KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2025 - Sipoo · Kaupan palveluverkkoselvitys 2025 7 Kuva 2. Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunta 2008). Kaavoitusohjelma 2011 - 2014 on Sipoon maankäytön

Sipoon kunta

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2025 28.10.2010

Sipoon kunta FCG Kaupan palveluverkkoselvitys 2025

1

ALKUSANAT

Tehtävänä oli tarkastella Sipoon taajamien ja kylien kaupan palvelutarvetta kaavallisten suunnitelmien ja asukaslukuennusteiden pohjalta. Työssä kuva-taan Sipoon kaupan rakenne ja yhdyskuntarakenne nykytilanteessa ja tule-vaisuudessa, tarkastellaan vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja muodostetaan kaupan tavoitteellinen palveluverkko vuonna 2025. Selvitys tehtiin Sipoon kunnan toimeksiannosta. Toimeksiantajan puolelta työtä valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat Matti Kanerva, Rauno Tiainen, Suvi Siivola, Rita Lönnroth, Sirkku Huisko ja Suvi-Päivi Hiipakka. Selvityk-sestä ovat vastanneet Kimmo Koski, Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä.

FCG Sipoon kunta Kaupan palveluverkkoselvitys 2025

2

Kaupan palveluverkkoselvitys 2025

Alkusanat ......................................................................................................... 1

Tiivistelmä ....................................................................................................... 3

Sammandrag.................................................................................................... 4

1 Kaavoitustilanne ...................................................................................... 5

1.1 Maakuntakaava ................................................................................... 5 1.2 Yleiskaavat ja asemakaavat .................................................................. 6

2 Väestö ja yhdyskuntarakenne ................................................................ 10

2.1 Väestömäärä ja väestötavoite ............................................................. 10 2.2 Yhdyskuntarakenne ........................................................................... 10 2.3 Liikenne ........................................................................................... 11

2.3.1 Nykyinen liikenneverkko..................................................... 11 2.3.2 Liikenneverkon kehittäminen............................................... 13 2.3.3 Pendelöinti Sipoosta........................................................... 14

3 Kaupan palveluverkon nykytila .............................................................. 15

3.1 Päivittäistavarakauppa ....................................................................... 15 3.2 Erikoiskauppa ................................................................................... 16 3.3 Ostovoima........................................................................................ 17

4 Vähittäiskaupan kehitysnäkymiä............................................................ 19

4.1 Kaupan kehitystrendejä...................................................................... 19 4.2 Kulutustottumukset ........................................................................... 20 4.3 Kaupan sijainnin ohjaus ..................................................................... 21 4.4 Kaupan hankkeet .............................................................................. 23

4.4.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa....................... 23 4.4.2 Uudellamaalla vireillä olevia kaupan hankkeita ...................... 24

4.5 Ostovoiman kehitys ........................................................................... 26 4.6 Kaupan laskennallinen liiketilantarve.................................................... 26

5 Kaupan palvelujen kehittämisvaihtoehdot ............................................. 29

5.1 Vaihtoehtojen määrittely .................................................................... 29 5.2 Vaihtoehtojen yhteiset sijoittumisperiaatteet......................................... 29 5.3 Kehittämisvaihtoehdot ....................................................................... 30

5.3.1 Kolme vahvaa keskusta ...................................................... 30 5.3.2 Helminauha ...................................................................... 32

5.4 Kehittämisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ....................................... 33 5.4.1 Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ..... 33 5.4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset...... 35 5.4.3 Liikenteeseen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset............ 36

6 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2025............................................ 40

6.1 Taajamien kaupallinen rooli ................................................................ 40 6.2 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2025 ........................................... 42

7 Lähdeluettelo ......................................................................................... 45


3

TIIVISTELMÄ Työssä kartoitettiin Sipoon taajamien ja kylien päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytilaa ja kehittämistarpeita, muodostettiin kaksi vaihtoeh-toa kaupan palveluverkon kehittämiselle ja arvioitiin kehittämisvaihtoehto-jen vaikutukset. Lopputuloksena laadittiin Sipoon kaupan tavoitteellinen pal-veluverkko vuodelle 2025. Sipoon nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 10 päivittäistavaramyy-mälästä ja 61 erikoiskaupan myymälästä. Valtaosa myymälöistä toimii Nik-kilässä. Tavoitteellisessa palveluverkossa Nikkilän asema kauppapaikkana vahvistuu, mutta myös muiden väestöpohjaltaan riittävän suurten taajamien kauppapalvelut kehittyvät. Nikkilän ja Söderkullan kehittäminen vahvistaa parhaiten Sipoon kaupallista vetovoimaa, pitää entistä isomman osan kuntalaisten ostoseuroista Sipoossa ja luo niistä haluttuja kaupan sijoittumispaikkoja. Näin myös pystytään par-haiten vastaamaan Itäsalmen ja Porvoon kaupan palvelujen kehittymisen mukanaan tuomaan kilpailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain Nikkilän ja Söderkullan kaupan palveluja kehitettäisiin - kaupan palveluverkkoa on katsottava kokonaisuu-tena koko kunnan tasolla ja ottaen huomioon naapurikunnissa kehittyvät kaupan palvelut. Oleellista on pyrkiä löytämään kullekin taajamalle oma roolinsa Sipoon kaupan tulevassa palveluverkossa. Tavoitteellisessa kaupan palveluverkossa Sipoon taajamat jakautuvat nel-jään luokkaan seuraavasti:

- kaupallinen pääkeskus: Nikkilä - kaupallinen keskus: Söderkulla - paikalliskeskus: Talma - lähipalvelukeskus: Box, Hitå ja Majvik Kaupallisessa pääkeskuksessa on monipuolisesti kaupan palveluja ja keskus-tatoimintoja kuten päivittäistavarakauppoja, kattavasti keskustahakuisen erikoiskaupan palveluja ja muita kaupallisia palveluja (kahvilat, kampaamot jne.). Kaupallinen keskus on pääkeskusta pienimittakaavaisempi, mutta tar-joaa silti monipuolisesti kaupan palveluita (päivittäistavarakaupat, erikois-liikkeet ja muut kaupalliset palvelut). Paikalliskeskuksessa on ajanmukaisia päivittäistavarakauppoja, keskustahakuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia palveluja. Paikalliskeskus palvelee oman alueensa lisäksi myös lähialueiden asukkaita. Lähipalvelukeskus on omaa aluettaan palveleva peruspalvelukes-kittymä, jossa on 1 - 2 ajanmukaista pientä päivittäistavaramyymälää ja esimerkiksi kampaamo, videovuokraamo, pizzeria ym. Sipoon kylissä kaupan palveluja pyritään kehittämään lähinnä elintarvike-kioskien avulla, koska kyläkauppojen kehitykselle ei ole realistisia mahdolli-suuksia. Kunnan väestötavoitteen mukaan kyliin ja haja-asutusalueille sijoit-tuu noin 3 300 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, mikä ei välttämättä edes yhdessä (ja yhdessä paikassa) riitä uuden päivittäistavarakaupan pe-rustamiseen.


4

SAMMANDRAG I arbetet kartlades nuläget och utvecklingsbehoven för dagligvaruhandeln och specialhandeln i Sibbos tätorter och byar. Två alternativ för utvecklingen av det kommersiella servicenätet utformades och deras konsekvenser bedömdes. Som slutresultat utarbetades ett målinriktat kommersiellt ser-vicenät för Sibbo år 2025. Det nuvarande kommersiella servicenätet i Sibbo består av 10 dagligvaru-butiker och 61 specialbutiker. Största delen av butikerna finns i Nickby. I det målinriktade servicenätet förstärks Nickbys ställning som handelsplats, men de kommersiella tjänsterna utvecklas också i andra tätorter med till-räckligt stort befolkningsunderlag. Utvecklandet av Nickby och Söderkulla förstärker på bästa sätt Sibbos kom-mersiella attraktionskraft då de blir eftertraktade etableringsplatser för han-deln, vilket innebär att en allt större del euro som kommuninvånarna satsar på inköp stannar i Sibbo. Så här kan man också bäst svara på konkurrensen som följer av att handelstjänsterna i Östersundom och Borgå utvecklas. Det här betyder dock inte att bara de kommersiella tjänsterna i Nickby och Söderkulla utvecklas - det kommersiella servicenätet skall betraktas som en helhet på hela kommunens nivå och utvecklingen av de kommersiella tjänsterna i grannkommunerna beaktas. Det väsentliga är att försöka hitta en egen roll för varje tätort i det framtida kommersiella servicenätet i Sibbo. I det målinriktade kommersiella servicenätet fördelar sig Sibbos tätorter i fyra klasser enligt följande:

- kommersiellt huvudcentrum: Nickby - kommersiellt centrum: Söderkulla - lokalcentrum: Tallmo - närservicecentrum: Box, Hitå och Majvik I det kommersiella huvudcentrumet finns en mångfald av kommersiella tjänster och centrumfunktioner såsom dagligvarubutiker, ett täckande utbud av specialtjänster som tenderar att placeras i centrum och andra kommer-siella tjänster (kaféer, frisersalonger o.s.v.). Det kommersiella centrumet är småskaligare än huvudcentrumet, men erbjuder trots det mångsidiga kom-mersiella tjänster (dagligvarubutiker, specialbutiker och andra kommersiella tjänster). I lokalcentrumet finns tidsenliga dagligvarubutiker, specialbutiker som tenderar att placeras i centrum och kommersiella tjänster. Lokalcent-rumet betjänar förutom det egna området också invånare i närområdena. Närservicecentrum är en koncentration av basservice som betjänar det egna området där det finns 1 - 2 små och tidsenliga dagligvarubutiker och t.ex. en frisersalong, videouthyrning, pizzeria o.s.v. I Sibbos byar strävar man efter att utveckla de kommersiella tjänsterna närmast med hjälp av livsmedelskiosker då det inte finns några realistiska möjligheter att utveckla bybutiker. Enligt kommunens befolkningsmål kommer ca 3 300 nya invånare att bosätta sig i byarna och på glesbygds-områdena före år 2030, vilket inte nödvändigtvis ens sammanlagt (och på samma plats) räcker till för att grunda en ny dagligvarubutik.


5

1 KAAVOITUSTILANNE 1.1 Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (Itä-Uudenmaan liitto 2010) kaupan sijoittumista ohjataan taajamatoimintojen alueilla, taajamatoimintojen laa-jenemisalueilla, kyläalueilla, keskustatoimintojen alueilla, vähittäiskaupan suuryksikköjen alueilla ja palveluiden alueilla. Maakunnallinen kaupan palve-luverkko esitetään kuvassa 1. Taajamatoimintojen ja taajamatoimintojen laajenemisalueilla yhdyskuntara-kenteen eheytyminen on tarkoitettu toteutettavaksi sijoittamalla asuminen, palvelu-, työpaikka- ja muut toiminnot olemassa olevaa yhdyskuntaraken-netta tukien sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisedellytyksiä paran-taen. Kyläalueilla tavoitteena on edellytysten luominen kaupallisten ja mui-den palveluiden säilymiselle ja kehittymiselle. Keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä erikoiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia muita kaupallisia palveluita. Keskusta-toimintojen alueille on luotava edellytykset monipuolisille kaupallisille palve-luille ja viihtyisän kävelypainotteisen keskustan kehittämiselle. Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden (koko yli 2 000 k-m²) sijainti keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutuksen ajoituksessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Merkinnän osoittamalle alu-eelle voidaan sijoittaa yksi tai useampi vähittäiskaupan suuryksikkö. Lähtökohtaisesti maakuntakaavassa pyritään kaupan palveluiden suuryksi-köiden sijoittumiseen monipuolisille keskustatoimintojen alueille. Taajama-toimintojen sekä kyläalueiden aluevarauksille voi sijoittua pienempi kaupan yksikkö tukemaan palveluiden säilymistä ja kehittymistä näillä alueilla. Vä-hittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu tukeutumaan olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen liittyväksi tai liikenteellisten yhteyk-sien kannalta edullisille alueille. Maakuntakaavassa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat Porvoon Kunin-kaanportti, Porvoon Tarmolan ja Pernajan Vanhakylän alue. Loviisan vähit-täiskaupan suuryksiköt on merkitty toteavasti kaavaan. Uuden Valkontien risteyksessä oleva kaupan suuryksikkö on selvitetty yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Määrlahden suuryksikkö on olemassa oleva kau-pan yksikkö. Kaupan palveluiden alueen merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liiken-nemyymälätason kaupan palveluiden kohteet. Kaupan palveluiden pinta-ala on alle 2 000 kerrosneliömetriä. Alue on varattu kaupan palveluiden ja niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Maakuntakaavan kaupan palveluita on osoi-tettu Sipoon Söderkullan molempien E 18 -moottoritien liittymiin, Porvoon Kilpilahden moottoritien liittymään, Liljendalin läntiseen liittymään, Lapinjär-ven kirkonkylän liittymään sekä Ruotsinpyhtään Ahvenkosken liittymään. Liikennemyymälä ei ylitä vähittäiskaupan osalta MRL 114 §:n määritelmää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Ympäristöministeriö vahvisti Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan hel-mikuussa 2010. Ministeriö ei vahvistanut kaavaa siltä osin kun se koski Hel-singin liitosaluetta eikä kaavaan merkityistä vähittäiskaupan suuryksiköistä Porvoon Kuninkaanporttia, Loviisan Vanhakylää, Loviisan Määrlahtea ja La-


6

pinjärven Pukaroa. Vahvistamatta jäi myös Helsingistä itään kulkevan radan (HELI) tunneliosuudet Söderkullan kohdalla sekä Sipoossa tieliikenteen yh-teystarve merkinnät välillä maantie 148 - Talma ja maantie 1521 - Broböle.

Kuva 1. Maakunnallinen kaupan palveluverkko (Itä-Uudenmaan liitto 2010).

1.2 Yleiskaavat ja asemakaavat Sipoon yleiskaava 2025 on strateginen maankäyttösuunnitelma, joka osoit-taa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Kaa-vassa on osoitettu taajamatoimintojen alueiden muodostamat kokonaisuu-det Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle ja Söderkullan taajaman ympäristöön. Taa-jamatoimintojen alueiden lisäksi asutusta sijoittuu kyläalueille, joista merkit-tävimmät kehitettävät palvelukylät on osoitettu erityisellä kyläaluemerkin-nällä. Kaupan toimintoja voi sijoittua yleiskaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, kyläalueille ja keskustatoimintojen alueille. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.


7

Kuva 2. Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunta 2008).

Kaavoitusohjelma 2011 - 2014 on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma (Sipoon kunta 2010a). Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoi-tusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset Sipoon yleiskaavan 2025 linjaaman kasvustrategian mukaisesti. Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuintonttivarannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Strategisella osayleiskaavoituksella pyritään osaltaan luomaan edellytyksiä kasvustrategian toteuttamiselle ja kaavavarannon lisäämiselle asemakaavoi-tuksen keinoin. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriks-näsin ja Talman osayleiskaavat, joiden tarkoituksena on muodostaa täysin uudet asemakaavoitettavat asuinalueet. Kolmas strateginen osayleiskaava


8

on Östersundomin yhteinen yleiskaava, joka on tarkoitus laatia Sipoon, Hel-singin ja Vantaan yhteistyönä. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohja-ta haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavahankkeet ovat (kirjaimet viittaa-vat kuvaan 3a):

- Eriksnäsin strateginen osayleiskaava (E) - Talman osayleiskaava (T) - Östersundominen strateginen osayleiskaava (Ö) - Saariston ja rannikon osayleiskaava (S) - Boxin osayleiskaava (B) - Linnanpellon osayleiskaava (L) - Immersbyn osayleiskaava (I)

Kuva 3a. Sipoon osayleiskaavahankkeet (Sipoon kunta 2010a).

Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. Vuonna 2010 ja lähivuosina Sipoossa työn alla olevia asemakaavoja ovat (numerointi viittaa kuvaan 3b):

- N 39 Nikkilän pelastusaseman asemakaava - N 40 Itäinen Jokipuisto II asemakaava - N 41 Erottajan asemakaavamuutos


9

- N 42 OP-korttelin asemakaavamuutos - N 43 Åkernäsin asemakaava - N 44 Nikkilän kartano III - S 16 Hansas II asemakaava ja –muutos - S 17 Kallbäckintien asemakaavamuutos - S 18 YL-korttelin asemakaavamuutos, Karjuhaantie - S 19 Söderkullan työpaikka-alue - S 20 Hangelbyn puutarhakylän asemakaava - S 21 Nevas gård asemakaava - S 22 Joensuun asemakaava - T 3 Söderkullan portin asemakaava - T 4 Taasjärvi II asemakaava - T 5 Taasjärvi III asemakaava - T 6 Taasjärvi IV asemakaava - B 14 Storörenin asemakaavamuutos - B 15 Storörenin länsirannan asemakaavamuutos - B 16 Storörenin Örnvikin rannan virkistysalueen asemakaavamuutos - MY 2 Myyraksen kiilan asemakaavamuutos

Kuva 3b. Sipoon asemakaavahankkeet 2010 (Sipoon kunta 2010b).


10

2 VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Väestömäärä ja väestötavoite Vuoden 2009 lopussa Sipoossa asui noin 18 000 asukasta. Väestöstä oli alle 16-vuotiaita 23 %, 16 - 64 -vuotiaita 63 % ja yli 65-vuotiaita 14 %. Osa-alueittain tarkasteltuna kunnan väestöstä noin kolmasosa asui Nikkilässä, noin kolmasosa kylissä/haja-asutusalueilla ja noin viidesosa Söderkullassa. Muiden alueiden osuudet kokonaisväestömäärästä olivat 2 - 7 %. Vuonna 2025 Sipoon väestötavoite on noin 44 000 asukasta ja vuonna 2030 noin 53 500 asukasta. Väestömäärän lisäys vuoteen 2025 on noin 26 000 asukasta ja vuoteen 2030 noin 35 500 asukasta. Valtaosa väestöstä sijoit-tuu nykyiseen tapaan Nikkilään, Söderkullaan ja kyliin/haja-asutusalueille, mutta alueiden välinen ero tasoittuu: vuonna 2030 Nikkilän osuus kunnan kokonaisväestöstä on 26 %, Söderkullan osuus 22 % ja kylien/haja-asutusalueiden osuus 18 %. Myös Talman väestömäärä kasvaa voimakkaas-ti, vuonna 2030 alueella asuu noin 7 000 asukasta eli noin 13 % koko kun-nan väestöstä (7 % vuonna 2009).

Taulukko 1. Sipoon väestö 2009 ja väestötavoitteet vuosille 2025 ja 2030

(Sipoon kunta).

Alue 2009 2025 2030Talma 1 296 5 700 6 950Nikkilä 5 693 11 600 14 100Söderkulla 3 157 10 450 11 700Hitå 1 262 2 500 3 750Majvik 312 1 900 3 150Kylät, haja-asutusalueet 6 316 9 150 9 650Ei määritelty taajama-alue 0 2 700 4 200Yhteensä 18 036 44 000 53 500 2.2 Yhdyskuntarakenne Sipoon yhdyskuntarakenne muuttuu merkittävästi yleiskaava 2025:n mu-kaisten uusien asunto- ja työpaikka-alueiden toteuduttua erityisesti Nikkilä-Talma -vyöhykkeellä ja Etelä-Sipoossa. Lounais-Sipoon siirryttyä Helsingin osaksi Etelä-Sipoon uudisrakentaminen painottuu aiempaa voimakkaammin Söderkullan alueelle ja suunnitelluille uusille taajama-alueille Majvikiin, Hi-tåån ja Eriksnäsiin. Yhdyskuntarakenne muuttuu voimakkaasti myös koko kunnan alueella uuden asutuksen sijoittuessa pääosin taajamiin ja kyliin aikaisemman haja-asutusalueille kohdistuneen rakentamisen sijasta (Sipoon kunta 2008). Sipoon keskusta- ja taajamatoimintojen alueet esitetään ku-vassa 4. Yleiskaavan toteutuminen kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Etelä-Sipoon osalta Helsingin rakenteeseen ja Nikkilä-Talma -vyöhykkeen osalta Keravan itäosien ja radanvarren rakenteeseen. Yleiskaava on yhdyskuntarakennetta eheyttävä siltä osin kuin uusi rakenne sijoittuu olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kunnan sisällä ja naa-purikuntiin nähden. Seudun yhdyskuntarakenteen kannalta Lounais-Sipoon rakentaminen sen siirryttyä osaksi Helsinkiä on erityisen merkittävää. Etelä-Sipoo kytkeytyy Lounais-Sipoon kautta suoraan Helsingin yhdyskuntaraken-teeseen (Sipoon kunta 2008).


11

Kuva 4. Sipoon keskusta- ja taajamatoimintojen alueet (Sipoon kunta

2008).

2.3 Liikenne 2.3.1 Nykyinen liikenneverkko Sipoon tieverkon rungon muodostavat Porvoon moottoritie, Porvoontie sekä Nikkilän kautta kulkevat maantiet ja yhdystiet. Tieverkon rakenne ja autolii-kenteen määrät esitetään kuvassa 5. Sipoon kevyenliikenteen väylistä val-taosa sijaitsee Nikkilän ja Söderkullan alueilla, joissa kevyen liikenteen ver-kosto on kohtuullisen hyvä. Jonkin verran väyliä on myös Landbon alueella. Nykyinen kevyen liikenteen väylästö palvelee lähinnä taajamien sisäisiä tar-peita (Sipoon kunta 2008). Nikkilästä on hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin (maanantaista perjan-taihin noin 30 vuoroa/suunta). Söderkullan linja-autovuorotarjonta on Nikki-lää runsaampaa Porvoo-Helsinki runkoliikenteen ansiosta. Porvooseen on hyvät yhteydet sekä Söderkullasta että Nikkilästä. Nikkilän ja Söderkullan välisen suorimman reitin ulkopuolelle jäävien kylien (Keski-Sipoo) liikenne-tarjonta jää vähäisemmäksi ja ajettavien vuorojen reitit vaihtelevat. Myös rannikon asuinalueet ovat suhteellisen vähäisten, koulupäivinä ajettavien vuorojen varassa. Joukkoliikenteen vuorotarjonta esitetään kuvassa 6 (Si-poon kunta 2008).


12

Kuva 5. Sipoon tieverkon toiminnallinen luokitus ja autoliikenteen määrät

(Sipoon kunta 2008).

Kuva 6. Sipoon joukkoliikenteen (arkivuorokauden) vuorotarjonta (Sipoon

kunta 2008).


13

2.3.2 Liikenneverkon kehittäminen Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työssäkäynnin että asioinnin osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Suurin osa Sipoon liikenteestä on ulkoista eli kunnan rajan ylittävää. Maankäytön voimakas lisääntyminen ja vahvat pääkaupunkisedulle suuntautuvat liikennevirrat mahdollistavat joukkoliikennejärjestelmän voimakkaan kehittämisen. Te-hokkailla maankäyttöratkaisuilla ja korkealla joukkoliikenteen palvelutasolla joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat yli viisinkertaisiksi ja kehittämi-nen on mahdollista tehdä myös raideliikenteeseen perustuen. Sipoon sisäi-nen liikenne kasvaa maankäytön suhteessa eli noin kolminkertaiseksi. Sisäi-sen liikenteen sijoittumisessa liikenneverkolle ei tapahdu oleellisia muutok-sia nykytilanteeseen verrattuna vaan liikenne kasvaa varsin tasaisesti koko verkolla (Sipoon kunta 2008). Kuva 7. Tavoitteellinen joukkoliikennejärjestelmä ja liikenneverkko (Sipoon

kunta 2008).

Kerava-Nikkilä vyöhykkeellä joukkoliikennejärjestelmä perustuu lähijunalii-kenteen toteuttamiseen, jolloin Nikkilään kulkee junia 20 - 30 minuutin vä-lein. Asemat on osoitettu Sipoon alueella Talmaan ja Nikkilään. Etelä-Sipoosta järjestetään joko tiheä syöttöliikenne Itä-Helsingin metrojärjestel-mään tai Helsingin metroa jatketaan Hitån alueelle sekä varaudutaan Sö-derkullan alueella mahdollisen Helsinki - Porvoo taajamajunaliikenteen hyö-dyntämiseen pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi parannetaan joukkoliikenteen yhteyksiä Kehä III:n suuntaan. Kevyen liikenteen verkostoa kehitetään en-sisijassa olemassa olevilla keskusta- ja kyläalueilla sekä yleiskaavassa esite-tyissä voimakkaan kasvun alueilla työmatka-, koulumatka- ja asiointiliiken-teen tarpeiden mukaan. Myöhemmin verkostoa kehitetään myös taajamien reuna-alueilla maankäytön kasvun mukaan (Sipoon kunta 2008). Joukkoliikenteen voimakkaasta kehittämisestä huolimatta autoliikenne kol-minkertaistuu, mikä johtuu maankäytön kasvusta ja autoistumisen lisään-tymisestä. Ajoneuvoliikenteen verkon kehittämisen keskeisenä tavoitteena


14

on luoda selkeästi jäsennöity ja turvallinen tie- ja katuverkko, jolla liikennöi-tävyys on turvattu erityisesti työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sekä kulje-tusten kannalta keskeisillä väylillä. Liikkumisen ja kuljetusten toimivuuden turvaamiseksi verkkoa ja palveluita kehitetään ensin pienemmin toimin vai-heittain ja tarvittaessa myös isommilla infrastruktuuri-investoinneilla (Si-poon kunta 2008). 2.3.3 Pendelöinti Sipoosta Sipoo kytkeytyy selkeästi Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen. Por-voon suuntaan kytkentä on huomattavasti löyhempi. Nämä kytkennät näky-vät selkeästi työssäkäyntiliikenteessä. Vuonna 2005 Sipoon asukkaiden työssäkäynnistä suuntautui 38 % Sipoon kunnan alueelle, 36 % Helsinkiin, 12 % Vantaalle, 3 % Espooseen ja Kauniaisiin ja 7 % muualle Helsingin seudulle. Porvoon ja muun Itä-Uudenmaan suunnalla kävi työssä vain noin 4 % Sipoossa asuvista työssäkäyvistä (Sipoon kunta 2008, alkuperäislähde Tilastokeskus). Tilastokeskuksen vuoden 2007 pendelöintitietojen valossa työmatkojen suuntautumisessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Työmatkaliikenne muihin kuntiin suuntautuu Etelä-Sipoosta voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin ja Itä-Helsinkiin ja Pohjois-Sipoosta Helsingin kantakaupunkiin, Vantaalle Kehä III:n varteen, Keravalle ja Porvooseen. Yleiskaavan toteuttaminen lisää Sipoon työpaikkaomavaraisuutta, mutta työmatkojen arvioidaan suuntautuvan kuitenkin edelleen pääosin Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle (Sipon kunta 2008, alkuperäislähde Tilasto-keskus).

Kuva 8. Sipoosta pendelöivien henkilöiden lukumäärä kunnittain vuosina

1990 - 2005 (www.sipoo.fi).


15

3 KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA 3.1 Päivittäistavarakauppa Vuonna 2009 Sipoossa toimi yhteensä 10 päivittäistavaramyymälää (A.C. Nielsen Finland oy):

• 4 isoa supermarkettia (myyntipinta-ala 1 000 m2 tai yli) • 1 iso valintamyymälä (myyntipinta-ala 200 - 399 m2) • 3 pientä valintamyymälää (myyntipinta-ala 100 - 199 m2) • 1 pienmyymälä (myyntipinta-ala alle 100 m2) • 1 päivittäistavaroiden erikoismyymälä

Sipoon päivittäistavarakaupat sijoittuivat pääasiassa Nikkilään (kaksi isoa supermarkettia, pienmyymälä ja päivittäistavaroiden erikoismyymälä) ja Söderkullaan (kaksi isoa supermarkettia ja kaksi pientä valintamyymälää). Näiden lisäksi Boxissa toimi yksi pieni valintamyymälä ja Västerskogissa yksi iso valintamyymälä. Vuoden 2009 aikana toimintansa aloitti yksi iso super-market Söderkullassa ja toimintansa lopetti yksi pieni valintamyymälä Sö-derkullassa. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaraa myytiin Boxissa, Nikkilässä ja Söderkullassa olevilla huoltoasemilla sekä Nikkilässä ja Söderkullassa sijaitsevissa kioskeissa.

Kuva 9. Sipoon päivittäistavarakaupat sekä päivittäistavaraa myyvät kioskit

ja huoltoasemat vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).


16

Päivittäistavaramyymälöiden myyntipinta-alasta 90 % oli isoissa supermar-keteissa ja 5 % pienissä valintamyymälöissä. Myös päivittäistavaramyynti painottui isoihin supermarketteihin, sillä niiden osuus Sipoon päivittäistava-roiden kokonaismyynnistä (myymälät, huoltoasemat ja kioskit) oli 82 %. Pienten valintamyymälöiden osuus myynnistä oli 10 %. Huoltoasemien ja kioskien osuus Sipoon päivittäistavaramyynnistä oli 3 %. Asukaslukuun suhteutettuna Sipoossa oli noin 2 200 asukasta yhtä päivit-täistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät myymälät (ei erikoismyymälöitä). Asukkaiden määrä yhtä myymälää kohti oli Sipoossa selvästi suurempi kuin koko maassa kes-kimäärin (1 597 asukasta/myymälä). Päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti oli Sipoossa vuoden 2009 lopussa jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 96). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli vuonna 2009 Sipoossa sel-västi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 84). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli vuonna 2009 Si-poossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 110). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäista-varakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan yli-mitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. 3.2 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Sipoossa toimi yhteensä 61 erikoiskaupan myymälää vuonna 2009. Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodintekniikka- ja rautakauppa sekä muu tilaa vaativa kauppa kuten puutarha-alan kauppa ja venekauppa) toimi yhteensä 11 myymälää. Muun erikoiskaupan alalla toimi 50 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiik-kamyymälät ym., muotikaupat, tietotekniikan erikoiskaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Rautakaupan alan myymälöiden määrä tilaa vaativan erikoiskaupan myymä-löiden kokonaismäärässä korostuu, sillä Tilastokeskuksen luokituksen mu-kaan toimialaan kuuluu myös pieniä myymälöitä kuten lukkoseppä- ja avainliikkeitä. Kaikki rautakaupat eivät siten ole varsinaisia tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä. Sipoossa varsinaisia rautakauppoja on kaksi, muut

ovat erityisrakennemyymälöitä kuten betonirakenneliikkeitä. Muun tilaa vaa-

tivan erikoiskaupan myymälöitä Sipoossa on Tilastokeskuksen tiedoista poi-

keten kaksi.

Taulukko 2. Sipoon erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Tilastokeskus). Tilaa vaativa erikoiskauppa 11

Huonekalukauppa 0Kodintekniikkakauppa 1Rautakauppa 6Muu tilaa vaativa kauppa 4

Muu erikoiskauppa 50Alkot, apteekit ym. 4Muotikauppa 2Tietotekninen erikoiskauppa 3Muu erikoiskauppa 41

Erikoiskauppa yhteensä 61


17

Sipoossa toteutuneesta erikoiskaupan myynnistä 45 % oli tilaa vaativan erikoiskaupan myyntiä ja 55 % muun erikoiskaupan myyntiä. Myynniltään suurimmat toimialaryhmät olivat rautakauppa ja muu erikoiskauppa. Asukaslukuun suhteutettuna Sipoossa oli 296 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (239 asukasta / erikoiskaupan myymälä).

Kuva 10. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Tilastokeskus).

3.3 Ostovoima Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima arvioitiin vuoden 2009 väestömää-rän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen (€/asukas) perusteella. Kulutuslu-kuina käytettiin päivittäistavarakaupassa Tilastokeskuksen kulutustutkimuk-sen ja erikoiskaupassa Vähittäiskauppa Suomessa 2003 selvityksessä (San-tasalo ja Koskela 2003) esitettyjä Uudenmaan keskimääräisiä lukuja. Kulu-tusluvut muutettiin indeksoimalla vuoden 2009 hintatasoon.


18

Sipoon vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskenta-perusteilla arvioituna oli vuonna 2009 yhteensä noin 118 miljoonaa euroa, josta noin 46 miljoonaa euroa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja noin 72 miljoonaa euroa erikoiskauppaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan osuus koko erikoiskaupan ostovoimasta oli 26 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan osuus 46 miljoonaa euroa.

Taulukko 3. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä,

€/asukas/vuosi (vuoden 2009 rahassa).

€/asukas/vuosi2009 2025 2030

Päivittäistavarakauppa 2 525 2 960 3 111Erikoiskauppa yhteensä 4 004 5 497 6 069 - tilaa vaativa erikoiskauppa 1 431 1 965 2 169 - muu erikoiskauppa 2 573 3 533 3 900Vähittäiskauppa yhteensä 6 529 8 458 9 181 Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kulut-tajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä po-tentiaali toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähit-täiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia os-toksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuin-alueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan pal-velut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Sipoossa vuonna 2009 oli nega-tiivinen: siirtymän osuus kunnan asukkaiden ostovoimasta oli -10 %. Käy-tännössä tämä kertoo sen, että asukkaat käyttivät pääsääntöisesti oman kuntansa päivittäistavaramyymälöitä, mutta asioivat myös muualla. Päivit-täistavaramyyntiin on laskettu mukaan varsinaisten päivittäistavara-myymälöiden myynnin lisäksi myös kioskien ja huoltoasemien päivittäista-varamyynti. Alueittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siir-tymä oli vuonna 2009 seuraava:

• Pohjois-Sipoo -100 % • Talma -100 % • Nikkilä 64 % • Keski-Sipoo -100 % • Kaakkois-Sipoo -64 % • Söderkulla 83 % • Hitå -59 % • Majvik -100 % • Saaristo -100 % • Sipoo -10 %

Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, sillä noin 65 % osto-voimasta siirtyi Sipoon ulkopuolelle. Euromääräisesti Sipoon erikoiskaupan ostovoiman vuoto oli noin 45 miljoonaa euroa. Koko erikoiskauppaa koskeva siirtymä on seurausta sekä tilaa vaativasta erikoiskaupasta että muusta eri-koiskaupasta eli ns. keskustahakuisesta erikoiskaupasta. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin 56 % sipoolaisten ostovoimasta siirtyi muihin kuntiin. Muussa erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli -71 %.


19

4 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSNÄKYMIÄ 4.1 Kaupan kehitystrendejä Pääkaupunkiseutu muodostaa selkeän Uudenmaan maakunnan kaupan pää-keskuksen, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisesti vähittäiskau-pan palveluja myös sipoolaisille. Sipoon kannalta katsottuna myös Porvoos-sa tapahtuvalla kaupan palvelujen kehityksellä on merkitystä ja vaikutusta kunnan vähittäiskaupan kehittymiseen. Muut kaupungit ja kunnat alakes-kuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen ja osin seudullinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallis-ta painoarvoaan ja vetovoimaansa. Keskusten mahdollisuudet perustuvat etenkin erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin, koska kaupan voima-kas keskittyminen pääkaupunkiseudulle vaikuttaa erikoiskaupan kehitys-edellytyksiin koko maakunnassa. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat to-dennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hy-permarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tu-lee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuu-dessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokois-ten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuiten-kin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myy-mälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liiken-neasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppa-ketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Myös etnis-ten myymälöiden merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä, etenkin Uudellamaalla Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspal-velut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tava-roiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittä-vät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Es-poon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista va-rustetaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päi-vittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikau-pan näytemyymälöitä (esim. ”tavarataloja”, joissa on vain vaatteiden sovi-tuskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöi-tä on jo esimerkiksi Saksassa. Myös ns. monikanavakaupat lisääntyvät. Mo-nikanavakaupassa verkkokaupan sähköisiä palveluja yhdistetään tavan-omaiseen myymälässä tapahtuvaan ostamiseen.


20

Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvis-tuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa on kehitty-nyt myös myymälöitä, joissa oman alan tuotevalikoiman lisäksi myydään muita tuotteita, esimerkiksi polkupyöriä kodinkoneliikkeessä. Myös ”avaimet käteen -periaate” yleistyy (esimerkiksi kirjahyllyn kuljetus ja kokoaminen asiakkaan kotona). Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksel-lisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Uudellamaalla kaupan yleisenä kehitystrendinä on muun maan tapaan ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä pääasiassa vapaa-ajan asukkaiden tarpei-siin uutta palvelutarjontaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkira-kenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoit-tuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Tilaa vaativa erikoiskauppa ml. laajan tavaravalikoiman myymälät (halpa-hintamyymälät) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasva-va erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Uudellamaalla tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa.

Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kaup-papaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutetta-vuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunki-rakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saa-vutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa en-tistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tar-ve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajen-tamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympä-rille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä ”isännättömäksi” (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liit-tyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä ”turvallisempia”. 4.2 Kulutustottumukset Väestön ikääntyminen, asuntokuntien koon pienentyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen ovat keskeisiä kuluttajien ostoskäyttäytymiseen ja palvelujen kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta kriittinen ryhmä ovat yli 70-vuotiaat. Heidän osuutensa Suomen väestöstä arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Tällöin on edessä tilanne, jossa merkittävä osa väestöstä tarvitsee apua asumisessa ja kaupassakäynnissä. Hyvät lähipalve-


21

lut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää kunnallisia kau-passakäyntiä korvaavia palveluja. Pienten asuntokuntien osuus on jatkuvasti kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2008 lopussa 70 % kaikista asunto-kunnista käsitti yksi tai kaksi henkilöä. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli yli 40 %. Kotitalouksien koko ja elämäntyyli vaikuttavat ostoskäyttäyty-miseen. Pienet kotitaloudet ruokailevat usein kodin ulkopuolella ja käyttävät keskimääräistä enemmän rahaa erikoistavaroihin, palveluihin ja matkailuun. Liikkuvuus lisääntyy samalla, kun väestö eriytyy liikkuvuuden suhteen. Au-toistumisaste on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Autottomien asuntokunti-en määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan 2000 -luvulla, yli viidennes asun-tokunnista on autottomia. Niiden kuluttajien joukko, joiden liikkuminen on joukkoliikenteen tai kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien varassa, näyttää pysyvän vakiona yleisestä vaurastumisesta ja autoistumisesta huolimatta. Suomalaisten kulutus on viime vuosina erilaistunut. Kulutus on muuttunut yksiköllisemmäksi sekä väestöryhmien välillä että perheiden sisällä. Tulot, sosioekonominen asema ja kotitaloustyyppi ovat pysyneet kulutuksen mää-rän ja laadun tärkeimpinä selittäjinä. Kuluttamiseen vaikuttavat myös asu-mismuoto ja elämänvaihe. Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien kasvaessa kulutus on ”arkipäiväistynyt”. Pelkästä ostamisesta saatava nautinto on vä-hentynyt ja kuluttamiselta odotetaan yhä kokonaisvaltaisempaa elämykselli-syyttä. Näihin odotuksiin vastaavat mm. suuret kauppakeskukset sekä viih-de- ja vapaa-ajankeskukset. Ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tärkeimmäksi tekijäksi ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa ihmi-set kokevat autoilun ja muun liikkumisen. Asenteet eivät kuitenkaan suo-raan välity toimintaan. Siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuten se, mitä ratkaisuja on tarjolla. Asenteet tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden muutok-seen. Kulutuksen uusia muotoja on vaikea ennakoida. On mahdollista, että tava-roista siirrytään aineettomaan kulutukseen, verkkokauppa ja virtuaalikulutus kasvavat ja luovat uusia kulutusmuotoja, kierrätys ja vuokraus yleistyvät, eettisyys suuntaa kulutusta uudella tavalla jne. Kaupalliset toiminnot myös lomittuvat erilaisiin toimintoihin ja kulutuksen kauppakeskusmainen tila laa-jenee muille aloille (terminaalit, toimitilat, hotellit, museot). On todennä-köistä, että kulutuksen tilat kuten kauppakeskukset sekä viihde- ja vapaa-ajankeskukset tulevat säilyttämään vetovoimansa ja kasvamaan. 4.3 Kaupan sijainnin ohjaus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa (VN 13.11.2008) painotettiin erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää ja sen myötä yhdyskun-tarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevia tavoitteita. Yh-dyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet:

- Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen.

- Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, et-tä tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumi-sen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.


22

- Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdys-kuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.

- Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti hen-kilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän (ympäristöministeriö 2009) mukaan kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei ole pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Arvi-ointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi täh-täävät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon ke-hittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Työryhmän ehdotuksia ovat seu-raavat:

- Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset kootaan maan-käyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun, johon sisältyy uutena pykä-länä kaupan sijoittamisen periaatteet. Ympäristöministeriö uudistaa keskustatoimintojen alueen määrittelyä ja käyttöä koskevaa ohjeis-tusta yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien ja Suomen kuntalii-ton kanssa.

- Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa ei muuteta. Selvitys kokora-jan muutoksesta on kuitenkin tarpeellinen.

- Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin.

- Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja määritellään aina maakuntakaavassa.

- YVA -asetusta tarkistetaan siten, että vähintään 60 000 k-m2 vähit-täis-kaupan suuryksiköt otetaan YVA -menettelyn piiriin.

- Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että yleispiirteisten kaavojen kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisu-jen tulee perustua palveluverkkoselvitykseen.

- Ympäristöministeriö kehittää yhteistyössä maakunnan liittojen, kun-tien, Suomen kuntaliiton ja aluehallinnon viranomaisten kanssa kau-pan palveluverkon suunnittelua ja arviointia palvelevia analyysimene-telmiä kaavoituksesta vastaavien ja kaavoitusta ohjaavien viran-omaisten käyttöön.

- Valtiovarainministeriölle harkittavaksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen tukemaan kaupan sijainnin oh-jauksen tavoitteita.


23

4.4 Kaupan hankkeet 4.4.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyk-sen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppa-paikkasuunnitteluun. Pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6 - 8 vuotta eteenpäin ja suunnittelun kohteena on koko myymäläverkko. Suunnittelujänne ei voi olla pitempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja suunnittelujänteen pituus on 1 - 3 vuotta. Oleellisimmat seikat pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat (ympäristömi-nisteriö 2004):

- vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin, - vastaaminen kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin (erilaisten

myymäläkonseptien muodostama monipuolinen verkosto, joka vas-taa erilaisten kuluttajien muuttuviin tarpeisiin),

- olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, - liiketoiminnan jatkuva kehittäminen (kyky vastata muutoksiin) sekä - palvelukokonaisuudet (muutkin kuin kaupalliset palvelut).

Kaupan ryhmät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voi-daan ottaa välittömästi huomioon. Pitkän tähtäyksen myymäläverkon suun-nittelu tehdään kaupan ryhmissä, koska yleensä yksittäinen kauppias ei suunnittele tulevaisuuttaan muutamaa vuotta pitemmälle. Kaikki kaupan ryhmät tekevät pitkän tähtäyksen strategista myymäläverkon suunnittelua omista lähtökohdistaan käsin. Tämä suunnittelu katsotaan liikesalaisuudeksi siihen asti, kunnes asiaa koskevia tietoja voidaan julkistaa.

Kunkin kaupparyhmän lyhyen tähtäyksen toteuttava kauppapaikkasuunnit-telu perustuu aina pitkän tähtäyksen myymäläverkkosuunnitelmaan: se on kivijalka yksittäisille investointipäätöksille. Toteuttavassa kauppapaikka-suunnittelussa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa:

- riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, - markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, - hyvä liikenteellinen sijainti ja - kohtuullinen investointitaso.

Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta raken-nettaessa. Toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan myös niiden palvelutason parantamiseksi. Tyhjiä kiinteistöjä pyritään hyödyntämään ai-na, kun se on mahdollista. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälä-tyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja, jotka tulisi pyrkiä ottamaan huomi-oon kaavoituksessa. Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan palvelujen toteutumista eikä turvata kaupan kannattavuutta. Yhteis-työ ja vuoropuhelu kuntien ja kaupan kesken on tämän vuoksi suositeltavaa myymäläverkkoa suunniteltaessa. Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja


24

myymälätyypistä riippuen 2 000 - 3 000. Muita keinoja ovat esimerkiksi lii-ketontin kaavoittaminen keskeiselle paikalle tai asuntoalueen sisääntulo-väylän suulle. Kaupan palveluja sisältävässä kaavassa tulisi olla joustavuut-ta, esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa voi sopeutua paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Erikoiskauppa

Toimialojen sisäisten hyötyjen vuoksi ketjuuntuminen on yleistynyt erikois-kaupassa viime vuosina. Ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liike-paikkojen suhteen on lisääntynyt. Ketjuliikkeet hakevat myymälähuoneistoja keskeisiltä liikepaikoilta ja ketjuilta tulee vaatimuksia liiketilojen ulkoiseen ilmeeseen ja sisäiseen rakenteeseen. Ketjumyymälät hakevat yleensä myös selvästi suurempia liiketiloja, koska ne pyrkivät myynnissään keskimääräistä suurempaan myyntiin (Santasalo & Heusala 2002). Erikoiskaupassa keskustojen tavoitteellinen kehittäminen on oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppa-paikkasuunnittelussa. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit kes-kustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvi-ke- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei suurimpia toimijoita lukuun otta-matta voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista. 4.4.2 Uudellamaalla vireillä olevia kaupan hankkeita Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla oli syksyllä 2009 vireillä tai suunnitteilla noin 80 kooltaan yli 2 000 k-m2 kaupan hanketta (Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto 2010). Hankkeiden koko vaihteli suuresti - mukana oli lu-kuisia alle 10 000 k-m2 hankkeita, mutta myös viisi yli 100 000 k-m2 han-ketta. Hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin 2 miljoonaa kerrosne-liömetriä. Kyseessä on kuitenkin karkea suuruusluokka, koska kaikista hankkeista ei saatu kerrosalatietoa ja joidenkin hankkeiden suunniteltu ker-rosala ei todennäköisesti toteudu kokonaisuudessaan. Hankkeita oli vireillä 16 kunnassa, eniten pääkaupunkiseudulla (kuva 11). Kaiken kaikkiaan hankkeita oli vireillä edellä esitettyä enemmän, koska tar-kastelussa ei ole mukana alle 2 000 k-m2 kaupan hankkeita. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnissa oli keväällä 2009 vireillä noin kymme-nen alle 2 000 k-m2 hanketta. Hankkeita tarkasteltaessa on pidettävä mie-lessä myös, että kaikki hankkeet eivät toteudu (joko ollenkaan tai suunnitel-lussa mitoituksessa) ja että uusia hankkeita tulee vireille koko ajan. Täsmäl-lisiä hanketietoja oleellisempaa onkin tiedostaa se, että erilaisia hankkeita on aina vireillä ja että kysyntään pitää pystyä vastaamaan yhdyskuntara-kenteen, palvelujen saavutettavuuden, kaupan toimintaedellytysten ja kil-pailun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sipoossa ei tällä hetkellä ole vireillä uusia kauppahankkeita. Nykyisten myy-mälöiden laajennukset ovat kuitenkin todennäköisiä erityisesti Nikkilässä ja Söderkullassa. Laajennusten toteutumisen ajankohta on sidoksissa väestö-kehitykseen. Pitkällä tähtäimellä väestömäärän lisääntyessä voi syntyä edel-lytyksiä uusien kaupan palveluiden perustamiselle myös muualla Sipoossa, esimerkiksi Talman, Hitån ja Majvikin alueilla.


25

Kuva 11. Vireillä ja suunnitteilla olevia kaupan hankkeita (Uudenmaan liitto

ja Itä-Uudenmaan liitto 2010a).


26

4.5 Ostovoiman kehitys Ostovoiman kehitys arvioitiin Sipoon väestötavoitteen ja yksityisen kulutuk-sen kasvuarvioiden mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa keskimäärin 2 %/ vuosi. Ostovoiman kehitysarviossa käytetyt keskimääräiset kulutusluvut on esitetty edellä taulukossa 3. Vuonna 2025 vähittäiskaupan ostovoima Sipoossa on edellä esitettyjen las-kentaperusteiden mukaan arvioituna noin 372 miljoonaa euroa eli kasvua vuoteen 2009 on noin 254 miljoonaa euroa (taulukko 4). Vuoteen 2030 mennessä vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin 373 miljoonalla eurolla. Päivittäistavarakaupassa ostovoiman kasvu vuoteen 2025 mennessä on noin 84 miljoonaa euroa ja vuoteen 2030 mennessä noin 121 miljoonaa euroa. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2025 mennessä on noin 170 mil-joonaa euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman kasvu on noin 60 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan ostovoiman kasvu noin 110 mil-joonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupan ostovoima kasvaa noin 253 miljoonaa euroa (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 90 miljoonaa euroa ja muu erikoiskauppa noin 163 miljoonaa euroa). Taulukko 4. Arvio Sipoon vähittäiskaupan ostovoimasta vuosina 2009, 2025

ja 2030.

Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa MuuOstovoima, milj. € kauppa tavarakauppa vaativa erikois-

yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa2009 118 46 72 26 462025 372 130 242 87 1562030 491 167 325 116 209 4.6 Kaupan laskennallinen liiketilantarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syn-tyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve arvioitiin osto-voiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruus-luokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustan-taan eli uusiin myymälöihin. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myyn-nin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva os-tovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava teki-jä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeit-täin ja on yleensä korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperus-tannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Ostovoima jaetaan tavoitteellisella neliömyyntiteholla ja saadaan laskennal-linen pinta-alan tarve. Pinta-alatarve on suuntaa-antava, sillä myyntiteho voi vaihdella paljonkin erilaisissa kaupan yksiköissä. Luonnollisesti myös ostovoiman kasvun ennustamiseen pitkällä aikavälillä liittyy epävarmuuste-kijöitä. Sekä kulutus että väestö voivat kasvaa eri tavalla kuin ennusteissa on oletettu, esimerkiksi taloussuhdanteiden muutosten vuoksi. Seuraavissa


27

laskelmissa käytetyt myyntitehot ovat suhteellisen korkeita ja mahdollista-vat menestyksekkään toiminnan uusissakin tiloissa. Pienemmillä markkinoil-la ja vanhemmissa tiloissa kaupan yritykset tyytyvät usein heikompaankin neliömyyntitehoon. Samoin paljon tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja ns. halpahalleissa tavoiteltava neliömyyntiteho voi olla selvästi matalampi kuin tässä esitetty ja siten ostovoima mahdollistaa tässä esitettyä suuremman pinta-alan. Pinta-alan tarvetta lisäävät myös vanhojen tilojen korvautuminen uusilla, ohikulkuliikenteen ja yritysten ostovoima sekä pienempiin neliömyyntitehoi-hin tyytyvät myymälät. Auto-, kone- ja varaosakaupan sekä kaupallisten palveluiden ja ravintoloiden edellyttämät pinta-alat eivät ole mukana las-kelmissa. Taulukossa 5 esitetään vähittäiskaupan laskennallinen pinta-alan lisätarve tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu jäisi kunnan alueelle. Tätä voi pitää perusmitoituksena, joka pohjautuu väestökehitykseen. Tällainen pinta-ala vastaisi suunnilleen, yllä mainitut neliömyyntitehoon liittyvät tekijät huomioiden, kunnan asukkaiden ostovoiman kasvua. Kuluttajien asiointi ei kuitenkaan noudata kuntarajoja, vaan ostovoimaa liikkuu kuntien rajojen yli. Näin ollen jonkin kunnan laskennallinen pinta-alan lisätarve voi toteutua myös jossain toisessa kunnassa. Tyypillisesti suuremmissa keskuksissa on enemmän kauppaa kuin pienissä kunnissa. Sipoon vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin tunnuslukuihin:

- myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - myyntitehokkuus päivittäistavarakaupassa 7 000 €/my-m2 - myyntitehokkuus erikoiskaupassa 3 000 €/my-m2 - liiketilan poistuma 0 k-m2 - kokonaan uusperustantaa - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3

Sipoon vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2009- 2025 on ostovoiman kasvun ja edellä esitettyjen tunnuslukujen mukaan arvioituna suuruusluokaltaan 112 000 k-m2. Päivittäistavarakaupassa liiketi-lan lisätarpeen suuruusluokka on 20 000 k-m2 ja erikoiskaupassa 92 000 k-m2. Erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu tilaa vaativaan erikois-kauppaan 33 000 k-m2 ja muuhun erikoiskauppaan 59 000 k-m2. Vuoteen 2030 mennessä liiketilan lisätarpeen suuruusluokka on koko vähittäiskau-passa 165 000 k-m2, päivittäistavarakaupassa 28 000 k-m2 ja erikoiskau-passa 137 000 k-m2. Tilaa vaativan erikoiskaupan osuus lisätilantarpeesta on 49 000 k-m2 ja muun erikoiskaupan osuus 88 000 k-m2. Taulukko 5. Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2025

ja vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muuliiketilan kauppa tavarakauppa vaativa erikois-lisätarve (k-m2) yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa2025 112 000 20 000 92 000 33 000 59 0002030 165 000 28 000 137 000 49 000 88 000 On syytä muistaa, että tässä esitetty liiketilatarve on laskennallinen ja pe-rustuu Sipoon oman väestön ostovoiman kasvuun. Siinä ei ole otettu huo-mioon kunnan ulkopuolelta tulevia ostovoiman siirtymiä (kunnassa muualta työssäkäyvät, ohikulkuliikenteen ostovoima, matkailijat) eikä Sipoosta muu-alle siirtyvää ostovoimaa, joka erityisesti erikoiskaupassa on merkittävä.


28

Pitkällä aikavälillä laskennalliseen arvioon liittyy ymmärrettävästi epävar-muustekijöitä. Ostovoiman kasvu, väestönkasvu ja kaupan toimintatavat voivat muuttua huomattavasti nykyisestä. On myös muistettava vähittäis-kaupan uudistumisen tarve. Liiketoimintaa kehitetään uudistamalla toimitilo-ja ja usein tämä tarkoittaa uusien tilojen rakentamista. Vuonna 2009 Sipoon vähittäiskaupan ostovoimasta siirtyi kunnan ulkopuo-lelle päivittäistavarakaupassa 10 % ja erikoiskaupassa 65 %. Ostovoiman vuodon vähentäminen edellyttäisi vähittäiskaupan tarjonnan lisäämistä ja sitä kautta uuden liiketilan rakentamista. Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa (siirtymä on 0 %), joka Sipoossa edellyttäisi päivittäistavarakaupan liiketilan lisäämistä noin 1 000 kerrosneliömetrillä vuoden 2009 tilanteessa. Erikoiskaupassa kysynnän ja tarjonnan tasapaino edellyttäisi liiketilan lisäämistä Sipoossa noin 19 000 kerrosneliömetrillä. Erikoiskaupassa kysynnän ja tarjonnan tasapainotilan-netta ei kuitenkaan voida pitää realistisena. Uudenmaan erikoiskaupan tar-jonta keskittyy jatkossakin vahvasti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseu-dun erikoiskaupan kanssa kilpailevan tarjonnan luominen Sipooseen on erit-täin haastavaa.


29

5 KAUPAN PALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 5.1 Vaihtoehtojen määrittely Sipoon kaupallisen palveluverkon tavoitetilan määrittämiseksi laadittiin kaksi palveluverkon kehittämisvaihtoehtoa ja arvioitiin niiden vaikutukset. Kehit-tämisvaihtoehdot poikkeavat toisistaan rakenteellisten ratkaisujen osalta, mutta kumpikin on osa toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja vas-taa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Erot kehittämisvaihtoehtojen välillä muodostuvat kaupan sijoittumisperiaatteista, keskusten ja kaupan alueiden luonteesta sekä kaupan nykyisestä ja tavoiteltavasta myymäläver-kosta. Palveluverkon kehittämisen lähtökohtia on esitetty edellisissä luvuissa. Läh-tökohtana kehittämisvaihtoehdoissa kuten myös vaihtoehtojen pohjalta laa-ditussa tavoitteellisessa palveluverkossa ovat:

- väestömäärän kasvu ja alueellinen sijoittuminen - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - maakuntakaavan ja yleiskaavan kauppapaikat - nykyinen yhdyskuntarakenne ja sen laajenemissuunnat - nykyinen kaupan palveluverkko - vireillä ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet - kaupan kehitystrendit - liikenneverkon hankkeet - potentiaaliset uudet kaupan sijoittumisalueet - ostovoiman siirtymät ja ostovoiman kasvu vuoteen 2025 ja 2030 - liiketilan lisätarve vuoteen 2025 ja 2030

Sipoon kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdot ovat:

- Kolme vahvaa keskusta

- Helminauha

Kolmantena kehittämisvaihtoehtona tarkasteltiin kattavaa kyläverkostoa eli hajavaihtoehtoa. Tässä vaihtoehdossa Nikkilä ja Söderkulla kasvaisivat, mutta kasvua kohdistuisi myös kyliin ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Kehittämisvaihtoehtoa ei otettu mukaan lopulliseen arviointiin, koska usei-den kyläkauppojen kehitykselle ei ole realistisia mahdollisuuksia: Sipoon väestötavoitteen mukaan kyliin ja haja-asutusalueille sijoittuu noin 3 300 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, mikä ei välttämättä edes yhdessä (ja yhdessä paikassa) riitä uuden päivittäistavarakaupan perustamiseen. Kylissä palveluja voidaan parantaa lähinnä (elintarvike)kioskien avulla. 5.2 Vaihtoehtojen yhteiset sijoittumisperiaatteet Valtaosa vähittäiskaupan palveluista keskittyy nykyisen palveluverkon ta-paan Nikkilän ja Söderkullan keskustatoimintojen alueille sekä sellaisiin taa-jamiin, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytys-ten ja sitä kautta Sipoon kaupallisen vetovoiman kannalta on tarkoituksen-mukaista keskittää uusi kauppa näille alueille. Keskitetty kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan monipuolisesti palveluitaan kaikille kuluttajaryhmille ja ennen kaikkea turvaamaan kuntalaisille laadukkaat palvelut.


30

Keskusten ja alakeskusten asema vahvoina kauppapaikkoina tulee turvata. Keskustasijainnin merkitys tulee entisestään kasvamaan ilmastomuutokseen varautumisen ja liikenteen vähentämistavoitteiden myötä. Keskustoissa kaupan palvelut ovat mahdollisimman monelle saavutettavissa myös kävel-len/pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Kaupan toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mah-dollistetaan riittävä ja joustava liiketilarakentaminen ja laajennusmahdolli-suudet myös pitkällä tähtäimellä. Palvelukeskittymiä voidaan vahvistaa kes-kittämällä kaupalliset palvelut lähelle toisiaan ja sijoittamalla myös julkisia palveluja kaupallisten palvelujen läheisyyteen ja yhteyteen. Tavoitteeksi on hyvä asettaa myös kaupan palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Ostovoiman ulosvirtauksen osalta päivittäistavarakaupassa tavoitteena voi-daan pitää kysynnän ja tarjonnan alueellista tasapainoa koko kunnan tasol-la. Erikoiskaupassa tämä ei ole realistista pääkaupunkiseudun vahvan tar-jonnan vuoksi. Erikoiskaupassa tavoitteena tuleekin olla ostovoiman ulosvir-tauksen vähentäminen ja tietty erikoiskaupan perustarjonta erityisesti kes-kustahakuisessa erikoiskaupassa. Päivittäistavarakauppa tulee keskittymään Nikkilän ja Söderkullan keskus-toihin ja suurimpiin taajamiin. Pienet päivittäistavarakaupat ja kioskit täy-dentävät myymäläverkkoa muualla. Erikoiskaupassa pyritään mahdollisim-man monipuoliseen tarjontaan keskustatoimintojen alueilla ja niissä taaja-missa, joissa on riittävä väestöpohja. Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät sijoittuvat keskus-ten reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riit-tävän suuret tontit sekä hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. Muu erikoiskaup-pa sijoittuu keskustoihin. Erikoiskaupassa kuluttajille tärkeitä asioita ovat monipuoliset valikoimat, vertailumahdollisuudet ja mahdollisuus asioida useassa liikkeessä yhdellä asiointikerralla. Riittävän monipuolisen valikoiman ylläpitäminen onnistuu parhaiten suurimmissa keskuksissa. Mahdollisia seudullisesti merkittävien kaupan yksiköiden sijaintipaikkoja ovat maakuntakaavan ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueet sekä kau-palle osoitetut alueet (km). Sipoon yleiskaavan 2025 yhden keskeisen suunnitteluperiaatteen mukaan kunnan yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen. Tä-män mukaisesti kehittämisvaihtoehtojen lähtökohtana on ratojen toteutumi-nen: kolme vahvaa keskusta -vaihtoehdossa Kerava-Nikkilä -rata ja mahdol-lisesti itärata ja helminauha -vaihtoehdossa Kerava-Nikkilä -rata ja itärata. 5.3 Kehittämisvaihtoehdot 5.3.1 Kolme vahvaa keskusta Kaupan palvelut keskittyvät Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Nikkilä ja Söderkulla ovat ”tasavahvoja” kaupallisia pääkeskuksia, joissa on monipuo-lisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluja, kaupallisia palvelu-ja (kahvilat, kampaamot jne.) sekä keskustatoimintoja. Talma on kaupalli-nen keskus, jossa palvelutarjonta on monipuolinen, mutta pääkeskuksia vaatimattomampi. Sekä kaupallisille pääkeskuksille että kaupalliselle kes-kukselle on luonteenomaista tiivis rakenne ja hyvä saavutettavuus joukkolii-kenteellä ja kevyellä liikenteellä.


31

Päivittäistavarakaupassa Nikkilä ja Söderkulla ovat ”hypermarkettasoa”, Talma ”ajanmukaista supermarkettasoa” (laadukas myymälä, jossa voi olla yli 2 000 k-m2 päivittäistavaraa). Myymälät sijoittuvat keskustatoimintojen alueille. Pienempiä myymälöitä voi sijoittua myös muihin taajamiin, mikäli niiden väestöpohja on riittävä. Edellytykset saattavat täyttyä esimerkiksi Hitåssa ja Majvikissä, jolloin niistä voi muodostua paikalliskeskuksia eli pe-ruspalvelukeskuksia, joissa on päivittäistavarakaupan lisäksi jonkin verran kaupallisia palveluja. Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu etenkin Nikkilän ja Söderkullan, mutta myös Talman keskustatoimintojen alueille. Muualla kunnassa edelly-tykset keskustahakuisen erikoiskaupan toiminnalle ovat vähäiset. Tilaa vaa-tiva erikoiskauppa sijoittuu toimintaedellytysten (väestöpohjan, liikepaikan sijainnin, käytettävissä olevan tilan jne.) niin salliessa Nikkilän, Talman ja Söderkullan keskuksiin tai niiden tuntumaan. Seudullisen asioinnin kannalta katsottuna parhaat edellytykset tilaa vaativalle erikoiskaupalle ovat Nikkiläs-sä ja Söderkullassa Porvoonväylän liittymissä.

Kuva 12. Periaatekuva kaupan rakenteesta kehittämisvaihtoehdossa kolme

vahvaa keskusta.


32

5.3.2 Helminauha Helminauhavaihtoehdossa kaupan kehittäminen kohdistuu ”tasaisesti” seu-raaville Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallityön (Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto 2010b) silmukkamallissa Sipooseen määriteltyjen ratakäytävien asemanseuduille:

- Majvik - Hitå - Söderkulla - Box - Nikkilä - Talma Tässä kehittämisvaihtoehdossa Sipooseen ei muodostu yhtä tai muutamaa selkeää kaupallista pääkeskusta, vaan kuusi tasapuolisesti kehittyvää kau-pallista keskusta (vrt. Talma kehittämisvaihtoehdossa kolme vahvaa keskus-ta). Päivittäistavarakaupassa kaikki asemanseudut ovat ”ajanmukaista su-permarkettasoa”, hypermarketteja Sipooseen ei tule. Päivittäistavarakaupat sijoittuvat asemanseutujen keskustatoimintojen alueille. Muualla kunnassa edellytykset päivittäistavarakaupan toiminnalle ovat heikot. Myös keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu edellä mainituille aseman-seuduille, painottuen kuitenkin Nikkilään ja Söderkullaan. Tilaa vaativalla erikoiskaupalla ei ole toimintaedellytyksiä kaikilla asemanseuduilla. Parhaat edellytykset tilaa vaativalle kaupalle ovat Porvoonväylän liittymissä.

Kuva 13. Periaatekuva kaupan rakenteesta kehittämisvaihtoehdossa helmi-

nauha.


33

5.4 Kehittämisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi 5.4.1 Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Yleistä Kaavoituksessa tehdään kaupan kokoa, tyyppiä, sijaintia ja mahdollisesti toteutumisen ajoittumista koskevia ratkaisuja, jotka vaikuttavat vähittäis-kaupan ostovoiman siirtymiin, myymälärakenteeseen ja kaupan alueelliseen palvelutarjontaan. Kaupan kannalta katsottuna asian voi tiivistää siten, että kyse on vaikutuksista kaupan kilpailuasetelmaan. Kaavoituksessa tehtävillä ratkaisuilla voidaankin rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Tär-keää olisi pyrkiä siihen, että rajoitetaan vain sitä, mikä on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden turvaamisen ja maankäytöllisten kehit-tämisnäkökohtien kannalta katsottuna. Kilpailuvaikutusten ennakointi on haasteellista, koska monet vaikutuksista riippuvat kuluttajien käyttäytymisen mahdollisista muutoksista ja kilpailun aiheuttamista dynaamisista vaikutuksista yritysten toimintaan. Tärkeintä kilpailun toimivuuden kannalta olisi varmistaa, että kaavoituksella luodaan edellytykset sille, että niin uusien toimijoiden alalle tulo kuin uusien liikeide-oiden kehittäminenkin olisivat mahdollisia. Pitämällä alalle tulon esteet mahdollisimman alhaisina varmistetaan se, että luodaan edellytykset toimi-valle kilpailulle ja sen myötä positiivisille kilpailuvaikutuksille. Kaavaratkaisun vaikutus alalle tuloon tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että jos kaavassa ei ole tarjolla tarkoitukseen soveltuvia sijoittumispaikkoja, kil-pailu rajoittuu. Sijoittumispaikkojen runsaus ja monipuolisuus puolestaan luo edellytyksiä kilpailulle. Yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet eivät aina ole kaikilta osin samansuuntaisia kilpailun toimivuuden turvaamisen tavoitteiden kanssa. Kun tämä asia tiedostetaan, kaavaratkaisuja voidaan lähteä hakemaan avoimesti molemmat näkökulmat huomioon ottaen. Kaupan kilpailuasetelma Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve Sipoossa on vuoteen 2030 mennessä suuruusluokaltaan 165 000 k-m2, josta päivittäistavarakaupan pinta-alaa on 28 000 k-m2 ja erikoiskaupan pinta-alaa 137 000 k-m2. Päivittäistavarakau-passa liiketilan lisätarve vastaa noin kolmen keskimääräisen hypermarketin pinta-alaa. Lisätarpeesta saa kuvan myös vertaamalla sitä Sipoon nykyiseen päivittäistavarakaupan pinta-alaan, joka on noin 7 000 kerrosneliömetriä. Erikoiskaupan liiketilan lisätarvetta voidaan puolestaan verrata noin viiteen Ikean myymälään. Kummassakaan kehittämisvaihtoehdossa ei ole suurta vaaraa siitä, että uusi päivittäistavarakaupan liikerakentaminen ylittäisi väestönkasvuun perustu-van laskennallisen liiketilatarpeen lisäyksen - etenkin, kun uusi liikeraken-taminen on osittain nykyisiä liiketiloja korvaavaa rakentamista. Kolme vah-vaa keskusta -vaihtoehdossa korvaavaa rakentamista tapahtuu helminau-havaihtoehtoa enemmän, koska kauppa kehittyy suurempien yksiköiden kautta (”useampien pienten sijasta yksi iso myymälä”). Helminauhavaih-toehdossa korvaava rakentaminen merkitsee sekä nykyisten myymälöiden laajennuksia että uusia myymälöitä. Erikoiskaupassa uuden liiketilan ”ylirakentamisen” vaara ei ole. Pääkaupun-kiseudun ja Porvoon erikoiskaupan tarjonta on niin vahvaa, että Sipoolla ei ole realistisia edellytyksiä kehittyä merkittäväksi seudullista ostovoimaa ja


34

samalla huomattavaa määrää uusia myymälöitä houkuttelevaksi kauppapai-kaksi. Oleellisempaa on pyrkiä kehittämään kaupan palveluja siten, että kunnasta nykyään ulos virtaava ostovoima jää Sipooseen. Liiketilan lasken-nallinen lisätarve riittää tähän tarkoitukseen kummassakin kehittämisvaih-toehdossa. Erikoiskaupan kehittymisen kannalta katsottuna vaihtoehto kol-me vahvaa keskusta tarjoaa kuitenkin kaupalle helminauhavaihtoehtoa pa-remmat toiminta- ja kehittymisedellytykset, koska alueellisesti keskit-tyneempi rakenne mahdollistaa riittävän suurten ja vetovoimaisten kaupan keskittymien muodostumisen. Uusi liiketilarakentaminen ei siis ole uhka Sipoon nykyisille päivittäistavara-kaupan ja erikoiskaupan myymälöille kummassakaan kehittämisvaihtoeh-dossa - väestönkasvun mukanaan tuoma ostovoiman kasvu riittää katta-maan lisärakentamisen. Uusi liikerakentaminen vaikuttaa kuitenkin aina kaupan kilpailutilantilanteeseen, erityisesti lyhyellä tähtäimellä. Kilpailuasetelmaan vaikuttaa uuden liikerakentamisen kokonaismäärä sekä erikoiskaupassa lisäksi rakentamisen jakautuminen paljon tilaa vaativan ja muun eli keskustahakuisen erikoiskaupan kesken. Kilpailutilanteen muutos ei kuitenkaan aina ja automaattisesti tarkoita kielteisiä vaikutuksia olemassa oleville myymälöille. Sipoon vähittäiskaupan palveluverkko uudistuu joka tapauksessa. Päivittäistavarakaupassa etsitään uusia ja nykyistä tehok-kaampia toimintakonsepteja ja uusia sijaintipaikkoja. Erikoiskaupassa erityi-sesti tilaa vaativa kauppa hakee uusia ja saavutettavuudeltaan hyviä sijain-tipaikkoja. Ostovoiman kasvuun vastaamisen ohella uuden liiketilan rakentamisella vas-tataan myös kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Kuluttajien tarpeet ovat eriytyneet ja eriytyvät jatkossa yhä enemmän. Tämä merkitsee sitä, että myös ostospaikoilta vaaditaan yhä enemmän. Jos myymälät eivät syystä tai toisesta miellytä, ostospaikkaa vaihdetaan, mikäli se vain on mahdollista. Asiointi suuntautuu sinne, missä kuluttajien odotukset täyttyvät parhaiten. Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymällä tarkoitetaan jonkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotusta - se siis kuvaa alueen kaupallista vetovoimaa. Mikäli alueen myynti on suurempi kuin ostovoima, tapahtuu ostovoiman sisäänvir-tausta eli ostovoimaa tulee alueelle sen ulkopuolelta. Mikäli myynti on osto-voimaa pienempi, tapahtuu ostovoiman ulosvirtausta eli alueen asukkaat asioivat oman alueen ohella myös jossakin muualla. Sipoon päivittäistavarakaupan ja etenkin erikoiskaupan tarjonnassa on osto-voiman siirtymien valossa parannettavaa. Tällä hetkellä 10 % päivittäistava-rakaupan ja 65 % erikoiskaupan ostovoimasta suuntautuu kunnan ulkopuo-lelle. Erikoiskaupassa tämä merkitsee noin 45 miljoonan euron ostovoiman vuotoa vuosittain. Kehittämisvaihtoehdossa kolme vahvaa keskusta muodostuu kaksi vahvistu-vaa nykyistä ja yksi vahva uusi kaupan keskittymä. Kaupan keskittyminen Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan vahvistaa niiden kaupallista vetovoimaa, jolloin ne pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen sijaintipaikan nykyisille ja uusille kaupan yksiköille ja vetovoimaisen asiointipaikan asukkaille. Merkit-tävän muutoksen kaupan rakenteessa ja nykyisen ostovoiman ulosvirtauk-sen vähenemisen saavat aikaan vain riittävän suuret ja monipuoliset kaupan keskittymät. Helminauhamallissa tällaisten keskittymien muodostumiseen on huomattavasti pienemmät mahdollisuudet kuin vaihtoehdossa kolme vahvaa keskusta.


35

Kaupan alueellinen palvelutarjonta Vaihtoehdossa kolme vahvaa keskusta Nikkilän, Söderkullan ja Talman päi-vittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut vahvistuvat, mutta päivittäis-tavarakaupan kehittymiselle on edellytykset myös Hitåssa ja Majvikissa, mahdollisesti myös Boxissa. Kaupan kilpailutilanne ja viime aikoina lisäänty-nyt mielenkiinto myös pienempien myymälöiden perustamiseen saattavat antaa mahdollisuuden uusille myymälöille. Edellytyksenä on kuitenkin riittä-vä väestöpohja. Helminauhavaihtoehdossa päivittäistavarakaupan kehitys etenee useampi-na, mutta pienempinä päivittäistavaramyymälöinä. Tämä tuo kaupan palve-lut lähemmäs asukkaita ja tarjoaa alueellisesti tasaisemman palveluverkon. Käytännössä kehitys ei kuitenkaan todennäköisesti etene tällä tavoin, sillä kaupan toimijoiden kannalta katsottuna pelkän ”supermarket/pienmyymälä-tason” myymäläverkon kehittäminen ei tarjoa riittäviä toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Keskustahakuisessa erikoiskaupassa helminauhavaihtoehto mahdollistaa pienimuotoisen kehittymisen kaikissa taajamissa, mutta Nikkilässä ja Söder-kullassa kehittymisedellytykset ovat pienemmät kuin vaihtoehdossa kolme vahvaa keskusta. Helminauhamallin alueellinen tasaisuus johtaa siihen, että valtaosissa taajamista palvelutaso muodostuu vaatimattomaksi - lähiasuk-kaiden on asioitava myös jossain muualla. Kaupan tarjonta jää vajavaiseksi myös siinä mielessä, että kaikki taajamat eivät edes yhdessä vastaa yhtä isoa kaupallista keskusta. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei muodosta helmi-nauhamaista rakennetta, vaan sijoittuu toimintaperiaatteidensa mukaan isompiin keskuksiin tai omiin keskittymiinsä. 5.4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Kummassakin kehittämisvaihtoehdossa kaupan palvelut sijoittuvat suurim-piin nykyisiin ja/tai kehittyviin taajamiin ja tarkemmin sanottuna niiden kes-kustoihin. Kaupan palveluverkon kehittämisen ei siten voida katsoa hajaut-tavan alue- ja yhdyskuntarakennetta: kauppa sijoittuu sinne, missä ihmiset-kin ovat. Tämä tukee Sipoon nykyistä keskusverkkoa ja parantaa samalla kaupallista vetovoimaa ja kaupan toimintaedellytyksiä sekä palvelujen saa-vutettavuutta. Yhteistä ja samalla yhdyskuntarakenteen kannalta myönteis-tä on myös se, että molemmat vaihtoehdot tukeutuvat raideliikenteen kehit-tämiseen. Vaihtoehto kolme vahvaa keskusta vahvistaa helminauhavaihtoehtoa pa-remmin Sipoon nykyistä keskusverkkoa tukemalla voimakkaammin Nikkilän ja Söderkullan kaupallista kehittymistä. Helminauhavaihtoehto puolestaan jakaa kaupallista painopistettä alueellisesti tasaisemmin. Molemmat vaihto-ehdot mahdollistavat kuitenkin suurimpien taajamien kehittämisen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupan palvelujen tulisi sijoittua pää-pääsääntöisesti keskustoihin. Nikkilä on Sipoon kaupallinen pääkeskus, jos-sa on monipuolinen kaupan palvelutarjonta. Etenkin erikoiskaupassa Nikki-län asema on vahva koko Sipoota ajatellen. Nikkilän tulisikin säilyä ensisijai-sena keskustahakuisen erikoiskaupan sijaintipaikkana myös tulevaisuudes-sa. Tähän pyrittäessä on muistettava, että keskustojen kehitykseen vaikut-tavat hyvin monet tekijät. Keskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupan palvelutarjonnan lisäksi myös mm. kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelujen ja julkisten palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuudesta, fyysisestä ympäristöstä


36

jne. Nikkilän nykyinen asema ja kehittämispotentiaali on myös tässä mieles-sä vahva Sipoon muihin taajamiin verrattuna. Nikkilän mahdollisimman myönteisen kaupallisen kehityksen kannalta kat-sottuna vaihtoehtojen välinen ero on selkeä: vaihtoehto kolme vahvaa kes-kusta tukee Nikkilän kehitystä paremmin kuin helminauhavaihtoehto, jossa kaupan palvelut sijoittuvat tasaisemmin kunnan eri osiin. 5.4.3 Liikenteeseen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia tulee tarkastella valtakunnallisesti ja seudullisesti asetettujen tavoitteiden kautta. Keskeisimmät valtakunnallisesti asetetut liikennettä koskevat tavoit-teet toimintojen sijoittumiselle löytyvät valtakunnallisista alueidenkäyttöta-voitteista, joita tarkistettiin vuonna 2009. Yhtenä tarkistuksen lähtökohtana oli ilmastomuutoksen hillitseminen, mihin pyritään vaikuttamaan yhdyskun-tarakenteen eheyttämisen keinoin vähentämällä henkilöautoliikenteen suori-tetta ja lisäämällä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. Liikenteen kehitysennusteet Sipoon alueella autoliikenteen määrät kasvavat erityisesti maankäytön mer-kittävimpien kasvualueiden tuntumassa Etelä-Sipoossa Porvoonväylällä ja Uudella Porvoontiellä sekä Nikkilän länsipuolella Jokivarrentiellä, Keravan-tiellä ja Martinkyläntiellä. Vuoteen 2025 mennessä autoliikenteen kysyntä kasvaa noin kolminkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Joukkoliikenteen kysyntä kasvaa autoliikennettä huomattavasti voimakkaammin - noin viisin-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa koko kunnan osalta nykyisestä noin 7 %:sta noin 12 %:iin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on korkein pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla (Strafica Oy ja Sito Oy 2008). Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työssäkäynnin että asioinnin osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Suurin osa Sipoon liikenteestä on ulkoista, eli kunnan rajan ylittävää. Maankäytön voimakas lisääntyminen ja vahvat pääkaupunkisedulle suuntautuvat liikennevirrat mahdollistavat joukkoliikennejärjestelmän voimakkaan kehittämisen. Sipoon sisäinen liikenne kasvaa maankäytön suhteessa eli noin kolminkertaiseksi. Koska liikenne Sipoossa on voimakkaasti pääkaupunkiseudulle suuntautu-vaa, ei sisäisen liikenteen sijoittumisessa liikenneverkolle tapahdu oleellisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna vaan liikenne kasvaa tasaisesti koko verkolla (Strafica Oy ja Sito Oy 2008). Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Liikkumisen tasa-arvon ja liikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen mi-nimoinnin kannalta on tärkeää, että kaupan alueet ovat saavutettavissa ke-vyt- ja joukkoliikenteellä. Nykytilanteessa matkapituudesta riippuen kuiten-kin 50 - 90 % ostosmatkoista tehdään henkilöautolla ja henkilöauton voi-daan olettaa säilyttävän asemansa tulevaisuudessakin. Henkilöautoliiken-teen suoritteiden minimoimiseksi olisi kaupan alueiden sijoittelulla pyrittävä lyhentämään myös henkilöautolla tehtävien ostosmatkojen pituutta. Päivittäistavarakaupassa saavutettavuutta henkilöautolla parantaa etenkin helminauhavaihtoehto, jossa kauppa sijoittuu tasapainoisemmin eri puolille


37

kuntaa. Samalla myös kotiperäisten asiointimatkojen liikennesuorite vähe-nee, kun kaupassa voidaan käydä aiempaa lähempänä. Käytännössä vaiku-tus liikennesuoritteeseen saattaa kuitenkin jäädä suhteellisen vähäiseksi sipoolaisten merkittävän pendelöinnin vuoksi: kaupassakäynti työmatkan yhteydessä houkuttelee, etenkin jos tarjolla on kotialuetta monipuolisempia myymälöitä. Kolme vahvaa keskusta -vaihtoehdossa etenkin Nikkilä ja Sö-derkulla (joissa asuu noin puolet sipoolaisista) vahvistuvat ja tarjoavat kil-pailukykyisemmän vaihtoehdon myös kotiperäiseen asiointiin omassa kun-nassa. Erikoiskaupassa kehittämisvaihtoehtojen välinen ero on selkeä. Vaihtoeh-dossa kolme vahvaa keskusta Sipoon erikoiskaupan tarjonta keskittyy, mut-ta samalla vahvistuu enemmän kuin helminauhavaihtoehdossa. Koska eri-koistavaroita ostetaan selvästi päivittäistavaroita harvemmin työmatkojen yhteydessä, vaihtoehto kolme vahvaa keskusta vähentää helminauhavaih-toehtoa enemmän tarvetta asioida kunnan ulkopuolella. Näin liikenteen määrä ja samalla liikenteen päästöt vähenevät. Erityisen merkittävää tämän kehityksen kannalta on Nikkilän palvelutarjonnan monipuolistuminen. Valtakunnallisissa ja seudullisissa kaupan sijainnin ohjauksen linjauksissa kaupan asiointiliikenteestä entistä suurempi osa pyritään siirtämään joukko- ja kevytliikenteeseen. Tätä tavoitetta tukee uuden liikerakentamisen painot-taminen nykyisille kaupan alueille joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä hyvin saavutettaviin keskustoihin. Tältä kannalta katsottuna kehittämisvaih-toehtojen välillä ei ole oleellista eroa, koska kaupan sijoittumisratkaisut pe-rustuvat pitkälti raideliikenteen kehittämiseen ja asutuksen painopisteen sijoittumiseen. Kevyen liikenteen ostosmatkoille katsotaan yleensä olevan edellytykset alle kolmen kilometrin etäisyydeltä kauppoihin. Kevyen liikenteen käyttö vähe-nee kuitenkin nopeasti etäisyyden kasvaessa jo alle kolmen kilometrin etäi-syyksillä. Joukkoliikenteellä matkoja tehdään tyypillisesti 3 - 10 kilometrin etäisyydeltä kauppoihin alueilta, joilla joukkoliikenteen tarjonta on hyvä. Joukkoliikenteellä tehdään kuitenkin vain vähän päivittäistavarakaupan os-tosmatkoja. Erikoiskaupan palveluita joudutaan usein hakemaan kauempaa kuin kevyellä liikenteellä on mahdollista. Erikoiskaupassa tulisikin liikkumi-sen tasa-arvon näkökulmasta huolehtia erityisesti joukkoliikenteen saavu-tettavuudesta. Joukkoliikenteen saavutettavuus maankäytön näkökulmasta ei Sipoossa ole kovin hyvä. Käyttäjän kannalta kriittisenä kävelyetäisyytenä joukkoliikenne-pysäkeille on noin 500 metrin etäisyys. Sipoon väestöstä vain noin viidennes (22 %) asuu enintään 500 metrin etäisyydellä pysäkistä, jonka kautta kul-kevien bussien vuoroväli on korkeintaan puoli tuntia. Tunnin vuorovälin pii-rissä asuu reilu kolmannes (35 %) väestöstä. Käytännössä siis kaksi kol-masosaa väestöstä on erittäin heikon joukkoliikennetarjonnan varassa. Li-säksi yhteydet palvelevat pääasiassa Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä, joten kunnan sisäisessä liikenteessä joukkoliikenteen merkitys on pieni (Strafica Oy ja Sito Oy 2008). Bussiliikenteen saavutettavuuden kannalta katsottuna kehittämisvaihtojen välillä ei ole ratkaisevaa eroa. Vaihtoehdossa kolme vahvaa keskusta kauppa sijoittuu kuitenkin keskitetymmin päätaaja-miin, joissa joukkoliikenteen yhteydet ovat muita taajamia paremmat. Molemmat kehittämisvaihtoehdot perustuvat kuitenkin raideliikenteen kehit-tämiseen ja parantavat siten joukkoliikenteen käytön edellytyksiä. Raidelii-kenteen kehittämiseen liittyvä yhdyskuntarakenteen tiivistyminen luo edel-lytykset paitsi toimiville joukkoliikennepalveluille, myös kaupallisille palve-luille Sipoon asemaseuduilla. Arvioitaessa joukkoliikenteen käytön mahdolli-


38

suuksia asiointiliikenteessä on hyvä muistaa, että varsinkin erikoiskaupan matkat painottuvat viikonloppuihin, jolloin joukkoliikenteen tarjonta on arki-päiviä heikompaa. Myös sunnuntaista on muodostumassa merkittävä kaup-papäivä, mikä lisää painetta parantaa myös joukkoliikennetarjontaa. Kaupan palvelujen koettu saavutettavuus Kaupan ja etenkin päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus on yksi merkittävimmistä asioista ihmisten arjen sujuvuudessa. Saavutettavuuden käsite voidaan ymmärtää ja sitä voidaan mitata eri tavoin. Esimerkiksi etäi-syys myymälään on helposti mitattavissa ja ymmärrettävissä, mutta se ei yksinään kerro koko totuutta. Lyhytkin kävely lähimpään myymälään voi-daan kokea vaivalloisemmaksi kuin useamman kilometrin ajomatka johonkin toiseen myymälään. Tämä kuvaa osuvasti autoilevien ja suhteellisen helpos-ti liikkumaan kykenevien kuluttajien kokemaa saavutettavuutta. Muut kuin helposti liikkumaan kykenevät väestöryhmät voivat kokea saavu-tettavuuden hyvinkin eri tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi heik-kokuntoiset vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja autottomat kotitalou-det. Tälle ryhmälle kulkutavan valinnan ohella ja jopa sijasta saavutettavuu-dessa voi olla kysymys myös asiointimahdollisuuksista. Tähän taas vaikutta-vat mm. asiointimatkan pituus, palvelujen laatu, kulkuyhteydet ja kulku-mahdollisuudet, käytettävissä olevat tulot ja myymälöiden hintataso. Kaupan palveluiden saavutettavuutta voidaan siis tarkastella sekä fyysisenä ilmiönä (etäisyytenä myymälään) että koettuna saavutettavuutena, joka kuvaa asiaa pelkkää etäisyyttä moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee tavaroita hankkiessaan. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono ja mikäli se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Kulut-tajille tärkeitä asioita ovat lisäksi tiedon saanti tuotteesta, valikoimat ja ver-tailumahdollisuudet. Viimeksi mainittujen tekijöiden merkitys painottuu eri-koiskaupassa selvästi päivittäistavarakauppaa enemmän (Spåre ja Pulkkinen 1997 sekä Pulkkinen ja Spåre 1999). Sipoon väestöstä noin 65 % asuu nykyään enintään kolmen kilometrin etäi-syydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta (Strafica Oy ja Sito Oy 2008). Fyysisen saavutettavuuden kehittymisen kannalta helminauhavaihtoehto on vaihtoehtoa kolme vahvaa keskusta parempi, koska kaupan palvelut jakau-tuvat alueellisesti tasaisemmin. Käytännössä kehittämisvaihtoehtojen väli-nen ero on kuitenkin suhteellisen vähäinen, koska valtaosa väestöstä sijoit-tuu taajamiin, joissa jo on ja joissa kaupan palvelut myös kehittyvät. Sipoolaiset ovat nykyään suhteellisen riippuvaisia pääkaupunkiseudun ja osittain myös Porvoon palveluista. Päivittäistavarakaupan ostokset tehdään pääosin omassa kunnassa, mutta erikoiskaupan palveluita haetaan merkit-tävästi pääkaupunkiseudulta ja jonkin verran myös Porvoosta (Sipoon kunta 2008). Tämä näkyy myös ostovoiman nykyisissä siirtymissä, joiden valossa sipoolaiset ovat tyytymättömiä etenkin erikoiskaupan palvelutarjontaan. Molemmissa kehittämisvaihtoehdoissa valtaosa uudesta asutuksesta ja uu-sista kaupan palveluista sijoittuu suurimpiin taajamiin ja niiden tuleville asemanseuduille. Tämä turvaa hyvin kaupan palvelujen saavutettavuuden kaikilla kulkumuodoilla. Edellytyksenä kuitenkin on, että liikenne- ja pysä-köintijärjestelyt toimivat ja että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhtey-det ovat kunnossa (kattava väyläverkosto sekä asiointia palvelevat joukko-liikenteen reitit, pysäkit ja vuorovälit). Asemanseutusijainti mahdollistaa asioinnin myös kauempaa ilman henkilöautoa.


39

Sipoon väestönkasvun myötä kunnan päivittäistavarakaupan ja erikoiskau-pan palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu merkittävästi. Tämä merkit-see koetun saavutettavuuden parantumista sekä uusien palvelujen lähiym-päristössä asuvien että kauempaa asioivien näkökulmasta katsottuna. Eri-koiskaupassa myös fyysinen saavutettavuus paranee Sipoon asukkaille, kun esimerkiksi Helsingissä sijaitsevien liikkeiden sijasta osa asioinnista voidaan tehdä Sipoossa. Vaihtoehto kolme vahvaa keskusta parantaa erikoiskaupan koettua saavutettavuutta helminauhavaihtoehtoa paremmin, koska se mah-dollistaa kaupan palvelujen monipuolisemman kehittymisen.


40

6 KAUPAN TAVOITTEELLINEN PALVELUVERKKO 2025 6.1 Taajamien kaupallinen rooli Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Sipoon vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2009 noin 118 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 osto-voima on noin 372 miljoonaa euroa (+254 milj. €) ja vuonna 2030 noin 491 miljoonaa euroa (+373 milj. €). Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähit-täiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on suuruusluokaltaan 112 000 k-m2 vuoteen 2025 mennessä ja 165 000 k-m2 vuoteen 2030 mennessä.

Sipoon nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 10 päivittäistavaramyy-mälästä ja 61 erikoiskaupan myymälästä. Valtaosa myymälöistä toimii Nik-kilässä. Tavoitteellisessa palveluverkossa Nikkilän asema kauppapaikkana vahvistuu, mutta myös muiden väestöpohjaltaan riittävän suurten taajamien kauppapalvelut kehittyvät. Sipoon kaupan palveluverkon tulevaa kehitystä pohdittaessa on hyvä erot-taa toisistaan kaksi asiaa:

- Pyritäänkö siihen, että kaupan palvelut kehittyvät mahdollisimman tasa-puolisesti kaikissa isoimmissa taajamissa?

- Pyritäänkö siihen, että kunnassa on 1 - 2 selkeää kaupallista keskusta? Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää sitä, että liiketilan lisäyk-sellä pyritään mahdollisimman lähelle kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Erikoiskaupassa sen sijaan ei voida pitää realistisena tilannetta, jossa kysyn-tä ja tarjonta olisivat päivittäistavarakaupan tapaan alueellisesti tasapainos-sa. Erikoiskauppa hakee asiakkaansa laajalta alueelta ja asiakkaalle tärkeää on hyvä sijainti ja saavutettavuus sekä ennen kaikkea monipuolinen tarjonta ja valintamahdollisuudet. Riittävän monipuolinen ja houkutteleva tarjonta on mahdollinen vain riittävän suurella väestöpohjalla eli käytännössä suurim-missa taajamissa. Muissakin taajamissa tavoitteena tulee kuitenkin olla tiet-ty perustarjonta erityisesti keskustahakuisessa erikoiskaupassa. Taajamien kauppapalvelujen mahdollisimman tasapuolinen kehittäminen ei ole realistista kaupan toimijoiden ja kaupan toimintaedellytysten kannalta katsottuna. Taajamien väestönkasvu ei riitä ylittämään ”kynnystä”, jolla kaupan palvelut voisivat parantua merkittävästi kaikissa taajamissa. Lisäksi on otettava huomioon etenkin Nikkilän, mutta myös Söderkullan jo nykyisin vahva kaupallinen asema, joka tekee niistä kiinnostavia kauppapaikkoja myös uusille kaupan toimijoille. Nikkilän ja Söderkullan kehittäminen vahvistaa parhaiten Sipoon kaupallista vetovoimaa, pitää entistä isomman osan kuntalaisten ostoseuroista Sipoossa ja luo niistä haluttuja kaupan sijoittumispaikkoja. Käytännössä vain tämä saa aikaan merkittävän muutoksen nykytilanteeseen verrattuna. Näin myös pystytään parhaiten vastaamaan Itäsalmen ja Porvoon kaupan palvelujen kehittymisen mukanaan tuomaan kilpailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain Nikkilän ja Söderkullan kaupan palveluja kehitettäisiin - kaupan palveluverkkoa on katsottava kokonaisuu-tena koko kunnan tasolla ja ottaen huomioon naapurikunnissa kehittyvät kaupan palvelut. Oleellista on pyrkiä löytämään kullekin taajamalle oma roolinsa Sipoon kaupan tulevassa palveluverkossa.


41

Taajamien kaupallinen luokittelu Tavoitteellisessa kaupan palveluverkossa Sipoon taajamat jakautuvat nel-jään luokkaan seuraavasti:

- Kaupallinen pääkeskus: Nikkilä - Kaupallinen keskus: Söderkulla - Paikalliskeskus: Talma - Lähipalvelukeskus: Box, Hitå ja Majvik Kaupallisessa pääkeskuksessa on monipuolisesti kaupan palveluja ja keskus-tatoimintoja kuten päivittäistavarakauppoja, kattavasti keskustahakuisen erikoiskaupan palveluja ja muita kaupallisia palveluja (kahvilat, kampaamot jne.) sekä julkisia palveluja. Pääkeskukseen voi mahdollisuuksien mukaan sijoittua myös tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallinen pääkeskus sijaitsee keskustatoimintojen alueella, mikä mahdollistaa yli 2 000 k-m2 päivittäista-varaa sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Pääkes-kukselle on luonteenomaista kaupunkimainen ympäristö ja tiivis rakenne sekä hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Kaupallinen keskus on pääkeskusta pienimittakaavaisempi, mutta tarjoaa silti monipuolisesti kaupan palveluita (päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet ja muut kaupalliset palvelut) ja julkisia palveluja. Mahdollisuuksien mukaan siellä voi toimia myös tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä. Pääkeskuk-sen tapaan kaupallinen keskus sijoittuu keskustatoimintojen alueelle ja sin-ne voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaupallinen keskus sijaitsee kaupunki/taajamaympäristössä ja se on hyvin saavutettavissa joukko- ja kevyellä liikenteellä. Väestöpohjana on noin 10 000 asukasta. Paikalliskeskuksessa on ajanmukaisia päivittäistavarakauppoja, keskustaha-kuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia palveluja. Paikalliskeskus palvelee oman alueensa lisäksi myös lähialueiden asukkaita ja on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen tai pyöräillen. Paikalliskeskuksen päivittäis-tavarakauppa on kooltaan alle 2 000 k-m2. Paikalliskeskus sijoittuu kuiten-kin keskustatoimintojen alueelle, jolloin sinne voi pitkällä tähtäimellä sijoit-tua myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Väestöpohja muodostuu 5 000 - 10 000 asukkaasta. Lähipalvelukeskus on omaa aluettaan palveleva peruspalvelukeskittymä, jossa on 1 - 2 ajanmukaista pientä päivittäistavaramyymälää ja esimerkiksi kampaamo, videovuokraamo, pizzeria ym. Erikoiskaupan myymälätarjonta voi koostua esimerkiksi kukkakaupasta, lahjatavaraliikkeestä ja vastaavan tyyppisestä pienimuotoisesta toiminnasta. Lähipalvelukeskukseen ei sijoitu vähittäiskaupan suuryksikköä eikä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Lähipalve-lukeskuksen väestöpohja on noin 3 000 asukasta. Sipoon kylissä kaupan palveluja pyritään kehittämään lähinnä elintarvike-kioskien avulla, koska kyläkauppojen kehitykselle ei ole realistisia mahdolli-suuksia. Kunnan väestötavoitteen mukaan kyliin ja haja-asutusalueille sijoit-tuu noin 3 300 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, mikä ei välttämättä edes yhdessä (ja yhdessä paikassa) riitä uuden päivittäistavarakaupan pe-rustamiseen.


42

6.2 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2025 Nikkilä Nykyään Nikkilässä on kaksi isoa supermarkettia, pienmyymälä ja päivittäis-tavaroiden erikoismyymälä ja monipuolisesti erikoiskaupan tarjontaa. Liike-tilat sijoittuvat pääosin keskustaan, mutta suhteellisen hajanaisesti. Nikkilän tulevana roolina on olla selkeä ja monipuolisesti kehittyvä kunnan kaupalli-nen pääkeskus, joka vastaa myös naapurikuntien kaupan alueiden kilpai-luun. Tähän Nikkilällä on myös mahdollisuus: jos Nikkilään siellä jo olevan palve-lutarjonnan lisäksi sijoittuu esimerkiksi 56 000 k-m2 uutta liiketilaa eli ”vain” puolet koko Sipoon laskennallisesta kaupan lisätilatarpeesta vuoteen 2025, kilpailuasetelma esimerkiksi Porvoon Kuninkaanporttiin suunniteltujen kau-pan palvelujen ja Itäsalmeen todennäköisesti aikanaan tulevien kaupan pal-velujen kanssa tasoittuu huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Kunin-kaanporttiin alustavasti suunniteltu kaupan palvelujen kokonaisala on noin 70 000 - 165 000 k-m2 kehittämisvaihtoehdosta riippuen (FCG Suunnittelu-keskus Oy 2008). Itäsalmen tulevasta kaupan kehityksestä ei vielä ole tie-toa. Tuleva rooli:

- Kunnan kaupallinen pääkeskus, jossa on huomattavasti nykyistä moni-puolisempi päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja kaupallisten palvelu-jen tarjonta.

- Päivittäistavarakauppa kehittyy ensin nykyisten supermarkettien toi-minannan kehittämisellä/tilojen laajentamisella, myöhemmin hypermar-kettien toteuttamisella.

- Kaupallinen keskusta tiivistyy ja siellä on mahdollisimman paljon kaup-pakeskusmaista toteuttamista. Ajatus väljästä ja nykyistä myymälära-kennetta jatkavasta kehittämisestä sopii Nikkilän nykyiseen henkeen, mutta ei tarjoa kaupalle riittävästi kehittämismahdollisuuksia.

- Kauppakeskus Dominon kehittäminen/uudistaminen vahvistaa Nikkilän kaupallista asemaa.

Nikkilää kehitetään toiminnallisena kokonaisuutena, koska kaupallinen veto-voima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupan palvelutarjonnan lisäksi myös mm. kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelujen sekä julkisten palvelujen tar-jonnan monipuolisuudesta. Keskustan kehitykseen ja vetovoimaan vaikutta-vat merkittävästi myös mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ym-päristö ja liiketilojen tarjonta. Keskustan kilpailukyvyn ja kaupallisen veto-voiman vahvistamisen kannalta keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: - väestöpohjan vahvistaminen kaavoituksella ja lisärakentamisella - uusien toimitilatonttien kaavoittaminen ja/tai olemassa olevien tonttien

käyttötarkoituksen muuttaminen kysynnän mukaan - nykyisten liiketilojen uudistamistarpeen selvittäminen ja uudistamisen

mahdollistaminen kaavamuutoksilla - liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen kehittäminen myymälöiden toimintaa

tukevaksi - kevyen ja julkisen liikenteen yhteyksien parantaminen - ympäristön viihtyisyyden parantaminen ja keskustan kehittäminen koko-

naisuutena (kävely- ja autopainotteiset alueet, puistot, istutukset, katu-valaistus, liikkeiden mainoskyltit ja -valot, yleisten alueiden kunnossapi-to jne.)


43

- uusien liiketilojen sijoittaminen liikenteellisesti hyvin toimiviin paikkoihin, ei ”pussin perälle”

- jatkuvan vuoropuhelun ylläpitäminen kauppiaiden, yrittäjien sekä kiin-teistönomistajien ja -sijoittajien kanssa

- kaupallisten ja julkisten palvelujen sijoittaminen toistensa läheisyyteen Söderkulla Nykytilanteessa Söderkullassa toimii kaksi isoa supermarkettia, kaksi pientä valintamyymälää ja muutamia erikoiskaupan myymälöitä. Tulevaisuudessa Söderkullan rooliksi muodostuu kaupallinen keskus, joka palvelee oman alu-eensa asukkaiden lisäksi myös lähialueiden asukkaita sekä Porvoonväylällä kulkevaa liikennettä. Itäsalmen kaupallinen kehittyminen tulee vaikutta-maan Söderkullaan, mutta tulevaan kilpailutilanteeseen voidaan pyrkiä vai-kuttamaan etukäteen panostamalla ajoissa Söderkullan kehittämiseen. Tuleva rooli:

- Kaupallinen keskus, jossa on monipuolinen päivittäistavarakaupan, kes-kustahakuisen erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen (kahvilat, parturit jne.) tarjonta.

- Tavoitteena on kaupallisen aseman vahvistaminen palvelutarjontaa li-säämällä ja monipuolistamalla sekä selkeän kaupallisen keskustan kehit-tämisellä.

- Päivittäistavarakauppa kehittyy nykyisten supermarkettien toiminannan kehittämisellä/tilojen laajentamisella ja mahdollisesti myöhemmin hy-permarkettien toteuttamisella.

- Erikoiskauppa kehittyy pääasiassa päivittäistavaramyymälöiden ja/tai niiden etumyymälöiden käyttötavaroiden tarjontaa lisäämällä ja moni-puolistamalla

- Tilaa vaativalle erikoiskaupalle tarjotaan sijoittumispaikkoja lähinnä Por-voonväylän varrelta/liittymistä. Sipooseen voisi sopia erityisesti nykyistä pienimuotoisemmat rauta- ja rakennustarvikekaupan myymälät (pienta-lorakentaminen lisääntyy, mutta sijainti ei välttämättä houkuttele suuria myymälöitä).

Talma Talmassa on nykyisin muutama toisistaan erillään toimiva erikoiskaupan myymälä. Päivittäistavaramyymälää alueella ei ole. Tavoitteellisessa kaupan palveluverkossa ja asukasmäärän kasvaessa Talmasta muodostuu kaupalli-nen paikalliskeskus. Tuleva rooli:

- Paikalliskeskus, jossa on 1 - 2 ajanmukaista supermarket-tason päivit-täistavarakauppaa, keskustahakuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia pal-veluja.

- Tavoitteena on kaupan ja etenkin päivittäistavarakaupan palvelujen tar-jonnan oleellinen lisääminen ja kaupallisen keskustan muodostaminen. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa Talmaan ei sijoitu.

- Palvelee alueen oman väestön lisäksi myös lähialueen (ml. Keravan Ah-jon) asukkaita.

- Kaupan palvelut sijoittuvat keskustatoimintojen alueelle, mikä mahdollis-taa ajan kuluessa (vuoden 2025 jälkeen) kaupan suuryksikön sijoittumi-sen.


44

Box, Hitå ja Majvik Nykytilanteessa kaupan palvelutarjonta on vaatimatonta: Boxissa toimii yksi pieni ja Västerskogissa yksi iso valintamyymälä. Lisäksi alueilla on muuta-mia erikoiskaupan myymälöitä. Hitån ja Majvikin väestötavoitteet ovat yli 3 000 asukasta vuonna 2030, mikä mahdollistaa kaupan palvelujen kehit-tymisen. Boxiin ei ole osoitettu erikseen määrällistä väestötavoitetta, mutta jo nykyisen päivittäistavarakaupan toimintaedellytysten turvaaminen edel-lyttää uusia asukkaita. Tavoitteellisessa palveluverkossa kaikki kolme aluet-ta ovat lähipalvelukeskuksia. Tulevat roolit:

- Lähipalvelukeskus eli peruspalvelukeskus, jossa on 1 - 2 ajanmukaista pientä päivittäistavaramyymälää ja esimerkiksi kukkakauppa, kosmetiik-kakauppa, kampaamo, videovuokraamo, pizzeria ym.

- Tavoitteena on päivittäistavarakaupan tarjonnan turvaaminen ja moni-puolistaminen sekä pienimuotoisen erikoiskaupan tarjonnan lisääminen.

- Kaupan palvelut sijoittuvat toistensa läheisyyteen (pieni ostoskes-kus/kyläkeskus).

- Palvelee alueen omaa väestöä. Kuva 14. Tavoitteellinen kaupan palveluverkko 2025.

Kaupallinen pääkeskus

Kaupallinen keskus

Lähipalvelukeskus

Paikalliskeskus


45

7 LÄHDELUETTELO A.C. Nielsen Finland Oy (2008). Myymälärekisteri 2009. FCG Suunnittelukeskus Oy (2008). Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen kaupallisten ratkaisujen ja vaikutusten arviointi. Porvoon kaupunki ja FCG Suunnittelukeskus Oy. Itä-Uudenmaan liitto (2010). Itä-Uudenmaan maakuntakaava, selostus 15.02.2010. Pulkkinen, Matti ja Harri Spåre (1999). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B 151. Helsinki 1999. Santasalo Tuomas ja Koskela Katja (2003). Vähittäiskauppa Suomessa 2003. Tuomas Santasalo Ky. Santasalo, Tuomas ja Heli Heusala (2002). Erikoiskauppa kaavoituksessa. Tuomas Santasalo Ky. Hakapaino Oy. Helsinki. Sipoon kunta (2010a). Kaavoitusohjelma 2011 - 2014. Sipoon kunta (2010b). Kaavoituskatsaus 2010. Sipoon kunta (2008). Sipoon yleiskaava 2025, yleiskaavaselostus 15.12.2008. Spåre, Harri ja Matti Pulkkinen (1997). Päivittäistavaroiden kauppapalvelu-jen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B 139. Helsinki. Strafica Oy ja Sito Oy (2008). Sipoon yleiskaava 2025, liikenneverkkoselvi-tys. Tilastokeskus (2010). Toimipaikkarekisteri. Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto (2010a). Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. Finnish Consulting Group Oy 2010. Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto (2010b). Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E 104 - 2010. Ympäristöministeriö (2009). Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 21/2009. Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. Ympäristöopas 115. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki.

Documents

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2025 - Sipoo · Kaupan palveluverkkoselvitys 2025 7 Kuva 2. Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunta 2008). Kaavoitusohjelma 2011 - 2014 on Sipoon maankäytön