1

JURVAN KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA HOIVAKOTI PIHLAJA

OMAVALVONTASUUNNITELMA

JIK KY Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja

2

SUUNNITELMAN LAATIJAT:

Päiväys Nimi Tehtävä

24.09.14 Kaisa Puumala Geronomi Palvelukeskus Kotoplassi

SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN:

Päiväys Nimi Tehtävä

SUUNNITELMAN PÄIVITYS:

Päiväys Nimi Tehtävä

18.11.14 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja

18.11.14 Kirsi Rantala sairaanhoitaja

13.11.2015 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja

3

SISÄLTÖ

SISÄLTÖ ............................................................................................................................. 3

1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT .......................................................................................... 4

1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT .................................................................. 4

1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET .............................. 4

1.3 RISKIENHALLINTA .............................................................................................. 6

2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET ............................................................................. 7

2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ................................................................. 7

2.2 ASIAKKAAN KOHTELU ....................................................................................... 8

2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS ................................................................................ 9

2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA .............................................................................. 9

3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA .................................................................... 11

3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA .......... 11

3.2 RAVITSEMUS ..................................................................................................... 12

3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT ..................................................................................... 13

3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO ................................................................... 15

3.5 LÄÄKEHOITO ..................................................................................................... 16

3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA ......................................................... 17

4 ASIAKASTURVALLISUUS ............................................................................................ 18

4.1 HENKILÖSTÖ ..................................................................................................... 19

4.2 TOIMITILAT ........................................................................................................ 20

4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT .......................................................................... 21

4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ..................................... 22

5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY .......................................................... 23

6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA .......................... 24

LÄHTEET 25

4

1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT

1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT

NIMI: Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja

Y-TUNNUS: 2220682-7

PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Jaana Kuja-Kyyny

TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Sairaalatie 3, 66300 Jurva

PUHELIN: 040-7310886 (kuntoutusyksikkö)

044-7902348 (hoivakoti Pihlaja)

PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ

ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ

Jurvan kuntoutusosasto tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutusta sekä vuorohoitoa

ikääntyneille. Hoivakoti Pihlaja on 20-paikkainen laitoshoitoyksikkö, joka tarjoaa

pitkäaikaista hoivaa ikäihmisille. Kuntoutusyksikössä on 14 hoitopaikkaa, joista kuusi on

tarkoitettu säännöllisiä ja tilapäisiä vuorohoitoasiakkaita varten. Yksiköissämme tehdään

kolmivuorotyötä. Yöhoitajat avustavat tarvittaessa samassa rakennuksessa sijaitsevan

Reininkulman tehostetun palveluasumisyksikön henkilökuntaa hoitotehtävissä.

1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS:

Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää

elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden

kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä

toimintakykyä tukevaa ja edistävää (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).

Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan

toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella.

Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan

toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja

5

kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).

HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET

PERIAATTEET

(JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit,

4).

OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna

YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina.

AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella

TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon

YHTEISTYÖ:

Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä

6

1.3 RISKIENHALLINTA

Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen

tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien

merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden

parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa

suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien

arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää

säännöllisesti. JIK ky:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen

vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus

tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan,

kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin

riskien arviointi on tehty Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa 23.10. 2013.

Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat:

– Henkinen kuormittuminen

– Fysikaaliset vaaratekijät

– Ergonomia

– Tapaturman vaarat

– Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja

altisteiden arviointi)

Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä

keskustellaan osastopalavereissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan

asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä

ilmoitus HaiPro - vaaratapahtumien raportointijärjestelmään. HaiPro- järjestelmästä

menee tieto työsuojeluun työntekijän tekemällä työturvallisuuslomakkeella.

Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan

esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta.

Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan

hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun

henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen

tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta

7

poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat

asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen.

2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA

Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuu asiakas voinnin salliessa, hänen

omaisensa sekä tehtävään nimetty hoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja,

lääkäri tai muu erityistyöntekijä. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen pohjautuu

hoitoneuvottelussa käytyyn keskusteluun ja sopimuksiin sekä tiedonkeruu/elämänkulku–

kaavakkeen tietoihin. Hoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmä Efficassa olevalle

hoitosuunnitelmalomakkeelle. Tavoitteiden ja keinojen asettelussa keskeistä on

konkreettisuus sekä asukkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja

palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään 12kk välein ja hoidon tai hoivan tarpeen

oleellisesti muuttuessa(JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden

prosessi, sisältö ja kriteerit, 9).

Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma

kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin

omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen hänen puolestaan. Hoito- ja

palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä

potilastietojärjestelmä Efficassa(soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9).

Koska kuntoutusosastolla asiakkaat vaihtuvat lähes päivittäin, käytetään siellä

perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan suunnittelemaa hoito-,

kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, johon kirjataan asianosaisten tahojen kanssa sovitut

asiat (potilas, omainen, lääkäri, kotihoito jne), jatkohoitosuunnitelmat ja kontrollit. Siihen

kirjataan myös potilaan kotiuttavan hoitopaikan ja kotiutuspaikan yhteyshenkilö.

8

2.2 ASIAKKAAN KOHTELU

Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan niin pitkälle, kuin se on

mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille.

Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren

kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asiakasturvallisuuden

vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin

pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä

kirjaaminen potilastietojärjestelmä Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12).

JIK ky:ssä on käytössä Haipro vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla

voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia

tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa. Näitä

tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan,

toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat

sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan

vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein

toistuvat tilanteet sekä kriittiset vaaratapahtumailmoitukset käsitellään henkilökunnan

kesken työpaikkakokouksissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan,

miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla

asiakasturvallisuutta voidaan parantaa. Henkilökunta on kouluttautunutta ja

ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli havaitaan asiakkaiden

epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuus on

puuttua tilanteeseen.

Tänä vuonna JIK:ssä on otettu käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio,

jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta

sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole

mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen

nimettömänä, mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä

käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna

asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen

9

asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään

yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset.

2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS

Asiakaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden perusteella tehdään

kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen

kerääminen ja käsittely tapahtuu www.jikky.fi internet-palautejärjestelmän kautta.

Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haipro-ohjelman tuottama raportti

käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta

itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Kolmen viikon

välein pidetään osastopalaveri, jossa on mahdollisuus käsitellä saatuja palautteita ja

miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13).

2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon

toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii

laatusuunnittelija p. 044 790 2373 ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja p. 044

790 2300.

Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa:

neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa

neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen

liittyvissä asioissa

tiedottaa potilaan oikeuksista

toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi

antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle

Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi:

hoitoon pääsyä tai joutumista

ongelmia tiedonsaannissa

potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista

10

potilasvahinkoepäilyä

lääkevahinkoepäilyä

rekisteritietojen tarkastusta.

tietosuojaa

tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun

(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o

ikeudet/potilasasiamies).

JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi:

Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on

asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä

keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan.

Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan

kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan

JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille.

(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o

ikeudet/muistutuksen_teko).

Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä,

ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan,

toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta

käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle.

Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty

(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o

ikeudet/muistutuksen_teko).

Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja

kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella,

osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901.

Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on:

avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa

antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista

neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa

11

(http://www2.kuluttajavirasto.fi)

3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA

Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen

kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja

ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten

kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva

työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset

fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan

itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan

itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa

mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Omaisia ja

vapaaehtoisia kannustetaan ulkoiluttamaan.

Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa

yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä

avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti (soveltaen JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10).

Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla.

Yksilöllistä tai ryhmämuotoista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään vähintään

2xviikko/asukas. Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikön

päivä – ja viikkosuunnitelma, joka on asukkaiden ja omaisten tiedossa. Tavoitteena ovat

päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen,

yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen.

Tapahtumien järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille vähintään kerran vuodessa.

Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Kannustetaan

omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12).

12

3.2 RAVITSEMUS

Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan

sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja

aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn

mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Ravinnonsaannin turvaamiseksi käytössämme on

myös nenämahaletku, erikoissairaanhoidossa asennettu PEG-letku ja tarvittaessa

suonensisäinen neste/ravinneliuoshoito lääkärin ohje mukaan.

Yksiköissämme turvataan asukkaille mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne;

istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat

erityisruokavaliot myös lisäenergian tarve, dieetit tai tarvittava aterian rakenne

huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle tarjotaan lisäravinteita, jotka

tilataan sairaala-apteekista. Nestetasapainoa ja ravitsemustilaa seurataan kliinisesti

(virtsan eritys ja asiakkaiden ruokailua seuraamalla) sekä painonseurannan avulla.

Tarvittaessa käytetään nestelistaa apuna. Effica potilastietojärjestelmään kirjataan

mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. (soveltaen JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-

11).

Ruokalista noudattaa kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja

saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja

nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta

(Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen

hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja

tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruokapalveluesimies osallistuu tarvittaessa Jurvan

kuntoutusyksikön ja hoivakodin työpaikkakokouksiin (soveltaen JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).

Kuntoutusosastolta kotiutuville asiakkaille järjestetään tarvittaessa ateriapalvelu.

Ateriapalvelun saannilla turvataan riittävä ravinnonsaanti myös kotona. Ateriapalvelu

järjestetään yhdessä neuvottelemalla (lääkäri, asiakas, omaiset, keittiön henkilökunta,

avopalveluohjaaja).

13

3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT

Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen

yhteydessä sekä tarvittaessa. Asiakkaiden hygieniasta huolehditaan jokaisen vaipan

vaihdon yhteydessä. Asiakkaan kylvetys vähintään kerran viikossa. Kylvetyksen

yhteydessä huolehditaan hiuksien puhtaudesta ja hoidosta sekä ihon kunnosta ja

rasvauksesta. Parranajo päivittäin. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIK-

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).

Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai

suuhygienistille.

Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja

tarkoituksenmukaisuudesta. Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa on käytössä

pääsääntöisesti sairaalavaatetus ja college-asu sekä tossut tai kengät.

Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa parturi ja jalkahoitaja käyvät sovitusti,

jotka asiakkaat itse maksavat.

Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten

suojakäsineet, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Suojakäsineitä tulee käyttää

lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset

suojakäsineet vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Käsineitä tulee vaihtaa

tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa likaisin

käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Suojakäsineet eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja

siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida käsineitä käytettäessäkin. Käsihygieniasta

huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina

pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien

oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja

rakennekynsien käyttökielto.

Lähihoitotilanteissa hoitaja suojaa itsensä asianmukaisella suojavarustuksella. Ohjeistus

tulee Seinäjoen keskussairaalan hygieniayksiköltä.

Jurvan kuntoutusyksikköön ja hoivakoti Pihlajaan on nimetty yhteiset

hygieniayhdyshenkilöt (sairaanhoitaja ja laitoshuoltaja), jotka osallistuvat

hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa

14

työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa

keskussairaalan hygieniahoitajalta.

15

3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta.

Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot,

katetroinnit, injektiot, happihoidot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan

päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden

asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus,

verenpaine- ja verensokerimittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla.

Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön vastaavalle hoitajalle, joka puolestaan vie

asiakkaan asian lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraan

terveyskeskukseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon.

Lääkärinkierrot Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa ovat 2x/viikossa.

Lääkärikierrolla käsitellään asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja

hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu muun perusterveydenhuollon

sekä erikoissairaanhoidon kanssa.

JIK ky:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä,

saattohoidosta ja hoitotahdosta. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon

palavereissa ja tiedottamalla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje joka osastolla.

16

3.5 LÄÄKEHOITO

JIK ky:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön

työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). JIK ky:n

vuodeosastoille suunnattu lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 9/2014, tähän kuuluvat

myös Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja. Kuntayhtymän ylilääkäri on hyväksynyt

suunnitelman. Myös JIK ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa.

Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan

työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan.

Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja

velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja

valmistamiseen liittyvät asiat.

JIK ky:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on

nimetty lääkehoitosuunnitelmassa.

Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota

toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden

toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon

toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä

tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä

lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on

tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK ky:ssä on aloitettu Love-

lääkeosaamisen koulutukset ja testit. Kirjallisen testin lisäksi hoitohenkilökunnan

osaaminen varmistetaan pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Sairaanhoitajilla on

lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös

suonensisäisenlääkityksen ja -nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin

ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien

ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei suonensisäisiä lupia.

Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen

muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi.

17

Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen:

Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa hoitajat jakavat lääkkeet joko dosetteihin

tai tarjottimille henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti. Lääkkeet tilataan Seinäjoen

sairaala-apteekista Osti-ohjelmalla. Sairaanhoitaja vastaa Effica

potilaskertomusjärjestelmän lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella.

Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa

annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja

lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti lääkärin ohjeistuksella.

Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen

takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK–lääkehoitosuunnitelman

mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden

käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti.

3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA

Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien

yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen

yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun

toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta

yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaalitoimen vammaispalvelun, apteekin, kotihoidon

ja terveyskeskuksen, Seinäjoen keskussairaalan, ensihoidon sekä Kelan kanssa.

Kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja tekevät yhteistyötä Jurvan kappeliseurakunnan,

baptistien ja helluntaiseurakunnan kanssa.

Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii

taloudellisesta puolesta.

Etelä-Pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica-potilastietojärjestelmä,

joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä.

18

4 ASIAKASTURVALLISUUS

Jurvan terveysasemalle on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011

sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia.

Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen

turvallisuuspäällikkö eli kuntoutus- ja hoivakoti Pihlajan osastonhoitaja ja suunnitelman

hyväksymisestä hoivapalveluiden johtaja. Jurvan terveysaseman pelastussuunnitelma on

päivitetty 9/2014. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa,

vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle.

Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Jurvan

kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti

paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen

pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden

turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma

päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee

täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet, verhot yms.) Paloturvallisuutta tulee

muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen on kielletty sisätiloissa happilaitteiden

vuoksi. JIK ky on savuton työyhteisö, joten hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta/

velvollisuutta kuljettaa asiakkaita tupakalla. Omaiset voivat viedä läheisensä tupakoimaan

ulkona olevalle tupakointialueelle.

Hoivakoti Pihlajassa asukashuoneissa on huomioitu esteettömyys ( ei kynnyksiä, mattoja

yms.)

Jurvan terveysasemalla käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa

kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan

lisäksi yhteyttä poliisiin. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään

hätäkeskukselta tai JIK-alueen/Seinäjoen keskussairaalan päivystävältä lääkäriltä.

Asiakasturvallisuuteen liittyen Jurvan kuntoutusosaston ja hoivakoti Pihlajan henkilökunta

on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin.

19

4.1 HENKILÖSTÖ

URVAN KUNTOUTUSYKSIKÖN JA HOIVAKOTI PIHALJAN HENKILÖKUNNAN

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ

KUNTOUTUSOSASTO

OSASTONHOITAJA

SAIRAANHOITAJA

LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA

LAITOSHOITAJA

0,25

6

4

4

HOIVAKOTI PIHLAJA OSASTONHOITAJA

SAIRAANHOITAJA

LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA

LH-OPPISOPIMUSOPISKELIJA

LAITOSHUOLTAJA

0.25

1

9

1

1

Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK ky:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -

yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden

määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä

enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat

ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella.

Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen

työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä

määräaikaisesti vähintään vuoden.

Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla

alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan

myös Valviralta Terhikki - tietojärjestelmästä.

Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Henkilökunnan äkillisissä

sairastumistilanteissa tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai

20

järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa

järjestetään hakumenettely ja haastattelut. JIK ky:ssä on rekrytoinnin apuna Laura-

tietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään yksikön toimintaan,

tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille

annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty 9/2014) ja he täyttävät

perehdytyslomakkeen sekä lääkehoidon perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän

perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun

ajaksi.

JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat

valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään

kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK ky:n koulutuksia

suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta.

Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK ky:n

ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,

ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset.

4.2 TOIMITILAT

Jurvan kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja sijaitsevat Kurikan kaupungin omistamassa

kiinteistössä, JIK ky on vuokrannut tilat kaupungilta. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta

vastaa kaupunki ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kaupungin työntekijä.

Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä Kurikan teknisen

viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten

perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille.

JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja

tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK ky:n

käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta

esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon.

Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa

toimenpiteisiin asian tiimoilta.

21

Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaavat

JIK ky:n laitoshuoltajat. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason

ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden huoneet täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset.

Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat

ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai

terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden

kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja

(soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja

kriteerit, 13-14).

Jurvan kuntoutusyksikön pyykit lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Hoivakoti

Pihlajassa asukkaiden omat vaatteet pestään yksikön omassa pesukoneessa, muuten

pyykki menee Jurvan pesulaan. Sänkyjen puhtaaksi petaus suoritetaan suihkupäivänä

kerran viikossa ja tarvittaessa. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään aina kun asiakas

vaihtuu. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita

tuotteita. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi,

sisältö ja kriteerit, 14).

Asiakkaiden omat vaatteet nimikoidaan omaisten toimesta.

Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja eivät vastaa asiakkaan henkilökohtaisista

tavaroista ja omaisuudesta. Rahakukkarot ovat asiakkaan tai omaisen suostumuksella

kanslian lukollisessa laatikossa.

4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT

Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta

lisääviä tekijöitä ovat potilaskohtaiset turvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä

ilmoitetaan kiinteistönhuoltajalle, joka pyytää tarvittaessa apuun paikallisen sähkömiehen

tai tahon, jolta tuotteet on alun perin hankittu. Hoitohenkilökunta vastaa oman osastonsa

asiakkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta.

Terveysaseman ulko-ovet lukitaan illalla klo 20, sen jälkeen terveysasemalle pääsee

ovikelloa soittamalla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse kuntoutusyksikön tai Pihlajan

henkilöstöön. Puhelinnumero löytyy ovikellon vierestä.

Jurvan terveysasemalla on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta

tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on

22

määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan

säännöllisesti.

Sekä Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa on asennettu sprinklerit

paloturvallisuutta lisäämään.

Toimintayksikkömme pääovi on lukollinen, avautuu ovikoodilla.

4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET

Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan apuvälineet kuten suihkutuolit ja nosturit

hankitaan budjetista asukkaiden tarpeiden mukaan. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa

tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit

kalibroidaan, tarkistetaan korvalampun toimivuus ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon

säännöllisesti. Happipullojen täyttö ja huolto tapahtuu kiinteistönhuollon toimesta.

Hoitajat tarkistavat käytännössä mm. imulaitteiden kunnon ja toimivuuden kerran viikossa

ja tarvittaessa.

Hoitajat tarkistavat laitteiden ( mm. sängyt, iv-tippatelineet, yöpöydät, apuvälineet) kunnon

päivittäin. Korjaustarvetta esiintyessä otetaan yhteys Jurvan terveysaseman

kiinteistöhuoltoon. Kiinteistöhuolto ottaa tarvittaessa yhteyttä erikoisalojen asiantuntijoihin.

Hoitajat huoltavat kerran viikossa instrumenttien desifioinnin ja lähettävät ne

jatkokäsittelyyn Kurikan välinehuoltoon.

Kurikan terveyskeskuksen keskusvarastolta hankitaan hoitotarvikkeet(mm.vaipat,

haavanhoitotarvikkeet, vuodesuojat, ruokaliinat, suojavaatetus, lääkekupit, -kannet)

hankintarenkaan päätöksiä noudattaen.

Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen.

Osastonhoitaja p.040-4848992 vastaa viime kädessä laitteiden turvallisuudesta.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

23

5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

JIK ky:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p. 044 790 2373 ja

varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p. 040 557 3345. JIK ky:ssä

noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK ky:n omia tietosuoja ja –

turvaohjeita. JIK ky:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja

tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen

median käyttö.

Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan

informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta

asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-

suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta

asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen

sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon.

Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen

omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei

tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa

sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen

omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa

olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa.

Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan

salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset

potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Effica-

potilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Jurvan

terveysaseman arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti.

Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva-

asioista. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä

potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä.

24

6. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA

Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka

ovat Kurikan kaupungin työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai

henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan

keittiöhenkilökunnan kanssa suoraa tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin

ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. Kiinteistön omistaa Kurikan kaupunki, jolta

myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut

Erestakaasi-kuriiri käy myös arki- iltapäivisin hoitaen esim. apteekkitilausten toimituksen

sekä JIK ky:n alueen sisäisen postin kuljetuksen. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan

tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa.

7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN

Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa.

Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan.

Omavalvonta suunnitelma käsitellään osastopalavereissa vähintään kerran vuodessa.

Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

25

LÄHTEET

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri

Perehdytyskansio Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja

https://www.jikky.fi

http://www2.kuluttajavirasto.fi

Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen

omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014