden seurantakäyntejä neuvoloista lääkärin vastaanotoille. Aikuisterveysneuvonnan käyntitavoitteen alittuminen johtuu osaltaan myös kausi-influenssarokotusten määrän vähenemisestä aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Maksuttomaan seulontamammografiaan on kutsuttu vuosina 1945, 1947, 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961 ja 1963 syntyneet ja papa-seulontoihin vuosina 1953, 1958, 1963, 1968, 1973, 1978, 1983 ja 1988 syntyneet naiset. Yhteenvedot seulonnoista saadaan myöhemmin kevään 2014 aikana.

Vuonna 2013 on jatkettu hoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan yhtenäistämistä esim. diabeteshoidossa ja muistisairauksien seulonnassa.

Erikoissairaanhoidon kanssa on kehitetty diabetesriskissä olevien potilaiden ja tupakoivien potilaiden hoitoprosessia leikkauksiin valmistauduttaessa.

47

Mielenterveystyö

Toiminta-ajatus

Mielenterveys- ja päihdetyö kohdistaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.

Lääkäripalvelujen ja muun hoitohenkilöstön määrä riittävä.

Yksityislääkärin ostopalveluja jatketaan ja terveyskeskuslääkärin palveluja vähintään 20 tuntia kuukaudessa jos ei saada psykiatrin virkaa täytettyä.

Lääkärien ja hoitajien jonotusaikojen seuranta.

Jonotusaika hoitajille korkeintaan kaksi viikkoa.

Jalasjärven mielen-terveysyksikössä lääkärin (psykiatri) ja hoitajan vastaanotto-ajan on saanut tarvittaessa 1-2 viikon sisällä.

Palvelut ovat sisällöllisesti laadukkaita ja asiakaslähtöisiä.

Henkilökunnan täydennyskoulutus 3-10 pv/vuosi/ työntekijä.

Koulutuksen toteutumisen seuranta.

Koulutuspäätösten seuranta on toteutunut sähköisen HRM- ja web-ohjelman avulla.

Säännöllinen työnohjaus.

Työnohjauksen ja kehityskeskustelujen toteutumisen seuranta.

Työnohjausta on hankittu säännöllisesti henkilökunnalle.

Säännölliset kehityskeskustelut.

Kehityskeskustelujen seuranta toteutunut järjestelmällisesti esi-miesten ja hallinto-johtajan toteuttamana.

Ennaltaehkäisy ja kuntalaisten mielenterveyden edistäminen.

Koko perheen huomioiva toimintatapa.

Perhe-/pari-tapaamisten määrän seuranta.

Perhe-/pari-tapaamisten määrän seuranta on toteutunut Effica-potilastieto-järjestelmän avulla.

Lasten huostaanotto-jen määrän seuranta omassa asiakaskun-nassa (korkeintaan valtakunnan keski-taso).

Seuranta toteutunut JIK-kunnissa.

Lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannusten seuranta (korkeintaan valta-kunnan keskitaso).

Lasten psykiatrian kustannuksia on seurattu Epshp:n kuukausiraporteista.

48

Toteutuminen:

Mielenterveys- ja päihdetyön kustannuspaikkaan on kuulunut Jalasjärven terveyskeskuksessa toimiva perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeyksikkö, jossa on työntekijöinä 3 psykiatrian sairaanhoitajaa, yksi mielenterveyshoitaja, osa-aikainen lääkäri ja osa-aikainen terveyskeskuspsykologi. Lisäksi vuonna 2013 (5/2013) ovat työnsä aloittaneet päihdetyön sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä, joiden palvelut ovat kohdentuneet koko JIK-alueelle. Tarvittavat psykiatrian erikoislääkäripalvelut on Jalasjärvellä hankittu ostopalveluina. Muissa JIK-alueen kunnissa ovat toimineet erikoissairaanhoidon alaiset psykiatrian poliklinikat.

Jalasjärven mielenterveys- ja päihdeyksikön vastaanottokäynnit ovat alittuneet tavoitteeseen nähden (toteutumaprosentti 78,8 %). Tämä johtuu osin päihdetyöntekijöiden työn aloittamisesta vasta toukokuussa 2013, sijaisresurssin vajauksesta ja työn painottumisesta entistä haasteellisempaan ja akuutimpaan hoitoon.

Mielenterveys- ja päihdeyksikön asiakkaaksi on voinut hakeutua suoraan varaamalla ajan henkilökohtaisesti tai terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen työntekijöiden ohjaamana. Lisäksi asiakkaita on ohjautunut mielenterveys- ja päihdeyksikköön erikoissairaanhoidosta ja kuntoutuslaitoksista sekä Seinäjoen A-klinikalta.

Asiakaskunta on ollut pääosin työikäisiä (18-65- vuotiaat), mutta myös nuoria ja ikääntyviä on ollut palvelujen piirissä. Painopiste on pyritty pitämään akuuttitilanteiden hoitamisessa.

Depressiohoitajan vastaanottotoimintaa on toteutettu kaikissa JIK ky:n terveyskeskuksissa.

2.1.4.3. Perhekeskus

Perhekeskus (perheneuvola, äitiys- ja lastenneuvola, perhesuunnittelu, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologi, puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut)

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Perhekeskus Toimintatulot 2 982 240 2 982 240 3 164 192,95 181 952,95 Toimintamenot 2 702 890 2 702 890 2 403 358,25 -299 531,75 Toimintakate 279 350 279 350 760 834,70 481 484,70 Poistot ja arvonalentumiset 16 700 16 700 3 784,92 -12 915,08

Toiminta-ajatus

Perhekeskus tuottaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle.

49

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Asiakasnäkökulma

Hyvinvoinnin edistämi-nen ja sairauksien ehkäisy.

Kansansairauksien ehkäisy ja perheen psyykkisen hyvin-voinnin jatkuva huomioiminen.

Valtakunnalliset sairastavuusindeksit.

Sairastavuusindeksien seuranta ajoittaista.

Kouluterveyskysely joka toinen vuosi (parittomina vuosina)

Kouluterveyskysely tehty joka toinen vuosi (viimeksi v. 2013), tulosten hyödyntämistä käsitelty eri työryhmissä

Terveystarkastusten toteutumisen seuranta (Effica).

Terveystarkastusten toteutumisen seuranta toteutunut Effica-tilastoinnin kautta.

JIK-kuntien terveydenedistämisen strategiatyöhön osallistuminen.

Terveydenedistämisen strategiatyö meneillään yhdessä jäsenkuntien kanssa.

Neuvola-asetuksen mukainen toiminta toteutuu.

Riittävät valtakunnallisten suositusten mukaiset henkilöresurssit.

Asiakasmäärän seuranta/työntekijä.

Terveydenhoitajien henkilöstöresurssit suositusten tasolla, asiakasmäärää seurattu systemaattisesti.

Ylipainoisten lasten, nuorten ja odottavien äitien suhteellisen määrän kasvun pysäyttäminen.

Neuvokas perhe-ohjelman toteuttaminen.

Alakouluikäisten lasten suhteellisen painon seuranta (arvioidaan muutos vuoteen 2008 verrattuna).

Neuvokas perheohjelma otettu käyttöön äitiys- ja lastenneuvolassa.

Alakouluikäisten lasten suhteellista painoa seurattu systemaatti-sesti tilastoimalla Effi-caan ja erikoissairaan-hoidon kanssa on rakennettu maakunnal-lista verkostoa ylipainon ehkäisyyn.

Palveluiden riittävyys ja saatavuus.

Ehkäisevän perhetyön henkilöstöresurssien yhtenäistäminen JIK-alueella.

Virat/toimet täytettyinä pätevillä henkilöillä lakisääteisellä (valt.neuv. asetus 380/2009) tasolla.

Henkilöstön määrän seuranta/asukas 3 vuoden välein (tarkistus vuonna 2013).

Henkilöstön määrän seuranta toteutunut.

50

Prosessinäkökulma

Tehokkaat, oikein mitoitetut ja ajoitetut palvelut perheiden hyvinvointi ja kansansairauksien ehkäisy huomioiden.

Strategiasuunnitteluun perustuvat yhteiset käytännöt JIK-kunnissa.

Pienten lasten huostaanottojen määrän kehittymisen seuranta.

Seuranta toteutunut JIK-kunnissa.

Perhekeskustyyppisen toimintamallin toteuttaminen JIK-kunnissa.

Lastenpsykiatrian kustannusten seuranta.

Seuranta toteutunut erikoissairaanhoidon raporttien perusteella.

Tiimikoulutuksen jatkaminen (koulutus-sopimuksen mukainen määrä koulutuskertoja toteutuu).

Tiimikoulutuksen määrän seuranta.

Tiimikoulutukset toteutuneet suunnitel-man mukaan.

Toteutuminen:

Perhekeskuksen toiminta on toteutettu Terveydenhuoltolain ja -asetusten edellyttämällä tavalla sisältäen terveysneuvonta- ja seurantapalvelut. Koko JIK ky:n alueella äitiys-, lasten- ja perhesuunnittelun käynnit ylittivät tavoitteet v. 2013 (toteuma 108,7 %, vuonna 2012 108,5 %). Kouluterveydenhuollossa tavoite ylittyi (toteuma 111,7 %, vuonna 2012 94,7 %), mikä osin johtui kohdunkaulan syövän ehkäisyrokotusten aloittamisesta. Opiskeluterveydenhuollossa tavoite alittui (toteuma 88,9 %), mikä johtui SEAMK:n toiminnan lopettamisesta Jurvassa, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle siirtyneistä terveydenhuoltopalveluista Ilmajoella ja JAKK-kurssitoiminnan supistumisesta Jalasjärvellä. Syntyvyys vaikuttaa suoraan vuosittaisiin äitiys- ja lastenneuvolakäyntimääriin ja heijastuu terveydenhoitajaresurssien suuntaamisen kautta kouluterveydenhuoltoon. Perheneuvolakäynnit (psykologi, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti) ylittyivät (toteuma 132,9 %). Terapiapalvelukäynnit (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti) alittuivat (79,6 %), mikä johtui ensisijaisesti työntekijävajeesta.

Perhekeskus on toiminut Kurikassa ja Jalasjärvellä moniammatillisena työryhmänä samoissa tiloissa. Ilmajoella on aloitettu terveyskeskuksen avohoidon tilojen peruskorjaus, jossa on varattu yhteiset tilat neuvola- ja perheneuvolatoimintaan. Jalasjärvellä on käynnistetty toimitilojen remontointi neuvolan, perheneuvolan, mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä sosiaalitoimen käyttöön tavoitteena muuttaa yhteisiin tiloihin kevättalvella 2014.

1.7.2009 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (n:o 380) mukaista toimintaa on edelleen kehitetty yhdessä JIK ky:n kaikkien perhekeskusten kanssa. Tavoitteena on terveyden edistäminen ja ongelmien/sairauksien ennaltaehkäisy sekä niiden varhainen toteaminen ja varhainen puuttuminen.

Perhekeskuksissa toimii terveydenhoitajia, lääkäreitä, perheohjaajia, lapsiperheiden kotipalvelun lähihoitaja, psykologeja, puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, perheterapeutteja, toimintaterapeutti ja vastaanottosihteereitä. Lisäksi Kurikan perhekeskuksessa on toiminut Kurikan sosiaalitoimen alaisuudessa osa-aikaisena perheohjaaja ja perhetyöntekijöitä. Perheohjaajat ja perhetyöntekijät ovat toteuttaneet varhaisen tuen antamista koteihin ongelmien ilmetessä ja niiden ollessa vielä hallittavissa. Perhetyöntekijöillä työnkuvaan on sisältynyt myös kodinhoidollisia tehtäviä (Kurikka).

51

Neuvola-asetus edellyttää (velvoite 1.1.2011 alkaen) muun muassa perhetyön-tekijäresurssien saatavuutta. Uutena työntekijänä on vuonna 2013 aloittanut lapsiperheiden kotipalvelun lähihoitaja, joka työskentelee koko JIK-alueella.

Erikoissairaanhoidon kanssa on kehitetty JIK-paikkakunnille jalkautuvaa nuorisopsykiatrista konsultaatiopalvelua, jossa psykiatrin konsultaatiokäynnit ovat toteutuneet kuukausittain vuorotellen eri perhekeskuksissa.

Henkilöstölle on tarjottu muun muassa tiimikoulutusta, Neuvokas perhe-koulutusta ja motivoivan haastattelun koulutusta. Lisäksi on osallistuttu täsmennettyihin koulutuksiin, jotka on suunnattu perhekeskustyön eri sektoreille.

Kurikassa on aloitettu kaupungin rahoittamana PALMIKKO-projekti, jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja perheiden tukemiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja koulutoimen kanssa. Projektin valtakunnallisena yhteistyökumppanina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Projektisuunnitelma on tehty vuosille 2013-2016 ja sen tuloksia on tarkoitus hyödyntää muuallakin JIK-alueella.

2.1.4.4. Kotihoito

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kotihoito Toimintatulot 9 984 560 9 984 560 10 763 230,31 778 670,31 Toimintamenot 9 339 950 9 339 950 9 991 786,13 651 836,13 Toimintakate 644 610 644 610 771 444,18 126 834,18 Poistot ja arvonalentumiset 840 840 772,14 -67,86

Toiminta-ajatus

Kotihoitopalvelut ja kotihoidon tukipalvelut sekä omaishoidontuki JIK-peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymässä tarkoittavat pääsääntöisesti yli 65-vuotiaille annettavaa hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa, jotka tukevat asiakkaan omassa kodissa pärjäämistä mahdollisimman pitkään. Lisäksi kotihoitotyön osa-alueita ovat mielenterveysasiakkaiden päivätoimintayksiköt Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa. Kotihoidon asiakkuus määräytyy asiakkaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen perusteella perustuen vuonna 2011 tehtyihin kotihoitopalveluiden kriteereihin. Palveluista tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaiden omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja kunnioitetaan. Asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidät kohdataan ammatillisesti ja empaattisesti. Toiminnassa huomioidaan taloudellisuus-näkökohdat. Merkittävä asia ikääntyneiden palveluissa oli 1.7.2013 voimaan tullut Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki).

52

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Asiakkaan omien tarpeiden mukaiset palvelut, tuloksena tyytyväinen asiakas.

Kuntouttava työote.

Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Onnistunut, räätälöity kotiutus.

Palveluohjaus integroituna palveluprosessiin.

SAS-toiminta.

Kotona asuvien määrä kohti valtakunnallista tavoitetta, joka on kunnan yli 75-vuotiaista 91–92 %.

Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä kohti valtakunnallista suositusta; kunnan yli 75-v. 13–14 %.

Kotona asuvien määrä ja säännöllisen koti-hoidon palveluiden piirissä olevien määrä jäi vuonna 2013 vielä alle valtakunnallisten suosituslukujen. Kotihoitopalveluiden kehittäminen on jatkunut edelleen vuonna 2011 tehtyjen kotihoidon yhtenäisten toimintakriteerien pohjalta.

Yhtenäinen toimintakyvyn arvioiminen ja SAS-toiminta apuvälineenä asiakastyössä ja palveluohjauksessa.

Yhtenäinen toiminta-kykymittari on käytössä.

Hoito- ja palvelu-suunnitelmien ajantasaisuus.

Hoito- ja palvelu-suunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä kotihoitohenkilöstö ja avopalveluohjaajat tekevät yhteistyötä.

Asiakaspalautteen kerääminen.

JIK-alueella kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti.

Asiakaspalaute kerätään joka 3. vuosi /yksikkö. Tulostavoite vähintään ”hyvä”. Kehittämistehtävät palautteen pohjalta yksiköittäin.

Asiakaskyselyt lähetettiin asiakkaille joulu-tammikuussa 2013-2014 aikana. Kyselyiden analysointi ja toimenpiteet tehdään vuoden 2014 aikana.

Reklamaatioiden kirjaaminen ja nopea käsittely.

Reklamaatioiden määrä ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

Reklamaatiot tulevat muistutuksina, jotka käsitellään tai oikaisu-vaatimuksina, joista tehdään vastine johto-kunnalle. Aina kun mahdollista, pyritään reklamaation tekijä tapaamaan esim.

53

hoitoneuvottelun yhteydessä asian selvittämiseksi.

Ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö.

Tavoitteena valtakunnallisen suosituksen mukainen henkilöstömäärä.

Tehdään vuosittain talousarvioon esityksiä henkilöstö-määrän ja –raken-teen kehittämisestä kohti valtakunnallisia suosituslukuja.

Vuosittain tehty esityksiä talousarvioon. Vuodelle 2014 esitettiin kodinhoitajan toimen muuttaminen gerono-miksi ja ensimmäinen kotihoidon geronomi aloittaa työnsä maalis-kuussa 2014.

Työtä tukevan kouluttautumisen mahdollistaminen.

Koulutusmäärien ja -sisältöjen seuraaminen.

Koulutusmääriä ja –sisältöjä seurataan koko JIK ky:n tasolla.

Varhainen työkykyä heikentäviin epäkohtiin puuttuminen.

Sairauspoissaolojen seuraaminen.

Lähiesimiehet seuraavat sairaus-poissaoloja jatkuvasti ja JIK ky:n johtoryhmä puolivuosittain.

Työhyvinvointitoiminta tukemassa työssä jaksamista.

JIK ky:n työilmapiiri-kartoituksissa esiin nousevien työyksi-köitä koskevien kehittämisasioiden toteuttaminen.

JIK ky:n työhyvinvointi-mittaus tehty syksyllä 2013, sen vastausten käsitteleminen meneillään keväällä 2014.

JIK ky:ssä tehtyjen erilaisten työyhteisöasioita tukevien ohjeiden käyttäminen arkityössä.

Ohjeistuksia käytetään arkityössä.

Muut tavoitteet:

Heinäkuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisen toiminnan kehittäminen. Laissa korostuu vahvasti iäkkäiden kotona asumisen tukeminen. JIK ky:ssä tämä merkitsee mm. vanhusten päivätoiminnan ja 75-vuotiaiden hyvinvointipäivien kehittämistä edelleen ennaltaehkäisevää vanhustyötä tukevaksi sekä iäkkäiden yleisten neuvontapalveluiden kehittäminen. Myös iäkkäiden terveysliikuntatoiminnassa aktiivinen kehittäjän rooli Voimaa Vanhuuteen –hankkeen jälkeen on tärkeää.

Iäkkäiden palveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa koskevan tiedottamisen tehostaminen. Mm. palveluoppaan laatiminen iäkkäiden palveluista sekä sähköisessä muodossa että kaikkiin kotitalouksiin jaettavaksi.

54

Toteutuminen:

Kotihoitopalveluissa tavoitteena oli tuottaa asiakkaille palveluita oikea-aikaisesti, riittävästi ja laadukkaasti ja turvata siten asiakkaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. JIK-alueella kotihoidon palveluita tarjotaan jokaisessa kunnassa klo 7–22 välisenä aikana. Vuonna 2011 valmistuneet kotihoidon kriteerit selkiyttävät palveluiden kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille henkilöille JIK ky:n alueella. Kotihoitopalveluiden suoritemäärät toteutuivat kotipalvelun osalta 107,1 % (v. 2012 102,3%) ja kotisairaanhoidon osalta 111,0 % (v. 2012 120,7%). Kotihoidon henkilökunnan ammatillisia valmiuksia on parannettu jatkuvasti täydennyskoulutusta tarjoamalla (esim. lääkehoidon koulutus ja Kunnon Hoitaja -koulutus). Vuoden 2013 syksyn aikana kotihoidon henkilökunta kouluttautui vastuuhoitajana toimimiseen, jota toimintamallia viedään vuoden 2014 aikana arkikäytäntöön. Osa esimiehistä ja avopalveluohjaajista on aloittanut Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksen vuonna 2013. Vuodeosastoilta kotiutuvien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on tuonut lisääntyviä haasteita kotihoitohenkilökunnalle palveluiden riittävyyden suhteen.

Palvelusetelijärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon sekä omaishoitajan sijaishoitajapalvelun osalta. Vuoden 2013 lopussa alueella toimivia palveluseteliyrittäjiä oli seitsemän.

Kotihoidon tukipalveluita ovat toimintavuoden aikana olleet vanhusten päivätoiminta ja hyvinvointi -75 –päivät, sekä ateria-, kuljetus- ja turvapalvelut. Näiden palveluiden tavoitteena on tukea asiakkaiden omissa kodeissa pärjäämistä tiiviissä yhteistyössä kotihoitopalveluiden kanssa. Turvapalvelut on JIK-alueella ulkoistettu Esperi Care Oy:n kautta toteutettavaksi siten, että JIK ky valvoo palvelun toimivuutta. Tukipalveluiden osalta tavoite on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukemalla asiakkaiden omia voimavaroja sekä tiedottamalla aktiivisesti.

Ennaltaehkäisevän toiminnan osalta vuonna 2013 omalla rahoituksella toimiva ENSIO-projekti jatkui. Projektissa on tehnyt työtä avopalveluohjaaja ja fysioterapeutti. Heidän työnsä tavoite oli kehittää monimuotoisesti vanhusväestön parissa tehtävää ennaltaehkäisevää toimintaa JIK-alueella. Työn sisältöjä ovat olleet mm. SAS-toiminnan yhtenäistäminen ja edelleen kehittäminen, asiakastyytyväisyyskyselyt, palvelusetelitoiminnan kehittäminen, toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen (vanhusten päivätoimintayksiköt, vuorohoitopalvelut, kotihoidon kriteerit), yhteistyö alueen peruskuntien, eri järjestötoimijoiden ja seurakuntien kanssa alueella, Voimaa vanhuuteen -valtakunnallisen hankkeen paikallinen vetäminen ja sen mukanaan tuomat iäkkäiden terveysliikunnan eri kehittämistoimet. Yksi keskeinen toimintamuoto on ollut iäkkäiden Kuntoinssi -toiminta, jossa jo toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt ovat saaneet intensiivisen kuntosaliharjoittelujakson. Toiminnasta on ollut konkreettista hyötyä näille henkilöille. Kuntosaliryhmiä kootaan jatkuvasti ja mukana on sekä JIK:n omaa fysioterapeuttihenkilöstöä että peruskuntien liikuntatoimen henkilöstöä. ENSIO-projekti jatkuu vuonna 2014.

Omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelumuoto, jonka järjestämisestä kunta vastaa määrärahojensa puitteissa. Omaishoitajuus on suuri voimavara, joka tukee muuta kunnallista palvelujärjestelmää. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä vastasi alueen 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden omaishoidontukipalveluista. JIK-peruspalveluliikelaitoskunta-yhtymässä yhtenäistetyt omaishoidontuen saamisen kriteerit turvaavat asiakkaille tasa-arvoisen hakemusten käsittelyn. JIK ky:n johtokunnan vuonna 2011 tekemän päätöksen mukaisesti omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidon tarpeen arviointiin, ei määrärahan riittävyyteen. Tämä on mahdollistanut omaishoitajien tasa-arvoisen kohtelun JIK-alueella. Jos omaishoitajuuden kriteerit ovat täyttyneet, on palvelua ollut mahdollisuus myöntää. Kevään 2014 aikana tulevat valmistumaan omaishoidon tarkennetut kriteerit. Omaishoidon tukipäivien toteumaprosentti vuonna 2013 koko alueella oli 115,1 %, Jalasjärven alueella 104,9 %, Ilmajoella 122,9 % ja Kurikassa 115,6 % eli tuen käyttö on

55

tehokasta. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen on haaste, johon pyritään vastaamaan, mutta joka ei kaikilta osin onnistu. Kotihoidon palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto vuoden 2012 alussa mahdollisti omaishoitajille uuden palvelumuodon käyttämisen, ns. lomittajapalvelun hoitajan omassa kodissa.

2.1.4.5. Asumispalvelut

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Asumispalvelut Toimintatulot 19 161 740 42 270 19 204 010 19 713 998,96 509 988,96 Toimintamenot 17 798 310 42 270 17 840 580 18 547 749,22 707 169,22 Toimintakate 1 363 430 1 363 430 1 166 249,74 -197 180,26 Poistot ja arvonalentumiset 13 650 13 650 14 672,34 1 022,34

Toiminta-ajatus

Asumispalveluiden vastuualueen tavoitteena on turvata laadukkaat ja riittävät asumispalvelut turvallisissa, esteettömissä ja viihtyisissä asumisyksiköissä niille asiakkaille, joiden palveluita ei pystytä enää omissa kodeissa tarjoamaan. Ikäihmisten laitosasumisen määrä pyritään laskemaan minimiin tai muuttamaan kokonaan muiksi ympärivuorokautista palvelua tarjoaviksi asumisratkaisuiksi. Merkittävä asia ikääntyneiden palveluissa oli 1.7.2013 voimaan tullut Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki).

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Palvelurakenteen muuttaminen valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti.

Vuodeosastoilla toteutettavan pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen ja/tai muuttaminen hoivakotiyksiköiksi.

Laitoshoitopaikkojen vähentäminen edelleen ja/tai toiminnan sisällöllinen muuttaminen.

Laitoshoitopaikkojen määrää vähennettiin yksittäisillä paikoilla.

Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen.

Palvelusetelitoimin-nan kehittäminen edelleen.

Palveluseteli on otettu käyttöön 1.5.2012.

56

Riittävä, ammattitaitoinen ja vanhustyöhön perehtynyt ja sitoutunut henkilöstö.

Henkilöstömäärän lisääminen vuosittain kohti valtakunnallista henkilöstömitoitussuosi-tusta ja JIK ky:n strategian mukaiseksi.

Tehdään vuosittain talousarvioon esityksiä henkilöstö-määrän ja -raken-teen kehittämisestä kohti valtakunnallisia suosituslukuja.

Vuosittain tehty esityksiä talous-arvioon. Myös asumispalveluyksi-köiden paikkojen tarkastelu uudelleen on merkinnyt henki-löstön riittävyyden parantumista. Asumispalveluihin tuli ensimmäinen geronomin toimi avoimeksi vuoden vaihteessa 2013-2014.

Ammatillisen täydennyskoulutuksen turvaaminen henkilöstölle.

Talousarvion puitteissa täyden-nyskoulutuksen mahdollistaminen.

Koulutusmääriä ja -sisältöjä seurataan koko JIK ky:n tasolla.

Osa esimiehistä ja avopalveluohjaajista on pitkäkestoisessa Johtamisen erikois-ammattitutkinto -koulutuksessa

Kehityskeskusteluiden käyminen henkilöstön kanssa.

Lähiesimiehet käyvät kehityskeskusteluja suunnitelmallisesti noin kerran vuodes-sa henkilöstön kanssa.

Kehityskeskustelut toteutuvat jokaisessa yksikössä henkilös-tömäärästä riippuen noin 1- 1½ vuoden välein.

Asiakaspalautteen kerääminen.

JIK-alueella kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti.

Asiakaspalaute kerätään joka 3. vuosi /yksikkö. Tulostavoite vähintään ”hyvä”. Kehittämistehtävät palautteen pohjalta yksiköittäin.

Asiakaskysely toteutettiin vuoden 2012 aikana sekä asumispalvelu- että kotihoitoyksiköissä. Yksiköiden henkilöstö teki kehittämistehtävät niiden pohjalta.

Reklamaatioiden kirjaaminen ja nopea käsittely.

Reklamaatioiden määrä ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.

Reklamaatiot tulevat muistutuksina, jotka käsitellään tai oikaisuvaatimuksina, joista tehdään vasti-ne johtokunnalle. Aina kun mahdol-lista, pyritään reklamaation tekijä tapaamaan esim.

57

hoitoneuvottelun yhteydessä asian selvittämiseksi.

Hoidon porrastuksen toimivuus.

Yhtenäinen, ajan tasalla oleva tieto eri palvelui-hin jonottavista henki-löistä.

Jonotustilannetta seurataan säännöllisesti.

SAS-toiminnan yhteydessä toteutetaan myös jonotilanteen seuraaminen yhte-näisin periaattein koko JIK-alueella.

Toimintakyvyn yhtenäinen arviointi ohjaa sijoittumista yksiköihin.

Sama toimintakyvyn mittari käytössä koko JIK-alueella.

Kesällä 2013 JIK ky:n johtokunta hyväksyi asumis-palveluiden kriteeris-tön, jossa käytiin läpi myös SAS-toiminnan periaatteet

SAS-toiminnan kehittäminen edelleen.

Muut tavoitteet:

Asumisyksiköiden yhteisten laatukriteerien tekeminen. Kriteerit valmistuivat kesällä 2013. Kriteerit kuvaavat asiakkaan palveluprosessin palveluhakemuksen jättämisestä aina asumisyksikössä asumisen päättymiseen.

Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tiivistetään niin JIK ky:n toimijoiden kesken kuin myös JIK ky:n ulkopuolelle. JIK ky:n eri toimintayksiköiden välillä pidetään säännöllisesti kokouksia ja tehdään tutustumiskäyntejä, tavoitteena toisten parhaista käytännöistä oppiminen (benchmarking). Yksiköissä kehitetään edelleen asiakkaiden tarvitsemien palveluiden arviointiosaamista (hoito- ja palvelusuunnitelmat arjen työvälineiksi).

Työntekijöiden erityisosaamista tuetaan. Työnkierto tukee myös osaltaan sekä benchmarking-toimintaa että oman osaamisen hyödyntämistä mahdollisimman laaja-alaisesti.

Toteutuminen:

Palvelurakennetta on muutettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti. Uusi laatusuositus tehtiin heinäkuussa 2013 heti vanhuspalvelulain voimaan astumisen jälkeen. Pitkäaikaisia laitoshoitopaikkoja on vähennetty edelleen muutamilla paikoilla vuoden 2013 aikana. Vuodeosastoilla toteutuvan pitkäaikaisen hoivan siirtäminen hoivapalveluiden vastuualueelle on toteutettu vuoden 2012 alusta kaikissa JIK-alueen terveyskeskuksissa. Yksiköt ovat hoivapalveluiden vastuuyksikön hoivakoteja. Muutoksesta saadun palautteen mukaan toiminta vuodeosaston akuutti- ja kuntoutusosastoilla on selkeytynyt pitkäaikaisosaston muutoksen myötä.

Painopiste toiminnassa oli pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen sekä palveluasumisen suuntaamisessa siten, että yksiköihin ohjautuvien asiakkaiden tarve tämän tyyppiselle hoidolle ja hoivalle on perusteltu hyvin vahvasti ja JIK-alueella yhtenäisin periaattein. Kesällä 2013 valmistuneet asumispalveluiden kriteerit tukevat tätä. Kaikissa tehostetun asumispalvelun yksiköissä on käytössä lääkkeiden koneellinen annosjakelu, joka

58

osaltaan tukee turvallista lääkehoitoa ja antaa hoitajille lisäaikaa muuhun hoito- ja hoivatyöhön. Hoivan laitoshoitoyksiköiden asumispäivien vuoden 2013 toteuma oli 103,9 % (v. 2012 105,6 %), tehostettujen asumispalveluyksiköiden 100,8 % (v. 2012 101,6 %), palveluasumisen 106,0 % (v. 2012 100,1 %) ja asumisostopalveluiden 100,7 % (v. 2012 87,5 %).

Asumispalveluiden kiinteistösuunnitelmiin liittyvät esitykset Valtion Asuntorahastolle on tehty jokaisesta JIK-alueen kunnasta syksyllä 2013. Kaikissa kunnissa esitetään toteutettavaksi sellaista uudisrakentamista, joka mahdollistaisi ikääntyneiden asumisen tulevaisuudessa mahdollisimman kodinomaisissa tiloissa silloin, kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista. Toisena keskeisenä periaatteena on ns. yhden muuton periaate eli palveluiden siirreltävyys asiakastarpeiden mukaisesti, ei asiakkaiden muuttaminen palveluiden perässä. Kiinteistörakentamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä kuntien edustajien kanssa.

Asumispalveluiden ostotoiminta tukee JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän omaa asumispalveluiden toimintaa. Asumispalveluiden palvelusetelin käyttöönotto toteutui toukokuusta 2012 alkaen. Yksityisiin palveluasumisyksiköihin sijoittuvat asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa kuin JIK ky:n omiin yksiköihin sijoittuvat esim. maksun määräytymisperusteissa silloin, kun sijoitus tapahtuu JIK ky:n SAS-työryhmän päätöksellä. Yksityisten palveluasumisyksiköiden kanssa tehtiin hyvää ja säännöllistä yhteistyötä.

2.1.4.6. Projektit ja tutkimushankkeet

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Projektit ja tutkimushankkeet Toimintatulot 310 820 310 820 247 476,57 -63 343,43 Toimintamenot 310 820 310 820 247 476,57 63 343,43 Toimintakate 0 0 0,00 0,00

Toimintavuonna olivat käynnissä seuraavat projektit ja hankkeet:

Kurikan Palmikko –hanke: Kurikan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Kehittämishankkeen tavoitteena on luoda palveluverkosto sekä kehittää uudenlaisia toimintamalleja tukemaan perheitä, joihin perhekeskuksen ennaltaehkäisevän perhetyön palvelut eivät riitä, mutta joissa myöskään lastensuojelun aloittamisen kriteerit eivät täyty.

Pohjanmaan Potku II –hanke: Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt ja myöntänyt valtionavustusta Lakeuden Potkun jatkohankkeelle POTKU II – Potilas kuljettajan paikalle. Jatketaan terveys-hyötymallin (CCM-malli) juurruttamista. Hanke ajoittuu ajalle 1.11.2012-31.10.2014.

Ensio-projekti (ensiote ikääntymiseen): Jatkettiin vuonna 2011 aloitettua ennaltaehkäise-vien palveluiden sekä tiedottamis- ja neuvontapalveluiden kehittämistä. Tavoitteena on tukea ikääntyvien henkilöiden kanssa tehtävällä monimuotoisella työllä heidän omia voimavaroja ja kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Projektissa on kaksi työntekijää, sosiaalipuo-len asioista vastaava avopalveluohjaaja sekä liikuntapuolen asioista vastaava fysioterapeutti.

59

Painovoimaa Liikkeellä -hanke: Kurikan kaupungin ja JIK ky:n yhteishanke, jonka teemana on ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä tukeminen. Hanke ajoittui 9/2012 - 7/2013 väliselle ajalle. Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusta. Hankkeelle on haettu jatkoa 31.7.2015 asti.

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus -hanke: Hanke on yksi Väli-Suomen alueen IkäKaste-ÄldreKaste -hankkeen osahankkeista. Sen painopistealueina ovat asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa tavoitteena mm. yksiportainen palvelujärjestelmä ympärivuorokautisen hoidon/hoivan osalta ja ikäihmisten omia resursseja ja osallisuutta tukeva palveluneuvonta ja -ohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut. Hanke jatkui 31.10.2013 asti.

Ikälain pilotointi –osahanke: Väli-Suomen Ikäkaste – Äldre-kaste II –hankkeeseen liitettävän uuden osahankkeen ytimenä on toteuttaa pilotointi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi valmistelussa olevan lain, ns. Ikälain, eräiden lain keskeisten kokonaisuuksien osalta. Pilotoinnin kautta pyritään saamaan aikaan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja kunnille sekä edistää ennakoivasti lain toimeenpanoa. Tämä pilotointivaihe toteutetaan kasterahoitteisena kehittämisenä. Hanke jatkui 31.10.2013 asti. Terveystieteellinen tutkimus: Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle terveydenhuollon toimintayksikölle on maksettu yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksia vuosittain julkaisujen perusteella. Tavoitteena on, että valtion korvaus terveystieteellisestä tutkimuksesta kannustaisi ja mahdollistaisi tutkimustyön kunnissa ja kuntayhtymissä. Vuonna 2012 tutkimusrahan myöntäminen muuttui hakemuspohjaiseksi tutkimusrahoitukseksi.

2.1.4.7. Erikoissairaanhoito

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Erikoissairaanhoito Toimintatulot 40 429 440 1 620 000 42 049 440 41 879 631,84 -169 808,16 Toimintamenot 40 429 440 1 620 000 42 049 440 41 879 631,84 -169 808,16 Toimintakate 0 0 0 0,00 0,00

Muut tavoitteet:

Tavoitteena on järjestää JIK-alueen väestölle tarpeenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut korkeatasoisina hoitotakuun määrittämissä aikarajoissa. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tiivistyy niin käytännön potilastyössä kuin toiminnan ja talouden suunnittelussa. Tämän yhteistyön kehittämisen keskeisinä tekijöinä ovat perusterveydenhuollon yksikkö Aksila ja alueellinen seutukuntien välinen perusturvan yhteistyö. Vuonna 2013 tehdään yhteinen alueellinen palveluiden järjestämissuunnitelma.

Toteutuminen:

Erikoissairaanhoito ostettiin pääasiassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Vaasan sairaanhoitopiirin käyttö tapahtui pääasiassa E-P:n sairaanhoitopiirin kautta. Kurikan

60

kaupungin Jurvan alueen väestöä koskien on tehty erillissopimus Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Erityistason sairaanhoitoon potilaat ohjautuivat pääasiassa E-P:n sairaanhoitopiirin kautta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä Lehtiharjun sairaalasta ostettiin psykogeriatrisia hoitopäiväpalveluja.

Epshp:n laskuttamat palvelumaksut kasvoivat edellisestä vuodesta Jalasjärven osalta 13,2 %, Ilmajoen osalta 9,7 % ja Kurikan osalta 8,3 %. Koko JIK ky:n osalta palvelumaksut kasvoivat 9,9 %. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirille vaikutti palvelumaksujen kasvuun 4,3 %-yksikön verran. JIK-alueen osalta avohoitokäynnit nousivat 0,1 %, hoitopäivät nousivat 4,6 % ja DRG-jaksot nousivat 3,0 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Lehtiharjun sairaalasta ostettiin psykogeriatrisia hoitopäiväpalveluja edellisvuotta vähemmän, palvelumaksujen määrä laski 18,8 %.

Yksityisiltä lääkäriasemilta ostettiin erikoislääkäripalveluja – pääosin tutkimuspalveluja sekä konsultaatioita. Lisäksi ostetaan jonkin verran pienimuotoisesti hoitopalveluita ja toimenpiteitä. Ostot yksityisiltä palveluntuottajilta laskivat edellisestä vuodesta euromääräisesti 4,8 %.

Sairaanhoitopiirissä toimii perusterveydenhuollon yksikkö, jonka yksi keskeinen tehtävä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen. Tässä kehittämisessä myös sairaanhoitopiirin ja perusturvan toiminta-alueiden välinen tiivistynyt yhteistyö on ollut merkittävää. Sairaanhoitopiirin valtuusto sekä sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivät Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013-2016. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

2.1.5. Suun terveydenhuolto

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: ylihammaslääkäri

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Suun terveydenhuolto Toimintatulot 3 800 220 3 800 220 3 732 380,42 -67 839,58 Toimintamenot 3 478 640 3 478 640 3 069 426,87 409 213,13 Toimintakate 321 580 321 580 662 953,55 341 373,55 Poistot ja arvonalentumiset 43 060 43 060 48 443,58 5 383,58

Toiminta-ajatus

Suun terveydenhuollon tavoitteena on tarjota monipuolisia ja laadukkaita suun terveydenhuollon palveluja lähipalveluperiaatteella jäsenkuntien alueella.

61

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Moniammatillisuuden hyödyntäminen.

Sosiaali- ja terveyden-huoltohenkilökunnan kouluttaminen.

Ikäihmisiä hoitavan henkilökunnan koulutus jatkuu.


Suun hoito osaksi asiakkaan muuta hoitoa.

Suun hoito osaksi hoito- ja palvelu-suunnitelmaa.


Työhyvinvointi työyhteisön tasolla.

Selvitetään henkilöstön henkilökohtaiset arviot työyhteisön toimivuudesta.

Kyselyllä selvite-tään lähtötaso. Seurataan parin vuoden välein.

Seurantakysely toteutetaan suunni-telman mukaan v. 2014.

Muut tavoitteet:

Tavoitteena on tuottaa väestölle suun terveydenhuollon palveluja ottamalla huomioon asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, taloudellisuus, prosessien tehokkuus.

Tavoitteena on myös suun terveydenhuollon arvostuksen vahvistaminen, moniammatillinen yhteistyö ja suun hoidon saaminen osaksi potilaan muuta hoitoa.

Ennaltaehkäisevä työ ja sen uudet menetelmät vahvistuvat.

Odottaville perheille ja neuvolaikäisille lapsille sekä koululaisille tehdään uuden asetuksen mukaiset hoitosuunnitelmat ikäluokittain.

Toteutuminen:

JIK ky:n suun terveydenhuoltoa johtaa ylihammaslääkäri, jonka esimies on kuntayhtymän johtaja. Ylihammaslääkäri toimii hammaslääkärien esimiehenä. Hammashoitohenkilöstön esimiehenä toimii osastonhoitaja.

Hammaslääkärin virkoja on yhteensä 15. Vuoden lopussa oli niistä täytettynä 9. Kuluneen vuoden aikana on hammaslääkärien vaihtuvuus ollut edelleen suurta ja se haittasi paljon asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tämän vuoksi 2012 tehtyä sopimusta Puumedi Oy:n kanssa jouduttiin jatkamaan vuodella yhteensä kahden hammaslääkärin työpanoksen ostamisesta. Suuhygienistin toimia on yhteensä 5 .

Hoitotakuu toteutui hoidon tarpeen arvioinnin ja särkypotilaiden osalta hyvin. Osa niistä asiakkaista, joilla on jotakin vaivaa, on jouduttu hoitamaan jonokirjan kautta. Varsinkin Kurikassa ja Ilmajoella on loppuvuodesta ollut ongelmia hoidon järjestämisessä. Kiireettömien hoitojen toteutumisessa on myös ajoittain ollut ongelmia.

Moniammatillisuuden hyödyntämisessä hammashoitajat ovat olleet avainasemassa ikäihmisiä hoitavan henkilökunnan koulutuksessa. Osa hammashoitajista on käynyt kouluilla pitämässä harjausopetustilaisuuksia.

62

Hoitotakuu Tavoite Toteutuminen Hoidon tarpeen arvio Puhelimessa tai shg Toteutui Särkypotilaat Hoito samana päivänä Toteutui Potilaat, joilla jotain vaivaa 1–3 kk Ajoittain ongelmia Muu kiireetön hoito 6 kk Ajoittain ongelmia Hoitotakuun toteutuminen kiireettömän hoidon osalta ilmoitetaan puolivuosittain www.jikky.fi -nettisivuilla.

Vuoden 2013 suoritetavoitteista on toteutunut 99,6 % (v. 2012 89,2 %, 2011 96,8%).

Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on järjestetty yhteistyössä muiden kuntien kanssa Seinäjoella. Asiasta tiedotetaan viikoittain paikallislehdessä.

2.1.6. Ympäristöterveydenhuolto

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: terveysvalvonnan johtaja

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot 929 110 929 110 943 249,78 14 139,78 Toimintamenot 890 740 890 740 847 865,71 -42 874,29 Toimintakate 38 370 38 370 95 384,07 57 014,07 Poistot ja arvonalentumiset 3 690 3 690 3 940,00 250,00

Toiminta-ajatus

Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Tuottaa kuntalaisille riittävät eläinlääkäri-palvelut kaikkina vuorokauden aikoina.

Terveysvalvonnan johtajan suorittama seuranta.

Kiireelliset tapaukset voidaan hoitaa saman päivän aikana.

Toteutunut.

Ehkäistä elintarvikkeista ja muista tuotteista sekä ympäristöstä aiheutuvia terveysriskejä.

Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi, tarkastuskäyntien kattavuus.

Yli 60 % valtakunnal-listen valvontasuunni-telmien tavoitteista.

Oma valvontasuunni-telma toteutunut.

63

Muut tavoitteet:

Tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen, eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Tavoitteena on kohteiden omavalvontasuunni-telmien päivittäminen nykylainsäädäntöä vastaavaksi. Tavoitteena on myös eläinlääkäreiden toiminnan suunnitelmallisuuden parantaminen, jotta toimintaa ja toimitiloja voitaisiin jatkossa kehittää tarkoituksenmukaisemmiksi.

Toteutuminen:

Asiakkaiden neuvontaa ja tiedottamista on kehitetty aktiivisesti. Erityisesti nettisivuille on lisätty paljon ajankohtaista tietoa ympäristöterveydenhuollon toiminnasta. Myös paikallisiin sanomalehtiin on laadittu artikkeleita mm. Oiva-järjestelmästä. Keväällä 2013 pidettiin kaksi koulutustilaisuutta elintarvikealan toimijoille.

Omavalvontasuunnitelmien päivittämisen painoarvo jää uuden Oiva-järjestelmän vuoksi vähäisemmäksi. Oiva-järjestelmässä painoarvo on pääasiassa omavalvonnan toteuttamisessa.

Eläinlääkintähuollossa toiminnan suunnitelmallisuuden kehittämistä jatkettiin.

2.1.7. Sosiaalitoimi (Kurikka)

Tilivelvollinen vastuuhenkilö: sosiaalijohtaja

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Sosiaalitoimi (Kurikka) Toimintatulot 9 971 880 717 050 10 688 930 10 789 588,38 100 658,38 Toimintamenot 9 701 080 717 050 10 418 130 10 518 790,02 100 660,02 Toimintakate 270 800 0 270 800 270 798,36 -1,64 Poistot ja arvonalentumiset 16 010 16 010 16 008,36 -1,64

Vastuualueen toiminnasta vastaa sosiaalijohtaja. Sosiaalitoimen vastuualue sisältää Sosiaalitoimen hallintopalvelujen, Vammaispalvelujen, Aikuissosiaalityön sekä Lastensuojelun ja perhetyön yksiköt.

Toiminta-ajatus

Sosiaalitoimen toimintaa ohjaavat väestön tarpeet. Tehtävänä on järjestää Kurikan kaupungin asukkaiden tarvitsemat sosiaalisen turvallisuuden palvelut korkealaatuisesti, oikeudenmukaisesti ja käyttäen voimavaroja tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat asukkaiden itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittaminen.

64

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Kurikan väestö saa tarvitsemansa sosiaali-palvelut oikea-aikaisesti ja määrällisesti oikein.

Henkilökunnan työn jatkuva kehittäminen.

Lakisääteisen sosiaali-palveluiden tarpeen arviointi toteutuu.

Toteutunut.

Muut tavoitteet:

Tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja syrjäytymistä ehkäisevä sosiaali- ja vammaistyö.

Toteutuminen:

Yleisesti ottaen tavoitteet ovat toteutuneet kohtalaisen hyvin. Myönteisenä seikkana on sosiaalitoimen kokonaisvaltainen tarkastaminen ja eräiden toimintojen uudelleen järjestäminen ja kehittäminen. Näistä mainittakoon: ” Elämää tekemällä- ja Punainen Tupa- hankkeet ” ja kehitysvammaisten palvelusuunnitelman valmistuminen vuosille 2014 – 2020.

2.1.7.1. Sosiaalitoimen hallintopalvelut

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Sosiaalitoimen hallintopalvelut Toimintatulot 180 700 180 700 190 645,65 9 945,65 Toimintamenot 173 590 173 590 183 533,54 9 943,54 Toimintakate 7 110 7 110 7 112,11 2,11 Poistot ja arvonalentumiset 0 0

Sosiaalitoimen hallintopalvelut vastaa sosiaalitoimen yleisestä suunnittelusta ja hallinnosta. Lisäksi yksikköön kirjataan sosiaaliasiamiestoiminnan, kriisityön sekä sosiaalitoimen mahdollisten projektien menot.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Sosiaalitoimen toiminnan niveltäminen onnistuneesti JIK ky:n toimintaan.

Suunnitelmallinen toiminta.

Niveltäminen onnistunut:

- palaute hallinnolta ja henkilökunnalta

- asiakaspalaute

Toteutunut.

Palaute on ollut myönteistä.

65

Toteutuminen:

Kokonaisuutena sosiaalitoimen siirtyminen JIK ky:n hoidettavaksi on onnistunut hyvin.

2.1.7.2. Vammaispalvelut

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Vammaispalvelut Toimintatulot 5 008 700 340 200 5 348 900 5 395 787,32 46 887,32 Toimintamenot 4 881 730 340 200 5 221 930 5 268 821,20 46 891,20 Toimintakate 126 970 126 970 126 966,12 -3,88 Poistot ja arvonalentumiset 16 010 16 010 16 008,36 -1,64

Vammaispalveluihin kuuluvat kehitysvammalain mukaiset kehitysvammapalvelut sekä vammaispalvelulain mukaiset vammaispalvelut.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Kehitysvammahuolto Asiakkaan erityis-huolto-ohjelmat päivitetään.

Ajan tasalla olevat erityishuolto-ohjelmat.

Toteutunut kohtuullisesti. Joitakin vielä päivittä-mistä / tarkistamista vailla.

Kehitysvammaisten lasten tilapäishoito.

Järjestetään Arontien asunnossa.

Toteutunut 1-2 viikonloppuna/kk. Mukana 4-6 lasta.

Tukiperheitä kehitysvammaisten tilapäishoitoon.

Etsitään/kartoitetaan tukiperheitä.

Tukiperheiden määrä. Ei ole toteutunut suunnitelmien mukaan.

Tukiperheitä ei ole saatu.

Vammaispalvelu Vaikeavammaisten palvelusuunnitelmat tehdään. Etusijalla paljon palvelua saavat ja siirtymävaiheessa olevat.

Tehtyjen palvelusuun-nitelmien määrä.

Hakemus otetaan käsittelyyn 7 arkipäivän aikana, päätös 3 kk aikana, palvelusuunnitelman laadintavelvoite.

Hakemusten määrä/vuosi.

Palvelusuunnitelmia tehty 40 kpl.

80 % voidaan ottaa käsittelyyn määräaikana. Päätökset pystytään tehdään määräajassa.

Hakemuksia 290-300 / vuosi.

66

Omaishoidon tuki alle 65-v.

200.000 €+sos.kulut +10.000 € vapaapäiviin palveluseteleinä.

41 asiakasta.

Toteuma 204.354 €+ sos.kulut 33.223 €.

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu.

380.000 € Päätöksiä 290 henkilölle, joista n. 180 käyttää säännöllisesti palvelua.

Toteuma 414.604 €

Muut tavoitteet:

Toimintakeskusten tavoitteena on tukea ja edistää kehitysvammaisten omatoimista ja yksilöllistä elämää yhteisönsä jäsenenä, luoda kullekin asiakkaalle kykyjensä ja taitojensa mukaista, mielekästä ja virikkeellistä toimintaa, antaa jokaiselle asiakkaalle puitteet kasvatukselliseen, sosiaaliseen ja kuntouttavaan monipuoliseen toimintaan.

Toteutuminen:

Kokonaisuutena tavoitteet on voitu toteuttaa kohtuullisen hyvin. Erittäin myönteisenä asiana on työryhmän tekemänä kokonaisvaltainen kehitysvammaisten palvelusuunnitelman valmistuminen vuosille 2014 – 2020, joka käsittää myös toimintakeskusten toiminnan laajentamista avotyöhön.

Vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja kuljetuspalvelujärjestelmä laajenevat vuosi vuodelta, joka tietää vastaavasti menojen suhteellisen suurta kasvua.

2.1.7.3. Aikuissosiaalityö

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Aikuissosiaalityö Toimintatulot 3 060 940 3 060 940 3 018 784,67 -57 155,33 Toimintamenot 2 991 980 2 991 980 2 949 821,12 -57 158,88 Toimintakate 68 960 68 960 68 963,55 3,55 Poistot ja arvonalentumiset 0 0

Aikuissosiaalityöhön kuuluu toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, yksilöohjaus ja päihdehuolto. Aikuissosiaalityö sisältää erilaisia sosiaalipalveluita, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Tarkoituksena on lakisääteisten palvelujen ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen.

67

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Kuntouttavan työtoimin-nan toteuttaminen niin, että työssäoloehto purkautuu ja kunnan maksuosuus pitkä-aikaistyöttömien työmarkkinatuesta laskee. Asiakkaan tukeminen työmarkkinatuelle pääsemiseksi. Asiakas osallistuu oman aktivointisuun-nitelman tekemiseen ja sitoutuu suunnitelman toteuttamiseen.

Kuntouttavassa työ-toiminnassa olevat henkilöt, kun samassa paikassa on useita henkilöitä, saavat työtoimintapaikassaan tavata säännöllisesti kahden viikon välein työsuunnittelijan ja työttömien terveydenhoitajan. Jokaiseen kuntouttavassa työtoiminnassa olevaan henkilöön otetaan henkilö-kohtainen yhteyden-otto (tapaaminen tai puhelinsoitto) kerran kuukaudessa.

Kuntien maksettavana ei ole pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta ½ eli sakkomaksua vähem-män kuin edellisvuonna.

Kuntouttavassa työtoiminnassa ovat kaikki yli 500 pv työttömänä olleet (maksulista) ja alle 25 v, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti 4 kk toimeentulotuen piirissä, henkilöt, joiden työkykyä on selvitettävä.

Kuntouttavassa työtoiminnassa vuoden aikana 108 henkilöä. Vuonna 2012 heitä oli 72 henkilöä.

Sakkomaksut: v. 2011 212.432 €

v. 2012 206.226 €

v. 2013 280.828 €

Aktivointisuunnitelmia on tehty 168 asiakkaalle. Heistä alle 25-vuotiaita oli 54 henkilöä.

Perustoimeentulotukea saa jokainen, joka on siihen oikeutettu. Asiakkaiden oman talouden hallinnantaitojen lisääminen.

Kuukausittain asioiville asiakkaille tehdään asiakas-suunnitelma. Asiakkaille tunnin ajat, että ohjausta ja neuvontaa ehtii antaa. Asiakkaille tehdään pääsääntöisesti pitem-piä kuin kuukauden päätöksiä, kun asiakkaan taloudel-linen tilanne on ennustettavissa.

Päätös on tehty 7 työpäivän sisällä. Asiakas saa vastaanottoajan kriisitilanteissa 2 päivän sisällä.

Pääsääntöisesti ehditään tehdä 7 työpäivän sisällä.

Perustoimeentulotukea maksettiin 960 285 €. Kotitalouksia 490 kpl.

On voitu toteuttaa.

Täydentävää toimeen-tulotukea saa jokainen, joka on siihen oikeutet-tu.

Ohjeistukset tarkistetaan vuosittain. Viikottaisissa sosiaalipalavereissa käsitellään harkinnanvaraiset asiat. Sosiaalityöntekijä ja

Täydentävää toimeen-tulotukea saa jokainen, joka on siihen oikeutettu.

On voitu toteuttaa.

Täydentävää toimeentulotukea maksettiin 103.197 €.

Täydentävää toimeen-tulotukea sai 246 kotitaloutta.

68

sosiaaliohjaaja tekevät kotikäyntejä kokonaistilanteen hahmottamisen tueksi.

Ehkäisevä toimeen-tulotuki ehkäisee syrjäytymistä sekä pitkäaikaisen asiakkuu-den syntymistä ja edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta.

Asiakkaan kokonaistilanteen huomioiminen. Ehkäisevän toimeentulotuen päätökset tehdään omana pykälänä, että päätöksiä on helpompi seurata.

Ehkäisevän toimeentulotuen saajien asiakkuuden jatkumista / päättymistä seurataan.

Ehkäisevää toimeen-tulotukea maksettiin 11.012 €.

Ehkäisevää toimeen-tulotukea sai 9 kotitaloutta.

Kotitalouksien tilannetta on seurattu.

Yhteisötyön kehittäminen ja toteuttaminen. Kurikan ”Strömsö”. Asuntoalueen vetovoimaisuuden lisääminen. Toteutetaan kyselyn perusteella tärkeimmiksi nousseita asioita asumisolojen ja yleisen ilmapiirin parantamiseksi.

Vuokrakerrostalo-asuntoalueelle kohtaamispaikka, vuokrataan kolmio, jonne järjestetään toimintaa (lehtiluku-sali, kierrätys- ja lahjoituspalvelut, vapaa-aikatoiminnan kehittäminen asukkai-den toiveiden perus-teella, järjestöyhteis-työ MLL, Martat, 4H). Kaupungin leikkikent-tätoiminnan liittäminen asuinalueeseen.

Asumistyytyväisyys- ja aloitekysely. Asiakastyytyväisyys-kysely.

Vuokrakerrostaloalueen kohtaamispaikka on perustettu alkuvuonna 2013. Nimetty ” Kyläkulmaksi”.

Toiminta on saanut erittäin hyvän vastaanoton.

Leikkikenttätoiminnan aloittaminen alueella ei onnistunut, koska kau-pungin toimesta aitausta ei saatu leikkikentälle.

Välitystiliasiakkaiden talous on tasapainossa. Välitystiliasiakkailla on tuet ja etuudet haettuna.

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään välitystiliasiakkuussuunnitelma, johon sisältyy taloudenhallintataitojen ohjaus.

Asiakkaalle ei ole synty-nyt uusia luottohäiriöitä. Asiakkaalla asunto säilyy. Asiakkaan sosiaalinen tilanne on vähintään tyydyttävä.

Tavoitteet on toteutettu.

Päihdehuolto vastaa tarpeeseen.

Päihdetyöntekijä Päivätoiminta

Aikuissosiaalityön yhteistyö JIK:n päihdetyöntekijöiden kanssa on alkanut.

Sosiaalitoimiston yksilöohjaaja on pitänyt Kyläkulman tiloissa kerran viikossa pav-ryhmää vaikeasti alkoholisoituneille henkilöille.

69

Toteutuminen:

Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli toimintavuoden aikana yhteensä 541 kotitaloutta. Nettomenot olivat 1.034.912 €. Edellisen vuoden aikana kotitalouksia oli 538 kotitaloutta ja vastaavasti nettomenot olivat 974.591 €.

Toimeentulotukihakemusten käsittely määräaikaan mennessä tuotti ajoittain hieman vaikeutta.

Ennalta ehkäisevään toimintaan on kiinnitetty huomiota ja tulee vastedes huomioida, koska tällä tavalla voidaan auttaa yksilön / perheen selviytymistä ilman raskaita sosiaali- tai terveyspalveluita. Aikuissosiaalityössä on aloitettu huomiomaan lapsiperheiden tilannetta kokonaisvaltaisesti yhteistyössä ennaltaehkäisevän perhetyön kanssa. Työmuotoa on kehitetty Palmikko- hankkeessa.

Kuntouttavaa työtoimintaa on voitu huomattavasti lisätä. Toimintapäivien luku oli 6909 päivää, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 2567 päivää. Tästä huolimatta on Kurikan kaupungille tulevat ns. sakkomaksujen euromäärä kasvanut. Tämä johtuu yli 500 päivää työttöminä olleiden henkilöiden määrän suhteellisen suuresta kasvusta.

Kyläkulma- toiminnan aloittaminen on saanut hyvän vastaanoton Kurikan kerrostaloalueella.

2.1.7.4. Lastensuojelu ja perhetyö

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Lastensuojelu ja perhetyö Toimintatulot 1 721 540 361 850 2 084 390 2 184 370,74 100 980,74 Toimintamenot 1 653 780 361 850 2 015 630 2 116 614,16 100 984,16 Toimintakate 67 760 67 760 67 756,58 -3,42 Poistot ja arvonalentumiset 0 0

Tehtäväkenttään kuuluu lastensuojelu ja perhetyö. Lastensuojelua on lastensuojelutarpeen alkuarviointi, lastensuojelun avohuolto, lastensuojelun sijaishuolto ja lastensuojelun jälkihuolto. Sosiaalipäivystys hankitaan syksyllä 2012 käynnistyneestä Sosiaalipäivystys-keskukselta, jota Seinäjoen kaupunki hallinnoi.

SITOVAT TAVOITTEET



TOTEUTUMINEN

Perheoikeudellisissa palveluissa (lasten huolto-, tapaamis-, asumis- ja elatus-sopimukset) vanhemmat saavat kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen erotilan-teessa huoltajuuteen ja vanhemmuuteen.

Kokoaikainen lastenvalvojan virka.

Vanhempien erotilanteessa ensimmäinen aika on neuvonta- ja ohjauskäynti 2 viikon kuluessa. Jatkosopimuksiin aika 1 kk:n kuluessa.

Ajan lastenvalvojalle saa n. 4 viikon kuluessa.

70

Isyysselvityksissä aikaa myös ohjaukseen ja neuvontaan.

Kokoaikainen lastenvalvojan virka. Isyysasioissa aika lastenvalvojalle 2 viikon kuluessa.

Mittarina se, miten nopeasti saa lastenvalvojalle ajan.

Ajan lastenvalvojalle saa n. 4 viikon kuluessa.

Lastensuojeluilmoitus-ten nopea käsittely.

Riittävä määrä sosiaalityöntekijöiden virkoja.

Lastensuojeluilmoitus otetaan käsittelyyn 7 arkipäivän aikana. Kaikki lastensuojelu-tarpeen selvitykset on tehty vähintään 3 kk:n aikana.

Lastensuojeluilmoitus on otettu käsittelyyn 7 arkipäivän aikana. Lastensuojelutarpeen selvitys ei ole kaikilta osin toteutunut 3 kk:n kuluessa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet turvaavat lapsen tilanteen.

Varhainen puuttuminen riittävän tukevin toimenpitein nopeasti.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat turvanneet lapsen tilanteen.

Sijaishuollossa lapsi ja koko perhe saa hyvän avun perheen tilanteeseen.

Huostaan otettujen lasten vanhempien asiakassuunnitelmat. tarkistetaan vuosittain. Lapsi tapaa omaa sosiaalityöntekijäänsä myös muulloin kuin asiakassuunnittelu-neuvotteluissa. Sosiaalityöntekijä on yhteydessä lapseen tarpeen mukaan.

Kaikkia sijaishuollossa olevia lapsia ei ole pystytty tapaamaan riittävästi. Sijaishuollossa 31.12. oli 18 lasta.

Jälkihuolto antaa nuorelle riittävän tuen.

Jälkihuoltonuorta tavataan riittävän usein.

Jälkihuolto on antanut nuorelle riittävän tuen.

Toteutuminen:

Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä on pysynyt kohtalaisen vakiona. Perhetyön avulla on pyritty tavoittamaan apua tarvitsevia lapsiperheitä. Tarvittaessa on järjestetty perhekuntoutusta koko perheelle. Sosiaalityössä on aloitettu huomiomaan lapsiperheiden tilannetta kokonaisvaltaisesti yhteistyössä ennaltaehkäisevän perhetyön kanssa. Työmuotoa on kehitetty Palmikko- hankkeessa.

2.1.8. Investoinnit


Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 920.140 euroa ja määrärahan käyttö oli yhteensä 482.036,94 euroa eli 52,4 % talousarviosta.

71

2.2. Käyttötalouden toteutuminen

KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Hallinto Toimintatulot 152 300,00 152 300,00 175 499,31 23 199,31 Toimintamenot 3 904 300,00 3 904 300,00 3 691 847,76 -212 452,24 Toimintakate -3 752 000,00 -3 752 000,00 -3 516 348,45 235 651,55 Poistot ja arvonalentumiset 170 830,00 170 830,00 147 320,11 -23 509,89 Työterveyspalvelut Toimintatulot 1 180 420,00 1 180 420,00 1 247 594,64 67 174,64 Toimintamenot 1 060 760,00 1 060 760,00 950 175,51 -110 584,49 Toimintakate 119 660,00 119 660,00 297 419,13 177 759,13 Poistot ja arvonalentumiset 3 290,00 3 290,00 5 989,82 2 699,82 Hyvinvointipalvelut Toimintatulot 91 934 740,00 1 662 270,00 93 597 010,00 95 082 720,38 1 485 710,38 Toimintamenot 88 420 950,00 1 662 270,00 90 083 220,00 91 850 641,22 1 767 421,22 Toimintakate 3 513 790,00 3 513 790,00 3 232 079,16 -281 710,84 Poistot ja arvonalentumiset 368 820,00 368 820,00 316 990,94 -51 829,06 Suun terveydenhuolto Toimintatulot 3 800 220,00 3 800 220,00 3 732 380,42 -67 839,58 Toimintamenot 3 478 640,00 3 478 640,00 3 069 426,87 -409 213,13 Toimintakate 321 580,00 321 580,00 662 953,55 341 373,55 Poistot ja arvonalentumiset 43 060,00 43 060,00 48 443,58 5 383,58 Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot 929 110,00 929 110,00 943 249,78 14 139,78 Toimintamenot 890 740,00 890 740,00 847 865,71 -42 874,29 Toimintakate 38 370,00 38 370,00 95 384,07 57 014,07 Poistot ja arvonalentumiset 3 690,00 3 690,00 3 940,00 250,00 Sosiaalitoimi (Kurikka) Toimintatulot 9 971 880,00 717 050,00 10 688 930,00 10 789 588,38 100 658,38 Toimintamenot 9 701 080,00 717 050,00 10 418 130,00 10 518 790,02 100 660,02 Toimintakate 270 800,00 270 800,00 270 798,36 -1,64 Poistot ja arvonalentumiset 16 010,00 16 010,00 16 008,36 -1,64 Käyttötalous yhteensä Toimintatulot 107 968 670,00 2 379 320,00 110 347 990,00 111 971 032,91 1 623 042,91 Toimintamenot 107 456 470,00 2 379 320,00 109 835 790,00 110 928 747,09 1 092 957,09 Toimintakate 512 200,00 512 200,00 1 042 285,82 530 085,82 Poistot ja arvonalentumiset 605 700,00 0,00 605 700,00 538 692,81 -67 007,19

72

2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot 107 968 670,00 2 379 320,00 110 347 990,00 111 971 032,91 1 623 042,91 Myyntitulot 98 922 460,00 2 314 850,00 101 237 310,00 102 543 590,94 1 306 280,94 Maksutulot 8 127 090,00 0,00 8 127 090,00 8 362 603,23 235 513,23 Tuet ja avustukset 253 340,00 45 000,00 298 340,00 360 443,54 62 103,54 Muut toimintatulot 665 780,00 19 470,00 685 250,00 704 395,20 19 145,20 Toimintamenot 107 456 470,00 2 379 320,00 109 835 790,00 110 928 747,09 1 092 957,09 Henkilöstömenot 39 431 990,00 42 270,00 39 474 260,00 39 227 523,10 -246 736,90 Palvelujen ostot 56 157 990,00 2 027 500,00 58 185 490,00 59 134 943,15 949 453,15 Aineet, tarvikkeet, tavarat 3 403 260,00 0,00 3 403 260,00 3 462 105,21 58 845,21 Avustukset 5 326 500,00 309 550,00 5 636 050,00 6 032 559,29 396 509,29 Muut toimintakulut 3 136 730,00 0,00 3 136 730,00 3 071 616,34 -65 113,66 Toimintakate 512 200,00 0,00 512 200,00 1 042 285,82 530 085,82 Rahoitustulot ja -menot 93 500,00 0,00 93 500,00 126 810,75 -33 310,75 Korkotulot 121 000,00 0,00 121 000,00 140 296,93 19 296,93 Muut rahoitustulot 4 000,00 0,00 4 000,00 5 057,03 1 057,03 Muut rahoitusmenot 31 500,00 0,00 31 500,00 18 543,21 -12 956,79 Vuosikate 605 700,00 0,00 605 700,00 1 169 096,57 563 396,57 Poistot ja arvonalentumiset 605 700,00 0,00 605 700,00 538 692,81 -67 007,19 Tilikauden tulos 0,00 0,00 0,00 630 403,76 630 403,76 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 0,00 630 403,76 630 403,76

2.4. Investointien toteutuminen

INVESTOINNIT Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poik- talousarvio muutokset muutosten keama

jälkeen

Tietohallinnon investoinnit Menot 150 000,00 150 000,00 122 725,92 -27 274,08

Irtaimiston lunastus jäsenkunnilta Menot 29 020,00 28 020,00 28 014,64 -5,36

Effica-potilastietojärjestelmä, yhteinen Menot 180 120,00 180 120,00 164 865,37 -15 254,63

Taloushallinnon lisäohjelmistot Menot 30 000,00 30 000,00 27 566,42 -2 433,58

Puhelinkeskuksen päivitys Menot 60 000,00 60 000,00 42 045,75 -17 954,25

Avohoidon kalusteet/tk:n remontti Ijoki Menot 100 000,00 100 000,00 0,00 -100 000,00

73

Perheneuvolan kalust./Ilmajoki tk.laaj. Menot 65 000,00 65 000,00 0,00 -65 000,00

Kalusteet perhekeskus ja mielent. Jjärvi Menot 120 000,00 120 000,00 0,00 -120 000,00

Kalusteet perheneuvola ja terapeutit Jjärvi Menot 40 000,00 40 000,00 0,00 -40 000,00

Vuodeosaston kuntohuoneen kalusto Jjärvi tk Menot 10 000,00 10 000,00 9 905,07 -94,93

Autoklaavi Kurikan tk välinehuolto Menot 60 000,00 60 000,00 37 600,00 -22 400,00

INR- ja suoraliitäntälukulaite Jvi labra Menot 17 000,00 17 000,00 14 300,00 -2 700,00

Autoklaavi Ilmajoen tk välinehuolto Menot 60 000,00 60 000,00 35 013,77 -24 986,23

Investoinnit yhteensä 920 140,00 920 140,00 482 036,94 -438 103,06

2.5. Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 605 700,00 605 700,00 1 169 096,57 563 396,57 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Investointien rahavirta Investointimenot 920 140,00 920 140,00 482 036,94 -438 103,06 Inv/Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0,00 Rahoitusosuudet investointi- menoihin Toiminta ja investoinnit, netto -314 440,00 0,00 -314 440,00 687 059,63 1 001 499,63 Vaikutus maksuvalmiuteen -314 440,00 0,00 -314 440,00 687 059,63 1 001 499,63

74

2.6. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

Määrärahat Tuloarviot

Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA muu- Toteu- Poik-

talous- muutok- tosten tuma keama talous- muutok- tosten tuma keama

arvio set jälkeen arvio set jälkeen

KÄYTTÖTALOUSOSA

Hallinto 3 904 300 3 904 300 3 691 848 -212 452 152 300 152 300 175 499 23 199

Työterveyspalvelut 1 060 760 1 060 760 950 176 -110 584 1 180 420 1 180 420 1 247 595 67 175

Hyvinvointipalvelut 88 420 950 1 662 270 90 083 220 91 850 641 1 767 421 91 934 740 1 662 270 93 597 010 95 082 720 1 485 710

Suun terveydenhuolto 3 478 640 3 478 640 3 069 427 -409 213 3 800 220 3 800 220 3 732 380 -67 840

Ympäristöterveydenhuolto 890 740 890 740 847 866 -42 874 929 110 929 110 943 250 14 140

Sosiaalitoimi (Kurikka) 9 701 080 717 050 10 418 130 10 518 790 100 660 9 971 880 717 050 10 688 930 10 789 588 100 658

107 456 470 2 379 320 109 835 790 110 928 747 1 092 957 107 968 670 2 379 320 110 347 990 111 971 033 1 623 043

TULOSLASKELMAOSA

Korkotulot 121 000 121 000 140 297 19 297

Muut rahoitustulot 4 000 4 000 5 057 1 057

Muut rahoitusmenot 31 500 31 500 18 543 -12 957

INVESTOINTIOSA

Investointimenot 920 140 920 140 482 037 -438 103

RAHOITUSOSA Vaikutus maksuvalmiuteen -314 440 -314 440 687 060 1 001 500

YHTEENSÄ 108 093 670 2 379 320 110 472 990 112 116 387 1 643 397 108 093 670 2 379 320 110 472 990 112 116 387 1 643 397

75

3. TILASTO-OSA

76

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS 2013

JÄSENKUNNITTAISET MAKSUOSUUDET

JIK yhteensä Yht. til.ltk+esh Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka Kurikan sosiaali-Menot/asukasluku 01.01.2013 34488 8071 12022 14395 toimi

Oma toiminta Toimintatuotot 12 001 204 11 564 458 436 746 Toimintakulut -69 049 115 -58 530 325 -10 518 790= Toimintakate -57 047 911 -46 965 867 -10 082 044 - Poistot -538 693 -522 684 -16 008= Alijäämä -57 586 604 -47 488 551 -10 098 052 - Hallinnon menojen vyörytys 0 254 790 -254 790= Alijäämä yhteensä -57 586 604 -47 233 761 -10 352 842Rahoituskulut/-tuotot 126 811 126 811

Oman toiminnan nettomenot -57 459 793 -47 106 951 12 419 450 14 727 562 20 590 343 10 352 842 euroa/asukas 1 366 1 539 1 225 1 430 719Erikoissairaanhoito -41 879 632 -41 879 632 10 144 481 13 974 331 17 760 820 euroa/asukas 1 214 1 257 1 162 1 234Myyntituotot jäsenkunnilta 99 969 829 89 616 986 22 563 931 28 701 893 38 351 163 10 352 842 euroa/asukas 2 580 2 796 2 387 2 664 719JIK bruttomenot (sisältäen rahoitus- -111 263 380 -100 882 523 -10 380 857menot ja kaluston investointimenot)Talousarvion ylitys(-) / alitus(+) jäsenkuntien osalta -1 056 689 -985 886 -15 021 -568 243 -402 623 -70 802JIK ky:n käyttötalouden ylijäämä 630 404 630 404 0

Jäsenkuntien maksuosuudet tilaajaltk:n tilaamiin palveluihin on laskutettu pääosin talousarvion nettomenojen ja toteutuneiden suoritteiden perusteella.Erikoissairaanhoito on laskutettu läpilaskutuksena.Kurikan sosiaalitoimen laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin vähennettynä muilla tuotoilla sekä lisättynä hallinnon vyörytyserillä.

77

T ILINPÄÄTÖS 2013 JIK JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSLASKELMA 1-12 / 2013 (TASAUSLASKUTUS)Tasauslasku 12.2./3.3.2014Sis ältää TA-m uutoks et Työterveys - Lääkärien Vuodeos . Vuodeos . Aikuis ten Mielenter- Perhe- Äitiys - ja Kouluter- Opis kelu- Terapia-JIK-johtok. 13.12.2013 palvelut vas taanotto akuutti ja veteraani- terveys - veys - ja neuvolat las tenneuv., veyden- terveyden- palvelut

ja ens iapu kunt.yks . kuntoutus neuvonta päihdetyö perhes uunn. huolto huolto ps yk, pt, tt

Jäs e nk untam e not TA 2013 68571 8013122 7232704 96454 1108181 458006 621644 1238260 482076 119799 492767

Suorittee t TA 2013 1060760 72348 39627 800 21355 3490 4375 16110 9854 3356 3925 Jalas järvi 229490 18146 12033 0 4683 3490 1250 3901 2024 210 999 Ilmajoki 398930 21805 13797 0 7766 päihd.tt.os. 1875 6456 3990 1412 1463 Kurikka yht. 432340 32397 13797 800 8906 päihd.tt.os. 1250 5753 3840 1734 1463 Kurik k a (ent.) 22822 13797 800 6205 1000 4167 3153 1553 1240 Kurik k a (Jurva) 9575 0 0 2701 250 1586 687 181 223

Euroa /suorite 2013 0,00 110,76 182,52 120,57 51,89 105,05 118,09 76,86 48,92 35,70 125,55

Toteut. suorittee t 2013 956106,23 71094 42104 551 19780 2817 5813 17508 11004 2984 3123 Jalas järvi 202187,79 15559 11616 4821 2817 1547 3559 2272 105 833 Ilmajoki 327062,86 21757 15333 7370 2633 7399 4601 1206 1561 Kurikka yht. 426855,58 33778 15155 551 7589 0 1633 6550 4131 1673 729 Kurik k a (ent.) 426855,58 23845 15155 551 4975 1414 4888 3340 1589 642 Kurik k a (Jurva) 9933 2614 219 1662 791 84 87

Maksuosuudet 1-12/2013 0,00 7874231,41 7684805,06 66432,52 1026448,79 411628,22 736230,29 1345714,59 538335,75 106519,47 392079,71 Jalas järvi 0,00 1723284,19 2120147,62 0,00 250177,43 374492,06 202721,67 273554,85 111150,38 3748,17 104579,70 Ilmajoki 0,00 2409762,47 2798572,96 0,00 382453,36 16746,05 340675,02 568708,15 225089,31 43050,43 195977,08 Kurikka yht. 0,00 3741184,75 2766084,47 66432,52 393817,99 20390,11 192833,60 503451,60 202096,05 59720,87 91522,93 Kurik k a (ent.) 0,00 2641025,23 2766084,47 66432,52 258168,99 20390,11 166972,88 375705,56 163398,89 56722,33 80600,44 Kurik k a (Jurva) 1100159,51 0,00 0,00 135649,00 0,00 25860,72 127746,04 38697,16 2998,54 10922,49

Laskute ttu 1-12/2013 68948,88 8013119,88 7234362,72 96935,88 1107936,36 458006,04 621880,08 1237801,80 482273,16 119800,68 492491,88 Jalas järvi 14916,72 2009593,20 2196810,72 242983,80 387476,04 199882,08 299765,76 99213,84 7710,60 125043,84 Ilmajoki 25930,32 2414967,48 2518776,00 402897,24 31920,00 273919,32 496227,48 195198,84 50405,64 183648,72 Kurikka yht. 28101,84 3588559,20 2518776,00 96935,88 462055,32 38610,00 148078,68 441808,56 187860,48 61684,44 183799,32 Kurik k a (ent.) 28101,84 2527940,64 2518776,00 96935,88 321944,16 38610,00 118321,20 320057,52 154397,88 55258,92 155174,88

Kurik k a (Jurva) 1060618,56 140111,16 29757,48 121751,04 33462,60 6425,52 28624,44

Lisä lask (+) / pa lautus (-) -68948,88 -138888,47 450442,34 -30503,36 -81487,57 -46377,82 114350,21 107912,79 56062,59 -13281,21 -100412,17 Jalas järvi -14916,72 -286309,01 -76663,10 0,00 7193,63 -12983,98 2839,59 -26210,91 11936,54 -3962,43 -20464,14 Ilmajoki -25930,32 -5205,01 279796,96 0,00 -20443,88 -15173,95 66755,70 72480,67 29890,47 -7355,21 12328,36 Kurikka yht. -28101,84 152625,55 247308,47 -30503,36 -68237,33 -18219,89 44754,92 61643,04 14235,57 -1963,57 -92276,39 Kurik k a (ent.) -28101,84 113084,59 247308,47 -30503,36 -63775,17 -18219,89 48651,68 55648,04 9001,01 1463,41 -74574,44

Kurik k a (Jurva) 0,00 39540,95 0,00 0,00 -4462,16 0,00 -3896,76 5995,00 5234,56 -3426,98 -17701,95

Jäsenkuntalaskutettavat kustannuspaikat

78

T ILINPÄÄT ÖS 2013 JIK JÄSENKUNT IEN M AKSUO SUUSLASKELM A 1-12 / 2013 (T ASAUSLASKUT US)Tasauslasku 12.2 ./3 .3.2014Sis ä ltää TA-m uutoks et Ilm ais - Kotipalvelu Kotis a iraan- Kotiho ito- Mtt:n avo- Vanhus ten Ateria- Ku lje tus - Muut Om ais - Sotainva-JIK-johtok. 13.12.2013 jake lu- ho ito rinki pa lvelu t päiväto i- pa lve lut palvelu tukipa lve lut ho idontuki lid ien

tarvikkeet m inta pa lve lu t

Jäs e nk untam e not TA 2013 349058 3456469 866772 159587 335355 218140 245409 11689 43568 986538 -41651

Suoritte e t TA 2013 349200 66538 10315 4680 315840 2626 113990 975 41000 73192 68050 Jalas järvi 55790 15473 2329 108230 0 35780 264 10000 21106 119980 Ilmajoki 131280 24959 2955 4680 110660 1098 34710 711 18000 25730 1300 Kurikka yht. 162130 26106 5031 96950 1528 43500 0 13000 26356 -53230 Kurik k a (ent.) 112680 19894 3500 96950 1150 29000 13000 18856 Kurik k a (Jurva) 49450 6212 1531 378 14500 0 7500

Yli/a lijääm ä

Euroa /suorite 2013 1,00 51,95 84,03 34,10 1,06 83,07 2,15 11,99 1,06 13,48 -0,61

Tote ut. suoritte e t 2013 503251,06 71239 11445 4484 324832,79 3098 112626 667 22960,00 84224 76440,67 Jalas järvi 110162,92 18080 2824 114348,47 406 38182 145 6965,00 22146 9722,35 Ilmajoki 152270,51 25565 3486 4484 113344,50 1117 30220 522 12030,00 31614 32980,95 Kurikka yht. 240817,63 27594 5135 0 97139,82 1575 44224 0 3965,00 30464 33737,37 Kurik k a (ent.) 170283,56 20321 3613 97139,82 1129 29802 3965,00 20841 33737,37

Kurik k a (Jurva) 70534,07 7273 1522 446 14422 9623

Ma ksuosuude t 1-12/2013 503251,06 3700673,42 961726,51 152903,34 335355,40 257348,86 242472,71 7996,37 43567,50 1135236,10 -46786,27 Jalas järvi 110162,92 939207,11 237301,50 0,00 118052,67 33726,16 82202,09 1738,34 13216,36 298500,89 -5950,66 Ilmajoki 152270,51 1328032,62 292929,54 152903,34 117016,18 92788,47 65060,69 6258,03 22827,40 426117,90 -20186,32 Kurikka yht. 240817,63 1433433,69 431495,47 0,00 100286,56 130834,23 95209,93 0,00 7523,74 410617,31 -20649,29 Kurik k a (ent.) 170283,56 1055621,00 303601,39 0,00 100286,56 93785,30 64160,78 0,00 7523,74 280911,09 -20649,29 Kurik k a (Jurva) 70534,07 377812,68 127894,08 0,00 0,00 37048,93 31049,15 0,00 0,00 129706,22 0,00

La skute ttu 1-12/2013 349200,00 3455930,04 866735,88 159588,00 335396,52 217806,84 245390,28 11653,32 43574,52 986501,16 -41640,60 Jalas järvi 55788,00 803516,16 195621,84 114912,60 0,00 77017,08 3165,12 10625,76 284514,72 -73425,36 Ilmajoki 131280,00 1296597,12 248308,68 159588,00 117525,12 91209,72 74717,76 8488,20 19134,00 346787,76 -793,20 Kurikka yht. 162132,00 1355816,76 422805,36 102958,80 126597,12 93655,44 13814,76 355198,68 32577,96 Kurik k a (ent.) 112680,00 1032914,16 294441,12 102958,80 95695,44 62445,60 13814,76 254106,12 32577,96

Kurik k a (Jurva) 49452,00 322902,60 128364,24 30901,68 31209,84 101092,56

Lisä la sk (+) / pa la utus (-) 154051,06 244743,38 94990,63 -6684,66 -41,12 39542,02 -2917,57 -3656,95 -7,02 148734,94 -5145,67 Jalas järvi 54374,92 135690,95 41679,66 0,00 3140,07 33726,16 5185,01 -1426,78 2590,60 13986,17 67474,70 Ilmajoki 20990,51 31435,50 44620,86 -6684,66 -508,94 1578,75 -9657,07 -2230,17 3693,40 79330,14 -19393,12 Kurikka yht. 78685,63 77616,93 8690,11 0,00 -2672,24 4237,11 1554,49 0,00 -6291,02 55418,63 -53227,25 Kurik k a (ent.) 57603,56 22706,84 9160,27 0,00 -2672,24 -1910,14 1715,18 0,00 -6291,02 26804,97 -53227,25

Kurik k a (Jurva) 21082,07 54910,08 -470,16 0,00 0,00 6147,25 -160,69 0,00 0,00 28613,66 0,00

79

TILINPÄÄTÖS 2013 JIK JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSLASKELMA 1-12 / 2013 (TASAUSLASKUTUS)Tasauslasku 12.2./3.3.2014 44378530 44268151 Projektit ja hankkeetSisältää TA-m uutokset Jalas järven Tehos tettu Hoivan Tehos tettu Palvelu- Asum is - Suun Yleinen Eläin- Painovoi- KurikanJIK-johtok. 13.12.2013 Palvelu- kotihoito laitos hoito palvelu- asum inen palvelujen terveyden- terveys - lääkintä- m aa Liikk. laps iperhe

kes kus asum inen os to huolto valvonta huolto -hanke -hanke

Jäsenkuntam enot TA 2013 738750 403228 5761322 6375663 426517 2169920 3052137 259058 596076 3820 100300

Suoritteet TA 2013 9110 / 230 4876 50089 81354 7487 29777 31400 239740 542430 Jalasjärvi 9110 / 230 0 10622 24303 2744 3285 8100 63670 178630 Ilmajoki 0 0 7081 31328 0 7300 10500 72860 103510 Kurikka yht. 0 4876 32386 25723 4743 19192 12800 103210 260290 Kurikka (ent.) 0 4876 20604 15750 0 16425 9600 69240 177540 Kurikka (Jurva) 0 0 11782 9973 4743 2767 3200 33970 82750

Euroa/suorite 2013 40,68/1600,66 82,70 115,02 78,37 56,97 72,87 97,20 1,08 1,10

Toteut. suoritteet 2013 9112 / 228 4478 52029 82018 7935 29999 31287 220033,63 528085,46 Jalasjärvi 9112 / 228 10813 24070 2804 4975 7164 62943,62 170559,77 Ilmajoki 7061 32691 7877 10832 68139,29 89506,43 Kurikka yht. 0 4478 34155 25257 5131 17147 13291 88950,72 268019,26 Kurikka (ent.) 4478 20973 14952 15684 9741 59055,85 181850,58

Kurikka (Jurva) 13182 10305 5131 1463 3550 29894,87 86168,68

Maksuosuudet 1-12/2013 735626,64 370315,26 5984464,28 6427700,08 452038,39 2198183,17 3041153,54 259058,30 596075,99 6079,13 50631,03 Jalasjärvi 735626,64 0,00 1243729,70 1886351,06 159737,32 404174,90 696353,88 74107,16 192519,19 Ilmajoki 0,00 812168,26 2561973,51 0,00 458164,64 1052890,18 80224,32 101030,30 Kurikka yht. 370315,26 3928566,33 1979375,51 292301,07 1335843,63 1291909,48 104726,82 302526,50 6079,13 50631,03 Kurikka (ent.) 370315,26 2412350,22 1171779,02 0,00 1224101,49 946842,99 69529,86 205263,68 6079,13 50631,03

Kurikka (Jurva) 0,00 1516216,11 807596,49 292301,07 111742,14 345066,48 35196,96 97262,82

Laskutettu 1-12/2013 738881,04 402899,76 5760945,84 6374464,44 426576,36 2200770,95 3052146,72 259165,44 596134,92 3819,96 100299,96 Jalasjärvi 738881,04 1221533,64 1904385,00 156548,04 404174,90 787336,20 68829,48 196316,52 Ilmajoki 814355,76 2454728,84 457870,24 1020621,00 78765,96 113759,64 Kurikka yht. 402899,76 3725056,44 2015350,60 270028,32 1338725,81 1244189,52 111570,00 286058,76 3819,96 100299,96 Kurikka (ent.) 402899,76 2369913,24 1233850,40 1226983,67 933139,20 74848,44 195116,52 3819,96 100299,96

Kurikka (Jurva) 1355143,20 781500,20 270028,32 111742,14 311050,32 36721,56 90942,24

Lisälask (+) / palautus (-) -3254,40 -32584,50 223518,44 53235,64 25462,03 -2587,78 -10993,18 -107,14 -58,93 2259,17 -49668,93 Jalasjärvi -3254,40 0,00 22196,06 -18033,94 3189,28 0,00 -90982,32 5277,68 -3797,33 0,00 0,00 Ilmajoki 0,00 0,00 -2187,50 107244,67 0,00 294,40 32269,18 1458,36 -12729,34 0,00 0,00 Kurikka yht. 0,00 -32584,50 203509,89 -35975,09 22272,75 -2882,18 47719,96 -6843,18 16467,74 2259,17 -49668,93 Kurikka (ent.) 0,00 -32584,50 42436,98 -62071,38 0,00 -2882,18 13703,79 -5318,58 10147,16 2259,17 -49668,93

Kurikka (Jurva) 0,00 0,00 161072,91 26096,29 22272,75 0,00 34016,16 -1524,60 6320,58 0,00 0,00

80

TILINPÄÄTÖS 2013 JIK JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSLASKELMA 1-12 / 2013 (TASAUSLASKUTUS)Tasauslasku 12.2./3.3.2014 Sosiaalitoimi (Kurikka)Sisältää TA-m uutoks et Ens io- Pohjanm . Vanhus - Pohjanm . JIK ky oma Sos iaalitoi- Kehitys vam - Muut vam - Toim een- Päihdetyö Psykiatris etJIK-johtok. 13.12.2013 projekti Potku II työn kehit- Potku II toiminta tilaaja- m en hallinto-m apalvelut m aispalvelut tuloturva avopalvelut

(hallinto) täm is yks . (toim inta) ltk:lle yht. palvelut

Jäse nkuntam enot TA 2013 106380 18960 7010 0 46581660 180552,11 2830605,12 2335402,64 1481472,56 246133,19 570963,88

Suoritteet TA 2013 Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka yht. Kurikka (ent.) Kurikka (Jurva)

Euroa/suorite 2013

Toteut. suoritteet 2013 Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka yht. Kurikka (ent.)

Kurikka (Jurva)

107567,08 6977,48 16505,65Maksuosuudet 1-12/2013 107567,08 6977,48 8807,63 16505,65 47737354,47 190176,65 2817426,46 2371564,26 1401237,91 224951,72 564508,03 Jalasjärvi 27279,78 1632,89 2061,19 3862,71 12419449,87 Ilmajoki 32801,39 2432,25 3070,21 5753,62 14727561,88 Kurikka yht. 47485,91 2912,34 3676,23 6889,32 20590342,72 190176,65 2817426,46 2371564,26 1401237,91 224951,72 564508,03 Kurikka (ent.) 47485,91 2912,34 3676,23 6889,32 15168882,04 190176,65 2817426,46 2371564,26 1401237,91 224951,72 564508,03

Kurikka (Jurva) 5421460,68

Laskutettu 1-12/2013 106380,00 18960,00 7009,92 0,00 46612148,63 180552,00 2830632,00 2335398,00 1481484,00 246132,00 570960,00 Jalasjärvi 26949,96 4470,00 1659,96 0,00 12566217,26 Ilmajoki 32670,00 6530,04 2400,00 0,00 14068435,68 Kurikka yht. 46760,04 7959,96 2949,96 0,00 19977495,69 180552,00 2830632,00 2335398,00 1481484,00 246132,00 570960,00 Kurikka (ent.) 46760,04 7959,96 2949,96 0,00 14935693,99 180552,00 2830632,00 2335398,00 1481484,00 246132,00 570960,00

Kurikka (Jurva) 5041801,70

Lisälask (+) / palautus (-) 1187,08 -11982,52 1797,71 16505,65 1125205,84 9624,65 -13205,54 36166,26 -80246,09 -21180,28 -6451,97 Jalasjärvi 329,82 -2837,11 401,23 3862,71 -146767,39 Ilmajoki 131,39 -4097,79 670,21 5753,62 659126,20 Kurikka yht. 725,87 -5047,62 726,27 6889,32 612847,03 9624,65 -13205,54 36166,26 -80246,09 -21180,28 -6451,97 Kurikka (ent.) 725,87 -5047,62 726,27 6889,32 233188,05 9624,65 -13205,54 36166,26 -80246,09 -21180,28 -6451,97

Kurikka (Jurva) 0,00 0,00 0,00 0,00 379658,98

81

T ILINPÄÄTÖS 2013 JIK JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSLASKELMA 1-12 / 2013 (TASAUSLASKUTUS)Tasauslasku 12.2./3.3.2014 56874010Sis ältää TA-m uutoks et Työtoim inta Las tens uo- Sosiaalitoimi JIK ky tlk oma E-P s hp Muut Yks ityinen Erikois- JIK ky til.ltk+ JIK ky JIK-johtok. 13.12.2013 jelu ja (Kurikka) toiminta+sos. s airaalat es h sairaanhoito esh yhteensä kaikki yht.

perhetyö yht. toimi yht. yht.

Jäs e nk untam e not TA 2013 614523,54 2022386,58 10282039,63 56863700 41169900 435180 444360 42049440 88631100 98913140

Suorittee t TA 2013 Jalas järvi Ilmajoki Kurikka yht. Kurik k a (ent.) Kurik k a (Jurva)

Euroa /suorite 2013 Läpilaskutus

Toteut. suorittee t 2013 Jalas järvi Ilmajoki Kurikka yht. Kurik k a (ent.)

Kurik k a (Jurva)

Maksuosuudet 1-12/2013 637777,98 2145199,29 10352842,30 58090196,77 40906155,87 426491,74 546984,23 41879631,84 89616986,31 99969828,61 Jalas järvi 12419449,87 9967037,97 72258,00 105185,13 10144481,10 22563930,97 22563930,97 Ilmajoki 14727561,88 13640525,08 57466,74 276338,99 13974330,81 28701892,69 28701892,69 Kurikka yht. 637777,98 2145199,29 10352842,30 30943185,02 17298592,82 296767,00 165460,11 17760819,93 38351162,65 48704004,95 Kurik k a (ent.) 637777,98 2145199,29 10352842,30 25521724,34 17298592,82 296767,00 165460,11 17760819,93 32929701,97 43282544,27 Kurik k a (Jurva) 5421460,68 5421460,68 5421460,68

Laskute ttu 1-12/2013 614520,00 2022386,00 10282064,00 56894212,63 40906155,87 426491,74 547084,17 41879731,78 88491880,41 98773944,41 Jalas järvi 12566217,26 9967037,97 72258,00 105470,13 10144766,10 22710983,36 22710983,36 Ilmajoki 14068435,68 13640525,08 57466,74 276338,99 13974330,81 28042766,49 28042766,49 Kurikka yht. 614520,00 2022386,00 10282064,00 30259559,69 17298592,82 296767,00 165275,05 17760634,87 37738130,56 48020194,56 Kurik k a (ent.) 614520,00 2022386,00 10282064,00 25217757,99 17298592,82 296767,00 165275,05 17760634,87 32696328,86 42978392,86 Kurik k a (Jurva) 5041801,70 5041801,70 5041801,70

Lisä lask (+) / pa lautus (-) 23257,98 122813,29 70778,30 1195984,14 0,00 0,00 -99,94 -99,94 1125105,90 1195884,20 Jalas järvi -146767,39 0,00 0,00 -285,00 -285,00 -147052,39 -147052,39 Ilmajoki 659126,20 0,00 0,00 0,00 0,00 659126,20 659126,20 Kurikka yht. 23257,98 122813,29 70778,30 683625,33 0,00 0,00 185,06 185,06 613032,09 683810,39 Kurik k a (ent.) 23257,98 122813,29 70778,30 303966,35 0,00 0,00 185,06 185,06 233373,11 304151,41 Kurik k a (Jurva) 379658,98 379658,98 379658,98

82

JIK TA 2013 toteutuneet suoritteet 1 - 12 / 201331.1.2014

Jalasjärvi Ilmajoki KantaKurikka (yht. v. 2011 ent. Jurvan alue Kurikka JIK YHTEENSÄAsukasluku 31.12.2012 8071 12022 10250 14495 ja 2012 14395) 4145 yht. 34488Asukasluku 31.12.2011 8130 Tot. -% 11898 Tot. -% 10314 Tot. -% 4181 Tot. -% Tot. -% 34523 Tot. -%Asukasluvun muutos -59 Toteuma 1-12 2013 124 Toteuma 1-12 2013 -64 Toteuma 1-12 2013 -36 Toteuma 1-12 2013 1-12 2013 -35 Toteuma 1-12 2013

TA 2013 1-12 2013 100,8 % TA 2013 1-12 2013 105,3 % TA 2013 1-12 2013 100,2 % TA 2013 1-12 2013 98,7 % 99,8 % TA 2013 1-12 2013 102,0 %

Työterveyspalvelut 3986 4797 4877 1320 14980Lääkäri 2327 2868 2892 564 8651 Päivystys 608 582 510 0 1700Tth ja työfysioterapeutti 1659 1929 1985 756 6329 ulkopaikkakuntalaiset 631 1275 710 119 2735 lääkäri 287 730 419 37 1473 hoitaja 344 545 291 82 1262

Lääk.käynn.+puh.kont. 18253 16005 87,7 % 23132 22694 98,1 % 26185 26146 99,8 % 6470 7591 117,3 % 103,3 % 74041 72436 97,8 %

Lääkärikäynnit (polik.) 14741 12684 86,0 % 17985 17973 99,9 % 19865 20154 101,5 % 4421 5076 114,8 % 103,9 % 57013 55887 98,0 % -joista jik:n ulkokuntalaisia 376 377 669 493 569 416 79 56 1693 1342 79,3 % - Jurvalaisia 23 120 343 301 2854 2053 4307 4944 7526 7418 98,6 % - Ilmajokisia 55 50 15643 16108 957 875 3 3 16658 17036 102,3 % - Jalasjärveläisiä 14188 11879 227 166 208 193 12 0 14634 12238 83,6 % - Kurikkalaisia 100 258 1103 905 15278 16617 21 73 16502 17853 108,2 %

Puhelinkontaktit (polikl.) 3512 3321 94,6 % 5147 4721 91,7 % 6320 5992 94,8 % 2049 2515 122,7 % 101,6 % 17028 16549 97,2 %

HoitajavastaanottoKäynnit 6413 6842 7454 3042 23751 Ulkopaikkakuntalaiset 222 336 278 11 847Puhelut, muu henkilökunta 6786 8249 7504 3602 26141

Hoitopäivät 12033 12389 103,0 % 13797 14924 108,2 % 14597 15517 106,3 % 0 0 106,3 % 40427 42830 105,9 %

Lyhytaikainen hoito 12033 12230 101,6 % 13797 12716 92,2 % 13797 14452 104,7 % 0 0 104,7 % 39627 39398 99,4 % -joista jik:n ulkokuntalaisia 52 54 69 175 - Jurvalaisia 108 95 2272 2475 - Ilmajokisia 382 12247 496 13125 - Jalasjärveläisiä 11351 22 84 11457 - Kurikkalaisia 337 298 11531 12166

Pitkäaikaislaitoshoito 159 1,3 % 2208 16,0 % 514 3,7 % 3,7 % 2881 7,3 %

MRSA-hoito 0 0 0 -joista jik:n ulkokuntalaisia - Jurvalaisia - Ilmajokisia - Jalasjärveläisiä - Kurikkalaisia

sis. ostot 192 hp

Veteraanikuntoutus 800 551 68,9 % 68,9 % 800 551 68,9 %

Suun terveydenhuolto 8100 7164 88,4 % 10500 10832 103,2 % 9600 9741 101,5 % 3200 3550 110,9 % 103,8 % 31400 31287 99,6 % lääkäri 6000 4828 7000 7896 7500 7274 1600 2448 22100 22446 suuhygienisti 1600 1955 3000 2586 1600 1774 1400 999 7600 7314 hammashoitaja 500 381 500 350 500 693 200 103 1700 1527

Mt- ja päihdetyöyksikköKäynnit+osuus päihdet.parista 3577 2817 78,8 % meno-osuus meno-osuus 3577 2817 78,8 % lääkäri 1034 1041 hoitaja 2543 1776 päihdetyöntekijät 131 77 45 1

83



TA 2013 1-12 2013 100,8 % TA 2013 1-12 2013 105,3 % TA 2013 1-12 2013 100,2 % TA 2013 1-12 2013 98,7 % 99,8 % TA 2013 1-12 2013 102,0 %

Aikuisten terv.neuvontaTerv.hoitaja vastaanotto 4683 4821 102,9 % 7766 7370 94,9 % 6205 4975 80,2 % 2701 2614 96,8 % 85,2 % 21355 19780 92,6 %joista ulkop.

PerheneuvolaSuorite (käynti 45 min) 1250 1547 123,8 % 1875 2633 140,4 % 1000 1414 141,4 % 250 219 87,6 % 130,6 % 4375 5813 132,9 %Koulupsyk. bruttomen. muk. meno-osuus meno-osuus

Äitiys-, lasten-, perhesuu 3901 3559 91,2 % 6456 7399 114,6 % 4167 4888 117,3 % 1586 1662 104,8 % 113,9 % 16110 17508 108,7 %Äitiysneuvola 1259 2194 1748 548 lääkäri 169 231 273 101 terveydenhoitaja 1090 1963 1475 447 ulkopaikkakuntalaiset 12 53 12 0 lääkäri 2 7 3 0 hoitaja 10 46 9 0

Lastenneuvola 2032 4431 2473 960 lääkäri 298 853 566 205 terveydenhoitaja 1734 3578 1907 755 ulkopaikkakuntalaiset 8 20 4 7 lääkäri 1 5 3 2 terveydenhoitaja 7 15 1 5

Perhesuunnitteluneuvola 268 774 667 154 lääkäri 85 206 238 75 terveydenhoitaja 183 568 429 79 ulkopaikkakuntalaiset 7 89 47 7 lääkäri 2 20 13 1 hoitaja 5 69 34 6

Kouluterveydenhuolto 2024 2272 112,2 % 3990 4601 115,3 % 3153 3340 105,9 % 687 791 115,2 % 107,6 % 9854 11004 111,7 % lääkäri 271 629 408 141 terveydenhoitaja 2001 3972 2932 650 ulkopaikkakuntalaiset 33 75 69 40 lääkäri 5 11 7 5 terveydenhoitaja 28 64 62 35

Opiskeluterveydenhuolto 210 105 50,0 % 1412 1206 85,4 % 1553 1589 102,3 % 181 84 46,5 % 96,5 % 3356 2984 88,9 % lääkäri 0 143 121 1 terveydenhoitaja 105 1063 1468 83 ulkopaikkakuntalaiset 30 748 777 38 lääkäri 0 82 53 1 terveydenhoitaja 30 666 724 37

Terapiapalvelut 999 833 83,4 % 1463 1561 106,7 % 1240 642 51,8 % 223 87 39,0 % 49,8 % 3925 3123 79,6 % psykologi 204 308 573 850 500 430 73 69 1350 1657 puheterapeutti 700 393 700 579 600 42 100 7 2100 1021 toimintaterapeutti 95 132 190 132 140 170 50 11 475 445

84



TA 2013 1-12 2013 100,8 % TA 2013 1-12 2013 105,3 % TA 2013 1-12 2013 100,2 % TA 2013 1-12 2013 98,7 % 99,8 % TA 2013 1-12 2013 102,0 %

Kotisairaanhoito (tunnit) 2329 2824 121,2 % 2955 3486 118,0 % 3500 3613 103,2 % 1531 1522 99,4 % 102,1 % 10315 11445 111,0 %

Kotipalvelu (tunnit) 15473 18080 116,8 % 24959 25565 102,4 % 19894 20321 102,1 % 6212 7273 117,1 % 105,7 % 66538 71239 107,1 %

Kotihoitorinki (tunnit) 4680 4484 95,8 % 4680 4484 95,8 %

Tukipalvelut Vanhusten päivätoiminta 406 1098 1117 101,7 % 1150 1129 98,2 % 378 446 117,9 % 103,1 % 2626 3098 118,0 % Ateriapalvelu, kpl 35780 38182 106,7 % 34710 30220 87,1 % 29000 29802 102,8 % 14500 14422 99,5 % 101,7 % 113990 112626 98,8 % Kuljetuspalvelu (SHL), matkaa 264 145 54,9 % 711 522 73,5 % 975 667 68,4 %

Omaishoidontuki, tukipv:t 21106 22146 104,9 % 25730 31614 122,9 % 18856 20841 110,5 % 7500 9623 128,3 % 115,6 % 73192 84224 115,1 % oht sotainv. 0 1780 365 428 2573

Jalasjärven palvelukeskus 9110 9112 100,0 % 9110 9112 100,0 % kotish. tunnit 696 596 85,7 % 696 596 85,7 % kodinh. tunnit 8414 8516 101,2 % 8414 8516 101,2 % käyttöpäivät 230 228 99,2 % 230 228 99,2 %

Tehostettu kotihoito tunnit 4876 4478 91,8 % 91,8 % 4876 4478 91,8 %

Hoivan laitoshoito, hp 10622 10813 101,8 % 7081 7061 99,7 % 20604 20973 101,8 % 11782 13182 111,9 % 105,5 % 50089 52029 103,9 % Vanhainkotihoito 0 13523 14001 13523 14001 Hoivakotiyksikkö 10622 10813 7081 7061 7081 6972 7081 7882 31865 32728 Jurvan kuntoutusyksikkö 4701 5300 4701 5300

Tehostettu palv.asuminen 24303 24070 99,0 % 31328 32691 104,4 % 15750 14952 94,9 % 9973 10305 103,3 % 98,2 % 81354 82018 100,8 % Dementiakoti Toiska 10200 9378 Pentinlammin kiinteistö 14103 14692 Niittykoti I 4145 4663 Niittykoti II 8225 8536 Lintulan pienkoti 4920 5031 Pienkoti Lepola 4878 4900 Vuorohoitoyksikkö Päivölä 2225 2383 Asumisyksikkö Koivula 6935 7178 Pienkoti Toimela 10107 9451 Pienkoti Justiina 5643 5501 Reininkulman pienkoti 9973 10305

Palveluasuminen 2744 2804 102,2 % 0 0 4743 5131 108,2 % 108,2 % 7487 7935 106,0 % Koskitien pienkoti 2744 2804 Mäntykoti 4743 5131

85



TA 2013 1-12 2013 100,8 % TA 2013 1-12 2013 105,3 % TA 2013 1-12 2013 100,2 % TA 2013 1-12 2013 98,7 % 99,8 % TA 2013 1-12 2013 102,0 %

Asumispalvelujen osto 3285 4975 151,4 % 7300 7877 107,9 % 16425 15684 95,5 % 2767 1463 52,9 % 89,3 % 29777 29999 100,7 % Tuulikello, Kurikka 730 357 1460 1604 5840 5376 336 Jalasj. muut as.ostop. 1064 Hoivakoti Kultala 62 Sillanpää-koti 1095 2106 1095 1173 365 1062 Tuulikello, Koskenkorva 4745 4661 1460 1538 Ilmajoen muut as.ostopalv. 848 Kruunankulman pienkoti 1460 1448 1095 764 8030 7593 Kurikan muut as.ostopalv. 4 Jurvan muut as.ostopalv. 2402 3 Läpilaskutuksena

86

JIK Kurikan sosiaalitoimi toteutuneet suoritteet ajalta 1-12 / 2013

31.1.2014

Asukasluku 31.12.2012 14395 Kurikan

Asukasluku 31.12.2011 14495 kaupunki, Tot.-%Asukasluvun muutos -100 tavoitteet Toteuma 1-12 2013 Toteuma

Toimintalukuja TA 2013 1-12 2013 105,5 % 2012

Kehitysvammapalvelut

Toimintakeskus, Kurikka, toimintapäivät 31 as.paikkaa 4800 5107 106,4 % 4841

Toimintakeskus, Jurva, toimintapäivät 20-22 as.paikkaa 3200 3111 97,2 % 3270

Kehitysvamm. asuntola Harjupuisto, Kurikka, asumispäivät 8 paikkaa 3650 2604 71,3 % 2759

Kehitysvamm. asuntola Liisantupa, Jurva, asumispäivät 7 paikkaa 2550 2206 86,5 % 2379

Keh.vamm. lasten tilap.hoito Arontien yks., Kurikka, asumispäivät 6-7 asiakasta 143 148

Kehitysvammaisten asumisostopalvelut, asumispäivät 19 paikka+tilap. 6930 6980 100,7 % 7071

Kehitysvammaisten laitoshoito (Eskoo), hoitopäivät 5 paikkaa+tilap. 2250 1940 86,2 % 2321

Muut vammaispalvelut

Omaishoidontuki (alle 65 -vuotta) n. 40 saajaa 40 41 102,5 % 41 - tukipäivien lkm 14600 14661 100,4 % 14735

Vammaisten kuljetuspalvelut - saajien lukumäärä (myönt. päätöksiä 290, käyttäneitä 224) 270 224 83,0 % 280 - matkojen lukumäärä (yhdensuuntaisia) 11100 10627 95,7 % 11106

Vammaisten asumisostopalvelut, hoitopäivät 11 + 1 tilapäinen 3280 3726 113,6 % 3940

Vammaisten asunnon muutostyöt, saajien lukumäärä 25 38 152,0 % 28

Henkilökohtainen apu - avunsaajien lukumäärä 50 56 112,0 % 50 - avustajatuntien lukumäärä 50000 57114 114,2 % 59550

Aikuissosiaalityö

Toimeentulotukiruokakunnat, saajien lkm 500 541 108,2 % 538Aktivointitoimien piirissä asiakkaita vuoden aikana, lkm 168

Kuntouttava työtoiminta -osallistujia vuoden aikana (108:sta 86 toimeentulotuen piirissä) 70 108 154,3 % 72 - työpäivät vuoden aikana 4500 6909 153,5 % 4342

A-klinikka - asiakkaiden lukumäärä 30 18 60,0 % 23 - käyntien lukumäärä 100 95 95,0 % 104

Katkaisu- ja selviämishoito, hoitopäivät 100 39 39,0 % 169

PAV-laitoskuntoutus, hoitopäivät 170 320 188,2 % 251PAV-asumisostopalvelut, asumispäivät 6 paikkaa 2190 2190 100,0 %Psykiatriset asumisostopalvelut, hoitopäivät 25 paikkaa 9850 8793 89,3 % 9393

Eke-tuote n. 24 maksusit. - asiakkaiden lukumäärä 24 25 104,2 % 24 - työpäivät vuoden aikana 6360 6296 99,0 % 6365

Muu työtoiminta - työllistetyt vuoden aikana 5 6 120,0 % 11 - työpäivät vuoden aikana 200 527 263,5 % 464

87

JIK Kurikan sosiaalitoimi toteutuneet suoritteet ajalta 1-12 / 2013

31.1.2014

Asukasluku 31.12.2012 14395 Kurikan

Asukasluku 31.12.2011 14495 kaupunki, Tot.-%Asukasluvun muutos -100 tavoitteet Toteuma 1-12 2013 Toteuma

Toimintalukuja TA 2013 1-12 2013 105,5 % 2012

Lastensuojelu ja perhetyö

Perheisiin sijoitetut lapset - lasten lukumäärä 31.12. 8 7 87,5 % 7 - hoitopäivät vuoden aikana 2920 2614 89,5 %

Ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut lapset - lasten lukumäärä 31.12. 1 1 100,0 % 0 - hoitopäivät vuoden aikana 365 29 7,9 % 88

Lastensuojelulaitoksiin sijoitetut lapset - lasten lukumäärä 31.12. 10 10 100,0 % 8 - hoitopäivät vuoden aikana 3650 2544 69,7 % 2686

Lastensuojelun avohuolto - lastensuojelun asiakkaita, lapsia lkm 200 210 105,0 % 162

Perhekuntoutus - intensiivinen tuki perheeseen, ostopalvelu yksityiseltä tuottajalta, perheiden lkm 10

Laitosperhekuntoutus - perheiden lukumäärä vuoden aikana 5 - kuntoutusvuorokausia 2993

Perhetyöntekijät (omat) - asiakastyötunnit 2604 - perheiden lukumäärä 31.12. 39 - perheiden lukumäärä vuoden aikana 63

88

J IK -P E R U S P A L V E L U L IIK E L A IT O S K U N T A Y H T Y M Ä

J ä s e n k u n ta m a k s u o s u u d e t

A lk u p e rä is e t ta lo u s a rv io t ja to te u m a t 2 0 0 9 - 2 0 1 3

T a lo u sa rv io t T o te u m a t Y l i (+ ) / a l i (-) T o t. -%J IK o m a to im in ta

2 0 0 9 3 9 1 8 7 0 9 0 3 7 5 8 6 9 6 3 -1 6 0 0 1 2 7 9 5 ,9 %2 0 1 0 4 0 2 2 5 2 8 0 3 9 4 6 8 5 1 5 -7 5 6 7 6 5 9 8 ,1 %2 0 1 1 4 1 9 6 7 3 4 0 4 1 8 7 5 8 4 2 -9 1 4 9 8 9 9 ,8 %2 0 1 2 4 3 8 4 0 2 3 0 4 4 2 6 5 6 7 0 4 2 5 4 4 0 1 0 1 ,0 %2 0 1 3 4 6 5 3 9 3 9 0 4 7 7 3 7 3 5 4 1 1 9 7 9 6 4 1 0 2 ,6 %

y h t.2 0 09 -2 0 1 3 2 1 1 7 5 9 3 3 0 2 1 0 9 3 4 3 4 4 -8 2 4 9 8 6 9 9 ,6 %

Er ik o issa i ra a n h o i to2 0 0 9 3 5 0 1 7 6 3 0 3 5 4 3 2 4 3 7 4 1 4 8 0 7 1 0 1 ,2 %2 0 1 0 3 6 8 2 3 0 4 0 3 5 9 8 2 9 4 6 -8 4 0 0 9 4 9 7 ,7 %2 0 1 1 3 6 3 5 7 5 2 0 3 8 9 4 6 2 5 6 2 5 8 8 7 3 6 1 0 7 ,1 %2 0 1 2 3 7 3 9 0 8 9 0 3 8 2 7 2 1 7 5 8 8 1 2 8 5 1 0 2 ,4 %2 0 1 3 4 0 4 2 9 4 4 0 4 1 8 7 9 6 3 2 1 4 5 0 1 9 2 1 0 3 ,6 %

y h t. 2 0 0 9 -2 0 1 3 1 8 6 0 1 8 5 2 0 1 9 0 5 1 3 4 4 5 4 4 9 4 9 2 5 1 0 2 ,4 %

K a ik k i y h t. 2 0 0 9 -2 0 1 3 3 9 7 7 7 7 8 5 0 4 0 1 4 4 7 7 8 9 3 6 6 9 9 3 9 1 0 0 ,9 %

J IK K u r ik a n so sia a l i to im i2 0 1 3 9 62 9 4 6 0 1 0 3 5 2 8 4 2 7 2 3 3 8 2 1 0 7 ,5 %

JIK k y :n o m a n to im in n a n k u n ta m a k s u o s u u d e t o va t a lit ta n e e t ta lo u s a rvio n y h te en s ä 8 2 4 .9 8 6 e u ro llaa ja n ja k s o lla 2 0 0 9 -2 0 1 3 . K u n ta m a k s u o s u u k s ie n to te u m a p ro s e n t t i o l i o m a n to im in n a n o s a lta 9 9 ,6 % .

JIK k y :n läp ilas k u t ta m a n e rik o is s a ira a n h o id o n k un ta m a k s u o s u u d e t o va t y l it tä n e e t ta lo u s a rvio n y h te e n s ä 4 .4 9 4 .9 2 5e u ro lla a ja n ja k s o lla 2 00 9 -2 0 1 3 . K u n ta m a k s uo s u u k s ie n to te u m a p ro s e n t t i o li e rik o is s a ira a nh o id o n o s a lta 1 0 2 ,4 % .

JIK k y :n k u n ta m a k s u o s u u d e t o va t k o k o to im in n a n o s a lta y l it tä n e e t ta lo u s a rvio n y h te e n s ä 3 .6 6 9 .9 3 9 e u ro llaa ja n ja k s o lla 2 0 0 9 -2 0 1 3 . K u n ta m a k s u o s u u k s ie n to te u m a p ro s e n t t i o l i k o k o to im in n a n o s a lta 1 0 0 ,9 % .

JIK k y /K u rik a n s o s ia a lito im e n k u n ta m a k s u o s u u s y lit t i ta lo u s a rvio n 7 2 3 .3 8 2 e u ro lla e li 7 ,5 % : lla vu o n n a 2 0 1 3 .

Documents

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN … · - 15.01.2013 § 17 Työhyvinvointiohjelma 2013-2017 - 25.03.2013 § 50 Paikallinen järjestelyerä 1.2.2013 - 19.04.2013 § 58 Yhteistoimintaelimen