Järjestöjen roolit ja mahdollisuudet

valinnanvapauden toteuttamisessa

7.2.2017, Yhdessä kokeilemaan valinnanvapautta -seminaariErityisasiantuntija Ulla Kiuru

Valinnanvapaus

Järjestöjen toimintaedellytysten näkökulmasta

Toimijoiden roolit sote -uudistuksessa

Maakunta palvelujen järjestäjänä

Kunta

Järjestöt

Strateginen kumppani terveyden ja hyvinvoinnin

edistämisessäPalvelujen tuottajat

Tuottamis-vastuullisetorganisaatiot

Yritykset Järjestöt

Järjestöjen toiminnan luonne

• Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen ”perinteinen” työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina lähellä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapintaa.

• Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa toimivista 10 000 rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä.

• Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, eli joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille (RAY-rahan vastinparina kuntaraha).

Järjestöjen roolit ja mahdollisuudet –sote-keskus

• Toimintaedellytyksille keskeistä sote-keskusten palveluvalikoiman laajuus.

• Onko riskinä, että sote-keskuksia pystyvät ylläpitämään julkisen toimijan lisäksi vain muutamat isot yritykset?

• Toisaalta sote-keskusten tuotannon voi järjestää erilaisilla verkostoilla ja kumppanuuksilla. Järjestöjen tulevaisuuden rooli alihankintaketjuissa?

• Tietojärjestelmien rooli palvelujen ja asiakasprosessien integraatiossa ja toiminnan ohjauksessa yhä keskeisempää. Vaadittavat tietojärjestelmät haaste yksityisen palvelutuotannon aloittamiselle.

Järjestöjen roolit ja mahdollisuudet –setelit ja henkilökohtainen budjetti

• Sote-järjestöjen potentiaali asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin kautta tuotettavissa palveluissa (sosiaalipalvelut, erityispalvelut).

• Asiakkaat valitsijan roolissa.

• Seteleiden ja HB:n käyttö oletettavasti vähentää hankintamenettelyjä. Pienten palveluntuottajien helpompaa vakiinnuttaa toimintaansa markkinoille, joissa ei vaadita hankintalain mukaista tarjouskilpailuun osallistumista.

Olennaista on, millä laajuudella maakunta tarjoaa asiakasseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja ja mitä palveluita näihin sisältyy (portinvartijuus).

Järjestöjen roolit ja mahdollisuudet –yleishyödylliset palvelut ja kansalaistoiminta

• Kunnat jatkossakin luontevia kumppaneita, kun kyseessä lähellä ihmistä tapahtuva kansalaistoiminta ja vapaaehtoistoiminta (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).

• Minkälaiseksi muodostuu järjestöjen ja maakuntien kumppanuus hyte-työssä?

• Järjestöjen toimintaedellytysten (avustukset, tilat, rahoitus) turvaaminen: sotea vai hyteä?

• Minkälaiseksi muodostuvat maakunnalliset hoito- ja palveluketjut? Onko valinnanvapauspalveluissa paikkaa myös yleishyödyllisille palveluille (esim. vertaistuki) tai kansalaistoiminnalle?

Kiitos!

Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, ulla.kiuru@soste.fi, 040 744 0888