Kauppa osana lääkejakelun uudistusta lääkejakelun ......(brandi) PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2009 PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2010 Xylometazolin (Otrivin) 54% 57% Paracetamol

Transform to the power of digital

Kauppa osana lääkejakelun uudistusta – lääkejakelun pohjoismainen kehitys Keskeiset havainnot Päivittäistavarakauppa ry:lle tehdystä esiselvityksestä

Sami Finne

12.10.2011

Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved.

Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä, ja jäänyt voimakkaasti jälkeen naapureiden lääkesaatavuus- ja tehokkuuskehityksestä

2

• Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä.

• Apteekkien omistaminen ja perustaminen on rajoitettua tarveharkintajärjestelmällä (poikkeuksena Yliopiston Apteekki) .

• Itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella on kielletty, lukuun ottamatta nikotiinikorvaustuotteita.

• Suomen apteekkiverkko on Pohjoismaiden kattavin, mutta apteekkien saavutettavuudessa on suuria maantieteellisiä eroja, joita pyritään paikkaamaan apteekkien palvelupisteillä ja verkkokaupalla.

Muut Pohjoismaat ovat viime vuosina vapauttaneet lääkekauppaa

Ruotsissa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia vapautettiin ja yli 50% itsehoitolääkkeistä sallittiin apteekkien ulkopuoliseen myyntiin 2009.

Norjassa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia kevennettiin sekä itsehoitolääkemyynti apteekkien ulkopuolella sallittiin 2000-luvun alussa.

Tanskassa itsehoitolääkkeiden myyntiä on laajennettu ja valtion hintakontrollia kevennetty, mutta apteekkien omistus on yhä rajattu

farmaseuteille.

Islanti vapautti apteekkien omistusta ja hintakontrollia jo 90-luvulla . Lisämuutoksia tehtiin 2000-luvulla mm. laajentamalla itsehoitolääkemyyntiä.


Ruotsissa muutos on tuonut markkinoille tehokkaan kilpailun, josta Suomi voi oppia paljon - vaikka lähtökohdat ovat erilaisia

3

30 %

23 % 17 %

13 %

11 % 6 %

Pt-kaupat ja tavaratalot ovat tärkeä myyntikanava

Apteekkien ulkopuolinen myynti oli ensimmäisen vuoden aikana noin 54 miljoonaa euroa (1.11.2009-1.11.2010).

84 %

10 %

6 % Elintarvikekaupat jatavaratalot

Huoltoasemat

Kioskit, Internet ja muut

Muut

apteekit

Huom! Ketjujen osuudet (%) apteekkien lukumäärästä

Apteekkimarkkinoilla vallitsee tehokas kilpailu Ruotsi lakkautti valtion apteekkimonopolin ja vapautti laajasti lääkejakelua 2009

Valtio myi enemmistön apteekeista, vapautti niiden omistamista ja hinnoittelua ja laajensi itsehoitolääkemyyntiä

Muutoksen seurauksena, mm.:

Apteekkien määrän kasvu 2010: 202 toimipistettä (+22%) - kasvun on arvioitu jatkuvan vielä useilla sadoilla

Yli 6000 apteekkien ulkopuolista itsehoitolääkkeiden myyntipistettä, lähinnä päivittäistavarakauppaa

Monipuolistunut palvelutarjonta (mm. erikoistuneet apteekit esim. lapsiperheille, automaatit, shop-in-shopit)

Päivittäistavarakaupan aktiivinen rooli turvallisen lääkejakelun kehittämisessä (mm. check listit kaupalle)

Mm. Apoteket Omstrukturering AB (2009): Information om omregleringen, Apoteket Omstrukturering AB (2009): Årsredovising, Sveriges Apoteksförening (2011): Apoteksbranchens årsrapport, Thomas Svatonin (tj, Svensk Dagligvaruhandel) esitys Kauppa 2011-tapahtumassa 30.9.2010


Ruotsissa perinteisten apteekkien ohella lääkkeitä myydään nyt ketjujen shop-in-shop apteekeissa ja pienempien liikkeiden lääkepisteissä

4

Päivittäistavarakaupan shop-in-shop -apteekit

Päivittäistavarakaupan lääkehyllyt ja -automaatit

Huoltoasemien lääkepisteet

Mm. Ica website, Borås Tidningen 6.11.2009, Filipstad i Folkmun 9.11.2009,


Norjassa lähtötilanne oli lähellä Suomen nykytilaa ja kokemukset saatavuus- ja hintakehityksestä ovat positiivisia

5

Ketjuapteekit

Itsenäiset ja vapaaehtoisiin ketjuihin kuuluvat apteekit

Svein Haavik, 2008

Ketjut valloittivat nopeasti markkinan – itsenäiset ja

pienketjuihin kuuluvat vähemmistönä

Norjassa lääkekauppa muuttui 2000-luvun alussa muutamassa vuodessa yhdeksi Euroopan vapaimmista

Muutokseen sisältyi apteekkien omistuksen, valtion hinta-kontrollin ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen.

Positiivisten kokemusten seurauksena Norja laajensi muiden myyntipisteiden itsehoitolääkevalikoimaa 2009

Muutoksen seurauksena, mm.:

Apteekkien määrän kasvu 2001-2010 65%; Muiden myyntipisteiden lukumäärä ylittänyt 6000

Reseptilääkkeiden aiemman jatkuvan hinnannousun tasoittu-minen - itsehoitolääkkeet pt-kaupassa 10-20% halvempia.

Itsehoitolääke (brandi)

PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2009

PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2010

Xylometazolin (Otrivin)

54% 57%

Paracetamol (Paracet)

48% 48%

Ibuprofen (Ibux)

39% 38%

Päivittäistavarakaupan osuus eniten myytyjen

itsehoito-lääkkeiden myynnistä 2009 ja 2010

Mm. Apotekforeningen (2010): Pharmacies and Pharmaceuticals in Norway, Apotekforeningen (2009, 2010): Apotek og legemidler, Nordic Competition authorities (2008): Competition challenges in the pharmacy/pharmaceutical sector, Svein Haavik:n esitys (2008): Norwegian Pharmacy Market


Suomen lääkejakelussa naapurimaiden kehitystä vastaavaa säätelyn keventämistä ei ole tapahtunut – kehitystoimien toteutus ja tavoitetaso ovat vielä ”näpertelyä”

6

Verkkokauppa • Helmikuun 2011 lääkelaki-

uudistusten myötä apteekkien verkkokauppa lääkkeellistyy

• E-reseptin myötä verkossa voidaan myydä myös reseptilääkkeitä.

• Mm. YA on käynnistänyt verkkokaupan

Apteekkien palvelupisteet • Palvelupiste on apteekin jakelupiste

itsehoito- ja reseptilääkkeille, joka toimii esim. kaupan tiloissa.

• Palvelupisteillä pyritään varmistamaan lääkejakelu alueilla, jossa sivuapteekille ei ole toimintaedellytyksiä.

Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin vapauttaminen Nikotiinituotteiden myynti pt-

kaupassa sallittiin 2006

Hinnat ovat laskeneet pt-myynnin myötä eikä merkittäviä ongelmia ole ilmennyt

E-resepti • Sähköinen lääkemääräyksen ja

potilasarkiston rakentaminen aloitettiin jo 2000-luvun alussa

• Projekti ei ole edennyt suunnitellusti ja on aiheuttanut kymmenien miljoonien lisäkustannukset

• Viimeksi syyskuussa pilotoinnissa aiheutui ongelmia

Mm. STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet, STM (2011): Lääkepolitiikka 2020 – Kohti tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä


Suomen nykymallin ylläpitäminen heikentää saatavuutta ja lisää kustannuksia kuluttajille ja valtiolle

7

800 apteekkia +verkko-kauppa

1100 apteekkia

600 apteekkia

Suomi Ruotsi Norja

6500 muuta lääkemyyntipistettä

6000 muuta lääke-myyntipistettä

• Norjassa apteekkien määrän kasvu hidastuu

• Kuitenkin esim. Boots investoi voimakkaasti

• Uusia lääkemyyntipisteitä syntyy muutamia.

140+ palvelu-pistettä

• Ruotsissa apteekkien määrän on arvioitu kasvavan vielä jopa sadoilla yksiköillä (mm. Boots)

• Lisäksi muita myyntipisteitä todennäköisesti tulee lisää, lähinnä pt-kaupan ulkopuolelle

Lääkkeiden saatavuuden kehitystrendit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

”Do Nothing”-skenaarion vaikutukset Suomessa:

• Apteekkien taloudelliset ongelmat kärjistyvät (erit. pienet syrjäseutuapteekit) ja apteekkiverkosto karsiutuu

• Kannattamattomat palvelupisteet eivät yleisty ja riitä turvaamaan lääkesaatavuutta etenkin syrjäseuduilla

• Tarve valtion lisätuille ja kuluttajan lääkekustannuksen nousulle kasvaa apteekkiverkoston turvaamiseksi

• Verkkokauppa muuttaa kilpailuasetelmia merkittävästi ja karsii osaltaan apteekkiverkostoa

• Suomen tehokkuuserot suhteessa lähimarkkinoihin kasvavat edelleen merkittävästi

• Muilla markkinoilla tehokas kilpailu parantaa hintakehitystä ja lääkkeiden saatavuutta

Mm. maakohtaiset analyysit, Apteekkariliiton vuosikertomus (2009), asiantuntija-arvio


Norjan apteekkiyhdistyksen teettämä tutkimus (2009) osoittaa, että reseptilääkkeiden vähittäis- ja tukkuhinnat ovat Suomessa merkittävästi Ruotsia ja Norjaa korkeampia

8

”Erot (reseptilääkkeiden) vähittäishintojen ja tukkuhintojen välillä osoittavat, että apteekkien myyntikatteet ovat erityisen korkeita Suomessa ja Irlannissa” (Apotekforening, 2009)

Reseptilääkemarkkina – hintaindeksit (1-6/2009) suhteessa Norjan hintoihin

0 50 100 150 200

Itävalta

Belgia

Tanska

Suomi

Saksa

Irlanti

Alankomaat

Norja

Ruotsi

Iso-Britannia Kokonaismarkkina (tukkuhinnat)

Kokonaismarkkina (vähittäishinnatsuhteessa Norjaan)

Apotekforening, 2009

Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) on behalf of the Norwegian Pharmacy Association (Apotekforeningen) (2010)


Fragmentoituneella ja ketjuuntumattomalla apteekkimarkkinalla mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen nykymallin puitteissa ovat rajatut

9

654 suuriin ketjuihin ja –verkostoihin

kuulumatonta apteekkia

65 apteekkia

27

47 apteekkia

17

1

Konseptikehitys

Myymäläverkoston kehittäminen

Keskitetty markkinointi

Kanta-asiakasohjelmat

Tuoteryhmäjohtaminen/hankinta

Tukkutoiminta ja logistiikka

Kysynnän ennustaminen

Esillepanoratkaisut

Kalustesuunnittelu ja toimittajien hallinta

Myymäläperustanta

Asiakaspalvelu (fyysinen, verkko, puhelin)

Työvuorosuunnittelu

Henkilöstöjohtaminen

Myymälähenkilöstön koulutus

Taloushallinto

Kiinteistöpalvelut ja turvallisuus

Kaupan tietojärjestelmät ja tukipalvelut

Tyypilliset ketjutoiminnan alueet vähittäiskaupassa

Tehokas apteekkiketju Ruotsi/Norja

Tilanne Suomessa

Mm. Apteekkiketjujen ja –verkostojen verkkosivut. Capgeminin arvio

http://www.itasuomenyliopistonapteekki.fi/apteekki


Apteekkien kannattavuusongelmat edellyttävät nykyjärjestelmän puitteissa lisätukia tai lääketaksan muutosta, vaikka myyntikatteet ovat Ruotsia ja Norjaa korkeammat

10

Reseptilääkkeiden myyntikatteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (2010)

Tukkuhinta

(€)

Myyntikate

(€): Suomi (%)

Myyntikate (€):

Ruotsi (%)

Myyntikate

(€): Norja (%)

5 3 (38%) 4,53 (48%) 3,03 (38%)

10 5,43 (35%) 5,27 (35%) 3,24 (25%)

20 9,43 (32%) 5,91 (23%) 3,64 (15%)

50 21,05 (30%) 6,31 (11%) 4,84 (9%)

100 36,05 (26%) 7,31 (7%) 6,84 (6%)

200 56,15 (22%) 9,31 (4%) 10,84 (5%)

400 96,15 (19%) 13,31 (3%) 18,84 (5%)

500 110,18 (18%) 15,31 (3%) 22,84 (4%)

• Reseptilääkkeiden myyntikatteen osuus kuluttajahinnasta kasvaa Pohjoismaista voimakkaimmin Suomessa

• Keskimääräinen myyntikate lääke-Eurosta apteekkimaksun jälkeen on Suomessa 24% (itsehoito- ja reseptilääkkeet)

• Samanaikaisesti apteekit kärsivät kannattavuusongelmista ja vaativat ansaintamallinsa muutosta (lääketaksa)

• Euroopan alhaisimpiin kuuluvat tukkuhinnat eivät välity kuluttajille – kuluttajahinnat Euroopan keskitasoa

Mm. Apteekkari.fi 9.12.2010, Apteekkariliiton vuosikatsaus 2009, Apteekkiasiaa päättäjille 2010, "Apotekens marginaler", Tandvårds- och läkemedelförmånsverket, 1.11.2009, ”Apotek og Legemidler 2009”, Apotekforeningen, Lääketeollisuus ry:n tiedote 13.6.2007 (tukkuhinnat Suomessa, kuluttajahinnat), STM:n apteekkityöryhmän selvitys, 2007, Valuuttakurssit per 5.1.2010, Asiantuntija-arvio


Lääkkeiden myyntikatteiden laskeminen Ruotsin tasolle tarjoaisi jopa 100M€ säästöpotentiaalin – nyt summan maksavat valtio ja kuluttajat

11

• Lääkkeiden myyntikatteet eroavat Ruotsin ja Norjan sekä Suomen välillä merkittävästi

• Suomessa apteekkimaksun jälkeen keskim. myyntikate on 24% lääke-Eurosta - Ruotsissa taas noin 19% ja Norjassa 18%

• Lääkekatteiden laskeminen Ruotsin tasolle (n. 5-6 %-yksikköä) toisi merkittäviä säästöjä, mutta ei ole nykyjärjestelmällä mahdollista

• Apteekit kärsivät jo nykymallilla kannattavuusongelmista, joiden ratkaisu vaatii lisätukia tai muutoksia lääketaksajärjestelmään

Noin 100 miljoonan euron säästöpotentiaali, joka nyt uppoaa tehottomaan apteekkijärjestelmään lakisääteisesti! 453M€

Lääkkeiden myyntikate, %

24% (Suomi)

19% (Ruotsin

taso)

18% (Norjan

taso)

359M€ 340M€

Jos katteet Ruotsin tasolla: 94M€

säästöpotentiaali

Apteekkien yhteen-laskettu lääkkeiden myyntikate (2010)

Apteekkien yhteenlaskettu myyntikate (€) Suomessa eri keski-määräisillä myyntikatteen tasoilla

Apteekkariliiton vuosikertomus 2009, Information om omregleringen av den svenska apoteksmarknaden och försäljningen av apotek (2009), Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) (2009): A price comparison of prescription-only pharmaceuticals in Norway and 9 western European countries (Apotekforening), STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet

Jos katteet Norjan tasolla: 113M€

säästöpotentiaali


Lääkejakelun uudelleenarviointi on syytä käynnistää lääkesaatavuuden varmistamiseksi turvallisesti, edullisesti ja läheltä

12

Yhteenveto

Lääkkeiden vähittäiskauppa on Suomessa voimakkaasti säädeltyä muihin Pohjoismaihin verrattuna

Viimeaikaiset selvitykset lääkejakelusta eivät ole huomioineet järjestelmän tehokkuutta ja kansainvälistä kehitystä

Apteekkimarkkina toimii tehottomasti verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Ketjutoiminta on edellytys tehokkaalle apteekkitoiminnalle nykypäivänä

Nykyjärjestelmä ei motivoi apteekkeja kehittämään lääkkeiden saatavuutta ja lähimarkkinat kehittävät lääkkeiden saatavuutta merkittävästi nopeammin.

Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista on syytä harkita puolueettoman selvityksen pohjalta pohjautuen kansainvälisiin kokemuksiin

Lääkejakelulle on syytä toteuttaa kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, jossa tavoitetaso myös tehokkuudessa tulee olla muiden pohjoismaiden tasolla

Kiitos!

Documents

Kauppa osana lääkejakelun uudistusta lääkejakelun ......(brandi) PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2009 PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2010 Xylometazolin (Otrivin) 54% 57% Paracetamol