SUUNNITELMALLINEN ALUEKEHITTÄMISTYÖ JA

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINTA

Seutuvaltuusto/Kaustisen seutukunta 23.3.2009

P-S EAKR ohjelmakoordinaattoriTuija Puumala

Maakunnissa tehdään suunnitelmallista aluekehittämistyötä

EAKR ESR Maaseutuohjelma Raja kansalliset Suorat EU

Toimintaryhmien - ohjelmat aluekehittämis- varat ohjelmat varat

MAAKUNTASUUNNITELMA

MAAKUNTOHJELMA

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA TOTSU

LINJAA

Resurssit

Aikataulua

• Voimassa oleva• Maakuntasuunnitelma 2005-2020• Maakuntaohjelma 2007-2010

• Uusien valmistelu• Maakuntasuunnitelman valmistelu käynnistetty (aikatähtäin 20-30 v.)

• 1. Workshop 7.4.2009 klo 8.30 Villa Elbassa • 2. Workshop 8.5.2009 klo 8.30 K-P:n amk

• Touko-kesäkuu taustaraportti valmiiksi• Elo-syyskuu kommenttikierros luonnoksesta, asiantuntijan

sparraustilaisuus, mahdollinen palautekeskustelu• Lokakuu – vaikutusten arviointisuunnitelman laatimimen,

sova-lain mukainen kuulutus• Marras-joulukuu – mkh ja maakuntavaltuusto käsittelevät

luonnoksen• Tammi-maaliskuu 2010 – luonnoksen muokkaus lopulliseen

muotoon• Huhtikuu 2010 – mkh ja maakuntavaltuuston hyväksyminen

MISTÄ RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ON KYSE?

Euroopan unionin rakennerahastovarat muodostuvat • Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) ja • Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoista.

Euroopan unionin rakennerahastovarat (EAKR, ESR) on tarkoitettu pienentämään eurooppalaisten alueiden kehityksessä syntyneitä eroja.

EAKR:n ja ESR:n ero

• EAKR ohjelmavaroin pyritään Pohjois-Suomen alueen yritysten kilpailukyvyn edistämiseen, alueen osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. EAKR varoin voidaan rahoittaa sekä selkeitä investointeja että kehittämishankkeita.

• ESR varat on tarkoitettu lähinnä suoraan ihmisiin kohdistuviin toimenpiteisiin; inhimillisen pääoman kasvattamiseen, osaamisen lisäämiseen ja koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Kohderyhmänä voivat olla sekä työssä olevat että työttömät.

Suomi jakautuu EU-ohjelmakaudella 2007-2013 neljään suuralueeseen. Pohjois-Suomen suuralueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, joissa toteutetaan yhteisesti laadittuja rakennerahasto-ohjelmia.

Kyseessä on alue• joka kattaa 44 % Suomen pinta-alasta• 12,1 % Suomen väestöstä • jonka yrityskannasta 82 % on mikroyrityksiä (alle 10 henkilöä työllistäviä)• jossa logististen ratkaisujen merkitys on suuri, sillä kuljetuskustannukset ovat korkeat ja

heikentävät yritysten kilpailukykyä• jossa yritysten t&k panostus on lähes pelkästään Oulun seudun varassa• jonka koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi • jossa on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista• jossa on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia korjaus- ja

ennallistamistoimia

Mm. edellä esitettyihin haasteisiin

pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin rakennerahastovaroin

40

00

km

Population Density(NUTS I I , EU25)

Under 5 inhabitants/ km²Between 5 - 10Between 11 - 100Over 100

Source: Statistics FinlandSM/AHO/MH/13.6.2006

Pitkät etäisyydet ja harva asutus

Pohjois-Suomi alueena

Sama asukasmäärä

Itä- jaPohjois-Suomi

Pääkaupunki-seutu

Investments to Research & Development activities 2007 € / inhabitant

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800

Koko maa

Aland Islands

EAST-FINLAND

WEST-FINLAND

SOUTH-FINLAND

NORTH-FINLAND

Etelä-Savo

Kainuu

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Karjala

Companies Public sector +pua * Universities

Source: Statistics Finland

Regions:

Programme regions

* private unprofitable activities

P-S EAKR ohjelman painopisteet

1) Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen

2) Yritysten kasvun edistäminen

3) Saavutettavuuden parantaminen

4) Vetovoimatekijöiden vahvistaminen

Toimintalinjat

1) Yritystoiminnan edistäminen

2) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

3) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen

Pohjois-Suomen EAKR –ohjelman kokonaisvolyymi 2007-2013• EU 311 milj. (28 %)• Valtio 238 milj. (22 %)• Kunnat 72 milj. (7 %)• yksityinen (arvio) 480 milj. (43 %)• Yhteensä 1 102 milj.

Pohjois-Pohjanmaa 53 %

Lappi 37 %

Keski-Pohjanmaa 10 %

K-P:lla käytettävissä 2007-2009

• EAKR + valtio 22,548 milj. €

• ESR+ valtio (alueosio) 4,073 milj. €

• Maaseudun kehittämisohjelma (EU+valtio) 6,169 milj. €

Lisäksi mahdollisuus hyödyntää • Valtakunnallista ESR osiota• Interreg ohjelmia• Leader ohjelmia• Suoria EU varoja• Kansallisia aluekehittämisvaroja

EAKR ohjelman suurimmat rahoittajat Keski-Pohjanmaalla 2007-2009 (sis. ylim MYAK 2009)

• Yritysosasto (ml. Finnvera 8 %) 39 %• K-P liitto 27 %• Lääninhallitus 15 %• Ympäristökeskukset 13 %• Tiepiiri (LVM) 1 %• Reservi /ylimaakunnalliset 2 %

Yritystukien kohdentuminen K-P 2007-2008(pl. toimintaymp. kehittämisavustukset ja Tekesin tutkimusrahoitus)

1) Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto

2) Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto

• Puutavara ja puuteollisuus + huonekaluteoll. 25 %• Muu teollisuus 21 %• Metallituotteiden valmistus 10,5 %• Matkailun ohjelmapalvelut ja majoitustoiminta 9,5 %• Kumi- ja muovituotteiden valmistus 9,4 %• Muut kuluttajapalvelut 9,3 %

Yhteensä 4,370 (EU+valtio)

- 2007-2008 yritystuista 40 % Kaustisen seutukuntaan- 1.1.2007-23.3.2009 28 %

Maakunnallisia

• Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko (julkinen rahoitus 1,745 milj. €)

• POSKI- Keski-Pohjanmaan pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojekti

• NYT 2 – K-P:n markkinointihanke

• Multipolistoiminnan laajentaminen K-P:lla

Rahoitettuja kehittämishankkeita mm. useita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeita

• erilaiset tuotekehitys- ja testausympäristöt, kuten• WELMED LABs-Toimintakyvyn testaus- ja tutkimuslaboratorio

Kokkolaan

• erilaiset innovaatio- ja oppimisympäristöt• Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristö Keski-

Pohjanmaalle-LUTEK (julkinen rahoitus 1,693 milj. €)

• yritysten liiketoimintaosaamista ja tietotekniikan hyödyntämistä lisäävät hankkeet• Mobius kokonaisuus(ICTalan alueellinen osaamiskokonaisuus

Keski-Pohjanmaalla. eBusiness, Mobilepoint)• Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishanke• KASKU-tuotekustannus- ja kannattavuuslaskenta

• Innohaava• Hyvinvointi Framille• Maakunnallinen palveluseteli kotihoitoon• Ytyä naisyrittäjyyteen

Mitä rahoitettu puhtaasti Kaustisen seutukunnassa (yritystukien lisäksi)• Feeniks Lestijärvi• Feeniks Verkostokehitys• Köyhäjoen kunnostussuunnitelman laatiminen• Peuranpolun ja Salamajärven kansallispuiston….• Lestijärven ja Kinnulan yhteisvesihuolto…..• Vetelin kuntakeskustan eheyttäminen• Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma• Perhon keskustan kehittämissuunnitelma• Moottoriurheilumatkailun kehittämishanke

Seutukunnan strategia?

Lisäksi….

• Ohjelmasta on toteutettu myös koko Pohjois-Suomen kattavia ylimaakunnallisia hankkeita liittyen mm. puualaan, hyvinvointiin, matkailuun, kansainvälistymiseen, P-S teknologiayritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja Barentsin alueen hyödyntämiseen

• Osa rahoituksesta on suunnattu äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen 7,635 milj. € (EU+valtio) josta 86 % Lappiin, 14 % K-P:lle

• Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen (224 suoraa työpaikkaa + välilliset)• Lestijärven huonekalutehtaan palo (vajaa 60 suoraa + välilliset)

• EAKR + valtio 0,420 milj. €• ESR + valtio 0,250 milj. €

• Atria Oy:n Kannuksen tehtaan sulkeminen (suoria reilu 100 + välilliset)• EAKR + valtio 0,680 milj. €• ESR + valtio 0,218 milj. €

Mihin rahoitusta tarjolla/jäljellä 2009

• Läänin avoin haku TL 3 avattu• Liitolla jäljellä varoja TL 1 ja 2• Tiepiirin varat TL 3 (pieni määrä)• Ympäristökeskus pieni määrä TL 2 ja TL 3

Kauden 2000-2006 ”jämärahat”

K-P:lle huomattavasti osa

P-S tavoite 1 varoista 16,9 %

L-S tavoite 2 varoista 14,6 %

• Toholammin kulttuuritalo 0,500 milj.• Lestijärvi-Kinnula yhdysvesijohto, siirtoviemäri ja vedenottamo 0,490

milj. €• Uutelan asemakaavan alueen viemäröinti 0,056 milj. €

• Satamainvestoinnit 1,380 milj.€• Tankkarin alue 0,234 milj. €• Asuntomessualue 0,072 milj. €

EU tason linjauksia

EU:lla on kolme strategista painopistealuetta: • Ilmastonmuutos (CO2, päästökauppa, uusiutuvat

energiamuodot jne.)• Väestörakenteen muutos (väestön ikääntyminen, muuttoliike,

työvoiman saatavuus jne.)• Globalisaatio

Mitä on se eurooppalainen lisäarvo, jota pohjoiset alueet (NSPA) voi tarjota koko EU:lle?

• luonnonvarat (energia, puu, mineraalit, luontoympäristö)• osaavat ihmiset• korkea innovaatioaste

… jatkuu

• Luonnonvarat ja kestävä kehitys (energia, puu, mineraalit, luontoympäristö)

• Osaamisen vahvistaminen, innovaatiokehitys, kilpailukyky, aluekehitys

• Työllisyyskehitys ja työvoiman saatavuus• Kylmäteknologia• Demografiset muutokset (ikääntyminen, väestökato)

Aluestrategia 2020 – haasteet

• Pärjääminen globaalissa kilpailussa

• Pärjääminen laajentuvilla sisämarkkinoilla

• Erilaistuva aluekehitys

• Tasavertaisuus perusoikeuksien toteutumisessa • Terve aluetalous – terve kunta- ja seututalous

Aluestrategia 2020- esillä olleita alueiden kehittämisen linjauksia

• Sama politiikka ei sovi kaikille alueille – siirtyminen räätälöityyn politiikkaan (omat vahvuudet, erikoistuminen, verkostoituminen)

• Paikallistason merkitys kasvaa• Lokaalitason merkitys koko kansantalouden menestyksen näkökulmasta lisääntyy

(kunnat/kaupunkiseudut)

• Toiminnalliset kaupunkiseudut kehityksen avainasemassa• Suuret kaupunkiseudut oman alueensa vetureita ja kansantalouden moottoreita• Pienet ja keskisuuret kaupungit vaativat omaa politiikkaa

• Syrjäisten maaseutukuntien/alueiden haaste on omien vahvuuksien tunnistamisessa ja verkostoitumisessa

… jatkuu

• Osaamisen merkitys korostuu kaikkialla

• Alueellinen innovaatiopolitiikka tulee painopisteeksi

• Innovaatioympäristöjen kehittämisessä kuntien/toiminnallisten seutujen rooli kasvava

• Painopiste siirtyy suorista tuista toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen

Muita esillä olleita näkemyksiä

• Omavaraisuus energian suhteen

• Omavaraisuus elintarvikkeiden suhteen

• Hyvinvointi tulevaisuudessa alueellinen kilpailutekijä

Haasteena

Tehdä suunnitelmallista aluekehittämistyötä nopeiden muutosten keskellä

• globalisaation vaikutukset/yleinen taloudellinen tilanne• Merkittävät alue- ja valtakunnan tason uudistukset• Alue- ja kuntatason uudistukset (PARAS –hanke, ALKU –hanke)• Äkilliset rakennemuutokset

Näkemyksenne?

• Odotuksenne aluekehittämistyöhön ja EU-rakennerahastotoimintaan?

• Kaustisen seutukunnan mahdollisuudet hyödyntää käytettävissä olevia varoja?

• Kuntien mahdollisuudet osallistua kehittämishankkeisiin?