Kaavoitusohjelma 2012 2015 cs5 - Sipoo · dom de mest aktuella. Med dessa planer skapas förutsättningar för en befolkningstillväxt på ca 27 000–34 000 personer. Detaljplaneringen

Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen 16.11.2011Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 13.12.2011

KaavoitusohjelmaPlanläggningsprogram 2012-2015

2

KAAVOITUSOHJELMA 2012-2015

Kaavoitusohjelma 2012-2015 on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäi-sessä vuodessa.

Kaavoitusohjelma sisältää ohjelmakauden osayleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden lyhyet kuvaukset. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteelli-nen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa.

Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukai-sesti. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä val-tion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan aiesopimuksen mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaa-voituksen ja maapolitiikan keinoin noin 400 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kunnan maapoliittiset linjaukset on kirjattu Maapoliitti-seen ohjelmaan ja sitä tarkentavaan Maanhankintaohjelmaan. Lisäksi yleisellä tasolla ilmas-tonmuutos ja sen vaikutuksiin varautuminen sekä hiilipäästöjen vähentäminen asettavat omat tavoitteensa kunnan maankäytön suunnittelulle.

Kaavoitettavien alueiden toteuttamisen hallintaan on kunnassa valmisteilla maankäytön to-teutusohjelma (TotO10). Toteutusohjelmalla on tarkoitus ohjata kaavavarannon toteuttamis-ta ja kunnan kasvua niin, että se tapahtuu hallitusti ja talouden osalta kestävästi. Maankäytön toteutusohjelmaa tullaan jatkossa käyttämään myös kaavoitusohjelman laadinnan apuvä-lineenä, jotta kaavoitustarpeet mm. palvelurakentamisen osalta osataan tunnistaa kunnan kasvutavoitteen näkökulmasta entistä paremmin.

Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuintonttiva-rannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla.

Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrate-gian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriksnäsin, Tal-man ja Söderkullan osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Näillä kaavoilla luodaan edellytyksiä noin 27 000-34 000 asukkaan väestökasvun mahdollistamiseksi.

Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Ase-makaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitel-

laan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliiken-teen kehittäminen. Työpaikkavarantoa on tarkoitus kasvattaa Söderkullan ohella Bastukärrin alueella. Lisäksi ohjelmakauden keskivaiheilla on tavoitteena käynnistää myös Talman kes-kusta-alueen asemakaavoitus.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitteena on myös käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutustakyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuonna 2012 on tarkoitus käynnis-tää osayleiskaavan laatiminen Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan kylän alueelle.

Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kaavoitusyksikössä yhteistyössä muiden kehitys- ja kaavoituskeskuksen yksiköiden sekä tekniikka- ja ympäristöosaston ja sivistyskeskuksen kanssa.

Matti KanervaMaankäyttöpäällikkö

3

PLANLÄGGNINGSPROGRAM 2012–2015

Planläggningsprogrammet 2012–2015 är ett handlingsprogram på medellång sikt för mark-användningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggnings-programmet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året.

Planläggningsprogrammet innehåller korta beskrivningar av delgeneral- och detaljplane-projekten och andra planeringsprojekt inom planläggningen som kommer att bli aktuella under programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedöm-ning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten.

Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i en-lighet med strategin. Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklingsprogrammen för markanvändningen som kom-munen har förbundit sig till samt av avsiktsförklaringen mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostads- och tomtutbudet. Enligt den gällande avsiktsför-klaringen har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitiska lösningar skapa för-utsättningar för en produktion på ca 400 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Kommunens markpolitiska linjedragningar har fastställts i det markpolitiska programmet och i markanskaff ningsprogrammet som preciserar det markpolitiska programmet. På det mer allmänna planet ställer också anpassningen till kli-matförändringen och dess konsekvenser samt minskningen av kolutsläpp särskilda mål för planeringen av markanvändningen i kommunen.

Ett verkställighetsprogram för markanvändningen håller på att beredas i kommunen. Pro-grammet ska hjälpa till att hantera genomförandet av de områden som ska planläggas (To-tO10). Det ska styra genomförandet av planreserven och tillväxten i kommunen så att de sker kontrollerat och på ett för ekonomin hållbart sätt. I fortsättningen kommer verkställighets-programmet för markanvändningen också att användas som hjälpmedel vid utarbetandet av planläggningsprogrammet. På det sättet blir det lättare att identifi era planläggningsbe-hoven i förhållandet till kommunens tillväxtmål t.ex. när det gäller servicebyggandet.

I den framtida planläggningen ligger fokus på att öka en mångsidig och attraktiv bostads-tomtreserv i anslutning till fungerande kollektivtrafi kförbindelser och på att förbättra före-tagstomtreserven på trafi kmässigt fördelaktiga platser.

I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verk-ställandet av tillväxtstrategin. Bland de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplaner-

na för Eriksnäs, Tallmo och Söderkulla liksom den gemensamma generalplanen för Östersun-dom de mest aktuella. Med dessa planer skapas förutsättningar för en befolkningstillväxt på ca 27 000–34 000 personer.

Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten på tätorterna i Nickby och Söder-kulla. Här planeras utvidgningsområden, förtätas den befi ntliga strukturen och skapas un-derlag för utvecklandet av kollektivtrafi ken. Förutom i Söderkulla är det tänkt att öka arbets-platsreserven i Bastukärr. Detaljplaneringen av centrum av Tallmo är planerad till mitten av programperioden.

I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en by-delgeneralplan per år. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacen-trum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. År 2012 är avsikten att starta utarbe-tandet av en delgeneralplan för Hertsby, som ligger intill Borgby.

Planläggningsprogrammet har sammanställts av kommunens planläggningsenhet i samar-bete med de övriga enheterna inom Utvecklings- och planläggningscentralen samt med Av-delningen för teknik och miljö och Bildningscentralen.

Matti KanervaMarkanvändningschef

4

LÄHTÖKOHTIA

Kaavoitus tukee ohjelmallisuutta koko fyysisen ympäristön toteutusketjussa: maanhankin-nassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituksen ohjelmoinnilla pyritään varmistamaan riittävän tonttivarannon lisäksi se, että tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti kunnan eri taajama-alueilla ja mahdollistavat monipuolisen asunto-ja työpaikkatuotannon. Kaavoi-tuksen ohjelmointi on tärkeää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallit-tavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjonnan riittävyyden ja saatavuuden kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavien investointien ennakoinnin näkökulmasta.

Sipoon kasvupotentiaali on Helsingin metropolialueen suurimpia. Tämän pohjalta Sipoo on strategiassaan 2025 (valtuusto 28.5.2007) ja sen maankäytöllisiä periaatteita linjaavassa yleiskaavassaan 2025 (valtuusto 15.12.2008) määritellyt tavoitteekseen luoda maankäytölli-set edellytykset metropolialueen laajentumiselle itään.

Kaavoitusohjelma on keskeinen väline, jolla ohjataan Sipoon strategiassa 2025 ja yleiskaa-vassa 2025 linjattujen tavoitteiden toteuttamista hallitusti ja suunnitelmallisesti. Tavoitellun kasvun saavuttaminen edellyttää uusien vetovoimaisten asuntoja työpaikka-alueiden kaa-voittamisen ohella laajemminkin koko tonttituotantoprosessin kehittämistä ja sen yhteenso-vittamista palvelutuotannon kanssa siten, että kasvu on hallittua kuntatalouden ja palvelu-tarpeiden näkökulmasta. Tähän haasteeseen vastaamiseksi kunnassa on käynnistetty maan-käytön toteutusohjelman (TotO10) laatiminen. Toteutusohjelmassa on tarkoitus sovittaa yh-teen maapoliittiset toimet, kaavoitus, yhdyskuntatekniikan ja palveluverkon rakentaminen ja palveluiden tuottaminen sekä ohjelmoida alueiden rakentaminen niin, että kunnan kasvuta-voitteisiin voidaan vastata hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Sipoo haluaa toteuttaa kasvutavoitteensa myös ympäristön kannalta kestävästi ja olla edel-läkävijänä kestävän yhdyskunnan suunnittelijana. Kestävän yhdyskunnan suunnittelumalle-ja on haettu mm. vuoden 2011 aikana toteutetuilla kansainvälisellä Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailulla sekä Jokilaakson kutsukilpailuluonteisella suunnittelu-kilpailulla. Sipoon kunnan ympäristöohjelman 2011-2015 mukaisesti kaavoituksella kunta luo edellytykset kestävän kehityksen toteutumiselle. Kaavoituksella ohjataan yhtenäiseen ja tiiviiseen, joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen, tukeutuvaan yhdyskuntara-kenteeseen, jolloin voidaan hillitä ilmastomuutosta. Tästä näkökulmasta sekä maankäytön ja liikenteen kehittämishankkeiden yhteensovittaminen että joukkoliikenteen kehittäminen onkin tullut yhä tärkeämmäksi niin kunta- kuin seututasolla.

Kasvustrategian toteuttaminen edellyttää myös onnistunutta maapolitiikkaa. Sipoon val-tuuston 19.1.2009 hyväksymässä kunnan maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapo-liittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. 14.12.2010 (kh) hyväksytyllä maanhankintaoh-jelmalla tarkennetaan maapoliittista ohjelmaa. Kunnan maapolitiikan mukaisesti kunta ase-makaavoittaa ensisijaisesti omistamilleen maille. Maankäyttösopimuksia laaditaan kuitenkin

tietyin ehdoin, mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Koska voimakas kasvutavoite asettaa erityisiä haasteita kehitys- ja kaavoituskeskuksen ja kaavojen toteutuspuolesta vastaavien osastojen resursointiin, on kunta tehnyt yksityisten maanomistajien kanssa lisäksi hanke-yhteistyösopimuksia, joiden pohjalta uusia asuin- ja työpaikka-alueita kehitetään erilaisia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja hyödyntäen (esim. Eriksnäs).

Maankäytön toteuttamisohjelman lisäksi kunnassa on parhaillaan meneillään muitakin kun-nan strategiaa ja tavoitteellista maankäyttöä tukevia ja ohjaavia suunnitelma- ja ohjelmatöi-tä. Näistä keskeisimpiä ovat kunnan asuntopoliittisen ohjelman sekä viher- ja virkistysaluest-rategian laatimiset.

Viime vuosina seudullinen yhteistyö on jatkuvasti lisääntynyt maankäytön ja liikenteen ke-hittämisen osalta Helsingin seudulla. Sipookin on useiden erilaisten seudullisten yhteistyö-foorumeiden ja -muotojen kautta aktiivisesti kehittämässä Helsingin seutua. Yksi merkittä-vimmistä meneillään olevista seutuyhteistyön muodoista on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyö, jonka osana on laadittu mm. Helsingin seudun strate-ginen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011). Osana tätä maankäytön ja liikenteen seu-dullista kehittämistyötä voidaan pitää myös Sipoon valtuuston 3.10.2011 tekemää päätöstä, jonka mukaisesti Sipoon liittyy osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) vuo-den 2012 alussa.

5

UTGÅNGSPUNKTER

Planläggningen stödjer ett systematiskt genomförande av hela den fysiska miljön: markför-värv, planering och verkställande av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en tillräcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorterna och möjliggöra en mångsidig produktion av bostä-der och arbetsplatser. Programmeringen av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investeringarna i samhällstekniken, liksom att se till att serviceut-budet är tillgängligt och tillräckligt samt planera de investeringar som behövs för service-produktionen.

Tillväxtpotentialen i Sibbo hör till de största i Helsingfors metropolområde. Med utgångs-punkt i detta har Sippo i sin strategi 2025 (fullmäktige 28.5.2007) och i generalplanen 2025 (fullmäktige 15.12.2008), som behandlar principerna för markanvändningen enligt nämnda strategi, fastställt målet att skapa markanvändningsmässiga förutsättningar för en utvidg-ning av metropolområdet österut.

Planläggningsprogrammet är ett centralt instrument när det gäller att verkställa de mål som anges i strategin för Sibbo 2025 och i generalplanen för Sibbo 2025 på ett systematiskt sätt under kontrollerade former. Uppnåendet av den eftersträvade tillväxten förutsätter, förutom planläggning av attraktiva bostads- och arbetsplatsområden, utveckling av hela tomtpro-duktionsprocessen i större omfattning och anpassning av denna till serviceproduktionen så att tillväxten är kontrollerad med hänsyn till kommunens ekonomi och behovet av service. För att till svara på denna utmaning har kommunen börjat utarbeta ett verkställighetspro-gram för markanvändningen (TotO10). Verkställighetsprogrammet syftar till att passa ihop de markpolitiska åtgärderna, planläggningen, byggandet av samhällstekniken och service-nätet samt serviceproduktionen och programmera byggandet i de olika områdena så att kommunens tillväxtmål kan fullföljas på ett kontrollerat och kostnadseff ektivt sätt.

Sibbo vill verkställa tillväxtmålen på ett sätt som är hållbart även ur miljösynvinkel och vara en föregångare när det gäller planering av ett hållbart samhälle. Planeringsmodeller för ett hållbart samhälle har tagits fram bl.a. i den internationella planeringstävlingen om Sibbes-borg och planeringstävlingen om Sibbo Ådal, som hade karaktären av en tävling för inbjud-na arkitekter. Enligt Sibbo kommuns miljöprogram 2011–2015 skapar kommunen genom planläggningen förutsättningar för en hållbar utveckling. Planläggningen leder oss mot en enhetlig och kompakt samhällsstruktur som stödjer sig på kollektivtrafi ken, främst spårtrafi -ken, och som bidrar till att stävja klimatförändringen. Ur denna synvinkel har såväl samman-passningen av utvecklingsprojekten inom markanvändning och trafi k som utvecklandet av kollektivtrafi ken blivit allt viktigare både på det kommunala och det regionala planet.

En lyckad markpolitik är en förutsättning för verkställandet av tillväxtstrategin. I Sibbo kom-muns markpolitiska program, som godkändes av fullmäktige 19.1.2009, fastställs de mark-

politiska målen och åtgärdsrekommendationerna. Markanskaff ningsprogrammet godkän-des av styrelsen 14.12.2010 och preciserar det markpolitiska programmet. Enligt markpoli-tiken ska kommunen i första hand detaljplanlägga egen mark. Markanvändningsavtal görs dock på vissa villkor, ifall de är förenliga med kommunens intresse. Eftersom det ambitiösa tillväxtmålet ställer särskilda krav på allokeringen av resurserna på Utvecklings- och plan-läggningscentralen och på de avdelningar som ansvarar för genomförandet av planerna har kommunen utöver avtal med privata markägare ingått projektavtal som syftar till att utveck-la nya bostads- och arbetsplatsområden med stöd av olika partnerskap och samarbetsmo-deller (t.ex. Eriksnäs).

Förutom verkställighetsprogrammet för markanvändningen är fl era andra planerings- och programmeringsarbeten som stödjer och styr strategin och en målinriktad markanvändning på gång i kommunen. Bland dessa är utarbetandet av ett bostadspolitiskt program och stra-tegin för grön- och rekreationsområden de viktigaste.

Det regionala samarbetet kring utvecklingen av markanvändningen och trafi ken har på se-nare år ökat kontinuerligt i Helsingforsregionen. Genom fl era olika regionala samarbetsfo-rum och -former medverkar även Sibbo i utvecklandet av Helsingforsregionen. En av de mest betydande pågående samarbetsformerna är delegationen för markanvändning, boende och trafi k i Helsingforsregionen (MBT). Inom ramen för detta arbete har bl.a. Helsingforsregio-nens strategiska trafi ksystemplan (HLJ 2011) utarbetats. Sibbo kommunfullmäktiges beslut 3.10.2011 om att kommunen ansluter sig till samkommunen Helsingforsregionens trafi k (HRT) i början av 2012 kan också ses som en del av det regionala utvecklingsarbetet kring markanvändning och trafi k.

6

TAVOITTEITA

Kaavoitusohjelma toteuttaa osaltaan Sipoo 2025 -strategian päämäärää, jonka mukaan kun-ta tarjoaa asukkailleen sekä toimivat peruspalvelut että turvallisen, viihtyisän ja luonnonlä-heisen elinympäristön, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Kaavoituksen tavoitteena on huolehtia riittävästä ja monipuolisesta tonttivarannosta asuntoja työpaik-katuotantoa varten. Kasvustrategian mahdollistamiseksi kaavavarantoa pitää tuottaa noin 5 %:n keskimääräiselle kasvulle seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa, että asuin-rakentamiseen suunnattua kaavavarantoa tulee vuosina 2012-2021 kasvattaa keskimäärin 65 000 k-m2/vuosi. Tavoitteena on saavuttaa hiljalleen tila, jossa kunnalla on noin kahden vuoden asuinkaavavaranto, jonka toteutumista ohjataan hallitusti kunnan toteutusohjelman (TotO10) avulla.

Tavoitteena on suunnata pääosa kunnan tulevasta kasvusta asemakaavoitettaville taajama-alueille hyvin joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja näin pienentää haja-asutuksen osuutta. Täl-lä tavoin pyritään vähentämään asumisen ympäristövaikutuksia niin energiantehokkuuden parantamisen kuin ilmastomuutoksen hillinnän näkökulmasta. Kuitenkin myös kylien elin-voimaisuuden säilyttäminen nähdään tärkeänä, vaikka pääosa kunnan kasvusta pyritäänkin tulevaisuudessa suuntaamaan taajamiin. Kyliä kehitetään kaavoituksen keinoin myös tulevi-na vuosina kylätaajamien osayleiskaavoituksen kautta.

Ajankohtaiset maankäytön suunnittelussa huomioitavat teemat, kuten energiatehokkuus-vaatimukset, ilmastomuutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen sekä hulevesien luon-nonmukainen käsittely, näkyvät yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämistavoitteiden ohella myös yksittäisten kaavahankkeiden tavoitteen asettelussa. Voimakkaan kasvustrate-gian myötä myös kuntatalousnäkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää suunnittelun eri tasoilla ja siten kaavataloustarkastelut on keskeinen osa kaavahankkeita.

Tulevissa asemakaavoitushankkeissa on tavoitteena yhteen sovittaa kaava- ja yleisten aluei-den (katu- ja viheralueet) suunnittelua niin, että katu- ja yleisten alueiden suunnittelu kulkee käsi kädessä kaavasuunnittelun kanssa. Käytännössä tämä näyttäytyy ulospäin mm. kaava- ja katusuunnitelmien yhtäaikaisena nähtävillä olona eli siis osallisten kuulemisena. Käytäntö nopeuttaa alueen kokonaissuunnitteluprosessia ja myös näin pystytään vastaamaan entistä paremmin kasvustrategian haasteisiin.

Tulevana vuonna keskeisiä asuintonttivarantoa lisääviä asemakaavoituskohteita ovat Nikki-län alueella Jokilaakson (N 40), Kartanonrinteen (NG 5), OP-korttelin (N 42) ja Sipoon rau-dan korttelin (N 44) asemakaavat sekä Söderkullan ja Eriksnäsin alueilla Taasjärvi III:sen (T 5) ja Eriksnäsin (E 2) asemakaavat. Näistä erityisesti Kartanonrinteen (NG 5) ja Taasjärvi III:n (T 5) asemakaavat vastaavat kovaan omakotitonttikysyntään ja tarjoavat osaltaan vaihtoehdon haja-asutusluonteiselle pientaloasumiselle. OP-korttelin ja Sipoon raudan korttelin asema-kaavoilla on vastaavasti tarkoitus lisätä keskustassa, palveluiden läheisyydessä sijaitsevien

kerrostaloasuntojen tarjontaa. Jokilaakson alueesta on tavoitteena kehittää monipuolinen tiiivis-matala -luonteinen asuinalue noin 1 000 asukkaalle.

Merkittäviä yritystonttivarantoa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia asema-kaavoja on seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella Söderkullan työpaikka-alueen (K 8 ja K 9) ja Bastukärrin (Ba 2 ja Ba 3) asemakaavatyöt.

7

MÅL

Planläggningsprogrammet verkställer målet i strategin Sibbo 2025 enligt vilket kommunen ska tillhandahålla invånarna såväl en fungerande basservice som en trygg, trivsam och natur-nära livsmiljö som även ger förutsättningar för framgångsrikt företagande. Målet med plan-läggningen är att se till att det fi nns en tillräcklig och mångsidig tomtreserv för produktion av bostäder och arbetsplatser. För att tillväxtstrategin ska vara möjlig att fullfölja måste plan-reserven utökas för en tillväxt på 5 procent i genomsnitt inom de följande 10 åren. Det här innebär att den planreserv som gäller bostadsbyggande ska utökas med i genomsnitt 65 000 vy-m2/år mellan åren 2012 och 2021. Målet är att småningom uppnå ett läge där kommunen har en bostadsplanreserv för ungefär två år framåt och vars genomförande styrs under kon-trollerande former med hjälp av kommunens verkställighetsprogram (TotO10).

Ett mål är också att rikta största delen av den kommande tillväxten i kommunen till tätorter som kan detaljplaneras, intill goda kollektivtrafi kförbindelser, och därigenom minska glesbe-byggelsens andel. På det är sättet kan man minska miljökonsekvenserna av boendet både i fråga om att förbättra energieff ektiviteten och att stävja klimatförändringen. Men att bevara livskraften i byarna är också en viktig aspekt, även om huvuddelen av tillväxten i framtiden kommer att dirigeras till tätorterna. Inom planläggningen kommer byarna att utvecklas även under kommande år i och med delgeneralplaneringen av bytärtorterna.

De aktuella teman som ska beaktas i planeringen av markanvändningen, såsom kraven på energieff ektivitet, stävjandet av och beredskapen inför klimatförändringen samt en naturlig behandling av dagvatten kommer till synes förutom i strävan att skapa en sammanhäng-ande och kompakt samhällsstruktur även i måluppsättningen för enskilda planprojekt. Mot ljuset av strategin för kraftig tillväxt är det särskilt viktigt att ta fasta på de ekonomiska aspek-terna på de olika planeringsnivåerna och därför är planekonomiska granskningar en viktig del av planprojekten.

I de kommande detaljplaneprojekten strävar man efter att passa ihop planeringen av plan-områden och allmänna områden (gatu- och grönområden) så att planeringen av gator och allmänna områden går hand i hand med planläggningen. I praktiken syns detta utåt bl.a. i att planförslag och gatuplaner läggs fram och intressenter hörs samtidigt. Detta förfaringssätt snabbar upp den övergripande planeringsprocessen och gör det lättare att svara på utma-ningarna i tillväxtstrategin.

Detaljplanerna för Ådalen (N 40), Herrgårdsbrinken (NG 5), OP-kvarteret (N 42) och SR-Järns kvarter (N 44) i Nickby och detaljplanerna för Tasträsk III (T 5) och Eriksnäs (E 2) i Söderkul-la och Eriksnäs är de områden som kommer att öka bostadstomtsreserven mest under det kommande året. Av dessa tillgodoser särskilt Herrgårdsbrinken (NG 5) och Tasträsk III (T 5) den stora efterfrågan på tomter för egnahemshus och erbjuder ett alternativ till småhus-boende av glesbygdskaraktär. Med detaljplanerna för OP-kvarteret och SR-Järns kvarter är avsikten återigen att öka utbudet av bostäder i fl ervåningshus i centrum, nära servicen. I

Ådalen är målet att utveckla ett mångsidigt, lågt och tätt bostadsområde för ungefär 1 000 invånare.

Under nästa programperiod är detaljplanen för arbetsplatsområdet i Söderkulla (K 8 och K 9) och detaljplanen för Bastukärr (Ba 2 och Ba 3) de viktigaste planerna när det gäller att för-bättra verksamhetsbetingelserna för näringslivet och utöka reserven av företagstomter.

8

STRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA

Seuraavissa kaavioissa on kuvattu kasvustrategian toteutumista asukasmäärän ja työpaikko-jen kasvun osalta alueittain ja koko kunnan osalta. Kaavioissa olevat ennusteet ovat lasken-nallisia arvioita, jotka perustuvat asemakaavoituksella tuotettuun kaavavarantoon ja arvioon sen toteutumisesta. Alueiden lopullinen asukas- ja työpaikkamäärä realisoituvat riippuen markkinoista, toteuttajista ja kunnan palvelutuotannon kestävästä rakenteesta. Myös aluei-den toteutumisen ajoitukset ja priorisoinnit toistensa suhteen tarkentuvat vuosittain tehtä-vän toteutusohjelmatyön (TotO10) yhteydessä.

Valtuusto valmisteli ja hyväksyi seuraavat periaatteet ohjaamaan Sipoon kunnan kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana (2011-2021):

• Noin 5% kasvu

• Nykyisiä asukkaita ei saa unohtaa Monimuotoisuus

• Nikkilä ja Söderkulla kehitettävinä keskuksina Söderkulla vetää itsessään, Nikkilä vaatii markkinointia Talman ja Majvikin asema herätti erilaisia näkemyksiä:

Myös Talma ja Majvik tulee muistaa, Majvik ei kehittämiskohteena seuraavan 10 vuoden aikana (ei koske kaavoitusta), Talma vaatii markkinointia

• Kyliä tulee kehittää

• Yrittäjyyden ja matkailun tukeminen Saaristo

• Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja tarvitaan Investointirahastot Ei nykyisten asukkaiden kustannuksella

GENOMFÖRANDET AV STRATEGIN

Följande diagram visar genomförandet av strategin med hänsyn till ökningen i antalet invå-nare och arbetsplatser, områdesvis och för hela kommunen. Prognoserna i diagrammen är kalkylmässiga uppskattningar som grundar sig på den planreserv som skapats genom detalj-planeringen och en bedömning av dess utfall. Det slutliga antalet invånare och arbetsplat-ser kommer att bero på marknadsläget, dem som genomför planen och en hållbar struktur i kommunens serviceproduktion. Även tajmningen och prioriteringen av genomförandet av de olika områdena i förhållande till varandra preciseras i samband med verkställighetspro-grammet (TotO10) som uppgörs årligen.

Fullmäktige har berett och godkänt följande principer som styr utvecklingen i Sibbo kom-mun under de kommande 10 åren (2011–2021):

• Tillväxt ca 5 %

• Dagens invånare får inte glömmas bort Mångfald

• Nickby och Söderkulla är de centra som ska utvecklas Söderkulla lockar av sig självt, Nickby kräver marknadsföring Tallmos och Majviks ställning väckte olika synpunkter:

Även Tallmo och Majvik bör kommas ihåg, Majvik är inget utvecklingsobjekt under de kommande 10 åren (gäller inte planläggningen), Tallmo kräver marknadsföring

• Byarna ska utvecklas

• Främjande av entreprenörskap och turism Skärgården

• Alternativa fi nansieringsmodeller behövs Investeringsfonder Inte på bekostnad av de nuvarande invånarna

9

0

10000

20000

30000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Asukaslisäys Asukasluku

Kumulatiivinen väestönkasvu / Kumulativ befolkningstillväxt

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%

2%

4%

6%

8%

10%

Kasvuprosentti / Tillväxtprocent

0

5000

10000

15000

20000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Työpaikkalisäys Työpaikat yhteensä

Työpaikkojen kehitys / Utvecklings av arbetsplatser

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%

20%

40%

60%

80%

100%

Työpaikkaomavaraisuuden kehitys / Utvecling av arbetsplatssuffi ciens

Koko kunnan ennuste / Hela kommunens prognos

Invånarantal

Arbetsplatser sammanlagtArbetsplatsökning

Invånarökning

10

Nikkilän alueellinen ennuste / Nickby regional prognos

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%2%4%6%8%10%

Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210102030405060708090100

Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st)

0100020003000400050006000700080009000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Asukaslisäys Asukasmäärä

Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal

InvånarantalInvånarökning

11

Söderkullan alueellinen ennuste / Söderkulla regional prognos

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%5%10%15%20%25%30%


2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210

200

400

600

800

1000


0100020003000400050006000700080009000

10000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021




12

Eriksnäsin alueellinen ennuste / Eriksnäs regional prognos

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021020406080100


0100020003000400050006000700080009000

10000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021




2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%

5%

10%

15%

20%


13

Talman alueellinen ennuste / Tallmo regionala prognos

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210%

5%

10%

15%

20%

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210

200

400

600

800

1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021


Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st)



14

Majvikin alueellinen ennuste / Majvik regional prognos


2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 -5%

5%

15%

25%

35%

45%

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20210

20

40

60

80

100


0100200300400500600700800900

1000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021




15

YLEISKAAVOITUS

Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityk-sen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet asemakaavoituksen, muun suunnittelun sekä ra-kentamisen perustaksi.

Yleiskaavan voi laatia vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava). Yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai sitten yksityiskohtainenaluevarausyleiskaava.

Sipoossa laadittavat yleiskaavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: koko kunnan yleis-kaavaa tarkentaviin strategisiin osayleiskaavoihin ja vuosittain käynnistettäviin mitoittaviin ky-läosayleiskaavoihin. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoi-tuksen pohjana. Kyläalueiden osayleiskaavoilla pyritään taasen ohjaamaan hajarakentamista kylämäisiin keskuksiin.

Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. /Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet.Avgränsningarna är preliminära för planeprojekt som inte har ännu påbörjats.

G 18G 18

G 23G 23

G 17G 17G 20G 20

G 19G 19

G 19G 19

G 22G 22

G 21G 21

GENERALPLANERING

Generalplaneringen syftar till att översiktligt styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen och att sammanjämka verksamheterna. I generalplanerna visas principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisas områden som underlag för detaljplaneringen, den övriga planeringen och byggandet.

Generalplan kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan). Det fi nns också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrningverkan man vill ge generalplanen. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesre-serveringar.

De generalplaner som ska utarbetas i Sibbo kan indelas grovt i två grupper: strategiska delgene-ralplaner som preciserar generalplanen för hela kommunen, och bydelgeneralplaner som påbör-jas årligen och som innehåller bestämmelser om dimensioneringen av byggandet. De strategiska delgeneralplanerna kommer att utgöra underlag för detaljplanläggningen i respektive område. Genom delgeneralplaner för byområden strävar man efter att styra glesbyggandet till byliknande centra.

16

Strateginen osayleiskaavoitus

G 18 Eriksnäsin osayleiskaava

Aluetta on tarkoitus kehittää Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena me-rellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta kunnan osa-aluetta, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Sö-derkullaan toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tul-laan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäyttöä alueen maanomistajan jättämän kaavoitusaloitteen mukaisesti. Alueen kehittäminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laatiminen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanketta.

Osayleiskaavoitus etenee rinnan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavatyön kanssa. Tavoittee-na on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopussa, maa-kuntakaavan hyväksymispäätöksen jälkeen.

Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia ja aluekehitysarkkitehti Sirkku HuiskoKonsultti: Eriksson Arkkitehdit Oy

G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava

Tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden liittyminen ympä-röiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa aluetta koskeva liikennejärjestel-mätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuu-den osa.

Tavoitteena on saada Österdsundomin yhteinen yleiskaava Östersundom-toimikunnan hy-väksyttäväksi vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön vah-vistettavaksi.

Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia ja aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko

G 20 Talman osayleiskaava

Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseksi tähtää-vistä suunnitteluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Talman aluetta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuvana, toiminnoiltaan monipuolisena taajamakeskukse-na. Osayleiskaava tulee toimimaan alueen asemakaavoituksen pohjana. Osayleiskaavatyös-sä määritellään alueen päätieverkko, palvelurakenne sekä työpaikka- ja asuinrakentamisen

Strategisk delgeneralplanering

G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs

Området ska utvecklas i enlighet med kommunens tillväxtstrategi till ett betydande, nytt havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Man strävar efter att bygga upp ett nytt delområde av kommunen, vars struktur stödjer sig på kollektivtrafi ken – på lång sikt på spårtrafi klösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs kommer man även att granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med mark-ägarens initiativ till planläggning. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. Att utarbeta en delge-neralplan för detta område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet.

Delgeneralplaneringen fortskrider jämsides med etapplandskapsplan 2 för Nyland. Målet är att fullmäktige godkänner delgeneralplanen för Eriksnäs i slutet av år 2012, efter att land-skapsplanen har godkänts.

Generalplanläggare Eveliina Harsia och regionutvecklingsarkitekt Sirkku HuiskoKonsult: Eriksson Arkitekterna Ab

G 19 Gemensam generalplan för Östersundom

En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslutits till Hel-singfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfattningen och arten för olika funktioner, t.ex. för boende och arbetsplatser, samt hur dessa funktioner ansluter sig till de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbe-tet görs en granskning av trafi ksystemet i ett mer vidsträckt område eftersom det handlar om en del av tillväxtkorridoren längs sydkusten.

Målet är att lägga fram den gemensamma generalplanen för Östersundom för godkännande av Östersundomdelegationen i slutet av år 2012, varefter planen går till Miljöministeriet för fastställelse.

Generalplanläggare Eveliina Harsia och regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko

G 20 Delgeneralplan för Tallmo

Delgeneralplanen för Tallmo är en av de viktigaste planerna när det gäller att verkställa kom-munens tillväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet ut-vecklas med stöd av spårtrafi ken som ett beträff ande funktionerna mångsidigt tätortscen-trum. Delgeneralplanen kommer att fungera som underlag för detaljplaneringen av områ-det. I arbetet med delgeneralplanen fastställs nätverket av huvudvägar, servicestrukturen

17

sijoittaminen ja yleispiirteinen mitoitus. Lisäksi osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan pohti-maan alueen profi loitumista.

Tavoitteena on saada osayleiskaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopussa.

Kaavoittaja Suvi Kaski ja yleiskaavoittaja Eveliina HarsiaKonsultti: A-konsultit Oy

G 22 Söderkullan osayleiskaava

Tarkoituksena on laatia asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava Sibbesborgin kestävän yh-dyskunnan suunnittelukilpailun pohjalta. Tavoitteena on käynnistää Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetun Söderkullan keskustatoimintojen alueen ja sitä ympäröivät taajamatoiminto-jen alueet kattava osayleiskaava vuonna 2012.

Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia

samt placeringen av arbetsplatser och bostadsbyggande samt dimensioneringen i stora drag. I samband med delgeneralplanen kommer man också att dryfta områdets profi lering.

Målet är att lämna in delgeneralplan för Tallmo till fullmäktige för godkännande i slutet av år 2012.

Planläggare Suvi Kaski och generalplanläggare Eveliina HarsiaKonsult: A-konsultit Oy

G 22 Delgeneralplan för Söderkulla

Avsikten är att med planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg som grund utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplanläggningen. Målet är att starta en delgeneral-plan år 2012 som omfattar i Generalplan för Sibbo 2025 anvisat område för centrumfunktio-ner i Söderkulla och omgivande områden för tätortsfunktioner.

Generalplanläggare Eveliina Harsia

18

Kyläalueiden osayleiskaavoitus

G 17 Linnanpellon osayleiskaava

Tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jos-sa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Kaavatyön tarkoituksena on kehittää alueen kylämäistä taajamakuvaa, ohjaamalla rakentaminen ympäristön ja maiseman kannal-ta soveltuviin paikkoihin. Tarkoituksena on sijoittaa uudisrakentaminen siten, että se täyden-tää olemassa olevaa rakennuskantaa.

Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2012.

Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva ja suunnittelija Birgitta SmedsKonsultti: AIRIX Ympäristö Oy

G 21 Immersbyn osayleiskaava

Immersbyn maarekisterikylän alueelle, rajautuen etelässä Porvoonväylään (vt 7) on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtai-sesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta, osoittamalla uudisrakentami-nen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa raken-nuskantaa. Osayleiskaavalla pyritään helpottamaan yksittäisten lupien käsittelyä.

Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2011 ja saada se valtuuston hyväksyt-täväksi vuonna 2013.

Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva, kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli ja kaavoittaja Pilvi Nummi-SundKonsultti: FCG Oy

G 23 Herralan osayleiskaava

Tiiviisti Linnanpellon kyläalueeseen kytkeytyvän Herralan maarekisterikylän alueelle laadi-taan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtai-sesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentami-nen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa raken-nuskantaa.

Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2012 ja saada se valtuuston hyväksyt-täväksi vuonna 2014.

Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

Delgeneralplanering av byområden

G 17 Delgeneralplan för Borgby

Målet är att styra markanvändningen i området genom att utarbeta en delgeneralplan med rättsverkningar, där byggrätterna anvisas fastighetsvis. Syftet med planarbetet är att utveck-la områdets byliknande tätortsbild och att styra byggandet till platser som är lämpliga med hänsyn till miljön och landskapet. Nybyggandet placeras så att det kompletterar det befi nt-liga byggnadsbeståndet.

Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande år 2012.

Markanvändningschef Matti Kanerva och planerare Birgitta SmedsKonsult: AIRIX Ympäristö Oy

G 21 Delgeneralplan för Immersby

För området vid jordregisterbyn Immersby som gränsar i söder till Borgåleden (riksväg 7) är avsikten att utarbeta en delgeneralplan med rättsverkningar där byggrätterna anvisas speci-fi kt för varje fastighet. Målet med delgeneralplanearbetet är att utveckla byområdet genom att anvisa nybyggande till platser som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar det befi ntliga byggnadsbeståndet. Med delgeneralplanen strävar man ef-ter att underlätta handläggningen av enskilda tillstånd.

Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2011 och planen inlämnas för godkännande av fullmäktige år 2013.

Markanvändningschef Matti Kanerva, planläggningsarkitekt Johanna Horelli och planläggare Pilvi Nummi-SundKonsult: FCG Oy

G 23 Delgeneralplan för Hertsby

I jordregisterbyn Hertsby, som ansluter sig omedelbart till Borgby, utarbetas en delgeneral-plan med rättsverkningar, där byggrätterna anvisas fastighetsvis. Målet med delgeneralpla-nearbetet är att utveckla byområdet genom att anvisa nybyggande till platser som är lämp-liga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar det befi ntliga byggnads-beståndet.

Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2012 och planen inlämnas för godkännande av fullmäktige år 2014.

Markanvändningschef Matti Kanerva

19

Västerskogin osayleiskaava

Västerskogin alue sijaitsee keskeisesti Helsinki-Porvoo kehittämisvyöhykkeellä, minkä vuoksi alueelle ei ole tarkoituksenmukaista laatia kyläalueille tyypillistä mitoittavaa osayleiskaavaa. Osa alueesta kuuluu Söderkullan osayleiskaavan (G 22) alueeseen. Muilta osin alue tullaan asemakaavoittamaan, kun edellytykset tähän täyttyvät. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaa-valuonnoksessa alue on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen ke-hittämisalueeksi (ns. tk-alue). Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskoh-taisemmassa suunnittelussa alueen maankäytön ja uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä ajallisesti toisiinsa. Myös alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen.

Delgeneralplan för Västerskog

Västerskog ligger centralt i utvecklingszonen Helsingfors-Borgå, varför det inte är ändamåls-enligt att utarbeta en för byområden typisk delgeneralplan med dimensionering av byggan-det. En del av området ingår i Söderkulla delgeneralplaneområdet (G 22). De övriga områ-dena kommer att detaljplaneras när förutsättningarna för detta har uppfyllts. I utkastet till etapplandskapsplan 2 för Nyland har området anvisats som ett utvecklingsområde för tät-ortsfunktioner som stödjer sig på spårtrafi ken (beteckningen tk). För området gäller en pla-neringsbestämmelse om att planeringen av markanvändningen och den nya spårtrafi kför-bindelsen samt stationen ska sammankopplas tidsmässigt till varandra vid den mer detalje-rade planeringen. Även genomförandet av området ska kopplas till det bindande beslutet om den nya spårförbindelsen och stationen.

20

ASEMAKAAVOITUS

Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittä-mistä varten. Asemakaavassa määrätään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka pal-jon saa rakentaa.

Sipoossa asemakaavoituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa asuin- ja yri-tystonttivarantoa taajamarakennetta eheyttäen ja hallitusti laajentaen.

Nikkilä

N 39 Nikkilän pelastusasema

Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uuden, pelastustoimen nykyisiä ja tulevia tilatar-peita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellisesti nykyistä asemaa edullisem-paan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös Sipoon Rau-dalle uusi rautakauppatontti tehdyn kiinteistökaupan esisopimuksen (kh 1.3.2011) mukai-sesti. Kaavatyössä tutkitaan lisäksi Keravan Energia Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen pohjal-ta sähköhuollon toimivuutta parantavan muuntoaseman sijoittamista Öljytien eteläpuolelle, 110 ja 20 kV:n voimalinjojen erkanemiskohdan läheisyyteen.

Kaavatyö edellyttää kaavoituksen käynnistämissopimusta kunnan ja Keravan Energia Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla.

Kaavoittaja Jarkko Lyytinen ja kaavoittaja Suvi Kaski

N 40 Jokilaakso

Kaavatyön on aiemmin kulkenut nimellä Itäisen Jokipuiston II asemakaava. Suunnittelualue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualu-eista, jota on tarkoitus kehittää asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Kunnan-hallituksen 14.12.2010 tekemän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 lopulla järjestetään aluetta koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu. Kilpailulla haetaan ideoita alueen asemakaavoi-tuksen ja toteutuksen pohjaksi.

Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja Tallbackan tilan (RN:o 5:29) maanomistajien kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ja aiesopimus määräalan myymi-sestä. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin 800-1200 uudelle asukkaalle.

Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 alkupuolella.

Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva ja kaavoittaja Suvi Kaski

DETALJPLANERING

Detaljplaner utarbetats för det detaljerade anordnandet av områdesanvändningen samt för byg-gandet och utvecklandet av områdena. I detaljplaner fastställs för vilka ändamål områden kan användas och hur mycket som får byggas.

I Sibbo är det viktigaste målet med detaljplaneringen att utöka den mångsidiga reserven av bo-stads- och företagstomter, göra tätortsstrukturen mer sammanhängande och utvidga den under kontrollerade former.

Nickby

N 39 Nickby räddningsstation

Syftet med denna detaljplan är att möjliggöra byggandet av en ny räddningsstation som tjä-nar räddningsväsendets behov av lokaler, idag och i framtiden, intill huvudfarleden på en för-delaktigare plats jämfört med den befi ntliga räddningsstationen. Därtill är avsikten att placera ut en ny järnaff ärstomt för Sibbo Järn i detta område i enlighet med föravtalet om fastighets-aff är (kommunstyrelsen 1.3.2011). Med utgångspunkt i ett planläggningsinitiativ från Kervo Energi Ab undersöks dessutom huruvida det går att förlägga en nätstation som förbättrar el-försörjningen till den södra sidan av Oljevägen, nära den plats där 110 och 20 kV kraftledning-arna skiljs åt.

Planarbetet förutsätter ett avtal om start av planläggningen ingås mellan kommunen och Ker-vo Energi Ab. Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012.

Planläggare Jarkko Lyytinen och planläggare Suvi Kaski

N 40 Ådalen

Planarbetet gick tidigare under benämningen Detaljplan för Östanåparken II. Planeringsom-rådet är i enlighet med Sibbo generalplan 2025 ett av de mest betydande tillväxtområdena i Nickby och ska utvecklas som ett område för centrumfunktioner med tonvikt på boende. En-ligt kommunstyrelsens beslut 14.12.2010 arrangeras en tävling för inbjudna arkitekter om pla-neringen av området i slutet av år 2011. Tävlingen syftar till att ta fram idéer som underlag för detaljplaneringen och genomförandet.

För planläggningsarbetet har kommunen och ägarna till Tallbacka (R:Nr 5:29) ingått avtal om att starta ett gemensamt projekt kring markanvändningen och ett intentionsavtal om försälj-ning av ett outbrutet område. Målet är att möjliggöra byggandet av nya bostäder for ca 800-1200 nya invånare.

Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i början av 2013.

Markanvändningschef Matti Kanerva och planläggare Suvi Kaski

21

TM 1TM 1

B 16B 16

BOX 1BOX 1

B 17B 17

NE 1NE 1

BA 2BA 2

BA 3BA 3

SöderkullaSöderkulla

Nikkilä - NickbyNikkilä - Nickby

MY 2MY 2

Asemakaavahankeet 2012-15 kartalla

Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittele-mään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän ja Söderkullan asemakaavoituskohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla.

Detaljplaneprojekten 2012-15 på kartan

Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby och Söderkulla presenteras när-mare på följande sida.

22

Nikkilä - Nickby Söderkulla

NG 5NG 5

N 40N 40

N 43N 43

N 47N 47

N 48N 48

NG 6NG 6

NG 7NG 7

NG 8NG 8

N 39N 39

N 41N 41

N 45N 45

N 46N 46

N 44N 44

N 42N 42

K 8K 8

S 19CS 19C

E 3E 3

E 2E 2

E 4E 4

K 10K 10

K 9K 9

S 20S 20

S 21S 21

S 17S 17

T 6T 6

T 5T 5

23

Kaava Aloitus 2012 2013 2014 2015

OSAYLEISKAAVAT / DELGENERALPLANERG 18 Eriksnäsin osayleiskaava / Delgeneralplan för Eriksnäs 2010G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava / Gemensam generalplan för Östersundom 2010G 20 Talman osayleiskaava / Delgeneralplan för Tallmo 2011G 22 Söderkullan osayleiskaava / Delgeneralplan för Söderkulla 2012G 17 Linnanpellon osayleiskaava / Delgeneralplan för Borgby 2009G 21 Immersbyn osayleiskaava / Delgeneralplan för Immersby 2011G 23 Herralan osayleiskaava / Delgeneralplan för Hertsby 2012

KAAVARUNGOT / PLANSTOMMENN 43 Åkernäs 2012

ASEMAKAAVAT NIKKILÄ / DETALJPLANER NICKBYN 39 Nikkilän pelastusasema / Nickby räddningsstation 2010N 40 Jokilaakso / Ådalen 2012N 41 Erottaja / Skillnaden 2011N 42 OP-kortteli / OP-kvarteret 2011N 44 SR-Raudan kortteli / SR-Rautas kvarter 2012N 45 Nikkilän Sydän / Nickby Hjärta 2012N 46 Domino-kortteli / Domino-kvarteret 2013N 47 Kunnan uusi varikko / Kommunens nya depå 2012N 48 Laaksosuontien itäpuoli / Dalkärrsvägens östra sida 2015NG 5 Kartanonrinne / Herrgårdsbrinken 2011NG 6 Kartanon Y-tontit / Y-tomterna vid Nickby gård (vem) 2011NG 7 Nikkilän kartano III (2. vaihe) / Nickby Gård III (fas 2) 2012NG 8 Kartanon oppimiskeskus / Lärcentret vid Nickby gård 2012

ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA / DETALJPLANER SÖDERKULLAT 5 Taasjärvi III / Tasträsk III 2011T 6 Taasjärvi itäpuoli / Tasträsk östra sida 2013S 17 Söderkullan K-Market ja sote-asema / Söderkulla K-market och social- och hälsostation 2012S 19C Joensuu 2011S 20 Söderkullan kartano / Söderkulla gård 2013S 21 Karjuhaka / Galthagen 2014E 2 Eriksnäs II 2011E 3 Eriksnäs III 2014E 4 Hangelbyn puutarhakylä / Hangelby trädgårdsby 2012K 8 Lärkbacka 2011K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) / Söderkulla arbetsplatsområde (fas 1) 2012K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) / Söderkulla arbetsplatsområde (fas 2) 2015

ASEMAKAAVAT MUU SIPOO / DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBOMY 2 Myyraksen kiila / Myraskilen 2009B 16 Storören Örnvikinranta / Storörens Örnviksstrand 2011B 17 Majvik (1. vaihe / fas 1) 2014NE 1 Nevas gård 2012TM 1 Talma (1. vaihe) / Tallmo (fas 1) 2013BA 2 Bastukärr II 2011BA 3 Bastukärr asemakaavan muutos / Detaljplaneändring för Bastukärr 2011BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus / Box hantverkarcentrum 2012

Kaavoituksen tavoitteellinen eteneminen / Planläggningens målinriktade avancering

vem = Vaikutuksiltaan ei merkittävä asemakaava, jonka hyväksyy kunnanhallitus / Detaljplan som inte är betydande till sina verkningar och som kommunstyrelsen godkänner

24

N 41 Erottaja

Erottajan asemakaavan muutos koskee Nikkilän asemakaava-alueen korttelia 2009 sekä osaa sen viereisistä katualueista. Tarkoituksena on kehittää alueen maankäyttöä Sipoon kunnan-valtuuston vuonna 2009 hyväksymän Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelman pohjalta sekä ajantasaistaa poikkeamisluvalla toteutettujen uudisrakennusten osalta asemakaavaa.

Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla.

Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli

N 42 OP-kortteli

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on korttelirakenteen ja samalla Nikkilän keskustaraken-teen tehostaminen taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Tavoitteena on kehittää aluetta keskustatyyppisen asumisen ja liikerakentamisen alueena. Samalla tutkitaan alueen pysä-köinti- ja liikennejärjestelyiden toteuttamista taajamakuva huomioiden. Alueelle on tavoit-teena sijoittaa asuntoja noin 250 asukkaalle.

Kaavatyö perustuu kiinteistön omistajien kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen, jo-hon kunnanhallitus päätti kokouksessaan 24.5.2011 suostua. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajien välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö syksyllä 2011 ja saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 alkupuolella. Kaavoittaja Jarkko Lyytinen ja maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

N 43 Åkernäs

Kunnan omistaman alueen asemakaavoittamisella on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajama-rakennetta itään ja varautua näin Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteiden mukaisesti Nikkilän alueen kasvuun. Kaavatyössä tullaan tutkimaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle liike- ja asuinrakentamista.

Alueen asemakaavoituksen pohjaksi tullaan ensi vaiheessa tekemään kaavarunkotarkastelu, jonka pohjalta alueen vaiheittainen asemakaavoitus aloitetaan vuonna 2013.

Kaavoittaja Suvi Kaski ja maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

N 41 Skillnaden

Detaljplaneändringen för Skillnaden gäller kvarter 2009 i Nickby detaljplaneområde samt del av de intilliggande gatuområdena. Avsikten är att utveckla markanvändningen i området uti-från en idéplan för centrum av Nickby som godkändes av kommunfullmäktige år 2009 samt att aktualisera detaljplanen beträff ande de nybyggnader som uppförts med undantagslov.

Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012.

Planläggningsarkitekt Johanna Horelli

N 42 OP-kvarteret

Syftet med detaljplaneändringen är att eff ektivisera tätortsbilden i kvartersstrukturen och därmed i hela centrumstrukturen i Nickby med lämpliga instrument. Området ska utvecklas som ett område för boende och aff ärsbyggande av centrumkaraktär. Samtidigt undersöks hur parkeringen och trafi ken ska arrangeras med tanke på tätortsbilden. Det ska bli möjligt att bygga bostäder för ca 250 nya invånare.

Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägarna. Kom-munstyrelsen biföll ansökan på sitt sammanträde 24.5.2011. För planarbetet gäller ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägarna.

Målet är att inleda planarbetet hösten 2011 och att lämna in planen till fullmäktige för god-kännande i början av år 2013. Planläggare Jarkko Lyytinen och markanvändningschef Matti Kanerva

N 43 Åkernäs

Syftet med detaljplaneringen av det kommunägda området är att utvidga tätortsstrukturen i Nickby österut och därmed skapa beredskap för tillväxten i Nickby i enlighet med de mål som ställts i Generalplan för Sibbo 2025. I planarbetet kommer man även att undersöka möj-ligheterna att tillåta aff ärs- och bostadsbyggande i området.

Som underlag för detaljplaneringen av området granskas i första skedet planstommen, en-ligt vilken en etappvis detaljplanläggning av området startar år 2013.

Planläggare Suvi Kaski och markanvändningschef Matti Kanerva

25

N 44 SR-Raudan kortteli

Kaavamuutoksen tarkoituksena on kuntaan jätetyn kaavamuutoshakemuksen pohjalta tut-kia mahdollisuuksia sijoittaa alueelle noin 6 000 kem2 asuinrakentamista ja kadunvarsiliike-tilaa rautakauppatoiminnan siirtyessä muualle. Asemakaavatyön yhteydessä tutkitaan lisäksi Iso Kyläntien radan alitusta ja mahdollisuuksia kehittää linja-autoaseman liityntäpysäköintiä sekä tarkistetaan lähialueen asemakaavojen ajantasaisuus.

Kunnanhallitus on päättänyt 24.5.2011 sisällyttää kaavamuutostyön kaavoitusohjelmaan 2012-2015. Kaavatyön käynnistyminen edellyttää kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää kaavoituksen käynnistämissopimusta.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna 2012.


N 45 Nikkilän Sydän

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Nikkilän koulukeskuskorttelin kehit-täminen Nikkilän Sydän -projektin ja alueelle käynnistyvän hankesuunnittelun mukaisesti.

Kaavatyö käynnistetään vuoden 2012 alussa. Tavoitteena on tehdä kaavamuutosta samanai-kaisesti hankesuunnittelun kanssa.


N 46 Domino-kortteli

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on korttelirakenteen ja samalla Nikkilän keskustaraken-teen tehostaminen ja kehittäminen taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Tavoitteena on kehittää aluetta keskustatyyppisen asumisen ja liikerakentamisen alueena. Osana kaavatyö-tä tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle tori, sillä nykyinen Nikkilän tori sijaitsee toimin-nallisesti ja taajamakuvallisesti hieman sivussa ja on mitoituksiltaan liian pieni.

Kaavatyön käynnistyminen edellyttää kunnanhallituksen päätöstä kaavamuutokseen ryhty-misestä sekä kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää kaavoituksen käynnistämissopimus-ta.


N 44 SR-Rautas kvarter

Syftet med planändringen är att med utgångspunkt i en ansökan om planändring som in-lämnats till kommunen undersöka möjligheterna att planlägga bostäder och aff ärslokaler i gatuplan på ca 6 000 vy-m2 i området när järnaff ärsverksamheten fl yttar bort. I samband med detaljplaneringen undersöks också en järnvägsunderfart vid Stora Byvägen och möjlig-heterna att utveckla anslutningsparkeringen vid busstationen. Därtill är avsikten att kontrol-lera att detaljplanerna för närområdena är aktuella.

Kommunstyrelsen beslöt 24.5.2011 att inkludera planändringsarbetet i planläggningspro-grammet 2012–2015. Planarbetet förutsätter att ett avtal om start av planläggningen ingås mellan kommunen och markägaren.

Målet är att starta planarbetet år 2012.


N 45 Nickby Hjärta

Detaljplaneändringen syftar till att göra det möjligt att utveckla kvarteret med skolcentrum i Nickby i enlighet med Nickby hjärta-projektet och programplaneringen som håller på att starta i området.

Planarbetet startas i början av år 2012. Målet är att göra planändringen hand i hand med programplaneringen.


N 46 Domino-kvarteret

Målet med detaljplaneändringen är att eff ektivisera och förbättra tätortsbilden i kvarters-strukturen och därmed i hela centrumstrukturen i Nickby med lämpliga instrument. Områ-det ska utvecklas som ett område för boende och aff ärsbyggande av centrumkaraktär. Inom planarbetet undersöks möjligheterna att bygga ett torg i området, då nuvarande Nickby torg är relativt litet och beläget något avsides om man ser till funktionerna och tätortsbilden.

Planarbetet förutsätter kommunstyrelsens beslut om att inleda planändring och ett avtal om planläggningsstart mellan kommunen och markägaren.


26

N 47 Kunnan uusi varikko

Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa alueelle kunnan uusi varikko ny-kyisen varikon ahtaan ja epätarkoituksen mukaisen sijainnin takia. Lisäksi kaavatyöllä on ta-voitteena mahdollistaa liityntäpysäköintialueen sijoittaminen ja kehittäminen Martinkylän-tien ja Nikkiläntien risteyksen tuntumaan.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuoden 2012 lopulla. Kaavatyön käynnistyminen edel-lyttää, että kaavoitettava alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa.


NG 5 Kartanonrinne

Nikkilän kartano III -alueen kehittäminen käynnistetään asemakaavoittamalla alueen poh-joisosa. Kaavoituksen lähtökohtana on vuonna 2009 laadittu Kartano III -alueen kaavarunko ja ideasuunnitelma (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy).

Ensimmäiselle asemakaava-alueelle on suunnitteilla arviolta noin 400-450 asukkaan pienta-lovaltainen asuinalue. Alueelle suunnitellaan erillisiä omakotitontteja ja yhtiömuotoisia pien-taloja tai pienkerrostaloja sekä näihin liittyviä viher- ja virkistysalueita.

Tavoitteena on saada asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2012.

Kaavoittaja Pilvi Nummi-Sund

NG 6 Kartanon alueen Y-tonttien asemakaavamuutos

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kolmen rakentamattoman yleisten raken-nusten korttelialueen käyttötarkoitusta asumiselle, koska tontit eivät ole kunnan palvelutuo-tannon tarpeisiin sopivia. Alueet on suunniteltu muutettavan pientalotonteiksi, joiden tont-titehokkuus on sama kuin ympäröivällä asuinalueella.

Kaava on vaikutuksiltaan ei merkittävä, joten sen hyväksyy kunnanhallitus.


NG 7 Nikkilän kartano III (2. vaihe)

Suunnittelualue on osa Nikkilän pohjoista laajentumis- ja kasvualuetta, ns. Nikkilän karta-non aluetta, jonne on tavoitteena rakentaa asunnot yhteensä noin 3 500 asukkaalle. Alueen asemakaavoituksen pohjaksi on laadittu kaavarunko- ja ideasuunnitelma vuonna 2009 (Ark-kitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy), jonka pohjalta aluetta tullaan asema-kaavoittamaan vaiheittain.

N 47 Kommunens nya depå

Syftet med planarbetet är att undersöka möjligheterna att placera kommunens nya depå i området i stället för den nuvarande depåns trånga och oändamålsenliga läge. Därtill syftar planarbetet till att göra det möjligt att placera och utveckla ett område för anslutningsparke-ring nära korsningen av Mårtensbyvägen och Nickbyvägen.

Målet är att starta planarbetet i slutet av år 2012. Starten av planarbetet förutsätter att områ-det som ska planläggas i sin helhet är i kommunen ägo.


NG 5 Herrgårdsbrinken

Utvecklandet av Nickby gård III startar genom detaljplanering av områdets norra del. Som underlag för detaljplaneringen har en planstomme och en idéplan utarbetats år 2009 (Ark-kitehdit Anttila & Rusanen Oy och Ramboll Finland Oy).

Till det första detaljplaneområdet håller man på att planera ett småhusdominerat bostads-område för ca 400–450 invånare. Området kommer att bestå av tomter för fristående egna-hemshus och småhus eller låga våningshus i bolagsform samt anslutande grön- och rekrea-tionsområden.

Målet är att lämna in detaljplanen till fullmäktige för godkännande år 2012.

Planläggare Pilvi Nummi-Sund

NG 6 Detaljplaneändring för Y-tomterna vid Nickby gård

Målet med detaljplaneändringen är att ändra användningsändamålet för tre obebyggda kvartersområden för allmänna byggnader till boende eftersom tomterna inte lämpar sig för kommunens serviceproduktion. Man har planerat att ändra områdena till småhustomter med samma tomteff ektivitet som i de omgivande bostadsområdena.

Eftersom planen beträff ande konsekvenserna är av ringa betydelse godkänns den av kom-munstyrelsen.


N 7 Nickby Gård III (fas 2)

Planeringsområdet är en del av det norra utvidgnings- och tillväxtområdet i Nickby (vid Nick-by gård) där målet är att bygga bostäder för sammanlagt ungefär 3 500 invånare. Som under-lag för detaljplaneringen har en planstomme och en idéplan utarbetats år 2009 (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy och Ramboll Finland Oy). Med stöd av dessa kommer området att de-taljplanläggas i etapper.

27

Kaavarunkosuunnitelman mukaisesti suunnittelualueelle on tavoitteena sijoittaa pientalo-asumista noin 300 asukkaalle. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu alueeseen, jolla on si-jainnut aiemmin ampumarata. Tästä syystä kaavatyön pohjaksi tulee tehdä selvitys maape-rän puhdistustarpeesta ja alue on puhdistettava ennen kuin sille voidaan sijoittaa asuinra-kentamista.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuoden 2012 lopulla. Kaavatyön käynnistymisaikataulu on riippuvainen pilaantuneiden maiden selvitystyön valmistumisesta.

Kaavoittaja Pilvi Nummi-Sund ja maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

NG 8 Kartanon oppimiskeskus

Kaavatyöllä on tarkoitus vastata alueen asukasmäärän kasvusta aiheutuvaan kasvavaan pal-velutarpeeseen ja mahdollistaa uuden päiväkodin ja koulun rakentaminen alueelle. Kaava-työn pohjana toimii Kartano III kaavarunko ja ideasuunnitelma.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuodenvaihteessa 2012-2013.


Enligt planstommen är målet att anvisa småhusboende för ca 300 nya invånare i det nya om-rådet. Norra delen av planeringsområdet hör till ett område där det tidigare fanns en skjut-bana. Därför måste planarbetet starta med en utredning om i vilken omfattning jordmånen behöver saneras och nödvändiga saneringsåtgärder vidtas innan bostadsbyggande kan pla-neras för området.

Målet är att starta planarbetet i slutet av år 2012. Tidtabellen för planarbetets start är bero-ende av när utredningen över markföroreningarna blir klar.

Planläggare Pilvi Nummi-Sund och markanvändningschef Matti Kanerva

NG 8 Lärcentret vid Nickby gård

Planarbetet syftar till att tillgodose det ökade behovet av service som följer av befolknings-tillväxten och göra det möjligt att bygga ett nytt daghem och en ny skola i området. Planar-betet baserar sig på planstommen och idéplanen för Nickby gård III.

Målet är att starta planarbetet vid årsskiftet 2012-2013.


28

Söderkulla

T 5 Taasjärvi III

Taasjärven pohjoispuolelle laadittavalla asemakaavalla on tarkoitus laajentaa ja täydentää Taasjärven ympäristön taajamarakennetta. Kaavatyön yhteydessä tullaan huomioimaan alu-een viheryhteys- ja virkistystarpeet. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin 200-250 uudelle asukkaalle.

Tavoitteena on saada asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopussa.

Kaavoittaja Jarkko Lyytinen

T 6 Taasjärven itäpuoli

Taasjärven itäosaan laadittavalla asemakaavalla on tarkoitus täydentää ja laajentaa Taasjär-veä ympäröivää taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella Sipoon yleiskaa-van 2025 mukaisesti. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tutkia myös yleiskaavassa osoite-tun, Taasjärveä kiertävän uuden tieyhteyden linjausvaihtoehtoja.

Asemakaavoitus edellyttää kaavoituksen käynnistämissopimuksia yksityisten maanomistaji-en kanssa. Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna 2013.


S 17 Söderkullan K-Market ja sote-asema

Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa alueella toimivan kaupan laajentaminen ja toimin-tojen kehittäminen sekä tutkia uuden, nykyisiä ja tulevia tilatarpeita paremmin vastaavan sosiaali- ja terveysaseman sijoittamismahdollisuuksia alueelle. Lisäksi kaavatyön yhteydessä tullaan tutkimaan mahdollisuuksia sijoittaa asuinrakentamista Uuden Porvoontien pohjois-puolelle. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös mahdollistaa kiertoliittymien toteuttaminen Söderkullantien ja Uuden Porvoontien sekä Amiraalintien ja Uuden Porvoontien risteyksiin.

Kaavatyö pohjautuu Kesko Oyj:n vuonna 2008 kuntaan jättämään kaavoitusaloitteeseen K-supermarketin laajentamiseksi sekä Sipoon sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2007 te-kemään aloitteeseen Söderkullan terveysaseman uuden sijoituspaikan kaavoittamiseksi.

Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna 2012. Kaavatyön käynnistyminen edellyttää kunnan ja Kesko Oyj:n välillä tehtävää kaavoituksen käynnistämissopimusta.


Söderkulla

T 5 Tasträsk III

Detaljplanen som ska utarbetas för området norr om Tasträsk syftar till att utvidga och kom-plettera tätortsstrukturen i omgivningen kring Tasträsk. Vid planarbetet tar man fasta på be-hoven av grönkorridorer och rekreation. Det ska bli möjligt att bygga bostäder för ca 200-250 nya invånare.

Målet är att lämna in detaljplanen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012.

Planläggare Jarkko Lyytinen

T 6 Tasträsk östra sida

Detaljplanen som ska utarbetas för området öster om Tasträsk syftar till att utvidga och kom-plettera tätortsstrukturen i omgivningen kring Tasträsk genom ett småhusdominerat bo-stadsbyggande i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025. I anslutning till planarbetet är det även tänkt att man ska undersöka alternativen till vägsträckning för den nya vägförbindelsen kring träsket som har anvisats i generalplanen.

Detaljplanläggningen förutsätter ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och de privata markägarna. Målet är att starta planarbetet år 2013.


S 17 Söderkulla K-market och social- och hälsostation

Syftet med planarbetet är att göra det möjligt att utvidga aff ärslokalerna och utveckla verk-samheten samt att undersöka möjligheterna att bygga en ny social- och hälsostation som bättre skulle tillgodose dagens och framtida utrymmesbehov. I planarbetet kommer man även att undersöka möjligheterna att placera bostäder till norra sidan av Nya Borgåvägen. Ett mål med planändringen är också att göra det möjligt att anlägga en rondell i korsningen av Amiralsvägen och Nya Borgåvägen.

Planarbetet baserar på ett planläggningsinitiativ som Kesko Abp lämnade in till kommunen år 2008 om utvidgandet av K-Supermarket samt på social- och hälsovårdsnämndens initiativ år 2007 om att planlägga ett nytt läge för Söderkulla hälsostation.

Målet är att starta planarbetet år 2012. Planarbetet förutsätter ett avtal om start av planlägg-ningen ingås mellan kommunen och Kesko Abp.


29

S 19C Joensuu

Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Joensuun tilan kehittyminen. Asemakaavoitus aloi-tetaan ranta-alueelta, johon on tavoitteena sijoittaa matkailualue ja venesatamatoimintoja. Seuraavissa kaavoitusvaiheissa tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle vuokra-asuntoja. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä sekä hankeyhteistyöalueen laajentamisesta. Kaavatyön käynnistäminen edellyttää vielä kunnan ja maanomistajan kesken tehtävää kaavoituksen käynnistämissopi-musta. Asemakaavan tulee suunnittelemaan maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa.

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö syksyllä 2011.

Kaavoittaja Pilvi Nummi-Sund ja maankäyttöpäällikkö Matti KanervaKonsultti

S 20 Söderkullan kartano

Kaavatyöllä on tarkoitus tutkia mahdollisuuksia sijoittaa Söderkullan kartanon läheisyyteen, kunnan omistamille maille pientaloasutusta. Samalla kaavatyöllä on tarkoitus tutkia karta-non alueen kehittämismahdollisuuksia. 27.8.2010 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta tul-laan alueen kehittämisen pohjaksi tekemään vuoden 2012 aikana kehitys- ja kaavoituskes-kuksen ja kulttuuritoimen yhteistyönä kartanoa koskeva käyttö- ja tarveselvitys ja kehittä-missuunnitelma.

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuonna 2013.


S 19C Joensuu

Målet med planarbetet är att skapa möjligheter för utvecklandet av Joensuu gård. Detaljpla-neringen börjar med strandområdena där det är tänkt att placera ett område för turismtjäns-ter och båtshamnsverksamhet. I de följande planfaserna undersöks möjligheterna att bygga hyreslägenheter i området. Beträff ande detta planarbete har kommunen och markägarenhar ingått avtal om att starta samarbete kring markanvändningen samt att utvidga samar-betsområdet. Planarbetet förutsätter ännu att kommunen och markägaren ingår avtal om att starta planläggningen. Detaljplanen kommer att utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen.

Målet är att starta detaljplaneringen hösten 2011.

Planläggare Pilvi Nummi-Sund och markanvändningschef Matti KanervaKonsult

S 20 Söderkulla gård

Planarbetet syftar till att undersöka möjligheterna att förlägga småhusboende till de av kom-munen ägda markerna nära Söderkulla gård. Avsikten är att på samma gång även undersöka möjligheterna att utveckla området kring gården. Enligt ett fullmäktigeinitiativ 27.8.2010 ska utvecklings- och planläggningscentralen i samarbete med kulturväsendet under år 2012 göra upp en användnings- och behovsutredning och en utvecklingsplan för utvecklingen av området.

Målet är att starta detaljplanearbetet år 2013.


30

K 8 Lärkbacka

Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa alueelle asuin- ja työpaikkatoimintoja, huo-mioiden samalla alueella toimivan maatilan kehittämismahdollisuudet. Alue on osin kunnan omistuksessa, osin yksityisessä omistuksessa. Osana kaavatyötä on tarkoitus mahdollistaa kevytliikenneväylän sisältävän katuyhteyden rakentaminen Eriksnäsin asuinalueelta Söder-kullan keskustaan ja parantaa näin osaltaan kevyen liikenteen yhteyksiä kasvavalta Eriksnä-sin alueelta. Kaavatyötä koskee kunnan tekniikka- ja ympäristöosaston tekemä kaavoitus-aloite, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt 24.5.2011. Kaavatyötä koskee kunnan ja maan-omistajan (Ullberg) välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä.

Tavoitteena on käynnistää asemakaavoitus vuonna 2011.


K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe)

Tarkoituksena on tarkastella Porvoonväylän (vt 7) ja Hiekkamäentien välisiä maa-alueita uu-sien työpaikkojen sijoittumispaikkana Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti. Alueelle on tar-koitus lisäksi sijoittaa kunnan keskuskeittiö. Maanomistusoloista johtuen kaava-alue kaavoi-tetaan vaiheittain periaatteella, kunta kaavoittaa vain omistamiaan maita.

Tavoitteena on käynnistää ensimmäisen osa-alueen kaavoitus vuonna 2012.

Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva ja kaavoittaja Jarkko Lyytinen

E 2 Eriksnäs II

Alueen asemakaavoitus perustuu kunnan ja alueen maanomistajien kesken tekemään so-pimukseen maankäytön hankeyhteystyön käynnistämisestä (kh 26.2.2008). Valtuuston 1.6.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Eriksnäs hankeyhteistyö käynnistetään hankeyh-teistyöalueista ensimmäisenä. Sopimuksen mukaisesti asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Eriksnäsin tilan alueelle joukkoliikenteeseen tukeutuva asuinalue palveluineen.

Eriksnäsin alueen kehittäminen käynnistetään asemakaavoittamalla nykyiseen Eriksnäsin asemakaava-alueeseen pohjoisosiltaan rajautuva alue. Alue on osoitettu Sipoon yleiskaavas-sa 2025 asemakaavoitettavaksi taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaava-alueelle on tar-koitus osoittaa monimuotoista asuinrakentamista noin 1 600 asukkaalle. Kaavatyöllä tullaan osaltaan mahdollistamaan kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Eriksnäsin alueelta Söderkullaan muuttamalla Eriksnäsitie kaduksi ja varaamalla sen yhteyteen tilaa erillistä ke-vyen liikenteen väylää varten.

K 8 Lärkbacka

Avsikten är att undersöka möjligheterna att placera boende- och arbetsplatsfunktioner i om-rådet med beaktande av möjligheterna att utveckla jordbruksfastigheten som alltjämt är i drift. Området ägs delvis av kommunen, delvis av privatpersoner. Avsikten är att inom ramen för planarbetet göra det möjligt att bygga en gatuförbindelse med cykel- och gångbana från Eriksnäs bostadsområde till centrum av Söderkulla och därmed förbättra förbindelserna för den lätta trafi ken från det växande Eriksnäsområdet. Planarbetet hänger samman med ett planläggningsinitiativ från Avdelningen för teknik och miljö som kommunstyrelsen godkän-de 24.5.2011. För planarbetet gäller ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägaren (Ullberg).

Målet är att starta detaljplaneringen år 2011.


S 9 Söderkulla arbetsplatsområde (fas 1)

Avsikten är att se över möjligheterna att planlägga nya arbetsplatsområden på markerna mellan Borgåledens (riksväg 7) och Sandbackavägen i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025. Därtill ska kommunens centralkök placeras i området. På grund av markägoförhållan-dena planläggs området i etapper. Kommunen planlägger endast mark som är i kommunens ägo.

Målet är att starta planläggningen av det första delområdet år 2012.

Markanvändningschef Matti Kanerva och planläggare Jarkko Lyytinen

E 2 Eriksnäs II

Detaljplaneringen av detta område grundar sig på ett avtal mellan kommunen och markä-garna om att starta samarbete kring markanvändningen (kst 26.2.2008). I enlighet med full-mäktiges beslut 1.6.2009 ska projektet med Eriksnäs startas först av de områden som omfat-tas av samarbetet. I avtalet är målet med detaljplaneringen att skapa ett bostadsområde intill Eriksnäs gård. Området ska stödja sig på kollektivtrafi ken och förses med närservice.

Utvecklingsarbetet i Eriksnäs startar genom detaljplaneringen av ett område som i norr grän-sar till det nuvarande detaljplaneområdet Eriksnäs. I Generalplan för Sibbo 2025 har området anvisats som ett område för tätortsfunktioner som kräver detaljplanering. Avsikten är att an-visa mångformigt bostadsbyggande för ca 1 600 invånare i detaljplaneområdet. Planarbetet bidrar till att förbättra lättrafi kförbindelserna från Erisknäs till Söderkulla i och med att Eriks-näsvägen ändras till gata och tillräckligt med plats reserveras längs denna för en separat cy-kel- och gångbana.

31

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuonna 2011. Kaavatyötä koskee maanomistajan ja kunnan välinen sopimus asemakaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan tulee suun-nittelemaan maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa.

Maankäyttöpäällikkö Matti KanervaKonsultti: Eriksson Arkkitehdit Oy

E 3 Eriksnäs III

Asemakaavoituksen pohjana toimii parhaillaan laadittava Eriksnäsin osayleiskaava, joka on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 lopulla. Asemakaavatyö jatkaa hanke-yhteistyö sopimuksen (kh 26.2.2008) mukaisesti Eriksnäsin alueen kehittämistä joukkoliiken-teeseen tukeutuvana asuinalueena.

Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna 2014. Kaavatyön käynnistyminen edel-lyttää kunnan ja maanomistajien välillä tehtävää kaavoituksen käynnistämissopimusta. Ase-makaavan tulee suunnittelemaan maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa.


E 4 Hangelbyn puutarhakylä

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Sipoonlahden itäpuolella, Kalkkirannantien ku-peessa, vajaa 2 km Porvoonväylältä etelään. Alueen maanomistaja jätti kunnanhallituksel-le 18.6.2009 kaavoitusaloitteen koskien ns. Hangelbyn puutarhakylän suunnittelua ja toteu-tusta. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 19.1.2010 ryhtyä kaavoitusaloitteen mukaisesti alueen kaavoittamiseen. Alueen maanomistajan tavoitteena on siirtolapuutarhatyyppisen kylän toteuttaminen alueelle. Tarkoituksena on sijoittaa alueelle noin 150 tonttia maanvuok-rausta varten. Jokaiselle tontilla olisi noin 30-50 k-m2 rakennusoikeutta mökin rakentamistavarten.

Ennen alueen asemakaavoitusta tulee alueelle laatia osayleiskaava asemakaavatyön poh-jaksi. Alueen osayleiskaavatasoinen tarkastelu tehdään osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä. Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuonna 2012. Ennen kaavatyön käynnistämistä kunnan ja maanomistajan kesken tullaan tekemään sopimus alueen kaavoituksen käynnis-tämisestä. Asemakaavan tulee laatimaan maanomistajan valitsema konsultti, jonka työsken-telyä kunta ohjaa.

Kaavoittaja Pilvi Nummi-SundKonsultti

Målet är att starta detaljplanearbetet år 2011. För planarbetet gäller ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägaren. Detaljplanen kommer att utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen.

Markanvändningschef Matti KanervaKonsult: Eriksson Arkitekterna Ab

E 3 Eriksnäs III

Delgeneralplanen för Eriksnäs, som är under arbete och torde läggas fram för godkännande i slutet av år 2012, utgör underlag för detaljplaneringen. I enlighet med samarbetsavtalet (kommunstyrelsen 26.2.2008) är detaljplanearbetet en fortsättning på utvecklandet av Eriks-näs som ett bostadsområde som stödjer sig på kollektivtrafi ken.

Målet är att starta detaljplanearbetet år 2014. Planarbetet förutsätter att ett avtal om start av planläggningen ingås mellan kommunen och markägarna. Detaljplanen kommer att utarbe-tas av markägarens konsult under ledning av kommunen.


E 4 Hangelby trädgårdsby

Planeringsområdet ligger i södra Sibbo, öster om Sibboviken nära Kalkstrandsvägen, knappt 2 km söderut från Borgåleden. Markägaren lämnade 18.6.2009 in ett planläggningsinitia-tiv till kommunstyrelsen om planeringen och genomförandet av den så kallade trädgårds-byn i Hangelby. Kommunstyrelsen beslöt på sitt sammanträde 19.1.2010 att starta planlägg-ningen i enlighet med initiativet. Markägaren har som mål att anlägga en by av koloniträd-gårdskaraktär i området. Byn ska omfatta ca 150 arrendetomter. För varje tomt ska det fi nnas byggrätt på ca 30–50 vy-m2 för en stuga.

Innan området detaljplaneras ska en delgeneralplan utarbetas som underlag för detaljplane-arbetet. En granskning av området på generalplansnivå görs som en del av arbetet med att utarbeta detaljplanen för Eriksnäs. Målet är att starta detaljplanearbetet år 2012. Innan plan-arbetet startar ska kommunen och markägaren ingå ett avtal om start av planläggningen. Detaljplanen kommer att utarbetas av en av markägaren utsedd konsult under ledning av kommunen.

Planläggare Pilvi Nummi-SundKonsult

32

Muu Sipoo

MY 2 Myyraksen kiila

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on nykyaikaistaa kaavatilanne mahdollistamalla asun-tojen lisä- ja täydennysrakentaminen ja parantamalla alueen katuverkostoa. Tavoitteena on myös etsiä ratkaisuja alueen meluhaittojen vähentämiseksi. Kaavatyön tutkitaan virkistysalu-eiden tarve ja sijoitus sekä tulvariskit. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajien välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä.

Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2012.

Kaavoittaja Jarkko Lyytinen

B 16 Storörenin Örnvikinranta

Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia muuttaa osa voimassa olevan kaavan mukaisesta urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta (VU-7) erillispientalojen korttelialueeksi ja sijoittaa alueelle kaksi omarantaista omakotitonttia.

Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan (Söderling) kuntaan 4.9.2009 jättämään kaava-muutoshakemukseen, johon kunnanhallitus päätti kokouksessaan 19.1.2010 suostua. Kaa-vatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen kaavoituksen käynnistämissopimus.

Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Tavoitteena on käynnistää kaavatyö syksyllä 2011 ja saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana.

Kaavoitusarkkitehti Johanna HorelliKonsultti: FCG

NE 1 Nevas gård

Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen korkeatasoisena golf-, ratsas-tus- ja majoituspalveluita tarjoavana loma- ja vapaa-ajan keskuksena. Kaavatyötä koskee kunnan ja alueen maanomistajien välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnis-tämisestä (14.2.2008).

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuonna 2012. Kaavatyön käynnistyminen edellyt-tää kunnan ja maanomistajien välillä tehtävää kaavoituksen käynnistämissopimusta. Kaava-työtä laatimaan valitaan maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa.

Maankäyttöpäällikkö Matti KanervaKonsultti

Övriga Sibbo

MY 2 Myraskilen

Målet med detaljplaneändringen är att modernisera planeringsläget genom att skapa förut-sättningar för tilläggs- och kompletteringsbyggande av bostäderna och göra förbättringar i gatunätet i området. Därtill är ett mål att söka lösningar för att minska bullerolägenheterna i området. I samband med planarbetet utreds behovet av rekreationsområden och deras läge samt riskerna för översvämning. För planarbetet gäller ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägarna.

Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i början av 2012.

Planläggare Jarkko Lyytinen

B 16 Storörens Örnviksstrand

Planarbetet syftar till att utreda möjligheterna att ändra en del av området för idrotts- och re-kreationstjänster (VU-7) i den gällande planen till ett kvartersområde för fristående småhus och att ytterligare placera ut två tomter för egnahemshus med egen strand.

Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägaren (Söder-ling) 4.9.2009. Kommunstyrelsen biföll ansökan på sitt sammanträde 19.1.2010. För planar-betet gäller ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägarna.

Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Målet är att inleda arbetet hösten 2011 och att lämna in planen till fullmäktige för godkännande under år 2012.

Planläggningsarkitekt Johanna HorelliKonsult: FCG

NE 1 Nevas gård

Planarbetet syftar till att utveckla området som ett förstklassigt semester- och fritidscentrum som kan erbjuda möjligheter till golf och ridning samt inkvartering. Kommunen och markä-garna har ingått avtal (14.2.2008) om att starta samarbete kring markanvändningen.

Målet är att starta detaljplanearbetet år 2012. Planarbetet förutsätter att ett avtal om start av planläggningen ingås mellan kommunen och markägarna. Markägaren utser en konsult som utarbetar planen under ledning av kommunen.

Markanvändningschef Matti KanervaKonsult

33

BA 2 Bastukärr II

Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa Bastukärrin työpaikka-aluetta etelään Sipoon yleiskaa-van 2025 mukaisesti. Lisäksi kaavatyöllä on tarkoitus järjestää tieyhteys Bastukärrin logis-tiikka-alueelta Jokivarrentielle liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Alueella on voimassa Sipoon kunnan ja Rudus Oy:n välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämi-sestä. Kaavatyön on sisällytetty kaavoitusohjelmaan osittain kunnan tekniikka- ja ympäristö-osaston kaavoitusaloitteesta, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt 24.5.2011.

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuoden 2011 lopulla ja saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla.

Kaavoittaja Jarkko Lyytinen ja maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

BA 3 Bastukärrin asemakaavamuutos

Kaavamuutos koskee kortteleita 700-702. Kaavatyöllä on tarkoitus muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa toteuttamiskelpoisemmaksi.

Tavoitteena on käynnistää asemakaavatyö vuoden 2011 lopulla ja saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla.

Kaavoittaja Jarkko Lyytinen ja maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva

BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus

Asemakaavan tavoitteena on kehittää alueelle moderni käsityöläisten ja luovien alojen kylä-keskus, joka yhdistyy nykyisen kestikievarin palveluihin. Kaavatyö pohjautuu maanomista-jien Gustav ja Norma Söderströmin valtuuttamana tehtyyn 28.9.2011 päivättyyn kaavoitus-hakemukseen. Boxin osayleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä Palvelujen ja hallinnon alue (P), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Osayleiskaava ei ole lainvoimainen.

Ennen kaavatyön käynnistämistä tulee kunnan ja maanomistajan kesken tehdä sopimus ase-makaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää Boxin osayleis-kaavan lainvoimaisuutta sekä kunnan ja maanomistajan välillä tehtyä maankäyttösopimusta.

Asemakaavan tulee laatimaan maanomistajan valitsema konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valmiiksi loppu vuodesta 2012.

Maankäyttöpäällikkö Matti KanervaKonsultti: FCG

BA 2 Bastukärr II

Avsikten är att med hjälp av detaljplanen utvidga arbetsplatsområdet i Bastukärr söderut i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025. Därtill ska en vägförbindelse från logistikområdet i Bastukärr till Jokivarsivägen anordnas för att säkerställa en smidig trafi k. I området gäller ett avtal om att starta samarbete kring markanvändningen mellan Sibbo kommun och Rudus Oy. Planarbetet har inkluderats i planläggningsprogrammet delvis på ett planläggningsini-tiativ från Avdelningen för teknik och miljö som kommunstyrelsen godkände 24.5.2011.

Målet är att starta detaljplaneringen i slutet av 2011 och att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012.

Planläggare Jarkko Lyytinen och markanvändningschef Matti Kanerva

BA 3 Detaljplaneändring för Bastukärr

Planändringen gäller kvarteren 700–702. Avsikten med planarbetet är att ändra den gällande detaljplanen så att den blir mer genomförbar.

Målet är att starta detaljplaneringen i slutet av 2011 och att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012.

Planläggare Jarkko Lyytinen och markanvändningschef Matti Kanerva

BOX 1 Box hantverkarcentrum

Målet med detaljplanen är att utveckla ett modernt bycentrum för hantverkare och kreativa branscher. Bycentret ska anknytas till de tjänster som för närvarande tillhandahålls av gäst-giveriet. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planläggning (28.9.2011) som gjordes med fullmakt av markägarna Gustav och Norma Söderström. I delgeneralplanen för Box har området anvisats som ett område för service och förvaltning (P) som ska detaljplanläggas. Delgeneralplanen är inte en plan med rättsverkningar.

Innan planarbetet startar ska kommunen och markägaren ingå avtal om start av detaljpla-neringen. Godkännande av detaljplanen förutsätter att delgeneralplanen för Box vunnit laga kraft och att kommunen och markägaren har ingått ett markanvändningsavtal.

Detaljplanen kommer att utarbetas av en av markägaren utsedd konsult under ledning av kommunen. Målet är att planförslaget ska vara klart i slutet av 2012.

Markanvändningschef Matti KanervaKonsult: FCG

34

Asemakaavoitustarpeet

N 48 Laaksosuontien itäpuoli

Asemakaavatyöllä on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajamarakennetta itään ja varautua näin Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteiden mukaisesti Nikkilän seudun kasvuun. Kaavatyössä tul-laan tutkimaan mahdollisuuksia täydentää ja laajentaa alueen taajamarakennetta pientalo-valtaisella asuinrakentamisella.

Kaavatyö on sisällytetty kaavoitusohjelmaan 2012-2015 asemakaavoitustarpeena kunnan-hallituksen 24.5.2011 tekemän päätöksen mukaisesti, Laaksosuontien itäreunaan rajoittuvi-en kiinteistöomistajien jättämän kaavoitusaloitteen pohjalta. Alueen asemakaavoitus edel-lyttää kaavoituksen käynnistämissopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa.

S 21 Karjuhaka

Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa alueelle pientaloasutus-ta. Alue on kunnan omistuksessa ja se on osoitettu Sipoon yleiskaavassa 2025 asemakaavoi-tettavaksi taajamatoimintojen alueeksi. Kaavatyössä tulee huomioida alueen ulkoilureitistön sekä alueen pohjoisosassa sijainneen vanhan kaatopaikan aiheuttamat reunaehdot.

K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe)

Tarkoituksena on tarkastella Porvoonväylän (vt 7) eteläpuolisia, Eriksnäsintien ja Läntisen Hangelbyntien välisiä maa-alueita uusien työpaikkojen sijoittumispaikkana Sipoon yleiskaa-van 2025 mukaisesti. Maanomistusoloista johtuen kaava-alue tullaan tarvittaessa kaavoitta-maan vaiheittain periaatteella, kunta kaavoittaa vain omistamiaan maita.

Tm 1 Talma (1. vaihe)

Talman alueen asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää kunnan omistamilta maa-alueilta ra-dan eteläpuolelta. Asemakaavoituksen pohjana toimii parhaillaan laadittava osayleiskaava sekä Sipoon yleiskaava 2025. Alueelle on tarkoitus sijoittaa asumista ja sitä tukevia palveluita.

B 17 Majvik (1. vaihe)

Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen asemakaavoitus aloitetaan Sipoon osalta Majvi-kin eteläisiltä alueilta. Sipoon kunnalla on asemakaava-alueen maanomistajien kanssa han-keyhteistyösopimus (kh 26.2.2008) alueen kehittämisestä. Asemakaavoitus aloitetaan sopi-musalueelta.

Behov av detaljplanering

N 48 Dalkärrsvägens östra sida

Syftet med detaljplaneringen är att utvidga tätortsstrukturen i Nickby österut och därmed skapa beredskap för tillväxten i Nickbyregionen i enlighet med de mål som ställts i General-plan för Sibbo 2025. I planarbetet kommer man även att undersöka möjligheterna att kom-plettera och utvidga tätortsstrukturen med småhusdominerat bostadsbyggande.

Detta planarbete har inkluderats i planläggningsprogrammet 2012–2015 som ett område som är i behov av detaljplanering enligt kommunstyrelsens beslut 24.5.2011. Beslutet gjor-des utifrån ett initiativ till planläggning som hade tagits av fastighetsägarna som gränsar till östra kanten av Dalkärrsvägen. Detaljplanläggningen förutsätter ett avtal om start av plan-läggningen mellan kommunen och de privata markägarna.

S 21 Galthagen

Syftet med detaljplanearbetet är att se över möjligheterna att förlägga småhusbebyggelse till området. Området ägs av kommunen och har i Generalplan för Sibbo 2025 anvisats som ett område för tätortsfunktioner som kräver detaljplanering. I planarbetet ska de villkor som ställs av nätverket av friluftsleder och den f.d. avstjälpningsplatsen i den norra delen tas i be-aktande.

K 10 Söderkulla arbetsplatsområde (fas 2)

Avsikten är att se över möjligheterna att placera nya arbetsplatsområden på markerna mel-lan Eriksnäsvägen och Västra Hangelbyvägen söder om Borgåledens (riksväg 7) i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025. På grund av markägoförhållandena planläggs området i etapper. Kommunen planlägger endast mark som är i kommunens ägo.

Tm 1 Tallmo (fas 1)

Avsikten är att starta detaljplanläggningen av Tallmoområdet på de kommunägda markerna söder om banan. Delgeneralplanen som håller på att utarbetas och Generalplan för Sibbo 2025 utgör underlaget för detaljplaneringen. Avsikten är att planera boende och service som stödjer boendet.

B 17 Majvik (fas 1)

För Sibbo kommuns del startar detaljplanläggningen av det gemensamma generalpla-neområdet Östersundom med de södra delarna av Majvik. Kommunen har ingått ett samar-betsavtal med markägarna i detaljplaneområdet om utvecklingen av området (kommunsty-relsen 26.2.2008). Detaljplanläggningen startar i avtalsområdet.

35

Östersundomin kolmen kunnan yhteinen yleiskaava on tarkoitus valmistua v. 2012 lopussa, jonka jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön hyväksyttäväksi. Sipoon kunta pyrkii aloit-tamaan asemakaavoituksen omalla alueellaan vuonna 2014. Alueen asemakaavoituksen käynnistyminen edellyttää kuitenkin valtuuston päätöstä sekä kaavoituksen käynnistämis-sopimusta kunnan ja maanomistajan välillä.

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajan-mukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uu-distamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tulee sovellettavaksi viimeistään vuonna 2013. Säännöksen mukaan ra-kennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentu-neeksi, jos se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut korkeintaan 50 %:sti.

Sipoossa tullaan kaavoitusohjelmakaudella 2012-2015 tekemään asemakaavojen ajanmu-kaisuuden arviointia ja tämän pohjalta voidaan kaavoitusohjelmaan 2012-2015 sisällyttää kaavamuutostöitä, jotka ovat vanhentuneisuutensa vuoksi tarpeen muuttaa.

Käynnistettäviä selvityksiä ja suunnitelmia

Viher- ja virkistysalueyleiskaava

Valtuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 aikana menevän viher- ja virkistysaluestra-tegian pohjalta on tavoitteena laatia koko kunnan alueen käsittävä viher- ja virkistysalueita koskeva yleiskaava (ns. viheryleiskaava). Kaavan tavoitteena on ohjata viheralueiden suun-nittelua, hoitoa ja käyttöä huomioiden mm. luonto- ja maisema-arvot. Tavoitteena on osoit-taa ulkoilureittien ja viheryhteyksien tavoitteellinen tilanne. Tavoitteena on turvata kaikkialla kunnassa riittävä, monipuolinen ja laadullisesti hyvä viheralueiden verkosto. Osana kaava-työtä on tarkoituksena laatia kunnallinen hulevesisuunnitelma.

Itämetro -selvitys

Selvitys on tarkoitus tehdä Sipoon eteläosien kehittämisen ja maankäytön suunnittelun poh-jaksi. Tavoitteena on tarkastella mm. metron vaihtoehtoisia linjauksia Sipoon alueella, met-ron toteuttamisen maankäytöllisiä edellytyksiä sekä saada näiden pohjalta päätös tulevan metrolinjauksen sijainnista kaavoituksen lähtökohdaksi. Selvitystyön pohjana toimivat mm. Helsinki-Porvoo -kehyssuunnitelma (HePo), Östersundomin joukkoliikenneselvitys ja Etelä-Sipoon liikennevisio.

Målet är att generalplanen för Östersundom, som är gemensam för tre kommuner, ska vara klar i slutet av år 2012, varefter den går till Miljöministeriet för fastställelse. Sibbo kommun strävar efter att starta detaljplanläggningen i sitt eget område år 2014. Start av detaljplan-läggning förutsätter dock beslut av fullmäktige samt ett avtal om start av planläggningen mellan kommunen och markägarna.

Bedömning av detaljplanernas aktualitet

Enligt 60 § i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra föråldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade detaljplaner enligt MBL ska tillämpas senast år 2013. Enligt bestämmelsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden, förrän kommunen har be-dömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts.

Under planläggningsperioden 2012–2015 kommer Sibbo att göra en bedömning av detalj-planernas aktualitet och utifrån denna bedömning kan planändringsarbeten som föranleds av föråldrade planer inkluderas i planläggningsprogrammet 2012–2015.

Utredningar och planer som ska startas

Generalplan för grön- och rekreationsområden

Med utgångspunkt i den grön- och rekreationsområdesstrategi som ska lämnas in till full-mäktige för godkännande år 2011 är avsikten att utarbeta en generalplan som omfattar grön- och rekreationsområdena i hela kommunen (en s.k. grön generalplan). Planen syftar till att styra planeringen, skötseln och användningen av grönområdena med beaktande av bl.a. natur- och landskapsvärdena. Den ska visa hurdant läge som eftersträvas för friluftsle-derna och grönförbindelserna. Ett tillräckligt stort, mångsidigt och förstklassigt nätverk av grönområden ska säkerställas i alla delar av kommunen. Avsikten är att utarbeta en kommu-nal dagvattenplan som en del av detta planarbete.

Utredning om en förlängning av metrobanan österut

Avsikten med utredningen är att den ska ge ett underlag för utvecklingen av de södra de-larna av Sibbo och planeringen av markanvändningen. Målet är bl.a. att granska alternativa linjer för metron i Sibbo kommuns område, markanvändningsmässiga förutsättningar för ge-nomförandet av metron och därmed kunna fatta ett beslut om den kommande metrolinjens placering som utgångspunkt för planläggningen. Utredningsarbetet bygger bl.a. på rampla-nen för Helsingfors-Borgå (HePo), utredningen om kollektivtrafi ken i Östersundom och tra-fi kvisionen för Södra Sibbo.

Julkaisun tiedot

Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kuntaToimitus ja taitto: Suvi Kaski

Valokuvat: Sipoon kunnan kaavoitusyksikköViistokuvat: Lentokuva Vallas Oy ja Ikuvaari OyKartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö

Uppgifter om publikationen

Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommunRedaktion och ombrytning: Suvi KaskiÖversättning: Monika Sukoinen

Fotografi er: Sibbo kommuns planläggningsenhetSnedfl ygbilder. Lentokuva Vallas Oy och Ikuvaari OyKartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhet

Documents

Kaavoitusohjelma 2012 2015 cs5 - Sipoo · dom de mest aktuella. Med dessa planer skapas förutsättningar för en befolkningstillväxt på ca 27 000–34 000 personer. Detaljplaneringen