KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA MERKITYS ASUKKAILLE MERKITYS ASUKKAILLE

PPÄÄÄÄKAUPUNKISEUDULLAKAUPUNKISEUDULLA

Liisa Tyrväinen Metla

Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos

Ulkoilusta hyvinvointia-seminaari 9.11.2005, Helsinki

TaustaaTaustaa

• Kaupunkiviheralueilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille (esim. maisema- ja virkistysarvot, terveysvaikutukset).

• Kuntien maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa tarvitaan tietoa, kuinka paljon ja millaisia viheralueita tulisi asukkaille tarjota.

• Tieto viheralueiden arvoista tulisi olla suunnittelun kannalta käyttökelpoisessa muodossa.

• Asukaspalautteen keräämiseen tarvitaan systemaattisia menetelmiä, joilla voidaan kerätäpaikkaan sidottua tietoa asukkaiden toiveista, arvoista ja tarpeista

Asukkaiden arvos-tuksiin vaikuttavat:

sukupuoliikäkoulutusasumismuotoperhetilannemuut taustat: esim. harrastuksetlapsuuden asuinym-päristö

Kaupunkiviheralueiden hyödyt (Tyrväinenym. 2005)

Sosiaaliset hyödyt Mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan, Asuin- jatyöympäristöjen viihtyisyys, vaikutukset fyysiseen japsyykkiseen terveyteen, kulttuuriset arvot

Esteettiset jaarkkitehtoniset hyödyt

Maiseman kauneus (kasvillisuuden värit, tekstuurit, muodotym.). Vuodenaikojen vaihtelu ja luonon kokeminenkaupungissa. Tilojen rajaus, näköyhteyksien katkaisu,rakennusten maisemointi ja liittäminen ympäristöön.

Tekniset ja ilmastollisethyödyt

Ilman epäpuhtauksien suodatus, Tuulen ja melunvaimentaminen, vaikutus pienilmaston lämpötila-jakosteussuhteisiin, Häikäisyn ja heijastuksen esto,vesieroosion estäminen.

Ekologiset hyödyt Elinympäristöjen tarjoaminen kasvi- ja eläinlajeille.

Taloudelliset hyödyt Markkinahintaisten tuotteiden arvo (puutavara, marjat, sienet ym.), kiinteistöjen arvo, kaupungin vetovoimaisuusmatkailulle, yrittäjille ym.

Viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus

• Viheralueiden sosiaalisia arvoja ovat esimerkiksi koskematon luonto, metsäntuntu, tilantuntu, hiljaisuus sekä mahdollisuus toimintaan ja ajanviettoon.

• Kysely- ja haastattelumenetelmin asukkaita pyydetään arvioimaan, missä he omalla asuinalueellaan voivat kokea näitä arvoja.

• kartta kuvaa viheralueet asukkaiden kokemina laatuina

• Menetelmää aiemmin kehitelty Tukholmassa asema- jamaakuntakaavoituksessa.

Arvokartan tavoitteet

• Paikallisten asukkaiden kokemukset ja arvot tuodaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.

• Kaupungin viheralueiden arvottaminen kaupunkirakenteentiivistyessä

• Se osoittaa asukkaille arvokkaimmat ja merkityksellisimmät alueet, joille esimerkiksi tiivistämisrakentamista ei tulisi ohjata.

• Kehittää viheralueiden hoitoa viheralueiden vahvuuksiin jaheikkouksiin paneutuen.

• Arvokartta on helposti sovellettava ja ymmärrettävä työkalu asukastiedon koostamiseen ja suunnittelun apuvälineeksi kunnissa.

MAANKÄYTÖN VIHERALUEIDEN VIHERALUEIDENSUUNNITTELU TAVOITESUUNNITTELU TOIMENPIDESUUNNITTELU

Yleis-kaavanlaadinta

Asema-kaavanlaadinta

Yleis-tavoitteidenasettaminen

Paikallistentavoitteidenasettaminen

Luonnonhoidontoimenpiteiden valinta

Yksityiskohtainenpuistojen suunnittelu

Miten menetelmä liittyy kaavoitukseen ja viheralueiden suunnitteluun?

Viheralueiden arvokartoitus Suomessa

• 1) Pilottitutkimus Itä-Helsingissä (2003), osa EU-tutkimushankettaNeighbourwoods

• 2) Arvokartoitus Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa, (2003-2004) liittyen viheralueiden suunnitteluun.

• 3) Arvokartoitus Länsi-Vantaalla liittyen yleiskaavoitukseen (2004-2005)

• 4) Nuorten viheralueisiin liittämät arvot (Itä-Helsinki, 2004-2005)

Tutkimuksen toteutus 2003-2005

• Yhteistyökumppanit Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, LT-konsultit

• Työryhmä: Liisa Tyrväinen, tutkijat Kirsi Mäkinen, HY, JasperSchipperijn, KVL, Harri Silvennoinen, JoY, tutkimusassistentitTiina Nissilä, Juha Pelkonen, metsäekologian laitos

• Rahoitus: EU, Ympäristöministeriö, Tor ja Maj Nesslingin Säätiö

Kyselyjen toteutus Helsingissä ja Espoossa

• Aineisto kerättiin postikyselynä yhteistyössä tutkimuskaupunkien kanssa.

• Liittyi alueen viheralueiden vuorovaikutteiseen suunnitteluun.

• Itä-Helsingissä 1000 kpl (15-75 vuotiaat)

• Espoossa 1200kpl (Espoon keskus 1000 + Kauklahti 200)

• Liitteenä viheraluekartta

• Neliosainen: Viheralueiden käyttö, sosiaaliset arvot, asenteet ja alueiden hoito.

‘ei löyd

en osaasanoa

0 3 6 KilometersS

N

EWESPOON TUTKIMUSALUE; ESPOON KESKUS JA KAUKLAHTI

Länsi-Vantaan tutkimus• Liittyy yleiskaavan tarkistukseen, jonka tavoitteena tiivistää

nykyistä kaupunkirakennetta ja etsiä uusia täydennysraken-tamiskohteita taajama-alueilta.

• Kartoitettu viheralueiden käyttöä ja niihin liittyviä arvoja ja merkityksiä Myyrmäen suuralueella (48 000 asukasta).

• Kyselyssä mukana 1600 (15-75 –v.) asukasta

• Tutkimuskysymyksiä:• 1) Millaiset kaupunkiviheralueet ja luonnonympäristöt ovat

asukkaille arvokkaita?• 2) Miten vastaajien taustat vaikuttavat ympäristön arvioimiseen?• 3) Kuinka asukkaiden viheralueisiin liittämät arvot voidaan liittää

kaavasuunnitteluun?

Kyselylomakkeen liitekarttaKyselylomakkeen liitekartta

KYSELYN TULOKSIA

Vantaan tutkimusalueVantaan tutkimusalue

Alueen pinta-ala 2 260 ha, asukkaita 48 500 henkeä.Postikysely lähetettiin vuoden 2004 elokuussa 1 600:lle

satunnaisesti valitulle 15-75 –vuotiaalle henkilölle.Kyselylomakkeen liitteenä oli viheraluekartta, johon oli

merkitty viheralueet numeroituina.

Vastaajien taustatiedotVastaajien taustatiedotVastanneita,kpl

Otoskoko,kpl

Vastaus %

Linnainen-Hämevaara 111 200 55,5Vantaanlaakso 105 200 52,5Hämeenkylä 95 200 47,5Varisto 94 200 47,0Myyrmäki 87 200 43,5Kaivoksela 84 200 42,0Martinlaakso 82 200 41,0Vapaala 77 200 38,5Kaupunginosa tuntematon 1Koko alue 736 1600 46,0

• Vastanneiden keski-ikä oli 47 vuotta

• Naisia 56 % ja miehiä 44 %

• Kotona asuvia lapsia 29 %:lla, keskimäärin 1,8 lasta

• Toimihenkilöitä 37 %, eläkkeellä 21 %, työntekijöitä 20 %

• Ylioppilastutkinnon suorittanut 46 % ja vähintään ammatillisen opistotutkinnon 61 % vastanneista

• Asumisaika nykyisessä kaupunginosassa 16 vuotta ja Vantaalla 22 vuotta

• Lähes 40 % viettänyt lapsuutensa maaseutuympäristössä

2. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekij2. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijäätt

0 20 40 60 80

vesistön läheisyys

etäisyys keskustasta

alueen omaleimaisuus ja arvostus

sosiaaliset kontaktit (sukulaiset, ystävät)

rakentamisen väljyys

työpaikan sijainti

asuinympäristön vihreys

ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet

liikenneyhteydet

palveluiden läheisyys

rauhallisuus ja turvallisuus

%

tärkein 2. tärkein 3. tärkein

Asuinpaikan valintaan vaikuttavat

tekijät Espoossa

0 10 20 30 40 50 60 70 80

hyvät liikenneyhteydet

viheralueiden läheisyys jamäärä

palveluiden läheisyys (**)

turvallisuus

työpaikan sijainti

etäisyys keskustasta

muu

vesistön läheisyys (*)Kauklahti

Espoo

Osuudet prosentteina.

11. Viher11. Viher--alueidenalueiden

erieriominaiominai--suuksiensuuksien

paikallistapaikallista--minenminen

tutkimustutkimus--alueeltaalueelta

14,9

27,1

36,9

54,4

63,2

66,9

68,7

71,1

76,0

78,3

84,0

19,8

19,2

10,7

18,5

8,7

9,1

9,4

11,6

10,9

4,5

8,5

3,1

65,2

53,7

52,4

27,1

28,1

24,0

21,9

17,3

13,1

17,2

7,6

7,589,4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ruuhkaisuus

pelottavuus

epäviihtyisyys

hieno puisto

kohtaamispaikka

historia ja kulttuuri

hieno luontokohde

tilan- ja vapaudentuntu

rauha ja hiljaisuus

toimintamahdollisuudet

metsäntuntu

kaunis maisema

alue/alueita nimetty ei löydy alueelta ei osaa sanoa

3. Viheralueiden eri ominaisuuksien ja 3. Viheralueiden eri ominaisuuksien ja hyhyöötyjen ttyjen täärkeys keskiarvoinarkeys keskiarvoina

Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä... 4 = erittäin tärkeä

1 2 3 4

mahdollisuus kulkea työ- tai asiointimatkaviheralueiden kautta

luonnonsuojelu

mahdollisuus luonnon tarkkailuun jaluontokokemuksiin

puuston ja kasvillisuuden suojavaikutus

mahdollisuus stressistä palautumiseen jarauhoittumiseen

vihreä maisema kodin ikkunasta tai parvekkeelta

asuinympäristön kauneus ja viihtyisyys

mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan

4. Vastaajien mielipiteit4. Vastaajien mielipiteitää viheralueitaviheralueitakoskevista vkoskevista vääittittäämistmistää

Asteikko: 1 = täysin eri mieltä… 5 = täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5

Kaupunkirakennetta voi hyvin tiivistää rakentamallanykyisille viheralueille.

Asuinympäristössäni on nykyisin liian vähänviheralueita.

Viheralueiden tulee olla ensisijaisesti puistomaisia.

Asuinympäristöni viheralueiden hoito on nykyisinriittävää.

Kaupungeissa tulee olla maaseutumaisiaympäristöjä.

Suuri tonttikoko takaa viihtyisän ympäristönasuinalueilla.

Asuinalueet tulee säilyttää väljinä ja vihreinätulevaisuudessakin.

11.1 Kauniin maiseman kohteet tutkimusalueella11.1 Kauniin maiseman kohteet tutkimusalueella

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

Kaunis maisema

0 %

1 - 2 %

3 - 4 %

12 %

VANTAA

ESPOO HELSINKI

11.2 Kohteet, joissa on mets11.2 Kohteet, joissa on metsään tuntuan tuntua

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Metsän tuntu

0 %

1 - 2 %

3 - 5 %

7 - 9 %

16 %

11.3 Toimintamahdollisuudet tutkimusalueella11.3 Toimintamahdollisuudet tutkimusalueella

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Toimintamahdollisuudet

0 %

1 - 2 %

3 - 4 %

5 - 6 %

7 - 8 %

11.4 Kohteet, joissa on mahdollista kokea 11.4 Kohteet, joissa on mahdollista kokea rauhaa ja hiljaisuuttarauhaa ja hiljaisuutta

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Rauha ja hiljaisuus

0 %

1 - 2 %

3 - 4 %

5 - 6 %

12 %

11.9 Hienot puistot tutkimusalueella11.9 Hienot puistot tutkimusalueella

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOOHELSINKI

Hieno puisto

0 %

1 - 2 %

3 - 6 %

16 %

20 %

Viheralueiden arvostetuimmat ominaisuudetViheralueiden arvostetuimmat ominaisuudet

0 20 40 60 80

kohtaamispaikka

historia ja kulttuuri

hieno puisto

tilan ja vapaudentuntu

hieno luontokohde

toimintamahdollisuudet

metsän tuntu

rauha ja hiljaisuus

kaunis maisema

%

tärkein 2. tärkein 3. tärkein

Arvokkaimmat viheralueen ominaisuudet

0 5 10 15 20 25

Epäviihtyisyys

ei pelkoa

Historia ja kulttuuri

Tilan- ja vapaudentuntu

Hieno puisto

Toimintamahdollisuudet

Hieno luontokohde

Metsäntuntu

Rauha ja hiljaisuus

Kaunis maisema

%

Kauklahti

Espoon keskus

Arvokkaimmat viheralueiden ominaisuudet Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa

Arvokkaimmat viheralueetArvokkaimmat viheralueet#

##

##

##

##

##

##

N

EW

S

0 1 2 Kilometers

6 1,2,3,5 2,6

6

1

1

1

1

1

1,2,3,6

1,2

1,2,3,6

3

1,2,6

1,7 1,2

1

1

1

1

1

2,6

Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puistoNumeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto

1

Arvokkaimmat viheralueet

(painotettuna arvojen tärkeydellä)

1 arvo

2 arvoa

3 arvoa

4 arvoa

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Synteesikartta eniten negatiivisia arvoja Synteesikartta eniten negatiivisia arvoja saaneista viheralueistasaaneista viheralueista

#

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOO

HELSINKI

Negatiiviset arvot

1 arvo

3 arvoa

Numeroiden selitykset: 10 = epäviihtyisyys, 11 = ruuhkaisuus, 12 = pelottavuusNumeroiden selitykset: 10 = epäviihtyisyys, 11 = ruuhkaisuus, 12 = pelottavuus

10 10

10,11,12

10

Yleiskaavaluonnoksen rakentamisehdotusten sijoittuminen arvokkaille viheralueet

##

##

##

##

##

##

N

EW

S

0 1 2 Kilometers

6 1,2,3,5 2,6

6

1

1

1

1

1

1,2,3,6

1,2

1,2,3,6

3

1,2,6

1,7 1,2

1

1

1

1

2,6

Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puistoNumeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto

1

(painotettuna arvojen tärkeydellä)

1 arvo

2 arvoa

3 arvoa

4 arvoa

Yleiskaavaluonnoksen rakentamisalue

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Arvokkaimmat viheralueet

1

8. Erilaisten viheralueiden soveltuvuus 8. Erilaisten viheralueiden soveltuvuus rakentamiseenrakentamiseen

1 2 3 4 5

Jokin suuri ulkoilualue otetaan rakennuskäyttöön.

Nykyisiä lähipuistoja otetaan rakennuskäyttöön.

Osia suurista ulkoilualueista otetaanrakennuskäyttöön.

Rakennetaan lisää nykyisille tonteille.

Rakennetaan muita alueita.

Asteikko: 1 = erittäin huono… 5 = erittäin hyvä

10. Mihin viheralueille voisi sijoittaa 10. Mihin viheralueille voisi sijoittaa asuinrakentamistaasuinrakentamista

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOO HELSINKI

Rakentaminen

0 %

1 - 2 %

3 - 4 %

5 - 7 %

8 - 10 %

Vastaamatta jätti 29 %.

12. Viheralueiden k12. Viheralueiden kääyttyttöö keskesäällllää ja talvellaja talvella

15,7

27,2

19,7

28,2

35,4

27,9

17,1

8,1

7,9

6,5

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

talvella

kesällä

päivittäin 4-6 kertaa/vko 2-3 kertaa/vko kerran/vko 1-3 kertaa/kk alle kerran/kk

15. Mielipaikat asuinymp15. Mielipaikat asuinympääristristöönnviheralueillaviheralueilla (63 %)(63 %)

AsukkaidenAsukkaidenmielipaikkakuvauksia:mielipaikkakuvauksia:

Lammaspuisto”Lammen ympäristö on mukava, koska se onsopivasti luonnontilassamutta kuitenkin hoidettu.”

”Kaunis järvimaisemakeskellä kaupunkilähiötä,kerää vesilintuja kesäisin.”

Raappavuori”Paikka jossa on tunne, että ympärillä on laajasti metsää ja rauhaa.”

”Läheisellä kalliolla eräs tasainen kivi jolla käyn istumassa, hiljennyn,ajattelen ilojani ja suruja.”

Jokiuomanpuisto”Vehreä puisto, jossa voi ottaa aurinkoa, istuskellapenkeillä, tavata ehkä muitaihmisiä tai olla rauhassa, katsella lintuja.”

Vantaankoski”Vuodenajat näkyvät, hyväulkoilukohde uudenkevyenliikenteen sillan ansiosta,kulttuurihistoriakohde.”

#

##

##

##

##

##

##

0 1 2 Kilometers

N

EW

S

VANTAA

ESPOOHELSINKI

Mielipaikka

0 %

1 - 2 %

3 - 4 %

8 %

17 %

Mielipaikkakuvaukset luokiteltuna Mielipaikkakuvaukset luokiteltuna sissisäällllöön mukaann mukaan

10

17

21

22

25

25

44

53

56

56

62

0 20 40 60 80

Väljä/avara/laaja/iso

Toiminta-/harrastus/kunto ilu/leikki/pelit/ko iran ulk./viljely

Pelto/niitty/maalaismaisema

Puisto/istutuksia/nurmikkoa/kukkia

Kaunis/maisema/näköala

Hyvin hoidettu/siisti/viihtyisä/turvallinen

Ulkoilureitti/po lku/latu/kävelytie/pyörätie/sillat/valaistus

M etsä/metsikkö

Vesistö/Lammaslampi/Vantaanjoki/M ätäoja/puro/ranta

Luonto/luonnontilainen/kasvit/eläimistö/kallio /erämainen

Rauhallinen/hiljainen/rentouttava/rauhoittava/piristävä

%

Tärkeimmät mielipaikkoja kuvaavat adjektiivitItä-Helsingissä:(n = 281 kpl)

• Rauhallinen (25 %)

• Metsäinen (24 %)

• Luonnonmukainen (luonnontilainen) (15 %)

• Toiminnallinen, liikunnallinen (11 %)

• Avara (10 %)

• Kallioinen (korkea, avara) (9 %)

• Kaunis (6 %)

• Siisti ( 5 %)

• Merellinen (5 %)

• Linturikas (voi tarkkailla lintuja) (3 %)

• Maaseutumainen (3 %)

• Hoidettu (2 %)– Muita: kulttuurimaisema, vedenläheinen, puustoinen, vihreä, turvallinen

Viheralueiden hoitotavoitteet Espoossa

0 10 20 30 40 50 60 70

Metsä-, kallio- ja niittyalueiden säilyminenrakentamattomina ja luonnonmukaisina

Roskattomuus

Rakennettujen puistojen istutusten jarakenteiden hoito (*)

Ulkoilureittien talvikunnossapidon lisääminenja valaistuksen parantaminen

Pusikot siistimmiksi teiden ja ulkoilureittienvarsilta

Alueen kulttuurihistorian esiin ottaminenmaisemassa (*)

Arvokkaat luontokohteet ja luonnonsuojelu

Hyvät ulkoilureitit ja yhteydet ympäröivilleviheralueille

Hyvin hoidetut ulkoilu- ja lähimetsät

Hyvin hoidetut avoimet alueet,niityt/pellot/nurmikot

Leikkipaikkojen istutusten ja rakenteiden hoito

Espoonjoki enemmän näkyviin

Luonnonmukaisten alueiden (metsät, niityt)muuttaminen rakennetuiksi puistoiksi (***)

Kauklahti

Espoo

Tärkeimmät hoidon tavoitteet.Osuudet prosentteina.

Tulosten tarkasteluaTulosten tarkastelua

• Tutkimusmenetelmä toimi hyvin kohdealueilla

• Luonnonvaraiset melko laajat viheralueet tärkeitä; riittävyys tulisi varmistaa yleiskaavassa.

• Viheralueilla tärkeä merkitys kaupunkilaisten luontosuhteen ylläpitäjinä

• Viheralueiden määrään oltiin keskimäärin tyytyväisiä, Laadullinen arvio vaihteli kohdealueittain

Vantaalla rauhan ja hiljaisuuden kysyntä ja Itä-Helsingissä metsäympäristön kysyntä on tarjontaa suurempi

• Määrällisten tavoitteiden asettaminen ei riitä; Alueiden pienentyminenmuuttaa nykyisiä laatuja

Menetelmän hyödyt

Viheralueiden laatuominaisuudet paikallisten asukkaiden kokemana tuodaan suunnitteluun.

Systemaattinen väestötason kysely tuottaa kattavaa tietoa.

Karttatieto mahdollistaa päällekkäistarkastelujen tekemisen muihin maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa.

Kartta osoittaa säilytettävät viheralueet tai kehittämiskohteet.Kartta on ymmärrettävä myös asukkaille.

Ongelmia

Kyselyn tekeminen vaatii organisaatiolta resursseja ja asiantuntemusta.

Aluetta kuvaava kartta on tärkeä.

Kysely tavoittaa parhaiten keski-ikäiset ja ikääntyvät (nuoret vastaavat huonosti).

Arvokarttojen tulkitseminen suunnittelussa vaatii asiantuntijoiden tulkintaa.

Mahdollisuudet

*Tietoa voi kerätä eri kanavia käyttäen: Internetissä, postikyselynä tai yleisötilaisuuksissa (kouluissa, asukastilaisuuksissa).

*Maankäyttösuunnittelussa tieto asukkaiden näkemyksistä voi ennakoida ja ehkäistä konflikteja.

*Arvojen muuttumista ympäristön laadun muuttuessa voidaan seurata ajallisesti uusien kartoitusten avulla.

KIITOKSET!