Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan

Perjantai 22.3.2019 klo 10.00-15.00Keuruu

Esityslista 22.3.20191. Kokouksen avaus ja Keuruun Perhekeskus Valon esittely2. Esittäytymiskierros, nimilistan kierrättäminen ja yhdyshenkilölistan päivittäminen3. Työryhmän järjestäytyminen – puheenjohtajan ja sihteerin toteaminen4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu5. Edellisen kokouksen muistio

(kohdat 1-5, kello 10.00-10.30)

6. Ajankohtaiset asiat Muutama sana SOTE-uudistuksen ja Suomen hallituksen kaatumisen vaikutuksista, Keski-Suomen Lape-akatemiat, Maakuntakohtainen Lape-työ, Lastensuojelun

kehittämisen suunta ja suositukset –raportti(kohta 6, kello 10.30-10.45)

7. Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset Sote-Digi ja sähköinen perhekeskus, kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019 (palvelulupaus, maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu ja maakuntien

perhekeskusselvitys 2019, perhevapaalta työllistyminen - hanke 1.1.2018 – 31.12.2020), perhekeskuksen tehtävät (vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, sekä kohtaamispaikkatoiminta)

(kohta 7 kello 10.45-11.30)

8. Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö.)

(kohta 8, aloitetaan klo 11.30, jatketaan lounaan jälkeen max klo 13.30 saakka)

LOUNAS KELLO 12.00-13.00

9. Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan Sisällön kehittäminen, jatkon turvaaminen

10. Työhyvinvointi(kohdat 9-10 kello 13.30-14.45)

11. Muut asiat12. Jatkon sopiminen

- Seuraavat kokoukset: Toivakka 7.6.2019, ehdotuksena kokouksen siirto toiseen ajankohtaan ja mahdollisesti myös paikkaan, sovitaan syksyn 2019 kokoukset

13. Kokouksen päättäminen(kohdat 11-13 kello 14.45-15.00)

Ajankohtaiset asiat

LAPE-MUUTOSOHJELMA

JATKUU,

sote-uudistuksen ja Suomen hallituksen

kaatumisesta huolimatta

Resurssit:

• Muutosagentti Hanna Hämäläinen, kunta-agentti Kristiina Hyvärinen

• Perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen ja SyTy!-koordinaattori Matleena Ullner

30.6.19 asti

Työryhmät:

• Maakunnallinen LAPE-ryhmä ja kuntien LAPE-ryhmät jatkavat toimintaa

• Yhteistapaamiset kuntien LAPE-ryhmien ja kuntapäättäjien kanssa alueittain

• Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden tapaamiset 4 x vuosi

• Maakunnallinen perhevalmennus –> malli käyttöön, kehittämistyö jatkuu

Perhevalmennus foorumi 9.5.2019

• Lapset puheeksi –> ohjausryhmä, menetelmän levittäminen, kouluttajatapaamiset,

buusteripäivät, yhteistyö Kasvun tuki-hankkeen kanssa

• SyTy!-hanke: THL:n kouluttajakoulutus, 8 kuntaa ottaa mallin käyttöön

• Maakunnallinen perhetyön oppimisverkosto

• Yksittäisiä koulutuksia, seminaareja, työpajoja mm.

(MDFT-verkostopäivä 10.4.19?)

LAPE-akatemiat 5.6., 17.9. ja 14.11.19

KESKI-SUOMEN LAPE-TYÖ VUONNA 2019

24.6.20196

https://stm.fi/lapsistrategia

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

24.6.20197

Kansallinen lapsistrategia

Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille

• Jatkossa edistettävä lapsen elämää ohjaavien aikuisten kykyä toimia yhdessä, kuunnella lasta ja antaa hänelle aikaa silloin, kun lapsi sitä eniten tarvitsee

• Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa tieteellisen arvioinnin perusteella vaikuttavaksi osoittautuvia menetelmiä, joilla lapsen ja nuoren kielteisiä kehityskulkuja ja niiden ylisukupolvisuutta voidaan estää.

Suuri osa siitä tuesta, joka tutkimuksen perusteella on vaikuttavaa, perustuu tietoon siitä, että vaikuttamalla lapsen elämää ohjaavien aikuisten valmiuksiin toimia yhdessä lapsen kanssa voidaan vaikuttaa myönteisesti koko lapsen elämänkulkuun.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161440/VN_2019_7_Edellytykset_kasvuun_oppimiseen_ja_osallisuuteen_kaikille.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Muutosagentti Hanna Hämäläinen

LAPE-akatemiaJohtajien ja päättäjien yhteinen oppimisprosessi kohti

yhteensovitettuja lapsi- ja perhepalveluita

LAPE-akatemian videotallenne löytyy täältä:

http://videonet.fi/web/stm/20190320/

Keski-Suomen LAPE-akatemiat SISÄLLÖT

SISÄLTÖLUONNOS: Yhteinen tilannekuva: Miten Keski-Suomen lapset ja

nuoret voivat? Tiedolla johtaminen: Hyvinvoivat lapset kunnan

elinvoimatekijänä Lapsibudjetointi ja vaikuttavuus: • Mitä hyötyä lapsiin kohdistuvista määrärahojen

seurannasta on? • Miksi yhteistyötä on tehtävä? Miksi varhaisen

vaiheen tukeen kannattaa panostaa? Lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittava

johtaminen ja yhdyspintaosaaminen Välitehtävät

Keski-SuomenLAPE-akatemiat

Ke 5.6.2019 JYVÄSKYLÄ

Ti 17.9.2019 JYVÄSKYLÄ

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen LAPE-akatemia

To 14.11.2019 JYVÄSKYLÄ

#savethedate

Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi - LOPPURAPORTTI

LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISEN SUUNTA JA

SUOSITUKSET

Sosiaali- ja terveysministeriö

Mediatilaisuus 15.2.2019

Aulikki Kananoja

Ylisosiaalineuvos, selvityshenkilö

https://tila.tiimeri.fi/sites/stm/LAPE_karkihanke/ohja

usryhma/Lists/Kalenteri/Attachments/29/Selvityshen

kilon_edellytykset_lastensuojelun.pdf

Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset –raportti:

TYÖN PAINOPISTEITÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET

Lastensuojelu nykyisellään kattaa sekä yleisiä, perustason palveluja, erityistason tehtäviä että korkeatasoista ja spesifiä osaamista edellyttäviä, vaativia tehtäviä

LAPE-kokonaisuudessa muodostuu tehtävän vaativuuteen ja osaamiseen perustuva porrastus myös lasten ja perheiden palveluun :

– Perustasona toimivat perhekeskukset verkottuneena kokonaisuutena

– Erityispalvelujen tasona lastensuojelu

– Vaativinta osaamista edellyttävät osaamis- ja tukikeskukset ( 5, aluepohjana maakuntien yhteistoiminta-alueet)

Kokonaisuudessa painopistettä esitetään siirrettäväksi perustason yleisten palvelujen suuntaan tavoitteena vaikuttaa vähentävästi lastensuojelun tarpeeseen

Edellyttää systemaattista seurantaa: väheneekö lastensuojelun tarve vai nostaako näkyviin piilotarvetta?

Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset –raportti:

TYÖN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET (1)

Perustason palvelut

Matalan kynnyksen toiminnot, ”olohuoneet”, avoimet toimintakeskukset, perhekahvilat, vertaisryhmät jne jotka eivät edellytä kirjautumista asiakkaaksi – myös kuntien hyvinvoinnin edistämisenä

Perhekeskukset laajasti neuvoloiden, sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, muun sivistystoimen palveluja verkottavana kokonaisuutena

Erityisesti monipuolisen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ja vahvistaminen yhdenmukaisin perustein laki- ja hallintorajoja ylittäen

Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset

ja muutama sana 19.3.2019 olleesta

ylimääräisestä perhekeskuskokouksesta

(STM, OKM, THL ja Keski-Suomi)

TÄRKEINTÄ ON ASUKKAIDEN ARKI ja lähipalvelut

Pääpaino hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa

SOTE Lähipalvelut

Palveluohjaus

Sähköiset palvelut ja -asiointi, itsehoito

Yhteistyö, jalkautuminen, konsultaatio

Lähtökohtana Keski-Suomen perhekeskustoimintamallissa

1) Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkittävintä on heidän elämä:

koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo,

hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat jne.

2) Elämään liittyvät lasten, nuorten ja perheiden

universaalit palvelut, joihin kuuluvat sivistyspalvelujen lisäksi neuvola, oppilas- ja

opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilas- ja opiskelijahuolto.

Näillä kaikkien pitäisi pärjätä.

SOTE Erityispalvelut

Yhteiseen toimintaan, yhteinen toimintamalliPetri Oinonen 14.3.2019

3) Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. Pärjäämisen tueksi tarvittaessa

järjestetään erityisen tuen palveluja. Tällä ajattelulla lasten, nuorten ja perheiden palvelut kietoutuvat

asiakastarpeen ympärille ja universaalit palvelut yhdessä asukkaiden kanssa

muodostavat perhekeskustoimintamallin ytimen.

Sähköinen perhekeskus -tavoitetila ja tavoitehyödyt

24.6.201919

Sähköinen perhekeskus – tavoitetila 24/7

Yksi yhteinen suunnitelma

• Lapselle, nuorelle tai perheelle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan

• Asiakas voi itse täydentää suunnitelmaa ja tuottaa siihen tietoa

Sähköinen ajanvaraus

• Asiakas voi varata netissä itselleen sopivimman palveluajan, perua tai vaihtaa aikaa

Verkkoneuvonta ja asiointi

• Sähköisillä lomakkeilla ja verkkoneuvonnalla laajennetaan mahdollisuuksia asioida perhekeskuksessa

• Esitiedot saadaan ennen asiointia valmistelun tueksi

• Ei-reaaliaikainen palvelu

Ammattilaisten palvelu

• Ammattilaiset voivat konsultoida ja siirtää tietoja tietoturvallisesti

• Yhteistyö kumppaneiden kanssa, mm. Kela

Kuvapuhelinpalvelut ja Chat

• Reaaliaikainen yhteys yksittäisen asiakkaan tai ryhmän kanssa

• Asiakkaan tunnistaminen tarvittaessa• Ammattilainen voi ohjata

vertaisryhmiä etänä

Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki

Tarjoaa koottua tietoa perheiden palveluista• raskaudesta ja synnytyksestä• lasten ja nuorten kasvusta ja

kehityksestä ikäkausittain• vanhemmuudesta ja

parisuhteesta• eroauttamisesta• monikulttuurisuudesta• tietoa ja apua elämän kriiseihin

Itsearvionti

• Sähköiset testi, itsearvioinnit, oirearvio antavat tietoa omasta tilanteesta ja voivat ohjata palveluihin

• Laskurit ja mittarit auttavat oman elämän hallinnassa

24.6.201920

Tavoitehyödyt 1/2

Asiakkaille • Yksi kanava, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua• Asiakkaat voivat kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia palveluja• Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedonjakamista • Madaltaa yhteydenoton kynnystä, asiakas voi asioida esim.

anonyymisti • Asiakas ohjataan nopeammin oikeaan palveluun, palveluprosessi

nopeutuu ja tehostuu• Asiakas tulee paremmin kuulluksi, tuottaa itse tietoa• Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut

24.6.201921

Tavoitehyödyt 2/2

Palvelun tuottajalle• Yksi kansallinen palvelu, ylläpito osin keskitetty, vähemmän resursseja• Asiakas seuraa ja ennakoi omaa hyvinvointiaan, tuottaa tietoja ja

osallistuu palveluunsa• Sähköinen palvelu voi vähentää rutiiniasioiden hoitoon kuluvaa aikaa• Tiedonkulun parantaminen ammattilaisten välillä tehostaa toimintaa • Toiminnan tehostuminen – tuottavuuden nousu• Käyttöönotto vaatii toimintaprosessien muutosta, päällekkäisyydet

karsitaan• Saadaan aikaa asiakkaan asioille, joita kone ei kykene tekemään

(vaikuttavuus)

24.6.201922

Kansallinen sähköinen perhekeskus

Tavoitteena on kehittää yksi kansallinen sähköinen perhekeskus, joka

Kokoaa yhteen eri maakuntien perhekeskukset ja vastaa informaation ajantasaisuudesta ja vaikuttavuudesta kansallisella tasolla

Ratkaisu on ulkoasultaan helposti tunnistettava

On osittain yhtenäinen (ulkoasu, yhteisiä sisältöjä) ja osittain maakuntien itsensä tuottama paikallisiin tarpeisiin vastaava palvelu

Tieto palveluista tuotetaan monikanavaisesti ja eri tavoilla, tasa-arvoisesti ja esteettömästi

Sähköiset palvelut tulee olla asiakkaiden saatavilla (24/7) ja kaikilla päätelaitteilla

Asiakkaat saavat asuinpaikastaan riippumatta helposti ja nopeasti yhteyden ammattilaisiin ja pystyvät tuottamaan tietoa ammattilaisten käyttöön

Ammattilaiset osaavat itse käyttää sujuvasti sähköistä perhekeskusta ja sen palveluita, ja osaavat ohjata asiakkaita sen käyttöön sekä hyödyntää ammattilaisille tarkoitettuja konsultaatiopalvelita

Suunnittelussa huomioidaan muut kansalliset palvelut, kuten Suomi.fi (palvelutievaranto) OmaOlo, Terveyskylä, Omakannan omatietovaranto jne.

Kehittämistyö ei koske maakuntien omia sivustoja, joista voi kuitenkin olla linkki sähköisen perhekeskuksen sivuilla ja päinvastoin.

Yksi lapsi, yksi tilannekuva –työryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän työn tavoitteena on edistää ja tukea lasten, nuorten ja perheiden yhteneväistä ja lapsi- ja

perhelähtöistä palvelukokonaisuutta ja asioiden hoitoa. Työryhmän tehtävänä on:

1) täsmentää monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin ja sen pohjalta syntyvän yhteisen

tilannearvion ja palvelusuunnitelman prosessi

2) pohtia, missä yksilöllisissä tilanteissa yhteisestä palvelutarpeen arvioinnista ja sen pohjalta

syntyvästä yhteisestä tilannearviosta olisi lapselle, nuorelle ja perheelle hyötyä

3) hahmottaa erilaisia tapoja arvioinnin toteuttamiselle ja tilannearviosta vastuussa olevan tahon

määräytymiselle

4) pohtia, mitkä toimialat ovat mukana prosessissa sekä mitä asioita tilannearvioon ja

asiakkuuskoosteeseen suositellaan kirjattavaksi

5) kartoittaa toimintamallin lainsäädännölliset edellytykset ja muutostarpeet.

Työryhmän työskentely nivotaan muuhun kehittämistyöhön kuten digitalisaatioon liittyvään

kehittämiseen sekä THL:n kehittämistyöhön monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin

tiimoilta.

LOPPURAPORTTI ILMESTYY KEVÄÄN 2019 AIKANA

Palvelulupaus lapsille, nuorille ja perheille

Ensimmäinen luonnos palvelulupauksesta:

• Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea.

• Kun otat yhteyttä, huolehdimme tarvittavan avun ja tuen kokoamisesta viivytyksettä

• Olet aina oikealla ovella/oikeassa paikassa

• Saat tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen,

• Saat apua ja tukea moniin lastasi ja perheesi elämäntilannetta koskeviin huoliin ja pulmiin.

• Käytettävissä on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Tarvitsemasi asiantuntemus kootaan perheesi tueksi.

• Palvelu ja tuki sovitetaan lapsesi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen

• Saat oman vastuutyöntekijän. Tämä on tärkeää, etenkin jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti.

• Kehitämme palveluja yhdessä lasten ja perheiden kanssa

Perhekeskuksen palvelulupaus lapsille, nuorille japerheille

- Tarvitaan myös mitä edellyttää työntekijöiltä ja johdolta

• Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea.

• Kohtaamispaikat ja niiden monipuolinen toiminta ovat kaikkien käytössä.

• Tarjoaa tilaisuuksia lasten, nuorten ja perheiden yhdessäololle ja ryhmille

• Palvelu ja tuki suunnitellaan yhdessä ja sovitetaan lapsesi, nuoresi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen sopivaksi.

• Kehitämme palveluja ja toimintaa yhdessä teidän kanssanne.

• Huolen esittämiseen ja puheeksi ottamiseen on aina oikea aika ja paikka.

• Ketään ei jätetä yksin. Huolehdimme sopivan avun ja tuen antamisesta viivytyksettä.

• Saat oman vastuutyöntekijän erityisesti jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti.

• Saat monipuolista voimavaroja vahvistavaa tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen että parisuhteeseen ja mahdolliseen erotilanteeseen sekä muihin perheesi arjen tarpeisiin.

• Käytettävissäsi on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä perheesi kanssa.

Olemme mukana

elämässäsi

Autamme kun

tarvitset apua

Tarjoamme vertaistukea

Toimimme yhdessä

Maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu:

- Maakuntien perhekeskusselvitys 2019

Maakuntien perhekeskusselvitys 2019

Kyselyn tarkoituksena on: Tuottaa tietoa maakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittämisen

nykytilasta. Tuottaa tietoa siitä, miten maakunnallisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus

varmistetaan

Kyselyssä keskitytään seuraaviin perhekeskustoiminnan linjauksiin: Perhekeskuksen tehtävät ja konkreettiset toimenpiteet niiden toteuttamiseksi Palveluverkosto Perhekeskusten asemointi Johtaminen, koordinointi ja toimintojen yhteensovittaminen Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Seuranta ja arviointi Perhekeskustoiminnan jatkuvuus vuoden 2018 jälkeen https://www.webropolsurveys.com/S/89B8AA242AF69836.par

Kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019

Kuka Keski-Suomesta jatkaa verkostossa kesäkuun 2019 jälkeen? Ehdotuksena: kuntien yhteisvastuulla, yhdessä

Hanna Hämäläinen kanssa – työparina Onko halukkuutta lähteä isommalla porukalla

tutustumaan verkostoon?

Mitä perhekeskus tekee?

Vertaisyhmät verkossa, verkkokeskustelut, etäryhmät (kuvapuhelin)

Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. Apuaeroon.fi –sivuston kautta

Madalletaan kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina

Sähköinen viestintä: kielivalinta mahdollista, ohjeet, neuvontamateriaalit, verkkosivut

Laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus 24/7

Laadukkaat sähköiset mittarit ja niiden saatavuus 24/7 Sähköisten palveluiden

kautta palveluihin pääsy helppoa ja nopeaa

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

Kohtaamispaikkatoiminta

KRITEERIT1. Kytkeytyminen

perhekeskustoimintaan2. Toiminnan

suunnitelmallisuus3. Toiminnan koordinointi4. Saavutettavuus ja

esteettömyys5. Yhteisöllisyyden

vahvistaminen6. Kohtaaminen ja tuki7. Tiedottaminen ja ohjaus8. Osaaminen ja ammatillisuus

Kohtaamispaikkatoiminta

Kohtaamispaikkatoiminnan arviointi alkamassa (THL) Perheet keskiöön –hankkeen verkostotapaaminen

o 26.3.2019 klo 10.00 – 15.00 Perhekeskuksen kohtaamispaikka verkosto (THL)

o 27.3.2019 klo 10.00 – 15.00 Keski-Suomen kohtaamispaikat -verkosto on perustettu vuoden 2018 lopulla,

toiminta käynnistyy vuoden 2019 aikana. Verkostoa koordinoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE:n Yhdessä ei olla yksin –hanke. Verkoston työryhmään kuuluvat lisäksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kansalaistoiminnan keskus Matara ja Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalvelut.

Kohtaamispaikkaverkoston kehittämiseksi valmistellaan hanketta STEA-hakuun keväällä 2019.

Kohtaamispaikkatoiminta

Kuinka rakennamme Kohtaamispaikkatoiminnasta järkevän kokonaisuuden ja liitämme sen osaksi lasten, nuorten ja perheiden ekosysteemiä? Paljon on jo tehtyä työtä – tämä pitäisi hyödyntää

o mitä ja miten? Paljon on meneillään olevaa – kokonaisuutta pitäisi koordinoida, sovittaa

yhteen ja välttää päällekkäisyydeto kuka/ketkä koordinoivat, missä kokonaisuutta tarkastellaan, huomioiden

eri tasot: kunta (asuinalue), maakunta ja kansallinen? Pitäisi hahmottaa olemassa olevat kohtaamispaikat, kriteereillä ja ilman

o kehittää niiden toimintaa – kenen vastuulla? o viestiä niistä asukkaille – miten ja kenen vastuulla?

Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaano Pelikirjaa kannattaa hyödyntää

Pihtipudas-Viitasaari (väkiluku 4 117 + 6 368 = 10 485)

Perhekeskuksen tehtävät:

Kohtaamispaikka Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Ketkä sitä toteuttavat?1. Muoto: Viitasaaren perhekahvila, Sijainti: Puulukio, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys, Tiedotus: nettisivut,

facebook, Yhteistyötahot: ?

Muoto: Pihtiputaan perhekahvila, Sijainti: kotiseudun sanomien tila, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys,

Tiedotus: nettisivut, facebook, Yhteistyötahot: ?

2. Muoto: Viitasaaren perhekerho, Sijainti: Miekkarinteen ja pikkutaskun kerhohuoneet, Kohderyhmä: Lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus:

nettisivut, Yhteistyötahot: ?

Muoto: Pihtiputaan perhekerho, Sijainti: seurakuntakeskuksen nuorisotila, Kohderyhmä: lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus: nettisivut,

Yhteistyötahot: ?

3. Muoto: Viitasaaren nuorisotalo, Sijainti: ? Kohderyhmä: ?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: nettisivut, Yhteistyötahot: ?

Muoto: Pihtiputaan nuorisotila Kulma, Sijainti: ?, Kohderyhmä: ?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: facebook, Yhteistyötahot: ?

Uupuuko jotain, onko palveluaukkoja?

Kuka tai ketkä koordinoivat kokonaisuutta?

Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa

Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö, max 3 min.)

Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan

”Elämä on joukkuepeliä”

11.3.2019 Petri Oinonen

Luonnos

Ryhmä 1 –Pelikirjan sisältö

Ryhmä 2 –Pelikirjan jatko

Ryhmä 3 –Työhyvinvointi

Keski-Suomen Lape-tiimi 2019Hanna Hämäläinen, Lape-muutosagentti, Keski-Suomi Puhelinnumero: 050 3046670Sähköposti: hanna.k.hamalainen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1 , 40100 Jyväskylä

Petri Oinonen, perhekeskuskoordinaattori, Keski-SuomiPuhelinnumero: 050 412 4028Sähköposti: petri.oinonen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1 , 40100 Jyväskylä

Matleena Ullner, lastensuojelun systeeminen malli, Keski-SuomiPuhelinnumero: 044 265 1064Sähköposti: matleena.ullner(a)koske.fi Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä

Lisäksi: Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen KYS -alue kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi

Liitteet

KESKI-SUOMI – HYVINVOINNIN KÄRKIMAAKUNTA!

https://www.meijanpolku.fi/kotimaen-paivakodin-lasten-taukojumppa/

Sähköisen perhekeskuksen skenaariot

24.6.201942

Kriteeri Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3

Asiakkaannäkökulma

Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita, jos toteutuksissa onnistutaan

Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita

Monipuolisemmat mahdollisuudet vastata erilaisiin tarpeisiin

Uudentoimintamallinjalkauttaminenammattilaisille

Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä

Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä

Mahdollistaisitiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Riskinä, ettävaltakunnalliset mallit eivät vastaa paikallisiatarpeita

Sisältöjen yhdenmukaisuus ja laatu

Heikkoa, laatutodennäköisesti vaihtelee

Hyvätmahdollisuudetyhdenmukaisuteen ja tasalaatuun

Parhaatmahdollisuudet

Sisältöjen ylläpito Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille

Keskitetysti tehdyt sisällöt mahdollista ylläpitää, mutta vaatii alueellisen päivittämisen

Parhaatmahdollisuudet tehokkaaseenylläpitoon,tärkeäämahdollisuusosittain hajautettuun ylläpitoon

Yhteentoimivuus muihin sähköisiin palveluihin jajärjestelmiiin

Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen

Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaaalueellisesti ketterän etenemisen

Parhaatmahdollisuudet

Skenaarioiden vertailu

24.6.201943

Räätälöitävyysalueellisiintarpeisin

Erittäin hyvä, paljon mahdollisuuksia

Erittäin hyvä,paljon mahdollisuuksia

Riskejä, voi olla haastavaa,toteutustavasta kiinni

Tekninen ylläpito Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille

Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille

Helpointa, sillä hoidetaankeskitetysti

Hankintaprosessi Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille,toisaaltamahdollistaajoustavuuden

Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille,toisaaltamahdollistaajoustavuuden

Helpointa, sillä hoidetaankeskitetysti,riskinä jäykkyys ja alueellistentarpeiden heikko huomiointi

Levittävyys (mallin monistaminen)

Jää yhteistyön ja kokemustenjakamisen varaan

Jää yhteistyön ja kokemustenjakamisen varaan

Parhaatmahdollisuudet, riskinä etäisyys maakuntienarjesta

Työmäärä Samaa työtätehdääntodennäköisestimonessa paikassa

Sisältöjen yhteinen kehittäminentehostaaresurssien käyttöä, tekninen kehittäminen ja laatu jää maakuntien varaan

Mahdollistaisitehokkaanyhteistyön jaresurssien käytön

Kustannukset Todennäköisesti kallein Sisältöyhteistyö laskisi kustannuksia

Todennäköisesti edullisin

Skenaarioiden vertailu

24.6.201944

Skenaarioiden arvioinnin perusteella valmisteluryhmä ehdottaa sähköiseksi perhekeskusmalliksi skenaarioiden 2 ja 3 yhdistelmää. Malli olisi hybridi-mallin ja keskitetyn kansallisen mallin yhdistelmä.

Mallissa sähköisten palveluiden tuottamistavat (tekniset ratkaisut) ja sisältö kehitettäisiin yhdessä. Keskeistä jättää liikkumavaraa alueelliselle sisällölle. Mallissa korostuisi kansallisen tason yhteistyön hyödyt niin sisältöjen kehittämisessä kuin tekniikassakin. Teknisiä ratkaisuja sähköisten palveluiden toteuttamiseen voi olla useita.

Kehitystyö tulisi tehdä verkostoissa, jossa olisi laaja edustus kaikista maakunnista ja eri toimialoilta. Tässä tulisi hyödyntää LAPE-hankkeen aikana syntyneitä kehittämisverkostoja. Yksi mahdollinen vastuutaho kehittämisen organisoinnille voisi olla uusi SoteDigi Oy.

Ajoitus ei voisi olla parempi; Sähköisen perhekeskuksen valtakunnallinen kehittäminen tukee myös perhekeskustoimintamallin etenemistä maakunnissa. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan edellytä SOTE- ja/tai MAKU päätöksiä. Yhteinen tahtotila on olemassa.

Valmisteluryhmän näkemys