Muistisairauksien hoito ja seuranta perusterveydenhuollossaKansanterveyspäivät 7.12.2015Taina Hellsten, LT, Geriatrian erikoislääkäri, Lempäälän TK, apulaisylilääkäri

Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia/osakkuuksia yrityksissä Olen saanut useilta eri lääkeyrityksiltä (GSK,

Janssen-Cilag, Lundbeck, MSD, Novartis, Novo Nordisk, Nutricia, Pfizer) luennoitsijapalkkioita viimeisten vuosien aikana

Olen ollut laatimassa Sosiaali- ja Terveysministeriön toimesta ”Kansallista muistiohjelmaa”

Toimin VALVIRA:n asiantuntijalääkärinä

Esityksen sisältö

Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste? Muistisairauksien diagnostiikka

perusterveydenhuollossa Muistipotilaiden seurannan järjestäminen

perusterveydenhuollossa Kontrollikäynneillä seurattavat asiat Muistipotilaiden seuranta Lempäälässä

Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste?

Vuonna 2010 Suomessa sairasti vähintään keskivaikeaa muistisairautta arviolta 95 000 ja lievää 30 000–35 000 henkilöä

Uusia potilastapauksia ilmaantuu vuosittain noin 13 000 Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa

arviolta 130 000 henkilöä On arvioitu, että kaikista sosiaali - ja terveydenhuollon

kustannuksista menee muistisairauksien hoitoon 4 miljardia euroa (6 %)

Suurin osa (85 %) kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoivan tarpeesta.

Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus.

Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste? Useissa EU-maissa on laadittu kansallisia ohjeita muistisairauksien

ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Suomessa laadittiin STM perustaman työryhmän toimesta kansallinen

muistiohjelma, joka julkaistiin vuonna 2012 (Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 10/2012)

Työryhmä linjasi kansallisen ohjelman tavoitteeksi rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan:

1. Aivoterveyden edistäminen2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja

kuntoutukseen3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

LaitoshoitoYksilöllinen hoito-suunnitelmaKuntoutumistaedistävä hoitotyö

Muistisairauksien ennaltaehkäisy• Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito• Liikunta• Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus• Päävammojen ehkäisy• Monipuolinen ruokavalio

Kuolema

MuistioireAivoterveys

MuistipoliklinikkaDiagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Kaikkien tehtävä Muistioireen tunnistaminen

Lievä ATMMSE 26-18

GDS 3-4 CDR 0.5-1

Keskivaikea ATMMSE 22-10

GDS 4-6 CDR 1-2

Vaikea ATMMSE 12-0

GDS 6-7 CDR 2-3

Diagnoosi Hyvin lievä AT

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma• Säännöllisen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk• Lääkehoidon tarkistus• Oheissairauksien hoito• Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut• Käytösoireiden hoito• Ajoterveys, turvallisuus• Kuntoutus ja apuvälinearvio• Sosiaalietuuksien päivitys• Edunvalvonta• Hoitotahto• Ohjaus ja neuvonta• Omaisten kuuleminen ja tuki

Kaikkien tehtävä Ennaltaehkäisy

Muistipotilaitten hoito ja seuranta; kansallista ohjeistusta Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena

muistiystävällinen Suomi ( Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 10/2012)

Muistipotilaitten Käypä-Hoito suositus (www.kaypahoito.fi)

Asiantuntijalausunto ”hyvien hoitokäytäntöjen tukemiseksi muistipotilaan hoidossa” (Suom Lää käril 2008;10 Muistisairausliite.63: 9–22. )

Sopimus hoitoketjusta muistipotilaitten hoidossa (Muistipotilaan hoitoketju. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011; 127:1107-1116.)

Moniammatillinen hoitotiimi muistipotilaitten hoidossa (Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suom Lää käril 2010;39: 3144 - 6. )

Muistisairauksien diagnostiikka perusterveydenhuollossa Käypä Hoito-suositus ohjaa diagnostiikkaa ja hoitoa Perusvaiheen diagnostiikka

Työikäiset; erikoissairaanhoito, neurologian poliklinikka Ikääntyneet; Geriatrinen muistipoliklinikka perusterveydenhuollossa

Perusvaiheen diagnostiikka Kognitiivinen testaus Laboratoriokokeet Aivojen kuvantaminen

Tavoite; varhainen diagnostiikka ja hoidon aloitus

Muistisairauksien diagnostiikka perusterveydenhuollossa

Hyvin lievässä vaiheessa hoidon piiriin tulleilla kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen.

Hallikainen I, Hänninen T, Fraunberg M, Hongisto K, Välimäki T, Hiltunen A, Karppi P, Sivenius J, Soininen H, Koivisto AM. Progression of Alzheimer's disease during a three-year follow-up using the CERAD-NB total score: Kuopio ALSOVA study. Int Psychogeriatr. 2013 May 16:1-10

Seurannan järjestäminen

Muistipoliklinikka Keskitytään

muistisairauden oireiden seurantaan ja hoitoon

Riittävä kokemus muistisairauksien hoitamisesta

Vastaanottoaika riittävän pitkä: omaiset mukana

Työparina muistihoitaja

Omalääkäri Usein somaattiset

sairaudet hoidon keskiössä

Ei kerry riittävää kokemusta muistisairauksien hoitamiseen

Vastaanoton kiireisyys Lääkäri ei selviä yksin

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: Alzheimer lääkehoidon seuranta

Alzheimer-lääkehoidon suunnittelu; muistisairauden diagnoosi ja potilaan muu sairastavuus ja lääkehoito

Alzheimer lääkkeitten sivuvaikutusprofiili Tehon seuranta; I kontrolli 3 kk kuluttua, sen jälkeen 6-

12 kk välein Lääkeannosten titraukset; lääkeannosten nosto,

kombinaatiolääkitykset Lääkkeen lopetus

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: käytösoireet Lähes 90 % potilaista saa jossakin sairautensa vaiheessa

käytösoireita Voivat nopeuttaa kognitiivista heikentymistä sekä lisätä kuoleman- ja

laitoshoitoon joutumisen riskiä Täytyy tuntea muistisairauksien oirekirjo, tilan - ja oirevaihtelun

taustalla olevat mahdolliset selittävät syyt sekä sairauksien etenemiseen liittyvä oirekuvan muutos

Hoidon perusta on aina asianmukainen muistisairauslääke ja ns. lääkkeettömät hoidot

Psykoosilääke käytösoirelääkkeenä tulisi määrätä vain välttämättömässä tilanteessa, kun kaikki ”muut keinot on käytetty”, ja käytösoireesta on todennäköisesti merkittävää haittaa joko potilaalle tai hänen läheisilleen

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: käytösoireet, lääkkeettömät hoitomuodot Läheisten koulutus ja tuki. Omaisen on ymmärrettävä, että potilaan sairaus on

syypää hänen käytökseensä. Hänen on turha väitellä muistisairaan kanssa, ja kaikenlaista provosointia pitää

välttää. Selkeä vuorokausirytmi Arjen tulee olla tasaista ja samanlaista Virikkeitä ei saa olla liikaa, mutta ei liian vähääkään Iltaa kohden pitää rauhoittua, hiljentää tahtia, hämärtää valaistusta On hyvä miettiä yksilöllisiä konsteja, millä kiihtynyt potilas saadaan asettumaan;

kuppi kahvia, musiikki, halaus Työntekijän on kysyttävä käytösoireista. Varsinkin mustasukkaisuus ja

seksuaaliset puheet ja teot ovat vanhemmille ihmisille usein vaikeita puheenaiheita, mutta niistä ja niiden tavallisuudesta puhuminen on helpottavaa.

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: omaisten tuki Seurantavastaanotolle mielellään omaiset mukaan Yksilöllisesti räätälöity kuntoutus- ja

palvelusuunnitelma osana potilaan hoitoa säästää kustannuksia, edistää perheen elämänlaatua ja viivästyttää ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä (Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementia-perheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti. Vanhustyön keskusliitto)

Vertaisryhmä, omaisten vapaapäivät, omaishoidon tuki, sopeutumisvalmennuskurssit

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: potilaan oikeudellinen asema Ajokortin uusiminen Valtakirjan laatiminen Hoitotahto Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Oikeus tehdä testamentti Tulevaisuuden suunnittelu: asuminen

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: yksilöllinen palvelutarpeen arvio Yksilöllinen kotihoito Päivätoiminta Lyhytaikaishoito Kuntosaliryhmä, kotikuntoutus Muut tukipalvelut: ateriapalvelu, siivous, kuljetustuki Apuvälineet mm. turvaranneke, hellavahti, kodin muutostyöt ns. 3 sektorin palvelut: seurakunta, ystävänpalvelu Ensitieto- ja muut kurssit Sopeutumisvalmennukset

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat:etuudet Lääkekorvauslausunnot Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Kuljetuspalvelu

Kontrollikäynneillä seurattavat asiat:hoidon linjaukset Muistisairaus on etenevä, kuolemaan johtava sairaus Noin 15 % dementiaa sairastavista etenee vaikeaan

vaiheeseen, muut kuolevat eri syistä ennen sitä Muistipotilaan hoidon linjaukset; edunvalvontavaltuutus,

hoitotahto Tavoitteena elämän loppuvaiheen laadukas hoito – ei elämän

epätarkoituksenmukainen pitkittäminen – kärsimyksen pitkittäminen

Kuitenkin vältettävä ns. hoitonihilismiä muistisairausdiagnoosin perusteella!

Lempäälän hoitomalli

Muistipotilaitten seuranta on järjestetty geriatrian erikoislääkärin tai erikoistuvan lääkärin vastaanotolle (varataan 1 tunnin aika)

Seurantakäynneillä keskitytään muistisairauden hoitoon Vastaanotolla on lääkärin lisäksi läsnä myös muistihoitaja Muistihoitaja kutsuu potilaan ja omaiset vastaanotolle Ennen vastaanottoa muistihoitaja suorittaa tarvittavat

testaukset ja hankkii taustatietoa muilta hoitotiimiin kuuluvilta (kotihoito, kuntosalihenkilökunta ym.)

Lempäälän hoitomalli: seurattavat asiat Kognitiivinen tila (MMSE noin

kerran vuodessa, CERAD tehdään diagnosointivaiheessa ja tarvittaessa)

Muistilääkkeiden vaste ja kokonaislääkityksen arvio

Yleinen terveydentila Toimintakyvyn arvio (ADCS-ADL) Ravitsemustila (paino, BMI) Mieliala ja käytösoireet (GDS):

Vuorokausirytmi, aggressiivisuus, mustasukkaisuus

Hoitotahto Edunvalvonnan tarve Etuudet ja niihin tarvittavat

lausunnot Ajokyky vuosittain, jos on

ajokortti (TMT-A, CDR) Omaisten jaksaminen ja

haastattelu Kuntoutussuunnitelman päivitys

Lempäälän hoitomalli: Hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tiedot tarkistettu lääkelista yhteystiedot seuraava käyntiajankohta muiden sairauksien hoito,

omalääkäri päivätoiminta lyhytaikaishoito kuntosaliryhmä, kotikuntoutus tukipalvelut (mm. kotihoito,

ateriapalvelu, siivous, kuljetustuki) apuvälineet (mm. turvaranneke,

hellavahti, kodin muutostyöt) ns. 3 sektorin palvelut (seurakunta,

ystävänpalvelu)

ravitsemusohjeet muistisairautta pahentavat tekijät käytösoireiden esto omaisten tuki (vertaisryhmä,

omaisten vapaapäivät) ensitieto- ja muut kurssit sopeutumisvalmennukset etuudet (hoitotuki, omaishoidon

tuki) ajokyvyn arviointi edunvalvonta tulevaisuuden suunnittelu

(valtakirja, testamentti, hoitotahto, asuminen)