Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia

muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen

Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

1

2

Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan ja käytetään tulevina vuosikymmeninä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

3

Siksi tulevaisuusnäkökulman

tulee olla vahvasti mukana

nyt tehtävissä sote-päätöksissä

4

”Lähes puolet terveysasemista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan heikentymättä.”

-Palveluverkkoselvitys 2025

Edessä olevan muutoksen mittakaava:

5

Mistä muutos johtuu?

6

Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä• Väestöpohja muuttuu Suomessa

lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi

• Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja

• Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat:ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia

7

Väestömäärän alueelliset muutokset 2015-2040:kehitys erityisen raju itäisessä Suomessa Manner-Suomen väestöVuosi 2015: 5 422 837Vuosi 2040: 5 948 022

8

Väestön muutos kunnittain vuoteen 2025 mennessä

9

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina 2014-2040: alueelliset erot korostuvat

2014 2025 2040

• Terveydenhuolto sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille

• Älypuhelimet, sosiaalinen media, terveydentilan seuranta verkossa, etä- ja omahoito sekä sensoriteknologia

• Matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä perusterveydenhuollon liikkuvat palvelut

• Tekoäly avuksi kliiniseen päätöksentekoon & diagnosointiin

10

Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja

• Yliopistosairaaloiden osalta sairaanhoitopiirien sisällä tulee tapahtumaan yhdentymistä. Leikkaustoimintaa siirretään joiltakin osin liikuteltaviin yksiköihin

• Sairaalayksiköt suurenevat ja erikoistuvat. Valmiudet etäyhteyksiin perustuvaan terveydenhuoltoon paranevat

• Entiset aluesairaalat muuttuvat yhdessä terveyskeskusten akuuttiosastojen kanssa akuutti- ja kuntoutuslähisairaaloiksi

• Apteekit tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa sekä tarjoavat terveysseurantalaitteita kotiin

11

Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja

12

Näin digitalisaatio, logistiikan kehitys ja uudet käytänteet voivat näkyä palveluverkossa vuoteen 2025 mennessä

13

Näin tutkimus tehtiin• Keskussairaaloiden sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025

väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013)

• Synnytyssairaalat on laskettu painottaen 0-14 vuotiaiden sijaintia 2025 väestöennusteessa.

• Päivystysyksiköt on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä päivystyskäynneillä (THL tilasto 2013)

• Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä

• Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt.

14

15

Nykyiset terveysasemat kunnittain ja asukasta kohden

16

Terveysasemaverkko2015-2025

• Vuoden 2025 ennusteväestön laskennallisella kysynnällä painotetun matka-ajan suhteen optimoidut perusterveydenhuollon yksiköt, mikäli yksiköiden lukumäärä vähenisi 40 %

• Jääneet yksiköt on merkitty sinisellä ja poistuneet punaisella värillä

• Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asuttujen 1x1 km ruutujen keskipisteistä

Terveysasemaverkossa on optimointivaraa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa

Terveysasemien sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia perusterveydenhuollon keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013). Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä.

548 yksiköstä on valittu 329 yksikköä.

Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt.

7

2015 2025

18

Erikoissairaanhoito 2015 ja 2025

19

Väestön maantieteellisen saavutettavuuden kannalta optimaaliset keskussairaalayksiköt

alueineen Viiden sote-alueen malli

Kymmenen sote-alueen malli

15 sote-alueen malli

3 km päässä - yksityisistä palveluista n. 44 % väestöstä- terveysasemista n. 64 % väestöstä- apteekeista n. 68 % väestöstä- yksityisistä + terveysasemista + apteekeista n. 75 %

väestöstä

10 km päässä n. 90 % väestöstä (yks + ta + apt)50 km päässä lähes kaikki (yks + ta + apt)

Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka

Terveysasemien, apteekkien ja yksityisten palveluiden saavutettavuus nykyisellä palveluverkolla 2015

8

Terveysasemien ja apteekkien palveluiden saavutettavuus optimoituna terveyskeskusverkkoon 2015 (548 kpl) ja 2025 (329 kpl)

Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka

3 km päässä- terveysasemista n, 64 % väestöstä 2015 - terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 2015- terveysasemista n. 55 % väestöstä v. 2025

10 km päässä- terveysasemista n. 90 % väestöstä 2015- terveysasemista + apteekeista n. 92 % väestöstä 2015- terveysasemista n. 85 % väestöstä 2025

50 km päässä - lähes kaikki (ta + apt) 2015- lähes kaikki terveysasemista 2025

21

22

Ennuste 2025: palvelujen kapasiteetti ja saatavilla oleva palveluntarjonta

23

Apteekkien yli- ja alitarjonta-alueet 2015 (809 kpl)

- Ylitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti < 5000 ja apteekkien lukumäärä on 4 tai enemmän

- Alitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti on yli 7000 ja apteekkien lukumäärä on 3 tai vähemmän.

- Keskiarvo 5500 as/apteekki

Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka

• Ennustetun kehityksen mukaan väestön odotetaan vähenevän seuraavan 10–25 vuoden kuluessa erityisesti Itä-Suomessa, maakuntatasolla Kainuun ja Etelä-Savon ollessa suurimpia väestön menettäjiä

• Toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa lisää mitä luultavimmin terveyspalveluiden tarvetta noilla alueilla tulevaisuudessa

• Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään 24

Palveluverkko 2025: yhteenveto

• Nykyisten terveysasemien suhteen kuntatasolla on selkeitä eroja terveysasemien lukumäärään suhteutetuissa asukasluvuissa, mitkä vaihtelevat 630–35 316 välillä

• Digitaalisuuden ja uusien palvelukäytänteiden mahdollistamaa sijaintiin perustuvien erikoissairaanhoidon palveluiden vähenemistä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu seuraavasti: yliopistosairaalatoiminta supistuu viidellä prosentilla (kaikki yksiköt säilyvät), keskussairaalatoiminta supistuu neljällä yksiköllä, synnytykset keskitetään yli tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaaloihin (-5 yksikköä) ja ympärivuorokautinen päivystys supistuu 14 yksikön verran

• Terveysasemien määrää on mahdollista lähes puolittaa saavutettavuuden juurikaan kärsimättä 25

Palveluverkko 2025: yhteenveto

”Sote-uudistus olisi tilaisuus ennakoida ja vauhdittaa sote-järjestelmän digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä ja uusia

toimintamalleja. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos tyydytään vain tekohengittämään nykyistä, paikoin runsaasti päällekkäisyyksiä

sisältävää palveluverkkoa.”

-Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra

26

sitra.fi

Facebook.com/SitraFund@SitraFund

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea