8/2

013KEMIA

DARWININjalanjäljissäGalápagos-saarilla

VETYtulee taas –vai tuleeko?

KOTI-KEMISTIkeräileemolekyylejä

SATEENTEKIJÄThämmentävät säätä

Kemi

200 sarjan AAS 4100 MP-AES (uusi) 700 sarjan ICP-OES 7700 sarjan ICP-MS 8800 sarjan ICP-QQQ (uusi) (TripleMS laite)

MAAILMAN SUURIMMAN ATOMISPEKTROSKOPIA-VALMISTAJAN UUSIMMAT TEKNIIKAT:Ainoana maailmassa Agilent on kehittänyt ICP-QQQ-tekniikan, joka mahdollistaa single mass -resoluution jo ennen törmäys-kammiota sekä Tandem MS -ajot, joilla häiriöistä todellakin pääsee eroon. Näiden laitteiden herkkyys on myös tuhat- kertainen perinteiseen ICP-MS-laitteeseen verrattuna: agilent.com/chem/icpqqq-soarMP-AES-tekniikka ei tarvitse mitään kaasuja toimiakseen ja korvaa vanhemmat AAS- ja OES-tekniikat: agilent.com/chem/RunsOnAir

AGILENT SUOMESSA: www.agilent.fi | Laajin tukiorganisaatio, jatkuva puhelinpäivystys ja tekninen tuki (+358 10 855 2465 arkisin 8–16), eniten applikaatiokursseja sekä erinomainen MassHunter-ohjelmistokoulutus.

Katso miksi Agilentin atomi-spektroskopiavalikoima on

MERKITTÄVÄSTI PAREMPI.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus

teollisuuden tuotannon bruttoarvosta on noin 20 prosenttia ja teollisuuden tavara-

viennistä lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa yli 30 000 henkilöä.

Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuus lukuina

Kysy lisääSusanna Aaltonenviestintäpäällikkö

| | |

2014

4 8/2013KEMIA

SISÄLLYS6 Seikkailu evoluutioteorian syntysijoilla Satumaiset Galápagossaaret Ulla ja Erkki Karjalainen

12 TÄTÄ MIELTÄ Tarinallisuus auttaa muistamaan Minna Huotilainen

14 Vedyn aika Kalevi Rantanen

18 AJANKOHTAISTA Aalto-yliopiston tutkinnonuudistus Kemian asema puhuttaa Sisko Loikkanen

22 UUTISIA

27 KESKUSTELUA

28 VIHREÄT SIVUT

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

38 REACH RAKENTUU Kemikaali voi olla Liian iso korvattavaksi Riku Rinta-Jouppi

39 ULJAS UUSI BIOTALOUS Ligniini nousee uuteen arvoon Maija Pohjakallio

40 NÄKÖKULMA Joulua odotellessa Anja Nystén

40 KEMIA SILLOIN ENNEN

41 NAISET JA KEMIA Ida Noddack, nainen ilman Nobelia Sisko Loikkanen

42 Molekyylien keräilijä on Kuuhopean metsästäjä Elina Saarinen

45 Vieritestaus tuo laboratorion keskosvauvan kupeelle Marja Saarikko

46 Sateen tekijät Arja-Leena Paavola

50 Massaspektrometria mullistuu Kannettava minilaite kulkee kemistin mukana Jere Koskinen

52 Separaattorikeksijän pajasta globaaliksi vaikuttajaksi Alfa Laval on teollisuuden tuunaaja Katja Pulkkinen ja Leena Laitinen

56 ULKOMAILTA

58 KEEMIKKO Epätyypillinen sanakirja

59 HENKILÖUUTISIA

62 TULEVIA TAPAHTUMIA

Galápagossaarten jättiläiskilpikonna ja muut eriskummalliset asukit antoivat Charles Darwinille sytykkeet evoluutioteorian kehittämiseen. (s. 6)

Ulla

ja E

rkki

Kar

jala

inen

Jokamiehen vetyauto tulee vuonna 2015, lupaa japanilainen autonvalmis-taja. Toteutuuko vihdoin vetyteknologian läpimurto? (s. 14)

Elin

a Sa

arin

en

Jyväskyläläisessä opiskelijaboksissa tehdään kemiaa lähikaupan aineksista. Kierros Juha Saarisen kotilaboratorios-sa alkaa sivulta 42.

Kymmenien keksintöjen isä. Palkittu professori Graham Cooks on vienyt massaspektrometrian tutkimusta uusiin ulottuvuuksiin. (s. 50)

Purd

uen

ylio

pist

o

Toyo

ta

63 KOKOUKSIA

64 SEURASIVUT

66 LABORATORIOSTA TUTUT Lamppu lainasi nimen Robert Bunsenilta Päivi Ikonen

5KEMIA8/2013

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS12. joulukuuta 2013

Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus Redaktion OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja Chefredaktör Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Päivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto Layout

Päivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fiSihteeri Sekreterare Irja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset Annonser Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäälliköt Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset Prenumerationer Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimisto

toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja Utgivare PublisherKempulssi Oy

Leena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board

Professori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoJohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry

Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 4 800, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2013

Kemian vuoroKun Kemian Keskusliitto perustettiin sotavuonna 1943, alan yrityksiä pidettiin muiden teollisuusalojen apulaisina. Kemianteollisuus itsekin tyytyi osaansa hyvinvoinnin näkymättömänä mahdollistajana vielä 1960-luvulla, jolloin se ponnahti nopeaan kasvuun.

Näin kuvataan juuri ilmestyneessä historiateoksessa Raskasta ja kevyttä, jonka Kemianteollisuus ry julkaisi 70 vuotta jatkuneen edun-valvontatyön kunniaksi.

Kun kemianteollisuus sitten nousi julkisuuteen, se joutui sinne hallit-semattomasti ja takapuoli edellä aiheuttamiensa ympäristövaurioiden takia. Vaikka yritykset yleensä noudattivat lakeja ja viranomaismää-räyksiä, suuri yleisö alkoi vaatia luonnonsuojelijoiden ja median vana-vedessä enemmän.

Vaikka ankara kritiikki oli katkeraa nieltävää ryöpytetyille yrityksille, arvostelun kohteena olo on tehnyt kemianteollisuudesta alana muita nöyremmän, notkeamman ja kuuntelevamman. Itseriittoiseen torjun-taan ei ole ollut varaa vuosikymmeniin. Kemianteollisuus on kasvanut pahasta pojasta vastuulliseksi edelläkävijäksi ja kemikaaliturvallisuu-den asiantuntijaksi, joka osallistuu myös lainsäädäntötyöhön.

Taustansa ansiosta kemianteollisuus on oppinut verkottumaan eri toimijoiden kanssa. Alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyö muun muassa ympäristö- ja koulutushankkeissa kelpaa malliksi muille.

Työmarkkinakysymyksistä on vään-netty kemiassakin, mutta lakkokyn-nys on ollut korkealla.

Yhteistyö on tiivistynyt myös mui-den teollisuusalojen kanssa. Sanot-tavan painoarvo kasvaa, kun viestiä vievät tärkeimmät toimijat yhdessä.

Kuten Kemianteollisuus ry:n toimi-tusjohtaja Timo Leppä saatesanois-saan toteaa, ”tärkeää ei ole se, kuka teki mitä tai kenen kanssa, vaan se mitä saatiin aikaiseksi”. Lopputulos ratkaisee.

Tänä päivänä kemianteollisuus on Suomen suurin viejä ja yksi tär-keimmistä teollisuuden toimialoista, investoijista ja työllistäjistä. Matalan profiilin aika on ohitse.

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta.Kemia-lehden toimitus

Olemme osoittaneet joulutervehdyksen

vammaisten lasten kuntoutuskeskukseen

Sri Lankaan.

Mar

kku

Jout

sen

Scan

stoc

kpho

to

6 8/2013KEMIA

Uhanalaiset Geochelone-jättiläiskilpikonnat voivat elää 200-vuotiaiksi. Voimissaan oleva 130-vuotias Super-Diego vahvistaa yhteisöä siittämällä uusia jälkeläisiä Santa Cruzin saarella.

78/2013 KEMIA

Teksti ja kuvat: Ulla ja Erkki Karjalainen

Galápagossaaret sijaitsevat päiväntasaa-

jalla noin tuhat kilometriä länteen Ecu-

adorin rannikosta. Evoluutioteorian isä

Charles Darwin vietti saarilla viisi viik-

koa vuonna 1835 ja huomasi, että kau-

kana toisistaan sijaitsevilla saarilla oli

hiukan toisistaan poikkeavat lintu- ja

liskolajit. Pohdiskelu eri lajien polveu-

tumisesta johti sittemmin klassikkoteok-

sen Lajien synty kirjoittamiseen.

Teimme saarille reilun viikon pituisen

risteilyn viime vuoden lopulla.

Merileijonat eivät turisteista piittaa

Laskeuduimme San Cristóbalin saarelle

Galápagoksen pääkaupunkiin Puerto

Baquerizo Morenoon. Tutustuimme

ensimmäisiin merileijoniin jo kaupun-

gin kaduilla sataman läheisyydessä. Ran-

nalla odotti uiva hotellimme, National Geographic Islander.

Nautimme laivalla unohtumattomia

aterioita, joiden valmistuksessa oli käy-

tetty saarten hedelmiä ja kaloja. Päivittäi-

seen ohjelmaan kuului luontoesitelmiä.

Nettiyhteydet toimivat laivan satelliitti-

linkin kautta.

Ensi töiksemme saimme opetella,

kuinka paikalliseen kumiveneeseen,

zodiaciin, astutaan ja kuinka sieltä nous-

taan pois. Kuivassa maihinnousussa ken-

gät eivät kastu, märässä kastuvat kenkien

Seikkailu evoluutioteorian syntysijoilla

Satumaiset Galápagos-saaret

lisäksi lahkeet. Kumivene kuljetti meidät

Cerro Brujoon uimaan ja kuljeskelemaan

pitkin rantaa.

Vaikka olimme päiväntasaajalla, vesi

tuntui kylmältä Antarktikselta tulevan

merivirran takia. Galápagoksella kohtaa

kolme merivirtaa, joista yksi tulee Etelä-

mantereelta.

Rantahietikolla lekotteli joukko meri-

leijonia poikasineen. Ne eivät olleet

moksiskaan vieraista ja sallivat turistien

tulla aivan lähelle.

Saaren valkea hiekka oli simpukankuo-

rista jauhautunutta ja niin pehmeää, et-

temme ole vastaavaa tavanneet. Näimme

ensimmäiset liskot, jotka ovat melko pie-

niä San Cristóbalissa.

Kilpikonnien kilpajuoksu mereen

Seuraavana aamuna heräsimme Españo-

lan rannikolla ja teimme retken Gardner

Bayn rantaan. Eläinten kirjo oli vaikut-

tava: iguaaneja ja muita liskoja, Darwi-

nin peippoja, suulia. Kaikkialla näkyi

merileijonia.

Iltapäivän pitkä vaellus Punta Sua-

rez -saaren kivikkoisella reitillä tuntui

jaloissa seuraavana aamuna. Vuorossa

oli retki Punta Comorantille Floreanan

saarella, onneksi edellistä helppokulkui-

semmalla reitillä. Näimme runsaasti niin

Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret tunnetaan evoluutio-teorian innoittajana ja vain saarilla elävistä kasvi- ja eläinlajeistaan. Kemisti-lääkäripariskunta kirjoittaa matkastaan Darwinin jalanjäljillä.

8 8/2013KEMIA

endeemisiä kuin natiivejakin lintuja ja

kasveja.

Laivalla oli listat niistä imettäväisistä,

matelijoista, selkärangattomista, kaloista

ja linnuista, joita eri saarilla esiintyy.

Oppaamme kirjasi listoihin lajit, joita

olimme päivän kuluessa tavanneet.

Punta Comorantilla näimme ensim-

mäiset suuret kilpikonnat, jotka olivat

palaamassa mereen rantahietikolta. Ne

munivat rantahiekkaan jopa sata munaa,

joista vain pieni osa selviytyy kilpikon-

niksi. Linnut tietävät kilpikonnien pesät

ja käyvät varkaissa.

Galápagossaaret sijaitsevat päivänta-saajan kahden puolen noin tuhat kilo-metriä länteen Ecuadorista. Matkareitti on merkitty karttaan punaisella.

National Geographic Islander on 50-met-

rinen kaksirunkoinen alus. Kaksi die-

selmoottoria pyörittää potkureita, kaksi

lisämoottoria tuottaa sähkön. Lentokone

kuljetti laivaan turistien lisäksi joukon

jäähdytettyjä elintarvikekolleja.

Makea vesi ruuanlaittoon ja suihku-

käyttöön tuotettiin käänteisosmoosilla,

jolla käsiteltiin joka päivä 16 000 litraa

merivettä.

Laivan miehistöön kuului 32 henkeä

mukaan lukien kokkijoukkue ja laivan

lääkäri. Matkustajia oli 37, me ainoina

eurooppalaisina ja loput Yhdysvalloista.

Laivan konemestari oli hyvin kiinnostu-

nut tekniikoista, joilla Suomessa vähen-

netään laivamoottoreiden typenoksidi-

päästöjä.

Neljä opasta oli suorittanut yliopistol-

lisen tutkinnon. Pääopas, tohtori Lynn Fowler, on aikanaan asunut vuoden päi-

vät autiolla saarella teltassa seuraten päi-

Laiva ja matkustajat

vittäin yhtä ainoaa jättikilpikonnaa.

Saimme kuulla kanssamatkustajil-

tamme kiinnostavia tarinoita. Yksi mat-

kustajista oli vastuussa Alaskan luon-

nonsuojelusta. Eläkkeelle juuri päässyt

Nasan insinööri oli nuoruudessaan suun-

nitellut kuuluisan Blackbird-tiedustelu-

lentokoneen.

Eräs seurueestamme oli juuri myynyt

-

neensä kariesbakteerin syrjäyttävän viat-

toman bakteerin.

Kuoriutumisen on tapahduttava öiseen

aikaan, jotta poikaset pääsevät veteen

fregattilintujen nukkuessa. Liikkeelle

lähdön laukaisee lämpötilan muutos. Jos

puun lehti tipahtaa varjostamaan pesää,

poikaselle käy huonosti, kun liikkeelle-

lähtö tapahtuu valoisan aikaan.

Sinulle on tynnyripostia

Champion Islet on saari, jonka muodos-

tavat päällekkäiset tuhka- ja laavakerrok-

set. Linnut olivat ottaneet pesäpaikak-

seen pystysuoraksi lohjenneen rinteen,

jolle merileijonatkaan eivät päässeet

kapuamaan.

Snorklausretkellä näkyi luontoleffoista

tuttuja kaloja, joista suurimmat olivat yli

puolimetrisiä. Saaren ”postitoimisto” oli

varren päähän sijoitettu tynnyri, johon

muinaiset valaanpyytäjät ja muut meren-

kulkijat jättivät kirjeitään. Seuraavilla

laivoilla saapuvat poimivat mukaansa

kirjeet, joiden osoite osui heidän myö-

hemmän matkansa varrelle.

Mekin jätimme tynnyriin kortteja –

ilman postimerkkiä. Arvelimme, että

touhu on vain leikkiä, eikä posti oikeasti

kulje minnekään. Ullan sisar sai kuitenkin

kahden viikon kuluttua kortin, jonka joku

paikalle osunut oli ottanut matkaansa ja

postittanut edelleen Saksasta.

Samana päivänä pääsimme melomaan

kajakilla. Kokemus oli uusi ja touhu

hauskaa. Vaikka aallokkoa ei juuri ollut,

ohjaaminen oli hankalaa varsinkin kah-

den hengen kajakissa, jossa piti meloa

tasatahtiin.

Päivä huipentui tähtitaivaan tutkimi-

seen. Kaikki valot sammutettiin laivan

yläkannella, ja voimakas laservalo suun-

nattiin kohti tropiikin taivaalla näkyviä

kirkkaita tähtiä. Ilman kosteudesta takai-

sin siroava laservalo piirsi näkyville rei-

Värikkäät iguaanit tervehtivät vierailijoita Gardner Bayn rannalla

Española-saarella.

tin tähteen tässä luonnon planetariossa.

Päiväntasaajalla kun olimme, saimme

ihailla sekä pohjoisen että eteläisen pal-

lonpuoliskon tähdistöä.

Super-Diego kasvattaa jättikilpikonnien yhteisöä

Santa Cruzin saarella Charles Darwin

-tutkimusasemalla kasvatetaan Geoche-lone-suvun jättikilpikonnia, joista Galá-

pagossaaret ovat saaneet nimensä.

Jokaisen kilpikonnan kilpeen maalataan

tunnistusnumero. Kukin laji pidetään

omana ryhmänään, samoin eri vuosina

syntyneet kilpikonnat.

Kilpikonnia kasvatetaan ”lastentar-

hassa” metalliverkon suojissa nelivuoti-

aiksi, jolloin ne ovat niin isoja, etteivät

ole enää vaarassa päätyä lintujen ravin-

noksi. Aikanaan ne päästetään vapaiksi

luontoon.

Kuuluisan Lonesome Georgen kuol-

tua saaren alfakilpikonnan paikan on

perinyt Super-Diego, jonka lahjoitti San

Diegon eläintarha Kaliforniasta. Lisä-

nimensä se on ansainnut huomattavalla

kyvyllään tuottaa jälkeläisiä.

Lounasravintola jäi mieleen jättiläis-

kilpikonnan kuoresta, jonka sisälle mah-

tui aikuinen ihminen. Monet seuruees-

tamme innostuivat kuvauttamaan itsensä

kilven sisällä tai kokeilivat istumista

kuoren selässä.

Kilpikonnien suojelualueella El Cha-

tossa tapasimme jättiläiskilpikonnia,

joista toiset olivat ruohikossa, toiset

pienessä lammessa. Kilpikonnat olivat

todella suuria!

Mustia rottia ja sinijalkaisia suulia

South ja North Plaza -saaria oli tyydyt-

tävä ihailemaan kumiveneistä, sillä saa-

ret oli myrkytetty varfariinilla mustien

rottien poistamiseksi. Rotat ovat vie-

raita tulokkaita, jotka eivät kuulu alueen

ekosysteemiin. Liskot piti siirtää toisaalle

myrkytyksen ajaksi.

Sinijalkaisten suulien (bluefooted boo-bies) lisänimi booby on espanjaksi bobo

ja tarkoittaa tyhmää. Kun linnut löytyi-

vät, merimiehet pitivät niitä tyhminä, ne

kun eivät älynneet pelätä ihmisiä.

Santa Fén hiekkarannalla näimme

västäräkkien tavoin hyppelehtiviä mat-

kijalintuja ja kuulimme niiden laulavan.

Linnut olivat kesyjä, kuten kaikki tapaa-

mamme eläimet. Maaiguaaneja oli run-

sain joukoin.

Suuret puilta näyttävät kaktukset ovat

pieninä kokonaan piikikkäitä. Kasvettu-

aan ne pudottavat piikit pois rungosta,

joka ei ole puuta vaan haperoa verkkoa.

Luontoa ja turismiaGalápagossaaret ovat Ecuadorin ja

Unescon suojelukohteita, jotka ovat

säilyttäneet luontonsa koskemattomana.

Saarilla ei ole jokia eikä juomavettä,

mikä on pitänyt merirosvot ja valaan-

pyytäjät loitolla.

Nykyinen asukasmäärä on noin

25 000, ja asutus on keskittynyt muuta-

maan suurempaan saareen. Pääosa saa-

rista on asumattomia. Turisteja otetaan

saarille enintään 200 000 vuodessa, ja

heidän käyttöönsä on varattu 83 alusta.

Pienet nisäkkäät puuttuvat Galápa-

gokselta, mutta merileijonat viihtyvät

saarilla. Saarilla esiintyvät kilpikonnat

ja liskot ovat ajelehtineet mantereelta

kasvien mukana puolesta vuodesta vuo-

teen kestäneen matkan. Vain kilpikon-

nat ja liskot voivat olla ilman ravintoa

ja vettä näin kauan.

Turisteihin tottuneet merileijonat uiskentelivat snorklaajien seassa.

9KEMIA8/2013

Kaatuneiden kaktusten juuret näyttivät

surkeilta – ihme, että kaktukset ylipää-

tään pysyvät pystyssä.

Pohjoisen pallonpuoliskon ainoat pingviinit

Sullivan Bay -laavasaari sijaitsee aivan

Santiagon vieressä. ”Täällä ei sitten ole

mitään”, oppaamme varoitti jo alkumet-

reillä. Kasvillisuutta näkyi vain muutama

laavakaktus ja jokunen hentoinen rih-

mainen kasvi, joka lähtee ensimmäisenä

kasvamaan sen jälkeen, kun uusi laava-

kerros on peittänyt kaiken. Se kasvaa laa-

van rakosessa kuin poutailmasta – mitään

maata ei ole näkyvissä.

Laavoista käytetään samoja nimityk-

pahoehoe on sileää,

poimuilevaa laavaa, a-aa on rosoista.

Pahoehoe-laavassa näkyy siellä täällä

ruskeita lommoja, jotka ovat synty-

neet laavan peitettyä sisälleen kaktuk-

sen. Kasvi on myöhemmin palanut pois,

mutta siitä on jäänyt eräänlainen muotti.

-

teet ovat vanhan, ruskean laavasoran pei-

tossa. Väri on peräisin raudasta.

Saarella ei asusta lintuja eikä iguaa-

neja, eikä edes yhtään rapua näkynyt.

Paluumatkalle lähdimme hämärissä ja

onnistuimme näkemään läheisellä saa-

rella pienikokoisia pingviinejä – ainoita,

jotka esiintyvät myös pohjoisella pallon-

puoliskolla. Ne seisoivat rantakalliolla

valmiina siirtymään veteen. Illan pime-

tessä taivaalla näkyi u-kirjaimen muotoi-

nen nouseva kuu.

Kesyjä lintuja kraatterijärvellä

Genovesa on ainoa pohjoisella pallon-

puoliskolla sijaitseva saari, jossa vierai-

10 8/2013KEMIA

limme risteilymme aikana. Kaikki muut

sijaitsevat päiväntasaajan eteläpuolella.

Muistoksi saimme juhlalliset todistuk-

set siitä, että olimme ylittäneet päivänta-

saajan National Geographic Islanderilla

”esihistoriallisessa maailmassa” Galápa-

gossaarilla.

Darwin Bay on suuri kraatterijärvi,

caldera, jonka yksi reuna on sen verran

romahtanut, että laiva mahtuu siitä juuri

ja juuri sisälle. Vastarannalla on kaksi

valkeaa pylvästä opastamassa oikeaan

suuntaan.

Saimme ihailla lintuja miltei kosketus-

etäisyydellä niin pensaissa kuin maassa-

kin. Saarella elää tuhansia punajalkaisia

suulia, jotka eivät milloinkaan asetu maa-

han. Sini- ja ruskeajalkaiset suulat taas

eivät juuri istuskele oksilla vaan mie-

luummin jyrkänteiden kallionkoloissa.

Kraatterijärven reunalla Prince

Phillip’s Stepsissä portaat olivat jyrkät

ja hankalat ja kaiteet osittain viitteelli-

set. Pesimässä näkyi hauskannäköisiä

lintuja, kuten nazca-suulia. Toisilla oli

pari munaa, toisilla poikanen ja muna,

muutamilla parikin poikasta. Suuressa

halkeamassa asusteli jokunen pöllö.

Galápagossaaret ovat turistille ainut-

laatuinen kokemus. Eläimet vaikuttavat

niin kesyiltä, että vaikkapa albatrossin

päälle voisi vahingossa astua polulla.

Käyttäytyminen johtunee siitä, että eläi-

met pitävät ihmisiä vaarattomina.

Eläinten luottamus on asia, joka mei-

dän on ansaittava myös jatkossa.

Ulla Karjalainen on biokemisti (FT) ja Erkki Karjalainen kliinisen kemian

erikoislääkäri (LKT). Matkailua rakastava pariskunta on kiertä-

nyt monta kertaa maapallon ympäri.

ullap.karjalainen@welho.com erkkij.karjalainen@welho.com

Yhdellä Galápagoksen saarista, Santa

Cruzilla, harrastetaan pienimuotoista

maanviljelystä. Mitään tehomaanvilje-

lystä saarella ei sallita, koska luonnon

halutaan säilyvän jättiläiskilpikonnien

suoja-alueena.

El Trapiche -farmilla kasvatetaan

sokeriruokoa ja puristetaan siitä sokeri-

mehua. Sokeripitoinen liuos saa käydä

ja muodostaa alkoholia tislausta var-

ten. Tislauslaitteena käytetään suurta

alumiiniboileria, jonka amerikkalaiset

sotilaat jättivät saarelle toisen maail-

mansodan aikaan. Lopullisen rommi-

tisleen pitoisuus on noin 60 prosenttia,

ja sitä myydään pikku pulloissa myös

turisteille.

Toinen viljelyskasvi on kahvi. Kui-

vuneita punaisia kahvimarjoja haka-

taan valtavassa puuhuhmareessa puu-

nuijalla, jotta papu irtoaa. Kun seosta

valutetaan kauhasta samalla höyhen-

huiskalla löyhyttäen, pavut putoavat

takaisin alla olevaan astiaan, kun taas

kuoret poistuvat tuulenvireen mukana.

Lopuksi pavut paahdetaan soikeassa

ämpärissä nuotion päällä astiaa koko

ajan heiluttaen.

Pienet määrät kahvipapuja ja rom-

mia menevät kaupaksi turisteille, jotka

voivat myös itse kokeilla sokeriruo-

kopuristinta ja kahvipapujen puhdis-

tamista.

Luomuviljelyä vuoristossa

Aasi toimii voimanlähteenä, kun sokeriruo’osta puristetaan sokeripitoista liuosta rommin raaka-aineeksi.

Kaktukset kasvavat lähes kolmimetrisiksi puiksi. Niiden runko ei kuitenkaan ole puumassaa, vaan haperoa verkkoa.

Genovesalla elää joukoittain puna-jalkaisia suulia. Aikuisten nokat

ovat sinipunaisia, poikasilla on

ruskeankirjava suojaväri.

Palvelumme kattaa tarvittaessa kaikki toimenpiteet näytteenotosta ja esikäsittelystä itse analyysiin

AsiantuntijapalveluitaSelvityksiä ja ongelmanratkaisuaTestausta ja analyysipalveluitaUusien ratkaisujen toimivuuden todentamistaOlemassa olevien laboratoriotoimintojen uudelleenarviointia ja ulkoistamispalveluja

Käytössäsi on eri toimialojen paras asiantuntemus.

Asiantunteva laboratoriokumppanisi

www.labtium.fi | Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Rovaniemi Sodankylä

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖNGUST. KOMPAN RAHASTON APURAHATjulistetaan haettaviksi.

Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellusten tun-netuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansain-välistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenä ehtona on, että hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.

Hakemukset on postitettava viimeistään pe 31.1.2014 tai jätettävä samana päivänä kello 16:een mennessä Suomalaisten Kemistien Seura ry:n toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.

Lomakkeen saa myös osoitteessa www.kordelin.fi kohdasta Erillisrahastot.

Lisätietoja saa Suomalaisten Kemistien Seuran toimistosta, puh. 010 425 6302, arkisin klo 9–16.

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS

8/2013KEMIA

TÄTÄ MIELTÄ

Tarinallisuus auttaa muistamaanTOIVOMME USEIN, että muistimme olisi kuin tietokoneella: kaikki muistot säilyisivät muuttumattomina, ja jokainen yksityiskohta olisi nopeasti löydettävissä.

Harmittelemme, kun ihmisten nimet unohtuvat. Ihmettelemme, kun unoh-damme aamulla avaimet kotiin tai kau-passa ostaa juuri sen tavaran, jonka vuoksi kauppaan alun perin lähdimme.

Hetkinen, onko tällainen muistin pätki-minen enää normaalia? Ei kai minulla ole alkava muistisairaus?

IHMISEN MUISTI on tarinallinen. Uudet asiat rakentuvat aiemmin opittujen päälle, ja uudet muistot punoutuvat vanhoihin. Aivomme luovat jokaiselle asialle tarinan, jotta muistaisimme sen paremmin.

Pyydän sinua muistamaan neljä sanaa: tyttö, keltainen, vesisade, pallo. Jo lis-taa lukiessasi aivosi rakensivat tarinan tai kuvan. Joku näkee tytön keltaisessa sadetakissa etsimässä palloaan, toinen keltaisen pallon vierivän sateessa ja tytön juoksevan kauempana.

Tarinallista muistia on käytetty muistin apuvälineenä läpi ihmiskunnan historian. Tärkeät asiat on koottu runoiksi, loruiksi ja lauluiksi.

Tutkimukset osoittavat, että laulun sanojen muistaminen onnistuu paremmin kuin suorasanaisen tekstin.

Laulujen avulla olemme muistaneet Kalevalan ja monta muuta pitkää tarinaa. Arkkiveisuja on käytetty viestin välittämi-seen aikana, jolloin lukutaito oli harvinai-

nen. Aivomme aivan kuin kelaavat narua kerältä, ja muistettava asia purkautuu mielestämme sana sanalta ja säkeistö säkeistöltä.

Tarinalliselle muistille on paljon käyttöä myös nykyaikana. Jos tapaan kokouk-sessa kaksi uutta ihmistä, Jaana Virtasen ja Niilo Mandelinin, keksin tarinan muis-taakseni heidän nimensä. Siinä vanha ystäväni Jaana laskee alas vuolasta vir-taa, joka muodostuu Jaana Virtasen pit-kistä hiuksista ja jonka varrella kummipoi-kani Niilo kuorii manteleita.

TARINALLINEN MUISTIMME on kui-tenkin myös monen muistiongelman takana. Kaikille on tuttu ”kielen päällä” -ilmiö, jossa tiedän kyllä asian mutta en millään saa sitä muististani ulos.

Silloin on parasta muistella tilanteita, ihmisiä ja tapahtumia, jotka johdattavat muistettavan luo. Toinen keino on ryhtyä tekemään jotain aivan muuta, jolloin alita-juntamme saa aikaa tutkiskella rauhassa muistissa olevaa materiaalia.

Tarinallisen muistin pulma on myös muistojen sekoittuminen. Koska tarinat punoutuvat aivoissamme, ne vaikuttavat toisiinsa. Jos lomailemme monta kesää samalla mökillä, voi olla vaikea muistaa, sattuiko tietty tapahtuma samana kesänä kuin jokin toinen.

Tarinallisuus ja ihmisen muistin rajoituk-set pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa työtehtäviä ja -välineitä. Turvallisuuskriitti-sissä tehtävissä on tärkeää käyttää muis-tilistoja, jotka käydään systemaattisesti läpi. Esimerkiksi tietotekniset ohjelmat tulisi suunnitella siten, että ne varmistavat kaiken olennaisen huomioon ottamisen.

Näin ei useinkaan ole, vaan työväli-neemme päinvastoin vaativat meiltä muis-titaitoja. Välineitä pitäisikin kehittää ihmis-mielen toiminnan huomioivaan suuntaan eli kognitiivisesti ergonomisemmiksi.

MUISTIA VOIDAAN parantaa monen-laisten tekniikoiden avulla. Toisaalta on tärkeää tuntea muistin rajoitukset. Kun ystäväni soittaa ja ehdottaa tapaamista ollessani kävelyllä, en ajattele, että kirjoi-tan tapaamisajan kalenteriini kotona len-kin jälkeen.

Muistini tuntien tiedän, että olen siihen mennessä jo unohtanut asian. Siksi pyy-dän ystävää vielä lähettämään minulle tekstiviestin.

Osa ihmisen muistista on ulkoistettuna muistilapuille, muistikirjoihin, puhelimiin, tietokoneille ja myös toisille ihmisille. Jos emme muista jotakin asiaa, pärjäämme kyllä, kun vain muistamme, keneltä voi kysyä tai mistä tiedon voi etsiä.

Minna Huotilainen

minna.huotilainen@ttl.fi

Minna Huotilainen on tutkimusprofessori ja kognitiotieteen dosent-ti, joka toimii aivotyö-laboratorion johtajana Työterveyslaitoksessa.

12

Min

na H

uotil

aise

n al

bum

i

SFS ONLINE – standardit ajan tasalla

Standardit helpottavat elämää monella tavalla. Tuotteiden valmistami-nen on yksinkertaisempaa, kun jokaista markkinaa varten ei tarvitse tehdä erilaisia tuotteita. Testitulokset ovat vertailukelpoisia, kun mitta-ukset on tehty saman menetelmän mukaisesti. Lisäksi säästyy aikaa ja vaivaa.

SFS ONLINE -palvelussa standardikokoelma on aina ajan tasalla. Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. Voit itse valita tarvitsemanne standardit aiheen mukaisesti ryhmittäin tai yksittäin. Standardeja on mm. maaleista, lannoitteista, kosmetiikasta, räjähteistä, kuljetettavista kaasusäiliöistä, biopohjaisista tuotteista ja kiinteistä biopolttoaineista. Ota yhteyttä, SFS:n asiakaspalvelu kertoo mielellään lisää.

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

UUTTA

DESINFEKTOL ® TEtanolipohjainen monikäyttödesinfektioaine

14 8/2013KEMIA

Vedyn aika

Toyo

ta

Kalevi Rantanen

Vety tulee – viimeinkin. Näin uskoo nyt

moni.

Vetyoptimismille antaa tukea alan

ekosysteemin kypsyminen. Tarjolla on

jo kokonainen infrastruktuuri alkaen

perustutkimuksesta ja päätyen kaupalli-

siin tuotteisiin.

Jos kaupalliset hankkeet menestyvät,

tutkimus tuo lisää menestystä uusien tuot-

teiden muodossa. Jos hankkeet epäonnis-

tuvat, tiede kääntää joka tapauksessa jos-

sakin vaiheessa tappiot voitoiksi.

Vedyn edut energian varastoinnissa ja

siirtämisessä ovat niin suuret, että vetyta-

louden on pakko joskus toteutua täydessä

mitassaan. Toteutustavoista tosin voidaan

esittää vasta valistuneita arvauksia.

Yllättäjänä biovety?

Yllättäjä voi olla vaikka biovety, jonka

tuotantomahdollisuuksia selvitetään

muun muassa Turun yliopistossa. Tohto-

rikoulutettava Hannu Leino ja tohtori-

tutkija Sergey Kosourov tutkivat siellä

syanobakteereja, Kosourov lisäksi viher-

leviä.

Bakteerien ja levien kyky tuottaa vetyä

havaittiin jo vuonna 1937. Aiheen tutki-

mus oli pienimuotoista, kunnes 1970-

luvun alussa koettu ensimmäinen öljy-

kriisi sai sen kohoamaan uudenlaisen

kiinnostuksen kohteeksi. Tutkimus kui-

tenkin tyrehtyi lähes alkuunsa sen jäl-

keen, kun öljyn hinta jälleen laski.

Parin viimeksi kuluneen vuosikym-

menen aikana asiaan on herätty uudel-

leen. Tätä nykyä sekä bakteereja että

leviä pidetään hyvinkin potentiaalisina

vedyntuottajina.

”Syanobakteerit pystyvät elämään vai-

keissakin ympäristöissä, ja niitä on myös

helpompi hyödyntää biotekniikassa kuin

monia muita organismeja”, Leino kuvai-

lee mikrobeja.

Myös levillä on etunsa.

”Viherlevien valttina ovat tehokkaasti

Vetyalalla eletään jännittävää aikaa. Autoteollisuus lupaa vetyautoja markkinoille vuonna 2015. Japanilaiset puhuvat jo vety-yhteiskunnasta. Joko vety todella tulee? Ja ottaako kansa sen vastaan?

vetyä tuottavat hydrogenaasi-entsyymit”,

Kosourov kertoo.

Yksinkertainen asia ei silti ole. Ent-

syymi toimii kunnolla vain vähän aikaa,

mutta sen jälkeen happi pysäyttää pro-

sessin.

”Tähän ongelmaan etsimme parhail-

laan ratkaisua.”

Leino ja Kosourov työskentelevät pro-

fessori Eva-Mari Aron tutkimusryh-

mässä, jolla on kunnianhimoinen nimi:

Fotosynteesin mekanismit, säätely ja

signalointi – kohti aurinkopolttoainei-

den tuottoa.

Biovetytutkimuksessa turkulaiset teke-

vät yhteistyötä ruotsalaisen Uppsalan

yliopiston ja lähellä Moskovaa toimivan

venäläisen biologian tutkimuskeskuksen

158/2013 KEMIA

Japanilainen Toyota esitteli marras-kuussa 2013 uuden vetyautonsa

konseptimallin. Keskiluokan auto saapuu myyntiin Euroopassa vuonna

2015, yhtiö lupaa.

IBBP:n kanssa. Suomessa ryhmän kump-

Aihepiiriin paneudutaan nyt joka puo-

lella maailmaa, etenkin Saksassa, Japa-

nissa ja Yhdysvalloissa, mutta tutkimus

on kaikkialla vasta esikaupallisessa vai-

heessa.

”Kehityksen tarkka ennustaminen on

mahdotonta, mutta ei läpimurto välttä-

sanoo.

”Ensimmäisessä vaiheessa vety voi

olla sivutuote tai yksi tuotteista, kun

biomassasta tehdään biopolttoaineita ja

bioaktiivisia yhdisteitä. Päätehtävänä voi

myös olla vaikkapa jätevesien käsittely,

jonka sivutuotteena syntyy vetyä.”

Hiiltä ja rikkihappoa

Vedyn ja muiden kemikaalien yhteis-

tuotantoa selvitetään myös hankkeissa,

joissa liikutaan akateemisen tutkimuk-

sen ja kaupallisten sovellusten välimaas-

tossa.

Saksalaiset kemianjätit BASF, Linde ja

Thyssen käynnistivät yhdessä Dortmun-

din teknillisen yliopiston kanssa kesällä

2013 hankkeen, jonka tavoitteena on mul-

16 8/2013KEMIA

listaa sekä vedyn tuotanto että käyttö.

Suunnitelma perustuu siihen, että

metaani hajotetaan korkeassa lämpöti-

lassa hiileksi ja vedyksi ilman vettä ja

happea.

Vetyteknologian vetureita on Japani, jonka kotitalouksissa pyörii jo kymmeniätuhansia pieniä vetyvoimaloita.

Scan

stoc

kpho

toW

oiko

ski

Teollisuuden vetytoimittaja Woikoski on rakentamassa Suomeen vetyautojen tankkausasemia.

Ajatus on vanha, mutta tekniikan vaa-

tima suuri energiankulutus on toistaiseksi

estänyt menetelmän toteuttamisen. Nyt

saksalaiset sanovat, että ongelma voi-

daan ratkaista kierrättämällä energiaa

reaktorissa.

Jos hanke onnistuu, luvassa on edul-

lista vetyä. Myös tuotannon hiilidiok-

sidipäästöt pienenisivät merkittävästi

verrattuna nykyiseen teknologiaan. Kaa-

superäisellä hiilellä korvattaisiin koksia

rauta- ja terästeollisuudessa.

Saksalaishankkeen toisessa osassa tuo-

tettaisiin vedyn avulla hiilidioksidista

hiilimonoksidin ja veden seosta, syntee-

sikaasua. Prosessi aiotaan saada kulke-

maan kannattavasti katalyyteillä, joiden

koostumuksen yhtiöt pitävät salassa.

Onnistuminen olisi iso paukku, koska

synteesikaasusta osataan kyllä valmistaa

polttoaineita ja muita kemikaaleja.

Suomessa on puolestaan kehitetty

vedyn ja rikkihapon yhteistuotantoa. Anu

Lokkiluoto tutki Aalto-yliopistossa teke-

mässään väitöskirjatyössä vedyn tuotan-

toa elektrolyysillä rikkidioksidista, jota

Nykyisiä ja tutkimus-vaiheessa olevia vedyn tuotantomenetelmiä

Maakaasun reformointiBiomassan kaasutus ja kaasutus-tuotteen reformointiBiomassan pyrolyysi ja tuotteen reformointiAlkalinen elektrolyysiPolymeerielektrolyysiKorkean lämpötilan vesihöyry-elektrolyysiKorkean lämpötilan ydinreaktorit ja termokemiaKorkean lämpötilan aurinkovoima ja termokemiaRikkidioksidin elektrolyysiSivutuotevety valkaisukemikaalien tuotannostaPimeä fermentaatioSyanobakteeritLevätMädättämällä tuotettava biovety

Lähde: Vetytiekartta 2013, VTT.

178/2013 KEMIA

K O M M E N T T I

Vetyteknologiahankkeiden takana on

pitkä historia. Vetykatsauksissa lainataan

usein ranskalaista tieteiskirjailijaa Jules

Verneä, joka puhui vedystä tulevaisuu-

den polttoaineena jo vuonna 1874.

Saksalainen insinööri Rudolf Erren

kokeili vetyä polttomoottorin polttoai-

nelisänä 1930-luvulla sekä kotimaas-

saan että Britanniassa. ”Errenisaation”

huippuvaiheessa Saksassa muunnettiin

ainakin tuhat henkilö- ja kuorma-autoa

sellaisiksi, että niiden moottoreihin voi-

tiin syöttää myös vetyä.

Toisen maailmansodan jälkeen Erren

vetyautoineen kuitenkin unohtui, kun

Mitä sanoo kuluttaja?Teknisten ja taloudellisten ongel-

mien ratkaisemisessa on edistytty

niin, että vedyn tulo on jo käytän-

nössä varmaa.

Vielä on silti yksi ongelma:

kuinka saavuttaa vedylle yhteis-

kunnallinen hyväksyminen. Ylei-

nen mielipide on vielä arvaamat-

tomampi kuin taloussuhdanteet.

Kokemukset esimerkiksi ydin-

energiasta ja tuulivoimasta ovat

osoittaneet, että innostus vaihtuu

helposti epäsuosioon.

Vedyllä on puhtaan mutta myös

räjähtävän kaasun leima. Mieli-

alat voi muuttaa yksi vetyräjäh-

dys, jossa menetetään yksi ihmis-

henki. Silloin on vaikea vakuuttaa,

että vety on turvallisempi aine kuin

bensiini.

Vanhalle teknologialle annetaan

anteeksi paljon. Uudelta vaaditaan

melkein täydellisyyttä. Mitä olisi

sanottu, jos Kanadassa olisi pala-

nut öljyjunan sijasta vetyjuna tai

vetyrekka?

Keskustelu loppukäyttäjien ja

yleisön kanssa on uhka mutta myös

mahdollisuus. Kun vety tunnetaan

huonosti, niin puuttuvat myös har-

haluulot, joista olisi vaikea irtau-

tua.

Kalevi Rantanen

Vedyn pitkä historia

Vedyn mahdollisuuksista tulevaisuuden polttoaineena puhui jo 150 vuotta sit-ten tieteiskirjailija Jules Verne.

markkinoille alkoi tulvia halpaa

öljyä.

Öljyn hintapiikki vuonna 1973 toi

mukanaan ensimmäisen öljykriisin

ja vetyteknologian seuraavan kehi-

tysaallon, joka sekin hiipui pois, kun

öljyn hinta taas laski.

Kiinnostus aiheeseen heräsi jäl-

leen 1900-luvun viimeisellä vuo-

sikymmenellä jopa niin, että vuo-

situhannen vaihteessa puhuttiin jo

”vetykuplasta”. Uumajan yliopiston

teknologiatutkijat Martin Hultman

ja Christer Nordlund ovat kuvan-

neet vuosien 1990–2005 vetysuunni-

telmia ”ekomoderniksi utopiaksi”.

Utopian toteutuminen on kuitenkin

enää ajan kysymys.

syntyy sulfaattimineraalien pasutuksessa

ja monissa muissa prosesseissa.

Rikkidioksidi alentaa kennojännitettä,

jolloin vetyä saadaan alkaliprosessia pie-

nemmällä sähkönkulutuksella. Samalla

syntyy rikkihappoa.

Lokkiluodon tutkimus liittyy Outote-

cin prosessien kehittämiseen.

Autojen tankkiin

Mittavaa kaupallista vetykehitystä on

eniten liikenteessä.

Teknologian tutkimuskeskuksen

VTT:n vetytiekartta viime keväältä

sanoo, että autoteollisuus lähestyy ”pis-

tettä, josta ei ole paluuta”.

Rahaa vetytutkimukseen on toisin

sanoen käytetty niin paljon, että vedyn

on ”pakko” tehdä läpimurto.

Myös Suomessa uusi vetybisnes kes-

kittyy paljolti liikennesovelluksiin. Teol-

lisuuden perinteinen vetytoimittaja Woi-

koski on kehittänyt moduulirakenteisen

vetytankkauspisteen, jota vetyautojen

kehittäjät ovat testanneet Lapissa.

Terästeollisuus tuottaa jo raaka-ainetta

vetypaineastioita ja vetyputkia varten.

Osaamista on kertynyt valmistettaessa

arktisia teräksiä, joiden laatuvaatimuk-

set ovat osittain samanlaiset.

VTT:n tiekartan mukaan suomalainen

vetytalous kasvaa lähivuosina vienti-

vetoisesti, mutta kotimaassakin aiotaan

ottaa vedystä irti monenlaista.

Pettymykset, joita uutta teollisuutta

rakennettaessa väistämättä tulee, eivät

pelota. Sastamalan Äetsässä, jossa

Kemira Chemicalsin valkaisuaineteh-

das tuottaa sivutuotevetyä, rakennettiin

vetykylää.

Kylähanke jouduttiin sittemmin kuop-

paamaan, mutta toiminta jatkuu toisessa

muodossa. Nyt yhtiön Äetsän-tehtaalla

testataan VTT:n pystyttämää 50 kilowa-

tin polttokennovoimalaa.

-

gin Vuosaaresta, jonne on syntymässä

kokonainen uusi vetykeskus. Vuosaa-

ressa polkaistiin syksyllä vauhtiin Teke-

sin Demo 2013 -hanke, jossa vetypolt-

tokennoteknologiaa jatkokehitetään.

-

teollisuus ry:n, alan yritysten ja VTT:n

lisäksi myös muun muassa Tukes.

Vetyakseli Fukuokaan

Vauhtia vetyteknologioiden ja -talou-

den kehittämiseen haetaan Aasiasta.

Tekes, VTT, Aalto-yliopisto ja yritykset

tekevät yhteistyötä japanilaisten kanssa

etenkin Fukuokan prefektuurissa, jossa

on väkeä suunnilleen saman verran kuin

Suomessa.

Juuri japanilaiset ovat puhuneet vety-

-

luissaan sähköverkon rinnalla kulkee

tulevaisuudessa vetyverkko, johon tuo-

tetaan vetyä monella tavalla.

Omalla vetytuotannolla Japani pyrkii

eroon riippuvuudestaan tuontienergiasta.

Lisäksi järistysherkässä maassa halutaan

parantaa paikallista huoltovarmuutta

polttokennovoimaloiden avulla.

Kotien vetyvoimaloita on pystytetty

Japaniin valtion investointituella jo

20 000 kappaletta, ja määrä kasvaa nope-

asti.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

18 8/2013KEMIA

AJANKOHTAISTA

Sisko Loikkanen

Aalto-yliopiston kemian tekniikan kor-

keakoulussa käynnistyi vuonna 2013

kandidaattikoulutusohjelma, johon on

yhdistetty kolme aiempaa koulutusoh-

jelmaa: kemian tekniikka, biotuotetek-

niikka – aiemmin puunjalostustekniikka

– sekä materiaalitekniikka.

Kolmelta alalta valmistutaan tutkin-

nonuudistuksen jälkeen tekniikan kandi-

daatiksi suurelta osin samansisältöisten

opintojen kautta.

Kaikkia uudistus ei miellytä. Kemian

laitoksessa on pahoiteltu sitä, että uusi

ohjelma sisältää vähemmän kemiaa kuin

aiemman kemian tekniikan koulutusoh-

jelman kandidaattivaihe.

”Kemian opetuksen määrä piene-

nee huomattavasti”, sanoo orgaanisen

Aalto-yliopiston tutkinnonuudistus

Kemian asema puhuttaa

kemian professori Ari Koskinen ja luet-

telee joukon pois jääviä kemian kursseja.

Tutkinnonuudistuksessa ne korvataan

korkeakoulun kaikille kandiopiskelijoille

yhteisillä kursseilla.

Korkeakoulun opetuksesta vastaava

varadekaani, puunjalostustekniikan pro-

fessori Tapani Vuorinen rauhoittelee

asema ei uudessa ohjelmassa ainakaan

huonone.

”Kemian opetusta on päinvastoin

aiempaa enemmän, kun materiaalitek-

niikankin opiskelijoiden on nyt suoritet-

tava siitä kursseja. Keskimäärin kemiaa

siis osataan jatkossa entistä paremmin”,

Vuorinen sanoo.

kaikkien opiskelijoiden kolmivuotinen

kandidaattiohjelma vastaisuudessakaan

ole täysin identtinen.

”Opetus on yhteistä vain kolmen

ensimmäisen lukukauden ajan. Sen jäl-

keen pääaineet alkavat eriytyä, ja kolmas

opiskeluvuosi sisältää kandidaattityön

lisäksi myös vapaavalintaisia kursseja.”

Kaikki korkeakoulun kandidaat-

tiopiskelijat suorittavat kahden ensim-

mäisen vuoden aikana neljä pakollista

viiden opintopisteen arvoista kemian

kurssia. Kolmantena vuonna voi lisäksi

valita kaksi viiden opintopisteen kurssia

kemiaa.

”Tämän lisäksi useimmat muistakin

kemian tekniikan korkeakoulun tuotta-

mista kursseista sisältävät kemiaa, bio-

kemiaa tai kemiantekniikkaa”, Vuorinen

huomauttaa.

Huolenaiheena sitouttaminen

Uudistuksen arvostelijoissa on kuitenkin

aiheuttanut närää sekin, että kemiaa ei

opeteta alakohtaisesti, kuten ennen.

”Meillä ei enää ole analyyttisen, epä-

orgaanisen tai orgaanisen kemian kurs-

seja vaan integroitua kemiaa, jossa sama

kurssi voi sisältää näitä kaikkia. Siksi

opettajiakin on yhdellä kurssilla kahdesta

kolmeen”, Ari Koskinen kertoo.

Tilannetta luennoitsijan kannalta kat-

sova Koskinen näkee, että kurssin sisäl-

lön koordinointi voi aiheuttaa ongelmia.

Kenen kuuluu opettaa mitäkin?

Koskinen pohtii myös sitä, riittääkö

opiskelijoilla halua hankkia kemian tär-

keitä oppikirjoja, kun yhtä kurssia varten

niitä pitäisi ostaa jopa kolme erilaista.

Kemian perinteiset alat eivät hänen

mielestään tule uudessa järjestelmässä

kunnolla katetuiksi.

”Resursseja hukataan. Nyt tehdään

toki kivoja asioita, mutta ammatillinen

taso kärsii pakostakin. Myös laboratorio-

töitä tehdään entistä vähemmän.”

Uudessa mallissa Koskista mietityttää

sekin, kuinka nuoret voidaan jatkossa

sitouttaa mukaan tutkimusryhmiin.

”Olemme ottaneet ryhmääni mukaan

opiskelijoita fuksivuodesta alkaen. Meiltä

on väitellytkin toistakymmentä sellaista

nuorta, jotka tunnistettiin lahjakkaiksi jo

ensimmäisen tai toisen vuoden aikana.

hän kertoo.

Tulevaisuudessa tilannetta hankaloit-

Aalto-yliopiston uuden tutkintomallin mukaan kaikki saman korkeakoulun opiskelijat suorittavat pitkälti samansisältöisen kandidaatintutkinnon. Malli on herättänyt kemian tekniikan korkeakoulussa myös huolta. Osa opettajista pitää kemian asemaa koulutuksessa uhanalaisena.

Professori Tapani Vuorinen rauhoittaa kemian puolesta huolta kantavia. ”Jat-kossa kemiaa opitaan keskimäärin jopa enemmän kuin aikaisemmin.”

Aal

to-y

liopi

sto

Aal

to-y

liopi

sto

Kaikille yhteiset kemian kurssit suorit-tava kandidaattiopiskelija saa tieteen-alasta vain suppeat tiedot, sanoo kemi-an laitoksen professori Ari Koskinen.

198/2013 KEMIA

ww

w.k

emia

-leht

i.fi

Tiedustelut ja varaukset:

Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa!Numero 1/2014 ilmestyy 5. helmikuuta

Varaukset viimeistään 16. tammikuuta.

KEMIAKemi

taa kurssien pilkkoutuneisuuden lisäksi

se, että opettajat eivät pääse tutustumaan

oppilaisiinsa yhtä hyvin kuin ennen.

Tapani Vuorinen muistuttaa, että

uudessa mallissa on siirretty perusopin-

toja kandidaattivaiheesta maisterivaihee-

seen. Näin on mahdollistettu kanditutkin-

nolle laaja pohja.

”Maisteriopinnoissa jokainen opiske-

lija keskittyy pääaineeseensa, ja silloin

esimerkiksi kemiaan voi paneutua hyvin-

kin syvällisesti”, Vuorinen sanoo.

”Tutkintojen vastattava työelämän muutoksiin”

Myös kemian tekniikan korkeakoulun

pian tehtävänsä jättävä dekaani Outi Krause puolustaa tutkinnonuudistusta,

jota hän pitää välttämättömänä. Teolli-

suuden rakenne on muuttunut, mihin dip-

lomi-insinöörikoulutuksen pitää vastata.

”Emme ole pelkästään luonnontieteen

vaan myös tekniikan alan kouluttaja.

Aalto on edelleen teknillinen yliopisto”,

Krause tähdentää.

”Tehtävämme on antaa vahva teoreetti-

nen ja luonnontieteellinen pohjakoulutus

ja lisäksi insinööritaidot.”

Tämä näkyy myös tutkinnonuudistuk-

sessa. Tekniikkaa opiskellaan jo kandi-

daattivaiheessa.

Koulutuksen on myös pysyttävä työ-

elämän tahdissa koko ajan.

mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Maailma muuttuu, ja sen myötä syntyy

uusia työtehtäviä. Me haluamme var-

mistaa, että opiskelijalla on hyvä, laaja-

alainen luonnontieteiden ja tekniikan

perusta, jolle hän voi rakentaa lisää.”

Krausen mielestä kandidaattivaiheen

kaikille yhteiset sisällöt ovat hyvä asia.

”Varsinkaan alussa ei tarvita erillisiä

opintoja, koska kemian tekniikan korkea-

koulun edustamat alat ovat hyvin lähellä

toisiaan. Sekä kaivannaisalalla että kemi-

assa tarvitaan esimerkiksi aivan saman-

laista matematiikan, fysiikan ja kemian

osaamista.”

Tutkinnonuudistuksessa on voitu

vähentää kurssien päällekkäisyyttä ja

siten niiden määrää, mikä säästää koulu-

tuksen jatkuvasti niukkenevia rahallisia

resursseja.

”Sellunkeitto on kemiantekniikkaa, ja

nyt opetamme sen kemiantekniikan yh-

teydessä. Samoin kaivosalalla on yhtei-

siä prosesseja kemiantekniikan kanssa,

joten nekin opitaan samalla kurssilla”,

hän kuvailee.

Uudessa mallissa kaikki kandiopiske-

lijat opiskelevat ensimmäisenä vuonna

myös biokemiaa ja toisena vuonna solu-

biologiaa.

Maisteriopintojen suunnittelu kesken

Tekniikan kandidaatin tutkinnon jälkeen

jatketaan kaksivuotisiin maisteriopintoi-

hin. Uuden järjestelmän etuja on, että

opiskelija voi tehdä valinnan eri mais-

teriohjelmien väliltä kiinnostuksensa

mukaan, Outi Krause sanoo.

”Tutkinto ei siis enää ole suora putki-

koulutus, kuten ennen. Maisterivaiheen

monialaisuutta lisää mahdollisuus valita

kursseja Aallon muista korkeakouluista

ja sisällyttää siihen myös ulkomaisia

kursseja.”

Sekä Krause että Vuorinen muistutta-

vat, että Aallon maisterivaiheen uudis-

tuksen suunnittelu on kuitenkin vielä

kesken.

Pääainekandidaatteja on kemian tek-

niikan korkeakoulun suunnittelupöy-

dällä jo seitsemän, joista yksi on sovel-

lettu kemia.

”Jokaiselle pääaine-ehdokkaalle on

-

vänään on koota professoreista ja muista

opettajista koostuva ryhmä, joka ryhtyy

suunnittelemaan koulutuksen sisältöjä”,

Krause kertoo.

Maisterivaiheen opetussuunnitelmien

on määrä valmistua vuonna 2015, jolloin

korkeakoulun uudet ylemmät ohjelmat

käynnistyvät.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

Aal

to-y

liopi

sto

”Kemian ja muidenkin alojen syventä-vän opetuksen painopiste siirtyy kan-didaattivaiheesta maisterivaiheeseen”, tähdentää kemian tekniikan korkea-koulun dekaani Outi Krause.

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.

SUOMALAISTEN

KEMISTIEN

SEURA

www.kty.fi

www.finskakemistsamfundet.fi

FINSKA KEMISTSAMFUNDETFKS

Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2014.

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.

chem.aalto.fi

www.bruker.comwaters.com

www.hosmed.!

Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2014.

www.laboline.fi www.labtium.fi

22 8/2013KEMIA

UUTISIA

Kuohuntaa herättävä mies on

bioprosessitekniikan emeritus-

professori Matti Leisola, joka

on neljä vuosikymmentä koetel-

lut sekä tiedeyhteisön että kir-

kon sietokykyä evoluutioteo-

kokemuksistaan tuoreessa teok-

sessaan Evoluutiouskon ihme-maassa.

Muistelmat eivät ole omiaan

tyynnyttelemään niitä, joiden

verenpaine lähtee nousuun jo

Leisolan nimen kuulemisesta.

Evoluutiokriitikko Matti Leisola kirjoitti

Toisinajattelijan muistelmat Rehtorit peruivat hänen

luentojaan. Kollegat kampittivat hänen uraansa. Piispat valittivat hänen häiritsevän kirkkoa. Kustantaja hävitti hänen kirjansa.

Lukujen otsikot kertovat kirjan

sisällöstä: Rehtorit pelästyvät.

Kustantajat epäröivät. Skep-

tikot hermostuvat. Darvinistit

pelottelevat.

Osansa saavat myös median

ja kirkon edustajat, osa nimeltä

mainittuina.

Mikä sai suorasanaisen evo-

luutiokriitikon kirjoittamaan –

jälleen kerran – teoksen, jonka

jo ennalta tietää herättävän suut-

tumusta?

”Kirjoitin, koska monet

pyysivät. Toivon, että kirjani

pysäyttäisi lukijan miettimään

perususkomuksiaan ja himmen-

täisi tieteeltä sitä gloriaa, että se

ratkaisee kaiken.”

”On paljon sellaista, mihin

tiede ei anna vastausta – oike-

astaan kaikki se, mikä liittyy

ihmisyyteen. Mistä tulemme,

miksi olemme täällä ja minne

menemme. Ne ovat kaikkein

kiinnostavimpia teemoja.”

”Darvinismista on tullut materialistinen uskonto”Leisola tunnetaan vakaumuk-

sellisena kristittynä ja niin

sanotun älykkään suunnitte-

lun kannattajana. Vastustajat

nimittävät häntä kreationistiksi.

Onko hän?

”Kreationisti on nykyisin

haukkumanimi, jota käytetään

leimaamismielessä. Mutta jos

sillä tarkoitetaan ihmistä, joka

uskoo, että todellisuus on luotu

ja että siitä on selvät todisteet

itse luonnossa, sitten olen krea-

tionisti.”

”Mielestäni tieteen teorioiden

pitäisi olla vapaasti arvioitavissa

ja arvosteltavissa. Tämä ei päde

evoluutioteorian kohdalla. Dar-

vinismista on tullut materialis-

tinen uskonto, maailmanselitys,

jota ei saa kritisoida. Ajattelu on

levinnyt kaikkialle, myös kir-

kon johtoon.”

Leisola sanoo ymmärtävänsä,

että hänen ajatuksensa herättä-

vät suuttumusta. Jonkun on kui-

tenkin uskallettava sanoa.

”Itsekin suutuin nuorena opis-

kelijana, kun minulle esitettiin

tämänsuuntaisia ajatuksia. Kun

ihmisen uskonnollista ydintä

sorkitaan, se herättää epävar-

muutta, vihaa ja torjuntaa.”

”Ajatteluni alkoi muuttua,

kun aloin kyseenalaistaa omia

ennakkokäsityksiäni ja kum-

mallisuuksia, joita oppikirjoissa

tuli vastaan. En voinut ymmär-

tää, miten muutaman amino-

hapon muodostuminen kaasu-

seoksesta voisi selittää elämän

syntymistä.”

Leisola sanoo hakevansa

ennen kaikkea keskusteluyhte-

yttä eri tavoin ajatteleviin ihmi-

siin. Yhteyden saavuttaminen

on kuitenkin käynyt vaikeaksi.

”Suomessa oli avoimem-

paa keskustelua 1970- ja

1980-luvuilla, jolloin saatoin

väitellä julkisesti milloin tais-

tolaisten, milloin tiedemiesten

kanssa. Nykyisin ilmapiiri on

ahtaampi.”

”Olen toivonut keskuste-

lua esimerkiksi Esko Valta-ojan kanssa. Siitä ei taida tulla

mitään, sillä hän on sanonut,

että olen surkuhupaisa.”

Aalto-yliopistosta viime

vuonna eläkkeelle siirtynyt

Leisola jatkaa tieteellistä työ-

tään International Society of

Rare Sugars -järjestön varapu-

-

vinaisten sokerien tutkimuksen

Cultor Oyj:ssä 1980-luvulla ja

jatkoi sitä bioprosessitekniikan

professorina. Suomeen on syn-

tynyt alan vahvaa osaamista,

joka herättää myös kansainvä-

listä kiinnostusta.

esimerkiksi lääkkeiden raaka-

aineiksi ja vähäkalorisiksi

makeutusaineiksi. Innostus on

suurta etenkin Japanissa, jonne

lähden seuraavan kerran maalis-

kuussa.”

Leena LaitinenOss

i Tur

unen

”Elämä toisinajattelijana on jännittävämpää kuin James Bondilla. Ja ennen kaikkea merkitykselli-sempää”, Matti Leisola sanoo.

23KEMIA8/2013

Metsäjätti UPM:n Biofore-strategia yhdis-tää metsä- ja bioteol-lisuuden. Yhtiö näkee biopolttoaineissa mah-dollisuuden, joka tuo mukanaan miljardien eurojen liiketoiminnan.

Metsäyhtiö UPM:n tavoitteena

on, että rakenteilla oleva Lap-

peenrannan Kaukaan bioja-

lostamo alkaa ensimmäisenä

maailmassa tuottaa uusiutu-

vaa dieseliä raakamäntyöljystä,

havusellun valmistuksen täh-

teestä.

Jätti-investointi nielaisee

150 miljoonaa euroa yhtiön

omaa rahaa, ilman ulkopuoli-

sia tukia.

”Laitoksen rakennustyöt

etenevät aikataulun mukai-

sesti”, kertoo UPM:n biopolt-

toaineiden kehitystyötä johtava

Jaakko Nousiainen ja esittelee

rakennustyömaa-alueella perus-

kiven, jonka yhtiön toimitus-

johtaja Jussi Pesonen muurasi

vuosi sitten.

Töitä ei ole hidastanut patent-

tikiista toisen suomalaisjätin

Neste Oilin kanssa. Neste Oil

pyrkii estämään Lappeenran-

nan-laitoksen rakentamisen ja

on vaatinut tehtaan reaktoreita

takavarikoitaviksi.

Vaatimuksen takana on Neste

Oilin kanta, että UPM on lou-

kannut sen patentteja, jotka

koskevat keskitisleen valmista-

mista kasviöljystä.

UPM on puolestaan vakuut-

tanut soveltavansa itse kehit-

tämäänsä teknologiaa. UPM:n

mukaan kiistanalaiset Neste

Oilin 1990-luvun patentit eivät

nykyisellään ole uusia eivätkä

keksinnöllisiä.

Jos UPM alkaa suunnitel-

miensa mukaan valmistaa

uutta, BioVerno-nimen saa-

nutta biodieseliään, Neste Oilin

UPM keittelee biopolttoaineistamiljardibisnestäHanke etenee patenttikiistasta huolimatta

uusiutuva NExBTL-diesel

menettänee vastaavasti markki-

naosuuttaan.

hylännyt Neste Oilin vaatimuk-

sen laitetakavarikosta, mutta

yhtiö on valittanut päätöksestä

hovioikeuteen.

Tähtäimessä käynnistys ensi kesänä

UPM:n Lappeenrannan-jalos-

tamo käynnistyy ensi kesänä,

sanoo Jaakko Nousiainen ja

kuittaa patenttikiistan lyhyesti.

”Asiakirjat ovat toki julki-

sia, mutta me UPM:ssä emme

kommentoi keskeneräistä oi-

keusprosessia.”

Kaukaan tehdas valmistautuu

tuottamaan 100 000 tonnia eli

120 miljoonaa litraa biopoltto-

ainetta vuodessa.

UPM:llä on suunnitteilla

myös toinen biojalostamo, joka

tekisi uusiutuvaa polttoainetta

risuista ja puunkuorista. Sekin

nousisi todennäköisesti Lap-

peenrantaan. Yhtiö on anonut

hanketta varten 79 miljoonan

euron verran tukea työ- ja elin-

keinoministeriöltä.

Lisäksi UPM kaavailee Rans-

kan Strasbourgiin sijoitettavaa

biodieseltehdasta, jonka raaka-

aineena myös olisi metsäjäte.

Ranskalaishanketta varten yhti-

ölle on jo myönnetty EU:n 170

miljoonan euron NER-tuki.

Nousiainen kiertää lisäkysy-

mykset todeten suunnitelmien

etenevän ”omalla painollaan”.

”Tuomme uutiset julkisuu-

teen heti, kun ne ovat ajankoh-

taisia.”

Sen Nousiainen vahvistaa,

että UPM:ssä on valmisteilla

erilaisia merkittäviä hankkeita,

joiden mahdollistajana on

yhtiön vahva tase.

”Uskon vahvasti, että inno-

vatiiviset puupohjaiset biopolt-

toaineet ja teknologiat ovat osa

kestävää tulevaisuutta. Ne myös

sopivat valmiiseen jakeluver-

kostoon ja ajoneuvokantaan”,

hän sanoo ja korostaa suunnitel-

mien käytännöllisyyttä ja ympä-

ristöä säästävää luonnetta.

”Tähteen hyötykäyttönä ne

eivät myöskään lisää puunkor-

juuta tai maankäyttöä.”

Nousiainen muistuttaa myös

kemian merkityksestä metsä-

alan uudessa tulevaisuudessa.

”Kemian alan osaaminen on

avaintekijä kannattavan biota-

louden kehittämisessä, liittyypä

se sitten raaka-aineisiin, tekno-

logioihin, tuotteisiin tai loppu-

käyttöihin. Tässä bisneksessä

kaikki on kemiaa.”

Irene Andersson

”Tässä bisneksessä kaikki on kemiaa”, toteaa UPM:n bio- polttoaineiden kehitystyötä johtava Jaakko Nousiainen. Yhtiö odottaa havusellun valmistuksen sivutuotteesta tulevaisuuden menestysreseptiä.

Tero

Paj

ukal

lio

24 8/2013KEMIA

UUTISIA

Syyskuussa aloittanut uusi IPR-tuomioistuin tuo immateriaalioikeus-asioiden käsittelyyn myös teknistä osaamista.

Markkinaoikeuden alaisuudessa

toimiva uusi IPR-tuomiois-

tuin käsittelee vastedes kaikki

immateriaalioikeuksiin liittyvät

riita-asiat ja myös patentti- ja

rekisterihallituksen päätöksistä

tehdyt valitukset.

Aiemmin riita- ja hake-

musasiat ratkaistiin käräjäoi-

keuksissa ja hovioikeuksissa

kokoonpanoissa, joihin ei sisäl-

tynyt keksintöasioissa tarvitta-

vaa teknistä osaamista.

Markkinaoikeus on erityistuo-

mioistuin, joka entiseen tapaan

toimii monijäsenisenä kolle-

giaalisena tuomioistuimena.

Kokoonpanoihin voi sivutoimi-

sina jäseninä kuulua myös eri

alojen asiantuntijoita.

IPR-tuomioistuin parantaa

tilannetta aiempaan verrattuna,

sillä sen lainoppineilta jäseniltä

edellytetään tuomaripätevyyden

lisäksi erityisiä kelpoisuusvaati-

muksia.

”Lisäksi keksintöasioiden

käsittelyyn osallistuu IPR-tuo-

mioistuimessa markkinaoikeus-

insinööri, jolla on tutkinto tek-

niikan alalta ja joka on lisäksi

perehtynyt patenttiasioihin”,

kertoo markkinaoikeuden tuo-

mari Jussi Karttunen.

Karttusen mukaan uudistuk-

sen tarkoituksena on nostaa IPR-

asioiden lainkäytön tasoa erityi-

sesti keksintöjen kohdalla.

Vaikka IPR-tuomioistuin ei

vielä toimi täydessä laajuudes-

saan, siellä on vireillä jo kym-

menkunta riita-asiaa. Ensim-

mäiset ratkaisut valitusasioissa

saadaan vielä kuluvan vuoden

puolella.

Uuden tuomioistuimen

tavoitteena on, ettei käsittely-

aika yhdenkään asian kohdalta

venyisi vuotta pidemmäksi.

”Tämä tavoite on Euroopan

mittakaavassa hyvää keskita-

soa. On maita, joissa käsitte-

lyajat ovat vieläkin lyhyempiä,

mutta monilla mailla paljon

pidempiä, erityisesti keksintö-

asioissa”, Karttunen toteaa.

IPR on hallittava

Keskuskauppakamarin toimi-

tusjohtajan Risto E. J. Pent-tilän mukaan yritysten pitää

ehdottomasti kiinnittää huo-

miota patenttiensa ja tavara-

merkkiensä suojaukseen.

”Patenttien merkitys voi olla

yritykselle tulevaisuudessa

suuri. Se nähdään nyt esimer-

kiksi Nokian tapauksessa.”

Immateriaalioikeuksista huolehtiminen on yrityksille äärimmäi-sen tärkeää, muistuttaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Man

agem

ent E

vent

s St

udio

IPR-tuomioistuimessaistuu myös insinööri

Suomella on Penttilän mie-

lestä paljon saatavaa, kunhan

immateriaalioikeuksista vain

osataan pitää kiinni. Esimer-

kiksi design-osaamista meillä

riittää, toimitusjohtaja muistut-

taa.

Uuden IPR-tuomioistuimen

käynnistäminen on osa Suomen

vuonna 2009 hyväksyttyä IPR-

strategiaa.

”Vaikka strategian toimeen-

pano onkin osittain ontunut, sitä

on kuitenkin kehuttu maailmal-

lakin”, Penttilä huomauttaa.

Suomen talouden huono nyky-

tilanne muihin maihin verrat-

mukaansa julkisen ja yksityi-

sen sektorin pitäisi meillä toi-

mia paremmassa yhteistyössä ja

kehittää yhteisvoimin uusia toi-

mintatapoja.

”Yhteiskuntaan tarvitaan lisää

kannustavuutta, tuottavuutta ja

uusia toimintamalleja. On yhä

vähemmän asioita, joita todella

kannattaa tehdä. Yksi niistä on

edelleen immateriaalioikeuk-

sien suojaaminen.”

Karttunen ja Penttilä puhui-

vat kolmannen kerran pide-

tyssä IPR-huippuseminaarissa

-

jesti teollisoikeusyritys Papula-

Nevinpat 20. marraskuuta.

Sanna Alajoki

SÄHKEITÄ Beamexille

tytäryhtiö RanskaanKalibrointilaitevalmistaja Beamex Oy Ab on perustanut tytäryhtiön Ranskaan. Nimen Beamex SAS saanut tytär-yhtiö Beamex aloitti toimintansa Lillessä.

Pietarsaarelainen Beamex kuuluu maailman johtaviin kalibrointilaitteita, -järjestelmiä ja -ohjelmistoja tarjoaviin yrityksiin. Sillä on ennestään tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja lisäksi sivuliikkeet Intiassa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Yhtiö vie tuotteitaan yli 80 maahan.

Borealis uudistaa Porvoon-laitoksiaanMuovinvalmistaja Borealis uudistaa polyolefiinin tuotan-tolaitoksiaan Porvoossa. Investointien yhteisarvo on 75 miljoonaa euroa. Borstar PE2-laitoksen teknologia päivite-tään kolmannen sukupolven Borstar-teknologiaksi. Projek-tin toteuttaa Neste Jacobs. Lisäksi polypropeenitehtaassa tehostetaan putkimateriaalien valmistusprosessia. Inves-toinnit toteutetaan vuoden 2014 aikana.

Suomen suurin kliinisen labo-

ratorioalan koulutus- ja messu-

tapahtuma Labquality-päivät on

saanut uuden nimen Labquality

Days.

Labquality Oy:n järjestämä

kongressi pidetään seuraavan

kerran 6.–7. helmikuuta 2014.

Tapahtumapaikkana on entiseen

Tapahtuman luentoaiheisiin

kuuluvat muun muassa kosteus-

vaurioiden aiheuttama oireilu

ja sen diagnostiikka, uudet

vaaralliset korona- ja lintu-

-

toria, kliinisen kemian keskeiset

mittausperiaatteet, kemiallisten

laboratoriotutkimusten kriittiset

arvot ja niiden raportointi sekä

muuntohuumeet.

Kattavan suomenkielisen

luento-ohjelman lisäksi tarjolla

on myös englanninkielinen osio,

jossa esiintyy joukko alan kan-

sainvälisiä asiantuntijoita.

Kongressin koko ohjelmaan

voi tutustua osoitteessa www.

Labquality-päivät uudistuuLabquality Days -kongressiksi

Vuoden 2013 Labquality-päivät keräsivät noin tuhat osallistujaa. Tapahtumassa oli mukana lähes 60 näytteilleasettajaa, ja luen-toja oli tarjolla yli 90 aiheesta.

Sann

a A

lajo

ki

Luma-keskus Suomijohtamaan verkostoa

Tunnustuksen saivat

Bazia-Hietikko Kokko-

lan ammattiopistosta, Janne Cederberg Opetus.tv:stä,

Pirjo Häkkinen Keski-Suomen

Luma-keskuksesta, Merike Kesler Kehittämiskeskus Opin-

kirjo ry:stä, Tiina Komulainen

OuLuma-keskuksesta, Anna Maaria Nuutinen RCE Espoo

-verkostosta, Marjo Nuut-tila Kauhajoen lukiosta, Jenni Vartiainen -

ton Luma-keskuksesta, Arto Vihavainen -

ton Linkki-keskuksesta sekä

työryhmä Kari Alaperä, Tiina Hyyryläinen, Jorma Tiihala

ja Sirkka Tiihala Keminmaan

lukiosta.

Kansallinen Luma-verkosto

yhdistyy organisaatioksi, jonka

vetäjäksi on perustettu uusi

Luma-keskus Suomi. Luma-

keskus Suomi johtaa vastedes

yliopistoissa toimivien kymme-

nen Luma-keskuksen verkos-

toa, joka edistää matematiikan,

luonnontieteiden ja teknologian

opetusta ja oppimista.

Keskuksen johtajaksi on nimi-

tetty professori Maija Aksela

-

kunnan puheenjohtajaksi pro-

fessori Pekka Hirvonen Itä-

Suomen yliopistosta.

Marraskuussa pidettyjen

Luma-keskus Suomen avajais-

ten yhteydessä palkittiin vuoden

2013 Luma-toimijat.

Luma-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela vaihtoi uuden keskuksen avajaisissa ajatuksia Helsingin yliopiston Luma-keskuksen varajohtajan, professori Juha Oikkosen kanssa.

Elis

a La

utal

a

26 8/2013KEMIA

UUTISIA

Kemian vuoden valokuva- kisan satoa

Glyserolipisarat tanssivat cd-levyn pinnalla Jarno Heikkisen otta-massa kuvassa.

Kemianteollisuus palkitsee keksinnötKemianteollisuus ry:n innovaatiopal-kinnon haku on avattu. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto jaetaan seuraavan kerran keväällä 2014.

Kemian alan parhaita keksintöjä etsi-tään ensi kertaa kahdessa sarjassa. Toisessa palkitaan jo tuotteistettu innovaatio ja toisessa liiketoiminnal-lisesti lupaavin, vielä kaupallistama-ton keksintö. Palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Kilpailuun voivat osallistua yritysten, yliopistojen, tutki-muslaitosten ja muiden akateemisten organisaatioiden tutkijat ja tutkimus-ryhmät. Palkinnon hakuaika jatkuu 17. helmikuuta 2014 asti.

Kirjasarja sellun- ja paperinvalmistuksessa on käytössä teolli-suudessa, yliopistoissa ja jatkokoulutuksessa.

Kirjasarja kertoopaperinvalmistuksestaKirjasarjaa Papermaking Science and Technology on päi-

vitetty ja täydennetty. Kahden-

kymmenen teoksen sarja kattaa

nyt kaikki paperin- ja sellunval-

mistusprosessit raaka-aineesta

lopputuotteeksi.

Kirjoissa käsitellään muun

muassa puun rakennetta ja

kemiaa, paperinvalmistuksen

kemiaa ja alan ympäristövai-

kutuksia. Teos

Forest Resources (Raimo Alén,

2011) esittelee myös alan tuo-

reimmat tulokkaat biojalosta-

mot.

Maailman kattavinta paperi-

ja sellualan tieteellistä kirjasar-

jaa julkaisee Paperi-insinöörit

ry osoitteessa www.paperma-

kerswiki.com/bookstore.

Ensi kertaa vuonna 2012 järjes-

tetty Prosessiteollisuus ja ana-

lyysitekniikka -messutapah-

tuma saa jatkoa.

Kaksipäiväinen tapahtuma

pidetään seuraavan kerran 8.–9.

lokakuuta 2014, jolloin Proses-

Messukeskukseen muun muassa

kemian alan, laboratorioiden,

farmasian, bioteknologian,

maali- ja liimateollisuuden,

elintarvike- ja juomateollisuu-

Prosessiteollisuus-messut saavat jatkoa

Vuoden 2012 Prosessiteollisuus ja analyysitekniikka -tapahtu-massa esittäytyi muun muassa Vaisala.

Laur

i Leh

tinen

den sekä sellu- ja paperiteolli-

suuden ammattilaiset.

Näyttelyn lisäksi kokonai-

suus käsittää laajan seminaari-

ohjelman. Tapahtuman järjestää

easyFairs.

ensimmäiset Prosessiteollisuus

ja analyysitekniikka -messut

keräsivät lähes 4 500 kävijää.

Kemia-lehti on ensi vuoden

tapahtuman päämediakump-

pani.

Vuoden 2012 innovaatiopalkinnon sai Onbone Oy:n puukipsi, jota toimitusjohtaja Petro Lahtinen esittelee.

Kemia-lehti heitti viime numerossaan mel-

koisen epäilyksen varjon betonialan toimi-

joiden ylle, kun se kertoi pääkirjoitukses-

saan ja Katja Pulkkisen artikkelissa betonin

raaka-aineista, niiden valvonnasta ja beto-

nin sisäilmavaikutuksista.

Luimme lehteä erityisellä hämmästyk-

sellä, sillä tiesimme monien alan toimijoi-

den lähettäneen Pulkkiselle todella mittavan

määrän tietoa koskien juuri betonin lisä- ja

seosaineita. Myös VTT:n tekemän betonin

sisäilmaemissiotutkimuksen tulokset oli toi-

mitettu hänen käyttöönsä. Miksi näitä ei esi-

telty jutussa, sitä emme tiedä.

Katsomme, että on paikallaan tarkentaa

useita asioita, joista sekä lehden pääkirjoitus

että Pulkkisen artikkeli antavat joko virheel-

lisen tai voimakkaasti värittyneen kuvan.

Betonin koostumus on pysynyt jo vuo-

sikymmenet likimain samanlaisena. Muu-

toksia on tapahtunut lähinnä lisäaineiden

koostumuksessa ja niiden käytön yleisyy-

dessä, mutta muutokset ovat koskeneet pää-

osin muita kuin sisäkäyttöön tarkoitettuja

betonilaatuja.

Betoniin valmistuksessa on käytetty jo

vuosikymmenet sementin ja soran lisäksi

terästeollisuudessa syntyvää masuunikuo-

naa ja voimalaitoksista kerättävää lentotuh-

kaa. Näitä ei annostella betonin sekaan kos-

kaan siksi, että niistä päästäisiin eroon, vaan

siksi, että ne toimivat muinaisen laavakiven

kaltaisena tehokkaana mineraalisena sideai-

neena betonissa. Molemmat materiaaleista

ovat syntyneet yli 1000 ºC:n lämpötilassa,

joten niissä ei voi käytännössä olla orgaa-

nista, sisäilmaan haihtuvaa ainetta.

Mitä tulee hyvin pieniin määriin raskas-

metalleja, joita on yhtä lailla myös luonnon

kiviaineksissa, sementti nimenomaan sitoo

ne osaksi rakennettaan, eikä niistä ole hait-

taa edes kaivonrenkaassa. On hyvä muis-

taa, että pilaantuneita maita kunnostetaan

nimenomaan sitomalla haitta-aineita samai-

seen sementtiin.

Toisena uhkakuvana artikkelissa olivat

esillä betonin lisäaineet. Niiden suhteen

on todettava, että harvat rakennusmateriaa-

lit sisältävät yhtä vähän kemikaaleja kuin

betoni. Betonit eivät siis ole mitään ”lisä-

ainecocktaileja”. Erityisesti tämä koskee

-

KESKUSTELUA

Betonin koostumus ja vaikutukset tunnetaan

tava osa niistä valmistetaan kokonaan ilman

lisäaineita.

Kaikkein voimakkaimminkin lisäaineis-

tetut sisäkäyttöön tulevat betonit sisältävät

yleensä tasan yhtä lisäainetta, notkistimena

toimivaa polykarboksylaattia, jota annos-

tellaan noin 1 kg kuutiometrille betonia,

eli 0,04 %. Polykarboksylaattia käytetään

osa-aineena myös muun mm. hampaanpai-

koissa, mikä kuvaa aineen turvallisuutta.

Betonista ei siis koidu päästöjä huone-

ilmaan, minkä osoittavat pitävästi myös

VTT:n tekemät emissiokokeet. Niiden

perusteella betoni luokittuu parhaaseen

M1-sisäilmaluokkaan.

Jutussa on esillä myös betonin homehtu-

minen. Edellä esitetyn pohjalta on selvää,

että betoni ei voi toimia homeiden kasvu-

alustana. Silti kaikki materiaalit, mukaan

lukien esimerkiksi lasi ja ruostumaton teräs

voivat homehtua, kun niiden pintaan kertyy

kasvualustana toimivaa likaa. Koska mikro-

bien itiöitä on käytännössä kaikkialla, niitä

voi löytää laskeumana myös betoniraken-

teiden pinnoilta.

Mitä tulee jutussa esille nostettuun valvon-

taan, betonia ja sen osa-aineita valvotaan tar-

kalleen samojen sääntöjen mukaan kuin mitä

tahansa muutakin rakennusmateriaaleja val-

mistavaa teollisuutta. Valmistajat itse valvo-

vat lisäksi hyvin tarkasti raaka-aineitaan ja

prosessejaan, koska ne vaikuttavat voimak-

kaasti lopputuotteiden ominaisuuksiin eli

laatuun. Betoniin ei voi todellakaan sotkea

mitä tahansa.

Betoni on rakentajien ja asukkaiden kes-

kuudessa tunnettu hyvin turvallisena raken-

nusmateriaalina. Se on myös tutkitusti ja

valvotusti sitä.

Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta.

Jussi Mattila Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori,

rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti Betoniteollisuus ry

jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi

Toimitus vastaa:

Artikkelin lähteinä käytettiin kymmeniä

asiantuntijoita, ja kirjallista lähdeaineistoa

kertyi tuhansien liuskojen verran. Suuresta

aineistosta vain osa päätyi julkaistuun teks-

tiin. Betoniteollisuuden VTT:llä teettämiä

betonin emissioanalyysejä ei mainittu artik-

kelissa tutkimuksen suppeuden takia.

27KEMIA8/2013

VUODEN 2014 AIKATAULUT JA OSATEEMAT

KEMIA-LEHDEN III-KANNESSAKEMIA

Kemi

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES

ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus

– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely

– Hazardous Wastes Treatment

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

BERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – Mixers

For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

28

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivut huomataan.

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

FINEX OYSeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion Exchange

ResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFINEX

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.com

Muut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

Oy FINN-KASEI Ltd.FINN-KASEI OY LTD.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –

Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACH-

consulting

GEA PROCESS ENGINEERING OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

29

ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory

Equipment

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

Uudet tilaukset:

puh. 040 827 9778

puh. 044 539 0908

Tietojen päivitykset:

puh. 040 577 8850

puh. 040 827 9727

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

Vihreiden sivujennettiversio

UUDISTUI!Tule mukaan!

www.kemia-lehti.fi> Vihreä sivut

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

30

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 faksi 09 2212 585 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.

TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continu-ous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

31

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit

– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit

– Atomic Absorption Spectro- photometers

Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology

DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-

phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-

analyzersImmunokemialliset reagenssit –

Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –

IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo

Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-

graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory

AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –

Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave

Induced Wet Calcination

Mikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid

ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemi-

kaalit – Radioactive Reagents and Chemicals

Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection

Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers

Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers

Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers

TGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –

Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-

Spectrometers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES

TEKNOS OYTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit

– Corrosion Preventing Materials and Paints

Maalit ja lakat – Paints and Lacquers

Puun pinnan suojausaineet – Wood Shieldings Materials

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:

www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.

32

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TURUN KYLMÄ-HUOLTO OYAkselintie 720200 Turkupuh. 0500 524 917www.turunkylmahuolto.fiturunkylmahuolto@dnainternet.net

Huolto ja myynti: Panasonic (Sanyo)Huolto: Forma, Heto, Revco, Heraeus,

NuAire, Kendro, Thermo ym.

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups

Syväjäähdyttimien asennus ja huol-to – Installation and maintenance of deep freezers

Kylmäkuivurien huolto – Maintenan-ce of cold dryers

THORSTEELSooja 176505 Saue, EstoniaMyynti puh. 0500 520 950 / Markku

LuotoTehdas puh. +372 527 0543 / KikasTuotanto puh. +372 651 9613VAT ID. EE101350510 info@thorsteel.euwww.thorsteel.eu

Tuotteet ja tuoteryhmät Ruostumattomat/haponkestävät:

– Varastosäiliöt – Prosessiastiat – Neste-/jauhesekoitusastiat – Massojen sulatusastiat – Siilot – Kuljettimet/siirtolaitteet

Asennuspalvelut ja huollot: Kemian-, elintarvike-, rehu-, juoma- ja makeisteollisuuden asiakas- kohtaiset sovellukset

Products and Product GroupsRust proof / Acid proof

– Storage Tanks – Process vessels – Liquid and powder mixing vessels – Melting tanks – Silos – Conveyors and transveyors

Assembly and maintenance services: Customer tailored solutions for chemical, food, feed, beverage, and sweets industries

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä

ilmoitustiedot

puh. 040 827 9778

puh. 044 539 0908

puh. 040 577 8850

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

34 8/2013KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Pääkaupunkiseudun maaperässä

on laajalti arseenia. Tämä selvisi,

kun Geologian tutkimuskeskus

ja Vantaan ympäristökeskukset

tutkivat, paljonko kaupunkien

maaperässä on haitallisia alku-

aineita luonnostaan.

Tieto pitoisuustasoista on

hyödyksi esimerkiksi silloin,

kun epäillään maan pilaantu-

neisuutta.

Energiajuomien ja alkoholin

nauttiminen yhtä aikaa on vaa-

rallista. Syynä on se, että alko-

holi muuttaa energiajuomien

sisältämän tauriinin myrkylli-

seksi yhdisteeksi.

Asian paljasti Tampereen yli-

opistossa väitelleen Andrey Taranukhinin tutkimus, jonka

mukaan tauriini on kaksiteräi-

nen miekka.

Tauriini on aminohappo, jota

esiintyy ihmisen hermostossa

runsaasti. Normaalisti kyseessä

on vaaraton, hyödyllinen aine,

joka suojaa soluja ja estää aivoja

vaurioitumasta esimerkiksi liian

alkoholinkäytön takia. Yhdiste

on siksi houkutteleva lääkekan-

didaatti.

Taranukhinin tutkimuksessa

Nuorison suosima tapa sekoittaa energiajuomaan alkoholia voi pahimmassa tapauksessa olla hengen-

vaarallinen.

Energiajuoma ja viinaon vaarallinen yhdistelmä

Pääkaupunkiseudullarunsaasti arseenia

”Kuntien ei kannata käyt-

tää rahaa siihen, että maaperää

yritetään kunnostaa puhtaam-

maksi kuin luonto on”, sanoo

erikoistutkija Timo Tarvainen

GTK:sta.

Arseeni on suurina pitoisuuk-

sina haitallinen alkuaine, jota

Suomen maaperässä on yleensä

alle kolme milligrammaa

kilossa. Pääkaupunkiseudulla

tavallisia ovat jopa 10 milli-

Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun maaperässä on enemmän arseenia ja myös lyijyä kuin muualla Suomessa.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

gramman pitoisuudet. Yli vii-

den milligramman pitoisuudet

johtavat suuressa osassa maata

siihen, että maan pilaantunei-

suudesta tehdään arviointi.

Ykkönen myös lyijyssä

Ihmistoiminnasta lähtöisin ole-

vien alkuaineiden osalta pää-

kaupunkiseutu poikkeaa muusta

Suomesta eniten lyijyn osalta.

Lyijyä on kertynyt maaperään

muun muassa liikenteestä ja

teollisuudesta.

”Koko tutkimuksen suurin

yllätys minulle oli, miten ylei-

sesti lyijyä on pintamaiden

orgaanisissa maa-aineksissa.

Kyse ei ole paikallisesta ongel-

masta esimerkiksi jonkin van-

han tehtaan ympäristössä, vaan

lyijy on yleinen ilmiö laajasti

pääkaupunkiseudulla”, Timo

Tarvainen sanoo.

Pintamaan suuri lyijypitoi-

suus ei kuitenkaan välttämättä

tarkoita, että maaperä sen alla

olisi yleisesti pilaantunutta.

”Jos maaperässä on haitallisia

aineita, se ei vielä sinällään ole

suuri riski. Ongelmia voi tulla

silloin, jos haitalliset aineet pää-

tyvät pinta- tai pohjavesiin, jos

paikalla viljellään ruokakasveja

tai jos lapset syövät maata.”

tauriini suojeli aikuisten hiir-

ten soluja hapenpuutteesta joh-

tuvalta apoptoosilta eli itse-

pelasti puolet hermosoluista,

joita uhkasi alkoholin aiheut-

tama apoptoosi.

Kun tauriiniannosta lisät-

tiin, poikaset alkoivat yllättäen

kuolla. Syyksi selvisi eläinten

verensokerin äkillinen, dra-

maattinen lasku ja sen taustalta

tauriinin ja alkoholin myrkylli-

nen yhteisvaikutus.

35KEMIA8/2013

-

taan avaruusaluksissa on kehi-

tetty uusia keinoja. Uutuusme-

netelmien avulla voidaan estää

mikrobien leviämistä myös esi-

merkiksi sairaaloissa, joukkolii-

kennevälineissä ja toimistoissa.

Laskentamallit, joiden avulla

mikrobien kulkeutuminen voi-

daan ennakoida, luotiin EU:n ja

Venäjän yhteisessä Biosmhars-

hankkeessa. Suomesta hank-

keessa olivat mukana Itä-Suo-

men yliopisto ja VTT, jonka

rooli mallinnuksen, ilmanvaih-

don ja kontaminaation hallinnan

sekä mittauksen todentamisessa

oli keskeinen.

Johtavan tutkijan Ilpo Kul-malan mukaan VTT keskittyi

mallintamaan ihmisen iholta ja

hengityksen kautta vapautuvien

mikrobien kulkeutumista. Kun

mikrobien leviämistavat ja -rei-

tit tunnetaan, voidaan kehittää

-

toksessa on onnistuttu tekemään

piirros nesteen pinnalle laserva-

lon avulla.

Keksinnön taustalla ovat

valokemiallisesti aktiiviset

polymeerit, jotka voidaan liu-

ottaa esimerkiksi veteen tai

alkoholiin. Uudet polymee-

rit valmisti tohtorikoulutettava

Szymon Wiktorowicz, joka

työskentelee polymeerikemian

laboratorion Funktionaalisten

materiaalien tutkimuksen huip-

puyksikössä.

Kun tutkijat kohdistivat sake-

aan alkoholipohjaiseen nestee-

seen laservaloa, vielä kunnolla

liukenemattomat polymeerit

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Mikrobit kuriinavaruus-lennoilla

Laservalo piirtääkuvan nesteeseen

ottivat liukoisen niin sanotun

cis-muodon. Valokuvio piir-

tyi tällöin kirkkaana esiin nes-

teestä, ja piirros näkyi tuntien

ajan. Piirroksen säilyvyysaika

riippuu muun muassa nesteen

väkevyydestä.

Kiinteälle pinnalle, kuten

tv-ruudulle ja nestekidenäy-

tölle, on osattu piirtää valolla jo

aiemmin. Nesteellä piirtäminen

on kuitenkin uutta. Keksintöä

voidaan hyödyntää optiikan ja

elektroniikan uusien materiaa-

lien kehitystyössä.

Tutkimusta rahoitti Suomen

Akatemia. Se raportoitiin arvos-

tetussa Macromolecules-julkai-

sussa.Laservalolla nestepinnalle piirretyt kuviot ja kirjoitus säilyvät jopa useita tunteja.

tehokkaita konsteja infektioris-

kin pienentämiseksi.

”Aivastaessa mikrobikerty-

mät ovat suurimmat ihmisen

läheisyydessä, mutta jo metrin

päässä ne sekoittuvat ilmaan

melko tasaisesti. Maan päällä

pisarat ja hiukkaset laskeutuvat

nopeasti alas mutta painotto-

massa tilassa ne jäävät ilmaan,

ja riskinä on niiden joutumi-

nen hengityselimiin”, Kulmala

kuvailee.

Uudet mikrobien hallinta-keinot ovat hyvä uutinen

muun muassa astronauteille Andre Kuipersille, Oleg

Kononenkolle ja Don Pettitille, jotka tekivät

vuonna 2012 reilun kuukau-den mittaisen Sojuz-lennon

ISS-avaruusasemalle.

Ihmisen vastustuskyky heik-

kenee pitkillä, jopa satoja päi-

viä kestävillä avaruuslennoilla.

Samaan aikaan bakteerit puo-

lestaan voimistuvat ja kehitty-

vät vastustuskykyisiksi antibi-

ooteille.

”On siksi tärkeää lisätä

ymmärrystä siitä, kuinka bio-

aerosoleja syntyy, miten ne

leviävät sisäilmaan ja miksi ne

selviytyvät poikkeuksellisissa

olosuhteissa”, Kulmala sanoo.

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

selvä terveysriski. Asian vah-

vistaa Itä-Suomen yliopistossa

tehty väitöstutkimus, jonka

mukaan alkoholin liikakäyttö

lisää valtimonkovettumataudin

vaaraa ja krapula aivohalvaus-

riskiä.

-

nen, jossa alkoholia nautitaan

vähintään kuusi annosta ker-

ralla, on tutkimuksen mukaan

yhteydessä haitallisiin muutok-

siin kaulavaltimoissa ja atero-

skleroottisissa plakeissa.

Vaarat ovat erityisen suuret

niillä alkoholia reippaasti käyt-

tävillä miehillä, joilla on kohon-

Pilvien valkaisu on selvästi

tehottomampi keino hidastaa

ilmastonmuutosta kuin aiem-

min on arvioitu. Tämä käy ilmi

Ilmatieteen laitoksen ja sen kan-

sainvälisten tutkimuskumppa-

nien selvityksestä.

Valkaisumenetelmässä ilmaan

ruiskutettaisiin valtamerten yllä

merivettä, josta vapautuvat suo-

lahiukkaset saisivat pilven hei-

jastamaan enemmän auringon-

säteilyä takaisin avaruuteen.

Tällaiset pilvet näyttäisivät

esimerkiksi satelliittikuvissa

entistä valkoisemmilta.

Rauduskoivun perimä on avattu.

-

singin yliopiston tutkijat yhteis-

työssä Metsäntutkimuslaitoksen

(Metla) kanssa.

-

mipaikassa jalostettiin ja kasva-

tettiin nimenomaan geenikartoi-

tusta varten koivuyksilö, jonka

lehdistä ja rungon jälsikerrok-

sesta tutkijoiden tarvitsemat

dna-näytteet kerättiin.

Pilkotun dna:n emäsjärjestys

määritettiin uuden sukupolven

sekvensointilaitteilla. Tutkimus

paljasti, että koivun genomissa

on noin 440 miljoonaa emäspa-

Jo yksi krapulaon terveysriski

Alkoholia ei kannata juoda niin, että seurauksena on

voimakas humala tai krapula.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Pilvien valkaisua merivesiruiskutuksella on ehdotettu yhdeksi tavaksi jarruttaa ilmastonmuutosta.

Rauduskoivun perimäselvitettiin Suomessa

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu ja metsänviljelymme tärkein lehtipuu.

ria ja arviolta 30 000–40 000

geeniä.

Tutkijaryhmä on aloittanut

geenien määrittämisen ja nii-

den tehtävien selvittämisen.

Perimästä haetaan esimerkiksi

puun kasvunopeuteen, laatuun

ja taudinkestävyyteen vaikutta-

via geenejä.

Rauduskoivu on tutkijoiden

mukaan otollinen sekä jalostuk-

sen kohteena että tutkimuksen

mallipuuna. Koivun genomin

pohjalta on mahdollista laa-

jentaa tutkimusta myös muihin

puuvartisiin ja ruohovartisiin

kasveihin.

36 KEMIA 8/2013

Pilvien valkaisu eiestä ilmastonmuutosta

Ilmastomallitutkimuksissa

on oletettu, että suolahiukka-

set jakautuisivat tasaisesti jopa

useiden tuhansien neliökilomet-

rien alalle, eikä hiukkasten tör-

mäily merkittävästi pienentäisi

niiden lukumäärää.

Tuore tutkimus kuitenkin

osoitti, että hiukkaset törmäi-

levät toisiinsa heti ruiskutus-

paikalla niin, että niiden määrä

hupenee alle puoleen. Lähes

yhtä paljon heikentyy toimen-

piteen ilmastoa viilentävä vai-

kutus.

nut verenpaine ja ylipainoa.

vuodessa aiheutti aivohalvauk-

sen vaaran kohoamisen”, kertoo

tutkija Sanna Rantakömi.Mitä useammin alkoholia

juotiin, sitä suuremmaksi nousi

aivohalvauskuoleman riski.

Tutkimuksessa seurattiin 2 600

ihmistä 11 vuoden ajan.

Aivohalvauksen saa vuosit-

tain lähes 17 000 35–74-vuoti-

asta suomalaista. Alkoholin ja

kohonneen verenpaineen lisäksi

riskitekijöitä ovat muun muassa

sepelvaltimotauti ja sydämen

vajaatoiminta.

Scan

stoc

kpho

to

Integroitu kasvinsuojelu IPM

(Integrated Pest Management)

ei vähennä viljanviljelyn tuot-

tavuutta. Asian osoittaa MTT:n

tutkimushanke, johon osallistui

myös Turvallisuus- ja kemikaa-

livirasto Tukes.

Tutkimuksessa testattiin

IPM-menetelmiä kolme vuotta

yhdeksällä maatilalla lähes 80

viljalohkolla. Viljelijät luo-

puivat rutiiniruiskutuksista ja

käyttivät aineita, joiden avulla

voitiin ehkäistä suojeluainere-

sistenssiä. Menetelmät sääs-

Tampereella testataan uuden-

laista keinoa keliakian hoitoon.

Zürichin teknillisessä korkea-

koulussa kehitetty nieltävä,

imeytymätön polymeeri sitoo

ravinnon gluteenin niin, että se

päätyy elimistöä vaurioittamatta

suoraan ulosteeseen.

Aineen on jalostanut lääke-

muotoon israelilainen BioLi-

neRx-yhtiö. Tampereen yli-

opiston ja Finnmedin yhteisessä

tutkimuksessa selvitetään tuot-

teen turvallisuutta ihmisillä.

Tutkimusta vetää professori

Markku Mäki.

Scan

stoc

kpho

to

Integroitu kasvinsuojeluei vähennä tuottavuutta

Keliakiahoidoksinieltävä polymeeri

Jos keliakiaan saadaan lääkehoito, myös tautia sairastavat pääsevät herkuttelemaan leivällä ja muilla viljatuotteilla.

Leip

ätie

dotu

s ry

Ihmisen paras ystäväon kotoisin EuroopastaNykyajan koirien läheisimpiä

esi-isiä ovat muinaiset euroop-

palaiset sudet. Koiran alkuperän

selvitti Turun yliopiston tutki-

jan Olaf Thalmannin johtama

kansainvälinen tutkimusryhmä.

Koirien alkukotina on aiemmin

pidetty Keski- tai Itä-Aasiaa.

Tutkimus osoitti, että ihmi-

nen ryhtyi kesyttämään koiraa

kotieläimekseen hyvin varhain,

ehkä jo 32 000 vuotta sitten.

Geneetikoista ja paleontolo-

geista koostunut ryhmä analysoi

dna-aineiston, joka oli koottu18

muinaisen suden ja koiran fos-

siloituneista jäänteistä. Van-

himmat Euroopasta, Aasiasta ja

Amerikasta kerätyt dna-näytteet

olivat 36 000 vuoden ikäisiä.

Kun muinaispetojen mito-

kondrioiden genomeja verrat-

tiin nykyeläinten perimään,

paljastui, että kaikki tämän päi-

vän koirat periytyvät Euroopan

susista.

Tutkimuksessa selvisi myös,

ettei yksikään nykyisistä susi-

kannoista ole nykykoirille yhtä

läheistä sukua kuin tutkitut mui-

naissudet. Koiran synnyttänyt

eurooppalainen susikanta lie-

neekin kuollut sukupuuttoon.

tivät ympäristöä, ja viljelyn

tuottavuus säilyi vähintäänkin

ennallaan.

Kaikkien ammattiviljelijöi-

den on vuodesta 2014 lähtien

noudatettava IPM-periaatteita.

Niiden mukaan ensisijaisia

ovat ennaltaehkäisevät keinot,

ja kemiallisiin menetelmiin tur-

vaudutaan vasta todetun tarpeen

jälkeen. Kemiallisen torjunnan

tulee olla taloudellisesti perus-

teltua ja aiheuttaa mahdollisim-

man vähän riskejä ihmisten ter-

veydelle ja ympäristölle.

IPM-kasvinsuojelu on tutkitusti toimiva menetelmä. Torjunta-kemikaalien käyttö vain tarpeen mukaan on kannattavaa sekä viljelijälle että ympäristölle.

37KEMIA8/2013

Keliakia on krooninen, tuleh-

duksellinen autoimmuunisai-

raus, johon ei toistaiseksi ole

muuta hoitoa kuin elinikäinen

tiukka ruokavalio eli vehnän,

ohran ja rukiin välttäminen.

Keliakiaa sairastavilla ravin-

non sisältämä gluteeni vaurioit-

taa suolen limakalvoa. Seurauk-

sena on ruuansulatushäiriöitä ja

ravinnon imeytymättömyyttä

sekä muun muassa luukatoa,

maksasairauksia ja ääreis- ja

keskushermoston ongelmia.

Sairastumisalttius on perinnöl-

linen.

Kaikki maailman koirat periytyvät muinaisesta eurooppalaisesta sudesta – myös nämä karvaturrit.

Ann

ika

Kai

kkon

en

38 8/2013KEMIA

REACH-ASETUKSEN keskeinen tavoite on korvata erityistä huolta aiheuttavat kemikaalit turvallisem-milla. Prosessi ei kuitenkaan ole helppo.

Reach edellyttää, että vaihtoeh-toiset aineet ja teknologiat analysoi-daan. Lisäksi nykykäytön hyötyjä ja haittoja on verrattava korvaamis-kustannuksiin ja -hyötyihin. Johon-kin tarkoitukseen saattaa soveltua vain yksi tietty aine, jonka korvaami-nen voi tulla erittäin kalliiksi.

Uusia aineita kehitetään täyttä vauhtia kemianteollisuuden labo-ratorioissa ja yliopistoissa ympäri maailman. Aineiden pääsy markki-noille on tarkkaan säädeltyä. Ennen kuin kemikaali pääsee myyntiin se on todettava turvalliseksi. EU:ssa seulan läpäisee noin 300 uutta ainetta vuodessa.

MARKKINOILLA jo olevat aineet käyvät vaiheittain läpi saman ris-kinarviointiprosessin kuin uudetkin.

EU:n kemikaalivirasto päättää teh-tävistä tutkimuksista. Tutkimustulos-ten perusteella päivitetään aineiden rekisteröintejä ja luokituksia.

Kun viranomaisten tietoon tulee, että aineella saattaa olla erityistä huolta aiheuttavia ominaisuuksia (SVHC), reagointitapoja on kaksi: kemikaalin käyttöä voidaan rajoit-taa, tai sen käyttö voidaan tehdä luvanvaraiseksi.

Työkaluista tylpempi on rajoitus, sillä se ei sisällä käyttäjäkohtaista harkintaa.

Sen sijaan lupamenettelyssä aineen käyttämiselle voidaan myön-tää lupa, jos käyttäjä osoittaa, että aineeseen liittyvät riskit ovat hallin-nassa. Luvan perusteena voi olla myös se, että käytön hyödyt ovat yhteiskunnalle kokonaisuutena sel-västi suuremmat kuin haitat.

Sääntelystä tulee kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä pidempään ja useammassa käytössä aine on ollut.

Kemikaaleja poistuu normaalisti markkinoilta koko ajan, kun ne kor-vautuvat edullisemmilla ja vähäriski-semmillä. Jotkin aineet ovat kuiten-kin muodostuneet niin keskeiseksi osaksi elämäntapaamme, että niitä on käytännössä hyvin vaikea kor-vata kokonaan. Aineet ovat taval-laan ”liian isoja” korvattavaksi.

PUUTAVARAN kyllästyksessä käy-tettiin aiemmin arsenikkia sisältäviä aineita. Kun EU vuonna 2006 kielsi aineet, ne korvautuivat suurelta osin kreosootilla, jota on käytetty 1800-luvulta asti.

Riskinarvioinnissa myös kreosoo-tilta löytyi erityistä huolta aiheuttavia ominaisuuksia. Tällöin alettiin miet-tiä senkin kieltämistä puunsuoja-aineena.

Kielto merkitsisi sitä, että euroop-palaisyritykset joutuisivat neljän

vuoden siirtymäajan jälkeen vaiheit-tain luopumaan kreosootilla käsitel-lyistä ratapölkyistä, sähkötolpista ja puhelinpylväistä.

Euroopan komissio teetti asiasta vaikutusarvion. Selvisi, että pelkäs-tään Ruotsissa on 6 000 kilometriä rautateitä ja niillä yhdeksän miljoo-naa kreosootilla käsiteltyä ratapölk-kyä.

Pölkkyjen vaihtaminen kreosootit-tomiin tulisi maksamaan ruotsalai-sille veronmaksajille kolme miljardia euroa. Jos samoin toimittaisiin myös sähkö- ja puhelintolppien ja muiden puurakenteiden kohdalla, laskua kertyisi yli 10 miljardia euroa.

PELKÄSTÄÄN YKSI jäsenvaltio siis maksaisi yhden ainoan aineen kor-vaamisesta kaksinkertaisena sum-man, jonka on laskettu koituvan koko Reach-lainsäädännön toteu-tuskustannuksista.

Kun mahdollisten korvauskustan-nusten määrä paljastui, EU-komis-sio luopui kreosootin täyskieltoaja-tuksesta. Kivihiilitervayhdisteitä saa – tietyin ehdoin – jatkaa puunsuo-jauksessa myös vastaisuudessa.

Kreosootilla käsitelty puu voitai-siin korvata betonilla tai teräksellä, mutta elinkaarianalyysin mukaan nekään eivät ole ihanteellisia mate-riaaleja. Toisaalta joissakin tutki-muksissa on todettu, että kreo-sootista vapautuu merkittävästi vähemmän pysyviä, kertyviä ja myr-kyllisiä (PBT) aineita kuin vaikkapa liikenteen päästöistä.

Ruotsin kansallinen kemikaalivi-rasto ilmoitti marraskuussa aloitta-vansa kreosootin uuden arvioinnin ja uusien korvaavien vaihtoehtojen etsinnän.

Riku Rinta-Jouppiriku.rinta-jouppi@reachlaw.fi

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

Kemikaali voi olla

Liian iso korvattavaksi

Foto

luks

Riku Rinta-Jouppi on partneri REACHLaw Oy:ssä.

8/2013 KEMIA

Ligniini nouseeuuteen arvoon

Maija Pohjakallio

Puunjalostusteollisuudessa ligniini oli

pitkään aine, josta haluttiin eroon, koska

selluun sitä ei saa jäädä. Sellunvalmis-

tuksen sivutuotteena erottuva ligniini-

virta eli mustalipeä on yleensä poltettu

energiaksi. Kasvava kiinnostus bioraaka-

aineisiin on kuitenkin nostanut ligniinin

uuteen arvoon.

”Monet tahot ovat nyt kiinnostuneita

ligniinin jalostamisesta ja hyödyntämi-

sestä tuotteissa”, kertoo tutkimuskoor-

dinaattori Kristiina Poppius-Levlin

VTT:stä.

Ligniinin mahdollisia käyttökohteita

on paljon. VTT:ssä on tutkittu biopoly-

meerin käyttöä esimerkiksi terveysvai-

kutteisena ravintokuituna sekä komposii-

teissa ja liimoissa, joissa se voisi korvata

fossiilisia raaka-aineita.

Lupaava tutkimuslinja on myös lig-

niinimassan hydroterminen hiiltäminen

-

vista bioperäistä hiiltä esimerkiksi nano-

materiaalisovelluksiin.

Ligniinin ominaisuuksia voidaan rää-

tälöidä ja parantaa muuntelemalla sen

rakennetta kemiallisesti tai entsyymien

avulla. VTT:ssä on saatu aikaan termo-

plastisia eli lämmön avulla muovattavia

yhdisteitä esteröimällä ligniiniä rasva-

hapoilla.

”Yhdisteitä voidaan käyttää öljype-

räisten muoviraaka-aineiden korvaajina

tai tehdä niistä esimerkiksi kosteutta eris-

täviä pinnoitteita pakkauksiin”, kertoo

johtava tutkija Tarja Tamminen.

”Jos kartonkilaatikon päällystäisi täl-

laisella pinnoitteella, voisi vaikkapa

aamiaismuropakkauksista jättää muovi-

pussin kokonaan pois.”

Ligniiniä syntyy sivutuotteena myös

niissä bioetanolitehtaissa, joiden raaka-

aineena on lignoselluloosa, kuten puu

tai olki. Johtavan tutkijan Tiina Liitiän

mukaan etanolitehtaat ja muut uudet

biojalostamot voivat tulevaisuudessa olla

merkittäviä ligniinin tuottajia.

Ligniini on arvokas uusiutuva raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää muun muassa muoveissa, liimoissa ja terveysvaikutteisena ravintokuituna. Ligniinin tuotanto jatkojalostusta varten käynnistyy Suomessa vuonna 2015.

Tuotanto käynnistyy Kotkassa

Määrällisesti eniten ligniiniä saadaan

kuitenkin selluteollisuuden sivuvirroista.

Sellutehtaat ovat siksi luontevia lignii-

ninvalmistajia.

Ensimmäisenä ligniinituotannon jatko-

jalostusta varten aloittaa Suomessa Stora

Enso Sunilan sellutehtaassaan. Sulfaatti-

eli kraftligniinin eristys mustalipeästä

starttaa Kotkassa vuonna 2015.

Yhdysvalloissa kraftligniinin tuotan-

non ovat jo käynnistäneet paperiyhtiöt

Domtar ja MeadWestvaco. Sekä Stora

Enson että Domtarin ligniininvalmis-

tuksen perustana on Metson uusi Lig-

noBoost-teknologia. Tulossa on myös

muita ligniinin erotusteknologioita.

Ligniinipitoisia materiaaleja ryhtyne-

vät ensimmäisinä hyödyntämään auto- ja

rakennusteollisuus jo lähimmän viiden

vuoden aikana.

”Kun ensimmäiset pioneerituotteet on

saatu markkinoille, ligniiniin liittyvä lii-

ketoiminta kasvaa nopeasti”, VTT:n Pop-

pius-Levlin uskoo.

Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori ja konsultti Katme Consulting Oy:ssa.

maija@pohjakallio.com

Yleinen luonnonpolymeeriLigniini on yleisimpiä luonnossa esiintyviä polymeerejä. Puun mas-sasta ligniiniä voi olla jopa 30 pro-senttia. Kemialliselta rakenteeltaan ligniini on verkottunut polymeeri, jossa on paljon fenolisia ja alifaat-tisia hydroksyyliryhmiä.

Ligniinin ominaisväri ja -haju eivät ole houkuttelevia. Biopoly-meerin käyttöönottoa on kuitenkin jarruttanut ennen kaikkea se, että sen teollinen tuotanto jatkojalos-tusta varten on ollut vähäistä.

Sulfiittisellun keiton sivutuot-teesta lignosulfonaatista osa on hyödynnetty esimerkiksi betonin-valmistuksessa tai synteettisen vanilliinin lähtöaineena. Useimmat sellutehtaat toimivat kuitenkin sul-faattimenetelmällä. Siinä erottuvan kraftligniinin laajamittainen tuo-tanto on vasta käynnistymässä.

Suomen vihreä kulta sisältää runsaasti ligniiniä, joka pääsee vastai-suudessa uuteen hyötykäyttöön.

Scan

stoc

kpho

to

39

ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen

biotalouden osaamistarinoita.

40 8/2013KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on

kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja

Kemikaalikimara lap-siperheille (Teos 2008

ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa

www.kemikaalikimara.blogspot.com.

LEIPÄKONE on kätevä peli. Aineet vain masiinaan, ajastin päälle, ja aamiaisella on lämmintä purtavaa. Viis siitä, että laite aamuyöstä vähän metelöi. Emme kyllä ole vehjettä moneen vuoteen käyttäneet, mutta idea on hyvä.

Työpäivän jälkeen voisi alkaa harrastaa liikuntaa. Pitää ehdottomasti ostaa joku edullinen kuntoilukoje, gymstick tai soutulaite, ettei fysiikka pääse vallan rapistumaan.

Rehkimisen jälkeen voi lepuuttaa rasittuneita aivoja ja kroppaa makaamalla tovin piikkimatolla. Niitä on niin kivan-värisiäkin. Ruohonvihreä vie ajatukset kesään.

Telkkarin katselu saa uusia ulottuvuuksia, kun upottaa varpaat jalkakylpylaitteeseen. Voi hyvällä omallatunnolla seurata saippuasarjoja, kun hoitaa terveyttä siinä samalla. Jalkakylvyn pariksi kasvohierontakone, niin freesi olo on taattu.

FRITEERAUSKEITIN on myös mukava. Saa aitoja rans-kanperunoita, aina kun niitä kerran vuodessa tekee mieli.

Terveellisempiä ruokia varten on ostoskanavalta hankittu haudutuspata. Sitä käytämme pari kertaa vuodessa. Muu-ten turvaamme mikroaaltouuniin. Se on nopeampi.

Myös popcorn-kone on tuiki tarpeellinen. Kuka viitsii tehdä poppareita kattilassa? Pitää vahtiakin muutama minuutti siinä vieressä. Silkkaa ajanhukkaa.

KAHVI! Sen olin aivan unohtaa, vaikka juuri eilen näin telk-karissa neljä erilaista kupsoli-kapsoli-keittimen mainosta. Miksei sellaisia ole aiemmin ollut markkinoilla?

Hiukan kyllä arveluttavat yksittäispakatut kahviannokset ja se, mihin sen vekottimen oikein sijoittaa. Työtasolla kun on jo aika monta laitetta, espresso- ja tavallinen kahvinkeitin mukaan lukien.

Mutta sopu sijaa antaa. Voihan friteerauskeittimen vaikka työntää yläkaapin peränurkkaan tai viedä kellarin romuva-rastoon.

Mökille kupsolikonetta ei viitsi rahdata. Siellä kun meillä on sellainen vanhanajan meininki. Kahvikin keitetään pan-nussa ja pidetään lämpimänä pitsikoristeisen pannumyssyn alla. Ihanaa!

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kemia-Kemi 12/1978Kemiralle uusi ruutitehdas Vihtavuoreen

Kemia-Kemi 12/1988Uusi yritys SveitsiinKemira vahvistaa bioteknistä tutkimustaan ja tuotantoaan

Uuden ruutitehtaan rakentami-

sesta Kemira Oy:n ryhmä Vih-

tavuoren tehtaille Vihtavuoreen

teki Kemiran hallintoneuvosto

päätöksen. Ruutitehtaan kustan-

nusarvio on 55 miljoonaa mark-

kaa. Tehdas valmistuu vuonna

1982.

Ruutitehtaan rakentaminen

on katsottu tarpeelliseksi tur-

vallisuus- ja maanpuolustus-

syistä. Myös taloudellisuus- ja

työllisyysnäkökohdat puolta-

vat tehtaan rakentamista. Teh-

taan suunnittelu ja rakentami-

nen työllistää yhteensä 250

henkilöä. Valmistuttuaan teh-

das työllistää välillisine vaikutuksineen kaikkiaan

satakunta ihmistä.

Ruutitehdashanketta selvitellyt valtionhallinnon ja edustajien

työryhmä teki viime keväänä rahoitusesityksen, jonka mukaan

valtio osallistuu tehtaan rahoitukseen 32,5 miljoonalla markalla.

Vuosille 1979–1982 tehty rahoitusohjelma sisältää Kemiran

osakepääoman korotuksen yhteensä 12,5 miljoonalla markalla,

investointiavustuksia yhteensä 5 miljoonaa markkaa sekä puo-

lustusministeriön rahoitusosuuden, joka on 15 miljoonaa mark-

kaa.

Kemira Oy on mennyt osak-

kaaksi Sveitsissä juuri käynnis-

tyneeseen biotekniikkayrityk-

seen. Yhtiön omistusosuus on

kolmannes uuden Phytotech

Bern AG:n osakepääomasta.

Toinen pääosakas on sveitsi-

läinen trooppiseen maatalou-

teen erikoistunut Polyagro AG

yhtä suurella osuudella. Loput

osakkeet omistaa marjakas-

AG sekä alan spesialistit.

Phytotech AG:n biotekni-

siä menetelmiä sovelletaan

mikrolisäykseen, tautien

saastuttamien lajikkeiden

puhdistamiseen ja in vitro -menetelmiin perustuvaan

kasvinjalostukseen. Yhtiöllä on kaupallista tuotantoa varten jo

toiminnassa mikrolisäyslaboratorio Sveitsissä.

Osakkuus vahvistaa Kemiran bioteknistä tutkimusta. Koti-

-

nissa Terra Nigra B.V:ssä gerberan ja ruusun jalostamiseksi sekä

amerikkalaisissa yhteistyöyrityksissä. Osakkuus avaa myös mah-

dollisuuden hyödyntää tutkimustuloksia tropiikissa.

Joulua odotellessa

418/2013 KEMIA

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden

uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

Ida Noddack, nainen ilman Nobelia

Sisko Loikkanen

1920-luvun alun Saksan kemianteollisuus

oli miesten valtakuntaa, jossa työskenteli

yksi ainoa naistutkija: Ida Tacke.

Vuonna 1896 syntynyt Tacke oli ollut

outo lintu jo aiemmin, sillä kemiaa opis-

keli koko maassa vain muutama nainen.

Berliinin teknillisen korkeakoulun kas-

vatti jatkoi diplomi-insinöörin tutkin-

tonsa jälkeen tohtoriksi asti ja meni sitten

Siellä hän erikoistui röntgenspektros-

kopiaan ja tutki sen avulla luonnonnäyt-

teitä, mineraaleja ja meteoriitteja. Työtä

varten hän kehitti myös uusia erotus- ja

rikastusmenetelmiä.

Teollisuus sai kuitenkin jäädä, kun

Berliinin fysikaalis-teknillisen laitoksen

laboratorionjohtaja Walter Noddack

esitti nuorelle naiselle kutsun liittyä ins-

tituutin henkilökuntaan.

Tarjous oli niin kiinnostava, että Tacke

tarttui siihen mielellään – siitä huolimatta,

että ”vierailevalle tutkijalle” ei tulevina-

kaan vuosina maksettu edes palkkaa.

Noddackista ja Tackesta tuli kiinteä

työpari ja sittemmin myös aviopari, joka

ryhtyi metsästämään vielä löytämättömiä

harvinaisia alkuaineita 43 ja 75.

Laskettuaan aineiden kemialliset ja

fysikaaliset ominaisuudet Noddackit

valitsivat menetelmän, jolla he lähtivät

erottamaan niitä ensin platinamalmista

ja sitten kolumbiitista. Siitä irtosi mil-

ligramma ainetta, josta pari sai aikaan

röntgenspektrit.

Vuonna 1925 Ida ja Walter Noddack

julkaisivat tutkimuksensa, jossa he nime-

sivät alkuaineen 75 Idan synnyinpaikan

Reinin mukaan reniumiksi. Seuraavina

vuosina he prosessoivat lähes 700 kiloa

molybdeniittia ja onnistuivat vuonna

1928 eristämään ensimmäisen kokonai-

sen gramman puhdasta reniumia.

Alkuainetta 43 pari kutsui Walterin

kotiseudun Masurian kunniaksi masu-

Ida Noddack löysi uuden alkuaineen ja oivalsi, mitä ydinreaktiossa tapahtuu. Hän oli kolme kertaa ehdolla nobelistiksi mutta jäi lopulta ilman palkintoa.

riumiksi. Sitä Noddackit eivät kuitenkaan

saaneet eristettyä, eikä heidän kokeitaan-

kaan ole kyetty toistamaan. Nykyisin tek-

netiumina tunnettua ainetta valmistettiin

ensi kerran vuonna 1937.

Ymmärsi fissioreaktion

Kun kuuluisa italialainen tiedemies

Enrico Fermi vuonna 1934 pommitti

uraania neutroneilla, hän päätteli, että

pommituksessa syntyy transuraaneja,

uraania raskaampia alkuaineita.

Kun tunnettu saksalainen tutkija Otto Hahn toisti Fermin kokeet, hän tuli

samaan johtopäätökseen.

Ainoa, joka uskalsi olla arvostettujen

herrojen kanssa eri mieltä, oli Ida Nod-

samana vuonna artikke-

lin, jonka mukaan pommi-

tuksessa ei muodostu ras-

kaampia alkuaineita, vaan

uraaniatomit pilkkoutuvat

siinä kevyempien alkuai-

neiden isotoopeiksi.

-

kintaa alkoi vähitellen

epäillä muukin tiedeyh-

teisö. Vuonna 1939 itä-

valtalaisfyysikko Lise Meitner asettui tukemaan

Noddackia, jonka pian

osoitettiin olleen täysin

oikeassa.

”Ida Noddackin väite

oli liian rohkea, jotta se

olisi otettu vakavasti”,

-

keenpäin.

Enrico Fermi palkittiin sittemmin tutki-

Nobelilla. Myös Ida Noddack pääsi peräti

kolmesti Nobel-ehdokkaaksi asti, mutta

palkintoa hän ei koskaan saanut.

Ida ja Walter Noddack siirtyivät sodan

jälkeen Bambergin yliopistoon. Sinne

perustetussa geokemian instituutissa he

työskentelivät yhdessä Walterin kuole-

maan vuoteen 1960 asti.

Ida Noddackin tutkijanura jatkui vielä

eläkkeelläkin. Viimeiset aikansa hän

vietti Bad Neuenahrissa, jossa hän kuoli

vuonna 1978.

Kirjoittaja on kemisti ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Ida Noddack ymmärsi ensimmäisenä ilmiön, joka tätä nykyä tunne-taan ydinreaktiona.

42 8/2013KEMIA

Teksti ja kuvat: Elina Saarinen

Makuuhuoneen kaapin hyllyillä ei ole

vaatteita vaan kolveja, kellolaseja ja pie-

nempiä ja suurempia lasipurkkeja ja -pul-

loja, jotka sisältävät pariasataa erilaista

kemikaalia.

Pöydällä tietokoneelta jäävän tilan

vievät lokerikko täynnä komponentteja,

argon-pullo, magneettisekoitin, mikro-

hiossetti hienossa salkussa, vakuumi-

pumppu, sulamispistemittari, saksalai-

nen tarkkuusvaaka ja akvaariopumppu.

Ei siis ihan tyypillisimpiä opiskelija-

bokseja.

Kun Jyväskylän yliopiston orgaani-

sen kemian opiskelija Juha Siitonen

muutama kuukausi sitten vaihtoi asun-

toa, kotilaboratorion osat kulkivat muut-

tokuormassa huolellisesti pakattuina.

Uudessa kodissa ne purettiin laatikoista

ensimmäisenä. Sängyn Siitonen kokosi

vasta laboratorion jälkeen.

Ulkopuolinen näkee kaapeissa ja laa-

tikoissa vain riveittäin purnukoita, mutta

miehelle itselleen jokainen kemikaali ja

esine merkitsee kokonaista tarinaa.

”Tämän kaatopipetin sain yläasteella.

Enää en tarvitse sitä, mutta sillä on tun-

nearvoa”, Siitonen aloittaa kokoelmiensa

esittelyn.

”Tämä oksamidin synteesi on ensim-

mäinen orgaaninen synteesi, jonka tein

itse joskus 14-vuotiaana, ja tässä on

16-vuotiaana tehty hopeapeili.”

Seuraava purkki sisältää sulfaniili-

hapon natriumsuolaa. Siitonen korjasi

aineen talteen Lappeenrannan teknilli-

sestä yliopistosta, jossa hän oli lukioai-

kaan kesätöissä.

Toinen pieni pullo tuo mieleen muka-

van muiston.

”Tätä ftaalihappoanhydridiä kului

erääseen hirmu hauskaan kokeeseen.

Käytin kotitalousmikroa reaktion ajami-

Kun Juha Siitonen vaihtoi asuntoa, muuttokuorman tärkein osa oli kemian kotilaboratorio. Se on kulkenut pian kemistiksi valmistuvan opiskelijan matkassa lapsuudesta saakka.

Molekyylien keräilijä on

Kuuhopean metsästäjä

seen”, Siitonen tarinoi nostellen nähtä-

väksi lisää purkkeja.

Molekyylikokoelma on kemian opis-

kelijalle kuin valokuva-albumi tai levy-

hylly – täynnä tunteita ja muistoja.

”Joku keräilee jotakin muuta, minä

keräilen molekyylejä.”

Aurinkoa luentosaliin

Juha Siitosen kiinnostus kemiaan heräsi

varhain.

Jerry Lewisin elokuva Pähkähullu professori värillisine liuoksineen ja sent-

rifugeineen teki vasta taaperoikäiseen

miehenalkuun lähtemättömän vaikutuk-

sen. Poika kävi hakemassa keittiön kaa-

peista tyhjiä hillopurkkeja ja rakensi huo-

neeseensa kotilaboratorion siemenen.

Ensimmäisen tutkimuksen tulokset

olivat hämmästyttävät: Juha Siitonen, 3,

löysi uuden alkuaineen.

Löytönsä hän nimesi ”kuuhopeaksi”.

”Sekoitin maitoa ja etikkaa, joista

saostui kaseiinia”, Juha Siitonen, 24,

selventää.

Poika jatkoi kokeiden tekemistä ja

laboratorio kasvoi. Esikoulussa hän jo

tiesi haluavansa isona valkotakkiseksi

kemianprofessoriksi.

Yläasteen kemianopettajat eivät kui-

tenkaan suhtautuneet kokeiluihin kovin

kannustavasti. Se harmittaa Siitosta yhä.

-

tapoja kokeellisempaan suuntaan.

”Lapsi oppii olemalla utelias ja teke-

mällä itse”, hän korostaa.

-

retta perua, Siitonen muistuttaa. Ennen

vanhaan kemian osaaminen pohjautui

käytännön kokeisiin. Juuri ne tekevät tie-

teenalasta poikkeuksellisen kiehtovan.

”Kemiaan kuuluvat olennaisena osana

kolmijalat ja näyttävät kokeet, jotka ovat

jännittäviä tehdä ja katsoa. Tietynlainen

mystisyys on tärkeää.”

Juha Siitonen on soveltanut kokeiden

kautta oppimista muun muassa Jyväs-

kylän yliopiston Kemian päivillä. Suo-

sittuna sijaisena ja luennoitsijana hän

on pitänyt opetustunteja ja kursseja ja

toteuttanut demonäytöksiä.

Demonstraationsa hän rakentaa suurel-

lisesti ja viihteellisesti.

”Pidän demot aina show-meiningillä.

Niissä pitää olla teatraalisuutta”, virnis-

tää Siitonen, joka on tehnyt kokeitaan

muun muassa ämpäreissä.

polttaminen puhtaassa hapessa.

”Iso kolvi täyttyy valkoisella savulla ja

43KEMIA8/2013

”Kemikaaleihin assosioituu

tunteen palo”, sanoo Juha

Siitonen.

Kotilaboratorion projektissa on syntymässä kapsaisiinia lähikaupan aineksista.

järjettömän kirkkaalla kelmeällä valolla.

Luentosaliin syttyy pieni aurinko.”

Kemian taidetta

Tänä syksynä Juha Siitonen on puurtanut

pitkiä päiviä pro gradu -työnsä parissa.

Viidennen vuoden opiskelijan on tarkoi-

tus saada tutkielmansa valmiiksi jouluun

mennessä.

Lopputyö käsittelee tupakkalaktonin

kokonaissynteesiä. Siinä Siitonen sovel-

taa Jyväskylässä hiljattain tohtoriksi väi-

telleen Eeva Kemppaisen kehittämää

menetelmää luonnonaineiden syntetiik-

kaan.

Gradutyötä ohjaa professori Petri

44 8/2013KEMIA

Pihko. Itsekin nuorena kotikemiaa har-

rastanut Pihko oli syy, jonka takia parik-

kalalainen lukiolainen aikoinaan päätti

hakea nimenomaan Jyväskylän yliopis-

toon opiskelemaan juuri orgaanista syn-

teettistä kemiaa.

”Petri Pihkon kanssa on hauskaa rat-

koa kokonaissynteesiä, koska meille

molemmille kokeellinen lähestymistapa

josta paistaa se, että hän oikeasti rakas-

taa sitä, mitä tekee”, opiskelija kiittelee

professoriaan.

Luonnonaineiden syntetiikassa Siito-

seen vetoaa sen haastavuus ja monimut-

kaisuus.

”On sama mitä syntetisoin. Kaikelle

yhteistä on, että tämä vaatii palikoiden

yhdistelyä ja ongelmanratkaisutaitoa.”

Luonnonainesynteesiä on Siitosen

mukaan kutsuttu ”kemian taiteeksi”.

”Orgaaninen synteesi on vähän kuin

maalaisi. Siinä näkyy tutkijan oma luo-

vuus.”

opintopolku, harrastus ja tuleva ammatti.

Kemia on itseilmaisua, oivaltamista ja

onnistumisen elämyksiä.

Historiaa lähikaupasta

Jos yliopiston laboratorio on Juha Siito-

selle työareena, kotilaboratoriossaan hän

rentoutuu ja huvittelee.

Parhaillaan kotilaboratoriossa tehdään

historiaa. Siitonen toimii tutkijaparin toi-

sena osapuolena kansainvälisessä orgaa-

nisen synteesin yhteistyöprojektissa.

Jyväskyläläisessä opiskelijaboksissa

valmistuu lähikaupan aineksista synteet-

Kemian kotilaboratorioharrastus kar-

kasi reilu vuosi sitten uutisoidussa ta-

pauksessa lapasesta. Jyväskylän yliopis-

ton kemian opiskelija oli jemmannut

kotiinsa ja ulkovarastoonsa lähes 300

kiloa pyrotekniikkaan soveltuvia kemi-

kaaleja.

Poliisien tekemään takavarikointiin ja

räjähderikosepäilyyn johtanut tapaus on

ääriesimerkki siitä, kuinka kotikokeita ei

pidä harrastaa.

Tässä Juha Siitosen turvallisuusvinkit:

millilitroja tai grammoja. Voit suo-

rittaa kokeet mikrohiosvälineillä.

Jos kokeet epäonnistuvat, pieni mit-

takaava antaa paljon anteeksi. Pie-

niä määriä käyttämällä säästää myös

rahaa, koska kemikaalit ovat kalliita.

valitsemaan olennaisimmat. Alkuun

pääsee muutamalla keitinlasilla, koe-

putkella, tarkalla vaa’alla ja lämpöle-

vyllä. Jo 5–10 kemikaalilla voi suorit-

taa useita kymmeniä kokeita.

aineisiin, jätä ne tekemättä.

-

neitä. Jos kokeesta tulee kaasuja, avaa

ikkuna tai mene tekemään koe ulko-

salla.

-

Jos mahdollista, muuta aineet vaarat-

tomiksi yhdisteiksi. Perusliuottimet,

joissa ei ole halogeenejä, voi polttaa.

Toimita vaaralliset jätteet ongelma-

jätekeräykseen. Merkitse aina, mitä

pullot sisältävät. Muista vaaraomi-

naisuusmerkinnät.

-

kana. Antikvariaateista löytyy 1900-

luvun alkuvuosikymmenien kemian-

kirjoja, joissa on kuvattu monenlaisten

kokeiden tekemistä – tosin puutteel-

lisin turvallisuusohjein. Myös netistä

löytyy englanninkielisiä ohjeita kokei-

den tekemiseen. Pidä yhteyttä muihin

harrastelijoihin, jotta voitte jakaa oival-

luksenne.

Vinkkejä kotikemisteille

Hauskasti mutta turvallisesti

tistä kapsaisiinia, chilipippurin tulisuu-

den aiheuttavaa ainetta.

Työstä toisen puolen tekee yhdysvalta-

lainen harrastelijakemisti, jonka Siitonen

tapasi internetin keskustelufoorumilla.

Kemiasta innostuneille on netissä tar-

jolla runsaasti erilaisia harrastajafooru-

meita.

”Osa niistä tietysti keskittyy räjähtei-

siin ja huumeisiin, mutta onneksi löytyy

meitäkin, joita kiinnostaa itse kemia, asi-

oiden nokkela suorittaminen.”

Ihmisestä kielii paljon se, että hänen

kotoaan löytyy laboratorio, Siitonen

sanoo. Vaatii sekä pitkäjänteisyyttä että

kekseliäisyyttä, että pystyy tekemään

suurin piirtein kahvikupeissa kokeita,

jotka vaativat tarkkuutta ja tietynlaisia

lähtöaineita.

”Apteekista saa peruskemikaaleja mut-

tei aineita monimutkaisiin kokeisiin”,

Siitonen selventää.

Itse hän yhdisti yläkouluikäisenä elek-

troniikkaharrastuksensa kemiaan.

”Osoittautui, että sähkövirralla voi teh-

dä hapetus-pelkistysreaktioita ja saada

aikaan suoloja. Sain liuotettua metalleja

vesiliuokseen ja tein sen jälkeen itselleni

kokonaisen kirjaston siirtymämetalli-

yhdisteitä.”

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.

elina.saarinen@uusiouutiset.fi

Juha Siitonen käyttää hyvin pieniä ainemääriä ja suorittaa reaktiot muutaman millilitran ampulleissa. Tarkkuusvaakaan hän koodasi itse softan, joka siirtää mittaustulokset suoraan tietokoneelle. ”Se säästää aikaa ja minimoi virheet.”

458/2013 KEMIA

Marja Saarikko

Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-

osasto K7 on yksi vieritestauksen suo-

malaisista suurkäyttäjistä.

Vieritestauksen eli POC-analytiikan

(Point of Care) ansiosta pikkupotilaista

otetut näytteet saadaan tutkituksi heti. Jos

testitulokset edellyttävät hoidon muutok-

sia, vaikkapa hengityskoneen säätämistä

uudelleen, ne päästään tekemään nope-

asti.

Esimerkiksi verikaasuanalyysi vie vain

kaksi minuuttia, kertoo apulaisosaston-

hoitaja Eija Reen.

”Ennen piti juosta viemään näyte labo-

ratorioon, minkä jälkeen odoteltiin testi-

tulosta. Siihen verrattuna vieritestaus on

todella kätevää.”

Vastasyntyneiden teho-osastolla on

käytössään yhteensä kymmenen Abbott

Point of Care -yhtiön valmistamaa eri-

koislaitetta, joilla osasto tekee vuosittain

yli 10 000 testiä. Yksi laite painaa reilut

600 grammaa eli hieman enemmän kuin

pienimmät hoidettavat keskosvauvat.

Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla

on usein keuhkojen kypsymättömyydestä

johtuvia hengitysvaikeuksia. Lastenkli-

nikka käyttää vieritestauslaitetta paljon

paitsi verikaasujen myös sokereiden ja

laktaatin määrittämiseen.

Niiden lisäksi laitteen testivalikoimaan

kuuluvat muun muassa sydänmarkkerit

ja INR eli tromboplastiiniaika, jota tarvi-

taan verenohennuslääkkeiden annostelun

määrittämisessä.

Jokainen sairaala valitsee itselleen

sopivimman testivalikoiman ja tutkii

testien luotettavuuden yhteistyössä oman

laboratorionsa kanssa.

Eija Reen kiittää vieritestauksen help-

pokäyttöisyyttä.

”Laitteella luetaan ensin viivakoodit ja

sitten siihen syötetään testikasetti, johon

on injektoitu arteria- eli valtimokanyy-

Vieritestaus tuo laboratorionkeskosvauvan kupeelle Lastenklinikan vasta-

syntyneiden teho-osaston pienillä potilailla on vierellään erikoislaite, jolla tutkitaan heistä otetut näytteet saman tien.

listä otettu kokoverinäyte”, Reen kuvai-

lee prosessia.

Tarpeen kriisialueilla

Vieritestauslaite soveltuu nopeutensa ja

kannettavuutensa ansiosta käyttöön myös

etenkin kiireisiin päivystystilanteisiin ja

sairaankuljetukseen. Se tulee tarpeeseen

myös vaikkapa sukellusveneissä ja ava-

ruusasemilla.

Koska laitteella voi määrittää tropo-

niineja eli sydänmerkkiaineita, joita tar-

vitaan sydäninfarktin diagnosoimiseen,

sille on kysyntää myös lentokoneissa ja

risteilyaluksissa.

”Lisäksi olemme lahjoittaneet lait-

Filippiineille”, kertoo johtaja Ian Yeeles

Abbott Point of Carelta.

Yhtiö lanseerasi i-STAT-analysaattorin

2000-luvun alussa. Laitteeseen on sit-

temmin liitetty muun muassa viivakoo-

Kolmannes osasto K7:n vauvoista painaa alle puolitoista kiloa, kymmenesosa alle kilon. Heidän hoidossaan on tärkeää tehdä laboratoriotesti mahdollisimman nope-asti ja pienestä verimäärästä. Kuvituskuva ei esitä Lastenklinikan potilasta.

Scan

stoc

kpho

to

dinlukija, mikä helpottaa tulosten doku-

mentointia.

Eija Reenin mukaan vieritestauksen

tarve sairaaloissa on kasvussa. Samaa

kertovat Abbottin tilastoluvut: yhtiön

vierilaitteiden myynti on kasvanut vuo-

desta 2004 lähes viisinkertaiseksi. Sek-

tori työllistää tätä nykyä 1 600 henkeä.

Yrityksen Kanadan-tehtaassa valmistuu

vuosittain 40 miljoonaa näytekasettia.

”Yhdysvalloissa 67 prosenttia par-

haista sairaaloista käyttää laitetta, lasten-

sairaaloista 70 prosenttia”, kertoo Yee-

les, jonka mukaan yhtiön tulevaisuuden

tavoitteena on laajentaa analysaattorin

testivalikoimaa entisestään.

Eija Reen ja Ian Yeeles puhuivat Algol-

konsernin järjestämässä asiantuntijatilai-

suudessa, jossa esiteltiin vieritestausta ja

sen kehitysnäkymiä.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi

46 8/2013KEMIA

Sateen tekijät Sään manipulointi on ajatuksena kiehtonut ihmiskuntaa

jo kauan. Nykyisin menetelmin voidaan vaikuttaa pilviin ja sateisiin, mutta toiminta ei välttämättä kestä eettistä tarkastelua.

Näillä rinteillä laskettelevat helmikuussa 2014 olympia- alpinistit – poutasäässä, jos ennakkoarvioihin on uskomista.

Scanstockphoto

8/2013 KEMIA 47

Arja-Leena Paavola

Sotšissa starttaavat 7. helmikuuta 2014

mainiossa kisasäässä.

Näin ainakin ounastellaan, sillä mah-

titapahtuman järjestäjien on huhuttu tur-

vautuvan samaan konstiin kuin muuta-

mien aiempienkin kisaisäntien: sateiden

häätämiseen pois kilpailualueilta.

Kun Moskovan vuoden 1980 kesä-

olympialaisten avajaiset uhkasivat mennä

sateen takia pilalle, ilmaan nousivat len-

tokoneet, jotka suihkuttivat lähestyvään

pilvirintamaan annoksen hopeajodidia.

Näin pilvet saatiin purkamaan vesilas-

tinsa ennen kisakaupunkiin saapumis-

taan.

Sama toistui vuonna 2008, kun olym-

pialaiset pidettiin Kiinan Pekingissä,

jossa sateen todennäköisyys on elo-

kuussa suuri. Myös kiinalaiset sadetti-

vat pilvet jo pääkaupungin ulkopuolella

kylvämällä niihin reilun määrän samaista

hopeajodidia.

Kansainvälisten uutistoimistojen levit-

tämistä kuvista selvisi, että Pekingissä oli

valmiusasemissa myös kymmeniä ilma-

torjuntatykkejä, jotka voisivat tarvitta-

essa ampua taivaalle lisää kemikaaleja.

Viiniviljelmien varjelija

Pilviin ja sateisiin vaikuttaminen on pää-

asiallinen tapa muokata säätä keinotekoi-

sesti. Toiminta ei ole entisten tai nykyis-

ten kommunistivaltioiden yksinoikeus,

vaan esimerkiksi arabimaissa yritetään

sen avulla saada sateet osumaan kuivalla

alueella mahdollisimman otollisiin koh-

teisiin.

Euroopassa tekniikka on käytössä

Balkanilla, jossa esiintyy ukkosten yh-

teydessä voimakkaita raekuuroja. Jopa

golfpallon kokoiset rakeet voivat alas

syöksyessään aiheuttaa suuriakin tuhoja.

Niille on alttiina etenkin viininviljely,

joka on alueella merkittävä elinkeino.

Muun muassa Kroatiassa on siksi jo

vuosia hyödynnetty hopeajodidia kei-

nona, jonka avulla pilvet saadaan sata-

maan vetenä ennen kuin rakeet ehtivät

muodostua. Toimenpiteen onnistumisen

edellytyksenä on, että sateentekijät ovat

liikkeellä riittävän ajoissa.

Kemikaalin kuljettaa taivaalle useim-

miten lentokone, joka löytää oikeaan

paikkaan säätilannetta mittaavan säätut-

kan avulla.

”Säätutkaa käytetään sateen olomuo-

don tunnistamiseen sekä sademäärän ja

intensiteetin seurantaan”, kertoo sovel-

lusasiantuntija Heikki Pohjola ympä-

ristömittausratkaisuja tarjoavasta Vai-

sala Oyj:stä.

Kun lentokoneen reittitiedot ja säätut-

kakuva yhdistetään, lentäjälle voidaan

antaa varsin tarkat ohjeet siitä, minne

kemikaali on yläilmoissa sijoitettava.

Takuita lopputuloksesta ei kuitenkaan

ole.

sadeprosessin monimutkaisuudesta ja

ilmakehän dynamiikasta johtuen hyvin

hankalaa”, Pohjola sanoo.

Jos kemikaali ei osu maaliinsa, seu-

rauksena on hukkareissu – ja joskus sil-

loinkin, kun osoite on ollut oikea, sillä

tekniikka ei kaikissa tapauksissa tehoa.

Pilvien sadettamisen hyödyt ovat

muutenkin kiistanalaisia. Vaikka mene-

telmällä ei suuren mittakaavan ilmasto-

vaikutuksia olekaan, myrkyllisen aineen

pääsy sateen mukana luontoon voi olla

ympäristölle hyvinkin haitallista.

Tekniikalla on rajoituksensa

-

vessä perustuu siihen, että rakenteeltaan

jääkiteiden kaltainen aine toimii siellä

pisaroiden tiivistymisytiminä. Ytimet

voivat olla joko luonnollisia tai ihmisen

aikaansaamia epäpuhtauksia.

Pikkuruisten pilvipisaroiden halkaisija

on vain muutamia, korkeintaan joitakin

kymmeniä mikrometrejä. Pisaroita muo-

dostuu ja haihtuu koko ajan, ja vain osa

niistä kasvaa tarpeeksi suuriksi pudotak-

seen alas sateena.

48 8/2013KEMIA

Pienet pisaratviilentämään maailmaa?

Monimutkaiset hiukkasetNature-lehti esitteli lokakuussa tuloksia

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskes-

kuksen Cernin Cloud-projektista, johon

Suomesta osallistuivat Ilmatieteen lai-

yliopistot.

Tutkimuksessa osoitettiin, että luonnol-

lisilla ja ihmisperäisillä amiinipäästöillä

on vaikutuksia hiukkasmuodostukseen ja

sitä kautta kenties myös pilvipisaroiden

syntyyn.

Amiinit ovat ammoniakkia muistutta-

via emäksisiä yhdisteitä, joita vapautuu

ilmakehään esimerkiksi karjankasvatuk-

sesta ja biomassan poltosta sekä luon-

nollisista lähteistä, kuten valtameristä ja

maaperästä.

Voitaisiinko amiineja hyödyntää ilmas-

ton muokkauksessa?

”Ajatus on mielenkiintoinen, mutta

asiaa ei ole selvitetty”, sanoo professori

Pinatubo-tulivuori syöksi vuonna 1991 rikkipurkauksen, joka viilensi maapal-loa vuosien ajan. Ilmastoon voitaisiin ehkä vaikuttaa myös keinotekoisella rikkilisäyksellä ilmakehään.

Maailman ilmasto lämpenee. Varmim-

pana keinona hidastaa prosessia pidetään

hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Muistakin ratkaisuista keskustellaan.

Ilmastomalleihin pohjaavissa tutkimuk-

sissa on esitetty, että esimerkiksi pilvien

valkaisu eli meriveden ruiskuttaminen

pilviin valtameren yllä voisi pudottaa

maapallon keskilämpötilaa jopa useita

asteita.

Ilmatieteen laitos ja brittiläinen Leed-

sin yliopisto julkaisivat vuonna 2010

globaaliin ilmakehämalliin perustuvan

tutkimuksen. Sen mukaan merisuola-

päästöt eivät lisäisi pilvipisaroiden mää-

rää eivätkä pilvet heijastaisi auringon

säteilyä takaisin avaruuteen läheskään

odotetusti. Joissakin tapauksissa mene-

telmä voisi jopa johtaa pisaroiden mää-

rän merkittävään vähentymiseen.

Samaan johtopäätökseen tultiin myö-

hemmässä, tänä vuonna julkaistussa tut-

kimuksessa.

Ari Laaksonen Ilmatieteen laitoksesta.

”Amiinit auttavat rikkihappoa muodos-

tamaan uusia hiukkasia, mutta hiukkas-

ten pitäisi kasvaa yli sadan nanometrin

luokkaan, jotta niillä olisi ilmastovaiku-

tuksia esimerkiksi pilvien muodostami-

sen kautta.”

vähintään vuorokausi, jona aikana ne

ehtivät kulkeutua pitkiä matkoja, ja osa

niistä poistuu sateen mukana. Ilmiö on

siten monimutkainen hallittava.”

Mallia tulivuorilta

Suuret tulivuorenpurkaukset ovat kautta

historian pudottaneet maapallon lämpö-

tilaa silloin, kun purkaus on ulottunut

yläilmakehään. Viime vuosisadan rajuin

purkaus koettiin Filippiineillä, jossa Pina-

tubo vuonna 1991 syöksi sisuksistaan val-

tavan määrän rikkipitoista kaasua.

Stratosfäärissä rikkiyhdisteistä syntyy

rikkipisaroita, jotka heijastavat auringon-

säteilyä pois ja viilentävät siten ilmas-

toa. Esimerkiksi Pinatubon purkauksen

on laskettu alentaneen Maan keskiläm-

pötilaa puolen celsiusasteen verran. Vai-

kutus kesti muutamia vuosia.

Rikkiä voitaisiin periaatteessa viedä

ilmakehään tarkoituksellisesti. Yläilma-

kehässä aine myös säilyisi verraten pit-

kään.

”Ensin pitäisi selvittää, minkä kokoi-

sia hiukkasia saataisiin tehtyä ja miten

hyvin ne heijastaisivat auringonvaloa”,

Laaksonen toppuuttelee.

voitaisiin periaatteessa käyttää vaikkapa

juuri amiinia.

”Ilmakehän voimakas ultravioletti-

säteily tosin hajottaa orgaanisia yhdis-

teitä tehokkaasti. En lähtisi kokeilemaan

menetelmää ainakaan ennen kuin asiaa

on tutkittu mallintamalla.”

Poikkeuksena on tilanne, jossa ilman-

kosteus on lähes sata prosenttia.

”Silloin pilvet voivat tiivistyä suoraan

vesihöyrystä pisaroiksi”, kertoo pääme-

teorologi Petri Takala sääpalveluyritys

Forecasta.

Pilvipisaroita kannattelevat korkeuk-

sissa ilmakehän virtaukset. Kun pisa-

rat kasvavat riittävän suuriksi tiivisty-

misytimensä ympärille, pilvi pullistuu

paksummaksi, kunnes maan vetovoima

voittaa ilmavirran, ja pisarat putoavat

alas sateena.

”Jos pilvi ei jaksa paksuuntua omia

aikojaan, se voidaan saada satamaan

hopeajodidin avulla”, Takala kuvailee

menetelmää, johon hän tosin suhtautuu

varauksin.

”Meteorologina en hyväksy sään

manipuloimista missään yhteydessä”,

hän korostaa.

”Inhimillisesti ajateltuna se voisi kui-

tenkin olla hyväksyttävää, mikäli sen

avulla pystyttäisiin vähentämään ihmis-

ten kärsimystä.”

Kemikaalin kylväminen pilveen tar-

joaa kuitenkin aina vain paikallisen, pie-

nellä alueella toimivan ratkaisun. Mene-

telmällä on myös muut rajoituksensa.

Sadettaminen ei onnistu esimerkiksi

498/2013 KEMIA

autiomaan yläpuolella, eikä sen avulla

voida sammuttaa metsäpaloja, jotka

yleensäkin riehuvat kuivassa tilassa.

Lisäksi sade on suorassa yhteydessä

ilmakehän kosteuteen. Jos jossakin sataa,

vesi on vastaavasti muualta pois.

Ilmasto on kokonaisuus

Maapallolla kulloinkin vallitseva sää

määräytyy ilmastojärjestelmän eri osien

keskinäisestä vuorovaikutuksesta yhdis-

tettynä ulkoisiin tekijöihin. Yhteen seik-

kaan kajoaminen heijastuu kokonai-

suuteen ja saattaa johtaa myös ennalta

arvaamattomiin muutoksiin.

Yhden pilven sadettamisella ei ilmei-

sesti ole suurta merkitystä. On kuitenkin

mahdotonta tietää varmasti, miten sään

manipulointi vaikuttaa ja kuinka laajalla

alueella.

KotikemistikosteuskiihdyttimenäLuonnon hallitseminen ja säähän vai-

kuttaminen ovat olleet jo kymmenien

sukupolvien unelma. Esimerkiksi Ame-

rikkoihin lähteneet varhaiset uudisasuk-

kaat suhtautuvat ympäristöön ”villinä”,

joka oli kesytettävä.

Siitä huolimatta ihminen kykeni

kunnolla horjuttamaan luonnon herk-

kää tasapainoa vasta koneellistumisen

myötä. Yhdysvaltain Keskilännessä

peittyi 1930-luvulla jopa 40 miljoonaa

hehtaaria toistuviin pölymyrskyihin sen

jälkeen, kun valtava alue oli valjastettu

vehnän viljelyyn.

Peltoja raivattaessa oli tuhottu pree-

rian ruohokasvillisuus, joka sitoi maa-

aineksia kuivanakin kautena. Viljely-

maa katosi sananmukaisesti taivaisiin,

ja siellä leijuessaan pöly muutti ilmake-

hän säteilytasapainoa. Kuivuus paheni

sen seurauksena entisestään.

Niin vakava kuin tilanne olikin,

viranomaiset eivät kääntyneet ajan kuu-

luisimman kotikemistin, sateentekijänä

toimineen kalifornialaisen Charles (1875–1958) puoleen.

Itseään ”kosteuskiihdyttimeksi” kut-

-

kaalista koostuneen seoksen, jonka

hän lupasi synnyttävän sateita kuivuu-

den vaivaamille alueille. Aineen tarkka

resepti on jäänyt salaisuudeksi.

Yksityisiltä asiakkailta sadetilauksia

sen sijaan riitti. Kun vettä joskus todel-

kasvoi. Lopulta oltiin jopa tilanteessa,

-

dän ääressä syytettynä rankkasateiden

aiheuttamasta tuhosta.

Jälkipolvet ovat arvioineet sademie-

hen salaisuuden perustuneen ensisi-

jaisesti säätilan tarkkailuun ja koke-

muksen tuomaan sään muutosten

ennakointiin.

”Sateentekijä” Charles Hatfieldin tari-na päätyi valkokankaalle asti. Vuonna 1956 valmistuneessa Hollywood- filmissä Sateentekijä (Rainmaker) koti-kemistin roolin näytteli Burt Lancaster.

Scan

stoc

kpho

to

Kaikki ihmisen toiminta saattaa tietää

pidemmällä aikavälillä ongelmia.

”Tällä hetkellähän on käynnissä laa-

jamittainen, hallitsematon kokeilu, jossa

ilmaan syötetään hiilidioksidia. Emme

tiedä, onko seurauksena vain lyhytai-

Takala sanoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Kroatian viiniviljelmiä suojellaan raekuuroilta kylvämällä pilviin hopea-jodidia, joka saa niihin kertyneen kosteuden purkautumaan vaarattomina sadepisaroina.

50 8/2013KEMIA

Massaspektrometria mullistuu

Kannettava minilaitekulkee kemistin mukana Uudet laitteet ja

menetelmät mullistavat

kemian analytiikkaa.

Professori Graham Cooksin

kehittämä DESI-tekniikka

on ponnahtanut jopa

Hollywood-tähdeksi.

Jere Koskinen

Tehtävä: appelsiinin pinnalla olevan

homeenestoaineen analysointi massa-

spektrometrilla. Paljonko arvelisit ura-

kan vievän aikaa?

Vastaus: muutamia sekunteja.

Kaiken lisäksi analyysi sujuu ilman,

että kaupan hyllyllä olevaan hedelmään

tarvitsisi edes koskea.

Asian mahdollistaa uudenlainen kan-

nettava miniatyyrilaite, jonka toimintaa

esitteli yleisölle analyyttisen kemian pro-

fessori Graham Cooks yhdysvaltalai-

sesta Purduen yliopistosta. Salkkukokoi-

nen massaspektrometri perustuu hänen

tutkimustyöhönsä.

Kun professorin avustaja asetti appel-

siinin laitteen ionilähteen eteen, koko

mittaus yhdisteen tunnistamisineen

spektrikirjastosta oli valmiina vajaassa

kymmenessä sekunnissa.

Demonstraatio huipensi juhlaesitel-

män, jonka Cooks piti hänelle myönne-

tyn Dreyfus-palkinnon luovutustilaisuu-

dessa syyskuussa 2013.

Analyysin nopeuden selittää se, että

näytettä ei tarvitse viedä laitteen sisään

Purd

uen

ylio

pist

o

518/2013 KEMIA

vakuumiin, koska ionisointi tehdään

DESI-tekniikalla (Desorption Spray

Ionization).

Uutuuden kiinnostavuuden osoittaa

puolestaan se, että tekniikka on hypän-

-

situn CSI-sarjan tutkijat ovat selvittä-

neet DESIn ansiosta monta murhaa, kun

analyysit on voitu tehdä kudosnäytteitä

tuhoamatta. Tekniikalla varustetut kan-

nettavat MS-laitteet päässevät vastaisuu-

dessa heidän mukaansa myös rikospai-

koille.

Sopii moneen kohteeseen

Graham Cooksin innovaatio on erittäin

vahva osoitus siitä, että DESI yhdis-

tettynä minikokoisiin ioniloukku-mas-

saspektrometreihin mullistaa jatkossa

käytännön analytiikan myös reaalimaa-

ilmassa.

Laitteita voidaan hyödyntää monilla

aloilla, joista yksi ovat sotilaalliset sovel-

lukset. Teknologialla on kuitenkin käyt-

töä myös siviilisektoreilla, kuten tervey-

denhoidossa, bioalalla, ympäristö- ja

jäämäanalytiikassa ja lähes kaikkialla

siellä, missä mittaus pitää viedä lähelle

analysoitavaa kohdetta.

DESI-laitteet hyödyttävät myös koko

prosessiteollisuutta, lääke- ja elintarvike-

teollisuus mukaan luettuina.

Miniatyrisoituja massaspektrometreja

kehitetään nykyään monella taholla. Yksi

-

saspektrometrian professori Tapio Koti-aho, Graham Cooksin kasvatti.

Yksi suomalaisprofessorin erikois-

osaamisalueita on ionien liikkuvuuden

hyödyntäminen niin, että massaspektro-

metriaa voidaan käyttää saman molekyy-

Professori Graham Cooks on ehtinyt pitkän uransa aikana kehittää kymmeniä laitteita kemiantutkijoiden käyttöön.

Dreyfus-palkintoedistää kemiantutkimusta

Dreyfusin kemianpalkinto jaettiin syyskuussa 2013 kolmannen ker-ran. Tänä vuonna palkittavaksi alu-eeksi oli määritelty kemiallinen lai-tetekniikka. Mitalin, palkintokirjan ja 250 000 dollarin rahasumman sai professori Graham Cooks.

Vuoden 2011 palkinto myönnet-tiin Northwestern-yliopiston profes-sorille Tobin J. Marksille tämän saavutuksista teollisen katalyysin alueella. Ensimmäinen tunnus-tus vuonna 2009 meni pehmeiden materiaalien alalla tehdystä työstä professori George M. Whiteside-sille Harvardin yliopistosta.

Palkinnon myöntää vuonna 1946 perustettu johtava yhdysvaltalainen säätiö The Camille and Henry Drey-fus Foundation, jonka tarkoituksena on kemiallisten tieteiden edistämi-nen.

Camille ja Henry Dreyfus olivat sveitsiläiset veljekset, joiden elä-mäntyönä syntyi tuotantoprosessi selluloosa-asetaattikuiduille ja -fil-meille. Keksintönsä kaupallistami-seksi he perustivat Celanese Cor-poration -yhtiön, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 6,4 miljardia dol-laria.

Dreyfus-palkittavien joukkoa on määrä tulevina vuosina laajentaa myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Professori Graham Cooksin labo-

ratoriossa Purduen yliopistossa on

kehitetty kymmeniä erilaisia laitteita

massaspektrometrian tutkimukseen.

Monet näistä teknisistä keksinnöistä

on myös kaupallistettu.

Tätä nykyä lähes jokainen lääke- ja

biotekniikan alan yritys käyttää mas-

saspektrometriaa työkaluna tavalla,

joka on tullut mahdolliseksi Cooksin

tieteellisten saavutusten ansioista.

Myös massaspektrometrian laajen-

taminen proteiinien analytiikkaan on

tapahtunut pitkälti Cooksin tutkimus-

ryhmän tulosten perusteella.

Kemian laitetekniikan lisäksi pro-

fessori on tutkinut ionien törmäys-

reaktioita pintojen kanssa sekä kaa-

sufaasissa molekyylien kanssa.

Pintareaktiotutkimuksen tavoitteena

on ollut kehittää uusia menetelmiä

molekylaariseen pinta-analyysiin.

Reaktiivisen sironnan lisäksi Cook-

sin viimeaikaisiin löytöihin kuuluu

ionien ns. soft landing pinnoille.

Graham Cooks suoritti tohtorintut-

kinnot sekä synnyinmaassaan Etelä-

Afrikassa Natalin yliopistossa että

Isossa-Britanniassa Cambridgen yli-

opistossa. Purduen yliopistossa hän

on työskennellyt vuodesta 1971.

Moneen kertaan palkittu tutkija

on saanut muun muassa Britannian

kuninkaallisen kemian seuran Robert

Boyle -mitalin sekä Yhdysvaltain

kemian seuran myöntämän F. A. Cot-

ton -mitalin.

Kymmenien laitteiden isä

lin erilaisten isomeerien erottamiseen ja

tunnistamiseen. Kotiahon tutkimusryh-

män tähtäimessä ovat etenkin ympäristö-

ja bioanalytiikkaan soveltuvat laitteet.

Öljyn salat selville

Graham Cooksin opissa on työsken-

nellyt Kotiahon lisäksi monia muitakin

suomalaisia jatko-opiskelijoita ja tutki-

Hilkka Kenttämaa jäi

Purduen yliopistoon pysyvästi ja on tätä

nykyä yliopiston analyyttisen ja orgaani-

sen kemian professori.

Kun vielä kymmenen vuotta sitten

maaöljynäytteiden yhdisteistä voitiin

tunnistaa vain 30–40 prosenttia, nykyisin

menetelmin saadaan analysoitua öljyn

kaikki komponentit. Kiitos asiasta kuu-

luu Kenttämaalle, jonka laboratoriossa

menetelmät on kehitetty.

Massaspektrometria on hyvin käyttö-

kelpoinen tekniikka erittäin monimut-

kaisten seosten suorassa analyysissa.

Kenttämaan tutkimusryhmällä on kuiten-

kin muitakin kiinnostuksen kohteita kuin

raakaöljy ja sen jalostustuotteet.

Ryhmän ajankohtaisiin tutkimusai-

heisiin kuuluvat selluloosan ja ligniinin

hajoamistuotteiden sekä lääkeaineiden

metaboliittien analysointi. Myös näillä

tutkimusalueilla on saavutettu merkittä-

viä edistysaskeleita.

Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimi tutkijana Graham Cooksin ryhmässä Purduen yliopistossa vuosina 1998–2000.

koskinende@gmail.com

”Koko mittaus oli valmiina vajaassa

kymmenessä sekunnissa.”

52 8/2013KEMIA

Separaattorikeksijän pajasta globaaliksi vaikuttajaksi

ALFA LAVAL ON teollisuuden tuunaaja

Teollisuusyhtymä Alfa Laval jatkaa keksijä-perustajansa jalanjäljillä kehittämällä teknologiaa erityisesti vesi-, jäte- ja bioalan tarpeisiin. Yhtiön tuoreimpia innovaatioita ovat hapettamisteknologiaan perustuva painolastiveden puhdistus, rikkipesuri ja uudenlainen viininsuodatustekniikka.

538/2013 KEMIA

Globaalisti toimiva konserni on kes-

kittänyt toimintansa teknisiin ratkai-

suihin, joita se kehittää ja hioo tiiviissä

yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Alfa

Lavalin tekniikalla lämmitetään, jääh-

dytetään, erotetaan ja kuljetetaan muun

muassa öljyä, vettä, kemikaaleja ja elin-

tarvikkeita.

”Emme kilpaile asiakkaidemme

kanssa, vaan autamme heitä optimoi-

maan prosessinsa”, valottaa Alfa Laval

Nordic Oy:n toimitusjohtaja Benny Lill-qvist.

”Kehitystyössä oppii, ja laaja verkosto

pystyy hyödyntämään opittua luovasti.”

Alfa Laval sai alkunsa yhtiön perus-

tajan, ruotsalaisen insinöörin Gustaf de Lavalin separaattorista ja muista keksin-

tullut tasaiseen tahtiin lisää, ja tätä nykyä

Alfa Lavalin patenttisalkussa on peräti

1 900 keksintöä.

Mereltä tuulee

Alfa Lavalin tärkeimpiä toimialoja on

laivateollisuus. Ala on merkittävä, sillä

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee

meriteitse.

Merenkulun tiukentuva ympäristölain-

säädäntö vaatii alalta muuntautumisky-

kyä. Alfa Laval valmistaa muun muassa

laivojen pakokaasukattiloita ja ratkoo lai-

valiikenteen hukkalämmön talteenoton ja

rikkipäästöjen ongelmia.

Yhtiön tuoreimpiin alan innovaatioihin

kuuluu järjestelmä, joka poistaa pieneliöt

laivan käyttämästä painolastivedestä ult-

raviolettivalon synnyttämässä reaktiossa.

-

distus tapahtuu ilman kemikaalipääs-

töjä.

”Laivojen painolastivesi on ympäris-

töongelma. Puhdistamattomana sitä ei

saa pumpata Itämereen, vaan vedestä on

ensin eliminoitava pieneliöt pois”, Lill-

qvist kertoo.

Yksi kehityksen kirittäjä on vuonna

2015 voimaan astuva EU:n rikkidirek-

tiivi. Se määrää, että Itämerellä, Poh-

janmerellä ja Englannin kanaalissa lii-

kennöivien laivojen polttoaineiden

rikkipitoisuus on pudotettava yhdestä

prosentista 0,1 prosenttiin.

Alfa on rakentanut ongelman ratkai-

suksi uuden rikkipesurin.

”Perinteistä teknologiaa, johon on

lisätty muutamia innovaatioita”, Lill-

qvist kuvaa.

Lämpö siirtyy kaikkialla

Lämmönsiirron ja teollisen jäähdytyksen

aloilla Alfa Laval on maailman suurim-

pia toimijoita. Yhtiön kehittämiä ratkai-

suja käytetään muun muassa kemian-

teollisuudessa, elintarviketeollisuudessa

ja energiateollisuudessa.

Yksi konsernin 37 tuotantolaitoksesta

sijaitsee Vantaalla. Siellä valmistettuja

ilmalämmönvaihtimia seisoo riveittäin

esimerkiksi läheisen kauppakeskuksen

katolla.

Fortumin uuteen biovoimalaitokseen

Järvenpäähän on kuljetettu Vantaalta

yhdeksän massiivista nestejäähdytintä,

joista kukin painaa noin 6 000 kiloa.

Tehokas lämmönsiirtotekniikka muut-

taa maailmaa myös maantieteellisesti.

Kun Järvenpään tehtaan perustiili olisi

entisaikaan pitänyt muurata viileävetisen

joen pientareelle, nykylaitos pystytettiin

moottoritien varrelle. Sijainti on olen-

nainen, sillä metsätähdehaketta, purua ja

kuorta kuljettaa tehtaalle päivittäin noin

35 rekkaa.

Suomen ensimmäinen teollisuuden

hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon

ohjaava järjestelmä toimii puolestaan

Alfa Laval SuomessaAlfa Laval -konsernilla on Vantaalla ilmalämmönvaihtimia valmistava tehdas, jossa työskentelee noin 160 henkeä. Tehtaan tuotannosta 90 pro-senttia menee vientiin.

Raumalla toimiva Alfa Laval Aal-borg on 50 hengen myynti- ja projek-tiorganisaatio, joka myy isoja kattila-järjestelmiä ympäri maailman.

Alfa Lavalin varsinainen myynti-yhtiö sijaitsee Espoossa ja työllistää 50 henkeä. Se myy kaikki konsernin tuotteet Suomen markkinoille.

Maailmanlaajuisesti konsernin palveluksessa on 16 000 henkeä.

Alfa Lavalin tärkeimpiä toimialoja on laivateollisuus. Konserni valmistaa muun muassa laivojen pakokaasu-kattiloita ja rikkipesureita.

Alfa

Lav

al

Katja Pulkkinen

Kun maailma ja lainsäädäntö muuttu-

vat, yritysten on mentävä perässä. Tek-

nisen kehityksen, tehostamispaineiden

ja ympäristöarvojen ristiaallokossa Alfa

Lavalille on löytynyt paikka tulevaisuu-

den trendien haistelijana ja yritysten tek-

nisenä luotsina.

Valkealassa, jonne Alfa Laval toimitti

Gasumille 15 megawattitunnin kattilan

vuonna 2004.

Suunnitelma B

Kun järjestelmät pettävät, tarvitaan vara-

suunnitelma. Yksi Alfa Lavalin tärkeistä

toimialoista ovat hätäratkaisut.

”Wärtsilä rakentaa Viroon satojen

megawattien laitosta stabiloimaan Keski-

Euroopan sähköverkkoa. Perinteisen

Maailmassa tuotetaan vuosittain neljä

miljardia pullollista olutta. Määrästä 2–6

prosenttia joudutaan kuitenkin lorotta-

maan maku- ja laatuvirheiden takia huk-

kaan.

Samasta kohtalosta kärsii viinintuo-

tanto. Esimerkiksi Australiassa talou-

delliset menetykset olivat vuonna 2007

pensaspalojen savustaman viinin vuoksi

90 miljoonaa dollaria. Viini maistuu tuh-

kakupilta ja palaneelta pekonilta myös

silloin, kun siihen pääsee livahtamaan

Brettanomyces bruxellensis -villihiivaa,

joka voi pilata myös oluen.

Kumpaakin ongelmaa vauhdittaa

ilmastonmuutos. Tuottajien tappiot ovat

merkittävät, ja laatuvirheet särkevät

myös kuluttajan päätä, jos epäpuhdasta

juomaa päätyy illallispöytään.

Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua aktii-

vihiili- eikä bentoniittisuodattimilla.

Vaurioita on pyritty korjaamaan myös

käänteisosmoosiin perustuvalla suoda-

tusmenetelmällä. Se on kuitenkin kallis

ja paljon energiaa nielevä. Lisäksi mene-

telmä poistaa viinistä usein myös toivotut

makuvivahteet.

Alfa Laval on kehittänyt uusia mene-

telmiä, jotka vähentävät sekä juomien

makuvirheitä että juomateollisuuden

jätemääriä. Keskipakoisseparaattoreilla

ja kalvosuodattimilla kyetään pelasta-

maan kuusi miljoonaa pullollista ohra-

lientä jokaista tuotettua sataa miljoonaa

olutlitraa kohden.

500–700 miljoonaa euroa vuodessa”,

kertoo konsernin Brewery-yksikön joh-

taja Kim Dalum.

Tekniikka myös viinille

Myös viinintuottajat ovat pyrkineet suo-

dattamaan juomistaan pois mahdolliset

Alfa Lavalin kalvosuodattimet pitävät huolen oluen laadusta saksalaisessa Oettingerin panimossa.

Alfa

Lav

al /

Jenn

y U

nneg

ård

makua pilaavat aineet erilaisin menetel-

min. Suodatettu viini ei kuitenkaan ole

sellaisenaan kelvollista, vaan se joudu-

taan sekoittamaan parempilaatuisiin juo-

miin.

Alfa Laval on kehittänyt uuden suo-

datintekniikan myös viinintuotannon

tarpeisiin. Ensimmäisessä vaiheessa

savunmakua aiheuttavat fenoliyhdisteet

poistetaan nanosuodattamalla käyttäen

viinissä olevaa alkoholia kuljettimena.

Toisessa vaiheessa tämä fenoliyhdis-

teitä sisältävä alkoholi joko neutraloi-

daan tai konsentroidaan käänteisosmoo-

sin avulla.

Konsernin Membrane-yksikön tuo-

tepäällikön Bruno Klausin mukaan

menetelmän ansiosta viinistä poistuvat

ainoastaan ne aineet, joista koituu maku-

haittoja.

”Osa fenoliyhdisteistä on makuaineita,

jotka kuuluvat viiniin. Uudella menetel-

mällä voimme säädellä tarkasti, paljonko

yhdisteitä poistetaan”, Klaus kertoo.

voimalan käynnistämisessä menisi jopa

päivä, mutta diesellaitos saadaan toi-

mimaan täydellä teholla kymmenessä

minuutissa”, kuvailee Alfa Laval Vantaa

Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Lindholm.

Kaasumoottorivoimala paikkaa kuor-

mittunutta sähköverkkoa vuosittain vain

muutaman kymmenen mutta sitäkin tär-

keämmän tunnin verran.

Onnettomuudet saattavat kiristää vaa-

timustasoa kertaheitolla huomattavasti.

Fukushiman jälkeen ydinvoimaloiden

hätäjäähdytysjärjestelmiä on lähdetty

parantamaan lisäämällä tsunamin-,

maanjäristyksen- ja pomminkestäviä

varavoimaloita. Ne varmistavat jäähdy-

tyspumppujen sähkönsaannin erityisen

poikkeuksellisissa olosuhteissa. Myös

Alfa Laval on mukana kehitystyössä.

Katja Pulkkinen on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

8/2013KEMIA54

Suodatus pelastaa miljoonia olutlitroja

558/2013 KEMIA

Keksijänero ja teollisuusmiesNykyisen Alfa Lavalin juuret ulottuvat vuoteen 1883, jol-

loin ruotsalainen insinööri Gustaf de Laval (1845–1913)

perusti yhdessä Oscar Lammin kanssa Ab Separator

-nimisen yrityksen meijerialalle. Suomen Alfa Lavalilla

on aihetta tuplajuhlaan, sillä tänä vuonna on kulunut 130

vuotta emokonsernin perustamisesta ja 50 vuotta siitä, kun

yhtiö alkoi toimia Suomessa.

Gustaf de Laval oli poikkeuksellisen vauhdikas ja idea-

rikas keksijä, jonka tuotteliaisuutta edes mielikuvitus ei

ulottui lypsykoneesta ja keskipakoisseparaattorista höyry-

turbiiniin ja sukellusveneeseen. Monet hänen patentoimis-

taan ideoista ovat yhä käytössä hyödyttämässä yhteiskun-

nan keskeisiä alueita.

Yksi edelleen käytössä olevista innovaatioista on suu-

tin, joka nostaa höyryn nopeuden yli äänen nopeuden, jol-

loin käyttöön saadaan höyryn liike-energia paine-energian

sijasta. Nykyisin Lavalin suutinta käytetään rakettimoot-

toreissa.

Gustaf de Laval väitteli insinööriopintojensa jälkeen toh-

toriksi vuonna 1872 ja vaikutti vuodesta 1886 lähtien Ruot-

myönnettiin peräti 92 ruotsalaista patenttia ja joka perusti

uran ala- ja ylähuoneen edustajana.

Liikemiehenä de Laval ei ollut yhtä loistelias kuin inno-

vaattorina. Kun keksijänero kuoli 67-vuotiaana Tukhol-

massa, hänen leskensä jäi puolison huolettoman rahankäy-

tön seurauksena puille paljaille.

Leena Laitinen

Bioetanolia tehtiin aluksi sokeri- ja

tärkkelyspitoisista kasveista ja biodie-

seliä öljykasveista. Nyt ovat vuorossa

selluloosa- ja jätepohjaiset toisen

sukupolven biopolttoaineet. Edessä

häämöttävät jo kolmannen sukupol-

ven polttoaineet, joiden raaka-aineena

voivat olla esimerkiksi levät tai mik-

robit.

Alfa Laval on ollut aktiivisesti

mukana kehittämässä teknologiaa

alan tehtaisiin, jotka elävät jatkuvassa

muutoksessa.

”Raaka-ainekirjo on laaja, joten

uusia räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan

koko ajan, sillä jokainen raaka-aine

vaatii omanlaisensa tuotantolaitteis-

ton”, sanoo toimitusjohtaja Benny

Lillqvist.

Etanolipohjaisen biobensiinin val-

mistuksessa Alfan laitteilla viilenne-

tään massoja, otetaan talteen lämpöä,

säädellään fermentoimisen lämpöti-

laa ja pestään tehdassäiliöitä.

Jäte tankkiin, ruoka suuhun

Elintarvikkeeksi sopivilla aineilla

pyritään nykyään täyttämään vatsat,

ja biopolttoaineiksi etsitään ravin-

noksi kelpaamattomia kasveja. Sellun

lisäksi hyödynnetään muun muassa

olkea ja puuhaketta.

Energiayhtiö St1 suunnittelee

Kajaaniin uutta sahanpurua raaka-

aineenaan käyttävää bioetanolilai-

tosta, jonka toteutuksessa Alfa Laval

on mukana. Ruotsin Piitimessä taas

SunPine-yhtiö tekee sellunvalmistuk-

sen sivutuotteista bioöljyä, joka jalos-

tetaan edelleen biodieseliksi ja erilai-

siksi kemianteollisuuden tuotteiksi.

Göteborgiin on valmistumassa eta-

nolitehdas, joka käyttää raaka-ainee-

naan jätetaikinaa ja -leipää. Suomessa

St1 hyödyntää samoja aineita tuotan-

nossaan.

Myös biodiesel syntyy jatkossa yhä

useammin elintarviketeollisuuden jät-

kanateurasjätteiden käsittelylaitokseen,

jonka lopputuotteina syntyy proses-

soitua eläinvalkuaista ja eläinrasvaa.

Eläinrasva menee pääasiassa Neste

Oilille biodieselin valmistukseen, eläin-

valkuainen rehujen raaka-aineeksi.

Alfa toimittaa etanolivalmistajille

monenlaisia laitteita, biodieseltuotan-

toa varten myös kokonaisia koneik-

koja eli valmiita prosessiyksikköjä.

”Esimerkiksi Pohjanmaalla on pieni

laitos, jossa turkistuottaja tekee oman

tilansa jätteistä biodieseliä kontin

kokoisessa voimalassa”, Benny Lill-

qvist kertoo.

Gustaf de Laval oli insinööri, poliitikko ja yksi aikansa tuotteliaimmista keksijöistä.

Biopolttoainekehitys työllistää laitevalmistajia

56 8/2013KEMIA

Välimerellistä ruokavaliota noudattavien

ikäihmisten riski sairastua Alzheimerin

tautiin on 32–40 prosenttia pienempi kuin

niiden, jotka syövät muunlaista ruokaa.

Tähän tulokseen päätyy New Yorkissa

tehty tutkimus, jossa seurattiin lähes

2 000 ihmisen terveydentilaa 14 vuoden

ajan.

Tärkein Alzheimerin taudin riskiä

alentava tekijä näyttää olevan välimerel-

liselle ruualle tyypillinen runsas neitsyt-

oliiviöljyn käyttö.

Aiemmin oletettiin, että oliiviöljyn

hyödyllisyys perustuu tyydyttymättömiin

rasvahappoihin. Sittemmin on havaittu,

että öljyn salaisuutena on ilmeisesti sen

sisältämä aldehydijohdannainen nimel-

tään oleokantaali.

Oleokantaalin on useissa tutkimuk-

sissa todettu estävän Alzheimerin tau-

ja beeta-amyloidiplakkien muodostu-

mista aivoissa.

-

talaistutkimus toi yksityiskohtaista tietoa

siitä, kuinka oleokantaali toimii. Tutki-

muksessa yhdistettä annosteltiin sekä

hiirten aivosoluviljelmiin että ensi ker-

taa myös eläville hiirille.

Oleokantaali lisäsi molemmissa

kokeissa kahden beeta-amyloidia hajot-

tavan ja aivoista pois kuljettavan prote-

iinin määrää merkittävästi.

Kun elävien hiirten aivoihin ruiskutet-

Siivouskaapin aineita voitaisiin hyödyn-tää myös ihonhoidossa, sanovat amerikkalaistutkijat.

ja sen jälkeen sädehoitoannoksen. Val-

kaisuaineessa kylpeneille eläimille tuli

hoidosta selvästi lievempiä ihovaurioita

kuin verrokeille, jotka pulikoivat pel-

kässä vedessä.

-

henemiseen testattiin iäkkäillä hiirillä.

Liuoskylpy sai jyrsijöiden ihosolut

uusiutumaan aiempaa nopeammin. Kah-

den viikon ”kylpylähoidon” jälkeen hii-

rivanhusten iho oli paksumpi ja nuorem-

man näköinen kuin vesikylpyjä ottaneilla

verrokkieläimillä.

Lisäksi kahden vanhenemiseen liitty-

vän geenin ilmentyminen oli hypokloriit-

tihoitoa saaneilla ikähiirillä vähäisempää

kuin verrokeilla.

Päivi Ikonen

Välimeren ruokaehkäisee Alzheimeria

tiin beeta-amyloidia, se poistui oleokan-

taalia saaneiden eläinten aivoista selvästi

nopeammin kuin verrokkihiirten.

Kokonaishyöty elintavoista

Tutkimukseen osallistuneen Louisia-

nan yliopiston apulaisprofessorin Amal K. Kaddoumin mukaan oleokantaalin

toimintamekanismin selviäminen saat-

taa hyödyttää tulevaisuuden lääkekehi-

tystä. Kyseeseen tulisi hänen mielestään

lähinnä Alzheimerin taudin ehkäisy, ei

niinkään hoito.

Samalla tutkijat muistuttavat, että oleo-

kantaalin vaikutukset on vielä tutkittava

myös ihmisillä ennen kuin aineen lääkin-

nällisistä ominaisuuksista voidaan sanoa

mitään varmaa.

Kaddoumi muistuttaa myös välime-

rellisten elintapojen tuomasta kokonais-

hyödystä. Alzheimerin tautia torjuvat ja

ihmisten terveyttä edistävät monet muut-

kin tekijät kuin oliiviöljy ja sen sisältämä

oleokantaali. Keskeisiä asioita ”Väli-

meren ihmeessä” ovat runsas kasvisten

käyttö ja liikunta, amerikkalaisprofessori

sanoo.

Tutkimuksista kirjoitti -rican.

Pekka T. Heikura

Scanstockphoto

Paljon oliiviöljyä ja runsaasti kasviksia. Siinä välimerellisen ruokavalion salaisuus.

Scanstockphoto

Joka kodin siivouskomerosta löytyvät

valkaisuaineet torjuvat – voimakkaasti

laimennettuina – ihovaurioita, kertovat

Stanfordin yliopiston tutkijat.

-

mällä hypokloriitilla voitaisiin suojata

ihoa auringon poltteelta, sädehoidon

aiheuttamilta haitoilta ja jopa luonnol-

liselta ikääntymiseltä, kirjoittaa Live-Science.

Mietoja valkaisuaineliuoksia on käy-

tetty ihottuman lievittämiseen jo pitkään.

-

kin ollut arvoitus. Kalifornialaisryhmä

paljasti hypokloriitin salaisuudeksi sen,

että aine estää tulehduksiin vaikuttavan

NF-kB-proteiinin toiminnan.

Nuoret hiiret saivat tutkimuksessa

päivittäisen kylvyn kloriittiliuoksessa

Valkaisuaineestahipiän varjelija?

ULKOMAILTA

57KEMIA8/2013

Muinaiset egyptiläiset kultase-

pät valmistivat koruja meteo-

riittiraudasta. Asian osoitti brit-

tiläisen Manchesterin yliopiston

tutkijaryhmä.

Ryhmä tutki elektronimik-

roskoopilla yli 5 000 vuoden

ikäisiä rautahelmiä, jotka olivat

peräisin vanhalta hautausmaalta

on jo aiemmin epäilty olevan

kosmista alkuperää, mutta asiaa

ei ole voitu todistaa.

Brittitutkijat löysivät helmien

sisältä rakenteita, jollaisia voi

muodostua vain, jos raudan ja

Ilmakehän otsoniaukko Etelä-

mantereen yllä on ilmeisesti

syy siihen, miksi eteläisen

Afrikan ilmasto on kahtena

viime vuosikymmenenä läm-

mennyt huomattavasti. Näin

sanovat zimbabwelaisen Bin-

duran yliopiston tutkijat.

Aiemmin oletettiin, että Afri-

kan helteet ovat osa maailman-

laajuista ilmastonmuutosta.

Ilmastomallien mukaan läm-

penemisen olisi kuitenkin pitä-

nyt tapahtua tasaisesti ympäri

vuoden. Tosiasiassa mantereen

voimakkaimmat lämpöaallot

ovat osuneet alkukesään.

Kun zimbabwelaistutkijat

keksivät verrata lämpötilakäy-

rää Antarktiksen yläpuolisen

otsoniaukon kehittymiseen, he

havaitsivat niiden välillä sel-

vän yhteyden.

Otsoniaukon synty muutti

eteläisen pallonpuoliskon tuu-

limalleja niin, että Afrikan lou-

naisosan matalapaineet ovat

voimistuneet. Tämä puoles-

taan saa päiväntasaajan seu-

dun kuuman ilman virtaamaan

kohti etelää, tutkijat selittävät

LiveScience-lehdessä.

Koska otsoniaukko on suu-

rimmillaan alkukesästä, myös

lämpöä tulee eteläiseen Afrik-

kaan eniten samaan aikaan.

Päivi Ikonen

Etelänavan otsoniaukkolämmittää Afrikkaa

Afrikka lämpenee kovaa vauhtia. Tilanne saattaa muuttua, jos eteläistä otsoniaukkoa kyetään pienentämään, tutkijat uskovat.

Kamppaillut emo saaseksikkäitä poikiaKun hiiriemo on joutunut kil-

pailemaan tulevasta kumppanis-

taan, sen synnyttämät urospoi-

kaset ovat muita seksikkäämpiä.

Asia selviää Utahin yliopistossa

tehdystä tutkimuksesta.

Tällaisten poikasten virtsassa

on enemmän naaraita houkutte-

levia feromoneja kuin muilla,

tutkijat selvittävät. Ne pääsevät

siksi helpommin parittelemaan

ja levittämään geenejään muita

laajemmalle.

Tilanne on päinvastainen sil-

loin, kun isähiiren on pitänyt

taistella naaraiden suosiosta.

Kun naaras on joutunut metsäs-tämään puolisoa, syntyvällä pojalla on poikkeuksellis-ta charmia.

Näiden isien pojilla feromoneja

on niukasti.

Tiedosta on tutkijoiden mukaan

hyötyä esimerkiksi silloin, kun

uhanalaisia lajeja pyritään saa-

maan lisääntymään eläintarhoissa

ja kun tarhattuja eläimiä palaute-

taan vankeudesta luontoon, ker-

too LiveScience.

Tutkimustarkoituksiin käytettä-

vät laboratoriohiiret elävät taval-

lisesti pareina kahden kesken.

Utahilaistutkimuksessa sekä naa-

ras- että uroshiiret pantiin ympä-

ristöihin, joissa kilpakosijoita ja

potentiaalisia kumppaneita oli

tarjolla vaihteleva määrä.

Päivi Ikonen

Koruja kosmoksestanikkelin seos on jäähtynyt erit-

täin hitaasti. Näin on tapahtu-

nut meteoriitin pitkällä matkalla

halki avaruuden.

Tutkijaryhmää vetäneen

Joyce Tyldesleyn mukaan kos-

misen materiaalin käyttö arvo-

esineissä on hyvin ymmärret-

tävää. Taivas oli egyptiläisille

tärkeä asia. Jos sieltä putosi

jotakin alas, se oli jumalten

lahja ja niin kallisarvoinen,

että se laskettiin omistajansa

mukana hautaan.

Pekka T. Heikura

Kaukaa avaruudesta maahan kiitänyt kivi oli egyptiläisille arvokasta ainetta.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

KEEMIKKO

PREKARIAATIN epätyypilliset työ-suhteet tulevat näinä aikoina tutuiksi yhä useammalle. Uusmodernin orja-työelämän sanastoa ei kuitenkaan ymmärrä valveutuneinkaan kansa-lainen ilman tulkkia tai opaskoiraa.

Keemikko on onneksi saanut käsiinsä alan Epätyypillisen sanakir-jan. Tässä siitä otteita jokaisen tarvit-sevan käyttöön – olkaa hyvä.

KeemikkoEpätyypillinen, nöyrä ja

pohjapalkaton

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEMIA 8/201358

A Aiempi kokemus ei pakollinen Työ tarkoitettu idiooteilleAsenne ja motivaatio kohdallaan Nöyrä ja vähään tyytyvä

B Bonuksia tulossa Palkinto: ei irtisanota tänään

E Epäaktiivinen asiakas Ei osta, haistatteleeEpätyypillinen työsuhde PaskaduuniEtätyö Maksat itse puhelinlaskusi

H Hyvät kulkuyhteydet työpaikalle Peltihalli moottoritien kupeessa

J Jatkokoulutus työhön Manuaali pöydänkulmalla

K Kannustava myyntikilpailu Myy, p*rkele, tai…Komissio Tyhjä lupausKoulutus Tapa työllistää opettajia

L Laadukkaat työkalut Läppäri, jossa SkypeLoistava tiimipelaaja Meluisa, haiseva avokonttori kellarissa

ei häiritseLoistavat ansiot Kasa hyvin kiillotettuja kolikoita

M Maailman parhaat työkaverit Kaikki yhtä säälittäviäMyydä asiakaslähtöisiä yhteistyösopimuksia

Huijata vanhuksia

Myyntitykki Suurisuinen puhelinsönköttäjä

N Nuorekas työilmapiiri Pomo on entinen koulukiusaaja

O Osaa ottaa vastaan ohjeita Nöyrääkin nöyrempi

P Pohjapalkka Niin pieni ettei sanotuksi saa

R Rakastat haasteita Myyntitavoite on mahdotonRento työilmapiiri Pakkobileitä pomon kanssa

S Säännölliset työajat Työtä tauotta

T Takuupalkka Palkkaa et takuulla saaTietotekniikka hallittava Löydettävä on/off-nappulaTodella kilpailukykyinen palkka Kilpailee Pakistanin 8. divisioonassaTyöntekijämme ovat meille kullanarvoisia

Vain ne palkatta irtisanotut

Työpaikkaruokailu Roiskeläppä mikrossa

U Upea työympäristö Kaatopaikka

V Vahvasti motivoitunut Nälkää näkeväValmis asiakasrekisteri PuhelinluetteloValmistautunut kovaan työntekoon Ks. kannustava myyntikilpailuVankka asiakaspohja Ks. valmis asiakasrekisteri

Epätyypillinen sanakirja

”Uusmodernin orjatyöelämän sanastoa ei ymmärrä valveutuneinkaan kansalainen ilman tulkkia tai opaskoiraa.”

KEMIA 59

HENKILÖUUTISIA

Metallista lasia tutkiva Sven Bossuyt sai vuoden 2013 akatemiapalkinnon, joka myön-nettiin tieteellisestä rohkeudesta.

Akatemiatutkija, professori Sven Bossuyt on osoittanut tieteellistä rohkeutta ja kun-

nianhimoa vaihtamalla ennakkoluulotto-

masti tutkimusalaansa fysiikasta materiaa-

litieteeseen ja sieltä matematiikan kautta

kokeelliseen mekaniikkaan.

Näin perustelee Suomen Akatemia Bos-

suytille myöntämäänsä akatemiapalkin-

toa. Monitieteisen taustansa ansiosta Bos-

suytilla on kyky tehdä uskaliaita avauksia,

jotka onnistuessaan vievät sekä teoriaa että

sovelluksia ison harppauksen eteenpäin,

akatemia kiittää.

Bossuyt on myös hakeutunut aktiivisesti

ulkomaisiin tutkimusryhmiin, joten hänellä

on laaja yhteistyöverkosto huippuyliopis-

toissa. Loistavan tutkijataustansa lisäksi

hän on vetovoimainen esiintyjä, luennoit-

sija ja opettaja.

Mahdollisuuksien materiaali

Aalto-yliopistossa työskentelevä Bossuyt

on luonut kansainvälisesti arvostetun tut-

kimusryhmän, joka tätä nykyä keskittyy

metallisten lasien ja digitaalisen kuvakor-

relaation tutkimukseen.

Metallinen lasi on sulanutta metallia,

joka on säilyttänyt nestemäisen atomira-

kenteensa kovettuessaan. Monista neste-

mäisistä metalleista voidaan tehdä lasia

käyttämällä pienenpieniä pisaroita, ohuita

kalvoja tai nauhoja, jotka voi jäähdyttää

sekunnin murto-osassa. Näin syntyvä aine

on kiinteää, mutta sillä on yhä nesteen

kiteytymätön rakenne.

Metallisella lasilla on erinomaisia

mekaanisia ominaisuuksia, kuten suuri

joustavuus ja erittäin vahva lujuus, sekä

monia kiinnostavia magneettisia omi-

naisuuksia. Digitaalisen kuvakorrelaa-

tion avulla Bossuyt selvittää, voiko tässä

äärimmäisen vahvassa materiaalissa olla

heikkouksia.

Vuoden 2013 akatemiapalkinnon yhteis-

kunnallisesta vaikuttavuudesta sai Turun

yliopiston liikuntatutkija Kari Kallio-koskiaineenvaihdunta- ja verenkiertoelimistön

sairauksia hoitaa kovatehoisella interval-

liharjoittelulla.

Pulssitettu koronapurkausmenetelmä

PCD hajottaa tehokkaasti jätevesien

haitta-aineita, osoittaa Iris Panorelin väi-

töstutkimus.

PCD on suhteellisen uusi tekniikka

verrattuna laajalti käytössä oleviin säh-

köiseen purkaukseen perustuviin mene-

telmiin, kuten otsonointiin ja katalyyt-

tiseen märkähapetukseen. Se perustuu

aktiivisten hapettavien molekyylien syn-

nyttämiseen erittäin lyhyissä korkean jän-

nitteen pulssitetuissa koronapurkauksissa

(Pulsed Corona Discharge, PCD) koste-

assa ilmassa.

PCD-tekniikassa käsiteltävä liuos joh-

detaan ilma- tai happikehäiseen reakto-

riin, jossa syntyy 100–400 nanosekunnin

kestoisia korkeajännitepurkauksia. Maksi-

mijännitetaso on tyypillisesti 20–30 kilo-

volttia. Purkaus muodostaa hydroksyyli-

radikaaleja ja kaasukehään otsonia, jotka

yhdessä hapettavat liukoisia yhdisteitä.

Panorel tutki PCD-menetelmän tehoa

muun muassa lääkeaine-, humushappo-

ja ligniinipitoisissa jätevesissä.

DI Iris Panorelin väitöskirja Pulsed corona discharge as an advanced oxida-

Suomen Akatemia palkitsiprofessori Sven Bossuytin

Tim

o M

ikko

la

Koronapurkauspuhdistaa jäteveden

Sven Bossuyt sai palkinnoksi Miia Liesegangin suupuhalletun lasiteoksen nimeltään Hetki.

Suom

en A

kate

mia

tion process for degration of organic com-pounds in water tarkastettiin Lappeenran-

nan teknillisessä yliopistossa 8.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi professori Santiago Esplugas espanjalaisesta Barcelonan yli-

opistosta ja kustoksena professori Mar-jatta Louhi-Kultanen.

Iris Panorel

60 8/2013KEMIA

HENKILÖUUTISIA

VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoFM Christian Coden väitöskir-

ja

Lipid Interfaces Promoting Fibril Formation tarkastettiin 1.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi TkT Maria

Sammalkorpi (Aalto-yliopisto)

ja kustoksena prof. Paavo Kin-

nunen.

M.Sc. Marcelo Coelho dos Santos Muguet Soaresin väitös-

kirja -try on pulping processes of novel Eucalyptus hybrids tarkastettiin

15.11.2013. Vastaväittäjänä toi-

mi prof. Pedro Fardim (Åbo Aka-

demi) ja kustoksena prof. Tapani

Vuorinen.

M.Sc. Natalia Lebedevan

väitöskirja Spintronic semicon-ductor devices based on Mn doped

tarkastettiin 15.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Ro-

nald Österbacka (Åbo Akademi)

ja kustoksena prof. Pekka Kuiva-

lainen.

DI Anna Matalan väitöskir-

ja Methods and applications of pyrolysis modelling for polymeric materials tarkastettiin 15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard

-

to, Iso-Britannia) ja kustoksena

TkL Iina Vaajamon väitöskir-

ja Developing a thermodynamic database for lead-based alloys

tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi prof. Jan Vrestal

(Mazarykin yliopoisto, Tšekin ta-

savalta) ja kustoksena prof. Pekka

Taskinen.

DI Oskari Karjalaisen väitös-

kirja Substrate controlled synthe- tarkas-

tettiin 16.11.2013. Vastaväittäjänä

toimi prof. Mathias Christmann

(Berliinin vapaa yliopisto, Saksa)

ja kustoksena prof. Ari Koskinen.

M.Sc. Bernhard Reischlin väitöskirja

of Solid-Liquid Interfaces tar-

kastettiin 20.11.2013. Vastaväit-

täjänä toimi prof. Julian D. Gale

(Curtinin yliopisto, Australia) ja

kustoksena prof. Adam S. Foster.

DI Johanna Tikkasen väitös-

kirja -eral powders in normal strength concrete tarkastettiin 22.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi emer.prof.

Göran Fagerlund (Lundin yliopis-

to, Ruotsi) ja kustoksena emer.

prof. Vesa Penttala.

DI Pekka Varhimon väitös-

kirja Brightness reduction of peroxide-bleached mechanical

of a paper machine tarkastettiin

22.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Raimo Alén (Jyväskylän yli-

opisto) ja kustoksena prof. Jouni

Paltakari.

Helsingin yliopistoMMM Outi Koivistoisen

väitöskirja Catabolism of bio-mass-derived sugars in fungi and metabolic engineering as a tool for organic acid production

tarkastettiin 8.11.2013. Vastaväit-

täjänä toimi prof. Marie-Françoi-

se Gorwa-Grauslund (Lundin yli-

opisto, Ruotsi) ja kustoksena prof.

M.Sc. Totti Laitisen väitöskir-

ja -ser desorption-ionization aerosol

for determination of chemical

particles tarkastettiin 8.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi Dr. James

Smith (Boulderin ilmakehätut-

kimuksen keskus, Yhdysvallat)

ja kustoksena prof. Marja-Liisa

Riekkola.

FM Emmi Tikkasen väitöskir-

ja -nary heart disease tarkastettiin

8.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

-

vardin yliopisto ja MIT, Yhdys-

vallat) ja kustoksena prof. Samuli

Ripatti.

M.Sc. Jacquelin DeFaverin

väitöskirja -aptation in the Three-spined Stick-leback tarkastettiin 15.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Micha-

Tanska) ja kustoksena prof. Veijo

Kaitala.

M.Sc. Sergio A. Losilla Fernándezin väitöskirja Numeri-cal methods for electronic struc-ture calculations tarkastettiin

15.11.2013. Vastaväittäjänä toi-

mi prof. Jeppe Olsen (Aarhusin

yliopisto, Tanska) ja kustoksena

prof. Dage Sundholm.

FM Hanni Kärkkäisen

väitöskirja Bayesian Multilocus

and Mapping of Genome-Wide Data tarkastettiin 15.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi vanhem-

pi tutkija Luc Janss (Aarhusin

yliopisto, Tanska) ja kustoksena

prof. Pekka Uimari.

FM Tiina-Kaisa Ritvasen

väitöskirja Ripened cheeses; the

sensory characteristics and fat-ty acid composition tarkastettiin

15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Ylva Ardö (Kööpenhaminan

yliopisto, Tanska) ja kustoksena

prof. Tapani Alatossava.

M.Sc. Timur Nikitinin

väitöskirja Optical and structur-al properties of Si nanocrystals in SiO tarkastettiin 18.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Loren-

zo Pavesi (Trenton yliopisto, Ita-

lia) ja kustoksena prof. Markku

Räsänen.

FM Jaakko Sarparannan

väitöskirja Molecular patho- mechanisms of muscular dys-trophies tarkastettiin 22.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Alan

Yhdysvallat) ja kustoksena prof.

Minna Nyström.

FM Pilvi Siljamon väitöskirja

Numerical modelling of birch pol-len emissions and dispersion on regional and continental scales

tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi prof. Jean Em-

berlin (Allergy UK, Iso-Britan-

Järvinen.

Prov. Virpi Talmanin

väitöskirja

C1 domain as a drug target—structure-activity and in vitro pharmacology of isophthalate de-rivatives tarkastettiin 22.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Kid

Törnquist (Åbo Akademi) ja kus-

toksena prof. Raimo K. Tuomi-

nen.

FM Kaisa Koskisen väitöskir-

ja Characterisation of diverse microbial communities and ap-plication of novel detection tech-niques tarkastettiin 29.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan

Bertilsson (Uppsalan yliopisto,

Ruotsi) ja kustoksena prof. Rauni

Strömmer.

FL Riitta Rädyn väitöskirja

Laboratory Diagnosis and Sur-

Tract Infections Caused by Cer-tain Common Viruses and Myco-plasma pneumoniae tarkastettiin

29.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

dos. Matti Waris (Turun yliopis-

to) ja kustoksena prof. Kari Kei-

nänen.

Itä-Suomen yliopistoFM Sanna Rantakömin väitös-

kirja -rosclerosis and stroke epidemio-logic follow-up study tarkastettiin

25.10.2013. Vastaväittäjänä toimi

emer.prof. Antero Kesäniemi (Ou-

lun yliopisto) ja kustoksena dos.

Jari Laukkanen.

YTM Anna Kaasisen väitös-

kirja Optimal Control in Pro-cess Tomography tarkastettiin

29.10.2013. Vastaväittäjänä toimi

-

opisto, Iso-Britannia) ja kustok-

sena prof. Marko Vauhkonen.

LL Ville Varmavuon väitös-

kirja

Stem Cell Transplantation tar-

kastettiin 1.11.2013. Vastaväittä-

jänä toimi prof. Kari Remes (Tu-

run yliopisto) ja kustoksena prof.

Esa Jantunen.

Prov. Niina Aaltosen väitöskir-

ja Functional autoradiography as a pharmacological approach for studying G protein-coupled lipid receptor signalling tarkastettiin

29.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Ullamari Pesonen (Turun

yliopisto) ja kustoksena dos. Jar-

mo T. Laitinen.

FM Tommi Kaplaksen väitös-

kirja Synthesis and optical cha-racterization of ultrathin carbon

tarkastettiin 29.11.2013.

Lipsanen (Aalto-yliopisto) ja kus-

FL Juri Timosen väitöskirja Synthesis, Characterisation and

-stituted Coumarin Derivatives tarkastettiin 29.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi prof. Ferenc Fü-

löp (Szegedin yliopisto, Unkari) ja

kustoksena prof. Janne Jänis.

FM Mitja Kurjen väitöskirja

-proaches in Search of Molecular Pathomechanisms of Saccular In-

Disease tarkastettiin 30.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Miikka

Vikkula (Louvainin katolinen yli-

opisto, Belgia) ja kustoksena tut-

kimusjohtaja Garry Wong.

Prov. Pyry Välitalon väitöskir-

ja Population pharmacokinetics in support of analgesics and anaes-thetics studies in special popu-lations tarkastettiin 30.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Leon

Aarons (Manchesterin yliopisto,

Iso-Britannia) ja kustoksena prof.

Veli-Pekka Ranta.

Jyväskylän yliopistoFM Gaia Francinin väitöskir-

ja Plant-soil interactions in cold climate tarkastettiin 11.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-

tin Zobel (Tarton yliopisto, Viro)

ja kustoksena prof. Mikko Monk-

konen.

FM Ulrika Jakobssonin väitöskirja

of low-lying states in neutron-

nuclei tarkastettiin 20.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Piet

Van Duppen (Leuvenin yliopisto,

Belgia) ja kustoksena yliopisto-

tutk. Juha Uusitalo.

Oulun yliopistoFM Niina Halosen väitöskir-

ja Synthesis and applications of macroscopic well-aligned multi-

tar-

kastettiin 8.11.2013. Vastaväittä-

jinä toimivat prof. Laszlo Nanai

(Szegedin yliopisto, Unkari) ja

apul.prof. Saikat Talapatra (Ete-

lä-Illinoisin yliopisto, Yhdysval-

lat) ja kustoksena prof. Krisztián

Kordás.

DI Simo Tammelan väitöskirja

Enhancing migration and repro-

development and research using physical and numerical mod-elling tarkastettiin 13.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Knut

Alfredsen (Norjan tiede- ja tekno-

logiayliopisto) ja kustoksena prof.

Björn Klöve.

61KEMIA8/2013

NIMITYKSIÄAalto-yliopistoKemian tekniikan korkeakoulun

dekaaniksi ja yliopiston johto-

ryhmän jäseneksi 1.1.2014 al-

kaen on nimitetty TkT Janne Laine.

Itä-Suomen yliopistoKantasolututkimuksen professo-

riksi 1.10.2013 alkaen on nimi-

tetty LKT Jari Koistinaho, mo-

lekyyligenetiikan professoriksi

1.10.2013 alkaen FT Mikko Hil-tunen ja materiaalifysiikan pro-

fessoriksi 1.11.2013 alkaen FT

Vesa-Pekka Lehto.

Kemianteollisuus ryTyömarkkina-asiamiehenä on

aloittanut LL.M. Jenni Nisa-metdin, joka siirtyi tehtävään

Tikkurila Oyj:stä. Koulu–yritys-

yhteistyöstä ja vetovoimahank-

keista vastaavaksi asiamiehek-

si on nimitetty FM, M.A. Anni Siltanen, joka aloittaa tehtäväs-

sä 2.1.2014.

Oulun yliopistoSyöpägenetiikan ja tuumoribio-

logian professoriksi 1.10.2013

alkaen on nimitetty FT Robert Winquist.

Sellutehtaan sivutuote kuitu-

liete voitaisiin hyödyntää paljon

nykyistä tehokkaammin, osoit-

taa Oulun yliopistossa tehty väi-

töskirja.

Kuitulietteen hyötykäytön

haasteena on lietteen niukkaliu-

koisuus perinteisiin liuottimiin.

Tutkija Jana Holm kehitti väi-

töstyössään menetelmiä lietteen

liukoisuuden ja haluttujen väli-

tuotteiden saannon parantami-

seksi.

Tutkimuksessa lietettä esi-

käsiteltiin erilaisissa katalyyt-

tisissä liuottimissa ennen hyd-

rolyysiä. Uudet katalyyttiset

liuottimet mahdollistivat liuot-

tamisen ja hajottamisen yhdessä

vaiheessa.

Noin 85 prosenttia lietteen

-

sen kemian professori Marja-Liisa Riekkola on valittu

mukaan listalle, joka kokoaa

yhteen analyyttisen kemian vai-

kutusvaltaisimmat tutkijat maa-

ilmassa.

Sadan analyytikon listalla

Riekkola on sijalla 21, ensim-

mäisenä listauksen harvoista

Marja-Liisa Riekkolaanalytiikan huippulistalle

Marja-Liisa Riekkola on tuonut Suomeen monia uusia analyytti-sen kemian menetelmiä.

Rob

Sie

vers

ainoa pohjoismainen tutkija.

Valtaosa listalle päässeistä tut-

kijoista on yhdysvaltalaisia.

Mukana on myös yksi nobe-

listi.

Laajaan kyselyyn pohjautu-

van listauksen teki -tical Scientist.

Sellutehtaan kuitulietehyötykäyttöön

Ron

i Lam

berg

sisältämistä polymeereistä voi-

tiin hajottaa pelkistyneiksi soke-

reiksi alhaisissa lämpötiloissa,

mikä edistää prosessin mate-

riaali- ja energiatehokkuutta.

Menetelmä toimi myös märälle

biomassaraaka-aineelle.

Nykyisin kuituliete käytetään

energiantuotantoon polttamalla

se kuorikattilassa kuorijätteen

seassa tai läjitetään sellutehtai-

den kaatopaikoille.

Catalytic pretreatment and

reducing sugars tarkastettiin

Oulun yliopistossa 29.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi tohtori

Mihkel Koel Tallinnan teknilli-

sestä yliopistosta Virosta ja kus-

toksena professori Ulla Lassi.

Orion-Farmos Tutkimussäätiö

on myöntänyt ensi vuodelle

yhteensä 697 000 euroa apura-

hoja. 22 äskettäin väitellyttä tut-

kijaa sai 10 000–25 000 euroa

tutkimustyönsä jatkamiseen.

68 väitöskirjaansa tekevää nuorta

tutkijaa sai pienempiä, maksimis-

saan 5 000 euron avustuksia.

25 000 euron summat saivat

muun muassa Itä-Suomen yli-

opiston Mikko Gynther, joka

tutkii temozolomidijohdosten

kohdentamista glioomasolui-

hin, ja Emilia Kansanen, joka

-

aineiden biologisten vaikutusten

ennustamiseen.

Orion-Farmos Tutkimussäätiöjakoi tutkija-apurahoja

Satu Lakialla tutkimusaiheena on

proteiinien stabilointi keuhkoan-

nostelua varten ja Linda Muste-linilla syömishäiriöiden geneet-

tinen tausta. Johanna Tuomela

selvittää rintasyövän ennus-

tetta ja immuunivastetta Turun

yliopistossa. Oulun yliopiston

Johanna Ulvilan tutkimuskoh-

teena ovat sydämen liikakasvun

molekulaariset mekanismit.

Hanna Ollila kartoittaa nar-

kolepsiaan vaikuttavia geenejä

Stanfordin yliopistossa ja Taru

Tukiainen kehittää vakavien

lihassairauksien diagnostiikkaa

62 8/2013KEMIA

Jatkoa sivulta 60…

TULEVIA TAPAHTUMIAPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTerveysteknologiaHelsinki 8.–10.1.2014www.easyfairs.com/fiTekniikan päivätEspoo 16.–18.1.2014www.tekniikanpaivat.fiLabquality DaysHelsinki 6.–7.2.2014www.labquality.fiSisäilmastoseminaariHelsinki 13.3.2014www.sisailmayhdistys.fi14. Kansallinen massaspektrometriasymposiumKoli 19.–21.3.2014www.fmss.fiKemian opetuksen päiväTurku 25.4.2014www.luma.fi/kemma/2087Pinta 2014Helsinki 6.–8.5.2014www.expomark.fiKaivos 2014Oulu 21.–22.5.2014www.expomark.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 22.–23.5.2014www.helsinkicf.euPulPaper 2014Helsinki 3.–5.6.2014www.adforumworld.com

Nordic Research Symposium on Science EducationHelsinki 4.–6.6.2014www.helsinki.fi/luma/nfsun201418th ISSRT World CongressHelsinki 12.–15.6.2014www.isrrt2014.fiEUROMIT 2014Tampere 15.–19.6.2014www.euromit2014.org12th ECRICE ConferenceJyväskylä 6.–11.7.2014www.jyu.fi/kemia/en/research/ ecrice201411th European Symposium on Thermal Analysis and CalorimetryEspoo 17.–21.8.2014www.estac11.fiTurvallisuus 2014Tekniikka 2014Jyväskylä 3.–5.9.2014www.jklpaviljonki.fiAlihankintaTampere 16.–18.9.2014www.alihankinta.fiYmpäristötekniikan messukokonaisuusHelsinki 1.–3.10.2014www.messukeskus.comProsessiteollisuus 2014Helsinki 8.–9.10.2014www.easyfairs.com/prosessi

NordicPack 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordickpackexpo.fiNordicFood 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordickfoodexpo.fiEurosafety 2014Tampere 5.–7.11.2014www.eurosafety.fiMuovi Plastics 2014Lahti 12.–14.11.2014www.lahdenmessut.fi/muovi2014Empack 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiMuovi 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiFinnMateria 2014Jyväskylä 19.–20.11.2014www.jklpaviljonki.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 21 Norske Symposium i KromatografiSandefjord, Norja 12.–14.1.2014www.kromatografisymposiet.noInternational Semiconductor Science and Technology ConferenceIstanbul, Turkki 13.–15.1.2014www.isstc2014.orgThe Torkil Holm Visions in Chemistry SymposiumKööpenhamina, Tanska

24.–25.1.2014www.atv.dkBerzeliusdagarna 2014Tukholma, Ruotsi 31.1.–1.2.2014www.berzeliusdagarna.seMolecules and Materials for Artificial PhotosynthesisCancun, Meksiko 6.–9.2.2014www.fusion-conferences.comFunctional Polymeric MaterialsCancun, Meksiko 10.–13.2.2014www.fusion-conferences.comPipeline Coating 2014Wien, Itävalta 24.–26.2.2014www.amiplastics.com/eventsChemPlast 2014Moskova, Venäjä 25.–27.2.2014www.mirexpo.ruComposite-Expo 2014Moskova, Venäjä 25.–27.2.2014www.composite-expo.com12th Chemistry Conference for Young ScientistsBlankenberge, Belgia 27.–28.2.2014www.chemcys.beInternational Conference on Applied ChemistrySuva, Fid!i 5.–7.3.2014www.fnu.ac.fjGreen Polymer ChemistryKöln, Saksa 18.–20.3.2014www.amiplastics.com/eventsAnalytica 2014München, Saksa 1.–4.4.2014www.analytica.de

DI Esko Juuson väitöskirja

Integration of intelligent systems in development of smart adaptive

-proach tarkastettiin 29.11.2013.

Vastaväittäjinä toimivat prof. Sirk-

ka-Liisa Jämsä-Jounela (Aalto-

yliopisto) ja prof. Christer Carls-

son (Åbo Akademi) ja kustoksena

prof. Kauko Leiviskä.

Tampereen teknillinen yliopistoFM Tero Lähteen väitöskirja

Physical characterization of die-sel exhaust of nucleation mode particles tarkastettiin 1.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi tohtori Mat-

ti M. Maricq (Ford, Yhdysvallat)

ja kustoksena prof. Jorma Keski-

nen.

DI Eerik Halosen väitöskirja

Integration of Inkjet-Printing and Processing into Manufacturing for Flexible Substrates tarkastet-

tiin 8.11.2013. Vastaväittäjänä

toimi prof. Edgar Dörsam (Darm-

stadtin teknillinen yliopisto, Sak-

sa) ja kustoksena prof. Donald

Lupo.

DI Minna Haaviston väitöskir-

ja tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-

väittäjinä toimivat tohtori Jinfang

Liu (Electron Energy Corporation,

Yhdysvallat) ja tohtori Ilkka Aal-

tio (Aalto-yliopisto) ja kustoksena

prof. Veli-Tapani Kuokkala.

DI Tapio Sorvajärven väitös-

kirja -tic techniques for detection of al-kali vapors in high-temperature gases tarkastettiin 22.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-

cus Aldén (Lundin yliopisto,

Ruotsi) ja kustoksena dos. Juha

Toivonen.

Tampereen yliopistoTiet. kand. Andrey Taranuk- hinin väitöskirja Janus-faced

Toxicity tarkastettiin 8.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Esa

-

toksena prof. Simo S. Oja.

FM Satu Kärkkäisen väitöskir-

ja -tions and characterization of a

tarkastettiin

22.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Jari Ylänne (Jyväskylän yli-

Spelbrink.

Turun yliopistoMD Eramah Elarabi A. Ermiahin väitöskirja Libyan

and biology. Diagnosis delay and

S-phase fraction, and Ki-67 and tar-

kastettiin 1.11.2013. Vastaväittä-

jänä toimi dos. Johanna Mattson -

raala) ja kustoksena emer.prof.

Seppo Pyrhönen.

FM Tuomas Karskelan väitöskirja Solid-Phase Organic

Purine-Derived Small Molecules

tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi prof. Oliver Seitz

FM Jukka Rissasen väitöskir-

ja Markers of bone turnover in preclinical development of drugs for skeletal diseases tarkastettiin

15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Timothy Arnett (Lontoon

yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-

toksena prof. Juha Peltonen.

FM Teresa Elon väitöskirja

The Effects of Fibroblast Growth Factor 8b on Reproductive Or-gans and Prostate Tumorigenesis

tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi prof. Michael Itt-mann (Baylorin lääketieteellinen

yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-

Åbo AkademiDI Hanna Lindqvistin väitöskir-

ja Improvement of wet and dry web properties in papermaking by

tarkastettiin 8.11.2013. Vastaväit-

täjänä toimi prof. Raimo Alén (Jy-

väskylän yliopisto) ja kustoksena

dos. Anna Sundberg.

VTM Paul Blomstedtin

väitöskirja On Bayesian predic-

on the analysis of chromato- graphy data in forensic investi-gations tarkastettiin 14.11.2013.

Vastaväittäjänä toimi prof. Matti-

as Villani (Linköpingin yliopisto,

Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka

Corander.

DI Anders Strandin väitöskir-

ja The pH-dependent phase dis-tribution of wood pitch compo-nents in papermaking processes

tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-

väittäjänä toimi emer.prof. Per Ste-

nius (Aalto-yliopisto ja Norjan

teknillis-luonnontieteellinen yli-

opisto) ja kustoksena dos. Anna

Sundberg.

FM Daniela Karlssonin

väitöskirja Biomolecular Screen-ing for Inhibitors of Butyryl-

characterization using in vitro and in silico tools tarkastettiin

20.11.2013. Vastaväittäjänä toimi

prof. Anders Backlund (Uppsalan

yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena

dos. Adyary Fallarero.

FM Janne Toivosen väitöskir-

ja Effects of anthropogenic and natural hydrological changes on the behavior of the acidic metal discharge from acid sulfate soils in a river- and lake system in western Finland tarkastettiin 22.11.2013.

-

mar Laudon (Ruotsin maatalous-

yliopisto) ja kustoksena prof. Olav

Eklund.

63KEMIA8/2013

KOKOUKSIA

standardisoi kemian kansainvä-

listä sanastoa, terminologiaa ja

mittausmenetelmiä.

Uusia toimijoita

Kokouksessa valittiin Iupacin

uudeksi puheenjohtajaksi Marc Cesa Yhdysvalloista. Aiemmin

varapuheenjohtajana toimi-

neen Cesan kausi puheenjoh-

tajana käynnistyy vuoden 2014

alusta.

Varapuheenjohtajaksi valit-

tiin venäläinen Natalia Tara-sova, joka on tähän asti toiminut

järjestön hallituksen jäsenenä.

Uusiksi hallituksen jäseniksi

tulivat Russell Boyd Kana-

dasta, Tavarekere Chandras-hekar Intiasta, Richard Hart-shorn Uudesta-Seelannista,

Colin Humphris Isosta-Bri-

tanniasta, Christopher Ober

Yhdysvalloista, Kaoru Yama-nouchi Japanista ja Qi-Feng Zhou Kiinasta.

Iupacin uusiksi kansallisiksi

jäsenjärjestöiksi hyväksyt-

tiin kokouksessa Argentiinan

kemian seura, Mosambikin tie-

deakatemia ja Nepalin poly-

meeri-instituutti.

Iupac kokoontui Turkissa

Uusille alkuaineille viralliset nimet Alkuaine 114 on nyt

virallisesti flerovium ja alkuaine 116 liver-morium. Asiasta pää-tettiin kemianjärjestö Iupacin yleiskokouksessa Istanbulissa.

Järjestön kiristyneen talousti-

lanteen vuoksi yleiskokous vah-

visti päätöksen, jonka mukaan

Iupacin jäsenmaiden jäsenmak-

sua korotetaan kolme prosenttia

kahtena seuraavana vuonna.

Kansainvälinen plasmake-

mian järjestö IPCS ja kalorimet-

rian järjestö The Calorimetry

Conference erotettiin Iupacista

maksamattomien jäsenmaksu-

jen vuoksi.

Iupacin 49. yleiskokous ja

46. kemiankongressi päätettiin

pitää vuonna 2017 Brasiliassa.

Vuonna 2019 järjestettävien 50.

yleiskokouksen ja 47. kemian-

kongressin isäntämaaksi valit-

tiin Ranska.

Järjestön 48. yleiskokous ja

45. kongressi on jo aiemmin

päätetty pitää elokuussa 2015

Korean Busanissa.

Aktiivisuutta toivotaan

Iupac toivoo, että järjestön

jäsenmaat osallistuisivat sen toi-

mintaan entistä aktiivisemmin.

Tavoitteena on, että jäsenmaat

nimittävät kansallisia edustaji-

aan järjestön jaostoihin ja komi-

teoihin sekä lähettävät edusta-

jiaan yleiskokouksiin etenkin

nuoriksi tarkkailijoiksi.

Iupacin päämääränä on tule-

vaisuudessa vahvistaa yhteis-

työtään myös jäsenmaiden

kemianteollisuuden kanssa,

kokouksessa todettiin.

Tätä nykyä Suomea edustavat

Markku Leskelä Iupacin epä-

orgaanisen kemian jaostossa,

Lappeenrannan teknillisen yli-

opiston professori Heli Sirén

analyyttisen kemian jaostossa

ja Suomen ympäristökeskuksen

professori Sirpa Herve kemia

ja ympäristö -jaostossa.

Kemia ja ihmisen terveys

-jaostossa Suomesta on mukana

Työterveyslaitoksen professori

Mirja Kiilunen, kemian ter-

minologian jaostossa Oulun yli-

opiston professori Risto Laiti-nen sekä kemian opetuksen

suunnittelija, laatuasiantuntija

Nina Aremo.

Nina AremoKirjoittaja on Suomalaisten

Kemistien Seuran puheenjohtaja.nina.aremo@helsinki.fi

Istanbul tarjosi värikkäät puitteet kansainvälisen kemianjärjestön yleiskokouk-selle.

Uudet alkuaineet saivat nimensä

niiden löytämiseen osallistunei-

den tutkimuslaitosten mukaan.

Fleroviumin (Fl) havaitsivat

ensimmäisinä vuonna 1999

Venäjän Dubnassa toimivan

Flerovin hiukkastutkimuskes-

kuksen tutkijat.

Livermoriumin (Lv) nimi on

kunnianosoitus Yhdysvaltain

Kaliforniassa sijaitsevalle ydin-

tutkimuslaitokselle Lawrence

Livermore National Laborato-

rylle, jossa uusi elementti löy-

dettiin vuonna 1999.

Nimet vahvisti kansainvä-

lisen kemianjärjestön Iupacin

(International Union of Pure and

Applied Chemistry) 47. yleis-

kokous, joka pidettiin Turkin

Istanbulissa 14.–15. elokuuta

2013. Järjestö päättää alkuai-

neiden virallisista nimistä sekä

Scan

stoc

kpho

to

64 8/2013KEMIA

SEURASIVUT

Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita teepaita!

Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen

.

-

osuivat Jutta Niemiselle Oulusta ja Tapio Viljaselle Turusta.

Suomalaisten Kemistien Seuran

pestisidikemian jaoston syys-

retki suuntautui tänä vuonna

-

gissä.

Retkeläisten oppaina toimi-

vat ympäristövalistaja Asta Ekmanympäristökeskuksesta ja eme-

ritusprofessori Erkki Kanto-lahti, joka aikoinaan työskenteli

-

laitoksen tutkimuskeskuksen

kemian osaston johtajana.

Aiemmin puolustusvoimille

kuulunut suljettu saari siirtyi

-

seen vuonna 1988. Seuraavana

vuonna saari avattiin yleisölle,

ja nykyään se on kaupunkilais-

ten virkistysalue.

Puolustusvoimien kemian

koelaitoksen rakennus toimii

Pestisidikemistitretkeilivät Harakassa

Pestisidikemistit kuulivat Harakassa muun muassa puolustusvoi-mien tutkimuslaitoksen historiasta.

Sari

Räm

ö

Suomen Kromatografiaseura

ja Suomen Massaspektromet-

rian Seura järjestivät syys-

25. lokakuuta. Seminaarin

aiheena oli laadunvarmistus ja

analyysimenetelmien validointi

laboratoriossa.

Aihetta esiteltiin muun

muassa tapaustutkimusten

kautta. Myös akkreditointia ja

auditointia käsiteltiin useasta

näkökulmasta. Tarkastajat ker-

toivat kokemuksistaan ja antoi-

vat neuvoja, kuinka kannat-

taa varautua tilanteeseen, joka

hyvin todennäköisesti tulee jos-

sakin vaiheessa työuraa eteen

jokaiselle.

Kun validoidaan uutta ana-

lysointimenetelmää, tärkeä ele-

mentti on mittausepävarmuus.

Professori Ivo Leito Tarton yli-

opistosta käsitteli sen lasken-

nan perusteita ja hyvin käyttö-

kelpoista arviointimenetelmää

nimeltään Nordtest. Leito ker-

toi, kuinka mittausepävarmuus

voidaan arvioida kolmen kom-

ponentin perusteella suhteelli-

sen tarkasti ja perustellen.

Tiiminvetäjä Teemu Näykki Suomen ympäristökeskuksesta

esitteli Nordtest-mittausepävar-

muuden arviointiin perustuvaa

laadunvarmistuskiinnosti seminaariyleisöä

MUkit-tietokoneohjelmaa, joka

on vapaasti ladattavissa interne-

tistä.

Maailman antidopingtoimis-

ton Wadan laboratoriostandardi

on alan laajimpia ja vaatimuk-

siltaan tiukimpia. Dopingnäyt-

teiden testauksessa on erityisen

tärkeää tulosten oikeellisuus,

joten laboratorioiden toimin-

taan on tarkat ohjeistukset,

kertoi tieteellinen johtaja Tiia Kuuranne Yhtyneet Medix

Laboratoriosta.

Normaalin akkreditoinnin

lisäksi dopingtutkimuslabo-

ratorioilta vaaditaan Wadan

akkreditointi, jonka saamiseksi

tarvitaan kansainvälisen labora-

toriostandardin, teknisten doku-

menttien ja suositusten hallin-

taa. Lisäksi laboratorioiden on

osallistuttava Wadan jatkuvaan

ulkoiseen laadunvalvontaseu-

rantaan, jossa epäonnistuminen

voi johtaa Wadan akkreditoin-

nin eväämiseen.

Arto MustonenKirjoittaja on Suomen Kromato-

grafiaseuran puheenjohtaja.arto.mustonen@tulli.fi

Hotelli Presidenttiin kokoontunut noin 150 hengen yleisö kuunteli esitelmiä kiinnostuneena.

nyt taiteilijatalona, josta hel-

sinkiläiset ammattitaiteilijat ja

käsityöläiset voivat vuokrata

ateljeetiloja.

Erkki Kantolahdella oli monta

mielenkiintoista tarinaa ker-

Kävimme muun muassa tutustu-

massa bunkkeriin, jossa tehtiin

räjähdyskokeita. Rantakatok-

sen näyttelyssä selvisi, että itse

Tauno Palolaboratoriossa 1930-luvulla.

Asta Ekman esitteli linnus-

tonsa ja kasvillisuutensa moni-

muotoisuudesta tunnettua saarta

ja sen luontokeskusta, joka kesä-

kaudella tarjoaa yleisötapahtu-

mia, maksuttomia luontoretkiä

ja saariseikkailuja.

Kati P. HakalaKirjoittaja on tohtorikoulutet-

tava Helsingin yliopistossa.kati.p.hakala@helsinki.fi

65KEMIA8/2013

Edellistä ICCST-kongressia isännöineet oululaiset Cardiffin lin-nan pihalla. Vasemmalta Minna Karja-lainen, Raija Oilunkaniemi, Merja Poropu-das, Risto Lai-tinen, Esther Takaluoma ja Aino Eironen.

Chr

isto

pher

Mor

ley

SEUROISSA TAPAHTUU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Suomalaisten Kemistien Seuran Vierailu ja helmikuun kokous 201412.2.2014 klo 16–18Ruokakesko, Ankkurikatu 5 (Katajanokka) Helsinki Tilaisuus alkaa SKS:n kokouksella, jonka jälkeen tutustutaan Ruokakeskon tuotetutkimukseen ja laboratorioon. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.Ilmoittautumiset to 30.1.2014 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi

Eurooppalainen kemian ammat-

tikortti parantaisi kemistien

työskentelymahdollisuuksia

maanosan eri maissa.

Tätä mieltä on kemianseuro-

jen liitto EuCheMS (The Euro-

pean Association for Chemical

and Molecular Sciences), joka

esitteli valmisteilla olevaa kort-

tia yleiskokouksessaan Unkarin

Budapestissa 23.–24. lokakuuta.

Kortti perustuu EU:n kehittä-

mään Eurooppalaiseen ammat-

tikorttiin, jonka tavoitteena on

edistää työvoiman liikkuvuutta

maanosassa ylipäätään.

Yleiskokous valitsi EuCheM-

Sin uudeksi puheenjohtajaksi

professori David Cole-Hamil-tonin Ison-Britannian kemian

seurasta. Järjestön hallituk-

seen valittiin -zewski Puolan kemian seurasta,

Michael Dröscher Saksan fysi-

kaalisen kemian seurasta, Pilar Goya Espanjan kemian seu-

rasta, Ivanka Serbian

kemian seurasta, Livia Simon Sarkadi Unkarin kemian seu-

rasta sekä Saskia van der Vies

Alankomaiden kemian seu-

rasta.

Viro mukaan toimintaan

Liiton uudeksi jäseneksi hyväk-

syttiin Viron kemian seura.

Scan

stoc

kpho

to

EuCheMS edistääkemistien liikkuvuutta

EuCheMSin sähkökemian

jaosto päätettiin lakkauttaa.

Yleiskokous hyväksyi muu-

tamia muutoksia liiton sääntöi-

hin. Tärkein niistä jakaa ääni-

määrät oikeudenmukaisemmin

jäsenmaiden kesken. Sääntöihin

lisättiin myös kohta, joka mah-

dollistaa yritysten liittymisen

järjestön jäseniksi.

Seuraava yleiskokous pide-

tään lokakuussa 2014 Puolan

Torunissa.

Nina AremoKirjoittaja on Suomalaisten

Kemistien Seuran puheenjohtaja.nina.aremo@helsinki.fi

Seleenin ja telluurintutkijat Walesissa

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/2014 10. tammikuuta 5. helmikuuta2/2014 21. helmikuuta 20. maaliskuuta3/2014 8. huhtikuuta 5. toukokuuta

Tiedot tulevista tapahtumista

osoitteeseen .

Kirjoitukset menneistä tapahtumista

osoitteeseen .

järjestettiin 22.–26. heinäkuuta

kahdestoista seleenin ja telluu-

rin kemian kansainvälinen kon-

ferenssi ICCST-12. Osanottajia

oli lähes sata 19 maasta.

Konferenssin tieteellisessä

ohjelmassa oli kymmenen ple-

naariesitelmää ja 16 muuta

kutsuttua esitelmää. Suullinen

ohjelma käsitti 18 tiedonantoa,

ja postereita oli esillä 42.

Oulun yliopiston epäor-

gaanisen kemian pääryhmien

kemian tutkimusryhmästä osal-

listui kongressiin kuusi tutki-

jaa. Plenaariesitelmän pitänyt

Risto Laitinen kertoi seleenin

ja typen kemian viimeaikaisesta

kehityksestä, ja Raija Oilunka-niemi puhui suullisessa esitel-

mässään telluuri-halogeenike-

miasta.

Aino Eironen, Minna Kar-jalainen, Merja Poropudas

ja Esther Takaluoma esitteli-

vät posterit, jotka käsittelivät

seleeni-imidien ja telluurijodi-

dien kemiaa sekä kalkogeenili-

gandeja sisältäviä metallikom-

plekseja.

Konferenssisarjan perustaja,

kansainvälisen tieteellisen neu-

vottelukunnan pitkäaikainen

puheenjohtaja Wolfgang Gunt-her -

johtajan tehtävästä ja nimitettiin

neuvottelukunnan kunniapu-

heenjohtajaksi. Jatkossa neu-

vottelukunnan puheenjohtajana

on aina seuraavan konferenssin

järjestäjä.

ICCST-13-kongressi pää-

tettiin pitää Japanin Gifussa

vuonna 2016. Vuosina 2014–

2016 puheenjohtajana toimii

siten Toshiaki Murai.

Risto Laitinen, Raija Oilunkaniemi ja

Merja PoropudasKirjoittajat työskentelevät Oulun

yliopiston kemian laitoksessa.risto.laitinen@oulu.fi

raija.oilunkaniemi@oulu.fimerja.poropudas@oulu.fi

Eurooppalaisten kemian seu-rojen edustajat kokoontuivat lokakuisessa Budapestissa.

66 8/2013KEMIA

LABORATORIOSTA TUTUT

Lamppu lainasi nimenRobert Bunsenilta

Sarjassa on kerrottu kemisteistä,

jotka ovat antaneet nimensä

laboratoriovälineille. Sarja päättyy

tähän.

Saksalainen Robert Bunsen muistetaan kahden alkuaineen löytäjänä ja yhtenä valokemian pioneereista.

ratoriopolttimet olivat Bunsenin mielestä

kuitenkin niin kömpelöitä ja tehottomia,

että professori kehotti teknikkoaan miet-

timään paremman ratkaisun – tunnetuin

tuloksin.

Yli neljännesvuosisadan mittaisen

edelläkävijöihin kuuluva Bunsen kehitti

laboratoriolaitteita ja tutkimusmenetel-

miä itsekin. Yhdessä saman yliopiston

fysiikan professorin Gustav Kirchhof- kanssa hän paneutui muun muassa

spektroskopian kehittämiseen. Tekniikan

avulla Bunsen löysi kaksi uutta alkuai-

netta, cesiumin ja rubidiumin.

Periaatteen mies

Ahkerana ja monipuolisena tutkijana

tunnettu Bunsen ei kaihtanut riskialttii-

takaan aiheita. Professori oli kahdesti

vähällä heittää henkensä kehittäessään

vastamyrkkyä arseenille. Sinnikäs työ

kannatti, sillä aseeksi löytyi lopulta rau-

taoksidihydraatti, joka tänä päivänäkin

on tepsivin lääke arseenimyrkytykseen.

Vaaratonta ei ollut myöskään työ kako-

dyylin parissa. Bunsen menetti myrkyl-

lisen kaasun räjähtäessä toisen silmänsä,

mutta onnistui kuin onnistuikin valmis-

tamaan useita erilaisia kakodyylijohdan-

kloridia.

Tutkijan innovaatioihin kuuluu muun

muassa niin kutsuttu Bunsenin kenno,

jossa hyödynnetään edullista hiilielekt-

rodia William Groven sähkökemialli-

sessa kennossaan käyttämän kalliin pla-

tinan sijaan. Keksintönsä jälkeen Bunsen

tuotti elektrolyysin avulla useita metal-

leja puhtaassa muodossa.

Ainoatakaan patenttia Bunsen ei kek-

sinnöilleen koskaan hakenut – periaatteel-

lisista syistä, kuten tutkija itse sanoi.

Päivi Ikonen

Bunsenlampun liekki – kuumimmillaan jopa

1 500-asteinen – lämmittää nopeasti vaikkapa koeput-

kessa olevan liuoksen.

Robert Bunsen uhrasi tieteelle toisen silmänsä ja lähestulkoon henkensä.

Liebig-jäähdyttimen keksi herra Liebig,

Pasteur-pipetin herra Pasteur, erlenmey-

erkolvin herra Erlenmeyer, petrimaljan

herra Petri ja bunsenlampun – väärin

arvattu.

Yleisimpiin laboratoriovälineisiin

kuuluvan bunsenlampun kehitti Peter Desaga -niminen mies, joka työskenteli

apulaisena saksalaisen kemistin Robert Bunsenin (1811–1899) laboratoriossa.

Desagakin oli oikeastaan vain viimeiste-

lijä, sillä laitteen kehittelyn oli jo ennen

häntä aloittanut kuuluisa englantilaistut-

kija Michael Faraday (1791–1867).

Robert Bunsen oli kuitenkin se, joka

vuonna 1857 toi välineen julkisuuteen

kirjoittamalla sitä esittelevän artikke-

lin. Niinpä sitä alettiin hänen mukaansa

nimittää bunsenlampuksi.

Itse asiassa kyseessä ei myöskään ole

lamppu vaan poltin, jonka liekin avulla

kuumennetaan ja steriloidaan erilaisia

liuoksia. Ammattilaboratorioiden lamp-

pujen polttoaineena käytetään yleensä

metaania, butanolia tai muuta nestekaa-

sua, kotikemistilaitteissa usein propano-

lia.

Erinomainen opettaja

Kotikaupunkinsa Göttingenin yliopis-

ton käynyt Robert Bunsen oli lahjakas

nuorukainen, joka väitteli tohtoriksi jo

19-vuotiaana vuonna 1830. Sen jälkeen

loistavaksi opettajaksi luonnehdittu mies

työskenteli luennoitsijana muun muassa

Kesselin teknillisessä opistossa ja sitten

yliopistoissa.

-

bergin yliopistoon, joka lupasi pystyttää

tuoreelle professorilleen oman laborato-

-

tiin parhaillaan katujen kaasuvalaistusta,

joten myös uuteen laboratorioon vedet-

tiin kaasujohto, joka toi tutkijoille sekä

valoa että lämpöä.

Vanhanaikaiset kaasukäyttöiset labo-

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2014 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, työelämä, turvallisuus

Labquality Days, Helsinki 6.–7.2.2014

2/2014 14.2. 28.2. 20.3. Kemia-lehden 40-vuotisjuhlanumero: Kemia ja kemistit tulevaisuuden tekijöinä

3/2014 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemia metsäteollisuudessa

4/2014 9.5. 23.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet

5/2014 13.8. 27.8. 16.9. Prosessiteollisuus 2014 -messujen päämedia: Kemianteollisuus, prosessit, ympäristö

6/2014 12.9. 26.9. 15.10. Laboratoriot, puhdastilat, biotekniikka

7/2014 9.10. 23.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, muovit

8/2014 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentit

Erikoisjakelut 2014Nro 1 Labquality Days, Helsinki 6.–7.2.2014

Nro 2 Laaja erikoisjakelu sidosryhmille, kouluille ja korkeakouluille

Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 22.–23.5.2014 PulPaper 2014, Helsinki 3.–5.6.2014

Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 5 Prosessiteollisuus 2014, Helsinki 8.–9.10.2014 Ympäristötekniikan messukokonaisuus, Helsinki 1.–3.10.2014

Nro 6 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 7 Muovi Plastics, Lahti 12.–14.11.2014 Empack 2014, Helsinki 19.–20.11.2014

Nro 8 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!

valmistelee hankintapäätöksiä.

Instant Results with FT-NIR Spectroscopy

Faster, simpler, more secure - with TANGO your NIR analysis speeds up. TANGO has exactly what users require of an NIR spectrometer suitable for a quality control lab: robustness, high precision and straightforward operator guidance via a touch screen user interface.

The TANGO is proven FT-NIR technology by Bruker built into an ergonomic, design awarded body.

F T-NIRInnovation with Integrity

TANGO. ANALYSIS TO GO.

Contact us for more details: www.bruker.com/optics www.tango-nir.com

Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 SOLNASwedenPuh. 0400 792 581E-mail: timo.saarela@bruker.se