KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

RAKENNUSFOORUMI RTS 6.3.2018Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK / Aalto-Yliopisto/ Maisema-arkkitehtitoimisto Emilia Weckman - WE3OyVIHERYMPÄRISTÖLIITTO - Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

Zidell Green Infrastructure / Portland, Oregon (greenworkspc.com)

KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN?

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella,

rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

= Maisemarakentaminen

Ympäristörakentaminen pitää sisällään kaiken rakentamisen joka kohdistuu ulkoympäristöön:Puutarhojen, pihojen, puistojen, katujen ja aukioiden sekä viheralueiden rakentamisen.

Maa- ja vesirakentaminen, päällystetyöt ja pintarakenteet, kasvillisuustyöt.Maa- ja vesirakentaminen:Louhintatyöt, kuivatusrakenteet, kaapelien, putkien ja johtojen asennukset, kastelujärjestelmien asennukset, päällysteiden rakennekerrokset, rakenteiden perustukset, maanparannus- ja kasvualustatyöt, vesialtaiden- ja uomien rakentaminen. Maaston muotoilu.

Päällysteet ja pintarakenteet:Kiveys- ja laatoitustyöt, sitomattomat päällysteet, asfalttityöt, puupinnoitteet, erikoispäällysteet. Piharakennukset, pergolat yms. , muurit ja portaat, aidat ja portit, sillat, ulkokalusteiden asennukset, leikkivälineiden asennukset, valaisimen asennukset, erikoisrakenteet

Kasvillisuustyöt:Nurmikoiden ja niittyjen perustaminen, puiden, pensaiden, köynnösten ja perennoiden istutustyötja perennat, katekankaat ja katteet

YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN?

Kuva: Sitran strategia 2012, Paula Laine(www.slideshare.net/SitraFund/paula-laine-sitran-strategia-252012)

”Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan poikkitieteellistä kulttuurista muutosprosessia, johon sisältyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta”

yhdyskuntien vihreät infrastruktuuritekosysteemipalvelut,

mittarit, indikaattorit

biologiaan ja luonnontieteisiin pohjaavarakennusteknologia:

viherkatot ja muut kasvavat rakenteet

Uusien energiatuotantomuotojenmaisemavaikutukset

Kasvillisuuden muutoksensietokyky

Hulevesi- ja muut vesijärjestelmät sekä tulvanhallintakysymykset

Infrarakentaminen ja logistiikka-alueet, kaupunkien reuna-alueetKaupungistumisen lieveilmiöitä tutkiva maisemaurbanismi

YmpäristöjohtaminenRakennuttaminen

GLOBAALIT YMPÄRISTÖONGELMAT

ILMASTONMUUTOS KAUPUNGISTUMISEN

LIEVEILMIÖT

KESTÄVÄN KEHITYKSENSAAVUTTAMINEN

”Globally, the built environment causes almost half of the materialextraction for new products, 60% all waste is result of construction and demolition”McDonough & Baumgartner (2012)

As the world’s population grows, so does the pace of urbanization and development. What is built on the land profoundly impacts ecologicalsystems as well as the health, safety, and welfare of our communities. Too often, however, landscapes, infrastructure,and buildings are designed without regard to their harmful impacts on scarce resources, underlying ecological systems, and quality of life in thecommunity. Sustainable Sites Initiative, Sites V2 Rating system, (2014)

JÄTE? Jätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaankäytöstä.

Jätehierarkia - etusijajärjestys:1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. LoppukäsittelyEU:n jätedirektiivi v. 2008 (2008/98/EY)

Tavoitteena on hyödyntää 70% jätteestä materiaalina v.2020 mennessäSuomessa pitkään hyödyntäminen tasolla 25%....nyt 58%Kierrätystavoitteita tarkastellaan uudelleen vuoden 2024 loppuun mennessä ja komissio voisi esittää tavoitteiden tiukentamista..

Rakentamisen osuus Suomessa 15 milj tonnia. Suurin osa mineraaliaineksia, mineraalimaita. Else Peuranen, Ympäristöministeriö. Uusiomaarakentaminen- kurssin luento 9/2017

Miten saavutetaan 70 %:n materiaalihyödyntämistavoite?

Jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa pyritään edistämäänerilaisten ohjelmien ja myös lainsäädännön avulla:

Uuden MARA asetuksen tavoitteena on vähentää tarvetta ympäristöluvillemaarakentamisessa ja mahdollistaa eräiden jätteiden käyttöä rakentamisessatietyin edellytyksin.

* Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017

MITEN VIHERALALLA?

TOIMINTAMALLI JA OHJEETLuodaan ympäristörakentamiselle yhteinen toimintamalli,

joka määrittää toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet tilaamisen, suunnittelun,

rakentamisen ja kunnossapidon tehtäviin.Ohjeet on suunnattu erityisesti toteutusrakentamisen

tasolle.

TaustaaVIHERPÄIVÄT TAMPERE - TYÖPAJA (2015)

KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ (2015)

PROJEKTIT:KESY 1: Kestävän viherhankkeen prosessi – Selvitystyö (2015-16)

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI:KESY 2: Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit (2016-17)

Yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, aiheeseen liittyvien lakien ja asetusten sekä ohjeiden tarkastelu

Koerakentamishanke: KAURIALAN LIIKENNEPUISTO (2015-16)

KESY 3: Toimenpiteet tehtävittäin, käytännönläheiset ohjeet ja työkalut toteutukseen (2017-18)

KESY 4: ”KESY-DIGI” Toimintamallin digitalisaatio, verkkopohjainen ohjeisto (2018)?

SUSTAINABLE SITES V2http://www.sustainablesites.org

16

SITES-ohjelman käyttö*

SITES v2 -arviointijärjestelmä

SITES v2 on ensimmäinen julkiseen käyttöön ke-hitetty maiseman ekologista kestävyyttä mittaava arviointijärjestelmä. Sen avulla voidaan tunnistaa ja sertifioida projekteja, jotka toimivat maiseman suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa SI-TES-ohjelman kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SITES v2 sisältää maisema-arkkiteh-tuurin, ekologisen kunnostuksen ja muiden vas-taavien alojen parhaat käytännöt ja näiden aihealu-eiden kirjallisuusluettelot sekä vertaisprojekteista ja SITES-pilottiohjelmasta kerättyä tietoa ja tutki-mustuloksia.27

27 www.sustainablesites.org

SITES v2 -arviointijärjestelmä koostuu kahdesta julkaisusta: SITES v2 Rating System + Scorecard, joka on saatavilla ilmaiseksi ja esittelee SITESin si-sällön yleispiirteisesti sekä; maksullinen SITES v2 Reference Guide joka on kohdennettu sertifiointia tavoitteleville projekteille. Molemmat julkaisut on ladattavissa tai tilattavissa osoitteesta http://www.sustainablesites.org/rating-system.

SITES v2 Rating System oppaassa esitetään kaikki arviointijärjestelmässä käytettävät, maiseman eko-logista kestävyyttä mittaavat kriteerit sekä toimen-pidesuositukset. Oppaan ja siihen liittyvän piste-

kortin (scorecard) avulla projektiryhmät voivat määrittää täyttääkö projekti SITES-sertifiointiin vaadittavat edellytykset.

SITES v2 Reference Guide sisältää kaikkien SITES v2 Rating System oppaassa esitettyjen asioiden li-säksi tietoa siitä, mitä asiakirjoja on toimitettava sertifiointia varten, ohjeistusta laskelmien ja ai-neiston valmisteluun sekä lisätietoa referensseistä, määritelmistä ja arviointikriteerien keskinäisistä suhteista.

* Kappaleen lähteenä on käytetty SITES v2 Raiting Reference Guide -julkaisua (2014), jos toisin ei mainita.

Kuva 2. SITES -julkaisujen kansikuvat.

De NL ProfessionalDat is een echte professional met een groen hart. Levende tuinen gemaakt metduurzame materialen, dat is het motto! Het handboek de “Levende Tuin” van deVereniging Hoveniers en Groenvoorzieners staat centraal. NL Greenlabelondersteunt en adviseert deze professionals om het duurzame karakter vanhun werkzaamheden en toegepaste materialen en producten te waarborgen.

Diensten en productenBij de professionals kunt u terecht voor advies, ontwerp, aanleg en onderhoud.Per professional worden de diensten en producten genoemd die zij leveren.

Vind uw professional

De professionals van NL Greenlabel

ZoekgebiedVul uw postcode of woonplaats in:

Vul uw afstand in:150 km

DienstenVoeg een filter toe:

(max. 5)

Vind uw professional

(http://www.ebben.nl/ebben-nieuws/premiumpartnerschap)

(http://www.wienerberger.nl/premium-partnership-met-nlgreenlabel.html)

(http://in-lite.nl/NLGreenlabel)

Premium Partners NL GreenlabelOver Ons (/nico-en-lodewijk)

Partners (/partners)

Hoe word ik partner? (/hoe-

word-ik-partner)Neem contact met ons op

(/contact)Algemene voorwaarden

Blijf op de hoogteVolg ons op Twitter

(https://twitter.com/nlgreenlabel)Praat mee op Facebook

(https://www.facebook.com/NLduurzamebuitenruimte)Bekijk ons Youtubekanaal

(https://youtube.com/user/nlgreenlabel)Volg ons via RSS

(http://www.nlgreenlabel.nl/rss)Schrijf je in voor de nieuwsbrief

(http://www.nlgreenlabel.nl)

PROJEKTITYÖRYHMÄ• Hanna-Maria Piipponen, maisema-arkkitehti MARK• Hanna Tajakka, MMK• Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK• Seppo Närhi, Viherympäristöliitto

TYÖPAJAT• Lepaa, elokuu 2016• ViherTek, Marraskuu 2016• Gustavelund, Joulukuu 2016• Viherpäivät, Helmikuu 2017• Lepaa, elokuu 2017

• Asiantuntijatyöpajat loka-joulukuu 2017

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli

ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA

Kestävän(kehityksen(haasteet

Suunnittelu(ratkaisut

Osaaminen

Tilaajan1tahto

Toimintatavat1ja1työmenetelmät

HAASTEITA KESTÄVÄNKEHITYKSEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA

TILAAJAVALVOJA

SUUNNITTELIJARAKENTAJA

KUNNOSSAPITÄJÄ

Kestävän viherhankkeen prosessi -Selvitysraportti 8/2016 ViherympäristöliittoHanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki

ASENNEMUUTOSKÄYTÄNTÖJEN UUDELLEENAJATTELU

TILAAJAVALVOJA

SUUNNITTELIJARAKENTAJA

KUNNOSSAPITÄJÄ

TIEDOTTAMINEN

ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA

5 TEEMAA:

1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen

2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen

3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla

4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen

5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli

1. YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTTAMISEKSI YMPÄRISTÖRAKENTAMISHANKKEISSAToimijat ja toimintaperiaatteet hankkeen eri vaiheissaKestävän ympäristörakentamisen käytäntöjen tiedottaminen

2. TOIMINTAPERIAATTEET TEEMOITTAIN

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta1.2 Vesiekosysteemien suojelu1.3 Vesiekosysteemien kunnostus1.4 Hulevesien hallinta1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa

TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö2.4 Vieraslajien hallinta2.5 Kasvillisuuden lisääminen

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen3.2 Raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen4.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen4.2 Ilmanlaadun suojeleminen 4.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen4.4 Pienilmaston parantaminen kaupunkiympäristössä4.5 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen5.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito5.2 Viheralueiden ja muiden julkisten ulkotilojen saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 5.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen5.4 Hyötyviljelyn edistäminen5.5 Paikallisen talouden tukeminen

LIITTEET: Lainsäädäntö- ja laatuvaatimustarkastelut

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen

Vesioloihin liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat turvaamaan vesiekosysteemipalvelut. Ne ohjaavat rakentamisen sijoittamista siten, että esimerkiksi tulva-alueiden ekologiset toiminnot ja herkkien vesiekosysteemien toiminta turvataan. Ne ohjeistavat myös vesiekosysteemien kunnostusta ja hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vedenkulutuksen vähentäminen.


1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta1.2 Vesiekosysteemien suojelu1.3 Vesiekosysteemien kunnostus1.4 Hulevesien hallinta1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa

TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen

Maaperään ja kasvillisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet edistävät terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, maaperän kunnostusta ja hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttöön ja vieraslajien hallintaan.

Horticultural design for the 2012 Gardens

TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen

2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen 2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö2.4 Vieraslajien hallinta2.5 Kasvillisuuden lisääminen

Horticultural design for the 2012 Gardens

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla

Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat materiaalitehokkuuteen, raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön sekä ekologisesti kestävän materiaali- ja taimituotannon tukemiseen. Lisäksi materiaalin kierrätyksen ja uusiokäytön sekä rakentamisessa syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajitteleminen ovat keskeisiä näkökulmia.

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla

3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen 3.2 Raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen

Energiasäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät toimintaperiaatteet keskittyvät erilaisten päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, elinympäristöjen tuhoutumista ja negatiivisia vaikutuksia ihmisten ja eliöiden terveyteen.

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen

4.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen 4.2 Ilmanlaadun suojeleminen4.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen4.4 Pienilmaston parantaminen kaupunkiympäristössä4.5 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsittelevät toimintaperiaatteet liittyvät erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Niillä tuetaan kulttuuriympäristön arvojen vaalimista, ulkotilojen saavutettavuutta ja turvallisuutta, ihmisten liikkumista sekä kaikille käyttäjille tasavertaisia käyttömahdollisuuksia.

Bananna Park2010 Nord Architects copenhagen, ScønherrNannasgade 13, 2200 København

Yksi Nørrebron suosituimmista urbaaneista tiloista on vaatimaton Bananna Park. Puisto on melkein puristuksissa asuinrakennusten ja koulujen välissä, jonka vuoksi se jää vaatimattomaksi huolimatta värikkäästä ilmeestään.

Alunperin alue oli vihreää tilaa nuorisolle ja lähistön instituutioille, joka täyden-si asfaltoitua koulupihaa ja muutenkin rajallista ulkotilaa. Suunnitelmat raken-taa alue asuinkäyttöön nosti protesteja, joten Kööpenhaminan kaupunki päätti ostaa alueen ja tehdä siitä osa kaupungin uudistussuunnitelmaa.

Suunnittelijat inspiroituivat puistoalueen nimestä ja sijoittivat puistoon kaksi suurta banaanin muotoista maakumpua nurmialueen reunoille. Toinen banaa-neista on päällystetty keltaisella urheilupinnoitteella ja niistä molemmat toimivat sekä istuimina, että leikkipaikkoina. Puiston nimi on tulkittu puistoon hyvinkin kirjaimellisesti, mutta samalla se on voimakkaasti tunnistettava maamerkki alueen lapsille ja nuorille.

Puistossa on lisäksi pelikenttä, bambuviidakko, pingispöytä sekä 14-metrinen kiipeilyseinä.

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

5.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito5.2 Viheralueiden ja muiden julkisten ulkotilojen saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 5.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen 5.4 Hyötyviljelyn edistäminen5.5 Paikallisen talouden tukeminen

Bananna Park2010 Nord Architects copenhagen, ScønherrNannasgade 13, 2200 København

Yksi Nørrebron suosituimmista urbaaneista tiloista on vaatimaton Bananna Park. Puisto on melkein puristuksissa asuinrakennusten ja koulujen välissä, jonka vuoksi se jää vaatimattomaksi huolimatta värikkäästä ilmeestään.

Alunperin alue oli vihreää tilaa nuorisolle ja lähistön instituutioille, joka täyden-si asfaltoitua koulupihaa ja muutenkin rajallista ulkotilaa. Suunnitelmat raken-taa alue asuinkäyttöön nosti protesteja, joten Kööpenhaminan kaupunki päätti ostaa alueen ja tehdä siitä osa kaupungin uudistussuunnitelmaa.

Suunnittelijat inspiroituivat puistoalueen nimestä ja sijoittivat puistoon kaksi suurta banaanin muotoista maakumpua nurmialueen reunoille. Toinen banaa-neista on päällystetty keltaisella urheilupinnoitteella ja niistä molemmat toimivat sekä istuimina, että leikkipaikkoina. Puiston nimi on tulkittu puistoon hyvinkin kirjaimellisesti, mutta samalla se on voimakkaasti tunnistettava maamerkki alueen lapsille ja nuorille.

Puistossa on lisäksi pelikenttä, bambuviidakko, pingispöytä sekä 14-metrinen kiipeilyseinä.


1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta1.2 Vesiekosysteemien suojelu1.3 Vesiekosysteemien kunnostus1.4 Hulevesien hallinta1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa

1.4 Hulevesien hallinta

TAVOITTEET

• Hallitaan rankkasateiden ja kaupunkitulvien haitallisia vaikutuksia.

• Edistetään luonnonmukaista hulevesien käsittelyä.

• Vähennetään taajamissa ja tiivistyvissä kaupunkirakenteissa muodostuvia hulevesiä ja niiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemeille ja infrarakenteille.

• Ylläpidetään alueiden vesitasapainoa ja hyvää vedenlaatua.

• Tehdään hulevesien luonnonmukaisista hallintajärjestelmistä viihtyisyyttä lisääviä, näkyviä ja esteettisesti korkeatasoisia


TOIMINTAPERIAATTEET JA TOIMENPITEET

Yleiset toimintaperiaatteet:

• Otetaan käyttöön ratkaisuja, jotka vähentävät hulevesien syntyä, kuten viherkattoja ja –seiniä sekä läpäiseviä päällysteitä.

• Ylläpidetään alueiden vesitasapainoa ja hyvää vedenlaatua hulevesiä viivyttämällä sekä ohjaamalla pintavaluntaa ja kuivan kauden pohjavaluntaa.

• Käsitellään hulevedet luonnonmukaisesti hyödyntämällä maaston muotoilua, maa-ainekerroksien vettä imeyttäviä, suodattavia ja puhdistavia ominaisuuksia sekä kasvillisuuden vettä puhdistavia, veden kulkua ohjaavia ja vettä haihduttavia ominaisuuksia tai hyödyntämällä hulevedet syntypaikalla vesialtaissa ja -rakenteissa ja kasvillisuusalueiden kastelussa.


TOIMINTAPERIAATTEET JA TOIMENPITEET

Yleiset toimintaperiaatteet:

• Hyödynnetään hulevedet alueen viihtyisyyden lisäämiseen samalla kun ne otetaan vastaan, johdetaan ja käsitellään alueella.

• Toteutetaan alueen käyttäjälle näkyviä ja saavutettavia hulevesien hallintajärjestelmiä ja -rakenteita.

• Noudatetaan kansallista vieraslajistrategiaa vieraslajien käsittelyssä


Toimintaperiaatteet/toimenpiteet tilaamisen vaiheessa:

• Varmistetaan ennen hankkeen käynnistämistä, että kaavassa on varattu riittävät alueet hulevesien käsittelyyn ja toteutukseen näkyvinä luonnonmukaisina hulevesirakenteina.

• Laaditaan alueelle hulevesiohjelma tai -strategia, jonka avulla määritetään, miten:o vähennetään alueen pintavalunnan määrääo vähennetään valuntahuippuja ja tulvahuippujao estetään hulevesien epäpuhtauksien purkautumista ympäristöön o lisätään alueen kokonaishaihduntaa sekä hulevesien suodatusta ja imeytymistä.

• Suositaan hulevesien hallinnassa ja rakenteiden toteutuksessa näkyviä hulevesirakenteita.

• Hyödynnetään toiminnallisuutta ja esteettisyyttä yhdistävissä hulevesihankkeissa poikkitaiteellista työskentelyä muun muassa taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten kanssa.


Toimintaperiaatteet/toimenpiteet suunnitteluvaiheessa:

• Noudatetaan suunnittelussa alueelle laadittua hulevesiohjelmaa tai -strategiaa.

• Hyödynnetään suunnittelussa hulevesimallinnuksia, alan tutkimustietoa, innovaatioita ja pilottikohteista saatuja kokemuksia.

• Suunnitellaan luonnonmukaiset hulevesirakenteet alueen käyttäjille visuaalisesti näkyviksi ja fyysisesti lähestyttäviksi.

• Suunnitellaan hulevesirakenteet luonnonmukaisen ekosysteemin tavoin, vesilähteitä, alkuperäisiä kasvilajeja ja kasviyhdyskuntia sekä muita paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia vesieliöitä hyödyntäen.

• Säilytetään vesistöt mahdollisimman luonnonmukaisina eikä hyödynnetä niitä hulevesirakenteiden toteutuksessa.

• Suunnitellaan hulevesijärjestelmät käsittelemään hulevesien mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet siten, etteivät ne kulkeudu edelleen vastaanottaviin vesistöihin.


• Vähennetään epäpuhtauksien kertymistä alueella muodostuviin hulevesiin yhdistelemällä erilaisia luonnonmukaisia hulevesien käsittelymenetelmiä ja -rakenteita kohteeseen sopivalla tavalla.

• Hyödynnetään hulevesien käsittelyketjua, joka tukee erilaisia epäpuhtauksien poistomekanismeja, kuten hulevesien:o haihduttamineno viivyttäminen, pidättäminen ja varastointio imeyttämineno laskeuttamineno suodattamineno biologinen sitominen, pilkkominen ja muuntamineno varastointi esim. biomassaan

• Kiinnitetään huomio hulevesien hallintamenetelmien valinnassa maaperän ja kasvillisuuden kykyyn viivyttää valuntaa ja epäpuhtauksia kokonaishaihdunnan sekä biopuhdistuksen kautta.

• Käytetään menetelmiä, jotka ylläpitävät alueen luonnollista virtaamaa sekä pohjaveden uusiutumisnopeutta.


• Pienennetään hulevesien valunnan määrää ja voimakkuutta keräämällä hulevesiä.

• Huomioidaan suunnittelussa, että purkuvesien voimakkuus ja määrä eivät:o lisää eroosiota vastaanottavissa purku-uomissa o vaikuta kielteisesti purku-uomien luonnolliseen virtaamaan tai pohjaveden

määrään ja tasoon.

• Puretaan käsitellyt ja käsittelemättömät hulevedet purku-uomien luonnollista virtaamaa mukaillen.

• Vähennetään syntyvien hulevesien määrää esimerkiksi päällystemateriaalivalinnoilla.

• Vähennetään vettä läpäisemättömien päällysteiden määrää korvaamalla ne esimerkiksi vettä läpäisevällä betonilla, asfaltilla ja kiveyksellä.


• Vältetään alueen rakennuksissa, rakenteissa ja pinnoissa käytettäviä materiaaleja ja tuotteita, joista voi vapautua epäpuhtauksia hulevesiin, kuten:o kuparisia ja sinkittyjä kattoja, räystäskouruja, syöksytorvia ja verhouksiao galvanoituja materiaaleja, kuten aidat, tolpat, suojakaiteet, suuntaviitato kyllästettyä puutavaraa

• Johdetaan hulevedet kovilta pinnoilta kasvillisuusalueille osoittamalla suunnitelmassa tietyt kasvillisuusalueet vastaanottamaan hulevesiä.

• Suunnitellaan hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen kasvillisuutta ja maaperää hyödyntäen esimerkiksi:• viivytysaltaita • sadepuutarhoja• lampia ja muita pidätysaltaita• kosteikkoja• suodatuskaistoja• viherpainanteita• kanavia ja kouruja• ojia ja hulevesiuomia• viherkattoja ja viherseiniä


• Vältetään putkien, kourujen ja viemäreiden käyttöä ja suositaan maanpäällisiä ratkaisuja.

• Hyödynnetään kasvillisuutta ja maaperää hulevesien imeyttämisessä rakennetuilla alueilla suunnittelemalla viherkattoja, viherseiniä, sadepuutarhoja ja puukujanteita.

• Suositaan kasvivalinnoissa lajeja, jotka o kestävät ajoittaista tulvimista ja maaperän kyllästymistä vedellä sekä myös ajoittaista kuivuutta.o kestävät tai ovat vähemmän alttiita tyypillisille hulevesien sisältämille epäpuhtauksilleo kykenevät vähentämään hulevesien tyypillisimpiä, vastaanottavia vesistöjä kuormittavia epäpuhtauksia

• Hulevesien imeytymistä ylläpidetään elvyttämällä tai uudistamalla maaperän imeytyskapasiteettia/vedenpidätyskykyä mm. suojaamalla maaperää tiivistymiseltä.

• Otetaan suunnittelussa huomioon luonnonmukaisten hulevesirakenteiden kunnossapidon toteutus suunnittelemalla alue siten, että muun muassa hulevesipainanteiden ja altaiden pohjalle laskeutuneen sedimenttikerroksen poistaminen tehdään vesistön ekologista tasapainoa häiritsemättä ja kestävällä tavalla.


Toimintaperiaatteet/toimenpiteet rakentamisvaiheessa:

• Laaditaan suunnitelma, jonka avulla hallitaan alueen hulevesiin liittyvät tekijät, kuten hulevesien altistuminen epäpuhtauksille, rakentamisen aikana ja välittömästi sen jälkeen.

• Laaditaan työmaalle saaste- ja kemikaalivuotojen sekä epäpuhtauksien torjuntasuunnitelma.

• Suunnitellaan työmaa ja rakennustoimenpiteet, kuten materiaalien välivarastointi, ajoneuvoreitit, pysäköinti ja työmaan taukotilat siten, etteivät ne:o vaikuta kielteisesti veden kulkureitteihin o vaikuta kielteisesti alueen kykyyn varastoida hulevesiäo edistä maaperän eroosiotao nopeuta sedimenttien ja hulevesien epäpuhtauksien kulkeutumista vastaanottaviin vesistöihin

• Suojataan alueen vesistö rakentamisen aikana.

• Minimoidaan rakentamisesta syntyvät jätteet, jotka vaikuttavat hulevesiin.


• Suojataan rakennusalueelle välivarastoidut materiaalit, kuten kasvualustat, kompostituotteet, hiekat, sorat ja muut maa-ainekset, tuulelta ja sateelta, jottei mm. kiintoaineita kulkeudu työmaan ympäristöön.

• Estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen alueen ulkopuolelle, vesijärjestelmiin, vesistöihin tai alueen pohjavesiin.

• Otetaan huomioon sääolosuhteet rakentamisen aikana.

• Vältetään tiesuolan tai muiden ympäristölle haitallisten liukkaudenestoaineiden käyttöä alueella.

• Vältetään alueella tehtäviä työkoneiden ja -välineiden huoltoa.

• Vältetään ajoneuvojen tankkausta alueella.


Toimintaperiaatteet/toimenpiteet kunnossapitovaiheessa:

• Kuvataan työkohteen turvallisuussuunnitelmassa keinot, joiden avulla voidaan välttää ja torjua haitta-aineiden ja kemikaalien päästöt hulevesiin ja vesistöihin.

• Suunnitellaan kunnossapitotoimenpiteet, kuten materiaalien välivarastointi, ajoneuvoreitit, pysäköinti ja kunnossapitokohteen taukotilat siten, etteivät ne:o vahingoitu tulvimisesta o vaikuta kielteisesti veden kulkureitteihin o vaikuta kielteisesti alueen kykyyn varastoida tulvavesiäo edistä maaperän eroosiotao nopeuta sedimenttien ja hulevesien epäpuhtauksien kulkeutumista vastaanottaviin

vesistöihin.

• Suojataan alueen vesistö kunnossapidon aikana.

• Otetaan huomioon sääolosuhteet kunnossapidon aikana.

• Käytetään tuholaisten ja vieraslajien torjunnassa ennakoivia ja luonnonmukaisia torjuntamenetelmiä ja -aineita.


• Vähennetään lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden karkaamista vesistöihin käyttämällä esimerkiksi hitaasti ravinteita vapauttavia lannoitteita.

• Suojataan alueelle välivarastoidut materiaalit, kuten kateaineet, maanparannusaineet, lannoitteet ja kalkitusaineet, sateelta.

• Estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen alueen ulkopuolelle tai alueen pohjavesiin. • Vältetään tiesuolan tai muiden ympäristölle haitallisten liukkaudenestoaineiden käyttöä

alueella.

• Vältetään alueella tehtäviä työkoneiden ja -välineiden huoltoa.

• Vältetään ajoneuvojen tankkausta alueella.

• Hoidetaan hulevesirakenteet luonnonmukaisen ekosysteemin tavoin luonnon vesilähteitä, alkuperäisiä kasvilajeja ja kasviyhdyskuntia sekä muita paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia vesieliöitä apuna käyttäen.

1. YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTTAMISEKSI YMPÄRISTÖRAKENTAMISHANKKEISSAToimijat ja toimintaperiaatteet hankkeen eri vaiheissaKestävän ympäristörakentamisen käytäntöjen tiedottaminen

2. TOIMINTAPERIAATTEET TEEMOITTAIN

TEEMA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen1.1 Tulva-‐alueiden säästäminen rakentamiselta1.2 Vesiekosysteemien suojelu1.3 Vesiekosysteemien kunnostus1.4 Hulevesien hallinta1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -‐rakenteissa

TEEMA 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä-‐ ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö2.4 Vieraslajien hallinta2.5 Kasvillisuuden lisääminen

TEEMA 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-‐aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen3.2 Raaka-‐aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen

TEEMA 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen4.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen4.2 Ilmanlaadun suojeleminen 4.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen4.4 Pienilmaston parantaminen kaupunkiympäristössä4.5 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla

TEEMA 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen5.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito5.2 Viheralueiden ja muiden julkisten ulkotilojen saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 5.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen5.4 Hyötyviljelyn edistäminen5.5 Paikallisen talouden tukeminen

LIITTEET: Lainsäädäntö-‐ ja laatuvaatimustarkastelut

1 PAIKAN VESIOLOSUHTEIDEN VAALIMINEN

Alla olevassa taulukossa on toimintaperiaatteittain lueteltu ja esitelty lyhyesti nykyisin voimassa olevat lait ja asetukset, jotka tukevat kokonaan tai osittain toimintaperiaatteen tavoitteita sekä edesauttavat niiden toteutumista. Lainsäädännön tarkastelussa on lisäksi tuotu esille ne tavoitteet, toimintaperiaatteet tai toimenpiteet, joihin lainsäädännössä ei oteta kantaa tai säädös on puutteellinen toimintaperiaatteen toteutumisen näkökulmasta. Lainsäädännön puutteissa on pyritty tuomaan esille laajempia asiakokonaisuuksia, joilla on vaikutusta toimintaperiaatteen tavoitteiden toteutumiseen, ei niinkään yksittäisiin toimenpiteisiin liittyvää lainsäädännöllisiä tarpeita. Taulukkoon on myös kerätty yleisiä toimintaperiaatteisiin liittyvää tietoa, oppaita ja tutkimustuloksia, jotka ovat pääasiassa saatavilla vapaasti verkosta. Taulukossa on tuotu esille, jos toimintaperiaatteiden tavoitteet on hyvä ottaa huomioon jo laajemman maankäytön ja kaavoituksen yhteydessä tavoitteiden toteuttamiseksi tarkemman yleis- ja rakennussuunnittelun aikana.

TOIMINTAPERIAATE VELVOITTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ YLEISET LAATUVAATIMUKSET MUUT OHJEET HUOMIOITA

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN

1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta

Lait

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010)

Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Lisäksi lailla pyritään yhteensovittamaan tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet.

Asetukset

Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)

Asetus ohjaa tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laadintaa, tulvariskien hallintasuunnitelmien tekoa, tulvaryhmän asettamista sekä eri viranomaisten ja laitosten tehtäviä tulviin liittyen.

Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (12.3.2015/216)

Asetus ohjaa perustamis- ja pohjaolosuhdeselvityksissä huomioimaan

InfraRYL

Ei ole otettu kantaa.

MaaRYL


VRT


Alueurakoinnin yleinen tehtäväluettelo


KiinteistöRYL


Puutteita laatuvaatimuksissa

Suunnittelutyölle ei ole laatuvaatimuksia, joilla:

- painotetaan tulva-alueiden ja tulvariskialueiden säästämistä rakentamiselta.

- ohjataan suunnittelemaan tulvankestäviä

Julkaisut

- Parjanne, A. Huokouna, M. 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Ympäristöopas/2014.

Verkkosivustot

- Eko-Boxi/ Kestävä yhdyskunta http://eko-boxi.safa.fi/eko-bo

xi/kestava-yhdyskunta/. - Tulvakarttapalvelu http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_

7/?locale=fi-FI. - Varaudutaan tulvariskeihin http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Tulvariskien_hallinta.

- Ohjataan rakentaminen kokonaan pois tulva-alueilta ja tulvavaara-alueilta.

- Käsitellään tulva-alueiden ympäröiviä alueita niin, että tulvariski ei kasva ja tulva-alueiden ekologinen tila säilyy.

2/32

Kestävän ympäristörakentamisen työkalut -hanke Kestävän suunnittelun työohjeet TAITTOON

Sisältö Johdanto

1 Miten työohjeet tehtiin?

2 Keskeiset käsitteet

3 Suunnittelijan työtehtävät 3.1 Suunnittelijan yleiset työtehtävät 3.2 Suunnittelijan työtehtävät hankesuunnitteluvaiheessa

3.2.1 Ratkaisun, tuotteen tai palvelun tarjoaminen tilaajalle 3.2.2 Taustatietojen tuottaminen hankintapäätöksen tekemistä varten

3.3 Suunnittelijan työtehtävät suunnittelun valmisteluvaiheessa 3.3.1 Suunnittelukohteeseen tutustuminen 3.3.2 Henkilöresurssien ja ajankäytön suunnitteleminen 3.3.3 Tarjousasiakirjojen laatiminen ja toimittaminen tilaajalle 3.3.4 Neuvotteluiden käyminen 3.3.5 Hankkeen lähtötietojen tarkastaminen ja täydentäminen

3.4 Suunnittelijan työtehtävät suunnitteluvaiheessa 3.4.1 Työntekijöiden ja alikonsulttien perehdyttäminen 3.4.2 Suunnittelutöiden tekeminen – yleistä 3.4.3 Suunnittelutöiden tekeminen – maaperän huomioiminen 3.4.4 Suunnittelutöiden tekeminen – kasvillisuuden huomioiminen 3.4.5 Suunnittelutöiden tekeminen – vesiekosysteemien ja vesiolosuhteiden huomioiminen 3.4.6 Suunnittelutöiden tekeminen – hulevesien huomioiminen 3.4.7 Suunnittelutöiden tekeminen – allas- ja vesirakenteiden suunnitteleminen 3.4.8 Suunnittelutöiden tekeminen – materiaalien ja rakenteiden valinta 3.4.9 Suunnittelutöiden tekeminen – käyttömukavuus-, hyvinvointi- ja terveysvaikutusten huomioiminen 3.4.10 Rakentamisen työselostuksen laatiminen 3.4.11 Kunnossapitosuunnitelman ja kunnossapidon työselostuksen laatiminen 3.4.12 Suunnittelutöiden tekeminen – kustannusten määrittäminen 3.4.13 Suunnittelutöiden tekeminen – työprosessin arviointi ja työn luovutus

3.5 Suunnittelijan työtehtävät rakentamisvaiheessa 3.5.1 Asiantuntijapalveluiden tuottaminen

3.6 Suunnittelijan työtehtävät kunnossapitovaiheessa 3.6.1 Asiantuntijapalveluiden tuottaminen

Kirjallisuus

Muokattu 20.2.2018 Hanna Tajakka, Viher-Arkki, puh. 040 865 7923, [email protected]

KIITOS!

Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKIwww.vyl.fi | [email protected] | Kirjakauppa: kauppa.vyl.fi

+358 9 584 166 (Puutarhaliiton keskus)

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - KoerakentamishankeValmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=Md-‐w-‐fYKwn4

MITÄ SEURAAVAKSI?

Tiedottaminen: 1) Toimintamallikokonaisuuden julkaiseminen ja markkinointi2) Tutkintokoulutukseen suunnattu opetusmateriaali3) Täydennyskoulutukseen suunnattava koulutus ja opetusmateriaali

Uusien hankkeiden määrittäminen ja hankesuunnittelu, rahoituksen hakeminen:Esim:1) Taloudellisten vaikutukset - tietotarpeiden listaaminen- KESY-toimintamallin kustannus- ja hyötyanalyysi, mahdolliset opinnäytetyöt2) Toimintamallin seurantatyökalut- KESY-toimintamallin seurantamittarit3) Mahdollisten pisteytysjärjestelmien kehittäminen / sertifiointi tms. 4) Best practises - kerätään hyviä esimerkkejä (Green City Finland ?)5) Mallinnus/ virtuaalihanke kesy vs. normihanke6) Suunnittelukilpailu toimintamallia soveltaen 7) Koerakentaminen: Aluerakentamiskohde/ kohteita

Documents

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI