JULKAISU 5/2011 · 2015. 4. 30. · Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Suunnitelmallinen kehittäminen alkoi vuonna 1995 yOKM/SA-rahoitteisia tohtoriohjelmia 112 kpl CBiotieteet ja ympäristö

JULKAISU 5/2011

TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden

tavoitteet Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti keskiviikkona 19.10.2011 keskustelutilaisuuden aiheesta "Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet ".

Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta, professori, Biotekniikan instituutin johtaja Tomi Mäkelä Helsingin yliopistosta ja pääjohtaja Marja Makarow Euroopan tiedesäätiöstä.

Kommenttipuheenvuoronsa esittivät yliopisto-opettaja Elias Pekkola Tampereen yliopistosta ja Helsingin tutkijanaiset ry:n puheenjohtaja, FT, dosentti Sirkku Manninen. Alustusten jälkeiseen paneelikeskusteluun osallistuivat: kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

SISÄLLYSLUETTELO

Keskustelutilaisuuden ohjelma

Tutkijakoulutuksen kehittäminen Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto,

Tutkijakoulutukiryhmän pj Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja, Helsingin

yliopisto Kommenttipuheenvuorot

Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry, puheenjohtaja

Tutkijakoulutus murroksessa - Uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto

Tutkijakoulutus murroksessa, uudet linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet keskiviikkona 19.10.2011 klo 16 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja 16.10 Tutkijakoulutuksen kehittäminen, työryhmän ehdotuksia

Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, Tutkijakoulutukiryhmän pj

16.30 Yliopisto ja tohtorikoulutus, säilyykö taso? Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutin johtaja,

Helsingin yliopisto 16.45 Kaksi kommenttipuheenvuoroa

Yliopisto-opettaja Elias Pekkola, Tampereen yliopisto FT, dosentti Sirkku Manninen, Helsingin tutkijanaiset ry,

puheenjohtaja 17.05 Kahvitauko 17.25 Tutkijakoulutuksemme kansainvälisessä vertailussa Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö 17.45 Paneelikeskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto Professori Tomi Mäkelä, Biotekniikan instituutti, Helsingin

yliopisto Pääjohtaja Marja Makarow, Euroopan tiedesäätiö

Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola, Elinkeinoelämän keskusliitto

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sdp Kansanedustaja Eeva Maria Maijala, kesk Kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr 19.00 Tilaisuuden päätös

I

Suomen Tutkijakoulutusjärjestelmä muutoksen allaTulevaisuuden linjaukset ja tavoitteet

TUTKAS seminaari 19.10.2011

Tutkijakoulutuksen kehittäminen,tukiryhmän ehdotuksia

Heikki RuskoahoOulun yliopisto

Biolääketieteen laitosFarmakologia ja toksikologia

Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen• Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi 1.1.2008 Suomen Akatemialle (dnro 108/525/2007):

tutkijakoulupaikkoja koskevan päätöksenteontutkijakoulujärjestelmän kehittämis- ja seurantatehtävät

• kehitystyön tueksi nimitettiin 7.4.2009 Akatemian asettama, ulkopuolisistaasiantuntijoista koostuva tutkijakoulutukiryhmä, jossa on Akatemian lisäksi OKM:n,yliopistojen, tutkijakoulujen ja elinkeinoelämän edustus (dnro 13/021/2009):• jäsenet

– professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, puheenjohtaja– ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia, varapuheenjohtaja– vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto– opetusneuvos Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö– professori Samuel Kaski, Aalto yliopisto– professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto

• asiantuntijat– pääjohtaja Marja Makarow, European Science Foundation– johtaja Erkki Ormala, Nokia– johtaja Eero Vuorio, Biokeskus Suomi

• sihteeri– tiedeasiantuntija Eeva Sievi/tiedeasiantuntija Risto Vilkko 8/2010

alkaen/tiedeasiantuntija Vera Raivola 9/2011 alkaen, Suomen Akatemia

Tohtoriohjelmat Suomessa 2011Suunnitelmallinen kehittäminen alkoi vuonna 1995

OKM/SA-rahoitteisia tohtoriohjelmia 112 kplBiotieteet ja ympäristö n. 15 %Kulttuuri ja yhteiskunta n. 26 %Luonnontieteet ja tekniikka n. 41 %Terveys n. 18 %

Kansallisia verkosto-ohjelmia noin 85 %, muut paikallisia yhdenyliopiston tohtoriohjelmiaPäätoimisista tohtorikoulutettavista noin 14.8 % ulkomaalaisiaOKM kohdentaa tutkijakoulupaikkoihin noin 46 milj.euroa/vuosi,SA noin 5 milj.euroa/vuosi toimintamäärärahanaYliopistot ja muut partnerit vastaavat ohjaaja- jaopetusresursseista sekä tarvittavasta infrastruktuuristaOKM/SA-rahoitteisia tutkijakoulupaikkoja 1600, muullarahoituksella noin 4800

Tohtoriohjelmat Suomessa 2011Tutkijalähtöisyys, joustavuus, dynaamisuusToimivat verkostot, tutkimuksen korkea laatu

Mutta...Vain noin puolet tohtoreista valmistuu tohtoriohjelmistaSuuret tieteenalakohtaiset erotTohtoriohjelmien integraatio yliopistoon, tiedekuntiin tailaitoksiin kirjavaaTohtoriohjelmien toimintamuodot vaihtelevia

Tutkijakoulujärjestelmää koskevia linjauksia jakehittämistavoitteita

tohtorikoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadunparantaminentutkijanuran houkuttelevuuden lisääminentohtorintutkintoon käytetyn ajan lyhentäminen - tavoitteenapäätoimista 4-vuotista opiskelua vastaava kokonaisuustohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja –ohjauksen tehostaminensuunnitelmallisen kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisenyhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminenriittävän ja korkeatasoisen tutkijakunnan kouluttaminenyliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiintohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iintutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä

Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (1)

Yliopistot vastaavat nykyistä selkeämmintutkijakoulutuksen kokonaisuudesta ja senkehittämisestä

Yliopistojen autonomian vahvistuminen

Tohtorikoulutus keskeinen osa tutkimukseen perustuvaakoulutusjärjestelmää


Tutkijakoulujärjestelmän tulee kattaa kaikki tieteenalatja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuuluatutkijakouluun


Tohtorikoulutuksen järjestämisessä huomioidaantieteen- ja koulutusalakohtaiset


Yliopistoissa on yksi tai muutama tutkijakoulu, jotkamuodostuvat tieteen- ja koulutusalakohtaisista ja/taimonitieteisistä/monitaiteisista tohtoriohjelmista

Arvioinnit määräajoin toistettavien yliopistokohtaistentutkimuksen arviointien yhteydessä

Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit

Suomen Akatemian arvioinnit

University’sdoctoralprogram

University’sdoctoral

program withother partners

Nationaldoctoralprogram

Nationaldoctoral


Internationaldoctoral


Internationaldoctoralprogram

StructuredStructured andand systematicsystematic doctoraldoctoral trainingtraining

University’sdoctoralprogramDirector

University’sdoctoral


Director

NationaldoctoralprogramDirector

Nationaldoctoral


Director

Director /Head of Graduate School

Graduate School Board(Directors of Doctoral Programs, other members, student representation)

Selection, admission, supervision, progress and evaluation, feedback mechanisms, complaints, appeals

Internationaldoctoral


Director

InternationaldoctoralprogramDirector

StructuredStructured andand systematicsystematic doctoraldoctoral trainingtraining


Tutkijakoulun tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaanyliopiston sisäisiä, yliopistojen keskinäisiä, yliopiston jamuiden toimijoiden (esimerkiksi tutkimuslaitokset,elinkeinoelämä) yhteisiä ja/tai kansainvälisiäverkostotohtoriohjelmia

Kansainvälinen yhteistyö tohtorikoulutuksessa voijohtaa yhteis- ja kaksoistutkintoihin

Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa on systemaattista jaaktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on aito yhteistyö ja sentuoma lisäarvo tohtorikoulutettavan oppimiseen ja ohjaukseen

Kaikkien tohtorikoulutettavien ei edellytetä suorittavan osaatohtoritutkinnosta ulkomailla


Tohtoriohjelmat integroituvat tiiviisti yliopistoon ja ovatkiinteä osa sen tutkimusstrategiaa ja profiilia

Yliopistot ottavat tutkijankoulutuksen suunnittelussahuomioon tohtorikoulutettavien työllistymisenedistämisen ja urasuunnittelun


Tohtorikoulutus koostuu itsenäisestätieteellisestä/taiteellisesta tutkimuksesta sekätieteen-, taiteen- ja tutkimusalan ja valmiustaitojenopinnoista

Luennot, seminaarit, erityiskurssit, harjoitustyöt

Tutkimus-, opetus- ja työelämävalmiudet

Väitöskirja/väitöstyö on yliopistontohtorintutkintoon kuuluvaksi opinnäytteeksihyväksymä tieteellinen/taiteellinen kokonaisuus

Väitöskirjan muotoa koskevat säännökset poistetaanvaltioneuvoston asetuksesta yliopistojen tutkinnoista

Taiteellisen tohtoritutkinnon opinnäytteidenmuotovaatimukset ovat taideyliopistojen hyväksymiä

Yhteensopivuus muiden maiden tohtoriohjelmien kanssa


Tutkijakouluissa on määritelty opiskelijoidenvalintamenettely ja –kriteerit sekä ohjaus-,seuranta-, arviointi-, palaute- jaoikaisupyyntökäytänteet

Läpinäkyvyys, ennakoitavuus, laatu

Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (9)Tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnontavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritelläänsäännöksillä neljä vuotta täysipäiväistä koulutustakuitenkin niin, että mikäli tohtoriopintoja tehdään osa-aikaisesti, opintojen kesto mitoitetaan vastaamaannelivuotista täysipäiväistä työskentelyä

Nykyisin ei säännöksiä jatko-opintojen tavoiteajasta tai kestosta

Tavoiteajan harkinnanvarainen pidennys

Jatko-opinto-oikeuden voisi myös menettää

Väitöskirjan/väitöstyön arviointiin sisältyy riippumattomanasiantuntijan lausunto

Tieteen/taiteenalakohtaisuus


Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välistäsopimusmenettelyä kehitetään korostaen yliopistojenautonomiaa ja tohtoriohjelmien laadukkaan toiminnanturvaamista

Tohtorikoulutuksen kehittäminen strategiseksi painopisteeksivuosille 2013-2016 osana tutkijanuraa

Tutkijankoulutuksen osuutta yliopistojenrahoitusmallista yksinkertaistetaan mm. korvamerkintäpoistamallaTohtorintutkintojen määrällisistä koulutusaloittaisistatutkintotavoitteista luovutaan


Yliopistot päättävät opetus- ja kulttuuriministeriönkanssa sovitun tohtorinkoulutusmääränkohdentamisesta tutkimusstrategiansa sekätieteellisen/taiteellisen tutkimuksen laadun perusteellatohtoriohjelmille eri koulutusaloille ja turvaavatkaikkien tieteen- ja koulutusalojen tohtoriohjelmienkoulutuksen ja ohjauksen perusresurssit

OKM päättää kansallisesta tutkintotavoitteestasopimuskausittainen

Yliopistot arvioivat omalta osaltaan koulutusalakohtaistatohtoritarvetta

Tutkijakoulutukiryhmän keskeiset ehdotukset (12)Suomen Akatemia suuntaa rahoitusta korkeatasoistentohtoriohjelmien kansainvälistymiseen ja muidentutkijankoulutuksen strategisten tavoitteidentoteuttamiseen

Yhteiskunnan tarpeet, tiede- ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet

Uudet, lupaavat tutkimusalat

Muut rahoittajat (säätiöt, tutkimuslaitokset, Tekes,elinkeinoelämä)

Työelämälähtöisyys, työllistyminen, yhteiset tohtoriohjelmat

Ennustettavampi ja houkuttelevampi tohtorintutkinnonjälkeinen tutkijanura

Tutkijakoulutus – ohjaaja(t) ja tohtorikoulutettava

Tohtorinkoulutusperustuu tutkimukseen;itsenäinentutkimusprojektiTutkijakoulujärjestelmäluo ohjaamisenedellytykset jaoppimista tukevanympäristönTieteenalakohtaiseterot, joustavuus jaautonomiatohtorinkoulutuksenjärjestämisessäValmiudet itsenäisestija kriittisesti soveltaatieteellisen/taiteellisentutkimuksenmenetelmiä ja luodauutta tieteellistä tietoa

Deepak SrivastavaProfessor

Li Qian, Ph.DPost-doctoral fellow

Amy HeidersbachGraduate student

http://www.gladstone.ucsf.edu/gladstone/site/srivastava/

http://www.gladstone.ucsf.edu/gladstone/site/srivastava/

Tutkijakoulujärjestelmien kansainvälinen vertailuEri maiden tutkijakoulujärjestelmät poikkeavat toisistaanEri yliopistojen tutkijakoulujärjestelmät samassa maassapoikkeavat toisistaanUSA, Kanada, useat Euroopan maat

yliopistossa tutkijakouluja (tutkijakoulu), joissa useita tohtoriohjelmiatutkijakoulu

Graduate School, Doctoral School, Doctoral Academy

tohtoriohjelmaDoctoral program, Doctoral research program, Research-Doctorate ProgramResearch School, DFG Research Training Group, Industrial PhD Program, Doctoral Training Centre, IndustrialDoctoral Centre

monipuolinen, laaja-alainen ja monivuotinen tohtorinkoulutustieteellinen tutkimustieteen- ja tutkimusalan opinnot (luennot, kurssit ym.)valmiustaidot (tutkimusmenetelmät, hyvät tieteelliset käytänteet, tutkimusetiikkajne.)opinnäyte (väitöskirja, väitöstyö)

opiskelijoiden valintamenettely ja –kriteerit; ohjaus-, seuranta-,arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet

sovitaan/hoidetaan keskitetysti tai hajautetustiyliopisto, tiedekunta tai laitos

Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminenMonitieteiset/monitaiteiset ja tieteiden/taiteidenväliset tohtoriohjelmatvoivat vahvistaa tiedekuntien ja laitosten yhteistyötä

Vahvat tutkimusympäristöt, kriittinen massaTutkijalähtöisyys, dynaamisuus, joustavuusTutkijanuran suunnittelu

Yliopistojen voimakas sitoutuminen tohtoriohjelmiinTohtoriohjelmien seuranta ja arviointi

Tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen laatu ja merkitysTutkimusaktiivisuusTohtorikoulutettavien edistymisen seuranta, tieteelliset tuotoksetTohtorikoulutettavien ja ohjaajien tuki (yliopiston resurssienkohdentaminen tohtoriohjelmaan), ulkopuolisen rahoituksen määräHakupaine, läpäisyprosentti, tutkintoon käytetty aikaTyöllistyminenMonitieteisyys/monitaiteisuus, kansainvälisyys, yhteistyö

Tohtorinkoulutuksen ja väitöskirjojen laatu

TohtoriOppimistuloksetValmiudet*

OngelmanratkaisukykyAnalyyttinen päättelyKriittinen ajatteluAineistojen hallintaVuorovaikutus- ja esiintymistaidotYrittäjyystaidotJohtaminen

*Tutkimus- ja innovaationeuvostoTutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 17.12.2010

Dublin (2004) DescriptorsQualifications for Doctal Degree

have demonstrated a systematicunderstanding of a field of studyand mastery of the skills andmethods of research associatedwith that field;have demonstrated the ability toconceive, design, implement andadapt a substantial process ofresearch with scholarly integrity;have made a contributionthrough original research thatextends the frontier ofknowledge by developing asubstantial body of work, someof which merits national orinternational refereedpublication;

are capable of critical analysis,evaluation and synthesis of newand complex ideas;can communicate with theirpeers, the larger scholarlycommunity and with society ingeneral about their areas ofexpertise;can be expected to be able topromote, within academic andprofessional contexts,technological, social or culturaladvancement in a knowledgebased society;

Esimerkkejä valmiustaidoistaTieteelliset tutkimusmenetelmätTutkimusympäristö

Tutkimuseettiset kysymykset mm.vertaisarviointi, julkaisupaine,luottamuksellisuus, sidonnaisuudet

Tutkimuksen hallinta ja johtaminenAjankäyttö, tutkimuksen priorisointi,realistisuus, osahankkeet,virstanpylväätTiedonhallinta, tietojenkäsittelynerityistaidotEsimiestaidot

Kommunikointi – ja esiintymistaidotTieteellinen kirjoittaminenSuullinen esitys, posteriTieteellinen viestintäOpetustaidot

Henkilökohtaiset ominaisuudetOmien vahvuuksien ja heikkouksientunnistaminen

Tutkimusverkostot ja ryhmätyöskentelyToimiminen monikulttuurisessatutkimusryhmässä, yksikössä,globaalissa tiedeyhteisössäMuiden ryhmän jäsen vahvuuksientunnistaminen

Tutkimusapurahahakemuksen laatiminenTutkimustulosten hyödyntäminen

IPR, yrittäjyysTutkijaurasuunnittelu

Realistiset tavoitteet,kehittämistarpeetYliopiston ulkopuoliset mahdollisuudetCV:n ja hakemuksen laatiminen,haastatteluun valmistautuminen

Väitöskirjan kirjoittaminen

A Data-Based Assessment of Research-Doctorate Programs inthe United States 2010

Publications per allocated facultymemberCitations per publicationPercent faculty with grantsAwards per allocated facultymemberPercent interdisciplinary facultyPercent non-Asian minority facultyPercent female facultyAverages GRE scoresPercent 1st-yr. Students with fullsupportPercent 1st-yr. Students withexternal funding

Percent non-asian minoritystudentsPercent female studentsPercent international studentsAverage PhDs 2002-2006Average completion percentageMedian time to degreePercent students with academicplansStudent work spaceStudent health insuranceNumber of student activitiesoffered

sites.nationalacademics.org/pga/resdoc/index.htm

HELSINGIN YLIOPISTOBIOTEKNIIKAN INSTITUUTTI

TUTKAS 19.10.2011:TUTKIJAKOULUTUS MURROKSESSAUUDET LINJAUKSET JA TULEVAISUUDENTAVOITTEET

Kansallisesti kilpailtujen Suomen Akatemiantutkijankoulutusohjelmien lakkautus olisivirhe Suomen menestykselle

Professori Tomi MäkeläJohtaja, Biotekniikan Instituutti

Tutkijankoulutuksen uusia linjauksia• Suomen tieteen tila ja taso 2009 (SA)

– 2008 hieman yli 40% tutkinnoista tutkijakoulujärjestelmästä; valmistumisajat lyhentyneet

– 2009 asetettu tutkijakoulutukiryhmän kehittämään tutkijakoulujärjestelmää

• Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015 (TIN)– Tutkijankoulutuksen laatu nostetaan kansainvaliselle huipulle.

– Tutkijakoulujen arviointi toteutetaan vuoteen 2013 mennessa

• Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän raporttiluonnos 20.6.2011– Raportti koskee lähinnä ehdotuksia yliopistojen tutkijankoulutuksen kehittämiseksi

– Raportissa on - epäselvästi esitetty - ehdotus lakkauttaa 1995 aloitettututkijakoulujärjestelmä

• Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma,luonnos 13.9.2011– Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat pa asiallisesti yhteen tutkijakouluun

tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi

– Tutkimusorganisaatioiden tutkijankoulutusyhteistyo toteutetaan yhteisrahoitteisesti

– Tutkijankoulutuksen tulee olla entista vahvemmassa yhteistyossa tutkimuslaitosten jaelinkeinoelaman kanssa

•

Tutkijankoulutus Suomessa

• Toimintaa ohjaa 2004 asetus

• Yliopistojen vastuulla

• OKM kohdentaa yliopistoille suoraa rahoitusta 200 M€ / vuosi– 80% tutkijankoulutuksen kokonaisrahoituksesta)

• Toinen rahoituskanava on 1995 aloitettu tutkijakoulujärjestelmä, jonkakautta Suomen Akatemian arvionnin perusteella jaetaan 50 M€ / vuosi– 20% kokonaisrahoituksesta

Tutkijakoulujärjestelmä

• 1995 aloitettu rahoitusohjelma (ja 2012 alkaen kouluja nimitetään ohjelmiksi)

• Rahoitus nelivuotisia “tutkijakoulupaikkoja” ja myös kurssirahoitusta

• Paikkoja myönnetään avoimessa haussa hankkeille, joissa joukko tutkijoitajärjestävät tutkijankoulutusohjelman omalla tutkimusalallaan. Kriteereinähakijoiden tutkimuksen laatu ja ohjelman laatu, kansainvälistyminen jne.– 1995-2008 Suomen Akatemia arvioi, OKM teki päätökset ja myönsi rahat yliopistoille

– 2009 alkaen Suomen Akatemia arvioi ja tekee päätökset, mutta rahat edelleen OKM“korvamerkittynä” rahoituksena

• Saatuaan rahoitusta tutkijankoulutusohjelma järjestää avoimen haun nelivuotisillepaikoille

OECD näkemyksiä Suomen tutkijankoulutuksesta

“the old centralised system has beentransformed into a decentralised and flexibleone in which schools have remarkablefreedom to design the curricula and trainingprogrammes by themselves. Consequently, co-operation between educational institutes andindustry has increased in many ways.”

“In 1995, the Ministry of Education put inplace a postgraduate scheme of fixed-termgraduate schools. The selection of both thegraduate schools and the students is basedon competition”

“Finnish postgraduate education poorlyorganized and sporadic” (OECD, 1987)

OECD Publishing, 2005

Tutkijakoulujärjestelmän etuja

• Insentiivi tutkijoille järjestää ja kehittää tutkijakoulutusta dynaamisesti– Seurantaryhmät

– Kansainväliset ohjelmat ja yhteistutkinnot

– Koulutettavien osallistuminen päätöksentekoon

– Palautejärjestelmät

• Insentiivi nuorille tutkijoille: nelivuotinen tutkijakoulupaikka on selkeä tavoite,jonka voi uraa pohtivalle kertoa

• Verkottuminen korkeakoulujen välillä ja yrityksiä ja tutkimuslaitoksia välillärealistista

“Kuten ennenkin, parhaat tutkijankoulutuslaitoksetsyntyvät spontaanisti muutamien luovien, useinulkomailla oppia saaneiden tai perinteisestätieteestä riippumattomissa laitoksissaperusasennoitumisensa hankkineiden yksilöiden

ympärille.” SA:n pääjohtaja Erik Allardt, 1988

Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomentiedepoliittisia tavoitteita?

Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua• Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi• Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä

resursointia• Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi

Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi• Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua

rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä• Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: "…jossain vaiheessa

ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.."• Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi

kielteinenYliopistoille lisää autonomiaa

• Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää• Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama

tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

FINLANDThe Finnish graduate school system was established in 1995.… In these graduate schools older and younger researchers are working in

research groups together with graduate students. The objective of thegraduate schools is to provide systematic teaching and guidance for graduatestudents, in order for them to complete the doctoral dissertation in fouryears...With the range of programs offered to international graduate increasing on ayearly basis, this is one of the most vibrant and exciting aspects of highereducation in Finland. Students interested in pursuing either a taught orresearch degree are advised to contact the university in which they areinterested direct.

http://graduateschool.topuniversities.com/articles/scandinavia/study-european-north-destination-nordic-countries

http://graduateschool.topuniversities.com/articles/scandinavia/study-european-north-destination-nordic-countries

Suomen tutkijakoulujärjestelmän tuotoksia

Miten tukiryhmän lakkautusesitys toteuttaisi Suomentiedepoliittisia tavoitteita?

Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua• Kansallisen kilpailu ja merkittävä resurssi poistuisi• Kilpailu yliopiston sisällä näennäistä ja vaatisi yliopiston sisäistä

resursointia• Kansainvälinen näkyvyys ja Suomen maine heikkenisi

Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi• Nuorelle väitöskirjan tekoa harkitsevalle ei olisi tarjota mitään kilpailtua

rahoitusinstrumenttia johon pyrkiä• Tutkijanuran selkeys ottaisi ison askelen taaksepäin: "…jossain vaiheessa

ehkä pätkä assistentuuria jos miellytät professoria.."• Työurien pidennyksen ja tohtorien keski-iän kannalta kehitys olisi

kielteinenYliopistoille lisää autonomiaa

• Rahoituksen siirto pohjiin antaisi yliopistoille vapaat kädet käyttää• Yliopistojen kyvyttömyys ohjata niiden jo nykyisin saama

tutkijankoulutusrahoitus tähän toimintaan huono lähtötilanne

Opetusministeriö 1988

Markku Linna, OPMSeminaari Korkeakoulujen yhteistyö tutkijankoulutuksessa, 1988

• Tutkijankoulutuksen kehittaminen on korkeakoulupolitiikan lahivuosienkehittamiskohde ja syy lisa ntyva n taloudelliseen panostukseen.• Tutkijankoulutus ei ole korkeakouluissa uusi asia vaan korkeakoulujen keskeinentehtavaalue. Myos entisia voimavaroja on siis olemassa ja kaytettavissatutkijankoulutuksen tehostamiseen.• Korkeakoulujen oma asia on pa tta varojen kaytosta eri tarkoituksiin ottaenhuomioon yhteiskunnan tarpeet.• Opetusministerio ei tule osoittamaan tutkijankoulutukseen korkeakouluilleerityisvaroja eraita suunnittelutehtavia lukuun ottamatta.• Valtakunnallisten ja kansainvalisten tutkijankoulutustilaisuuksien rahoitusvastuukuuluu luontevasti Suomen Akatemialle. Erillishallintoa tutkijankoulutusta varten eiole syyta luoda.

Tiedepoliittisia tavoitteita paremmin toteuttava vaihtoehto:kilpailtujen tutkijankoulutusohjelmien jatkuminen SA:ssa

Jos OKM:n “korvamerkitty” rahoitus siirrettäisiin Suomen Akatemiaan:

Tutkimukseen lisää kansainvälisyyttä ja kilpailua• Suomen Akatemia voisi kehittää tukijärjestelmää monella tavalla

• Tärkeintä että kilpailuelementti säilyy• Tärkeää myös että insentiivit järjestäjille säilyvät

• Kansallinen kilpailu säilyisi• Pienillä aloilla verkostokoulut takaisivat kansallisen kilpailukyvyn• Suomen Akatemian onnistunut kansainvälistymisessä

Tutkijanura selkeäksi ja houkuttelevaksi työuraksi• Tutkijanuralle olisi tarjolla kaikilla uraportailla laadukas ja houkutteleva kilpailun

kautta saavutettavissa oleva tavoiteYliopistoille lisää autonomiaa

• Kannustaisi yliopistoja laadun parannukseen ja todellisten profiilialueidentunnistukseen antaen paremmat mahdollisuudet kansainväliseen rahoitukseen

• SA tutkijankoulutusohjelmat integroituina yliopiston ohjelmiin• 80% tutkijankoulutukseen ohjatusta rahasta edelleen yliopistoissa!

“Suomen Akatemiatukee tutkijanuraasen kaikissa eri

vaiheissa”

2011:

2013: ??

Kommenttipuheenvuoro tohtorikoulutustukiryhmän ehdotukseen.19.10.2011. TUTKAS, Suomen tutkijakoulutusjärjestelmä muutosten alla, tulevaisuudenlinjaukset ja tavoitteet.

Puheenjohtaja, arvoisat kansanedustajat, kollegat, hyvät naiset ja herrat

Toimin korkeakouluhallinnon yliopisto-opettajana Tampereen yliopistonJohtamiskorkeakoulussa. Minulla on ollut etuoikeus seurata tohtorinkoulutuskeskusteluamonesta eri roolista.

1. Tutkijana olen seurannut sitä erityisesti akateemisen uran näkökulmasta,2. opettajana olen ohjannut useita töitä, joissa aihetta on sivuttu3. jatko-opiskelijana olen luonnollisesti ollut myös itse prosessin kohde,4. Tampereen yliopiston työntekijänä olen osallistunut omassa yksikössäni

ehdotuksen kommentointiin ja tohtorin koulutuksen organisoinnin suunnitteluun5. nyt kommentoin luonnosta asiantuntijan roolista käsin

Oma roolini kuvaa hyvin jatko-opiskelun moniulotteisuutta. Itse miellän itseniakateemista työtä täyspäiväisesti yliopistosta tekeväksi sivutoimiseksi jatko-opiskelijaksi.Oma asemani ei ole mikään poikkeus vaan yksi monista eri jatko-opiskelun variaatioistakuten monissa tutkimuksissa on osoitettu.

Jatko-opintojen tarkastelu on aina moniulotteista eikä ole yhtä oikeaa kansainvälistä,tieteidenvälistä tai edes kansallista mallia niiden järjestämiseen. Joka tapauksessakansallisella tasolla jatko-opintojen hyvien käytänteiden pohtiminen on mielestänihyödyllistä.

Ehdotuksen tarkastelu on hyvä aloittaa tarkastelemalla eri intressiryhmien lausuntoja,sillä jatko-opiskelijan rooli näyttäytyy hyvin erilaisena eri näkökulmista. Lausuntojenavulla ja innoittamana haluan kommentoida ehdotusta kolmesta eri näkökulmasta: jatko-opiskelijan asemasta käsin, opintojen suunnitelmallisuuden ja pysyvyyden näkökulmastaja jatkotutkinnon työelämävastaavuuden näkökulmasta.

Tieteen tekijöidenliiton ja Suomen ylioppilaiden liiton lausunnoissa korostuu tutkijanasema. Täysipäiväisestä jatko-opiskelijasta käytetty nimike ja opiskelijan sosio-ekonominen asema liittää keskustelun suoraan keskusteluun akateemisesta taiyliopistouramallista, jota kutsutaan tutkijan uramalliksi. Siitä onkin aktiivisestikeskusteltava.

Tieteentekijöiden liiton lausunnoissa korostetaan nimikkeen NUOREMPI TUTKIJAmerkitystä tämä onkin tärkeää, neljästä eri näkökulmasta:

1. Jatko-opiskelijat tekevät itsenäistä tutkimustyötä ja heillä on maisterin tutkinto,joka pätevöittää heidät siihen. Työn itsenäisyydestä on myös näyttöä, jokavalitettavasti on varsin usein kielteistä; liian moni jää paitsi ohjauksesta.

Karrikoiden, tutkija- tai tohtorikoulutettava paitsi passivoi toimijaa myös lupaanykyisellä ohjauksen määrällä liikaa.

2. Nimike antaa paremman vertailukohdan myös muilla aloilla ja tutkimuslaitoksissatyöskentelevien kollegoiden nimikkeisiin nähden sekä eurooppalaiseen kehykseen.Käännökset ovat aina hankalia. Kotimaassa nuoritutkija antaisi kuitenkinparemman kuvan työn kuvasta.

3. Jatko-opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen ja nuorempi kollega. Vanhastasaksalaisesta professorin auktoriteettiin perustuvasta säätyajattelusta on päästäväeroon. Tässä suhteessa mallia tuleekin ottaa tukiryhmän tavoin USA-laisestamallista.

4. Koulu- ja koulutettava eivät sovellu suomalaiseen yliopistokulttuuriin. Monissatutkimuksissa nuoret yliopistolaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensänimikkeeseen, siis miksi ei vaihtaa sitä.

Nimikekeskustelu liittää jatko-opintokeskustelun osaksi keskustelua jatko-opiskelijanmuodollisesta asemasta.

Opetusministeriön kanta näyttää olevan viimeaikaisien esiintymisien perusteella se, ettäjatko-opinnoissa kyse on uran nivelvaiheesta, johon kuuluu rooliristiriita. Ministeriö eiaio ottaa kantaa jatko-opiskelija-työntekijä-ristiriitaan ellei konkreettisia vaihtoehtojaesitetä. Myös tukiryhmän ehdotuksessa tämä teema kierretään.

Keskustelu jatko-opiskelijan asemasta ja ohjauksesta tulisi liittää jatko-opiskelujenpysyvyyteen, statuskontrolliin, opiskelijan kannalta. SYL:n lausunnossa nämä teematkorostuvatkin.

Mikäli jatkokoulutukseen suunnatut rahat ohjataan yliopistoille korvamerkitsemättä, jääyliopistojen päätettäväksi kuinka raha allokoidaan, tämä on tietenkin ymmärrettävä linjanykyisessä autonomia-diskurssissa. Jatko-opintojen yhteydessä yliopistojen itsemyöntämien apurahojen turvin tehdystä työskentelystä tulisi kuitenkin puhua avoimestisamoin sen autonomiasta, kestosta ja apurahansaajan oikeuksista. Toisaalta, mikäli jatko-opiskelijat olisivat pääsääntöisesti työsuhteessa, tulisi heihin soveltaa työntekijöihinsovellettavia säännöksiä kuten muihinkin. Välimallin ratkaisut ovat pääsääntöisestiongelmallisia jatkuvuuden ja pysyvyyden kannalta.

Kummassakaan lausunnossa sen paremmin kuin tukiryhmän ehdotuksessakaan ei otetakantaa vanhojen assistenttien, usein nykyisten yliopisto-opettajien, ammattikunnankohtaloon. Mikäli akateemisesta uramallista puhutaan, tulisi myös puhua opetuksesta.Opetus on merkittävä osa monen juniorin työtä. Tulisiko jatko-opintojen mahdollistaamyös opettajana kasvaminen? Tähän tulisi ottaa suoraan kantaa. Mallia voisi hakeaesimerkiksi Ruotsista.

Toinen TTL ja SYL:n painottama asia on neljän vuoden määräaika jatko-opintoihin.Määräajasta puhuminen voidaan liittää myös jatko-opintojen suunnitelmallisuuden japysyvyyden kuvailuun. En ota tässä kantaa sen juridiseen oikeutukseen, sillä siitä onolemassa jo akateemisia mielipiteitä ja tutkimusta.

Professoriliitto korostaa, ettei ohjaaja voi olla vastuussa rahoituksesta ja opiskelijanvalmistumisesta, eikä ohjaaja voi sitoutua ohjaussuhteeseen määrättömäksi ajaksi taivastata hänen valmistumisestaan.

Ohjaaja voi kuitenkin luoda turvallisen ympäristön toimia ja sitoutua ohjaamiseenesimerkiksi neljäksi vuodeksi. Toisen, nuoremman, ohjaajan roolia pitäisi myösentisestään vahvistaa.

Ohjaus sopimuksessa voitaisiinkin mielestäni rajata ohjaussuhteen kesto.

Professoriliiton lausunnosta on myös nostettava esille keskeisenä havaintona ohjattavienkohtuullinen määrä. On yleisesti tiedossa, että opetushenkilökunnan ja ohjattavien suhdeon heikentynyt huomattavasti 1980-luvulta lähtien. Ilman määrän kontrollia ei voida taatalaatua. Liian suuri ohjattavien määrä ei ole kenellekään eduksi.

Neljän vuoden määräaikaan liittyen on vielä todettava, että tilastollisesti tarkasteltunamääräaika ei ole realistinen kaikilla aloilla, ainakaan nykyisillä määräyksillä. Tukiryhmäpainottaakin useassa kohtaa väitöskirjan olevan YLIOPISON OPINNÄYTTEEKSIHYVÄKSYMÄ KOKONAISUUS. Lause toistuu raportissa niin monta, kertaa että sensisältö olisi hyvä avata. Tarkoittaako tämä sitä, ettei väitöskirjaa tarvitsisi enää julkaista?Tämä käytäntö on vallitseva monessa maassa, tässäkin olisi syytä käyttää eksplisiittisiäilmauksia.

Haluaisin vielä korostaa, ettei määräaikaa tulisi liittää ainoastaan tehokkuuteen vaanmyös oikeusturvaan ja opintojen suunnitelmallisuuteen.

Tiivistetysti työn palkitsevuus ja näin myös osittain jatko-opintojen mielekkyysmuodostuu sosiaalisesta arvostuksesta (nimike ja asema), rahallisesta toimeentulosta(palkkaus tai apuraha) sekä pysyvyydestä (varmuus tulevaisuudesta jasuunnitelmallisuus).

Pysyvyyden osalta erityisen haavoittuvaisia ovat naiset, sillä perheen perustaminen sattuulähes poikkeuksetta jatko-opintojen ajalle.

Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa roolinsa mukaisesti tohtorikoulutuksen työelämävastaavuutta. Myös tukiryhmä korostaa tohtoritutkinnon suorittaneiden merkitystä kokoinnovaatiojärjestelmän kannalta.

Mielestäni tämä keskustelu tulisi liittää monella tieteenalalla avoimesti keskusteluunammatillisesta tohtorin tutkinnosta. Esimerkiksi Isossa-Briatnniassa ammatillisia tohtorintutkintoja on monella alalla. Mielestäni meillä on olemassa valmisratkaisu ongelmanvoittamiseksi. Se on vain vaiettu joidenkin kansainvälisten vertailuvaikeuksien sekäopetusministeriön rahoitusmallin vuoksi. Kysynkin tulisiko keskustelu taas avata.

Lisensiaatin tutkinto on lähes menettänyt merkityksensä akateemisena tutkintona. Sensijaan, sen merkitys ammatillisena tutkintona (sosiaalityö, psykologia) on vakiintunut.

Mielestäni sille olisi laajemminkin kysyntää. Nykyisten maisteriohjelmien ”toisenkierroksen” opiskelijoissa olisi paljon potentiaalisia lisensiaatteja.

Omalla alallani hallintotieteissä (ja kauppatieteissä) moni jo maisterin tutkinnonsuorittanut jatkaa opintojaan ja suorittaa toisen maisterin tutkinnot, esimerkiksiturvallisuus-, korkeakoulu, -sosiaali tai ”muussa” hallinnossa. Samanlainen tilanne onvarmasti monella muullakin ”governance” alalla kuten EU-opinnoissa, kasvatusalalla jaterveydenhuollon opinnoissa. Myös tekniikan alalla vastaava ammatillinen lisensiaatintutkinto voisi luoda uusia mahdollisuuksia.

Lisensiaatti on jo nyt määritelty tutkijakoulutukseksi ja se mielletään sekäeurooppalaisessa että OECD:n luokittelussa ylimmän tason tutkinnoksi. Mikä meitäestäisi kääntämästä sitä tohtoriksi PhD:n rinnalla. Esimerkiksi omalla alallanirinnakkaisten tutkintojen nimikkeet voisivat olla hallintotieteiden lisensiaatti(korkeakouluhallinnon erikoistumisopinnot) ja käännös Doctor of Higher EducationAdministration sekä Hallintotieteiden tohtori käännöksellä PhD (admin). Vertailukohdatlöytyvät anglosaksisesta maailmasta ei saksasta.

Lisensiaatin tutkinnoissa olisi mielekästä tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, julkisensektorin ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa samoin kuin ammattikorkeakoulujenkanssa.

1) Tämä vähentäisi osa-aikaisten opiskelijoiden määrää tohtori-ohjelmissa,2) lisäisi yliopistojen responssivisuutta,3) helpottaisi ohjaajien taakkaa,4) vähentäisi toisen maisterin tutkinnon suorittajia5) mahdollistaisi uudenlaiset valintakriteerit sekä arviointi kriteerit ammatillisella

puolella.6) tukisi akateemisen tohtorin tutkinnon, PhD:n, asemaa sekä7) helpottaisi akateemisen tutkinnon suuntaamista erityisesti akateemiseen uraan

tähtääväksi.

Halusin kiinnittää lausuntojen avulla huomionne kolmeen eri teemaan:

1) Jatko-opiskelijan rooliin yliopistoyhteisössä2) Jatko-opiskelun suunnitelmallisuuteen, opintojen pysyvyyteen ja rahoitukseen3) Jatko-opintojen ammatillisuuteen

Näillä kaikilla teemoilla on yhteys akateemiseen uraan. Jatko-opintoihin hakeutumisentulisi mielestäni olla pääsääntöisesti harkittu (ura-)valinta. Tutkimusten mukaan näin eikuitenkaan ole.

Näiden teemojen lisäksi haluaisin vielä esittää kysymyksen tukiryhmälle: minkälaiseksihe kaavailevat Suomen Akatemian roolin tulevaisuudessa ja miten he näkevätverkostokoulujen tulevaisuuden. Toisaalta ryhmä korostaa akatemian roolia toisaalta seon ehdottamassa kilpailullisen järjestelmän lopettamista. Mitä mieltä ryhmä siis on?

Lienee niin että kaikki lausujat ja myös kuulijat ovat samaa mieltä tukiryhmän kanssasiitä että jatko-opintojen tulisi olla

1) aikaisempaa suunnitelmallisempia2) aikaisempaa tehokkaampia3) aikaisempaa systemaattisimpia4) aikaisempaa avoimempia5) aikaisempaa kansainvälisempää6) aikaisempaa laadukkaampaa ja, että7) opiskelijan oikeusturvaa pitäisi parantaa8) rekrytoinnin tulisi olla suunnitelmallista sekä9) yliopistolla tulisi olla keskeinen rooli jatko-koulutuksen suunnittelussa ja

toteutuksessa.

Näihin sinänsä tärkeisiin teemoihin en siksi puuttunut kommentissani.

Lopuksi: jatko-opiskelijan (oli hän sitten tohtori- tai lisensiaattiohjelmassa) kannalta neljäseikkaa nousevat keskeisiksi:

1) Opintojen suunnitelmallisuus ja ohjauksen pysyvyys2) Rahoitus3) Vaikuttamismahdollisuudet ja arvostus4) Työn tekemisen edellytykset kuten riittävä vapaus ja sopiva vaativuustaso

Nämä tulisi huomioida suunniteltaessa uutta jatkokoulutusmallia.

Elias Pekkola, yliopisto-opettaja

TUTKIJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Hyvä, jos• opiskelijoiden valinta läpinäkyvämpää

• ohjausvastuuta painotetaan entistä enemmän

• taataan riittävä rahoitus ja muut toiminta-

edellytykset

• akateeminen vapaus ja mahdollisuus oppia

virheistä säilyy mahdollisimman pitkälle

Sirkku Manninen TUTKAS-seminaari "Tutkijakoulutus murroksessa" 19.10.2011

MUTTA MITEN PARANNETAANSUKUPUOLTEN VÄLISTÄ

TASA-ARVOA?


Miesopiskelijat ja naisprofessoritbiotieteellisen tiedekunnan vähemmistöt- mistä tilanne johtuu ja mitä sen korjaamiseksi voisi tehdä?

Riikka Hakonen, Anna Uitto, Sirkku Manninen

Tasa-arvohankeBiotieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopistoMarraskuu 2009




**


HS 21.6.2011

Europe 2020 Flagship Initiative

By the end of 2011, Member States should have strategies in placeto train enough researches to meet national R&D targets and topromote attractive employment conditions in public researchinstitutions• gender and dual career considerations should be taken fully intoaccount in the strategies

In 2012, the Commission will propose a European Research Areaframework and supporting measures to remove obstacles to mobilityand cross-border cooperation, aiming them to be in force by the end2014. They will notably seek to ensure through a common approach:• quality of doctoral training, attractive employment conditions andgender balance in research careers


Kiitos!


Tutkijakoulutus murroksessaUudet linjaukset ja tulevaisuudentavoitteet

Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran TUTKAKSENseminaari 19.10.2011Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola

19.10.2011 Hannele Pohjola

2

Suomen vienti

Lähteet: Tulli ja Suomen Pankki

Copyright Tekes

Suomen tavaravienti vuonna 2010 oli runsaat 52 miljardia euroa jakokonaisvienti palvelut mukaan lukien noin 71 miljardia euroa.

Miljardia euroa


3

Korkean teknologian tuotteiden vienti ja tuontiKorkean teknologian tuotteiden vienti Suomesta oli5,3 miljardia euroa ja tuonti 5,9 miljardia vuonna 2010.

Miljardia euroa

Lähde: Tulli

Copyright © Tekes


4

Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kotimaassa jaulkomailla yhteensä vuosina 2000-2010, mrd. euroa

2,5 2,6 2,6 2,9 2,9 3,1 3,3 3,7 4,1 4 4,1

1,12,3 1,8 1,8 1,6 1,6

3,33,4 3,5 3,5

2,2

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kotimaassa Ulkomailla


5

Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, julkistentutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkosto

Copyright © Tekes

YliopistoYliopiston sivutoimipisteAmmattikorkeakouluAmmattikorkeakoulunsivutoimipisteVTT tai muu julkinentutkimuslaitosJulkisen tutkimuslaitoksensivutoimipisteTeknologiakeskus


6

Mihin tohtorikoulutuksella pyritään?

• Nivelvaihe, jossa yhdistyvät opiskelu ja tutkimustyö– Tieteellinen tutkimus– Tieteen- ja koulutusalan opinnot– Yleiset valmiustaidot

• Tavoitteena laadukkaan ja riittävän tutkijakunnan turvaaminenkoko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän ja yhteiskunnantarpeisiin

• Tavoitteena, että yhä suurempi osa tohtoreista työskenteleetutkimus- ja muissa johtavissa asiantuntijatehtävissäyliopistolaitoksen ulkopuolella


7

”Mikseivät yritykset palkkaa enemmän tohtoreita?”

• Yritykset painottavat osaamista eivätkä tutkintoa• Tietämättömyys puolin ja toisin• Asenteet puolin ja toisin• Yritykset tarvitsevat yhä enemmän huipputason laaja-alaisia

osaajia, mihin tohtoriopinnot antavat puutteellisia valmiuksia

• Tohtorikoulutukseen tarvitaan nykyistä laajempaatyöelämäyhteistyötä


8

Mitä tohtorikoulutuksessa pitäisi muuttaa?

• Yliopistoilla vahvempi rooli ja vastuu tohtorikoulutuksessa– Tohtorikoulutettavien palkkarahojen korvamerkinnän poistaminen?

• Tohtorikoulutettavien monimuotoisuus huomioitava paremmin– Opiskelijavalinnassa kiinnitettävä huomiota motivaatioon ja kykyyn

suorittaa tutkinto• Tohtorikoulutuksen systemaattisuutta lisättävä säilyttäen riittävä

joustavuus– Rahoituksen pirstaleisuus merkittävä ongelma– Neljän vuoden päätoimisen koulutuksen tavoite otettava vakavasti

• Enemmän painotusta työelämärelevanssiin ja urasuunnitteluun


9

Tohtorikoulutukseen panostettu paljon…

• Vuodesta 1995 OKM:n rahoittamat tohtoriohjelmat– V. 2011 alussa 112 kpl, joista n. 85 % kansallisia verkostoja– OKM korvamerkitsee yliopistoille palkkarahoja 1 600 täysipäiväseen

tutkijankoulutettavan tehtävään (lähes 50 milj. vuodessa)• Suomen Akatemia rahoittanut tohtoriohjelmien toimintaa kuten

kansainvälistymistä (n. 5 milj. vuodessa)• Suomen Akatemian hankerahoituksessa pääpaino ollut aiemmin

tohtorikoulutettavien palkkaamisessa


10

Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissävuonna 2010, %

Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu2010

42

42

60

36

25

24

24

30

18

18

5

26

2

2

1

12

13

11

6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

EK kaikki

Palvelut

Rakentaminen

Teollisuus Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Akateeminen jatkotutkinto

Ei yleissivistävän koulutuksenjälkeistä tutkintoa

Documents

JULKAISU 5/2011 · 2015. 4. 30. · Tohtoriohjelmat Suomessa 2011 Suunnitelmallinen kehittäminen alkoi vuonna 1995 yOKM/SA-rahoitteisia tohtoriohjelmia 112 kpl CBiotieteet ja ympäristö