JÄMSÄN KAUPUNKI

Talousarvio vuodelle 2020 Taloussuunnitelma vv. 2020 – 2022 Investointisuunnitelma vv. 2020 - 2023

Kaupunginvaltuusto 2.12.2019 § 59

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT 3

1.1 Taloussuunnittelun 2020 lähtökohdat 3 Talouden perusteet 3

1.1.1 Yleiset kehitysnäkymät 3 Maailmantalous ja Suomi 3 Kuntatalouden yleiset kehitysnäkymät 4

1.1.2 Kuntatalous Jämsässä 5 Kaupungin talouden yleiskuva ja kehitys 5 Verotulot ja valtionosuudet 5 Talouden ohjaus ja seuranta 6 Väestö ja työpaikat 7 Työllisyys 7 Hyvinvoinnin edistäminen 10 Riskienhallinta 11

1.2 Jämsä 2025 –Strategia 12 Kuntastrategian lähtökohdat 12 Strategian päivittäminen 12 Kuntastrategian tavoitteet 12

2 TULOSLASKELMA 13

2.1 Talouden vertailtavuus 13 2.2 Toimintatuotot 13 2.3 Toimintakulut 13 2.4 Toimintakate 14 2.5 Verotulot 14

2.5.1 Kunnallisvero 14 2.5.2 Yhteisövero 15 2.5.3 Kiinteistövero 16

2.6 Valtionosuudet 16 2.7 Rahoitustuotot ja kulut 17 2.8 Vuosikate 18 2.9 Poistot 18 2.10 Tilikauden tulos ja taloussuunnitelman tasapainottaminen 18

Tuloslaskelma 19 Tuloslaskelmavertailu 20 Tunnusluvut 20

2.11 Talousarvion ja –suunnitelman sitovuus 21

3 KONSERNIYHTIÖIDEN TALOUDESTA 23

3.1 Konserniyhtiöt 23 3.2 Osakkuusyhteisöt 28

4 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA 30

4.1 Henkilöstö 30 Henkilöstömäärä ja tavoitteet 31

2

4.2 Yleishallinto 33 4.3 Sosiaali- ja terveystoimi 40 4.4 Sivistystoimi 50 4.5 Yhdyskuntatoimi 62

5 INVESTOINTISUUNNITELMA 68

5.1 Investoinnit 2020 – 2023 68

6 RAHOITUSSUUNNITELMA 77

6.1 Rahoituslaskelma 77 6.2 Lainoitus 78

Antolainat 78 Pitkäaikaisten lainojen muutos 78

7 LIIKELAITOKSET 79

7.1 Jämsän Ateria ja Puhtauspalvelut liikelaitos 79 7.2 Jämsän Vesi liikelaitos 82 7.3 Liikelaitosten vaikutus tilikauden tulokseen 86

8 TALOUSSUUNNITELMA 2020 – 2022 87

8.1 Käyttösuunnitelmat 87 8.2 Erityiset rajoitukset ja ohjeet 87 8.3 Raportointi 88

LIITE nimistö

3

1 YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT

1.1 Taloussuunnittelun 2020 lähtökohdat

Talouden perusteet

Kaupungin keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen ja terve talous, joka mahdollistaa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamisen. Vuosikate on saatava suunnitelmakaudella nostettua nettoinvestointien tasolle, joka näyttää vakiintuneen noin 9 milj. €:n tasolle. Investointitaso on haasteellinen, koska kaupungin verotulot ovat olleet vuosia samalla tasolla ja valtionosuudet ovat olleet laskussa. Strategian tavoitteiden toteuttaminen vaatii kaupungilta taloudellisia panostuksia, joita ei ilman vuosikatetason nostoa pystytä toteuttamaan.

Avain talouden kuntoon laittamisessa ovat rakenteelliset uudistukset. Talouden tervehdyttämistoimet on aloitettu 2018 laaditulla talousarvion muutoksella ja vuoden 2019 raamituksella, jonka tavoitteena oli saavut-taa -2 % pysyvät toimintakatteen alenemiset. Tavoitellut toimenpiteet ovat kestäviä ja tuovat pitkäjänteisyyttä kaupungin taloussuunnitelmaan. Palvelurakenteessa panostetaan tehokkaampaan ja tiivistetympään toimintaan, jossa hyödynnetään eläköityminen. Investoinnit mitoitetaan verotuloihin ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan, eli kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan. Tavoite on, että kaupungin käyttötalouden menojen nousu pystytään leikkaamaan tulopohjan edellyttämälle tasolle.

Tasapainoinen ja terve talous tarkoittaa konkreettisesti sitä, että: 1. Vuosikate on pysyvästi terveen talouden tasolla; se kattaa keskimäärin uus- ja korvausinvestoinnit.2. Kaupunki tekee riittävää ylijäämää ja taseeseen voidaan kerätä puskuria noususuhdanteessa.3. Kilpailukykyinen verotus; kunnallisveroprosentti pystytään pitämään nykyisellä tasolla, jolloin se putoaa

aikaa myöden valtakunnan keskimääräiselle tasolle.4. Velkamäärää vähennetään pitkällä tähtäimellä, lainaa otetaan vain investointeihin.5. Organisaation kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta lisätään.6. Kaupunki harjoittaa aktiivista maksu- ja taksapolitiikka.7. Omaisuusmassan mitoitetaan tulevaisuudessa ennustetun asiakasmäärän mukaisesti.

Vuosikate nostetaan rakenteellisilla uudistuksilla ja toimintaa tehostamalla. Konsernin talous laitetaan kuntoon organisaation kustannustietoisuuden lisäämisellä ja rakenteita muuttamalla. Kustannustietoisuus tarkoittaa kustannusrakenteen ja mahdollisten -vuotojen ymmärtämistä. Kolmanneksi talouden menestyksekkäässä hoidossa varmistetaan tulopohja; kaupunki noudattaa aktiivista maksu- ja taksapolitiikkaa. Tehokkuuden nostamisessa oleellista on työprosessien ja -ketjujen sujuvuus sekä henkilöstön yhteistoiminta. Toimenpiteillä vähennetään henkilöstön kokonaismäärää eläköitymisten kautta, mahdollistava tekijä on toiminnan uudelleen organisointi. Uudelleen organisoinnissa kiinnitetään huomiota toimipisteiden määrään, palveluvalikoimaan ja tuotantovolyymiin sekä toimintaprosesseihin.

Kaupungin konsernin velkamäärän alentamisessa tavoitteena on, että velan hoitokustannukset (korot ja lainan lyhennykset) eivät mahdollisesta korkojen noususta huolimatta nouse. Konsernin emoyhteisön on pystyttävä hoitamaan myös aiemmin syntyneet konserniyhtiöiden vastuut. Investoinnit mitoitetaan vuosikatteeseen. Rahoituksen kannalta on vaihtoehtoja investointien toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi tehdään huomioiden rahoituksen kokonaisedullisuus. Toimintojen mitoitukset on suunniteltava ennakoidusta tulevaisuuden tarpeesta lähtien. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan ja palvelutuotannossa tarpeettomasta ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan. Palvelujärjestelmään kohdistuvissa investoinneissa etusijalla ovat palvelun tuottamista tehostavat investoinnit.

1.1.1 Yleiset kehitysnäkymät

Maailmatalous ja Suomi

Maailmantalouden kasvu on hidastunut verrattuna edelliseen vuoteen. Euroalueella talousnäkymiä varjostaa hidastunut talouskasvu ja ennakoivat indikaattorit viittaavat edelleen heikkenevään kehitykseen lähiaikoina.

4

Maailmantalouden kauppakonfliktit ja Britannian EU-ero ovat jo aiheuttaneet epävarmuutta ja pidempiaikaista haittaa talouskasvulle. Kansainvälisten kauppakonfliktien laajentuminen on huomattava riski talousnäkymille ja viitteet geopoliittisten jännitteiden kärjistymisestä voivat nostaa nopeasti mm. raakaöljyn ja energian hintaa. Euroopan Keskuspankin syyskuussa 2019 pitämän kokouksen perusteella ohjauskorko pysyy 0,0 prosentissa. EKP päätti myös aloittaa arvopapereiden osto-ohjelman uudelleen, mutta tasoltaan maltillisempana kuin edellisenä vuonna. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen kasvu on vuonna 2020 1,2 prosenttia ja vuonna 2021 odotetaan 1,4 prosentin lukemaa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,5 % vuonna 2019 ja pysyttelee tulevina vuosina noin yhdessä prosentissa. Investoinnit ovat toimineet Suomen talouskasvun moottorina, mutta investointien kasvu on pysähtynyt ja ennusteiden mukaan kääntyy lievään laskuun. Yksityinen kulutus on kasvanut vuonna 2019, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat nousseet lähes 2 %. Lisäksi yksityisen kulutuksen kasvua on tukenut työllisyyden koheneminen ja ansiotason nousu. Kuntatalouden yleiset kehitysnäkymät Suomen taloudessa jo pari vuotta jatkunut hyvä suhdanne on kohentanut julkisen talouden tilaa. Väestön ikääntyminen kuitenkin kasvattaa julkisia menoja, työikäisen väestön määrä vähenee ja talouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Valtiovarainministeriö ennakoi talouskasvun asettuvan pitkällä aikavälillä noin yhteen prosenttiin, jolloin talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia. Julkisen sektorin rahoitus on pitkälti talous- ja työllisyyskehityksen varassa ja sen kannalta onkin tärkeää varmistaa edellytyksiä työllisyyden pysyväksi kohenemiseksi. Maan hallituksen budjetti lähtee talouskasvusta, jossa oleellisena osana on työllisten määrän nosto 75 prosenttiin, tämä tavoite olisi erittäin tärkeää saavuttaa.

Kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja VM, taloudellinen katsaus syksy 2019 Muutos% 2016 2017 2018 2019** 2020** 2021** Tuotannon määrä 2,1 % 3,1 % 1,7 % 1,5 % 1,0 % 0,9 % Palkkasumma 1,6 % 2,4 % 4,1 % 3,7 % 3,6 % 3,2 % Ansiotaso 0,9 % 0,2 % 1,7 % 2,7 % 3,1 % 2,9 % Työlliset, määrä 0,4 % 1,1 % 2,6 % 1,0 % 0,5 % 0,3 % Inflaatio 0,4 % 0,7 % 1,1 % 1,1 % 1,5 % 1,7 % %-yksikköä 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Työttömyysaste 8,8 % 8,6 % 7,4 % 6,5 % 6,3 % 6,2 % Veroaste (Verot/BKT) 43,8 % 43,0 % 42,3 % 41,9 % 42,2 % 42,1 % Julkiset menot/BKT 55,6 % 53,7 % 53,1 % 52,7 % 53,1 % 53,0 % Rahoitusjäämä/BKT -1,7 % -0,7 % -0,8 % -1,0 % -1,4 % -1,5 % Julkinen velka/BKT 63,0 % 60,8 % 58,9 % 58,8 % 58,8 % 59,7 % Vaihtotase/BKT -0,7 % -0,7 % -1,6 % -1,2 % -1,3 % -1,2 % Euribor 3kk -0,3 % -0,3 % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,1 % 10 vuoden korko, % 0,4 % 0,5 % 0,7 % 0,0 % 0,2 % 0,1 % ** ennuste

Kuntien ja kuntayhtymien tunnuslukuja (VM) Mrd € 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Toimintakate -27,5 -28,55 -29,88 -31,27 -32,49 -33,74 Vuosikate 3,96 2,7 1,95 2,97 2,74 2,64 Poistot -2,82 -2,82 -2,92 -3,02 -3,12 -3,22 Satunnaiset 0,14 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Tilikauden tulos 1,28 -0,04 -0,9 0,03 -0,31 -0,51 ** ennuste

Kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksut ovat laskeneet vuodesta 2016 alkaen. Ennusteen mukaan vuoden 2020 työnantajamaksu olisi 0,7 % alempi kuin kuluvana vuonna. Tarkat maksuprosentit varmistuvat vasta kuluvan vuoden loppupuolella.

5

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja eri vuosina (prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta)

Suomen Kuntaliitto, 28.8.2019

SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2016 2017 2018 2019 2020* 2021* 2022*

Sairasvakuutus 2,12 1,08 0,86 0,77 1,35 1,36 1,36 Työttömyysvakuutusmaksu 3,9 3,30a) 2,60b) 2,05c) 1,70 d) 1,80 d) 1,80e) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,21 21,95 21,60 21,2 f) 20,80 20,80 20,8 VaEL -maksu (keskimäärin) 18,35 16,99 16,88 16,90 16,50 16,50 16,85 MUUT (keskimäärin) 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,70 0,7 Työnantajan maksut keskimäärin 29,44 26,53 25,29 24,29 24,12 24,23 24,23 Vakuutetun eläkemaksu keskimäärin 6,45 6,9 7,1 7,5 7,9 7,9 7,9 a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2.059.500 euroon asti

b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2.083.500 euroon asti

c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2.086.500 euroon asti

d) Työnantajan maksu 0,45 %

e) Palkkasumman ylittävältä osalta

f) Vuodesta 2019 palkkaperusteinen eläkemaksu on kokonaiseläkemaksu, joka sisältää työnantajan ja työntekijän eläkemaksun sekä uuden työkyvyttömyyseläkemaksun. Taulukossa km. työnantajan osuus.

1.1.2 Kuntatalous Jämsässä Kaupungin talouden yleiskuva ja kehitys

Jämsän kaupungin talouden taustatekijänä vaikuttaa teollisuuden rakennemuutos, joka yhdistettynä talouden yleismaailmallisiin suhdanteisiin, on pitänyt kaupungin tulokertymän varsin vaatimattomana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet yleismaailmallisesti kasvun aikaa. Viime vuosina on kaupungin organisaatiossa tehty runsaasti tervehdyttämistoimia, joilla on korjattu kaupungin taloutta tulopohjan pettäessä valtiovallan toimien seurauksena. Kaupungin tulopohja perustuu pääosin verorahoitukseen. Verotuloissa yhteisöverotuloilla on kansainvälisen teollisuuden myötä suuri vaikutus kokonaistalouteen ja sen kestokykyyn. Kahden peräkkäisen alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen Jämsän kaupungin vuoden 2018 tulos oli ylijäämäinen, mutta lähinnä vain osinkotulojen ja kertaluonteisena osakkeiden myynnin tuloksena. Kumulatiivinen ylijäämä on 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 1,7 milj. €.

Verotulot ja valtionosuudet Tehty kilpailukykysopimus vähensi kaupungin verotuloja. Jämsän kaupungin ongelmana on muutoinkin uusien työpaikkojen saaminen teollisten työpaikkojen vähentyessä rakennemuutoksen seurauksena. Kilpailukykysopimuksen mukaiset kompensaatiot henkilötasolla tehtiin verotuloista, joka edelleen heikensi kertymää, lisäksi valtio on vähentänyt kuntien jako-osuutta yhteisöverotuloista. Kuntien verotulojen kehitysnäkymät näyttävät hyvin hitailta, vaikka talous kasvaisi ja työllisyys paranisi. Kunnallisverojen ennuste Jämsän kaupungin taloussuunnitelmassa lähtee valtionvarainministeriön ja kuntaliiton keskimääräisestä valtakunnallisesta arviosta. Arviota on vuoden 2019 aikana laskettu uuden tilitysjärjestelmän vuoksi. Kunnallistalouden rahoituspohjan muutokset ovat syöneet erityisesti pienten teollistuneiden kaupunkien talouden perustaa. Verotulot ovat nousseet valtakunnassa lähinnä vain veroprosentin noston seurauksena. Jämsän kaupungin verotuloprosentti on vuodesta 2010 ollut 21 %.

Valtakunnallinen painotettu keskimääräinen verotuloprosentti on noussut vuoden 2001 17,67 %:sta vuoden 2019 19,88 %:iin (Keski-Suomen keskiarvo 20,53 %). Maan korkein tuloveroprosentti on 22,50 % (2019). Lähtökohtana taloussuunnitelmassa on kunnallisveroprosentin pitäminen 21 %:ssa koko suunnitelmakauden. Muiden kuntien nostaessa veroprosenttiaan Jämsän kaupungin veroprosentti lähenee maan keskiarvoa. Jämsän kaupungin tulokseen vaikuttavat valtionosuudet siten, että kuntien valtionosuuksia leikattiin kilpailukykysopimuksen vuoksi, mm. hyöty 24 tunnin työajan pidennyksestä vähennettiin kuntien valtionosuuksissa työntekijöiden suhteessa sekä kuntien työntekijöiden lomarahojen 30 %:n leikkaus. Lisäksi valtionosuuteen on tehty muita muutoksia palvelurakenteen muutoksen vuoksi. Vaikka Kiky sopimus purkautuu v. 2020, suinkaan kaikki valtion vähentämät valtionosuudet eivät palaudu kunnille, vaan osa jää edelleen valtion hyödyksi, näitä ovat mm. työajan pidennyksen laskennallinen leikkaus ja vuonna 2019 etukäteen maksettava ”verokertymän kompensaatio”. Jämsän kaupunki on myös ulkoistanut huomattavan

6

osan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, joten siltä osin kaupunki ei saanut em. muutoksia vastaavaa kustannushyötyä lomarahoista menneenä kolmena vuotena. Toisaalta lomarahojen tämän osan lisäys ei myöskään sitten rasita vuotta 2020. Palvelusopimus yhteisyrityksen kanssa on sidottu kunta-alan palkkaindeksiin osittain ja palkkakustannusten noustessa palvelusopimuksen hinta korottuu vuodelle 2020. Jämsän kaupungin vero- ja valtionosuuspohja on vuonna 2020 samaa tasoa kuin vuonna 2015. Tämä tarkoittaa, että noin 75 % kaupungin tuloista ei ole kasvanut lainkaan viiteen vuoteen. Tämä on pidemmällä ajanjaksolla kestämätön tilanne. Kaupungin tulopohja ei ole riittävä nykyiseen palvelutasoon ja uhkana on, että kaupunki ajautuu alijäämän kierteeseen. Tällöin nousu normaalitilanteeseen tulisi mahdottomaksi. Tällä hetkellä kuntalain 118 §:n mukaisista kriisikunnan mittareista ei Jämsän kaupungilla täyty kuin veroprosentti. Haasteena suunnitelmakaudella on palvelurakenteen organisointi siten, että henkilöstön eläköityminen pystytään hyödyntämään. Ulkoisia haasteita on mm. verotulopohjan säilyttäminen riittävällä tasolla. Avainasemassa tässä työssä on uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen. Kaupunki voi vaikuttaa osaltaan elinkeinopolitiikallaan työpaikkojen syntymiseen, mutta suuri osa elinkeinopolitiikan reunaehdoista muodostuu kansainvälisistä tekijöistä, joihin kaupungilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Kansallisella tasolla pyritään edunvalvonnalla vaikuttamaan alueen elinvoimaisuuteen, kuten veropolitiikkaan, aluepalveluiden sijoittumiseen ja kuntarakenteen palveluiden muutoksiin. Suuren riskin kuntataloudessa koko valtakunnantasolla aiheuttaa sote-uudistus, joka on tällä hetkellä täysin avoin eikä sen toteuttamismallista vielä tiedetä. Suunnitelmakaudella on noudatettava edelleen tarkan euron talouspolitiikkaa. Tämä tarkoittaa kriittistä suhtautumista uusiin toimintoihin, vaihtoehtoista kustannuslaskentaa, toiminnan uudelleen organisointia ja tehostamista sekä sopimusohjauksen edelleen parantamista.

Talouden ohjaus ja seuranta Konsernin talouden ohjausjärjestelmä perustuu kaupungin keskitettyyn rahoituksen ja kirjanpidon järjestelmään. Taloushallinto koordinoi keskitetysti toimialoille ja yhteisöille hajautettua talouden osaamista. Talouden kannalta organisaation rakenne korostaa tulosvastuuta ja organisaatiossa on toiminnan ja talouden toimivallan sekä vastuun rajat ovat yhteneväiset. Toimialoilla ja tulosalueilla toteutetaan valtuuston hyväksymän strategian pohjalta hyväksymää taloussuunnitelmaa ja -arviota. Valtuustoon nähden vastuutasona on tulosaluetaso. Taloussuunnitelmaan toteutuman seuranta tehdään säännönmukaisilla neljännesvuosiraporteilla, joihin sisällytetään myös toiminnan mittarit, henkilöstömäärän seuranta ja tuotemäärien myynnin toteutuminen. Vuositasolla toimintaa seurataan tilinpäätöksen, talousarvion raamituksen ja talousarvion laadinnan yhteydessä.

122 000123 000124 000125 000126 000127 000128 000129 000130 000131 000132 000133 000

010 00020 00030 00040 00050 00060 00070 00080 00090 000

100 000

2015 2016 2017 TP 2018 LTA 2019 2020

Jämsän kaupunki, tulopohja

Verotulot Valtionosuudet Rahoituspohja

1000 €

7

Kustannuslaskenta ja hinnoitteluperiaatteet ratkaistaan yhtäläisin periaattein ja sisäistä laskutusta käytetään harkiten eri yksiköiden välillä. Käytettävät kustannuslaskennan periaatteet dokumentoidaan yksikkökohtaisesti. Ulkopuolisten hintojen vertailussa käytetään erillisiä seurannan ja kustannuslaskennan apuvälineitä sekä -ohjelmia. Tuotteiden hinnoittelu järjestetään läpinäkyväksi.

Väestö ja työpaikat Jämsä on pinta-alaltaan laaja monine taajamineen. Väestöstä suurin osa asuu kaupungin keskustassa, Seppolassa sekä Jämsänkosken alueella, näille alueille on keskittynyt myös asuntorakentaminen. Muut taajamat ovat Halli, Kaipola, Koskenpää ja Länkipohja, merkittävimmät ensin mainittuna. Merkittävä loma-asumisen keskittymä on Himoksen alueella, jossa sijaitsee myös Suomen viidenneksi suurin laskettelukeskus. Väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa ja muuttoliikkeen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut myös väestönkasvun negatiivisuus. Vuodesta 2009 vuoteen 2019 työikäisen väestön (ikävuodet 20 - 64) vähenemä tulee väestöennusteen mukaan olemaan noin 2.442 henkilöä. Samalla ajanjaksolla yli 65 vuotiaiden määrä tulee lisääntymään noin 1.288 henkilöllä.

Puunjalostusteollisuus on ollut alueen perinteikäs ja vahva ala, joka on viime vuosikymmenet sopeuttanut toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Mekaaninen puunjalostus on jo loppunut alueelta ja paperiteollisuuskin vähentänyt väkeään merkittävästi. Alan työpaikkojen määrän arvioidaan ennusteiden mukaan edelleen vähenevän tai pysyvän ennallaan. Lentokoneteollisuus on 2000-luvulla tullut merkittäväksi työllistäjäksi Kuoreveden kuntaliitoksen myötä, joskaan sekään ei täysin ole täyttänyt sille asetettuja työpaikkatavoitteita. Alueella on viime vuosina kuitenkin saatu aikaan muuta teollista toiminnan laajentumista metalli- ja kuljetustoimialalla. Tavoitteena on luoda kaupungille elinvoimaa pitämällä työpaikkaomavaraisuus yli 100 %:n ja pystyä luomaan uusia korvaavia työpaikkoja mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa. Vahva teollinen pohja agraariyhteiskunnan rinnalla on mahdollistanut alueelle kehittyneen muun yritystoiminnan ja kaupalliset palvelut alueen kokoon nähden monipuolisiksi. Matkailu on suuremmassa mittakaavassa syntynyt Himoksen laskettelukeskuksen ympärille. Himoksen kehittämisessä keskitytään ympärivuotisen käytön lisäämiseen, suunnitelmakauden tavoitteena on mm. saada kylpylä rakentumaan alueelle. Työllisyys Työttömyysaste syykuun lopussa 2019 oli Keski-Suomessa hieman suurempi, kuin vuonna 2018 ja 16 kuntaa saavutti alle kymmenen prosentin työttömyyden. Mainittuna ajankohtana Keski-Suomessa oli yhteensä 13 524 työtöntä työnhakijaa, joka on 2,6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana

0

5000

10000

15000

20000

25000

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 TA2020

2020 2025 2030 2035

Väestömäärä ja ennuste vv. 2009 - 2035

0 - 19 v. 20 - 64 v. Yli 65 v.

8

ajankohtana. Osassa Keski-Suomen kunnista työttömyysprosentti nousi, mutta Jämsässä työttömyys on vuoden takaisesta alentunut -6,1 % (- 67 hlöä).

Vuosi Työvoima Työttömät Tyött. aste

Muutos %

Yli 1v työt.

Osuus -%

Alle 25-v % Vajaa

kuntoiset % Miehet % Naiset %

2013 9944 1746 17,6 15,4 560 32,1 256 14,7 204 11,7 941 53,9 805 46,1 2014 9944 1794 18 2,7 676 37,7 262 14,6 191 10,6 1024 57,1 770 42,9 2015 9826 1811 18,4 0,9 680 37,5 265 14,6 187 10,3 1019 56,3 792 43,7 2016 9586 1562 16,3 -13,7 768 49,1 213 13,6 131 8,3 874 55,9 688 40 2017 9429 1190 12,6 -23,8 413 34,7 146 12,3 136 11,4 637 53,5 553 46,5 2018 9334 1096 11,7 -7,9 309 28,2 173 15,8 110 10 581 53 515 47 2019 8977 1029 11,5 -6,1 308 29,9 170 16,5 102 9,9 621 60,3 408 39,7

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta koko Keski-Suomen alueella oli syyskuun lopussa 10,7 %, Jämsässä vastaava osuus oli 11,5 %. Jämsässä pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi ennallaan, mutta niiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista nousi hieman. Keski-Suomessa syyskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli kaikista työnhakijoista 26,6 % (3601 hlöä), Jämsässä vastaava luku oli 29,9% (308 hlöä), kun vuotta aikaisemmin pitkäaikaistyöttömien osuus Jämsässä oli 28,2 %:a (309).

Työllistämisen ohjelma

Työllisyyden kuntakokeilu päättyi 31.12.2015. Projektista siirtyneiden asiakkuuksien hoitamiseen tarvittiin henkilöstöresurssia TYP-toiminnan käynnistyessä 1.1.2016. Työllisyydenhoidon vastuita ja johtamista on selkiytetty. Työllisyysohjelma on suoraan yhteydessä Jämsän kaupunkistrategiaan, jonka ohjausvälineitä ovat tärkeille toiminnoille laadittavat ohjelmat. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa työllisyydenhoitoa ja lisätä tunnettavuutta kunnan eri organisaatiotasoilla sekä edistää eri yksiköiden sitoutumista työllisyydenhoitotyöhön. Ohjelma on hyväksytty talousarvion 2016 yhteydessä kaupunginvaltuustossa. Ohjelman mukaisesti kaupunginhallituksen tulosalueelle on perustettu työllistämisen tulosyksikkö, jonne on resursoitu työllistämisen henkilöresurssit ja muiden toimintojen määrärahat. Vuoden 2020 henkilöstöresursseiksi on kolme työhönvalmentajaa ja kaksi sosiaaliohjaajaa (50 % työpanos, sisältyy sosiaalitoimen budjettiin). Lisäksi yksi työnsuunnittelija ilman palkkatukea ja kaksi palkkatuella on palkattu määräaikaisiin työsuhteisiin. Ostopalveluina hankitaan työkyvyn arvioinnin palveluja, mm. neuropsykologin ja erikoislääkärin lausuntoja. Yksikön budjettiin sisältyvät kaupungin työllisyyden edistämisen määrärahat ja kaupungin korvaus Kelalle yli 300 ja 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista. Työllistämistoimikunta kokoontuu tarvittaessa seuratakseen ja kehittääkseen toimintaa. Yhteistyössä työllistämisyksikön kanssa toimivat edelleen Työvalmennussäätiö Avitus, Jämsek, sosiaalitoimi ja muut kaupungin työyksiköt sekä Jämsän Terveys Oy. Lisäksi jatketaan kiinteää yhteystyötä TE-toimiston kanssa. Hanketoimintaa seurataan ja osallistutaan työttömyyttä ehkäiseviin hankkeisiin resurssien sen mahdollistaessa.

0

200

400

600

800

1000

1200

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Työttömyyden rakenne 2013 - 2019

Yli 1v työt. Alle25-v

Vajaakuntoiset Miehet Naiset

9

Työllisyyden hoito Työllistämisen toimenpiteisiin on panostettu viime vuosina, jotta Kelalle maksettavat korvaukset pysyisivät kohtuullisina. Kelan maksuosuuksiin meni vuonna 2018 reilu 1,86 milj. €. Kuluvana vuonna osuuksiin varattua summaa laskettiin. Vuodelle 2019 Kelan osuuksiin on varattu 1,7 milj. €. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TA 2019* TA 2020 Maksuosuus keskim. kk 109 346 116 738 190 667 196 558 181 048 155 228 143 423 142 000 Henkilöitä keskim. kk 313 331 455 483 443 394 363 360 Maksuosuus/vuosi 1 312 158 1 400 856 2 287 999 2 358 695 2 172 572 1 862 740 1 721 081 1 700 000 Budjetti 1 150 000 1 250 000 2 000 000 2 200 000 2 321 900 2 050 000 1 700 000 1 700 000 Yli-/ali 162 158 150 856 287 999 158 695 -149 328 -187 259 21 081 0 Maksuos. kasvu ed v. 218 008 88 698 887 143 70 696 -186 123 -309 832 -141 659 0 Nousu - % 19,9 % 6,8 % 63,3 % 3,1 % -7,9 % -14,3 % -7,6 % 0,0 % *TA:n ennuste

Keskimäärin yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneesta maksetaan noin 314 euroa/kk (50 % työmarkkinatuesta) ja yli 1000 päivää saaneesta 467 euroa/kk (70 % työmarkkinatuesta). Henkilöitä on ollut yli 300-päiväisissä keskimäärin 172 henkilöä ja yli 1000-päiväisissä 192 henkilöä. Työllistämisen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti Kelan maksuosuuden piirissä oleville henkilöille. Työllistämisyksikkö keskittyy pitkään työttömänä olleiden yli 300 päivää työttömyysetuutta saaneiden ja TYP-asiakkaiden (monialaista palvelua tarvitsevien) aktivointiin ja työllisyyden edistämiseen. Yksikön toimintaan kuuluu yksilöllinen asiakastyö, kuntouttava työtoiminta, työkyvyn arviointi, työkokeilut ja palkkatuettu työ kaupungin työyksiköissä, Jämsän Terveys Oy:llä, Työvalmennussäätiö Avituksessa, yhdistyksissä ja yrityksissä. Työllistämisyksikkö tukee pitkään työttömänä olleiden työllistymistä maksamalla työnantajille Jämsä-lisää. Työllistämisyksikössä työskentelevät työnsuunnittelijat suunnittelevat ja ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, jonka tavoitteena on saada mahdollisimman moni henkilö toimenpiteiden piiriin ja pois kelan maksuosuudesta. Ryhmätoimintaan on ohjattu erityisesti yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kaupunki ja liikelaitokset 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TA 2019 TA 2020 Työllistetyt henkilöt keskim/kk 34 16,5 24,3 19,7 29,1 28 43 42 Maksettu palkka brutto 660 068 259 212 461 558 359 467 699 671 699 783 875 000 875 000 Saatu palkkatuki 405 408 116 645 276 004 208 603 343 961 349 891 480 000 480 000 Netto 254 660 142 567 185 554 150 864 355 710 349 892 395 000 395 000

Työllistämiseen käytettävää määrärahaa budjettiin sisältyy kaikkiaan noin 1 049 000 euroa, kun Jämsä-lisä, nuorten kesätyöllistäminen ja kesätyösetelit on laskettu mukaan. Tavoite on työllistää kaikkiaan noin 42 henkilötyövuotta. Tarkemman työllistämissuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Jämsän kaupungin työllistämistoimenpiteisiin sekä sosiaali- ja kehitysvammalain mukaiseen työtoimintaan ja pajatoimintaan osallistuu Työvalmennussäätiö Avitus. Tavoitteena on lisätä työllistämisen yhteistyötä myös kaupungin konserniyhtiöiden kanssa. Ulkoistetulle sosiaali- ja terveydenhoidon osalle annetun työllistämisvelvoitteen mukaan sen kuuluu työllistää vuosittain 6 % Jämsän kaupungin pitkäaikaistyöttömistä, tämä tarkoittaa 19,4 henkilötyövuoden vuositavoitetta (2019), tavoitetasosta neuvotellaan yhtiön kanssa. Työllistämisyksikkö järjestää kaupungin nuorten kesätyöllistämisen yhteistyössä sivistystoimen kanssa ja tukee yrityksiä, yhdistyksiä ja seurakuntia kesätyösetelillä, jos ne tarjoavat nuorelle kesätyötä. Budjettiin sisältyy määrärahat 130 kesätyöntekijän palkkaamiseen ja 150 kesätyöseteliin.

10

Hyvinvoinnin edistäminen Jämsän kaupungissa hyvinvoinnin edistämisen tehtävä nähdään laajana ja poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävänä. Jämsäläisten hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Jämsän kaupungissa nähdään, että hyvinvoinnin edistämisessä monet yhteistyötahot ovat tärkeitä, kuten vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset ja seurakunnat. Jämsän kaupunki muun muassa tukee jämsäläisille erilaisia aktiviteettejä järjestäviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Hyvinvointi on olennaisella tavalla kytköksissä elinvoimaan. Hyvinvoivat asukkaat ovat myös elinvoimaisen kaupungin edellytys. Toimivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät hyvinvointia. Jämsän kaupunki edistää omalta osaltaan jämsäläisten hyvinvointia. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään. Jokaisella kaupunkilaisella on myös vastuu omasta omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointiin liittyy keskeisesti turvallisuuden kokemus. Turvallisuuden tunne muodostuu liikennejärjestelyistä, rikollisuuden ehkäisemisestä, hyvästä ilmanlaadusta sekä elinympäristön puhtaudesta ja rauhallisuudesta. Turvallisuutta luovat myös riittävät ja laadukkaat palvelut, tietoturvalliset sähköiset palvelut, yhteisöllisyys ja turvaverkostot sekä turvallinen työympäristö. Hyvinvoinnin edistämisen työkalu on hyvinvointikertomus. Jämsän kaupungissa on laadittu laaja hyvinvointikertomus (Jämsäläinen hyvinvointitarina) vuosille 2017-2020. Hyvinvointikertomus pitää sisällään niin jämsäläisten hyvinvoinnin tilan arviointia kuin suunnittelua. Ko. kauden hyvinvoinnilliset tavoitteet ovat: 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. Ikäihmisten elämänlaadun edistäminen 3. Työikäisen väestön elämänhallinnan vahvistaminen 4. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen asia. Hyvinvointia edistävää työtä tekevät kaupungin kaikki toimialat sekä muut tahot kuten seurakunta, poliisi, järjestöt ja yrittäjät. Jämsän kaupungissa kokoontuu hyvinvointi-ryhmä koordinoimaan hyvinvointia edistävää työtä. Hyvinvointijohtamista toteutetaan strategian suunnassa ja sen toteutumista valvoo kaupungin johtoryhmä. Hyvinvoinnin raportti ja suunnitelmat julkaistaan neljän vuoden välein laajassa hyvinvointikertomuksessa. Vuosittainen suunnittelu sisältyy kunkin toimialan omaan taloussuunnitteluun. Vastaavasti vuosiraportointi toteutetaan toimialoittain tilinpäätöksessä. Jämsän kaupungissa on käynnistetty hyvinvoinnin strategisen tason mittaamiseen liittyvä kehitystyö hyvinvoivan ja osallistuvan jämsäläisen tilanteen seuraamiseksi. Myös osallisuuden keinoja kehitetään. Laajan hyvinvointikertomuksen laadinta vuosille 2021 - 2024 käynnistyy vuonna 2019, jotta aikaiseksi saadaan eri toimijoiden kesken yhdessä työstetty suunnitelma.

11

Riskienhallinta TAVOITE RISKI VAIKUTUS TOD. NÄK. RISKITASO HALLINTATOIMENPIDE

Talouden tasapaino

Muuttotappio (1,3 % vuositasolla) pienentää verotuloja noin 1 - 2 % vuositasolla = 1 M€.

3 3 9

1) Jämsän ajallisen saavutettavuuden parantaminen (9- ja 24-tiet, kaksoisraide). 2) Viihtyisät asuinalueet, paluumuuttajat 3) Elinvoiman kehittäminen

Talouden tasapaino

Työllisyystilanteen merkittävä heikkeneminen ja kaupungin ns. Kela-maksuosuuden nousu nykyisestä tasosta.

3 2 6

Aktiivinen elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Yhteydenpito yrityksiin ja tarpeiden huomioiminen

Talouden tasapaino

Lainakorkojen 2 prosenttiyksikön nousu aiheuttaa 0,5 M€ vuotuisen lisäkustannuksen, jolloin on käyttötaloutta supistettava

2 2 4 Talouden tasapaino, investointien mitoitus, korkoallokaatio tasapainossa

Talouden tasapaino

Vesihuoltoverkoston ja tieverkoston korjausvelka voi aiheuttaa miljoonaluokan taloudelliset vahingot sekä toiminnan vaikeutumisen

2 2 4 Kunnossapidon, korjauksen ja saneeraamisen suunnittelu ja priorisointi pitkällä tähtäimellä

Talouden tasapaino

Rakennusten korjausvelka, sisäilmaongelmat ja epäkurantti kiinteistömassa ja sen sijainti nykyiseen toimintaan sopimattomilla paikoilla.

2 2 4

Harkitut päätökset palvelutuotannon sijainnista ja kiinteistömassan tarpeesta oikein mitoitettuna ottaen tuleva väestömäärä ja palvelutarve huomioon.

Toiminnan laatu

Ulkoistetun sosiaali- ja terveyspalvelun laatupoikkeamat muun muassa työvoimapulan johdosta.

2 2 4 1) Raportoinnin kehittäminen 2) Nopea reagointi poikkeamiin

Toiminnan laatu

Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on vaikeaa. 2 3 6 Työsuhde-etujen suunnitteleminen

Toiminnan laatu

Eläköityminen ja henkilöstön vähenemä heikentää asiantuntemusta 2 2 4

1)Toiminnan suunnittelu henkilöstövähennysten ja eläkkeelle jäämisten yhteydessä

Turvallisuus ja jatkuvuus

Ulkoistetun sosiaali- ja terveyspalvelun palvelutoimittajan konkurssi tai yritysjärjestely aiheuttaa Jämsän kannalta suuria välittömiä ongelmia terveydenhuollon järjestämisessä.

2 2 4

1) Varasuunnitelmat toimittajan konkurssin varalta 2) Markkinatilanteen seuranta, keskustelut konsernin emon kanssa.

Turvallisuus ja jatkuvuus

Palvelutoimittajan tai urakoitsijan konkurssi tai sopimusrikkomus aiheuttaa toiminnan katkoksen toimittajan tuottamassa palvelussa.

3 1 3

1) Toimittajan ja urakoitsijan taloudellisen tilanteen seuranta 2) Vaihtoehtoisten palvelutoimittajien tunnistaminen

Turvallisuus ja jatkuvuus

Puutteelliset ostopalvelusopimukset palvelun tuotannossa voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tai heikentää palvelun laatua.

3 1 3 1) Sopimustekniikka 2) Sopimusten seuranta ja hallinta 3) Kilpailuttamisen kehittäminen

Turvallisuus ja jatkuvuus

Vesihuollon tai lämmöntuotannon tekniset ongelmat aiheuttavat vakavan terveyshaitan tai katkoksen lämmönjakelussa.

3 1 3

1) Riskien läpikäynti ja varautumissuunnitelmat poikkeusolojen toimintaan 2) Korvaavat/vaihtoehtoiset toimintamallit ja palvelutoimittajat

Turvallisuus ja jatkuvuus

Tietojärjestelmäkatkos aiheuttaa katkoksen kaupungin toiminnoissa. Potilastietojärjestelmän häiriö voi aiheuttaa hengen / terveyden vaaran.

3 1 3

1) Toimialojen, liikelaitosten ja yhtiöiden omat varautumissuunnitelmat poikkeusolojen toimintaan 2) Kaupungin tietoturvapolitiikka ja tietoturvaohjeistus

Jämsän kaupungin kokonaisriskejä on arvioitu kolmiportaisella mittaristolla, jossa ajateltu riskin vaikuttavuus saa arvon 1 - 3 lievän tai pienen vaikuttavuuden ollessa 1. Samoin on arvioitu todennäköisyyttä; harvemmin sattuva tapahtuma on arvo 1, näin arvioidut luvut on kerrottu keskenään (vaikutus x riskitaso), jolloin on saatu riskitaso. Kaupunkitason riskejä on arvioitu talouden tasapainon, toiminnan laadun sekä turvallisuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta. Riskien seurantaan on vastuutettu henkilöt. Riskit on arvioitu myös toimialoittain ja konserniyhtiöittäin.

12

1.2 Jämsä 2025 –strategia Kuntastrategian lähtökohdat Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiaa koskevilta osin kuntalaki tuli sovellettavaksi valtuustokauden 1.6.2017 alusta. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntalain 110 §:n mukaisesti talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja – suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Taloutta koskevilta osin kuntalaki on tullut voimaan jo 1.5.2015 lukien. Strategian päivittäminen Jämsän kaupungilla on valtuuston 27.5.2019 § 29 hyväksytty kuntastrategia, joka tähtää vuoteen 2025. Strategia perustuu visioon Jämsän kaupungista: ”Vetovoimainen ja luonnonläheinen asumisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki”. Strategian perusarvot ovat yhteistyökykyisyys, palveluhenkisyys ja avoimuus. Strategia ohjaa Jämsän kaupungin taloussuunnittelua. Strategian tarkastelu ja päivitys hyväksytään vuosittain valtuustossa ennen toukokuun loppua.

Kuntastrategian tavoitteet Valtuustotason tavoitteet on asetettu kaupungin elinvoimalle sekä vuorovaikutukseen ja sujuvaan elämään. Näille kahdelle päätavoitteelle on asetettu mittaristo, jota seurataan. Taloussuunnitelmassa mittaristo on hajautettu eri toimialoille. Elinvoima Toimenpiteillä tavoitellaan, että Jämsään syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja toisaalta Jämsässä edistetään olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Investoinnit lisäävät vetovoimaa ja turvaavat olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn. Vuorovaikutus ja sujuva elämä Jämsän kaupunki pyrkii olemaan osallistava, vuorovaikutteinen ja avoin asuin- ja yritysympäristö. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä positiivinen asenne ulkoisessa ja sisäisessä vuorovaikutuksessa lisäävät elämän sujuvuutta. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti, ennakoivasti ja kokonaistalous huomioiden. Jämsä pyrkii olemaan talouden näkökulmasta maan parhaassa neljänneksessä, joka tarkoittaa myös sitä, että palvelurakenne sekä henkilöstömäärä sopeutetaan väestömäärään ja –rakenteeseen optimaalisesti.

13

2 TULOSLASKELMA

2.1 Talouden vertailtavuus Talousarvioasetelma on kaupungin suunnittelun ja taloudenpidon keskeinen väline, jonka mukaan kaupungin taloudellinen raportointi ja tiedon saanti on järjestetty. Huomattava käsittelytavan muutos on Jäteliikelaitoksen lakkauttaminen ja toimintojen siirtäminen Yhdyskuntatoimen kunnallisteknisten palveluiden tulosalueelle. Pienempi muutos on Hallinnon toimialalla hankintapalvelut tulosalueen lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen kustannuspaikaksi kaupunginhallituksen tulosalueelle, yksikön nettomenot kutistuivat noin 100.000 euroon Jämsän Terveyden hankintojen siirryttyä heidän omaksi toiminnakseen. Työllisyysvarojen käsittely talousarviovaiheessa on työllisyysyksikössä, eikä kustannuksia tai korvauksia ole vyörytetty eri yksiköille. Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja varhaiseläkemaksu on kirjattu suoraan aiheuttamisperiaatteella jokaiselle talousyksikölle aikaisempien vuosien käytännön mukaisesti.

2.2 Toimintatuotot Toimintatuotot sisältävät myynti-, maksu- ja muut toimintatuotot sekä saadut tuet ja avustukset. Myyntituottoihin kirjataan tulot tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Myyntituottojen alenemiseen on vaikuttanut suurelta osin ulkokuntien myynnin väheneminen sosiaali- ja terveystoimessa. Lisäksi palvelujen myynti (lähettipalvelut, puhelinkeskus, materiaali) Jämsän Terveys Oy:lle on loppunut. Myyntituotoissa on metsän myyntituloja noin 120.000 euroa enemmän kuin edellisinä vuosina. Tärkeää vakaalle taloudenpidolle on myös tarpeettoman, passiivisen omaisuuden myyminen. Toimintaan sopimattomista ja mahdollisesti korjausta tarvitsevista kiinteistöistä ja toimitiloista on pyrittävä luopumaan mahdollisimman nopeasti. Sirpalemaisista maaomistuksista ja pieniä metsäpalstoista pyritään myös eroon niiden kartoituksen jälkeen. Maksutuottoihin kirjataan asiakasmaksut ja mm. erilaiset sosiaalipalvelumaksut, suunnittelu- ja mittaustoimen maksut, rakennusvalvonnan ja tarkastusten maksut. Maksutuottoja on arvioitu kertyvän talousarviovuonna kaupungin osalla alle prosentin verran enemmän kuin lisätalousarviossa 2019 ja noin 4,95 % vähemmän kuin tilinpäätöksessä 2018. Maksutuottoja kerryttää pääosin asiakasmaksujen ja taksojen korotukset. Kaupungin strategiana on tarkistaa maksut ja taksat kustannustasoa vastaaviksi vuosittain. Maksuissa pyritään omakustannushintaan lainsäädännön sen salliessa. Kaupungin tulopohjasta on huolehdittava siltä osin kuin se on omassa päätöksenteossa, joten maksuja ja taksoja on tarkasteltava vuosittain ja tarvittaessa korjattava inflaatio ja kulukertoimilla.

Tiliryhmään tuet ja avustukset kirjataan mm. valtiolta saadut tuet. Tukien ja avustuksien arvioitu määrä on noin 9,7 % enemmän tilinpäätökseen 2018 verrattuna. Tähän lukuun sisältyy mm. työllistämistuki. Käyttötalouden tuottotaso on lähes samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Koko organisaation osalta toimintatuotot nousevat n. 2,28 % vuoden 2019 lisätalousarvioon verrattuna ja vuoden 2018 tilinpäätökseen verrattuna noin 0,76 %. Ilman liikelaitoksia toimintatuotot nousevat vuoden 2019 lisätalousarvioon verrattuna noin 5 %, tilinpäätökseen 2018 verrattuna 4,3 %.

2.3 Toimintakulut Henkilöstökuluihin kirjataan palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut (mm. eläkemaksut, sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut). Henkilöstökulut ovat kaupungin osalta noin 22 % toimintakuluista. Henkilöstökuluihin on sopimuskorotusten, tiedossa olevien henkilömitoitusten vaikutusten ja Kiky sopimusmuutosten lisäksi arvioitu noin 1 %:n suuruinen palkankorotusvara. Palvelujen ostoihin kirjataan sekä ulkoiset että sisäiset palvelujen ostot. Palvelujen ostot ovat suurin erä toimintakuluista, kaupungin osalta noin 63,6 %, kaupunki ja liikelaitokset yhteen lukien 61,6 %. Palveluiden ostot nousevat vuoden 2019 lisätalousarvioon nähden 2,9 % eli 3,3 milj.€.

14

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kirjataan mm. toimistotarvikkeet, hoitotarvikkeet, lämmitys, sähkö, muu materiaali ja pienkalusto. Nämä menoerät ovat suhteessa edellisiin menoeriin melko pieniä. Avustuksiin kirjataan kaupungin vuosittain myöntämät avustukset kotitalouksille ja yhteisöille. Avustukset-kohdassa on myös työmarkkinatuen kunta-osuus, joka on saman suuruinen kuin lisätalousarviossa 2019 ja vajaat 9 % pienempi kuin tilinpäätöksessä 2018. Toimintamenojen nousu on n. 2,7 % lisätalousarvioon nähden ja 2 % tilinpäätökseen 2018 verraten.

2.4 Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, ja se osoittaa, paljonko jää verovaroin ja valtionosuuksin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on vertailukelpoinen edellisten vuosien lukuihin. Jämsän kaupungissa on ongelmana ollut toimintakatteen irtaantuminen tulopohjasta. Toimintakatteen nousuksi talousarvion raamissa muodostui tiedossa olevilla toiminnan muutoksilla sekä arvioidulla palkankorotusvarauksella, noin 3,2 % verrattuna vuoden 2019 lisätalousarvioon. Laaditussa talousarviossa toimintakatteen nousu on noin 2 %. Raamia tiukempi käyttötalous johtuu verorahoituksen ennusteiden huonontumisesta, jolloin käyttötalouden karsintaan oltiin pakotettuja. TOIMINTAKATE (1.000 €) 2015 2016 2017 2018 LTA 2019 2020 2021 2022

Toimintatulot 40 807 60 428 59 469 62 379 61454 62 798 63 104 63 393 Toimintamenot 163 308 185 922 184 293 184 636 183 581 188 689 189 843 190 974

Toimintakate -122 501 -125 494 -124 824 -122 257 -122 127 -125 906 -126 739 -127 581

Nousu ed. vuosi -3 332 -2 993 670 2 567 -129 3 779 833 842 Nousu % ed. vuosi 2,8 % 2,4 % -0,5 % -2,06 % 0,10 % 3,09 % 0,66 % 0,66 %

Toimintakatteen tasoon vaikuttavina huomattavimpina seikkoina ovat mainitun Kiky-sopimuksen loppumisen lisäksi mm. arvioitu palkankorotustaso, Mäntykallion koulun valmistuminen ja leasingsopimuksen maksujen alkaminen, menoerän nettovaikutusta toisaalta pienentävät loppuneet väistökustannukset, jälkihuollon ikärajan nosto lainsäädännöllä, Jämsän Terveys Oy:n sopimuksen kustannusnousuvaraus ja varhaiskasvatuksen hoitajamitoitukset.

2.5 Verotulot

2.5.1 Kunnallisvero Jämsän kaupungin kunnallisverotulot olivat vuonna 2011 67,4 milj.€, vuoden 2018 tilinpäätöksessä ne olivat 69,4 milj.€, enimmillään kunnallisveron tuotto on ollut vuonna 2013 73,3 milj.€, tämä johtui verontilityslain muutoksesta. Vasta tuolloin ylitettiin veroprosentin nostamisvuoden (2010) kunnallisverokertymä, kehityksessä näkyy selkeästi teollisuuden rakennemuutos, kun uusia työpaikkoja ei synny. Jämsän kaupungin kunnallisverotulojen kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä hitaampaa. Ennusteiden mukaan vuoden 2019 kokonaisverokertymä näyttäisi olevan suunnilleen talousarvion ennusteen mukainen, vaikkakaan kunnallisverotulon kasvu ei valtakunnallisesti ole ollut oletettua luokkaa, johtuen verokorttiuudistuksesta sekä Tulorekisteri-ilmoittamisen ongelmista. Verohallinnon mukaan kertymävaje kuntien verotuloissa on noin 600 milj.€. Verokorttiuudistus on pysyvä muutos. Vaikka kertymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, niin oletetaan, että verovuoden 2020 ennakkoverot kertyvät taas samalla tavalla jättäen vuoden 2020 ennakot vastaavasti alemmalle tasolle. Ansiotasoindeksin tarkistus veroperusteisiin on ennusteessa, lisäksi on huomioitu myös ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille kohdistettu ansiotuloveron kevennys, jonka arvioidaan vähentävän kunnallisverotuottoa noin 130 milj.€ kunnallisveron tuottoa. Toisaalta taas kotitalous- sekä asuntolainojenkorkojen vähennysten leikkaus arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja 46 milj. eurolla. Ansiotasoindeksitarkistuksen kanssa veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja -298 milj. eurolla vuonna 2020, jotka on talousarvioesityksessä esitetty kompensoitavaksi kunnille (uutta kompensoitavaa 285 milj. euroa). Kuntakohtaisissa veroennustekehikoissa ollaan vuosille 2019-2022 myös huomioitu Tilastokeskuksen 30.9 julkaisema väestöennuste. Väestötiedoilla on vaikutusta tulevien vuosien ansiotuloihin ja jako-osuuksiin.

15

Efektiivinen kunnallisveroaste, eli todellinen veroprosentti, jolla tuloista maksetaan veroa, on Jämsässä melko korkea. Vuonna 2014 se oli Keski-Suomen korkein (15,62 %), 2019 efektiivinen veroprosentti on 14,75 %, ennuste vuodelle 2020 14,85 %. Vaikka kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan, kunnallisverolla koottava tulo ei ole noussut, toisin sanoen efektiivinen tuloveroprosentti on pysynyt samana, 14 – 16 %:n välillä. Efektiivinen veroprosentti tulee hieman suunnitelmavuosina nousemaan, koska tehdyn kilpailukykyratkaisun kompensaatiot veronmaksajille poistuvat tehdään kunnallisveron kautta. Lisäksi lomarahojen leikkauksen poistuminen lisää kunnallisverotuloa hieman. Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisverotulojen ennustettu kasvu edellyttää taloudellisen toimeliaisuuden kasvua. Tulevien vuosien veroperustemuutokset on huomioitu arviossa valtion talousarvion tilanteen mukaisina. Maksuunpanotilityksen mukainen kunnallisveron kasvu on vuosikymmenellä ollut koko ajan Jämsässä keskimääräistä valtakunnallista kasvua hitaampaa.

2.5.2 Yhteisövero

Yhteisöveron tilitykset olivat pudonneet jo vuosituhannen alkupuolella ja jääneet alhaiselle tasolle. Parhaimmillaan vuosituhannen alkupuolella yhteenlasketut yhteisöverotulot olivat yli 20 milj. € nykyisen Jämsän kaupungin alueella. Tehdyt valtiovallan kompensaatiot valtion ja kuntien välisessä rahoituksessa eivät ole kattaneet nettotappiota yhteisöveron kertymässä. Pohjanoteeraus koettiin vuonna 2012, jolloin yhteisöveroa tilitettiin Jämsälle vain noin 2,9 milj. €. Viime vuosina leimallista yhteisöverolle on ollut, että valtiovalta on muuttanut yhteisöveron jako-osuutta vuosittain. Pääosa kaupungin yhteisöverotuloista on riippuvainen kansainvälisen metsäteollisuuden kehityksestä. Yritysten vanhojen tappioiden vähennysoikeus vaikuttanee vielä verokertymään. Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa myös kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalouden metsähakkuut. Metsäerä on Jämsässä ollut noin 20 - 30 %. Suunnitelmavuosina yhteisöverotulon kertymä riippuu elinkeinoelämän vilkastumisesta, yhteisöille kertyneistä vähennysoikeudellisista tappioista sekä valtiovallan päätöksistä veron perusteiden ja eri kompensaatioiden osalta.

0

2 000 000

4 000 000

6 000 000

8 000 000

10 000 000

12 000 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 LTA2019

2020 2021 2022

Yhteisövero Kiinteistövero

30 000 000

40 000 000

50 000 000

60 000 000

70 000 000

80 000 000

90 000 000

100 000 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 LTA2019

2020 2021 2022

Kunnallisvero Yhteensä

16

2.5.3 Kiinteistövero

Kiinteistöveroprosentteja korotettiin Jämsässä viimeksi vuosille 2009 ja 2010. Kiinteistöveroprosentit ovat Jämsässä alle kaikkien keskiarvojen. Valtion taholta luodaan kuitenkin koko ajan paineita kiinteistöveroprosenttien nostamiseen. Rakentamattomalle tontille on Jämsässä määrätty 3 %:n vero, näitä tontteja on noin 250 – 300 kappaletta ja tonteista saatava lisätuotto on noin 30.000 euroa. Verontilityslain mukaisille yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty täysi verovapaus kiinteistöverosta edelleen vuodelle 2019. Kiinteistöveron määrä on suunnitelmassa pidetty koko suunnittelukauden samana, vaikka mahdollisesti Himokselle suuntautuvan uusrakentamisen johdosta verotuotto saattaa nousta suunnitelmakauden lopulla. Jämsän kaupungin kiinteistöjen tarkistustyö on kesken, jolla on tarkoitus kasvattaa kiinteistöveropohjaa ja tarkistaa, että kaikki kiinteistöt ovat rekisterissä. Työ on vienyt vuosia ja sen vuotuinen lisätuotto arvioidaan olevan välillä 50.000 – 100.000 euroa/vuosi. On hyvin todennäköistä, että suunnitelmakaudella joudutaan harkitsemaan tulopohjan nostoa, ja kiinteistövero on siihen yksi keino. Kiinteistöveroprosentit ovat Jämsässä maakunnan alhaisimpia ja huomattavasti maan keskiarvojen alapuolella, riittävien lisätulojen saaminen kiinteistöverosta on mahdollista maltillisilla korotuksilla. Kiinteistövero tuli aikanaan korvaamaan katumaksua ja siitäkin näkökulmasta monitaajamaisen kaupungin kiinteistöveron ei ole oikealla tasolla (veron oli määrä korvata kunnallistekniikan investoinneista ja ylläpidosta aiheutuvat kulut).

Kiinteistö veroprosenttirajat 2017 alkaen Min Max Yleinen 0,93 1,80 Vakituinen asuminen 0,41 0,90 Muut asuinrakennukset 0,93 1,80 Rakentamaton rakennuspaikka 0,00 6,00

- jos määrätään alaraja 2,00 Voimalaitos 0,00 3,10 Yleishyödyllinen yhteisö (Mahdollista määrätä,) 0,00

Veroperusteiden muutokset ovat yhteydessä valtioneuvoston budjettiesitykseen ja niiden toteutumiseen sekä vaikuttavuuteen liittyy paljon laskennallisia epävarmuustekijöitä. Suunnitelmavuosien verokehitys edellyttää normaalia yleistalouden kehitystä ja paikallisen elinkeinotoiminnan vireyttä, vaikka suunnitelmavuosien verotuloennusteet ovat maltillisia. Verokertymän lisäämisessä on oleellista uusien työpaikkojen luominen ja asuinympäristön viihtyisyys, jotta Jämsä valitaan asuinpaikaksi.

Jämsän kaupungin veroprosentit

2009 2010 2017 2018 2019 2020

Tulovero 19,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00

Kiinteistövero yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vakituiset asuinrakennukset 0,40 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45

Muut asuinrakennukset 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05

Voimalaitokset 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50

Rakentamattomat tontit 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

2.6 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta, jotka kumpikin on huomioitava; 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) ja 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät.

17

Toisena valtionosuusjärjestelmän osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri, vuonna 2019 3.524 €/asukas. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Ennakkolaskelman mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on 25,46 % vuonna 2020 (25,37 % vuonna 2019). Kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien 10/2019 mukaan kuntien valtionosuudet (ml. veromenetysten kompensaatiot) kasvavat 610 milj.€ (+7,1 %; 111 €/asukas) vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 6.970 milj.€ ja veromenetysten kompensaatioita 2.251 milj.€ vuonna 2020 (yhteensä 8.608 milj. € vuonna 2019). Kertaluonteinen valtionosuuskompensaatio, 237 milj.€ siirrettiin vuodelta 2020 vuodelle 2019, tämä vähentää vuoden 2020 valtionosuuksia. Järjestelmän erona aiempiin vuosiin on, että kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentiltaan. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä.

Peruspalvelujen valtionosuuden (VM) kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia:

Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden leikkaus (-264 milj. €) päättyy vuoteen 2019.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016-2019 koskenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 milj. €.

Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 milj.€ vuonna 2020

Uutuutena vuonna 2020 aiemmin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen. Veromenetysten kompensaatiot lisääntyvät 285 milj.€ vuonna 2020. Täten vuosien 2010-2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteissumma on 2 251 milj.€.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020. Lopulliset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2020 tehdään joulukuun 2019 lopussa.

2.7 Rahoitustuotot ja kulut Kaupungilla ei ole varsinaisia pitkäaikaisia rahamääräisiä sijoituksia. Lainojen määrä oli vuodenvaihteessa 2018 noin 42,45 milj. €, vuoden 2019 aikana lainamäärää on pystytty vähentämään noin 4,5 milj.€. Korot ovat olleet historiallisen alhaalla ja taloussuunnitelmassa niiden oletetaankin pysyvän alhaisina, joskin nousevan hieman suunnitelmakauden aikana. Lainakanta pyritään rajaamaan alle 50 milj. €. Mahdollinen korkojen nousu aiheuttaisi kasvavia korkomenoja ja siten paineita käyttötalouden menojen hillitsemiseen. Toisaalta korkokannan nousu on merkki taloudellisen toimeliaisuuden ja nousukauden alkamisesta, joten pienellä viiveellä korkokannan noususta on odotettavissa positiivisiakin vaikutuksia. Korkokannan nousuun voidaan vaikuttaa lainakannan korkoriskin minimoimisella lainasalkun allokaatiossa, jolloin korkoriskiä voidaan tasata useammalle vuodelle. Korkoa voi kasvattaa rahoituslaitosten ja valtion luottoluokituksen mahdollinen huononeminen, rahamarkkinavero ja monet muut EU:n sekä valtiovallan poliittiset ratkaisut. Korkoriskeiltä voidaan myös suojautua, mutta tärkein on näkemys siitä, sidotaanko laina pitkään vai lyhyeen markkinakorkoon. Korkotuotot pysyvät pääoman käytön vuoksi alhaisina. Euriborin keskikoroksi on ennakoitu alle 1,0 % vuonna 2020. Sen jälkeen on ennakoitu Euribor-korkojen kääntyvän lievään nousuun. Pääoman palautuksia ja mahdollisia osinkoja on odotettavissa konserniyhtiöiltä ja osakkuusyhtiöiltä. Antolainojen korkotuotot laskevat suunnitelmakaudella, mm. pääoman pienentymisen vuoksi. Antolainoja on maksettu ennenaikaisesti takaisin kaupungin ja konserniyhtiöiden lainajärjestelyissä. Korkotuotto on

18

suunnitelmakaudella laskeva. Konserniyhtiöiden rahoitusta kuitenkin tarkistetaan vuodelle 2020 lähemmäksi muiden kuntien tasoa. Kertaluontoiset ja epävarmat rahoituserät, kuten esim. viivästys- ja verontilityskorot on budjetoitu neutraalisti. Lainoitusta käytetään rahoituskeinona investointeihin suunnitelmakaudella. Suurista investoinneista Mäntykallion koulun peruskorjaus tehdään leasing mallilla ja uuden pääkirjaston rakentaminen pyritään tekemään yhteistyössä kiinteistöalan toimijan tai kiinteistökehittäjän kanssa.

2.8 Vuosikate Talousarvion mukaan vuosikate on vain 8,1 milj. €. Tämä ei ole asetettujen tavoitteiden mukaista. Taloussuunnitelman tavoite oli 10 milj. € vuosikate. Vuosikatteen jäämiseen tavoitteesta on syynä kunnallisveron kertyminen oletettua alempana sekä valtionosuuksien jo vuonna 2019 maksettu kompensaatio. Toisaalta veroprosenttejakaan ei ole haluttu lähteä nostamaan. Vuosikate ei kata poistoja täysimääräisesti ja pidemmällä aikavälillä liian alhainen vuosikate johtaa investointikyvyttömyyteen. Ongelmana käyttötaloudessa on tulojen kertyminen. Vuosikate on viimeksi riittänyt poistoihin vuonna 2015. Vuosikate on suunnitelmankauden viimeisenä vuonna 8,4 milj. €. Vuosikatteen edelleen nostaminen käyttötaloudesta on mahdollista palvelutuotannon rakenteen muuttamisella, palveluverkon supistamisella ja palveluita vähentämällä. Investointeja on myös karsittava ja ajoitettava pidemmälle ajalle. Lisäsäästöjä on kaikesta huolimatta toiminnasta haettava. Suurimmaksi ongelmaksi on viime vuosina noussut tulopohjan pettäminen ja valtion lisäämät velvoitteet mm. sivistyspalveluiden ja sosiaalialan sektoreilla. Vuosi, kaupunki ja

liikel 2014 2015 2016 2017 TP 2018 LTA 2019 2020 2021 2021

Vuosikate 1.000 € 11 466 9 915 7 136 5 020 5 319 8 298 8 014 8 482 9 282

Muutos ed. vuosi 1 350 -1 551 -2 780 -2 116 299 2 979 -284 468 800

Muutos - % 13,35 % -13,53 % -28,04 % -29,65 % 5,96 % 56,01 % -3,42 % 5,84 % 9,43 %

Vuosikate/Poistot % 123,80 % 121 % 80,90 % 58,54 % 65,63 % 78,60 % 95,50 % 98,3 % 107,6 %

Vuosikate/as € 525 460 334 240 246 330 397 420 460

2.9 Poistot Poistojen taso on korkeampi kuin investointiohjelman hankkeiden nettokustannukset. Tämän suunnitelmakauden investointitaso on vuodessa keskimäärin noin 9 milj. € (7,2 milj. € vuoteen 2023 asti) ja poistot vuositasolla ovat suunnitelmakaudella keskimäärin 8,4 milj. €. Tämä tarkoittaa pitkällä tähtäyksellä poistopohjan pienentymistä. Poistojen suuruus riippuu vuosittaisista uusinvestoinneista ja aikaisemmista suunnitelman mukaisista poistoista. Kaupunki noudattaa poistoajoissa ja -menetelmissä kunnille annettua yleisohjetta. Poistopohja voi hieman pienentyä, mikäli palvelutuotantoon tarpeettomia rakennuksia ja vajaakäyttöisiä kiinteistöjä saadaan myytyä jo suunnitelmakauden alkuvuosina.

2.10 Tilikauden tulos ja taloussuunnitelman tasapainottaminen

Suunnitelmavuosien menoja ja tuloja on ennakoitu muuttuvan toiminnan mukaisesti eri toimialoilla. Tällöin on huomioitu myös uusinvestointien aiheuttamat kustannussäästöt ja -lisäykset tulosalueittain. Taloussuunnitelmavuosilla on myös ennakoitu henkilöstön eläköitymistä ja muita toiminnan muutoksia siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista nykyisin tiedoin, varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suunnitelmassa on otettu huomioon tulosaluetasolla menojen muutokset, jotka poikkeavat yleisestä meno- tai tulokehityksestä. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon mahdollista sote ja maakuntauudistusta, vaan sosiaali- ja terveystoimi on arvioitu 2020 vuoden laajuudessaan. Uudistusta ei loogisuuden vuoksi ole ennustettu tukitoiminnoissakaan. Myöskään valtionosuuksissa eikä verotuloissa ei uudistusta ole huomioitu. Valtionosuudet on ennakoitu saman tasoisina.

19

ALI-/YLIJÄÄMÄ JA ENNUSTE Kumulat Ali-/Ylijäämä

Vuosi Selite TP/TA ja ennuste jäämä euroa euroa/asukas

2015 Tilinpäätös 1 965 100 4 943 926 230

2016 Tilinpäätös -1 412 250 3 531 676 164

2017 Tilinpäätös -3 279 813 251 863 12

2018 Tilinpäätös 1 514 383 1 766 246 69

2019 LTA 2019 -101 156 1 665 090 81

2020 TA 2020 -193 409 1 471 681 73

2021 Talsu 2021 215 950 1 687 631 84

2022 Talsu 2022 1 016 610 2 704 241 133

Vuoden 2017 tulos oli alijäämäinen. Vuoden 2018 tulos oli ylijäämäinen kertaluontoisesti tehdyn osakekaupan myötä. Vuosi 2019 tullee olemaan alijäämäinen, suuruusluokka on avoin, joten yllä olevaan tauluun on otettu lisätalousarvion mukainen luku. Mahdollisesti kumulatiivinen ylijäämä on syöty tilinpäätöksessä. Suunnitelma ei sisällä veroprosenttien nousun ennakointia.

Yleisesti käytetyn kuntatalousmittariston mukaan talouden tasot ovat seuraavat: Vahvan talouden taso = vuosikate on suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, uus- ja korvausinvestoinnit.

Tasapainossa olevassa kuntataloudessa = vuosikate on yhtä suuri kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja

korvausinvestoinnit.

Tasapainon alarajalla = talous on, kun vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit).

Heikkenevä talous on, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos on negatiivinen, ilman satunnaisia eriä.

Kriisitaloudessa vuosikatekin on negatiivinen

Laaditussa talousarviossa Jämsän kaupungin talous kuuluu heikkenevän talouden kategoriaan. Suunnitelmakaudella tulopohjaa on pakko laajentaa ja lisäsäästöjä saatava, jotta kaupungin talous saadaan nousemaan kohti tasapainon alarajalla olevaa kuntataloutta. Heikkojen verotulo- ja työpaikkaennusteiden vuoksi kaupungin taloudessa on haasteita, joita ei pystytä hoitamaan yhdessä vuodessa tai yhdellä suunnitelmalla kuntoon. Tasapainotustoimenpiteiden on oltava jatkuvaa toimintaa ja kaupungin organisointia on muutettava tavoitteiden mukaisesti tehokkaampaan suuntaan. Riskit luisumisesta alijäämäisten tilinpäätöksien kierteeseen ja kohtuuttomaan lainamäärään ovat olemassa.

Tuloslaskelma

Kaupunki, ei liikelaitoksia, ulkoiset ja sisäiset Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Toimintatuotot 49 193 257 48 517 214 51 254 369 51 574 350 51 863 210

Myyntituotot 26 178 896 24 714 239 27 694 069 27 900 350 28 106 150

Maksutuotot 8 320 471 7 847 760 7 908 670 7 970 000 8 034 060

Tuet ja avustukset 1 586 042 1 528 270 1 792 560 1 831 000 1 831 000

Muut tuotot 13 107 848 14 426 945 13 859 070 13 874 000 13 893 000

Valmistus om. käyttöön 418 800 294 400 219 380 218 000 218 000

Toimintakulut 174 235 072 173 504 689 179 874 457 181 026 790 182 157 990

Henkilöstökulut 38 675 766 38 617 850 39 926 493 40 030 253 40 135 030

Palvelujen ostot 111 394 634 110 207 453 114 322 900 115 275 227 116 206 000

Aineet, tarvikkeet 4 898 188 5 343 345 5 578 193 5 584 000 5 590 670

Avustukset 8 430 056 7 931 130 8 494 150 8 545 590 8 591 140

Muut kulut 10 836 427 11 404 912 11 552 721 11 591 720 11 635 150

TOIMINTAKATE -124 623 015 -124 693 075 -128 400 709 -129 234 440 -130 076 780

Verotulot 84 037 891 87 100 000 87 779 000 89 756 000 91 399 000

Valtionosuudet 42 252 446 41 642 106 44 964 823 44 965 000 44 965 000

Rahoitustuotot- ja kulut 1 440 971 1 823 001 1 344 000 500 000 500 000

Korkotuotot 35 444 228 500 193 000 132 000 132 000

Korkotuotot liikelaitoksilta 168 230 0 0

Muut rahoitustuotot 1 627 754 1 917 336 1 483 000 700 000 700 000

Korkokulut lainoista 385 447 313 835 323 000 323 000 323 000

Muut rahoituskulut 5 010 9 000 9 000 9 000 9 000

VUOSIKATE 3 108 293 5 872 032 5 687 115 5 986 560 6 787 220

Poistot ja arv.alennukset 6 979 043 7 408 870 7 211 000 7 270 300 7 270 300

Satunnaiset tuotot+/kulut- 4 252 200

TILIKAUDEN TULOS 381 448 -1 536 839 -1 523 885 -1 283 740 -483 080

Poistoeron muutos 246 611 246 610 246 610 247 000 247 000

Varausten muutos -119 808 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ 508 252 -1 290 229 -1 277 275 -1 036 740 -236 080

20

Tuloslaskelmavertailu Tuloslaskelmavertailu, kaupunki ja liikelaitokset, ulkoiset, ei eliminointeja

Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 ero 20-18 € ero 20-19 € ero %

20/18

ero %

20/19

Toimintatuotot 41 868 085 47 352 025 48 875 841 7 007 756 1 843 816 16,7 % 3,9 %

Myyntituotot 27 333 937 31 256 212 34 158 361 6 824 424 2 222 149 25,0 % 7,0 %

Maksutuotot 8 320 470 7 847 760 7 908 670 -411 800 60 910 -4,9 % 0,8 %

Tuet ja avustukset 1 668 842 1 532 270 1 830 955 162 113 298 685 9,7 % 19,5 %

Muut tuotot 4 544 835 5 715 783 4 977 855 433 020 -737 928 9,5 % -12,9 %

Valm. om. käyttöön 490 961 362 400 287 380 -203 581 -75 020 -41,5 % -20,7 %

Toimintakulut 164 615 567 169 841 878 175 068 734 10 453 167 5 226 856 6,4 % 3,1 %

Henkilöstökulut 43 359 313 42 994 281 43 939 404 580 091 945 123 1,3 % 2,2 %

Palvelujen ostot 102 482 358 107 742 056 111 448 939 8 966 581 3 706 883 8,7 % 3,4 %

Aineet, tarvikkeet 7 504 272 7 997 873 8 011 028 506 756 13 155 6,8 % 0,2 %

Avustukset 8 430 056 7 931 130 8 494 150 64 094 563 020 0,8 % 7,1 %

Muut kulut 2 839 568 3 176 538 3 175 213 335 645 -1 325 11,8 % 0,0 %

TOIMINTAKATE -122 256 521 -122 127 453 -125 905 508 -3 648 987 -3 458 055 3,0 % 2,8 %

Verotulot 84 037 891 87 100 000 87 779 000 3 741 109 679 000 4,5 % 0,8 %

Valtionosuudet 42 252 446 41 642 106 44 964 823 2 712 377 3 322 717 6,4 % 8,0 %

Rahoit.tuotot- ja kulut 1 284 830 1 683 050 1 175 770 -109 060 -507 280 -8,5 % -30,1 %

Korkotuotot 35 444 73 500 33 000 -2 444 -40 500 -6,9 % -55,1 %

Muut rahoitustuotot 1 644 975 1 932 835 1 495 000 -149 975 -437 835 -9,1 % -22,7 %

Korkokulut lainoista 390 502 313 835 343 230 -47 272 29 395 -12,1 % 9,4 %

Muut rahoituskulut 5 086 9 450 9 000 3 914 -450 77,0 % -4,8 %

VUOSIKATE 5 318 645 8 297 703 8 014 085 2 695 440 36 382 50,7 % 0,5 %

Poistot ja arv.alennukset 8 183 266 8 645 468 8 454 104 270 838 -191 364 3,3 % -2,2 %

Satunnaiset tuotot+/kulut- 4 252 200

TILIKAUDEN TULOS 1 387 579 -347 766 -440 019 -1 827 598 227 747 -131,7 % -34,1 %

Poistoeron muutos 246 611 246 610 246 610 0 0 0,0 % 0,0 %

Rahastojen muutos -119 808 119 808 0 -100,0 % 0,0 %

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ 1 514 382 -101 155 -193 409 -1 707 791 227 746 -112,8 % -54,1 %

Tuloslaskelmavertailu kaupunki ja liikelaitokset, sisäiset ja ulkoiset

Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Toimintatuotot 62 378 779 61 453 807 62 783 492 63 103 850 63 392 710

Toimintakulut -184 635 300 -183 581 260 -188 689 000 -189 842 960 -190 974 160

TOIMINTAKATE -122 256 521 -122 127 453 -125 905 508 -126 739 110 -127 581 450

Verotulot 84 037 891 87 100 000 87 779 000 89 756 000 91 399 000

Valtionosuudet 42 252 446 41 642 106 44 964 823 44 965 000 44 965 000

Rahoitustuotot- ja kulut 1 284 830 1 683 050 1 175 770 500 000 500 000

VUOSIKATE 5 318 646 8 297 703 8 014 085 8 481 890 9 282 550

Poistot ja arv.alennukset -8 183 266 -8 645 468 -8 454 104 -8 512 940 -8 512 940

Satunnaiset tuotot+/kulut- 4 252 200 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS 1 387 580 -347 765 -440 019 -31 050 769 610

Var. ja rah. muutos 126 803 246 610 246 610 247 000 247 000

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ 1 514 383 -101 155 -193 409 215 950 1 016 610

Tunnusluvut (sisältää kaupungin ja liikelaitokset) Tp 2017 Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta2020

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 32,45 % 33,78 % 33,47 % 33,27 %

Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 46,5 % -65,0 % -96,0 % -94,8 %

Vuosikate euroa/asukas 240 258 404 397

Tilikauden tulos -6 062 978 1 387 580 -347 765 -440 019

Taseen kertynyt yli- alijäämä (1000 euroa) 0,2 1 766 1 665 178

Kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas 12 86 81 74

21

2.11 Talousarvion ja -suunnitelman sitovuus

Kaupunginvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota vuodelle 2020. Talousarviossa esitetyt perustelut, mittarit ja tavoitteet ovat toimielimiä ja niiden alaisia talousyksiköitä sitovia. Liikelaitosten osalta noudatetaan kunnallisen liikelaitoksen ohjeistusta. Talousarviossa ovat liikelaitosta sitovia eriä: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot.

Toimielimillä ja niiden alaisilla yksiköillä on velvollisuus ottaa huomioon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asettamat talouden tavoitteet ja toimia siten, että tasapainoinen ja terve taloustilanne saavutetaan suunnitelmakaudella. Toimialojen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja koko kaupunkia koskevat tavoitteet.

Yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta, tilimerkinnöistä ja tilin käyttäjistä antaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä talousarvion sitovuudesta ja puuttua vuoden kuluessa minkä tahansa määrärahan käyttöön. Toimielinten ja liikelaitosten johtokuntien on hyväksyttävä talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat alaisiltaan tulosalueilta. Käyttösuunnitelmassa voidaan korjata mahdolliset talousarvion teon jälkeen tulleet muutokset. Käyttösuunnitelmat on hyväksyttävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Määrärahojen käyttö tulee tarvittaessa priorisoida tärkeimpiin tehtäviin ja palveluihin. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuudesta ja määrärahojen käytöstä noudatetaan seuraavaa: 1. Talousarvioon merkityt toimialan ja tulosalueen menot ja tuloarviot ovat sitovia. 2. Talouden hoidossa on kirjanpitolain mukaisesti käytössä bruttoperiaate. Kukin toimielin ja ao.

tilivelvollinen on vastuussa tulosalueen menoista ja tuloista erikseen. 3. Tulojen ylittyminen talousyksikön käyttötaloudessa ei oikeuta menojen ylittämiseen. 4. Toimialan ja tulosalueen menojen yhteismäärää ei ilman kaupunginvaltuuston lupaa saa ylittää, eikä

käyttää kuin toimialan ja tulosalueen tehtävien ja tavoitteiden sekä perusteluiden mukaiseen tarkoitukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarvioon tehtävistä menojen ja tulojen muutoksista toimiala- ja tulosaluetasolla päättää kaupunginvaltuusto.

5. Tulosyksikön menojen yhteismäärää ei ilman asianomaisen toimielimen lupaa saa ylittää, eikä käyttää muutoin kuin tulosyksikön tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Ylityspäätöstä tehdessä ao. toimielimen/viranhaltijan on samalla tehtävä päätös, miltä saman tasoiselta toiselta tai useammalta tulosyksikön kohdalta vastaava säästö saadaan ylityksen katteeksi. Katetta ei voida osoittaa sisäisistä eikä omien liikelaitosten eristä. Määrärahoihin liittyvät ennakoinnit ja päätökset on tehtävä etukäteen.

6. Tilien käyttäjät ovat ensisijaisessa vastuussa määrärahan riittävyydestä lakimääräisten tehtävien osalta ja toissijaisesti kaikkien suunniteltujen tehtävien suorittamisesta. Lakimääräisten tehtävien suorittamiseen kaupunginvaltuusto on varannut riittävät määrärahat. Ehdotukset työohjelman tai toiminnan muutoksista, jatkamisesta tai lisäämisestä on tehtävä niin ajoissa, että kaupunginvaltuusto ja -hallitus voivat olla siitä aiheutuvaa ja ehdotettua menoylitystä hyväksymättä.

7. Havaitessaan toiminnan muutoksen, joka on aiheuttamassa talousarviomäärärahan käytön ylityksen, on tulosalueen/-yksikön tai kustannuspaikan esimiehen etsittävä aktiivisesti ratkaisuja ja tehtävä esityksiä toiminnan muutoksista ja/tai rakenteiden uudistamisesta, jotta määrärahaylityksiltä vältytään. Jos kattaminen ei ole mahdollista oman tulosalueen/ -yksikön tai kustannuspaikan toiminnasta, kattamiset tehdään ensisijaisesti oman toimialan sisällä.

8. Jämsän kaupungin virkojen/toimien täyttämiseen tarvitaan kaupunginhallituksen lupa (kaikki vakinaiset palvelussuhteet). Sijaisuuksien täyttämisessä noudatetaan hallintosääntöä ja täyttämisessä on huomioitava myös annetut erityisohjeet.

9. Työllisyysvaroin palkattavista henkilöistä tehdään työllistämissuunnitelma. Työllistämisyksikkö koordinoi ja ohjeistaa konsernin työllistämistä.

10. Tulosalueiden on huolehdittava siitä, että tulot kertyvät ajallaan ja että kustannustason nousua seurataan huolellisesti.

11. Taksat ja maksut tarkistetaan vuosittain. Maksujen ja taksojen tarkistaminen tarkoittaa myös niiden rakenteen ja määräytymisperusteiden tarkistamista. Hintoihin tulee sisällyttää yleiskustannuslisä sekä poistot ja laskennalliset korot, ellei sitä ole lain tai muun säädöksen nimenomaisen määräyksen perusteella kielletty.

22

12. Mikäli on odotettavissa tulovajaus, mistä syystä tahansa, on asianomaisten toimielimien huolehdittava vastaavan menosäästön syntymisestä. Tilannetta on seurattava ja esitettävä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin tarpeelliset toimintaan vaikuttavat muutokset.

13. Kuntien valtionosuuden, projektiohjeiden tms. avustuksen saannin ohjeita on tarkoin noudatettava. Mihinkään valtionosuuteen tai -avustukseen oikeuttavaan hankkeeseen tai hankintaan ei ole lupa ryhtyä ennen kuin on varmistettu valtionosuuden tai -avustuksen saanti, silloin kun se on hankkeen ehtona.

14. Projektien kirjanpidosta ja käytännön talouden hoidosta ja kustannusten erittelyistä on kaupunginhallitus hyväksynyt erilliset ohjeet, jonka mukaan taloushallinto ohjeistaa tarkemmin niiden kirjanpidon.

15. Kaupungin myöntämät harkinnanvaraiset toiminta- ja kohdeavustukset tulee asianomaisten toimielinten julistaa haettavaksi samanaikaisesti yhteisilmoituksella. Määräys ei koske kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja.

Hankintarajat ja investoinnit 1. Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hankintalainsäädäntöä ja annettuja hankintaohjeita.

Talousarvioon perustuvat hankinnat on tehtävä taloudellisesti, suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti. 2. Sovitut hankinnat tehdään keskitetysti materiaalikeskuksen kautta. Materiaali- ja palveluhankintoja

koskevia puite- ja yhteishankintasopimuksia on noudatettava. Talousarvion investointiohjelmassa nimettyjen erillishankkeiden (ml. kalusto) määrärahat ovat toimielimiä sitovia.

3. Käyttötalouteen kirjattavien hankintojen tekemistä on vältettävä joulu-tammikuun välisellä ajanjaksolla. 4. Investoinniksi kirjattavat hankinnat eivät saa ajoittua marras-helmikuun väliselle ajalle. Poikkeukset

on sovittava talousjohtajan kanssa. 5. ICT-hankinnat suoritetaan tietohallintoyksikön kautta. Määrärahat sisältyvät eri yksiköille. ICT

hankinnoista on erillinen ohje. Henkilökohtaiset laitteet hankitaan kaupungin leasingsopimuksella. 6. Tulosalueen esimies voi päättää enintään 60.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun

hankinnasta. 7. Tulosyksikön esimies voi päättää enintään 10.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun

hankinnasta. 8. Kustannuspaikan esimies voi päättää enintään 5.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai

palvelun ostosta. Tilapalveluissa Kiinteistöhuolto ja kunnossapito -kustannuspaikan esimies voi kuitenkin päättää enintään 10.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai palvelun ostosta.

9. Talousjohtajalla on oikeus myöntää korkeintaan 50.000 euroa lyhytaikaista antolainaa yhteisöille, kun EU projekti tai muu yhteisprojekti on hyväksytty kaupunginhallituksessa.

10. Yli 10.000 euron hintaiset yksittäiset irtaimet hyödykkeet budjetoidaan investointiosaan. Pienten yksittäisten hankkeiden niputtaminen em. rajan ylittämiseksi tai hankinnan perusteeton pilkkominen em. rajan alittamiseksi on kiellettyä.

11. Talousarviovuodelle sisältyvät talonrakennushankkeet ovat toimielimiä ja yhdyskuntatoimea sitovia suunnittelumääräyksiä, seuraavien vuosien investointisuunnitelman hankkeet ovat ohjeellisia.

12. Kohteiden suunnittelu tulee käynnistää niin, että kohteet voidaan aloittaa aikataulun mukaisesti. Luonnospiirustukset ja alustavat kustannusarviot hyväksyy kaupunginhallitus, mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää 500.000 euron.

13. Alle 500.000 euron hankkeiden luonnospiirustukset ja hyväksyttyihin luonnospiirustuksiin perustuvat pääpiirustukset hyväksyy tekninen lautakunta.

14. Talonrakentamishankkeissa investointikustannuksiin on sisällytettävä hankkeen suunnittelu. 15. Ensikertaisen kalustamisen kustannukset käsitellään omana kalustomäärärahana. 16. Kaikki talonrakentamishankkeet ja erikseen nimetyt kunnallistekniikan sekä puistot, liikunta- ja

leikkipaikat hankeryhmien hankkeet tarvitsevat ennen toteutuksen aloittamista erillisen kaupunginhallituksen toteuttamispäätöksen, jossa hyväksytään hankkeen lopullinen laajuus, alustava maksuaikataulu ja kustannukset. Maksuaikataulut ja niiden tarkennukset on toimitettava talouspalveluihin tiedoksi maksuvalmiussuunnitelmaa varten.

17. Kiinteät rakenteet ja laitteet, Hulevesi ja Puistot-, liikunta- ja leikkipaikat määräraha on jaettu osin tarkkeneviin hankeryhmiin. Hankeryhmät muodostavat kokonaisuuden, jonka yksityiskohtaisesta käytöstä päättää kaupunginhallitus kolmannesvuosittain hyväksyttävässä työohjelmassa. Talousarviossa erillisiksi hankkeiksi määritellyt yksittäiset investoinnit ovat sitovia ja niihin varattujen varojen nettomäärää ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kaupunginvaltuuston lupaa.

18. Liikelaitoksen investointiosaan varatuista hankkeista ja määrärahoista päättää ao. liikelaitoksen johtokunta. Nimetyistä kehittämishankkeista liikelaitoksella on kuitenkin neuvotteluvelvollisuus kaupunginhallituksen kanssa. Vesiliikelaitoksen investoinnit on koordinoitava ja toteutettava yhdessä muiden kunnallistekniikan hankkeiden kanssa.

23

3. KONSERNIYHTIÖIDEN TALOUDESTA

Konserniyhtiöt ja kuntayhtymät Kotipaikka Omistus Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Jämsänmäki Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Jämsä 100,00 % Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Jämsä 100,00 % Jämsän Aluelämpö Oy Jämsä 100,00 % Himos-Infra Oy Jämsä 100,00 % Jämsek Oy Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Koskenpään terveystalo Jämsä 79,60 % Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Jämsä 59,74 % Längelmäki Halli Oy (jäähalli) Jämsä 57,18 % Kuntayhtymät Keski-Suomen Liitto Jyväskylä 9,50 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tampere 1,31 % Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 17,88 % Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt 20 - 50% Ei eliminoida saatavia, velkoja , ostoja, myyntejä Jämsän Terveys Oy Jämsä 49,00 % Himos Matkailu Oy Jämsä 25,00 % Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy Jämsä 26,64 % Muut yhteisöt Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejä Jämsänkosken tekojäärata Jämsä 19,20 % Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy Jämsä 7,50 %

Jämsän kaupunkikonsernin toimintaa säätelee kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö ja konserniohje, jossa on määritelty toimintatavat konsernissa. Konserniohjetta tarkentavat käytännön ohjeistus (Corporate Governance) uudistetaan vuoden 2020 aikana, koska se sisältää osin päällekkäisyyksiä uudistetun konserniohjeen kanssa. Kaupunginvaltuusto on lisäksi päättänyt omistajapoliittisista periaatteista syksyllä 2017, joka antaa puitteet yhtiöiden ohjaukselle.

3.1 Konserniyhtiöt Kiinteistö Oy Jämsänmäki Toimitusjohtaja Jussi Aalto

Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiö rakennuttaa, omistaa ja hallinnoi kiinteistöjä, osakkeita ja rakennuksia sekä antaa niitä vuokralle omakustannushintaan sosiaalisin perustein. Yhtiön pääasiallinen toimiala on vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Kuntaliitosten jälkeen yhtiöön on fuusioitu: Kuoreveden Vuokratalot Oy, Jämsänkosken Kiinteistöt Oy ja Oinaalan Vuokratalot Oy. Lisäksi on yhtiöön siirretty liittyneiden kuntien yksittäisiä asuntoja, taloja ja asunto-osakeyhtiöitä. Kaikkiaan nykyisen Jämsän alueella on enimmillään ollut lähes 1.500 kuntaomisteista vuokra-asuntoa. Vuonna 2013 yhtiöllä oli 906 asuntoa ja lokakuussa 2019 vuokrattavia asuntoja on 673.

Tavoitteena suunnitelmakaudelle on: 1) Nostaa yhtiön kokonaiskäyttöaste vähintään 92 %:n tasolle 2) Yhtiön velkamäärää vähennetään. 3) Yhtiön kassavirran vajaus on noin 20.000 – 30.000 €/kk lainojen takaisinmaksuihin nähden. Vuoden 2020

tehdään selvitys toimenpiteistä. 4) Vakiinnuttaa yhtiön taloustilanne ja varmistaa omavaraisuus. Kokonaiskäyttöasteen nosto riittävälle tasolle on yhtiölle kriittinen tekijä konsernin emon näkökulmasta, jotta emon ei tarvitse pääomittaa yhtiötä ja että yhtiö pystyy ylläpitämään hallitsemansa asunnot haluttuina

24

vuokrakohteina ja yhtiön varat riittävät rakennusten peruskorjaamiseen ja tulevaisuudessa myös mahdollisien uusien kohteiden rakentamiseen. Tämä tarkoittaa 92 – 95 %:n kokonaiskäyttöastetta. Käyttöasteen nostamisen toimenpiteinä käytetään rakennusten myyntiä, käyttötarkoituksen muuttamista ja mahdollisesti purkamista konsernin emoyhteisön kanssa yhteistyössä sopien. Hyväksytyn vuokra-asumisen kehittämissuunnitelman mukaisesti yhtiön vuokrattavia asuntoja vähennetään eri toimenpitein siten, että yhtiöllä on suunnitelmakauden jälkeen noin 500 vuokrattavaa asuntoa. Velkamäärää vähennetään pitkällä tähtäyksellä. Peruskorjauksia ja käyttövesiputkistoremontteja on kuitenkin rahoitettava mahdollisesti lainarahalla. Suuntaus on kuitenkin ollut oikea: Yhtiön velkaa on vuoden 2016 syksystä vuoden 2019 syksyyn lyhennetty lähes 1 miljoonalla, 13,2 miljoonasta nykyiseen 12,2 miljoonaan. Haasteena on talojen ja asuntojen kunnon ylläpitäminen ja osin myös kohottaminen sille tasolle, että ne pystyvät kilpailemaan markkinoilla olevien asumisvaihtoehtojen kanssa, sekä hinnallisesti että laadullisesti. Asumisen ongelmissa auttamiseen on palkattu asumisneuvoja Kiinteistö Oy Jämsänmäen palvelukseen. Asumisneuvonta on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä, emoyhteisö osallistuu asumisneuvojan kustannuksiin. Tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2020 – 2022 Ykköstavoite on käyttöasteen edelleen nostaminen kokonaisuutena. Asuntojen vuokrataso pidetään kilpailukykyisenä ja huoneistojen määrää vähennetään kysyntää vastaavalle tasolle. Tavoitteena on vähentää keskimäärin 30 asuntoa vuodessa. Talousarviovuonna 2020 jatketaan suunnitelmallisesti korjausten toteuttamista niissä kohteissa, jotka yhtiöllä aiotaan pitkällä aikavälillä säilyttää. Äkilliset vesivahinkokorjaukset tehdään aina lisävahinkojen ehkäisemiseksi. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa - Asuntojen käyttöaste - > 95 % - Tilinpäätös

Tunnusluvut ja yksikköhinnat Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TAE 2021 TAE 2022 Vuokranmääritysyksiköitä, kpl 35 34 32 28 25 Asuntoja, kpl 688 673 617 572 528 Toimitilat, kpl 5 3 3 3 2 Huoneistoala, m2 35 000 34 500 31 600 29 100 27 300 Yksikköhinnat Vuokra, e/m2/kk 8,80 8,80 8,90 8,90 9,00

Taloussuunnitelma 2021-2022 TP 2018 TA 2019 TP-enn. 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Liikevaihto 417 560 3 359 000 3 234 000 3 064 000 3 065 000 3 060 194 Henkilöstökulut 206 664 243 300 206 000 183 000 186 660 190 393 Poistot ja arvonalentumiset 642 630 605 000 605 000 1 080 800 557 568 535 265 Muut kulut yhteensä 2 157 423 1 738 500 1 891 000 1 847 000 1 743 135 1 686 287 LIIKEVOITTO /-TAPPIO 420 306 697 000 387 000 - 140 800 480 817 548 524 Rahoitustuotot ja -kulut 196 185 184 000 185 000 181 000 153 200 128 720 TILIK. VOITTO / TAPPIO 224 121 513 000 202 000 - 321 800 327 617 419 804

Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli Toimitusjohtaja Eija Arvaja Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiö omistaa ja hallinnoi Patria Aviation Oy:n käytössä olevaa avioniikkatuotannon toimitilarakennusta (Passi) ja NH90-helikoptereiden kokoonpanohallia, joka on rakennettu HW-hallin yhteyteen. Kiinteistöyhtiön tilat on vuokrattu 20 vuoden vuokrasopimuksella Patria Aviation Oy:lle.

25

Toiminta ja tavoitteet suunnittelukaudella 2020 – 2022

Taloussuunnitelma 2020 - 2022 TP 2018 TA 2019 Ennuste 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Liikevaihto 525 806 503 000 503 226 503 226 503 226 391 000 Henkilöstökulut 6 156 5 600 6 100 6 300 6 300 6 300 Muut kulut yhteensä 25 207 26 000 23 865 23 000 22 000 21 000 Liikevoitto/-tappio 494 443 471 400 473 261 473 926 474 926 363 700 Poistot suunnitelman mukaan 329 930 327 695 327 699 326 025 324 770 323 829 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 69 381 68 000 57 000 42 000 26 000 9 000 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 95 132 75 705 88 562 105 901 124 156 30 871 Välittömät verot 26 828 30 000 30 717 37 638 46 284 30 237 Tilikauden voitto / -tappio 68 304 45 705 57 845 68 263 77 872 634

Vuokralla katetaan yhtiön lainojen lyhennykset, rahoitus- ja hallinnointikulut sekä muut yhtiölle vuokrakohteen omistamisesta ja hoidosta aiheutuvat välttämättömät kulut. Yhtiön rahoittajana on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Lainapääoma on vuonna 2020 alussa 1,12 M€. Talousarviossa 2020 korkotaso on arvioitu syksyn 2019 tasolla. Omistajapoliittisen linjauksen ja Patria Oyj:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yhtiöstä luovutaan viimeistään keväällä 2021. Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Toimitusjohtaja Eija Arvaja Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiö omistaa ja hallinnoi komposiittituotantolaitoksen toimitiloja, jotka on vuokrattu 20 vuoden vuokra- ja lunastussopimuksella Patria Aerostructures Oy:lle.

Toiminta ja tavoitteet suunnittelukaudella 2020- 2022

Taloussuunnitelma 2020 - 2020 TP 2018 TA 2019 Tot ennuste

2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Liikevaihto (alv 0 %) 735 484 725 800 725 800 725 800 725 800 262 000 Henkilöstökulut 6 156 5 600 6 100 6 100 6 300 1 200 Muut kulut yhteensä 45 253 43 000 42 633 40 000 37 000 25 200 Liikevoitto/-tappio 684 075 677 200 677 067 679 700 682 500 235 600 Poistot suunnitelman mukaan 381 399 379 730 379 727 378 473 377 533 376 828 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 35 386 32 000 26 408 21 225 12 730 4 235 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja 267 290 265 470 270 932 280 002 292 237 -145 463 Välittömät verot 58 713 64 400 65 658 72 684 79 884 Tilikauden voitto / -tappio 208 577 201 070 205 274 207 318 212 353 -145 463 Vuokralla katetaan yhtiön lainojen lyhennykset, rahoitus- ja hallinnointikulut sekä muut yhtiölle vuokrakohteen omistamisesta ja hoidosta aiheutuvat välttämättömät kulut. Vuonna 2020 alussa yhtiön 1,45

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Kerrosala Km2 8 070 8 070 8 070 8 070 8 070 Rakennustilavuus Rm3 48 575 48 575 48 575 48 575 48 575 Vuokra / kem2/ kk 5,42 5,20 5,20 5,20 4,04 Vuokratulot euroa 525 806 503 226 503 226 503 226 391 000

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Kerrosala Km2 10 777 10 777 10 777 10 777 10 777 Rakennustilavuus Rm3 84 540 84 540 84 540 84 540 84 540 Hankintahinta euroa/Km2 1 044 1 044 1 044 1 044 1 044 Hankintahinta euroa/Rm3 133 133 133 133 133 Vuokra / kem2/ kk 5,69 5,61 5,61 5,61 2,02 Vuokratulot euroa 735 484 725 800 725 800 725 800 262 000

26

milj.€ lainoista noin 1,0 milj.€ on muuttuvan koron vaikutuksen alaisia. Talousarviossa 2020 korkotaso on arvioitu syksyn 2019 tasoon.

Omistajapoliittisen linjauksen ja Patria Oyj:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti yhtiöstä luovutaan viimeistään keväällä 2021. Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Toimitusjohtaja Jussi Aalto Jämsän Yrityskiinteistöt Oy on Jämsän kaupungin 100 % omistama osakeyhtiö, jonka toimialue on Jämsän kaupunki. Yhtiön osakekanta on 1.400 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 1.000 euroa. Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiö hallinnoi ja vuokraa tuotanto- ja toimitiloja. Yhtiö voi myös rakennuttaa, ostaa ja myydä rakennuksia ja kiinteistöjä yritystoiminnan lisäämiseksi ja säilyttämiseksi Jämsän seudulla. Toiminta ja tavoitteet suunnitelmakaudella 2020 - 2022: 1. Vuokrattavien tilojen käyttöaste yli 95 % 2. Perittävät vuokrat ovat markkinahintaisia 3. Reagoi nopeasti ja joustavasti yritysten tilatarpeisiin 4. Yhtiö tasapainottaa talouttaan, jotta se pystyy maksamaan pääomalainolle koron ja pidemmällä

tähtäyksellä tulouttamaan konsernin emolle pääomalainat 5. Pääomalainojen uusiminen 2020 Epävarmuutta tulevaan tuo Verohallinnon ennakkoratkaisu lunastusoption sisältävien vuokrasopimusten arvonlisäverokohtelusta. Mikäli ennakkoratkaisu jää voimaan, suurena kysymyksenä on esimerkiksi kiinteistöinvestointien kymmenen vuoden arvonlisäveron tarkistusjakson jäljellä olevien vastuiden käsittely. Niiden kiinteistöjen kohdalla, mitä ratkaisu koskee, arvonlisäverovastuuta on jäljellä yhteensä yli 500.000 euroa. Merkitystä voi olla myös suunnittelukauden liikevaihdolle: mikäli vuokra näissä tapauksissa katsotaan kiinteistön myynniksi, ko. kohteiden vuokrien kohdalla vuokratulo ei ole tulosvaikutteinen erä. Jalostamontie 1 -kiinteistön myymisestä. Lunastaminen saattaa tapahtua talven 2019-2020 aikana. Kohteen tasearvo on noin 1 milj.€ ja vuosittainen vuokratulo noin 170.000 €. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Tilojen käyttöaste > 99 % Tilinpäätös

Vuosi TP 2018 TA 2019 Tot. ennuste 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Liikevaihto 1 021 355 1 032 000 1 041 000 872 500 886 095 899 386 Henkilöstökulut 29 361 30 095 34 500 30 500 31 263 31 519 Muut kulut yhteensä 373 429 313 000 265 000 314 300 322 158 330 211 Liikevoitto/-tappio 618 566 688 905 741 500 528 200 532 675 537 656 Poistot suunnitelman mukaan 564 978 427 000 547 000 391 000 375 360 360 346 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 65 102 59 300 67 000 50 500 45 600 42 000 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja -11 514 202 605 127 500 86 700 111 715 135 311 Tilikauden voitto / -tappio -11 514 202 605 127 500 86 700 111 715 135 311 Alhainen korkotaso pitänee rahoituskulut melko vakaana suunnittelukauden 2020 - 2022. Yhtiö maksaa vuosittain omistamistaan rakennuksista kiinteistöveroa noin 50.000 euroa, sekä korkoja ja takausprovisiota omistajalleen noin 30.000 euroa. Suuri poistopohja rasittaa yhtiön taloutta kiinteistöomaisuuden ollessa 6,9 milj.€. Tilojen vuokrausaste on lähes 100 %.

Tunnusluvut Tp 2018 Te 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Rakennuksia kpl 8 8 7 7 7 Vuokrattava ala kem2 27 296 27 296 17 856 17 856

17 856

27

Jämsän Aluelämpö Oy Toimitusjohtaja Hannu Soikkeli Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiön toimialana on rakentaa ja ylläpitää lämpöä ja sähköä tuottavia, sekä lämpöä siirtäviä laitoksia, myydä lämpöä ja tuottamaansa sähköä, sekä harjoittaa lämpöhuoltoalaan kuuluvaa liiketoimintaa. Yhtiö voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhtiön tehtävä on toimittaa kaupungille, yrityksille ja sen asukkaille edullista lämmitysenergiaa ja maksaa omistajalle kohtuullinen vuosittainen sijoitetun pääoman tuotto. Yhtiö työllistää 6 henkilöä. Hallin taajamassa kaukolämpöä tuotetaan kotimaisilla polttoaineilla. Jämsänjokilaaksossa myytävä lämpö hankitaan pääosin paikkakunnan paperitehtailta. Yhtiö on vakavarainen ja se on tuottanut viime vuosina voittoa, josta suurin osa on jätetty vapaaseen omaan pääomaan yhtiön kehittämistä varten. Näitä vapaita pääomia on käytettävissä emoyhteisön hyväksi, yhtiön toiminnan siitä vaarantumatta. Toiminta ja tavoitteet 2020 - 2022 1) Laajentaa mahdollisuuksien mukaan kannattavaa liiketoimintaa ja pitää yhtiön lämmön myynti vähintään

nykyisellä tasolla (yli1 00.000 MWh, 529 asiakasta). 2) Varautua lainsäädännön muutoksiin ja kriisitilanteisiin kaupungin lämmöntoimittajana 3) Huolehtia yhtiön hoitamien kaupunginosien kaukolämpöratkaisuiden kannattavuudesta ja osallistua

tarvittaessa yhteistyössä kaupungin kanssa lämmön tuotannon suunnitteluun 4) Pitää kaukolämmön ohjauksen ja valvonnan käyttöjärjestelmät ajanmukaisina. Jämsän Aluelämpö Oy 2015 2016 2017 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto 6 316 926 6 713 404 6 161 488 5 760 680 5 800 000 5 900 000 Tilikauden tulos 1 176 269 1 381 664 931 636 669 145 625 000 625 000 Tilikauden ali/ylijäämä 940 910 1 104 804 744 694 535 214 500 000 500 000 Tilikausien vli-/alijäämät yhteensä 3 296 379 4 157 289 5 162 093 5 106 788 5 342 002 5 542 002 Edellisten tilikausien voitto 3 296 379 4 157 289 5 162 093 5 106 788 5 342 002 5 542 002 Osinko / po.palautus 80 000 100 000 300 000 800 000 800 000 1 300 000 Taseen loppusumma 9 266 267 10 556 508 11 022 937 10 686 383 10 800 000 11 000 000 Yhtiön opo/peruspo 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Kaupungin kokonaissij. yhtiöön 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000

Himos Infra Oy Toimitusjohtaja Katja Rissanen Yhtiö on Himoksen alueella toimiva kunnallistekniikkayhtiö, joka hoitaa alueen vesihuoltolaitoksen tehtävät sekä valvoo tehtyjen yhteistoimintasopimusten noudattamista. Myyty ja vastaanotettu vesi- ja jätevesimäärä on nykyisellään noin 50.000 m3 /vuosi. Yhtiön tulorahoitukselle on tärkeää Himoksen kehittyminen ympärivuotiseksi vapaa-ajankeskukseksi. Tavoitteet suunnitelmakaudelle: 1) Himoksen alueen hankkeisiin osallistuminen yhteistyössä kaupungin kanssa. 2) Himoksen alueen vesihuollon kehittäminen yhteistyössä Jämsän kaupungin Vesi liikelaitoksen kanssa. 3) Yhtiön toiminnan kannattavuus; Jämsän Vesi liikelaitokselle maksetaan rakenteista, laitteista ja vedestä

omakustannusperusteisen hinnan. 4) Pidemmällä aikavälillä yhtiön on pystyttävä itsenäisesti investoimaan alueen vesihuollon tarvitsemat

peruskorjausinvestoinnit ja maankäyttösopimusten ulkopuolisen vesihuollon uusinvestoinnit.

Himos-Infra Oy 2014 2015 2016 2017 2018 TA 2019 TA 2020 Liikevaihto 357 418 400 742 398 447 348 489 350 000 365 000 380 000 Tilikauden tulos 19 022 48 915 28 560 16 223 -33 779 -90 000 -60 000 Tilikausien vli-/alijäämät yhteensä -99 761 1 917 281 1 966 196 1 994 756 2 010 839 1 977 000 1 887 000 Taseen loppusumma 2 367 071 2 366 879 2 341 030 2 309 571 2 200 000 2 100 000 Yhtiön opo/peruspo 109 261 2 156 196 2 094 756 2 110 979 2 077 060 1 987 000 1 927 000 SVOP/+muut rahastot 90 000 90 000 Kaupungin rahasijoitus 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000

28

Jämsek Oy Toimitusjohtaja Marko Leppänen Jämsek on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on toimia Jämsässä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittäjänä. Kehittämistyötä tehdään strategian mukaisesti: Yritysneuvonta, kasvu- ja kehittämispalvelut sekä aluekehittäminen, johon sisältyy edunvalvontaa, ennakointia ja verkostotyötä. Tavoitteet suunnitelmakaudelle: 1) Yhtiö toteuttaa kaupungin elinkeinostrategiaa 2) Yhtiön vaikuttavuutta lisätään yritystoiminnan lisäämisessä ja kehittämisessä 3) Edunvalvontaa ja strategisia kumppanuuksia vahvistetaan yhdessä kaupungin kanssa. 4) Kehittämistyön painopiste kohdentuu pienen ja keskisuuren yritystoiminnan synnyttämiseen ja

kehittämiseen, osaavaan työvoiman vahvistamiseen ja kansainvälisyyteen. 5) Matkailuneuvonta ja –markkinointi siirretään Jämsän kaupungin keskushallinnosta Jämsek Oy:n

tehtäväksi. Jämsän kaupungilta siirtyy matkailutoimeen budjetoitu 170.000 euroa Jämsekin talousarvioon.

Jämsek Oy 2014 2015 2016 2017 2018 TA 2019 TA 2020 Liikevaihto 459 745 449 385 533 711 520 728 549 095 570 000 750 000 Tilikauden tulos -626 -708 -239 -1 866 -496 0 0 Taseen loppusumma 430 557 362 688 386 975 379 528 387 149 387 149 387 149 Yhtiön opo/Peruspo 347 719 264 770 264 530 262 663 262 168 262 168 262 168 SVOP/rahastot 83 709 0 0 0 0 0 0

Kiinteistö Oy Koskenpään Terveystalo Yhtiö omistaa ja hallitsee Koskenpään kylässä noin 1.980 m2 suuruista rakennuspaikkaa ja sille rakennettua liikerakennusta. Kiinteistöyhtiön kaupungin osan toimitiloissa on vuokralla apteekki. Omistajapoliittisena periaatteena on, että yhtiö jatkaa ja kaupunki on omistajana niin kauan kuin kyseinen tila on apteekilla vuokralla ja kaupungilla on toimintaa rakennuksessa. Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Kiinteistössä on kaupungin omistuksessa kirjasto ja vanha apteekki, muut huoneisto ovat yksityisten omistuksessa olevia liikehuoneistoja (2 kpl) ja asuinhuoneistoja (10 kpl). Omistajapoliittisena tavoitteena on luopua ko. yhtiön omistuksesta. Osakkeet ovat myynnissä, koska kaupungilla ei ole toimitiloille käyttöä, kustannukset yhtiöstä ovat vuositasolla noin 35.000 euroa. Längelmäki Halli Oy Kiinteistöyhtiö hoitaa jäähallikiinteistöä Länkipohjassa. Yhtiön jäänhoito- yms. tehtävät tehdään pääosin talkootyönä. Kaupunki avustaa yhtiötä vuotuisella avustuksella.

3.2 Osakkuusyhteisöt Jämsän Terveys Oy Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Terveys Oy ovat perustaneet vuonna 2015 yhteisyrityksen, Jämsän Terveys Oy:n. Yhtiön osakkeista 51 % omistaa Pihlajalinna Terveys Oy ja Jämsän kaupunki 49 %. Yhtiö kuluu Pihlajalinna konserniin. Yhtiö on aloittanut toimintansa 1.9.2015. Yhteisyritys noudattaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita. Omistajat ovat tasamääriin edustettuna yhtiön hallituksessa, puheenjohtajuus on kuitenkin Pihlajalinnalla. Yhtiön toimintaa seurataan ja verrataan toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta muihin alan toimijoihin ja yhtiöllä on hyvin laaja raportointivelvoite tilaajalle toiminnasta neljännesvuosittain.

29

Yhtiön toimialana on tuottaa viranomaisen antaman toimeksiannon perusteella julkisena palveluna tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja tuottaa muita yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja vuokrata kiinteistöjä, rakennuksia tai osakehuoneistoja. Julkisen palvelun tehtävällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, jonka viranomainen on lain nojalla velvollinen tai oikeutettu järjestämään palvelun käyttäjälle ja jota yhtiö tuottaa palvelun käyttäjille viranomaisen toimeksiannon perusteella. Yhtiön toiminnan tavoitteena on: 1) Hoitaa Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus kokonaisvastuullisena tuottajana. 2) Tuottaa laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että niistä suurin osa on saatavilla

pääasiassa Jämsän kaupungin alueella. 3) Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineiden vähentäminen. 4) Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalan palveluiden ja toiminnan turvaaminen. Yhtiön tuottamisvastuulle ei kuitenkaan kuulu aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelu ja hallintoylilääkärin tehtävät, ympäristöterveydenhuolto, Kuhmoisten toimintayksiköiden palveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden tehtäviä, joita ei voida lain perusteella hoitaa yksityisen palveluntuottajan toimesta. Jokilaakson Terveys Oy:n tuottama palvelu on siirtynyt yhtiön tuottamaksi 1.1.2016 lukien. Jämsän Terveys Oy:n sopimus on voimassa 1.9.2015–31.8.2025. Sopimukseen sisältyy lisäksi erikseen päätettävä yksi viiden vuoden mittainen optiokausi.

Himos Matkailu Oy Yhtiön omistajina ovat Jämsän kaupunki, Jämsek Oy, Holiday Club Resorts Oy, Himos Resorts Oy ja Tobermore/Himoslomat Oy. Yhtiö vastaa Himoksen matkailukeskusalueen yhteismarkkinoinnista. Yhtiö on ollut lepäämässä vuoden 2011 alusta lähtien. Toistaiseksi riittävää yhteistoimintaa ei markkinoinnissa ole saatu aikaiseksi, joten yhtiö on lepäämässä edelleen. Tavoitteena on yhtiön myynti tai purkaminen vuoden 2020 aikana.

30

4. KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA Kuntalain 75 §:n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimen jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kuntalain ja valtuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaan Jämsän kau-pungissa tilivelvollisia viranhaltijoita ovat siten kunkin toimielimen esittelijä ja kunkin tulosalueen esimies sekä lisäksi toimielimen talousarvion ja käyttösuunnitelman yhteydessä erikseen nimeämät tulosyksiköitten ja kustannuspaikkojen esimiehet. Kaupunki, ei liikelaitoksia, ulk. ja sis. Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Toimintatuotot 49 193 257 48 517 214 51 254 369 51 574 350 51 863 210 Myyntituotot 26 178 896 24 714 239 27 694 069 27 900 350 28 106 150 Maksutuotot 8 320 471 7 847 760 7 908 670 7 969 000 8 033 060 Tuet ja avustukset 1 586 042 1 528 270 1 792 560 1 831 000 1 831 000 Muut tuotot 13 107 848 14 426 945 13 859 070 13 874 000 13 993 000 Valmistus om. käyttöön 418 800 294 400 219 380 218 000 218 000 Toimintakulut 174 235 072 173 504 689 179 874 457 181 026 790 182 157 990 Henkilöstökulut 38 675 766 38 617 850 39 926 493 40 030 253 40 135 030 Palvelujen ostot 111 394 634 110 207 453 114 322 900 115 275 227 116 206 000 Aineet, tarvikkeet 4 898 188 5 343 345 5 578 193 5 584 000 5 590 670 Avustukset 8 430 056 7 931 130 8 494 150 8 545 590 8 591 140 Muut kulut 10 836 427 11 404 912 11 552 721 11 591 720 11 635 150 TOIMINTAKATE -124 623 015 -124 693 075 -128 400 709 -129 234 440 -130 076 780 Verotulot 84 037 891 87 100 000 87 779 000 89 756 000 91 399 000 Valtionosuudet 42 252 446 41 642 106 44 964 823 44 965 000 44 965 000 Rahoitustuotot- ja kulut 1 440 971 1 823 001 1 344 000 500 000 500 000 Korkotuotot 35 444 228 500 193 000 132 000 132 000 Korkotuotot liikelaitoksilta 168 230 0 0 Muut rahoitustuotot 1 627 754 1 917 336 1 483 000 700 000 700 000 Korkokulut lainoista 385 447 313 835 323 000 323 000 323 000 Muut rahoituskulut 5 010 9 000 9 000 9 000 9 000 VUOSIKATE 3 108 293 5 872 032 5 687 115 5 986 560 6 787 220 Poistot ja arv.alennukset 6 979 043 7 408 870 7 211 000 7 270 300 7 270 300 Satunnaiset tuotot+/kulut- 4 252 200 TILIKAUDEN TULOS 381 448 -1 536 839 -1 523 885 -1 283 740 -483 080 Poistoeron muutos 246 611 246 610 246 610 247 000 247 000 Varausten muutos -119 808 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ 508 252 -1 290 229 -1 277 275 -1 036 740 -236 080

4.1 Henkilöstö Kunta-alan työmarkkinasopimukset

Kunta-alan työmarkkinasopimukset ovat voimassa 31.3.2020 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.3.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimus-kauden päättymistä. Kunta-alan sopimusneuvottelut alkavat tammikuussa 2020 ja tulevat sopimuskorotukset eivät ole vielä tiedossa tässä vaiheessa. Talousarviossa on varauduttu sekä sopimuskorotuksiin että lomara-hojen maksamiseen täytenä. Vakinaisiin virkoihin ja toimiin on varattu noin 3 %:n nousuvara verrattuna vuoden 2019 palkkakustannuksiin. Henkilöstötuottavuutta parannetaan paikallisesti erilaisin keinoin. Henkilöstötuotta-vuutta lisätään mm. 1. Organisaation uudelleenjärjestelyillä. Henkilöstövoimavaroja organisaation erilaisissa muutoksissa ja ta-

louden sopeutuksessa ohjataan siten, että oikea määrä henkilöstöä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Talousarviota laadittaessa on käynnissä elinvoimatoimialan suunnittelu. Tuleva organisaatiomuutos ja elinvoimatoimialan perustamisesta seuraavat muutokset tulevat talousarvioon 2021. Suunnitelmissa on myös koko organisaation mahdollinen muutos kahteen palvelualueeseen; hyvinvointiin, sisältäen sivistyk-sen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut, sekä elinvoimaan.

31

2. Tehostamalla työskentelytapoja osana palvelutuotantoa. Tästä esimerkkeinä palvelumuotoilun hyödyntä-minen, työnantajamielikuvan syntyminen, tulevaisuustyö, työaikapankki ja monipaikkainen työnteko. Toi-misto- ja hallintotehtävien kehittämistä jatketaan niin, että saavutetaan mahdollisimman tehokkaat ja laa-dukkaat toimintaprosessit koko konsernissa. Selvittämällä konsernin ja teknisen alan työntekijöiden mah-dollinen siirtäminen yhden työnjohdon alle ja aluetiimimallin käyttöönotto.

3. Tehostamalla työelämän laatua. Työyhteisöjen kehittäminen strategian suuntaisesti nostamalla esiin keskeisimmät kehittämistarpeet ja seuraamalla kehittämistoimien vaikuttavuutta. Samalla tuetaan työuria ja parannetaan henkilöriskien hallintaa. Vuosittain seurataan työelämän laatua QWL -sykemittariky-selyillä. Osaamisen kehittäminen on työhyvinvoinnin ohella strateginen henkilöstön kehittämisen kohde.

Henkilöstömäärä ja tavoitteet

Henkilömäärä 30.9. Suunnitelma HTV

Toimiala 2018 2019 2020 YLEISHALLINTO 43 39 46 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 145 143 146 SIVISTYSTOIMI 388 393 397 YHDYSKUNTATOIMI 77 66 67 JÄMSÄN ATERIA- JA PUHT.PALV. LIIKELAITOS 105 92 91 JÄMSÄN VESI ja JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LL 14 13 10 Vakinainen henkilöstö yht. 772 746 757 YLEISHALLINTO 24 24 7 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 34 32 32 SIVISTYSTOIMI 107 112 53 YHDYSKUNTATOIMI 26 26 4 JÄMSÄN ATERIA- JA PUHT.PALV. LIIKELAITOS 25 19 7 JÄMSÄN VESI ja JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LL 14 Määräaikainen henkilöstö yht. 216 213 104 Henkilöstö yhteensä 988 959 860

Erilaiset palvelu- ja rakennemuutokset vaikuttavat henkilöstömäärään ja eläkkeelle siirtyminen on voima-kasta. Palvelurakenteissa ja palveluverkossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan henkilöstön mää-rään ja tehtäväkuviin. Organisaation henkilöstömäärä on 959.

Tiukan taloustilanteen, isojen rakenteellisten muutosten ja muuttuvien palvelutarpeiden ristipaineessa asioita on tehtävä uudella tavalla. Kuntalaisten tarvitsemat palvelut täytyy jatkossa tuottaa vaikuttavammin ja talou-dellisimmin. Erilaiset rakennemuutokset edesauttavat henkilöstötuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä, koska eläkkeelle siirtyminen on voimakasta. Palvelurakenteissa ja palveluverkossa tapahtuvat muutokset hei-jastuvat suoraan henkilöstön määrään. Teknologian hyödyntäminen lisääntyminen ja vaikuttavuus on nähtä-vissä työmenetelmien ja -prosessien tehostumisena. Toimintojen keskittämisen ja tilojen käytön tehostamisen myötä on mahdollista lisätä henkilöstötuottavuutta ja moniosaamista.

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019Vakinaiset 1523 1338 1378 1385 1290 1258 804 803 796 764 746Määräaikaiset 401 404 414 387 314 287 171 175 170 176 213

0200400600800

1000120014001600

Henkilöston määrä 2009-2019(tilastointipäivä 31.12., vuonna 2019 30.9., määräaikaisten

määrä sisältää oppisopimussuhteiset ja työllistetyt)

32

Kaupunginhallitus myöntää täyttöluvat vakinaista täyttöä varten. Sairauspoissaoloihin vaikuttaminen, sijais-käytön vähentäminen sekä avautuvien työpaikkojen täyttämättä jättäminen ovat edelleenkin henkilöstömeno-jen hallinnan keinoja. Muutoksessa on mahdollisuuksia tehtävien ja palvelujen uudelleen järjestelyihin, uuden-laisen osaamisen hankkimiseen sekä organisaation muuttamiseen. Kaikkia työtehtäviä ei kuitenkaan voida jättää täyttämättä ja muutos luo itsessään sellaisia työpaikkoja, joihin rekrytointia on kuitenkin käytettävä. Kaupunki ja LL 2016 2017 2018 LTA 2019 TA 2020 2019 - 2020 % Maksetut palkat 33 344 767 33 278 410 33 752 273 33 444 856 34 518 320 1 073 464 3,21 Jaksotetut palkat 236 188 80 803 57 892 Korjauserät 424 933 430 372 510 236 247 900 303 210 55 310 22,31 Palkat yhteensä 32 683 646 32 928 841 33 184 145 33 196 956 34 215 110 1 017 154 3,07 Henkilösivukulut 12 366 217 10 745 951 10 422 207 10 035 545 9 986 237 -49 308 0,49 Henkilöstökulut yht. 45 049 863 43 674 792 43 606 352 43 232 502 44 201 348 968 846 2,22

Muutos TP Muutos ed. v. € -14 624 859 -1 375 071 -68 440 -373 850 968 846 594 996 Muutos ed. v. % -24,51 % -3,05 % -0,16 % -0,86 % 2,24 % 1,36 %

Palvelutuotantoa, palveluverkkoa, esimiestehtäviä sekä tukitoimintoja järjestellään uudelleen ja keskitetään siten, että henkilöstömenosäästöjä saadaan myös taloussuunnitelmakaudella. Useassa ammattiryhmässä on valtakunnallisesti rekrytointiongelmia, jotka heijastuvat myös Jämsään. Varhaiskasvatuksessa on alkanut Työnantajamielikuva –hanke, jonka yhtenä tavoitteena on saada omasta henkilöstöstä muuntokoulutuksen ja oppilaitosyhteistyön kautta lisää varhaiskasvatuksen opettajia.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset vaikuttavat rekrytointitarpeeseen, osaamisen kehittämiseen ja henkilös-tömenojen sopeuttamiseen sekä tarpeeseen sijoittaa henkilöstöä uudelleen. Kaikki nämä muutokset edellyt-tävät johdonmukaista henkilöstösuunnittelua. Suunnittelua helpottaa se, että tieto henkilöstön siirtymisestä eläkkeelle on käytettävissä. Osaamistarpeissa korostuvat muutosjohtaminen, talousosaaminen sekä uuden teknologian sovellutusten hyödyntäminen. Henkilöstötavoitteita ja mittareita seurataan neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä sekä käsitellään tarkem-min vuosittain henkilöstökertomuksessa. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Työkykyinen henkilöstö terveysperusteiset poissaolot kpl/v, työtapaturmat 0 kpl/tt, ennakoivan työterveyshuollon osuus kaikista työterveys-huollon kustannuksista 70 %

kilpailukyky ja vetovoima

Henkilöstömäärä/eläköity-misen hyödyntäminen

vakinaiset ja määräaik. htv, henkilöstön vaihtuvuus kpl/v täyttöluvat kpl/v, eläköityminen

kilpailukyky ja vetovoima

Työvoimakustannukset palkkasumma, eläkemaksu (myös ulkoistetuista sosiaalipalveluista)

kilpailukyky ja vetovoima

Osaava ja innostuva hen-kilöstö

työyksiköiden koulutussuunnitelma 100 % toteutuneet koulutuspäivät 3 pv/tt

kilpailukyky ja vetovoima ja sujuva arki

2018 2019 2020 2021 2022 2023Lkm. 46 28 18 43 38 34

05

101520253035404550

Eläköitymisennuste (koko kaupunki) v. 2018 - 2023

33

4.2 Yleishallinto Toimialajohtaja: kaupunginjohtaja Toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat Yleishallinto Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Toimintatuotot 3 219 541 3 256 940 3 227 930 3 264 000 3 264 000 Myyntituotot 2 181 711 2 152 370 2 356 260 2 356 000 2 356 000 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 689 888 864 330 820 530 856 000 856 000 Muut tuotot 347 942 240 240 51 140 52 000 52 000 Toimintakulut 12 021 166 13 286 822 13 522 306 13 556 000 13 556 000 Henkilöstökulut 3 749 068 4 262 645 4 322 511 4 332 243 4 332 000 Palvelujen ostot 5 850 112 6 263 943 6 481 757 6 511 757 6 512 000 Aineet, tarvikkeet 80 038 94 030 81 522 82 000 82 000 Avustukset 1 942 580 1 830 000 1 802 500 1 800 000 1 800 000 Muut kulut 399 368 836 204 834 016 830 000 830 000 TOIMINTAKATE -8 666 315 -10 029 882 -10 294 376 -10 292 000 -10 292 000 Poistot ja arv.alennukset 211 491 62 970 100 621 100 000 100 000 TILIKAUDEN TULOS -8 877 806 -10 092 852 -10 394 997 -10 392 000 -10 392 000 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -8 877 806 -10 092 852 -10 394 997 -10 392 000 -10 392 000

Toimialan tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Päätöksenteossa ja johtamisessa otetaan huo-mioon kuntastrategia; tasapainoinen talous ja toimintakulttuurin muutos. Asioiden hallinnoin-nista asiakkaiden palvelemiseen. Jämsästä Suomen paras kuntapalveluorganisaatio.

Päätökset ja johtaminen kuntastrate-gian mukaisia. Talouden keskeiset tunnusluvut

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Elinvoimaorganisaation toimeenpano (sisäl-täen matkailun): - palvelumuotoilu - vuorovaikutus yritysten suuntaan: neuvot-

telukunta ja / kumppanuuspöytä Sote-selvityksen toteuttaminen - > ehdotus hy-vinvoinnin palvelualueen uudelleen organisoin-nista.

Saadaan aikaiseksi konkreettisia pää-töksiä. Toimeenpano 2020 aikana. Ehdotus hyvinvoinnin palvelualueen uudelleen organisoimisesta. Säästöt sosiaali- ja terveystoimen ku-luissa viimeistään TA 2021 esitykseen.

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Hyvinvoinnin palvelualueen uudelleen organisoinnin toi-meenpano - palvelumuotoilu - vuorovaikutus asiakkaan suuntaan: kumppanuuspöytä

Taloudellisen ajattelun ja kustannustietoisuuden lisääminen tuo mukanaan elinvoimaa ja sujuvaa elämää lisääviä ele-menttejä johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn sekä päätök-sentekoon

Organisaatiomuutosten aiheuttamat toimet Palveluiden ja palvelutuotannon oikea mitoitus.

Kaupunginvaltuusto Tulosalueen esimies: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen Toiminnan kuvaus Kuntalain mukaan valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja tässä ominaisuudessa päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä kaupungin toiminta-ajatuksen ja strategian pohjalta.

34

Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palve-

lee Valmistelun avoimuuden lisääminen, uusien osallisuutta edistävien vuorovaikutteisten kommunikointi- ja viestintätapojen hyödyntä-minen valmistelussa ja viestinnässä

Valtuustoseminaarit, iltakoulut Kumppanuuspöydät Elinkeinoelämän neuvottelukunta.

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Strateginen johtaminen päivitetyn kuntastrate-gian mukaisesti

Päätökset kuntastrategian mukaisia. Ennakkovaikutusten arvioinnin käyttöönotto.

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kuntatalouden vakauttaminen ja strate-gisen ajattelun kehittäminen

Vakaalla ja terveellä pohjalla oleva kuntatalous mahdollistaa paremmin palvelu-jen kehittämisen ja aktiivisen elinvoimapolitiikan harjoittamisen.

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Valtuuston kokoukset 7 7 7 Valtuustoseminaarit 3 2 2 Valtuuston iltakoulut 3 3 3 Valtuustoaloitteet 15 17 17 Kaupungin asukasluku 21 167 20 550 20 200 Toimintakate € / as. -8,23 -15,1 -14,89

Kaupunginvaltuusto Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022

Tulot 0 0 0 0 0 Menot 149 814 310 117 300 976 301 000 301 000 Toimintakate -149 814 -310 117 -300 976 -301 000 -301 000 Poistot 8 208 13 340 40 000 40 000 40 000 Tilikauden tulos -158 022 -323 457 -340 976 -341 000 -341 000

Vaalit Tulosalueen esimies: hallintojohtaja Auli Korhonen Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunta-, maakunta- että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunta huolehtii yhdessä vaalikohtaisten vaalilautakuntien ja -toimikuntien kanssa laissa määrätyistä vaalien valmistelu-, järjestely- ja tarkastustehtävistä. Vuonna 2020 ei säännönmukaisia vaaleja. Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022 Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kuntavaalit kevät 2021 Palvelun järjestäminen äänestäjien kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Keskusvaalilautakunnan kokoukset 5 9 1 Äänioikeutettujen lukumäärä 18630 17749 17403 Toimintakate € / äänioikeutettu -1,88 -2,56 -0,34

Vaalit Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 37 802 70 000 0 35 000 35 000 Menot 38 416 115 438 5 790 40 000 40 000 Toimintakate -615 -45 438 -5 790 -5 000 0 Tilikauden tulos -615 -45 438 -5 790 -5 000 0

35

Tarkastuslautakunta Tulosalueen esimies: talousjohtaja Ari Luostarinen Toiminnan kuvaus Valtuusto asettaa toimikaudelleen tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, lautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä ja realistisuutta. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunta arvioi myös, onko sisäinen valvonta riittävää ja tutkii tilinpäätöksen sisältämän tiedon oikeellisuuden ja riittävyyden. Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen arviointisuunnitelman ja sen pohjalta vuosittaisen työohjelmansa ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunnan on myös valvottava kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunnan toimikausi on 2017-2020. Lautakunnan tehtävät jatkuvat siihen saakka, kun toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Kaupungin tilintarkastusyhteisöksi on valtuusto valinnut BDO Audiator Oy:n valtuustokaudeksi 2017-2018. Vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHT Minna Havia-Niemi. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutu-misen arviointi

Arviointikertomus Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Arvioinnin työohjelman laatiminen arviointisuunnitel-man 2017-2020 pohjalta vuodelle 2020

Työohjelman toteutumisen seuranta

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Tarkastusltk:n kokoukset 10 10 10 Tilintarkastuspäivät 35 35 35 Toimintakate € / as. -2,26 -2,20 -2,47

Tarkastuslautakunta Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 0 0 0 0 0 Menot 47 106 45 130 50 000 50 000 50 000 Toimintakate -47 106 -45 130 -50 000 -50 000 -50 000 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -47 106 -45 130 -50 000 -50 000 -50 000

Kaupunginhallitus Tulosalueen esimies: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännössä on erikseen määritelty päätösvallan delegointi. Kaupunginhallituksen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä kaupunginhallitus, maa- ja metsätilat, hankintatoimi sekä työllistäminen.

36

Kaupunginhallitus –tulosyksikkö Hallintopalvelut: Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan hallinnolliset menot, kaupungin yleinen vieraanvaraisuus ja huomionosoitukset, maksuosuudet Keski-Suomen liitolle ja Kuntaliitolle, jäsenyydet, tekijänoikeusmaksut ja kohdeavustukset. Kaupunginhallituksen projektit: Vesuri-ryhmä ry:n maaseudun kehittämisohjelma 2007–2020, Osaava Jämsä –hanke, tavaraterminaalin selvityshanke, opetuspalvelujen myynnin ja verkkokaupan selvityshanke, Wanhan Vitosen veneilyreitin kunnostaminen, varautuminen eri selvityksiin. Maaseututoimi: Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen (Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat) toiminta, isäntäkunta Keuruu laskuttaa sopimuskuntien maksuosuudet. Maksullisen lomittaja-avun sekä hyötyeläinten hoitamisesta aiheutuvien kustannusten subventointia jatketaan. Palo- ja pelastustoimi: Ostopalvelumaksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitokselle Elinkeinotoimi ja matkailu: Jämsän kaupungin matkailuneuvonta- ja markkinointi sekä yrityspalvelujen tuottaminen on talousarviossa ostopalveluna Jämsek Oy:ltä. Asian käytännön järjestely on budjettia laadittaessa kesken. Mikäli valtuusto hyväksyy elinvoimaorganisaatiota koskevat uudelleenjärjestelyt, siirtoa ei toteuteta vuonna 2020. Henkilöliikenne: Kaupungin ostoliikenne sisältää sisäisen joukkoliikenteen järjestämisen Jämsän kaupungin alueella. Valtionavustus joukkoliikenne- ja seutulippukustannuksiin on ollut vuosittain noin 40 % Tavaraliikenne: Jämsän alueella oleville toimipisteille (Jämsänkoski, Kuorevesi, Länkipohja, Kuhmoinen) hoidetaan pyykki-, materiaali- ja sisäisen postin kuljetukset ostopalveluna. Jämsä-Jämsänkoski-Kaipola-Juokslahti -alueella si-säisen postin, pientarvikkeiden ja laboratorionäytteiden sekä pienten pyykkimäärien jakelun hoitaa kaupun-gin oma lähettiauto. Maa- ja metsätilat –tulosyksikkö Metsätilojen muokkaus-, istutus- ja raivaustyö, puukauppojen kustannukset metsänhoitosuunnitelman mukaisesti sekä metsänmyynnin tulot. Työllistäminen Työllistämisyksikön sekä velvoitetyöllistettyjen, palkkatuella työllistettyjen sekä koululaisten kesätyöllistämisen palkkamäärärahat, palveluostot, koululaisten kesätyösetelit yrityksille, avustus 4H-yhdistyksen järjestämälle kesätyöllistämiselle sekä kuntalisä yrityksille ja yhteisöille. Työmarkkinatuen kuntaosuus on työllistämisyksikön kustannuksena. Jämsä hakee yhdessä Keuruun ja Saarijärven kanssa työllisyyden kuntakokeiluun v:sta 2021 alkaen. Kuntakokeilun kustannukset katetaan työllistämisen kustannuspaikalta. Hankintatoimi Koko kaupungin yhteiset pienmateriaalihankinnat suoritetaan keskitetysti. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota pal-

velee Strateginen johtaminen uudistetun kuntastrate-gian mukaisesti ja kuntastrategian toteuttami-sen valvonta

Sääntöjen ja toimintatapojen uudistaminen

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Ennakkovaikutusten arvioinnin (EVA) käyttöön-otto päätöksenteossa.

EVA-arvioinnin kriteeristön ja ohjeistuksen laati-minen sekä käyttöönotto. EVA-arviointien määrä.

Elinvoima

Valmistelun avoimuuden lisääminen, uusien kommunikointi- ja viestintätapojen hyödyntäminen valmistelussa ja viestinnässä

Kuntalaistilaisuuksien määrä

Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Elinvoimapalvelujen kehittäminen, Matkailupal-velun ja –näkyvyyden parantaminen

Matkailijatilastot, asiakaspalautteet, palvelujen käyttöaste, verkkopalvelujen käyttötilastot

Elinvoima

Työllisyyden lisääminen

KELA:n kuntaosuus 2019 1.850.000 euroa Työttömyysaste max. 11,5 % vuonna 2019, työt-tömyys alenee vuosittain 1,5 % vuoteen 2020 mennessä.

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

37

Joukkoliikenteen kustannustehokkaan järjestä-mistavan ja palvelutason määrittäminen Jäm-sän alueella konsultin avulla vuoden 2020 alussa.

Palvelutaso: Liikennesuunnitelman valmistuminen, jolloin vuo-rotarjonnan määrittäminen saadaan kysyntää vastaavaksi. Kustannustaso: Kilpailutuksen myötä saadaan kustannustasoa alennettua

Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kaupunkikonsernin talouden tasapainottaminen ja organisaation tehokkuuden lisääminen.

Mahdollistaa Jämsän elinvoimaa ja kuntalaisten sujuvaa arkea.

Lähettipalveluiden ja tavarakuljetusten kehittäminen ja toteutuksen vaihtoehtojen selvittäminen

Tavoitteena on tavaroiden siirtyminen sujuvasti ja kustannustehokkaasti palvelu- ja työpisteiden välillä niiden toimintaa tukien. Tukee elinvoimaa ja sisäistä sujuvaa ar-kea.

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Hallituksen kokoukset 24 24 24 Hallituksen iltakoulut 5 6 6 Toimintakate € / as. -275,36 -349 -345,84

Kaupunginhallitus Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 865 036 1 216 800 1 358 500 1 359 000 1 359 000 Menot 6 537 512 8 275 716 8 439 350 8 439 000 8 439 000 Toimintakate -5 672 475 -7 058 916 -7 080 850 -7 080 000 -7 080 000 Poistot 149 196 0 0 Tilikauden tulos -5 821 671 -7 058 916 -7 080 850 -7 080 000 -7 080 000 Hankintapalvelut Tp 2018 Ta+lta 2019 Tulot 689 077 223 200 Menot 1 238 427 187 410 Toimintakate -549 349 35 790 Poistot 0 0 Tilikauden tulos -549 349 35 790

Hallintopalvelut Tulosalueen esimies: hallintojohtaja Auli Korhonen Toiminnan kuvaus

Hallintopalvelujen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä hallintopalvelut, tietohallinto ja henkilöstöpalvelut. Toimistopalvelujen uudelleen organisoinnin päätöksen mukaisesti tulosalueelle kuuluu hallintotiimi, jossa työskentelee 6 henkilöä sekä asiakaspalvelutiimi, jossa työskentelee 16 henkilöä. Asiakaspalvelutiimi: Hallintopalveluiden tehtäväkokonaisuudesta tiimille kuuluvat kaupungin neuvontapalvelut, jossa on myös valtion viranomaisten (vero ja maistraatti) palveluja tarjoava etäpalvelupiste, kaupungin tiedotus, viestintä ja kaupunkimarkkinointi, matkailuneuvonta, kassapalvelut, puhelinvaihde, jäteneuvonta, lupapalvelut, koulu- ja opistopalvelut sekä vaalit, organisaatiota uudelleen järjestettäessä mm matkailupalvelut voivat siirtyä. Hallintotiimi: Hallintopalvelujen tehtäväkokonaisuudesta tiimille kuuluvat kaupungin keskitetyt hallintopalvelut, kaupunginhallituksen, -valtuuston, lautakuntien ja johtokuntien kokousten valmistelu, kaupungin asiakirjahallinnon järjestäminen, kirjaamotoiminnot, arkistot sekä muita eri toimialojen toimistotehtäviä. Tietohallinto Jämsän kaupungin ja liikelaitosten, Jämsek Oy:n sekä Kuhmoisten kunnan ICT-, puhe- ja verkkopalvelut. Jämsän Terveys Oy:n ICT- ja verkkopalvelut (kaupungin tietohallinto huolehtii soten ICT-ympäristöstä itse - etenkin sairaalatoiminta on vaativa sovellus- ja laitealue). ICT-hankintojen suunnittelu, valmistelu, kilpailutta-minen, käyttöönotto ja ylläpito sekä ICT-kehitysprojektien johtaminen, valvonta ja hallinta.

38

Lakien ja valtakunnallisten hankkeiden edellyttämien ICT-kokonaisuuksien kehittäminen tietojärjestelmien yhteen toimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Digitalisaation myötä sähköisten palveluiden ja digitaalisen turvallisuuden kehittäminen nousee yhä tärkeämpään asemaan. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut huolehtii Jämsän kaupungin työnantajavelvoitteista kuten mm. henkilöstön työsuhdeasi-oista ja yhteistoiminnasta sekä koordinoi henkilöstösuunnittelua ja henkilöstöraportointia sekä vastaa hyvin-vointityön vaikutusten seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite

Mittari = millä mitataan

Strateginen ta-voite, jota palve-lee

Hyvä hallinto : toiminnallinen sujuvuus, sisällöllinen asian- ja lainmukaisuus sekä menettelyllinen ennakoitavuus

Reklamaatioiden ja laatupoikkeamien määrä Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Asiakaspalvelun parantaminen, palveluhenkisyyden lisää-minen, Jämsän imagollisen näkyvyyden parantaminen sekä positiivinen ja avoin viestintä

Asiakaspalautteet, raportit ja käyttötilastot, uutistiedot-teet, sosiaalisen median tilastot

Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Kaupungin palveluprosessien ja niihin liittyvien ICT-toimintojen ylläpito, kehittäminen ja uudistaminen Valtakunnallisten ja alueellisten ICT-ratkaisujen valmisteluun osallistuminen ja edelleen kehittäminen (mm. laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista). Jämsän kaupungin liittyminen valtakunnalliseen sosiaalipalvelujen rekisteriin (Kansa –hanke)

Ajantasaiset käyttöjärjestelmät, ohjelmistot, laiteym-päristö ja tietoliikenneyhteydet Hankkeiden toteutuminen lain edellyttämässä ja alu-eellisessa aikataulussa

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Henkilöstöpolitiikan kehittäminen

Henkilöstön määrä työaikapankissa, etätyösopimusten määrä, palkkauksen arviointijärjestelmän ylläpito, koulutussuunnitelma, koulutuspäivät / tt, työelämän laadun vahvistaminen (qwl), erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, sujuva rekrytointiprosessi, terveyden edistämisen ryhmätoiminnan jatkaminen, aktiivisen tuen tehokas toteuttaminen

Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Hyvinvointijohtamisen kehittäminen ja uuden hyvinvointisuunnitelman/kertomuksen laatiminen. Osallisuuden menetelmien käyttöönotto.

Vuosittainen hyvinvointiraportti talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä sisältää keskeiset kaupunkitason ja toimialakohtaiset hyvinvointimittarit.

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Tietojärjestelmien ja asianhallintajärjestelmien parempi yhteensopivuus ja hyödyntäminen Tiedonohjausjärjestelmän integroiminen asianhallintajärjestelmään Verkkopalveluiden ja digitaalisen turvallisuuden edelleen kehittäminen.

Tiedonohjausjärjestelmän integroiminen asianhallintajärjestelmään on osa tie-donohjausprojektia, jossa tietojärjestelmät otetaan huomioon eri käsittelypro-sesseissa ja niiden yhteensopivuus asianhallintajärjestelmien kanssa paranee. Verkkopalveluiden lisääminen edistää saavutettavuutta.

Viestinnän osaamisen lisääminen ja myönteinen viestin-täorientaatio koko kaupunkiorganisaatiossa. Osallistami-sen eri muotojen kokeileminen.

Avoin vuorovaikutteisuus lisääntyy

Osaava ja riittävä henkilöstö. Oikea määrä henkilöstöä oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Toimintakate € / as. -27,59 -64,39 -74,11

Hallintopalvelut Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 1 242 415 1 405 750 1 316 780 1 317 000 1 317 000 Menot 1 810 919 2 704 875 2 813 823 2 814 000 2 814 000 Toimintakate -568 505 -1 299 125 -1 497 043 -1 497 000 -1 497 000 Poistot 46 868 35 260 54 430 54 000 54 000 Tilikauden tulos -615 373 -1 334 385 -1 551 473 -1 551 000 -1 551 000

39

Talouspalvelut Tulosalueen esimies: talousjohtaja Ari Luostarinen Toiminnan kuvaus Tulosalue koostuu talouspalveluiden, kirjanpidon ja palkkahallinnon kustannuspaikoista. Toimistopalvelujen uudelleen organisoinnin päätöksen mukaisesti tulosalueelle siirtyi taloustiimi. Tiimiin kuuluvien henkilöiden palkkakustannus on talousarviossa tulosalueella, josta kustannukset jaetaan liikelaitoksille ja muille tulosalu-eille erillisen laskelman mukaan. Yksikkö vastaa kaupungin talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen laadinnasta sekä valvoo ja ohjeistaa talouden ja omaisuuden hoitoa, koordinoi kaupungin laskentatointa sekä huolehti palkkojen sekä laskujen maksusta. Kaupungin vakuutuspalvelut, kirjanpito-, maksuliikenne- ja palkan-laskentapalvelut hoidetaan keskitetysti taloushallinnosta. Rahoitusta, konsernitilin käyttöä ja maksuvalmiutta koordinoidaan koko kaupunkikonsernin tasolla. Taloustiimin tehtävät ovat laajemmat kuin perinteiset talous-toimen tehtävät, tiimille kuuluvat myös mm. monet laskutukset hallintokuntien laskutukset sekä eri toimialojen taloudellisen toiminnan tukeminen kuten mm. laskujen tarkistukset. Kaupungin talouden ohjausjärjestelmä perustuu keskitettyyn rahoituksen ja kirjanpidon järjestelmään. Tytär-yhteisöt noudattavat konserniohjeen mukaisesti kaupungin antamia ohjeita rahoituksen suunnittelussa ja ta-louden järjestämisessä. Kaupunkikonsernin riskienhallinta hoidetaan keskitetysti taloushallinnosta. Käytössä on hajautettu ostolaskujen sähköinen tarkastus- ja hyväksymisjärjestelmä. Kaupunki käyttää säh-köistä myyntilaskutusta kaikissa laskutusjärjestelmissään. Taloussuunnitteluun ja -raportointiin käytetään FPM-ohjelmaa. Palkanlaskentapalveluita tuotetaan sopimusperusteisesti myös Kuhmoisten kunnalle ja Jämsek Oy:lle, lisäksi palkanlaskentapalveluiden tehtävänä on omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioiden maksatus sekä henkilö-kohtaisten avustajien palkkojen maksatus silloin, kun vammainen henkilö itse toimii työnantajana. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota

palvelee Kuntien taloustilastoinnin siirtymisen valmis-telu tilastokeskukselta Valtiokonttorille

Tietojen koelähetys Valtiokonttorille XBRL-muodossa 2020 aikana. Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Taloushenkilöstön resursointi Pysytään KH asettamissa aikatauluissa Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Topa-hankkeen hyödyntäminen Tehtäväkokonaisuuksien suunnittelu ja sijaistuksien var-mistaminen tukee tehtävien hoidon varmuutta ja ajanta-saisuutta.

Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Toimintojen automatisoiminen Rutiinitoimintojen automatisoinnilla aikaa kehittämiseen.

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Osuus verotuskustannuksiin € 442 874 460 000 495 000 Toimintakate € / as. -50,38 -64,57 -67,31

Talouspalvelut Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 148 672 341 190 552 650 553 000 553 000 Menot 1 186 642 1 648 137 1 912 368 1 912 000 1 912 000 Toimintakate -1 037 970 -1 306 947 -1 359 718 -1 359 000 -1 359 000 Poistot 7 219 14 370 6 190 6 000 6 000 Tilikauden tulos -1 045 189 -1 321 317 -1 365 908 -1 365 000 -1 365 000

40

4.3 Sosiaali- ja terveystoimi Toimialajohtaja: Erkki Kainulainen Toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat Sosiaali- ja terveystoimi

Tp 2018 TA+Lta 2019 TA 2020 Ts 2021 Ts 2022

Toimintatuotot 28 819 064 27 705 081 29 085 299 29 371 350 29 660 210 Myyntituotot 20 186 099 19 178 551 20 418 789 20 625 350 20 831 150 Maksutuotot 6 146 190 6 236 810 6 344 970 6 406 000 6 470 060 Tuet ja avustukset 421 253 343 980 352 230 355 000 355 000 Muut tuotot 2 065 521 1 945 740 1 969 310 1 985 000 2 004 000 Toimintakulut -111 072 825 -108 821 293 112 919 097 114 037 790 115 168 990 Henkilöstökulut -9 943 317 -9 637 240 10 409 435 10 503 010 10 608 030 Palvelujen ostot -91 107 042 -89 739 290 92 247 291 93 169 470 94 100 000 Aineet, tarvikkeet -455 898 -510 990 531 300 537 000 543 670 Avustukset -5 298 065 -4 803 650 5 459 250 5 513 590 5 559 140 Muut kulut -4 268 503 -4 130 123 4 271 821 4 314 720 4 358 150 TOIMINTAKATE -82 253 761 -81 116 212 -83 833 798 -84 666 440 -85 508 780 Poistot ja arv.alennukset -81 336 -61 250 91 650 92 000 92 000 TILIKAUDEN TULOS -82 335 097 -81 177 462 -83 925 448 -84 758 440 -85 600 780 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -82 335 097 -81 177 462 -83 925 448 -84 758 440 -85 600 780

Sosiaali- ja terveyslautakunta Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostavat kuntalain 76 §:n 2 momentin mukaisen sosiaali- ja ter-veystoimen yhteistoiminta-alueen. Palveluiden järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla ja järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla. Jämsän kau-punki järjestää kaikki Kuhmoisten alueen sote-palvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnan Jämsän hallintoon. Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue tuottaa itse, ostaa ja välittää palve-luita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viranomaistehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtia sopimuksen pii-riin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessä noudatetaan vas-tuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen nojalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu yhteistoiminta-alueen sopimuksessa olevan liit-teen mukaisesti. Pääperiaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate. Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopimuksen mukaisesti sopijakun-tien valtuustot vuosittain tehtävän tilauksen yhteydessä. Kuhmoisten kunnan kanssa käydään vuosittain erik-seen tilausneuvottelut, jossa kunnan tavoitteet sovitetaan yhteen yhteistoiminta-alueen tuottamien tai välittä-mien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien sisältöjen kanssa. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-jäseninen sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Kullekin jäsenelle on nimetty varajäsen. Yhteistoiminta-alueen kun-nat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puhe-valta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain ja eri-tyislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtävistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös terveydenhuol-tolain 12 §:n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen väestömäärä on yhteensä noin 23 000 asukasta. Väkiluku on vähenevä niin Jämsän kaupungissa kuin Kuhmoisten kunnassa. Väestön ikärakenne myös muuttuu koko ajan: lasten määrä piene-nee ja ikäihmisten määrä kasvaa. Erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy huomattavasti nykyi-

41

sestään. Tästä syystä myös sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve muuttaa muotoaan kohderyhmän mu-kaisesti. Vanhuspalveluissa tullaan tarvitsemaan erilaisia uusia toimintatapoja hoitaa palvelujen kysynnän kasvu. Palvelurakennemuutos vanhuspalveluissa on jo pääosin tehty. Työllistymisen epävarmuus, töiden kausiluonteisuus ja korkea työttömyys sekä niiden välittömästi ja välillisesti aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat lisänneet tarvetta sosiaali- ja terveystoimen palveluille. Palvelutarpeen kasvu on lisännyt myös palvelutuotannon kustannuksia. Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttö-myyden hoidossa ja kustannusten kattamisessa on lisätty. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset sekä yleinen työllisyyteen liittyvä toiminta on siirretty yleishallinnon tulosalueelle työllistämisyksikköön. Kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan sosiaalipalveluna Työvalmennussäätiö Avitukselta. Nuorten työllisyyden parantamiseen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen on suunnattu voima-varoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelalle 1.1.2017, mutta täydentävän ja ehkäisevän toimentulon myöntäminen jäi edelleen kuntien vastuulle. Jämsän kaupunki kilpailutti suuren osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan talvella 2014-2015. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäivät vain vammaispalvelut ja sosiaalihuolto sekä viranomaistoiminta. Kuhmoisten kunta ei ollut mukana palvelujen ulkoistamisessa. Jämsän kaupunki solmi Pihlajalinna Terveys Oy:n kanssa 10 vuoden (+ 5 vuoden optio) sopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta 1.9.2015 alkaen. Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Terveys Oy perustivat palveluja tuottamaan yhteiskunnallisen yhteisyrityksen, Jämsän Terveys Oy:n. Yhteisyrityksestä omistaa Pihlajalinna Terveys Oy 51 % ja Jämsän kaupunki 49 %. Palvelusopimuksen mukaisen palvelutuotannon seuranta ja valvonta on ensisijaisesti sosiaali- ja terveystoimen vastuulla. Jämsän sosiaali- ja terveyspalvelujen laajalla ulkoistamisella pyrittiin turvaamaan lähipalvelut ja erityisesti oman erikoissairaanhoidon palvelujen ja työpaikkojen säilyminen Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalassa sekä mahdollisuudet jatkossa paremmin vaikuttaa seudun sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupungin aiemmin tekemä tuotantosopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa siirtyi 1.1.2016 lukien Jämsän Terveys Oy:lle yhtä aikaa erikoissairaanhoidon kokonaisvastuun myötä. Siirron tavoitteena oli hallita kokonaisuutena oman tuo-tannon ohella myös ulkoa ostettavan erikoissairaanhoidon palveluita ja kustannuksia. Jämsän kaupunki myi omistamansa Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeet Pihlajalinna Terveys Oy:lle vuonna 2018. Sosiaali- ja terveysministeriöltä perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseen päivystykseen saatu lupa vuo-den 2020 loppuun saakka turvaa terveyspalveluiden tuotannon jatkumisen nykyisellään. Leikkaustoiminnan jatkumista nykymuotoisena Jokilaakson sairaalassa on uhkaamassa leikkaustoiminnan keskittämistä koskeva lainsäädäntö sekä yksityisen leikkaustoiminnan kriteerejä koskevan ohjeistuksen valmistelu. Lainsäädännön vaikutuksia Jokilaakson sairaalassa tehtävään leikkaustoimintaan selvitetään parhaillaan Länsi- ja Sisä-Suo-men aluehallintovirastossa. Toimintaympäristön tulevaisuuden muutoksista merkittävin tulee toteutuessaan olemaan jo usean hallituksen hallitusohjelmassa ja valmistelussa ollut sote- ja maakuntauudistus. Kesäkuussa 2019 aloittaneen pääminis-teri Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on mukana myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palve-luihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suurem-mille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehal-linnollisia alueita, maakuntia, on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla ja niiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Edellisen hallituksen aikana eteenpäin viety maakuntauudistus ei toteutunut, mutta silloisen uudistuksen val-mistelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja hankkeita on järkevää hyödyntää myös uuden maakuntavalmistelun yhteydessä. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, niin kaupungin sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuk-sissa tulee maakunta. Näin tapahtuu myös Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen osalta. Ns. Paras-lain velvoitteita yhteistoiminta-alueista tultaneen jatkamaan siihen saakka kunnes uusi maakunta-organisaatio aloittaa toimintansa. Kuhmoisten kunta on siirtymässä vuoden 2021 alusta lukien osaksi Pirkan-maan maakuntaa, mutta Kuhmoisten siirtyminen toiseen maakuntaan ei ole este yhteistoiminta-alueen jatku-miselle. Edellisessä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Jämsän kaupunki sijoittui Keski-Suomen maakuntaan ja Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan ja niillä perusteilla tehtiin myös maakuntavalmistelua. Vastaavanlainen yhteistyö tulee jatkumaan myös tulevan maakuntauudistuksen toteuttamiseksi. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja välittää asiakkaiden tarpeisiin laadukkaita ja vai-kuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen

42

tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille/yhteistoiminta-alueen asukkaille. Jotkut palvelut ovat sisällöltään määriteltyjä ns. subjektiivisia oikeuksia, jotka pitää asiakkaille an-taa, vaikka talousarvossa ei olisi niihin riittävästi budjetoitu. Muut palvelut tuotetaan ja välitetään kuntalaisille talousarvioon sisältyvien määrärahojen puitteissa. Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistä-minen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttu-mista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Palveluja ostetaan kunnilta, kun-tayhtymiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Merkittävänä palveluntuottajana toimii yhteisyritys Jäm-sän Terveys Oy, joka tuottaa aikuisten ja lasten sosiaalityötä, toimeentuloturvaa, vammaispalveluja, viran-omaistoimintaa ja suurinta osaa Kuhmoisten palveluja lukuun ottamatta kaikki muut sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoiminta-alueella. Toimiala tuottaa siis edelleen omana toimintana aikuisten ja lasten sosiaalityön, toi-meentuloturvan, vammaispalvelut ja Kuhmoisissa toimivien yksiköiden palvelutuotannon sekä viranomaistoi-minnan. Yhteistoiminta-alueella on vakinaisessa ja määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 150 henki-löä, joista suoraan Kuhmoisten palvelutuotannossa on noin 80 henkilöä. Henkilöstö on Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään tarvittaessa koko yhteistoiminta-alueella turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Henkilöstö on palvelutuotannon merkittävin voimavara ja siitä on pi-dettävä huolta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä riittävän ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen korostuu entisestään. Toimiala on aktiivisesti ollut mukana jo edellisen hallituksen valmistelemassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu nyt pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisena ja aikataulussa. Edellisellä hallituskaudella tehtyjä selvityksiä ja hanketyötä käytetään hyväksi uutta maakuntaa ja sen palve-lutuotantoa valmistellessa. Toimialan henkilöresurssia käytetään myös vuonna 2020 uuden maakunnan eteen. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä ostopalvelusopimusten valvonta ovat yhtenä painopistealueena suunnitelmakaudella. Työllistymistä tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään erilaisten tukitoimien ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti. Syyskuussa 2019 kaupunginhallitus päätti teettää asiantuntijaselvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palve-lutuotannon kehittämisestä. Selvitys kohdistuu ulkoistettuun palvelutuotantoon ja sen palvelusopimukseen, omaan palvelutuotantoon ja muihin ostopalveluihin. Selvityksen tulee olla valmis siten, että sen tulos voidaan ottaa huomioon vuoden 2021 talousarvion valmistelussa. Kaupunginhallitus on nimennyt ohjausryhmän selvi-tyksen toteuttamista varten. Toimialan sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden tavoitteet on johdettu kaupunginvaltuuston vuonna 2019 päi-vittämästä strategiasta. Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteet tukevat koko kaupungin tavoitteiden saavutta-mista. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: - sosiaali- ja terveystoimen hallinto - sosiaalityö ja perhepalvelut - vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut - erikoissairaanhoito. Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulos-alueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille. Toimialan tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota pal-

velee

Jämsän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuo-tannon kehittäminen, selvityksen tekeminen.

• Selvityksen valmistuminen tehtäväksi annon mu-kaisesti

• Selvityksen tuloksena esitetyt kehittämisehdo-tukset ja yhteistoimintamallit voidaan ottaa huo-mioon vuoden 2021 talousarvion valmistelussa.

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

43

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuk-sen suunnitteluun ja valmisteluun osallistuminen aktiivisesti paikallisella ja maakunnallisella ta-solla. Tavoitteena on turvata asukkaille laadulli-sesti ja määrällisesti riittävät ja vaikuttavat sosi-aali- ja terveyspalvelut.

• Osallistuminen maakunnallisiin valmistelutyöryh-miin ja yhteishankkeisiin (työryhmät, hankkeet)

• Edunvalvonta palveluiden sijoittumisessa ja ke-hittämisessä

Kilpailukyky ja vetovoima Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

Asiakkaat ja kuntalaiset ovat osallisena sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja asiakas-palveluprosessien kehittämisessä.

• Asiakasraatien määrä ja kattavuus (kpl, millä alueilla)

• Asiakastyytyväisyyskyselyt (yli 90 % tyytyväisiä)

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

Ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot-taminen tapahtuu sovitusti ja niiden valvonta ja ohjaus hoidetaan suunnitellusti. Kuhmoisten palvelusopimuksen sekä palvelutuo-tannon toteutuminen ja sen seuranta tapahtuvat sovitusti.

• Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen oh-jaus- ja valvontakäyntien toteutuminen (kyllä/ei, puutteet) sekä raportointi lautakunnalle ja kau-punginhallitukselle (4 krt/vuosi)

• Palvelusopimuksen seurannan mittarien toteutu-minen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

• Kuhmoisten palvelusopimuksen tarkistaminen (1 krt/vuosi) ja tilausneuvottelujen käyminen (2 krt/vuosi) sekä palvelun tuottamisen toteutumi-nen sovitusti (kyllä/ei)

Kilpailukyky ja vetovoima Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

Palvelutuotanto on kustannustehokasta ja palve-lutarvetta vastaavaa.

• Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveyden-huollon tarvevakioidut menot: nettomenot (eu-roa/asukas), tarvevakioidut menot (indeksi).

Kilpailukyky ja vetovoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen aktiivisesti osallistuminen.

Jämsän kaupungin ja sen kuntalaisten eduista huolehtiminen. Laadukkaat, moni-puoliset ja vaikuttavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut lisäävät Jämsän seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Ostopalvelujen käyttö ja sopimusten valvonta Ostopalvelut turvaavat ja täydentävät osaltaan kuntalaisten saamia peruspalveluita sekä lapsiperheiden sujuvan arjen toteutumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja siinä yh-teistyö paikallisesti eri toimijoiden kesken.

Tukee erityisesti kustannustehokasta ja vaikuttavaa peruspalvelutuotantoa.

Tunnuslukuja

Sosiaali- ja terveystoimi, kustannukset yhteensä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Jämsä 3997 3968 4150 euroa/asukas Kuhmoinen 4442 4575 4679 euroa/asukas

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: Erkki Kainulainen Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen yhteispoiminta-alueen hallintopalvelut ja sisältäen myös potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota pal-

velee

Aktiivinen osallistuminen paikallisesti ja maakun-nallisesti maakuntauudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun

• Sosiaali- ja terveystoimen johdon ja esimiesten osallistuminen paikallisiin ja maakunnallisiin työ-ryhmiin (työryhmien määrä/edustajien määrä).

Kilpailukyky ja vetovoima

Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan ja järjeste-tään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti sekä

• Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit /tarkastusohjelmat (toteutuminen, kyllä/ei)

Asukkaiden peruspalvelut

44

tehdään sovitusti palvelusopimusten valvonta- ja ohjaustehtävät.

• Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutu-minen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

• Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuottami-sen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

Toiminnan johtaminen on järjestelmällistä ja ta-voitteellista sekä tuetaan yksiköitä palvelutuotan-nossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

• Toimialan johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti (joka toinen viikko kesäaikaa lukuun ottamatta), kokousten muistiot jaetaan henkilöstölle.

• Henkilöstöinfot (väh. 2 krt/vuosi) ja esimiesko-koukset (väh. 3 krt/vuosi) toteutuvat.

Kilpailukyky ja vetovoima

Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittä-minen

• Koulutussuunnitelman laatiminen • Täydennyskoulutuspäivät toteutuvat (väh. 3 päi-

vää/hlö/vuosi).

Kilpailukyky ja vetovoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Maakuntauudistukseen valmistautuminen Kilpailukyky ja vetovoima

Tunnuslukuja:

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, tulosalueen kustannukset yhteensä 27 27 24 euroa/asukas Kuhmoinen Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, tulosalueen kustannukset yhteensä 88 87 82 euroa/asukas

So-te hallinto Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Toimintatulot 765 338 706 908 550 767 551 000 551 000 Toimintamenot 1 311 354 1 265 357 1 040 042 1 040 000 1 040 000 Toimintakate -546 015 -558 449 -489 275 -489 000 -489 000 Poistot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -546 015 -558 449 -489 275 -489 000 -489 000

Kuhmoisten kunnan hallinnon kustannuksiin kirjataan myös Jämsän kaupungin laskuttamat yleishallinnon kus-tannukset. Jämsän kaupungin yleishallinnon kustannuksia ei vyörytetä sosiaali- ja terveystoimelle. Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Toiminnan kuvaus Tulosalue tuottaa sosiaalityön, täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentuloturvan ja lastenvalvojan palvelut. Hankkii perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut Jämsän Terveys Oy:ltä. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puuttu-misen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Sosiaalityön kehittämistä jatketaan osallistumalla lo-kakuussa 2019 käynnistyvään Jyväskylän yliopiston hallinnoimaan lapsiperheiden sosiaalityön kehittämis-hankkeeseen ja JAMK:n hallinnoimaan PAKU (Palve-lupolut kuntoon) aikuissosiaalityön kehittämishank-keeseen v. 2018 -2020

Kehittämistyön etenemisen seuranta: aikuis-sosiaalityö, perhesosiaalityö, lastensuojelu

Asukkaiden peruspalvelut

45

Varautuminen sote-rakenneuudistukseen, jonka poh-jana on 18 maakuntaa ja erillisratkaisu pääkaupunki-seudulle

Osallistuminen sote-rakenneuudistuksen työ-ryhmiin ja hankkeisiin kuten K-SLapen jat-koon ja sote-keskus -ohjelmaan

Asukkaiden peruspalvelut

Lastensuojelulain 1.1.2020 voimaan astuva muutos. Jälkihuoltovelvoite laajenee 25-vuotiaisiin aiheuttaen kasvavan palvelutarpeen kyseisessä asiakasryh-mässä. Palvelutarpeen kasvuun vastaaminen.

Jälkihuollossa olevat asiakkaiden määrälli-nen muutos ja palvelujen sujuminen.

Asukkaiden peruspalvelut

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Varautuminen sote-rakenneuudistukseen K-S Lape -hankkeen jatkon ja sote-keskus -ohjelman kautta.

Asukkaiden peruspalvelujen kehittäminen

Tunnuslukuja

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Sosiaalityö ja perhepalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 679 663 739 euroa/asukas Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä 48 48 40 määrä Jälkihuollossa olevat 53 43 46 määrä Toimeentulotukiruokakunnat 469 948 900 määrä Kuhmoinen Sosiaalityö ja perhepalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 347 347 401 euroa/asukas Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä 0 0 0 määrä Jälkihuollossa olevat 0 0 0 määrä Toimeentuloruokakunnat 33 41 50 määrä

Sosiaalityö ja perhepalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 3 183 246 3 093 089 3 257 780 3 290 580 3 323 910 Menot 17 163 132 16 427 222 17 412 168 17 586 120 17 761 860 Toimintakate -13 979 886 -13 334 133 -14 154 388 -14 295 540 -14 437 950 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -13 979 886 -13 334 133 -14 154 388 -14 295 540 -14 437 950

Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää ja tuottaa vammaispalvelun, vammaisten henkilöiden perhetyön ja palveluohjauksen, ke-hitysvammaisten avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen, vammaisten henkilöiden perhehoidon ja sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumisen tuen palvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskun-nan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Tavoitteet vuodelle 2020

Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukai-set kuljetuspalvelut on kilpailutettu. Kuljetuspal-veluiden saatavuus on parantunut. Alueella toi-mii riittävä määrä kuljetuspalveluita laadukkaasti tuottavia taksiyrittäjiä.

• Asiakkaiden liikkumisen tarpeita vastaava määrä kilpailutettuja takseja

• Asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyllä • Kustannusten seuranta

Kilpailukyky ja vetovoima. Asukkaiden peruspalvelut.

Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto aikuisten kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalveluissa sekä vammaispalvelulain

• Kustannusten seuranta • Palvelusetelituottajat kehitysvammaisten asumis-

palveluissa

Kilpailukyky ja vetovoima. Asukkaiden peruspalvelut.

46

mukaisessa henkilökohtaisessa avussa. Palve-lusetelin käyttöönottoa voidaan laajentaa asteit-tain myös muihin vammaispalveluihin.

• Palvelusetelituottajat henkilökohtaisessa avussa • Palvelusetelipäätökset asumispalveluissa • Palvelusetelipäätökset henkilökohtaisessa

avussa

Varautuminen maakunta- ja sote-uudistukseen osallistumalla vammaispalveluiden maakunnalli-seen suunnitteluun ja kehittämällä yhdyspinta- ja hyvinvointiyhteistyötä

Osallistuminen maakunta- ja sote- uudistuksen työryh-miin ja hankkeisiin.

Asukkaiden peruspalvelut.

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 – 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Varautuminen sote-uudistukseen mm. kehittämällä yhdyspinta- ja hyvinvointiyhteistyötä

Asukkaiden peruspalvelut.

Tunnuslukuja

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Vammaispalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 519 501 524 euroa/asukas Omaishoidontuen saajia 33 32 32 määrä Kuhmoinen Vammaispalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 511 558 520 euroa/asukas Omaishoidontuen saajia 0 1 2 määrä

Vammaispalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 2 682 102 2 842 083 2 779 714 2 807 800 2 836 080 Menot 13 370 548 13 104 043 14 067 310 14 207 670 14 350 080 Toimintakate -10 688 446 -10 261 960 -11 287 596 -11 399 870 -11 514 000 Poistot 5 787 2 900 0 0 0 Tilikauden tulos -10 694 233 -10 264 860 -11 287 596 -11 399 870 -11 514 000

Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen Toiminnan kuvaus Vanhuspalvelut järjestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä vanhus-palveluissa vanhusten palvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen, omaishoidon ohjauksen, palvelupäivä- ja päiväkeskustoiminnan sekä muistipoliklinikkatoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodosta-malla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Vanhuspalvelujen palvelujen tuotannosta Jämsän kau-pungin alueella vastaa 1.9.2015 lukien Jämsän Terveys Oy. Kuhmoisten vanhuspalvelut tuottaa Jämsän kau-punki. Vanhuspalvelujen toimintoja suunniteltaessa ja palveluja kehitettäessä lähtökohtana palvelusopimuksen ohella on ”Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista” (980/2012) annetussa laissa sekä laatusuosituksessa ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019” (STM ja Kuntaliitto 2017) esitetyt linjaukset. Edellä mainittujen asiakir-jojen hengen mukaisesti palvelurakenteen lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Onnistuminen vanhuspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelusopimusten val-vonta- ja ohjaustehtävässä.

Järjestämisvastuulla olevien oman palvelutuotan-non ja ostopalvelujen palvelusopimusten vähim-mäisvaatimusten ja laatukriteereiden toteutumi-nen.

Asiakkaiden peruspalvelut

Varautuminen sote-rakenneuudistukseen osallis-tumalla vanhuspalvelujen maakunnalliseen

Osallistuminen sote-rakenneuudistuksen työryh-miin ja hankkeisiin.

Asiakkaiden peruspalvelut

47

suunnitteluun ja kehittämällä yhdyspinta- ja hy-vinvointiyhteistyötä.

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Varautuminen sote-rakenneuudistukseen mm. kehit-tämällä yhdyspinta- ja hyvinvointiyhteistyötä

Asukkaiden peruspalvelut

Tunnuslukuja

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019

Ta 2020

Vanhuspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 1018 1005 1117 euroa/asukas Omaishoidon tuen saajat Jämsä 163 158 170 Kuhmoinen Vanhuspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 1562 1664 1658 euroa/asukas Omaishoidon tuen saajat Kuhmoinen 12 13 13 Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75-v täyttäneiden asiakkai-den osuus %:a vastaavan ikäisestä väestöstä

12

12 asiakkaiden määrä %

Tehostetun asumispalvelun asiakkaita, oma toiminta ja osto-palvelut

31 30 31 asiakkaita keskimää-rin/kk

Tk.n vuodeosastot 28 25 25 paikkamäärä Vanhuspalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 10 481 165 10 264 098 10 608 247 10 714 080 10 821 140 Menot 31 420 239 30 877 398 33 164 655 33 496 650 33 831 970 Toimintakate -20 939 074 -20 613 300 -22 556 408 -22 556 000 -23 010 830 Poistot 22 434 0 0 0 0 Tilikauden tulos -20 961 508 -20 613 300 -22 556 408 -22 556 000 -23 010 830

Terveyspalvelut Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Toiminnan kuvaus Terveyspalvelut -tulosalue järjestää pääosin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, työterveyshuollon palvelut, suun terveydenhuollon palvelut sekä kun-toutuspalvelut. Ympärivuorokautiselle perusterveydenhuollon päivystykselle on saatu STM:n poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Ostopalvelut tuottaa yhteisyritys Jämsän Terveys Oy. Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa aiemmin voimassa olleen sopimuksen sisältö on siirtynyt osaksi JT Oy:n kanssa tehtyä sopimusta 1.1.2016 alkaen. JLT Oy toimii tällä hetkellä JT Oy:n alihankkijana. Jämsän Terveys Oy:n kanssa tehty sopimus on aiempaa JLT-sopimusta merkittävästi laajempi sisältäen myös työterveydenhuoltopalvelut, suun terveyden-huollon, kuntoutuksen, tukipalvelut ja dialyysin. Jämsän kaupunki on palvelujen järjestäjä, mutta se omistaa myös 49 % Jämsän Terveys Oy:stä. Laboratoriopalvelut ostetaan Fimlab Oy:ltä, lääkehuolto sekä osa kuvan-tamispalveluista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamis- ja apteekkiliikelaitokselta. Sote-yhteistoiminta-alueen toisen kunnan, Kuhmoisten, palvelut tuotetaan osin omana toimintona, osin edellä mainittujen yritysten sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimesta. Suun terveydenhuollon palveluiden tuotta-miseen käytetään osin myös muita ostopalveluja, kun rekrytoinneissa ei ole onnistuttu. Suun terveydenhuollon palvelujen kustannukset ovat Kuhmoisissa ostopalveluiden käytön myötä korkeammat kuin mitä palvelu olisi omana toimintana tuotettuna. Tulosalueeseen sisältyvät myös ympäristöterveydenhuollon palvelut, jotka tuot-taa yhteistoiminta-alueelle Keuruun johtama ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota pal-

velee Onnistuminen palvelujen järjestämi-sessä ja tuottamisessa sekä palvelu-sopimusten valvonta- ja ohjaustehtä-vässä.

• Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit ja niiden to-teutuminen (kyllä/ei)

• Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutuminen sovi-tusti (kyllä/ei, puutteet)

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

48

• Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutu-minen sovitusti (kyllä/ei)

Kuhmoisten yksikköjen toiminnan ak-tiivinen johtaminen ja tukeminen arki-työssä.

• Säännöllisten yksikkökokousten pitäminen (kyllä/ei, puut-teet)

• Kliinisen työn laatua mittaavien indikaattoreiden käyttöönotto vuoden 2020 aikana

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperhei-den hyvinvointi ja sujuva arki

Aktiivinen osallistuminen terveyden-huollon kehitystyöhön ja maakuntauu-distuksen valmisteluun.

• Osallistuminen maakuntauudistuksen työryhmiin (kyllä/ei) • Palveluiden saatavuus säilyy nykyisellään (kyllä/ei) • Leikkaustoiminnan säilyminen Jokilaakson sairaalassa

Kilpailukyky ja vetovoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Palvelusopimuksen toteutumisen varmistaminen hy-vässä yhteistyössä Jämsän Terveys Oy:n kanssa

Hyvä ja vaikuttava palvelutuotanto tukee koko kaupungin menestystä sekä sen kil-pailukykyä ja vetovoimaa

Maakuntauudistukseen valmistautuminen ja Joki-laakson sairaalan aseman turvaaminen

Jämsän seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman sekä edunvalvonnan turvaaminen.

Tunnuslukuja

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Terveyspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 545 556 585 euroa/asukas Kuhmoinen Terveyspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 524 514 534 euroa/asukas

Terveyspalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 5 036 768 4 999 113 5 361 191 5 414 610 5 469 150 Menot 16 239 566 16 361 745 16 953 223 17 122 530 17 294 230 Toimintakate -11 202 798 -11 362 632 -11 592 032 -11 707 920 -11 825 080 Poistot 15 518 58 350 91 650 92 000 92 000 Tilikauden tulos -11 218 316 -11 420 982 -11 683 682 -11 799 920 -11 917 080

Erikoissairaanhoito Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon tulosalue järjestää yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistoiminta-alue kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Palveluiden tuotannosta vastaa Jämsän Terveys Oy, joka tuottaa palvelut yhteistyössä mm. Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa. Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Pirkanmaan ja vähäisemmässä määrin myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Tulosalueeseen sisältyy myös Jämsän kaupungin dialyysiyksikkö, joka jatkaa toimintaansa entisen käytännön mukaisesti Jämsän Terveys Oy:n tuottamana, mutta toimii samalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ns. satelliit-tiyksikkönä. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palve-

lee

Onnistuminen palvelujen järjestämisessä ja tuot-tamisessa sekä palvelusopimusten valvonta- ja ohjaustehtävässä.

• Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit ja niiden toteutuminen (kyllä/ei)

• Palvelusopimusten seurannan mittarien toteu-tuminen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

• Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuotta-misen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja sujuva arki

ESH-palvelujen turvaaminen nykyisessä laajuu-dessa Jokilaakson sairaalassa • Leikkaustoiminta jatkuu (kyllä/ei) Kilpailukyky ja vetovoima

Erikoissairaanhoidon palvelut ja niiden kustan-nustason säilyttäminen nykyisellään

• Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Jokilaakson sairaalasta ostettavien erikoissairaanhoidon palvelujen toteuman seuranta erikoisaloittain.

Asukkaiden peruspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja sujuva arki

49

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Maakuntauudistukseen valmistautuminen, maakun-nallisen roolin vahvistaminen

Kilpailukyky ja vetovoima sekä asukkaiden peruspalvelut

Jokilaakson sairaalan integrointi kiinteäksi osaksi tu-levan maakunnan toimintoja.

Kilpailukyky ja vetovoima sekä

Tunnuslukuja

Jämsä Tp 2018 Ta+Lta 2019 Ta 2020 Erikoissairaanhoito, tulosalueen kustannukset yhteensä 1210 1216 1189 euroa/asukas Kuhmoinen Erikoissairaanhoito, tulosalueen kustannukset yhteensä 1410 1405 1523 euroa/asukas

Erikoissairaanhoito Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 6 670 444 5 799 790 6 527 600 6 593 280 6 658 930 Menot 31 567 987 30 785 522 30 281 698 30 584 820 30 890 850 Toimintakate -24 897 543 -24 985 732 -23 754 098 -23 991 540 -24 231 920 Poistot 37 597 0 0 0 0 Tilikauden tulos -24 935 140 -24 985 732 -23 754 098 -23 754 000 -24 231 920

50

4.4 Sivistystoimi Toimialajohtaja: sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen Sivistystoimi Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Toimintatuotot 2 611 325 2 541 221 2 883 946 2 882 000 2 882 000 Myyntituotot 671 773 720 868 772 070 772 000 772 000 Maksutuotot 1 138 809 1 193 950 1 166 700 1 166 000 1 166 000 Tuet ja avustukset 401 481 301 265 601 580 602 000 602 000 Muut tuotot 399 262 325 138 343 596 342 000 342 000 Toimintakulut 37 385 978 36 834 227 37 461 478 37 462 000 37 462 000 Henkilöstökulut 21 026 010 21 068 063 21 645 543 21 646 000 21 646 000 Palvelujen ostot 9 292 942 8 438 790 8 616 255 8 616 000 8 616 000 Aineet, tarvikkeet 743 663 900 547 904 010 904 000 904 000 Avustukset 1 046 591 959 080 863 000 863 000 863 000 Muut kulut 5 276 772 5 467 747 5 432 670 5 433 000 5 433 000 TOIMINTAKATE -34 774 653 -34 293 006 -34 577 531 -34 580 000 -34 580 000 Poistot ja arv.alennukset 173 978 173 330 253 490 246 300 246 300 TILIKAUDEN TULOS -34 948 631 -34 466 336 -34 831 021 -34 826 300 -34 826 300 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -34 948 631 -34 466 336 -34 831 021 -34 826 300 -34 826 300

Toiminnan kuvaus Tulevaisuuden osaamista kaikille. Hyvinvoiva jämsäläinen laadukkailla palveluilla, mielekkäällä tekemisellä, osallisuudella ja terveillä elämänta-voilla. Sivistystoimiala on kaupungin keskeinen hyvinvointipalveluja järjestävä, tuottava ja niille toimintaedellytyksiä varmentava toimiala. Toimiala haluaa rakentaa tulevaisuuden osaamista kaikille ja tekee sen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin strategian mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämi-nen ja tukeminen ovat palvelujemme ydintä. Eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on kehittävää. Keskeisinä yhteistyötahoina ovat Gradia Jämsä ja maakunnalliset korkeakoulut. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakou-luopintojen saatavuus ovat sekä hyvinvointia lisääviä, että kaupungin elinvoimatekijöitä. Talousarvion tavoitteet on valmistelu strategian linjausten mukaisesti. Sivistyslautakunta on päättänyt tavoit-teille painopistealueet, jotka pääosin kiinnittyvät hyvinvointikertomukseen. Nämä painopistealueet arvioidaan lautakuntatasolla. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma pitää sisällään lukuisia kirjauksia koskien sivistystoimialaa. Nämä linjaukset on otettu huomioon vuoden 2020 talousarvion laadinnassa niiltä osin kuin tarkempaa tietoa on ollut saatavissa. Osa vuodelle 2020 kohdentuvista kirjauksista on tarkentumatta, joten niihin joudutaan palamaan vuoden 2020 aikana erillispäätöksinä. Osa linjauksista ajoittuu vuosille 2021 ja 2022, joten ne tulee huomioida ko. vuosien talousarvioraamituksessa. Ikäluokkien kehitys ja siitä johtuva palvelutarve, oppilas- ja opiskelijaennusteet ja asiakasennusteet arvioidaan kunkin tulosalueen kohdalla. Syntyvien lasten ikäluokka on pienentynyt 2010-luvun alkuvuosien noin 200 lap-sesta merkittävästi ja perhepalvelukeskuksen ennuste vuoden 2019 syntyvistä jää alle 90 lapseen. Tilastokes-kuksen syyskuun lopussa julkistama väestöennuste ennustaa syntyvien ikäluokan jäävän alle sadan lapsen 2020-luvun alkupuolesta lähtien. Organisaatioselvityksen mukaisesti varhaiskasvatuksessa on selvitettävänä mahdollinen varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmä. Alustava sääntökirja valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Varhaiskasvatus on syksyllä 2019 pilottina Työnantajakuva- hankkeessa, jossa pyritään löytämään keinoja yhtäältä mm. vallitseviin kelpoisen henkilöstön rekrytoinnin haasteisiin ja toisaalta lisäämään pitovoimaan suh-teessa nykyiseen henkilöstöön. Henkilöstömme tekee palvelujen laadun. Pilotin toimenpiteistä tehdään pää-tökset erikseen.

51

Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla lukuvuoden 2019-2020 alusta. Oppilasarvioinnin valtakunnalliset perusteet ovat muuttumassa ja niiden perusteella valmistellaan muutokset opetussuunnitelmaan. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti 17.4.2019 § 17, että mikäli Koskenpään, Länkipohjan tai Juokslahden kou-lun oppilasmäärä vähenee 30 oppilaaseen, niin kyseisen koulun lakkautusprosessi käynnistetään välittömästi siten, että koulu lakkautuu seuraavana parittomana vuonna. Oppilasmäärän tarkastelu tehdään vuosittain. Oppilasennusteen mukaisesti lukuvuoden 2020-2021 alussa kaikissa nykyisissä kouluissa olisi arvion mukaan yli 30 oppilasta. Jämsän kaupunki on mukana koulutusmatkailuhankkeessa yhteistyössä Jämsek Oy:n, Himoslomat Oy:n kanssa. Koulutusmatkailuhanketta jatketaan vuonna 2020 ja siitä arvioidut tulot ja menot on huomioitu. Mu-kaan on otettu hankkeen vakinaistamiseen tähtäävä kehittämishanke ulkopuolisella rahoituksella. Lukion opetussuunnitelma on uusiutumassa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2021 lukio-opinnot aloit-tavilla. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sekä oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallin-taa että laaja-alaista osaamista. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa monimuoto-opiskeluna. Opinnot on suunniteltu ja toteutuvat mo-nitoimijayhteistyönä. V. 2020 alkavat erityispedagogikaan opinnot sekä eräät liiketalouden opinnot. Pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta –palvelukokonaisuudesta suunnitellaan moderni ja houkuttava kohtaus-paikka ja olkkari kaikille. Palvelutarjonta rakennetaan kuntalaisia laajasti osallistavin menetelmin; palvelumuo-toilu ja asiakasraatitoiminta. Taksat Sivistyslautakunta on päättänyt vuoden 2020 ja lukuvuoden/toimintakauden 2020-2021 taksat ja maksut ta-lousarviokokouksessaan. Varhaiskasvatusmaksuihin tulee tehtäväksi v. 2020 indeksitarkastukset. Niiden mu-kaiset maksut päätetään sivistyslautakunnassa erikseen.

Henkilöstö Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lisätalousarvioon 2019 nähden: Lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 441,1 htv. 449,8 htv. 438,40 htv. 427,20 htv. Selittävinä tekijöinä lisätalousarvioon nähden on varhaiskasvatuksen varahenkilöstön lisäys 1.8.2019 alkaen, mikä kohdentuu v. 2020 täysimääräisesti ja lisäksi varhaiskasvatuksen mitoitusperusteen muutos 1.8.2020 alkaen, mikä kohdentuu vuoteen 2021 täysimääräisenä. Vuoteen 2022 on kohdennettu Palomäen päiväkodin lakkauttaminen (1.8. alkaen). Perusopetuksessa yhtäältä joissakin kouluissa perusopetusryhmät vähenevät ja toisaalta toisaalla taas lisään-tyvät. Henkilötyövuosiarvioinnissa on hanketoiminta arvioitu talousarvioesityksen mukaisessa laajuudessa. Muilta osin ei ole pystytty arvioimaan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman vaikutuksia. Perusopetuksessa on Jämsänkosken yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmä arvioitu nykyvakanssein myös suun-nitteluvuosien osalta. Lukiokoulutuksessa sarjaisuuden muutos 3-sarjaiseksi alkaa näkyä suunnitteluvuosina. Henkilöstön osalta vähenemää arvioidaan tapahtuvan v. 2021 alkaen ja jatkuen 2022. Toimialan tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palve-

lee Hyvinvoiva jämsäläinen laadukkailla palveluilla,mielekkäällä tekemisellä, osallisuudella, terveillä elämäntavoilla

€/asukas väestön koulutustaso

Asukkaiden peruspalvelut, Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-vointi ja sujuva arki

Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämi-nen sivistystoimialan palvelujen, yhteis-työn ja verkostomaisen toiminnan kautta

Kuvailu Kilpailukyky ja vetovoima

52

Tunnuslukuja TP 2018 TA+Lta 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Toimintakate € / asukas 1688,08 1668,75 1708,29 1708,29 1708,29

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta Kilpailukyky ja vetovoimaisuus,

peruspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Koulutusmatkailu Kilpailukyky ja vetovoima, lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Hallitusohjelmasta tulevat painotukset; oppivelvollisuuden pidennys, oppilas- ja opiskelijahuolto, oppilaanohjaus

lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Kaupunkikulttuurin tukeminen; Kaupungin elinvoima; kaupunkikulttuurin kehittämisen vaikutukset asukkaiden pysymiseen ja tänne hakeutumiseen; nuoret

Henkilöstön rekrytointi ja pitovoima lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Väestön koulutustaso 2009 2011 2014 2015 2016 2017 ta2019 ta2020 ts2021 2022 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 19408 19130 18695 18507 18332 18075

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa yhteensä 7297 6916 6220 6075 5882 5644

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa % 38 36 33 33 32 31 31 29 28 27

Näistä tutkinnon suorittaneita yhteensä 12111 12214 12475 12432 12450 12431

Suorittaneita % 62 64 67 67 68 69 69 71 72 73

Toinen aste yhteensä 8034 8106 8338 8320 8205 8339

Toinen aste % 15-vuotta täyttäneestä väestöstä

41 42 45 45 45 46

Korkea-aste yhteensä 4077 4108 4137 4070 4067 4092

Korkea-aste %15-vuotta täyttäneestä väestöstä

21 21 22 22 22 23

toteumatiedot tilastokeskuksen tietokannasta

Sivistystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen Toiminnan kuvaus Sivistystoimialan hallinto johtaa, kehittää ja tukee toimialan tulosalueiden toimintaa, sen kehittämistä ja johta-mista. Hallintopalvelun keskeinen yhteistyötaho on sivistyslautakunta, jonka päätöksenteon onnistumiseen hallintopalvelut luovat edellytyksiä. Hallintopalvelu tuottaa hallinto- ja talouspalveluja ja toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan sisällä sekä kaupun-gin keskushallinnon, muiden toimialojen ja liikelaitoksen kanssa. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palve-

lee

Toiminnan johtaminen on kaupungin strategian ja siitä johdettujen toimialan tavoitteiden mukaista ja tulosalueita tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa.

€/asukas kuvailu Koko strategia

Sivistystoimialan tieto- ja viestintäteknii-kan strategia laadinta kuvailu Peruspalvelut

53

Tunnuslukuja

TP 2018 TA +Lta 2019 TA 2020 TS 2020 TS 2021 Toimintakate € / asukas 14,54 14,65 13,44 13,44 13,44

merkittävimmät euromuutokset v.2019 verraten (vähennys tai lisäys)

perustelu

menot tulot Henkilöstömenot 59.021 Vähennys: toimistopalveluhankkeen myötä kaksi toimistohenkilöä siirtynyt yleis-hallin-

non toimialalle, joista toisen osalta 30 % palkkauskustannuksista on hallinnossa. Palvelujen osto 34.306 Lisäys: Sisäisesti laskutettava toimistopalvelu yht. 24.715

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta Kilpailukyky ja vetovoimaisuus,

peruspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Koulutusmatkailu Kilpailukyky ja vetovoima, lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Henkilöstön rekrytointi ja pitovoima lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Siv.toimen hallinto Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 1 511 840 440 0 0 Menot 301 176 302 038 272 042 272 000 272 000 Toimintakate -299 665 -301 198 -271 602 -301 000 -272 000 Poistot 0 2 220 0 0 0 Tilikauden tulos -299 665 -303 418 -271 602 -272 000 -272 000

Varhaiskasvatus Tulosalueen esimies varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tu-kea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida lapsen edun ensisijaisuus. Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön ottaen huomioon myös lapsen erityispiirteet. Toiminnan lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, sekä perheen että lapsen osallisuus Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen ennen perusopetuksen aloitusta on säädetty velvoittavana. Esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Palvelujen piirissä arvioidaan olevan 75 % ikäryhmästä, esiopetuksessa luonnollisesti kaikki. Lasten luku-määrä vuonna 2020 arvioidaan olevan 661 lasta, vuonna 2021 612 lasta ja vuonna 2022 567 lasta. (lasten määrässä on mukana myös esioppilaat). Laskennallisia varhaiskasvatuspaikkoja tulee olla arvioitua lasten lukumäärää enemmän, jotta alle 3-vuotiaiden lasten osuus tulee huomioonotetuksi. Kesken toimintavuotta ta-pahtuva palvelujen piiriin hakeutuminen tulee myös ottaa huomioon. Palvelutarvetaulukko on jäljempänä. Mi-käli osallistumisaste nousee esim. 81 %:in ikäryhmästä, vaikutus on noin 30 lasta. Ikäluokkien huomattava pieneminen vaikuttaa kuitenkin selkeästi palveluntarpeisiin tulevina vuosina. Lähinnä ongelmana on ennakoimisen vaikeus erityisesti syntyvien ikäluokkien vaihtelusta johtuen. Varhaiskasvatuk-seen osallistuvien lasten suhteellinen osuus 1 – 5 vuotiaiden ikäluokasta on kasvanut varsinkin alle 3-vuotiai-den lasten osalta. Lasten ikäluokan ja sitä kautta palvelutarpeen pienenemiseen on varauduttu ratkaisulla, jossa kaupungin omaa palvelutuotantoa on ulkopuoliselta vuokratuissa tiloissa/Palomäen päiväkoti. Aiemmin kesään 2020 arvioitu yksikön lakkauttaminen ei toteudu, jos palvelutarve on ennusteen mukainen ja kun sa-manaikaisesti mitoitusperuste muuttuu.

54

Ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa myös perheille maksettavien avustusten määrärahavaraumaan (kotihoi-dontuki, yksityisen hoidon tuki, osittainen ja joustava hoitoraha). Vuonna 2020 arvioidaan tukien piirissä ole-van keskimäärin 215 lasta. Ikäluokkien pienenemisestä johtuen vuoden 2020 talousarvioon tuloihin on arvi-oitu 2 % vähennys vuoden 2019 lisätalousarvioon verrattuna. Toiminta-aikaperusteiseen maksuun siirtymisen vaikutukset voidaan arvioida vasta loppuvuodesta 2019. Jämsän nykyinen varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2019. Toimintavuoden 2019-2020 ai-kana tarkistetaan ja päivitetään v. 2016 käyttöönotettu esiopetussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen arviointi-järjestelmän ja –käytäntöjen valmistelu käynnistetään. Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda, otetaan käyt-töön asteittain vuosien 2019 - 2020 aikana. Hallitusohjelmassa ja budjettiriihessä on linjattu subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen poista-mista 1.8.2020 alkaen sekä yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun palauttamista nykyisestä 1/8:sta 1/7ään. Lisäksi hallitusohjelmassa on esityksiä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuk-sen maksuttomuuden kokeilun jatkamisesta sekä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta. Yli 3-vuotiaiden lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun muutos tarkoittaa käytännössä yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkoon muuttumista nykyisestä 24:stä 21een. Jämsässä tämä muutos lisää päiväkotipaikkojen tarvetta kahdella (2) lapsiryhmällä ja henkilöstölisäystä kuuden (6) työntekijän verran. Päiväkotipaikkojen lisäyksen tarve on huomioitu vuoden 2020 talousarviossa. Budjettiriihen mukaan varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma on kolmivuotinen. Talousarviossa on varauduttu jatkamaan vuoden 2020 ajan varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation hanketta, joka on suunnattu varhaiskasvatuksen erityisopetukseen. Varhaiskasvatuksen perhetyöhön suuntautunut, 1.8.2019 alkanut tasa-arvohanke on mukana talousarviossa kokovuotisena. Teknisesti se on osana perusopetuksen talousarviota. Muilta osin laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan palataan erillispäätösten muodossa, kun tiedetään tarkemmin ohjelmien sisällöt ja mitä 3-vuotinen ohjelma käytännössä ja tosiasiallisesti merkitsee Organisaatioselvityksen mukaisesti varhaiskasvatuksessa on selvitettävänä mahdollinen varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmä. Asian valmistelu on keskeneräinen ja alustavan sääntökirja valmistuu syksyn 2019 aikana. Pysyvä henkilöstö on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä. Varhaiskasvatus on syksyllä 2019 pilot-tina Työnantajakuva- hankkeessa, jossa pyritään löytämään keinoja mm. vallitseviin kelpoisen henkilöstön rekrytoinnin haasteisiin sekä pitovoiman lisäämiseksi, jotta nykyisestä henkilöstä pidetään kiinni. Osa-alueet ovat: täydennys- ja muuntokoulutus, rekrytointikanavat, esimies- ja työyhteisötoiminta, Jämsä-paketti. Pilotin toimenpiteistä tehdään erillispäätökset. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Tavoite: Laadukkaat, osallistavat, vuorovai-kutteiset, ennakoivat ja kokonaista-loudelliset varhaiskasvatuspalvelut

Mittarit: €/asukas €/hoitolapsi, varhaiskasvatukseen osallistuminen %/ 1-5 vuotiaat kuvailu

Asukkaiden peruspalvelut

Tavoite: Hyvinvoiva lapsi asiakaslähtöisillä, vaikuttavilla varhaiskasvatuspalve-luilla

Mittarit: asiakaskyselyt lapsille vuosittain; kokonaistulos asiakaskyselyt huoltajille parittomina vuosina; koko-naistulos henkilöstökyselyt parillisina vuosina: kokonaistulos kuvailu

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-vointi ja sujuva arki

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa lasten ikäluokan pieneneminen; ennakointitoimenpi-teet ja palveluverkko

palveluverkon sopeuttaminen vastaamaan palvelutarvetta; talouden tasapaino

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi osaava henkilöstö, palvelun laatu

Painopistealueiden mukaiset sisällöt tukee lasten ja perheiden hyvinvointia

55

Syntyneet vv. 2010-2018 ja ennuste 2019

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 ennuste 2019* Syntyneet koko Jämsä 207 207 162 159 160 135 111 130 87

*) neuvolasta saatu tieto Jämsän kaupungin alueella asuvien 1-5 vuotiaiden lasten määrä ja heistä prosentuaalinen osuus var-haiskasvatuksessa olevista

TP 2018

% päivä- hoidossa

TA 2019

% päivä-hoi-dossa

TA 2020

% päivä-hoi-dossa

TS 2021

% päivä-hoi-dossa

TS 2022

% päivä-hoi-dossa

Lapset 1-5 v

743 68 % (505)

683 68 % (464)

695 75 % (522)

623 75% (468)

566 75% (425)

Palvelutarve-ennuste

TP 2017 TP2018 TA 2019 Ennuste TA 2019;

TA 2020 TS 2021 TS2022

Lapsia varhaiskasvatuksessa (1-5v ja esiopetus)

721 707 630 706 661 612 567

Lapsia esiopetuksessa

202 203 163 187 162 160 150

Lapsia perheille maksettavilla tuilla (ko-tihoidontuki, yksityisen hoidon tuki, osit-tainen ja joustava hoitoraha)

292 258 235 225 215 200 200

Lapsia yksityisissä päiväkodeissa

42 10 0 7,5 0 0 0

Laskennallinen varhaiskasvatuspaikko-jen määrä (huom. 1.8.2020 alle 3v päi-väkodissa vie 1,75 paikkaa)

756 723 673 722 722 706 659

Lapsia vuorohoidossa

101 68* 100 93 95 90 82

*) tilanne 31.12.2018. Tilinpäätökseen 2019 laskentatapa tullaa muuttamaan. Varhaiskasvatuksen lapsimääriä laskettaessa on 1 – 5-vuotiaiden lasten osallistumisasteeksi laskettu 75 % ikäryhmästä. Mikäli osallistumisaste kasvaa ennustevuosina esim. 81 %:in, lapsimäärät nousevat noin 30 lap-sella vuosittain. Mikäli 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus toteutuu ja koko ikäluokka tulee palveluiden piiriin, lapsimäärät lisääntyvät noin 30 lapsella vuosittain. Lapsimäärissä on myös eroja vuoden aikana määrien ollessa suurempia vuoden alkupuoliskolla. Tämä on huomioitu ennusteissa laskemalla lasten määrä painotet-tuna keskiarvona. Tunnuslukuja

TP 2017 TA 2018 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Toimintakate € / asukas 475 477 473,70 469,37 495,60 495,60 495,60 toimintakate €/hoitolapsi 12568 14036 13801 14045 15145,44 16358,07 17656,33 varhaiskasvatus päiväkodissa € /hoi-topäivä//lapsi

86,47 86,63 91,14 93,02 98,12 99,83 100,41

varhaiskasvatus perhepäivähoito €/lhoitopäivä/lapsi

57,53 57,53 61,25 62,76 62,62 67,84 74,01

Varhaiskasvatus Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 1 004 784 954 128 1 014 431 1 014 000 1 014 000 Menot 10 761 836 10 819 809 11 025 572 11 026 000 11 026 000 Toimintakate -9 757 051 -9 865 681 -10 011 141 -10 012 000 -10 012 000 Poistot 83 262 5 560 14 110 8 300 8 300 Tilikauden tulos -9 840 313 -9 871 241 -10 025 251 -10 020 300 -10 020 300

56

Perusopetus Tulosalueen esimies ma. opetusjohtaja Sini Käkönen Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tulosalueen tehtävänä on järjestää perusopetuslain mukaista opetusta (POL 2§). Perusope-tuksen järjestäminen on kaupungin keskeinen ja lakisääteinen peruspalvelutehtävä. Perusopetukseen sisältyy erityisopetus- ja opiskeluhuollon palvelut. Jämsän kaupungin strategian mukaisesti perusopetus omalta osal-taan huolehtii lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä sujuvasta arjesta. Perusopetus on mukana rakentamassa elinvoimaista, hyvinvoivaa ja aktiivista Jämsää. Hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia koulutuksesta. Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä osaa-misen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus ryhtyy sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen molemmilla kansalliskielillä. Hallitus käynnistää perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma op-pimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Ohjelmat ovat kolmivuotisia. Budjettiriihen mukaan perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä rahoitusta vuosille 2020-2022 Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja ja opinto-ohjausta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon ja opinto-ohjaukseen vahvistamiseen perusopetuksessa varataan rahoitusta vuosille 2021-2023, mikä tulee ottaa huomioon talousarvioraamista päätettäessä v. 2021 alkaen. Jämsän perusopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koulun tarjoamat tukipalvelut eli oppilashuolto, erityisopetus sekä oppilaanohjaus tulee olla resursoitu niin, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea. Koulujen kerhotoimintaa kehitetään niin, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus mieluisaan harrastukseen myös koulupäivien yhteydessä. Oppilasmäärä lv. 2019-2020 1858. Oppilasennusteen mukaan lv. 2020-2021 Jämsän kaupungin perusope-tuksessa opiskelee yhteensä 1 798 oppilasta. Oppilasmäärä laskee lv. 2025-2026 mennessä 1 470 oppilaa-seen. Vähenemä lv. 2019-2020 verrattuna on noin 390 oppilasta. Oppilasmäärät pienenevät kaikilla perus-opetuksen kouluilla. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti 17.4.2019 § 17, että mikäli Koskenpään, Länkipohjan tai Juokslahden koulun oppilasmäärä vähenee 30 oppilaaseen, niin kyseisen koulun lakkautusprosessi käyn-nistetään välittömästi siten, että koulu lakkautuu seuraavana parittomana vuonna. Oppilasmäärän tarkastelu tehdään vuosittain. Oppilasennusteen mukaisesti lukuvuoden 2020-2021 alussa kaikissa nykyisissä kouluissa olisi arvion mukaan yli 30 oppilasta. Jäljempänä on koulukohtainen oppilasennuste. Jämsän perusopetuksessa toimii kolme yhtenäiskoulua 1.8.2019 alkaen. Jämsänjoen, Jämsänkosken sekä Kuoreveden yhtenäiskoulut toimivat jokainen oman taajamansa pedagogisena keskuksena ja tiloja hyödynne-tään monipuolisesti myös muiden kuin peruskouluikäisten kuntalaisten tarpeisiin. Jämsänkosken yhtenäiskou-lun leasing-vuokralle ei ole saatu vahvistusta talousarvion valmisteluun mennessä. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla lukuvuoden 2019-2020 alusta. Oppilasarviointiin tehdään muutoksia vuoden 2020 aikana valtakunnallisten ops-perusteiden muutos-ten myötä. Vuoden 2020 aloitetaan A1-kielen varhentaminen siten, että kaikille 1.-vuosiluokan oppilaille aloi-tetaan englannin opetus 0,5 vuosiviikkotuntia. Perusopetukseen tarkoitettu yrityskylätoiminta on laajentu-massa Keski-Suomen maakuntaan 1.8.2020 alkaen. Yrityskylätoiminta pitää sisällään toiminnalliset oppimis-kokonaiset kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille. Jämsän kaupunki on mukana koulutusmatkailuhankkeessa yhteistyössä Jämsek Oy:n, Himoslomat Oy:n kanssa. Talousarvioon on otettu mukaan hankkeen vakinaistamiseen tähtäävä kehittämishanke ulkopuolisella rahoituksella. Perusopetus on saanut koulutuksellisen tasa-arvon valtionavustuksia. Talousarviossa on varauduttu niiden jatkumiseen nykytasoisina. Näillä hankerahoilla on palkattu perusopetukseen samanaikaisopettajia, nuoriso-työntekijä vahvistamaan nuorten koulunkäynnin sujuvuutta koulupäivän arjessa ja perhetyöntekijä varhaiskas-vatukseen. Lisäresursointi ennaltaehkäisevään päihdetyöhön kouluissa tapahtuvan nuorisotyön hanketoimin-nan kautta perustuu vuoden 2019 THL:n kouluterveyskyselyn tuloksiin. Mikäli hanketoiminnan kautta (avus-tukset) ei lisäresursointi onnistu, asia tuodaan erikseen päätettäväksi v. 2020 alkupuolella. Talousarviossa ei

57

ole pystytty varautumaan perusopetuksen tasa-arvo- ja laatuohjelmaan muutoin kuin edellä kuvatusti. Asiaan palataan erillispäätösten muodossa, kun tiedetään tarkemmin ohjelmien sisällöt ja mitä 3-vuotinen ohjelma käytännössä ja tosiasiallisesti merkitsee. Aiemmin toteutuneista ammatillisen koulutuksen reformista ja oppi-las- ja opiskelijahuoltolain muutoksista johtuva oppilas- ja opiskelijahuollon resurssivaraus (40.000 €) on jäänyt epähuomiossa pois. Asia on havaittu tarkastuksessa ja käsitellään lisätalousarviossa tai erillispäätöksenä. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan

Strateginen tavoite, jota palve-lee

Tavoite: Hyvinvoiva oppilas asiakasläh-töisillä ja vaikuttavilla perusopetuspalveluilla

€/asukas, €/oppilas Kouluterveyskyselyn tulokset kuvailu

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-vointi ja sujuva arki

Tavoite: Koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin

Jatko-opintoihin sijoittuminen kuvailu Asukkaiden peruspalvelut

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Yhtenäiskoulut ja niiden monipuolinen käyttö Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja sujuvaa arkea omalla asuinalu-

eella lisää se, että koulut tarjoavat mahdollisuuksia oppimisen lisäksi myös harras-tamiselle.

Koulutusmatkailuhankkeen vahvistaminen Kansainvälisyyskasvatuksen tuominen konkreetiksi osaksi koululaisten arkea luo uusia mahdollisuuksia hahmottaa ympäröivää maailmaa, ymmärtää oman sekä vieraiden kulttuureiden moninaisuutta sekä kehittää kielitaitoa. Kuntastrategian mu-kaisesti tämä parhaimmillaan lisää alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Perusopetus huolehtii kaikkien oppivelvollisuusikäisten kuntalaisten oppimisesta ja hyvinvoinnista. Moniammatillisen yhteistyön avulla saadaan keinoja ratkaista las-ten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. Kaupungin strategian mukaisesti oikea-aikaisella ja ennakoivalla tuella vahvistetaan kuntalaisten hyvää elämää.

TP 2017 TA 2018 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Oppilasmäärä 1952 1923 1 913 1915 1833 1785 1745 €/oppilas 9722 10206 9814 9970 10 436 10 716 10 962 €/asukas 909 917 911 929 947 947 947

Oppilasmääräennuste kouluittain ja perusopetus yhteensä

2018 2019

2019 2020

2020 2021

2021 2022

2022 2023

2023 2024

2024 2025

2025 2026

Juokslahti 55 60 62 62 57 63 56 49

Kaipola 142 143 141 143 142 130 120 109

Koskenpää 44 38 35 33 35 37 39 36

Länkipohja 37 36 33 28 26 19 22 20 Jämsänkosken yhtenäiskoulu 1-6 ml. Korven koulu 340 338 315 312 314 299 277 255

Kuorevesi 1-6 100 96 95 95 91 87 76 72

Jämsänjoen yhtenäiskoulu 1-6 506 494 464 440 408 373 338 316

Pienluokat 58 47 50 49 51 51 52 53

Alakoulut yhteensä 1282 1252 1182 1141 1093 1023 939 869 Kuorevesi 7-9 68 84 77 77 63 69 66 69

Jämsänjoen yhtenäiskoulu 7-9 357 327 352 359 379 372 274 363

Jämsänkosken yhtenäiskoulu 7-9 179 195 208 220 219 206 206 209

Yläkoulut yhteensä 604 606 616 625 623 607 606 601 Perusopetus yhteensä 1886 1858 1798 1766 1716 1630 1545 1470

58

PERUSKOULUN PÄÄTTÄVÄT JÄMSÄ – JATKOKOULUTUSTAULUKKO 2011 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 ar-

Peruskoulun 9.-luokan päättäneet yht 273 248 255 241

229 241 206

189

Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutuksessa 116 107 118 92 112 92

91 83

Jatkoi heti opisk. ammatill. koulutuksessa 141 132 127 135 105 135

115 106

Jatkoi heti opisk. valmistavassa koulutuk-sessa 0 0 6 4

2 4 0

0

Ei jatkanut heti em. koulutuksissa 16 9 4 10 10 10

0 0

Vuodet 2011-2017 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin Vuodet 2018- 2019 yläkoulujen opinto-ohjaajilta saatuihin tietoihin Vuosi 2020 perustuu prosentuaaliseen arvioon verrattaessa edellisvuosiin Perusopetus Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 918 610 813 023 1 099 220 1 099 000 1 099 000 Menot 19 690 464 19 894 560 20 283 210 20 283 000 20 283 000 Toimintakate -18 771 854 -19 081 537 -19 183 990 -19 184 000 -19 184 000 Poistot 0 78 000 214 730 214 000 214 000 Tilikauden tulos -18 771 854 -19 159 537 -19 398 720 -19 398 000 -19 398 000

Lukiokoulutus Tulosalueen esimies lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg Toiminnan kuvaus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmi-siksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoo-nallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (LL 2 §, 1 mom.). Hallitusohjelman ja vuoden 2020 budjettiriihipäätöksen mukaan oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen asti vuodesta 1.8.2021 alkaen. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksutto-muutta. Lukiolaisten liitto on arvioinut, että nykyään lukio-opiskelijan oppimateriaalikustannus on koko lukion aikana keskimäärin 2500 euroa. Vuosille 2021-2023 ajoittuvat oppilas- ja opiskeluhuollon vahvistamiseen täh-täävät toimenpiteet. Näiden toimien vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan mutta ne tulee ottaa huomioon v. 2021 talousarvioraamista päätettäessä ja siitä eteenpäin useamman vuoden ajan. Jämsän ja Jämsänkosken lukiot yhdistyivät v. 2016 ja toiminta siirtyi peruskorjattuun ja laajennettuun Jokivar-ren koulun kiinteistöön. Pitemmällä aikavälillä opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Vuonna 2010 lukiolaisia oli 353, vuonna 2018 opiskelijoita oli 281 ja 20.9.2019 laskennassa 270. Henkilöstön määrä on vähentynyt suun-nilleen samassa suhteessa. Opiskelijaennusteen mukaan kehitys on tulevaisuudessa lievästi laskeva. Toisen asteen aikana opiskelija voi suorittaa joko kaksois- tai kolmoistutkinnon. Näitä yhdistelmätutkintoja on valmistunut viimeisen neljän vuoden aikana vuosittain 5-9 kappaletta. Opetushallitus seuraa lukiokoulutuksen aloittaneiden ylioppilaaksi pääsyä. Jämsän lukiokoulutuksessa enintään 3,5 vuodessa valmistuneiden määrä on vakiintunut noin 90 prosenttiin aloittaneista. Läpäisyasteen pitäminen jatkossakin vähintään yhtä korkealla edellyttää vahvaa panostusta opinto-ohjaukseen, pedagogiikan kehittämiseen ja opiskeluhuoltoon. Rinnan ta-lousarviovalmistelun sivistyslautakunta on tehnyt päätöksen lukiokoulutuksen keskiarvorajan muuttamista 1.8.2020 alkaen 7,0:an. Lukion nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 ja sitä noudatetaan kaikilla ikäluokilla. Lukion opetussuunnitelma on uusiutumassa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2021 lukio-opinnot aloittavilla. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sekä oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallintaa että laaja-alaista osaamista. Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019. Lain myötä lukiot velvoitetaan antamaan erityisopetusta ja opinto-ohjaus lisääntyy. Uusi lukiolaki vahvistaa yleissivistystä ja edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat

59

ylittävien opintojen järjestämistä. Lukio on mukana lv. 2019-2020 liikkuva opiskelu -hankkeessa ja lukiolain toimeenpano -hankkeessa. Seudullinen toisen asteen johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa, samoin opinto-ohjaajien ryhmä. Vuo-den 2018 aikana verkostoon ovat tulleet mukaan myös Jyväskylän avoin yliopisto ja Jyväskylän ammattikor-keakoulu. Korkeakouluyhteistyöhön velvoittaa myös uusi lukiolaki. Gradian urheiluvalmennukseen osallistu-vien määrä on kasvanut viime vuodesta. Lv. 2020-2021 varaudutaan siihen, että ensimmäinen ja toinen vuo-siluokka ovat kolmisarjaisia ja abiturienttien ikäluokka on nelisarjainen. Näillä resursseilla voidaan turvata yh-teistyö Gradia Jämsän kanssa. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan

Strateginen tavoite, jota palve-lee

Tavoite: Hyvinvoiva opiskelijakunta ja henkilöstö €/asukas, e/opiskelija Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-

vointi ja sujuva arki Tavoite: Ympäristöystävällinen lukio Ympäristö

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Henkilöstön täydennyskoulutus Kaupungin strategiassa halutaan vahvistaa kilpailukykyä ja vetovoimaa. Henkilös-

tön täydennyskoulutuksella vahvistetaan lukiokoulutuksen vetovoimaa, mikä osal-taan lisää paikkakunnan elinvoimaa.

Erityisopetus Oppivelvollisuusiän mahdollinen nostaminen 18 vuoteen ja lukion sisäänpääsykes-kiarvon laskeminen velvoittavat aiempaa enemmän huolehtimaan kunkin ikäluokan tasavertaisista koulutusmahdollisuuksista.

Verkostoyhteistyö Uusi lukiolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä toisen asteen yhteistyön lisäksi kor-keakouluyhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan. Verkostoyhteistyöhön kuuluu myös yhteistyö muiden lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa ja työelämäyhteistyö.

Tunnuslukuja

TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Opiskelijamäärä 274 281 287 260 235 225 € / asukas 95,21 94,25 100 95,76 95,76 95,76 € / opiskelija 7257 6911 7163 7440 8232 8598

TP 2017 TA 2018 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Ylioppilaiden määrä 90 90 87 90 85 90 68 Yhdistelmätutkintojen määrä 10 6 3 5 5 5 5 Urheiluvalmennettavien määrä 14 12 17 17 24 24 24

TP 2017 TP 2018 TA2019 TA 2020 tilastokeskus 2015, syksyllä

2012 aloittaneet tilastokeskus 2016, syk-syllä 2013 aloittaneet

Lukiokoulutuksen läpäisy enintään 3,5 v:ssa; Jämsä (sujuva arki tavoitteen mittari)

87,5 % 87,1 % 90 % 90 %

Koko valtakunta 76,0 % 76,6% tilastokeskus 2015, vuoden

2014 ylioppilaat tilastokeskus 2016, vuo-

den 2015 ylioppilaat

Sijoittuminen 1 vuosi YO-tutkinnon jälk. jatko-opintoihin; Jämsä (elinvoimatavoitteen mittari)

71,9 % 63,3 % 75 % 75 %

Koko valtakunta 60,3 % 57,6 %

Lukio-opetus Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 22 723 7 900 28 400 28 000 28 000 Menot 1 964 134 1 990 761 1 968 980 1 969 000 1 969 000 Toimintakate -1 941 410 -1 982 861 -1 940 580 -1 941 000 -1 941 000 Poistot 86 814 70 870 1 310 1 000 1 000 Tilikauden tulos -2 028 224 -2 053 731 -1 941 890 -1 942 000 -1 942 000

60

Elämänlaatupalvelut Tulosalueen esimies: Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen Toiminnan kuvaus Elämänlaatupalveluilla on keskeinen merkitys jämsäläisten hyvinvointiin ja kaupungin elinvoimaisuuteen. Jär-jestämme ja tuotamme elämänlaatupalveluja ja luomme niille toimintaedellytyksiä. Kannustamme jämsäläisiä harrastamiseen, itsensä kehittämiseen ja terveelliseen ja vastuulliseen elämäntapaan. Kaupunkistrategian mukaisesti huolehdimme siitä, että palvelujen hyvä saavutettavuus edistää hyvinvointia ja elinvoimaa. Työväenopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille kaupunkilaisille. Musiikkiopisto tarjoaa tai-teen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisia opintoja. Yhteistyötä palvelutalojen kanssa lisätään. Musiik-kiopiston ja palvelutalojen yhteistyötä lisätään. Työväenopisto hakee aiempien vuosien tapaan opintosete-liavustusta, jolla tuetaan senioreiden, työttömien ja maahanmuuttajien opintoja. Opistopalvelut myyvät molem-pien opistojen opintoja Kuhmoisten kunnalle Kirjasto tarjoaa pääsyn monipuolisiin aineistoihin ja edistää lukemista ja kirjallisuutta. Kirjasto on myös tapah-tumien, opiskelun, harrastamisen ja kansalaiskeskustelun paikka kaikenikäisille. Pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta –palvelukokonaisuudesta suunnitellaan moderni ja houkuttava kohtaus-paikka kaikille. Hanke on elämänlaatupalvelujen kärkitavoite 2020-2022. Palvelutarjonta rakennetaan kunta-laisia laajasti osallistavin menetelmin; palvelumuotoilu ja asiakasraatitoiminta. Pääkirjastoon tulee omatoimi-varustus. Jämsänkosken yhtenäiskoulun kirjastotila varustetaan pääkirjaston väistön päättymisen omatoimi-kirjastoksi. Kirjastopalveluissa tehostetaan e-aineistojen käyttöä jatkamalla henkilöstön koulutusprojektia ja tehostamalla markkinointia. Kirjastoaineistoon kohdennetaan useammalle vuodelle määrärahakorostus. Jämsä sijoittuu ai-neistomäärärahan €/asukas tilastoissa häntäpäähän sekä valtakunnallisessa että maakunnallisessa tilas-tossa. Aineistohankinnan painotuksen lisäksi on palvelulupauksessa sitouduttu useisiin erityispalveluihin lap-sille ja nuorille Elämänlaatupalvelut järjestää ohjattua toimintaa, tapahtumia ja leirejä erikseen sekä yhteistyössä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin ja koulutuksin. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan –hanke jatkuu. Osallistavan budjetoinnin päänavaus kohdennetaan nuorisovaltuustolle. Työvalmennussäätiö Avituksen kautta hoidettavia nuorten työllistämiseen ja elämänhal-lintaan liittyviä yksilövalmennus-, nuorten starttipaja (LuovaStartti -hanke) ja etsivän nuorisotyön hankkeita jatketaan myös vuonna 2020. Tähän hanketoimintaan saadaan valtionavusta. Kulttuuripalvelut järjestetään vuoden 2014 linjausten mukaisesti. Pälämäen kotiseutumuseon esineluettelon digitalisointia jatketaan Opistopalveluiden opiskelijamäärätavoitteet ovat edellisvuosien tasolla. Asukasmäärän vähenemisestä johtuen uimahallin kävijämäärätavoitetta alennetaan nykyisestä tavoitteesta 3 000 asiakaskäynnillä. Uimahallin kävijämäärätavoite on 72 000 asiakasta. Myös tuloarviota on talousarvio-esityksessä alennettu. Kirjastopalveluissa kävijämäärän arvioidaan kokonaisuutena pysyvän talousarvio-vuonna lähes ennallaan (87 000). Omatoimikirjastossa näyttää alun perusteella toteutuvan lainauksessa noin 15 prosentin kasvu. Uuden kirjastohankkeen vaikutusta tunnuslukuihin ja suoritteisiin ei ole arvioitu, koska hankkeen aikataulu on talousarvioesityksen valmistelun ajankohtana täsmentymätön. Jäljempänä on taulukko asiakas- ja opiskelija-arviosta Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palve-

lee Tavoite: Kehitämme yhdessä asukkai-den, asiakkaiden ja eri toimijoiden kanssa uudesta pääkirjastosta kaikkien yhteisten kohtaamispaikan ja olkkarin.

€/asukas asiakasraatitoiminta asiakaskyselyt, kun tilat on otettu käyttöön kuvailu

Kilpailukyky ja elinvoima, lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-vointi ja sujuva arki Peruspalvelut

Tavoitteen mukainen painopistealue; jämsäläisen aktiivisuuden, osallisuu-den, yhteisöllisyyden edistäminen (hy-vinvointikertomus)

Näin me tehdään, että tähän päästään: aktiivinen suunnitteluun osallistuminen ja osallistami-nen, esteettömyys

painopistealue päätetään lautakuntata-solla (ei siirry valtuustotasolle)

61

Tavoite: Hyvinvoiva jämsäläinen mie-lekkäällä tekemisellä, osallisuudella, terveillä elämäntavoilla

lainaus/asukas % /8-9 luokkalaiset vähintään tunnin päivässä liikku-vat (kouluterveyskysely joka toinen vuosi) %/ yli 65-vuotiaiden osuus vapaan sivistystyön opis-kelijoista kuvailu

Tavoitteen mukainen painopistealue hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy (hyvinvointikerto-mus)

Näin me tehdään, että tähän päästään: ohjattu toiminta palvelujen alueellinen saavutettavuus maltillisuus taksoissa ehkäisevä päihdetyö, johon määrärahavaraumat pe-rusopetuksen talousarvioesityksessä/hanketoiminta liikuntaneuvonta osallistava budjetointi/määrärahaesitys nuorisoval-tuustolle yhteistyö eri toimijoiden kanssa

painopistealue päätetään lautakuntata-solla (ei siirry valtuustotasolle

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022 Konkreettiset kehittämiskohteet, joita tulosalueella on suunnitteilla tai odotettavissa suunnitelmavuosina: 1 - 3 kehittämiskohdetta. Tästä ei ole tarkoitus tehdä vertailua tilinpäätöksessä.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Sähköiset palvelut; asukkaiden ja henkilöstön osaamisen vahvista-minen, jotta sähköisiä palveluja voidaan käyttää ja tuottaa laajasti. Museo24 ajantasaistaminen ja kotiseutuarkiston digitalisointi

Toimintaympäristö kehittyy ajantasaisena palveluna; Museo24 –toimintakonseptin uudistaminen (2021-2022)

Liikuntaneuvonta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2021-2022

Omatoimikirjastokonseptin laajentaminen: pääkirjasto ja Jämsän-koski

Laajentaa peruspalvelun saavutettavuutta merkittävästi. Tukee las-ten, nuorten ja lapsiperheiden sujuvaa arkea.

Kaupunkikulttuurin tukeminen; edellyttää resurssilisäystä; tuki voi-daan suunnataa joko kokonaan tai osin kaupunkiorganisaation ul-kopuolisille toimijoille

Kaupungin elinvoima; kaupunkikulttuurin kehittämisen vaikutukset asukkaiden pysymiseen ja tänne hakeutumiseen; nuoret

Kuhmoisten kunnan maakuntavaihdoksen vaikutukset opistopalve-luihin

Peruspalvelujen järjestäminen

Senioreiden liikuntapalvelut sekä tietoteknisen osaamisen vahvis-taminen

Asukkaiden peruspalvelut; osallisuus, terveys ja hyvinvointi

Mittari

TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TA2021 TA2022 Musiikkiopiston opiskelijamäärä 413 400 420 400 400 400 Työväenopiston opiskelijamäärä 1967 1 937 2000 2000 2000 2000 Yli 65-vuotiaat opiskelijat (määrä) 737 654 700 800 850 850 Yli 65-vuotiaat kaikista opiskelijoista (%) 36 % 34 % 35 % 40 % 43 % 43 % Kirjaston kävijämäärä (fyysinen) 91264 87 858 90 000 87 000 87 000 87 000 Lainaus/asukas 13,03 12,6 12,6 12,08 12,08 12,08 Uimahallin asiakasmäärä 39816

(6kk) 41 566 (8,5 kk)

75 000 72 000 72 000 72 000

8-9 –luokkalaisten omatoiminen liikunta lähes päivittäin %-osuus (kouluterveys-kysely, joka toinen vuosi)

42,6 45 % mittari on poistunut kouluter-veysky-selystä

vähintään tunnin päivässä liikkuvat 8-9 luokkalaiset %-osuus (kouluterveysky-sely joka toinen vuosi)

15,3 26,5 (vuo-den 2019 kyselyn tu-los)

30 33 35

€/asukas 189,00 194,39 148,08 156,51 156,51 156,51 *) käyttöön v. 2020 talousarviosta lähtien, vuosi 2019 arvioitu vuoden 2020 talousarviota valmisteltaessa

Elämänlaatupalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 663 697 765 330 741 455 741 000 741 000 Menot 4 668 369 3 827 059 3 911 674 3 912 000 3 912 000 Toimintakate -4 004 672 -3 061 729 -3 170 219 -3 170 000 -3 170 000 Poistot 3 903 16 680 23 340 23 000 23 000 Tilikauden tulos -4 008 575 -3 078 409 -3 193 559 -3 194 000 -3 194 000

62

4.5 Yhdyskuntatoimi Toimialajohtaja: tekninen johtaja Tarja Kuisma Yhdyskuntatoimi Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Toimintatuotot 14 543 327 15 013 972 16 057 194 16 057 000 16 057 000 Myyntituotot 3 139 313 2 662 450 4 146 950 4 147 000 4 147 000 Maksutuotot 1 035 471 417 000 397 000 397 000 397 000 Tuet ja avustukset 73 420 18 695 18 220 18 000 18 000 Muut tuotot 10 295 123 11 915 827 11 495 024 11 495 000 11 495 000 Valmistus omaan käyttöön 283 490 294 400 219 380 218 000 218 000 Toimintakulut 13 755 103 14 562 352 15 971 583 15 971 000 15 971 000 Henkilöstökulut 3 957 372 3 649 908 3 549 011 3 549 000 3 549 000 Palvelujen ostot 5 144 538 5 765 429 6 977 597 6 978 000 6 978 000 Aineet, tarvikkeet 3 618 590 3 837 777 4 061 361 4 061 000 4 061 000 Avustukset 142 820 338 400 369 400 369 000 369 000 Muut kulut 891 784 970 838 1 014 214 1 014 000 1 014 000 TOIMINTAKATE 1 071 714 746 020 304 991 304 000 304 000 Poistot ja arv.alennukset 6 512 238 7 111 320 6 765 240 6 766 000 6 766 000 TILIKAUDEN TULOS -5 440 524 -6 365 300 -6 460 242 -6 462 000 -6 462 000 Poistoeron muutos 246 611 246 610 246 610 247 000 247 000 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -5 193 913 -6 118 690 -6 213 632 -6 215 000 -6 215 000

Toiminnan kuvaus Yhdyskuntatoimi muodostuu voimassa olevan organisaatiorakenteen mukaan viidestä tulosalueesta, jotka ovat tekninen hallinto, kaavoitus ja tonttituotanto, kunnallistekniset palvelut, tilapalvelut ja valvontatoimi. Tu-losalueet jakautuvat tulosyksiköihin, jotka on selvitetty tarkemmin tulosalueita koskevissa osioissa. Näistä tu-losalueista tekninen hallinto on kutistunut käsittämään vain toimialan johtajan ja osan hallintosihteerin työtä. Taloushallinnon ja hallinnon sihteerityövoima on siirtynyt lähes kokonaan toimistopalveluhankkeen tiimeihin. Hallintosihteerin työpanosta ostetaan topa-tiimistä 25%. Muutoin organisaatiorakennetta käsitellään talousar-viossa entisenlaisena, koska päätöksiä muunlaisesta organisaatiorakenteesta ei ole tehty. Yhdyskuntatoimi on sisäisten palveluiden tuottaja kaupungin muille toimialoille tilapalveluiden ja mm. ulkolii-kuntapaikkojen osalta. Suoraan kuntalaisille kohdistettavia palveluja tuotetaan kunnallisteknisissä palveluissa ja valvontatoimessa. Kaavoitus ja tonttituotanto tulosalue palvelee kaupungin kokonaissuunnittelua. Erityyppi-sen asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan sijoittuminen Jämsän alueelle ratkaistaan yleis- ja detaljikaavoi-tuksella. Detaljikaavoitus mahdollistaa tonttituotannon eri tarkoituksia varten. Konkreettisin hanke on uuden pääkirjaston sijoittuminen Seppolan koulun tontille ja siihen tarvittavan kaavan valmistaminen. Myös vanhan kirjaston ja lukion alueen kaavoitus on käynnistetty. Jotta alue saadaan arvoiseensa käyttöön, kaava on saa-tettava valmiiksi. Muutoinkin kaavoituksessa keskitytään valmistamaan keskeneräiset kaavat sekä tehdään sujuvan arjen mahdollistavat tarvittavat muutokset jo olemassa oleviin kaavoihin. Himoksen alueen kaava-hankkeet ja niihin liittyvät muut kehitystoimenpiteet vaativat suuren työpanoksen, jota kaupungilla ei nyt ole. Talousarviovuosi 2020 sisältää paljon epävarmuustekijöitä eikä vähiten talouden puolella. Taloudellista niuk-kuutta on jaettu ja jaetaan edelleen. Tämä näkyy voimakkaimmin yhdyskuntatoimessa. Verotulojen laskiessa asukasluvun myötä tehtäviä on priorisoitava ja jossain vaiheessa jätettävä kokonaan tekemättäkin. Esimerkiksi tulevien vuosien hankkeita ei ehditä suunnittelemaan lainkaan olemassa olevalla työvoimalla. Niukkuuden ja-kaminen näkyy työntekijämäärän vähentymisenä ja vakanssien täyttölupien epäämisenä. Yhdyskuntatoi-messa on liian vähän avainhenkilöitä, jotta tehtävistä selvittäisiin kohtuudella. Tulosalueille on varattu määrä-rahoja ostopalveluiden hankkimiseen edellisvuotta enemmän. Tulevina vuosina Jämsän kaupungin on keskityttävä kunnallisteknisten verkostojen ja rakennusten korjausve-lan lyhentämiseen. Epäkurantit tilat on purettava ja parempikuntoiset rakennukset myytävä pois. Kaupungin ei ole tarpeellista omistaa kaikkia käytössään olevia tiloja. Vuokratilat ja leasingvuokraus ovat tätä päivää. Lii-kenneväylät, yleiset alueet, puistot, liikuntapaikat ja vesihuollon verkostot on pidettävä kunnossa niitä käyttä-västä väestömäärästä huolimatta. Vastuu verkostojen kunnosta ja turvallisuudesta on kaupungilla. Suuriin uu-dishankkeisiin ei ole mahdollisuutta ryhtyä lähimpien vuosien aikana, koska niitä ei ehditä suunnittelemaan, saati sitten toteuttamaan.

63

Tulosalueiden selvityksistä ilmenee tarkemmat tulosalue- ja yksikkökohtaiset suunnitelmat ja niihin varatut määrärahat. Toimialan tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Rakennusten ja liikenneväylien ja vesihuol-toverkostojen korjausvelan vähentäminen

Korjatut m2 kiinteistöillä, korjatut metrit ver-kostoissa. %-osuus kokonaismäärästä, eurot

Kilpailukyky ja elinvoima

Jämsä puiston rakentaminen loppuun %-osuus kokonaisuudesta, eurot Kilpailukyky ja elinvoima sekä ympäristö Riittävän raakamaan hankinta hankitut hehtaarit, eurot Kilpailukyky ja elinvoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Korjausvelan lyhennys kautta linjan Elinvoima ja kilpailukyky sekä asukkaiden peruspalvelut Himosalueen kehittäminen yhteistyössä alueen maanomistajien ja yrittäjien kanssa

Elinvoima, kilpailukyky, hyvä asuminen

Jämsäpuiston ja Seppolan sataman kehittäminen edelleen Elinvoima ja kilpailukyky Digitalisaation käyttöönoton nopeutus koko toimialalla Elinvoima, kilpailukyky, sujuva arki, asukkaiden peruspalvelut

Tekninen hallinto Tulosalueen esimies: tekninen johtaja Tarja Kuisma Toiminnan kuvaus Tulosalue huolehtii yhdyskuntatoimen taloushallinnon ja asiakirjahallinnon järjestämisestä yhteistyössä toimis-topalveluhankkeen tiimien kanssa. Tulosalueen kautta maksetaan ja laskutetaan toimialan yleiskulut. Tulos-alueen henkilöstö koostuu enää 1,25 henkilön työpanoksesta. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Huolehditaan talousarvion ja tilinpäätöksen valmistumi-sesta oikea-aikaisesti Viivästymiset vrk, palautus % Asukkaiden peruspalvelut, sujuva arki

Asiakirjahallinnon järjestäminen, esityslistat ja pöytäkir-jat ja otteet ajallaan Viivästykset vrk Asukkaiden peruspalvelut, sujuva arki

Laskutuksen varmistus ja toimialan yleiskulujen hallin-nointi Viivästysmaksut €/kk Asukkaiden peruspalvelut, kilpailukyky

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 – 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Laskutuksen varmistaminen Elinvoima, sujuva arki, asukkaiden peruspalvelut TOPA-yhteistyön edistäminen Sujuva arki

Tunnusluvut Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Teklan kokouksia/pykäliä 11/139 11/180 11/140 11/140 11/140 Viranhaltijapäätöksiä 324 400 320 320 320 Toimintakate €/asukas -14,12 -14,50 -10,99 -10,99 -10,99

Tekninen hallinto Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 44 330 44 215 22 840 23 000 23 000 Menot 335 296 289 587 244 910 245 000 245 000 Toimintakate -290 966 -245 372 -222 070 -222 000 -222 000 Poistot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -290 966 -245 372 -222 070 -222 000 -222 000

64

Kaavoitus ja tonttituotanto Tulosalueen esimies: vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Rainer Nyholm Toiminnan kuvaus Tulosalue vastaa kaupungin strategisesta maankäytöstä, kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, maa-politiikasta, kartaston ja paikkatietoaineiston ylläpidosta sekä mittauspalveluista. Maankäytönsuunnittelulla tuetaan ja toteutetaan kaupungin strategisia tavoitteita. Tavoitteena on toimiva ja taloudellinen kaupunkira-kenne, riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, kaupunkikuvan korkea laatu sekä viihtyisä ja turvallinen ympä-ristö. Kiinteistömuodostuksen kautta mahdollistetaan rakentaminen asemakaava-alueilla. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota

palvelee

Jämsän kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittäminen maankäytön keinoin

Vireillä olevien kaavojen loppuunsaattaminen. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioiminen ja uudistaminen tarvittaessa kaavamuutoksin, esim. Jaatilanrin-teen alueella. Himoksen alueen kaavojen ja hankkeiden edistäminen. Valtateiden risteysalueen kehittäminen.

Kilpailukyky ja elinvoima Hyvä asuminen

Kiinteistörekisterinpito asemakaava-alueella

Turvataan Jämsän elinvoiman kehittyminen tonttituotannolla ja kiinteistönmuodostuksen keinoin. Asemakaava-alueiden kiinteis-törekisterin ylläpito ja uusien kiinteistöjen muodostaminen.

Kilpailukyky ja elinvoima

Maan hankinta ja myynti

Turvataan riittävällä raakamaan hankinnalla hyvät edellytykset maankäytön järkevälle kehittämiselle. Raakamaavarantoa ja vaih-tomaita vähintään 5 vuoden suunnittelun tarpeisiin tyydyttämään asuntotuotannon, elinkeinotoiminnan ja eri palveluiden tarpeet.

Kilpailukyky ja elinvoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Ent. Seppolan ja ent. lukion alueen kaavoi-tuksen loppuunsaattaminen

Luodaan edellytykset laadukkaan ja viihtyisän asuin- ja palvelukeskittymän toteuttamiseen. Alueen keskeinen sijainti peruspalveluiden ääressä mahdollistaa joukkoliikenteen hyödyntä-misen sekä liikkumisen pyöräillen ja kävellen. Kilpailukyky ja elinvoima, Hyvä asuminen, Ympäristö.

Kokonaisarkkitehtuurityö Vuonna 2020 teetetään esiselvitys teknisen toimialan käytössä olevista ohjelmistoista ja jär-jestelmistä. Osana esiselvitystä on toimenpideohjelma, jonka pohjalta suunnitelmavuosina käynnistetään järjestelmien uudistaminen/kehittäminen. Tavoitteena on tehostaa teknisen toimialan työmenetelmiä, hakea kustannussäästöjä sekä parantaa asiakaspalvelua. Asukkaiden peruspalvelut.

Tunnusluvut Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2020 Ts 2021 KTJ-rekisteröinnit 128 150 150 150 150 Uudet kiinteistöt 58 60 60 60 60 Kiinteistöjen ostot/myynnit 2/10 15 15 15 15 Rakennusmittaukset 216 210 210 210 210 Hyväksytyt asemakaavat, ha 20 40 40 40 40 Toimintakate €/asukas -8,79 8,02 42,27 42,27 42,27

Kaavoitus ja tonttituotanto Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 927 791 2 186 070 1 839 830 1 840 000 1 840 000 Menot 1 108 900 1 089 196 985 841 986 000 986 000 Toimintakate -181 109 1 096 874 853 989 854 000 854 000 Poistot 12 314 7 700 6 670 7 000 7 000 Tilikauden tulos -193 424 1 089 174 847 319 847 000 847 000

65

Kunnallistekniset palvelut Tulosalueen esimies: kaupungininsinööri Katja Rissanen Toiminnan kuvaus Kunnallistekniset palvelut -tulosalue vastaa liikenneväylien, puistojen, venesatamien sekä liikuntapaikkojen suunnittelusta, rakentamisesta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta asetettujen tulostavoitteiden ja talous-arviomäärärahojen rajoissa. Kunnallistekninen suunnittelu ja rakennuttaminen Tulosyksikön tehtävänä on katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu, rakentaminen ja rakennuttaminen yhteis-työssä kaavoituksen ja Jämsän Vesi liikelaitoksen kanssa. Lisäksi tehdään maankäyttöön liittyvää kunnallis-tekniikan yleissuunnittelua. Tulosyksikköön sisältyy Hulevedet -kustannuspaikka. Liikenneväylät Tulosyksikön tehtävänä on kaupungin ylläpitämien liikenneväylien hoito kustannustehokkaasti vuosisuunnitel-mien mukaan ja siten, että saavutetaan hyväksytty laatutaso kaikissa olosuhteissa. Liikenneväylät tulosyksik-köön sisältyvät Liikenneväylät, Konekeskus ja Yksityistiet - kustannuspaikat. Puistot ja liikuntapaikat Tulosyksikkö suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää kaupungin puistoja, leikkipaikkoja ja ulkoliikunta-alueita. Lisäksi tulosyksikön vastuulle kuuluvat venerannat, -satamat ja puistometsät. Varasto Tulosyksikkö hankkii keskitetysti kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon rakennustarvikkeet kilpai-luttamalla ja yleisiä hankintaohjeita noudattaen sekä huolehtii tarvikkeiden asianmukaisesta varastoinnista ja luovutuksesta. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Jämsäpuiston rakentaminen Puistosuunnitelman toteutuminen vaiheittain

Kilpailukyky ja elinvoima Hyvä asuminen Lasten nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja sujuva arki

Perusinfran kunnossapito, saneeraus ja rakentaminen Toteutuneet metrit Asukkaiden peruspalvelut Hyvä asuminen

Himos-alueen kehittäminen yhteistyössä maanomis-tajien ja yritysten kanssa (esim. ensilumenlatu ) Toteutuneet alueet Kilpailukyky ja elinvoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Jämsäpuiston ja keskustan alueen kehittäminen, mukaan lukien Seppolan satama-alue

Edellytysten luominen matkailullisesti vetovoimaiselle ja viihtyisälle keskusta-alueelle

Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2020 Ts 2021 Katuja ja kaavateitä km 193 194 194 194 194 Kevyen liikenteen väylät ja raitit 94 94 95 95 95 Puistot ha 67 67 67 67 67 Leikkikentät ja leikkipaikat kpl 46 47 48 48 48 Toripäiviä kpl 103 108 104 104 104 Venepaikat kpl 825 856 811 811 811 Uimarannat kpl 11 12 9 9 9 Myönnetyt kunnossapitoavustukset, km 557 550 550 550 550 Työkoneet, käyttötunnit 8 127 7 000 7 000 7 000 7 000 Ajoneuvot. ajokilometrit 122 777 120 000 120 000 120 000 120 000 Varastoluovutukset, kpl 375 500 400 400 400 Toimintakate €/asukas -90,55 -200,32 -154,13 -154,15 -154,15

Kunnallistekniset palvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 2 324 874 1 527 070 3 087 070 3 087 000 3 087 000 Menot 4 190 275 4 950 806 6 200 692 6 201 000 6 201 000 Toimintakate -1 865 401 -3 423 736 -3 113 622 -3 114 000 -3 114 000 Poistot 2 738 032 3 009 860 2 935 640 2 936 000 2 936 000 Tilikauden tulos -4 603 433 -6 433 596 -6 049 262 -6 050 000 -6 050 000

66

Tilapalvelut Tulosalueen esimies: kiinteistöpäällikkö Jari Ihainen Toiminnan kuvaus Tilahallinto ja rakennuttaminen Tulosyksikkö toimii omistajan edustajana kaupungin eri toimitiloissa ja rakennuttajatehtävissä. Tehtävänä on omistajastrategian toteuttaminen sekä rakennuttamispalvelut. Kiinteistöhuolto ja kunnossapito Tulosyksikkö tuottaa kiinteistönhuolto-, kunnossapito- ja käyttäjäpalveluita kaupungin eri toimialoille omakus-tannushintaan. Kiinteistönhuolto ja kunnossapito on jaettu kahteen eri kustannusyksikköön tunnisteella. Tavoitteet vuodelle 2020 Tulosalueelle kuuluvien rakennusten ja huoneistojen käyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana ja vuok-rataso kilpailukykyisenä. Vuokratuotot jakautuvat ulkoisiin ja sisäisiin vuokriin. Ulkoiset vuokrat määritetään ns. ”markkinahintaisina”. Sisäinen vuokra on eri hallintokuntien maksama korvaus tilojen käytöstä tilahallintaan erikoistuneelle yksikölle, tilapalveluille. Sisäiset vuokrat määritetään omakustannusperusteisiksi. Talousarvi-ossa toimitiloille määritetään vuokra-arvo, joka käsittää pääoma- ja ylläpitovuokran. Vuokra-arvo laskutetaan tasaerin kalenterikuukausittain. Toteumaan perustuvaa tasausta ei suoriteta. Tarpeettomista rakennuksista ja huoneistoista luovutaan. Osa rakennuksista ja huoneistoista on vapautunut käytöstä ja myynti- tai purkuprosessissa ovat (Jämsän kirjasto, Villa Saksala, Lamminsuon rivitalot, vanha lukio, Jämsänkosken terveysasema, Jämsänkosken kirjasto, Sairaalantie 11 rakennukset C, F sekä vanhusten palvelutalot Rantakuja 9-15 talot B ja C). Kohteille on varattu ylläpitomääräraha koko talousarviovuodeksi. Mahdolliset purkutoimenpiteet päätetään erikseen ja niille varataan päätöksenteon yhteydessä kate talousar-viosta tai konsernirahastosta. Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Haahtela ohjelmistojen käyttöönoton jatkaminen Budjetintekovalmius Kilpailukyky ja elinvoima Korjausvelan vähentäminen Rakennusten laatu ja asiakastyytyväisyys Kilpailukyky ja elinvoima

Kiinteistöjen laadukas hoito Asiakastyytyväisyyskysely. Hyvä asuminen, lasten, nuorten ja lapsiper-heiden hyvinvointi sekä sujuva arki

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Käyttökelvottomien rakennusten purku Kaupunkikuvan parantaminen ja kulurakenteen pienentäminen, ympäristö Kiinteistöstrategian valmistelu Kiinteistöjen hallinta paranee, kilpailukyky paranee Kiinteistöjen kuntotutkimukset Tukee kiinteistöjen pitkäntähtäimen budjetointia, hyvä asuminen, terveet työtilat

Tunnusluvut Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2020 Ts 2021 Rakennuksia, kpl 100 101 101 97 97 Rakennusten ka-m2 127 970 123 260 123 260 116 262 1 162 262 Huoneistot, kpl 12 12 12 12 12 Huoneistot ha-m2 1 816 1 816 1 816 1 816 1 816 Kiinteistönhuoltopalvelu ka-m2 137 022 132 638 132 638 125 640 125 640 Kiinteistönhuolto- ja erikoisammattimiespalvelut €/h 38 42 42 42 42 Toimintakate €/asukas 178,03 153,07 153,68 153,68 153,68

Tilapalvelut Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 10 936 807 10 950 567 10 801 404 10 801 000 10 801 000 Menot 7 269 385 7 385 763 7 697 013 7 697 000 7 697 000 Toimintakate 3 667 422 3 564 804 3 104 391 3 104 000 3 104 000 Poistot 3 761 893 4 093 760 3 822 930 3 823 000 3 823 000 Tilikauden tulos -94 470 -528 956 -718 539 -719 000 -719 000 Varausten muutokset 246 611 246 610 246 610 247 000 247 000 Tilikauden yli/alijäämä 152 141 -282 346 -471 929 -472 000 -472 000

67

Valvontatoimi Tulosalueen esimies: johtava rakennustarkastaja Teemu Kivinen Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta valvoo rakentamista ja kaavojen toteuttamista maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla. Lupamenettelyllä pyritään huolehtimaan yleisen edun vaatimusten täyttymisestä sekä rakennuksen soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Lisäksi rakennuksen tulee täyttää käyttötarkoituksen edellyttämät rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyt-töturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset. Rakennusval-vonta valvoo myös osaltaan rakennusten ja rakennetun ympäristön hoitoa ja kunnossapitoa sekä maa-aines-ten ottoa. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu ylläpitää ja kehittää kunnan ympäristönsuojelua puhtaan, viihtyisän ja terveellisen ympäris-tön tarjoamiseksi asukkaille. Ympäristönsuojelu pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenettelyin vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten ja yritysten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, ja että mah-dolliset haitat olisivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin torjuttavissa. Ympäristönsuojelun toiminnan tavoit-teena on järjestää toimialaan kuuluvat palvelut mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavoitteet vuodelle 2020 Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee Lupa-asioiden viivytyksetön käsittely Käsittelyaika Kilpailukyky ja elinvoima Sähköisen arkistoinnin lisääminen ja jär-jestelmien tehokkaampi hyödyntäminen

Paperiarkistojen digitointi, Lupapiste kaupan käyttöönotto Kilpailukyky ja elinvoima

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 - 2022

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen, paperiarkistojen digitointi

Asiakaspalvelun taso pysyy vähintään nykyisellä tasolla ja palvelu säilyy lähellä asia-kasta. Vanhoja paperiarkistoja digitoidaan resurssien puitteissa, jolla tehostetaan sähköisiä palveluita asiakkaiden suuntaan.

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2020 Ts 2021 Rakentamisen luvat ja ilmoitukset 400 500 500 500 500 Katselmukset 1 250 1 300 1 300 1 300 1 300 Ympäristöluvat ja meluilmoitukset, rekisteröinnit YSL 116 § 16 20 15 15 15 Uudet maa-ainesluvat, jatkoluvat ja yhteisluvat yht. 9 8 8 8 8 Ympäristönsuojelun valvonta- ja neuvontakäynnit 40 50 50 50 50 YSL:n mukaiset määräaikaistarkastukset 3 5 5 5 5 Toimintakate € / as -12,54 -15,41 -15,72 -15,74 -15,74

Valvontatoimi Tp 2018 Ta + lta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Ta 2022 Tulot 266 042 306 050 306 050 306 000 306 000 Menot 524 274 552 601 623 747 624 000 624 000 Toimintakate -258 232 -246 551 -317 697 -318 000 -318 000 Poistot 0 0 Tilikauden tulos -258 232 -246 551 -317 697 -318 000 -318 000

68

5 INVESTOINTISUUNNITELMA 5.1 Investoinnit 2020 - 2023 Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot sekä sijoitukset osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Investointiosassa käsitellään myös näiden erien muutokset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot jäl-jempänä esitetyllä hanke- ja hankeryhmäjaolla. Investointiosa on tällä jaottelutasolla valtuustoon nähden si-tova mahdollisine erillisperusteluineen. Liikelaitosten osalta valtuustoon nähden sitovia ovat kokonaisinves-tointien määrä ja erikseen päätetyt ja nimetyt kohteet. Investointisuunnitelma on tehty neljälle vuodelle. Määrärahat ovat investointiosassa hankkeittain tai hankeryh-mittäin. Investoinnit aktivoituvat vuosikuluksi vaikutusaikanaan erillisen kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Taloussuunnitelman kolmen ensimmäisen vuoden investoinnit on ajoitettu sito-vasti, viimeinen vuosi on rahoitustarpeen laskemisen apuväline ja ohjeellinen summaltaan. Suunnitelmaan arvioitu valtionosuus tai muu ulkopuolinen rahoitus on niiden hankkeiden toteuttamisen edellytys, joiden tu-loiksi ulkopuolista rahoitusta on merkitty. Valmisteltu investointiohjelma ei sisällä Himoksen kylpyläinvestointia, koska hankkeen viivästyttyä uuden kaa-van laatiminen on kesken, eikä tarkkaan tiedetä, miten mahdollinen kaupungin osuus kokonaisuudessa muut-tuu. Aiemmin käsitellystä hankkeesta ei ole mitään osia mukana investointisuunnitelmassa. INVESTOINNIT YHTEENSÄ, KAUPUNKI, ei liikelaitok-i

2020 2021 2022 2023 Yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot 802 000 20 000 10 000 0 832 000 Maa- ja vesialueet 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 Hallinto- ja laitosrakennukset 200 000 2 550 000 2 550 000 0 5 300 000 Liikenneväylät 2 040 000 1 715 000 1 900 000 1 950 000 7 605 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet, erilliset 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 690 000 975 000 1 235 000 730 000 3 630 000 Koneet ja kalusto 318 000 205 000 1 260 000 150 000 1 933 000 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 Investointimenot yhteensä 4 450 000 5 865 000 7 355 000 3 230 000 20 900 000 Muut pitkävaikutteiset menot 318 000 0 0 0 318 000 Maa- ja vesialueet 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 Hallinto- ja laitosrakennukset 0 0 0 0 0 Liikenneväylät 0 0 0 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet, erilliset 0 0 0 0 0 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 88 500 154 000 210 000 56 000 508 500 Koneet ja kalusto 0 0 15 000 0 15 000 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 Investointitulot yhteensä 606 500 354 000 425 000 256 000 1 641 500 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, netto, kaupunki 3 843 500 5 511 000 6 930 000 2 974 000 19 258 500

KOKO KAUPUNKI liikelaitokset mukana 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Kaupunki 4 450 000 5 865 000 7 355 000 3 230 000 20 900 000 Vesi 4 910 000 3 765 000 1 600 000 1 100 000 11 375 000 Ateria 0 0 0 0 0 Menot yhteensä 9 360 000 9 630 000 8 955 000 4 330 000 32 275 000 Kaupunki, tulot 606 500 354 000 425 000 256 000 1 641 500 Vesi, tulot 0 0 0 140 000 140 000 Ateria, tulot 0 0 0 0 0 Tulot yhteensä 606 500 354 000 425 000 396 000 1 781 500 NETTO, liikelaitokset mukana 8 753 500 9 276 000 8 530 000 3 934 000 30 493 500

Kaikki investoinnit tarvitsevat ennen toteutusta erillisen toimeenpanopäätöksen hallintosäännön ja talousar-vion sitovuusohjeiden mukaisesti. Maankäyttösopimuksin tehtävien kunnallistekniikan hankkeiden toteutusta

69

ei tämä suunnitelma sisällä, vaan päätökset siltä osin tehdään kaupunginvaltuustossa erikseen kunkin hank-keen kohdalta, koska toteuttamisaikataulu on riippuvainen maanomistajasta. Investointisuunnitelman vaikutus poistoihin Investointitason pitäisi pitkällä tähtäyksellä olla vuosipoistojen suuruinen. Ohjelman investointitaso on alle poistotason (7,6 milj.€) liikelaitokset mukaan lukien. Pitkällä tähtäyksellä kaupungin elinvoima ja kehittämisin-vestoinnit pystytään tekemään maltillisella ajoituksella. Rakennemuutosten vuoksi käyttämättä jäävä omai-suusmassa on päästävä poistamaan käyttöomaisuudesta, jotta turhilta käyttökuluilta vältytään. Poistosuunni-telma on tarkistettu vuonna 2012 voimaan tulleiden Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Maankäyttösopimuksilla tehtäviä investointeja ei ole taloussuunnitelmaan ennakoitu, vaan kaikki mahdolliset maankäyttösopimusinvestoinnit tehdään erillisillä valtuuston päätöksillä. Muut pitkävaikutteiset menot MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 2020 2021 2022 2023 Yhteensä ICT ohjelmistot 252 000 20 000 10 000 0 282 000 - Yleishallinto 20 000 20 000 10 000 50 000 - Sote 232 000 212 000 Muut aineettomat hyödykkeet 550 000 0 0 0 550 000 - ensilumen latu Himos 520 000 520 000 - valtateiden risteysal. kiertoliittymän liik.turv. parant. 30 000 30 000 Muut pitkävaikuttaiset menot yhteensä 802 000 20 000 10 000 0 832 000 Muut pitkävaikutteiset tulot - ensilumen latu, Himos 318 000 318 000 Muut pitkävaikutteiset, tulot yhteensä 318 000 0 0 0 318 000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET, NETTO 484 000 20 000 10 000 0 514 000

ICT-ohjelmistot: Yleishallinto: Siirrytään sähköiseen arkistointiin, johon hankitaan arkiston digitalisointiin tarvittava ohjelmisto. Digitalisointi on useamman vuoden projekti, jossa pyrkimyksenä on analogisen aineiston pienentämiseen ja hävittämiseen. Sosiaali- ja terveystoimi: MDR (Medical Devices Regulation), lääkinnällisten laitteiden säädösmuutokset Efficapotilastietojärjestelmään. Pääjulkaisu 2019 sisältää lakisääteisiä muutoksia, toiminnallisuuksien, alustan ja sen käytettävyyden sekä suorituskyvyn parannuksia ja aiheuttaa muutoksia käyttöympäristöön. Lakisääteinen GDPR otetaan käyttöön samassa yhteydessä. On huomioitava, että muutos vaatii uuden version raportointiosiosta, hankintakustannus sisältyy GDPR-kokonaisuuteen. Kansa-integraation (sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käyttöönotto) projekti, johon sisältyy Kansa-esikartoi-tusvaihe ja vanhojen aineistojen arkistointi. Himoksen ensilumen latu Ensilumen latu on ensimmäinen konkreettinen toimenpide osana Jämsän kaupungin Himos Master Plan ko-konaisuutta. Hankkeessa rakennetaan ensilumen ladun pohja noin 1,3 km. Ladun leveys on 8 m, jolloin se on edestakaisin hiihdettävä. Ensilumen latu toimii talvisin hiihtolatuna ja yhdistyy nykyiseen latupohjaan. Se kasvattaa alueen vetovoimaa ja saa paikkakuntalaisetkin käyttämään paremmin Himoksen palveluja. Ensilu-men ladulle on mahdollista saada hiihtäjiä, jotka nyt menevät lumileireille pohjoiseen. Panostamalla ensilu-men latuun edistetään mahdollisuuksia saada uusi sesonki matkailullisesti hiljaiselle loka-marraskuulle. Ensi-lumenlatu kasvattaisi majoitusyritysten sekä alueen ruokapalvelujen myyntiä. Himoksen ensilumen ladun lumi tehdään talvella ja säilötään kesäksi purun alle. Säilölumi tykitetään ja kerä-tään kahdelle lumensäilömispaikalle, joista se levitetään ladulle. Säilölumesta saadaan hyödynnettyä ensilu-menladulle ensimmäisenä vuotena noin 60 % ja myöhäisemmässä vaiheessa vielä enemmän. Säilölumipaik-koihin tulee 1-2 vuodessa syvä routa, jolloin maasta tuleva lämpö ei sulata lunta. Lunta tarvitsee säilöä noin 1,3 km ladulle noin 15.000 kuutiota. Hankkeeseen haetaan investointiavustusta. Avustuksen myöntäminen ja yksityisten rahoitusosuus ovat edel-lytys hankkeen etenemiselle.

70

Valtateiden risteysalueen kiertoliittymän liikenneturvallisuuden parantaminen Valtateiden 9 ja 24 risteysalueella on sattunut useita onnettomuuksia ja Jämsän liikenneturvallisuus-suunni-telmassa on tilanteen korjaamiseksi esitetty liittymän havaittavuuden parantamista. Valaistuksen ja kiertoliitty-män uudistaminen toteutetaan laadittavan suunnitelman mukaisesti. Kiertoliittymän uudistaminen on huomi-oitu myös Jämsän taideohjelmassa. Maa- ja vesialueet MAA- JA VESIALUEET 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Kiinteistöjen osto 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Maa ja vesialueet, menot yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Tonttien myynti ja kiinteistöjen realisointi 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Maa ja vesialueet tulot yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 MAA-JA VESIALUEET, netto 0 0 0 0 0

Pienten maa-alueiden ostoon varataan vuosittain määräraha. Maanhankintaa tehdään lähinnä kaava-alueilta ja niiden läheisyydestä. Osakkeet ja osuudet OSAKKEET JA OSUUDET 2010 2021 2022 2023 Yhteensä Osakkeet ja osuudet, menot 0 0 0 0 0 Osakkeet ja osuudet, tulot 0 0 0 0 0 OSAKKEET JA OSUUDET, netto 0 0 0 0 0

Osakkeiden ostoja ja myyntejä ei ole tiedossa. Rakennukset ja rakennelmat HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Viiskulman päiväkodin peruskorjaus 550 000 550 000 1 100 000 Pääkirjaston rakentaminen

200 000 2 000 000 2 000 000 4 200 000 Hallinto- ja laitosrakennukset menot yhteensä 200 000 2 550 000 2 550 000 0 5 300 000 Hallinto- ja laitosrakennukset tulot 0 0 0 0 0 Hallinto- ja laitosrakennukset tulot yhteensä 0 0 0 0 0 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT, netto 200 000 2 550 000 2 550 000 0 5 300 000

Viiskulman päiväkodin peruskorjaus Kiinteistön peruskorjaus vuonna 2019 teetetyn kuntoarvion mukaisesti. Kiinteistö päivitetään vastaamaan ny-kypäivän vaatimuksia ja määräyksiä teknisiltä ominaisuuksiltaan. Ennen peruskorjauksen aloittamista kartoi-tetaan päivähoidon tarve ja mitoitus sekä tulevaisuuden ennusteet koko kaupungin alueella. Pääkirjaston rakentaminen Seppolan koulun alueen tontinluovutuskilpailuun ainoana osallistuneen WasaGroupin kanssa on käyty neu-votteluja liiketila- ja pääkirjaston toteutuksesta. Mikäli WasaGroup vetäytyy hankkeesta tai ehdot yhteistyölle eivät ole alkuperäisen tarkoituksen mukaiset, varaudutaan pääkirjaston rakentamiseen omana työnä. Suun-nittelutyö kohdistuu investointisuunnitelmassa vuoteen 2020. Mikäli pääkirjasto toteutetaan omana hank-keena, käytetään nykyisen koulurakennuksen purkamiskustannuksiin konsernirahastoa.

71

Kiinteät rakenteet ja laitteet LIIKENNEVÄYLÄT 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Liikenneväylät yleiset 1 320 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000 5 220 000 Kadunsaneeraus 950 000 900 000 900 000 900 000 3 650 000 Katujen päällystäminen 150 000 200 000 200 000 200 000 750 000 Katuvalaistus 220 000 200 000 200 000 200 000 820 000 Liikenneväylät erilliset 720 000 415 000 600 000 650 000 2 385 000 Pääväylien ympäristön parannus 100 000 50 000 50 000 200 000 Siltojen peruskorjaus 100 000 250 000 50 000 200 000 600 000 Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt 65 000 400 000 400 000 865 000 Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantaminen 280 000 280 000 Sairaalan pohjoisp. ymp.tie ja parkkialue, pohjaus, asfaltointi 100 000 100 000 Haiskankujan rakentaminen 90 000 90 000 Himoskylän asemakaava/Himosraitin rakentaminen 250 000 250 000 Himoksen alue 340 000 0 0 0 340 000 Liikenneväylät menot, yhteensä 2 040 000 1 715 000 1 900 000 1 950 000 7 605 000 Liikenneväylät, tulot yhteensä 0 0 0 0 0 LIIKENNEVÄYLÄT, netto 2 040 000 1 715 000 1 900 000 1 950 000 7 605 000

Kadunsaneeraus Saneerauskohteet määritellään 3 kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. Työohjelmakohteet pe-rustuvat pääosin vuonna 2012 laadittuun katujen saneerausohjelmaan. Katujen päällystäminen Päällystyskohteet määritellään teknisessä lautakunnassa vuosittain hyväksyttävässä päällystysohjelmassa. Katuvalaistus Katuvalaistuksen saneerausta toteutetaan pääosin verkkoyhtiöiden kaapelointitöiden yhteydessä. Pääväylien ympäristön parantaminen Pääväylien ympäristön parantamista toteutetaan mm. pääväylien ympäristön siistimisellä ja huomiota kiinnite-tään erityisesti kasvillisuuteen sekä alueiden helppohoitoisuuteen. Vuonna 2020 toteutetaan Koskentiellä Sa-haranta-Siltakatu välillä olevan ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välisen välikaistan kunnostaminen. Siltojen peruskorjaus Kaupungin siltoihin teetetään vuonna 2020 tarkastukset. Tulevina vuosina varaudutaan mm. Orivuoren ja Nik-karinmäen siltojen peruskorjauksiin. Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt Koskentien ajorata ja pysäköintipaikat ovat päällysteen osalta uusimisen tarpeessa välillä Keskuskatu-Linde-maninkatu. Lisäksi katuosuuden pysäköintijärjestelyistä on tullut palautetta. Koskentien liikenne- ja pysäköin-tijärjestelyistä laaditaan yleissuunnitelma ennen toteuttamista. Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edisty-essä. Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantaminen Paunun kiertoliittymän liikenneturvallisuus on noussut esille liikenneturvallisuuskyselyssä. Kiertoliittymän tur-vallisuutta on mahdollista parantaa esim. liittymäalueen korottamisella. Muutostyöt kiertoliittymään toteutetaan laadittavan katusuunnitelman perusteella. Sairaalan pohjoispuolen ympärystie ja parkkialue, pohjaus ja asfaltointi Sairaalan pohjoispuolen tie on routavaurioitunut ja vaatii kunnostamisen. Tien varrella olevat parkkipaikat on kunnostettu ja ne päällystetään tien päällystämisen yhteydessä. Korjauksen aloittaminen tarvitsee erillisen kaupunginhallituksen päätöksen. Haiskankujan rakentaminen Uskolan asemakaavan korttelin 4249 tonteille on rakentunut loma-huoneistoja ja niiden liikennöintiä varten on rakennettava Haiskankuja. Himoskylän asemakaava / Himosraitin rakentaminen Varataan määräraha vuonna 2019 aloitetun hankkeen viimeistely- ja päällystystöihin.

72

Kiinteät rakenteet ja laitteet, erilliset HULEVESI 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Hulevesiviemärin rakentaminen 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000 Hulevesiviemärin saneeraus 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet erill. menot, yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Tulot 0 0 0 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet erill. tulot, yhteensä 0 0 0 0 0 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, ERILLISET, nto 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000

Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäreiden rakentamista tehdään pääsääntöisesti kadun saneerauskohteiden yhteydessä. Työoh-jelmakohteet perustuvat pääosin vuonna 2012 laadittuun katujen saneerausohjelmaan. Hulevesiviemärin saneeraus Hulevesiviemäreiden saneerausta tehdään pääsääntöisesti kadun saneerauskohteiden yhteydessä. Työohjel-makohteet perustuvat pääosin vuonna 2012 laadittuun katujen saneerausohjelmaan. Puistot, leikki- ja liikuntapaikat PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Puistot ja leikkipaikat, yleiset 0 0 60 000 30 000 90 000 Liikennepuiston leikkikentän peruskorjaus 60 000 60 000 Tiirinniemen leikkikentän rakentaminen 30 000 30 000 Liikunta-, ulkoilupaikat, erilliset 690 000 975 000 1 175 000 700 000 3 540 000 Seppolan al. puistot, Jämsäpuisto, satama-alue, rantareitti 100 000 200 000 300 000 300 000 900 000 Immi Hellén satupuiston perustaminen 50 000 50 000 Pohjois-Himoksen liikuntareitin valaistuksen kunnostus 40 000 40 000 Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 180 000 40 000 40 000 260 000 Tekonurmikenttä 500 000 500 000 Paunun tenniskenttien ja tekojääradan kunnostaminen 180 000 180 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka 300 000 300 000 Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka 5 000 50 000 50 000 105 000 Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka 5 000 75 000 75 000 155 000 Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka 5 000 100 000 105 000 Koskenpään koulun lähiliikuntapaikka 5 000 60 000 65 000 Särkijärven lähiliikuntapaikka 10 000 40 000 50 000 Satamat ja venerannat 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Matonpesupaikkojen kunnostaminen 30 000 30 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, menot yhteensä 690 000 975 000 1 235 000 730 000 3 630 000 Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 54 000 54 000 Tekonurmikenttä 170 000 170 000 Paunun tenniskenttien kunnostaminen 45 000 45 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka 88 500 88 500 Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka 15 000 15 000 30 000 Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka 25 000 25 000 50 000 Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka 35 000 35 000 Koskenpään koulun lähiliikuntapaikka 21 000 21 000 Särkijärven lähiliikuntapaikka 15 000 15 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, tulot yhteensä 88 500 154 000 210 000 56 000 508 500 PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT, netto 601 500 821 000 1 025 000 674 000 3 121 500

Liikennepuiston leikkikentän peruskorjaus Liikennepuiston leikkikenttä on Jämsän keskusta-alueen suosituin leikkikenttä. Leikkikentän nykyisiä huono-kuntoisia välineitä uusitaan. Tiirinniemen leikkikentän rakentaminen Tiirinniemen alueelle on toivottu leikkikenttää. Tiirinniemen alueella on kuntarekisterin mukaan 33 alle 12-vuo-tiasta lasta.

73

Seppolan alueen puistot; Jämsäpuisto, Jämsänjoen rantareitti, keskustan satama-alueen kehittäminen Maauimalan liikuntapuiston alueelle toteutetaan vuonna 2020 skeittipuisto, lisäksi laaditaan suunnitelma alu-eelle sijoittuvista toiminnoista ja rakennelmista. Esillä on ollut mm. aurinkoterassi mahdollisine kahvio-, wc- ja saunarakennuksineen. Kaksoislammenpuiston alueelle laaditaan puistosuunnitelma, joka pitää sisällään myös lammen ruoppaustyöt. Vuonna 2016 valmistui Keskuskadun ja Seppolan satama-alueen yleissuunnitelma ja satama-alueen raken-taminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi alueeksi niin kuntalaisten, yritysten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Rakentamisella mahdollistettaisiin nykyistä huomattavasti paremmat satamapalvelut ja mahdollisesti myös pienen kahvilan tai ravintolan rakentuminen alueelle. Tämä osaltaan vähentäisi ilkivallan mahdollisuuksia. Viherrakentamista tehtäisiin molempiin suuntiin satamasta sekä siltojen välillä myös joen toiselle puolelle. Immi Hellén –satupuiston perustaminen Immi Hellén oli Kuorevedellä syntynyt runoilija, joka teki lauluiksikin sävellettyjä runoja etenkin lapsille. Määrärahalla toteutetaan Hellénin runoihin perustuva lasten puisto Hallin taajamaan. Pohjois-Himoksen liikuntareitin valaistuksen kunnostaminen Kunnostetaan Pohjois-Himoksen päällä olevan liikuntareitin ja sinne Länsi-Himoksesta johtavan yhdysladun huonokuntoinen valaistus. Urheilupaikkojen ja liikuntareittien kunnostus Oinaalan urheilukentän pinnoite on uusittu kertaalleen vuonna 2003. Urheilukentällä on havaittavissa kulumi-sen jälkiä sekä pinnoitteen halkeamisia. Suomen Urheiluliiton edustajat ovat huomauttaneet juoksuratojen kunnosta jo muutama vuosi sitten kesän yleisurheilukarnevaalien aikana. Oinaalan urheilukentän juoksuradat ja suorituspaikat kunnostetaan ruiskuttamalla/uusimalla pinnoite ja maalaamalla viivoitukset. Lisäksi Oinaalan urheilukentällä uusitaan kentän ja juoksuradan välinen sadevesikouru. Investointi tehdään vuonna 2021, jolloin voitaisiin juoksuratojen ja suorituspaikkojen pinnoite voidaan tehdä uudelleen ruiskuttamalla. Jos pinnoitustyö venyy pidemmälle suunnitteluvuosille, saatetaan pinnoite joutua uusimaan kokonaan, jolloin kustannukset kasvavat kentän osalta noin 380 000 euroon. Hankkeen toteuttami-sen ehtona on liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus. Liikuntareittien valaistuksen saneerausta ja muuta kunnostusta toteutetaan eri liikuntareiteillä suunnitelmavuosina. Tekonurmikenttä Tekonurmen käyttö on mahdollista 45 viikkoa vuodessa nurmikentän 16 - 20 viikon sijaan. Tekonurmen tunti-määräiselle käytölle ei ole ylärajaa kuten nurmikentillä. Nurmikentän kunnossapidon kustannus on vuodessa noin 9.000 €, tekonurmen noin 3.000 €/vuosi (Palloliiton tekonurmiopas). Tekonurmea voidaan käyttää jalka-pallon lisäksi muidenkin liikuntalajien harrastamiseen (esim. pesäpallo). Kenttää voivat hyödyntää paikallisten jalkapallo- ja pesäpalloharrastajien lisäksi koulut oppilaiden liikunnanopetuksen järjestämisessä. Tekonurmen sijoituspaikasta ei ole päätöstä. Sijoituspaikaksi on esitetty mm. Paunun aluetta. Tekonurmikentän rakentami-sen ehtona on liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus sekä mahdollisesti myös Suomen Palloliiton jalka-pallon olosuhteiden parantamiseen tarkoitettua Hatrick-avustusta. Tekonurmikentän investointi edellyttää myös seuratason aktiivisuutta ja yhteistyötä. Paunun tenniskenttien ja tekojääradan kunnostus Paunun urheilukentän vieressä olevien tenniskenttien kunnostus. Tekojääradan pinnoitteena on läpäisevä as-faltti Plexipave-pinnoitteella, johon on merkitty 4 tenniskenttää. Asfaltin pinta on halkeillut ja kupruillut. Kun-nostuksen yhteydessä kentän alla oleva tekojään jäähdytysputkisto uusitaan. Kohteeseen haetaan liikunta-paikkarakentamisen valtionavustusta. Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka Jämsänkosken yhtenäiskoulun pihan lähiliikuntapaikkahanke on kytketty koulun rakentamisen yhteyteen. Suunnitelma lähiliikuntapaikka-alueesta on valmistunut toukokuussa 2019. Oppilaille tehdään välituntiliikunta houkuttelevaksi ja samalla Jämsänkosken alueen lähiliikuntapaikaksi. Hankkeen kustannukset on sidottu saatuun valtionosuupäätökseen. Vuonna 2019 on toteutettu osa koulun yläpihan alueesta ja vuonna 2020 työtä jatketaan leikki- ja liikunta-alueen rakentamisella. Hanketta on jouduttu karsimaan, jotta se on pysynyt kaupunginvaltuuston ja liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuspäätöksen euromäärissä, kokonaiskustan-nukset 650.000 €.

74

Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka Kaipolan koululle on kyläläisten aloitteesta laadittu piha-alueen ja urheilukentän alueiden suunnitelmaa yhteis-työssä puistotoimen, Kaipolan koulun henkilökunnan ja oppilaiden sekä vanhempaintiimin kanssa. Pihalla on vähänlaisesti aktiviteetteja ja leikkivälineet ovat elinkaarensa päässä. Kokonaisvaltainen piharemontti urheilu- ja ulkoliikuntapaikkoineen puolustaisi paikkaansa senkin vuoksi, että koulun oppilasmäärä on viime vuosina ollut kasvussa. Lisäksi huonokuntoiset välineet lisäävät turvallisuusriskiä. Vuoden 2020 aikana tehdään suunnitelma osallistavaa suunnittelutapaa käyttäen loppuun asti hiotuksi toteu-tussuunnitelmaksi. Sen perusteella haetaan hankkeelle valtionavustusta lähiliikuntapaikkarakentamista var-ten. Valtionavustuksen saaminen on ehtona hankkeen toteuttamiselle. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tär-keysjärjestys perustuu v. 2016 tehtyyn koulu- ja päiväkotipihojen liikuntaolosuhdekyselyyn, kaupungin liikunta- ja puistotoimen viranhaltijoiden näkemykseen sekä alueen asukkaiden aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Kaipolan koulun pihan tilanne liikuntaolosuhteiltaan on arvioitu heikoksi. Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilasmäärä on noin 200. Koulun piha-alue on nykyisellään liikuntaolosuhteiltaan heikko etenkin sisäpihan osalta. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tärkeysjärjestys perustuu v. 2016 tehtyyn koulu- ja päiväkotipihojen liikuntaolosuhdekyselyyn, kaupungin liikunta- ja puistotoimen viranhaltijoiden näke-mykseen sekä alueen asukkaiden aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Kuoreveden koulun pihan tilanne on arvioitu liikuntaolosuhteiltaan heikoksi. Hankkeelle haetaan valtionavustusta. Valtionavustuksen saaminen on ehtona hankkeen toteuttamiselle. Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka Juokslahden alue on sijainniltaan keskeinen Jämsän pohjoispuolella Jyväskylään päin mentäessä. Juokslah-den koulun piha-alueet ovat uusimisen tarpeessa ja kyläläisille tarvittaisiin hyvä harrastus-, ulkoliikunta- ja tapahtumien pitopaikka. Hanketta onkin käynnistelty jo aiemmin vuosina 2010–2011, jolloin alueelle on tehty alustavaa suunnitelmaa. Suunnitelmasta päiväkodin puoleinen piha-alue on jo toteutettu. Hankkeelle haetaan valtionavustusta. Valtionavustuksen saaminen on ehtona hankkeen toteuttamiselle. Koskenpään koulun lähiliikuntapaikka Koskenpään koulun alue on tällä hetkellä puitteiltaan varsin vaatimaton ja epäviihtyisä, leikkivälineitä ja leikki-paikkoja sekä erilaisia toimintamahdollisuuksia on oppilasmäärään nähden vähän. Sen vuoksi alueelle on tehty jo suunnitelmaa puistotoimen, Koskenpään koulun henkilökunnan ja oppilaiden sekä vanhempainyhdis-tyksen yhteistyönä. Koska Koskenpäältä puuttuu kaikkien yhteinen leikki- ja liikunta-alue, olisi järkevää tehdä alueen toteutuksesta lähiliikuntapaikkahanke, johon haetaan valtionavustusta. Avustuksen kautta pihalle saa-taisiin mm. ulkokuntoiluvälineitä ja pituushyppypaikka. Koulun lähintä piha-aluetta kehitettäisiin viihtyisäm-mäksi ja toiminnallisemmaksi istutusten ja uusien leikkivälineiden avulla. Kyläläisiltä löytyy myös talkoohenkeä, joten toteutus voidaan tehdä kohtuullisella budjetilla. Hankkeeseen voidaan hakea liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Valtionavustuksen saaminen on ehtona hankkeen toteuttamiselle. Särkijärven lähiliikuntapaikka Särkijärven lähiliikuntapaikka sijoittuu Särkijärven kuntotalon ympäristöön. Lähiliikuntapaikan rakentaminen on ajankohtaista asutuksen koko ajan lisääntyessä Särkijärven rannan läheisyydessä Särkijärvi I ja Särkijärvi II asuinalueilla. Kuntotalon uimaranta on erittäin suosittu ja jo kunnostuksen tarpeessa. Myös laituri uusitaan ja veteen asennetaan hapetin/suihkujärjestelmä estämään järviveden rehevöitymistä ja leväkasvillisuuden li-sääntymistä. Beach-volleykentät kunnostetaan ja alueelle hankitaan ulkokuntoiluvälineitä. Hankkeeseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta Satamat ja venerannat Pajulahden sataman laitureiden uusinta ja Hulkkion sataman pilssivesien talteenottojärjestelmän rakentami-nen toteutetaan vuonna 2020. Useammassa satamassa on tarvetta rantojen ruoppaukselle ja lisäksi veneran-toja on tarvetta kunnostaa. Suunnitelmavuosina toteutetaan mm. Hulkkion sataman aallonmurtajalaituri. Matonpesupaikkojen kunnostaminen Hallin matonpesupaikka kunnostetaan ja Oinaalan matonpesupaikalle uusitaan kuivausteline.

75

Koneet ja kalusto KALUSTO 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Kuljetusvälineet ja autot 0 35 000 250 000 40 0000 325 000 Huoltoauto, kiinteistöhuolto ja kunnossapito 35 000 35 000 Pakettiauto, konekeskus 40 000 40 000 Kuorma-auto 250 000 250 000 Liikkuvat työkoneet 80 000 130 000 605 000 0 815 000 Vaakatasoruohonleikkuri, liikuntapaikat 20 000 20 000 Kiinteistönhoitokone, liikuntapaikat 60 000 60 000 Lavamönkijä, liikuntapaikat 25 000 25 000 Ruohonleikkuri, puistotoimi 20 000 30 000 50 000 Runko-ohjattu pientyökone, puistotoimi 100 000 100 000 Tiehöylä 350 000 350 000 Pyöräkuormaaja, konekeskus 150 000 150 000 Suurteholeikkuri, puistotoimi 60 000 60 000 Muut koneet ja kalusto 238 000 40 000 405 000 110 000 793 000 Kelaleikkuri pyöräkuormaajaan 40 000 40 000 Keräävä katuharja pyöräkuormaajaan 30 000 30 000 Höyrykehitin 30 000 30 000 ICT tietohallinto palvelimet 40 000 40 000 40 000 40 000 160 000 Pääkirjaston ja neuvonnan sekä nuorisotilan kalustaminen 300 000 70 000 370 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun kirjaston kalustus 30 000 65 000 95 000 Vitikkalan AV-järjestelmän uusiminen 50 000 50 000 Koivulinnan päiväkodin kaappisängyt 18 000 18 000 Koneet ja kalusto, menot 318 000 205 000 1 260 000 150 000 1 933 000 Myyntitulot 0 0 15 000 0 15 000 Kalusto tulot yhteensä 0 0 15 000 0 15 000 KALUSTO, netto 318 000 205 000 1 245 000 150 000 1 918 000

Huoltoauto, kiinteistöhuolto ja kunnossapito Nykyisen ajoneuvon käyttöaika alkaa olla lopussa ja huoltokustannukset kasvussa. Pakettiauto Hankitaan vm. 2004 olevan pakettiauton tilalle. Auto on käytössä pääosin kunnallistekniikan työmailla. Kuorma-auto Vaihdetaan vm. 2005 kuorma-auto uuteen vastaavaan. Autoa käytetään työmaahuoltoon ja se palvelee tar-vikkeiden siirrossa yhdyskuntatoimen kaikkia yksiköitä. Vaakatasoruohonleikkuri liikuntapaikoille Vaakatasoruohonleikkuri mm. Oinaalan urheilukentän läheisyydessä sijaitsevien alueiden kunnossapitoon. Kiinteistönhoitokone liikuntapaikoille Vuonna 2007 hankitun LM Trac 385 –kiinteistönhoitokoneen vaihto. Koneella hoidetaan Paunun urheilukentän nurmikonleikkuu sekä alueiden ja pienjääkenttien auraukset. Lavamönkijä Liikuntapaikoilla, latupohjilla ja reitistöillä käytettävän, vm. 2008 olevan lavamönkijän vaihto. Konetta käytetään kesällä myös puistojen kunnossapitotöissä. Ruohonleikkuri puistoille Hankitaan ruohonleikkuri murskaleikkaukseen vuonna 2020 ja radio-ohjattava rinneleikkuri vuonna 2021. Ny-kyiset käytössä olevat vastaavat leikkurit ovat jo huonokuntoisia. Runko-ohjattu pientyökone Puistoilla, kiinteistöillä ja leikkipaikoilla on pieniä töitä, jotka ovat kuitenkin liian isoja käsin toteutettavaksi, kuten leikkivälineiden asennukset/poistot, roskisten asennukset, pienten kiveysten tekemiset, pienten kanto-jen poistot, istutusten poistot/uusimiset ja puiden istutuskuoppien kaivamiset. Näihin töihin tarvitaan tällä het-kellä urakoitsijoita, minkä vuoksi kyseisiä töitä ei tehdä niin paljon kuin tarvetta olisi tai niitä voitaisiin tehdä. Määrärahalla hankitaan kyseiseen koneeseen peruskauhan lisäksi tasojyrsin nurmikkojyrällä sekä kaivuri-kauha. Jatkossa laitteeseen on saatavilla lisälaitteita, kuten hiekoitin, lehti-imuri, ruohonleikkuri, puskulevy, lumilinko ja kelamurskain. Tarkoitus onkin saada jatkossa kone ympärivuotiseen käyttöön myös mm. pienjää-kentille ja mahdollistaa monipuolinen käyttö myös kiinteistöjen pihojen ja liikuntapaikkojen hoidossa.

76

Tiehöylä Hankitaan nykyisen tiehöylän, vm. 1976 olevan tilalle uusi. Nykyinen tiehöylä on peruskunnostettu hankinnan yhteydessä vuonna 2003 ja höylään tehtiin koneremontti vuonna 2013. Höylän emäterän runko on kertaalleen katkennut. Tiehöylää käytetään katujen kesä- ja talvikunnossapidossa sekä kadunrakennuksessa ja -sanee-rauksessa. Pyöräkuormaaja Pyöräkuormaajan vaihto Volvo L60F vm. 2008. Vuonna 2022 käyttötuntimäärä on arviolta 11 000. Koneen ikä ja käyttötunnit ovat siinä vaiheessa, että edessä on suuria remontteja. Konetta käytetään pääasiassa katujen ja pihojen kunnossapitoon sekä kunnallistekniikan työmailla. Uusimalla koneen toimintavarmuus paranee. Suurteholeikkuri Suurteholeikkuri tekee isompien alueiden leikkauksesta n. puolet nopeampaa ja myös monipuolisempaa, kun koneen ulottuvuus on käytettävissä myös mm. oja-luiskissa. Kelaleikkuri pyöräkuormaajaan Hankitaan pyöräkuormaajan lisälaitteeksi kelaleikkuri. Nykyisin käytössä oleva laite on n. 25 vuotta vanha ja huonokuntoinen. Kelaleikkuria käytetään mm. liikenneväylien pientareiden niittoon. Keräävä katuharja pyöräkuormaajaan Hankitaan pyöräkuormaajan lisälaitteeksi keräävä katuharja. Katuharjaa käytetään mm. hiekoitussepelin pois-tossa. Höyrykehitin Korvataan vanha huonokuntoinen höyrykehitin uudella. Höyrykehitintä käytetään mm. rumpujen ja roudan su-lattamiseen. ICT tietohallinto palvelimet Tietohallinto huolehtii kaupungin palvelinkaluston määräaikaisesta uusimisesta (4-6 vuoden kiertokäyttötar-peesta riippuen) sekä siitä, että ne täyttävät ohjelmistojen käytön ja kehityksen tarpeet. Pääkirjaston ja nuorisotilan kalustaminen Uuden pääkirjaston kalustaminen tarkentuu hankkeen edetessä, hankkeen yhteydessä valmistellaan uuden-laisia tapoja palvelun tuottamiseen. Kirjastossa on luontevaa suunnitella esim. tilojen ja aineistotyyppien si-jaintineuvontaa tai asiakaspalautteen keräämistä digitoitavaksi. Hankintaa varten on selvitettävä mahdolli-suus saada kirjastojen kehittämishankerahoitusta. Digitalisoinnin edistämisen rahoitusmahdollisuudet myös tämän suhteen selvitetään. Jämsänkosken yhtenäiskoulun kalustaminen Jämsänkosken yhtenäiskoulu aloitti toimintansa 1.8.2019 ja tämän vuoksi koulukalusteiden hankinta on pai-nottunut vuodelle 2019. Koulurakentamista ohjaa hankesuunnitelma. Vuoden 2020 täydennyshankintoihin sisältyy Jämsänkosken koulukirjaston kalustehankintoja sekä omatoimikirjastovarustus. Kirjastotila kaluste-taan suurelta osin pääkirjaston väistötiloista vapautuvilla kalusteilla, joten omatoimikirjasto voi aloittaa toimin-tansa vasta pääkirjaston avauduttua. Vitikkalan AV-järjestelmän uusiminen Vitikkala-salin äänentoisto- ja av-järjestelmä asennettiin vuonna 2005, ja nyt laitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän. Tilassa järjestetään lähes viikoittain erilaisia tilaisuuksia ja laitteiden toimimattomuus aiheuttaa han-kalia tilanteita järjestäjille. Koivulinnan päiväkodin kaappisängyt Kaappisängyt ovat kovalla kulutuksella ja tarvitaan uusimista. Päiväkodin kahden ryhmän kaappisänkyjen uu-sinta, yht. 21 sänkyä ja patjaa. Kalusteiden tulee olla turvallisia.

77

6 RAHOITUSSUUNNITELMA 6.1 Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman en-simmäinen osa kuvaa varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaa. Vuosikatteen määrä on suoraan verrannollinen kaupungin rahoitusaseman kehitykseen. Tästä osasta nähdään miten vuosikatteen ja tulora-hoituserien määrä riittävät investointien kattamiseen. Rahoituksen rahavirta Jälkimmäisessä laskelman osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Tärkeitä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman erien muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin in-vestointiohjelma on kaupungin tulorahoitukseen ja vuosikatteen tasoon nähden liian suuri. Tulorahoitusta ei riitä ja investointien menot joudutaan kattamaan velanotolla.

RAHOITUSLASKELMA TA2020 Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Kaupunki ilman liikelaitoksia Toiminnan rahavirta 7 196 036 4 522 019 4 687 115 5 002 560 5 803 220 Vuosikate 3 108 292 5 872 019 5 687 115 6 002 560 6 803 220 Satunnaiset erät (netto) 4 252 200 Tulorahoituksen korjauserät -164 457 -1 350 000 -1 000 000 -1 000 000 -1 000 000 Investointien rahavirta -4 928 731 -6 165 320 -2 843 500 -4 511 000 -5 930 000 Investointimenot -5 679 681 -7 859 000 -4 450 000 -5 865 000 -7 355 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 501 285 143 680 406 500 354 000 425 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 249 665 1 550 000 1 200 000 1 000 000 1 000 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 267 304 -1 643 301 1 843 615 491 560 -126 780 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -522 896 332 931 593 300 448 160 448 160 Antolainasaamisten lisäykset -850 000 Antolainasaamisten vähennykset 327 104 332 931 593 300 448 160 448 160 Lainakannan muutokset 265 352 4 105 051 4 123 338 10 092 000 9 392 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000 9 000 000 9 000 000 5 000 000 4 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 530 910 -4 894 949 -4 876 662 5 092 000 5 392 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 796 262 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1 618 899 Rahoituksen rahavirta -1 876 443 4 437 982 4 716 638 10 540 160 9 840 160 Vaikutus maksuvalmiuteen 390 861 2 794 681 6 560 253 11 031 720 9 713 380

78

6.2 Lainoitus Antolainat

Kaupungin suurimpia rahoitusriskejä on konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen rahoittaminen. Tytäryhteisöille annettavia lainoja käytetään pääasiassa tilapäisrahoitukseen, johon käytetään osin myös konsernitiliä. Mikäli tilanne perustellusti edellyttää lainan myöntämistä, siitä päätetään erikseen valtuustossa. Vaihtoehtona anto-lainaukselle on kaupungin takaus tytäryhteisöille rahalaitokselta otettavaa lainaa varten, siltä osin kuin takaus voidaan kuntalain mukaisesti antaa. Konserniyhtiöille, eikä muille yhteisöille, ole arvioitu antolainatarvetta tässä talousarviossa. Oheisessa taulukossa on kaupungin antolainat sekä niiden lyhennykset ja korot lyhen-nysohjelman mukaisesti.

Vuosi Pääoma 1.1 Uudet lyhennys Pääoma 31.12 +/- Korot lainaa €/as korot

€/as 2016 6 417 553 138 600 641 610 5 914 543 -503 010 52 369 277 2 2017 5 914 543 154 000 610 616 5 457 927 -456 616 47 723 261 2 2018 5 457 927 850 000 347 104 5 960 823 502 896 40 646 282 2 2019 5 960 823 979 000 451 501 6 488 322 527 499 37 850 316 2 2020 6 488 322 593 300 5 895 022 -593 300 34 090 292 2 2021 5 895 022 448 160 5 446 862 -448 160 25 380 270 1 2022 5 446 862 448 160 4 998 702 -448 160 24 700 247 1

Pitkäaikaisten lainojen muutos Kaupungin lainamäärä vuoden 2012 lopussa oli noin 45 milj. € (2.008 €/asukas). Vuoden 2019 lopussa lai-namäärän ennustetaan olevan kaupungissa liikelaitokset mukaan lukien noin 38,4 milj. € eli 1.873 eu-roa/asukas. Talousarvion laatimisajankohtaan mennessä vuonna 2019 ei vielä ollut nostettu uutta lainaa. Ta-lousarviolainantarpeeksi vuonna 2020 ennustetaan enintään 9,0 milj. €.

PITKÄAIKAISET OTTOLAINAT JA LYHENNYKSET pääoma 1.1. nosto lyhennys 31.12. lis /väh korot lainaa €/as korot €/as

2012 42 140 527 10 000 000 7 226 479 44 914 048 2 773 521 1 081 504 2 008 48 2013 44 914 048 4 000 000 6 918 405 41 995 643 -2 918 405 842 572 1 896 38 2014 41 995 643 10 688 849 31 306 794 -10 688 849 753 220 1 435 34 2015 31 306 794 4 000 000 4 484 136 30 822 658 -484 136 506 575 1 431 24 2016 30 822 658 11 000 000 4 092 100 37 712 566 6 889 908 556 438 1 767 26 2017 37 712 566 10 000 000 4 263 577 43 448 989 5 736 423 354 810 2 080 17 2018 43 448 989 4 000 000 4 530 910 42 918 078 -530 910 314 086 2 083 15 2019 42 918 078 4 531 553 38 386 525 -4 531 553 313 835 1 873 15 2020 38 386 525 9 000 000 4 876 662 42 509 863 4 123 338 392 800 2 074 16 2021 42 509 863 7 000 000 5 092 000 44 417 863 1 908 000 305 000 2 167 17 2022 44 417 863 5 000 000 5 392 000 44 025 863 -392 000 215 200 2 148 18

Lainamäärä on tervehdyttämistoimenpiteiden tuloksena pystytty pitämään kohtuullisena. Lainamäärä ei vuonna 2020 alene, vaan uuden lainanoton vuoksi pysyttelee entisellä tasolla. Lainanotossa avainasemassa on investointiohjelma, jotka mitoitetaan ja aikataulutetaan siten, ettei investoinneista koidu ylitsepääsemätöntä rahoitusriskiä kaupungille. Taseomaisuuden ja tuotantokäytössä tarpeettomaksi käyneen omaisuuden reali-sointi ja suurien investointien siirtäminen muihin rahoitusmuotoihin vähentävät osaltaan lainanottotarvetta. Lainoja maksetaan takaisin lyhennysohjelman mukaisesti. Korkomenot säilynevät maltillisina, ennusteiden mukaan korot pysyttelevät suhteellisen alhaisina vielä talousarviovuonna, mutta suunnitelmavuosina ennus-tetaan tapahtuvaksi korkotason nousua. Riskienhallinnan kannalta korkojen nousuun on varauduttu pitämällä osa lainasalkusta pitkissä koroissa ja käyttämällä suojauksia.

79

7 LIIKELAITOKSET

7.1 Jämsän Ateria ja Puhtauspalvelut liikelaitos Liikelaitosjohtaja Mervi Västinen

Toiminnan kuvaus Liikelaitoksen toiminta jakautuu talousarviossa kolmeen toimialueeseen; Hallinto, Ruokapalvelut ja Puhtauspalvelut. Liikelaitos tuottaa kilpailukykyisesti terveellisiä, turvallisia ja laadukkaita ruoka- ja puhtauspalveluja pääasiassa Jämsän kaupungille. Asiakkaiden kanssa sovitaan yhteisten laatukriteerien ja sopimusten mukaisesti sopivat palvelupaketit. Sopimukset ovat kumppanuussopimuksia ja asiakkuudet aitoja ja toimivia kumppanuussuhteita. Vakituisella henkilöstöllä on alan peruskoulutus. Liikelaitos toimii laatustandardien mukaisesti ja toiminnan jatkuva parantaminen, arviointi ja uudistumiskyky on vakiintunut käytäntö. Liikelaitosta hoidetaan hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti ja toiminta kattaa tulorahoituksella lyhytvaikutteiset menot ja investointien poistot. Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittämällä hinnoittelua ja kannattavuuslaskentaa eri toimialoille. Palvelutuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta sekä täsmällisyyttä seurataan ja kehitetään. Asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopimuksissa sovitaan palvelu- ja laatutasot. Liikelaitos hoitaa edelleen uimahalli Koskikaran kahvio- ja lipunmyynnin. Toimintaa ja asiakaspalvelua kehitetään yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Liikelaitoksen peruspääoma on 600.000 €, joka muodostuu liikelaitoksen käyttöomaisuudesta. Kaupungin talousarviossa liikelaitosta sitovia eriä ovat: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot. Toimialan tavoitteet vuodelle 2020 1. Liikelaitoksen toimintojen sopeutus muuttuneisiin ja muuttuviin olosuhteisiin mm. TOPA-hanke 2. Jatketaan laaturaporttijärjestelmien ja prosessikuvausten tekemistä kaikissa liikelaitoksen yksiköissä sekä

mitoitusta ruoka- ja puhtauspalveluissa. 3. Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittämällä hinnoittelua ja

kannattavuuslaskentaa eri toimialoille. 4. Mittareiden käyttöönotto Tavoite Mittari = millä mitataan Tavoitteen toteutumisen

arviointi

laadun tasaisuus asiakastyytyväisyyskysely, WEBROPOL laatumittarit Fredman Pro ja ATOP flow asiakaskyselyt ja laatukäynnit

ammattitaidon ylläpito koulutuspäivät, tavoite 3 pv/v/hlö koulutuspäivien määrän seuranta

sairauspoissaolojen määrän hallinta/ reagointi

sl päivät/ hlö, -> työstä johtuvat/ muut sairauspoissaolot -> tehdyt toimenpiteet

poissaolojen seuranta, aktiivisen tuen keskustelujen toteutumisen seuranta, jatkotoimenpiteiden seuranta

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 – 2022

Toimivat tilat, ajanmukaiset koneet ja laitteet takaavat ammattitaitoisen henkilöstön työn tuottavuuden asiakkaalle. Jämsän Terveys Oy:llä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen oma toimintamalli, joka vaikuttaa myös liikelaitoksen Jämsän Terveys Oy:lle tuottamien palvelujen määrään.

80

Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena edelleen on sairauspoissaolojen hallinta ja kasvun pysäyttäminen sekä vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Työterveyshuollon kanssa jatketaan aktiivisesti yhteistyötä. Esimiestyöskentelyä kehitetään koulutuksella, perehdyttämisellä ja sisäisin järjestelyin koko liikelaitoksen toimialalla. Esimieskoulutuksen myötä vahvistuu sekä Lean- että asiakasnäkökulma. Laitoshuoltajien jo aiemmin alkanutta työkiertoa jatketaan ja kehitetään edelleen. Ruokapalvelujen tuottavuutta parannetaan prosessisuunnittelua jatkamalla siten, että parannetaan toiminnallisia olosuhteita ja turvallisia työolosuhteita keittiöissä. Jatketaan valmistuneiden mitoitusten tarkentamista käyttökokemuksiin perustuen. Hyödynnetään laiteteknologiaa ja tehostetaan Jamix-ohjelman FPM-tilausjärjestelmän käyttöä sekä lisätään kylmävalmistusmenetelmällä tuotettujen aterioiden määrää. Yhden valmistuskeittiön malli - kaikki kustannukset ja tulot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle - helpottaa henkilökunnan työkiertoa tuotantokeittiön alaisuudessa ja vähentää myös ostotositteiden kirjausta. Fredman Pro-omavalvontaohjelman avulla saadaan reaaliaikaista tietoa bion määrästä, jolloin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti tarvittaessa määrää vähentävästi. Ruokapalvelujen Menu mobiilisovelluksen käyttöä jatketaan osana Jamix-tuotannonohjausjärjestelmää. Kuntalaiset näkevät varhaiskasvatuksen, koulujen, ikääntyneiden palvelujen sekä työpaikkaruokailun ruokalistat omalla älypuhelimella tai tabletilla. Sovelluksella nähdään myös aterioiden tuoteselosteet, allergeenitiedot ja ravintoarvot.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Ammattitaitoisen työvoiman saaminen

- paikallisia - nuoria/ ammatinvaihtajia - maahanmuuttajia - oppisopimuskoulutuksella

Hyvinvointi ja sujuva arki (palveluiden tuottaminen asiakkaille mahdollistuu mahdollisimman hyvin ammattitaitoisella henkilöstöllä) Kilpailukyky ja vetovoima (työn turvaaminen tukee paikallista elinvoimaa, hyvinvointia, työllisyyttä, verotuloja)

Ateriapalvelut; *ravitsemus-, maku- ja taloudellisuusnäkökohta -> hävikin pienentäminen -> asiakasraadit (kasvisruoan kehittäminen) *lajittelu/ jätteiden kierrätys *työpisteiden välinen kulkeminen *laadunarviointi

Ympäristöteko (prosessin sisäistäminen ja vaikutus juuri ”minun” työn kannalta; suunnittelu, tilaus, säilytys, valmistusmäärä, ym.) Hyvinvointi ja sujuva arki (taloudellisuusnäkökulman kannalta)

Puhtauspalvelut; *hygienia, tilojen kunto ja taloudellisuusnäkökohta -> päiväkotilasten käsihygieniaprojekti *lajittelu/ jätteiden kierrätys -> paperipyyhe-> kangaspyyhe *työpisteiden välinen kulkeminen *laadunarviointi

Ympäristöteko (prosessin sisäistäminen ja vaikutus juuri ”minun” työn kannalta; suunnittelu, tilaus, säilytys, valmistusmäärä, ym.) Hyvinvointi ja sujuva arki (taloudellisuusnäkökulman kannalta)

Tunnusluvut TP 2017 TA+LTA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2021

Aterioita/vuosi 1 269 849 1 222 299 1 190 430 1 162 900 1 162 900 1 162 900 Puhtauspalvelutunnit/vuosi 90 721 96 121 96 510 83 625 83 625 83 625 Tekstiilipalvelut kilot/vuosi 145 791 147 776 44 911 0 0 0 Tehokkuus ja taloudellisuus Aterian keskituotantohinta 3,49 3,67 3,74 3,81 3,81 3,81 Puhtauspalv. hinta €/tunti, koulut ym. pp kohteet 23,48 21,56 21,56 22,21 22,21 22,21 Puhtauspalv. hinta €/tunti, koulut, joissa ap ja pp palvelu 21,97 21,97 22,98 22,98 22,98 Puhtauspalv. hinta €/tunti, päiväkodit, joissa ap ja pp palvelu 23,06 23,06 23,75 23,75 23,75

Tekstiilipalvelun hinta €/kg 2,64 3,01 3,01 0 0 0

81

TULOSLASKELMA TP 2018 TA+LTA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

LIIKEVAIHTO, myyntitulot 7 320 869 6 976 183 6 976 140 6 945 000 6 945 000 Liiketoiminnan muut tulot Vuokratuotot 604 170 1 036 1 000 1 000 Muut tuotot 49 517 47 240 42 052 42 000 42 000 Tuet ja avustukset 79 074 3 000 37 395 30 000 30 000 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1 952 879 2 031 329 1 720 735 1 721 000 1 721 000 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot 784 483 818 414 950 837 951 000 951 000 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 3 270 908 3 019 632 2 847 980 2 975 000 2 975 000 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 786 552 684 264 652 291 665 000 665 000 Muut henkilöstösivukulut 141 345 130 529 120 456 124 000 124 000 Henkilöstökorvaukset -72 701 -29 500 -47 710 -48 000 -48 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 126 464 126 464 126 464 126 000 126 000 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 259 110 228 778 206 454 206 000 206 000 Liikeylijäämä 201 024 16 683 400 406 298 000 298 000 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 188 Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 201 212 16 683 400 406 298 000 298 000 Satunnaiset tuotot - ja kulut Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia 201 212 16 683 400 406 298 000 298 000 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 201 212 16 683 400 406 298 000 298 000

RAHOITUSLASKELMA TP 2018 TA+LTA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Toiminnan rahavirta Liikeyli/alijäämä 201 212 16 683 400 406 298 000 298 000 Poistot ja arvonalennukset 126 464 126 464 126 464 126 000 126 000 Rahoitustuotot ja -kulut 188 Tulorahoituksen korjauserät -188 Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta 327 676 143 147 526 870 424 000 424 000 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta -248 846 Korottomien velkojen muutos kunnalta -78 830 Rahoituksen rahavirta -327 676 Rahavarojen muutos -70 143 147 526 870 424 000 424 000 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 170 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % ei investointeja ei investointeja ei investointeja Quick ratio 2,87 Current ratio 2,87

INVESTOINNIT Ei investointeja vuodelle 2020.

82

7.2. Jämsän Vesi liikelaitos Vesihuoltopäällikkö Pekka Karppinen

Toiminnan kuvaus Jämsän Vesi liikelaitos toimii omana liikelaitoksenaan. Vesilaitos on palvelulaitos, jolla ei ole viranomaistehtäviä, vaan se hoitaa vesihuoltolain ja liikelaitosmallin mukaisesti vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan periaatteella, että kulut katetaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Vesihuoltolain mukaista tiedottamista hoidetaan mm. kaupungin Internet-sivujen kautta. Jämsän Vesi liikelaitos on 1.1.2008 alkaen toiminut liikelaitoksena, johon on 1.1.2009 liitetty Jämsänkosken kaupungin taseyksikkönä toiminut vesihuoltolaitos. Jämsän Vesi liikelaitokselle on määritelty uusi aloittava tase vuoden 2008 tilinpäätöksien taseista. Kuluttajille toimitetaan keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaava määrä ja laatuvaatimukset täyttävää juomavettä ja jätevedet johdetaan jätevesiverkostojen ja pumppaamojen kautta jätevesipuhdistamoille. Jätevesipuhdistamojen tavoitteena on kehittynein toimintamuodoin järjestää taloudellinen, vakaa ja lupaehdot täyttävä jätevesien käsittely, kuitenkin niin, että koko ajan pyritään lupaehtoja huomattavasti parempiin tuloksiin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Tavoitteet vuodelle 2020 Määrärahavarauksissa on oletettu, että vesi- ja viemärijohtovikoja sekä pumppaamojen laitevikoja on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja viemärijohtojen saneerausta jatketaan vanhoilla rakennetuilla alueilla. Saneerauksessa toimitaan yhteistyössä yhdyskuntatoimen Kunnallistekniset palvelut -tulosalueen kanssa ja toimenpiteet tehdään asianomaisille kohteille samanaikaisesti. Himoksen alueen lisävesitarve tyydytetään vuonna 2016 päivitetyssä yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla suurentamalla runkovesijohtoja alueella ja rakentamalla uudet runkovesi- ja jätevesiputket Himoksesta Jämsään. Himoksen alueelle rakennetaan lisää runkovesijohtoa ja jätevedenpainejohtoa Himoksen alueen rakentumisen tahdissa. Toteuttamisen ehtona on yksityisten investointien alkaminen. Vesiliikelaitoksen toiminta-alueeseen ei kuulu Himoksen alue, mutta liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyössä tehden alueen investoinnit ja vuokraamalla rakennelmat, laitteet ja putkistot alueen toimijan Himos-Infra Oy:n käyttöön. Vuokralla katetaan pitkällä aikavälillä investointien pääoma- ja rahoituskulut. Liikelaitoksen peruspääomalle 10,5 milj.€ ei peritä korkoa. Peruspääomalainalle 3,9 milj.€ maksettava korko vuodelle 2020 on 4 %. Liikelaitoksella on lisäksi kaupungilta lainaa, jonka korko on normaalien konserniehtojen mukainen.

Tavoite Mittari = millä mitataan Strateginen tavoite, jota palvelee

Häiriötön vesihuolto Keskeytykset, häiriöt / vuosi Hyvä asuminen Laatuvaatimukset täyttävä juomavesi Valvontatutkimusohjelman mukaiset

analyysit Hyvä asuminen

Lupaehtojen mukainen jätevesien käsittely

Ympäristölupien mukainen velvoitetarkkailu

Ympäristö

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2021 – 2022 Vedenottamoiden, vesijohtoverkostojen, viemäriverkostojen ja jätevedenpuhdistamoiden valvomot keskitetään yhteen paikkaan. Tämä mahdollistaa vähäisten henkilöstöresurssien tehokkaan käytön. Tiukentuvat laatuvaatimukset talousvedelle ja jätevesien puhdistukselle lisäävät liikelaitoksen käyttökustannuksia ja investointitarpeita. Samanaikaisesti vanhenevien verkostojen ja laitosten

83

saneeraustarve kasvaa. Liikelaitoksen taksoja on korotettava tarvittaessa, jotta investoinnit voidaan toteuttaa investointisuunnitelman mukaisina. Investointien rahoittamiseen liikelaitos ottaa tarvittaessa lainaa.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Keskuspuhdistamon saneeraus vähentää päästöjä vesistöön, parantaa vesistön käyttömahdollisuuksia Verkostojen saneeraus vähentää vesihuollon häiriöitä Vedenottamoiden tehostaminen turvataan riittävä raakavesi

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Laskutettava vesimäärä, m3 1 149 161 1 200 000 1 150 000 1 150 000 1 200 000 Pumpattu vesimäärä, m3 1 587 973 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Vedenhukkaprosentti, % 27,6 12 12 12 12 Vesimittarivaihdot, kpl 234 500 500 500 500 Laskutettava jätevesimäärä, m3 818 750 980 000 820 000 820 000 850 000 Vesimaksu / jätevesimaksu, euroa (sis.alv) /m3 1,72 / 2,55 1,72 / 2,55 1,86 / 2,74 1,90 / 2,80 1,90 / 2,80 Henkilöstö 12 12 11 11 11

TULOSLASKELMA Jämsän Vesi liikelaitos Tp 2018 Ta+lta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Liikevaihto 4 156 952 4 441 000 4 448 500 4 448 500 4 448 500 Valmistus omaan käyttöön 72 161 68 000 68 000 68 000 68 000 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 49 339 50 000 50 000 50 000 50 000 Muut tuotot 6 949 4 000 4 000 4 000 4 000 Tuet ja avustukset 1 856 1 000 1 000 1 000 1 000 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 700 883 663 600 764 000 764 000 764 000 Palvelujen ostot 944 301 930 150 1 104 350 1 104 350 1 104 350 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 542 678 561 660 512 740 512 740 512 740 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 122 877 132 377 120 050 120 050 120 050 Muut henkilöstösivukulut 23 732 24 658 21 330 21 330 21 330 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 062 191 1 094 270 1 116 640 1 116 640 1 116 640 Liiketoiminnan muut kulut 81 035 67 100 80 700 80 700 80 700 Liikeylijäämä (-alijäämä) 809 561 1 090 185 851 690 851 690 851 690 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 12 749 11 500 12 000 12 000 12 000 Kunnalle maksetut korkokulut 168 229 155 000 160 000 150 000 150 000 Muille maksetut korkokulut 5 056 20 230 20 230 20 230 Muut rahoituskulut Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 649 024 946 685 683 460 693 460 693 460 Satunnaiset tuotot - ja kulut Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia 649 024 946 685 683 460 693 460 693 460 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 649 024 946 685 683 460 693 460 693 460

84

INVESTOINNIT JÄMSÄN VESI LIIKELAITOS 2020 2021 2022 2023 Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 880 000 3 725 000 1 600 000 1 100 000 11 305 000 Vesijohtoverkoston rakentaminen 85 000 90 000 90 000 90 000 355 000 Vesijohtoverkoston saneeraus 170 000 170 000 170 000 170 000 680 000 Jätevesiviemärin rakentaminen 85 000 90 000 90 000 90 000 355 000 Jätevesiviemärin saneeraus 250 000 250 000 250 000 250 000 1 000 000 Keskuspuhdistamon saneeraus 4 000 000 2 500 000 6 500 000 Lisä kaivot vedenottamoille 60 000 60 000 120 000 Uuden vedenottamon suunnittelu ja rakentaminen 800 000 100 000 900 000 Rekolantien vesihuolto 150 000 150 000 Länkipohjan vesilaitos 50 000 50 000 Oinasojan vesihuolto 165 000 165 000 Länkipohjan viemärilaitos 30 000 30 000 Pihlaiston jätevesiverkosto 400 000 400 000 Himoksen vesihuoltohankkeet 200 000 400 000 600 000 Kalusto 30 000 40 000 0 0 70 000 Pakettiauto 40 000 40 000 Kaukovalvonnan uudistaminen 30 000 30 000 Vesilaitos menot yhteensä 4 910 000 3 765 000 1 600 000 1 100 000 11 375 000 Tulot 0 0 0 140 000 140 000 Pihlaiston jätevesiverkosto 140 000 140 000 Vesilaitos yhteensä netto 4 910 000 3 765 000 1 600 000 960 000 11 235 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet Vesi- ja viemäriverkoston uudisrakentaminen Liikelaitos varautuu vesi- ja viemäriverkostojen uudisrakentamiseen, jotta vesihuolto voidaan toteuttaa samanaikaisesti kadun rakentamisen yhteydessä. Konkreettisesti kohteet päätetään kolme kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa noudattaen yhdyskuntatoimen kohteiden rakentamisohjelmaa. Vesijohtojen ja viemäreiden uudisrakentamiseen on varattu vuonna 2020 yhteensä 170.000 euroa. Vesi- ja jätevesiverkoston saneeraus Vanhojen vesi- ja jätevesiverkostojen saneerauksia tehdään vuosittain. Kohteet määräytyvät kolme kertaa vuodessa hyväksyttävän työohjelman mukaisesti. Saneerauksiin on varattu vuonna 2020 yhteensä 420.000 euroa. Keskuspuhdistamon laajennus ja saneeraus Vuosina 2013 - 2014 rakennettiin jälkikäsittely flotaatioprosessilla sekä UV-desifiointi. Jälkikäsittelyprosessia käytetään myös ohitusvesien erilliskäsittelyyn suurimpien virtaamien aikana. Toisessa vaiheessa vuosina 2019 - 2021 toteutetaan ympäristöluvan vaatima ammoniumtypen poisto. Länkipohjan vesilaitos Länkipohjan taajaman mahdollisesti tarvitsema lisävesi hankitaan rakentamalla uusi porakaivo. Lisäksi varaudutaan mahdolliseen kaava-alueen laajenemisen vaatimiin vesihuoltotöihin. Länkipohjan viemärilaitos Länkipohjan jätevedenpuhdistamon ilmastimien uusiminen. Pihlaiston jätevesiverkosto Pihlaiston alueella on olemassa kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkosto. Alueen viemäriverkoston toteuttamisesta ns. paineviemärinä on tehty alustava suunnitelma ja kustannusarvio. Jotta hanke olisi vesiliikelaitokselle kannattava, tulisi siihen saada ulkopuolista rahoitusta 40 % ja kiinteistöjen tulisi maksaa liittymismaksu 2.310 euroa sekä kustantaa ja ylläpitää taloviemäri ja kiinteistöpumppaamo. Alue on tärkeällä pohjavesialueella. Himoksen vesihuoltohankkeet Nakkerpohjan jätevedenpumppaamon kapasiteetin suurentaminen ja Leilahden jätevedenpumppaamon saneeraus. Pohjois-Himoksesta tulevan paineviemärin muutos.

85

Oinasojan vesihuolto Länkipohjan taajama-alueella sijaitsevan Oinasojan varressa on runsaasti pientaloja joiden jätevesijärjestelmät eivät ole kunnossa. Kohteen viemäröinnistä on neuvoteltu ELY:n kanssa. Järkevin ratkaisu on toteuttaa alueella paineviemäröinti. Rekolantien vesihuolto Rekolantie kuuluu Jämsän Veden toiminta-alueeseen, mutta alueelle ei ole vielä rakennettu vesihuoltoverkostoa. Koneet ja kalusto Kaukovalvonnan uudistaminen Vesihuollon kaukovalvonnan täydentäminen. Pakettiauto Korvataan yksi nykyinen huoltoauto uudemmalla pakettiautolla. RAHOITUSOSA Jämsän Vesi liikelaitos Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 809 561 1 090 185 851 690 787 784 787 784 Poistot ja arvonalentumiset 1 062 191 1 094 270 1 116 640 1 116 640 1 116 640 Rahoitustuotot ja -kulut -160 537 -143 500 -168 230 -110 580 -108 810 Investointien rahavirta Investointimenot -854 177 -3 450 000 -4 910 000 -1 765 000 -1 600 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 857 037 -1 409 045 -3 109 900 28 844 195 614 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 000 1 610 000 5 300 000 150 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -400 000 -170 000 -170 000 -170 000 -70 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -5 457 037 Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta -857 037 1 440 000 5 130 000 -20 000 -70 000 Rahavarojen muutos 0 30 955 2 020 100 8 844 125 614

86

7.3 Liikelaitosten vaikutus tilikauden tulokseen

Tuloslaskelma TA 2020, ulkoiset ja sisäiset erät

kaupunki, ilman

liikelaitoksia Ateria Vesi Eliminoinnit

Kaupungin tuloslaskelma, ml liikelaitokset, eliminointien jälkeen

Toimintatuotot 51 254 369 7 025 623 4 503 500 -4 683 781 58 099 711 Myyntituotot 27 694 069 6 945 140 4 448 500 -4 683 781 34 403 928 Maksutuotot 7 908 670 7 908 670 Tuet ja avustukset 1 792 560 37 395 1 000 1 830 955 Muut tuotot 13 859 070 43 088 54 000 13 956 158 Valmistus omaan käyttöön 219 380 0 68 000 287 380 Toimintakulut 179 874 457 6 498 753 2 603 170 -4 683 781 184 292 599 Henkilöstökulut 39 926 493 3 620 727 654 120 44 201 340 Palvelujen ostot 114 322 900 950 837 1 104 350 -4 683 781 111 694 306 Aineet, tarvikkeet 5 578 193 1 720 735 764 000 8 062 928 Avustukset 8 494 150 0 0 8 494 150 Muut kulut 11 552 721 206 454 80 700 11 839 875 TOIMINTAKATE -128 400 708 526 870 1 968 330 0 -125 905 508 Verotulot 87 779 000 87 779 000 Valtionosuudet 44 964 823 44 964 823 Rahoitustuotot- ja kulut 1 344 000 -168 230 1 175 770 Korkotuotot 33 000 33 000 Korkotuotot liikelaitoksilta 160 000 -160 000 0 Muut rahoitustuotot 1 483 000 12 000 1 495 000 Korkokulut lainoista 323 000 323 000 Korkokulut kaupungille 160 000 -160 000 0 Muut rahoituskulut 9 000 20 230 29 230 VUOSIKATE 5 687 115 526 870 1 800 100 8 014 085 Poistot ja arv.alennukset 7 211 000 126 464 1 116 640 8 454 104 Satunnaiset tuotot+/kulut- 0 TILIKAUDEN TULOS -1 523 885 400 406 683 460 -440 019 Poistoeron muutos 246 610 246 610 Varausten muutos 0 Rahastojen muutos 0 TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -1 277 275 400 406 683 460 0 -193 409

eliminoinnit: kaupungin ostot liikelaitoksilta, liikelaitoksille annettujen lainojen korot

Rahoituslaskelma TA2020 Kaupunki Ateria Vesi eliminoinnit yhteensä Toiminnan rahavirta 4 702 115 526 870 1 800 100 7 014 085 Vuosikate 5 687 115 526 870 1 800 100 8 014 085 Satunnaiset erät (netto) 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 000 000 -1 000 000 Investointien rahavirta -2 843 500 -4 910 000 -7 753 501 Investointimenot -4 450 000 -4 910 000 -9 360 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 406 500 406 500 Pysyvien vast. hyödykkeiden luov.tulot 1 200 000 1 200 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 843 615 526 870 -3 109 900 -739 415 Rahoituksen rahavirta 0 Antolainauksen muutokset 593 300 -170 000 423 300 Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 593 300 -170 000 433 300 Lainakannan muutokset 4 123 338 5 140 000 170 000 9 423 338 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000 5 300 000 14 300 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 876 662 -170 000 170 000 -4 876 662 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Rahoituksen rahavirta 4 716 638 5 130 000 9 846 637 Rahavarojen muutos 6 560 253 526 870 2 020 099 9 107 222

eliminoinnit: antolainasaamisen vähennys Vesi-liikelaitokselta

87

8 TALOUSSUUNNITELMA 2020 – 2022 Kuntalain 110 §:n mukaan kunnan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamista ei voida siirtää erillisellä toimenpideohjelmalla katettavaksi taloussuunnitelmavuosien yli, vaan yksilöidyt tasapainottamistoimenpiteet on hyväksyttävä taloussuunnitelmassa. Taloussuunnitelmassa korostetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sitovuutta. Toiminta ja talous sidotaan yhteen, jolloin toimivalta ja taloudellinen vastuu ovat myös yhtenevät. Talousarvio vuodelle 2020 reilut 100.000 euroa alijäämäinen, mutta taloussuunnitelman on kokonaisuutena ennustettu olevan ylijäämäinen, joten KuntaL 118 § arviointimenettelyn mukaisia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä. Suunnitelmavuosien 2021-2022 arvioinnissa on käytetty seuraavia talousennusteita ja arviointeja:

- henkilöstökulut arvioitu eläköitymisennusteiden ja tiedossa olevien valtakunnallisten muutosten ja korotusten perusteella. Tulevien työehtosopimusneuvottelujen palkankorotusvaikutukseksi on arvioitu vuodelle 2020 1 %.

- Sosiaali- ja terveystoimen nettomenojen on arvioitu nousevan +1 % muita toimialoja nopeammin, joka on arvioitu edellisen koko organisaatiota koskevan palkankorotuksen lisäksi.

- verotulot on arvioitu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaisesti - valtionosuudet on arvioitu valtionvarain ministeriön ja kuntaliiton ennustelaskelmien mukaisesti - rahoitustuotot ja –kulut on arvioitu kokonaisuutena vuoden 2020 talousarvion tasoon,

vähennystä on ennakoitu osinkotuloissa - poistoarviot on arvioitu nykytasoon - suunnitelmavuosien toimintakate €/asukas –laskelmissa on käytetty vuoden 2020

asukaslukuennustetta Taloussuunnitteluun liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimmat taloudelliset vaikutukset voivat olla tulopuolella verotuloissa ja valtionosuuksissa, mutta myös mahdolliset äkilliset, epäedulliset väestömuutokset voivat johtaa nopeisiin suunnanmuutoksiin. Menopuolella riski liittyy paljolti talouskurin noudattamiseen, mutta myös konserniyhtiöiden taloudelliset riskit saattavat aktualisoitua yllättäen ja nopeasti. Myös kansainvälisiin konflikti-, tulli- ja muut taloudelliset uhat saatavat kriisiytyä ja johtaa yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. 8.1 Käyttösuunnitelmat Lautakunnan, johtokunnan tai kaupunginhallituksen tai viranhaltijan on tarvittaessa vahvistettava talousarvion käyttösuunnitelma, jolla tarkennetaan määrärahan käyttöä ja tuloarvion saavuttamista. Liikelaitosten on hyväksyttävä toimialueensa käyttösuunnitelmat 31.12.2019 mennessä. Käyttösuunnitelmien yhteydessä on huomioitava talousarvion yhteydessä annettu ohjeistus ja muutettava talousarviokäsittelyn aikana tulleet muutokset, lisäykset tai vähennykset oikeille kohdilleen. 8.2 Erityiset rajoitukset ja ohjeet Talousarvion laadinnasta on annettu erillinen ohje 11.6.2019 ja talousarvioraami vuodelle 2020, jotka ovat käsitelty kaupunginhallituksessa 17.6.2019. Talousarvion yhteydessä valtuusto hyväksyy erilliset talousarvion sitovuusohjeet. Talousjohtaja antaa tarvittaessa talousarvion valmisteluun liittyviä tarkennuksia ja ohjeita.

88

8.3 Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle 4 kertaa vuodessa. Ensimmäinen neljännesvuosiraportti sisältää euromääräisen talousarviovertailun toimialoittain ja tulosalueittain ja selvityksen mahdollisista poikkeamista talousarvion ja toteuman välillä, sekä tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen toimialatasolla. Puolivuotisraportti sisältää euromääräisen talousarviovertailun toimialoittain ja tulosalueittain ja selvityksen mahdollisista poikkeamista talousarvion ja toteuman välillä, sekä tunnuslukujen ja tavoitteiden toteutumisen toimiala- ja tulosaluetasolla. Raportissa esitetään myös selvitys riskienhallinnasta asianomaisella tulosalueella ja toimialalla sekä ennuste loppuvuoden talouden ja toiminnan toteutumasta sekä selvitys tehtävistä toimenpiteistä mahdollisien poikkeamien johdosta. Syyskuun lopun tilanteen raportti sisältää euromääräisen talousarviovertailun toimialoittain ja tulosalueittain ja selvityksen mahdollisista poikkeamista talousarvion ja toteuman välillä, sekä tunnuslukujen ja tavoitteiden toteutumisen toimiala- ja tulosaluetasolla. Raportissa esitetään myös ennuste loppuvuoden talouden ja toiminnan toteumasta. Mikäli toimialan menojen arvioidaan ylittyvän tai tulojen alittuvan, ne käsitellään lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja kattamiset viedään tarvittaessa valtuuston päätettäväksi riittävin perusteluin. Perusteluissa on selvitettävä, onko toimialan muilta tulosalueilta odotettavissa säästöjä ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi ja miksi ne eivät ole toteutuneet. Raportteihin sisältyy henkilöstömäärän seuranta neljännesvuosittain.

1 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimiel Tulosalue TulosyksikköKustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso1 JÄMSÄN KAUPUNKI

10 YLEISHALLINTO (Toimiala)100 KAUPUNGINVALTUUSTO

1000 Kaupunginvaltuusto10000 Kaupunginvaltuusto

11000 Kaupunginvaltuusto

110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

1100 Vaalit11000 Vaalit

11010 Vaalit

120 TARKASTUSLAUTAKUNTA

1200 Tarkastuslautakunta12000 Tarkastustoimi

11200 Tilintarkastus

130 KAUPUNGINHALLITUS

1300 Kaupunginhallitus13000 Kaupunginhallitus

11300 Kaupunginhallitus 1000 Hallintopalvelut1200 Edustus- ja suhdetoiminta1201 Avustukset ja jäsenmaksut

11310 Kaupunginhallituksen projektit1000 Hallintopalvelut1050 Projektitoiminta

11430 Maataloustoimi11330 Palo- ja pelastustoimi11390 Elinkeinotoimi ja matkailu11460 Joukkoliikenne 1100 Kuljetuspalvelut

1101 Sisäiset kuljetuspalvelut11470 Hankintapalvelut

13100 Maa- ja metsätilat11320 Maa- ja metsätilat

13600 Työllistäminen11360 Työllistäminen

1400 Hallintopalvelut14000 Hallintopalvelut

11400 Hallintopalvelut 1000 Hallintopalvelut1190 Tiedotus ja viestintä1501 Puhelinvaihde1505 Lähettipalvelut

14200 Tietohallinto11420 Tietohallinto 1000 Hallintopalvelut

1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot

14700 Henkilöstöpalvelut11740 Henkilöstöpalvelut 1000 Hallintopalvelut

1700 TPD-toiminta1701 Työsuojelu

2 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimiel Tulosalue TulosyksikköKustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

1800 Talouspalvelut18000 Talouspalvelut

11800 Talouspalvelut11820 Kirjanpitopalvelut11840 Palkkahallinto

1860 Hankintapalvelut18600 Hankintapalvelut

11600 Hankintapalvelut

80 RAHOITUS81000 Rahoitus

90 INVESTOINNIT

3 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAosasto1ToimielinTulosa Tulosyksi Kustannuspaikka Tunniste 1

osasto3 osasto4 budjetointitasoKV-taso KH+LTK-taso

30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala)

300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto

30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto30000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut30001 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, JÄ30005 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, KU

3200 Sosiaalityö ja perhepalvelut

32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto32001 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, JÄ32005 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, KU

32010 Sosiaalityö32010 Aikuissosiaalityö (yhteensä) Aikuissosiaalityön 1-tunniste:32011 Aikuisosiaalityö, JÄ 3250 Työttömien terveystarkastukset32015 Aikuissosiaalityö, KU32020 Toimeentuloturva, JÄ32030 Toimeentuloturva, KU32051 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, JÄ32055 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, KU Sosiaalityön asumispalveluiden 1-tunnisteet:

3360 Päihdehuollon asumispalvelut3361 Mielenterveyden asumispalvelut

32070 Lapsiperheiden sosiaalityö (yhteensä) Lapsiperheiden sosiaalityön 1-tunniste:32071 Lapsiperheiden sosiaalityö, JÄ 3270 Muut lasten ja perheiden palvelut32075 Lapsiperheiden sosiaalityö, KU32080 Avohuollon tukitoimenpiteet, JÄ32090 Avohuollon tukitoimenpiteet, KU32100 Jälkihuolto, JÄ32110 Jälkihuolto, KU32120 Lastensuojelun perhehoito, JÄ32130 Lastensuojelun laitoshoito, JÄ32150 Lastensuojelun perhehoito, KU32160 Lastensuojelun laitoshoito, KU32180 Sosiaalityön vuokra-asunnot, JÄ

32200 Perhepalvelukeskus32200 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, JÄ32205 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, KU32221 Perheneuvolatoiminta, JÄ32225 Perheneuvolatoiminta, KU32231 Terapiatyötoiminta, JÄ32235 Terapiatyötoiminta, KU

32300 Päihde- ja mielenterveyspalvelut32052 Päihdehuollon asumispalvelut, JÄ32311 Päihdehuollon palvelut, JÄ Päihdehuollon 1-tunnisteet:32315 Päihdehuollon palvelut, KU 1010 Yhteiset jakamattomat

3440 Vapaaehtoistyö

4 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAosasto1ToimielinTulosa Tulosyksi Kustannuspaikka Tunniste 1

osasto3 osasto4 budjetointitasoKV-taso KH+LTK-taso

32321 Katkaisu- ja vieroitushoito, JÄ32351 Aikuispsykiatria, JÄ32355 Aikuispsykiatria, KU32361 Psykiatrinen päivätoiminta, JÄ32365 Psykiatrinen päivätoiminta, KU

3300 Vammaispalvelut

33000 Vammaispalveluiden hallinto33000 Vammais- ja kuntoutuspalveluiden hallinto33001 Vammaispalveluiden hallinto, JÄ33005 Vammaispalveluiden hallinto, KU

33100 Vammaispalvelut Vammaispalveluiden 1-tunnisteet:33100 Vammaispalvelut, JÄ 1010 Yhteiset jakamattomat33150 Vammaispalvelut, KU 1100 Kuljetuspalvelut

3330 Asumispalvelut3500 Tulkkipalvelu3501 Erityistuki3502 Asuntojen muutostyöt3503 Henkilökohtainen apu3504 Apuvälineet Vpl3505 ELVA-toiminta3506 Sopeutumisvalmennus3615 Päivätoiminta

33300 Perhetyö ja palveluohjaus33300 Perhetyö ja palveluohjaus33301 Perhetyö ja palveluohjaustoiminta, JÄ33305 Perhetyö ja palveluohjaustoiminta, KU

33310 Keva avopalvelut Keva avopalveluiden 1-tunnisteet:33310 Keva avopalvelut, JÄ 1100 Kuljetuspalvelut33350 Keva avopalvelut, KU 3613 KEVA neuvolatoiminta

3614 Kerhotoiminta3640 Muut KEVA avopalvelut

33410 Asumispalvelut33420 Linnakoti, JÄ 3601 Autettu asuminen33430 Kuhmoisten asuntola (Päijäläkoti), KU 3601 Autettu asuminen33440 Lukkoilantien asunnot, JÄ 3602 Ohjattu asuminen

3603 Tuettu asuminen33500 Keva ostopalvelut, JÄ Keva ostopalveluiden 1-tunnisteet:33550 Keva ostopalvelut, KU 3600 Sopimuksen mukainen laitoshoito

3601 Autettu asuminen3602 Ohjattu asuminen3603 Tuettu asuminen

33600 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnan 1-tunnisteet:33660 Työ- ja päivätoiminnan ostot, JÄ 3615 Päivätoiminta33665 Työ- ja päivätoiminnan ostot, KU 3616 Työtoiminnan ostot33690 Kuhmoisten työ- ja toimintakeskus, KU 3631 Työsuhteinen työtoiminta

(Työkeskukset AVITUS)3632 Ei-työsuhteinen työtoiminta

33900 Yhteiset vammais- ja vanhuspalvelut33200 Vammaisten Ohtuki, JÄ

5 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAosasto1ToimielinTulosa Tulosyksi Kustannuspaikka Tunniste 1

osasto3 osasto4 budjetointitasoKV-taso KH+LTK-taso

33250 Vammaisten Ohtuki, KU33260 Vammaisten perhehoito, JÄ33280 Shl-kuljetuspalvelut, JÄ33285 Shl-kuljetuspalvelut, KU

3400 Vanhuspalvelut

34000 Vanhuspalveluiden hallinto34011 Vanhuspalveluiden hallinto, JÄ34015 Vanhuspalveluiden hallinto, KU

34100 Kotihoito34100 Kotihoito, JÄ34105 Kotihoito, KU Kotihoito, KU 1-tunnisteet:

3400 Kotihoito3441 Päijännekodin palveluasunnot

34108 Kotihoidon talot ja asunnot, JÄ

34200 Ympärivuorokautinen hoito34125 Päijännekoti tehpa, KU 3430 Palvelupäivätoiminta34130 Vanhusten asumispalveluiden ostot, JÄ34135 Vanhusten asumispalveluiden ostot, KU34155 Kuhmoisten tehpa, KU34200 Vuodeosasto 10, KU34220 Vuodeosasto 2, kuntoutus, JÄ34230 Vuodeosastopalveluiden ostot, JÄ34240 Vuodeosastopalveluiden ostot, KU

34400 Yhteiset vanhuspalvelut34335 Palvelupäivätoiminta, KU34400 Vanhusten Ohtuki, JÄ34410 Vanhusten Ohtuki, KU34425 Vanhpa Sosiaalityö ja palveluohjaus, KU34451 Muut ikääntyneiden palvelut, JÄ34461 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, JÄ Vanhpa yhteiset terveyspalv. 1-tunnisteet:34465 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, KU 3491 Muistipoliklinikka

3500 Terveyspalvelut

35000 Terveyspalveluiden hallinto35001 Terveyspalveluiden hallinto, JÄ35005 Terveyspalveluiden hallinto, KU

35100 Vastaanottopalvelut35100 Avohoito, JÄ35200 Avohoito, KU

35500 Suun terveydenhuolto35501 Hammashuolto, JÄ35510 Hammashuolto, KU

35600 Päivystys35601 Terveydenhuollon päivystystoiminta, JÄ35605 Terveydenhuollon päivystystoiminta, KU

6 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAosasto1ToimielinTulosa Tulosyksi Kustannuspaikka Tunniste 1

osasto3 osasto4 budjetointitasoKV-taso KH+LTK-taso

36000 Tukipalvelut36100 Laboratorio

36100 Kuntoutuspalvelut33821 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, JÄ33825 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, KU33900 Veteraanikuntoutus, JÄ33955 Veteraanikuntoutus, KU

36900 Ympäristöterveydenhuolto Jämsä Ympäristöterveydenhuollon 1-tunnisteet:39200 Ympäristöterveydenhuolto, JÄ 3703 YHT-hallinto

3704 Eläinlääkintähuolto3705 Terveysvalvonta

3800 Erikoissairaanhoito

38000 Erikoissairaanhoito38701 Erikoissairaanhoidon hallinto, JÄ38705 Erikoissairaanhoidon hallinto, KU38800 Erikoissairaanhoito sairaahoitopiir, JÄ38805 Erikoissairaanhoito sairaanhoitop, KU38850 Jokilaakson sairaala, JÄ38855 Jokilaakson sairaala, KU

7 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

40 SIVISTYSTOIMI (Toimiala)

400 SIVISTYSLAUTAKUNTA

4000 Sivistystoimen hallinto40000 Sivistystoimen hallinto

40000 Sivistystoimen hallintopalvelut1000 Hallintopalvelut

4100 Varhaiskasvatus 1011 Kehittämispalvelut41000 Perhepäivähoito

41010 Jämsänkosken alueen perhepäivähoitoPerhepäivähoidon 1-tunnisteet

3010 Perhepäivähoito3020 Ryhmäperhepäivähoito

41030 Palomäen alueen perhepäivähoitoPerhepäivähoidon 1-tunnisteet

41100 Päiväkotihoito41100 Hallin päiväkoti Päiväkotihoidon 1-tunnisteet

3220 Esiopetus3200 Päiväkotihoito3210 Osapäivähoito 3215 Erityispäivähoito

41110 Kaipolan päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41120 Koivulinnan päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41130 Palomäen päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41150 Puukilan päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41160 Viiskulman päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41170 Jokivarren päiväkotiPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41180 VuoropäiväkotihoitoPäiväkotihoidon 1-tunnisteet

41200 Muut päivähoitopalvelut41200 Varhaiskasvatuksen hallintopalvelut41210 Erityispäivähoito

Päiväkotihoidon 1-tunnisteet41220 Esiopetus

3220 Esiopetus41230 Lasten kotihoidon tuki

4200 Perusopetus42000 Perusopetus

42030 Juokslahden kouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

8 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

1000 Hallintopalvelut1100 Kuljetuspalvelut1110 Koulumatkakuljetukset 3220 Esiopetus4000 Varsinainen opetustoiminta4014 Pidennetty oppivelvollisuus

4015Maahanmuuttajien perusopetukseenvalmistava koulutus

4021 Koulunkäynninohjaajat4030 Iltapäivätoiminta4040 Sosiaaliohjaaja- ja psykologiapalvelut4300 Oppilashuollon ravintopalvelut4400 Kiinteistönhoito

42050 Kaipolan kouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

42060 Koskenpään kouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

42070 Kuoreveden kouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

42090 Länkipohjan kouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

42150 Lievemmin kehitysvammaisten opetus E1Perusopetuksen 1- tunnisteet

42160 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus E2Perusopetuksen 1- tunnisteet

42170 Opetuksen maksuosuudet (sairaalaopetus)Perusopetuksen 1- tunnisteet

42180 Perusopetuksen yhteiset erätPerusopetuksen 1- tunnisteet

42190 Perusopetuksen hanketoimintaPerusopetuksen 1- tunnisteet

42200 Jämsänjoen yhtenäiskouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

42300 Jämsänkosken yhtenäiskouluPerusopetuksen 1- tunnisteet

4300 Lukiokoulutus43000 Lukiokoulutus

43000 Jämsän lukio 1000 Hallintopalvelut4000 Varsinainen opetustoiminta4013 Erityisopetus4022 Oppilashuollon tukipalvelut4040 Sosiaaliohjaaja- ja psykologiapalvelut4300 Oppilashuollon ravintopalvelut4400 Kiinteistönhoito

4500 Elämänlaatupalvelut45000 Opistot

45500 Työväenopisto 1000 Hallintopalvelut4070 Maksupalvelukoulutus4060 Aikuiskoulutus4400 Kiinteistönhoito

45600 Musiikkiopisto 1000 Hallintopalvelut

9 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

4100 Musiikkileikkikoulu4110 Muu musiikkiopetus4400 Kiinteistönhoito

46000 Kirjastopalvelut46000 Pääkirjasto Kirjastopalveluiden 1-tunnusteet

4200 Kirjastotoiminta4400 Kiinteistönhoito

46200 Kuoreveden kirjasto Kirjastopalveluiden 1-tunnusteet

46300 Länkipohjan kirjasto Kirjastopalveluiden 1-tunnusteet4250 Postitoiminta/Länkipohjan kirjasto

46500 Kirjastoauto Kirjastopalveluiden 1-tunnusteetKirjastopalveluiden 1-tunnusteet

47000 Kulttuuripalvelut47000 Kulttuuritoiminta 4700 Kulttuuritoiminta

4711 Kivipankki4710 Hiidenkirnu4720 Museotoiminta

48000 Liikuntapalvelut48000 Liikuntatoiminta 4800 Liikuntatoiminta

4801 Erityisliikunta4810 Liikuntahalli

48200 Uimahalli

49000 Nuorisopalvelut49000 Nuorisotoiminta 4820 Nuorisotoiminta

4840 Nuorisotilat4830 Kerhotoiminta

10 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

50 YHDYSKUNTATOIMI (Toimiala)

500 Tekninen lautakunta

5000 Tekninen hallinto50000 Tekninen hallinto

50000 Yhdyskuntatoimen hallintopalvelut50100 Vesihuollon hankesuunnittelu50200 Asuntotoimi 1000 Hallintopalvelut

5100 Korjausneuvonta

5100 Kaavoitus ja tonttituotanto51000 Kaavoitus

51000 Kaavoitus51100 Tonttipalvelut

51100 Tonttipalvelut 5200 Kiinteistötoimitukset5210 Maan hankinta ja luovutus5220 Kartasto5230 Maastomittaus

5200 Kunnallistekniset palvelut 52000 Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen

52000 Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen52050 Hulevesi52060 Jätehuolto52070 Kaatopaikkatoiminta

52100 Liikenneväylät 52100 Liikenneväylät 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot

5510 Kesäkunnossapito5520 Talvikunnossapito5530 Sillat5540 Katuvalot5550 Romuautojen hävittäminen

52200 Yksityistiet 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot5610 Avustukset yksityisteille5620 Työsuoritukset yksityisteille

53100 Konekeskus 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot5700 Oma kalusto

52300 Puistot ja liikuntapaikat52300 Puistot, torit leikkipaikat 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot

5630 Puistot5635 Torit5640 Leikkikentät5645 Taajamametsät

52400 Liikuntapaikat 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot5650 Jäähallit

11 (11) 11.11.2019

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2020 OSASTOKARTTA = ATOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Tunniste 1

KV-taso KH+LTK-taso

5655 Uimalat ja uimarannat5660 Ulkoilureitit ja liikuntareitistöt5665 Urheilukentät

52500 Venesatamat 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot5670 Venesatamat ja venerannat5675 Matonpesupaikat

52600 Muu toiminta 1010 Yhteiset jakamattomat toiminnot5680 Alueiden kunnossapito5681 Jätehuolto

53000 Varasto53000 Varasto

5400 Tilapalvelut54000 Tilahallinto ja rakennuttaminen

54000 Tilojen vuokraus54100 Tilasuunnittelu ja rakennuttaminen

54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito

5810 Kiinteistönhuolto5820 Kunnossapito

5700 Vesilaitos VAIN PALKKAKULUJEN JA MATKALASKUJEN JAKOA VARTEN57000 Vesilaitos

75900 Vesilaitos (Vedeltä laskutettavat)76000 Viemärilaitos (Vedeltä laskutettavat)

590 Ympäristölautakunta

5900 Valvontatoimi59000 Rakennusvalvonta

59000 Rakennusvalvonta59100 Ympäristönsuojelu

59100 Ympäristönsuojelu