Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaupunkioHjelma 2008–2012

Edustajiston 19.3.2008 hyväksymä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaupunkioHjelma 2008–2012

Edustajiston 19.3.2008 hyväksymä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Taitto: Antti PiriläUlkoasu : Heli NiskaKuvat: Antti Pirilä (kansi, s. 13) ja Leena Pihlajamäki (s. 4, s. 6)

2

kaupunkiohjelmaKaupunki on koti, ei liikeyritys.

Kaupunkia tulee kehittää ihmisten ehdoilla. Ollakseen viihtyisä ja toi-

miva kaupunki tarvitsee hyviä palveluja. Palveluverkosto on kuin läm-

min vesi: se tekee kaupunkilaisen elämästä sujuvaa ja miellyttävää.

Tässä kaupunkiohjelmassa eritellään Helsingin yliopiston ylioppi-

laskunnan (HYY) näkemyksiä siitä, miten Helsingistä ja pääkaupun-

kiseudusta kokonaisuutena voisi tulla entistä viihtyisämpi, vetovoi-

maisempi ja toimivampi. HYYlle on tärkeää kaikkien ihmisryhmien

– myös opiskelijoiden – tasavertainen kohtelu. Kaupunkisuunnittelun

on oltava avointa ja osallistavaa. Nuorilla ja opiskelijoilla tulee olla

muiden kuntalaisten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kun-

nalliseen päätöksentekoon.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluu yli 32 000 Hel-

singin yliopiston opiskelijaa. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä yhdyssi-

teenä ja edistää opiskelijoiden yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä

pyrkimyksiä.

HYYn piirissä toimii noin 250 erilaista aine-, harrastus- ja etujärjes-

töä, kansainvälistä järjestöä ja osakuntaa. Ylioppilaskunnan omat toi-

mitilat sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa Uudella ylioppilastalolla.

Ylioppilaskunta omistaa HYY Yhtymä -nimisen liikekonsernin.

�

kaupunki kuuluu kaikille

Viihtyisän kaupungin ehtona on kokonaisvaltainen kaupunkisuunnittelu. Ta-

louden tulee tukea kaupunkiympäristön toimivuutta, esteettisyyttä, esteettö-

myyttä ja moni-ilmeisyyttä, ei jyrätä niitä. Kaupunkiluontoa on vaalittava, ja

puistojen ja viheralueiden roolia kaupunkitilan suunnittelussa on painotettava.

Eläväiseen kaupunkiin kuuluvat myös ravintolat, myymälät ja teatterit. Kau-

pungissa tulee olla hyvät mahdollisuudet virkistyä, liikkua, harrastaa ja olla.

Julkinen tila mahdollistaa kaikkien ihmisten kohtaamisen tasavertaisina

ja on avain avoimeen kaupunkikulttuuriin. Kadut, torit, kirjastot ja puistot,

toisin kuin esimerkiksi kauppakeskukset, ovat kaikille avoimia kansalaisten

olohuoneita. Puolijulkisen ja yksityisen tilan suhteen julkiseen tilaan on oltava

tasapainossa. Töölönlahden ja muiden keskeisten alueiden suunnittelussa on

kiinnitettävä huomiota avoimen kaupunkitilan sekä omaehtoisen toiminnan

mahdollistavien monikäyttötilojen, kuten kulttuurikeskusten, turvaamiseen.

Katukuvaa suunniteltaessa tulee painottaa viihtyvyyttä, esteettisiä näkökoh-

tia ja esteettömyyttä. Katumainonnan säädöksien noudattamista tulee valvoa

tarkemmin. Yksittäisiä ongelmakohtia ovat esimerkiksi tasa-arvoperiaatteita

loukkaavat mainokset, esteettömyyttä rajoittavat, jalkakäytäville sijoitetut

kyltit sekä kaupungin äänimaisemaa vahingoittava melu ja kovaääninen mai-

nonta. Viihtyisyys luo turvallisuutta. Kaupunkiturvallisuuden valvomisen tu-

lee kuulua poliisille yksityisten vartiointifirmojen sijasta.

�

Kaupungin tulee hyödyntää vuonna 2007 tekemänsä meluselvityksen

tuloksia torjuakseen suunnitelmallisesti meluhaittoja.

Turvallisuuden lisäämiseksi lisätään valaistusta ja poliisin läsnäoloa sekä

huomioidaan turvallisuus kaupunkisuunnittelussa.

Luodaan avoin ja kattava wlan-verkosto kaikkien kaupungissa liikkuvien

hyödyksi.

Kaupungin on tarjottava lailliset puitteet katutaiteelle. Töhrimistä ei tule

sallia, mutta Stop töhryille -kampanjassa käytetyt keinot eivät ole oikea

tapa.

Yleisille ilmoituksille tulee tarjota tilaa esimerkiksi vapauttamalla

sähkökaapit ilmoituskiellosta.

•

•

•

•

•

�

moni-ilmeiset ihmiset

Päätöksenteossa elää mielikuva keskivertokansalaisesta ja normiopiskelijasta.

Oikeudenmukaisten päätösten tekeminen edellyttää todellisuuden moninai-

suuden huomioimista. Vähemmistö- ja erityisryhmiin liittyvät kysymykset on

otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä ei tarkoita muiden kansa-

laisten unohtamista. Tilojen ja tapahtumien esteettömyys niin yliopiston kam-

pusalueilla kuin koko Helsingissäkin on kaikkien etu, samoin tasa-arvon ja

syrjimättömyyden aktiivinen edistäminen.

Vammaisten kuljetuspalvelua tarvitsevien tasavertaisuus ja yksityisyyden

suoja on taattava. Asianmukaiset kuljetuspalvelut ovat olennaisia myös yli-

opisto-opiskelijoiden välisen tasavertaisuuden toteutumisessa, sillä opiskeleva

vaikeavammainen tarvitsee kuljetuspalveluja usein päivittäin.

Helsingissä asuu määrällisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin missään muussa

Suomen kaupungissa. Kaupungin tulee edistää aitoa ja elävää kaksikielisyyttä

ja kiinnittää huomiota ruotsinkieliseen tiedotukseen. Kasvavan maahanmuut-

tajaväestön palvelutarpeet tulee huomioida. Kantaväestölle ja maahanmuutta-

jille on tarjottava luontevia arjen kohtaamismahdollisuuksia. Kansainväliset

tutkinto-opiskelijat ovat resurssi, jota on kohdeltava tasavertaisesti muihin

kuntalaisiin nähden.

�

Kaupungin osoittaman tuen tulee kattaa vähintään 20 % HYYn

perheellisille jäsenilleen ylläpitämän lapsiparkin kuluista.

Eri ihmisryhmien tasa-arvoinen kohtelu tulee huomioida kaikessa

toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Kaupungin on puututtava henkilöstönsä

kasvavaan sukupuolten väliseen palkkaeroon.

Kaupungin hallintokuntien on budjeteissaan varauduttava kattamaan

esteettömyyden lisäämiseksi tehtäviä toimenpiteitä.

Vammaisten kuljetuspalvelua on kehitettävä asiakaslähtöisesti yhdessä

vammaisjärjestöjen kanssa.

Ruotsin- ja englanninkielistä tiedotusta on parannettava.

•

•

•

•

•

elävää kulttuuria kaupungissa

Kulttuuri luo sosiaaliset rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Kaupungin tulee kult-

tuuripolitiikassaan ottaa huomioon erilaiset alakulttuurit ja turvata päätök-

senteossaan kulttuuritoiminnan moninaisuus.

Aktiivisina kulttuurin tuottajina ja kuluttajina opiskelijat uudistavat ja elä-

vöittävät helsinkiläistä kulttuurielämää. Monista ylioppilaiden järjestämistä

tapahtumista, kuten Havis Amandan lakituksesta vappuna, vapun vastaan-

otosta Ullanlinnanmäellä tai itsenäisyyspäivän soihtukulkueesta, on tullut

kaikkien kaupunkilaisten yhteisiä tapahtumia. HYYn piirissä toimiva Ylioppi-

lasteatteri on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Ylioppilasteatterin toiminta

kesäisin Mustikkamaalla on helsinkiläisille laadukasta kesäteatteritarjontaa,

ja se tulee turvata.

Täysihintainen lippu kulttuuritapahtumaan voi maksaa jopa kolmanneksen

kuukauden opintorahasta. Erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja kulttuurilaitok-

siin on oltava opiskelijahintaisia lippuja. Tällä tavalla on mahdollista kasvat-

taa uusia kulttuuria harrastavia sukupolvia.

Helsingin elokuvateatterien määrän vähentyminen on kaventanut valtavir-

ran ulkopuolista elokuvatarjontaa. Myös HYYllä on ollut vaikeuksia löytää

sopivia näytöspaikkoja järjestämilleen opiskelijanäytöksille. Kaupungin tuke-

ma elokuvakeskus loisi yhteistyöalustan erilaisille elokuva-alan toimijoille ja

tapahtumille.

Laadukkaat kirjastopalvelut muodostavat elintärkeän perustan opiskelijoi-

den ja kaikkien kansalaisten sivistykselle. Kaupungin kirjastoille on taattava

riittävät määrärahat, jotta kirjastoverkoston ylläpidosta ja kehittämisestä ei

tarvitsisi tinkiä.

Vähintään 50 prosentin opiskelija-alennukset kulttuuritapahtumiin.

Stand by -opiskelijaliput on otettava käyttöön myös muualla kuin oopperassa.

Helsinkiin on saatava kaupungin tukema elokuvakeskus.

Kaupungin kirjastojen määrärahat on turvattava ja keskustakirjasto

rakennettava.

•

•

•

•

8

monimuotoisuus asuntopolitiikassa

Kansainvälisesti vertaillen Helsinki on ollut sosiaalisesti ja alueellisesti suh-

teellisen tasaisesti asutettu kaupunki. On huolehdittava siitä, että sosiaaliset

ongelmat eivät kasaudu tietyille alueille. Sosioekonomiseen erilaistumiseen eli

segregaatioon ja syrjäytymiseen on puututtava asuntoalueita suunniteltaessa.

Asuntotuotannossa ja asumispolitiikassa on pyrittävä asiakaslähtöisyyteen ja

ensiasunnon ostajien tarpeet on otettava huomioon. Myös asunnottomuus on

haaste Helsingille. Sitä ei ratkaista eristämällä asunnottomat muusta väestöstä.

Hyvin toteutettuna sosiaalinen asuntotuotanto voi olla ratkaisu segregaatio-

ja syrjäytymisongelmiin. Asuntopolitiikassa on suosittava kaupungin vuokra-

asuntojen sijoittamista eri puolille kaupunkia ja sellaisten talojen rakentamista,

joissa on sekä omistus- että vuokra-asuntoja.

Yksi suurimmista opiskelijan viihtyvyyteen vaikuttavista osatekijöistä on

asuminen. Opiskelija, joka viihtyy Helsingissä, myös jää tänne. Asumisen hin-

nalla on erityisen suuri merkitys pienituloiselle opiskelijalle. Helsingin korkean

vuokratason takia on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija-asuntotuotantoon

panostetaan. Vain noin kolmannes Helsingin yliopiston opiskelijoista asuu täl-

lä hetkellä opiskelija-asunnossa, kun tavoite on, että vähintään puolet saisi

asua opiskelija-asunnossa. On varmistettava, että Helsingin seudun opiskeli-

ja-asuntosäätiö (Hoas) pystyy vastaamaan asuntokysyntään. Helsingin maan-

käytön ja asumisen toteutusohjelmakaudella 2008–2017 opiskelija-asuntojen

lisärakentamistarve on vähintään 100 asuntoa vuodessa.

On tärkeää, että uudet opiskelija-asunnot rakennetaan kampuksien yhtey-

teen tai hyvien kulkuyhteyksien päähän. Joukkoliikenteen tariffijärjestelmää

uudistettaessa on hinnoittelupolitiikalla pidettävä huolta kauempana keskus-

tasta sijaitsevien alueiden houkuttelevuudesta. Opiskelija-asuntoja tulisi olla

eri kaupunginosissa, mutta lähivuosina tulisi panostaa erityisesti keskusta-

kampuksen läheisiin, satamakäytöstä vapautuviin alueisiin, jotta myös keskus-

�

takampuksen opiskelijat voisivat asua kohtuullisella etäisyydellä kampukses-

taan.

Lähivuosina Helsingissä rakennetaan erityisen paljon. Tämä tarjoaa ainut-

laatuisen mahdollisuuden panostaa ekologiseen rakentamiseen ja ekologisiin

asuinalueisiin. Helsingissä tulisi laatia uudisrakennuksille energia- ja ekote-

hokkuuskriteerit. Vanhaa asuntokantaa peruskorjattaessa tulisi kaupungin

avustuksella ottaa huomioon matalaenergiateknologiat sekä hiilineutraalit

ratkaisut. Nykyisten ja tulevien asuinalueiden ekologisuutta parannetaan te-

hokkaimmin kestävillä joukkoliikenneratkaisuilla.

Asuntorakentamisessa tulee painottaa monimuotoisuuden toteutumista

kaupunginosittain. Asunnottomuutta ja segregoitumista tulee vähentää

sosiaalisen asuntotuotannon keinoin.

Opiskelija-asuntoja tulee rakentaa vapautuville satama-alueille

Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.

Kaupunkirakennetta on tiivistettävä ja on rakennettava lisää ekologisia

asuinalueita.

•

•

•

10

kaupunkiliikenne

Kaupungin viihtyisyyden ja toimivuuden kannalta julkiset liikenneyhteydet

ovat avainasemassa. Poikittaisliikennettä pitää kehittää kattavammaksi ja toi-

mivammaksi. Kehärata parantaisi poikittaista julkista liikennettä huomatta-

vasti ja vähentäisi samalla yksityisautoilun tarvetta. Länsimetron rakentamisen

jälkeen metroverkon laajentamisen tulee suuntautua Meilahti–Pasila–Viikki-

akselille.

Joukkoliikenteen opiskelija-alennukset ovat tärkeä opiskelijan asumiseen

ja toimeentuloon vaikuttava tekijä. Vuoden 2006 alusta koko YTV:n alueel-

la on ollut käytössä yhtenäinen 50 prosentin opiskelija-alennus. Alennus on

säilytettävä, ja sitä on kehitettävä edelleen mm. koskemaan myös vaihto-opis-

kelijoita. Eri oppilaitosten välillä liikkumista ja monitieteistä opiskelua helpot-

tavan tiedelinjan vuorovälien on oltava tarpeeksi tiheitä, ja sen liikennöinnin

sujuvuutta on parannettava Kumpulan kampuksen kohdalla. Liikuntaesteet-

tömyysvaatimukset täytyy sisällyttää liikennesuunnitteluun ja ottaa huomioon

joukkoliikenteen kalustohankintoja tehtäessä.

Helsingin sijainti niemellä on omiaan luomaan liikenneruuhkia. Kasvavien

liikennemäärien takia ruuhkamaksukokeilu on suoritettava osana metropo-

lialueen liikenneongelmien kokonaisratkaisua. Kansainvälisten kokemusten

perusteella liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa ja liikenteen aiheuttamia

terveys- ja ympäristöhaittoja vähentää ruuhkamaksujen avulla sekä kehittä-

mällä joukkoliikennettä ja liityntäpysäköintiä. Ruuhkamaksujen tuotto on

käytettävä joukkoliikenteen lisärahoittamiseen. Pidemmän aikavälin tavoite

on maksuton joukkoliikenne.

Yksityisautoilun suosiminen kevyen liikenteen kustannuksella on lopetetta-

va. Liikennesuunnittelussa tulee suosia kevyttä liikennettä muun muassa pa-

rantamalla pyörätieverkkoa erityisesti kampukset huomioon ottaen. Kevyttä

liikennettä suosimalla kaupunki vaikuttaa myönteisesti myös asukkaidensa

terveyteen. Opiskelijoiden turvallisuudenkaan kannalta autot eivät kuulu yli-

11

opiston kampuksille, joilla tulee sallia vain huoltoliikenne. Kävelykeskustasta

on laadittava uusi, laajempi, keskustatunnelista riippumaton ja joukkoliiken-

teeseen perustuva suunnitelma, joka mahdollistaa yhtenäisen ja viihtyisän, ke-

vyeen liikenteeseen perustuvan kampusalueen. Kaikkien kampusten viihtyisyy-

teen tulee kiinnittää huomiota. Pyöräilijän ei pidä joutua polkemaan autojen

seassa vilkasliikenteisillä kaduilla.

Poikittaisliikennettä tulee kehittää kattavammaksi ja toimivammaksi,

joukkoliikenteen vuoroja on lisättävä ja myöhäisvuoroihin panostettava.

Koko YTV:n alueella myönnettävä 50 prosentin opiskelija-alennus on

säilytettävä, ja se on ulotettava myös kansainvälisille vaihto-opiskelijoille.

Länsimetro on rakennettava, ruuhkamaksuja kokeiltava ja

liityntäpysäköintiratkaisuja kehitettävä.

Autoton keskustakampus ja laaja kävelykeskusta on toteutettava

keskustatunnelipäätöksestä riippumatta.

Keskustakampuksella yliopiston rakennusten väliset kadut

(Yliopistonkatu, Kirkkokadun ja Aleksanterinkadun välinen osa

Fabianinkatua, Kaisaniemenkadun etelänpuoleinen osa Vuorikatua sekä

Kaisaniemenkadun ja Aleksanterinkadun välinen osa Mikonkatua) pitää

muuttaa kävelykaduiksi. Kun Kaisa-talon kampuskirjasto valmistuu,

myös Kirkkokadun ja Kaisaniemenkadun välinen osa Fabianinkatua sekä

Fabianinkadun ja Unioninkadun välinen osa Kirkkokatua rauhoitetaan

kevyen liikenteen käyttöön.

Lapsien kanssa liikkuvien vanhempien on voitava kulkea

joukkoliikenteessä ilmaiseksi riippumatta siitä, kuljetetaanko lasta

vaunuissa vai kantoliinassa.

•

•

•

•

•

•

12

Hyvinvoiva helsinkiläinen

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa yliopisto-opiskelijoiden

perusterveydenhoidosta ja tarjoaa myös mielenterveys-, hammashoito-, fysio-

terapia- ja puheterapiapalveluita. Koska opiskelijat maksavat vuosimaksun

YTHS:n palveluista, joiden kustantamiseen myös kunnat, kansaneläkelaitos

ja opetusministeriö osallistuvat, yliopisto-opiskelijoilta ei tulisi periä erillistä

terveyskeskusmaksua julkisessa terveydenhuollossa.

Lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen diag-

nosointi, hoitoonohjaus sekä hoito ja kuntoutus voidaan toteuttaa parhaiten

katkeamattomana yhteytenä hoitoverkostojen ja lähiyhteisöjen välillä. Kau-

pungin tulee kantaa vastuu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestä-

misestä sekä edistää eri hoitoverkostojen (mukaan lukien YTHS) välistä yh-

teistyötä.

Pääkaupunkiseudun sosiaalitoimilla tulee olla yhtenäinen ja johdonmukai-

nen käytäntö myönnettäessä toimeentulotukea opiskelijoille. Kokemuksia so-

siaalisesta luototuksesta on seurattava tarkasti ja helpotettava opiskelijoiden

pääsyä sosiaalisen luototuksen piiriin. Luototuksen kehittämisen periaatteena

tulee olla asiakaslähtöisyys, ei toimeentulotuen kustannuksissa säästäminen.

Opiskelijalla on oikeus toimeentulotukeen opintotukikuukausien loppues-

sa sekä silloin, kun toimeentuloaan ei muutoin, esimerkiksi kesäkuukausien

aikana, kykene turvaamaan. Tukikuukausien loputtua on huolehdittava siitä,

että opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun toimeentulotuen

turvin kohtuullisessa ajassa.

Liikunta on osa monen opiskelijan jokapäiväistä elämää. Liikunnalla on

terveyttä edistävä ja ylläpitävä vaikutus, ja siksi HYY haluaa kannustaa opis-

kelijoita liikkumaan. Tärkeimmät kannustavat tekijät ovat monipuoliset lii-

kuntapaikat ja kattavat kevyen liikenteen reitit. Niiden avulla opiskelijat ja

muut kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan mahdollisimman lähellä asuinpaik-

kaansa luonnollisena osana elämää.

1�

Kunnallisiin terveyspalveluihin, erityisesti mielenterveyspalveluihin, on

panostettava ja siirtymän YTHS:n mielenterveyspalveluista kunnallisiin on

oltava saumaton.

Toimeentulotuen hakijoina opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti

sekä keskenään että muihin kansalaisiin nähden.

Mielenterveysongelmia ennalta ehkäiseviä tukipalveluita on kehitettävä.

Sosiaalivirastossa opiskelijoiden tuet on keskitettävä yhteen toimipisteeseen

erityisasiantuntemuksen parantamiseksi.

•

•

•

•

1�

sivistyksen Helsinki

Laadukas perusopetus ja toisen asteen koulutus luovat edellytykset korkeakou-

luopiskelulle. Kasvatus- ja opetustoiminnassa on huomioitava erityistä tukea

tarvitsevat lapset ja nuoret, esimerkiksi pienentämällä luokka- ja ryhmäkokoja.

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen riittävä resursointi on taattava. Opinto-ohjauk-

seen panostamalla voidaan ehkäistä vääränlaisista mielikuvista aiheutuvia

keskeyttämisiä sekä aloituspaikkojen vajaakäyttöä. Kaupungin on edistettävä

tyttöjen ja poikien tasa-arvoa varhaiskasvatuksesta lähtien. Siten ehkäistään

koulutusalojen ja ammattiryhmien sukupuolijakaumien vinoumia.

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten erityiskysymyksiin on

sivistystoimessa panostettava tarjoamalla enemmän suomen ja ruotsin kielten

opetusta sekä erikoiskursseja ja tutkintoja, joilla Suomen oloihin voi hankkia

tarvittavaa lisäpätevyyttä. Maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuu-

luvien hakeutumista korkeakoulutukseen on edistettävä kannustavalla ohjauk-

sella peruskouluissa ja lukioissa. Monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasva-

tuksen tulee jatkua koko koulutuksen ajan. Tuleville sukupolville on annettava

riittävät välineet moninaisuuden kohtaamiseen ja sen näkemiseen rikkautena.

Sukupuolisensitiivinen näkökulma on otettava mukaan kunnalliseen

varhaiskasvatukseen.

Erityistä tukea ja opetusta vaativat lapset ja nuoret on huomioitava ja

opinto-ohjaukseen on panostettava.

Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakouluihin on edistettävä.

Maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella suomen ja ruotsin kieltä on

parannettava.

•

•

•

•

1�

ympäristöstä huolehtiva Helsinki

Kaupunkia tulee kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Eko-

logisen ulottuvuuden tulee määrittää reunaehdot kaikelle toiminnalle kaupun-

gissa. Ympäristöhaittojen vähentämiseen on kaikkien toimijoiden kiinnitettä-

vä huomiota joka tasolla.

Kaupungin tulee omassakin toiminnassaan kantaa vastuuta ympäristöstä.

Julkisille hankinnoille on määritettävä vähimmäisympäristökriteerit. Ener-

giansäästöön on panostettava, ja Helsingin energiantuotantoa on kehitettävä

kestävämmäksi investoimalla uusiutuvaan energiantuotantoon ja luopumalla

vähitellen uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvasta energiantuotan-

nosta.

Liikenteen aiheuttamat melu-, päästö- ja turvallisuushaitat vähentävät kau-

pungin viihtyisyyttä kohtuuttomasti. Niihin pitää puuttua muun muassa kehit-

tämällä joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä, pääkaupunkiseudulla.

Jätteenkäsittelyn nykyinen tilanne pääkaupunkiseudulla jättää paljon toivo-

misen varaa. Jätteiden polttaminen on osa kaupungin jätehuoltoa sekä merkit-

tävä uusi energialähde. Polttolaitokset tulee sijoittaa siten, että niistä on mah-

dollisimman vähän haittaa asukkaille ja ympäröivälle luonnolle. Jätehuollossa

tulee edelleen panostaa EU:n jätehierarkian mukaisesti jätteen synnyn ehkäi-

syyn, uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Lajittelusta pitää tehdä kaupunkilaisille

mahdollisimman vaivatonta.

Ympäristökriteerit julkisille hankinnoille. Kotimaisten tuotteiden,

luomutuotteiden ja Reilun kaupan tuotteiden käyttöä on edistettävä.

Kierrätysmahdollisuuksia on parannettava lisäämällä monipuolisia

aluekeräyspisteitä.

Jätehuoltomääräyksissä on tehtävä lasin- ja metallinkeräys pakolliseksi yli

15 talouden asunto-osakeyhtiöissä.

•

•

•

1�

Visiona yhtenäinen pääkaupunki

Pääkaupunkiseutu toimii jo nyt käytännössä yhtenä suurena kaupunkina.

Tämä ei kuitenkaan näy hallinnossa, jossa seutu on jakaantunut neljään kun-

taan. Näkemyksemme mukaan pääkaupunkiseutua pitää kehittää yhtenäisellä

politiikalla, millä olisi myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kaavoitukseen ja lii-

kenteeseen, asumiseen, ihmisten tasavertaisuuteen ja sosiaalipolitiikkaan.

Viime vuosina pääkaupunkiseudun kunnat ovat tiivistäneet yhteistyötään.

Tässä kehityksessä YTV:llä on olennainen rooli. On kuitenkin tärkeää, että

samalla etsitään uusia, joustavia muotoja lähidemokratian lisäämiseksi. HYY

osallistuu mielellään tähän kehittämistyöhön. Visionamme on, että pääkau-

punkiseudun kunnat liittyvät yhteen ja muodostavat yhden kaupungin.

Kaupunki kuntoonKaupunki on koti. Siksi sitä on kehitettävä ihmisten ehdoilla. Tässä

joitakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) näkemyksiä

siitä, miten Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta kokonaisuutena

voisi tulla entistä viihtyisämpi, vetovoimaisempi ja toimivampi.

pääkaupunkiseudun kunnat joukkoliikennetalkoisiin.

Reiteiltään ja aikatauluiltaan kattava, laadukas ja edullinen julkinen liikenne on

aito vaihtoehto yksityisautoilulle. Vuorovälien tiheyteen, myöhäisvuoroihin ja poi-

kittaisliikenteeseen on panostettava julkisen liikenteen tariffitukea kasvattamalla.

jätkäsaareen ja kalasatamaan on kaavoitettava riittävästi opiskelija-asuntoja.

Opiskelija, joka viihtyy Helsingissä, haluaa asua täällä opintojen jälkeenkin. Myös

keskustakampuksen opiskelijalla tulee olla oikeus asua kohtuullisella etäisyydel-

lä opiskelupaikastaan. Vapautuvista satama-alueista tulee muodostua sosiaalisesti

monipuolisia kaupunginosia, joissa opiskelijalla on oma paikkansa.

Helsingin yliopiston keskustakampuksen ympärille on luotava vetovoimainen kävelykeskusta.

Helsinkiä on kehitettävä asukkaiden, ei autojen ehdoilla. Keskustasta saadaan veto-

voimainen korkeatasoisten kävely- ja ostoskatujen avulla. Nykyistä laajempi käve-

lyalue lisää keskustan asukkaiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja siellä asioivien

asiakkaiden viihtyvyyttä. Huolellisesti suunniteltuna kävelykeskustan laajentami-

nen onnistuu keskustatunnelin toteutumisesta riippumatta joukkoliikenteen mää-

rää ja laatua kehittämällä sekä ruuhkamaksukokeilulla.

jätehuoltomääräyksissä on tehtävä lasin- ja metallinkeräys pakolliseksi yli viidentoista talouden asunto-osakeyhtiöissä. monipuolisia aluekeräyspisteitä on lisättävä.

Ympäristön huomioiminen on osa miellyttävää kaupunkiasumista. Tällä hetkellä

varsinkin lasin ja metallin kierrätyspisteet sijaitsevat niin harvassa, että monille

kierrättäminen edellyttää oman auton käyttöä.