Embed Size (px)
Citation preview
11/2011 Tyrnävä yrittää
Tyrnävä yrittääTYRNÄVÄN YRITTÄJÄT RY:N JULKAISU 1/2011 HUHTIKUU
Tyrnävän Yrittäjät ry
Pitkäjänteinen yritystoiminta vaatii hyviä ja pitkäaikaisia kumppaneita. Nopeutta silloin kun on investointien aika ja luottamusta kun sitä tarvitaan.
Tyrnävän Osuuspankki on turvallinen kumppanisi eri suhdanteissa.
Älä juokse turhaan vaan tule käymään. Rakennetaan yhdessä polkuja tulokseen.
Puh. 010 2550 601 www.op.fi/tyrnava
WWW.SHAMANSPIRITS.COM
TUTUT KLASSIKOT
UUDESSAASUSSA Hannuksen
Piilopirtti
TYRNÄVÄPuh. 040 5764 627, 0400 684 374
www.hannuksenpiilopirtti.fi
•Kokoukset •Lounaat •Juhlapalvelut•Majoituspalvelut •Savusauna
kevät- ja Siemenperunamarkkinat
Tyrnävän Yrittäjät ry
Tyrnävän perunaviinatehtaan alueella lauantaina 16.4.11 klo 9-15Kuulammen koululla avoimet ovet klo 9-13 ja ohjatut kierrokset klo 10.00 ja 12.00
Viinatehtaan kierrokset 9.30, 11.00 ja 13.00 ja baari auki koko ajan. Maksutapana vain käteinen.
Myytävänä ruokaperunaa
Varmista tulevan kesän hyvä perunasato ja tule hankkimaan hyvälaatuiset, terveet siemenperunat!
TERVETULOA!
YKKÖSOSOITTEETONJOKA TALOUTEEN JA
YRITYKSIIN TYRNÄVÄLLÄJOKA TALOUTEEN:
LIMINKA, KEMPELE , MUHOS
Vaali- ja politiikkatori Siemenperunamarkkinoilla
Paikalla on puolueiden kansanedustajaehdokkaita ja heidän tukiryhmiensä edustajia.
Tervetuloa!
Tapahtuma ulkona, pukeu-duthan sään mukaan!
• Kevättuulias.2• Mitävoimmetehdä Pohjois-Suomenhyväksis.3• Yritäihmeessäs.3• ShamanSpiritss.4• Kysyntääoli-tarjonta pitiluodas.5• Otahyödytyrittäjä- järjestöstäs.6• Piilopirttitunnetaan hirsistääns.7• Senioreiltaarvokkaita vinkkejäyrittämiseens.9• Perunamainettaanparempis.10• Siemenperunakeskus tähtäävientiins.11• Liiketilojenmenekkikäynnistää keskustanrakentamisens.11• Tyrnävänkunnan tiedotussivuts.12-15 mm.tonttiasiaa
SISÄLLYS:
2 1/2011Tyrnävä yrittää
Merkkipäivälahja syntymäpäiväsankareil-le. Kevätkokouksessan 4.4. Hannuksen Pii-lopirtillä Tyrnävän Yrittäjät muisti vuosipäi-väänsä viettäviä jäseniään Aliisa Häggin maalaamalla keramiikkalautasella Tyrnävän Myllykirjasto. Muistolahjalautasen saivat Jo-hanna Linnola 50 v., Veikko Räsänen 50 v., Heikki Hannus 50 v., Raimo Mankisenmaa 60 v., Markku Kantola 60 v., Tauno Bräysy 60v. ja Olavi Merjanaho 70 v.
Vaatimus vaalipaneelissa:
Syöttötariffimuutoksella tilaa bioenergiasähkölle
Sopimusjuridiikkaa ja lupaus ALV-tietoiskusta
Tyrnävän Yrittäjien kevätko-kouksen arvokkain anti oli asianajaja Jussi Laakan pitä-mä lyhyt luento sopimusju-ridiikasta. Kysyttävää pai-kalla olleilla yrittäjillä riitti niin paljon, että samalle il-lalle suunniteltu pikakurssi käännetyn ALV:n kiemuroi-den selventäminen jätettiin myöhemmin pidettäväksi.
Kokeneita yrittäjiä häm-mästyttivät mm. sellaiset pe-russeikat, milloin sopimus katsotaan syntyneeksi ja mil-loin purkautuneeksi, tai mil-loin sopimuksen voi yleen-säkään purkaa tai milloin se
yksinkertaisesti lakkaa. Laaka teki myös selkoa,
mitä merkityseroja on pui-tesopimuksella, aiesopi-muksella ja esisopimuksella. Pohjoismaisilla markkinoilla pelataan likipitäen samoilla säännöillä, mutta jo Länsi-Euroopan markkinoilla kaik-ki on toisin.
Kurssin alussa Laaka ja-koi kaikille läsnä olleille 15 sivun tai 30 kalvon luento-monisteen. Jos et ollut pai-kalla, niin etsipä kontakti läsnä olleeseen Yrittäjien yh-distyksen jäseneen, ja pyydä lupa tutustua Laakan sopim-
usjuridiikan otsikoihin. Sit-ten voit olla himpun verran viisaampi seuraavaan sopi-musneuvotteluun mennes-säsi.
Tänä vuonna voimaan tulleen ja yrittäjiä velvoitta-van käännetyn ALV:een so-veltaminen on miinoja täyn-nä. Varaudu niihin – liity Tyrnävän Yrittäjiin ja mene ALV-kurssille, joka järjes-tetään lähitulevaisuudessa. Yhteyshenkilöt yrittäjiin löy-dät Googlesta hakusanalla Tyrnävän Yrittäjät. (el)
Tyrnävän yrittäjien ja kun-nan organisoima vaalipanee-li kunnan valtuustosalissa keskiviikkona 30. maalis-kuuta meni kuuntelijoiden yllätykseksi erittäin asialli-sesti. Rähinää ja ylilyöntejä ei syntynyt, vaan kaikki su-jui erittäin asiallisesti.
Tyrnäväläisille ja kaikil-le maaseudun asukkaille tärkein sekä yleisön että vaalipaneeliin osallistuvien
kansanedustajaehdokkaiden yksimielinen kanta oli, että sähköntuotanto bioenergial-la on tehtävä mahdolliseksi sähkön syöttötariffeja koske-via säädöksiä muuttamalla. Tällä hetkellä lainsäädäntö suosii sähkön suurtuottajia.
Paneelin puheenjohtaja kunnanjohtaja Tuomas Lohi sai läsnä olleen yleisön jäl-kipuheissa kiitosta. Hän oli tasapuolisen tiukka kaikille
vaaliehdokkaille puoluekan-nasta riippumatta. Lohi oli tehnyt kotiläksynsä hyvin. Hän oli poiminut vaaliko-neista itse kunkin ehdok-kaan julki lausumat lupa-ukset, ja peräsi täsmällisiä vastauksia, miten lupaukset täsmälleen ottaen käytän-nössä tarkoittavat.
Eduskuntavaaliehdok-kaista paneeliin osallistuivat Vasemmistoliiton Veli Paasi-
maa , Keskustan Juha Sipilä, Kokoomuksen Jorma Kor-tesoja, Perus-Suomalaisten Pirkko Mattila ja Sosiaalide-mokraattien Jarmo Haapa-niemi.
Ministeri Tapani Tölli oli paikalla myös, mutta var-sinaiset vaalipaneelin pu-heenvuorot oli varattu uu-sille ehdokkaille. Järjestäjien toivomuksesta Töllin tärkein rooli oli tuoda valtiovallan
viesti tämän päivän reali-teeteistä ja talousraameista, jotta ehdokkaiden lupailut eivät menisi ihan överiksi.
Tiukimmat erot eduskun-tavaaliehdokkaiden kan- nanotoissa - niitäkin oli - löytyivät verotuksen koh-dentamisesta, ydinenergias-ta, lakko-oikeudesta ja EU-takauksista Etelä-Euroopan ylivelkaantuneille valtioille.
Tauno Bräysy lupasi jär-
jestää ensi syksynä uuden vastaavan tilaisuuden yh-teistyössä Tyrnävällä olevien puolueiden paikallisosasto-jen kanssa istuville kansan-edustajille.
Silloin tyrnäväläisillä on tilaisuus ”kouluttaa” tämän vaalikauden päättäjiä otta-maan huomioon maaseudun erityisoloja. (el)
Sopimusjuridiikan koukerot vetivät lasnäolijat vakaviksi, kun asianajaja Jussi Laaka (pöy-dän päässä takana) piti luentoa Tyrnävän Yrittäjien keväkokouksen osallsitujille.
Kevättuulia
Jälleen olemme päässeet yli normaalin tal-ven, johon Suomessa kuuluu lunta, pak-kasta sekä pimeyttä.
Lisäksi olemme pikkuhiljaa toipumassa koko maailma koettelemasta lamasta. Suo-mi ja suomalaiset yritykset ovat mielestä-ni selvinneet taantumasta kohtuullisesti, koska suurta konkurssiaaltoa ja sen myötä suurta työttömyyttä ei päässyt syntymään. Yrityksiä auttoi selviytymään lamasta muutamina hyvinä vuosina taseisiin jäte-tyt voitot.
Samoin Suomi maksoi hyvinä aikoi-na valtion velkaa pois enemmän kuin oli suunniteltu. Näitä rahoja eräät tahot vaa-tivat laitettavaksi palvelujen lisäämiseen ja kustannukset olisivat jääneet pysyviksi ku-luiksi valtion talouteen. Kun näin ei tehty, valtio on pystynyt ottamaan lainaa pienel-lä korolla, jolloin ei ole tarvinnut turvautua leikkauksiin. Nämä leikkaukset koskevat aina eniten yhteiskunnan vähäosaisia.
Jos Suomessa olisi hyvinä aikoina lai-tettu kaikki valtion rahat menemään, oli-simme nyt yhdessä Kreikan, Irlannin ja Portugalin kanssa anelemassa EU:lta ar-mopaloja taloutemme pelastamiseksi. Hol-houksen alaiseksi joutuneen maat joutuvat tekemään kovia leikkauksia menoihin ja korottamaan kansalaisten verotusta saa-dakseen taloutensa kuntoon. Näillä mailla on vuosien, ellei vuosikymmenten pitui-
nen nälkäkuuri, jotta saavat taloutensa Suomen nykyiselle tasolle.
Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia vähäosaisista, jotka eivät itse pysty huo-lehtimaan toimeentulostaan. Tyrnävällä on panostettu mm. pitkäaikaistyöttömi-en työllistämiseen palkkaamalla Sanna Hoikkala ajamaan heidän etujaan. Lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu myös yh-teistyö yritysten kanssa, mikä tältä osin helpottaa asian hoitoa ”yhden luukun ” periaatteella.
Tyrnävän Yrittäjät Ry on muistanut joulukuussa 2010 vähävaraisia perheitä ja varsinkin entisiä yrittäjiä, joita elämä ei ole kohdellut silkkihansikkain. Kun esitin asi-aan yhdistyksen syyskokoukselle v. 2010, minulle oli iloinen yllätys, että kokous päätti lahjoittaa tähän tarpeeseen ehdotet-tua enemmän varoja. Toivon, että voimme uusia tämän tempauksen myös vuoden 2011 syksyllä.
16.4.2011 kello 9.00 - 15.00 järjestetään siemenperunamarkkinat Tyrnävän vii-natehtaan pihalla. Voit tutustu samalla viinatehtaaseen ja Tyrnävän kunnan tä-hän mennessä suurimpaan investointiin, Kuulammen kouluun. Avoimet ovet kello 9.00 - 13.00. Tentattavana on myös kansan-edustajaehdokkaista tukiryhmineen.
Toivotan kaikki tervetulleeksi markki-noille!
Tauno Bräysypuheenjohtaja, Tyrnävän Yrittäjät ry
Lämpöisin kevätterveisin
”Suomijasuomalaisetyrityksetovatmielestäniselvinneettaantumastakohtuullisesti,koskasuurtakonkurs-siaaltoajasenmyötäsuurtatyöttö-myyttäeipäässytsyntymään”,toteaaTaunoBräysy.
31/2011 Tyrnävä yrittää
Edellisen tämän lehden kir-joitukseni jälkeen kansan-edustajan tehtäväni ovat laajentuneet ministerin teh-täviksi. Näihin tehtäviin liit-tyen olen liikkunut myös eri puolilla maata, tavannut pal-jon ihmisiä ja kuullut toivei-ta ja huolia. Yhteistä on ollut huoli oman alueen kehitys-näkymistä. Viime aikoina on näkynyt myös eduskunta-vaalien läheisyys. Vaaleihin kohdistuukin nyt monesta syystä erityinen mielenkiin-to.
Panin mielihyvällä mer-kille, että Kaleva oli nostanut vaaliliitteensä (30.3.2011) kärkiteemaksi Pohjois-Suo-men mahdollisuudet. Kes-kustan puheenjohtaja, pää-ministeri Mari Kiviniemi piti haastattelussa Pohjois-Suo-
Mitä voimme tehdä Pohjois-Suomen hyväksi?
men näkymiä jopa huimina.Tähän on helppo yhtyä.
Pohjois-Suomessa eletään murroksessa, joka näkyy merkittävinä muutoksina taloudessa ja teollisuudessa. Kaivosteollisuus elää uuden kasvun aikaa ja samaan ai-kaan ollaan tekemässä isoja energiainvestointeja, joista Pohjois-Suomi hyötyy mer-kittävästi.
Murroksessa on osin kyse samankaltaisesta ilmiöstä kuin Pohjois-Suomen teol-listumisessa 60 vuotta sitten, jolloin Kekkonen kirjoitti kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua".
Maailmantalous on hil-jalleen elpymässä finanssi-kriisin jälkeisestä lamasta. Se ei tapahdu pelkästään van-hoin keinoin, vaan kysyntä
kohdistuu monille uusille aloille. On toimittava niin, että pystymme alueellisesti ja kansallisesti vastaamaan tähän uudistuneeseen ky-syntään.
Uusiutuvan energian hankkeet sekä elintarvi-keteollisuus voivat nousta tulevaisuuden aloiksi ilmas-tomuutoksen ja maailman ruokapulan uhatessa. Alue-politiikalle ja maaseudun kehittämiselle on nyt selkeä tilaus.
On tärkeää, että julkinen valta panostaa juuri nyt Poh-jois-Suomen kehittämiseen ja alueen perusrakenteisiin. Tällaisia investointihankkei-ta ovat mm. Oulu-Seinäjoki -radan parantaminen sekä Oulunsalon lentokentän laajennus tienpitoa unohta-matta.
Lisäksi tarvitaan täs-mätoimia, joilla tuemme talouskasvua. Yritystuet tulee kohdentaa oikein ja koulutuspaikkoja lisätä. On pohdittava myös ratkaisuja, joilla yrittäjien verotaakkaa voidaan keventää investoin-tien ja uusien työpaikkojen mahdollistamiseksi.
Kun Suomi nousi 1990-lu-vun lamasta informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla, oli nousun taustalla voimakas hallinnolliset ja toimialakohtaiset rajat ylit-tävä yhteistyö myös Oulun seudulla. Samanlaista laajaa yhteistyön henkeä tarvit-semme nyt koko Pohjois-Suomessa. Voisimme todeta John F. Kennedyä mukail-len: Älä kysy, mitä Pohjois-Suomi on tehnyt sinun hy-väksesi, vaan kysy, mitä itse voit tehdä Pohjois-Suomen hyväksi.
Tapani TölliHallinto- ja kuntaministeri (kesk.)
Kristillisen seurakunnan tehtävänä on rohkaista jokaista ih-mistä toimimaan omalla paikallaan, siinä tehtävässä ja kut-sumuksessa, jonka hän on saanut. Raamatun sana kehottaa tekemään työtä ja ansaitsemaan rehellisesti toimeentulonsa (Ef. 4:28). Jotta voimme tehdä työtä, tarvitaan myös niitä, jot-ka mahdollistavat työn tekemisen.
Olen saanut seurata läheltä erästä nuorta yrittäjää, joka aloitti vajaa kymmenen vuotta sitten yhden miehen yrittä-jänä hankkien itselleen ja perheelleen toimeentulon. Vuosi-en varrella yritystoiminta on kasvanut maltillisesti niin, että tällä hetkellä hänellä on yli kymmenen työntekijää. Hänen yrityksensä tuo näiden miesten ja heidän perheidensä elä-mään toimeentulon. Samalla se tuo hyvinvointia myös koti-seudulle ja yhteiskunnalle verotuloina. Vanhan testamentin profeetan kehotus aikansa ihmisille on ajankohtainen myös meille työn tekemiseen ja yrittämiseen: toimikaa sen seudun parhaaksi, johon Jumala on teidät asettanut. Sen menestys on teidänkin menestyksenne (Jer. 29:7).
Rukous kaikkien lähimmäisten puolesta kuuluu olen-naisesti kirkon tehtävään ja jokaiseen jumalanpalvelukseen. Eräässä rukouksessa pyydetään muun muassa näin: ”Siunaa niitä, jotka rakentavat tätä maata perustamalla ja hoitamalla yrityksiä ja järjestävät monille työtä” ja ”Anna meidän tehdä työmme vastuullisesti. Auta meitä olemaan työpaikoillam-me tahtosi mukaisia lähimmäisiä”.
Näin keväällä kylvöajan lähestyessä on paikallaan muistaa myös niitä lähimmäisiä jotka valmistautuvat kylvämään pel-toon siemenen. Viljelijällä on arvokas tehtävä olla osallisena luomisen työssä. Kylvön siunaus on vanha kaunis perinne, jossa viljelijöiden työtä muistetaan. Rukouksessa saamme pyytää: siunaa viljelijäin kätten työ, anna suotuisat säät, jotta maa tuottaisi satoa ravinnoksi kaikille. Sadonkorjuu syksyllä ei ole itsestään selvyys, vaan se vaatii monen osatekijän koh-dalleen menemistä. Välillä on hetkiä, jotka koettelevat sekä fyysistä että henkistä jaksamista. Niissä hetkissä tarvitaan muistamista ja rohkaisua.
Omasta ja Tyrnävän seurakunnan puolesta haluan toivot-
taa kaikille tämän lehden lukijoille siunausta ja voimia ke-vään askareisiin. Yritä ihmeessä!
Timo Liikanen kirkkoherra
Yritäihmeessä!
Tyrnävän seurakunta
Mankilantie 91800 Tyrnävä Puh. 08 564 0600
www.evl.fi/srk/tyrnävä Kotisivulta löydät ajankohtai-
sia tietoja ja tapahtumia.
Seurakunta on ihmisiä varten.Tervetuloa mukaan
toimintaan.
Temmeksen kirkko
Tyrnävän kirkko
Putkirusila Oy• LVI-asennukset • LVI-urakoinnit
• Alan tarvikkeet
Kylmäläntie 67, 91800 Tyrnävä
Teemu 040 555 [email protected]
Julkaisija: Tyrnävän Yrittäjät ryVastaava toimittaja: Tauno BräysyToimittajat: Heimo Turunen, Esko Leipälä
Tyrnävä yrittäälehti 1/2011
Sivunvalmistus ja taitto: VKK-Media Oy, www.vkkmedia.fiPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino Kajaani
Moniameistäonrohkaistuylitsepääsemättö-missätilanteissaotsikonsanoin.Olemmeitsemielessämmejoheittäneetpyyhkeenkehäänjaluovuttaneet.Kuitenkinlähimmäistenrohkaisujatukionantanuttarmoajaemmeoleantaneet
periksi.Tieeteenpäinonkinavautunut.Onvoinutlöytyämyösaivanuusia,odotta-mattomiamahdollisuuksia.Vanhansanon-
nanmukaanyrittänyttäeilaiteta.Tämäpäteekaikkiinelämänvaiheisiin,jossajoudummeponnistelemaantavoitteensaavuttamiseksi:
koulussa,työssä,vapaa-ajalla.
4 1/2011Tyrnävä yrittää
ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA
Asianajajat, varatuomaritToni Isoluoma, Pirjo Isoluoma
ja Kari Pikkarainen
Kirkkokatu 11 A 3, 90100 OuluPuh (08) 534 7700, fax (08) 311 6632
Sinun asiasi on meidän asiamme!
P. 050 406 4235
Tulee milloin lupaa
Tmi SähköasennusH. Kolkka Tyrnävä
TYRNÄVÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
Kirkkotie 1
FysioterapeuttiAMK
Heli Räisänen(08) 545 1737040 581 2892
MUHOS08 374 800Valtatie 11
OULU08 554 6005
Valtatie 59
LIMINKA08 384 477
Tupoksentie 12
TYRNÄVÄ08 545 1957Joonaantie 4
Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi
KUKKA JA HAUTAUSPALVELU
Tunnettu Palvelusta
LVI - TYÖTURAKKA- TAILASKUTUSTYÖNÄSuksitie 6, 91800 TyrnäväPuh. 08-5638 050Fax 08-5451 897
TYRNÄVÄNPUTKIRAKENNUS OYTYRNÄVÄNPUTKIRAKENNUS OY
Vesa Olsbo 0400 284 [email protected]
Ensi syksynä Tyrnävän pot-tuviinatehdas Shaman Spi-rits lanseeraa uusia tuotteita. Valikoimaan tulee alkoholit-tomia ja mietoja alkoholijuo-mia.Lisäksi Terva ja Salma-ri -liköörejä on uudistettu. Pullojen ulkonäkö on täysin uudistettu, mutta resepti on sama kuin ennenkin.
Alkoholittomat juomat ovat erityisesti talvisesongin tuotteita. Shaman Spirits läh-tee viemään niitä myös ulko-maille. Tehtaan nykytuottei-den vahvimmat ostajamaat ovat Saksa, Espanja ja Ruotsi. Suosituimpien Shaman Spi-ritsin tuotteiden eli Terva- ja Salmari -liköörien markkinat ovat tukevasti Suomessa, ja ne kuuluvat ovat myös Al-kon valikoimiin. Tervan ja Salmarin osuus yrityksen lii-kevaihdosta on merkittävin.
Kuluttajille Shaman Spi-ritsin alkoholittomat ja mie-dot alkoholijuomat esitellään myöhemmin. Siemenpe-runamarkkinoiden aikaan niiden maistiaisiin ei vielä
ShamanSpiritsintuotevalikoimaan
Alkoholittomia ja mietoja alkoholijuomia
päästä. Näillä tuotteilla yri-tys hakee laajentumista ko-konaan uusille markkinoille eli päivittäistavarakaupan kauppaketjujen tuotevali-koimiin. Laajin ostajakunta tavoitetaan tätä kautta.
Osuuskauppa Arina on julkisesti tunnustanut suosi-vansa lähiruokakauppaa, ja se onkin yksi varteen otat-tavimmista vaihtoehdoista mietojen ja alkoholittomien uutuusjuomien jakelukana-vaksi.
Parhaillaan Shaman Spi-ritsillä tehdään kesän alussa ravintolamarkkinoille tule-vaa liköörisarjaa. – Ja mar-jaliköörien maku tulee ai-doista pohjoissuomalaisista luonnonmarjoista, eikä mis-tään esansseista. Se on mei-dän erikoisuus, Oy Shaman Spirits Ab:n kansainvälisty-misprojektin päällikkö Jenni Koskela painottaa.
Aitoja suoraan Suomen luonnosta -aromeja voi mais-taa muun muassa mustikka-likööriuutukaisesta.
Koskelan titteli paljastaa, että Shaman Spirits panostaa vientiponnisteluihin. Koska Suomessa ja Suomen Alkos-sa alkoholituotteiden uu-tuudet kohtaavat lähes yli-pääsemättömiä vaikeuksia, juomien maine on helpom-paa luoda ulkomailla, ja siksi vienti on Shaman Spiritsille erittäin tärkeää. Kun maine on tunnustettu ulkomailla, niin sitten Alkonkin listoille on helpompi päästä.
Tyrnävän tehtaalla baari on yleisölle auki kaksi ker-taa vuodessa: ensimmäisen kerran keväällä Siemenpe-runamarkkinoiden ja toisen kerran syksyn Pottumarkki-noiden aikaan. Silloin kenen tahansa on oiva tilaisuus tu-tustua maailman pohjoisim-man laillisen viinatehtaan juomien aromeihin. Yrityk-siä ja yhdistyksiä tehtaalla käy muulloinkin, ja samalla vieraat tutustuvat myös baa-rin tarjontaan. (el)
Tähän hyvin harvoin asiakkaille yleisesti avoinna olevaan baariin pääsee tutustumaan sie-menperunamarkkinoiden aikaan lauantaina 16. huhtikuuta. – Saisiko olla Shamaanin Sal-maria ja Tervaa, Oy Shaman Spirits Ltd:n kansainvälistymisprojektin päällikkö Jenni Kos-kela kysyy.
51/2011 Tyrnävä yrittää
Suksitie 4, 91800 TyrnäväPuh. 5451 223, 0400 336 136
Telefax 5451 578
Kaikenlaisetkodin remontit
Rapen RemonttiPuh. 040 740 9330
SAKARI KOSKI0400 681 806
RAKENNUSRakennusurakointia
K Y
Nuori yrittäjä Anne Palosaari aloitti uransa yrittäjänä 2001. Silloin hänellä oli hevosalan yritys. Äitiysloman aikainen nettisurffailu johdatti hänet perustamaan Country An-nien. Se on maalaisromant-tinen sisustuskauppa, josta löytyy vanhantyyliset kodin koristeet ja kalusteet kodin huomiopisteiksi.
Huutonetin sivuilta hän huomasi, että vanhanajan vintage-tavarasta kiinnostu-neita ihmisiä oli paljon, mut-ta niin oli myyjiäkin. Kilpailu oli kovaa, mutta Anne laski, että paremmalla palvelulla ja hyvällä riittävästi vaihtu-valla tuotevalikoimalla jou-kossa voisi menestyäkin.
Siitä syntyi vuonna 2008 sisustus- ja lahjatavaratuot-teiden palveleva verkko-kauppa, joka toimi aluksi vain netissä. Tuotteet tulevat pääosin suomalaisilta tava-rantoimittajilta. Jonkin ver-ran on omaa maahantuontia eri maista. Tanska on yksi tuontimaa, ja Yhdysvalloista
Kysyntää oli - tarjonta piti luoda
tuodaan lähinnä 1950- luvun vintage-esineitä.
Työtä myyntiedusta-jan otteellaAnne Palosaari on myyntie-dustaja henkeen ja vereen.
Eläintarvikeverkkokaup-pa hänellä oli jo vuonna 2004, ja myyntiedustajan työstä hänelle on monien vuosien kokemus.
– Myyn mitä ihmiset ha-luava ostaa, hän ajattelee edelleen.
Muutamia yrittäjän pe-russääntöjä hän on omaksu-nut tiukasti. Markkinointia pitää olla, mutta sopivassa suhteessa liikevaihtoon.
– Olen aina ollut sitä miel-tä, että markkinointi on kai-ken A ja O.
Oma taiteensa on verk-kokaupassa esillä pysymi-nen. Se on osattava, miten hakukone Googlessa pysyy kaiken aikaa mukana ylim-pänä mukana ensimmäisissä osumissa, kun haetaan jota-kin sisustusta tai maalaisro-manttista huonekalua.
– Ja sitten se palvelu. Siihen pitää jatkuvasti pa-nostaa, palvelun laatuun ja palvelun monipuolisuuteen. Sillä minä aion vastakin mennä eteenpäin ja laajen-tua.
Tähtäimessä Annella on kasvattaa liikkeensä alan tukkukaupaksi.
Nykyisin Tyrnävältä lähtee parisenkymmentä Country Annien pakettia päivässä ympäri Suomea,
joskus maan rajojen ulko-puolellekin.
– Lainoja en ole ottanut, ja olen sillä kannalla edelleen-kin, että en aio ottaakaan, Anne sanoo. Hän on onnis-tunut rakentamaan yrityk-sensä tulorahoituksella. Sen verran yrittäjäkokemusta Annella on, että hän osaa kunnioittaa yrittämisen ris-kejä.
Annella on valmis visio Country Annie tulevaisuu-desta: se tulee olemaan vah-va brändi. Tulevaisuudessa avataan liikkeitä muualle-kin. Tähtäimessä on Count-ry Annien hyvin tunnettu maanlaajuinen sisustusliike-ketju.
Tällä hetkellä paljon sekä uutta että vanhaa tavaraa liikkeeseen tulee Ranskasta yhteistyökumppanin kautta. Viime viikolla Annieltä lähti kuorma tuotteita eräälle ai-kakauslehdelle, jonka kam-panja-asiakkaille mainostoi-misto tilasi tuotteet Country Annielta.
Kolme vuotta tyrnäväläinen yritys Country Annie oli tavoitettavissa vain netin kautta. Nyt sen valikoimiin pääsee tutustumaan keskellä Tyrnävää. Country Annie on toi-minut jo jonkin aikaa entisissä Osuuspan-kin taloissa.
Country Annien palveluketju: Susanna Tölli, Anne Palosaari, Anne Kolvanki ja Brianna Tölli. Country Annie on Tyrnävän Yrittäjien tuore jäsen.
MAKSAJA: POHJOLAN ITUNEN RY
6 1/2011Tyrnävä yrittää
Pitkän linjan yrittäjä
Voi kai sanoa, että Alasuuta-ri on Tyrnävän Yrittäjä jo toi-sessa polvessa, sillä isä Viljo Alasuutari oli yhdistyksen perustajajäseniä.
Veijo Alasuutari erikois-tui alusta alkaen rahtiajoi-hin. Aluksi töitä riitti eniten Maatalouskaupan ajoissa. Liikennelupien lupapolitiik-ka on ehtinyt vuosien myötä järkevöityä. Byrokratiaa toki edelleen on, mutta luvat ei-
Moni asia on ehtinyt muuttua sitten vuo-den 1987, jolloin Veijo Alasuutari sai en-simmäisen liikennelupansa, mutta yksi on pysynyt. Alusta asti yli 20 vuotta hän on ollut Tyrnävän Yrittäjien jäsen. Nyt hän on ensimmäistä kertaa myös yhdistyksen hallituksen jäsen.
vät ole enää niin rajoittavia, kuin joskus aikoinaan. Ka-luston määrän lisääminen tarpeen mukaan on tänä päi-vänä helpompaa.
V. Alasuutari Oy:llä on täl-lä hetkellä 11 liikennelupaa. Tämän myötä kalustoa on helpompi ohjata sinne sekto-rille, missä kuljetustarvetta eniten on. Maanrakennus-puoli tuli voimakkaammin mukaan -90 luvulla jolloin
hankittiin ensimmäiset omat maa-ainesalueet. siitä alkaen Kuljetusliike Alasuutari V. Oy:n maarakennuspuoli on kasvanut vauhdilla. Nykyi-sin päivänä yrityksellä on maa-ainesottolupia eripuo-lilla Tyrnävää.
Maarakennuskoneita yri-tyksellä on monenlaisia, esim. kaivinkoneita 3,5 tn kumitela-koneesta 25 tn telakoneeseen. Nämä erikokoluokkien tela- ja pyöräalustaiset kaivinkoneet ja kuormaajat mahdollistavat monipuoliset maanrakennus-työt yhdessä kuljetuskaluston kanssa.
Toisenlaista lupapolitiikkaaLiikennelupien järkevöi-tyminen on yrityksen toi-mintaa helpottanut, mutta maa-ainesluvissa riittää niin sanottua tuottamatonta hal-linnollista työtä väsyksiin asti.
Mikään salaisuus Kolmi-kannan kivilouhimon mut-kat eivät tyrnävämäisille ole.
- En ole lähtenyt niitä asioita julkisuudessa re-postelemaan. Tulkoon nyt kuitenkin mainituksi, että kaksi rikosilmoitusta minua vastaan asiassa on tehty, ja kumpikin on päätynyt syyt-tämättäjättämispäätökseen, Veijo kuittaa.
Veijo tuskailee sitä, että maa-aineslupien valitusten ja perättömien ilmiantojen vuoksi yrityksessä on pitänyt olla henkilö, joka on laatinut vastineet niin eri oikeusas-teille kuin viranomaistahoil-le. Tuon tuosta on lisäksi pi-tänyt olla juristi palkattuna. Tämän lajin ns. hallinnollista työtä on riittänyt.
Tällä hetkellä ”maassa on rauha”, ainakin toistaiseksi. Työt jatkuvat, myös maara-kennuspuolella. Tyrnävän mittakaavassa Alasuutari on iso työnantaja. Sillä on palk-kalistoillaan jatkuvasti kym-menkunta työntekijää.
Tätä 16 tonnin pyöräkaivuria huomattavasti raskaampi 25-tonninen telaketjukaivuri tuli pihaan juuri hieman ennen siemenperunamarkkinoita. Rahtikuljetusten rinnalla Veijo Alasuutari satsaa yrityksensä palvelukykyyn maarakenta-misessa.
Yrittäjämaailma on Annu-kalle tullut perin tutuksi, vaikka ikää hänellä on vasta 30+, siis kovasti nuori yrittä-jäksi hän on.
– Ei kyllä tunnu nuorel-ta. Olen jo aikaisemminkin, vuodesta -99 lähtien, ollut tässä vakituisesti, ja koke-musta on kertynyt, Annukka kommentoi.
Koko Suotulan historia on hänelle tuttua. Annukan isä perusti sen aikoinaan T Maatalouskaupan nimel-lä silloisen Tuko-tukkurin mukaan. Myöhemmin nimi vaihtui muotoon T Rauta-Maatalous Suotula.
Yrittäjäjärjestöön liitty-minen oli hänelle luonteva jatke sille, että hän lähti mu-kaan yhtiökumppaniksi uu-teen Rauta-Suotulaan. Hän kannustaa kaikkia yrittäjiä liittymään oman paikkakun-
Ota hyödyt yrittäjäjärjestöstäAnnukka Suotula-Ervasti:
tansa yrittäjäjärjestöön. – Ehdottomasti siitä on
hyötyä. Sieltä saa itsellekin jotakin. Vinkkejä ja tukea toisilta yrittäjiltä, ja kun kuu-lu Tyrnävä Yrittäjiin, niin Oulun päässä yrittäjille on mahdottomasti tarjolla Poh-jois-Pohjanmaan Yrittäjien kautta, Annukka kehuu.
– Nytkin oli lakimies meil-le täällä Tyrnävällä puhu-massa, ja saatiin lakimiehen vinkit sopimusjuridiikasta.
Annukka arvioi, että siitä tiedosta, mitä yrittäjä-kollegoiden kokemuksista viisastuu ja mitä koulutusta järjestö pystyy antamaan, hyötyy kovasti. Niin paljon, että ehdottomasti kannattaa omassa paikallisessa yrittä-jäjärjestössä olla mukana.
Se on jo tiedossa, että lä-hiaikoina Tyrnävän Yrittäjät järjestää koulutustilaisuuden
mm. käänteisen ALV:n kum-mallisuuksista. Sen tiedon ansiosta yrittäjä voi välttyä mm. joidenkin tarpeettomi-en verojen maksamiselta tai välttää muita riskejä, joille tämän vuoden uusia vero-säädöksiä tietämättömänä voisi altistua.
Varsinaisessa työssään Rautakaupan puolella An-nukka valmistautuu kevään ja kesän sesonkituotteiden tarjontaan. Kuulemma ret-rovärit ja -tapetit tekevät tu-loaan. Vahvoja syviä värejä käytetään, mutta joka seinää huoneessa 70- ja 80-luvun räikeimmillä väreillä ei maa-lata. Vain yhdellä seinällä kuin malliksi retroillaan.
Kevätmaaleissa pastelli-sävyjen ylivoimaa ei kuiten-kaan mikään uhkaa. (el)
Jonkin aikaa Tyrnävä ehti olla ilman Rautakauppaa, mutta kyllä se siitä vielä iloksi muuttui. Reilu vuosi sitten Annukka Suotula-Ervasti ja kumppanit herättivät henkiin vanhan Suo-tulan, tällä kertaa nimellä Rauta-Suotula Oy. Nyt Annukka on Tyrnävän Yrittäjien jäsen ja myös sen hallituksen jäsen.
Pastellisävyjä ja pienoista retroilua, Annukka Suotula-Ervasti kuvaa kevään ykkösvärejä.
www.puukeskus.fi
Ja tee elämäsi helpoin remontti. Puukeskuksen
FIX-ASENNUSPALVELU kunnostaa kotisi vastuullisesti
ja luotettavasti. Avaimet käteen ja ammattitaidolla.
Ja rahoituskin hoituu kauttamme.
Lue lisää: www.puukeskus.fi /fi x.
PS. Valikoimistamme löytyy liuta laatumerkkejä joilla on hyvä rakentaa.
Pyydä tarjous!
71/2011 Tyrnävä yrittää
Kevään vierailija ei ole voi-nut olla huomaamatta pa-ria kasaa vanhoja hirsiä, jot-ka ovat nipussa tien sivussa Hannuksen Piilopirtin ton-tille vievän tien viime met-reillä.
– Pelastin nuo aittahirret. Olisivat muuten menneet polttopuiksi, kertoo 50-vuo-tismerkkipäiväänsä juhan-nusviikolla juhliva Heikki Hannus. Toiselle hirret oli-vat lähes jätettä, Heikille his-toriaa 1800-luvulta.
Piilopirtin tontilla on useita rakennuksia, kaikki hirrestä tehtyjä. Viisitoista vuotta sitten, kun Heikki al-koi järjestelmällisesti luoda hirsisten rakennusten piha-
piiriä, kuului myös varotta-via ääniä. Sellaistakin väitet-tiin, että höylähirrestä tehty uusvanhanaikainen hirsinen päärakennus ei sovi tyrnävä-läiseen maalaismaisemaan. Nyt pihapiiri kaikkine ra-kennuksineen hahmottuu kertasilmäyksellä. Kaikki-aan kaksitoista rakennusta, rantasauna ja savusauna mukaan lukien, muodostaa kokonaisuuden, josta arvion voi kiteyttää yhteen sanaan: kulttuuriteko.
Kaikissa rakennuskoh-teissa Heikki Hannus on ol-lut itse mukana. Jotain hän on rakentanut itse, mutta isoimmat urakat ovat ol-
leet tilaustyötä. Silti Heikki on ollut rakennusvaiheessa aina ahkeraan mukana työ-maalla. Päärakennuksen ja majoitusaitan on rakentanut pudasjärvinen Timpan Kur-kihirsi ja yrittäjä Timo Vähä-kuopus.
– Kaupat on tehty suulli-sesti sopimalla ja kättä päälle lyömällä. Kertaakaan ei ole kiistaa tullut. Ja minkä Timp-pa on aikatauluksi luvannut, niin se on pitänyt päivälleen, Heikki kiittelee.
Rakentamistyylin ja ra-kenneratkaisut Heikki on pitänyt yksinkertaisena. Krumeluureja ja mutkasal-voksia ei näistä rakennuksis-ta löydy.
–Perusrakenteita, kai sik-si edullisiakin, ja nopeita pystyttää, Heikki tiivistää. Jos jokin johtotähti rakenta-misessa hänellä on ollut, niin se on tilojen hukkaneliöiden välttäminen. Nyt Hannuksen Piilopirtti on laajalti tunnettu täyden palvelun talo kokoustami-seen ja juhliin. Tilaa yöpymi-seenkin on. Pihan reunalla
on usean huoneen supisuo-malainen kansallisromant-tinen aittarakennus. Uusi, mutta vahanaikainen puna-mullalla suojattu rakennus. Se on erityisesti keikkamies-ten suosiossa.
Päärakennuksen pirtissä onnistuu tarjoilu lähes sa-dalle ihmiselle. Tyrnäväjoen rannassa alhaalla joenpen-kan notkossa on kolme mök-kiä. Se on kotoisa ympäristö 10-20 ihmisen yhdessäololle.
Hannuksen Piilopirtin piha-piirissä on ainoastaan hirsi-rakennuksia.
Heikki Hannus juhlii 50-vuotispäiviään juhannusviikolla. Silloin tämänkin aittarakennuksen vierashuoneet ovat kaikki täynnä.
Pohjolan Värisisustus OyVärisilmä OuluTaka-Lyötynkatu 4, 90150 Oulu
Puh. 08-534 8000
Maalit ja lakatTapetitKaakelitLattiatLasitiiletTyövälineetTarvikkeet
Avoinna:Ma-Pe 8-18La 9-15Ammattikuntamyynti:Ma-Pe 7-16www.varisilma.fi
KIVILIIKE HEIKKINENKIVILIIKE HEIKKINEN
KALUSTEKIVET-PÖYTÄTASOT
-KIPINÄKIVET-IKKUNAPENKIT
-TAKKATASOT
Posantie 5 90620 OULUpuh. (08) 5303 [email protected]
Me yrittäjätkin käytämme paikkakunnan palveluja!BUSSIMATKOJA VUODESTA 1954
KylmäsenLiikenneOyMuhostie 26, 91800 Tyrnävä, puh. 08-545 1325
[email protected] www.kylmasenliikenne.fi
TAKSI TYRNÄVÄ 24H
08 545 1100
Keskikyläntien puolella on kaksikerroksinen aittara-kennus, jossa pidetään mm. 50–60 hengen hääjuhlia.
Kesällä jos kaikki tilat ja patio otetaan yhteiskäyt-töön, niin juhlaan mahtuu 250 ihmistä. Ne 1800-luvun aittahirret, tänä keväänä pe-lastetut, kasataan kesällä. Niistä tulee neljä pikkuaittaa vanhanajan tavaroiden mi-nimuseota varten.
Mielenkiintoista on näh-
dä samalla tontilla, kuinka esi-isien hirsirakentamisen taito on jalostunut nykyai-kaiseksi teolliseksi hirsitalo-rakentamiseksi. Se historian aikajatkumo kiinnostaa vie-raitakin, etenkin ulkomaalai-sia, ja heistä kaikista eniten japanilaisia.
Hannuksen Piilopirtti on perintötila. Tänäkin päivänä se tekee kunniaa isiemme työlle. (el)
Piilopirtti tunnetaan hirsistään
8 1/2011Tyrnävä yrittää
KURSSIMME ALKAVAT MAANANTAISINSoita ilmaisnumeroon 0800-919 919
Meillä voit ajaa pimeäajon simulaattorilla myös kesällä!
Voit ilmoittautua myös nettiin
www.liikennekoulukaakinen.fi
• Sähköasennukset • Antenniasennukset• ATK-kaapelointi • Murto- ja palohälyttimet • Sähkösuunnitelmat • Sähkötarvikemyynti• Mitsubishi lämpöpumput
TYRNÄVÄN VESIHUOLTOUUDET YHTEYSTIETOMME:Käyntiosoite Tupostie 12, 91800 TyrnäväPuhelinnumerot:- toimistonhoitaja Anja Keränen 08-5451 355, 040 1562 711- toimitusjohtaja Kalevi Sarsila 08-5451 332, 0500 386 107- vv-laitoksenhoitaja Markku Pihlajaniemi 0400 201 155- laitoksenhoitajan sijainen J-P Patala 0400 292 108- päivystys 0400 386 198- fax 08-386 905Sähköpostit: [email protected]
ENNEN OLI HIUSVÄRI.NYT ON INOA.
ENNEN OLI HIUSVÄRI.NYT ON INOA.
TULEVAISUUDEN HIUSVÄRINYT MEILTÄ!
Vanhatie 10 Tyrnävä Puh. 08-5425595 www.salonsaxiina.fi
Parturi-Kampaamo
Salon Saxiina
Kuljetusalan koulutukset AmmattipätevyyskoulutuksetADR- ja Tieturva 1-kurssitMoottoripyöräkoulutukset
LogiConsulting OyPeuranniemi 24, 91800 Tyrnävä puh. 040-51 66 181, fax 08-542 [email protected] • www.logiconsulting.fi
•Salaojienhuuhteluatehokkaalla korkeapainelaitteella•Myössalaojakaivojentyhjennykset
KoneurakointiMarkusOyPuh.0400585030
J.TURAKOINTI OY
• kalkin levitystä• maansiirto- ja turpeennostourakointia
puh. 0400 381 261, 0400 895 [email protected]
Suksitie 6 A, 91800 TyrnäväPuh. 563 8000, fax 545 1897
Säästä aikaa ja rahaa:
HYVÄ TILITOIMISTOSÄÄSTÄÄ AIKAASI
- JA USEIN MYÖS RAHOJASI
Huolehdimme yrityksesi:
Älä turhaan hikoile numeroittesi kanssa,vaan pistä meidät huolehtimaan puoles-tasi. Saat kokonaisvaltaista tilitoimisto-palvelua yritystoimintasi tueksi!
• kirjanpidot • maatalouskirjanpidot• palkanlaskennat • neuvontapalvelut
LASKENTATOIMI
MUKAVIN TAPA HANKKIANOKIAN HAKKA-RENKAAT?
www.vianor.f i
Member of Nokian TyresMatkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).
MUISTA MYÖS AUTOHUOLTOPALVELUMME!
TESTIVOITTAJA!TL 4/2011
Oulu, Vasaraperä:Pauketie 12, p. 010 401 3460
TAKSI JA TILAUSLIIKENNETTÄTILAUSLIIKENNE PALVELUTTAKSIPALVELUTPERÄKÄRRYJEN JA TRAILEREIDENVUOKRAUS
[email protected] www.kaartax.fi
kevät- ja SiemenperunamarkkinatTyrnävän perunaviinatehtaan alueella lauantaina 16.4.
p. 0440 662 552
91/2011 Tyrnävä yrittää
PUUTÖLLIRAKENTAA
WWW.PUUTOLLI.FI
• V�����t� kot�j�, kysy!
• Om��ot�- �� ����t�lot
(�) S�����tt��� (�) Tot����s
(�) Y��� ������s
Kysy e���t�j��t� ��sä�!
RAKENNUSPALVELU RKM OLAVI OJANPERÄ
>> Valvonnat>> Vastaavan työ- johtajan tehtävät
Jyväskyläntie 9891930 Ala-Temmes
p. (08) 384 8280400 878 474
• Raskaan kaluston B-jarrulupa• Eberpächer ja Webaston testaus ja korjaus
Juha Karhula KyOllilantie 7 TyrnäväPuh. 0400 581 850
Lajissa kuin lajissa terävin taito hiotaan aina kokemuk-sella. Se pätee myös yrittä-miseen. Kunhan Tyrnävän Yrittäjien seniorit saavat ratkaistuksi passelit työta-vat, niin vanhastaan tuttu-jen oman pitäjän yrittäjien taidot ovat pian myös aloit-televien ja nuorten yrittäjien käytettävissä.
Virheistä oppii, sano-taan. Niin juuri, mutta jos vähänkin järkeään käyttää, niin kaikkia virheitä ei kan-nata tehdä itse. Joku muu on ne kuitenkin jo kertaal-leen tehnyt, joten tarvitsee vain löytää konkari, jolla kokemukset ovat tuoreessa muistissa. Senioriyrittäjiltä sitä kokemusta löytyy rop-pakaupalla.
Tyrnävän Osuuspankin vasta eläkkeelle siirtynyt pankinjohtaja Eero Ylilau-ri on yksi niistä Tyrnävän senioriyrittäjistä, jotka mie-lellään olisivat mukana ko-kemustietoaan jakamassa toisillekin.
– Olen aina sanonut, että minkä takia täytyy aina sen yrityksen ja erehdyksen kautta päätyä oikeaan lop-putulokseen, kun toisilla
on takana kokemushistori-aa monessa sukupolvessa. Monesta asiasta tiedetään, mitä kannattaa kokeilla ja mitä ei, Ylilauri ihmettelee. Aiemmin tämän lajin pohti-mista Ylilaurille tuli etenkin nuorten kanssa, kun hän oli paljon tekemisissä erilaisissa junioritoiminnan tehtävissä.
Aloitteleva yrittäjä on kuin nuori ihminen. Mahdol-lisuuksia vääriin valintoihin tulee usein, ja monesti pie-ni vinkki sopivassa kohtaa auttaisi astumaan vaikeuk-sien yli suoraan helpompaan vaiheeseen. Nopea menestys nousee virheet minimoimal-la. Huolia vailla on helppo luoda uutta ja tuottavaa.
– Minulle on perustel-tu, että yksilöllisyyttä pitää kunnioittaa. Itse kunkin pi-tää saada tehdä ja kokea vir-heet itse. Siihen hömppään minä en usko, Ylilauri kom-mentoi ja yllyttää ottamaan kaiken hyödyn irti toisten kokemuksesta.
Se on päätetty, että Tyr-nävän Yrittäjät ry. perustaa aloittavia ja nuoria yrityksiä kannustavan ja tukevan se-nioritiimin, jos vain vasta-kaikua ja tarpeenilmauksia
kuuluu. Yhteyshenkilönä se-nioreihin näin alkuvaihees-sa on ex-pankinjohtaja Eero Ylilauri, jonka yhteystiedot löytyvät artikkelin lopusta. Yhtälailla senioreiden taito-tieto on vasta yrityksensä perustamista suunnittelevan käytettävissä.
Senioriyrittäjän roolin nuorten yrittäjien tukemi-sessa Ylilauri näkee lähinnä henkilökohtaisena valmen-tajana. Ohjaaja se ei ainakaan ole, koska ideointi ja pää-tökset jäävät aina yrittäjälle itselleen, mutta karikoiden näkemiseen voidaan aina valmentaa.
– Vapaa-ajantoimintojen järjestelyissä mukana ole-minen minua ei kiinnosta, mutta olemassa olevan taito-tiedon siirtäminen eteenpäin voisi kiinnostaa, Ylilauri täs-mentää.
Yksi aivan erityinen etu senioriyrittäjien tarjoamassa henkilökohtaisessa yrittäjä-valmennuksessa on. Seni-orit ovat ”nuoria” virkeitä eläkeläisiä, joilla ei ole enää taka-ajatuksia sen enempää oman firman etujen ajami- seksi kuin ei myöskään ”vas-tavuoroisuusvelkaa” muihin yrityksiin. Senioreiden vin-keissä tasapuolisuus ja riip-pumattomuus ovat maksi-maalisia.
Seniorien tiedoista ja ko-kemuksista voisivat hyötyä myös kunnalliset valmiste-luelimet. Kerran neljässä vuo- dessa melkoinen osa kunta-päättäjiä vaihtuu. Yrittäjien senioritoimintaa lähellä voisi olla myös jonkinlainen kes-kusteluyhteys kuntapäättä-jiin ainakin laajavaikutteisis-sa isoissa asioissa.
Mitään senioreiden suo-ranaista osallistumista var-sinaiseen päätöksentekoon, taikka edes osallistumista esitysten laatimiseen Ylilau-ri ei ole ehdottamassa. Sen tyyliseen toimintaan hän ei missään nimessä senioritu-torointia haluaisi laajentaa. Riittää, kunhan ennen pää-töksiä isoista asioista kuul-taisiin myös kokemuksen ääntä.
Yhteystiedot: Eero Ylilau-ri, puh. 0400 584 622, s-posti [email protected].
Kelpaisiko henkilökohtainen valmentaja Tyrnävän yrittäjille, Eero Ylilauri kysyy. Hän ja moni muu Tyrnävän Yrittäjien senioriyrittäjä olisi valmis haravoimaan parhaat vinkit kokemuksistaan suoraan aloittelevien, uusien ja nuorten yrittäjien käyttöön.
Senioreilta arvokkaita vinkkejä yrittämiseen
91800 TYRNÄVÄ Puh. 040 512 8746
10 1/2011Tyrnävä yrittää
eli B3-vitamiinin, raudan, kaliumin ja magnesiumin suhteen perunan ylivoima on suorastaan murskaava.
– Peruna on paljon mai-nettaan parempi. Peruna on iso mahdollisuus maailman-mittakaavassa, ja suoma-laisilla tulee olemaan siinä vahva rooli, Timo Hintikka valistaa.
Jo nyt Kantaperuna Oy vie ruokaperunaa ja siemen-perunaa ulkomaille. Myös siemenperunajalostuksen ja -kasvatuksen taitotiedolle on kysyntää rajojen ulkopuolel-la, mm. Afrikassa.
Suomen siemenperuna-markkinoista Kantaperu-nalla on noin 50 prosentin markkinaosuus. Jos suoma-laisilla yleensä on merkittävä rooli perunantuottajina, niin varmastikin tyrnäväläisillä perunantuottajilla on par-haat valttikortit käsissään jo nyt sillä sektorilla.
POHJATUTUKIMUKSETMAA- JA KIVIAINESTUTUKIMUKSETJÄTEVESIEN KÄSITTELYSUUNNITELMAT
Keskuskuja 3, 90830 Haukipudaspuh. (08) 5402 473, 0400 803 [email protected]
www.jormakortesoja.�
Maakunnan ja meidän kaikkienvahva puolestapuhuja
JORMA KORTESOJA
Viedään tämä miesmeidän puolestapuhujaksieduskuntaan.
Eduskuntavaalit äänestyspäivä 17.4.2011Ennakkoäänestys 6.-12.4.2011
”Jorma uskaltaa sanoa ja toteuttaaasiat meidän puolestamme.
”Jorman sydämen asiana on koko maakunnan elinvoimainen tulevaisuus.
Terveisin: Jorman tukiryhmä yli puoluerajojen
Vakuuttamisen erikoisliike
Torikatu 22, 90100 Oulu
Puh. 010 503 3200 kotitaloudetPuh. 010 503 3201 yritykset
Suomalaisilla tulee olemaan iso rooli maailman ruokapu-lan ratkaisemisessa. Peruna on monessa suhteessa pa-rempi ja ennen kaikkea eko-logisempi perusravinnon lähde kuin esimerkiksi riisi ja pasta, Kantaperuna Oy:n toimitusjohtaja Timo Hintik-ka vakuuttaa.
Hollantilainen tutki-ja Winnie Gerbens-Leenes on useissa tutkimusjulkai-suissaan vertaillut mm. eri energialähteiden ”vesijalan-jälkeä” (englanniksi Water Footprint). Maailmanlaa-juisesti vesi tulee olemaan yksi keskeisimmistä välttä-mättömistä mutta niukoista luonnonvaroista, joten ei ole lainkaan samantekevää, mistä ruoka-aineista ihmiset ravintonsa hankkivat.
Vesijalanjälki-vertailussa peruna pärjää erinomaisesti. Samalla vesimäärällä voi-daan kasvattaa kolme kertaa enemmän perunaa kuin rii-siä ja kaksi kertaa enemmän
Peruna on paljon mainettaan parempi
kuin pastaa.Myös muissa vertaluissa
perunan ekologisuus maail-manlaajuisessa ruokahuol-lossa tulee vahvasti esille. Energiatehokkuudeltaan pe-runan suhteellinen parem-muus on vieläkin vahvempi kuin vesijalanjälki-vertailus-sa. Saman painoisesta ruoka-annoksesta perunaa ihminen saa energiaa seitsemän ker-taa enemmän kuin riisistä ja kolme kertaa enemmän kuin pastasta.
Ravinto- ja hivenaineiden suhteen perunan voittokul-ku kilpaileviin ravintoläh-teisiin verrattuna jatkuu täysin ylivoimaisena. Useita vitamiineja ja kivennäisai-neita saadaan perunasta monin kerroin enemmän kuin saman energiamäärän sisältävästä riisi- tai pasta-annoksesta. Proteiinin ja hiilihydraattien suhteen erot eivät ole kovin merkittäviä, mutta C-vitamiinin, fooliha-pon, B1-vitamiinin, niasiinin
Kahdellakymmenelläviidellä sopimusviljelijällä on noin 50 prosentin markkinaosuus Suo-men siemenperunamarkkinoista. Tyrnäväläinen maanviljelijä Lauri Rahko (oik.) ja Kanta-perunan toimitusjohtaja Timo Hintikka ovat kumpikin melkoisia vaikuttajia alalla. Nyt tähtäi-messä on viennin vahvistaminen.
Perunan ravintosisältö on monin verroin riisiä ja pastaa runsaampi (pitempi tolppa parempi).
RAVINTOAINEIDEN SAANTI KEITETYSTÄ PERUNASTA, MAKARONISTA JA RIISISTÄ.
111/2011 Tyrnävä yrittää
Tyrnävän kunta, keskus-tan ykköstonttien suurim-pana omistajana vaikuttava Osuuspankki ja rakentaja-ehdokkaat ovat yhdestä asi-asta samaa mieltä: nykyisen Pizza-Grillin punatiilinen talo ja rapattu vaalea entinen Osuuspankin talo on paras-ta purkaa. Tilalle on saata-va vetovoimainen, tyylikäs ja nykyvaatimukset täyttä-vä kokonaisuus, jossa on ti-laa liikeyrityksille. Saneeraa-mallakaan 50 vuotta vanhoja taloja ei nykyaikaiseksi voi saada.
Tyrnävän Osuuspankil-la ei ole haluja grynderiksi ryhtyä, pankinjohtaja Antto Joutsiniemi vakuuttaa. Kun-ta puolestaan on kaavoitta-nut molemmat kiinteistöt yhdeksi kokonaisuudeksi, ja sen vuoksi Osuuspankki ei ole kiinnostunut myymään tonttia ja rakennusoikeutta palanen kerrallaan. Joutsi-niemi odottaa yhteydenottoa rakennusliikkeeltä, joka on halukas rakentamaan mo-lempien kiinteistöjen alueen yhtenä kokonaisuutena.
Alustavia keskustelu-
Liiketilojen menekki käynnistää keskustan rakentamisenTyrnävän keskustan ykköstontit odottavat uudelleenrakentamista. Rakentamiseen päästään, jos varauksia liiketiloihin saa-daan riittävästi.
ja erään rakennusliikkeen kanssa Joutsiniemi kertoo jo käyneensä. Viesti on ollut selvä: – Jos liiketilat saadaan täyteen, niin kaikki muu hoi-tuu kyllä.
Kaava edellyttää, että vähintään puolet katutason tiloista on varattava liiketi-loiksi. Keskustan parhaalle paikalle sijoittuvaan raken-nukseen tai pariin voi olla järkevää tavoitella vaikka koko alakerran varaamista liike- ja toimistotiloiksi.
Tavoitteena kaupunkimainen ilmeKunnan taholta esitetty yksi toive on, että rakennukset si-joittuisivat nykyistä lähem-mäksi kunnan läpi kulke-vaa pääväylää Vanhatietä. Ilmeisesti sillä tavoitellaan kaupunkimaisempaa ilmet-tä, mihin suuntaan Tyrnä-vä väistämättä kehittyy lä-hivuosikymmenien aikana.
Pientä ja somaa maalaismai-semaa ei enää mahdu kun-nan parhaalle liikekeskus-tontille – tosin ei kukaan ole sellaista ehdottanutkaan.
Toinen kunnan esittämä toive on, että mitä tahansa rakennetaankin, sen pitää näyttää hyvältä, ja sen on oltava jotain uutta. – Tuon toivomuksen kanssa on vai-kea olla eri mieltä. Asiallinen toivomus, Joutsiniemi toteaa hymyssä suin.
Kaavassa paikalle salli-taan kolmikerroksisen ta-lon rakentaminen. Toisen puolen rakennettavasta kaava-alueesta eli nykyi-sen grillikiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Tyrnävän Sääs-tökeskus, jossa on muitakin omistajia kuin Osuuspankki, mutta toisen eli entisen OP-konttorin kiinteistön pankki omistaa kokonaan. Kum-mankin tontin osalta omista-jien edustajaksi mahdollisin
Näiden kahden talon paikalle olisi aika rakentaa jotain kokonaan uutta, hyvännäköistä ja vetovoimaista, ja kivijalkaan pitää tulla riittävästi liiketilaa tulevaisuuden tarpeisiin, pankinjohtaja Antto Joutsiniemi kuvailee.
rakentamissuunnitelmiin on valtuutettu pankinjohtaja Joutsiniemi.
– Uskon ja haluan, että tuohon saataisiin toimiva kokonaisuus rakennetuksi. Tietenkin se tiivistää kunta-rakennetta keskustan osalta
merkittävästi. Tulisi uusia palveluja ja lisää palveluja ylipäätään keskustaan. Mie-lestäni se on kunnan etu, ja edesauttaa meidänkin liike-toimintaa, kun kunnan kes-kusta on vetovoimainen.
Vetovoimaista keskustaa
tavoitellaan pienemmilläkin hankkeilla. Vain kuusi vuot-ta vanhaa, siis varsin uutta Osuuspankin ja K-kaupan kiinteistöä ehostetaan – tu-lossa on uutta väriä ja pin-taa sisälle ja ulos, ja designia jopa roskiksiin. (el)
Siemenperunakeskus tähtää vientiin
Kilpailu siemenperunamarkkinoilla on viime vuosina kiristy-nyt. Se näkyy mm. kuluttajille tarjottujen perunalajikkeiden monipuolistumisena. Siemenperunakeskuksen ykköslajike tänä vuonna on Melody, jota SPK:n asiakaspäällikkö Mark-ku Kortesoja tässä esittelee.
Vielä Tyrnävällä riittää siemenperunoita Suomen markkinoille. Kevät on siemenperuna-tuottajille kiireistä aikaa, ja kun kesä ehtii, niin toivottavasti sitten viimeisetkin siemenpe-runat on nurkista kaupattu. Silloin tuotanto ja kysyntä olisivat tasapainossa.
Siemenperunakeskus edus-taa hollantilaisen Meijerin lajikkeita. Hollantilaisten la-boratorioiden koeputkissa geelikasvatusalustalla kas-vatetuista in vitro -taimista kasvatetaan Suomessa sie-menperunoita monivuotisel-la prosessilla. Koeputken tai-mi pilkotaan täällä enintään kymmeneen osaan, ja niistä kustakin kasvatetaan uusia taimia. Taimimäärä monin-kertaistuu joka vuosi, ja noin viiden kuuden vuoden ku-luttua niitä on niin paljon, että mukuloita riittää ruoka-perunan siemeniksi.
Siemenperunaa aletaan kasvattaa ns. puhtaalla pals-talla. Myöhemmässä vai-heessa eli E-ja A-luokan sie-menissä sallitaan vain kaksi vuotta peräkkäistä kasva-tusvuotta samalla lohkolla. Näin saadaan sertifioitua siemenperunaa, josta kasva-tetaan puhtainta ruokaperu-naa.
SPK:lla ja Tyrnävän sie-
Tyrnävällä on kokemusta siemenperunan kasvatuksesta jo niin paljon, että markkinoita etsitään jo kotimaanmarkkinoiden ulkopuolelta. Siemenperunoiksi myyntiin monistettavat ja kasvatettavat ”laboratoriopuhtaat” taimet ovat suu-rimmaksi osaksi tuontitavaraa. Ne tulevat Hollannista, jonne perunoiden varsi-nainen lajinjalostus on painottunut.
menperunatuottajilla on jo kova kokemukseen perus-tuva taito tuottaa in vitro -taimista sertifioitua siemen-perunaa. Sille kokemukselle olisi jo kysyntää maan rajo-jen ulkopuolellakin.
– Kyllä me jo haikail-laan rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistyminen on tavoite. Sitä en osaa sanoa, mikä aikataulu on, mutta tarkoitus on lähteä omaa kakkua sieltä hakemaan,
Suomen Siemenperunakes-kuksen asiakaspäällikkö Markku Kortesoja kaavailee. Tänä vuonna SPK on vie-nyt siemenperunaa mm. Egyptiin ja Espanjaan. Ve-näjän vientiä on tunnusteltu,
mutta omaa suoraa vientiä Venäjälle SPK:lla ei ole ollut. – Venäjä on mahdollisuus, ja nyt SPK:lla tutkaillaan, miten kauppaa heidän kans-saan voisi tehdä. Sen tiedän, että tarvetta siellä on, mutta pystytäänkö me vastaamaan siihen, Kortesoja sanoo.
– Jos ajatellaan vientikau-pan kannattavuutta, niin meidän pitää tavoitella vo-lyymiä elikkä sitä A-luokkaa. Toki myös minimukuloilla voisi olla merkittävä rooli haettaessa jalansijaa Venäjäl-lä, Kortesoja suunnittelee.
Kuluttaja ostaa ruokape-runaa enemmänkin silmil-lään kuin maullaan. Suo-malaiset valitsevat kahdesta
jokseenkin saman makuises-ta perunasta sen, jonka malto on keltaisempi. Kokokaan ei saa olla kovin suuri. Venäjäl-lä puolestaan punakuorinen ja suurikokoinen peruna on halutuin. Minkä värinen pe-runan malto on, on sivuseik-ka venäläisille.
Kilpailu suomalaisten sie-menperunatuottajien kesken on viime vuosina kiristynyt. Aluksi käyttösiemenmarkki-noilla täällä oli vain Kanta-peruna, ja sitten tuli Siemen-perunakeskus. Nyt toimijoita on koko maassa kaikkiaan runsaat puolenkymmentä.
Esko Leipälä
12 1/2011Tyrnävä yrittää
TULE ASUMAAN JA YRITTÄMÄÄN TYRNÄVÄLLE!SINULLE OMAKOTITALORAKENTAJA!
Eskolanpellon alue on la-keuden arvokkaaseen mai-semaan sopeutuva uusi ja omaleimainen omakotita-loalue. Alue sijaitsee Tyr-nävän keskustaajaman ku-
peessa, Seppälän alueen pohjoispuolella. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet ja kevyen liikenteen yhte-ydet keskustan palvelui-hin. Etäisyys kirkonkylän
ESKOLANPELTO
Eskolanpellon yhdistelmäkartta
Temmeksen kylän alueella olevat Remes- ja Pesoskan-gas ovat rauhallisia lapsi-perheiden ja luonnonystä-vien asuinalueita. Temmes sijaitsee nelostien varrella 18km Tyrnävän kirkonky-
lältä ja 42km Oulusta. Tem-meksen alueelta löytyvät ky-läkoulu, pankki ja kauppa, jonka yhteydessä on asia-miespostipalvelut. Remes-kankaalla on 3 ja Pesoskan-kaalla 4 vapaata tonttia.
REMES- JA PESOSKANGAS
Rakennuttajille on tarjolla Tyrnävän kunnan alueella tontteja mm. Matintiellä, Puujaakolan ja Eskolanpellon alueella. Puujaakolan alueella on asuinpientalotontteja, joihin voi rakentaa joko rivi-, kerros-, tai yhtiömuotoisia pientaloja. Eskolanpellon alueella on vapaana 1 yhtiö-muotoisten pientalojen tontti sekä yksi lähipalvelutoi-minnan (esim. päiväkodin) mahdollistava tontti.
MATINTIE
Matintien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeus
SINULLE YRITTÄJÄ!
Perinteisellä Tyrnävän meijerin alueella sijaitsee Kivipirtin toimistotiloja. Viidestä avarasta 14 - 26 m² tilasta vapaana on yksi (26 m²) toimistotila Yritys-tilassa 2.
TOIMITILOJA
Vapaa toimistotila sijaitsee yritystila 2
TEOLLISUUSTONTTEJAYrittäjille on tarjolla tont-teja Nipsingin ja Paavolan-kankaan teollisuusalueil-la. Tonttien myyntihinnat ovat 2€/m². (teollisuus-tontteja ei vuokrata). Nip-singin alueella on kak-si yritystonttia vapaana.
Tonttien koot ovat 7014m² (rakennusoikeus 2806m²) ja 3960m² (rakennusoikeus 1584m²). Alueella on vesi- ja viemäriliittymät sekä tiestö valmiina. Paavolankankaan Mestarintiellä on kaksi va-paata tonttia. Tonttien pinta-
Lisätietoa tonteista ja toimitiloista saa palvelusihteeri Teija Mikkoselta p. 044-497 1051
Omakotirakentajille on tarjolla tontteja mm. Tyrnävän kirkon-kylän läheisyydessä Eskolanpellon asemakaava-alueella ja Temmeksellä Remes- ja Pesoskankaalla hyvien kulkuyhteyk-sien varrella. Tontin voi ostaa tai vuokrata. Tonttien myynti-hinnat ovat kirkonkylällä 12€/m² ja Temmeksellä 4€/m². Tontin vuosivuokra on 8 % kauppahinnasta.
keskustaan on noin kilomet-ri. Asemakaava-alue on laa-juudeltaan n.31 hehtaaria, josta asumiseen on varattu noin kolmasosa. Kaksi kol-masosaa alueesta on varat-
tu liikenne-, virkistys- ja peltoalueiksi.Eskolanpel-lon alueella on vapaana 20 omakotitalotonttia.
Tyrnävän kun-nalla on tarjota nykyisille ja tu-leville yrittäjille vapaita toimitiloja ja teollisuustont-teja.
RAKENNUTTAJALLE!
Matintien tontit ovat palve-lujen läheisyydessä. Kun-ta myy tai vuokraa ton-tit rakennuttajille. Tonttien hinnat ovat 15€/m². Kaa-va-alueella nykyisin ole-vat huonokuntoiset rivitalot puretaan vaiheittain uusien
asuntojen tieltä. Alueella on tarjolla yhteensä seitsemän tonttia. Kaava-alueen tehok-kuusluku on 0,35 ja alueelle rakennettavat asunnot ovat 2-kerroksisia rivitaloja tai pienkerrostaloja.
Rakennettavat asunnot
voivat olla omistus-, aso-, tai vuokra-asuntoja. Ra-kentamisessa noudatetaan Tyrnävän kunnan raken-nusjärjestystä Matintien alueelle laadittuja raken-nustapaohjeita.
alat ovat 3502m² ja 2830m². Alueen tiestö on valmiina.
Temmeksen Hauruky-lään suunnitellaan 15 teolli-suustonttia. Alueen tiestö ei ole vielä valmiina.
TULE TUTUSTUMAAN TONTTITARJONTAAN
OULUN RAKENTAJAMESSUILLE 15.–17.4.2011 OSASTOLLE 52
K 137T2=1 844 m²/645 kem²T3=2 253 m²/788 kem²T4= 5 222 m²/1828 kem²
K 140T2 = 1 624 m²/568 kem²T3 = 3 143 m²/1100 kem²T4 = 2 909 m²/ 1018 kem²T5 = 3 810 m²/ 1334 kem²
12 1/2011TYRNÄVÄN KUNTA
131/2011 Tyrnävä yrittää
Kaikkialla pitkin koulua huomaa, että Tyrnävällä ol-laan. Koulun paikkoja ei voi mihinkään toiseen paikka-kuntaan sekoittaa: koulus-sa kuljetaan Lassenpolkua pitkin (entisen rehtorin mu-kaan) ja viipyillään Tapani-naulassa (ministeri Töllin malliin). Matkaa jatketaan Lohentiellä (kunnanjohta-jan ja rakennusvaiheen sivis-tystoimenjohtajan mukaan) ja Jaskanraitilla. Viimeisen väylän esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea rehtori Jaakko Niskasen koulussa.
Lähes joka huoneella on oma nimensä. Monet niis-tä viittaavat tyrnäväläisiin merkkihenkilöihin, paikal-liseen murteeseen ja maata-lousperinteeseen huumoria unohtamatta. Neuvottelut pidetään Peräkammarissa, koulusihteeri on Konttuuris-sa, rehtorin kanslia on Isän-nän huone, varasto on Pik-kuaitta, musiikkia opetetaan Sointulassa, ja siihen malliin. Nimettyjä huoneita on kym-meniä, ja kylteissä kerrotaan erikseen, mikä historia kul-lakin sanalla on.
Äkkipäätään käytävät
Siemenperunamarkkinoiden aikaan Kuulammen koululla on avoi-met ovet ja rehtorin vetämä opastettu kierros pariinkin kertaan päivän mittaan. Varoituksen sana: pieni kateuden tauti voi aikuis-vierailijaa vaivata... ”Olisipa meilläkin ollut yhtä hienot puitteet”.
näyttävät pitkiltä. Niiden vastapainoksi luokat ovat valoisia. Luokkien valo johtaa käytäville asti ovien suurten lasi-ikkunoiden läpi. Verhoja ovissa ei ole.
Nykyaikaista tekniikkaaKoulun varustelutaso on korkea. Kalvorumbaa ei ole. Opettajat käyttävät doku-menttikameraa ja heijasta-vat kuvat videotykin kautta valkokankaalle. Eri puolilla koulua on 11 suurta taulu-näyttöä, joilla tiedotteet siir-tyvät reaaliajassa kansliasta oppilaiden nähtäväksi.
Nuori polvi on tottunut jo siihen, että kaupoissa ja julkisissa tiloissa on video-kameroita lähes kaikkial-la. Samoin on Kuulammen koulussa. Kameroita on si-joitettuna eri puolille koulua sisälle ja ulos 31 kappaletta. Jo pelkästään tieto niiden olemassaolosta vähentää il-kivaltaa niin paljon, että ka-meroihin sijoitettu rahamää-rä säästyy varsin nopeasti korjauskustannusten vähe-nemisen kautta.
Videovalvontaa vastus-tettiin 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa, mutta aika on muuttunut. Nyt sitä pidetään itsestäänselvyyte-nä, eikä vastustavia ääniä ole kuulunut, rehtori Jaakko Niskanen kertoo.
Tilaa onPerustamisvaiheessa Kuu-lammen koulua moitittiin turhan isoksi. Sijoituksena se oli Tyrnävän kautta aiko-jen kallein investointi. Hin-taa laajennukselle ja sanee-raukselle tuli noin yhdeksän miljoonaa euroa. Pääosin ti-lat ovat riittävät, mutta jo nyt esim. liikuntaan tarvitta-vat 70 oppituntia on työlästä järjestellä. Liikuntaan vara-tut tilat ovat varsin tarkkaan käytössä.
Viime vuonna Tyrnävällä syntyi 167 lasta. Se on enem-män kuin kukaan osasi en-nakoida. Rehtori Niskanen laskee, että noin viidessä vuodessa koulussa on 550 - 600 lasta. Sille joukolle koulu ei ole laisinkaan iso.
Opettajia koulussa on tu-levana lukuvuonna 37 plus rehtori.
Innostavaa teknistä työtäTeknisen työn opetuksen va-rustelu mahdollistaa puun työstämisen lisäksi metalli-en, muovien, tekstiileiden ja melkein minkä tahansa ma-teriaalin käytön. Oppilaat päättävätkin varsin pitkälle, mitä he tarkkaan ottaen te-kevät, kunhan vain työ täyt-tää opettajan laatimat harjoi-tustyön raamit. Käytössä on jopa CNC-jyrsin ja jykevä metallisorvi.
– Jos joku harkitsee Tyr-nävälle muuttamista, niin ensiksi perheessä selvitetään, miten koulutus ja päivähoito on järjestetty. Ne sijoitukset tulevat kyllä äkkiä takaisin, rehtori Niskanen ynnää.
Esko Leipälä
Kuulammen koulu houkuttelee Tyrnävälle
Kuudesluokkalaisen Aulis Pasasen puulaatikkotyössä ta-pitus on ammattimaisen tarkasti kohdallaan. Vuoden parin päästä hän käyttää myös metalli- ja muovintyöstökoneita ja raskaita oikeesti aikuisten puuntyöstökoneita.
Kuulammen koululla tilaa on ja varus-tetaso on korkea ja nykyaikainen. Jopa kuudesluokkalaiset pääsevät suunnit-telemaan töitään tietokoneavusteisesti. Teknisen työn opettaja Markku Kurikka-lan urakkana on ollut asentaa Vertex 4G -CAD-ohjelmia koulun uusiin koneisiin.
Kuulammen koulun tekni-sen työn varustetaso on niin monipuolinen korkealuok-kainen, että jopa eräät am-mattikoulut voisivat olla sii-tä kateellisia. Jotta arvokkaat työstökoneet palvelisivat kuntalaisia mahdollisimman hyvin, niiden käyttöaste pi-täisi saada korkeaksi.
Rehtori Jaakko Niskasen mukaan kouluajan ulkopuo-lista teknisen työn koneiden ja työkalujen käyttöä voitai-siin lisätä. Toistaiseksi Kuu-lammen koulun oppilaiden lisäksi ne ovat vain kansa-laisopiston käytössä ker-ran pari viikossa. Miten on: voitaisiinko jonakin iltana viikossa Kuulammen kou-lun teknisen työn työkalut ja koneet järjestää keksijähen-kisten tuotekehittelijöiden protopajan käyttöön?
Esimerkkiä protopajoista löytyy pääkaupunkiseudul-ta. Helsingin Keksijät ry:n protopaja on toiminut jo 90-luvun alusta alkaen, ja Kek-
sintösäätiön protopajalla on ikää silläkin jo useita vuosia. Yhdistys- ja säätiötoiminnan hengen mukaisesti nämä protopajat on tarkoitettu yleishyödylliseen käyttöön. Varsinaista tuotannollista toimintaa niissä ei harjoiteta.
Protopajassa tuotekehit-telijät voisivat testata suun-nittelemansa tuotteen raken-neratkaisuja ja toimivuutta ennen kuin tarjoavat tuot-teen valmistusta alihankin-tayrityksille, tai ennen kuin päättävät jättää patenttiha-kemuksen keksinnölleen. Molemmissa tapauksissa tähtäimessä on oman tuot-teen markkinointikelpoisuu-den varmistaminen.
Avustuksia perustettavan yrityksen käynnistämiseksi ja investointitukien hakemi-seksi voisi myös varmistella vakuuttavalla prototyypillä.
Parhaat keksinnöt ovat yksinkertaisia. Erittäin hyvä tuotto voidaan saavuttaa myös pienellä ja edullisella
tuotteella, jos vain sellaiselle on kova tarve ja paljon ky-syntää.
Ehdotus on jo saanut kannatusta rehtori Jaakko Niskalalta ja työ- ja elinkei-nosuunnittelija Sanna Hoik-kalalta. Ehdotuksen toteu-tuskelpoisuutta tutkaillaan. Olennaista on, herättääkö ehdotus protopajasta riittä-vän laajaa kiinnostusta.
Jos ehdotus kiinnostaa, niin yhteyshenkilöksi proto-pajahankkeen edistämiseksi ehdotan Sanna Hoikkalaa, kunnan uutta ”yritysasia-miestä”. Jos Sanna saa vaik-kapa muutamia yhteyden-ottoja, niin eiköhän homma käynnisty. Alustavat ilmoit-tautumiset protopajatiimiin voi tehdä puhelinsoitolla Sannalle numeroon 044 - 4971 067. Protopajalla tava-taan, toivottavasti.
Esko Leipälä
Teknisen työn lehtori Markku Ku-rikkalalla on Kuulammen koululla mieluinen työympäristö. Koulun ko-neista ja laitteista voisivat hyötyä muutkin kuin vain hän ja oppilaat.
Pieni tuote voi olla suuri keksintö, ku-ten esimerkiksi vuosikymmeniä sa-manlaisena säilynyt tölkinavaaja. Vas-taavien tuoteideoiden testaamiseksi Kuulammen koulun teknisen työn tilat voisivat toimia ”Tyrnävän keksijöiden” tuotekehittelykeskuksena. (Kuva: www.varusteleka.fi)
Protopaja Kuulammen koululleEhdotus:
1/2011 13TYRNÄVÄN KUNTA
Ilmoita vapaat tilat ja varastot toimitilapörssiinTyrnävän kunta kerää tie-toa kunnan alueella sijaitse-vista vapaista toimitiloista ja varastoista. Tietoa Tyrnävän toimitilapörssiä varten kerää kunnan uusi yrittäjien yh-dyshenkilö Sanna Hoikkala.
– Tarkoitus on, että mi-nulla olisi jokin tieto siitä, löytyykö kunnasta yritysten käyttöön sopivia tiloja. Va-
rastojakin tarvitaan. Jos joku tänne aikova yrittäjä ottaa minuun yhteyttä ja tieduste-lee vapaita tiloja, niin tietäi-sin ottaa kantaa.
– Ohjaan hänet sitten suoraan tilojen omistajan puheille. Hän voi sitten an-taa lisätietoja suoraan tilojen vuokraajalle. Ainakaan en-simmäiseksi minun ei tar-
vitsi ei-oota tarjota. Tavoite tietenkin on, että yrittäjäeh-dokas ei heti soittaisi sitten johonkin toiseen kuntaan, vaan tulisi sitten yrittäjäksi tänne meille, elinkeinosuun-nittelija Sanna Hoikkala pe-rustelee.
Toimitilapörssi palvelee tietenkin myös oman kun-nan yrittäjiä.
Vapaat tilat kunnan toimitilapörssiin voi ilmoittaa Sanna Hoikkalalle, puh. (044) 497 1067.
14 1/2011Tyrnävä yrittää
Kotolan peruskorjausre-montissa henkilökunta sai olla mukana toiveineen kaikissa vaiheissa. Loppu-tuloksena oli perusteelli-sesti muuttunut talo. Hy-vin paljon uutta ja toimivaa perusparannuksessa on onnistuttu sijoittamaan sa-mojen seinien sisälle. Tai melkein samojen, sillä pie-ni lisäsiipi talon länsilai-taan rakennettiin.
14 1/2011TYRNÄVÄN KUNTA
Uusi Kotola muutti kaikenHyvää kannatti odottaa
Vanhainkodin lähes vuo-den kestänyt evakkomatka on ohi, ja työrutiinit ovat muuton jälkeen uudessa pai-kassa ehtineet jo vakiintua.
–Tykättiin me siellä Jo-kisillan koululla ja tuossa Pappilassakin olla. Ne olivat mukavia pieniä yksiköitä, mutta ihana oli tulla tän-ne saman katon alle kaikki, vanhainkodin osastonhoita-ja Raisa Vikiö kiittelee.
Loppuarvio Kotolan re-montista on kuluneiden muutamien kuukausien ai-kana ehditty tehdä.
– Taitavat arkkitehdit kun on suunnittelemassa ja yhteis-työssä työntekijöitten kanssa kun suunnittelua tehtiin, niin hyvä saatiin. Saimme itse vaikuttaa suunnitelmiin ihan mukavasti, Vikiö kiittelee. Annetaanpa hänen itse ker-toa, mikä kaikki nyt Kotolas-
sa on toisin:-Vanha Kotola oli vuonna
82 valmistunut rakennus. Ne tilat olivat jo ajastaan jäljes-sä. Oli vain kahden hengen huoneita, vessat olivat pie-niä ja asukkaille oli vain yksi yhteinen suihkutila.
-Nyt meillä on suurin osa yhden hengen huoneita ja kaikissa huoneissa on omat pesutilat. Remontin myötä Kotolassa toteutettiin myös palvelurakenneuudistus. Koko talo oli aiemmin lai-tosasumista. Nyt meillä on enää kymmenen laitospal-
velun paikkaa ja kolmetoista tehostetun palveluasumisen paikkaa.
-Hoitajillekin täällä on tosi hyvät tilat toimia. Mah-tuu käyttämään apuvälinei-tä ja on riittävät tilat, niin että ergonomiakin pystytään omassa työssä ottamaan huomioon.
-Ja valoisaa on, entinen Kotola oli pimeä. Täällä on valoisaa ja avarat yhteiset tilat. On isot käytävät, jois-sa mahtuu liikkumaan rol-laattoreilla ja pyörätuolien kanssa.
-Kyllä meillä on tosiaan ihanat isot tilat jokaisel-la. Uusina tiloina on saatu apuvälinevarasto, sauna, lääkehoitohuone, arkisto ja kunnolliset tilat hoitotar-vikkeille. Yleensäkin tilat ovat ajanmukaiset ja sää-döksiä vastaavat.
-Se täytyy vielä mainita, että saatiin ihana pihasuun-nitelma, ja palvelupuolen päähän saatiin aidattu piha vanhuksille. Suurin osa vanhuksista on huono-muistisia, heitä ei voi ihan vapaasti päästää ulkoile-maan. Aidatulla pihalla he voivat vapaasti kulkea, tul-la sisälle ja ulos kesäaikaan. Dementiapotilaskin pääsee ulos, ei tarvitse koko ajan sisällä olla.
-Ja tokihan meillä kaik-ki hälytysjärjestelmät ja kulunvalvonnat uusittiin. Kaikki on ajanmukaista ja turvallista niin asukkaille kuin meillekin.
-On niin hyvät oltavat, kun tietää ne vanhat tilat ja sitten nämä nykyiset . Kyllä täällä hyvin mielellään töi-tä tehdään.
Näin päättyi Vikön arvi-ot Uuden Kotolan eduista. Sivusta arvioiden tuntuu suorastaan ihmeeltä, miten kaikki nuo parannukset on saatu mahtumaan entisten seinien sisälle.
Esko Leipälä
Vanhainkoti Kotolan evakkomatka remontin alta päättyi jo loka-kuussa. Nyt elämä täysin uusitussa vanhainkodissa on jo aset-tunut uomilleen, ja väki on tyytyväistä.
Uudessa Kotolassa on aihetta hymyyn niin vanhuksilla kuin hoitajillakin. Valoisassa oles-keluhuoneessa tässä ovat Kotolan asukkaat Alpo Kantola, Esko Keränen, Ahti Romppai-nen ja Matti Nissilä sekä hoitajat Tiina Hertteli, Saija Reippainen ja vanhainkodin johtaja Raisa Vikiö. (Vasemmalta oikealle).
Elinkeinosuunnittelijana Hoikkala on yrittäjien yh-dyshenkilö kunnan virka-portaisiin. Koska tehtävää ei kukaan ole aiemmin Tyr-nävällä hoitanut, niin nyt luodaan toimintamallia, joka parhaiten tukisi yrit-tämisen edellytyksiä kun-nassa. Se on: nyt enemmän kuin koskaan yrittäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnan elinkeinotoimintaa tukevien työtapojen muo-toutumiseen.
Määräaikaisesta pysyväänHoikkalan pesti on määrä-aikainen ja jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Taka-raja johtuu kunnan aiem-mista sopimuksista Oulun seudun yrityspalvelujen kanssa, jotka vielä jonkin aikaa sitovat kunnan elin-keinotoiminnan päätök-sentekoa. Elinkeinosuun-nittelijan työ jatkuu, jos kysyntää elinkeinosuun-nittelijan palveluille yrittä-jien taholla on.
Muutamiin kunnan
Sanna Hoikkalan pesti - työtä ja yritystoimintaaTyrnävän kunnan työ- ja elinkeinosuunnittelijan työ on kaksija-koinen tehtävä. Helmikuun alusta alkaen siinä työssä on ollut Sanna Hoikkala. Ensimmäinen puoli tehtäväalueesta hänelle ja kuntalaisille on tullut tutuksi hänen ollessa työsuunnittelijana, mutta toisen puolen työn sisältö on luotava tyhjästä.
yrityksiin Hoikkala on jo ehtinyt käydä tutustumassa ja samalla kuulostelemassa, mitä odotuksia yrittäjillä on. – Viesti on ollut vähän sem-moinen, että ei kai me mitään odotetakaan kunnalta. Ehkä ei osata edes ajatella, kuinka merkittävässä roolissa kun-ta monessa asiassa yrittäjiin päin on. On kuin yrittäjien taholla yhteistyömahdolli-suudet kunnan kanssa olisi vähän unohdettu, Hoikkala kertoo.
Toimittajan kommentti on tämä: sääli, jos näin on. Tosin jos mitään toimintata-pahistoriaa ei ennestään ole ollut, niin mitenpä sellaista osaisi toivoa, mitä ei ole ollut olemassakaan. Johan siihen on tottunut.
Yrittäjien vuoro toimiaNyt on enemmän kuin tu-hannen taalan paikka luoda yrittäjäystävällistä Tyrnävää. Kunta on kädenojennuksen-sa esittänyt ja siihen jo mies-työvuosien panostuspää-töksillä sitoutunut. Nyt on
yrittäjien itsensä vuoro vas-tata, tarttuvatko he ojennet-tuun käteen.
Uusi uljas Tyrnävä luo-daan yhteistyöllä. Paras lopputulos saadaan aivorii-hen malliin: kerätään paljon kaiken värisiä ja kaiken ko-koisia ja kaiken tyylisiä aja-tuksia, joista parhaat jäävät elämään ja voimistuvat, var-sinkin jos niille tulee pientä sivustatukea oikeaan kriitti-seen aikaan.
Tyrnävän kunnanhallitus on jo askeleen edellä yrittä-jänäkökulman huomioonot-tamisen opettelussa. Se on kutsunut Pohjois-Pohjan-maan Yrittäjien toimitus-johtaja Marjo Kolehmaisen esitelmöimään aiheesta ”Yritysvaikutusten arviointi kunnan päätöksenteossa”. Kyse on esimerkiksi siitä, että päättäjiä hoksautetaan huomaamaan, mitä vaiku-tuksia kullakin päätöksellä on esim. yleisesti yrittäjyy-teen tai siihen, haluavatko ihmiset perustaa yrityksen tänne Tyrnävälle.
– Päätösten kohdalla ar-
vioidaan, onko niillä posi-tiivinen, negatiivinen vai neutraali vaikutus yritys-toimintaan. Välttämättä kaikissa päätöksissä yritys-vaikutuksia ei ole, mutta kuitenkin aika monessa, Hoikkala kuvailee.
Moni kuntapäättäjä tu-lee suoraan ”oman sorvinsa äärestä” äänestettynä yks’ kaks’ päättämään suurista asioista. Jotta voisi tehdä hy-viä päätöksiä, on ensin osat-tava tehdä oikeita kysymyk-siä edes itselleen.
Hoikkalan työsopimuk-sessa on pitkä lista tehtäviä,
joita hänen työnkuvaansa kuuluu. – Mutta tosiasiassa mennään kuulostellen, mitä yrittäjät toivoo, ja toimitaan sen mukaan, Hoikkala sanoo – ja lupaa. Tarkistettu on, että kunnanjohtaja Tuomas Lohi on samaa mieltä.
Työtä työttömälleTyrnävän kunnan työttömil-le Sanna Hoikkala on tullut tutuksi jo aiemmin. Kunnan työnsuunnittelijan pestis-sä hän auttoi ja auttaa työ-elämän iloista syrjäytyneitä ja syrjäytettyjä työn syrjään kiinni kaikin mahdollisin
keinoin. Yksi keino on työt-tömän murheiden elimi-nointi. – Lähdetään yhdes-tä nurkasta palauttamaan asioita kuntoon. Työn ha-keminen on sen verran iso homma, että jos on huolta ja mieltä painaa jokin muu asia, niin ensimmäisenä mielessä ei ole se, mistä sai-si töitä.
Yhteystiedot työ- ja elin-keinoasioissa: Sanna Hoik-kala, (044) 497 1067
Esko Leipälä
Tyrnävän kunnan työ- ja elinkeino-suunnittelija Sanna Hoikkala uskoo, että yrittämiseen ja yrityksen perus-tamiseen liittyvissä asioissa monen on helpompi soittaa hänelle kuin suo-raan kunnanjohtajalle. Keskeneräi-siäkään ajatuksia ei hänen kanssaan tarvitse ujostella. Nyt ajankohtaista ovat ehdotukset yrittäjien ja kunnan yhteistyön parantamiseksi.
151/2011 Tyrnävä yrittää1/2011 15
Olemme saaneet Tyrnävän yrittäjäyhdistykseltä arvo-kasta tukea lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön. Viime joulun aikana pai-kalliset yrittäjät muistivat lapsiperheitä huomattaval-la rahasummalla. Yrittäjien lahjoituksen avulla Tyrnä-vän sosiaalitoimi/perhetyö toimitti lukuisia lahjakortte-ja tarvitseville lapsiperheille.
Maaliskuussa 2011 olem-me aloittaneet ala-asteikäi-
Tyrnävän yrittäjäyhdistys- luotettava yhteistyökumppani
sille tytöille Tyttöjen talo-toi-minnan vanhassa pappilassa. Jo tässä vaiheessa voimme kiittää jälleen kerran Tyr-nävän yrittäjäyhdistystä. Yrittäjien tuella saamme teh-dyksi odotetun kevätretken toukokuussa Ouluun.
Olemme todella ylpeitä Tyrnävän yrittäyhdistyk-sestä ja siitä, että se kokee tärkeäksi tukea kotikunnan lapsia, lapsiperheitä ja teke-määmme työtä.
Toivomme hyvin alka-neen yhteistyömme jatku-van ja toivotamme Tyrnävän yrittäjille- niin isoille kuin pienillekin- menestystä tu-levaan.
Perhetyön ja Tyttöjen talon puolestaAnne Kirkonpelto Sinikka TuomelaAnne Salmenhaara
OULUN SEUDUN SÄHKÖ / Voimatie 2, 90440 Kempele / puh. (08) 310 1460, faksi (08) 310 1405 / www.oulunseudunsahko.fi
Katso kattavat
JÄTEHUOLTOPALVELUTwww.kempeleenjatekuljetus.fi
Lisätietoja myös puh. 08 562 0310
Katso kattavat
JÄTEHUOLTOPALVELUTwww.kempeleenjatekuljetus.fi
Lisätietoja myös puh. 08 562 0310
TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA
SUOTULAwww.rautanet.fi
Markkinapäivä lauantaina16.4.
/m
Oikein mitoitettu tulipesä sekä pitkä tulenkierto
takaavat korkean hyöty-suhteen ja taloudellisuu-den. RST-vaippa ja luu-kut. 6-14m2 saunaan.
Kiuaskivet eivätsisälly hintaan
(voimassa 16.4. saakka)
Koulutie 12, 91800 TYRNÄVÄ p. (08) 5451 876, fax (08) 5451 976www.rautasuotula.fi
AVOINNA ARK. 8-17, LA 9-13
MARKKINAPÄIVÄNTARJOUS!
4,95€ /ltk
Kiuaskivet 20kg
(voimassa vain markkinapäivänä 16.4.)
MIRVA NÄTTI RST KIUAS
SISÄVERHOUS-LAUTA 14X95 TL
195€
0,53€
16 1/2011Tyrnävä yrittää
Pyydä tarjous taloyhtiönne isännöinnistä kotisivuiltamme
www.isannointivuorma.fitai sähköpostitse
Tupoksentie10, LIMINKA(08) 5639 200, 040-5808199
Ammattitaitoista isännöinti-palvelua Oulun alueella yli 12 vuoden kokemuksella
Me palvelemme!
www.spk.fi
MelodyMelodymusiikkia makuhermoille
www.leiviska.fi
uomalainen
Katso oman asemasi innat.avainasemat.
K K T T
K08 0
K T K T T
K08
T K T T
T 08 8 0 0
T K T T
K 08 0 00
voinna ma pe .00 .00 .avainasemat.
Tule testaamaan suomalainenasiakaspalvelu. Kyselyn mukaan yli 80%
on erittäin tyytyväisiä toimintaamme.Nettiajanvaraus on nyt
kaikilla asemilla!
Aito ja alkupe-räinen, suoma-laiseen jalkaan
suunniteltu kumisaapas.
K-Maatalous V-P Tolonen Oy, Tikkasentie 4, 90420 Oulu, 010 8350 280Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13
ADR-hyväksytty dieselöljyn kuljetus- ja tankkaussäiliö- Leveys 91, pituus 60, korkeus 62 cm, paksuus 5 mm- Paino tyhjänä 24 kg- Lukittava tankkauspistooli: turvallinen kuljetuksen aikana ja estää muiden käytön- Turvaventtiili estää mahdolliset vahingot
CARRY TANK 220 l
Ammattilaisen ja maatalousyrittäjän hihnavetoi-nen ja öljyvoideltu laadukas iso kompressori. Matalakierroksinen, hiljainen, ja vääntävä 3-vaihe-moottori. Tuotto riittää kaikille pyöriville työkaluille ja maalaukseen, aina verkostoihin asti. Max. paine 11 bar, tuotto 1080 l/min 6 bar, säiliö 270 litraa.
KOMPRESSORI NUAIR GOLIATH
1495,-
Ripustettava digi-taalinen koukkuvaa-ka, jossa on kiinni-tyslenkki ylhäällä ja nostokoukku alhaalla. Suursäkkien, paalien jne. punnitukseen.
OCS-2 KOUKKU-VAAKA 2000 kg
Tarjoukset voimassa 31.5.2011 asti.
499,-
KUMISAAPAS KONTIO CLASSIC
39,-
V-P Tolonen Oy
Tyrnävän Yrittäjät ryLiityjäseneksi!www.yrittajat.fi/fi-FI/pohjois-pohjanmaanyrittajat/tyrnava
730,-
